UITTO VESITIEKULJETUSMUOTONA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "UITTO VESITIEKULJETUSMUOTONA"

Transkriptio

1 Lasse Hyvönen UITTO VESITIEKULJETUSMUOTONA Opinnäytetyö Metsätalouden koulutusohjelma Toukokuu 2007

2 KUVAILULEHTI Opinnäytetyön päivämäärä Tekijä Lasse Hyvönen Nimeke Koulutusohjelma ja suuntautuminen Metsätalouden koulutusohjelma Metsätalouden suuntautumisvaihtoehto Uitto vesitiekuljetusmuotona Tiivistelmä Opinnäytetyöni käsittelee vesitiekuljetusten nykytilaa ja niiden merkitystä suomalaiselle metsäteollisuudelle. Vesitiekuljetus tapahtuu tänä päivänä suurelta osin uiton muodossa, nippu-uittona. Suomen sisävedet koostuvat kolmesta vesialueesta. Vuoksen, Kymijoen ja Kokemäenjoen vesistöt muodostavat suurimman vesialueen eli Järvi-Suomen. Toisen vesialueen muodostavat rannikon lyhyehköt, mereen laskevat joet. Kolmas alue muodostuu Pohjois-Suomen suurten jokien, Oulujoen, Iijoen, Kemijoen ja Tornion- Muonionjokien alueista. Opinnäytetyössäni esittelen vesitiekuljetusmuodot ja vesialueet, joissa puuta uitetaan. Keskityn työssäni nippu-uittoon, joka on ainoa uiton muoto tänä päivänä. Työni alussa kerron Suomen vesistöistä, luonnonoloista ja sisävesien tärkeimmistä vesitiekuljetusreiteistä. Seuraavaksi kerron vesitiekuljetusten historiaa niin ulkomailta kuin myös kotimaasta. Opinnäytetyöni keskivaiheilla paneudun vesitiekuljetuskalustoon ja varsinkin nippu-uiton kalustoon ja varusteisiin. Työni loppupuolella esittelen myös raakapuun uimiskykyä ja laatumuutoksia uittopuuna. Etsiessäni aineistoa huomasin materiaalia olevan vähän. Siksi vesitiekuljetusten kehittäminen on vaikeaa, mutta mahdollisuuksiakin löytyy. Suomessa on kohtuullisen hyvä väyläverkosto ja sitä kehittämällä vesitiekuljetukset saisivat varmasti suuremman osuuden raakapuun kuljetuksista. Asiasanat (avainsanat) aluskuljetus, kuljetuskustannukset, uitto, uittopuu, vesitiekuljetus, Vuoksen vesistö Sivumäärä Kieli URN Suomi URN:NBN:fi:mamk-opinn s. + liit. 7 s. Huomautus (huomautukset liitteistä) Ohjaavan opettajan nimi Opinnäytetyön toimeksiantaja Timo Leinonen

3 DESCRIPTION Date of the bachelor's thesis May 30, 2007 Author Lasse Hyvönen Töllintie Varpaisjärvi Degree programme and option Degree Programme in Forestry Forestry Name of the bachelor's thesis Log Floating in the Waterway Transporting Abstract My bachelor thesis is telling about water transport and its significance for the Finnish forest industry. Waterway transport is mostly log floating. There are three water courses in Finland. The first and biggest area is called Järvi- Suomi. The second area is including the short rivers from the Finnish coast. The third area is in the north of Finland. In my bachelor thesis I m demonstrating the different ways of water transporting and the areas where there is log floating. I focus in my study theses on heaf log floating, which is the only type of log floating these days. At the beginning of my work I tell about the water courses of Finland, nature and most important inland water transport ways. After that I m telling about the history of water transport in Finland and abroad I m also telling about the means of waterway transport, how wood can float and quality changes of floated wood. Subject headings, (keywords) craft transporting, transport charges, log floating, log floating wood, water transport, Vuoksi watercourse Pages Language URN 29p. + 7 p. appendices Finnish URN:NBN:fi:mamkopinn Remarks, notes on appendices Tutor Timo Leinonen Bachelor s thesis assigned by

4 SISÄLTÖ KUVAILULEHDET 1 JOHDANTO VESISTÖT Luonnonolot ja vesistöt Vuoksen vesistö Kymijoen vesistö Kokemäenjoen vesistö Vesitiet VESITIEKULJETUSTEN HISTORIA Vesitiekuljetukset ulkomailla Vesitiekuljetukset Suomessa VESITIEKULJETUKSET 2000-LUVULLA VESITIEKULJETUSTEN MUODOT Aluskuljetus ja sen kalusto Uitto Kalusto Nippu-uitto Taloudellinen uitto Uittopuun vastaanotto UITTOPUUN OMINAISUUDET JA UITON VAIKUTUS JALOSTUSARVOON Raakapuun kuivumisen ja kostumisen vaikutus uimiskykyyn Uiton vaikutus jalostusarvoon POHDINTA LÄHTEET LIITTEET... 30

5 1 JOHDANTO 1 Vesitiekuljetukset ovat olleet maassamme tärkein raakapuunkuljetuksen muoto ennen koneistumista. Vesiteitse kuljetettiin historian alussa rakennus ja polttopuuta, kunnes sahat alkoivat vaatia lisää raaka-ainetta. Silloin puita alettiin kuljettaa uittamalla kohti sahoja. Uitto alkoi useimmiten puroilta ja liittyi pian suurimpiin väyliin. Vesitiekuljetukset olivat osa kansanperinnettä, joka on nyt häviämässä tämän päivän metsätyömiesten kulttuurista luvun alkupuolella raaka-puuta kuljetettiin enemmän irtouitolla, kun taas tänä päivänä puu liikkuu nippu-uittona. Perinteisen uiton rinnalle on tullut aluskuljetus, jonka kuljetusmäärät ovat pienempiä kuin uittamalla kuljetetun puun määrä. Raakapuuta kuljetaan tänä päivänä ainoastaan tietyissä vesistöissä, vaikka vesitiekuljetus on ympäristöä vähiten kuluttava kaukokuljetusmuoto. Vesitiekuljetuksen kehittymiseen liittyy kuitenkin monia ongelmia. Opinnäytetyössäni käsittelen vesitiekuljetuksia ja niiden kehitysmahdollisuuksia, varsinkin uittoa. Kiinnostukseni vesitiekuljetuksiin alkoi harjoittelujaksoillani Stora Ensolla ja UPM-Kymmenellä. Molemmissa yhtiöissä harjoitetaan vesitiekuljetusmuotoina uittoa ja aluskuljetuksia, pääosin uittoa. Harjoittelujaksoillani pääsin organisoimaan niin uittoa kuin myös aluskuljetusta.

6 2 2 VESISTÖT 2.1 Luonnonolot ja vesistöt Suomi on pinta-alaansa verrattuna Euroopan runsasvesistöisin maa. Suomen sisävesien pinta-alaksi on arvioitu neliökilometriä. Vuotuinen pinta-alan vaihtelu Suomen järvissä on noin neliökilometriä ja tilavuuden vaihtelu on noin 39,6 kuutiokilometriä. Pinta-alaltaan yli hehtaarin kokoisia järviä on arvioitu olevan noin kappaletta. Suurin järvitiheys on Inarin pohjoispuolella, mutta pohjoisessa järvien pinta-ala on pienempi kuin Etelä-Suomessa. Jos kuitenkin otetaan huomioon ainoastaan yli hehtaarin järvet, on tiheys suurin Sisä-suomessa ja itäisellä rajaseudulla. Tätä aluetta kutsutaankin Järvi-Suomeksi. (liite1). (Suomen järvet 2006.) Vesistöt ovat maan eri osissa erityyppisiä. Vesistöt jaetaankin kolmeen ryhmään. Järvi-Suomen muodostavat Kokemäenjoen, Kymijoen ja Vuoksen eli Saimaan vesistöt. Toisen vesistön muodostavat rannikon lyhyehköt mereen laskevat joet. Kolmas alue käsittää Pohjois-Suomen suurten jokien alueet. Tärkein vesistömme on Järvi-Suomi, jonka tärkein vesistö on Vuoksen vesistö. (Pertovaara 1985, 9.)

7 3 KUVA 1. Suomen vesistöt (Hurskainen 2004). Suomen järvien keskisyvyys on 7 metriä. Järvien väliset korkeuserot ovat pienehköt, ja järvet liittyvät usein toisiinsa salmien, lyhyiden virtojen ja

8 koskien välityksellä reiteiksi, jotka laskujokea myöten purkautuvat mereen. (Pertovaara 1985, 10.) 4 Vesistöjen liikenteelliseen käyttöön ja väylien suunnitteluun eniten vaikuttavia luonnonilmiöitä Suomessa ovat säännöstelystä johtuvat vedenkorkeuden vaihtelut sisävesillä, aaltoilu ja vesistöjen jäätyminen. (Pertovaara 1985, 10.) Pohjoinen ilmasto vaikuttaa kaikkiin tuotantoaloihin ja myös eri liikennemuotoihin. Maantiet ja rautatiet on perustettava routimisen varalta, eikä liikennöiminen maaliikenneväylillä ole talvikuukausina mahdollista ilman kulkuväylien talvikunnostusmenetelmiä, kuten ei myöskään vesiliikenteessä. (Pertovaara 1985, 11.) Esimerkiksi luonnonmukainen avovesikausi Etelä-Saimaalla ja Saimaan kanavalla on keskimäärin 211 vrk. Koska useat kanavalla ja Saimaalla liikennöivistä laivoista on katsastettu talviliikenteeseen, on viime aikoina saavutettu 9,5 10 kuukauden liikennekausi, joka alkaa huhtikuun alusta ja päättyy tammikuun lopulla. (Merenkulkulaitos 2007.) Vuoksen vesistö Vuoksen vesistön valuma-alueen pinta-ala on neliökilometriä, josta Suomen puolella neliökilometriä. (Wikipedia 2007a.). Vuoksen vesistö ulottuu kauaksi Venäjän puolelle. Vesistön Suomen puoleinen osa voidaan hahmottaa sen rannalla sijaitsevien kaupunkien mukaan. Vesistö ulottuu eteläisiltä osiltaan Lappeenrantaan ja sieltä Imatralle, seuraavaksi rajakaupunkeja ovat Savonlinna, Varkaus, Joensuu ja Kuopio. Kun pohjoiset latvareitit otetaan huomioon, niin kaupunkeja tulee lisäksi Iisalmi ja Nurmes. (Ympäristökeskus 2007.) Vuoksen vesistö laskee Saimaasta Imatran kosken kautta Venäjän puolelle ja siellä Vuoksea pitkin Laatokkaan. Saimaasta purkautuu Vuokseen vettä

9 keskimäärin 550 m 3 /s. Laatokasta vedet jatkavat matkaansa Suomenlahteen. (Ympäristökeskus 2007.) 5 Saimaa on Suomen suurimman sisävesistön, Vuoksen vesistön keskusjärvi. Kaikkiaan Vuoksen vesistössä on yli erikokoista järveä. Vuoksen vesistöä voidaan kutsua myös Saimaan vesistöalueeksi. (Ympäristökeskus 2007.) Vuonna 1968 uudelleen valmistunut Saimaan kanava yhdistää Vuoksen vesistön Suomenlahteen. Tämän mahdollisti 1963 solmittu Suomen ja Neuvostoliiton välinen sopimus kanavan Venäjän puoleisen osan ja Malyi Vysotski-saaren vuokraamisesta Suomelle. (Merenkulkuhallitus 2007.) Saimaan vedenpinnan korkeus on tasan 76 metriä merenpinnan tasosta. Saimaan kanava on pituudeltaan 42,9 kilometriä. Kokonaisputous Saimaalta Suomenlahdelle on keskimäärin 75,7 metriä ja se on porrastettu 8 sululla, joiden putouskorkeudet vaihtelevat 5,5 metristä 12,7 metriin. (Pertovaara 1985, 18; Merenkulkuhallitus 2007.) Saimaan järvialueen väylästöön kuuluu kolmenlaisia julkisia väyliä. (Merenkulkuhallitus 2007): syväväylät, sallittu syväys 4,2 metriä(vedenkorkeuden salliessa suurempikin eli 4,35 metriä), väylien yhteispituus 814 kilometriä pääväylät, sallittu syväys > 2,4 metriä, yhteispituus 1560 kilometriä sivuväylät, sallittu syväys < 2,4 metriä, yhteispituus 1203 kilometriä. Saimaan kanavan alapäästä jatkuu Suomenlahden nippu-uittoväylä aina Hankoon saakka. Tällä rannikkoväylällä on kuusi puutavaran veteenpudotuspaikkaa ja toistakymmentä nippukuormien suojapaikkaa saaristossa. Saimaan kanavan yläpäästä Lauritsalasta alkava 750 kilometrin pituinen syväväyläverkko jatkuu yli 2000 kilometrin pituisena nippuuittokelpoisena pääväylä- ja sivuväyläverkkona Mikkeliin, Iisalmeen ja Pielisväylän kautta Nurmekseen saakka. (Pertovaara 1985, 19.)

10 Kymijoen vesistö Kymijoen vesistön valuma-alue on neliökilometriä (11 % Suomen pinta-alasta). (Wikipedia 2007b.). Kymijoen vesistö on Suomessa sijaitseva vesistö, jonka pääjärvi on Päijänne ja laskujoki Kymijoki. Vesistön alue on pääasiassa Kymenlaakson, Päijät-Hämeen ja Keski-Suomen maakuntien alueella. Vesistön reitit ulottuvat myös Etelä-Karjalan, Etelä-Savon ja Pohjois-Savon maakuntien alueelle. (Wikipedia 2007b.) Varsinainen Kymijoki alkaa Päijänteen kaakkoisosasta, Asikkalan kunnassa sijaitsevasta Kalkkisesta, josta matkaa merelle Ahvenkosken lahteen kertyy noin 203 kilometriä ja putouskorkeutta noin 78,5 metriä. Kalkkisista Kymijoki virtaa monihaaraisena Iitin Pyhäjärveen. Mäntyharjun reitin vedet laskevat Pyhäjärven koillisosaan. Noin viisi kilometriä Voikkaan alapuolella laskevat Kymijokeen Kivijärven eli Valkealan reitin vedet. Sieltä Kymijoki virtaa mereen lähes järvettömänä eikä siihen liity myöskään merkittäviä sivuhaaroja. Ennen mereen saapumistaan, Pernoon yläpuolella, joki haarautuu kahteen päähaaraan, joista itäinen eli Pernoon haara laskee mereen Kotkan kaupungin kohdalla ja läntinen Hirvikosken haara Pyhtään ja Ruotsinpyhtään rajalla Ahvenkosken lahteen. (Ympäristökeskus 2006.) Kokemäenjoen vesistö Kokemäenjoen vesistö on maamme neljänneksi suurin vesistö. Se ulottuu Keski-Suomesta Selkämerelle ja sen pinta-ala on kaikkiaan km 2. Varsinainen Kokemäenjoki alkaa kuitenkin Vammalan Liekovedestä. Joen luonnetta on muutettu aikojen saatossa tukinuittoa, tulvasuojelua ja voimalarakentamista varten ja joki on lähes koko pituudeltaan porrastettu voimatalouskäyttöön. Viidennes alueen pinta-alasta on peltoa ja noin 11 % järviä. Alueen suurimpia järviä ovat mm. Sääksjärvi, Joutsijärvi, Tuurujärvi (osa Joutsijärveä) ja Palusjärvi. (Ympäristökeskus 2004.)

11 7 2.2 Vesitiet Suomen liikenneväylien pituus vuonna 2005 oli noin kilometriä, mistä vesiteiden osuus kilometriä eli 3,4 % (liitteet 2 ja 3). Suomen väylät luokitellaan kahteen eri pääluokkaan; kauppamerenkulun väylät ja matalaväylät. Kauppamerenkulun väylät ovat ensisijaisesti rannikkoväyliä, sisävesistöissä ainoastaan Saimaan syväväylästö luetaan kauppamerenkulun väyläksi. Matalaväylät ovat sisävesien väyliä. Sekä kauppamerenkulun väylät että matalaväylät jaetaan vielä väyläluokkiin, VL1-VL6. Väyläluokat on esitelty liitteessä 4. (Merenkulkulaitos 2007.) 3 VESITIEKULJETUSTEN HISTORIA 3.1 Vesitiekuljetukset ulkomailla Tämä luvun raaka-puun kuljetuksen historia perustuu Purhosen (1998) kirjoittamaan teokseen. Euroopassa käytettiin puuta huomattavia määriä rakennustoimintaan jo keskiajalla, ja uittaen on niitä kuljetettu ainakin tämän vuosituhannen alusta lähtien. Keski- ja eteläeurooppalaisen uittoperinneyhdistysten kokoamien tietojen mukaan varhaisimpia kirjallisia todisteita uittotoiminnasta on löydetty Saksasta. Wolfacher Kinzigflösser -yhdistyksen mukaan uitosta on ensi kertaa mainittu jo keskiajalla Speyer in katedraalin rakentamisen yhteydessä vuonna Tyypillinen esimerkki rakennuspuiden vuosisatojen takaisesta uittokuljetuksesta voidaan jäljittää Italiasta. Vaikka Venetsia onkin pääosassa rakennettu kivestä, tarvittiin myös paljon puutavaraa. Kaupunkihan on suureksi osaksi rakennettu pehmeän liejun ja jopa veden päälle paalujen varaan. Pitkät, järeät paalut tuotiin paikalle uittamalla ne Piavejokea pitkin.

12 Ranskassa uitto on ollut kansantaloudellisesti merkittävintä 1500-luvun alussa. Silloin Pariisin ympäristön metsät oli hakattu niin tarkkaan, että polttopuusta tuli puute. Apu löydettiin Morvanin laajoista metsäalueista, joilta uittamalla mitä ratkaistiin Pariisin polttopuu-ongelma. 8 Pohjoismaista Norja on ollut edelläkävijä uiton alalla. Paikallistarpeita varten Norjassa on uitettu jo varhaisella keskiajalla ja markkinatarkoitukseen on Norjassa uitettu jo 800-luvun lopulla vientiä varten. Euroopan ulkopuolella uittoa on käytetty puunkuljetukseen muun muassa Kiinassa, Venäjällä ja Kanadassa. Venäjällä ja Kiinassa uittoa käytetään edelleen. 3.2 Vesitiekuljetukset Suomessa Uitto oli Suomessa alkuaikoina ainoa tapa kuljettaa puuta pidempiä matkoja. Alussa uitto oli ainoastaan kotitarveuittoa. Jo aikojen alusta saakka olivat kantasuomalaiset asettuneet asumaan vesistöjen varteen, jolloin kotitarpeisiin oli helppoa uittaa. Lisäksi uiton tärkeyttä lisäsi se, että useassa talossa ei ollut hevosta käytössä. (Purhonen, 1996, 17.)

13 9 KUVA 2. Tiilikanjoen Myllykosken kivisuiste (Ympäristökeskus 2007). Teolliseen käyttötarkoitukseen uitto alkoi 1700-luvun loppupuolella, jolloin uittoon sopivien vesistöjen varteen perustettiin vesisahoja luvulla alkoi höyrysahojen rakentaminen ja uittamalla pystyttiin turvamaan sahojen puuhuolto. Uitto oli alkuaikoina irtouittoa, mutta jo luvun alkupuolella aloitettiin nippu-uitto (liite 5). (Lammassaari, 2002) Vuonna 1859 perustettiin maamme ensimmäinen puuhiomo lähelle Viipuria luvulla tehtaita perustettiin Tampereelle, Nokialle ja Mänttään (Purhonen, 1996, 18). Tämä kiihdytti puuhioketeollisuutta ja puuhioketeollisuuden tarvitsema puumäärä kehittyi runsaasti.

14 10 KUVA 3. Puun uittoa tehtaille (Joensuun kaupunki 2007). Todellinen puumassateollisuus kehittyi vasta sitten kun puusta opittiin erottamaan kemiallisesti selluloosaa sisältävät puukuidut. Tämä todellinen puumassateollisuus sai Suomessa alkunsa 1880-luvulla. Sulfaatti- ja sulfiittimenetelmää käyttäen massateollisuuden kehitys eteni ripeästi, siihen saakka kunnes hiomomassa ja lisäaineet ovat vallanneet isomman osuuden paperin valmistuksessa. Vaneriteollisuus sai alkunsa Suomessa luvulla ja vaneriteollisuus kehittyi vuoteen 1925 mennessä 12 uudella vaneritehtaalla. Tehtaiden lisääntymisen mukana uitto sai uuden artikkelin, vaneritukin. (Purhonen, 1996, ) 1900-luvun alkupuolella uittotoiminta tehostui uittoyhdistysten muodossa. Kaiken kaikkiaan 32 uittoyhdistyksen ohjesäännöt vahvistettiin. Sotavuosina uittomäärät romahtivat uittomiesten hoitaessa asevelvollisuuttaan.. Kuitenkin naisten ja koulupoikien voimin vuosina yllettiin n. 4,7 miljoonan kuutiometrin vuotuiseen uittoon. Rauhan tultua kasvoivat uittomäärät aluksi 10 miljoonaan kuutiometriin vuodessa ja saavuttivat huippunsa ,5 miljoonaa kuutiometriä. Uittoväyliä oli eniten käytössä vuonna 1947 noin km. (Lammassaari 2002.)

15 Uittotoiminnasta kuitenkin luovuttiin jo 1950-luvulle tultaessa. Kehitys jatkui niin, että 1960-luvulle tultaessa oli uitto vähämerkityksellisillä väylillä käytännöllisesti katsoen loppunut. Tähän syynä olivat lyhyet kuljetusmatkat, joilla ei kannattanut puuta pudottaa uittoon vaan ajaa suoraan tehtaalle. Irtouitosta luovuttiin kokonaan maassamme vuonna 1991, jolloin viimeinen Kemijoen latvoilta lähtenyt uittosuma saatiin purettua Kemijokisuulla. (Purhonen, 1996, 21.) 11 4 VESITIEKULJETUKSET 2000-LUVULLA 1980-luvulla vesitiekuljetusten suorite oli noin 1,2 1,8 miljoonaa kiintokuutiometriä vuotta kohti, kun kokonaissuorite oli noin 5,6 miljoonaa kuutiometriä vuotta kohti. Vesitiekuljetusten määrä laski 1980-luvulla ja on laskenut vuoteen 2003 mennessä kolmannekseen 1980-luvun suoritteesta. (Metla, 2004, 198.) Vesitiekuljetusmäärät ovat pysyneet alle kahden miljoonan kuutiometrin tasossa vuoden 2001 jälkeen. Vuonna 2001 raakapuun vesitiekuljetukset olivat vielä 2,1 miljoonaa kuutiometriä, kun vuonna 2003 vesitiekuljetusmäärä oli 1,9 miljoonaa kuutiometriä. Vuosien 2003 ja 2006 välisenä aikana vesitiekuljetusten määrä on asettunut noin 1,5 miljoonan kuutiometrin tasolle (kuvio 1). (Järvi-Suomen Uittoyhdistys 2007.)

16 12 KUVIO 1. Raakapuun kotimaan vesitiekuljetukset. Määrät kuvaavat 1000 m 3. (Järvi-Suomen uittoyhdistys 2006) Muut alus Muut uitto Kymijoki, alus Kymijoki, uitto Vuoksi, alus Vuoksi, uitto Vesitiekuljetusmuotoina tänä päivänä ovat siis aluskuljetus ja uitto. Vuonna 2005 vesitiekuljetuksia oli maassamme m 3, josta aluskuljetuksen osuus koko vesitiekuljetusmäärästä oli m 3 eli 30,6 % ja uiton osuus oli m 3 eli 69,4 %. Vuoden 2005 koko maan raakapuun kuljetusmäärästä oli vesitiekuljetusten osuus oli 3,5 %, siitä uiton osuus 2,5 % ja aluskuljetuksen osuus 1 %. (liitteet 6 ja 7) (Metsäteho 2006). Uittomäärä jakaantui alueille siten, että Kallaveden vesistöalueelta tuli uittoon runsaat m 3, Pielisen vesistöalueelta lähes m 3 ja Saimaan alueelta runsaat m 3. Keskiuittomatka on noin 300 kilo-

17 metrissä eli kokonaiskuljetussuorite on runsaat 220 milj. tnkm. (Vesitieyhdistys 2007.) Hinaukset hoidetaan 5 7 eri linjahinausyksikön (linjahinaaja + apualus) voimin. Uittoyhdistyksen toiminta-alueella kaikki hinaukset hoidetaan aliurakoitsijoiden hinaajilla, Perkauksen toiminta-alueella yksi hinausyksikkö on yhtiön omistama (m/s CHR KONTTURI). (Vesitieyhdistys 2007.) 13 5 VESITIEKULJETUSTEN MUODOT 5.1 Aluskuljetus ja sen kalusto Nykymuodossaan puutavaran aluskuljetus alkoi 1980-luvulla. Silloin käytettiin moottori- ja työntöproomuja, joita tänäkin päivänä näkee liikenteessä. Toiminta aloitettiin pienimuotoisena kokeiluna Vuoksen vesistössä muutaman yrittäjän kokeiluna. Maamme aluskuljetuskapasiteetilla olisi mahdollista kasvattaa vesitiekuljetusten määrää. Se kuitenkin vaatisi aluskuljetusorganisaation uudelleen organisointia, kuten esimerkiksi kuormauslaituriverkoston, aluspuun vastaanoton ja ympärivuotisen aluskuljetusten kehittämistä. Työntöproomuliikenteessä kytketään kone- ja miehistötiloilla varustettu työntäjä, yhden tai usean toisiinsa kiinnitetyn proomun perään työntöproomukytkyeeksi. Työntöproomujärjestelmä on tehokas ja joustava kuljetusjärjestelmä. Se sopii parhaiten säännöllisille tavaralinjoille, joissa lastaus- ja purkausajat ovat suhteellisen pitkiä matka-aikaan verrattuna. Työntäjä jättää tällöin proomun tai proomut lastinkäsittelypaikalle lastausta tai purkausta varten ja ottaa mukaansa jo valmiiksi lastatun tai puretun proomun tai proomut. (Pertovaara 1985, 214.) Sama menettely soveltuu myös hinausproomujärjestelmään. Työntö on kuitenkin hinausta edullisempaa pienemmän hinausvastuksen ja erityisesti hyvän ohjattavuuden vuoksi, ja se on ratkaiseva etu hinaukseen verrattuna

18 liikennöitäessä mutkaisilla, ahtailla ja vilkkaasti liikennöidyillä väylillä. (Pertovaara 1985, 214.) 14 Työntäjän runko on rakenteeltaan kulmikas ja lähes tasapohjainen laatikko, jonka pohja on keulasta viistetty. Keulaan on asennettu työntöä varten puskurit ja kytkentälaitteiksi yleensä vintturit edessä olevaan proomuun liittämistä varten. Koneistona työntäjissä on lähes säännönmukaisesti komentosillalta ohjattavat nopeakäyntiset koneet. Työntäjän varusteet on suunniteltu siten, että yksi mies pystyy ohjaamaan ohjauspaikaltaan suurtakin työntökytkyettä. (Pertovaara 1985, 215.) Suomen sisävesillä käytetään esimerkiksi puuraaka-aineen kuljetuksissa enintään kahden noin tonnin kantoisen työntöproomun kytkyeitä, mikä johtuu pienehköistä tavaravirroista ja paikoin ahtaista väylistä. Koneteholtaan riittävä työntäjä on tällöin 600 kw, varsinkin kun näissä kuljetuksissa kysymykseen tulevien väylien kulkusyvyys on vain 2,5 metriä. Yhden noin tonnin kantoisen proomun kuljettamiseen riittävä koneteho on 440 kw. (Pertovaara 1985, 216.) Proomut ovat rakenteeltaan yksinkertaisia, laatikkomaisia kuljetussäiliöitä, joissa keula ja perä on hieman pyöristetty kulkuominaisuuksien parantamiseksi. Proomu voi olla avoimella tai katettavalla ruumalla varustettu ruumaproomu, säiliöproomu tai kansiproomu, jossa lasti sijoitetaan kannelle. Lastinkäsittelyltään edullinen tyyppi on kansiproomu, jonka kannelle voidaan ajaa ajoneuvoilla. Suurten tai painavien lastien kuljettaminen edellyttää aluksen vakavuuden turvaamiseksi suurehkoa proomun leveyttä. (Pertovaara 1985, 217.) Moottoriproomuksi sanotaan proomua, johon on asennettu kulkukoneisto ja miehistötilat. Moottoriproomu on rungoltaan sekä koneisto- ja ohjailujärjestelmiltään yksinkertaisempi kuin rannikkomoottorialukset tai varsinaiset laivat, ja sen toiminta-alueena ovat sisävedet ja suojaisat merialueet. Toisaalta moottoriproomu on merikelpoisempi kuin työntöproomukytkye, jossa työntäjän ja proomujen välisten kytkentöjen kestävyys merenkäynnissä on ongelma. (Pertovaara 1985, 218.)

19 15 KUVA 4. Kuva UPM-Kymmenen Vuotjärven saarihakkuilta (Oma arkisto 2005). 5.2 Uitto Uiton osuutta raakapuun kuljetuksesta ovat laskeneet varastojen pienentäminen ja pyrkimykset puunhankinnan kausivaihtelujen tasoittamiseen. Lisäksi puutavaran muuttuneet laatuvaatimukset ovat laskeneet uiton osuutta kokonaiskuljetusmäärästä. Nykyisin uittotekniikka mahdollistaa myös laadullisesti heikompien puutavaralajien uiton, valtaosa uitettavasta puusta on kuitenkin sellutehtaille toimitettavaa kuitupuuta, mutta myös poikkeustapauksissa tukkeja uitetaan. Uitto tarjoaa myös sellupuulla varastointimenetelmän, koska sellupuun laatu säilyy vesivarastossa jopa paremmin kuin maavarastossa. Nykypäivän uiton Suomessa hoitaa Järvi-Suomen uittoyhdistys ja Perkaus Oy. Nykyisin uittoa harjoitetaan pääasiassa Vuoksen vesistössä, Kymijoen vesistössä uitto lopetettiin tilapäisesti vuonna 2002.

20 Kalusto Uitossa tarvitaan hinaajien lisäksi myös työveneitä, kelaveneitä ja varppausaluksia. Työveneet ovat yleensä 4,5 5,5 metrin pituisia keski- tai perämoottoriveneitä, joiden muoto vaihtelee jonkin verran. Kelaveneiden pituus on yleensä 5,5 6,5 metriä ja veneiden kaaritus on etenkin kelan kohdalla erityisvahvistettu. Nykyään käytetään moottorikelaveneitä, jotka soveltuvat mm. lauttojen tai niiden osien siirtelyyn vesivarastoalueilla. Isot moottorikelaveneet ovat varsinaisesti varppausaluksia, joiden pituus on 7 11 metriä ja moottoriteho 40 kw. (Pertovaara 1985, 127.) Runsasjärvisissä vesistöissä ja varsinkaan suurilla järvillä ei varppausalusten hinausnopeus riitä, vaan siellä on hinausajan lyhentämiseksi turvauduttu suoralla potkurivedolla hinaaviin moottorialuksiin. Uiton hinausalustyypit voidaan jakaa linjahinaajiin, joki- ja kanavahinaajiin sekä keräilyaluksiin. Isoilla sisäjärvillä ja meren rannikolla käytettävillä linjahinaajilla on pituutta metriä ja moottoriteho kw. Pienillä järvillä ja jokiväylillä toimivat linjahinaajat ovat selvästi pienempiä, moottoriteho on kw. (Pertovaara 1985, 128.) KUVA 5. Kuva uitosta Peltosalmella (Ympäristökeskus 2004).

21 Nippu-uitto Puutavaranippu on pienin nippu-uitossa käsiteltävä yksikkö, sen tilavuus on m 3. Nippu-uitossa, joka alkoi Suomessa 1890-luvulla, käytetään mm. väylän, lajin ja kuljetusmatkan pituuden mukaan erilaisia nippuuittomenetelmiä eli erilaista nippukuorman rakennetta tai kuljetustapaa. Nippuja voidaan kuljettaa joko nippujonokuormina tai nippuavolauttoina hinaamalla tai virran avulla. Hinaamista joudutaan käyttämään aina, kun veden virtaus on pieni tai sitä ei ole ollenkaan. Nippujonokuorma on nippujonoja eli säikeitä toisiinsa rinnakkain liittämällä tehty muodoltaan säännöllinen hinausyksikkö. Nippuavolautassa ovat niput irrallaan hinauspuomituksen sisällä. (Pertovaara 1985, 145.) Eri kuljetusvälineille tarvitaan yksityiskohtainen nippu-uittosuunnitelma. Samalla uittoreitillä saattaa olla tarkoituksenmukaista käyttää eri väleillä erilaista nippu-uittotapaa. (Pertovaara 1985, 147.) Keräilyhinauksessa nippujen uittoontulopaikoilta kertyvät nippukuormat kuljetetaan keräilyhinaajilla pääväylän varteen sellaiseen suojapaikkaa, jossa kuorma voi odottaa turvallisesti liittämistä ohikulkevaan linjahinauskuormaan tai linjahinauskuorma kootaan alun perin sopivaan paikkaan kerättävistä osakuormista. (Pertovaara 1985, 147.) Linjahinaus puolestaan on suurten peruskuormien hinausta pitkillä matkoilla yleensä vesistön pääväyliä myöten lopullisiin määräpaikkoihin. Yhtäjaksoisen linjahinauksen voivat katkaista väyläkapeikot ja sulut. Tämä otetaan huomioon siten, että kuorma rakennetaan helposti halkaistavaksi kapeikkojen edellyttämiin mittoihin tai kuorma on helposti jaettavissa sulkuun kerrallaan mahtuviksi sulutusyksiköiksi. (Pertovaara 1985, ) Nippu-uittoväylillä uitettava puutavara sidotaan nipuiksi ennen nipun veteen tai jäälle pudotusta. Niputusmenetelmiä ovat niputuspaikan ja - välineen perusteella jaotellen seuraavat (Pertovaara 1985, 15):

22 18 Vedessä niputus koneniputus suurnippujen teko Autoniputus Rantaniputus runkolaituriniputus pudotuslaituriniputus rantaviivaniputus KUVA 6. Kuva uittoon ajosta (Korpela 2000). Nippujonokuorman koko ja sitomistapa vaihtelevat vesistöittäin paikallisten olojen, kuten väylän ominaisuuksien, kuljetusmatkan pituuden, vuotuisen kuljetustarpeen ja tehdasvastaanoton järjestelyn. Sisävesillä pääväylien linjahinauksissa suurilla järvillä on kuormakoko m 3. Muilla väylillä ja vesistöillä yleinen kuormakoko on m 3. Kuormarakenteessa pyritään helposti koottavaan ja purettavaan kuormatyyppiin. Nippujono-vaijerikuorman osia ovat nippusäikeet, jotka ovat tavallisesti halkaisijaltaan 20 mm, lauttavaijeriin eli kuormaköyteen peräkkäin kiinnitettyjen nippujen jonoja. Yhteen säikeeseen voi kuulua 1 3

23 nippujonoa. Niput voidaan yhden nippujonon säikeissä kiinnittää nippujonon päälle asetettuun vaijeriin nippujen päitä lähimpänä olevista nippusiteistä lukituskierukalla tai petlaamalla. (Pertovaara 1985,174.) 19 Nippujen veteen siirto pudotuslaitureilla tehdään yrittäjävoimin kurottajilla eli vastapainotrukeilla. Myös osa lauttojen teosta on siirretty yrittäjien hoidettavaksi. (Vesitieyhdistys 2007.) Lauttavaijeri eli -köysi on yleisimmin 15 metrin pituinen ja halkaisijaltaan 12 mm. Tällaista vaijeria yksi mies pystyy vaivatta käsittelemään. Jatkettaessa säiejonoa liitetään vaijerit toisiinsa niiden päissä olevista silmukoista. Lenkillä samalla yhdistetään toisiinsa jatkokohdalle osuva nippusidepari, ja lisäksi lenkki sidotaan sidontalangalla nipussa olevaan pölkkyyn. Säikeet liitetään toisiinsa poikittaissuunnassa eli surrataan halkaisijaltaan 12 mm:n yliheittoköysillä. Ennen luovutusta kuorma tarkastetaan ja todetaan, vastaako kuormarakenne ohjeita ja pitävätkö uittorahtikirjan merkinnät yhtä kuorman kanssa. (Pertovaara 1985, ) Taloudellinen uitto Tämän luvun kuvaus taloudellisesta uitosta perustuu Pertovaaran (1985) kirjoittamaan teokseen. Puutavarakuormien hinauksessa hinaaja ja kuorma muodostavat kuljetusyksikön. Suuria kuormakokoja käytettäessä puutavarayksikköä (m 3 ) kohti laskettu paluuaika vähenee, mikä viittaisi suurten kuormien käytön edullisuuteen. Toisaalta kuormakoon kasvaessa kuorman vetonopeus alenee ja hinaukseen tarvittava aika yksikköä kohti pitenee. Vetonopeutta voidaan lisätä siirtymällä koneteholtaan ja vetovoimaltaan suurempiin hinaajiin, mutta sen seurauksena hinaajan kustannukset aikayksikköä kohti kasvavat. Tavoitteena hinaustoiminnassa ovat mahdollisimman pienet kustannukset kuljetettua puutavarayksikköä kohti. Mahdollisimman suurten kuljetusyksikköjen käyttöä rajoittavat käytännössä kuitenkin useat seikat. Näitä ovat väylän ominaisuudet, jotka rajoittavat kuormakokoa, hinauksen minimi-

24 nopeus, joita ei muun muassa myrskyvaaran takia ole turvallista alittaa ja vuosittain tarvittava kuljetuskapasiteetti, joka vaikuttaa kuorman käytännölliseen maksimikokoon. Linjahinauksissa kuorman käytännöllinen maksimikoko on taloudellinen kuormakoko, jota käyttäen vuotuinen tietty kuljetustehtävä voidaan toteuttaa mahdollisimman pienin yksikkökustannuksin. Keräilyhinauksissa on kuormakoon lisäksi otettava huomioon hinausten järjestely pyrittäessä edullisimpaan tulokseen. 20 Kuorman vetonopeuteen vaikuttavia tekijöitä: kuorman sisältämä puumäärä kuorman rakenne tuulen suunta ja voimakkuus hinausköyden pituus Kuorman rakenteeseen vaikuttavia tekijöitä: kuorman leveys puutavaralaji nippujen muodosta Samansuuruista nippumäärää samalla voimalla vedettäessä kapeamman kuorman vetonopeus on suurempi kuin leveämmän kuorman, mikä johtuu sekä kuorman edessä vallitsevasta ylipaineesta että kuorman perässä syntyvän imusta. Niinpä esimerkiksi 6-jonoisen tukkinippukuorman on havaittu kulkevan noin 7 % nopeammin kuin 8-jonoisen kuorman. Tämän vuoksi ylileveitä, esimerkiksi 14-jonoisia, kuormia pidetään epäedullisina. Jos vaihtelevan pituisesta puutavarasta tehtyjen nippujen toinen pää on tasainen, tulisi nippujonossa perättäisten nippujen tasaisten päiden olla vastakkain. Tällä tavoin voidaan vähentää kuorman nippujen välisiin aukkoihin syntyviä pyörrevirtauksia. Nippujen väliset raot samoin kuin nipuista ulos pistävät pölkkyjen päät tai muita syvemmällä tai sivummalla uivat osat pakottavat vettä nippujen läpi ja vähentävät nopeutta.

25 Hinausköyden normaali pituus on 200 metriä, isoilla hinaajilla köyttä tulisi olla metriä potkurivirran vaikutuksen eliminoimiseksi. Mutkaisilla ja kapeilla väylillä hinausköyttä joudutaan lyhentämään metriin, mutta jo muutaman kilometrin väyläosuudella on kannattavaa päästää köysi jällen täysipitkäksi. 21 Hinauksessa turvallisuussyistä käytettävä miniminopeus eli niin sanottu kriittinen nopeus riippuu väylän laadusta ja sääennusteiden luotettavuudesta. Väylän laatuun tässä suhteessa vaikuttavia tekijöitä puolestaan ovat väylän tuulialttius ja nippukuorman suojapaikkojen väliset etäisyydet. Saimaan isoilla altailla kriittinen nopeus on 2,0 km/t, muilla sisävesillä 1,5 1,7 km/t. Sopeuttamalla kuormakoko kriittiseen nopeuteen voidaan hinauskustannuksia alentaa. Alla olevassa laskentaesimerkissä vetonopeuden alentaminen lisää tehollisen työn eli hinauksen osuutta, vähentää paluuajan osuutta ja lähes kaksinkertaistaa hinaustehon, toisin sanoen teho saadaan kuorman kasvattamisesta nopeuden kustannuksella. TAULUKKO 1. Vetonopeuden vaikutus tehokkuuteen (Pertovaara 1985) VETONOPEUS 2,4 km/t 1,9 km/t Hinaus, t 41,6 52,6 Paluu, t 5,7 5,7 Seisonta, t Kierros, t 57,3 68,3 Kuorma, m Teho, m 3 /t

26 Uittopuun vastaanotto Tämän luvun kuvaus uittopuun vastaanotosta perustuu Pertovaaran (1985) kirjoittamaan teokseen. Uittokuljetuksen päätepiste on tavallisesti tehtaan vesivarasto. Linjahinaajan tulisi kuljettaa lautta mahdollisimman lähelle varastoa, koska linjahinaus on kuljetettua puutavarayksikköä kohti halvempaa kuin kuljetus pienemmällä aluksella. Varastoalueen varastointijärjestyksen ja uittopuun vastaanoton ennakkosuunnittelulla on tärkeä merkitys kaukokuljetuksen, varastoinnin ja puun käytön kokonaiskustannuksille, sillä uittopuun vastaanotto on maankuljetuspuun vastaanottoa kalliimpaa ja työllistää enemmän. Suurista lautoista tulee tehdasvarastolla olla jo ennakolta tieto paitsi lautan koosta ja puulajikoostumuksesta myös eri puutavaralajien sijainnista lautassa. Tällöin voidaan lautta ohjata edullisempaan paikkaan ja asentoon linjahinaajan vetämänä, mikäli koko lautta ei kulje nippujen erotteluprosessin läpi. 6 UITTOPUUN OMINAISUUDET JA UITON VAIKUTUS JALOSTUSARVOON 6.1 Raakapuun kuivumisen ja kostumisen vaikutus uimiskykyyn Puiden veteen panon ajankohdan määrittäminen on uimiskyvyn ja varastoinnin aiheuttamien puuainemuutosten yhteensovittamista. Puun kuivattaminen maavarastossa parantaa uimiskykyä, mutta heikentää jalostusarvoa. Puun vettyessä uimiskyky heikkenee, mutta toisaalta vedessä puun laatu säilyy paremmin kuin maavarastossa. (Metsäteho 2005, 5.)

27 23 KUVA 7. Puun uimiskyky ja jalostusarvo (Metsäteho 2005). Puu pysyy veden pinnalla, jos sen kuivatilavuuspaino on alle kg/m 3. Puuaineen kuivapaino vaihtelee puulajeillamme yleisimmin välillä kg/m 3. Puulajin sisällä vaihtelua aiheuttavat muun muassa kasvupaikka, puun koko ja ikä. Loppuosa puuaineen tuoretilavuuspainosta on vettä, jonka määrä vaihtelee puulajeittain ja vuodenajoittain. Hakkuuajankohta on keskeinen tieto, kun arvioidaan puuerän uimiskykyä. Hakatun puutavaran kuivumiseen vaikuttavat varastoinnin ajankohta ja kesto sekä varastopaikan sijainti ja olosuhteet. (Metsäteho 2005, 5.)

28 24 KUVA 8. Uimiskykyyn vaikuttavat tekijät (Metsäteho 2005). Männyn kuivatilavuuspainot vaihtelevat yleisimmin välillä kg/m 3. Mänty on Etelä-Suomessa hieman tiheämpää kuin Pohjois- Suomessa. Mänty on kevyintä rehevillä kasvupaikoilla. Kuusen kuivatilavuuspaino on yleisimmin välillä kg/m 3 ja se on tiheämpää pohjoisessa kuin etelässä. Kuusella kasvupaikka vaikuttaa kuivatiheyteen eniten, puu on sitä painavampaa, mitä huonommalla kasvupaikalla se kasvaa. Koivun kuivatilavuuspaino on yleisimmin välillä kg/m 3 eli koivu on pääpuulajeistamme painavin. Sillä ei ole merkittäviä tiheyseroja maan eri osissa. Suurin koivun tiheys on puolukkatyypin kasvupaikalla. (Metsäteho 2005, 5.) Kasvavan puun kosteus vaihtelee vuodenajoittain, mikä ilmenee tuoretilavuuspainon vaihteluna. Korkeimmillaan kosteus on havupuilla kasvukauden ulkopuolella, koivulla puolestaan juuri ennen lehtien puhkeamista. (Metsäteho 2005, 5.) Lopputalvella ja keväällä ilma on kuivaa, mikä edesauttaa varastoidun puun tehokasta kuivumista, mikä taas parantaa puun uimiskykyä. Puun kostumiseen vaikuttavat puulaji, hakkuuaika, varastointiaika ennen veteenpanoa sekä vedessäolon kesto. Puun uimiskyky tulee ottaa huomioon

29 erilailla suoraan käyttöön menevässä uittopuissa ja uiton jälkeen vesivarastoon jäävässä puussa. Uitto on kestoltaan melko lyhytaikaista, eikä puun kosteudessa ehdi tapahtua kovin suuria muutoksia lautan teon ja hinauksen aikana. (Metsäteho 2005, 8.) Uiton vaikutus jalostusarvoon Puuainemuutosten estämiseksi puuta kuivatetaan ennen uittoa vain sen verran, että nippu pysyy pinnalla tarvittavan ajan. Kuivattamisvaiheessa havupuiden kosteus laskee helposti sen verran, että sieni-itiöt pystyvät aloittamaan toimintansa. Näin veteen laitettavissa puissa saattaa olla värivikaa. Veden pinnan yläpuolella puut ovat alttiita alkaneiden muutosten jatkumiselle. Suuri kosteusero veden alla ja pinnalla olevissa pölkyissä voi aiheuttaa ongelmia hiomokuusen kuorinnassa ja hionnassa. (Metsäteho 2004, 14.) Jalostusarvo muodostuu puun laadusta ja sellun valmistuskustannuksista. Siihen liittyvät muutokset koostuvat molemmissa tekijöissä tapahtuneista muutoksista. Jalostusarvon 10 %:n huonontuminen merkitsee 4 :n tappiota puukuutiometriä kohden. (Metsäteho 2005, 9.) Vesivarastoissa olevien puiden puuaine alkaa tummua kesäkuussa vesien lämmetessä. Tavoiteltavaa on käyttää kuusihiomopuu viimeistään heinäkuun alussa, jotta massan vaaleus säilyy hyvänä. Tehtaille autolla tai rautateitse kuljetetun puun laittaminen vesivarastoon aiheuttaa purkamisesta ja kuormaamisesta johtuvia lisäkustannuksia. Vedessä varastoitavan puun säilytyksessä ovat samat tai suuremmat laadun säilymisongelmat kuin uittopuulla, mikäli varastointiaika osuu lämpimän veden aikaan. Pitkäaikaista varastointia lämpimässä vedessä tulee välttää, varsinkin hiomopuulla, koska tällöin puuaineeseen tulee myös kuoren tanniinin aiheuttamia värivikoja. (Metsäteho 2004, 14; Metsäteho 2005, 9.) 7 POHDINTA

30 Uitto on ollut maassamme tärkein vesitiekuljetusmuotoja kautta aikojen. Jo vuosisatoja sitten puuta kuljetettiin uittamalla kotitarpeisiin, jolloin siitä muodostui osa maamme kansanperinnettä. Uitto myös loi omalta osaltaan edellytyksiä sekä sosiaaliselle että taloudelliselle kehitykselle. 26 Uitolla on monia ympäristöllisiä ja yhteiskunnallisia etuja maantiekuljetuksiin verrattuna. Uitto vesitiekuljetusmuotona on ympäristöystävällistä ja melutonta. Varsinkin sisävesillä uitto on turvallista ja tuo lisäarvoa väyläverkostoa ympäröiville alueille. Uiton hyviin puoliin voidaan lukea myös vesistöjen ruuhkattomuus. Esimerkiksi Englannissa maanteiden ruuhkat ja jatkuvasti kasvava kuljettajapula ovat saaneet aikaan sen, että puun- ja tavarankuljetus tapahtuu tänä päivänä suurelta osin vesitiekuljetuksina. Myös meillä suomessa voidaan olla tulevaisuudessa samojen kysymysten äärellä, jos tiet ruuhkautuvat, kuljettajapula lisääntyy ja polttoaineen hinta nousee. Uitto on myös yksi varteenotettavista kuitupuun varastointimenetelmistä sulan maan aikaan varsinkin kuusi- ja mäntytukin osalta. Se on myös edullista tietyt kustannukset huomioon ottaen. Näitä kustannuksia ovat mm. polttoaineen hinta ja kuljetuskustannukset. Kokonaisuuskustannuksiltaan uitto on kuitenkin kalliimpaa kuin autokuljetukset. Uiton kustannuksia lisää autokuljetusten tarve tienvarsivarastoista pudotuspaikoille. Tässä olisikin pohdinnan paikka, miten saisimme puut metsästä pudotuspaikalle ilman kallista autokuljetusta? Tällä menetelmällä pystyisimme säästämään 3,49 /m 3. Vuoden kokonaisuiton määrällä kerrottuna säästö olisi 3,5 miljoonaa euroa vuodessa. Tällä hetkellä ongelmaksi muodostuu selvästi tekninen toteutus, sillä nykyisellä tekniikalla ei ole mahdollista saada puuta suoraan metsästä veteen ilman autokuljetusta. Tällä hetkellä puuta kuljetetaan uittamalla vain Vuoksen vesistössä, koska Kymijoen uitto lopetettiin toistaiseksi vuonna 2002, eikä sen jatkamisesta ole tietoa. Uiton määrän lisääminen nykyisestä noin miljoonasta kuutiometristä ei ole kannattavaa. Uiton määrä halutaan kuitenkin pitää tasolla, jolle se on nyt vakiintunut. Saimaan kanavan ympäristön metsäteollisuus

31 on huolissaan puuhuollosta, vaikka itse kanavalla ei ole olennaista osaa jalostuslaitosten puuhuollosta. Esimerkiksi Stora Enson johto on antanut ymmärtää, että mikäli nykyistä uittomäärä ei saada Vuoksen vesistön pohjoisosista, on todennäköistä, että sahoja ja tehtaita joudutaan sulkemaan. 27 Saimaan kanavan vuokrasopimuksen jatkuminen tuo omalta osaltaan epävarmuustekijöitä tehtaiden ylle. Saimaan kanava on tärkeä ulkomaanviennin reitti, joten ymmärrän hyvin metsäteollisuuden huolen. Saimaan kanavan ylläpito huolestuttaa myös Suomen valtiota. Kanavan luotsaus yms. tuet vaativat valtiolta noin 10 miljoonan euron vuosittaista tukea. Lisäksi kanavan liikenteen kasvu ei pienennä tuen tarvetta, vaan jopa lisää sitä luotsausten kasvaessa. Uiton toteuttamisen ongelmaksi on noussut myös hinausammattilaisten ikääntyminen ja kasvava työvoimapula. Suomessa on 5 7 hinausyrittäjää, jotka toimivat Järvi-Suomen uittoyhdistyksen urakoitsijoina. Näiden toiminta on tärkeää, mikäli halutaan säilyttää uittomäärä nykyisessä määrässä. Pienemmällä hinausalusten määrällä ei pystytä paikkaamaan koko uittokauden vajausta, tilapäisiä kylläkin. Mielestäni olisi tärkeää puuttua tähän ongelmaan ja tarjota tasokasta opetusta ammattikouluissa uiton työvoimapulan poistamiseksi. Suomessa on kohtuullisen hyvä väyläverkosto, jota kehittämällä uitto voisi saada yhä suuremman osuuden raakapuun kuljetuksista. Tähän tulisikin panostaa, koska tulevaisuudessa vesitiekuljetukset tulevat todennäköisesti olemaan energiapuun kuljetusta, joko kokopuuna tai hakkeena.

32 28 LÄHTEET Hurskainen, Tarmo Päivitetty Joensuun kaupunki Jäppinen, Jyrki Henkilökohtainen tiedonanto. Hankinta-esimies. Stora-Enso Oyj/Savon alue/kuopion tiimi. Korpela, Ilkka Päivitetty Lammassaari Veikko, Vesilainsäädäntö ja uitto. Pdf-dokumentti. Ei päivitystietoja. Luettu Merenkulkulaitos Laitoksen www-sivut. WWW-dokumentti. Ei päivitystietoa. Luettu Metla Metsätilastollinen vuosikirja Metsäntutkimuslaitos. Metsäteho Puun laadun säilyttäminen. Helsinki: Metsäteho Oy. Metsäteho Uittopuun uimiskyky ja laatumuutokset. Helsinki: Metsätaho Oy. Metsäteho Metsätehon katsaus 19/2006. Helsinki: Metsäteho Oy. Oma arkisto Kuva Vuotjärven hakkuista.

33 Pertovaara Heikki, Uitto- ja väylänrakennustekniikka. Helsinki: Valtion painatuskeskus. 29 Purhonen Elias, Hivakka eli selonteko uitosta ja sen terminologiasta. Porvoo: Opaksia Oy. Suomen järvet, www-dokumentti. Päivitetty Luettu Vesitieyhdistys Yhdistyksen www-sivut. Päivitetty Luettu Wikipedia 2007a. Vuoksen vesistö. Päivitetty Luettu Wikipedia 2007b. Kymijoen vesistö. Päivitetty Luettu Ympäristökeskus

34 LIITTEET LIITE 1. Veden osuus prosentteina pinta-alasta (Ympäristökeskus 2006). 30

35 LIITE 2. Suomen liikenneväylät 2007 (Tiehallinto 2007; Merenkulkulaitos 2007; Ratahallintokeskus 2007). 31 Väylälaji Pituus, km Maantiet yksityis- ja metsäautotiet kuntien katuverkko Tiehallinnon hoitamat yhteensä Rautatiet Vesitiet yhteensä 5741 sisävesiväylät 8011 rannikkoväylät 8089 yhteensä Suomen liikenne- väylät yhteensä noin

36 32 LIITE 3. Suomen tärkeimmät vesitiet (Merenkulkulaitos 2006)

37 LIITE 4. Väyläluokitus (Merenkulkulaitos 2006) 33 LIITE 5. Arvioitu puun käyttö ja vientiin käytetyn raakapuun jakauma (Purhonen, 1996, 18.)

38 34 Arvioitu puun käyttö Suomessa v (Purhonen, 1996, 18.) milj. k- Kotitarvekulutus 18,3 Ansiometsätalous kotimaassa markkinoitu puu 0,8 vientipuu 1 Yhteensä 20,1 m 3 Vientiin käytetyn raakapuun jakauma v (Purhonen, 1996, 18.) k-m 3 Puutavara Terva ja piki Potaska Yhteensä

39 35 LIITE 6. Puutavaran kaukokuljetussuoritteet ja kustannukset 2005 (Metsätehon katsaus 19/2006).

40 LIITE 7. Kotimaisen puun kaukokuljetuksen puumäärät, kuljetusmatkat ja yksikkökustannukset sekä tuontipuun kuljetusmäärä vuonna 2005 (Metsätehon katsaus 19/2006) 36

Kaukokuljetustilasto 2005

Kaukokuljetustilasto 2005 Kaukokuljetustilasto 25 Arto Kariniemi Kaukokuljetuksen tilastot 1 Tilastoinnin tavoite ja julkaisut Kuljetustilasto seuraa kotimaisen raakapuun kuljetuksen määriä ja kustannuksia puutavaralajeittain sekä

Lisätiedot

Alemman tieverkon merkitys puuhuollolle ja toimenpidetarpeet

Alemman tieverkon merkitys puuhuollolle ja toimenpidetarpeet Alemman tieverkon merkitys puuhuollolle ja toimenpidetarpeet 1 Esityksen sisältö: 1. Alemman tieverkon merkitys puuhuollolle 2. Tiestön kunto 3. Toimenpidetarpeet 4. Äänekosken biotuotetehtaan puulogistiikka

Lisätiedot

VESITIEKULJETUKSEN KEHITTÄMINEN

VESITIEKULJETUKSEN KEHITTÄMINEN VESITIEKULJETUKSEN KEHITTÄMINEN Projektiryhmä Jouni Väkevä, Samuli Hujo, Markku Mäkelä, Janne Peltola ja Kaarlo Rieppo Rahoittajat Järvi-Suomen uittoyhdistys, Metsähallitus, Metsäliitto Osuuskunta, Stora

Lisätiedot

3 Tulokset. 3.1 Yleistä. 3.2 Havutukkien kulkuvirrat

3 Tulokset. 3.1 Yleistä. 3.2 Havutukkien kulkuvirrat 3 Tulokset 3.1 Yleistä Tärkeimmät hankinta-alueet, joista kertyi yhteensä kolmannes markkinapuusta, olivat vuosina 1994 ja 1997 Etelä- ja Pohjois-Savon sekä Keski-Suomen metsäkeskukset (liitteet 2 3, s.

Lisätiedot

SELLUPUUN LAADUN SÄILYTTÄMINEN

SELLUPUUN LAADUN SÄILYTTÄMINEN SELLUPUUN LAADUN SÄILYTTÄMINEN Projektiryhmä Markku Mäkelä Rahoittajat Järvi-Suomen uittoyhdistys Metsäliitto Osuuskunta Metsäteollisuus ry Stora Enso Oyj UPM-Kymmene Oyj Kumppanit UPM-Kymmene Oyj, Pulp

Lisätiedot

PUUNJALOSTUS, PUUTAVARALAJIT, MITTA JA LAATUVAATIMUKSET OSIO 6

PUUNJALOSTUS, PUUTAVARALAJIT, MITTA JA LAATUVAATIMUKSET OSIO 6 PUUNJALOSTUS, PUUTAVARALAJIT, MITTA JA LAATUVAATIMUKSET OSIO 6 Suomen puunjalostus ja sen merkitys eri puutavaralajit ja niiden laadun vaikutus puunjalostukseen puunjalostusmuodot 1 Puu on ekologinen materiaali

Lisätiedot

SAIMAAN VESILIIKENTEEN TULEVAISUUDEN NÄKYMIÄ

SAIMAAN VESILIIKENTEEN TULEVAISUUDEN NÄKYMIÄ SAIMAAN VESILIIKENTEEN TULEVAISUUDEN NÄKYMIÄ Kommenttipuheenvuoro Itä-Suomen liikennestrategiapäivillä Savonlinnan seudun kuntayhtymä Waterways Forward -projekti Vesiliikenne on olennainen osa Itä-Suomen

Lisätiedot

Puutavaralogistiikan haasteet metsäteollisuuden näkökulmasta

Puutavaralogistiikan haasteet metsäteollisuuden näkökulmasta 18.6.2007 1 18.6.2007 2 Puutavaralogistiikan haasteet metsäteollisuuden näkökulmasta Pekka Kauranen Metsätehon iltapäiväseminaari 14.6.2007 18.6.2007 3 Sisältö 1. Itämeren altaan puumarkkinat 2. Kuljetusmuodot

Lisätiedot

Puunkorjuun kustannukset ja olosuhteet sekä puutavaran kaukokuljetuksen kustannukset ja puutavaralajeittaiset. vuonna 1996.

Puunkorjuun kustannukset ja olosuhteet sekä puutavaran kaukokuljetuksen kustannukset ja puutavaralajeittaiset. vuonna 1996. Puunkorjuun kustannukset ja olosuhteet sekä puutavaran kaukokuljetuksen kustannukset ja puutavaralajeittaiset kuljetusmatkat vuonna 1996 Jouko Örn Metsätehon raportti 32 8.12.1997 Osakkaiden yhteishanke

Lisätiedot

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Elina Arola MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Tutkimuskohteena Mikkelin museot Opinnäytetyö Kulttuuripalvelujen koulutusohjelma Marraskuu 2005 KUVAILULEHTI Opinnäytetyön päivämäärä 25.11.2005 Tekijä(t) Elina

Lisätiedot

Puunkorjuu ja kaukokuljetus vuonna 2014. Metsätehon tuloskalvosarja 7a/2015 Markus Strandström Metsäteho Oy

Puunkorjuu ja kaukokuljetus vuonna 2014. Metsätehon tuloskalvosarja 7a/2015 Markus Strandström Metsäteho Oy Puunkorjuu ja kaukokuljetus vuonna 214 Metsätehon tuloskalvosarja 7a/215 Markus Strandström Metsäteho Oy Tietoa tilastosta Tilasto seuraa kotimaisen raakapuun korjuun ja kaukokuljetuksen määriä ja kustannuksia

Lisätiedot

Uudistuva puuhankinta ja yrittäjyys

Uudistuva puuhankinta ja yrittäjyys Uudistuva puuhankinta ja yrittäjyys Elinvoimaa metsistä seminaari Lahti, Fellmannia, 06.11.2013 Pekka T Rajala, kehitysjohtaja, Stora Enso Metsä 1 Metsäteollisuus käy läpi syvää rakennemuutosta Sahateollisuuden

Lisätiedot

2 Tutkimusmenetelmä ja aineisto

2 Tutkimusmenetelmä ja aineisto 2 Tutkimusmenetelmä ja aineisto 2.1 Tutkimusmenetelmä Kulkuvirroissa seurataan puun kuljetuksia leimikoiden hakkuista käyttöpaikoille. Hakkuun ja puun käytön välinen ajallinen viive on keskimäärin 5 6

Lisätiedot

UPM METSÄENERGIA Puhdasta ja edullista energiaa nyt ja tulevaisuudessa

UPM METSÄENERGIA Puhdasta ja edullista energiaa nyt ja tulevaisuudessa UPM METSÄENERGIA Puhdasta ja edullista energiaa nyt ja tulevaisuudessa METSÄSSÄ KASVAA BIO- POLTTOAINETTA Metsäenergia on uusiutuvaa Energiapuu on puuta, jota käytetään energiantuotantoon voimalaitoksissa

Lisätiedot

Hieskoivikoiden avo- ja harvennushakkuun tuottavuus joukkokäsittelymenetelmällä

Hieskoivikoiden avo- ja harvennushakkuun tuottavuus joukkokäsittelymenetelmällä Hieskoivikoiden avo- ja harvennushakkuun tuottavuus joukkokäsittelymenetelmällä Juha Laitila, Pentti Niemistö & Kari Väätäinen Metsäntutkimuslaitos 28.1.2014 Hieskoivuvarat* VMI:n mukaan Suomen metsissä

Lisätiedot

Metsä Group Jyväskylän hankintapiiri 01.03.2016. 23.6.2016 Esityksen nimi

Metsä Group Jyväskylän hankintapiiri 01.03.2016. 23.6.2016 Esityksen nimi Metsä Group Jyväskylän hankintapiiri 01.03.2016 2 23.6.2016 Esityksen nimi Äänekosken biotuotetehdashanke Piiripäällikkö Matti Rossi, Metsä Group Metsä- ja viherpäivät, Jyväskylä, 7.-8.6.2016 Avainluvut

Lisätiedot

Energiapuun korjuu ja kasvatus

Energiapuun korjuu ja kasvatus Energiapuun korjuu ja kasvatus Jaakko Repola Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi Metsähakkeen käyttö Suomen ilmasto- ja energiastrategia 2001:

Lisätiedot

BIOLAIVAT KY UUTTA SUOMALAISTA INNOVATIIVISTA VARUSTAMOTOIMINTAA

BIOLAIVAT KY UUTTA SUOMALAISTA INNOVATIIVISTA VARUSTAMOTOIMINTAA BIOLAIVAT KY UUTTA SUOMALAISTA INNOVATIIVISTA VARUSTAMOTOIMINTAA BIOLAIVAT KY BIOLAIVAT KY VISIO JA SEN TOTEUTTAMINEN Suomessa EU:n ja oman kotoisen valtiovallan ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi tarvitaan

Lisätiedot

1. Polttopuun käyttö Suomessa

1. Polttopuun käyttö Suomessa Pilkeyrittäjyys miljoonaa kiintokuutiota 1. Polttopuun käyttö Suomessa Pientalojen polttopuun käyttö 2000-2010 8 7 6,7 6 5,6 5 4 3 3,07 3,32 2000 2010 2 1 1,05 1 0,8 0,77 0,97 1,33 0 Mänty Kuusi Koivu

Lisätiedot

Kimolan vesiväylähanke

Kimolan vesiväylähanke Kimolan vesiväylähanke 1 Hankkeen kuvaus Kimolan vesiväylähanke on elinkeinojen kehittämishanke, jossa laaditaan suunnitelmat kanavan muuttamiseksi veneille ja aluksille soveltuvaksi sulkukanavaksi. Kimolan

Lisätiedot

Resurssitehokas puutavaran autokuljetus

Resurssitehokas puutavaran autokuljetus Resurssitehokas puutavaran autokuljetus Metsätieteen päivä 2012 Sessio 4. Tulevaisuuden puunhankinnan olosuhteet Antti Korpilahti Erikoistutkija, MML, Metsäteho Oy Esityksen kohdat Puutavarakuljetukset

Lisätiedot

TALVIKAATOISEN KUUSIKUUITUPUUN KYLMÄVARASTOINTI

TALVIKAATOISEN KUUSIKUUITUPUUN KYLMÄVARASTOINTI TALVIKAATOISEN KUUSIKUUITUPUUN KYLMÄVARASTOINTI Projektiryhmä Markku Mäkelä, Olavi Pennanen, Heikki Alanne, Jouko Örn ja Sirkka Keskinen Rahoittajat A. Ahlström Osakeyhtiö, Koskitukki Oy, Metsähallitus,

Lisätiedot

PTT-ennuste: Metsäsektori

PTT-ennuste: Metsäsektori MSO 17.10.2014 PTT-ennuste: Metsäsektori syksy 2014 Paula Horne Sahatavaran tuotanto jatkunut vientivetoisena Sahatavaran vientihinta Suomesta, 3kk keskiarvo 250 240 230 220 210 200 190 180 Sahatavaran

Lisätiedot

7/1977 UIMISKYVYN PARANTAMINEN AUTONIPPUJEN KIRISTYSTÄ PARANTAMALLA. Arno Tuovinen

7/1977 UIMISKYVYN PARANTAMINEN AUTONIPPUJEN KIRISTYSTÄ PARANTAMALLA. Arno Tuovinen 7/1977 UIMISKYVYN PARANTAMINEN AUTONIPPUJEN KIRISTYSTÄ PARANTAMALLA Arno Tuovinen MDSATIHO Opastinsilta 8 B 00520 HELSINKI 52 SELOSTE Pubelin 9D-l400ll 7/1977 7/1977 UIMISKYVYN PARANTAMINEN AUTONIPPUJEN

Lisätiedot

Metsäenergian mahdollisuuudet Hake, pelletti, pilke

Metsäenergian mahdollisuuudet Hake, pelletti, pilke Metsäenergian mahdollisuuudet Hake, pelletti, pilke Kestävän kehityksen kylätilaisuus Janakkala Virala 23.10.2014 Sivu 1 2014 Miksi puuta energiaksi? Mitä energiapuu on? Puuenergia kotitalouksissa Sivu

Lisätiedot

Mikko Havimo Petteri Mönkkönen. Bo Dahlin. www.helsinki.fi/yliopisto 27.10.2011 1

Mikko Havimo Petteri Mönkkönen. Bo Dahlin. www.helsinki.fi/yliopisto 27.10.2011 1 Metsäteiden suunnittelu Venäjällä Mikko Havimo Petteri Mönkkönen Eugene Lopatin Bo Dahlin www.helsinki.fi/yliopisto 27.10.2011 1 Tausta Luoteis-Venäjän metsätieverkko on harva verrattuna esimerkiksi Suomen

Lisätiedot

ENERGIAN JA KÄYTTÖAINEIDEN KULUTUKSEN SEKÄ PÄÄSTÖJEN LASKENTAMENETELMÄ Projektiryhmä

ENERGIAN JA KÄYTTÖAINEIDEN KULUTUKSEN SEKÄ PÄÄSTÖJEN LASKENTAMENETELMÄ Projektiryhmä Tutkimuskokonaisuus ENERGIAN JA KÄYTTÖAINEIDEN KULUTUKSEN SEKÄ PÄÄSTÖJEN LASKENTAMENETELMÄ Projektiryhmä Vesa Imponen ja Jouko Örn Rahoittajat Osakkaat A. Ahlström Osakeyhtiö, Koskitukki Oy, Kuhmo Oy,

Lisätiedot

Lapin metsätalouden kaaresta. Metsäylioppilaiden Pohjois Suomen kurssilla 2008 Värriön tutkimusasemalla 20.8.2008 Veli Pohjonen

Lapin metsätalouden kaaresta. Metsäylioppilaiden Pohjois Suomen kurssilla 2008 Värriön tutkimusasemalla 20.8.2008 Veli Pohjonen Lapin metsätalouden kaaresta Metsäylioppilaiden Pohjois Suomen kurssilla 2008 Värriön tutkimusasemalla 20.8.2008 Veli Pohjonen Tukki on Lapin metsätalouden keskiössä Kuva teoksesta Paasilinna 2003. Sadan

Lisätiedot

Puuhuollon kustannukset Suomessa ja Ruotsissa 1992-1996

Puuhuollon kustannukset Suomessa ja Ruotsissa 1992-1996 Osakkaiden yhteishanke Puuhuollon kustannukset Suomessa ja Ruotsissa 1992-1996 Jouko Örn Metsätehon raportti 57 11.6.1998 Puuhuollon kustannukset Suomessa ja Ruotsissa 1992-1996 Jouko Örn Metsätehon raportti

Lisätiedot

Kirjanpainajatuhojen torjuntaopas Onko metsässäsi kuolleita kuusia tai myrskytuhopuita?

Kirjanpainajatuhojen torjuntaopas Onko metsässäsi kuolleita kuusia tai myrskytuhopuita? Kirjanpainajatuhojen torjuntaopas Onko metsässäsi kuolleita kuusia tai myrskytuhopuita? Metsäkeskus 2014 { 2 } Mene metsään - tarkastele etenkin vanhoja kuusikoitasi! Löydätkö pystyyn kuolleita yksittäisiä

Lisätiedot

Ajankohtaista ja näkymiä energiapuun mittauksessa

Ajankohtaista ja näkymiä energiapuun mittauksessa Ajankohtaista ja näkymiä energiapuun mittauksessa Metsäenergiafoorumi Joensuu 23.11.2010 Jari Lindblad Metsäntutkimuslaitos, Itä-Suomen alueyksikkö, Joensuu jari.lindblad@metla.fi 050 391 3072 www.metla.fi/metinfo/tietopaketit/mittaus

Lisätiedot

Äänekosken biotuotetehdas

Äänekosken biotuotetehdas Äänekosken biotuotetehdas Metsä Groupin avainluvut 2014 METSÄ GROUP Liikevaihto 5,0 mrd. euroa Henkilöstö 10 500 METSÄLIITTO OSUUSKUNTA Konsernin emoyritys Omistajina 122 000 suomalaista metsänomistajaa

Lisätiedot

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN ASETUS KUORMAINVAA AN KÄYTÖSTÄ PUUTAVARAN MITTAUKSESSA JA ERIEN ERILLÄÄN PIDOSSA

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN ASETUS KUORMAINVAA AN KÄYTÖSTÄ PUUTAVARAN MITTAUKSESSA JA ERIEN ERILLÄÄN PIDOSSA MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ ASETUS Nro 18/08 Päivämäärä 2.12.2008 Dnro 2593/01/2008 Voimassaoloaika 1.1.2009 toistaiseksi Kumoaa Maa- ja metsätalousministeriön määräys nro 47/99, Kuormainvaakamittaus

Lisätiedot

PUUTAVARAN LAJITTELU KORJUUN YHTEYDESSÄ

PUUTAVARAN LAJITTELU KORJUUN YHTEYDESSÄ PUUTAVARAN LAJITTELU KORJUUN YHTEYDESSÄ Projektiryhmä Asko Poikela ja Heikki Alanne Rahoittajat Metsähallitus, Metsäliitto Osuuskunta, Pölkky Oy, Stora Enso Oyj ja UPM-Kymmene Oyj Kumppanit hanke toteutettiin

Lisätiedot

KAAKKOIS-SUOMEN METSÄTEOLLISUUS JA PUUHUOLTO TARVITSEVAT TOIMIVAA LIIKENNEINFRAA

KAAKKOIS-SUOMEN METSÄTEOLLISUUS JA PUUHUOLTO TARVITSEVAT TOIMIVAA LIIKENNEINFRAA KAAKKOIS-SUOMEN METSÄTEOLLISUUS JA PUUHUOLTO TARVITSEVAT TOIMIVAA LIIKENNEINFRAA KYMENLAAKSO LIIKENTEEN YDINVERKKOJEN KESKIÖSSÄ tilaisuus 26.3.2015 Esa Korhonen Aluejohtaja, Itä-Suomi UPM, Puunhankinta

Lisätiedot

Metsäteollisuuden ulkomaankauppa, lokakuu 2014

Metsäteollisuuden ulkomaankauppa, lokakuu 2014 Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus 1/2015 TILASTO: Metsäteollisuuden ulkomaankauppa, lokakuu 2014 15.1.2015 Aarre Peltola TILASTO Metsäteollisuuden ulkomaankauppa, lokakuu 2014 15.1.2015 Aarre Peltola

Lisätiedot

Metsäpolttoaineiden proomukuljetus

Metsäpolttoaineiden proomukuljetus Metsäpolttoaineiden proomukuljetus Loppuraportti: Karttunen, K., Jäppinen, E., Väätäinen, K. ja Ranta, T. 2008. Metsäpolttoaineiden vesitiekuljetus proomukalustolla. Lappeenrannan teknillinen yliopisto,

Lisätiedot

Energiapuun mittaus ja kosteus

Energiapuun mittaus ja kosteus Energiapuun mittaus ja kosteus Metsäenergiafoorumi Joensuu 10.6.2009 Jari Lindblad Metsäntutkimuslaitos, Joensuun toimintayksikkö jari.lindblad@metla.fi 050 391 3072 Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet

Lisätiedot

Terminaalien rooli puutavaralogistiikassa. Erikoistutkija Pirjo Venäläinen Metsäteho Oy 21.5.2015

Terminaalien rooli puutavaralogistiikassa. Erikoistutkija Pirjo Venäläinen Metsäteho Oy 21.5.2015 Terminaalien rooli puutavaralogistiikassa Erikoistutkija Pirjo Venäläinen Metsäteho Oy 21.5.2015 Metsäteho Oy Perustettu 1945 Metsäsektorin omistama tutkimusyhtiö Tutkimuskohteena puun hankintaketju puun

Lisätiedot

Venäjän n raakapuun vienti Pohjois-Eurooppaan

Venäjän n raakapuun vienti Pohjois-Eurooppaan Venäjän n raakapuun vienti Pohjois-Eurooppaan Muuttuva Venäjä -metsäseminaari Joensuu 7.5.21 Jari Viitanen Metla Sisällys Raakapuun vienti Venäjältä 1992 28 Venäläisen raakapuun viennin globaali jakautuminen

Lisätiedot

Energiapuukorjuukohteiden tarkastustulokset ja Hyvän metsänhoidon suositusten näkökulma. Mikko Korhonen Pohjois-Karjalan metsäkeskus

Energiapuukorjuukohteiden tarkastustulokset ja Hyvän metsänhoidon suositusten näkökulma. Mikko Korhonen Pohjois-Karjalan metsäkeskus Energiapuukorjuukohteiden tarkastustulokset ja Hyvän metsänhoidon suositusten näkökulma Mikko Korhonen Pohjois-Karjalan metsäkeskus Mitä on korjuujälki? Metsikön puuston ja maaperän tila puunkorjuun jälkeen.

Lisätiedot

Lapin lääni. Oulun lääni. Itä-Suomen lääni. Länsi-Suomen lääni. Etelä-Suomen lääni. Ahvenanmaa. Vantaa. Espoo. Kauniainen.

Lapin lääni. Oulun lääni. Itä-Suomen lääni. Länsi-Suomen lääni. Etelä-Suomen lääni. Ahvenanmaa. Vantaa. Espoo. Kauniainen. Koulun ympäristötieto 3 Karttakoe, koe 4 sivut 86 107 Oppilailla on esillä oppikirja. Suomen kartta on sivuilla 56 57. Nimi: pisteet: /24 Nähnyt: a. Nimeä Suomen läänit. b. Väritä kotiläänisi. Lapin lääni

Lisätiedot

Biotuotetehtaan mahdollistama puunhankinnan lisäys ja sen haasteet Olli Laitinen, Metsä Group

Biotuotetehtaan mahdollistama puunhankinnan lisäys ja sen haasteet Olli Laitinen, Metsä Group Biotuotetehtaan mahdollistama puunhankinnan lisäys ja sen haasteet Olli Laitinen, 1 Aiheena tänään Metsäteollisuus vahvassa nousussa Äänekosken biotuotetehdas Investointien vaikutukset puunhankintaan 2

Lisätiedot

Korjuujäljen seuranta energiapuun korjuun laadun mittarina. Mikko Korhonen Suomen metsäkeskus 23.5.2014

Korjuujäljen seuranta energiapuun korjuun laadun mittarina. Mikko Korhonen Suomen metsäkeskus 23.5.2014 Korjuujäljen seuranta energiapuun korjuun laadun mittarina Mikko Korhonen Suomen metsäkeskus 23.5.2014 Mitä on korjuujälki? Metsikön puuston ja maaperän tila puunkorjuun jälkeen. 2 23.5.2014 3 Korjuujäljen

Lisätiedot

Metsästä energiaa. Kestävän kehityksen kuntatilaisuus. Sivu 1

Metsästä energiaa. Kestävän kehityksen kuntatilaisuus. Sivu 1 Metsästä energiaa Kestävän kehityksen kuntatilaisuus Sivu 1 2014 Metsästä energiaa Olli-Pekka Koisti Metsästä energiaa Metsä- ja puuenergia Suomessa Energiapuun korjuukohteet Bioenergia Asikkalassa Energiapuun

Lisätiedot

METSÄ GROUP Liikevaihto 5,0 mrd. euroa Henkilöstö 9 600

METSÄ GROUP Liikevaihto 5,0 mrd. euroa Henkilöstö 9 600 Avainluvut 2015 METSÄ GROUP Liikevaihto 5,0 mrd. euroa Henkilöstö 9 600 METSÄLIITTO OSUUSKUNTA Konsernin emoyritys Omistajina 116 000 suomalaista metsänomistajaa METSÄ FOREST Puunhankinta ja metsäpalvelut

Lisätiedot

Puumarkkinat ja niiden kehittäminen. asiantuntija Anssi Kainulainen 22.5.2013

Puumarkkinat ja niiden kehittäminen. asiantuntija Anssi Kainulainen 22.5.2013 Puumarkkinat ja niiden kehittäminen asiantuntija Anssi Kainulainen 22.5.2013 Markkinat ja puut kasvavat eri puolilla maapalloa viennin arvo muodostuu matkalla Lähde: Metsäntutkimuslaitos Metsävaramme mahdollistavat

Lisätiedot

METSÄ SUUNNITELMÄ 2013 2027

METSÄ SUUNNITELMÄ 2013 2027 METSÄ SUUNNITELMÄ 2013 2027 Omistaja: Itä-Suomen yliopisto Osoite: Yliopistokatu 2, 80101 Joensuu Tila: Suotalo 30:14 Kunta: Ilomantsi 2 SISÄLTÖ 1 JOHDANTO... 3 2 METSÄN NYKYTILA... 4 2.1 Kasvupaikkojen

Lisätiedot

SOKLI JA SAVUKOSKI -HANKE SAVUKOSKEN KUNTAKESKUKSEN LIIKENNEJÄRJESTELYJEN TOIMENPIDESUUNNITELMA SAVUKOSKI 2013/08/21

SOKLI JA SAVUKOSKI -HANKE SAVUKOSKEN KUNTAKESKUKSEN LIIKENNEJÄRJESTELYJEN TOIMENPIDESUUNNITELMA SAVUKOSKI 2013/08/21 SOKLI JA -HANKE SAVUKOSKEN KUNTAKESKUKSEN LIIKENNEJÄRJESTELYJEN TOIMENPIDESUUNNITELMA TYÖN TAVOITTEET JA TEHTÄVÄN KUVAUS Hankkeen tavoitteena on tuottaa Savukosken kirkonkylän liikennejärjestelyjen toimenpidesuunnitelma

Lisätiedot

Suomen piensahojen lukumäärä ja puunkäyttö vähentyivät merkittävästi viime vuosikymmenellä

Suomen piensahojen lukumäärä ja puunkäyttö vähentyivät merkittävästi viime vuosikymmenellä Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 17/2012 Piensahat 2010 3.5.2012 Jukka Torvelainen Suomen piensahojen lukumäärä ja puunkäyttö vähentyivät merkittävästi viime vuosikymmenellä

Lisätiedot

Puruveden kehitys ja erityispiirteet. Puruvesi-seminaari 6.8.2011 Heikki Simola Itä-Suomen yliopisto

Puruveden kehitys ja erityispiirteet. Puruvesi-seminaari 6.8.2011 Heikki Simola Itä-Suomen yliopisto Puruveden kehitys ja erityispiirteet Puruvesi-seminaari 6.8.2011 Heikki Simola Itä-Suomen yliopisto PURUVESI KARU JA KIRKASVETINEN SUURJÄRVI Sekä Puruvesi että Pyhäjärvi ovat kirkasvetisiä suurjärviä,

Lisätiedot

Puuraaka-aineen hinnoittelumenetelmät

Puuraaka-aineen hinnoittelumenetelmät Puuraaka-aineen hinnoittelumenetelmät Vesa Berg, Harri Kilpeläinen & Jukka Malinen Metsäntutkimuslaitos Joensuun yksikkö Männyn hankinta ja käyttö puutuotealalla Kehityshankkeen tiedonsiirtoseminaari Pohjois-Karjalassa

Lisätiedot

PUUKERROSTALOJEN RAKENTAMISEN MAHDOLLISUUDET SUOMESSA TERO VESANEN

PUUKERROSTALOJEN RAKENTAMISEN MAHDOLLISUUDET SUOMESSA TERO VESANEN PUUKERROSTALOJEN RAKENTAMISEN MAHDOLLISUUDET SUOMESSA TERO VESANEN Sitoutumista jo 45 vuotta! (Tilastotietoa ajalta 1968 2012) - Liikevaihto yli 1,2 mrd - Puunhankinta 12,0 M k-m3 tukkia - Sahaustuotanto

Lisätiedot

ENERGIASEMINAARI 23.4.10. Metsänhoitoyhdistys Päijät-Häme Elias Laitinen Energiapuuneuvoja

ENERGIASEMINAARI 23.4.10. Metsänhoitoyhdistys Päijät-Häme Elias Laitinen Energiapuuneuvoja ENERGIASEMINAARI 23.4.10 1 Metsänhoitoyhdistys Päijät-Häme Elias Laitinen Energiapuuneuvoja Metsänhoitoyhdistys Päijät-Häme (2009) 2 Metsänomistajia jäseninä noin 7200 Jäsenien metsäala on noin 250 000

Lisätiedot

Puukauppa Metsään ABC 5.9.2015

Puukauppa Metsään ABC 5.9.2015 Puukauppa Metsään ABC 5.9.2015 Sisältö Stora Enso ja Stora Enso Metsä Puukauppa: Kauppamuodot ja hakkuutavat Puukaupan vaiheet Puukaupan hinnoittelutekijät Ennakkoraivaus Puukauppalomakkeen läpikäynti

Lisätiedot

Riittääkö puuta kaikille?

Riittääkö puuta kaikille? Riittääkö puuta kaikille? EK-elinkeinopäivä Hämeenlinnassa 8.5.2007 Juha Poikola POHJOLAN VOIMA OY Pohjolan Voiman tuotantokapasiteetti 3400 MW lähes neljännes Suomen sähköntuotannosta henkilöstömäärä

Lisätiedot

PUUNKORJUUMENETELMÄT HANKINTAVUONNA 1966/67. Tiivistelmä Metsätehon tiedotuksesta 271

PUUNKORJUUMENETELMÄT HANKINTAVUONNA 1966/67. Tiivistelmä Metsätehon tiedotuksesta 271 1 METSÄTEHON KATSAUS 18/1967 PUUNKORJUUMENETELMÄT JA KORJUUTEKNISET OLOSUHTEET HANKINTAVUONNA 1966/67 Tiivistelmä Metsätehon tiedotuksesta 271 Maassamme käytössä olevien puunkorjuumen etelrnien ja korjuuteknisten

Lisätiedot

METSÄNTUTKIMUSLAITOKSEN MÄÄRÄYS PUUTAVARAN MITTAUKSEEN LIITTYVISTÄ YLEISISTÄ MUUNTOLUVUISTA

METSÄNTUTKIMUSLAITOKSEN MÄÄRÄYS PUUTAVARAN MITTAUKSEEN LIITTYVISTÄ YLEISISTÄ MUUNTOLUVUISTA Metsäntutkimuslaitos Jokiniemenkuja 1 01370 VANTAA 8.1.2014 AJANTASAINEN MÄÄRÄYS METSÄNTUTKIMUSLAITOKSEN MÄÄRÄYS PUUTAVARAN MITTAUKSEEN LIITTYVISTÄ YLEISISTÄ MUUNTOLUVUISTA Tämä on päivitetty määräysteksti,

Lisätiedot

Puun kosteuskäyttäytyminen

Puun kosteuskäyttäytyminen 1.0 KOSTEUDEN VAIKUTUS PUUHUN Puu on hygroskooppinen materiaali eli puulla on kyky sitoa ja luovuttaa kosteutta ilman suhteellisen kosteuden vaihteluiden mukaan. Puu asettuu aina tasapainokosteuteen ympäristönsä

Lisätiedot

KARELIA-AMMATTIKORKEAKOULU Metsätalouden koulutusohjelma. Joonas Sorsa RAAKAPUUN ALUSKULJETUKSEN KÄYTTÖMAHDOLLISUUDET PIELISELLÄ

KARELIA-AMMATTIKORKEAKOULU Metsätalouden koulutusohjelma. Joonas Sorsa RAAKAPUUN ALUSKULJETUKSEN KÄYTTÖMAHDOLLISUUDET PIELISELLÄ KARELIA-AMMATTIKORKEAKOULU Metsätalouden koulutusohjelma Joonas Sorsa RAAKAPUUN ALUSKULJETUKSEN KÄYTTÖMAHDOLLISUUDET PIELISELLÄ Opinnäytetyö Helmikuu 2013 OPINNÄYTETYÖ Helmikuu 2013 Metsätalouden koulutusohjelma

Lisätiedot

Kohti puukauppaa. Metsään peruskurssi Suolahti ti 5.2.2013 Kirsi Järvikylä. Hakkuutavat

Kohti puukauppaa. Metsään peruskurssi Suolahti ti 5.2.2013 Kirsi Järvikylä. Hakkuutavat Kohti puukauppaa Metsään peruskurssi Suolahti ti 5.2.2013 Kirsi Järvikylä 1 Hakkuutavat Päätehakkuu = uudistuskypsän metsän hakkuu. Avohakkuu, siemenpuu- ja suojuspuuhakkuu sekä kaistalehakkuu. Uudistamisvelvoite!

Lisätiedot

Varastoinnin vaikutus kuitupuuhun ja sen merkitys sellun valmistuksessa

Varastoinnin vaikutus kuitupuuhun ja sen merkitys sellun valmistuksessa Konsortiohanke Varastoinnin vaikutus kuitupuuhun ja sen merkitys sellun valmistuksessa Tiivistelmä Markku Mäkelä Kari Korhonen Katriina Lipponen Heikki Öhman Metsätehon raportti 91 A 25.5.2000 Varastoinnin

Lisätiedot

hinnoitteluun ja puukauppaan

hinnoitteluun ja puukauppaan Työkaluja puutavaran hinnoitteluun ja puukauppaan PUU tutkimus ja kehittämisohjelman väliseminaari 6.9.2012 Sokos Hotel Vaakuna, Hämeenlinna Jukka Malinen Metla / Joensuu Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet

Lisätiedot

Suomen metsävarat 2004-2005

Suomen metsävarat 2004-2005 Suomen metsävarat 24-2 Korhonen, K.T., Heikkinen, J., Henttonen, H., Ihalainen, A., Pitkänen, J. & Tuomainen, T. 26. Suomen metsävarat 24-2. Metsätieteen Aikakauskirja 1B/26 Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet

Lisätiedot

METSÄSEKTORI SUOMESSA JA KYMENLAAKSOSSA

METSÄSEKTORI SUOMESSA JA KYMENLAAKSOSSA METSÄSEKTORI SUOMESSA JA KYMENLAAKSOSSA Suomi KOKO SUOMI ON HYVIN METSÄINEN Metsää* on maapinta-alasta 86 %. Mikäli mukaan ei lasketa joutomaata**, metsän osuus maapinta-alasta on 67 %. Metsän osuus maapinta-alasta

Lisätiedot

Männyn laatukasvatus Jari Hynynen. Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi

Männyn laatukasvatus Jari Hynynen. Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi Männyn laatukasvatus Jari Hynynen Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi Johdanto Suomen metsien luontaiset edellytykset soveltuvat hyvin laatupuun

Lisätiedot

Puukauppa tammikuu 2006. Kuitupuun hinnat laskivat tammikuussa 17.2.2006 806

Puukauppa tammikuu 2006. Kuitupuun hinnat laskivat tammikuussa 17.2.2006 806 A JI JE = I J JEA @ JA Puukauppa tammikuu 2006 A JI JK J E K I = EJ I A JI JE = I J E A JEA J F = L A K F K D! ' B= N " Toimittaja: Mika Mustonen 17.2.2006 806 Kuitupuun hinnat laskivat tammikuussa Metsäteollisuus

Lisätiedot

Renotech Oy / Logistiikkaprojekti loppuesitelmä

Renotech Oy / Logistiikkaprojekti loppuesitelmä Renotech Oy / Logistiikkaprojekti loppuesitelmä Tuhkan hyötykäyttöön liittyvän logistisen ketjun suunnittelu Ville-Pekka Johansson Projektiin liittyvä verkosto Renotech Oy Turun AMK Varsinais-Suomen liitto

Lisätiedot

Pyöreän puun mittaus. 5.11.2014 x

Pyöreän puun mittaus. 5.11.2014 x Tehdasmittaus Laatija PUn, MPv Pvm 5.11.2014 x uusi ohje korvaa ohjeen 30.11.2013 Voimassa 1(7) 1.12.2014 alkaen MITTAUKSEN KUVAUS 1 PYÖREÄN PUUN MITTAUS Tehdasmittauksen lla mitataan Metsä Boardin BCTMP

Lisätiedot

Rautatieliikenne ja kilpailu. Kimmo Rahkamo 12.11.2015 Kemi

Rautatieliikenne ja kilpailu. Kimmo Rahkamo 12.11.2015 Kemi Rautatieliikenne ja kilpailu Kimmo Rahkamo 12.11.2015 Kemi Fennia Rail lyhyesti Ensimmäinen yksityinen kaupallinen rautatieoperaattori Suomen rataverkolla Perustettu 2009 (Proxion Train), nimi muutettu

Lisätiedot

METSÄTILASTOTIEDOTE 25/2014

METSÄTILASTOTIEDOTE 25/2014 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 25/2014 Energiapuun kauppa, tammi maaliskuu 2014 Karsitusta energiapuusta maksettiin alkuvuonna pystykaupoissa 5 euroa ja hankintakaupoissa

Lisätiedot

Ulkoilumetsien hoidossa käytettävien toimenpiteiden kuvaukset Keskuspuiston luonnonhoidon yleissuunnitelma

Ulkoilumetsien hoidossa käytettävien toimenpiteiden kuvaukset Keskuspuiston luonnonhoidon yleissuunnitelma Ulkoilumetsien hoidossa käytettävien toimenpiteiden kuvaukset Keskuspuiston luonnonhoidon yleissuunnitelma 1.10.2015 Helsingin kaupunki Rakennusvirasto Keskuspuiston ulkoilumetsiä hoidetaan luonnonmukaisesti

Lisätiedot

KRUUNUVUORENSELÄN LAUTTALINJA JULKISELLE LIIKENTEELLE

KRUUNUVUORENSELÄN LAUTTALINJA JULKISELLE LIIKENTEELLE Stadin Rantaryhmä 18.4.2010 KRUUNUVUORENSELÄN LAUTTALINJA JULKISELLE LIIKENTEELLE Taustaa Tämä pieni esiselvitys on tehty asiantuntijavoimin, realistiseksi vaihtoehdoksi Kruunuvuorenselän yli suunnitteilla

Lisätiedot

Ulkomaankaupan kuljetukset 2014

Ulkomaankaupan kuljetukset 2014 Kauppa 2015 Handel Trade Ulkomaankaupan kuljetukset 2014 Kuvio 1. Vientikuljetukset kuljetusmuodon mukaan (milj. tonnia; osuus%) Maantiekuljetukset; 3,5; 8 % Muut kuljetukset; 0,3; 1 % Rautatiekuljetukset;

Lisätiedot

Kokonaispuuston tilavuus hakkeeksi muutettuna on 29,01 irtokuutiometriä.

Kokonaispuuston tilavuus hakkeeksi muutettuna on 29,01 irtokuutiometriä. 7. Tutkimuskohde Kunnan keskusta. Pinta-ala 1,2 hehtaaria. Etäisyys 1 kilometri lämpölaitoksesta. Taulukko 7. Puustotiedot Mittausmenetelmä Keskiläpimitta Keskipituus, Runkoluku Tilavuus Keskijäreys d1,3,

Lisätiedot

Ajankohtaista meriväylillä ja talvimerenkulussa Simo Kerkelä/ Keijo Jukuri. Kalajoki 15.11.2013

Ajankohtaista meriväylillä ja talvimerenkulussa Simo Kerkelä/ Keijo Jukuri. Kalajoki 15.11.2013 Ajankohtaista meriväylillä ja talvimerenkulussa Simo Kerkelä/ Keijo Jukuri Kalajoki 15.11.2013 Toteutuksessa olevat väylien kehittämishankkeet Perämerellä Pietarsaaren 11 metrin väylähanke Pietarsaaren

Lisätiedot

Suomen metsien kasvutrendit

Suomen metsien kasvutrendit Metlan tutkimus 3436, vetäjänä prof. Kari Mielikäinen: Suomen metsien kasvutrendit Suomen metsien kokonaiskasvu on lisääntynyt 1970-luvulta lähes 70 %. Osa lisäyksestä aiheutuu metsien käsittelystä ja

Lisätiedot

Merkkausvärin kehittäminen

Merkkausvärin kehittäminen Merkkausvärin kehittäminen Heikki Juhe, 26.1.2011 1. Johdanto JL-tuotteet aloitti keväällä 2010 tutkimus- ja kehitysprojektin, jonka tarkoituksena oli tutkia käytössä olevien merkkausvärien imeytyvyyttä

Lisätiedot

Stora Enson muutos jatkuu

Stora Enson muutos jatkuu Stora Enson muutos jatkuu Jouko Karvinen, toimitusjohtaja, Markus Rauramo, talousjohtaja, Juha Vanhainen, Suomen maajohtaja 19.8.2009 Sisältö Stora Enson muutos jatkuu Toimenpiteet Taloudelliset vaikutukset

Lisätiedot

Tästä kaikki lähti: Rajakauppa ja väestön liikkuminen itärajan yli. Pielisen Karjalan V Tulevaisuusfoorumi 6.11.2012 Lieksa, FL Asko Saarelainen

Tästä kaikki lähti: Rajakauppa ja väestön liikkuminen itärajan yli. Pielisen Karjalan V Tulevaisuusfoorumi 6.11.2012 Lieksa, FL Asko Saarelainen Tästä kaikki lähti: Rajakauppa ja väestön liikkuminen itärajan yli Lieksasta itään johtava suunta on ollut merkittävä kauppareitti vuosisatojen ajan. Karjalaisten ja venäläisten kauppatie Laatokalta Pielisen

Lisätiedot

Energiapuukauppa. Energiapuukauppaa käydään pitkälti samoin periaattein kuin ainespuukauppaakin, mutta eroavaisuuksiakin on

Energiapuukauppa. Energiapuukauppaa käydään pitkälti samoin periaattein kuin ainespuukauppaakin, mutta eroavaisuuksiakin on Energiapuukauppa Energiapuukauppa Energiapuukauppaa käydään pitkälti samoin periaattein kuin ainespuukauppaakin, mutta eroavaisuuksiakin on Hinnoittelutapa vaihtelee, käytössä mm. /t, /m 3, /ainespuu-m

Lisätiedot

33. Valimohiekkojen kuljetuslaitteet

33. Valimohiekkojen kuljetuslaitteet 33. Valimohiekkojen kuljetuslaitteet Raimo Keskinen Pekka Niemi - Tampereen ammattiopisto 33.1 Hihnakuljettimet Hihnakuljettimet ovat yleisimpiä valimohiekkojen siirtoon käytettävissä kuljetintyypeistä.

Lisätiedot

Puupolttoaineiden ja polttoturpeen kuljetuskalusto 2010

Puupolttoaineiden ja polttoturpeen kuljetuskalusto 2010 Puupolttoaineiden ja polttoturpeen kuljetuskalusto 2010 Kalle Karttunen 1, Jarno Föhr 1, Tapio Ranta 1, Kari Palojärvi 2 & Antti Korpilahti 3 1. 1. Lappeenrannan teknillinen yliopisto 2. 2. SKAL, Metsäalan

Lisätiedot

Puun arvoketjujen laskenta kehittyy - CASE: Sahauskustannusten laskenta

Puun arvoketjujen laskenta kehittyy - CASE: Sahauskustannusten laskenta Puun arvoketjujen laskenta kehittyy - CASE: Sahauskustannusten laskenta Heikki Korpunen Metla Parkano Metsätieteen päivä 2009 Teknologiklubi Tieteiden talo WOOD VALUE Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet

Lisätiedot

Äänekosken biotuotetehdas

Äänekosken biotuotetehdas Äänekosken biotuotetehdas Äänekosken biotuotetehdas Tiedätkö sinä, mikä biotuotetehdas? Biotuotetehtaan ydin on sellutehdas, mutta biotuotetehdas on paljon muutakin. Mitä biotuotteet ovat? Minkälainen

Lisätiedot

Yksityismetsätalouden liiketulos 2008

Yksityismetsätalouden liiketulos 2008 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE Yksityismetsätalouden liiketulos 2008 25/2009 24.6.2009 Esa Uotila Yksityismetsätalouden liiketulos laski 97 euroon hehtaarilta

Lisätiedot

15.5.2015. Saimaa VTS Master s Guide

15.5.2015. Saimaa VTS Master s Guide 15.5.2015 Saimaa VTS Master s Guide 2 Sisällysluettelo 1 ALUSLIIKENNEPALVELUUN OSALLISTUMINEN... 3 2 VTS-ALUE... 3 3 LIIKENNEILMOITUKSET... 3 3.1 Vaadittavat ilmoitukset... 3 3.2 Avatattavat sillat...

Lisätiedot

Liikennehallinnon virastouudistus

Liikennehallinnon virastouudistus Menetelmäpäivä 28.1.2010 Liikennehallinnon virastouudistus - Katri Eskola, Liikennevirasto Liikennehallinnon virastouudistus 1.1.2010 toimintansa aloitti Liikennevirasto, johon yhdistyivät kaikki kuljetusmuodot:

Lisätiedot

Ysiväylä (valtatie 9, E63) Turun, Hämeen, Keski-Suomen ja Savo-Karjalan tiepiirien näkökulmasta

Ysiväylä (valtatie 9, E63) Turun, Hämeen, Keski-Suomen ja Savo-Karjalan tiepiirien näkökulmasta 1 Ysiväylä kansallinen kehityskäytävä -seminaari Helsinki 23.3.2006 Ysiväylä (valtatie 9, E63) Turun, Hämeen, Keski-Suomen ja Savo-Karjalan tiepiirien näkökulmasta Tiejohtaja Mauri Pukkila Tiehallinto

Lisätiedot

Energiapuun kuivaaminen - Erilaiset menetelmät. Ismo Makkonen, Metsäenergiatutkija

Energiapuun kuivaaminen - Erilaiset menetelmät. Ismo Makkonen, Metsäenergiatutkija Energiapuun kuivaaminen - Erilaiset menetelmät Ismo Makkonen, Metsäenergiatutkija JOHDANTO Yleisesti energiapuun laadun merkittävimpänä laatutekijänä pidetään kosteutta Energiapuun kosteudella on monia

Lisätiedot

Puukauppa, toukokuu 2009

Puukauppa, toukokuu 2009 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 23/2009 Puukauppa, toukokuu 2009 8.6.2009 Martti Aarne Toukokuun puukauppa 0,35 miljoonaa kuutiometriä Puukaupan hiljaiselo jatkui

Lisätiedot

Sahauksen kustannuslaskenta

Sahauksen kustannuslaskenta Sahauksen kustannuslaskenta PUU-ohjelman Pienpuupäivä Mikpoli, Mikkeli Heikki Korpunen 17.11.2010 WOOD VALUE Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi

Lisätiedot

VALTION MAATALOUSKONEIDEN TUTKIMUSLAITOS

VALTION MAATALOUSKONEIDEN TUTKIMUSLAITOS VALTION MAATALOUSKONEIDEN TUTKIMUSLAITOS Postios. Helsinki Rukkila Puh. Helsinki 847812 Rautatieas. Pitäjänmäki Koetusselostus 112 1952 JO-BU-SENIOR polttomoottorisaha Ilmoittaja: Oy Seanpor t A b, Helsinki.

Lisätiedot

Metsä Fibre. Puu tehtaalle, tuotteet maailmalle - tehokas logistiikkaketju

Metsä Fibre. Puu tehtaalle, tuotteet maailmalle - tehokas logistiikkaketju Puu tehtaalle, tuotteet maailmalle - tehokas logistiikkaketju Alustuksen sisältö 1. Käytettävä puuraaka-aine 2. Kuitupuun logistiikka 3. Kemin tehtaan tuotelogistiikka 4. n jakeluverkosto 5. RFID teknologia

Lisätiedot

Suomen Sahat Sidosryhmäpäivä 09 Sahaukseen ja energiantuotantoon: riittääkö raaka-aine kaikkeen?

Suomen Sahat Sidosryhmäpäivä 09 Sahaukseen ja energiantuotantoon: riittääkö raaka-aine kaikkeen? Suomen Sahat Sidosryhmäpäivä 9 Sahaukseen ja energiantuotantoon: riittääkö raaka-aine kaikkeen? Juha Hakkarainen Metsäjohtaja, MTK metsälinja juha.hakkarainen@mtk.fi PEFC/-44- Metsäteollisuuden tuotanto

Lisätiedot

Quality Northern Wood

Quality Northern Wood Quality Northern Wood PUUTA LIIKKEELLE KAINUUSTA-Seminaari 02.10.2012 Hannu Virranniemi Laatupuuta jo vuodesta 1968 - Pohjois-Suomen suurin yksityinen puunjalostaja. - Liikevaihto 103 Meur ja tase 40 Meur

Lisätiedot

tärkein laatutekijä Kosteus n. 50% Kosteus n. 30% 7 tonnia puuta 9 tonnia puuta 7 tonnia vettä 5 tonnia vettä

tärkein laatutekijä Kosteus n. 50% Kosteus n. 30% 7 tonnia puuta 9 tonnia puuta 7 tonnia vettä 5 tonnia vettä Vesi puupolttoaineessa merkitys ja hallinta Professori Lauri Sikanen Itä Suomen yliopisto Metsätieteen päivä 2011 Kosteus on puupolttoaineen tärkein laatutekijä Kuvassa kk kaksi suomalaista hakeautoa hk

Lisätiedot

Puuntuotantomahdollisuudet Suomessa. Jari Hynynen & Anssi Ahtikoski Metsäntutkimuslaitos

Puuntuotantomahdollisuudet Suomessa. Jari Hynynen & Anssi Ahtikoski Metsäntutkimuslaitos Puuntuotantomahdollisuudet Suomessa Jari Hynynen & Anssi Ahtikoski Metsäntutkimuslaitos Taustaa Puulla ja biomassalla korvataan uusiutumattomia raaka-aineita Kilpailu maankäyttötavoista kovenee voidaanko

Lisätiedot

Hakkuutähteiden korjuun vaikutukset kangasmetsäekosysteemin ravinnemääriin ja -virtoihin. Pekka Tamminen Metsäntutkimuslaitos, Vantaa 26.3.

Hakkuutähteiden korjuun vaikutukset kangasmetsäekosysteemin ravinnemääriin ja -virtoihin. Pekka Tamminen Metsäntutkimuslaitos, Vantaa 26.3. Hakkuutähteiden korjuun vaikutukset kangasmetsäekosysteemin ravinnemääriin ja -virtoihin Pekka Tamminen Metsäntutkimuslaitos, Vantaa 26.3.2009 / Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest

Lisätiedot