Varkauden kaupunki Tekninen virasto Maankäyttö / Kaavoitus. 5 KAUPUNGINOSA, KUOPPAKANGAS, KORTTELIT (Kalastajanpuisto) RAKENTAMISTAPAOHJE

Transkriptio

1 1 Varkauden kaupunki Tekninen virasto Maankäyttö / Kaavoitus 5 KAUPUNGINOSA, KUOPPAKANGAS, KORTTELIT (Kalastajanpuisto) RAKENTAMISTAPAOHJE

2 2 YLEISTÄ Yleissuunnitteluohje täydentää Varkauden kaupungin valtuuston hyväksymää Kalastajankadun asemakaavaa, kaavamääräyksiä sekä havainnekuvaa. Ohjeiden tarkoituksena on selventää asemakaavan tavoitteita. Ohjeet kohdistuvat tonttiin ja sillä olevien rakennusten suunnittelua koskeviin asioihin. Ohjeilla pyritään edistämään riittävän yhtenäistä hyvää, korkeatasoista asuinympäristöä sekä kaupunkikuvaa. HUOM! Tässä Rakentamistapaohjeessa on ehdottomasti noudatettavat määräykset tummennettu ja alleviivattu. Nämä ohjeet koskevat 5 kaupunginosan kortteleita / Liitteenä ote Varkauden opaskartasta, Liite 1. Ennen rakennushankeen suunnittelun aloittamista tulee huolellisesti tutustua alueen asemakaavaan sen määräyksiin ja havainnekuviin ja tähän alueen rakentamistapaohjeeseen sekä Varkauden kaupungin voimassa olevaan rakennusjärjestykseen. Asemakaava määräyksineen sekä havainnekuvat ovat liitteet nro 2 5. Rakennussuunnittelun käynnistyessä on tarpeellista hankkia käyttöönsä tonttia koskevat katu-, vesi- ja viemärisuunnitelmat, joissa on mm. tieto alimmasta viemäröitävissä olevasta lattiatason korkeudesta. Nämä tiedot saa Varkauden kaupungin Kunnallisteknisistä palveluista liittymissopimuksen yhteydessä. Alueelle on laadittu alustava rakennettavuusselvitys asemakaavan laadinnan yhteydessä. Selvityksen mukaan rakennuspaikoille on rannan läheisyydestä johtuen suoritettava aina rakennuspaikkakohtainen maaperän kantavuuden sekä rakennusten perustamisen selvitys ja suunnitelmat. Näistä lisätutkimuksista ja niiden suorittamisesta vastaa rakentaja itse. Erityisesti tonttien täyttöjä tehtäessä rakennusten perustuksien alueet tulee täyttää sellaisilla maa-aineksella, joka on pohjarakennusnormien mukaan rakennusten perustamiseen soveltuvaa sellaisenaan taikka soveltuu paalutettavaksi. KjP

3 3 RAKENNUSTEN SIJOITUS TONTILLA Rakennusten sijoittelussa ja pihojen suunnittelussa on erityisesti huomioitava kaupunkikuva, vesimaisema, rakennusten ja pihatilojen ilmansuunnat, auringonvalo, tuulisuus ja ympäristön näkymät. Mikäli rakentaja aikoo sijoittaa rakennuksen alimman viemäröitävissä olevan lattiapinnan tason alapuolelle eli jätevesiä ei voi johtaa suoraan viettoviemäriin, on rakentajan toteutettava viemäröinti itse omalla kiinteistökohtaisella taikka toisen naapurin kanssa yhdessä toteuttamalla pumppaamolla omilla kustannuksillaan, näin erityisesti rantasaunojen osalta. Lisäksi tulee ottaa kaavamääräyksen alin tulvien kannalta hyväksytty rakentamiskorkeus kortteleissa 313, 314 ja 315 Huruslahden rannalla joka on Alimmalla rakentamiskorkeudella tarkoitetaan sitä ylintä korkeutta, jolle vesi voi nousta kerran 50 vuodessa ilman, että se vahingoittaa rakenteita. Alueella rakennukset tulee sijoittaa kaikilla tontille siten, että: rakennukset muodostavat katutilaa rajaavaa yhtenäistä kaupunkikuvaa ja asuinrakennukset tulee toteuttaa kiinni kadunpuoleiseen rakennusalan rajaan otetaan huomioon jo suunnitteluvaiheessa naapurirakennusten sijainti sekä rakennusten ja piha-alueiden korkeusasemat autosuojaan ajo ei tapahdu suoraan kadulta ja -suojan eteen jää tilaa paikoitusta varten. Kortteleiden 311 ja 312 autotallit tulisi toteuttaa, jos mahdollista, rakennuksen kellarikerrokseen maaston kaltevuuden vuoksi RAKENNUSTEN MASSOITTELU Rakennusten massoittelussa on otettava huomioon rakennuksen suhde katutilaan ja muihin rakennuksiin. Suurin sallittu kerrosluku on ilmoitettu asemakaavassa. Kattomuotona alueella tulee käyttää harja- tai pulpettikattoa tai näiden yhdistelmää. Harjakattoa voi myös porrastaa. Asuinrakennuksen päämassan kattokaltevuuden tulee olla vähintään 1:2,5. Asuinrakennukseen liittyvien katosten, kuistien ym. kevyiden rakennelmien sekä erillisten talousrakennusten kattokaltevuus voi olla päämassan kattokaltevuutta loivempi. Loiviin rinteisiin, jossa maaston korkeustaso muuttuu talon kohdalla alle 2 metriä, suositellaan talon osan tai lattiatason porrastamista maaston mukaisesti. Jyrkkiin rinteisiin (korkeustaso muuttuu yli 2 metriä) ei saa sijoittaa tasamaalle suunniteltua taloa vaan rakennukseen tulee toteuttaa asemakaavan sallima kellarikerros. KjP

4 4 JULKISIVUT, VESIKATOT JA SOKKELIT Materiaalit: Julkisivujen materiaaleja, muotokieltä ja väritystä valittaessa tulee ottaa huomioon nämä ohjeet, olemassa olevat naapurirakennukset sekä suunnitteilla oleva muu rakennuskanta. Julkisivun pääasiallisena materiaalina on oltava: Kortteleissa 311, 314 ja 315 muurattu tiili tiilen sävyisin saumoin puhtaaksi muurattuna taikka rapattuna. Kortteleissa 312 ja 313 pääasiallisena julkisivumateriaalina tulee olla puu. Puuverhouksen tulee olla lautaa, paneelia tai höylähirttä lyhyillä ns. lukko- tai ristinurkilla (tasanurkilla), joissa hirrenpäät tulee peittää nurkkalaudoilla. Pyöröhirttä ja pitkiä ristinurkkia ei sallita. Puupinnat on peittomaalattava. Rantakorttelissa 313, 314 ja 315 rantasaunoissa ulkoseinät voivat olla myös vaakapaneelia tai höylähirttä lyhyillä ristinurkilla (tasanurkilla), joissa hirrenpäät tulee peittää nurkkalaudoilla. Pyöröhirttä ja pitkiä ristinurkkia ei sallita. Puupinnat on peittomaalattava. Täydentävissä rakennusosissa voidaan käyttää toista materiaalia. Vesikatteiden pääasiallisena materiaalina tulee olla kaikissa kortteleissa 311, 312, 313, 314 ja 315 tiilikate. Väritys: Ulkoseinissä voi käyttää useampaa kuin yhtä väriä. Suosituksena on, että valitaan yksi tai korkeintaan kaksi pääväriä. Päävärien tulee olla sävyltään lähellä toisiaan. Päävärin lisäksi voidaan täydentäviä rakennusosia kuten ikkunan puitteita yms. korostaa eri värillä. Ulkoseinien päävärien tulee olla vaaleita, valkoisella tai harmaalla taitettuja sävyjä. Julkisivutiilien ja peittomaalattavien seinien värien tulee olla sävyiltään vaaleita. Tummia ja kirkkaita sekä räikeitä värejä tulee välttää. Katteen ja sokkelin värien tulisi olla ulkoseinien väritystä tummempia murrettuja värejä ja niiden tulee sopia ulkoseinien väritykseen. Erillisen rantasaunan, autosuojan ja talousrakennuksen materiaalien, värisävyjen ja tyylin tulee olla yhteneväiset päärakennuksen kanssa. Eri rakennusosien värien tulee sopia toisiinsa. KjP

5 5 PIHA-ALUEET JA ISTUTUKSET AITAAMINEN Tontit tulee rajata katualueesta ja viereisistä tonteista pensasaidalla tai pensasryhmäistutuksilla yhtenäisen katukuvan ja alueen yleisilmeen luomiseksi. Tontilla olevaa kasvillisuutta erityisesti kookkaat puut tulee mahdollisuuksien mukaan säilyttää, koska niiden kasvu on hidasta. Tontin osia voi muokata ja raivata ja niille voi tehdä pengerryksiä, mikäli näistä toimenpiteistä ei ole haittaa naapureille taikka toimenpiteet eivät oleellisesti muuta maanpinnan tasoa. Tontin rannan osalle tulee tehdä täydennysistutuksia siten, että rantanäkymä ei ole täysin avoin. Lisää Rantaalueiden kasvillisuudesta ja rakentamisesta kohdassa RANTA-ALUEET. Täydennysistutuksia tulisi tehdä myös muille tontin osille mm. oleskelualueiden suojaistutuksiksi. Piha-alueen istutuksia suunniteltaessa tulee erityisesti ottaa huomioon viereisten tonttien pihasuunnitelmat (oletetut pihajärjestelyt tonteilla, joissa suunnittelua ei ole aloitettu), jotta istutuksilla ei haitata naapurien pihan käyttöä. Jäteastiat tulee sijoittaa katokseen tai aitaukseen tai ne tulee vähintään suojata istutuksilla. Jätekatoksen voi toteuttaa myös yhteisinä ratkaisuina vierekkäisten tonttien kesken. Perustusten kuivatusvedet, katoilta tulevat rännivedet sekä pintasadevedet on mahdollisuuksien mukaan johdettava sadevesiviemäriin. Mikäli vesien johtaminen sadevesiviemäriin ei ole mahdollista, voidaan nämä sadevedet yleisiin viheralueisiin rajoittuvilla tonteilla johtaa näille viheralueille. Sadevesin johtamiseen yleisille alueille on saatava Varkauden kaupungin kunnallisteknisten palveluiden lupa. Mikäli perustusten kuivatus-, sade ja rännivesiä ei voi johtaa rannanläheisyydessä mihinkään edellä mainittuihin paikkoihin ne tulee imeyttää. Sadevesiä ei saa johtaa suoraan järveen. Vesien johtaminen tai imeyttäminen ei saa myöskään aiheuttaa haittaa viereisten tonttien omistajille tai yleisille alueille. Tontin kadunpuoleisen rajan voi aidata pensasaidalla. Aitakasveina suositellaan käytettäväksi aroniaa, tuomipihlajaa tai norjanangervoa. Kadun puoleisessa aitaamisessa tulee kaikkien noudattaa samaa yhtenäistä ratkaisua muiden alueen tonttien kanssa. Naapurien väliset rajat saa aidata pensasaidalla tarpeen mukaan sopimalla naapurin kanssa. Viheralueisiin rajoittuvat tontin osat voi jättää aitaamatta pensasaidalla, mutta tontin osat tulee muuten istuttaa asemakaavan mukaisesti. KjP

6 6 RANTA-ALUEET TÄMÄ RANTA-ALUETTA KOSKEVA RAKENTAMISOHJE ON VOIMASSA KORTTELISSA 315 Huruslahti kuuluu Saimaan vesistöön. Saimaan vesipintaa pyritään säännöstelyllä pitämään tasolla On kuitenkin tavanomaista että vedenpinta laskee tasolle ja nousee tasolle + 76,80. Keskivedenpinta on + 75,80. Poikkeuksellisen tulvan on arvioitu nousevan tasolle + 77,60. Korttelin 315 vesistön puoleinen raja määräytyy keskiveden ja maanpinnan kohtaamispisteeseen. Keskiveden aikana vesipinta on tontinrajalla rantaluiskan alareunassa. Ylävesi on luiskan yläreunassa ja alavesi keskimäärin m päässä tontinrajasta. Siitinselän vedenpinnan vaihtelu on kaavassa otettu huomioon siten, että Huruslahden rannalle sijoittuvilla tonteilla tulee rakennuksien ja niiden lähiympäristön olla vähintään tasolla tai alueella on tehtävä tarvittavat täytöt. Tason vähintään on toteuduttava kadun suunnasta tultaessa asemakaavan määräysten mp-2 ja rvl-1 rajakohtaan asti, jossa laskeudutaan loivalla luiskalla tasolle 77,50 ja edelleen rvl-1 alueella rantaluiskan yläreunaan tasolle Sallituilla maanpinnan korkeuden muutoksilla ehkäistään mahdollisista tulvista aiheutuvat vahingot rakennuksille, rakenteille ja pääosalle rantakasvillisuusvyöhykettä. Huruslahden puoleisissa rantakortteleissa luodaan yhtenäinen maastoprofiili vesimaisemaan. Kaikki tontinrajan ulkopuoliset rakennustoimenpiteet rannassa ovat luvanvaraisia. Tarvittavista luvista tai ilmoitusvelvollisista toimenpiteistä saa tarkempia tietoja kaupungin rakennusvalvontaviranomaiselta ja ympäristönsuojelutoimistosta. Kaupunki tekee ranta-alueen esitäytön moreenilla ja vesirajaan tulevan louheverhoilun piirustusten K- 2777/1 ja 3-5 mukaisesti. Rantaluiska rakennetaan asemakaavamääräyksestä poiketen louheesta ja kaltevuuteen 1:3. Kaupunki varaa oikeuden louheluiskan rakentamiseen talvella , mikäli työt jäävät kesken keväällä Tontinomistajat vastaavat kaupungin tekemän esitäytön painumien korjauksista ja pinnan mahdollisista multauksista istutuksista ja rakenteista. Työt tulee suorittaa joko ennen tontille toteutettavien rakennusten töiden käynnistymistä taikka naapureiden kanssa yhdessä sopimalla ja työt sekä kuljetukset toteuttamalla siten, ettei maanrakennustöistä aiheudu haittaa muille osapuolille. Rantarakenteet KjP

7 7 eivät kestä tulevana keväänä 2005 penkereen sulamis- ja kuivumisaikana minkäänlaista liikennettä. Myöhemminkin työt on varauduttava tekemään tela - alustaisella kalustolla. Alue mp-2 sijoittuu paaluperustettavalle alueelle. Rakennusten perustaminen on aina ratkaistava erillisen suunnitelman mukaan. Rannalle istutettavaksi suositellaan sellaisia puu- ja pensaslajeja, jotka kestävät voimakkaankin tuulen vaikutukset. Puut ja pensaat tulisi yleensä istuttaa ryhmiin. Tällöin ne tarjoavat hyvän tuulen- ja näkösuojan, mutta eivät peitä kokonaan rantamaisemaa. Nurmikon ulottamista aivan rantaan asti tulee välttää. Rakennetun rannan tuntumaan ja veden rajaan voidaan istuttaa myös kasveja. Suositeltavia ovat luonnonkasvit, esimerkiksi alueen kasvityyppinä esiintyvät kosteikkokasvit, kuten kurjenmiekat, osmankäämit, kaislat ja ruokokasvit. Muita suositeltavia lajikkeita ovat lisäksi ranta- ja tarha-alpi, rantakukka, kullero ja rantatädyke. Pengerrysluiskan yläreunaan voi istuttaa taas esimerkiksi töyhtö- tai mesiangervoa. Ylitiheää kaislikkoa voi rantatonttien kohdalla tarvittaessa niittää. Maatunut kaislajäte on erinomaista maanparannusainetta etenkin savimaille, joita käytetään perunan tai juurikasvien kasvattamiseen. On hyvä kuitenkin ottaa huomioon, että kaislikolla on myös merkittävä, vettä puhdistava vaikutus, joten rantoja ei kannata niittää aivan aukeiksi. Rantakaislikko toimii myös aallonmurtajan kaltaisena suojana pengerretyille rantaluiskilie vähentäen veden aiheuttamaa huuhtoutumista ja eroosiota. Rannan täyttämistä koskevat suunnitelmat sekä rakennepoikkileikkaukset K-2777 / 1-5 liitetään tontinluovutusasiakirjoihin. Varkaudessa Kaupunginarkkitehti Eino Vanhatalo Kaavoitusinsinööri Kaj Pirinen Kaupungininsinööri Jouko Miikkulainen KjP

8 8 KORTTELEISSA 313 JA 314 Huruslahti kuuluu Saimaan vesistöön. Saimaan vesipintaa pyritään säännöstelyllä pitämään tasolla On kuitenkin tavanomaista että vedenpinta laskee tasolle ja nousee tasolle + 76,80. Keskivedenpinta on + 75,80. Poikkeuksellisen tulvan on arvioitu nousevan tasolle + 77,60. Kortteleiden 313 ja 314 vesistön puoleinen raja määräytyy keskiveden ja maanpinnan kohtaamispisteeseen. Keskiveden aikana vesipinta on tontinrajalla rantaluiskan alareunassa. Ylävesi on luiskan yläreunassa ja alavesi keskimäärin m päässä tontinrajasta. Siitinselän vedenpinnan vaihtelu on kaavassa otettu huomioon siten, että Huruslahden rannalle sijoittuvilla tonteilla tulee rakennuksien ja niiden lähiympäristön olla vähintään tasolla tai alueella on tehtävä tarvittavat täytöt. Korttelissa 314 tason vähintään on toteuduttava kadun suunnasta tultaessa asemakaavan määräysten mp-2 ja rvl-1 rajakohtaan asti, jossa laskeudutaan loivalla luiskalla tasolle 77,60 ja edelleen rvl-1 alueella rantaluiskan yläreunaan tasolle Korttelissa 313 tason vähintään on toteuduttava kadun suunnasta tultaessa asemakaavamääräysten rakennusalan ja rvl-1 rajakohtaan asti, josta laskeudutaan loivalla luiskalla rantaluiskan yläreunaan tasolle Sallituilla maanpinnan korkeuden muutoksilla ehkäistään mahdollisista tulvista aiheutuvat vahingot rakennuksille, rakenteille ja pääosalle rantakasvillisuusvyöhykettä. Huruslahden puoleisissa rantakortteleissa luodaan yhtenäinen maastoprofiili vesimaisemaan. Kaikki tontinrajan ulkopuoliset rakennustoimenpiteet rannassa ovat luvanvaraisia. Tarvittavista luvista tai ilmoitusvelvollisista toimenpiteistä saa tarkempia tietoja kaupungin rakennusvalvontaviranomaiselta ja ympäristönsuojelutoimistosta. Kaupunki on tehnyt ranta-alueen esitäytön moreenilla ja vesirajaan tulevan louheverhoilun piirustusten K- 2778/1A ja 2-5 mukaisesti. Rantaluiskan viimeistely jatkuu huhtikuun puoliväliin Rantaluiska rakennetaan asemakaavamääräyksestä poiketen louheesta ja kaltevuuteen 1:2.

9 9 Tontinomistajat vastaavat kaupungin tekemän esitäytön painumien korjauksista ja pinnan mahdollisista multauksista istutuksista ja rakenteista. Työt tulee suorittaa joko ennen tontille toteutettavien rakennusten töiden käynnistymistä taikka naapureiden kanssa yhdessä sopimalla ja työt sekä kuljetukset toteuttamalla siten, ettei maanrakennustöistä aiheudu haittaa muille osapuolille. Rantarakenteet eivät kestä tulevana keväänä 2006 penkereen sulamis- ja kuivumisaikana minkäänlaista liikennettä. Myöhemminkin työt on varauduttava tekemään tela-alustaisella kalustolla. Erityisesti varoitetaan kortteleiden 314 ja 313 välisen puistokaistan rantaviivalla olevasta työmaatiestä. Tie on tehty jäädyttämällä massojen kuljettamista varten eikä ole käytettävissä kulku-urana minkäänlaiselle ajoneuvolle sulan maan aikana. Puistokaistan kohdalla olevat kaapelit eivät kestä pohjamaan heikon kantavuuden takia minkäänlaista ylikulkua. Korttelin 314 tontille 1 jää rasitteeksi Savon Voiman 10 kv vesistökaapeli. Kaapelin sijainti ja käytön rajoitusalue on esitetty piirustuksessa K-2778/1A. Tontilla oleva varoitustaulu korvataan uudella tontin ulkopuolelle asennettavalla taululla. Kaapelin kohdalla rannan louhepenger korvataan hienorakeisella < 100 mm louheella tai soralla. Kaapelin kohdalla on pengertäyttöä madallettu cm. Tulevaa tontinomistajaa sitova Savon Voiman ohje on liitteenä 3. Rannalle istutettavaksi suositellaan sellaisia puu- ja pensaslajeja, jotka kestävät voimakkaankin tuulen vaikutukset. Puut ja pensaat tulisi yleensä istuttaa ryhmiin. Tällöin ne tarjoavat hyvän tuulen- ja näkösuojan, mutta eivät peitä kokonaan rantamaisemaa. Nurmikon ulottamista aivan rantaan asti tulee välttää. Rakennetun rannan tuntumaan ja veden rajaan voidaan istuttaa myös kasveja. Suositeltavia ovat luonnonkasvit, esimerkiksi alueen kasvityyppinä esiintyvät kosteikkokasvit, kuten kurjenmiekat, osmankäämit, kaislat ja ruokokasvit. Muita suositeltavia lajikkeita ovat lisäksi ranta- ja tarha-alpi, rantakukka, kullero ja rantatädyke. Pengerrysluiskan yläreunaan voi istuttaa taas esimerkiksi töyhtö- tai mesiangervoa. Ylitiheää kaislikkoa voi rantatonttien kohdalla tarvittaessa niittää. Maatunut kaislajäte on erinomaista maanparannusainetta etenkin savimaille, joita käytetään perunan tai juurikasvien kasvattamiseen. On hyvä kuitenkin ottaa huomioon, että kaislikolla on myös merkittävä, vettä puhdistava vaikutus, joten rantoja ei kannata niittää aivan aukeiksi. Rantakaislikko toimii myös aallonmurtajan kaltaisena suojana pengerretyille rantaluiskille vähentäen veden aiheuttamaa huuhtoutumista ja eroosiota. Rannan täyttämistä koskevat suunnitelmat, ohjeet sekä rakennepoikkileikkaukset K-2778 / 1A ja 2-5 liitetään tontinluovutusasiakirjoihin.

10 10 Tämä ranta-aluetta koskeva rakentamisohje perustuu seuraaviin Teknisen lautakunnan päätöksiin: Kortteleiden 313 ja 314 ranta-alueen rakentamisohje on Teknisen lautakunnan hyväksymän Kalastajanpuiston kortteleiden 313 ja 314 rantapenkereen rakennussuunnitelman K-2778/1-5 ja kustannusarvion sekä myöntämän työluvan mukainen. Kortteleiden 313 ja 314 ranta-aluetta koskeva rakentamisohje on täydennys teknisen lautakunnan hyväksymään Kalastajanpuiston tonttien rakentamistapaohjeen kohtaan ranta-alueet. Hyväksytyn rakentamistapaohjeen mukaan kortteleiden 313 ja 314 osalta ohjeet laaditaan myöhemmin. Varkaudessa Vs. kaupunginarkkitehti Virve Wright Kaupungininsinööri Jouko Miikkulainen

11

12

13

14

15 ALUELEIKKAUKSIA LIITE 5