Länsi-Saimaan kehittämisyhdistyksen strategia OIVA OIvalletaan oikeat asiat ja otetaan niistä VAarin

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Länsi-Saimaan kehittämisyhdistyksen strategia 2014-2020. OIVA OIvalletaan oikeat asiat ja otetaan niistä VAarin"

Transkriptio

1 Länsi-Saimaan kehittämisyhdistyksen strategia OIVA OIvalletaan oikeat asiat ja otetaan niistä VAarin

2 Sisältö: Johdanto 1. Kohdealue ja väestö 2. Elinkeinorakenne 3. Ohjelmakauden analyysi 4. Alueen vahvuudet, heikkoudet, mahdollisuudet ja uhat - SWOT- analyysi - VISIO 5. Painopistealueet 5.1 Ympäristö 5.2 Elinkeinot 5.3 Asukkaat 6. Ohjelman toteuttaminen Verkostoituminen ja osallistuminen Kansainvälinen toiminta Alueiden välinen yhteistyö Nuoriso Nykypäivän karjalaisuus Paikallistalous ja kestävä kehitys 7. Monirahastoisuus 8. Mittarit ja indikaattorit 9. Viestintä 10. Oppimissuunnitelma 11. Rahoitus Liitteet: 1. Paikallisen valmistelun prosessikuvaus 2. Leader -toimijoilta ja sidosryhmiltä saatuja vinkkejä 3. Viestintäsuunnitelma 4. Oppimissuunnitelma

3 1 JOHDANTO Länsi-Saimaan kehittämisyhdistys ry. kannustaa asukkaita yhteistyöhön alueensa kehittämiseksi ja maaseudun elinvoimaisuuden säilyttämiseksi sekä lisää maaseudun kehittämiseen liittyvää osaamista ja kokemusten vaihtoa eri maaseutualueiden välillä mukaan lukien kansainvälinen yhteistyö. Yhdistys on perustettu vuonna Ylintä päätäntävaltaa käyttää yleiskokous, joka valitsee hallituksen jäsenet, määrittelee toiminnan yleiset periaatteet ja talouden. 9-jäsenisen hallituksen kokoonpano noudattaa kolmikantaperiaatetta, jolloin yksi kolmannes jäsenistä edustaa julkista tahoa, yksi kolmannes yhdistyksiä ja yksi yksittäisiä asukkaita. Hallituksen tukena toimii kaksi toimialaryhmää (elinkeinoryhmä ja yhteisöllisten hankkeiden ryhmä) ja henkilöstöjaosto. Toimialaryhmien jäsenet nimittää yhdistyksen hallitus. Yhdistyksen henkilöstöön kuuluu toiminnanjohtajan lisäksi hankesihteeri ja 1-2 hankeneuvojaa/ hankevetäjää. Myös toimintaryhmien yhteisiä työntekijöitä voidaan palkata. Toimintaryhmällä on valmiudet hallinnoida kehittämisohjelmaa, sillä se on ollut toteuttamassa LEADER tyyppisiä ohjelmia jo perustamisestaan, vuodesta 1997 alkaen. 1. KOHDEALUE JA VÄESTÖ Alue Länsi-Saimaan kehittämisyhdistyksen toiminta-alue käsittää Luumäen, Lemin, Taipalsaaren ja Savitaipaleen kunnat sekä Lappeenrannan kaupungin maaseutualueet. Luonnonolosuhteiltaan alue on monimuotoista - vesistöjen, Salpausselän harjujen, metsien ja laajojen peltoaukeiden vaihteleva maisemakokonaisuus. Liikenneyhteydet ovat hyvät. Tieliikenteen pääväylät ovat pääsääntöisesti kunnossa. Päätös valtatie 6:n parantamisesta Lappeenranta-Taavetti välillä nelikaistaiseksi on tehty ja Vt- 13 suunnittelu ja kunnostustoimenpiteet menossa. Rautatieliikenne ja lentoliikenne toimivat ja vesiliikenne palvelee sekä teollisuutta että matkailua Saimaalla ja Saimaan kanavalla. Tehokkaiden ja kattavien tietoliikenneyhteyksien rakentaminen maaseudulla on alkuvaiheessa. Väestö Koko alueen väestömäärä on n henkeä, josta maaseutualueella asuu n ja loput, n henkilöä, Lappeenrannan kaupungin taajama-alueella. Asukasmäärä on pysynyt jokseenkin vakiona, mutta ennusteet vuosille 2021 ja 2031 ovat muuta Suomen heikommat. Maahanmuuttajien osuus kasvaa jatkuvasti.

4 2 Väestö Ennuste Muutos% Muutos% Lappeenranta * , ,5 Lemi , ,0 Luumäki , ,1 Savitaipale , ,1 Taipalsaari , ,4 Koko Suomi , ,6 * Lappeenrannan väkiluvussa v.1996 mukana myös silloiset Joutsenon kaupunki ja Ylämaa kunta Koko alueen työttömyysaste oli 12,2 % vuonna Alhaisin työttömyys oli Lemin ja Taipalsaaren kunnissa, joista käydään merkittävässä määrin työssä Lappeenrannassa. Pendelöinti alueen sisällä on suhteellisen yleistä sekä alueen sisällä että esim. Imatran ja Kouvolan suuntaan ja päinvastoin. 2. ELINKEINORAKENNE Etelä-Karjalan työpaikkojen määrä on vähentynyt merkittävästi erityisesti teollisuudessa ja alkutuotannossa. Tätä vähennystä ei palvelutyöpaikkojen määrän kasvu ole pystynyt korvaamaan. Alkutuotannon työpaikkojen väheneminen kouraisee erityisesti maaseutuvaltaisia kuntia, joissa korvaavia työpaikkoja on erittäin vaikea löytää. Samanaikaisesti palvelutyöpaikat sekä julkishallinnossa että yksityisellä sektorilla lisääntyvät vain kaupungeissa. Alkutuotanto Perusmaataloudella on edelleen tärkeä merkitys maaseudun elinvoimaisuuden ylläpitämisessä, vaikka aktiivitilojen luku laskee ja maatalouden työpaikat vähenevät. Maatilojen tuotanto siirtyy yhä enemmän kasvinviljelyn suuntaan. Toisaalta karjatalouden valinneet tilat kasvattavat yksikkökokoa eikä kotieläintuotteiden määrässä ole merkittävää laskua. Kasvituotantoon siirtyminen lisää tiloilla mahdollisuuksia muun yritystoiminnan kehittämiseen ja tilan ulkopuoliseen palkkatyöhön. Maatilatalouden ohella merkittävimmät yritysmuodot maaseudulla ovat koneurakointi, polttopuun valmistus, rakentaminen ja kuljetuspalvelut sekä elintarvikkeiden jalostus. Matkailu ja siihen liittyvät elintarvike- ja majoitustoiminta, virkistys-, hoito- ja hoivapalvelut sekä käsityötuotteiden valmistus ovat lisääntyviä ja kiinnostavia yritysmuotoja Jalostus & teollisuus Etelä-Karjalan tuotannollinen toiminta on perustunut pitkälti suurteollisuuteen ja erityisesti metsäteollisuuteen, joka on lähivuosina käynyt läpi voimakkaan rakennemuutoksen. Työpaikkojen määrä vähentynyt merkittävästi, eikä pk-sektorin ja palvelutyöpaikkojen määrällä voida korvata teollisuuden työpaikkamenetyksiä. Osasyynä tähän on ollut pk-sektorin alihankintarooli ja riippuvaisuus metsäteollisuuden suuryksiköistä, omien loppu-tuotteiden vähäisyys ja sekä kasvuyritysten että kansainvälistyvien yritysten vähäisyys. Ohjelma-alueella on jonkin verran piensahoja, höyläämöitä ja puutuoteteollisuutta sekä pieniä metalliyrityksiä. Ylämaalla on puolestaan runsaasti kivialan yrityksiä. Puutuoteteollisuuden lisäksi on tilateurastamoita, leipomoita sekä marja- ja sienijalostamo. Yrityksiä on

5 perustettu erityisesti puun ja elintarvikkeiden jalostukseen. Niissä on tehty myös merkittävää tuotekehitystyötä. Eniten jalostusalan työpaikkoja on Joutsenossa (yli 40 %), yli 20 %:n päästään myös Luumäellä ja Ylämaalla. Elinkeinotoiminnan potentiaaliseksi kehityskohteeksi on nousemassa energia- ja ympäristöteknologiaan liittyvä yritystoiminta. Etelä-Karjala muodostaa jo nyt maan laajimman energia- ja ympäristötekniikan koulutus- ja osaamiskeskittymän. Myös yritystoiminnan aktivoitumisesta tällä sektorilla on havaittavissa selviä merkkejä. 3 Palvelualat Palvelualojen osuus työpaikoista on seudulla yli 65 %. Merkittävimmät työllistäjät ovat kauppa, kuljetus ja matkailu. Maaseudun palvelut vähenevät ja muuttavat muotoaan. Hallinto-, koulutus- ja liike-elämän palvelut keskittyvät kaupunkeihin ja vähenevät maaseutualueilta. Yksityisten palvelujen kysyntä lisääntyy ja kylille syntyy uusia monipalvelupisteitä. Matkailu- ja hoivapalvelut tarjoavat kaivattuja naistyöpaikkoja. Ne vaikuttavat samalla myönteisesti myös maaseudun viihtyisyyteen ja elinvoimaisuuteen. Maaseutumatkailu- ja ohjelmapalveluyritysten määrän ja niiden välisen yhteistyön kasvu tarjoaa jatkossakin merkittäviä työllistymismahdollisuuksia. Maaseudulla toimii myös useita tietotekniikka- ja IT alan pien-yrityksiä. Matkailu Pääkaupunkiseudun ja Pietarin läheisyys tuo alueelle erittäin merkittävän kuluttajapotentiaalin. Venäläisten ostosmatkailu on kasvanut voimakkaasti 2000-luvulla. Tuorein matkailijamäärän kasvuennuste on 12 % vuodessa. Viimeisen vuoden aikana Lappeenranta- Imatra -alueen tax free -myynti on kasvanut ohi Helsingin. Venäläiskuluttajien ostovoiman ja matkustusmahdollisuuksien lisäksi matkailualan kilpailukykyä Etelä-Karjalassa parantavat suorat lentoyhteydet Eurooppaan sekä Pohjoismaiden suurimmaksi matkailukeskittymäksi rakentuva Lappeenrannan Rauhan alue, jolla on Imatran Ukonniemen kanssa toinen toistaan vahvistavaa yhteistyötä. Vuodepaikkojen määrä lisääntyy vuoteen 2020 mennessä useilla tuhansilla. Mikäli viisumivapaus toteutuu, matkailu kasvaa entisestään. Matkailijamäärien kasvu lisää kysyntää kaupan ja palvelujen aloilla, hyvinvointi- ja terveyspalveluissa, maaseudun majoitus- ja elämyspalveluissa sekä luovilla aloilla. 3. OHJELMAKAUDEN ANALYYSI Ohjelmakauden analyysi perustuu seurantaan ja monilähteiseen ohjelma-arviointiin, joka on toteutettu seuraavasti: 1. webropol-kysely/postikysely v hankkeiden toteuttajille, hallitukselle ja sidosryhmille, lisäksi v tehtiin pienempi hankekysely opiskelijatyönä 2. hankkeiden ennakko- ja loppuarviointi kirjallisesti ja osin henkilökohtaisin haastatteluin. Osa haastatteluista tehdään ristiinarviointina toisen Leader-yhdis-tyksen, Sepra ry:n kanssa. 3. sidosryhmäedustajien henkilökohtaiset tapaamiset ja haastattelut 4. hallituksen ja henkilöstön itsearviointi ja kehittämistilaisuudet. LSKYn laatutyö tukee ohjelma-arviointityötä. Arviointituloksia verrataan aiempiin ohjelma-arvioin-

6 teihin. Edellisiä ohjelma-arviointeja on tehty itsearviointikyselyin, konsulttityönä, opiskelija- ja puhelinhaastatteluin sekä sosiaalisen tilinpidon menetelmin. Toiminnan onnistumisina pidettiin erityisesti maaseudun ihmisten ja organisaatioiden aktivoitumista ja aktiivisuutta ympäristöhankkeissa sekä korjausrakennusinvestoinneissa. Ohjelmakokonaisuuden toteuttaminen, yhdistyksen tunnettuuden lisääntyminen sekä yhteistyöverkostojen tiivistyminen nähtiin positiivisena. Tiedottamista, yrityshankkeita ja kansainvälistymistä puolestaan toivottiin lisää. Leader-toimistolta koettiin saadun ammattitaitoista apua hankkeen toteutuksen eri vaiheissa. Kolme neljästä vastaajasta ilmoitti tarvinneensa hankkeen hakemisessa ja hanke-hallinnossa asiantuntija-apua. Avuntarvitsijoiden suuri osuus lisäkommentteineen kertoo siitä, että prosessi itsessään on koettu jonkinasteisesti hankalana tai vaativana. Leader-ryhmän edustajilta toivottiin enemmän epävirallistakin yhteydenpitoa, esim. hankevierailuille toivotettiin tervetulleiksi Vuoden 2012 kyselytulokset olivat aiempiin kyselyihin verrattuna hyvin samansuuntaiset. Hankkeilla arvioitiin olleen eniten vaikutusta yhteisöllisyyden ja hyvinvoinnin lisääntymiseen, kylien ja elinympäristön viihtyisyyteen sekä paikallisen kulttuurin ja perinteiden hyödyntämiseen. Viime vuosien aikana asukkaiden usko tulevaisuuteen ja omiin vaikutusmahdollisuuksiin on hieman pienentynyt, samoin asukkaiden uskallus yrittää. Sen sijaan hankkeiden aktivoiva vaikutus kylä- ja yhdistystoimintaan koetaan vahvistuneen - Leaderin merkityksen nähdään korostuvan tulevaisuudessa. Sidosryhmät arvioivat LSKY ry:n tuoneen alueen kehittämiseen eniten lisäarvoa yhteistyön rakentajana paikallisten toimijoiden välille. Yhdistyksen arvioitiin myös laskeneen kynnystä hakea hankerahoitusta ja toteuttaneen toiminnassaan aitoa paikallislähtöisyyttä sekä täydentäneen hyvin aluekehitysviranomaisten toimintaa ja muista ohjelmista rahoitettuja hankkeita. LSKY ry koetaan kehittäjäkumppanina ja paikallisten asukkaiden tehokkaana vaikutuskanavana, jonka toiminnan tuloksellisuutta käytettyyn rahamäärään nähden pidetään hyvänä. Kyselytulokset ovat samansuuntaiset yhdistyksen oman seuranta-analyysin kanssa. Yritysten verkottuminen etenee, tietämys yritystukien hakumahdollisuudesta Leaderin kautta kasvaa ja tukia haetaan. Asioissa on edistytty. Muutokseen tarvitaan kuitenkin haasteellisella alueella aikaa, eikä ohjelman elinkeinopainotteisuuden tavoite (60% rahoituksesta) tällä ohjelmakaudella täyty. Nuoriin kohdistuneita hankkeita tai toimenpiteitä on tällä ohjelmakaudella ollut muutamia. Sen lisäksi LSKY ry on ollut välittämässä laajan nuorisohankkeen Ely-keskuksen maaseutuohjelmarahoitukseen. Nuorten mukaansaaminen kehittämistoimintaan tarvitsee lisäpanostusta. Kansainvälisen hankeyhteistyön päänavaus on tehty osallistumalla kahden kansainvälisen Leader-hankkeen rahoittamiseen/toteuttamiseen, venäläisten ruohonjuuritason yhteistyökumppaneiden löytämiseen Leader-hanketoimijoillemme ja Life long learning ohjelman hankkeisiin. Niiden kautta tavoitellaan yhteistyön kehittymistä ja jatkumista eri muodoissaan. 4 Liite 2

7 5 4. ALUEEN VAHVUUDET, HEIKKOUDET, MAHDOLLISUUDET JA UHAT Palvelut siirtyvät suurempiin yksiköihin ja entisiä kuntakeskuksia uhkaa taantuminen tavallisen kylätaajaman tasolle. Tämä on jo nyt harvaan asutulla maaseudulla todellinen uhka, joka tunnistetaan. Epäedullisen kehityksen hidastamiseksi etsitään uusia tapoja toimia ja turvata elämänlaatua ja palveluja kylissä ja kyläkeskuksissa. Toisaalta Lappeenrannan kaupungin läheisellä maaseudulla on hyvät kehittymismahdollisuudet yritystoiminnalle, vaihtoehtoja asumiselle ja laadukkaat palvelut kohtuullisella etäisyydellä. Venäjän läheisyys, yhteydet Helsingin seudulle ja lentoyhteydet Euroopan eri kohteisiin ovat lisänneet turismia ja ostosmatkailua. Lisäksi satsaukset hotelli- ja kylpylätoimintaan tarjoavat maaseutuyrittämiselle uusia mahdollisuuksia elintarvikkeiden, lähi- ja luomuruuan ja elämyspalvelujen tuottamisessa. Kunnat ja elinkeinoelämä suunnittelevat ja toteuttavat uusia hankkeita, joissa etenkin Pietarin alueen läheisyyttä pyritään hyödyntämään. Kunnista ollaan aktiivisia valtiovallan suuntaan liikenneyhteyksien parantamiseksi ja rajamuodollisuuksien helpottamiseksi. Länsi-Saimaan kehittämisyhdistyksen SWOT-analyysi on kooste eri kyselyjen vastauksista ja työpajojen tuloksista. Tulosta on verrattu aikaisemmin tehtyyn analyysiin ja todettu, että ajan myötä on vahvuuksien, mahdollisuuksien, heikkouksien ja uhkien välillä tapahtunut siirtymistä ja tiettyjen osa-alueiden painotus on muuttunut. ALUEEN SWOT ANALYYSI VAHVUUDET HEIKKOUDET Luonto ja ympäristö Vesistöt ja vaihtelevat maastot suotuisat ilmasto-olot luonnonvarat Yrittäminen hyvät, monipuoliset liikenneyhteydet rajan läheisyys, Pietari ja Helsinki ulkomainen pienyritystoiminta matkailu- ja palveluyritykset maahanmuuttajatyövoima Toimintaympäristö kattava kyläyhdistysten verkosto kunnostetut kokoontumistilat kehittämisen suunnitelmallisuus maaseudun kulttuurimaisemat lisääntyvä vapaa-ajan asutus hyvät koulutusmahdollisuudet eteläkarjalainen kulttuuri työpaikkojen väheneminen osaavan työvoiman puute erityisosaajien puute yritys- ja yhteistyökulttuurin vaje haluttomuus riskien ottoon erilaisten ja uusien toimintatapojen omaksumisen hitaus huoltosuhteen heikkeneminen aktiivisten ja sitoutuneiden toimijoiden puute kulttuurimaisemien umpeenkasvu alkutuotannon keskittyminen valtakunnallisesti haja-asutusalueella asumisen lisäkustannukset

8 6 MAHDOLLISUUDET UHKAT monipuolistuva pienyrittäjyys toimeentulo monista eri osista uudentyyppiset palvelut ja yhteistyömuodot, omaleimaisuus yrityksien sukupolvenvaihdokset yhteistyön tekeminen oppilaitosten kanssa maahanmuuttajat nuorten uudenlaiset toimintatavat lähiruoka ja luomutuotanto palvelujen ja infran keskittyminen asumisen ja rakentamisen rajoitukset pienet yksikkökoot demokratiavaje erilaiset rajat ja joustamattomat rakenteet koulutetun työvoiman saatavuus nuoria ei oteta huomioon eikä ymmärretä heidän tapaansa toimia MAASEUDUN KEHITTÄMISTÄ PAIKALLISLÄHTÖISESTI ALUE JA ASUKKAAT VUONNA 2020 Karjalaisuuden parhaat puolet näkyvät ihmisissä ja ympäristössä. Laaja-alainen yhteistyö ylittää rajoja ja tuo tuloksia. Alueen aktiivisilla ja yritteliäillä ihmisillä on monipuoliset toimeentulomahdollisuudet. Asuinympäristö on viihtyisä ja vetovoimainen sekä palvelut tarvitsijoiden saatavilla. KEHITTÄMISYHDISTYKSEN VISIO 2020 Länsi-Saimaan kehittämisyhdistys on alueellaan tunnettu kehittämisen tukija. Sen toiminta on asukkaiden ja alueiden tarpeista lähtevää, paikallistaloutta ja kestävää kehitystä tukevaa eri organisaatioiden välistä vakiintunutta yhteistyötä. Toimintaryhmällä on itsenäistä päätäntävaltaa ja monipuoliset rahoituslähteet toimintansa laaja-alaiseen ja innovatiiviseen toteuttamiseen. Vision taustalla on Kaakkois-Suomen Leader-toimintaryhmien yhteinen laatujärjestelmätyö. Toiminnan perusideologia sisältyy neljään ydinarvoon: Luottamus (avoimuus, puolueeton päätöksenteko) Halu tehdä yhteistyötä (verkostoituminen) Asiakkaan paras (asiakaslähtöisyys, toimintatapa alhaalta ylös) Mielipiteiden arvostaminen (kuunteleminen, luova hulluus)

9 Länsi-Saimaan kehittämisyhdistyksen strategian painopistealueita ovat ympäristö, elinkeinot ja asukkaat. Yhteisenä toimintamuotona on verkostoituminen, jolloin laajasti etsitään yhteistyömahdollisuuksia ja tapoja, sovitaan työnjaosta ja järjestetään säännöllisiä kokoontumisia toimijoiden kesken eri asioiden ja aiheiden edistämiseksi. Etsitään yhteistyökumppaneita myös perinteisten sidosryhmien ulkopuolelta mm. yliopistosta ja muista oppilaitoksista. Verkostoituminen ja osallistuminen, nuoriso, nykypäivän karjalaisuus ja maahanmuuttajat sisältyvät painopistealueisiin. Toiminnassa edistetään paikallistaloutta ja kestävää kehitystä PAINOPISTEALUEET - YMPÄRISTÖ, ELINKEINOT JA ASUKKAAT Eri painopistealueilla on jo olemassa olevia kehittämismahdollisuuksia, joiden rinnalle on nousemassa uusia kohteita ja tarpeita. Uusien ideoiden ja innovaatioiden vahvistaminen sekä yhteistyö ja toimivat verkostot tukevat toimintaryhmää tavoitteiden toteutuksessa. Käytännössä kehittämisohjelman toteutuksesta vastaavat alueen asukkaat, yhteisöt ja yritykset. Mukana ovat myös kunnat sekä koulutus- ja kehittäjäorganisaatiot. 5.1 YMPÄRISTÖ Luonnon monimuotoisuus ja ympäristö ovat alueen vahvuuksia. Ne vaikuttavat yritystoimintaan ja asukkaiden elämänlaatuun monipuolisesti. Vahvuudet Saimaa ja lukuisat pienet järvet sekä Saimaan kanava ja muut vesireitit Salpausselät ja vaihtelevat maastot Suotuisat ilmasto-olot Luonnonvarat Uhkat Kyläraitit pusikoituvat ja kulttuurimaisemat kasvavat umpeen Vesistöt rehevöityvät ja vedenlaatu heikkenee Jokamiehenoikeuksista ja niiden rajoittamisesta käytävä keskustelu Lisääntyvä liikenne, maankäytön ja kaavoituksen ratkaisut Heikkoudet Luonnon ja ympäristön tarjoamien mahdollisuuksien hyödyntäminen vähäistä Oman lähiympäristön arvoja ei tunnisteta itsestäänselvyys Ympäristöä suhteellisen vaikea muuttaa rahaksi ja tuotteistaa esim. matkailussa Mahdollisuuksiin nähden vähäinen yhteistyö matkailuyritysten kesken Mahdollisuudet Matkailijat sekä kotimaasta että yhä useammin muualta Euroopasta, Venäjältä ja jopa Kaukoidästä ovat kiinnostuneita alueen monimuotoisesta luonnosta, joka tarjoaa hiljaisuutta, elämyksiä ja aktiviteetteja (Saimaan tuotteistaminen) Nykykarjalaisuuteen edelleen kuuluvan luonnonmystiikan hyödyntäminen matkailussa Ympärivuotiset matkailumahdollisuudet (hiihtomaastot, jääurheilu, laskettelu)

10 8 Loma-asutus, hotelli- ja kylpylätoiminta (oheispalvelut ja yhteistoiminta, alihankinta, lähi- ja luomuruoka) Kulttuurimaisemien ja rakennetun ympäristön, historian ja tarinoiden kirjo (Salpalinja ja vanhat linnoitteet Kärnäkoski ja Taavetti, Saimaan kanava, teollinen historia ja rakennukset) Perinnebiotoopit, kosteikot ja suojelualueet (perustaminen, hoito, tuotteistus ja hyödyntäminen matkailussa) Liikunta ja retkeily (veneily- ja kanoottireitit, polut, vaellus- ja pyöräilyreitit) Kulttuuripalveluiden ja kulttuuritarjonnan kytkeminen matkailuun (kylätapahtumat) Verkostojen luominen ja tiivis yhteistyö, uudet kontaktit ja rajapinnat Luontomatkailuun liittyvän osaamisen lisääminen, laadusta huolehtiminen Kasvuedellytyksiltään suotuisa luonnonympäristö TAVOITTEET JA TOIMENPITEET YMPÄRISTÖASIOISSA Tavoitteet: kasvavaa kiinnostusta erityisympäristötukien hakuun, vesistöjen kunnostamiseen ja ympäristöalan koulutukseen hakeutumiseen kasvavaa kiinnostusta asuinympäristön viihtyisyyden lisäämiseen kestävän kehityksen huomioon ottaminen eri toimenpiteissä tiivistyvä yhteistyö ympäristöalan asiantuntijoiden ja yhdistysten kanssa käytössä monipuoliset rahoituslähteet hankkeiden toteutuksessa Toimenpiteet: asuinympäristöjen ja kylämaisemien kunnostus mm. teemahankkeiden avulla ulkoilureittien ja ulkoliikuntapaikkojen kunnostus ympäristötalkoot siivouspäivä samanaikaisesti useissa kunnissa ja kylissä vuosittain toistuvana tapahtumana hyvien käytäntöjen levittäminen ja onnistuneiden hankkeiden tunnettuuden lisääminen mm. tutustumisretkiä ja matkoja järjestämällä monimuotoinen, uusiutuvan energian käyttöönotto energiantuotannossa rahoitetaan alan yrityksiä ja innovaatioita yhteistyössä eri alojen toimijoiden ja rahoittajien kanssa toteutetaan Lappeenrannan teknisen yliopiston kanssa Etelä-Karjalan Leaderyhdistysten yhteinen, alueidenvälinen pilottihanke energiaomavarainen kylä, jossa monimuotoisesti hyödynnetään alueen osaaminen sekä maalämmön ja biokaasun, puu-, tuuli-, aurinkoenergian mahdollisuudet 5.2 ELINKEINOT Maaseutuelinkeinojen kirjo on moninainen. Perusmaataloutta harjoittaa yhä vähenevä viljelijäjoukko, joka kuitenkin edustaa kylissä perusyrittäjyyttä ja pysyvyyttä. Enenevässä määrin haja-asutusalueelle hakeutuu uusia yrityksiä tai uudenlaista yritystoimintaa harjoitetaan perinteisten yritysmuotojen ohessa.

11 9 Vahvuudet Luonnonolosuhteet suosivat kasvintuotantoa sekä metsätaloutta Monipuolinen ympäristö on matkailuvaltti Monipuoliset liikenneyhteydet pääkaupunkiseudulta, Venäjältä ja Euroopasta. Lappeenrannassa on kolme rajanylityspaikkaa: tieliikenteelle Nuijamaa, rautatiekuljetuksille Vainikkala ja vesiliikenteelle Saimaan kanava. Lentoyhteydet muualle Eurooppaan Maahanmuuttajien osuus työvoimasta on jatkuvasti noussut. Käytettävissä kielitaitoista henkilökuntaa kaupan- ja yritystoiminnan tarpeisiin. Kaakkois-Suomen uusista yrittäjistä lähes neljänneksellä on ulkomaalaistausta. 17 % uusista yrityksistä on venäläisiä, joskaan niillä kaikilla ei ole aktiivista toimintaa Suomessa Matkailuyritysten määrä, koko ja tarjonta on alueella kasvanut voimakkaasti. Isot yritykset kaipaavat kumppaneikseen oheispalvelujen tuottajia, luomu- ja lähiruuan toimittajia sekä luonto- ja liikunta-aktiviteettien järjestäjiä Palvelutuotannossa, varsinkin hoiva- ja hyvinvointipalveluissa, on kasvavaa kysyntää pienistä, kodinomaisista yksiköistä. Uhkat Yritykset ovat pääsääntöisesti kooltaan pieniä, eivätkä siten pysty kilpailemaan tasavertaisesti alueen ulkopuolelta tulevan tarjonnan kanssa Erilaiset rajat, sääntely ja joustamattomat rakenteet vähentävät kiinnostusta ryhtyä yrittäjäksi Osaavan ja koulutetun työvoiman saanti voi rajoittaa joillakin tuotannon ja palvelun aloilla kehitystä Yritysten sukupolvenvaihdosten vaikeudet ja epäonnistumiset Palvelujen ja infran puuttuminen, keskittyminen taajama-alueelle, toimimattomuus tai huono kunto rajoittavat toimintamahdollisuuksia, ovat esteenä tai hankaloittavat yritysten toimintaa maaseudulla Heikkoudet Kaakkois-Suomessa on eletty tehtaan piippujen varjossa. Alueella on yritys- ja yhteistyökulttuurin vajetta. Kynnys yrittäjäksi ryhtymiselle on huomatavan korkea. Haluttomuus riskien ottoon. Liiallinen varovaisuus ja hidastelu investointien toteuttamisessa ja yritystoiminnan kehittämisessä voi näivettää tai estää koko idean toteutuksen Yrittäjiltä puuttuu tukiverkostoja ja kontakteja muihin yrittäjiin. Erikoistuneen, yrityskohtaisen neuvonnan puute ja tiedon sirpaleisuus koetaan ongelmaksi. Yrittäjyyden tukeminen koetaan vähäiseksi ja paperisota uuvuttavaksi. Osaavan työvoiman ja erityisosaajien puute hidastavat kehitystä Mahdollisuudet Matkailu oheispalveluineen tarjoaa uudenlaisia yritysmahdollisuuksia Verkostoitumalla ja tekemällä yhteistyötä pienet matkailuyritykset, elintarvikkeiden jalostajat ja palvelujen tuottajat pystyvät kilpailemaan ja menestymään markkinoilla Alueella on olemassa monipuolista pienyrittäjyyttä ja perinteitä mm. leipomoalalla Yritysten sukupolvenvaihdokset ja yrityskaupat mahdollistavat uudenlaisten toimintatapojen ja ideoiden käyttöönoton yrittäjien nuorentuessa

12 10 Yhteistyö yliopiston kanssa uusien innovaatioiden kehittelyssä ja testauksessa. Oppilaitosyhteistyö turvaa osaavan työvoiman ja jatkokoulutuksen sekä erityis-osaajien saannin yrityksille Rajan läheisyys ja hyvät yhteydet Viipurin ja Pietarin talousalueelle mahdollistavat kansainvälistymisen ja yritystoiminnan myös oman alueen ulkopuolella. TAVOITTEET JA TOIMENPITEET YRITYSTOIMINNASSA Tavoitteet: roolina on olla uusien yritysmahdollisuuksien ja innovaatioiden tunnistaja toimintaryhmä on välittäjäorganisaatio suurten veturiyritysten (Holiday Club ja Imatran kylpylä) ja niille oheispalveluja tuottavien matkailuyritysten välillä henkilöstössä on yritystoimintaan perehtynyt neuvojakoordinaattori yhteistyö yritysneuvontaa antavien eri tahojen kanssa on tiivis ja noudattaa yhteisesti sovittuja toimintaperiaatteita toimintamalli siitä, miten yritysten välinen yhteistyö ja verkostoituminen käynnistyy maahanmuuttajien ammattitaitoa ja osaamista hyödynnetään yritystoiminnassa Toimenpiteet tiivis yhteistyö muiden yritysneuvontaa antavien toimijoiden, viranomaisten ja rahoittajien kanssa. kootaan yrittäjäryhmiä ja toimitaan yrittäjien välillä koordinoivana tahona ja työrukkasena koulutus-, tuotekehitys- ja markkinointitarpeissa tuetaan yrittäjien hanketoimintaa tuotteistamisen, markkinoinnin ja laatujäjestelmien osalta koulutuksen ja neuvonnan keinoin tiedotetaan yritysmahdollisuuksista ja rahoituksesta osallistumalla erilasiin tapahtumin ja tilaisuuksiin sekä tekemällä yhteistyötä yliopiston, muiden oppilai-tosten ja yrittäjäjärjestöjen kanssa ollaan mukana julkisen sektorin, yritysten ja kolmannen sektorin välisissä neuvotteluissa yhteisesti tuotettavia palveluja suunniteltaessa edistetään kylätaajamien monipalvelupisteiden syntyä ja yritysten sijoittumista sinne sekä yrittäjien yhteisten toimitilojen hankkimista madalletaan kynnystä nuorille yrittäjäksi aikoville tekemällä yhteistyötä nuorten työllistämiseen tähtäävissä hankkeissa 5.3 ASUKKAAT Toimintaryhmätyö on parhaimmillaan tiivistä ja luottamuksellista yhteistyötä maaseudun asukkaiden, yritysten, järjestöjen, yhdistysten kanssa ja kuntien kesken. Vahvuudet Maaseudun vetovoiman tunnistaminen ja tunnustaminen Maaseutuasumisen uudet trendit, muuttuneet ja erilaistuneet tarpeet, jotka liittyvät työntekoon, harrastuksiin, ruoan tuottamiseen, elämänlaatuun ja yhteisöllisyyteen Asumisen väljyys, luonto ja ylpeys omasta asuinympäristöstä ja kylästä, jolloin yhteistyön ja yhteisten hankkeiden onnistumiselle on olemassa vankka perusta

13 11 Kylien asukkaat edustavat monia eri ryhmiä; kanta-asukkaat, maalle- ja maahanmuuttajat, vapaa-ajan asukkaat. Erilaisuus on rikkautta ja mahdollisuus! Kattava kyläyhdistysten ja järjestöjen verkosto, talkootyön perinne ja taidot Kunnostetut kokoontumistilat, kylätalot, koulut, metsästysmajat ja urheilutilat Uhkat Väen väheneminen ja vanheneminen, aktiivisten kyläläisten puute Nuorten tarpeiden huomioon ottaminen puutteellista Koulutus- ja työmahdollisuudet kotikylän ulkopuolella Demokratiavaje ja vaikutusmahdollisuuksien vähäisyys, päätöksenteon etääntyminen Palvelujen keskittyminen, etääntyminen ja puuttuminen. Elämänlaatu, turvallisuus ja taloudelliset mahdollisuudet heikkenevät Tiestön rapautuminen, liikenneyhteyksien heikkeneminen, tietoliikenneyhteyksien heikko laatu tai puute Asumiseen ja rakentamiseen liittyvät rajoitukset ja kiellot, vesihuollon vaatimukset Heikkoudet Aktiivisten ja sitoutuneiden toimijoiden puute, kylätoimijoiden ikääntyminen Yhteisöllisyyden väheneminen, kyläilykulttuurin katoaminen Haja-asutusalueella asumisen lisäkustannukset ja vaikeutuminen Mahdollisuudet Uudenlainen maaseudun vetovoima, joka perustuu ihmisten erilaisiin tarpeisiin. Maaseutu tarjoaa monenlaista ja monille, siksi se kiinnostaa erilaisia ihmisiä ja ryhmiä Maaseutu voi olla aluetta, jossa teknologian mahdollisuudet ja luovat ratkaisut kehittyvät vanhojen toiminta- ja tuottamistapojen rapautuessa Etelä-Karjalan vaihteleva ja kaunis luonto on yksi peruste ja houkutin maaseudulla asumiselle ja sinne muutolle Kunnat voivat maankäytön suunnittelulla ja kaavoituksella turvata, mutta samalla myös ohjailla maaseutuasumisen suuntaa ja sijoittumista, joten asukkaiden oma aktiivisuus kylien maankäytön suunnittelussa tärkeää Maaseudun ja kaupungin välinen vuorovaikutus. TAVOITTEET JA TOIMENPITEET ASUKASTOIMINNSSA Tavoitteet: kuntakeskuksissa ja kylissä toimivia kyläpalvelupisteitä, joissa saa kunnan sekä terveydenhoidon palveluita, toimii yksityisiä yrityksiä ja joissa on kokoontumis- ja harrastetiloja asukkaille kyläturvallisuus ja omaehtoinen varautuminen poikkeusoloihin on otettu huomioon uusyhteisöllisyys (mm. sosiaalinen media) otettu käyttöön verkkoviestinnän ja nettikeskustelun muodossa nykypäivän karjalaisuuden korostaminen ja hyödyntäminen sekä oman identiteetin tunnistaminen ja ylpeys siitä nostettu esille mm. kulttuuriin ja luoviin aloihin sekä matkailussa

14 12 tiivis yhteistyö ja yhteisesti sovitut tavoitteet kylä- ja asukastoimijoiden kesken maaseudun ääni on kuuluva olemme osa siitä alueen kyläasiamiehet keräävät hankeideoita ja edistävät hanketoimintaa entistä suunnitellummin ja kattavammin nuoret hankkeistavat omia ideoitaan ja osallistuvat kansainväliseen toimintaan Kaakkois-Suomen alueen toimintaryhmillä yhteinen kv- ja nuorisokoordinaattori monirahastoisuuden mahdollisuudet on hyödynnetty ja toiminta on laajentunut Lappeenrannan kaupungin taajama-alueelle. Kaupunkijaosto perustettu. Toimenpiteet: edistetään uudenlaisten toimintamallien, ideoiden ja innovaatioiden syntyä ja kokeilua ottamalla innovaatioleirin tyyppinen kehittämismalli käyttöön toimintaryhmän hallituksen jäsenillä nimetyt hankkeet, joiden edistymistä he seuraavat, avustavat tarvittaessa ja raportoivat toimintaryhmälle. LSKY ry toteuttaa taajama-alueiden kehittämis- ja aktivointihankkeen (esr/eakr) suunnataan kohdennettua tiedotusta ja neuvontaa taajama-alueen toimijoille tuetaan pieniä asukaslähtöisiä hankkeita kaupunki-leaderin kautta korostetaan kylien ja yhdistysten omien palveluiden ja tuotteiden markkinoinnin ja myynnin merkitystä ja tärkeyttä paikallistaloudessa tuetaan kylien kokoontumistilojen ja infran kunnostamista ja rakentamista edistetään osallistuvan budjetoinnin (kuntalaiset osallistuvat kunnan talousarvion laadintaan ideoita ja esityksiä tekemällä) toimintatavan käyttöönottoa osallistutaan lähidemokratiasta ja asukasvaikuttamisesta käytävään keskusteluun teemahankkeilla toteutetaan nuorten omia hankkeita, pieninvestointeja ja kylätapahtumien järjestämistä sekä kulttuurin ja luovien alojen hankkeita toteutetaan esiselvityshanke, jossa kartoitetaan kansainvälisen toiminnan mahdollisuudet, kumppanuudet ja sopivimmat toimintamuodot tuetaan kylien omaehtoista, omista tarpeista kumpuavaa toimintaa ja investointeja neuvonnan, koulutuksen ja yhteistyön sekä verkostoitumisen keinoin Lappeenrannassa menossa pilottina Vainikkala-Simola alueen kokonaisvaltainen kehittämishanke kahden eri kylätoimikunnan alueella. Maankäytön ja yritystoiminnan ohella ovat laajasti mukana kylien asukaslähtöiset hankkeet. Toteutetaan 2-4 vastaavaa hanketta, jotka tukevat asukkaiden verkostoitumista ja yhteistyötä nuorten aktivointiin ja nuorisohankkeiden edistämiseen perehtynyt hankevetäjä 6. OHJELMAN TOTEUTTAMINEN SWOT -analyysistä johdettujen painopistealueiden ympäristö, elinkeinot ja asukkaat tavoitteita ja toimenpiteitä on käsitelty jo edellä kunkin osa-alueen SWOT:n yhteydessä. Kaikilla painopistealueilla toteutetaan läpäisyperiaatteen mukaisesti seuraavia ajatuksia: Verkostoituminen ja osallistuminen Maaseudulla ja maaseudun puolesta toimivia tahoja on lukuisia. Kukin toimii ansiokkaasti omalla sektorillaan. Voimavarojen vähyys on leimallista. Samaan aikaan aikaisemmin vain paikallisena toimijana tunnetut tahot ovat muodostamassa yhä suurempia ja maantieteel-

15 lisesti laajemmilla alueilla toimivia kokonaisuuksia. Kehitys ei välttämättä lisää resursseja paikallisella tasolla toimimiseen. Päinvastoin asiakastuntemus ja alueen erityispiirteiden tunnistaminen ja hyödyntäminen voivat hämärtyä ja toiminnasta vähitellen kadota tärkeä ruohonjuuritason näkökulma. Yhteistyö ja verkostoituminen on valittu yhdeksi toiminnan pääperiaatteeksi. Jatketaan jo olemassa olevien ryhmien työskentelyä ja muodostetaan tarpeen mukaan uusia. Uusia verkkoja voidaan virittää alueiden välille ja kansainvälisen toiminnan suuntaan. Kylien ja asukasyhdistysten kanssakäymisen lisäämistä, eri yhdistysten ja järjestöjen sekä kulttuurin ja liikunnan tiiviimpää kytköstä toimintaryhmätyöhön kehitetään ja etsitään uudenlaisia kumppanuuksia alueen yliopistosta ja muista oppilaitoksista. Etelä-Karjalan Kylät ry:n hallituksessa on toimintaryhmällä edustus, joten kehittämistyössä toimitaan samansuuntaisesti ja toteutetaan yhteisiä periaatteita. Selvitetään mahdollisuudet toimintaryhmän, Etelä-Karjalan kylät ry:n ja mahdollisesti myös Lappeenrannan kaupungin maaseutuasiamiehen yhteisen toimipisteen perustamiseen. Yhteinen toimisto antaa joustoa työtehtävien hoitoon, helpottaa viestintää ja näyttäytyy ulospäin vahvana maaseudun kehittämisen yksikkönä. Kansainvälinen toiminta Kansainvälisestä yhteistyöstä tavoitellaan konkreettista hyötyä yritystoiminnalle vähintään välillisesti tai uusia ideoita alueen yhteisölliseen kehittämiseen. Kahdessa Leader-hankkeessa tehtyä Venäjä-yhteistyötä jatketaan erityisesti matkailuyhteistyön edistämisessä Länsi-Saimaan ja Karjalan Kannaksen välillä. Yritysverkostojen rakentamisen, keskinäisen kanssakäymisen ja maaseutumatkailun edistämisen rajan molemmin puolin nähdään hyödyttävän koko aluetta. Asukaslähtöisen toiminnan ideaa on viety lähialueille. Tätä yhteistyötä halutaan kehittää esim. alueidenvälisessä ENPIhankkeessa, mikäli Venäjällä rahoitus järjestyy. Etelä-Karjalan ja Kaakkois-Viron välinen yhteistyö tähtää matkailun edistämiseen mm. retkeilyreittien kehittämisessä. Viron kanssa yhteisiä aihealueita ovat myös nuoriso ja käsityö(yrittäjyys). Sepra ry:n Interreg-yhteistyönä kehittämää kestävän kehityksen mukaista yhteisölähtöisen matkailun kehittämistyökalua COMCOTia sovelletaan alueemme käyttöön. Kuuden maan (Englanti (Skotlanti), Hollanti, Saksa, Puola, Itävalta ja Suomi/Lappeenrannan seutu) yhteinen Grundtvig-hanke (Elinikäisen oppimisen ohjelma) käynnisti maaseudunkehittäjien eri alojen osaajien CORDERA-verkoston. Sen tarkoituksena on Day of the Region tapahtumien järjestäminen, toisilta oppiminen ja hyvien käytäntöjen levittäminen alue- ja paikallismarkkinoinnissa sekä asukkaiden osallistamisessa. Cordera verkostolla on lisäksi vireillä hakemus Leonardo-ohjelmasta vuosille Oppimiskumppanuuden aiheena on maaseutuasumisen mahdollisuuksien strategiat. Strategian rakennuskivinä ovat kyläkeskusten palvelut, liikkuminen, matkailuyrittäjyys ja luovan oppimisen verkostot. LSKY:n yhtenä tavoitteena on myös levittää kokemuksia ja tietoa Gruntvig- ja Leonardorahoitusmahdollisuuksista alueella, maakuntaan ja Kaakkois-Suomen Leader-toimijoille, sillä näitä mahdollisuuksia on erityisesti Etelä-Karjalassa hyödynnetty erittäin vähän. 13

16 Lappeenrannassa ja lähikunnissa asuu jo vakituisesti n Venäjältä Suomeen muuttanutta henkilöä. Heidän lisäkseen on useita muita kansallisuuksia edustavia ryhmiä, jotka ovat asettuneet alueelle pysyvästi, ja jotka toimivat täällä yrittäjinä tai yritysten palveluksessa. Lappeenrannan yliopistossa opiskelee yli 50 eri kansallisuuden edustajaa. Toimintaryhmällä on mahdollisuus lisätä rajojen yli tapahtuvaa kansainvälistä toimintaa, jossa hyödynnetään maahanmuuttajien kielitaitoa ja kulttuurien tuntemusta. Maahanmuuttajataustaisten henkilöiden osallistumiselle toimintaan etsitään luontevat toimintamuodot, jotka omalta osaltaan lisäävät suvaitsevaisuutta ja molemminpuolista yhteisymmärrystä. Alueiden välinen yhteistyö Alueiden välinen yhteistyö lähtee liikkeelle tarpeista, toimijoiden yhteisistä intresseistä ja ideoista. Kaakkois-Suomen toimintaryhmien välisen yhteistyö ydintä ovat mm. viestintäyhteistyö ja ELY-keskus yhteistyö. Mm. matkailuyrittäjien verkottumis- ja kansainvälinen yhteistyö ja jossain muodossa laatutyö sekä innovaatioleiritoiminta jatkuvat Kaakkois- Suomessa alueidenvälisinä toimina. ELY-keskusyhteistyössä etsitään luontevat ja selkeät toimintatavat mm. yhdessä aloitettua laatutyötä jatkamalla, säännöllisten tapaamisten ja sovittujen toimintaperiaatteiden avulla. Nuoriso Asukastoimijat kylissä, kyläjärjestöissä, asukasyhdistyksissä ja toimintaryhmässä ovat lähes poikkeuksetta keski-ikäisiä tai edustavat jo eläköityneitä ikäluokkia. Kokemus ja yhteinen kieli nuorten kanssa toimimisesta puuttuu tai sen on hyvin heikkoa. Toiminnan suunnittelussa nuoret ja nuoret aikuiset helposti unohtuvat kohderyhmänä. Toiminnan jatkuvuuden kannalta on tärkeää, että myös nuoret saadaan mukaan. - onko kylätalolla tilaa nuorille tai onko heillä kylällä oma paikka kokoontua? - osataanko nuorten taitoja hyödyntää esim. tiedotuksessa? - onko kylällä nuorille suunnattuja tapahtumia tai toimintaa? - annetaanko nuorille mahdollisuutta vaikuttaa ja ottaa vastuuta? - kutsutaanko heitä mukaan? - tarjoaako oma kylä toimeentuloa? Kysymyksiin vastaaminen avaa uusia näkökulmia ja auttaa näkemään mahdollisuuksia nuorten rekrytoinnissa toimintaan. Toimintaryhmän roolina on olla kokoamassa verkostoja, joissa teemana on nuoruus ja joissa korostetaan nuorten hyvinvointia, kotiseudun tuntemuksen tärkeyttä ja oman alueen tarjoamia opiskelun, toimeentulon ja elämisen mahdollisuuksia. Nykypäivän karjalaisuus Karjalaisuudesta sanottua: - Karjalaiset ovat pohjavireeltään avoimia ja myönteisiä. - Karjalaisuus luo myönteisiä, iloisia mielikuvia, olemme sitkeitä ja sisukkaita tarpeen niin vaatiessa, ilo nousee pintaan vaikka syvän märkänis. - Usein puhetta on paljon, suunnitelmia ja ideoita syntyy, mutta ajatusten jalostaminen toiminnaksi ja valmiiksi hankkeiksi ontuu. `Matkaan lähtöä jahkaillaan ja viivytellään, mutta kun lähdetään, niin ajetaan nopeasti.` - Uskallusta puuttuu, negatiivisesti vaikuttava karjalainen kateus nostaa päätään eikä riskinottoon ole kykyä. - Vaatimattomuus on ollut tapa selviytyä vaikeuksissa se on edelleen rasitteena. 14

17 Jos arviot osuvat oikeaa, on positiivisten piirteiden hyödyntämistä toimintaryhmätyössä vahvistettava ja vastaavasti nujerrettava negatiivisuus ja liiallinen varovaisuus hyvien ja onnistuneiden esimerkkien avulla. Ylpeyttä omasta asuinympäristöstä korostetaan. Avoimuuteen ja suvaitsevaisuuteen kannustetaan. Tuotekehityksessä, palveluissa ja kulttuurissa tuodaan rohkeasti esille karjalaisuus. 15 Paikallistalous ja kestävä kehitys Paikallistaloudesta puhuttaessa tulevat esille luomu- ja lähiruoka, ruokapiirit, suurkeittiöiden ja kuntien elintarvikehankinnat, paikallisesti tuotetut palvelut, lähikaupat ja kylä- ja uusosuuskunnat sekä pienimuotoinen tuuli- ja aurinkoenergia. Kaikissa näihin liittyvissä hankkeissa ja paikallistaloutta tukevissa pyrkimyksissä on yritys-, asukas- ja kylätoiminnassa mahdollisuuksia, joita edistetään ja tuetaan. Kestävä kehitys on yhteiskunnassa tapahtuvaa muutosta, jonka tavoitteena on turvata tuleville sukupolville vähintään yhtä hyvät toimeentulomahdollisuudet kuin nykyisellä sukupolvella on. Tähän on mahdollista päästä, kun päätöksenteossa ja eri toiminnoissa otetaan ympäristö, ihmiset ja talous tasavertaisesti huomioon. Paikallisesti toteutettuna pienimuotoinenkin ekologinen, sosiaalinen ja taloudellinen kestävyys on osa laajempaa kestävän kehityksen pyrkimystä ja sellaisenaan tuettavaa toimintaa. 7. MONIRAHASTOISUUS Toimintaryhmässä käytetään hankkeiden rahoituksessa perinteisiä rahoituslähteitä monipuolisesti ja tehokkaasti (maaseuturahasto, kalatalous). Samaan aikaan laajennetaan ja etsitään uusia rahoitusmuotoja hankekohteista ja hankkeiden toteuttajista riippuen (ENPI, ESR, EAKR, Interreg). Mm. RAY:n ja kotiseutuliiton sekä säätiöiden ja rahastojen käyttöä selvitetään. Hankkeiden toteuttajia ohjataan hyödyntämään kehittämiskohteisiin sopivimpia rahoituslähteitä. Monirahastoisuus mahdollistaa entistä laajemman kehittämis- ja hanketoiminnan myös Lappeenrannan kaupungin taajama-alueella. Se antaa asukasyhdistyksille ja eri järjestöille uusia pelimerkkejä oman toimintansa kehittämiseen, asuinalueiden kohentamiseen ja yhteisöllisyyden lisäämiseen. Asukaslähtöisen kehittämistoiminnan ja Leader-toimintatavan käyttöönottoa kaupunkialueella halutaan edistää yhdistyksen omilla toimenpiteillä seuraavasti: 1. Haetaan aktivointi- ja neuvontahankkeelle rahoitus ja toteutetaan hanke 2. Mahdollisuuksien mukaan otetaan käyttöön toimintamalli, jossa LSKY ry. opastaa kaupunkialueen yhdistyksiä pienten Kaupunki-Leader -hankkeiden haussa ja esittää hankkeita viranomaisten rahoitettavaksi. 3. LSKY:n hallitus nimeää keskuudestaan 4-jäsenisen Kaupunki-Leader jaoston, jonka apuna voidaan käyttää myös ulkopuolisia asiantuntijoita. Jaostoon kuuluu Lappeenrannan kaupungin edustaja. Kaupunki-Leaderin julkisen tuen kokonaiskehys on alustavasti noin euroa. Kalatalous Kalatalouden kehittämistyö jatkuu Itä-Suomen kalatalousryhmässä. Strategian pääteemoiksi on valittu valmisteluprosessin perusteella: 3.1. Verkostoitunut ja monipuolinen kalatalous

18 3.2. Kalastusmatkailu 3.3. Vesistöjen monipuolinen merkitys, käyttö ja osallisuus 3.4. Kansainvälisyys Ammattikalastajat ja kalastusmatkailuyrittäjät ovat omalla alueella harvassa. LSKY:n toiminta-alueella on 3 ammattikalastajaa. Kalanjalostusta ja vesiviljelyä (kala + rapu) harjoittaa yhteensä 18 yritystä. Jatkuvuuden turvaaminen sekä Lappeenrannan Mustolan kalapakastamon tarjoaminen mahdollisuuksien hyödyntäminen kalanjalostuksessa ja markkinoinnissa ovat tärkeitä tavoitteita. Uusi Itä-Suomen kalatalousohjelmastrategiaa laadinta on työ alla. Itä-Suomen kalatalousohjelman julkisen tuen kehys on alustavan arvion mukaan mukana olevan 11 Leader-yhdistyksen alueella yhteensä 2milj. euroa. Kuntarahan osuus siitä on 10% MITTARIT JA INDIKAATTORIT Länsi-Saimaan kehittämisyhdistyksen toimintaa, rahoitusta ja hankkeiden vaikuttavuutta ja tuloksia analysoidaan ja seurataan jatkuvasti. Numeerisina mittayksiköinä ovat euromäärät, tapahtumien ja toimenpiteiden sekä toimintaan osallistuneiden lukumäärät. Seurataan myös: - nuorten, maahanmuuttajien ja maaseudun uusien asukkaiden mukaan tuloa toimintaan - erilaisten yhteistyöverkostojen syntyä ja kehitystä seurataan kylien sisällä ja kylien kesken, alueiden välillä ja kansainvälisessä toiminnassa - yhdistyksen oman jäsenmäärän kehitystä Tuloksellisuutta ja vaikuttavuutta mitataan myös arvioimalla neuvonnan, tiedotuksen ja yhteistyöverkostojen sekä hanketoiminnan kautta alueelle ja asukkaille syntyvää: - sosiaalista pääomaa - osaamisen ja yrittämisen tasoa - maaseudun merkitystä eri ihmisryhmien toimintaan ja kuntatalolouteenkin - hyvien käytäntöjen ja kokemusten levittämistä ja käyttöönottoa - sitä miten Leader-hankkeet ovat täydentäneet alueen kokonaiskehittämistä Toiminnan vaikuttavuutta voidaan seurata esim. niillä kyläalueilla, joilla toteutetaan laajempi, kahta tai useampaa kyläyhdistystä koskeva, kattava kehittämishanke. Tehdään alkukartoitus, seurataan hankkeen aikaista toimintaa ja 1-2 vuotta hankkeen päättymisestä selvitetään mitkä hankkeen tavoitteet toteutuivat ja juurtuivat vakiintuneeksi toiminnaksi. Ohjelmakauden aikana hanketoimijoille ja sidosryhmille säännöllisesti osoitetut kyselyt antavat nopeaa palautetta ja mahdollistavat tarvittaessa myös korjaavat toimenpiteet. Kyselyjen kautta saadaan tietoa siitä, mikä toiminta on jäänyt elämään hankkeen jälkeen ja miten hyviä käytäntöjä voidaan monistaa edelleen. Toimintaryhmän hallitukselta, henkilöstöltä ja sidosryhmiltä kootaan palautetta vuosittain. Kyselyt voidaan toteuttaa oppilaitosyhteistyönä ja nettikyselynä tai haastatteluin.

19 17 Lappeenrannan kaupungin omassa EU-hankeseurannassa käytettävä lyhyen ytimekäs hankekortti otetaan käyttöön myös muille kunnille tehtävässä vuosiraportoinnissa. Käytössä olevat mittarit ja tavoitteet uudelle ohjelmakaudelle 1. yrityshankkeet (mm. wellnes tyyppiset hoivapalveluyritykset, ohjelmapalvelu- ja opastoiminta, uusiutuva energia) kpl kyläpalvelupisteet, joissa mukana kunnan, terveydenhoidon ja yritysten palveluita sekä asukkaiden vapaa-ajan tiloja kpl 3. matkailijamäärän kasvu, hlöä (mitataan esim. kävijät kotieläintilalla, kylätapahtumissa tai opastetuille retkeilyreitillä jne.) 4. uudet/kunnostetut matkailutuotteet/kohteet, kpl maisemanhoitosuunnitelmat, kpl maiseman/ympäristöhoitotoimenpiteet, kpl kunnostetut/uudet kylätalot ja kokoontumistilat kpl 8 8. asukaslähtöisen toiminnan yleistyminen kpl 30 ( kokonaan uudet hankehakijat kauden aikana) 9. rekisteröidyt yhdistykset, kpl yhdistysfuusiot, kpl uudet aktiiviset kehittäjäkylät, kpl alueen asukkaiden kehittäjäroolin vahvistuminen 13. kyläsuunnitelmat osaksi kuntastrategioita uudet tai päivitykset, kpl kylätalous kyläsuunnitelman osana, kpl nuorten toteuttamia hankkeita, kpl kylä- ja asukastoiminnan kehittämiseen liittyvä koulutus, kpl kyläalueiden kokonaisvaltaisia kehittämishankkeita muille rahoittajille ohjattuja hankkeita kpl monirahastoisuushankkeet, kpl 5 Yritystoiminnan mittareita: Yhteistyö on toimivaa muiden yritystoimintaa antavien toimijoiden, viranomaisten ja rahoittajien kanssa. Yhteistyöpalaverit 2/ vuosi 14 LSKY toimii välittäjänä suurten ja pienten yritysten välillä. Tilaisuuksia järjestetään 1/vuosi kauden aikana 7 LSKY järjestää ja osallistuu pienyritystoimintaa tukevien koulutusten järjestämiseen. Vähintään 2 kertaa/vuosi 14 Ympäristötoimenpiteiden mittareita: Hankkeiden arvioinnissa huomioidaan ympäristön ja kestävän kehityksen periaatteet hanketyypistä riippuen Erityisympäristötukia, kpl 10 Toimivia, standardit täyttäviä ulkoilureittejä kauden lopulla, km 50 Vesistöjen kunnostusta ja laadun parantamista edistäviä toimenpiteitä 10

20 18 9. VIESTINTÄ Leader-toiminnalle on pilottina laadittu oma brändi ja viestintäilme, joka tulee selkiyttämään ulkoista viestintää merkittävästi. Yhtenäiset logot, yhteinen verkkosivusto ja keskitetty tiedottaminen lisäävät Leader-toiminnan tunnettuutta ja uskottavuutta. Valtakunnallisen brändin ohella alueellinen ja toimintaryhmän itse toteuttama viestintä ja tiedotus täydentävät kokonaisuutta. Kaakkois-Suomen toimintaryhmillä on tavoitteena toteuttaa tiedotushanke yhteistyössä Pohjois-Karjalan ryhmien kanssa. Tästä yhteistyöstä on olemassa hyviä kokemuksia aikaisemmin toteutetun hankkeen ajalta. Yhteistyökumppaneina olisivat ELY-keskus, kylien yhteenliittymät, 4H-järjestö, MTK ja esim. Etelä-Karjalan seudullinen maaseututoimi ja Kymenlaakson vastaavat toimijat. Toimintaryhmän oma viestintä ja tiedotus suunnataan kylätoimijoille ja asukkaille, kuntapäättäjille ja rahoittajille jne. Tavoitteena on kertoa Leader-toimintatavasta ja -rahoituksesta mahdollisimman kattavasti. Viestinnässä käytetään perinteisiä kanavia: lehdistöä, omia nettisivuja, jäsenkirjeitä ja erityisesti jalkautumista tilaisuuksiin ja tapahtumiin. Laaditaan yhdistystä ja eri hankkeita varten myyvät ja informatiiviset esitteet. Toteutetaan kampanja Länsi-Saimaan kehittämisyhdistyksen jäsenmäärän nostamiseksi ja tunnettuuden lisäämiseksi. Viestintäsuunnitelma liite OPPIMISSUUNNITELMA Oppimissuunnitelma on laadittu taulukon muotoon. Liite 4. Sisältö koostuu hallitustyöskentelyn liittyvistä osa-alueista, henkilöstön ja hankehakijoiden koulutuksesta sekä sidosryhmille, muille toimintaryhmille ja jäsenistölle suunnatusta infosta ja opastuksesta. 11. RAHOITUS Ohjelmakauden julkisen tuen rahoituskehysarvio 6 milj. euroa Kunta Väkiluku EU Valtio Kunta Julk.yht. Yksityinen YHTEENSÄ Lappeenranta , , , , , ,19 Lemi , , , , , ,16 Luumäki , , , , , ,78 Savitaipale , , , , , ,86 Taipalsaari 4855 YHTEENSÄ , , , , , , , , , , , ,20

21 19 PAIKALLISEN STRATEGIAN VALMISTELUN PROSESSI KUVAUS Liite 1. Uuden ohjelmakauden valmistelusta käytiin alustavaa keskustelua vuoden 2011 helmikuussa, jolloin Suomen Kylätoiminta ry:n Voimistuvat kylät tapahtuma kokosi yhteen noin 70 kylien aktiivia, kuntien luottamishenkilöä ja viranhaltijaa sekä maaseudun kehittämisessä mukana olevaa toimijaa. Tapahtuman tärkein viesti oli se, että verkostoituminen, yhteinen suunnittelu ja hankkeiden toteutus on välttämätöntä ja että kylien ja kylätoimijoiden omaehtoinen toiminta korostuu edelleen. Tulevaisuuden suunnittelua ja tarpeiden kartoitusta on tehty vuosien kuluessa myös kyläsuunnitelmien laatimisen yhteydessä. Kokonaan uudet ja lukuisat päivitetyt kyläsuunnitelmat antavat konkreettisen ja asukaslähtöisen viestin siitä, mihin suuntaan toimintaa tulee kehittää ja mitä odotuksia kylissä on kehittämisyhdistyksen toiminnallle. Hiljaisen tiedon keruuta on tapahtunut jatkuvasti myös kylätapahtumissa ja kokouksissa, joissa työntekijät, hallituksen jäsenet ja hankevetäjät ovat olleet mukana. Sitä tietoa ei ole välttämättä kirjattu ylös, mutta sitä kautta on saatu tuntumaa ja mielikuvaa siitä miten eri puolilla toiminta-aluetta asioista ajatellaan ja miten aktiivista toiminta on. Virallisesti ohjelmakauden suunnittelu käynnistettiin Etelä-Karjalan ja Kymenlaakson laajennetun maaseutujaoston kokouksissa tammikuussa Jaoston päätösten mukaisesti ELY-keskus teetti Maatilojen kehitysnäkymät tutkimuksen. Alueellinen tulevaisuustyöpaja toteutui Capful Oy:n ja Maaseutuverkostoyksikön toimesta. Tutkimuksen ja työpajatyöskentelyn tulokset ovat olleet toimintaryhmän käytössä. MTK Kaakkois-Suomi toteutti ELY-keskuksen toimeksiannosta hankkeen nimeltä Kaakkois-Suomen maaseudun nykytila ja tulevaisuuden näkymät. Hankkeen toimesta kartoitettiin lähtötilanne, jota täydennettiin työpajatyöskentelyllä. Työpajatapahtumia järjestettiin elokuun 2012 aikana kolmen eri teeman merkeissä yhteensä kuutena päivän. Työpajojen aiheet olivat: 1. Maa- ja metsätalous, 2. Maaseutuyrittäminen ja 3. Yhteisöllisyys ja paikallinen kehittäminen. Työpajoissa laadittiin teemoittain SWOT-analyysit ja käytiin vilkasta keskustelua kaakkoissuomalaisen maaseudun tilasta ja tulevaisuudesta. Hankekokonaisuuden yhteenvedosta Länsi-Saimaan kehittämisyhdistys poimi aineksia omaan ohjelmaansa ja valitsi toimenpiteitä, joilla se omalta osaltaan edistää maaseudun elinvoimaisuutta ja elämänlaatua ja jotka toimivat samansuuntaisesti muiden toimijoiden asettamien tavoitteiden kanssa. Verkostoituminen ja toimijoiden yhteistyö ovat jatkuvasti kehittyneet ja tiivistyneet. Perinteisten yhteistyökuvioiden lisäksi on mukaan tullut toimijoita, joiden kautta on kehittämistyöhön saatu uudenlaista vireyttä ja näkemyksiä. Tällainen kokoonpano on tulevaisuustiimi, jossa terveys- ja sosiaalialan toimijat yhdessä toimintaryhmien, Etelä-Karjalan Kylät ry:n, Etelä-Karjalan Liiton, 4H-piirin ja kuntien edustajien kanssa ovat pohtineet maaseudun hoivapalveluihin liittyviä tarpeita ja etsineet uudenlaisia yhteistyömuotoja palvelujen tuottamisessa. Tulevaisuustiimin tuottamat ideat ja aineisto on lähes sellaisenaan käytettävissä pohdittaessa mm. hoivayrittäjyyteen liittyviä ratkaisuja.

Länsi-Saimaan kehittämisyhdistyksen strategia 2014-2020 OIVA Oivalluksista vaarin

Länsi-Saimaan kehittämisyhdistyksen strategia 2014-2020 OIVA Oivalluksista vaarin 13.3.2014 Länsi-Saimaan kehittämisyhdistyksen strategia 2014-2020 OIVA Oivalluksista vaarin 13.3.2014 Sisältö: Johdanto 1. Kohdealue ja väestö 2. Elinkeinorakenne 3. Ohjelmakauden 2007-2013 analyysi 4.

Lisätiedot

Leader! http://leadersuomi.fi/

Leader! http://leadersuomi.fi/ Leader! http://leadersuomi.fi/ Leader Karhuseutu perustettu 1997 jäseniä yli 200 4 työntekijää toimisto Porissa hallitus 1+9 alueellinen edustus kolmikanta Ohjelmakausi 2007-2013 194 rahoitettua hanketta

Lisätiedot

Iloa ja innovaatioita - Rieska-Leaderin strategia 2014-2020

Iloa ja innovaatioita - Rieska-Leaderin strategia 2014-2020 Rieska Iloa ja innovaatioita - Rieska-Leaderin strategia 2014-2020 Strategian pääkohdat 1. Toiminta-alue 2. SWOT 3. Painopisteet 4. Toimenpiteet 5. Tavoitteet 6. Rahoitus 7. Visio Aluemuutos 2014, kun

Lisätiedot

Kylien kehittäminen, kyläsuunnitelma ja niistä nousseet hankkeet

Kylien kehittäminen, kyläsuunnitelma ja niistä nousseet hankkeet Leader-toiminta - Leader-yhdistykset perustettu vuosina 1995-1997 - Alkamassa on neljäs ohjelmakausi - Yhdistyksissä on jäseniä yli 650 - Hallitustyöskentelyyn on osallistunut yli 200 henkilöä - Leader-ryhmien

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2016

Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2016 Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2016 1. LEADER TOIMINNAN TAVOITTEET OHJELMAKAUDELLA 2014 2020 Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa esitetään suuntaviivat maatalouden ja maaseudun kehittämiselle

Lisätiedot

Länsi-Saimaan kehittämisyhdistyksen strategia 2014-2020 OIVA Oivalluksista vaarin

Länsi-Saimaan kehittämisyhdistyksen strategia 2014-2020 OIVA Oivalluksista vaarin 24.5.2014 Länsi-Saimaan kehittämisyhdistyksen strategia 2014-2020 OIVA Oivalluksista vaarin 24.5.2014 SISÄLLYSLUETTELO Johdanto.1 1. Kohdealue......1 2. Edellisten ohjelmakausien analyysi...3 3. Alueen

Lisätiedot

Paikallisen kehittämisen mahdollisuudet 2014-2020

Paikallisen kehittämisen mahdollisuudet 2014-2020 Paikallisen kehittämisen mahdollisuudet 2014-2020 Pohjois-Suomen maaseudun kehittämisen aluetilaisuus 21.2.2013 Marianne Selkäinaho Maa- ja metsätalousministeriö Sivu 1 27.2.2013 Leader 2014-2020 Maaseuturahastossa

Lisätiedot

Länsi-Saimaan kehittämisyhdistyksen strategia 2014-2020 OIVA Oivalluksista vaarin

Länsi-Saimaan kehittämisyhdistyksen strategia 2014-2020 OIVA Oivalluksista vaarin 24.5.2014 Länsi-Saimaan kehittämisyhdistyksen strategia 2014-2020 OIVA Oivalluksista vaarin 24.5.2014 SISÄLLYSLUETTELO Johdanto... 1 1. Kohdealue... 1 2. Edellisten ohjelmakausien analyysi... 3 3. Alueen

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2013. PIÄLLYSMIES RY Paikallinen Leader-toimintaryhmä

Toimintasuunnitelma 2013. PIÄLLYSMIES RY Paikallinen Leader-toimintaryhmä Toimintasuunnitelma 2013 PIÄLLYSMIES RY Paikallinen Leader-toimintaryhmä 1 Sisällys 1. Yleistä... 2 2. Tehtävät ja painopistealueet... 3. Hanketoiminta... 3 4. Hallinto... 5. Henkilökunta ja toimisto...

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2015

Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2015 Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2015 1. LEADER TOIMINNAN TAVOITTEET OHJELMAKAUDELLA 2014 2020 Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa esitetään suuntaviivat maatalouden ja maaseudun kehittämiselle

Lisätiedot

PIÄLLYSMIES. Toimintasuunnitelma 2015. PIÄLLYSMIES RY Paikallinen Leader-toimintaryhmä

PIÄLLYSMIES. Toimintasuunnitelma 2015. PIÄLLYSMIES RY Paikallinen Leader-toimintaryhmä PIÄLLYSMIES Toimintasuunnitelma 2015 PIÄLLYSMIES RY Paikallinen Leader-toimintaryhmä Hyväksytty syyskokouksessa xx.xx.2014 1 Sisältö Yleistä... 2 Tehtävä ja painopistealueet... 2 Hanketoiminta... 3 Hallinto...

Lisätiedot

Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla. Maaseutuverkoston tilannekatsaus 17.5.2013 Maikkulan kartano, Teemu Hauhia

Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla. Maaseutuverkoston tilannekatsaus 17.5.2013 Maikkulan kartano, Teemu Hauhia Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla Maaseutuverkoston tilannekatsaus 17.5.2013 Maikkulan kartano, Teemu Hauhia Maaseutuverkostotoiminnan painopisteet vuonna 2013 Yhteistyön ja verkostoitumisen

Lisätiedot

Länsi-Saimaan kehittämisyhdistyksen strategia 2014-2020. OIVA Oivalluksista vaarin

Länsi-Saimaan kehittämisyhdistyksen strategia 2014-2020. OIVA Oivalluksista vaarin Länsi-Saimaan kehittämisyhdistyksen strategia 2014-2020 OIVA Oivalluksista vaarin SISÄLLYSLUETTELO Johdanto... 1 1. Kohdealue... 1 2. Edellisten ohjelmakausien analyysi... 3 3. Alueen vahvuudet, heikkoudet,

Lisätiedot

Maaseuturahaston ja vähän muidenkin rahoitusmahdollisuuksista hanketreffit kulttuuri+ hyvinvointi 27.5.2014

Maaseuturahaston ja vähän muidenkin rahoitusmahdollisuuksista hanketreffit kulttuuri+ hyvinvointi 27.5.2014 Maaseuturahaston ja vähän muidenkin rahoitusmahdollisuuksista hanketreffit kulttuuri+ hyvinvointi 27.5.2014 Kukka Kukkonen Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Sivu 1 28.5.2014 Pohjois-Pohjanmaan maaseutustrategian

Lisätiedot

Kestävästi kasvava, älykkäästi uudistuva

Kestävästi kasvava, älykkäästi uudistuva Kestävästi kasvava, älykkäästi uudistuva Joensuun seudun kestävä ja älykkäästi uudistuva kasvu edellyttää, että kaikki käytettävissä olevat voimavarat suunnataan entistäkin määrätietoisemmin kaikkein lupaavimmille

Lisätiedot

Kylät maaseutupolitiikan kokonaisuudessa

Kylät maaseutupolitiikan kokonaisuudessa VOIMISTUVAT KYLÄT -kampanja 2010-2012 Voimistuvat kylät-kampanja 14.-15.10.2011 Etelä-Karjala, Imatra Kylät maaseutupolitiikan kokonaisuudessa Eero Uusitalo professori, maaseutuneuvos, YTR:n pääsihteeri

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen

Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen Vastaanottava maaseutu Helsinki 22.1.2016 Marianne Selkäinaho Maa- ja metsätalousministeriö Mahdollisuuksien maaseutu Maaseutuohjelmalla

Lisätiedot

HÄMEEN UUSI MAASEUTUOHJELMA JA MATKAILUN KEHITTÄMISEN PAINOPISTEET

HÄMEEN UUSI MAASEUTUOHJELMA JA MATKAILUN KEHITTÄMISEN PAINOPISTEET MAASEUDUN KEHITTÄMINEN OHJELMAKAUDELLA 2014-2020 HÄMEEN UUSI MAASEUTUOHJELMA JA MATKAILUN KEHITTÄMISEN PAINOPISTEET Timo Kukkonen, Hämeen ELY-keskus Päijät-Hämeen maaseutumatkailun teemapäivä 19.11.2013

Lisätiedot

LEADER TUET LIIKUNNAN NÄKÖKULMASTA KYMENLAAKSOSSA. Sini Immonen Leader Pohjois-Kymen Kasvu Marja Sorvo Leader Sepra

LEADER TUET LIIKUNNAN NÄKÖKULMASTA KYMENLAAKSOSSA. Sini Immonen Leader Pohjois-Kymen Kasvu Marja Sorvo Leader Sepra LEADER TUET LIIKUNNAN NÄKÖKULMASTA KYMENLAAKSOSSA Sini Immonen Leader Pohjois-Kymen Kasvu Marja Sorvo Leader Sepra Sivu 1 8.10.2014 TOIMINTATAPA PÄHKINÄNKUORESSA Leader on toimintaa, neuvontaa & rahoitusta

Lisätiedot

Elinkeinopoliittinen ohjelma

Elinkeinopoliittinen ohjelma Elinkeinopoliittinen ohjelma Kunnan visio vuodelle 2025 Marttila on elinvoimainen ja yhteisöllinen, maltillisesti kasvava kunta, joka järjestää asukkailleen laadukkaat ja edulliset palvelut sekä turvaa

Lisätiedot

on rahoitusta, neuvontaa & toimintaa paikkakunnan parhaaksi

on rahoitusta, neuvontaa & toimintaa paikkakunnan parhaaksi on rahoitusta, neuvontaa & toimintaa paikkakunnan parhaaksi Leader-ryhmät - Rekisteröityjä yhdistyksiä, jotka kannustavat asukkaita kehittämään omaa kotiseutuaan, lisäämään sen viihtyisyyttä sekä synnyttämään

Lisätiedot

Maaseutupolitiikka Suomessa. Maa- ja metsätalousministeriö

Maaseutupolitiikka Suomessa. Maa- ja metsätalousministeriö Maaseutupolitiikka Suomessa Maa- ja metsätalousministeriö Lähes puolet suomalaisista asuu maaseudulla Lähes puolet väestöstä asuu maaseudulla. Suomi on myös hyvin harvaan asuttu maa. Asukastiheys on keskimäärin

Lisätiedot

Hanke- ja yritystukien myönnön ja maksatuksen koulutuspäivät

Hanke- ja yritystukien myönnön ja maksatuksen koulutuspäivät Hanke- ja yritystukien myönnön ja maksatuksen koulutuspäivät Haikon Kartano, Porvoo 15.-16.1.2013 Päivi Kujala, maaseutuverkostoyksikön johtaja Toimintasuunnitelma 2013 Maaseutuverkostotoiminnan tavoitteet

Lisätiedot

MINFO - Maahanmuuttajien alkuvaiheen neuvonnan ja ohjauksen kehittäminen 1.4.2010 31.12.2011

MINFO - Maahanmuuttajien alkuvaiheen neuvonnan ja ohjauksen kehittäminen 1.4.2010 31.12.2011 MINFO - Maahanmuuttajien alkuvaiheen neuvonnan ja ohjauksen kehittäminen 1.4.2010 31.12.2011 Projektin tavoitteet Projektin tavoitteet Toimiva alkuvaiheen neuvonta- ja ohjauspiste Kotkassa Maahanmuuttajien

Lisätiedot

Hallinnoijana Rajupusu Leader ry

Hallinnoijana Rajupusu Leader ry Hallinnoijana Rajupusu Leader ry Suomessa 7 kalatalousryhmää Kalatalousryhmät valittu syksyllä 2008 Suomen ryhmien julkinen rahoitus ohjelmakaudelle on noin 8 400 000 /EKTR, tl 4 Tavoitteena uusi toimintamalli:

Lisätiedot

Viisari. Saarijärven kyläilta 24.4.2014

Viisari. Saarijärven kyläilta 24.4.2014 Viisari Saarijärven kyläilta 24.4.2014 Viisari 2007-2013 RAHOITUKSESTA -Ohjelmakaudelle 2007-2013 indikatiivinen rahoituskehys julkinen raha 5 mio euroa, yksityinen arvio 2,6 mio euroa -Rahoitusjakauma:

Lisätiedot

Tulossuunnittelu 2016-2019 Kaakkois-Suomen ELY-keskus. Strategiset valinnat

Tulossuunnittelu 2016-2019 Kaakkois-Suomen ELY-keskus. Strategiset valinnat Kaakkois-Suomen ELY-keskus Strategiset valinnat Tulossopimusesityksen pitkän aikavälin strategiset tavoitteet Rajallinen määrä asioita Linjassa hallitusohjelman ja sen kärkihankkeiden kanssa Linjassa maakuntaohjelmien

Lisätiedot

Etelä-Karjalan maakuntaohjelma 2014 2017

Etelä-Karjalan maakuntaohjelma 2014 2017 Etelä-Karjalan maakuntaohjelma 2014 2017 Alustavia painotuksia Kaik lutviutuup! Etelä-Karjalan liitto Maakuntavaltuusto- ja MYR-seminaari 23.1.2014 Etelä Karjalan toimintaympäristön kehitystekijöitä Vahva

Lisätiedot

Maaseutuohjelma vartissa. Leader-ryhmien puheenjohtajat 7.4.2015 Taina Vesanto

Maaseutuohjelma vartissa. Leader-ryhmien puheenjohtajat 7.4.2015 Taina Vesanto Maaseutuohjelma vartissa Leader-ryhmien puheenjohtajat 7.4.2015 Taina Vesanto Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet EU:n yhteisen maatalouspolitiikan on vastattava uusiin haasteisiin ruoan, luonnonvarojen

Lisätiedot

1.TOIMINTASUUNNITELMA... 2

1.TOIMINTASUUNNITELMA... 2 TOIMINTASUUNNITELMA JA TALOUSARVIO 1.1 31.12.2016 Sisällysluettelo 1.TOIMINTASUUNNITELMA... 2 1.1 Yhdistyksen oma toiminta... 2 1.2. LEADER hanketoiminta... 3 1.3. LEADER hallinto ja viestintä... 3 1.4.

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2010. 1. Toiminnan tarkoitus

TOIMINTASUUNNITELMA 2010. 1. Toiminnan tarkoitus TOIMINTASUUNNITELMA 2010 1. Toiminnan tarkoitus Päijänne-Leader ry:n on yksi Suomen 55:stä toimintaryhmästä. Yhdistyksen tehtävänä on toimia maaseudun kehittäjänä Asikkalan, Hartolan, Heinola, Padasjoen,

Lisätiedot

Yhteisölähtöinen paikallinen kehittäminen

Yhteisölähtöinen paikallinen kehittäminen Yhteisölähtöinen paikallinen kehittäminen Hämeen ELY-keskus Paikallinen kehittäminen ja ESR Euroopan sosiaalirahasto (ESR) tukee yhteisölähtöistä eli kansalaistoimijalähtöistä paikallista kehittämistä

Lisätiedot

Viestintä ja materiaalit

Viestintä ja materiaalit Viestintä ja materiaalit http://tammelankylat.wikispaces.com/ Erilaisia dokumentteja, mm. kyläsuunnitelmat http://tammelankylat.ning.com/ Keskustelupalstat Kalenteri Linkit löytyvät: www.tammelankylat.fi

Lisätiedot

Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla

Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla Juhlatalo Majakoski 30.1.2014 Ulla Mehto-Hämäläinen Keski-Suomen ELY-keskus Valtion aluehallinto Elinkeinot, työvoima, osaaminen, kulttuuri Liikenne ja infrastruktuuri

Lisätiedot

Hämeen liiton rahoitus

Hämeen liiton rahoitus Kanta-Hämeen rahoitus- ja ohjelmapäivä Osmo Väistö 3.4.2014 Hämeen liiton rahoitus Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020, Suomen rakennerahasto-ohjelma Maakunnan kehittämisraha Kanta-Hämeen osuus Suomen rakennerahastoohjelmasta

Lisätiedot

Voimassaoleva vanha elinkeinostrategia tehty v. 2010 ja hyväksytty kunnanvaltuustossa 20.10.2010 Päivityksen tarkoituksena ajantasaistaa strategiaa

Voimassaoleva vanha elinkeinostrategia tehty v. 2010 ja hyväksytty kunnanvaltuustossa 20.10.2010 Päivityksen tarkoituksena ajantasaistaa strategiaa 25.8.2014 Voimassaoleva vanha elinkeinostrategia tehty v. 2010 ja hyväksytty kunnanvaltuustossa 20.10.2010 Päivityksen tarkoituksena ajantasaistaa strategiaa sekä terävöittää sen sisältöä ja toteutusta

Lisätiedot

Luovan alan yritysten rahoitusmahdollisuudet

Luovan alan yritysten rahoitusmahdollisuudet Luovan alan yritysten rahoitusmahdollisuudet Keski-Suomessa Maaseudun paikalliset toimintaryhmät voivat rahoittaa mikroyritysten kehittämistoimintaa Rahoitus tulee Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmasta

Lisätiedot

Maaseuturahaston mahdollisuudet 2014-2020

Maaseuturahaston mahdollisuudet 2014-2020 Maaseuturahaston mahdollisuudet 2014-2020 Satakunnan rahoitusinfo Pori 5.6.2014 Satakunnan ELY-keskus, Aluekehitysyksikkö, Timo Pukkila 6.6.2014 1 Maaseuturahasto Satakunnassa 2007-2013 Satakunnan ELY-keskus

Lisätiedot

Ruoka-Kouvola: Kumppanuuspöytätyöskentelyn

Ruoka-Kouvola: Kumppanuuspöytätyöskentelyn Ruoka-Kouvola: Kumppanuuspöytätyöskentelyn 2013 2014 tuloksia Manu Rantanen ja Torsti Hyyryläinen 2.9.2015 Kartano Koskenranta RUOKA-ALAN GLOBAALIT JA KYMENLAAKSOLAISET KEHITYSSUUNNAT www.helsinki.fi/yliopisto

Lisätiedot

Paikallisen kehittämisen toimintamalli ja paikallinen kehittämispolku Helsingissä ehdotus

Paikallisen kehittämisen toimintamalli ja paikallinen kehittämispolku Helsingissä ehdotus Paikallisen kehittämisen toimintamalli ja paikallinen kehittämispolku Helsingissä ehdotus Eeva Kuuluvainen, Pirjo Tulikukka Helsingin kaupunginosayhdistykset ry Helka eeva@kuuluvainen.fi pirjo.tulikukka@helka.net

Lisätiedot

Maaseuturahasto Satakunnassa 2007-2013

Maaseuturahasto Satakunnassa 2007-2013 Maaseuturahasto Satakunnassa 2007-2013 Satakunnan ELY-keskus myöntänyt noin 36 milj. julkista tukea (EU+valtio), josta Yritystukiin 52 % Keskeisimmät toimialat metalli, elintarvikkeiden jatkojalostus,

Lisätiedot

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Komission esitykset tulevan rakennerahastokauden osalta

Lisätiedot

Interreg Pohjoinen 2014-2020

Interreg Pohjoinen 2014-2020 Interreg Pohjoinen 2014-2020 Osa-alue Nord ja osa-alue Sápmi Toimintalinjat Ohjelmabudjetti = n. 76 MEUR! 8,6% 29,1% EU-varat n. 39 MEUR IR-varat n. 8 MEUR Vastinrahoitus n. 29 MEUR 29,1% 33,3% Tutkimus

Lisätiedot

Suunnitelmat tammi-huhti 2011 08.12.2010

Suunnitelmat tammi-huhti 2011 08.12.2010 Suunnitelmat tammi-huhti 2011 08.12.2010 EkoKymenlaakso-projekti koordinoi ja tukee Kymenlaakson kuntien ilmasto- ja energiatavoitteiden ja toimenpiteiden toteuttamista, edistää eri toimijoiden yhteistyötä

Lisätiedot

Aktiivinen Pohjois-Satakunta ry Kehittämisohjelma 2007-2013

Aktiivinen Pohjois-Satakunta ry Kehittämisohjelma 2007-2013 Aktiivinen Pohjois-Satakunta ry Kehittämisohjelma 2007-2013 Voimaa luonnosta ja yhteisöllisyydestä Innovaatioita eri toimijoiden yhteistyöstä Sivu 1 2.3.2011 Sivu 2 2.3.2011 Aktiivinen Pohjois-Satakunta

Lisätiedot

Etelä-Karjalan maakuntaohjelma 2014 2017 Luonnos

Etelä-Karjalan maakuntaohjelma 2014 2017 Luonnos Etelä-Karjalan maakuntaohjelma 2014 2017 Luonnos Kaik lutviutuup! Osallisuus ja järjestöyhteistyö osana Etelä-Karjalan maakuntaohjelmaa 2014-2017 Etelä-Karjalan liitto Yhessä eteenpäin! -järjestöpäivä

Lisätiedot

Kylien Salo Kyläsuunnittelu Tuohittu 10.12.2013

Kylien Salo Kyläsuunnittelu Tuohittu 10.12.2013 Kylien Salo Kyläsuunnittelu Tuohittu Hankekoordinaattori, kyläasiamies Henrik Hausen, Kylien Salo kehittämishanke, Salon kaupunki Kylien Salo -kehittämishanke Kylätoimijoiden aktivointi ja järjestöosaaminen

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena Rakennerahastoasiantuntija Jaana Tuhkalainen, ELY-keskus 11.11.2014 Vähähiilinen talous ohjelmakaudella 2014-2020

Lisätiedot

Bioenergia-alan kehittäminen maaseuturahastossa 2014-2020 Kukka Kukkonen, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus. Sivu 1 18.2.2015

Bioenergia-alan kehittäminen maaseuturahastossa 2014-2020 Kukka Kukkonen, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus. Sivu 1 18.2.2015 Bioenergia-alan kehittäminen maaseuturahastossa 2014-2020 Kukka Kukkonen, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Sivu 1 18.2.2015 Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet EU:n yhteisen maatalouspolitiikan on vastattava

Lisätiedot

Vapaa-ajan palvelujen kehittäminen yhteistyössä Tekesin kanssa

Vapaa-ajan palvelujen kehittäminen yhteistyössä Tekesin kanssa Vapaa-ajan palvelujen kehittäminen yhteistyössä Tekesin kanssa Polina Kiviniemi Vapaa-ajan palvelut ohjelma / FCG Finnish Consulting Group Oy Etelä-Karjalan matkailun kehittämispäivä 12.10.2010 Imatra

Lisätiedot

KUNNAN VISIO JA STRATEGIA

KUNNAN VISIO JA STRATEGIA KUNNAN VISIO JA STRATEGIA LUONNOLLISEN KASVUN UURAINEN 2016 AKTIIVISTEN IHMISTEN UURAISILLA ON TOIMIVAT PERUSPALVELUT, TASAPAINOINEN TALOUS, MENESTYVÄ YRITYSELÄMÄ JA PARHAAT MAHDOLLISUUDET TAVOITELLA ONNEA

Lisätiedot

Mitä tuleva maaseudun ohjelmakausi tuo mukanaan? Yhdistysten erityistuki-info 21.5.2013 Ulla Mehto-Hämäläinen

Mitä tuleva maaseudun ohjelmakausi tuo mukanaan? Yhdistysten erityistuki-info 21.5.2013 Ulla Mehto-Hämäläinen Mitä tuleva maaseudun ohjelmakausi tuo mukanaan? Yhdistysten erityistuki-info 21.5.2013 Ulla Mehto-Hämäläinen Ohjelmakausi 2014-2020 EU:n kaikkia rahastoja koskevat strategiset tavoitteet: älykäs, kestävä

Lisätiedot

Joutsenten reitti ry. Sastamalan, Huittisten, Hämeenkyrön ja Punkalaitumen kuntien alueella toimiva Leader-toimintaryhmä (LAG = Local Action Group)

Joutsenten reitti ry. Sastamalan, Huittisten, Hämeenkyrön ja Punkalaitumen kuntien alueella toimiva Leader-toimintaryhmä (LAG = Local Action Group) Joutsenten reitti ry Sastamalan, Huittisten, Hämeenkyrön ja Punkalaitumen kuntien alueella toimiva Leader-toimintaryhmä (LAG = Local Action Group) Yksi Suomen 55 Leader-ryhmästä, joka toteuttaa maa- ja

Lisätiedot

Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos

Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos Mäntsälän muutos maaseutupitäjästä osaksi Helsingin seutua Mäntsälän yritystoiminta

Lisätiedot

Ruokaketjun yrittäjyys ja maaseudun kehittäminen

Ruokaketjun yrittäjyys ja maaseudun kehittäminen Ruokaketjun yrittäjyys ja maaseudun kehittäminen Pellolta haarukkaan Keskisuomalaisen ruokaketjun kehittäminen 2014-2020 Käynnistysseminaari ja tulevaisuustyöpaja 21.5.2012 Ulla Mehto-Hämäläinen Ohjelmakausi

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen alueelliset kehitysnäkymät. OTE-jaosto 13.9.2012

Kaakkois-Suomen alueelliset kehitysnäkymät. OTE-jaosto 13.9.2012 Kaakkois-Suomen alueelliset kehitysnäkymät OTE-jaosto 13.9.2012 Kaakkois-Suomen alueelliset kehitysnäkymät Alueilla ja TEM:ssä laaditaan kaksi kertaa vuodessa alueellisten kehitysnäkymien katsaukset, jotka

Lisätiedot

Maaseutuohjelman mahdollisuuksia Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020

Maaseutuohjelman mahdollisuuksia Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 Maaseutuohjelman mahdollisuuksia Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 Valtakunnalliset museopäivät Lappeenranta 19.5.2015 Leena Hyrylä Kaakkois-Suomen ELY-keskus .Salpapolku, Parikkalan

Lisätiedot

Maaseutuverkostoyksikön ajankohtaiskatsaus

Maaseutuverkostoyksikön ajankohtaiskatsaus Maaseutuverkostoyksikön ajankohtaiskatsaus Hämeenlinna 5.11.2013 Verkostoasiamies Juha-Matti Markkola Sivu 1 8.11.2013 Esityksen sisältö 1) Maaseutuverkoston vuosi 2014 2) Laatukoulutus 3) Maaseutuverkostoyksikkö

Lisätiedot

1.! " # $ # % " & ' (

1.!  # $ # %  & ' ( 1.! $ & ' ( ) * +, SWOT - Joutsa Vahvuudet Heikkoudet Monipuoliset palvelut (erityisesti kaupan alalla) Sijainti E75 / 4-tien varrella Aktiiviset kuntalaiset Laaja yrityspohja, yrittäjyys, kärkiyritykset

Lisätiedot

Rakennerahastot ja kansalaistoimijalähtöinen kehittäminen kaupunkialueilla. Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto

Rakennerahastot ja kansalaistoimijalähtöinen kehittäminen kaupunkialueilla. Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto Rakennerahastot ja kansalaistoimijalähtöinen kehittäminen kaupunkialueilla Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto - yleistä Ohjelman EAKR- ja ESR-rahoitusta ei käytetä yhteisölähtöisen paikalliskehittämisen

Lisätiedot

Arvioinneista eväitä maaseutuverkostoyksikölle tiedottamisen, koulutuksen, hyvien käytäntöjen ja kansainvälistymisen tueksi

Arvioinneista eväitä maaseutuverkostoyksikölle tiedottamisen, koulutuksen, hyvien käytäntöjen ja kansainvälistymisen tueksi Arvioinneista eväitä maaseutuverkostoyksikölle tiedottamisen, koulutuksen, hyvien käytäntöjen ja kansainvälistymisen tueksi, maaseutuverkostoyksikkö/mmm Sivu 1 8.12.2008 Maaseutuverkosto Manner-Suomen

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA. Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus

ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA. Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA Itä-Suomen kilpailukyky- ja työllisyystavoitteen strategia (EAKR, ESR) Itä-Suomen kilpailukyky-

Lisätiedot

KOHTI UUTTA KUMPPANUUTTA KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄSSÄ

KOHTI UUTTA KUMPPANUUTTA KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄSSÄ KOHTI UUTTA KUMPPANUUTTA KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄSSÄ PED-kumppanuusverkoston aloitusseminaari Kuntaliitto 10.3.2016 Projektisuunnittelija Marja Tiittanen Osuuskunta Viesimo Joensuun kaupungin kasvu kuntaliitosten

Lisätiedot

Laihia 1.9.2015 Matti Jaskari

Laihia 1.9.2015 Matti Jaskari Laihia 1.9.2015 Matti Jaskari Leader YHYRES Leader-toiminta on Euroopan laajuinen verkosto. Suomessa 54 Leader-ryhmää, koko Euroopassa yli 3000. Leader YHYRES toiminta-alue: Isokyrö, Laihia, Vaasan Vähäkyrö

Lisätiedot

FORSSAN SEUDUN TERVEYDENHUOLLON KY. Jäsenkunnat. Forssa 17870 Humppila 2537 Jokioinen 5767 Tammela 6617 Ypäjä 2630. Väkiluku 35421

FORSSAN SEUDUN TERVEYDENHUOLLON KY. Jäsenkunnat. Forssa 17870 Humppila 2537 Jokioinen 5767 Tammela 6617 Ypäjä 2630. Väkiluku 35421 Jäsenkunnat Forssa 17870 Humppila 2537 Jokioinen 5767 Tammela 6617 Ypäjä 2630 Väkiluku 35421 Seudullinen terveydenhuolto n. 580 työntekijää käyttötalous 57,7 milj. toimipisteet 5 kunnassa hajautetut lähipalvelut

Lisätiedot

Leader-rahoituksella kannustusta kuntien kansainvälisyyteen SK/2015

Leader-rahoituksella kannustusta kuntien kansainvälisyyteen SK/2015 Leader-rahoituksella kannustusta kuntien kansainvälisyyteen SK/2015 Mikä on Leader? Leader-ryhmät Leader-ryhmät ovat yhdistyksiä ja itsenäisiä toimijoita alueillaan Kannustamme paikalliseen kehittämiseen

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Hämeen ELY-keskus Pekka Mutanen 7.10.2014

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Hämeen ELY-keskus Pekka Mutanen 7.10.2014 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma Hämeen ELY-keskus Pekka Mutanen 7.10.2014 Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 -ohjelma Sisaltää EAKR Euroopan aluekehitysrahaston ja ESR

Lisätiedot

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 1. Johdanto Seuran ensimmäinen strategia on laadittu viisivuotiskaudelle 2013-2017. Sen laatimiseen ovat osallistuneet seuran hallitus sekä

Lisätiedot

LEADER-rahoituksen mahdollisuudet kulttuuriympäristötyössä

LEADER-rahoituksen mahdollisuudet kulttuuriympäristötyössä LEADER-rahoituksen mahdollisuudet kulttuuriympäristötyössä LEADER-toimintaryhmät Maaseudun kehittämisyhdistyksiä, jotka aktivoivat, neuvovat ja rahoittavat Maaseudun toimijoiden kannustaminen omaehtoiseen

Lisätiedot

Ympäristöalan projektirahoitus ja ajankohtaiset hankkeet

Ympäristöalan projektirahoitus ja ajankohtaiset hankkeet Ympäristöalan projektirahoitus ja ajankohtaiset hankkeet Ympäristöseminaari 3.- 4.2.2011 Lapin ELY keskus 3.2.2011 / Paula Alho Esitys keskittyy kahteen EU:n rahoitusohjelmaan Kilpailukyky ja työllisyys

Lisätiedot

Keski-Suomen skenaariot vetovoiman näkökulmasta

Keski-Suomen skenaariot vetovoiman näkökulmasta Keski-Suomen skenaariot vetovoiman näkökulmasta Kansainvälistymisen sylissä niukoin resurssein Kansainvälisyys ++++ Tietoliikenneyhteydet Junalla tunnissa Helsinkiin Metsä => uusia tuotteita ja palveluja

Lisätiedot

Itä-Suomen Innovatiiviset toimet ohjelma 2006-2008

Itä-Suomen Innovatiiviset toimet ohjelma 2006-2008 Huomiota ohjelman toteutuksesta ja haasteita hyvinvointisektorin kehittämistoiminnalle jatkossa 8.1.2009 Maarit Siitonen Ohjelman tekninen toteutus: - Toiminta-alueena neljä maakuntaa: Etelä-Savo, Pohjois-Savo,

Lisätiedot

PIRKANMAA 2025 Luvassa kirkastuvaa

PIRKANMAA 2025 Luvassa kirkastuvaa PIRKANMAA 2025 Luvassa kirkastuvaa PIRKANMAA 2025 PIRKANMAAN MAAKUNTASUUNNITELMA Pirkanmaan visio Vuonna 2025 Pirkanmaa on vauras, rohkeasti uudistumiskykyinen, osaamista hyödyntävä kasvumaakunta. Pirkanmaalla

Lisätiedot

Keski-Suomen maaseutu- matkailun suuntaviivat 2007-2013

Keski-Suomen maaseutu- matkailun suuntaviivat 2007-2013 Keski-Suomen maaseutu- matkailun suuntaviivat 2007-2013 2013 Keski-Suomen Matkailuparlamentti 29.11.2006 Merja Ahonen Kehittämisohjelman kokoaminen Kehittämisohjelma tehdään yhteistyössä kehitys- ja kasvuhaluisten

Lisätiedot

Mitä vesienhoidon välittäjäorganisaatiolta vaaditaan?

Mitä vesienhoidon välittäjäorganisaatiolta vaaditaan? Mitä vesienhoidon välittäjäorganisaatiolta vaaditaan? Lappajärvi 19.11. 2014 Laura Liuska / VYYHTI-hanke Välittäjäorganisaatio: mikä ja miksi? Vesienhoidossa vapaaehtoisen paikallisen kunnostustoiminnan

Lisätiedot

TOIMENPIDEOHJELMA 2014 2016 PÄHKINÄN KUORESSA

TOIMENPIDEOHJELMA 2014 2016 PÄHKINÄN KUORESSA TOIMENPIDEOHJELMA 2014 2016 PÄHKINÄN KUORESSA Tässä toimenpideohjelmassa paikallisella matkailulla tarkoitetaan Juvan, Rantasalmen ja Sulkavan alueiden matkailua. Alueellinen matkailu tarkoittaa Etelä-Savon

Lisätiedot

Lausuntopyyntö: Lappeenranta 2028 strategia

Lausuntopyyntö: Lappeenranta 2028 strategia Lausuntopyyntö: Lappeenranta 2028 strategia 1 Taulukon täyttöohjeet Voitte esittää kommentteja kaikkiin toimenpideohjelmiin Kaikkia ohjelmia ei tarvitse kommentoida Kirjoittakaa kommentit niille varattuihin

Lisätiedot

Leader -toimintaa Karkkilassa, Lohjalla, Salossa ja Vihdissä

Leader -toimintaa Karkkilassa, Lohjalla, Salossa ja Vihdissä Leader -toimintaa Karkkilassa, Lohjalla, Salossa ja Vihdissä Vihti 8.11.2014 Maarit Teuri Mitä on Leader-toiminta? Ykkösakseli ja sen toiminta Esimerkkejä vesistöhankkeista Leader-rahoitus uudella ohjelmakaudella

Lisätiedot

Pori 7.11.2007 Ajankohtaista maaseutuverkostosta. Päivi Kujala, MMM, Maaseutuverkostoyksikkö

Pori 7.11.2007 Ajankohtaista maaseutuverkostosta. Päivi Kujala, MMM, Maaseutuverkostoyksikkö Pori 7.11.2007 Ajankohtaista maaseutuverkostosta, MMM, Maaseutuverkostoyksikkö Maaseutuverkosto Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman toimijat Ahvenanmaan maaseudun kehittämisohjelman toimijat Sivu

Lisätiedot

MEK Kulttuurimatkailun katto-ohjelma. Tuoteasiantuntija Liisa Hentinen

MEK Kulttuurimatkailun katto-ohjelma. Tuoteasiantuntija Liisa Hentinen MEK Kulttuurimatkailun katto-ohjelma Tuoteasiantuntija Liisa Hentinen Teemakohtaiset katto-ohjelmat yhteiset tavoitteet ja prioriteetit kehittämiselle hankerahoituksen tehokkaampi käyttö MEK valmistelee

Lisätiedot

Kehittämisen tavoitteet, painopisteet ja arviointikriteerit Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) hankkeissa. Hakuinfo 12.6.

Kehittämisen tavoitteet, painopisteet ja arviointikriteerit Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) hankkeissa. Hakuinfo 12.6. Kehittämisen tavoitteet, painopisteet ja arviointikriteerit Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) hankkeissa Hakuinfo Hilkka Laine Hankkeilla tuetaan Keski-Suomen strategian toteutumista Etusijalla ovat

Lisätiedot

Saimaa Geomatkailukohteeksi Saimaa Geopark valmisteluhanke

Saimaa Geomatkailukohteeksi Saimaa Geopark valmisteluhanke Saimaa Geopark valmisteluhanke Geopark Saimaalle -seminaari 4.11. 2014 projektipäällikkö Minna Kähtävä-Marttinen Saimaa geomatkailukohteeksi - miksi? Saimaalla on kansainvälisestikin katsottuna ainutlaatuinen

Lisätiedot

Yhdessä enemmän Maaseudun päivittämisestä yrittäjyyden supervuoteen

Yhdessä enemmän Maaseudun päivittämisestä yrittäjyyden supervuoteen Yhdessä enemmän Maaseudun päivittämisestä yrittäjyyden supervuoteen Tilannekatsaus Huhti-toukokuu 2016 Jyrki Pitkänen KASELY Maaseutupalvelut Maaseuturahoitus Kaakkois-Suomessa 2014-2020 Myöntökehys 2014-2020

Lisätiedot

Tiedotussuunnitelma. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry.

Tiedotussuunnitelma. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Tiedotussuunnitelma Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. 1 1. Lähtökohdat... 2 2. Tiedottamisen tarpeet... 2 3. Tiedottamisen tavoitteet... 2 4. Sisäinen tiedotus... 3 5. Ulkoinen

Lisätiedot

Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi

Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi VAHVAT VANHUSNEUVOSTO ääni kuuluviin ja osaaminen näkyväksi Tampere projektijohtaja Mari Patronen Tampereen hankkeet 1. Asiakas- ja palveluohjaus 2. Henkilökohtainen

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisen yritysrahoitustoimenpiteet ohjelmakaudella 2014-2020

Maaseudun kehittämisen yritysrahoitustoimenpiteet ohjelmakaudella 2014-2020 Maaseudun kehittämisen yritysrahoitustoimenpiteet ohjelmakaudella 2014-2020 ELY-keskus Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet EU:n yhteisen maatalouspolitiikan on vastattava uusiin haasteisiin ruoan, luonnonvarojen

Lisätiedot

JOUTSAN KUNNAN TOIMINTAPERIAATTEET, TOIMINTA-AJATUS, VISIO JA STRATEGIA.

JOUTSAN KUNNAN TOIMINTAPERIAATTEET, TOIMINTA-AJATUS, VISIO JA STRATEGIA. JOUTSAN KUNNAN TOIMINTAPERIAATTEET, TOIMINTA-AJATUS, VISIO JA STRATEGIA. JOUTSAN KUNNAN TOIMINTAPERIAATTEET Joutsan kunta toimii aktiivisesti ja tulevaisuushakuisesti sekä etsii uusia toimintatapoja kunnan

Lisätiedot

MAL-verkostopäivä maaseudun suunnittelusta ja kaavoituksesta Ylä-Savossa TYÖPAJAN TULOKSIA 3.9.2015. Susanna Harvio

MAL-verkostopäivä maaseudun suunnittelusta ja kaavoituksesta Ylä-Savossa TYÖPAJAN TULOKSIA 3.9.2015. Susanna Harvio MAL-verkostopäivä maaseudun suunnittelusta ja kaavoituksesta Ylä-Savossa TYÖPAJAN TULOKSIA 3.9.2015 Susanna Harvio 1 Työpajan sisältö ja ryhmät Osallistujat jaettiin kolmeen ryhmään Tehtävänä oli kiertää

Lisätiedot

ELINKEINO-OHJELMA 2014-2016

ELINKEINO-OHJELMA 2014-2016 ELINKEINO-OHJELMA 2014-2016 Rantasalmen elinkeino-ohjelma 2014-2016 Visio 2020 Rantasalmi - Monta Mainiota Mahdollisuutta Kärkitoimialat Maa- ja metsätalous, matkailu, metalli, mekaaninen puunjalostus

Lisätiedot

JULKISEN, YKSITYISEN JA KOLMANNEN SEKTORIN YHTEISTYÖN

JULKISEN, YKSITYISEN JA KOLMANNEN SEKTORIN YHTEISTYÖN JULKISEN, YKSITYISEN JA KOLMANNEN SEKTORIN YHTEISTYÖN KEHITTÄMINEN ITÄ-SUOMESSA Maarita Mannelin maakuntasuunnittelija Pohjois-Karjalan jos ajaa maakuntaliitto a 6.2.2015 Maarita Mannelin Pohjois-Karjalan

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2012

TOIMINTASUUNNITELMA 2012 TOIMINTASUUNNITELMA 2012 1. Toiminnan tarkoitus Linnaseutu ry:n tarkoituksena on maaseudun monimuotoinen kehittäminen edistämällä maaseudun paikallista aloitteellisuutta, maaseudun ja kaupungin välistä

Lisätiedot

TYÖELÄMÄN KEHITTÄMIS- JA PALVELUTOIMINTA UUDISTUU. Tältä se näyttää yritysten tilanne ja tarpeet

TYÖELÄMÄN KEHITTÄMIS- JA PALVELUTOIMINTA UUDISTUU. Tältä se näyttää yritysten tilanne ja tarpeet TYÖELÄMÄN KEHITTÄMIS- JA PALVELUTOIMINTA UUDISTUU Tältä se näyttää yritysten tilanne ja tarpeet Hilton Helsinki Strand.11.20 johtaja Martti Pallari 16.11.20 1 Yrittäjillä on tärkeä rooli yhteiskunnan rattaiden

Lisätiedot

Kirsti Kärkkäinen Ideapoiju Oy 5.2.2009

Kirsti Kärkkäinen Ideapoiju Oy 5.2.2009 Kirsti Kärkkäinen Ideapoiju Oy 5.2.2009 Hankkeessa on lukuisia toimijoita: tutkimusorganisaatioita, rahoittajia ja välittäjäorganisaatioita, joiden roolit ja työn tulokset tulee saada sopivalla tavalla

Lisätiedot

Rakennerahastot ja vähähiilisyys. Luontomatkailuseminaari 27.1.2015 Sanna Poutamo

Rakennerahastot ja vähähiilisyys. Luontomatkailuseminaari 27.1.2015 Sanna Poutamo Rakennerahastot ja vähähiilisyys Luontomatkailuseminaari 27.1.2015 Sanna Poutamo Yleistavoitteena vähähiilinen paikallistalous Yritysten tulisi panostaa: - Liiketoimintaosaamiseen - Toimiviin laatujärjestelmiin

Lisätiedot

Maakuntaohjelman tilannekatsaus. Maakuntavaltuusto 29.11.2010 Riitta Koskinen, Etelä-Savon maakuntaliitto

Maakuntaohjelman tilannekatsaus. Maakuntavaltuusto 29.11.2010 Riitta Koskinen, Etelä-Savon maakuntaliitto Maakuntaohjelman tilannekatsaus Maakuntavaltuusto 29.11.2010 Riitta Koskinen, Etelä-Savon maakuntaliitto MAAKUNNAN SUUNNITTELUN KOKONAISUUS UUSIUTUVA ETELÄ-SAVO -STRATEGIA Budj. rahoitus MAAKUNTAOHJELMA

Lisätiedot

Ajakohtaista Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksesta. Timo Lehtiniemi Yksikön päällikkö Maaseutu ja energia yksikkö

Ajakohtaista Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksesta. Timo Lehtiniemi Yksikön päällikkö Maaseutu ja energia yksikkö Ajakohtaista Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksesta Timo Lehtiniemi Yksikön päällikkö Maaseutu ja energia yksikkö 1 Loppukauden 2007-2013 kuulumisia POPELYn maaseuturahaston rahoituskiintiöstä ei ole jäämässä

Lisätiedot

Yritysrahoitus ohjelmakaudella 2014-2020

Yritysrahoitus ohjelmakaudella 2014-2020 Yritysrahoitus ohjelmakaudella 2014-2020 Uuden rakennerahastokauden infotilaisuus 13.3.2014 Jouko Lankinen/ Juha Linden Kaakkois-Suomen ELY-keskus 13.3.2014 Sisältö: Yritysrahoituksen suuntaamisen perusteet

Lisätiedot

Miten kumppanuus rakennetaan ja varmistetaan seudullisissa yrityspalveluissa?

Miten kumppanuus rakennetaan ja varmistetaan seudullisissa yrityspalveluissa? Yritys-Suomi -seminaari 06.05.2010 Miten kumppanuus rakennetaan ja varmistetaan seudullisissa yrityspalveluissa? - Miten sopimus syntyi Kotkan-Haminan seudulla? 10.5.2010 asiantuntija Eeva Koskimies Kaakkois-Suomen

Lisätiedot

EU:n rakennerahastokausi 2014-2020

EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 30.11.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Mari Kuparinen 17.1.2013

Lisätiedot