Kulttuuritoiminnan vaikutusten tutkimus ja kunna(o)llinen päätöksenteko

Transkriptio

1 Kulttuuritoiminnan vaikutusten tutkimus ja kunna(o)llinen päätöksenteko Jukka Louhivuori Professori Jyväskylän yliopisto, musiikin laitos

2 uskoako vaiko eikö uskoa? kulttuuri, terveys ja hyvinvointi tutkimukset ja luotettavuuden arviointi Bygren, L.O, Konlaan, B.B., & Johansson, S.E. (1996). Attendance at cultural events, reading books or periodicals, and making music or singing in a choir as determinants for survival: Swedish interview survey of living condition. British Medical Journal, 313 (7072), Tutkittavia: Ikäryhmä: v Tutkimuksen aikaväli: Myönteisiä vaikutuksia: elokuvat, konsertit, laulaminen, museot, taidenäyttelyt Ei vaikutuksia: teatteri, kirkko, lukeminen, soitinten soittaminen

3 uskoako vaiko eikö uskoa? kulttuuri, terveys ja hyvinvointi tutkimukset ja luotettavuuden arviointi Journal of Epidemiology & Community Health (2011) Patterns of receptive and creative cultural activities and their association with perceived health, anxiety, depression and satisfaction with life among adults: the HUNT study, Norway Koenraad Cuypers, Steinar Krokstad, Turid Lingaas Holmen, Margunn Skjei Knudtsen, Lars Olov Bygren, Jostein Holmen Abstract Background Cultural participation has been used both in governmental health policies and as medical therapy, based on the assumption that cultural activities will improve health. Previous population studies and a human intervention study have shown that religious, social and cultural activities predict increased survival rate. The aim of this study was to analyse the association between cultural activity and perceived health, anxiety, depression and satisfaction with life in both genders. Methods The study is based on the third population-based Nord-Trøndelag Health Study ( ), including adult participants from Nord-Trøndelag County, Norway. Data on cultural activities, both receptive and creative, perceived health, anxiety, depression and satisfaction with life were collected by comprehensive questionnaires. Results The logistic regression models, adjusted for relevant cofactors, show that participation in receptive and creative cultural activities was significantly associated with good health, good satisfaction with life, low anxiety and depression scores in both genders. Especially in men, attending receptive, rather than creative, cultural activities was more strongly associated with all health-related outcomes. Statistically significant associations between several single receptive, creative cultural activities and the health-related outcome variables were revealed. Conclusion This population-based study suggests gender-dependent associations between cultural participation and perceived health, anxiety, depression and satisfaction with life. The results support hypotheses on the effect of cultural activities in health promotion and healthcare, but further longitudinal and experimental studies are warranted to establish a reliable cause effect relationship.

4 mistä puhumme, kun puhumme terveydestä ja hyvinvoinnista? fyysinen hyvinvointi psykologinen hyvinvointi sosiaalinen hyvinvointi (taloudellinen hyvinvointi) Terveys on monimutkainen fyysisen, henkisen ja sosiaalisen hyvinvoinnin tila eikä tarkoita yksin sairauden puuttumista. (WHO 1946.) Elämänlaatu on ihmisen käsitys tilanteestaan elämässä siinä kulttuurisessa ja sosiaalisessa arvojärjestelmässä missä hän elää (suhteessa tavoitteisiin, odotuksiin, huoliin jne.). (WHOQOL Group 1994.)

5 esimerkki selitysmallista kulttuurin yhteydestä terveyteen ja hyvinvointiin ehdotus: sosiaalinen pääoma voisi yhtenä tekijänä selittää hyvinvointia ja terveyttä. Putnam, R. (2000). Bowling alone

6 Järjestötoimintaan osallistuvien määrissä tapahtuneet muutokset USA

7 Sosiaalinen pääoma ja terveys

8 Kulttuuri, sosiaalinen pääoma ja koettu hyvinvointi SOSIAA LINEN PÄÄOMA Arvot, normit Vapaaehtoistyö Luottamus MYÖNTEINEN VAIKUTUS YKSILÖÖN JA YHTEISKUNTAAN KULTTUU RISET AKTIVI TEETIT Arvot, normit Vapaaehtoistyö Luottamus SOSIAA LINEN PÄÄOMA KULTTUURISET AKTIVITEETIT SOSIAALINEN PÄÄOMA MYÖNTEINEN VAIKUTUS YKSILÖÖN JA YHTEISKUNTAAN

9 TUTKIMUSTULOKSIA KUOROLAULUSTA JA TERVEYDESTÄ Kuolleisuus alenee Bygren et al. (1996) Dementian riski alenee Verghese et al. (2003; 2009) Mielialan myönteiset muutokset Mielialan paraneminen (stressin väheneminen) Fysiologiset muutokset Kortisolitaso (stressin säätely) vaihtelevia tutkimustuloksia Salivary immunoglobulin määrä kasvaa kuorolaulun aikana

10 ESIMERKKI KULTTUURIAKTIVITEETIN (KUOROLAULU) JA TERVEYDEN VÄLISESTÄ SUHTEESTA L vähemmän lääkärikäyntejä vähemmän lääkkeiden tarvetta vähemmän kaatumisia 166 tervettä aikuista > 65 v 12-kk kuorolaulua vs. normaali aktiviteetti Cohen et al. (2006) vähemmän yksinäisyyden tunnetta

11 ESIMERKKITAPAUS SUOMESTA: SENIORIKUOROLAULAJIEN TERVEYS JA HYVINVOINTI VS. MUUT SUOMALAISET elämänlaadun arvioinnin mittari: WHOQOL-bref Kuorolaulajien ja muiden suomalaisten (Hypa aineisto) hyvinvoinnin ulottuvuuksien (fysikaalinen, psykologinen, sosiaalinen ja ympäristö) vertailu 90# 80# 70# 69# 70# 77# 76# 82# 78# 83# 85# 60# 50# 40# 30# 20# 10# 0# HYPA# JKL# Physical## Psychological## Social# Environment## HYPA aineisto (N=4306); JKL seniorikuorolaulajat (N=114) Louhivuori, J., Siljander, E., Luoma, M.-L., & Johnson, J. K. (2012). Seniorikuorolaulajien sosioekonominen tausta, koettu hyvinvointi ja terveys. Yhteiskuntapolitiikka, 77(4),

12 Millaiseksi arvioit elämänlaatusi? 80$ 60$ 55,1$ 75,9$ 40$ 20$ 0$ 0,6$ 0$ 3,6$ 0$ 23,6$ 12,9$ Very$bad$ Bad$ Not$bad$8$not$ good$ Good$ 17,1$ 11,2$ Very$good$ Es>ma>on$of$quality$of$life?$HYPA$%$ Es>ma>on$of$quality$of$life?$JKL$%$ Kuinka tyytyväinen olet terveyteesi? 80$ 60$ 53,8$ 68,1$ 40$ 20$ 0$ 4,7$ Very$unsa5sfied$ 11$ 10,9$ 0$ 3,4$ Quite$ unsa5sfied$ 9,5$ Not$unsa5sfied$ or$sa5sf$ Quite$sa5sfied$ 19,6$ 19$ Very$sa5sfied$ How$sa5sfied$with$health?$HYPA$%$ How$sa5sfied$with$health?$JKL$%$

13 Mikä on koulutustasosi? 60$ 50$ 40$ 52,2$ 40,4$ 30$ 20$ 21,1$ 24,8$ 18,4$ 17,5$ 20,2$ 10$ 0$ Primary$level$ Middle$level$ Lower$high$level$ Higher$high$level$ 5,5$ HYPA%$ JKL%$

14 YHTEENVETO SENIORILAULAJAT (JYVÄSKYLÄ): - asuvat muita yleisemmin muiden ihmisten kanssa, - ovat yleisemmin naimisissa, - ovat tyytyväisempiä emotionaaliseen, psykologiseen ja sosiaaliseen elämäänsä,verrattuna kontrolliryhmään (HYPA) kysymyksiä missä määrin kuorolaulu selittää näitä eroja? selittyisivätkö erot kuorolaulun sijaan sosiaalisen taustan, varallisuuden ym. taustamuuttujien kautta?

15 ratkaisu vastausta etsitiin vertaistamisella eli etsittiin hypa-aineistosta henkilöitä, joiden ikä, sukupuoli, koulutustausta, asumismuoto ja sosiaalinen asema vastaavat kuoroaineistossa olevia henkilöitä Hypa aineisto: 2887 suomalaista vertaistamisessa 1296 henkilöä Vertaispareja löytyi molemmista ryhmistä 107 henkilöä TULOKSET Fysikaalisella, psykologisella, emotionaalisella ja ympäristöulottuvuudella kuorolaulajien ja muiden suomalaisten arviot hyvinvoinnistaan eivät eronneet toisistaan (tilastollisesti merkitsevästi). Seniorikuorolaulajien koettu terveys oli tilastollisesti merkitsevästi parempi kuin muilla suomalaisilla (Hypa aineisto).

16 MUITA TUTKIMUKSIA KULTTUURIN, HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN VÄLISESTÄ SUHTEESTA kysymys: millä tavoin kulttuuri ja talous liittyvät toisiinsa?

17 kulttuuritoiminnan arvon mittaaminen vertailukohde: palkakorotukset Tanssi tekee yhtä onnelliseksi kuin 1,600 palkankorotus Onnellisuuden kokemuksen kannalta hyödyllisin aktiviteetti on tanssiminen, mikä vastaa 1671 vuotuista palkankorotusta. Seuraavaksi hyödyllisin on uinti ( 1630) ja kolmanneksi kirjastoissa käynti ( 1359).

18 KULTTUURI, TERVEYS JA HYVINVOINTI SELVITYKSIÄ, HANKKEITA JA TOIMINTAA JYVÄSKYLÄSSÄ

19 KULTTUURI JA TERVEYS Sosiaali- ja terveyslautakunnan ja kulttuurilautakunnan asettaman työryhmän esitys Jyväskylän seudun sosiaali- ja terveysalalla toimivien tahojen kulttuuriyhteistyöhankkeiden kehittämiseksi

20 KULTTUURI JA TERVEYS Kulttuurityön yleisyys ja toiveet kulttuuriaktiviteeteista Jyväskylän kaupunki. Kulttuuri ja terveys -raportti. Sanna Kerälampi

21 JYVÄSKYLÄN SEUDULLA TOTEUTETTUJA KULTTUURI, TERVEYS JA HYVINVOINTI -HANKKEITA TAIDEAPTEEKKI - JKL kulttuuritoimi LAULU LIIKUTTAA - JKL kansalaisopisto LASTENOSASTOJEN KULTTUURITOIMINTA - LASTU Musiikki, kuvataide, teatteri, sairaalaklovnit jne. LYSTI - LUOVAA TOIMINTAA - JAMK HOPEASOINTU - JKL kansalaisopisto LAULUSTA VOIMAA - JKL kulttuuritoimi TAI LIIKU - JAMK KOULUTUSYHTEISTYÖ - Musiikkikampus (JY, JAMK, JAO) Musiikin erityiskasvatus yhteistyössä vanhuspalveluiden erityiskoulujen jne. kanssa Lähde: Louhivuori, J. (2011). Kulttuuri- ja hyvinvointihankkeet Jyväskylän seudulla - taustaa ja tulevaisuuden näkymiä. Teoksessa P. Jussila (toim.) Luovaa lystiä: luovat menetelmät osana hoitotyötä, pp, Jyväskylän ammattikorkeakoulu.

22 Uurainen 2008 Luhtinen 2008 LAULU LIIKUTTAA ILOA JA VIRKISTYSTÄ IKÄIHMISILLE Seniorikansalaisuuden kehittämishanke Jyväskylän kansalaisopisto

23

24

25 JYVÄSKYLÄN SEUDULLA TOTEUTETTUJA KULTTUURI, TERVEYS JA HYVINVOINTI -SELVITYKSIÄ HANKKEISTA ASIAKKAIDEN OSALLISUUS JA AMMATTILAISTEN YHTEISTYÖ TAIDEAPTEEKISSA Sinikka Partanen Opinnäytetyö Toukokuu 2013 Toimintafilosofisesti Taideapteekki ponnistaa monista eri tutkimuksista, hankkeista ja selvityksistä. Taustalla on koko 2000-luvun pinnalla ollut kansainvälinen keskustelu kulttuurin vaikutuksesta sekä henkiseen että fyysiseen terveyteen. Suomessa käynnistynyt Terveyttä kulttuurista-verkosto on saanut alkunsa vuonna 1992 YK:n kulttuurivuosikymmenen aikana käynnistetystä Arts In Hospital -toiminnasta. Terveyttä kulttuurista -verkoston tehtävänä on ollut kerätä ja jakaa tietoa kulttuurin ja taiteen mahdollisuuksista terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseksi. Verkostossa on tällä hetkellä yli 70 jäsentä, jotka edus15 tavat sekä kulttuurin ja taiteen että terveys- ja sosiaalipuolen alueita. (Terveyttä kulttuurista -verkosto 2013.)

26 Kulttuuritoiminnan vaikutusten tutkimus ja kunna(o)llinen päätöksenteko

27 Millä foorumeilla tutkimustietoa jaetaan? (tiedotusvälineet yms.) - sanomalehdet - aikakauslehdet - radio, televisio - INTERNET - SOME - tieteelliset lehdet (suomenkieliset) - tieteelliset lehdet (vieraskieliset)

28 Millä foorumeilla tutkimustietoa jaetaan (kunnallinen päätöksenteko)? - valtuustojen kokoukset - valtuustoseminaarit - lautakuntatyöskentely - virkamiesvalmistelu - KO-KO (korvasta korvaan) - päättäjien keskinäinen epämuodollinen yhteydenpito

29 Viestin välittyminen - kuka jakaa tietoa - asiantuntijat - kunnan virkamiehet - luottamusmiehet (lautakunnissa) - viestin tyylilaji - ymmäretäänkö viestin kieltä? - viestin visuaalinen asu - viestin sanoman kiinnostavuus - viestin sanoman merkitys päätöksentekijöille

30 Tutkimustiedon vaikuttavuus - ymmärrettävyys - viestin lähettäjän asema/arvostus - yleinen luottamus tutkimustietoon - viestin mahdollinen merkitys - esim. talouden kannalta

31 ONGELMAKOHTIA JA RATKAISUMAHDOLLISUUKSIA Päätöksentekijöillä harvoin aikaa perehtyä huolellisesti taustaaineistoihin ->Virkamiehillä suuri vastuu huolellisesta päätöksenteon valmistelusta (tutkimustiedon hyödyntäminen, tiedon suodattaminen) Päätöksentekijöiden suhtautuminen tausta-aineistoihin ja virkamiesten valmisteluun vaihtelee luottamus tutkimustietoon intuitiivinen/emotionaalinen päätöksenteko jne. Tutkijoiden mietittävä tutkimustiedon jakamiseen liittyviä seikkoja, kuten viestin selkeys (kielellinen ilmaisu, tieteen kieli) viestin esitystapa viestin julkaisufoorumit Tutkijoiden ja päätöksentekijöiden kohtaamiset lisäävät luottamusta ja ymmärrystä ja (voivat) parantaa kunnallisen päätöksenteon tasoa (vaikuttavuutta)

32 mikä näistä kuvista vakuuttaa?????

33 KIITOS TARKKAAVAISUUDESTA

34 Lisämateriaalia: SUOMI 16.6% väestöstä yli 65 v US Census Bureau (2008) An Aging World

35 Lisämateriaalia: kulttuuritoiminnan arvon mittaaminen vertailukohde: palkakorotukset Department for Culture, Media & Sport Quantifying and Valuing the Wellbeing Impacts of Culture and Sport April 2014 Daniel Fujiwara Laura Kudrna Paul Dolan B.1. Life satisfaction models for culture and sports The following activities are positively and significantly associated with life satisfaction: Engagement in sports Team sports and individual sports (for former effect is greatest) Swimming Engagement in arts (about the same impact as for sports) Attending the arts Participation in dance and crafts Attending musical events and plays Visiting libraries The following activities are negatively and significantly associated with life satisfaction: Fitness (such as going to the gym) Performing music Key Findings Arts engagement Arts engagement was found to be associated with higher wellbeing. This is valued at 1,084 per person per year, or 90 per person per month. Library engagement A significant association was also found between frequent library use and reported wellbeing. Using libraries frequently was valued at 1,359 per person per year for library users, or 113 per person per month. Sport participation Sport participation was also found to be associated with higher wellbeing. This increase is valued at 1,127 per person per year, or 94 per person per month.

36 Lisämateriaalia: kulttuuritoiminnan arvon mittaaminen vertailukohde: palkakorotukset