Digitaalisten hoito- ja tutkimustallenteiden arvonmäärityshanke: digitaalisen tiedon säilyttämisen perusteet

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Digitaalisten hoito- ja tutkimustallenteiden arvonmäärityshanke: digitaalisen tiedon säilyttämisen perusteet"

Transkriptio

1 Digitaalisten hoito- ja tutkimustallenteiden arvonmäärityshanke: digitaalisen tiedon säilyttämisen perusteet Kansallisen terveysprojektin sähköisten potilasasiakirjojen hankekokonaisuus Versio 1.3

2 2 Sisältö Versiointi Projektin tausta ja tavoitteet Projektin lähtökohdat Projektin tavoite, tehtävät ja tulokset Projektin menettelytavat Potilasasiakirjojen nykyistä käsitteistöä Peruskäsitteitä Nykyisen asetuksen mukainen käsitekäytäntö ja lainsäädäntöä potilasasiakirjojen säilytysajoista Digitaaliset tallenteet Digitaalisiin tallenteisiin liittyviä ongelmia Digitaalisten tallenteiden arkistoinnista muissa maissa Tiedon arvottamisen ja prosessoinnin lähtökohtia Tiedon syntyketju: data, informaatio ja tieto Potilasdata, -informaatio ja -tieto terveydenhuollossa Digitaalisten hoito- ja tutkimustallenteiden arvottamisen ja säilyttämisen yleisperiaatteet Tallenteiden arvottamisen ja säilyttämisen yleisperiaate Täsmennyksiä yleisperiaatteeseen Käytännön toteutusohje päivystysalueiden ja tehohoidon, kuvantamisen ja anestesiologian alojen digitaalisen tiedon arvottamiseksi ja säilyttämiseksi Jatkotoimet Kirjallisuusviitteet...20

3 3 Versiointi Versio Kuvaus Päivämäärä Versiot Työryhmän sisäisiä 06/ /2005 raporttiluonnoksen versioita Versio 1.0 Lausuntokierrokselle lähetetty työryhmän raporttiluonnos Versio 1.1 Lausuntokierroksen perusteella tehdyt muutokset Versio 1.2 Seminaarin jälkeen muokattu versio raporttiluonnoksesta Versio 1.3 Lopullinen loppuraportti

4 4 1 Projektin tausta ja tavoitteet 1.1 Projektin lähtökohdat Tämä raportti on osa Suomen kuntaliiton koordinoimaa Digitaalisten hoito- ja tutkimustallenteiden arvonmäärityshanketta. Arvonmäärityshanke on osa Kansalliseen terveysprojektiin liittyvää sähköisten potilasasiakirjojen hankekokonaisuutta, joka on kuvattu kuvassa 1. Hankekokonaisuuden tarkoituksena on mahdollistaa sisällöllisesti ja teknisesti yhteensopivien sähköisten potilasasiakirjojen käyttöönotto koko maassa. Kuva 1: Kansalliseen terveysprojektiin liittyvä sähköisten potilasasiakirjojen hankekokonaisuus Potilasasiakirjoista muodostuvan potilaskertomuksen ensisijainen tarkoitus on edistää potilaan hoitoa. Potilaskertomus on terveydenhuollon ammattihenkilön tuottama dokumentti annetusta hoidosta. Käsin tuotettujen dokumenttien lisäksi paperimuotoiseen kertomukseen on totuttu kokoamaan kirjavan käytännön mukaisesti tärkeänä pidettyjä tulosteita digitaalisesti tuotetuista palveluista. Arkistointia on tehty varmuudenkin vuoksi selkeän säädöstön puuttuessa. Digitaaliset tiedonkeruumenetelmät ja -tekniikat mahdollistavat tiedon keruun huomattavasti tarkemmalla tasolla, kuin mihin käsinkirjausjärjestelmissä on totuttu. Mikäli kaikki digitaalisesti tuotettu dokumentaatio tulostetaan, muodostuu paperimäärä sellaiseksi, että sen käsitteleminen ja merkittävän tiedon löytäminen käy mahdottomaksi. Siirtyminen digitaaliseen kertomukseen ja arkistointiin tuo uudella tavalla esiin kysymyksen, minkä tiedon katsotaan olevan niin tärkeää, että se pitää säilyttää alkuperäisessä koostumuksessaan ja vielä siten, että jokainen potilasta hoitava henkilö voi nähdä tuon tiedon helposti. Toisaalta voidaan kysyä voidaanko tai onko syytä säilyttää osaa digitaalisista potilasasiakirjoista tavalla, jolla tieto säilyy, mutta alkuperäisdataan pääsy on rajattu vain joillekin henkilöille (esim. tietojärjestelmien pääkäyttäjät) tai on tavallisen hoitavan henkilön taidoilla hankala saavuttaa. Manuaalisesti ylläpidetyissä potilasasiakirjoissa arkistoitavan tiedon arvottaminen on tehty kirjausvaiheessa: vain merkittäväksi katsotut mitatut tiedot tai muut havainnot on kirjattu potilaskertomuk-

5 5 seen. Digitaalisessa tallennuksessa mittaustuloksia ja havaintoja syntyy ja voidaan tallentaa automaattisesti, jolloin arvottaminen jää tekemättä. Potilasasiakirjoilla on sovitut säilytysajat, jonka jälkeen ne on tuhottava (ks. luku 2.2). Asetuksessa (STM:n asetus 99/2001) potilasasiakirjojen säilyttämisestä potilastieto on jaettu säilytysajan suhteen eri ryhmiin. Asetukseen tai sen perusteluihin ei kuitenkaan sisälly tarkkaa käytäntöä ohjaavaa rajanvetoa teknisen tallenteen ja hoidollisesti merkittävän tallenteen välillä. Vain teknisesti epäonnistuneiden tallenteiden osalta on määräys hävittämisestä. Asetuksen perusteella joudutaan käytännössä kestämättömään, turhia kustannuksia aiheuttavaan ja toiminnallisesti tarpeettomaan käytäntöön, että kaikki muu tallennettu aineisto on säilytettävä sen hoidollisesta arvosta riippumatta. Asetus ei myöskään määrittele yksiselitteisesti, missä laajuudessa lausunnon pohjana käytettäviä mittaustuloksia olisi säilytettävä, tai mitä lausunto tässä käsitteenä tarkoittaa (sisältö, muoto ja sijainti potilasasiakirjoissa). Lisäksi järjestelmiä kohdellaan nyt eri tavoin riippuen niiden kyvystä tai sovituista periaatteista kirjata tietoa, esim. tehohoidon tietojärjestelmiin kirjautuu automaattisesti tietoa usein 3-5 min välein, kun sitä käsin kirjataan vain kerran tunnissa. Digitaalisessa muodossa pitkäaikaisesti (tässä yhteydessä yli vuoden ajan) tallennettava tieto tulisi varustaa kuvailutiedolla, jonka perusteella tiedon poistaminen arkistointivelvoitteen päätyttyä järjestelmästä automaattisesti on mahdollista. Ilman kuvailutietoa olevaa digitaalista tietoa voidaan tallentaa, mutta ei arkistoida sen jäsentämättömyyden vuoksi. Tiedon arkistoinnin lisäksi tulisi sovittujen periaatteiden kuvata myös sitä tiedonsiirtoa, jota käytettäviltä järjestelmiltä tulisi edellyttää potilaan siirtyessä hoitolaitoksesta toiseen ja hoitolaitoksen sisällä yhden järjestelmän piiristä toisen (vastaavan) järjestelmän piiriin. Voimassa oleva potilasasiakirjojen säilytystä koskeva asiakirjamuotoilu on syntynyt paperisten potilasasiakirjojen aikaan ja silloisen toiminnan ehdoin. Nykyisen asetuksen soveltaminen digitaalisesti tallennettavaan tietoon johtaa tiedon keruussa, käsittelyssä ja tallentamisessa epätarkoituksenmukaisen kirjaviin tulkintoihin. Tämän takia asetuksen uudistaminen on välttämätöntä. 1.2 Projektin tavoite, tehtävät ja tulokset Tämän Arvonmäärityshankkeeseen liittyvän projektin tavoitteena on ollut yhdenmukaistaa kaikkien terveydenhuollon tietojärjestelmien dokumenttien hallintaa sekä varmistaa erilaisten dokumenttien erityispiirteiden huomioon ottaminen. Projektin aikana on laadittu ohjeet digitaalisesti syntyneiden tietojen säilyttämisen periaatteista (luku 5). Tavoitteena on ollut luoda yleispätevä ohje, jota voitaisiin laajalti soveltaa terveydenhuollossa. Edelleen on luotu edellä mainituille periaatteille rakentuvat käytännön toteutusohjeet tehohoidon aikana, päivystysalueilla, kuvantamisessa ja anestesiassa digitaalisesti syntyneiden tallenteiden käsittelylle ja tallennukselle sekä tiedonsiirrolle (luku 6). Yleiseltä osaltaan ohjeisto koskee kaikkia kliinisen lääketieteen osa-alueita. Tehtävänä oli alunperin määritellä, (1) mitä näistä tallenteista tai niiden yhteenvedoista tulee olla käytettävissä potilaskertomuksessa hoidon loppulausunnon yhteydessä (i.e. osana tiivistelmätason tietoja) ja hoitojaksokohtaisena potilasasiakirjana, sekä (2) määritellä hoidollisesti merkittävät tekniset tallenteet ja ne periaatteet, joilla nämä hoidollisesti merkittävät tekniset tallenteet tulee säilyttää ja olla käytettävissä asetuksen määräämän kymmenen vuoden säilytyksen aikana. Työn aikana ryhmän näkemykseksi muodostui, että uudenlainen periaatteellinen pohja digitaalisesti tallennettavalle tiedolle on välttämätön vanhan asetuksen suoran soveltamisen sijasta. Projektin tuloksena on käytäntöä tukeva suositus digitaalisen hoito- ja tutkimustallenteiden käsittelystä sekä pohjatyö potilasasiakirjojen säilytystä koskevan asetuksen uudistamiselle.

6 6 Suositus on sisällöltään myös määritys toteuttaville järjestelmille, jotka tuottavat arkistoitaville hoitotiedoille sovitut attribuutit, kuten esimerkiksi tiedon ao. dokumentaation säilytysajasta ja käyttötarkoituksesta sekä määrittely yleisistä pelisäännöistä tallenteiden hallinnoinnissa, tietojen varmistamisessa, käytön valvonnassa ja tarkastusoikeuksien käyttämisessä. Lopullisessa muodossaan on nähty, että ohjeistuksen rakenteen tulisi olla kolmitasoinen: 1. Asetustasoinen periaatteellinen yleisohjeistus 2. Tästä johdettu käytännön toteutusohje, jotka tämän työn aikana esimerkinomaisesti on laadittu tehohoidon ja päivystysalueiden, kuvantamisen ja anestesiologian alueille. Sosiaalija terveysministeriön tulisi vastata näiden erityisalojen ohjeistuksesta ja niiden ylläpidosta kuultuaan sairaanhoitopiirejä ja erikoislääkäriyhdistyksiä. 3. Tekninen arkkitehtuurimalli edellä kuvattujen ratkaisuiden toteuttamiseksi. Paperisen, manuaalisessa muodossa syntyneen ja säilytettävän, potilaskertomuksen osalta ehdotetaan noudatettavan vanhaa asetusta. 1.3 Projektin menettelytavat Arvonmäärityshanketta on valmistellut pysyvä työryhmä Pirkko Kortekankaan johdolla. Pysyvän työryhmän kokoonpano on ollut seuraava: Pirkko Kortekangas puheenjohtaja TYKS Antero Ensio Ensitieto Oy Helena Eronen PPSHP Kauko Hartikainen Suomen kuntaliitto Ritva Larjomaa Suomen kuntaliitto Sarita Maja-Hellman HUS Tämä raportti on syntynyt kahden osaprojektin tuloksena. Ensimmäinen osaprojekti toteutettiin vuoden 2003 aikana. Osaprojekti keskittyi tehohoidon ja päivystysalueiden digitaalisten hoito- ja tutkimustallenteiden arvonmääritykseen. Ensimmäiseen osaprojektiin nimettiin asiantuntijatyöryhmä, jonka koostumus oli seuraava: Seppo Ranta projektipäällikkö HAUS kehittämiskeskus Oy Janne Aaltonen HUS Tero Ala-Kokko OYS Maarit Finnberg OYS Mikko Heikkinen HUS Seppo Hovilehto EKSHP Erkki Kentala TYKS Esko Ruokonen KYS Tero Varpula HUS Liisa-Maria Voipio-Pulkki HUS Osaprojektin asiantuntijatyöryhmä kokoontui työseminaareihin 4 kertaa vuoden 2003 aikana. Näiden työpalaverien, asiantuntijaryhmälle suunnatun web-kyselyn ja sähköpostitse käydyn kirjeenvaihdon perusteella syntyi projektipäällikön koordinoimana dokumentti Digitaalisten hoito- ja tutkimustallenteiden arvonmäärityshanke: tehohoito ja päivystysalueet. Toinen osaprojekti käynnistyi kesäkuussa Se sovelsi ensimmäisen osaprojektin tuloksia hankesuunnitelman mukaisesti alueille ensihoito ja anestesiatoiminta, videot, kuvat ja äänitallenteet eri sektoreilla sekä digitaaliset mittalaitteet eri sektoreilla ja pitkäaikaismonitoroinnit.

7 7 Toisen osaprojektin asiantuntijatyöryhmän kokoonpano oli seuraava: Seppo Ranta projektipäällikkö HAUS kehittämiskeskus Oy Janne Aaltonen HUS Perttu Arkkila HUS Maaret Botska Suomen kuntaliitto Kirsi Lauerma HUS Päivi Nieminen HUS Mikko Pöyhönen P-K shp Jarmo Reponen Raahen sairaala Väinö Turjamaa TAYS Merja Tähti HUS Juha Valli HUS Liisa-Maria Voipio-Pulkki Suomen kuntaliitto Alpo Värri Tampereen teknillinen yliopisto. Lisäksi toisen osaprojektin työssä olivat mukana Matti Ruusula ja Helena Tukia HAUSista. Asiantuntijaryhmä kokoontui 4 kertaa. Se työskenteli kokousten välillä virtuaalisesti hyödyntäen Kuntaliiton käytössä olevaa sähköisen työpöydän sovellusta. Ryhmä työsti projektipäällikön ohjauksessa tämän raportin, joka yhdistää ensimmäisen ja toisen osaprojektin tulokset yhdeksi kokonaisuudeksi. Projektin taustatietona on käytetty HAUSin edustajien suorittamia kirjallisuushakuja ja yhteydenottoja ulkomaisiin toimijoihin. Projektin tuottamasta raportista on pyydetty lausunnot ja raporttia on täydennetty annettujen lausuntojen perusteella. Projektin raporttiluonnosta esiteltiin myös avoimessa seminaarissa ( ). Lopullinen versio viimeisteltiin seminaarin jälkeen.

8 8 2 Potilasasiakirjojen nykyistä käsitteistöä 2.1 Peruskäsitteitä (Stakes Sosiaali- ja terveydenhuollon sanastoja) Asiakirjallinen tieto on toiminnallista tietoa, joka syntyy organisaation toiminnan tuloksena. Asiakirjallisella tiedolla on informaatioarvon lisäksi tehtävien hoitoon liittyvää välinearvoa ja myös ns. todistusarvoa. Asiakirjallinen tieto on todiste organisaation toiminnasta. Asiakirjallisella tiedolla on sekä oikeudellista että tieteelliseen tutkimukseen liittyvää merkitystä. Hoitoprosessilla tarkoitetaan saman asiakkaan/potilaan tiettyyn ongelmakokonaisuuteen kohdistuvien hoitotapahtumien muodostama, yleensä organisaatiokohtaista, suunnitelmallista hoitosarjaa. Potilaskertomus on terveydenhuollon asiakkaan palvelujaksojen aikana kerätty asiakasasiakirjakokonaisuus (myös termillä sairaus-/terveyskertomus), joka sisältää kumuloituvaa tietoa henkilön tarpeista ja ongelmista, hänelle annetuista palveluista ja niiden toteutuksesta. Potilaskertomuksen ydintiedot ovat potilaskertomuksen yhdenmukaisesti määriteltyjä rakenteisia tietoja. Ydintiedot syntyvät hoitojakson ja/tai käynnin aikana, ja ne ovat osa terveydenhuollon ammattihenkilöstön tekemää potilaan hoidon dokumentointia. Ydintiedot voidaan upottaa potilaskertomuksen tekstiin ja niitä voidaan käyttää linkkinä yksityiskohtaisiin potilaskertomustietoihin. (Sähköisen potilaskertomuksen yhdenmukaiset rakenteiset ydintiedot Loppuraportti ) 2.2 Nykyisen asetuksen mukainen käsitekäytäntö ja lainsäädäntöä potilasasiakirjojen säilytysajoista Nykyistä potilaskertomuskäytäntöä ohjataan Sosiaali- ja terveysministeriön asetuksella potilasasiakirjojen laatimisesta sekä niiden ja muun hoitoon liittyvän materiaalin säilyttämisestä (99/2001, ). Tässä asetuksessa on määritelty potilaskertomuksen eri arvoisten osien terminologiaa ja materiaalien säilytysaikoja seuraavasti: Jatkuvakäyttöiset tiedot ja asiakirjat Yhdistelmätason tiedot: sisältää ydinosat (otsikkomuotoisena) potilaan terveys- ja sairaushistoriasta ja hoidon kannalta keskeisistä sosiaalisista tiedoista. Tiivistelmätason tiedot: on keskeinen, kumulatiivinen yhteenveto niistä potilaan hoitoprosessia koskevista tiedoista, jotka kuvaavat neuvonnan, hoidon tai kuntoutuksen sisältöä tai kulkua ja jotka ovat ohjanneet hoitopäätöksiä tai palvelevat jatkohoitoa. Muut jatkuvakäyttöiset tiedot/asiakirjat / Perustason jatkuvakäyttöiset asiakirjat, joita ovat esim. kuulon, näön ja rokotusten seurantalomakkeet, kasvukäyrät, yhteenvedot erityistyöntekijöiden antamasta hoidosta sekä leikkaus- ja muut toimenpidekertomukset. Jatkuvakäyttöisten asiakirjojen säilytysajaksi on yllä mainitussa asetuksessa nykyisin määritelty 10 vuotta potilaan kuolemasta tai, jos kuolema-ajankohdasta ei ole tietoa, 100 vuotta potilaan syntymästä ja 10 vuotta hoidon päättymisestä. Kuukauden 18. ja 28. päivinä syntyneiden, julkisessa terveydenhuollossa tuotetut asiakirjat säilytetään lisäksi pysyvästi arkistolaitoksen antaman päätöksen mukaisesti.

9 Hoitojaksokohtaiset tiedot ja asiakirjat Hoitojaksokohtaiset asiakirjat sisältävät merkintöjä potilaasta, ammattiryhmien hoito- ja tutkimussuunnitelmia, tutkimustuloksia ja lausuntoja sekä pohdiskelevaa päivittäistä seurantatietoa. Tämän tyyppisellä tiedolla ei yleensä ole pitkäaikaista merkitystä. Hoitojaksokohtaisten asiakirjojen säilytysajaksi on nykyisin määritelty pääsääntöisesti 10 vuotta ko. hoidon päättymisestä, edellyttäen, että tiivistelmä on tehty. Ellei tiivistelmää ole tehty, tietoja säilytetään 10 vuotta potilaan kuolemasta tai, jos kuolema-ajankohdasta ei ole tietoa, 100 vuotta potilaan syntymästä ja 10 vuotta hoidon päättymisestä. Lisää tietoa materiaalien nykyisistä säilytysajoista: Asetuksen 99/2001, liite,

10 10 3 Digitaaliset tallenteet 3.1 Digitaalisiin tallenteisiin liittyviä ongelmia Uudet tutkimus-, seuranta-, kuvaus- ja mittalaitteet tuottavat valtavia määriä mittausarvoja, joiden tallentaminen digitaalimuodossa on tullut mahdolliseksi erilaisiin potilastietojärjestelmiin tai erillisarkistoihin. Aineiston säilyttämisestä aiheutuu kustannuksia myös digitaalisesti toteutettuna. Ensimmäisenä käytännön hoidon alueina, jossa kertyvän aineiston suuri määrä on aiheuttanut säilytysongelmia niin digitaalisesti kuin paperille tulostettuna, ovat tehohoito ja anestesia. On jo nähtävissä, että useilla kliinisillä osa-alueilla muodostuu samanlaisia alkuperäisdatan säilytyskysymyksiä sitä mukaan kun digitaalinen tallennus potilaskertomuksen liitteeksi tulee mahdolliseksi. Esimerkkejä löytyy niin obstetriikan, kliinisen fysiologian, kliinisen neurofysiologian, fysiatrian, fysioterapian kuin keuhkotautien ja otologian alueilta. Tähän asti paperitulosteita näistä mittaustuloksista on säilytetty työpistekohtaisen arkistotilan ja omien sopimusten mukaisesti hyvin vaihtelevasti. Eräänä perusteena säilytykselle on esim. sikiön sydänäänikäyrien (ktg) osalta ollut hoidon kulkuun liittyvän mahdollisen korvausvaateen esittämiseen liittyvät aikarajat. Suuri osa yksittäisistä mittausarvoista menettää merkityksensä jo tarkkailuaineiston yhteenvedon tai tutkimuksesta tehtävän tulkinnan jälkeen. Osalla alkuperäisdatalla saattaa kuitenkin olla arvoa juridisissa selvittelyissä (esim. ktg-käyrät ja osa psykiatrisista haastatteluista), tieteellisen tutkimuksen materiaalina sekä vertailuarvoina, jos tutkimus toistetaan samalla mittauslaitteella. Terveydenhuollossa käytettävät erilaiset digitaaliset mittalaitteet mittaavat ja rekisteröivät dataa automaattisesti. Tällöin nämä laitteet tallentavat muistiinsa mitattavan parametrin hetkellisen tai tietyn ajan yli olevan keskiarvon tai mediaanin muutaman sekunnin välein arvottamatta lainkaan datan oikeellisuutta. Tällöin on mahdollista, että tallentunut data/mittaustulos on ajoittain myös väärää (esim. verenpainemitta-anturin väärä nollaustaso tai potilaan liikkumisen aiheuttamat häiriöt mittaustapahtumaan). Tästä syystä kaikki digitaalinen data tulisi arvottaa ja tulkita ennen niiden käyttöä hoitotoimien perusteena. Tämä aiheuttaa sen, että pelkän irrallisen datan arkistoiminen ilman asiantuntijan samanaikaista arvottamista ja tulkintaa voi aiheuttaa tulkinnanvaraisuutta tätä dataa myöhemmin tarkasteltaessa. Ongelmana siis on, että tallennetun datan joukossa on samanlaisena toistuvaa tai väärää dataa. Todellisuudessa merkittävästi normaalista poikkeavaa dataa on jälkikäteen vaikeaa tai mahdotonta erottaa tällaisesta virheitä sisältävästä datasta. Arvottamattomasta datasta ei voida myöskään prosessoida täysin luotettavaa tietoa. Digitaalisessa ympäristössä syntyvän datan valtava määrä aiheuttaa myös sen ongelman, että potilaan sairauden hoidon kannalta olennainen data hukkuu epäolennaisen datan joukkoon. Tämä ongelma ilmenee esimerkiksi, jos tallennetaan jostakin toimenpiteestä kuvattuja pitkiä videoita. Tällöin on mahdollista, että merkittävän löydöksen näkemiseksi/löytämiseksi on ensin selattava läpi hyvinkin paljon sairauden hoidon kannalta informaatiota sisältämätöntä eli turhaa videokuvaa. Oman ongelmansa muodostavat ohjelmistot, joiden avulla alkuperäisdata muutetaan informaatioksi ja tiedoksi. Esimerkiksi yksittäiset verenpainearvojen lukemat saattavat olla järjestelmäriippuvaisten tietokantojen eri kentissä, jolloin normaalisti data yhdistetään eri tietokantakentistä toisiinsa ohjelmistotasoisesti ja esimerkiksi taulukoidaan tai piirretään graafiseksi kuvaajaksi. Ohjelmistojen vanhentuessa on vaikea tietokantarakenteista päätellä, miten data tulisi yhdistellä tai muuttaa grafiikaksi. Lopputulos ei tällöin välttämättä ole samanlaista informaatiota, kuin se, minkä varassa hoitopäätökset tehtiin sinä aikana, kun ohjelmistot olivat normaalissa kliinisessä käytössä. Mikäli data säilytetään erillisissä laite- ja ohjelmistotoimittajien formaatissa, on säilytettävä myös tiedon rekisteröintiin ja tarkasteluun kulloinkin käytetyt ohjelmistot. Digitaalista dataa, informaatiota ja tietoa syntyy, hallinnoidaan ja tallennetaan moniin erillisiin terveydenhuollon järjestelmiin. Mikäli kaikki tällainen digitaalinen aineisto tulisi sellaisen

11 11 arkistointivelvoitteen piiriin, jossa koko aineisto kyetään säilyttämään kiistämättömässä ja tietoturvallisessa muodossa, kasvaa arkistoinnin työmäärä valtavasti. 3.2 Digitaalisten tallenteiden arkistoinnista muissa maissa Terveydenhuollon informatiikkaa käsittelevässä kirjallisuudessa on hyvin vähän käsitelty digitaalisten tallenteiden arkistointiin liittyvää problematiikkaa tai potilaan hoitoon liittyvää tiedon tarvetta hoitojakson jälkeen. Valtaosa artikkeleista on kirjoitettu teknologian näkökulmasta, ne ovat lähinnä pohdintoja tietoturvasta, standardoinnista ja arkkitehtonisista toteutuksista. Medline-, Google- ja Alltheweb-hakujärjestelmistä varsinaisesti arkistoinnin problematiikkaa ja siihen liittyvää tiedon arvottamisen pohdintaa sisältävää materiaalia ei juurikaan löytynyt (9/2004). Jonkin verran aihetta on sivuttu pintapuolisesti ja asian tärkeys on kaikesta päätellen huomattu kansainvälisestikin, mutta työ on ilmeisen alkuvaiheessa. Usein sivumennen on todettu, että kaikki digitaaliset tallenteet on myös arkistoitu eikä tiedon arvottamista ja tiivistämistä ole millään tavoin harjoitettu (Saville, Goodwin ja Bryars, 1997). Ylipäänsä mahdollisuuksia tiedon tiivistämiseen on tutkittu lähinnä siinä mielessä, että ennakkoon vaikeasti havaittavat kriittiset tilanteet tulisivat helpommin havaittaviksi. Tässä tarkoituksessa on tutkittu esimerkiksi aikasarja-analyysien käyttöä (Bauer, Fried ja Gather 2000 ja Gather, Imhoff ja Fried, 2002). Ruotsissa ei ole menossa projekteja, joissa arvioitaisiin tiedon arkistointia. Pääsääntö on, että kaikki rekisteröity tieto arkistoidaan vähintään 10 vuoden määräajan 1. Iso-Britanniassa tilanne on pitkälti samanlainen: kaikki rekisteröity tieto on arkistoiva määräajaksi (NHS HSC 1999/053). Toisaalta dataa on myös osittain arvotettu ja määritetty tuhottavaksi määrätyn säilytysajan kuluttua (NHS RMP 2003). Yhdysvalloissa akateemisten sairaaloiden kiinnostuksena on enemmänkin säilyttää mahdollisimman paljon tietoa sähköisessä muodossa. Periaatteena monissa sairaaloissa kuitenkin on, että tieto siirretään on-line arkistosta off-line tilaan, kun potilaan tiedon käyttöfrekvenssi on pudonnut tietyn raja-arvon alle 2. 1 Sähköposti: Jordin, Bo, Socialstryrelsen, Stockholm, Sverige 2 Suullinen tiedonanto: Abenstein, John, Mayo clinic, Rochester, MN, USA

12 12 4 Tiedon arvottamisen ja prosessoinnin lähtökohtia 4.1 Tiedon syntyketju: data, informaatio ja tieto Terveydenhuollon informaatiojärjestelmät voidaan jakaa kahteen pääosaan: kliiniseen osaan ja hallinnolliseen osaan (Nenonen & Nylander, 2001). Tämä projekti kohdentuu kliinisiin tietokantoihin ja niissä olevaan kliiniseen dataan. Kliinisessä työssä data, informaatio ja tieto keskittyvät olemassa olevaan potilaaseen, jolla on nimi ja oma henkilötunniste. Potilasta koskevan datan virheettömyys ja kattavuus on tärkeää, koska potilasta koskevat päätökset tehdään datasta alkavan tiedon syntyketjun perusteella. Hallinnollisessa ja tilastollisessa käytössä, kuten laatujärjestelmissä, talous- ja toimintojärjestelmissä sekä epidemiologisissa tietojärjestelmissä, tiedon muodostus on erillään yksittäisestä potilaasta, jolloin datassa keskeisintä on luokiteltavuus, vertailukelpoisuus ja oikeellisuus. Arkipuheessa tehdään harvoin eroa datan, informaation ja tiedon/tietämyksen käsitteiden välille. Data on numeerisesti ilmaistua informaation ja tiedon luonnin raaka-ainetta, joka perustuu yksittäisiin havaintoihin taustalla olevasta ilmiöstä. Yhteydestään irrotettuina näillä havainnoilla ei ole yleensä mitään arvoa, mutta jatkojalostamisen jälkeen niistä syntyy informaatiota ja tietoa/tietämystä. Datasta syntyy informaatiota silloin, kun se liitetään kontekstiin, sitä luokitellaan ja analysoidaan esim. matemaattisesti, siitä poistetaan virheet tai sitä tiivistetään ja havainnollistetaan. Älyllisen toiminnan liittäminen dataan ja informaatioon synnyttää tietoa. Terveydenhuollon tietämys on prosessoinnin tulos, joka sisältää laajan käsitteellisen kytkennän käsiteltävään terveyssairausilmiöön. Tietokoneet toimivat pelkästään datan tasolla, mutta ihmiset viestivät informaation ja tiedon tasolla käyttäen viestintävälineenään usein tietokonetta. Seuraavassa kuviossa (kuva 2) on esitetty tiedon prosessointivaiheet. Kuva 2: Tiedon prosessointi ja hierarkia

13 Potilasdata, -informaatio ja -tieto terveydenhuollossa Potilasdatan (alkuperäistallenne) tuntomerkkejä Tarkistamaton ja validoimaton data. Kaikki mittauksilla, kuvauksilla, äänittämällä tai muulla tavoin saadut havaintotulokset potilaasta. Havainnot/tulokset voivat sisältää myös päällekkäistä ja monentyyppistä tarpeetonta ja virheellistäkin dataa. Datan määrä on koko ajan eksponentiaalisesti lisääntyvä, joten vaikuttaa siltä että tarjottu tallennuskapasiteetti tullaan koko ajan täyttämään. Paperimaailmassa dataa ei tallenneta vaan tallennettava informaatio/tieto on jo tiedon tallentajan arvottamaa ja prosessoimaa. Työryhmä ehdottaa, että sähköisen potilastiedon kontekstissa data -termiä voitaisiin kuvata suomenkielisellä sanalla alkuperäistallenne Potilasinformaation (käyttötallenne) tuntomerkkejä Yhteen kerättyä ja järjestettyä dataa. Informaatio on osittain teknisesti validoitua ja korjattua, mutta voi sisältää myös virheellistä informaatiota. Informaatiotasolla ei pyritä tekemään hoidollisia ratkaisuja vaan informaatio tarjotaan erityisosaamista omaavalle hoitohenkilöstölle käytettäväksi tietämystä ja inhimillistä älykkyyttä vaativaa päätöksentekoa varten. Informaatiota käytetään raakaaineena tiedon tuottamiselle. Informaation arvo on vähäinen ja tulkinnanvarainen ilman tietoa informaation syntymisen, potilaan tilan ja hoitoympäristön kontekstista. Informaatio on usein tallennettuna operatiivisiin, osastokohtaisiin tietojärjestelmiin. Informaatio on prosessoitava tiedoksi ennen tallentamista/periyttämistä potilaskertomusjärjestelmään. Työryhmä ehdottaa, että sähköisen potilastiedon kontekstissa informaatio -termiä voitaisiin kuvata suomenkielisellä sanalla käyttötallenne Potilastiedon tuntomerkkejä Terveydenhuollon ammattilaisen tekemä ja tilanteen konteksti huomioon ottava tulkinta informaatiosta. Informaatioon on liitetty erilaista kokemuksen ja koulutuksen mukanaan tuomaa tulkintaa. Data (esimerkiksi jotkin mittaustulokset, kuten pituus, paino, verenpaine jne.) voivat sellaisenaan muuttua potilastiedoksi, kun on tehty inhimillinen tulkinta siitä, että mittaustulos on looginen ja kontekstiin sopiva. Tietoa voidaan tallentaa myös rekisteröimällä automaattisesti ennalta määriteltyjä inhimillisen toiminnan tuloksia (esimerkiksi lääkkeiden kokonaisannosten automaattinen kirjautuminen infuusiopumpuista). Myös automaattisten skriptien avulla voidaan poimia jotakin informaatiota tietotasolle. Tällöinkin skriptit on tuotettu ja poiminnan tulos hyväksytty inhimillisen älykkyyden avulla.

14 14 5 Digitaalisten hoito- ja tutkimustallenteiden arvottamisen ja säilyttämisen yleisperiaatteet 5.1 Tallenteiden arvottamisen ja säilyttämisen yleisperiaate Hanketyöryhmä esittää, että jatkossa noudatettaisiin yleisellä tasolla seuraavassa esitettävää digitaalisten hoito- ja tutkimustallenteiden arvottamisen periaatetta (kuva 3). Ryhmän näkemyksen mukaan periaate on riittävän yleinen, joten se ei vanhene välittömästi nähtävillä olevassa tulevaisuudessa, toisaalta periaate antaa mahdollisuuden riittävän yksityiskohtaisille tulkintaohjeille. Kuva 3: Digitaalisten tallenteiden arvottamisen ja säilyttämisen periaatteellinen malli suuri arvo Yhteenvetokertomus -potilastieto Potilastiedon arvotus Potilaskertomus -järjestelmän tietokanta Tallennetaan 10 v kuolemasta tai 100 v syntymästä ja 10 v hoidon päättymisestä Digitaalisen aineiston arvo Hoitokertomus -potilastieto Potilasinformaatio (käyttötallenne) Informaation tulkinta kontekstin mukaisesti Potilaskertomus -järjestelmän tietokanta Datan prosessointi standardimuotoon Operatiivisen järjestelmän tietokanta Tallennetaan 10 v Tallennetaan 1 v Potilasdata (alkuperäistallenne) Hoidon aikana syntyvä digitaalinen data Mittalaitteen muisti Tallennetaan tunteja/viikkoja pieni arvo pieni tarve Tallennuskapasiteetin tarve suuri tarve Käytännössä siis potilaan tilaa mittaavat tai kuvaavat tai hoitoa antavat laitteet tallentavat omaan suhteellisen lyhytaikaiseen muistiinsa potilasdataa (alkuperäistallenne). Tästä aineistosta yhdistelemällä ja esitystapoja valikoimalla syntyy potilasinformaatiota (käyttötallenne). Potilasinformaatiota käytetään sähköisissä järjestelmissä tyypillisesti osastotason tietojärjestelmissä. Sieltä potilasinformaatio hävitetään yhden vuoden kuluttua tiedon muodostumisesta tai käytöstä. Kun tähän potilasinformaatioon liitetään hoitohenkilökunnan tulkitsema tieto potilasinformaation syntykontekstista ja yleistä terveydenhuollon tietämystä, syntyy hoitokertomustason potilastietoa. Osa tästä hoitokertomustason potilastiedosta liittyy luonteeltaan yhteen hoitojaksoon ja osaa taas tarvitaan kyseisen potilaan hoidossa jatkuvasti (yhteenvetokertomustason potilastieto). Hoitokertomus (lyhyen määräajan säilytettävä): Hoitokertomuksella tarkoitetaan tiettyyn hoidon kokonaisuuteen liittyvää tietoa potilaasta, ammattiryhmien hoito- ja tutkimussuunnitelmia, tutkimustuloksia ja lausuntoja sekä pohdiskelevaa päivittäistä seurantatietoa. Potilastietojen pitkäaikaisarvo ei ole määriteltävissä tiedon kirjaamishetkellä. Hoitokertomus säilytetään kymmenen vuotta

15 15 hoitojakson päättymisestä, minkä jälkeen se hävitetään edellyttäen, että yhteenvetokertomus on laadittu. Yhteenvetokertomus (eliniän säilytettävä): Yhteenvetokertomuksella tarkoitetaan hoitokertomuksesta tiivistettyä yhteenvetoa ja/tai muita keskeisiä potilaan hoitoon pysyvästi vaikuttavia digitaalisesti syntyneitä potilastietoja. Yhteenvetokertomus voi sisältää myös yksittäiseen käyntiin liittyviä potilastietoja. Säilytetään kymmenen vuotta potilaan kuolemasta tai jos tämä ei ole tiedossa, 100 vuotta potilaan syntymästä ja kymmenen vuotta hoitojakson päättymisestä. Yleisperiaatteena tiedon tallennukselle on, että vain potilastietoa tallennetaan osaksi kansallista sähköistä potilaskertomusta ja säilytetään sitä koskevien säädösten mukaisesti. Työryhmän näkemyksen mukaan käyttötarkoitus (potilaan hoito) huomioiden esitetyt säilytysajat ovat kliinisen tarpeen mukaiset. Potilasdataa (alkuperäistallenne) käytetään välittömässä hoidossa, potilasinformaatiota (käyttötallenne) yhden hoitojakson aikana. Hoitojakso voi tarkoittaa useitakin käyntejä saman syyn takia esimerkiksi avohoidossa tai raskauden tilan seurantaa. Hoitokertomustason potilastiedon tarve nähdään olevan kymmenen vuotta, tätä vanhempiin tietoihin on erittäin harvoin tarvetta palata. Tietyt määritellyt yhteenvetokertomustasoiset potilastiedot on tarve säilyttää potilaan elinajan. Työryhmä näkee myös erittäin tärkeäksi sen, että säilytysajat eri lähteistä peräisin olevalle potilastiedolle ovat yhdenmukaiset: esimerkiksi että röntgenkuvat säilytetään saman ajan kuin lausunnot ja kliinistä hoitoa koskevat tiedot 5.2 Täsmennyksiä yleisperiaatteeseen Oikeus- ja valitusprosessit ja potilaan oikeusturva Tiedon tallentamisen pääperiaatteena siis on säilyttää se osa dataa tiedoksi jalostettuna, jonka perusteella hoitopäätökset on tehty. Potilasdata ja -informaatio tulee kuitenkin säilyttää, mikäli käynnissä tai käynnistymässä on jokin potilaan hoitoa koskeva oikeus- tai valitusprosessi. Potilasvahinkojen selvityksessä saattaa olla tarpeellista palata alkuperäiseen mitta- tai lääkintälaitteiden tuottamaan dataan, mikäli epäillään ongelmia tai epäselvyyksiä siinä päättelyketjussa, jolla data on muutettu tiedoksi. Tässäkin tapauksessa ongelmaksi jäävät alkuperäisdatan validointiin ja ohjelmistojen vanhenemiseen liittyvät kysymykset. Työskentelyn aikana on toistuvasti tuotu esille huoli siitä, että tahallisesti tai tahattomasti saatettaisiin hävittää dataa, joka olisi oleellista annetun hoidon oikeellisuutta jälkikäteen arvioitaessa. Työryhmän näkemyksen mukaan esittämämme käytäntö ei kuitenkaan tässä suhteessa mitenkään muuttaisi tilannetta nykyisestä: Paperisessa maailmassa tietoja voidaan aivan samoin kirjata tai jättää kirjaamatta dokumentteihin, voidaan käyttää epävirallisia muistilappuja joidenkin tietojen kirjaamiseen jne. Suurta osaa mittaustuloksista ei kirjata minnekään, koska ne arvotetaan aktuellissa hoitotilanteessa arvottomiksi tai niitä ei ennätetä kirjata. Toisaalta digitaaliset järjestelmät tulisi rakentaa siten, että primaarimittauksesta lähtien digitaalisessa muodossa käsiteltävä tieto noudattaa paikallisesti tarkemmin määriteltävän laatujärjestelmän vaatimuksia. Tämä parantaa oleellisesti tiedon laatua. Laatujärjestelmien avulla tulisi myös seurata annetun hoidon laatua yksittäisiä potilastapauksia myöten. Tätä tarkoitusta varten potilasinformaatio on käytettävissä vuoden ajan hoitojakson päättymisestä, mikä työryhmän mielestä on hyvinkin riittävä aika laatupoikkeamien havaitsemiseen. Laatujärjestelmien referenssinä voidaan sitä paitsi ehdottamassamme käytännössä käyttää digitaalista dataa vuoden määräaikaa pidempäänkin, jos potilaan välittömästi identifioivat tunnisteet on poistettu Tieteellinen tutkimustyö ja kehittämistyö Tieteellistä tutkimustyötä ja kehittämistyötä varten saattaa olla tarpeellista kerätä alkuperäisessä digitaalisessa muodossa olevaa dataa ja informaatiota enemmän ja säilyttää sitä pidempään kuin kliininen toiminta edellyttää. Dataa saatetaan käyttää esimerkiksi retrospektiivisesti erilaisten

16 16 hypoteesien testaamiseksi ennen varsinaista satunnaistettua prospektiivista tutkimusta. Myös kliiniset lääketutkimukset edellyttävät, että mitattu alkuperäinen data on käytettävissä pitkään tutkimuksen teon jälkeen. Työryhmän ehdottama käytäntö on, että data voidaan näissä tilanteissa tallentaa, mutta sellaisessa muodossa ettei potilaan identiteetti ole välittömästi datasta tunnistettavissa. Tämän tiedon käyttötarkoituksena on ainoastaan tieteellinen tutkimustyö ja kehitystyö. Henkilöllisyyden avaavaa koodia tulisi säilyttää erillään ja sen käyttöön tarvittaisiin asianmukainen tutkimuslupa ja koodin käytöstä tulisi rekisteröityä koodin käyttäjän identifioiva lokitieto. Kun arkistointisääntöjä nyt laaditaan, niillä on vaikutusta myös potilasaineistojen käyttömahdollisuuksiin tutkimustoiminnassa. Vaikutus voi olla tutkimusta edistävä, sille neutraali tai tutkimusta haittaava esimerkiksi määräämällä tuhottavaksi käyttökelpoista tutkimusaineistoa. Työryhmän mielestä arkistosääntöjen muutoksilla tulisi olla tieteelliseen tutkimuskäyttöön joko tutkimusta edistävä tai neutraali vaikutus. Tallennetulle tiedolle saattaa tulevaisuudessa myös syntyä sellaisia tutkimuksellisia käyttötarpeita, joita tällä hetkellä ei tunneta. Työryhmä katsoi, että näitä mahdollisia tulevaisuuden käyttötarpeita ei tule tässä vaiheessa huomioida esimerkiksi edellä mainittujen datan tekniseen käytettävyyteen liittyvien ongelmien takia. Tutkimustoimintaan liittyy todennäköisesti muitakin näkökohtia, joiden vuoksi työryhmä ehdottaa, että tutkimustyön osalta digitaalisen tiedon arkistointiin liittyvät näkökohdat ja asiaa koskeva ohjeisto tulisi selvittää erillisessä projektissa.

17 17 6 Käytännön toteutusohje päivystysalueiden ja tehohoidon, kuvantamisen ja anestesiologian alojen digitaalisen tiedon arvottamiseksi ja säilyttämiseksi Oheiseen taulukkoon on koottu työryhmien näkemys siitä, minkälainen sähköinen materiaali on potilastietoa, joka on syytä tallentaa kansalliseen sähköiseen potilaskertomukseen yhteenvetokertomuksen tasoisena, potilaan eliniän säilytettävänä ja minkälainen on hoitokertomuksessa 10 vuoden ajan hoitojakson päättymisestä säilytettävää. Lisäksi on esimerkinomaisesti määritelty potilasdata (alkuperäistallenne) ja informaatio (käyttötallenne). Päivystysalueet ja tehohoito Kuvantaminen Anestesiologia Yhteenvetokertomus Tallennetaan 10 vuotta kuolemasta tai 100 vuotta syntymästä ja 10 vuotta hoidon päättymisestä Hoitokertomus Tallennetaan 10 vuotta 1. Hoitojakson ajankohta 2. Kaikki hoitojaksokohtaiset ICD-10 diagnoosit 3. Kaikki hoitojaksokohtaiset toimenpiteet (Pohjoismainen toimenpide- ja leikkausluokittelu) 4. Yhteenveto niistä potilaalle annetuista lääkkeistä ja nesteistä rakenteisessa muodossa (lääkeaine ja sivuvaikutus), jotka ovat aiheuttaneet vakavia sivuvaikutuksia 5. Suoran tekstin muodossa oleva yhteenveto hoitojaksosta 6. Hoidon lopputulos rakenteisessa muodossa 1. Lääkärien ja hoitajien tekstimerkinnät hoidon kulusta (ns. dekursusmerkinnät, hoitosuunnitelmat ym. vastaavat) vapaana tekstimuotoisen tietona. Merkintöjen laatuun on syytä kiinnittää entistä enemmän huomiota ja niiden tulee sisältää kuvaus oleellisista potilaan voinnin muutoksista ja perustelut annetulle hoidolle 2. Hoitojaksoon liittyvät sairauden vaikeusastetta ja tehohoidon intensiteettiä kuvaavat pisteytykset rakenteisena tietona. Käytettyjä pisteytysjärjestelmiä ovat esimerkiksi seuraavat: APACHE II, SAPS II, SOFA, PRISM II, PIM, TISS76 3. Potilaalle määrätyt lääkkeet ja nesteet rakenteisessa muodossa ja annettujen Lausuntotietojen tutkimuksen ja löydöksen rakenteellinen osa (Automaattisesti linkitettävät tiedot RISPACS-arkistoitavasta tiedoista) 1. Tutkimuskoodit 2. Diagnoosikoodit 3. Potilaan tutkimuksen yhteydessä saama säteilyannos. Kliininen yhteenveto sisältää tiedot kuvantamisesta. Hoitokertomukseen liitetään pääsääntöisesti vain sitä kuvatietoa, jolla katsotaan olevan potilaan hoidon kannalta merkitystä (tietty tulkittu kuvatieto). Hoitokertomuksessa säilytettävä kuvatieto voidaan fyysisesti arkistoida erilliseen järjestelmään, mutta siitä tulee olla linkki potilaskertomukseen. Hoitokertomukseen tallennettava kuvatieto: 1. Automaattisesti aina tallennettava toistettujen tutkimussarjojen kuvatieto: ensimmäinen ja viimeinen kuva (esim. tehohoitojakson aikana otetut thorax-kuvat) 2. Automaattisesti aina tallennettava kuvatieto, vaikka löydöstä ei olisikaan: ensimmäinen tiettyyn 1. Anestesian ajankohta 2. Anestesiakoodi 3. Dg (ICD-10), anestesiassa tehdyn toimenpiteen tmpkoodi [teknisesti toteutus siten, että kyseinen anestesia sidotaan osaksi sitä toimenpidettä, johon se kuuluu jos tästä toimenpiteestä on dg ja tmp-tieto erikseen olemassa] 4. Potilaan hoidon tai tulevan hoidon kannalta oleelliset poikkeamatiedot (syötön kannalta pakollinen tieto). Tieto rakenteisessa muodossa ja lisäksi vapaan tekstin kommenttimahdollisuus: (Esimerkkejä) a) Yhteenveto niistä potilaalle annetuista lääkkeistä ja nesteistä rakenteisessa muodossa (lääkeaine ja sivuvaikutus), jotka ovat aiheuttaneet vakavia sivuvaikutuksia b) Intubaatiovaikeus 1. Anestesian kesto (mistä mihin?) 2. Hoitopaikan tieto (OID?): leikkaussali ja heräämö 3. Hoitoisuusluokitus, ASAluokka 4. Anestesiamuoto rakenteisessa muodossa 5. Hoitavan henkilöstön identifikaatio (OID) ja ajankohta, jolloin osallistuneet hoitoon: a) anestesialääkäri(t) b) anestesiahoitaja(t) 6. Potilaalle annetut lääkkeet, ml. esilääkitys, rakenteisessa muodossa 7. Potilaalle annetut nesteet rakenteisessa muodossa 8. Hoitolaitteiden asetusten tiedot 9. Tiedot potilaalla anestesian

18 18 Potilasinformaatio (käyttötallenne) Tallennetaan 1 vuosi Potilasdata (alkuperäistallenne) Tallennetaan tunteja/viikkoja lääkeaineiden kumulatiivinen vuorokausittainen annos. 4. Halutut käyrämuotoiset tiedot, valokuvat ja videomuotoiset tiedot, esimerkiksi ekg-käyrät, ultraäänikuvat ym., jos nämä sisältävät potilaan jatkohoitoa varten oleellista tietoa. Tiedot voidaan tallentaa kuvamuotoisena tai muuta soveltuvaa standardia tapaa noudattaen 5. Tiedot potilaalla tehohoitojakson aikana olleista hoidon kannalta olennaisista kanyyleistä, dreeneistä, vierasesineistä ym. vastaavista laitteista rakenteisessa muodossa. Laitteiden asetustietojen tulee sisältää vähintään seuraavat tiedot: a) Laitteen nimi/tyyppi b) Laitteen kauppanimi c) Asetuspäivämäärä ja kellonaika d) Poistopäivämäärä ja kellonaika e) Anatominen sijainti, jossa laite on ollut f) Laitteen asentajan tunnistetiedot (OID-koodi) 6. Sellaiset fysiologiset mittaustulokset yksittäisinä arvoina tai trendeinä tai muut vastaavat tiedot, joilla katsotaan olevan oleellista merkitystä potilaan jatkohoidolle. Nämä tulisi sisällyttää dekursus- tai epikriisiosuuksiin tekstimuotoisena tai tallentaa kuvamuotoisena tietona 7. Jatkohoitoa varten annetut ohjeet Päivystysalueen hoidon tai tehohoidon aikainen potilaan hoidossa käytettävä informaatio. Tyypillisesti päivystysalueen tai tehohoidon tietojärjestelmässä (ohjelmistotoimittajan formaatissa). Informaatiota saattavat olla myös potilaan tutkimuksia ja hoitoa selventävät valokuvat ja videot. Monitorointi- ja hoitolaitteiden muistissa oleva hoitoa koskeva data. Osa tästä datasta saattaa olla automaattisesti linkitettyä siten, että se siirtyy informaatioksi potilastietojärjestelmiin. Osa kirjataan tyypillisesti käsin potilasinformaation osaksi. tutkimukseen liittyvä kuvatietokokonaisuus kustakin anatomisesta kohteesta (esim. lonkan murtumaepäily, jossa ei löydöstä) Valikoitava hoitokertomukseen tallennettava kuvatieto: Tulkinnan tai hoitoprosessin aikana tallennettavaksi valikoitava kuvatieto: hoitavan lääkärin ja/tai radiologin valitsemat/merkitsemät tietyt INDEX-kuvat tai koko kuvakokonaisuus, johon lausuntoon kirjattu löydös perustuu. Järjestelmissä tulee olla pakollinen kenttä arkistoimistavan valitsemisesta: a. koko tutkimus, b. valitse Index-kuvat. Jos valintaa ei ole tehty, arkistoituu koko tutkimus. Pitkäaikaisesti säilytettävä kuva ja lähete -lausuntotieto muodostavat kokonaisuuden, jolloin säilytysaika on yhdenmukainen (10 v). Lausunnosta siirtyy yhteenvetotietoihin rakenteellisessa muodossa (koodeina) syntyneet tiedot tehdyistä tutkimuksista ja löydöksistä. Kuvatieto, joista tulkinta on tehty ei siirry yhteenvetokertomukseen. Raakadatasta potilaan hoitoa varten poimittu informaatio. Tyypillisesti Dicom-muotoon tallennettu kuvantamistutkimusten data. Informaatiota sisältävät valokuvat, videot ja äänitallenteet. Yhteen tutkimukseen liittyvän kuvatietokokonaisuuden tulee säilyä vähintään niin kauan, että lausunto on annettu ja tallennettu hoitokertomukseen ja hoitokertomukseen tallennettava kuvainformaatio on arkistoitu. Kuvantamislaitteen muistissa oleva tehtyä tutkimusta koskeva raakadata. Potilaan hoitotarkoitusta varten kuvantamistutkimusten raakadataa tulee säilyttää enintään yhden vuoden ajan. Digitaalinen kameran muistissa oleva valokuva- ja videodata. aikana olleista tai laitetuista hoidon kannalta olennaisista kanyyleistä, dreeneistä, vierasesineistä ym. vastaavista laitteista rakenteisessa muodossa. Laitteiden asetustietojen tulee sisältää vähintään seuraavat tiedot: a) Laitteen nimi/tyyppi b) Laitteen kauppanimi c) Asetuspäivämäärä ja kellonaika d) Poistopäivämäärä ja kellonaika e) Anatominen sijainti, jossa laite on ollut f) Laitteen asentajan tunnistetiedot (OIDkoodi) 10. Halutut käyrämuotoiset tiedot, valokuvat ja videomuotoiset tiedot, esimerkiksi ekg-käyrät, ultraäänikuvat ym., jos nämä sisältävät potilaan jatkohoitoa varten oleellista tietoa. Tiedot voidaan tallentaa kuvamuotoisena tai muuta soveltuvaa standardia tapaa noudattaen 11. Sellaiset fysiologiset mittaustulokset yksittäisinä arvoina tai trendeinä tai muut vastaavat tiedot, joilla katsotaan olevan oleellista merkitystä potilaan jatkohoidolle. Nämä tulisi sisällyttää dekursus- tai epikriisiosuuksiin tekstimuotoisena tai tallentaa kuvamuotoisena tietona 12. Jatkohoitoa varten annetut ohjeet Anestesiatoimenpiteen aikana potilaan hoidossa käytettävä informaatio. Informaatio on tyypillisesti anestesiatietojärjestelmässä ohjelmistotoimittajan formaatissa. Monitorointi- ja hoitolaitteiden muistissa oleva hoitoa koskeva data. Osa tästä datasta saattaa olla automaattisesti linkitettyä siten, että se siirtyy informaatioksi potilastietojärjestelmiin. Osa kirjataan tyypillisesti käsin potilasinformaation osaksi.

19 19 7 Jatkotoimet Tämä raportti ja laajemmin hanke, jonka puitteissa raportti on syntynyt kuuluu osaprojektina Kansalliseen hankkeeseen terveydenhuollon tulevaisuuden turvaamiseksi ja siellä sähköisten potilasasiakirjojen hankekokonaisuuteen. Näin ollen tämä hankeraportti toimitetaan Kansallisen terveyshankkeen sähköisten potilasasiakirjojen toteuttamista ohjaavalle työryhmälle. Johtopäätökset tämän raportin mukaisista toimenpiteistä vetää ja mahdollisiin toimenpiteisiin ryhtyy kyseinen työryhmä. Tätä muistiota valmistellut työryhmä on todennut potilaskertomuksiin liittyvän terminologian valitettavan monimutkaiseksi ja vaikeaselkoiseksi. Tämän vuoksi mahdollisen asetuksen valmistelun yhteydessä terminologiaa tulisi yksinkertaistaa ja selkeyttää. Terminologiaa tulisi pohtia nimenomaan sähköisen toimintatavan lähtökohdista, mihin onkin pyritty tätä muistiota laadittaessa. Tulevan yhteenvetokertomuksen ja hoitokertomuksen suhde nykyisin käytössä oleviin ydintietoihin tulee määritellä mahdollista asetusta laadittaessa. Tätä raporttia valmistellut työryhmä suosittelee seuraavia toimenpiteitä, jotta tämän raportin mukaiset toimenpiteet voitaisiin toteuttaa: 1. Tässä raportissa käsitellyt ohjeet digitaalisesti tuotetun tiedon arkistoinniksi tulisi saattaa juridisesti samantasoisiksi kuin varhemmat potilaskertomuksen arkistoinnista annetut ohjeet (STM:n asetus potilasasiakirjojen laatimisesta sekä niiden ja muiden hoitoon liittyvän materiaalin säilyttämisestä 99/2001). 2. Tekniset valmiudet tässä esitettyyn toimintatapaan, siitä syntyvät kustannukset ja tarvittavat siirtymäajat on selvitettävä ennen lainsäädännöllisiin toimenpiteisiin ryhtymistä. 3. Mikäli päätetään ryhtyä juridisesti velvoittavan ohjeiston laatimiseen tämän raportin käsittelemien asiakokonaisuuksien suhteen, olisi asiasta laajalti tiedotettava, jotta sairaanhoitopiirit ja tietojärjestelmien toimittajat voisivat varautua muutoksiin. 4. Niitä potilastietoja, joita tässä raportissa suositellaan säilytettäväksi 10 tai 100 vuotta, ei voi tallentaa hoitoprosessin tukijärjestelminä toimivissa osastokohtaisissa tietojärjestelmissä. Näin ollen ennen kuin tässä käsiteltyjä toimenpiteitä voidaan käytännössä ryhtyä toteuttamaan, pitää olla luotuna sellainen sähköinen potilaskertomusjärjestelmä, johon hoitojakson aikana syntyneet tiedot voidaan tallentaa. 5. Rakenteisessa muodossa pitkäaikaisarkistoitavien potilastietojen osalta kyseisen rakenteisen muodon ja sen edellytysten tulee olla valmiina. Tämä tarkoittaa ennen kaikkea sitä, että tarvittavien luokittelujärjestelmien koodistojen koodistotunnisteiden tulee olla valmiina kansallisella tasolla. 6. Paikalliset käytännöt tiedon tallentamisesta, siirroista tietokannasta toiseen ja hävittämisestä on kirjattava kunkin organisaation tiedonkäsittelykäytäntöjä ohjaavaan arkistonmuodostamissuunnitelmaan uudistetun käytännön tullessa voimaan.

20 20 8 Kirjallisuusviitteet 1. Bauer, M., Fried, R. and Gather, U., Dimension reduction for highdimensional onlinemonitoring data in intensive care. Stud Health Technol Informatics Gather, U., Imhoff, M. and Fried, R., Graphical models for multivariate time series from intensive care monitoring. Stat Med Nenonen, M. & Nylander O., Pohdintoja terveydenhuollon informaatiojärjestelmän teoreettisesta viitekehyksestä. Aiheita-monistesarja 29/2001. Stakes, Helsinki 4. NHS HSC 1999/053: NHS Health Service Circular 1999/053, Department of Health, UK. 5. NHS RMP 2003: NHS East London and the City, Mental Health Trust, Records Management Policy, version 2.1, final. ELCMHT, Saville, J., Goodwin, L. and Bryars, D., Data extraction and archiving for nursing research using a bedside clinical information system. Stud Health Technol Informatics Turban E., McLean E., Wetherbe J., Bolloju N., Davison R., Information technology for management: transforming business in the digital economy. John Wiley & Sons Inc., 2002.

Sähköisen potilaskertomuksen tietomääritysten käyttöönotto

Sähköisen potilaskertomuksen tietomääritysten käyttöönotto Sähköisen potilaskertomuksen tietomääritysten käyttöönotto Terveydenhuollon Atk-päivät Turku 31.5.2007 Kristiina Häyrinen Kuopion yliopisto Terveyshallinnon ja -talouden laitos Tavoitteet edelleen voimassa

Lisätiedot

Suomeksi Potilastiedot valtakunnalliseen arkistoon

Suomeksi Potilastiedot valtakunnalliseen arkistoon Suomeksi Potilastiedot valtakunnalliseen arkistoon Potilastiedot tallennetaan jatkossa valtakunnalliseen Potilastiedon arkistoon. Potilastiedon arkisto on osa uutta terveydenhuollon tietojärjestelmää,

Lisätiedot

Moniammatillinen hoitokertomus;

Moniammatillinen hoitokertomus; Moniammatillinen hoitokertomus; tavoitteena tietojen yhteiskäytt yttö yli organisaatiorajojen Marianne Eronen Lasten ja nuorten sairaala HUS Mitä moniammatillisuus on? Moniammatillisuus tarkoittaa potilaan,

Lisätiedot

Kansallinen Terveysarkisto - KanTa

Kansallinen Terveysarkisto - KanTa Kansallinen Terveysarkisto - KanTa KanTa-palvelut pähkinänkuoressa 14.5.2012 Heikki Virkkunen THL / OPER 1 KanTa-palvelut: Tiivistetysti KanTa-palvelut ovat kansallisia terveydenhuollon tietojen sähköisiä

Lisätiedot

YO-SAIRAALOIDEN MONIAMMATILLINEN HOITOKERTOMUS. Vallitsevan tilanteen lähtökohdat ja käyttötapojen linjaukset

YO-SAIRAALOIDEN MONIAMMATILLINEN HOITOKERTOMUS. Vallitsevan tilanteen lähtökohdat ja käyttötapojen linjaukset YO-SAIRAALOIDEN MONIAMMATILLINEN HOITOKERTOMUS Vallitsevan tilanteen lähtökohdat ja käyttötapojen linjaukset YMMÄRTÄÄKSEEN NYKYISYYTTÄ ON TUNNETTAVA HISTORIA Lähtökohdat Ensimmäinen työskentelykausi Toinen

Lisätiedot

Suomeksi Potilastiedot valtakunnalliseen arkistoon

Suomeksi Potilastiedot valtakunnalliseen arkistoon Suomeksi Potilastiedot valtakunnalliseen arkistoon Potilastiedot tallennetaan jatkossa valtakunnalliseen Potilastiedon arkistoon. Potilastiedon arkisto on osa uutta terveydenhuollon tietojärjestelmää,

Lisätiedot

Miten edella kuvatut haasteet pystytään toteutamaan, projektitutkija Jaakko Niinimäki, Oulun yliopistollinen sairaala

Miten edella kuvatut haasteet pystytään toteutamaan, projektitutkija Jaakko Niinimäki, Oulun yliopistollinen sairaala SUOMEN KUNTALIITTO Sosiaali- ja terveysyksikkö Miten edella kuvatut haasteet pystytään toteutamaan, projektitutkija Jaakko Niinimäki, Oulun yliopistollinen sairaala ESKO-muItimediakertomus miten edellä

Lisätiedot

Valtakunnallinen arkistoratkaisu ja OID-koodin käyttö. Antero Ensio, toimitusjohtaja Ensitieto Oy Terveydenhuollon Atk-päivät 29.-30.5.

Valtakunnallinen arkistoratkaisu ja OID-koodin käyttö. Antero Ensio, toimitusjohtaja Ensitieto Oy Terveydenhuollon Atk-päivät 29.-30.5. Valtakunnallinen arkistoratkaisu ja OID-koodin käyttö Antero Ensio, toimitusjohtaja Ensitieto Oy Terveydenhuollon Atk-päivät 29.-30.5.2006 Mikkeli Normatiiviset vaatimukset ja lähteet lait standardit julkaisut

Lisätiedot

Lääkitysmäärittelyt 2016 Liite 1: Käsitteet

Lääkitysmäärittelyt 2016 Liite 1: Käsitteet Lääkitysmäärittelyt 2016 1(10) Lääkitysmäärittelyt 2016 Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Heikki Virkkunen Päivi Mäkelä-Bengs Riikka Vuokko Versio 0.1 (27.10.2015) Lääkitysmäärittelyt 2016 2(10) Pvm Päivitetyt

Lisätiedot

Hoitokontaktin kirjaamisen auditointi. Matti Liukko MHL-Palvelut oy Matti.liukko@kolumbus.fi +35850 5597850

Hoitokontaktin kirjaamisen auditointi. Matti Liukko MHL-Palvelut oy Matti.liukko@kolumbus.fi +35850 5597850 Hoitokontaktin kirjaamisen auditointi Matti Liukko MHL-Palvelut oy Matti.liukko@kolumbus.fi +35850 5597850 Matti Liukko WONCA luokituskomitea ICPC, Kuntaliitto: DRG, RAVA, FIM Laatujohtaminen Kuntaliitto

Lisätiedot

HOITOKETJUN ARVIOINTI JA POTILASKERTOMUS

HOITOKETJUN ARVIOINTI JA POTILASKERTOMUS HOITOKETJUN ARVIOINTI JA POTILASKERTOMUS Pirkko Kortekangas LT, kir el, neukir el VSSHP atk palvelut, alueellinen tiedonhallinta hanke 8.6.2006 Esityksen sisältö Hoitoketjun tekeminen on mielekästä Käytön

Lisätiedot

Suomalainen IPF-rekisteri FinnishIPF

Suomalainen IPF-rekisteri FinnishIPF POTILAAN TIEDOTE Suomalainen IPF-rekisteri FinnishIPF Arvoisa potilas, Tiedustelemme halukkuuttanne osallistua seuraavassa esitettävään tutkimukseen. Tutkimuksen tausta Idiopaattiset keuhkoparenkyymisairaudet

Lisätiedot

Kelan lääkärinlausuntolomakkeiden uudistaminen (LLAUS)

Kelan lääkärinlausuntolomakkeiden uudistaminen (LLAUS) Kelan lääkärinlausuntolomakkeiden uudistaminen (LLAUS) Pia Alava Suunnittelija Welfare ICT Forum 10.10.2014 Uudistuksen taustaa Palautteet Lomakkeissa liian vähän tilaa, täyttäminen vie liikaa aikaa, epäselviä

Lisätiedot

YDINTIEDOT TIETOJÄRJESTELMISSÄ MISSÄ MENNÄÄN?

YDINTIEDOT TIETOJÄRJESTELMISSÄ MISSÄ MENNÄÄN? YDINTIEDOT TIETOJÄRJESTELMISSÄ MISSÄ MENNÄÄN? Kauko Hartikainen Sähköiset tietojärjestelmät - apu vai uhka terveydenhuollossa? STAS ry:n seminaari 6.11.2008 PAPERINEN ARKISTO SORTUU DIGITAALISEN VALLANKUMOUKSEN

Lisätiedot

Potilastiedon arkisto 2. vaiheen tietosisällöt ja toiminnallisuus. Projektipäällikkö Anna Kärkkäinen 10.10.2014

Potilastiedon arkisto 2. vaiheen tietosisällöt ja toiminnallisuus. Projektipäällikkö Anna Kärkkäinen 10.10.2014 Potilastiedon arkisto 2. vaiheen tietosisällöt ja toiminnallisuus Projektipäällikkö Anna Kärkkäinen 10.10.2014 Kanta-palveluiden tulevat toiminnallisuudet ja sisällöt Potilastiedon arkiston hyödyntäminen

Lisätiedot

Terveydenhuollon ATK-päivät

Terveydenhuollon ATK-päivät Terveydenhuollon ATK-päivät 27.5.2002 Tero Tammisalo Myyntipäällikkö Alueellinen digitaalinen arkisto Aiheet Aiheen esittely Asiointi ja prosessit sähköiseksi, verkkoon Sähköinen käsittely ja päätöksenteko

Lisätiedot

Potilastiedon arkisto. Arkistonhallinta ja arkistonhoitajan tehtävät

Potilastiedon arkisto. Arkistonhallinta ja arkistonhoitajan tehtävät Potilastiedon arkisto Arkistonhallinta ja arkistonhoitajan tehtävät 26.6.2014 Potilastiedon arkiston hyödyt arkistonhoitajan työssä Arkiston käyttöönotto tuo mukanaan seuraavia hyötyjä Potilasasiakirjojen

Lisätiedot

TOIMITUSSOPIMUS ASIAKAS- JA POTILASTIETOJÄRJESTELMÄSTÄ

TOIMITUSSOPIMUS ASIAKAS- JA POTILASTIETOJÄRJESTELMÄSTÄ TOIMITUSSOPIMUS ASIAKAS- JA POTILASTIETOJÄRJESTELMÄSTÄ Liite TS2.4 Migraatiovaatimukset 1/10 VERSIOHISTORIA Päivä Versio Kuvaus Tekijä 12.3.15 3.0 Tarjouspyynnön liitteeksi Hanketoimisto 2/10 SISÄLLYS

Lisätiedot

Kanta-palvelut Yleisesittely

Kanta-palvelut Yleisesittely Kanta-palvelut Yleisesittely Kansallisten tietojärjestelmäpalvelujen kokonaisuus VRK:n varmennepalvelut Lääketietokanta Terveyskeskus A Apteekki Reseptikeskus THL koodistopalvelu Valviran attribuuttipalvelu

Lisätiedot

Potilastietojen kirjaamisen käsitteet, rakenteet ja rakenteinen kirjausprosessi

Potilastietojen kirjaamisen käsitteet, rakenteet ja rakenteinen kirjausprosessi Potilastietojen kirjaamisen käsitteet, rakenteet ja rakenteinen kirjausprosessi Rakenteinen kirjaaminen mikä muuttuu arkiston käytön myötä? Potilaskertomustiedon rakenne ja kirjaaminen yhtenäistyvät Sähköiset

Lisätiedot

EGENTLIGA FINLANDS SJUKVÅRDSDISTRIKT

EGENTLIGA FINLANDS SJUKVÅRDSDISTRIKT Tietosuoja ja tieteellinen tutkimus - arkaluonteisten henkilötietojen suojaamisvelvoite; kysymyksiä aineiston keräämiseen, säilytykseen, jakamiseen ja arkistointiin liittyen Yrjö Koivusalo tietohallintojohtaja

Lisätiedot

N:o 99 229 Liite POTILASASIAKIRJOJEN JA MUUN HOITOON LIITTYVÄN MATERIAALIN SÄILYTTÄMISAJAT I. POTILASKERTOMUS JA SIIHEN LIITTYVÄT ASIAKIRJAT/TIEDOT

N:o 99 229 Liite POTILASASIAKIRJOJEN JA MUUN HOITOON LIITTYVÄN MATERIAALIN SÄILYTTÄMISAJAT I. POTILASKERTOMUS JA SIIHEN LIITTYVÄT ASIAKIRJAT/TIEDOT N:o 99 229 Liite POTILASASIAKIRJOJEN JA MUUN HOITOON LIITTYVÄN MATERIAALIN SÄILYTTÄMISAJAT I. POTILASKERTOMUS JA SIIHEN LIITTYVÄT ASIAKIRJAT/TIEDOT IA. POTILASKERTOMUS Asiakirjaryhmä Jatkuvakäyttöiset

Lisätiedot

Sähköisen arkistoinnin reunaehdot

Sähköisen arkistoinnin reunaehdot Sähköisen arkistoinnin reunaehdot Kuntien ja Maanmittauslaitoksen kiinteistötehtävien koulutuspäivä 17.9.2013 Mikko Eräkaski, kehittämispäällikkö Kansallisarkisto Arkistolaitos Mitä tarkoittaa sähköinen

Lisätiedot

ARKISTOLAITOKSEN SEULONTASTRATEGIA

ARKISTOLAITOKSEN SEULONTASTRATEGIA 17.12.2012 AL/21220/07.01.01.03.00/2012 1(4) ARKISTOLAITOKSEN SEULONTASTRATEGIA 1. Seulontatoiminnan perusta ja yleiset tavoitteet Arkistolaitoksen seulontatoiminnassa lähtökohtana on, että julkishallinnon

Lisätiedot

Arkkitehtuurin kansallinen toteutus ja yhteistyö

Arkkitehtuurin kansallinen toteutus ja yhteistyö 1 Arkkitehtuurin kansallinen toteutus ja yhteistyö Terveydenhuollon Atk-päivät Turku 29.5.2007 Riitta Alkula 2 Esityksen sisältö Arkkitehtuurin nyky- ja tavoitetila Arkkitehtuurimäärittelyt Määrittelyjen

Lisätiedot

Omasote rekisteriseloste

Omasote rekisteriseloste Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä Rekisteriseloste 18.6.2014 Omasote rekisteriseloste Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä Rekisteriseloste 18.6.2014 SISÄLTÖ 1. REKISTERIN

Lisätiedot

Asiakirjahallinnon opas organisaatiomuutostilanteisiin AL/6640/07.01.01.00/2009. Keskeisiä käsitteitä

Asiakirjahallinnon opas organisaatiomuutostilanteisiin AL/6640/07.01.01.00/2009. Keskeisiä käsitteitä Asiakirjahallinnon opas organisaatiomuutostilanteisiin AL/6640/07.01.01.00/2009 Liite 1 Keskeisiä käsitteitä Aineisto Asiakirjallisen tiedon käsittelyprosesseissa tuotettu kokonaisuus (metatiedot ja tiedostot).

Lisätiedot

Kansalaisen mahdollisuudet hallinnoida omien tietojensa käyttöä

Kansalaisen mahdollisuudet hallinnoida omien tietojensa käyttöä Annakaisa Iivari Kansalaisen mahdollisuudet hallinnoida omien tietojensa käyttöä Kansalaisen omat terveystiedot muodostuvat laajasti tarkasteltuna hyvin monimuotoisista ja eri tavalla säädellyistä tietolähteistä.

Lisätiedot

TERVEYDENHUOLLON LOMAKKEIDEN NYKYTILA JA TULEVAISUUS. Terveydenhuollon Atk-päivät 26.-27.5.2009 Jyväskylän Paviljongissa Timo Siira, neuvonantaja

TERVEYDENHUOLLON LOMAKKEIDEN NYKYTILA JA TULEVAISUUS. Terveydenhuollon Atk-päivät 26.-27.5.2009 Jyväskylän Paviljongissa Timo Siira, neuvonantaja TERVEYDENHUOLLON LOMAKKEIDEN NYKYTILA JA TULEVAISUUS Terveydenhuollon Atk-päivät 26.-27.5.2009 Jyväskylän Paviljongissa Timo Siira, neuvonantaja Terveydenhuollon lomakkeet Lomakkeesta voidaan yleistäen

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 13 päivänä huhtikuuta 2012. 165/2012 Sosiaali- ja terveysministeriön asetus

Julkaistu Helsingissä 13 päivänä huhtikuuta 2012. 165/2012 Sosiaali- ja terveysministeriön asetus SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 13 päivänä huhtikuuta 2012 165/2012 Sosiaali- ja terveysministeriön asetus terveydenhuollon valtakunnallisista tietojärjestelmäpalveluista Annettu Helsingissä

Lisätiedot

Kohti paperitonta potilaskertomusta. Asko Nieminen Asiantuntijalääkäri PSHP Tietohallinto

Kohti paperitonta potilaskertomusta. Asko Nieminen Asiantuntijalääkäri PSHP Tietohallinto Kohti paperitonta potilaskertomusta Asko Nieminen Asiantuntijalääkäri PSHP Tietohallinto Nykytilanne Paperin käyttö Esteet ja hyödyt Tavoite Paperittomuus Sähköinen potilaskertomus Rakenteinen kirjaaminen

Lisätiedot

Koodikirjaamisen auditoinnin tulokset KYS Erva-alueelta (2014)

Koodikirjaamisen auditoinnin tulokset KYS Erva-alueelta (2014) Koodikirjaamisen auditoinnin tulokset KYS Erva-alueelta (2014) Kansallinen DRG-keskus Esityksen sisältö Auditoinnin tausta ja tarkoitus Auditointimenetelmä Yleiset havainnot kirjaamisesta (pää- ja sivudiagnoosit,

Lisätiedot

Hyvä leikkauskertomus. Sari Koivurova OYS

Hyvä leikkauskertomus. Sari Koivurova OYS Hyvä leikkauskertomus GKS-päivät 23.9.2010 Sari Koivurova OYS Potilasasiakirjalainsäädäntö Terveydenhuollon ammattihenkilöistä annettu laki (559/1994) - velvollisuus laatia ja säilyttää potilasasiakirjat

Lisätiedot

Poliisihallitus Seulontaesitys ID- 1 (3) 1545574631 Hallintoyksikkö. 16.11.2011 2020/2011/561 Kansallisarkisto

Poliisihallitus Seulontaesitys ID- 1 (3) 1545574631 Hallintoyksikkö. 16.11.2011 2020/2011/561 Kansallisarkisto Poliisihallitus Seulontaesitys ID- 1 (3) 1545574631 16.11.2011 2020/2011/561 Kansallisarkisto POLIISIN HALLINTOASIOIDEN TIEDONOHJAUSSUUNNITELMA; SEULONTAESITYS Poliisihallitus lähettää poliisin hallintoasioiden

Lisätiedot

Lääkitysmäärittelyt 2016 Käyttötapaukset

Lääkitysmäärittelyt 2016 Käyttötapaukset Lääkitysmäärittelyt 2016 1(18) Lääkitysmäärittelyt 2016 Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Heikki Virkkunen Päivi Mäkelä-Bengs Riikka Vuokko Versio 0.1 (27.10.2015) Lääkitysmäärittelyt 2016 2(18) Pvm Päivitetyt

Lisätiedot

Kansallinen digitaalinen kirjasto

Kansallinen digitaalinen kirjasto Kansallinen digitaalinen kirjasto - käyttörajoitusten t huomioiminen i i Kansallisen digitaalisen it kirjaston säädöspohjasta yleisesti Ei erillistä säädöspohjaa Tulevaisuuden tarve? Organisatoriset, taloudelliset

Lisätiedot

Potilastiedon arkiston tilannekatsaus ja eteneminen

Potilastiedon arkiston tilannekatsaus ja eteneminen Potilastiedon arkiston tilannekatsaus ja eteneminen Terveydenhuollon ATK-päivät Turun kongressikeskus Logomo 28. 29.5.2013 Projektipäällikkö Anna Kärkkäinen Kansallisten tietojärjestelmäpalveluiden kokonaisuus

Lisätiedot

ICF / VAT toimintakyvyn arviointi. Kumppaniksi ry, Tuomas Leinonen

ICF / VAT toimintakyvyn arviointi. Kumppaniksi ry, Tuomas Leinonen ICF / VAT toimintakyvyn arviointi ICF ICF on WHO:n tekemä toimintakykyluokitus Se ei ole mittari Se tarjoaa hyvän rakenteen toimintakyvyn kuvaamiseksi Se tarvitsee tuekseen välineen jolla toimintakyvyn

Lisätiedot

1. Terveydenhuollon ATK päivät 2. Koodistopalvelu ja nimikkeistöt 3. Tietojärjestelmät ja nimikkeistöt

1. Terveydenhuollon ATK päivät 2. Koodistopalvelu ja nimikkeistöt 3. Tietojärjestelmät ja nimikkeistöt Ajankohtaista sähköisestä dokumentoinnista 1. Terveydenhuollon ATK päivät 2. Koodistopalvelu ja nimikkeistöt 3. Tietojärjestelmät ja nimikkeistöt 4. Lakimuutokset ja aikataulut 5. Käyttöoikeudet, oikeus

Lisätiedot

SOSIAALIALAN TIETOTEKNOLOGIAHANKE TIKESOS

SOSIAALIALAN TIETOTEKNOLOGIAHANKE TIKESOS SOSIAALIALAN TIETOTEKNOLOGIAHANKE TIKESOS Järvenpää 25.4.2006 Projektipäällikkö Jarmo Kärki Tikesos-hanke Sosiaalialan tietoteknologiahanke tukee sosiaalialan omista tarpeista lähtevää tietoteknologian

Lisätiedot

Kansallinen Terveysarkisto KanTa

Kansallinen Terveysarkisto KanTa Kansallinen Terveysarkisto KanTa KanTa - palveluihin kuuluvat sähköinen resepti, Potilastiedon arkisto ja Tiedonhallintapalvelu, Lääketietokanta sekä Oma Kanta (=Omien tietojen katselu) Kansalainen käyttää

Lisätiedot

AHOT-menettely. OPISKELIJAN PORTFOLIO-OHJE päivitetty 31.5.2011, 7.2.2012, 30.5.2012 OSAAMISPORTFOLIO

AHOT-menettely. OPISKELIJAN PORTFOLIO-OHJE päivitetty 31.5.2011, 7.2.2012, 30.5.2012 OSAAMISPORTFOLIO OPISKELIJAN PORTFOLIO-OHJE päivitetty 31.5.2011, 7.2.2012, 30.5.2012 OSAAMISPORTFOLIO Aiemmin hankitun osaamisen hyväksymiseksi osaksi opintoja Opiskelijan nimi Vuosikurssi ja suuntautumisvaihtoehto/ Yamk

Lisätiedot

TALTIONI BIOPANKKITALLETTAJAN VERKKOPANKKI

TALTIONI BIOPANKKITALLETTAJAN VERKKOPANKKI TALTIONI BIOPANKKITALLETTAJAN VERKKOPANKKI Biopankkitoiminnan tavoitteet ja periaatteet Edistää lääketieteellistä tutkimusta ja tuotekehitystä sekä toimia henkilökohtaisen lääketieteen veturina Turvata

Lisätiedot

THL rokotusrekisterikoulutus 14.-15.5.2012. Copyright Mediconsult Oy. Helena Astala järjestelmäasiantuntija, projektipäällikkö, sh

THL rokotusrekisterikoulutus 14.-15.5.2012. Copyright Mediconsult Oy. Helena Astala järjestelmäasiantuntija, projektipäällikkö, sh THL rokotusrekisterikoulutus 14.-15.5.2012 Copyright Mediconsult Oy Helena Astala järjestelmäasiantuntija, projektipäällikkö, sh Mediatri: Rokotuskirjausten AvoHILMO-poiminta Mediatrin AvoHILMO osiota

Lisätiedot

HIMSS European EMR Adoption Model. Ari Pätsi Terveydenhuollon ATK päivät Helsinki 15 16.05. 2012

HIMSS European EMR Adoption Model. Ari Pätsi Terveydenhuollon ATK päivät Helsinki 15 16.05. 2012 HIMSS European EMR Adoption Model Ari Pätsi Terveydenhuollon ATK päivät Helsinki 15 16.05. 2012 HIMSS Analytics Europe on myöntänyt 23.04.2012 Itä-Savon sairaanhoitopiirille EMR Adobtion Model -tason 6.

Lisätiedot

Alueellisia kokemuksia elektronisen kertomuksen käytöstä

Alueellisia kokemuksia elektronisen kertomuksen käytöstä TERVEYDENHUOLLON 25. ATK-PAIVAT Kuopio, Hotelli Scandic 31.5-1.6.1999 erityisasiantuntija Anita Kokkola Suomen Kuntaliitto Elektroninen kertomus - Valtakunnallinen kertomusmaarittelytyö Alueellisia kokemuksia

Lisätiedot

earkiston TUOTANTOPILOTIN KOKEMUKSET

earkiston TUOTANTOPILOTIN KOKEMUKSET earkiston TUOTANTOPILOTIN KOKEMUKSET Pauli Kuosmanen Asiantuntijalääkäri Kuopion kaupunki Tietohallinto pauli.kuosmanen@kuopio.fi 15.5.2012 Terveydenhuollon Atk-päivät 1 TAUSTA KArkisto projekti 2008-2009

Lisätiedot

REKISTERI- JA TIETOKANTA-AINEISTOJEN SIIRTÄMINEN VAPA-PALVELUUN

REKISTERI- JA TIETOKANTA-AINEISTOJEN SIIRTÄMINEN VAPA-PALVELUUN Arkistolaitos REKISTERI- JA TIETOKANTA-AINEISTOJEN SIIRTÄMINEN VAPA-PALVELUUN Ohje v. 1.0 (16.10.2012) Kansallisarkisto Rauhankatu 17 PL 258, 00171 Helsinki Puh. Tel. (09) 228 521 arkisto@narc.fi Riksarkivet

Lisätiedot

Kansalliset sähköisen potilaskertomuksen tietomääritykset

Kansalliset sähköisen potilaskertomuksen tietomääritykset Kansalliset sähköisen potilaskertomuksen tietomääritykset Terveydenhuollon Atk-päivät 30.5.2006 Kristiina Häyrinen Kuopion yliopisto Terveyshallinnon ja -talouden laitos Rakenteisuuden edut kertaalleen

Lisätiedot

Lähete/palautejärjestelmä on vuorovaikutteista hoitoprosessinohjausta eri terveydenhuollontoimijoiden kesken

Lähete/palautejärjestelmä on vuorovaikutteista hoitoprosessinohjausta eri terveydenhuollontoimijoiden kesken Lähete/palautejärjestelmä on vuorovaikutteista hoitoprosessinohjausta eri terveydenhuollontoimijoiden kesken Petri Turtiainen Toimitusjohtaja Doctorex Oy Terveydenhuollon ongelmat ovat ympäri maailman

Lisätiedot

Kanta-palvelut vauvasta vaariin ja mummiin

Kanta-palvelut vauvasta vaariin ja mummiin Kanta-palvelut vauvasta vaariin ja mummiin Sähköinen resepti Potilastiedon arkisto Kanta-palvelut ovat ulottuvillasi asuitpa missä päin Suomea hyvänsä. Sekä julkisen terveydenhuollon että yksityisen terveydenhuollon

Lisätiedot

Hoitotyön yhteenveto Kantassa

Hoitotyön yhteenveto Kantassa Hoitotyön yhteenveto Kantassa ATK-päivät, Tampere-talo 12.5.2015 Ylihoitaja Minna Mykkänen Kuopion yliopistollinen sairaala Esityksen sisältö Ydinprosessi Potilasturvallisuus Rakenteisesti tuotettu hoitotyön

Lisätiedot

Valtionhallinnon lausuntoprosessin kehittäminen ja digitaalinen tietojen hallinta Digitaaliseen tietojen hallintaan Sotu seminaari 29.11.

Valtionhallinnon lausuntoprosessin kehittäminen ja digitaalinen tietojen hallinta Digitaaliseen tietojen hallintaan Sotu seminaari 29.11. Valtionhallinnon lausuntoprosessin kehittäminen ja digitaalinen tietojen hallinta Digitaaliseen tietojen hallintaan Sotu seminaari 29.11.2013 Markku Nenonen Tutkijayliopettaja Mamk Lähtökohdat ja tausta

Lisätiedot

Ajankohtaista tutkimusten viranomaisarvioinnissa

Ajankohtaista tutkimusten viranomaisarvioinnissa Ajankohtaista tutkimusten viranomaisarvioinnissa Horisontissa 2020 strategiapäivä 26.4.2012 Vs. hallintojohtaja, VT Jari-Pekka Tuominen Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri Lääketieteellistä tutkimusta koskevat

Lisätiedot

Kieli sosiaali- ja terveydenhuollossa

Kieli sosiaali- ja terveydenhuollossa Kieli sosiaali- ja terveydenhuollossa Kielelliset oikeudet kuuluvat yksilön perusoikeuksiin. Omakielinen sosiaali- ja terveydenhuolto on tärkeä osa ihmisen perusturvallisuutta kaikissa elämän vaiheissa.

Lisätiedot

Raahen kaupunki Projektiohjeet luonnos 30.11.2004

Raahen kaupunki Projektiohjeet luonnos 30.11.2004 Raahen kaupunki Projektiohjeet luonnos 30.11.2004 Vastine Kari Pietilän SDP:n valtuustoryhmän aloitteeseen Raahen kaupungin projektiohjeista (KV 25.2.2004) Pertti Malkki (FT, YTM) Kehittämiskonsultti pertti.malkki@yritystaito.fi

Lisätiedot

VALTAKUNNALLINEN HOITOTYÖN SÄHKÖISEN DOKUMENTOINNIN KEHITTÄMISHANKE

VALTAKUNNALLINEN HOITOTYÖN SÄHKÖISEN DOKUMENTOINNIN KEHITTÄMISHANKE Hoitotyön ydintiedot sähköisessä potilaskertomuksessa VALTAKUNNALLINEN HOITOTYÖN SÄHKÖISEN DOKUMENTOINNIN KEHITTÄMISHANKE Hankkeen hallinnoijana Varsinais Suomen sairaanhoitopiiri Kaarina Tanttu, projektipäällikkö

Lisätiedot

Kansallisen terveysprojektin tarpeiden tyydyttäminen - asiakas- ja toimittajanäkökulma

Kansallisen terveysprojektin tarpeiden tyydyttäminen - asiakas- ja toimittajanäkökulma Kansallisen terveysprojektin tarpeiden tyydyttäminen - asiakas- ja toimittajanäkökulma Terveydenhuollon atk-päivät 10.-11.05.2004, Tampere Seppo Ahokas toimitusjohtaja 27.04.2004 Valtakunnalliset määritykset

Lisätiedot

Tietohallinto Projektipäällikkö Matti Sairanen. Fujitsu Myyntijohtaja Markku Örn

Tietohallinto Projektipäällikkö Matti Sairanen. Fujitsu Myyntijohtaja Markku Örn Tietohallinto Projektipäällikkö Matti Sairanen Fujitsu Myyntijohtaja Markku Örn Sähköinen asiakirjahallinta Sähköinen työpöytä Dokumenttienhallinta (kuvatut käsittelyprosessit) Asiahallinta Sähköinen arkisto

Lisätiedot

KANSALLINEN HOITOTYÖN HANKE

KANSALLINEN HOITOTYÖN HANKE ydintiedot sähköisessä potilaskertomuksessa KANSALLINEN HOITOTYÖN HANKE VSSHP, Tietojenkäsittelypalvelut Projektijohtaja Kaarina Tanttu, HTL, TtM kaarina.tanttu@tyks.fi puh. 040 7406613 www.vsshp.fi ->

Lisätiedot

LÄÄKEHOIDON TOTEUTTAMINEN CLOSED LOOP- PERIAATTEELLA

LÄÄKEHOIDON TOTEUTTAMINEN CLOSED LOOP- PERIAATTEELLA LÄÄKEHOIDON TOTEUTTAMINEN CLOSED LOOP- PERIAATTEELLA Tuija Kallio Päivystyksen ylilääkäri Tietohallintoylilääkäri ESSHP LÄÄKITYKSESSÄ TAPAHTUVAT POIKKEAMAT =Lääkehoitoon liittyvä, suunnitellusta tai sovitusta

Lisätiedot

SecGo. Sähköinen allekirjoitus ja sen käyttö. Ari-Pekka Paananen, SecGo VE Oy Director,technology ari-pekka.paananen@secgo.com

SecGo. Sähköinen allekirjoitus ja sen käyttö. Ari-Pekka Paananen, SecGo VE Oy Director,technology ari-pekka.paananen@secgo.com SecGo Sähköinen allekirjoitus ja sen käyttö Ari-Pekka Paananen, SecGo VE Oy Director,technology ari-pekka.paananen@secgo.com Turvallinen Sähköinen Tiedonkulku Tunnistetut käyttäjät tietojärjestelmiin Pääsyoikeudet

Lisätiedot

Tilastoaineistojen arvonmääritys sisällölliset ja laadulliset kriteerit

Tilastoaineistojen arvonmääritys sisällölliset ja laadulliset kriteerit Tilastoaineistojen arvonmääritys sisällölliset ja laadulliset kriteerit Tutkimusaineistojen arvonmääritys ja säilytysajan määrääminen- seminaari 6.5.2009 Riitta Harala, Tilastokeskus, Elinolot Tilastoaineistojen

Lisätiedot

Apotti-hanke - Alueellisuus ja organisaatioiden yhteistyö

Apotti-hanke - Alueellisuus ja organisaatioiden yhteistyö Apotti-hanke - Alueellisuus ja organisaatioiden yhteistyö ATK-päivät 29.5.2013 IT-Kehitysjohtaja Mikko Rotonen HUS & Apotti-hanketoimisto Mikä on APOTTI-hanke? Apotti-nimi on yhdistelmä sanoista Asiakas-

Lisätiedot

Leila Mukkala Ranuan kunta

Leila Mukkala Ranuan kunta Leila Mukkala Ranuan kunta Kotihoidossa aluksi care-ohjelma ja kannettavat tietokoneet käytössä 2000-luvun alkupuolella l ll ja tk:ssa Mediatri i potilastietojärjestelmä Ohjelmat eivät kommunikoineet i

Lisätiedot

Yritysturvallisuuden perusteet

Yritysturvallisuuden perusteet Yritysturvallisuuden perusteet Teemupekka Virtanen Helsinki University of Technology Telecommunication Software and Multimedia Laboratory teemupekka.virtanen@hut.fi 9. Luento Tietoturvallisuus Tiedon ominaisuudet

Lisätiedot

Potilastiedon arkiston 2. vaihe

Potilastiedon arkiston 2. vaihe Potilastiedon arkiston 2. vaihe THL, Operatiivisen toiminnan yksikkö 24.8.2015 Potilas arkiston 2.vaihe / Paasitorni 26.8.15 1 Potilastiedon arkisto:julkinen terveydenhuolto 15.08.2015 7 Potilastietojärjestelmää

Lisätiedot

VAPA. Sähköisen säilyttämisen palvelu [ESITYSAINEISTO] 29.10.2012

VAPA. Sähköisen säilyttämisen palvelu [ESITYSAINEISTO] 29.10.2012 VAPA Sähköisen säilyttämisen palvelu [ESITYSAINEISTO] 29.10.2012 Sisältö VAPA kokonaiskuva Siirto- ja säilytyssopimus Aineiston käyttö VAPAsta Milloin VAPA-asiakkaaksi? VAPAn käyttöönotolla kustannussäästöjä

Lisätiedot

1. Yleiset periaatteet ja julkaisutiedot 2

1. Yleiset periaatteet ja julkaisutiedot 2 Työsuojelurahasto Ohje 1 Työsuojelurahaston rahoittamien hankkeiden PAINETUT JA VERKOSSA JULKAISTAVAT LOPPURAPORTIT Sisältö sivu 1. Yleiset periaatteet ja julkaisutiedot 2 1.1. Yleiset periaatteet. 2 1.2.

Lisätiedot

- MIKSI TUTKIMUSNÄYTTÖÖN PERUSTUVAA TIETOA? - MISTÄ ETSIÄ?

- MIKSI TUTKIMUSNÄYTTÖÖN PERUSTUVAA TIETOA? - MISTÄ ETSIÄ? THM M Mustajoki Sairaanhoitajan käsikirjan päätoimittaja - MIKSI TUTKIMUSNÄYTTÖÖN PERUSTUVAA TIETOA? - MISTÄ ETSIÄ? M Mustajoki 290506 1 Miksi? Kaikilla potilas(!) ja sairaanhoitaja - sama tieto Perustelut

Lisätiedot

LAPSET JA BIOPANKIT. Valvira 25.11.2014. Jari Petäjä

LAPSET JA BIOPANKIT. Valvira 25.11.2014. Jari Petäjä LAPSET JA BIOPANKIT Valvira 25.11.2014 Jari Petäjä 1 Lasten elämänkaari sairaanhoidon näkökulmasta Aikuisten hoito kasvu ja kehitys perhe ja vanhemmuus raha, taudit potilaan hoitomyöntyvyys 0 ikä 16 25

Lisätiedot

Sähköisen suostumuksen kansalliset suositukset

Sähköisen suostumuksen kansalliset suositukset Sähköisen suostumuksen kansalliset suositukset Satakunnan Sairaanhoitopiirin kuntayhtymä Tuire Mikola Terveydenhuollon atk-päivät 11.5.2004 Esityksen sisältö Tavoitteet ja rajaus Suostumus ja luovutusten

Lisätiedot

Rakenteisen kirjaamisen hyödyntäminen tunnuslukutyössä perusterveydenhuollossa

Rakenteisen kirjaamisen hyödyntäminen tunnuslukutyössä perusterveydenhuollossa Rakenteisen kirjaamisen hyödyntäminen tunnuslukutyössä perusterveydenhuollossa Rakenteisen kirjaamisen hyödyntäminen hoitotyön prosessin kuvaamisessa perusterveydenhuollossa VeTeHH-raportti PPT_12B taina.pitkaaho@kuh.fi

Lisätiedot

Lokipolitiikka (v 1.0/2015)

Lokipolitiikka (v 1.0/2015) KYS erityisvastuualue Etelä-Savon sairaanhoitopiiri Lokipolitiikka (v 1.0/2015) Sisällys 1 JOHDANTO... 2 2 HENKILÖTIETOJEN KÄSITTELYYN LIITTYVÄ LAINSÄÄDÄNTÖ... 2 3 LOKI JA LOKITIETO... 3 4 LOKITIETOJEN

Lisätiedot

Pitkäaikaistallennus. CSC - Tieteen tietotekniikan keskus IT2008 Ari Lukkarinen

Pitkäaikaistallennus. CSC - Tieteen tietotekniikan keskus IT2008 Ari Lukkarinen Pitkäaikaistallennus CSC - Tieteen tietotekniikan keskus IT2008 Ari Lukkarinen Mitä on pitkäaikaistallennus? Tiedon tallennuksen aikajänne ylittää tallennusjärjestelmän sekä laite-että ohjelmistokomponenttien

Lisätiedot

SÄHKE2-SOVELLUSAUDITOINNIT

SÄHKE2-SOVELLUSAUDITOINNIT 1 (8) Kansallisarkisto SÄHKE2-SOVELLUSAUDITOINNIT PALVELUKUVAUS v. 2.0 (21.2.2013) VERSIOHISTORIA Versio Päivämäärä Tekijä Sisältö 2.0 21.2.2013 Mikko Eräkaski Poistettu toiminta-auditointia koskeva osio

Lisätiedot

Tietosuojavastaavan rooli lokivalvonnassa

Tietosuojavastaavan rooli lokivalvonnassa 1 Tietosuojavastaavan rooli lokivalvonnassa Atk-päivät Jyväskylä 26. 27.5.2009 Helena Eronen arkistotoimen johtaja/tietosuojavastaava PPSHP Tietosuojavastaava 2 Laki sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen

Lisätiedot

Satu Rauta, esh, TtM, HUS Hyks Oper ty

Satu Rauta, esh, TtM, HUS Hyks Oper ty Satu Rauta, esh, TtM, HUS Hyks Oper ty Mitä on hoitoisuus / hoitoisuusluokitus? Miksi tarvitaan? Millaisia luokituksia on tarjolla? RAFAELA -järjestelmä PERIHOIq-mittari Käyttöperiaatteet Hyödyntäminen

Lisätiedot

Kuntoutussuunnitelma Palvelusuunnitelma

Kuntoutussuunnitelma Palvelusuunnitelma Kuntoutussuunnitelma Palvelusuunnitelma Kuntoutussuunnitelma ja palvelusuunnitelma Ideaalitilanne on, että palvelusuunnitelma ja kuntoutussuunnitelma tukevat toisiaan palvelujen järjestämisessä. Niiden

Lisätiedot

Oheistusta selkeyttävä prosessikuvaus on liitteessä 2.

Oheistusta selkeyttävä prosessikuvaus on liitteessä 2. HELSINGIN JA UUDENMAAN JOHTAJAYLILÄÄKÄRIN 1/2010 1 (5) OPINNÄYTETYÖN TUTKIMUSLUPA 1 Ohjeen sovellusala 2 Tutkimusluvan hakeminen opinnäytetyölle Opinnäytetyöllä tarkoitetaan tässä yhteydessä ammattikorkeakouluissa

Lisätiedot

Teknillinen korkeakoulu T-76.115 Tietojenkäsittelyopin ohjelmatyö. Testitapaukset - Koordinaattieditori

Teknillinen korkeakoulu T-76.115 Tietojenkäsittelyopin ohjelmatyö. Testitapaukset - Koordinaattieditori Testitapaukset - Koordinaattieditori Sisällysluettelo 1. Johdanto...3 2. Testattava järjestelmä...4 3. Toiminnallisuuden testitapaukset...5 3.1 Uuden projektin avaaminen...5 3.2 vaa olemassaoleva projekti...6

Lisätiedot

Selvitys sähköisen arkistoinnin haasteista

Selvitys sähköisen arkistoinnin haasteista TOIMINTA JA HALLINTO 2006:32 Selvitys sähköisen arkistoinnin haasteista Käräjäoikeuksien tilanteen kartoitus OIKEUSMINISTERIÖN TOIMINTA JA HALLINTO 2006:32 Selvitys sähköisen arkistoinnin haasteista Käräjäoikeuksien

Lisätiedot

Navitas. ratkaisu sosiaali- ja terveydenhuollon sähköiseen tiedonvälitykseen. Aluetietojärjestelmän ytimessä

Navitas. ratkaisu sosiaali- ja terveydenhuollon sähköiseen tiedonvälitykseen. Aluetietojärjestelmän ytimessä Navitas ratkaisu sosiaali- ja terveydenhuollon sähköiseen tiedonvälitykseen Aluetietojärjestelmän ytimessä Terveydenhuollon ATK-päivät 2003 Elisa Solutions Oy Navitas Aluetietojärjestelmän ytimessä Navitas

Lisätiedot

Kanta-palveluiden käyttöönotto. Psykologiliitto 15.4.2014

Kanta-palveluiden käyttöönotto. Psykologiliitto 15.4.2014 Kanta-palveluiden käyttöönotto Psykologiliitto 15.4.2014 Kansallisten tietojärjestelmäpalveluiden kokonaisuus ja hyödyntäminen VRK:n varmennepalvelut Valviran attribuuttipalvelu Valveri-rekisteri Lääketietokanta

Lisätiedot

Todistusten sähköinen välittämien Kelan Sähköiset lääkärinlausunnot - projektit

Todistusten sähköinen välittämien Kelan Sähköiset lääkärinlausunnot - projektit Todistusten sähköinen välittämien Kelan Sähköiset lääkärinlausunnot - projektit Lähtökohtana tarve rakentaa: Menettely, jossa etuuskäsittelyssä tarvittavat lääkärinlausunnot saadaan suoraan terveydenhuollosta

Lisätiedot

Terveystiedon kirjaamisen ja hyödyntämisen tulevaisuus

Terveystiedon kirjaamisen ja hyödyntämisen tulevaisuus Terveystiedon kirjaamisen ja hyödyntämisen tulevaisuus Terveyskeskuslääkärin näkökulma Tom Saari Asiantuntijalääkäri Tieto, Healthcare & Welfare tom.saari@tieto.com Ajatuksia tulevasta Potilastietojärjestelmän

Lisätiedot

HOITOISUUSTIEDOT OSANA KIRJAAMISPROSESSIA

HOITOISUUSTIEDOT OSANA KIRJAAMISPROSESSIA HOITOISUUSTIEDOT OSANA KIRJAAMISPROSESSIA TERVEYDENHUOLLON ATK-PÄIVÄT HOITOTYÖN SESSIO 25.5.2010 Ritva Sundström Oh, TtM, TTT-opiskelija Tampereen yliopistollinen sairaala/psykiatrian toimialue Pitkäniemen

Lisätiedot

Uusi kuntalaki: Miten sähköisiä toimintatapoja edistetään? Katariina Huikko, lakimies Kuntalaki uudistuu seminaari Kuntatalo 3.6.

Uusi kuntalaki: Miten sähköisiä toimintatapoja edistetään? Katariina Huikko, lakimies Kuntalaki uudistuu seminaari Kuntatalo 3.6. Uusi kuntalaki: Miten sähköisiä toimintatapoja edistetään? Katariina Huikko, lakimies Kuntalaki uudistuu seminaari Kuntatalo 3.6.2014 Tavoitteena Ajasta ja paikasta riippumattoman päätöksenteon mahdollistaminen

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyspalveluiden verkkoneuvonta. Verkkoneuvontapalvelun käyttöohjeet asiakkaille

Sosiaali- ja terveyspalveluiden verkkoneuvonta. Verkkoneuvontapalvelun käyttöohjeet asiakkaille Sosiaali- ja terveyspalveluiden verkkoneuvonta Verkkoneuvontapalvelun käyttöohjeet asiakkaille 2 Sisällys 1 Verkkoneuvonnan käyttämiseen liittyvät tekniset vaatimukset... 3 2 Palveluun kirjautuminen: Uudet

Lisätiedot

Yliopistollisten sairaanhoitopiirien klusteri

Yliopistollisten sairaanhoitopiirien klusteri Yliopistollisten sairaanhoitopiirien klusteri Kehittämispäällikkö Sinikka Ripatti HUS Tieto- ja lääkintätekniikan tulosalue Kehittämis- ja sovelluspalvelut Osapuolet Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri,

Lisätiedot

Omakanta on kansalaisille tarkoitettu verkkopalvelu

Omakanta on kansalaisille tarkoitettu verkkopalvelu Omakanta portti omiin terveystietoihisi Omakanta on kansalaisille tarkoitettu verkkopalvelu näet omat hoitotietosi ja sähköiset reseptisi voit itse päättää, miten terveystietojasi käytetään terveystietosi

Lisätiedot

Miksi potilastietojärjestelmän käytettävyys on niin tärkeää?

Miksi potilastietojärjestelmän käytettävyys on niin tärkeää? Miksi potilastietojärjestelmän käytettävyys on niin tärkeää? Tinja Lääveri LL, sisätautien erikoislääkäri Asiakas- ja Potilastietojärjestelmän hanketoimisto APOTTI, esh projektipäällikkö APOTTI = "Terveydenhuollon

Lisätiedot

Tampereen yliopiston arkistotoimen johtosääntö

Tampereen yliopiston arkistotoimen johtosääntö 18.11.2005 1/6 Tampereen yliopiston arkistotoimen johtosääntö Tampereen yliopiston hallitus 18.11.2005 hyväksynyt Kansleri 7.12.2005 vahvistanut Yliopiston arkistotoimi 1 Tampereen yliopiston arkistotoimessa

Lisätiedot

Rakennetun kulttuuriympäristön tutkimusraportit Museoviraston arkistossa

Rakennetun kulttuuriympäristön tutkimusraportit Museoviraston arkistossa Rakennetun kulttuuriympäristön tutkimusraportit Museoviraston arkistossa Yli-intendentti Jutta Kuitunen Arkisto- ja arkeologiset kokoelmat Arkisto ja tietopalvelut 29.10.2013 Museoviraston arkisto Museovirasto

Lisätiedot

Aluetietojärjestelmien migraatio kansallisten palveluiden käyttöön

Aluetietojärjestelmien migraatio kansallisten palveluiden käyttöön Aluetietojärjestelmien migraatio kansallisten palveluiden käyttöön Pegasos - klusteri Terveydenhuollon atk-päivät Turku 29.-30.5.2007 Kuopion kaupunki sosiaali- ja terveyskeskus Juhani Ahola Tietohallintopäällikkö

Lisätiedot

Kuvantamisen kansalliset toiminnalliset määritykset Valtakunnallinen terveydenhuollon kuva-aineistojen arkisto Kvarkki

Kuvantamisen kansalliset toiminnalliset määritykset Valtakunnallinen terveydenhuollon kuva-aineistojen arkisto Kvarkki Kuvantamisen kansalliset toiminnalliset määritykset Valtakunnallinen terveydenhuollon kuva-aineistojen arkisto Kvarkki Terveydenhuollon ATK-päivät, Tampere 13.5.2015 Sinikka Rantala THL OPER Toiminnallinen

Lisätiedot

T.E.H.D.A.S. Arkisto. Kokemuksia performanssitaiteen arkistoinnista. Juha Mehtäläinen

T.E.H.D.A.S. Arkisto. Kokemuksia performanssitaiteen arkistoinnista. Juha Mehtäläinen T.E.H.D.A.S. Arkisto Kokemuksia performanssitaiteen arkistoinnista Juha Mehtäläinen Miksi arkistoida? Koska arkistoitavaa materiaalia on Performanssitaidetta halutaan kuvata - uutta aineistoa syntyy koko

Lisätiedot

KODAK EIM & RIM VIParchive Ratkaisut

KODAK EIM & RIM VIParchive Ratkaisut ATK Päivät 2006 Mikkeli KODAK EIM & RIM VIParchive Ratkaisut 29.-30.5. 2006 Stefan Lindqvist HCIS Sales Specialist Health Care Information Systems Kodak Health Group 3/24/2013 1 Arkistoinnin haasteita

Lisätiedot

TOIMINNALLISESTI YHTEINEN ERVA-ALUE VUONNA 2012 KROONISTEN KANSANSAIRAUKSIEN EHKÄISY JA VARHAINEN HOITO KYS-ERVA-ALUEELLA

TOIMINNALLISESTI YHTEINEN ERVA-ALUE VUONNA 2012 KROONISTEN KANSANSAIRAUKSIEN EHKÄISY JA VARHAINEN HOITO KYS-ERVA-ALUEELLA KYS-ERVA-alue 1 (7) TOIMINNALLISESTI YHTEINEN ERVA-ALUE VUONNA 2012 KROONISTEN KANSANSAIRAUKSIEN EHKÄISY JA VARHAINEN HOITO KYS-ERVA-ALUEELLA Sopimus hankkeen hallinnoimisesta ja organisoimisesta KYS-ERVA-alue

Lisätiedot

Hyvis sähköisen asioinnin kanava - virtuaalinen asiointikeskus

Hyvis sähköisen asioinnin kanava - virtuaalinen asiointikeskus Hyvis sähköisen asioinnin kanava - virtuaalinen asiointikeskus Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri, Eksote! Vastaamme alueemme sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisuudesta Väestö 133.000 Budjetti

Lisätiedot