KUTSUMUSTA JA TYÖTÄ - A-SISARTEN MYÖTÄ. Taru Fernelius Taina Toiviainen

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "KUTSUMUSTA JA TYÖTÄ - A-SISARTEN MYÖTÄ. Taru Fernelius Taina Toiviainen"

Transkriptio

1 KUTSUMUSTA JA TYÖTÄ - A-SISARTEN MYÖTÄ Taru Fernelius Taina Toiviainen Opinnäytetyö, syksy 2002 Diakonia-ammattikorkeakoulu, Helsingin yksikkö Diakoninen sosiaali-, terveys ja kasvatusalan koulutusohjelma. Sosionomi(AMK)-diakoni

2 SISÄLLYS TIIVISTELMÄ ABSTRACT 1 JOHDANTO 2 TUTKIMUKSEN TAUSTAA Diakonissalaitoksen perustaja Aurora Karamzin Helsingin Diakonissalaitoksen historia Sisar luvuilla Sisarkotijärjestelmä ja sen lakkauttaminen 14 3 KÄSITTEET Diakonia Kutsumus Sitoutuminen Yhteisöllisyys 19 4 KIRJOJA JA TUTKIMUKSIA SISARTEN ELÄMÄSTÄ 21 5 TUTKIMUKSEN TARKOITUS JA TUTKIMUSTEHTÄVÄT 23 6 TUTKIMUKSEN TOTEUTUS Tutkimuksen metodologiset lähtökohdat Haastattelu tiedonkeruu muotona Teemahaastattelu Aineiston keruu Aineiston analysointi 27 7 TUTKIMUKSEN TULOKSET Kutsumuksen merkitys A-sisaren elämässä Sitoutumisen merkitys A-sisaren elämässä Yhteisöllisyyden merkitys A-sisaren elämässä Ohjeita tuleville diakoniatyöntekijöille Henkilökuvat A-sisarista 36

3 7.5.1 Essi Piikki Gunnel Stenbäck Aune Mäkinen Hellin Salo Terttu Jormanainen Aili Tähkänen 44 8 JOHTOPÄÄTÖKSET 46 9 POHDINTA Eettiset kysymykset Luotettavuuden arviointi Tutkimusprosessin tarkastelua Lopuksi 54 LÄHTEET 56 LIITTEET 59 Liite 1. Teemahaastattelukysymykset 59

4 TIIVISTELMÄ Fernelius Taru, Toiviainen Taina. Kutsumusta ja työtä A-sisarten myötä. Helsinki 2002, 59s, 1 liite Diakonia-ammattikorkeakoulu/Helsingin yksikkö, Diakoninen sosiaali-, terveys- ja kasvatusalan koulutusohjelma, sosiaali- ja terveysala, sosionomi(amk)- diakoni. Tutkimuksen tarkoitus on tuoda diakoniatyön historiaa konkreettisesti nykypäivään. A- sisaret, eli ennen vuotta 1958 vihityt diakonissat, ovat osaltaan luoneet aatteellisen pohjan tämän päivän diakoniatyölle. Tutkimuksen tehtävänä oli selvittää miten A- sisaret kokivat kutsumuksen, työhön sitoutumisen ja yhteisöllisyyden sekä tallentaa sisarten antamia elämänohjeita tuleville diakoniatyöntekijöille. Tehtävänä oli myös koota henkilökuvat haastatelluista A sisarista. Tutkimus on kvalitatiivien. Haastattelimme kuutta A-sisarta. Aineisto kerättiin teemahaastattelun avulla ja analysoitiin teemoittelemalla. A-sisaret kokivat kutsumuksen työhönsä kantavana voimana, joka vaikutti hakeutumiseen diakonissalaitokselle. Työhön sitoutuminen oli A-sisarilla kokonaisvaltaista ja tinkimätöntä. Pääasiassa sisaret eivät kokeneet luopuvansa juuri mistään valitessaan A-sisaruuden. Sitoutuminen Helsingin Diakonissalaitokseen antoi sisarille turvallisuudentunteen; työpaikan ja vanhuudenturvan. Yhteisöllisyydestä saatu tuki on ollut sisarten elämässä merkittävä voimavara oppilasaikana, työelämässä ja vanhuudessa. A-sisarilta saaduissa ohjeissa painottuivat uskon merkitys ja työhön sitoutuminen sekä siinä tarvittava pitkäjännitteisyys. Henkilökuvissa nousi esiin A- sisarten mieleen painuneita kokemuksia ja muistoja elämästään sisaryhteisössä ja vanhuudessa. Tutkimuksen tuloksista voi päätellä, että diakoniatyössä kutsumustietoisuus ja yhteisön tuki, josta nykyään puhutaan verkostoitumisesta, ovat työhön sitoutumisen ja jaksamisen edellytyksiä. Sisarilta saaduista elämänohjeista käy ilmi, että hengellisen kasvun tukemista diakonisessa koulutuksessa olisi lisättävä, jotta myös nykyään voitaisiin puhua kutsumuksellisuudesta ja kristillisten arvojen toteutumisesta elämässä. Avainsanat: Diakonia, Helsingin Diakonissalaitos, Kutsumus, Sitoutuminen, Yhteisöllisyys

5 Tarvitaan oikeata diakoniahenkeä ja sosiaalista mieltä. On rukoiltava, että Herra saisi tehdä seurakunnasta palvelevan seurakunnan, että lähimmäisen hätä tulisi omaksi hädäksemme. Kerran joutuu koko kristillinen elämämme tilille juuri tavallisen arkipäiväisen toimintamme johdosta. Saamme silloin vastata siihen, mitä teimme, kun lähimmäisellämme oli nälkä tai jano, kun hän oli koditon, alaston tai sairas. Nämä kysymykset saavat jokaisen ajattelevan ihmisen huomaamaan, miten suuriarvoista sosiaalinen työ on ( Anna Mäkelä 1948)

6 1 JOHDANTO Sisar Aino istui sängynlaidalla ja katsoi ikkunasta sateista syysiltaa. Osastolla oli hiljaista, oli ruokalevon aika. Hiljaisen vaatimattomalla äänellä Aino kysyi, olisiko edes meillä harjoittelijoilla aikaa lukea päivänsanaa tai laulaa virsi. Katsoimme hetken toisiamme ja tuumasimme: miksipä ei. Luimme yhdessä raamatunjakeen ja lopuksi lauloimme virren. Tunsimme suurta tyytyväisyyttä; olimme suorittaneet ensimmäisen diakonisen tehtävän harjoittelussa ja vielä oikealle A-sisarelle. Nämä A-sisaret, niin kuin tämä sisar Ainokin, olivat valmistuneet ennen vuotta 1959 Helsingin Diakonissalaitokselta ja valinneet elämäntavakseen vanhan sisarkotijärjestelmän. Pienen hartaushetkemme jälkeen Aino kiitteli, ihmetteli annettua aikaamme ja sanoi samalla, että jos meillä suinkin vain olisi joskus aikaa hetki hänelle, hän mielellään kertoisi elämästään ja haluasi myös tietää meidän opiskeluistamme. Palasimme Ainon luo jo heti seuraavana päivänä, sillä kiinnostus A-sisarten historiaan heräsi. Nyt meillä oli ihminen, joka oli oikeasti kulkenut sisarpuvussa pitkin koulumme käytäviä, kävellyt villasukin Aurora-salin lattiaa, kutonut palan kirkon alttarimattoa. Aino sai meidät siirtymään ajassa taaksepäin, koskettelemaan jotain sellaista, mihin emme enää koskaan pystyisi palaamaan. Viikko sen jälkeen, kun olimme tutustuneet Ainoon, saimme mahdollisuuden osallistua Sisar Anna Mäkelän muistotilaisuuteen. Emme ehtineet tuntea Annaa, mutta saimme olla muistotilaisuudessa osa hänen perhettään, sisaryhteyttä. Annalla ei ollut sukulaisia, vain diakonissalaitoksen sisaret. Elämänmittainen työ rakkaudenpalvelijana oli tuottanut runsaan ystäväpiirin. Näiden sisarten ja ystävien kanssa muistotilaisuus oli täynnä valoa ja lämpöä; Annan elämää. Muistotilaisuudessa ei itketty, vaan iloittiin iäkkään Annan toiveen toteutumista. Se oli taivaalliselle eläkkeelle pääsyn päivä. Maallinen matka oli ohi ja työ rakkauden palvelijana suoritettu. Muistotilaisuuden jälkeen heräsimme siihen tosiasiaan, että Annan tavoin A-sisaret poistuisivat yksi toistensa jälkeen. Kohta meillä ei enää ollut mahdollisuutta selvittää

7 8 ammatillisen identiteettimme juuria eikä oppia ymmärtämään näiden ihmisten elämän läpi kestävän rakkaudentyön merkitystä. Valmistumme diakoniatyöntekijöiksi Diakonia-ammattikorkeakoulun Helsingin yksiköstä.; talosta, joka on tuottanut yhteiskuntaamme 135 vuoden ajan kristillisen rakkauden työntekijöitä. On suuri joukko opiskelijoita, joille laitoksen historia on täysin vierasta. Mielestämme tulevien diakoniatyöntekijöiden olisi hyvä tuntea oman ammattinsa historiaa ennen kaikkea ammatti-identiteetin kannalta. Haluamme, että mahdollisimman moni opiskelija pystyisi tutustumaan sisarten ajatuksiin, tunteisiin, elämänohjeisiin. A-sisaria oli tutkimusta tehdessämme jäljellä 31. Suurin osa heistä asuu pääkaupunkiseudulla, loput muualla Suomessa. Lähes kaikki asuvat omissa kodeissaan, neljä sisarta asuu vanhusten asuintalossa Pitäjänmäellä. A-sisarista neljä on myös pitkäaikaishoidossa Helsingin Diakonissalaitoksen osastoilla. 2 TUTKIMUKSEN TAUSTAA 2.1 Diakonissalaitoksen perustaja Aurora Karamzin Rikas ja kaunis suomalainen everstinna Aurora Karamzin syntyi 1. elokuuta 1808 Porissa. Hän oli viettänyt useita vuosia nuoruudessaan Pietarissa ja ollut jonkin aikaa tsaarin hovissa hovineitonakin luvulla hän matkusteli paljon Euroopassa. Hän teki venäläisen miehensä kanssa pitkiä ulkomaanmatkoja ja tutustui uusimpiin virtauksiin myös kirkollisten liikkeiden parissa. ( Hurskainen 1992,12.) Aurora oli sivistynyt, valveutunut ja hyväsydäminen nainen, johon matkoilla tutuksi tullut uusi diakonia-aate teki suuren vaikutuksen. Hänen mieleensä jäi kytemään kipinä, eikö tällaista työtä saataisi meille Suomeenkin. Jäätyään leskeksi, hän päätti omistautua hyväntekeväisyydelle. Matkustellessaan eri puolilla Eurooppaa hän oli tutustunut hyväntekeväisyystyöhön ja pannut merkille, että naiset voivat löytää lähimmäisen auttamistyössä elämälleen sisällön, jopa elämäntehtävän. Tämän mahdollisuuden hän halusi tarjota myös oman maansa nuorille naisille. (Hurskainen 1992, 12.)

8 9 Karamzin oli suunnitellut Diakonissalaitoksen perustamista jo vuosia. Toiminnan aloittaminen osui aikaan, jolloin naiset alkoivat suuntautua töihin kodin ulkopuolelle. Naisemansipaatio, naisten vapautusliike, oli tuolloin myös heräämässä. Vielä luvun puolivälissä nainen oli hyvin epäitsenäinen niin Suomessa kuin muissakin maissa. Ellei nainen löytänyt omaa paikkaansa, työtä tai koulutusta, hänen oli jäätävä kotiin vanhempien elätettäväksi. Naisen pääsyä työelämään oli siis syytä kaikin tavoin helpottaa. (Hurskainen 1992, 13.) Diakonissalaitoksen perustaja Aurora Karamzin oli edistyksellinen ja esimerkillinen nainen. Hänen toimintansa on edesauttanut suomalaisen naisten itsenäistymisen kouluttautumisen, ensin sairaanhoidossa ja myöhemmin muillakin aloilla. Tänäkin päivänä hänen ajatuksiaan seurataan Helsingin Diakonissalaitoksen koulutuksessa ja työmuodoissa. Zacharias Topelius totesi Karamzinista: Ei jokainen maailmannainen, joka on elänyt loistavassa hovissa ympärillään kaikki se, minkä voi kullalla ostaa, etsi pyytämättä puutteen majoja lohduttaakseen kärsiviä tai unohdettuja. Jos he sen tekevät, kun sydämen tarve ajaa maksamaan edes osan velasta, eivät kaikki tee sitä kiitosta vaatimatta ja kiittämättömyyteen kyllästymättä. Kas, tämän vuoksi on hän, joka on unohtanut omat murheensa lievittääkseen toisten surua, saavuttanut kunnioitetun sijan kunnioitettujen aikalaisten joukossa. ( Hurskainen 2002, 175.) 2.2 Helsingin Diakonissalaitoksen historia Helsingin Diakonissalaitos perustettiin 1867 Everstinna Aurora Karamzinin aloitteesta ja taloudellisella tuella. Esikuva saatiin Saksasta Kaiserswerthin kaupungista, jossa oli perustettu ensimmäinen evankelinen diakonissalaitos vuonna Saksalaisen mallin mukaan tässä Suomen ensimmäisessä diakonissalaitoksessa hoidettiin sairaita ja koulutettiin diakonissoja, autettiin köyhiä ja huolehdittiin kodittomista lapsista. Diakonissalaitoksen perustaminen merkitsi myös sairaanhoitajakoulutuksen aloittamista maassamme. Naista ei myöskään ollut totuttu ajattelemaan itsenäisenä, sillä nainen oli ollut holhouksen alainen aina vuoteen 1864, jolloin holhouslaki astui voimaan ja muutti

9 10 tilanteen. (Hurskainen 1992, 14.) Vaikka diakonissaksi valmistuminen antoi mahdollisuuden omaan elämään ja elämäntehtävään, ei Suomen ensimmäinen Diakonissalaitos tarjonnut kovin itsenäistä elämää sinne tulleille naisille. Silloin pidettiin itsestään selvänä, että nainen tarvitsi jonkinlaisen kodin turvan lähdettyään vanhempiensa kodista. Diakonissalaitos tarjosi tällaisen kodin. Se tarjosi myös vanhuuden turvan, koska sosiaaliturvajärjestelmiä ei ollut. Diakonissalaitoksen toiminta alkoi Unioninkadulla 8-paikkaisella kulkutautisairaalalla, joka vihittiin juhlallisesti käyttöön joulukuun 17. päivänä Sairaalaolot Helsingissä olivat vaatimattomat, joten uusi sairaala tuli todelliseen tarpeeseen. Aurora Karamzinin varoista maksettiin laitoksen ensimmäisen huoneiston kalustus sekä ensimmäisen vuoden vuokra. Valtaosa alkuvuosien muistakin menoista peitettiin Auroran antamin lahjoituksin. Rouvasväen yhdistyksen ylläpitämä ompeluseura valmisti kaikki tarvittavat tekstiilit uuteen sairaalaan. Aurora Karamzin välityksellä laitos sai huomattavia lahjoituksia muualtakin, myös keisarilta. (Helsingin Diakonissalaitos 2002.) Laitos muutti ensimmäisten toimintavuosiensa aikana usein. Ensimmäinen oma talo saatiin vuonna 1875 Katajanokalta. Aurora Karamzin osti sen, mutta joutui ottamaan velkaa pystyäkseen maksamaan kauppahinnan. Vuonna 1897 valmistui Töölönlahden tuntumaan uusi, varta vasten Diakonissalaitoksen tarpeisiin suunniteltu rakennus. Rakennusryhmään kuuluvan kirkon vihkiäisiä vietettiin 12. toukokuuta Kun rakennustyöt kevättalvella olivat päättymässä, sisaret pyysivät Auroralta hänen muotokuvaansa, joka ripustettaisiin sisarkotiin. Aluksi Aurora esteli, mutta pyysi sitten oma-aloitteisesti taitelija Dagmar Furuhjelmiä maalaamaan itsestään kuvan. Tuo muotokuva on nykyisin Aurora-salin seinällä ja siinä Aurora on 90-vuotias. Aurora oli koko elämänsä läheisessä yhteydessä Diakonissalaitokseen. Hän osallistui usein laitoksen johtokunnan kokouksiin ja matkoilla ollessaan kävi vilkasta kirjeenvaihtoa johtajattaren kanssa. Hän ei kuitenkaan koskaan asunut Diakonissalaitoksella, vaan eli Hakasalmen huvilassa elämänsä loppuun asti. Aurora kuoli ollessaan 94 vuotias.( Helsingin Diakonissalaitos 2002.) Sisar Lina Snellman oli yksi everstinna Karamzinin aikaisista Helsingin Diakonissalaitoksen sisarista. Hän oli sisarkasvatuksen uranuurtaja ja Helsingin

10 11 Diakonissalaitoksen pitkäaikaisin johtajatar. Hän tuli johtajattareksi kuusitoista vuotta laitoksen perustamisen jälkeen ja hoiti tätä tehtävää yli neljäkymmentä vuotta.( Hurskainen ) Sisar Linan aika johtajattarena on jäänyt laitoksen historiaan merkittävänä kautena, ei vain pelkästään pituutensa vaan noina vuosikymmeninä tapahtuneen kehityksen, työnlaajenemisen ja toiminnan selkeytymisen vuoksi. (Probst 2002,93.) Tutkimuksessa olevat A-sisaret ovat nähneet Helsingin Diakonissalaitoksen historiassa sekä siellä tapahtuvan koulutuksen osalta valtavan muutoksen. Diakoniakoulutus on muuttunut ja vaihdellut muotoaan aina sisarkotijärjestelmän aikaisesta sairaanhoitaja koulutuksesta nykyiseen ammattikorkeakoulujärjestelmään asti. Koulutuksen tavoin Helsingin Diakonissalaitoksen työmuodot ovat myös kasvaneet sekä muuttaneet muotoaan yhteiskunnan olosuhteiden ja tarpeiden mukaan vuosien varrella; on pyritty menemään sinne, missä hätä on ollut suurin. Toiminta on muuttunut 1900-luvun alun pienimuotoisesta sosiaalityöstä ja kulkusairaalasta tämän päivän moni muotoisiin sosiaalialan projekteihin sekä korkeatasoiseen yksityissairaalaan. (Mäkisalo 1992, 70.) Vaikka maailma on muuttunut ja työmuodot sen mukana, ei ihmisten hätä ole loppunut. Siksi Diakonissalaitoksen toiminnan pääperiaatteet ovat toimivia myös nyt ja tulevaisuudessakin. Nykyinen Helsingin Diakonissalaitos on säätiö, jonka tarkoituksena on ylläpitää Diakonissalaitosta ja harjoittaa kristillistä palvelutoimintaa. Tämä tapahtuu kouluttamalla diakoniatyöntekijöitä, järjestämällä sosiaalialan ja terveydenhuollon koulutusta, tarjoamalla näiden alojen palveluja sekä harjoittamalla ja tukemalla tieteellistä tutkimusta. Toiminta periaatteena on yhä edelleen Aurora Karamzin luoma ajatus niiden lähimmäisten auttamisesta, jotka eivät apua muualta saa. Helsingin Diakonissalaitos on vanhin Suomen viidestä, itsenäisestä diakonialaitoksesta. Muut toimivat Lahdessa, Pieksämäellä, Porissa ja Oulussa. (Helsingin Diakonissalaitos 2002.)

11 Sisar luvuilla Tutkimuksessamme ensimmäinen sisar tuli Helsingin Diakonissalaitokselle 1934 ja viimeisin sisar vuonna Tämän vuoksi määrittelemme sisar-käsitettä vain mainittuna ajanjaksona. Sisariksi otettiin Diakonissalaitoksen sääntöjen mukaisia oppilaita: sellaisia neitoja ja lapsettomia leskiä, jotka tuntevat olevansa Kristuksen tähden kutsutut palvelemaan lähimmäisiään (Hurskainen 1992, 22.). Neidoille, jotka pyrkivät Helsingin Diakonissalaitokseen, tehtiin jo hakuvaiheessa selväksi, ettei sisar ollut laitokseen määräajaksi, vaan hän sai erota. Haluttiin, että jokainen, joka tulee laitokselle, tulee sellaisella mielellä, että hän tahtoo antautua tälle työlle ja pysyä siinä niin kauan kuin Jumala häntä siinä tahtoo pitää, sillä diakonissatyötä ei ole pidettävä satunnaisena työnä, vaan elämän kutsumuksena. (Hurskainen 1992, 46.) Diakonissalaitokseen pyrkijältä vaadittiin, että hän tunsi olevansa tietoinen Jumalalta saamastaan kutsumuksesta, ja että hän halusi antautua kristilliseen palvelutyöhön. Hänen tuli olla terve, hänellä odotettiin olevan vähintään korkeampaa kansakoulukurssia vastaava tietomäärä. Sisaren odotettiin olevan käsityötaitoinen sekä perehtynyt tavallisiin kotitaloustoimiin. Hakijan iäksi suositeltiin vuotta. (Hurskainen 1992, 47.) Nuori sisar oli ensin vuoden oppilaana tultuaan laitokselle. Hän sai silloin tietoopetusta, harjoitteli erilaisia talousaskareita sekä myöhemmin sairaanhoitoa. Tänä aikana sisar joutui kustantamaan vaatteensa itse. Ruuan, asunnon ja opetuksen hän sai laitokselta. Vuoden kuluttua otettiin koesisariksi ne sisaret, jotka osoittivat tahtonsa olla Kristuksen opetuslapsia sekä olivat luonteeltaan ja lahjoiltaan kehityskelpoisia sekä tahtoivat antautua diakonissakutsumuksen vaatimusten alaisiksi. (Hurskainen 1992, 66.) Tästä alkaen he käyttivät sisarpukua, jonka saivat laitokselta. Koesisaraika kesti tavallisesti 3 5 vuotta. Se oli nimensä mukaisesti koeaikaa. Sisaret saivat kasvatusta ja opetusta, mutta heille uskottiin jo itsenäistä työtä, jotta työkyky ja kypsyys tulisivat näkyviin. (Hurskainen 1992, 86.)

12 13 Koeajan jälkeen diakonissoiksi vihittiin ne, jotka katsottiin diakonissatoimeen soveliaiksi, vihittäviltä edellytettiin myös omaa halua antautua tälle työlle ja kuulua Diakonissalaitokseen. Diakonissakoulutus kesti keskimäärin kuusi vuotta, aina vuoteen 1952, jolloin se lyheni nelivuotiseksi uuden opetusohjelman käyttöönoton myötä. Diakonissalaitos oli oikeutettu, jopa velvollinen, erottamaan jokaisen sisaren, joka mielialansa tai lahjojensa puolesta katsottiin sopimattomaksi Diakonissalaitoksen toimeen. (Hurskainen 1992, 119.) Kotijärjestelmän aikana Diakonissalaitos osoitti sisarille työpaikat. Kun työntekijää tarvittiin laitoksella tai sen ulkopuolella, Diakonissalaitoksen johtohenkilöt etsivät sopivan sisaren. Sisarten opintoja sekä työntekoa oli seurattu hyvin tarkasti, joten valinta ei ollut koskaan sattumanvarainen, vaan valitsijat olivat hyvin tietoisia siitä, minkälaisia työntekijöitä sisaret olivat. Ennen työpaikan määräämistä sisarilta kysyttiin heidän omaa mielipidettään, vaikka laitoksen johtohenkilöillä oli jo selvä mielipide paikasta. Sisaret eivät olleet tottuneet sanomaan vastaan, he menivät useimmiten sinne, minne heidät oli määrätty. (Hurskainen 1992, 120.) Sisarkoulutuksen laajenemisen myötä myös työpaikat sekä laitoksen sisällä että ulkopuolella lisääntyivät. Työpaikkoja löytyi Diakonissalaitoksen sairaalasta, lastenkodista, seurakunnista tai lähetysmailta. (Hurskainen 1992,120.) Sisartyö kesti koko loppuelämän. Sisaret eivät tulleet eläke-ikään koskaan, vaan ikääntyneetkin sisaret tekivät töitä omien voimiensa mukaan. Vanhat sisaret jaksoivat vielä päivystää koulun ovenvartijoina, ja kun muuhun ei ollut enää voimia, he rukoilivat toisten sisarten puolesta. (Hurskainen 1992, 100.) Edvin Wiren toteaa kaikkien sisarten olevan tärkeintä, mitä laitos omaa, sen arvokas käyttövoima. Hän kertoo, miten sisaret rahoittavat omaa vanhuuttaan varten rakennettua Elimiä huomattavilla summilla ja lisää, että tämän vuoksi sisar ajattelee turvallisin mielin vanhuuttaan tai heikkeneviä voimiaan (Wiren 1942, 391, 414.)

13 Sisarkotijärjestelmä ja sen lakkauttaminen Helsingin Diakonissalaitoksessa otettiin ainoana Suomessa käyttöön järjestelmä, jota kutsuttiin fliedneriläiseksi tai kaiserswerthiläiseksi kotijärjestelmäksi. Tämä järjestelmä, johon Aurora Karamzin oli tutustunut muutamissa ulkomaisissa diakonissalaitoksissa, oli omiaan tukemaan käsitystä naisten turvan ja suojan tarpeesta hänen tehdessään työtä kodin ulkopuolella. Sisarkotijärjestelmän oli luonut diakonissalaitoksen isä, saksalainen pastori Theodor Fliedner. Kotijärjestelmään kuului, että diakonissalaitos oli sinne hakeutuneiden sisarten pysyvä yhteinen koti. Sisaren elivät ns. hengellisenä perheenä, jonka äitinä oli johtajatar ja isänä johtaja. Kodin tehtävänä oli lähimmäisen palveleminen. Laitos oli sisarten kouluttaja ja kasvattaja, sekä työnantaja, joka määräsi kunkin sisaren työpaikan. Palkkaa sisaret eivät saaneet, ainoastaan pientä taskurahaa välttämättömiin menoihin, mutta laitos takasi turvan sairauden, työkyvyttömyyden ja vanhuuden varalta. Sisaret elivät naimattomina, mutta voivat myös mennä naimisiin, jolloin heidän oli erottava laitoksen sisaryhteydestä. (Hurskainen 1992, 15.) Monille sisarille diakonissalaitos toimi siis todellisena kotina. Sisarten joukossa oli niitä, jotka olivat menettäneet lapsuudenkotinsa ja läheisensä. Heille laitoskodista muodostui elämän kiintopiste ja turvapaikka. (Hurskainen 1992, 125.) Diakonissojen taloudellinen asema ja riippuvuus laitoksesta alkoi muuttua voimakkaasti 1940-luvulla. Sota-aika vaikutti Diakonissalaitoksen elämään hajottavasti, mikä oli ymmärrettävää: koulutuksessa olleet nuoret sisaret lähetettiin erilaisiin tehtäviin rintamalle ja sairaaloihin. Silloin ei voitu noudattaa niitä ohjeita ja sääntöjä, joita seurattiin 1930-luvulla ennen sotaa. (Hurskainen 1992, 132.) Myös kirkon piirissä tapahtunut diakonissojen työtä koskeva muutos vaikutti osaltaan Helsingin Diakonissalaitoksen sisarten aseman muuttumiseen. Kun 1944 voimaan astunut kirkkolain säädös teki diakonissan virasta nimenomaan seurakuntaviran, halusivat seurakunnat vähitellen alkaa maksaa sisarille palkkaa suoraan. Mitä ilmeisimmin tähän sisarten itsensä toivomaan muutokseen vaikutti myös se yleinen ilmapiiri, joka vallitsi sodan jälkeisessä Suomessa: jokainen halusi olla omalta osaltaan

14 15 rakentamassa maansa hyvinvointia. (Hurskainen 1992, 132.) Sisarkotijärjestelmän purkaminen ei käynyt kivuitta eikä hetkessä, vaan prosessi kesti vuosia. Vihdoin päästiin ratkaisuun, joka oli eräänlainen kompromissi: luotiin ns. A- ja B-sisarjärjestelmä. A-sisariksi jäivät ne, jotka halusivat kannattaa vanhaa kotijärjestelmää. Kannattajiin kuului noin puolet vihityistä sisarista, joita oli tuolloin yhteensä 505. B-sisaret valitsivat vapaamman linjan: he jäivät Diakonissalaitoksen jäseniksi, mutta vain siten, että maksoivat pienen jäsenmaksun. Palkkansa he saivat kokonaan itse ja vanhuudenturvan työeläkkeestään. Kotijärjestelmä purettiin vuonna Sen jälkeen vihityt sisaret ovat olleet automaattisesti B-sisaria. (Hurskainen 1992, 133.) Kotijärjestelmän purkauduttua muuttui sisarten asema monin tavoin. He olivat vapaita lähtemään itse valitsemaansa työhön. Sisaryhteisön jokapäiväistä elämää ei kotijärjestelmän purkautuminen kuitenkaan muuttanut vuosikausiin. Elämä jatkui ennallaan aina 1960-luvun loppupuolelle asti, jolloin yleinen ilmapiirin muutos tuntui myös Diakonissalaitoksella. Aktiivisesti toimiva Diakonissalaitoksen oppilaskunta alkoi ehdotella muutoksia opiskelijoiden aseman parantamiseksi. Yksi merkittävä saavutus oli asuntolan ulko-oven avainten antaminen opiskelijoille.(hurskainen 1992, 134.) 3 KÄSITTEET 3.1 Diakonia Diakonian perusta on Raamatussa: Hoivatkaa sen tähden toinen toistanne, niin kuin Kristus on teidät hoivaansa ottanut Jumalan kunniaksi. (Room. 15:7) Sana diakonia tarkoittaa kirkon ja kristittyjen tekemää palvelutyötä, pyyteetöntä auttamista, rakkauden palvelua ja ihmisen kohtaamista. Sana tulee kreikan kielestä ja tarkoittaa palvelemista. Diakonia on osa kristillistä kokonaislähetystehtävää. Sen

15 16 esikuvana on Jeesus Kristus sekä hänen tekemänsä auttamistyö köyhien, sairaiden ja sorrettujen keskuudessa. (Ryynänen, Inkala, Porio, Suominen, Vaaramo 1991, ) Vuonna 1994 voimaan astunut kirkkolaki määrittelee diakoniatyön seuraavasti: Diakoniatyö on kristillisestä rakkaudesta johtuvaa hengellisen, ruumiillisen ja aineellisen avun antamista hädänalaisille, ja sen tulee ensisijaisesti kohdistua niihin, joiden hätä on suurin tai joita ei muilla tavoin auteta. (Kj 4:3 ) Diakonian tehtävänä on myös kritiikki yhteiskunnan vääristyneitä rakenteita kohtaan sekä pyrkimys olemassa olevien epäkohtien paljastamiseen ja korjaamiseen (Cantell 1991, 151). 3.2 Kutsumus Kristinoppi välittää kutsumuksesta kuvan tehtävänä. Jumala on siis antanut jokaiselle ihmiselle tehtävän, jota sanotaan kutsumukseksi. Kutsumuksen uskollisella suorittamisella palvelemme Jumalaa ja lähimmäisiämme. Kutsumuksessa jokainen ihminen nähdään arvokkaana ja jokaista ihmistä tarvitaan. (Seppälä 1998, 25.) Lutherin mukaan Jumala kutsuu ihmisen elämäntehtävään, mikä ei tarkoita vain palkkatyötä. Kutsumusta ei kuitenkaan pidä ymmärtää liian työkeskeisesti, sillä se ei ole vain työtä, vaan se on koko elämä. Samalla kutsumukseen liittyy myös vastuksia ja vaivaa. Nämä hillitsevät ihmisen taipumusta itsekeskeiseen elämäntapaan. (Seppälä 1998, 27.) Kutsumus on luterilaisessa teologiassa tärkeä käsite. Määrittelemällä jokapäiväisen elämän kutsumuselämäksi Martin Luther otti etäisyyttä katolisesta ajattelusta, jonka mukaan kutsumus tarkoitti hengellistä säätyä, pappeutta tai luostarielämää. Luterilainen kutsumuskäsitys on muotoiltu Lutherin kolmisäätyopissa, jonka mukaan jokaisella ihmisellä on kutsumus, jota hän toteuttaa tekemällä työtä omassa jokapäiväisessä elämässään. Jokapäiväinen työ Jumalalta saadun kutsumuksen toteuttamisena on erityisen tärkeä varsinkin sukupuolten suhteiden näkökulmasta. ( Markkola 2002, ) Jumala ylläpitää luotujensa elämää myös ihmisen työn kautta. Luther nimitti kristityn kutsumustyötä ristin kantamiseksi: meidät on kutsuttu kulumaan toisen ihmisen

16 17 elämän hyväksi. (Laulaja 1994,132.) Myös sisar Lina kutsuu sisaria raskaaseen työhön: Parempi kulua kuin ruostua. (Snellman 1929,47.) Diakonissat edustivat näkyvällä ja selkeästi erottuvalla tavalla uutta käsitystä naisen kutsumuksesta. Diakoniatyö avasi naimattomille naisille uusia mahdollisuuksia elättää itseään, mutta samalla se rakentui vahvasti perinteisille malleille ja luterilaiselle tulkinnalle naisen kutsumuksesta. (Markkola 2002, 288.) Jatkuakseen kutsumustyö ei voi perustua tunnevoittoisiin tilapäisratkaisuihin eikä ohimenevään innostukseen, vaan se vaatii kestävyyttä ja sitoutumista. Kutsumus vaatii luontaisia taipumuksia ja halua työhön, joka jatkuu läpi elämän. Diakoniavihkimyksen edellytyksenä on kutsumus, vocatio - sekä sisäinen että ulkoinen. Vocatiolla tarkoitetaan seurakunnan antamaa kutsua diakonianvirkaan. Diakonia merkitsee rakkautta ja halua ihmisten palvelun tehtävään ja perustuu usein hengelliseen kokemukseen Jumalan osoittamasta tiestä ja turvallisesta johdatuksesta. Kutsun saanut tunnustaa uskonsa ja elää opetuslapsena. Hän on valmis siihen tehtävään, jonka Jumala hänelle antaa ja jota varten hänellä on taipumusta halua ja kestävyyttä. Kutsumustietoisuus kasvaa koulutuksen ja työn myötä, jotkut saavat sen voimakkaana näkynä, ainoana mahdollisena elämäntehtävänä. (Kansanaho & Hissa, 1979,85-87.) luvun alun ruotsalainen historioitsija Ann-Katrin Hatje käytti naistoimijoita koskevassa tutkimuksessaan käsitettä uskonnollinen essentialismi. Tämä ajattelu perustui käsitykseen, jonka mukaan asiat ja ilmiöt ovat olemassa tietyllä, luonnosta tai Jumalasta johtuvalla tavalla. Ihmisen maailmakuvassa kutsumus voi tällöin olla Jumalan antama ja siten kyseenalaistamaton ilmiö, jonka avulla elämää ja siinä tehtyjä ratkaisuja voidaan selittää ja perustella. (Markkola 2002, ) luvun alussa diakoniajohtajat muistuttivat toistuvasti, että he eivät voineet kutsua ketään diakonissoiksi, vaan he saattoivat ainoastaan tukea ja vahvistaa niitä, jotka olivat saaneet kutsumuksensa Jumalalta. (Markkola 2002,287.) "Näky ilman tehtävää on haaveilua. Tehtävä ilman näkyä on raadantaa; näky ja tehtävä yhdessä on maailman toivo." (Nouwen 1990,263.)

17 Sitoutuminen Kutsumus ja sitoutuminen ovat käsitteinä hyvin lähellä toisiaan. Eila Helander toteaa Markkola (2002,19), että diakonissatyö kutsumustyönä voidaan ymmärtää sitoutumisena, joka merkitsee tunnepohjaista kiinnittymistä henkilölle itselleen identiteetin säilymisen kannalta merkittävään kohteeseen. Samoin voidaan ajatella myös yleisemmin sitoutumisesta tehtävään, johon henkilö kokee tulleensa kutsutuksi. Ilmaistaessa työyhteisöön kuulumisen voimakkuusastetta puhutaan usein sitoutumisesta. Sana voidaan ymmärtää monella eri tavalla. Sitoutumista voidaan pitää esimerkkinä ajattelumallista, joka vaikuttaa yksilön toimintatapaan työssään. Sitoutumisen tasoja on monia ja työhön sitoutuminen kasvaa, mitä lähempänä se on kutsumustietoisuutta. Seuraavat vyöhykkeet kuvaavat erilaisia tapoja suhtautua työhön sitoutumiseen. Ympäristövyöhykkeellä sitoutuminen työpaikkaan saattaa riippua paikkakunnasta, työpaikkatarjonnasta ja työmatkasta. Pelkästään palkkaan perustuva sitoutuminen johtaa työpaikkasitoutumattomuuteen; ansiot sieltä mistä eniten saa. Sitoutuminen perustuu yksilökeskeisiin tarpeisiin. (Innovo Ky ) Tekemisen vyöhykkeellä merkityksellisintä ovat sosiaaliset suhteet, yhteisyyden tunne ja tekemisen laatu ja sisältö. Tekeminen sinänsä voi tuottaa yksilölle mielihyvää. Sitoutuminen voi olla sosiaalista, yksilökeskeisiä tai molempia. Palkka ei ole ensisijainen motivaationlähde. (Innovo Ky ) Taitojen vyöhykkeellä sitoutuminen voi perustua pätevyyden tuomaan ansioon. On tutkittu, että täysin merkityksetöntä työtä tekeviä ei saa lopulta millään palkalla pysymään työssään. Tavoitteellisuus ja itsensä kouluttamisen mahdollisuus lisäävät sitoutumista. Se on pääsääntöisesti yksilökeskeisiin tarpeisiin perustuvaa.( Innovo Ky.2002.) Uskomusten vyöhykkeellä sitoutuminen voi perustua yhteiseen aatteeseen, yhteisiin arvoihin ja periaatteisiin. Pitkä aikajänne ja pysyvyys on sitoutumiselle oleellista. Sitoutuminen palvelee sosiaalisia tarpeita. Palkkakehitys on tärkeää. (Innovo Ky.2002.)

18 19 Sisimmällä ydinvyöhykkeellä sitoutuminen saattaa liittyä elämäntehtävä, kutsumus tai missio. Sitoutuminen voi olla myös eriasteista tunneyhteyttä, turvallisuutta tai vakaumuksellista riippuvuutta yhteisöstä. Sitoutumisen tarve on sosiaalinen. Palkan tulee riittää elämiseen. (Innovo Ky ) Sisar Lina määrittelee sitoutumisen uskollisuuden synonyymiksi. Hän tulkitsee Raamatun kohtia seuraavasti: Kristittynä tulee minun olla uskollinen: 1. Persoonallisessa suhteessani Herraan ja kuuliaisuudessa Hänen sanalleen ja Hänen Henkensä äänelle 2. Minulle kutsumuksessani uskotun tehtävän täyttämisessä, etten siinä tavoittelisi väärää päämäärää, omaa kunniaa. Joh. 44;12:43, Omaa etua, Fil.2:4, tai ulkonaista menestystä, luuk.10;17,20; 3. Inhimillisiin käskyihin nähden, siinä asemassa, johon maallinen kutsumukseni minut vie, 1 Piet. 2 : 13; 4. Minulle uskotun tavaran hoitamisessa. Ja paljonhan diakonissakutsumuksessa käsiimme uskotaankin. Sitoutuminen liitetään useimmiten joko työhön tai ihmissuhteisiin. Molemmissa onnistuminen edellyttää yleensä tietynlaista päämäärätietoisuutta ja motivaatiota, jotka taas mahdollistavat sitoutumisen. Kun sisar Linan määrittelee sitoutumisen uskollisuuden synonyymiksi, se ulottuu tarkoittamaan ihmisen lojaalisuutta niin suhteessa Jumalaan, lähimmäiseen kuin työnantajaankin. (Snellman. 1929,33.) 3.4 Yhteisöllisyys Seurakunta ja kristilliset järjestöt ovat osallisuuden ja jakamisen yhteisöjä. Kirkon keskeinen sanoma, evankeliumi, on sanoma osallisuudesta, vieraantuneen ja syrjäytyneen ihmisen mahdollisuudesta päästä osalliseksi Jumalan valtakunnasta ja sen avaamasta uudesta ihmisyydestä. Tämän osallisuuden ilmauksena seurakunnan jumalanpalveluksen keskuksena on pöytä, jolle on katettu armonvälineet, sana ja

19 20 sakramentit, Jumalan armon ateria. Osallistuminen yhteiselle aterialle vahvistaa kokemusta yhteisöllisyyden voimasta.(suomen evankelis-luterilainen kirkko, 2002.) Jokaisella säilyvällä yhteisöllä on tehtävä. Tavistockilaisen ajattelun mukaan yhteisöt ovat olemassa juuri perustehtävänsä toteuttamista varten. Perustehtävä on juuri se tekijä, jonka kautta yhteisö liittyy ympäristöönsä. Jokainen yhteisö on systeemi joka on vaihtosuhteessa ympäristönsä kanssa. Tehtävä ei useinkaan toteudu rationaalisesti ja suoraviivaisesti, vaan sen toteuttamiseen liittyy myös irrationaalinen puoli. Tehtävään suuntautuneisuus tai sen vastustaminen elää erilaisina ryhmäkulttuureina, joita ihmiset tietoisesti tai tiedostamattaan muodostavat. (Huhtinen 1991, 17.) Työyhteisössä yhteisöllisyys tarkoittaa sekä virallista että epävirallista sosiaalista vuorovaikutusta. Se voi olla luonteeltaan joko positiivista tai negatiivista, eikä aina edellytä virallista organisaatiota. Se ei välttämättä ole näkyvää tai kuuluvaa, liikettä tai puhetta, vaan voi olla myös äänetöntä ja näkymätöntä työpaikan henkeä. Yhteisöllisyyden ymmärtäminen jo sinänsä edistää hyvinvointia työssä. Vaikka yhteisöllisyys ilmenee erityisesti epävirallisissa vuorovaikutussuhteissa, on se koko työtoiminnan kannalta myönteinen ja tärkeä ilmiö.(orre 1987, 79.) Tässä työssä käytetään yhteisöllisyys - termiä viitattaessa lähinnä sisarkotiyhteisöön. Tämä tarkoitti perheyhteisön omaista sitoutumista yhteisölle kokonaisvaltaisesti niin työssä kuin uskonelämässä. Vaikka laitoksella noudatettavat säännöt ja kontrolli tuntuvat nykypäivän ihmisistä osittain hyvinkin raskailta, oli tinkimättömässä yhteisöllisyydessä myös paljon hyvää ja esimerkillistä. Sisarkotijärjestelmän aikaan, jolloin lähes jokainen sisar palasi vanhaksi tultuaan laitoskotiin, sisar sai perheen ympärilleen. Sisaryhteisö piti huolta kaikista jäsenistään. Vaikka sisaretkaan eivät aina pitäneet tiukasta kontrollista, säännöistä ja perään katsomisesta, tärkeintä oli kuitenkin yhteishenki ja toisista huolehtiminen.

20 21 4 KIRJOJA JA TUTKIMUKSIA SISARTEN ELÄMÄSTÄ Helsingin Diakonissalaitoksen historiaa on tutkittu ja tallennettu runsaasti. Myös sisarten elämää ja koulutusta käsittelevää kirjallisuutta on suhteellisen paljon. Pelkästään A-sisarista ei ole tehty elämänkerrallisia tutkimuksia. Helsingin Diakonissalaitoksen johtajatar sisar Lina Snellman kirjoitti kirjan Sisarillemme sisarten työskentelyä ja elämää varten. Kirjan tarkoitus on esiintuoda perustotuuksia, joihin sisartyö, sen teoria ja käytännöllinen harjoitus perustuvat. Tätä ohjekirjaa käytettiin myös oppikirjana laitoksella vanhan järjestelmän aikana. Kirja sisarillemme selventää muun muassa sielunhoitoa: Ylimalkaan sinun ei tarvitse tehdä mitään erinomaista. Kun uskollisesti täytät velvollisuutesi ja teet sen rakkaudesta, niin todistat kaikkein parhaiten Jeesuksesta. Kyllä ihmiset pian sen huomaavat, mistä sellaiset ihanat hedelmät tulevat. Naisen voima ei ole hänen sanoissaan, vaan hänen käytöksessään. (Snellman, ) Laitoksen entinen johtajatar Vieno Heinonen on kirjoittanut omaelämänkerrallisen teoksen Sisareksi kutsuttu (1991). Kirjassa hän kuvaa oppilasvuosiaan sota-aikana, työtään eri toimipisteissä sekä laitoksen elämää sisarten kotiyhteisönä. Vieno Heinonen kirjoittaa kirjassa myös huolestaan, että A sisarten elämä on muuttunut vanhuuden myötä merkityksettömäksi ja kuoleman jälkeen heitä tuskin muistetaan olleenkaan. Kirjassa käsitellään myös uuden ja vanhan elämäntavan sekä arvojen muutosta. Tämä kirja oli ainoa omaelämänkerta, joka käsittelee A-sisaruuteen ja sisarkotijärjestelmän purkautumiseen liittyviä kriittisiä kysymyksiä, sekä A - sisaren elämää vanhuudessa, kotijärjestelmän ulkopuolella. Onko nykyinen Helsingin Diakonissalaitos suuri monitoimipalveluyritys, unohtanut juurensa? Entä minä? Olenko minäkin vain jäänne jostain jota ei enää ole? Diakonissalaitos oli minulle aikanani elämäni keskipiste, yhteinen sisarten koti, jossa työskentelimme ja elimme. (Heinonen 1991, 7.) Eeva Hurskaisen teos Sisar Linan tyttäret kertoo Helsingin Diakonissalaitoksen historiasta sen perustamisesta aina 1990 luvun alkuun. Kirja sisältää haastattelumateriaalia, valokuvia ja kirjeitä sisarten kertomana. Tämä teos on ollut tärkeä lähde työssämme, sillä siinä on kerrottu mielenkiintoisella ja yksityiskohtaisella

21 22 tavalla sisarista oppilasaikana ja työelämässä. Teos on antanut hyvät perustiedot sisarten elämästä, etenkin siihen olennaisesti kuuluneista kutsumuksesta, sitoutumisesta ja yhteisöllisyydestä. Näitä teemoja on käsitelty kirjassa myös haastattelemalla sisaria. Omassa työssämme tahdoimme pureutua vielä syvällisemmin juuri edellä mainittuihin aiheisiin. Diakoniatyöntekijöiden liiton perinneryhmä tutki lukujen välisenä aikana valmistuneiden diakonissojen käsityksiä kutsumuksesta. Raportissa on 31 valmistuneen diakonissan ajatuksia. Tämä tutkimus oli melko suppea ja tulosten esitystapa mielestämme persoonaton. Aihe ja tutkimuksen tavoite oli lähes sama kuin meillä, mutta itse tahdoimme esittää tulokset korostaen myös sisarten persoonia. Raportista oli apua ja se toimi esimerkkinä. Vuonna 1930 valmistuneen ajatuksin Oli tämmöinen kristillinen mieli jo heti alkuun. Ja sitten se siitä kasvoi vähitellen. Minulle tuli semmoinen halu, että minä tahdon tehdä sellaista työtä, että minä voin auttaa käsilläni lähimmäisiä. Sitä kai se kutsumus on. (Diakoniatyöntekijöiden liiton perinneryhmän haastatteluraportti ) Leila Simonen kirjoittaa kirjassaan Kiltin tytön kapina naisellisuuden merkityksestä elämän eri vaiheissa. Kirjaan on koottu naisten muisteluryhmän tuloksia, joissa käsitellään naisellisuuden eri ulottuvuuksia. Myös naistutkimuksellinen näkökulma oli tärkeä lähtökohta työllemme, koska naisliikkeen vahvistuminen 1800-luvun lopulla vaikutti myös sisarkotijärjestelmän toimintaan Suomessa. Erityisesti ankeina aikoina tarvitaan pärjäämisen keinoja. Naisten elämän ilon lähteitä löytyy ja muistelutyö on yksi menetelmä pitää erillään oma elämä kaaoksesta (Simonen 1995, 153.) Keväällä 2002 valmistui uusin Diakonissalaitoksen historiaa ja sisarten elämää käsittelevä kirja, Elämää sisarkodissa. Tässä Pirkko Probstin toimittamassa kirjassa on koottu sisarten ajatuksia ja kokemuksia sisarajalta, ja se toimi hyvänä lähteenä työssämme. Kirjaan on koottu muun muassa sisarten lähettämiä kirjeitä kotiväelle sekä valokuvia vuosien varrelta. Teoksessa kuvastuu vahvasti oppilasaikaan kuulunut nöyryyteen kasvattaminen. Eräs sisar kertoo seuraavaa: Taitaa olla niin, että sen monipuolisempaa tointa ei ole, kuin diakonissan kutsumus. Urkuria ei minusta sentään voi tulla, mutta urkujen polkijana ehkä tulisin toimeen. Oppilasaikana sisar Saara sanoi

22 23 minulle: Älä sinä luule olevasi edes mutteri. Sinä olet vain pieni näkymätön ruuvi suuressa koneistossa. (Probst 200,.37.) Pirjo Markkola tutkii kirjassa Syntiä ja siveyttä, sosiaalisen työn historiaa Suomessa uskonnon ja sukupuolten teemojen näkökulmasta. Tutkimuskohteena on sisälähetyksen nimissä tehty sosiaalinen auttamistyö, lähimmäisenrakkauden toteuttamien organisoituina, konkreettisina tekoina. (Markkola 2002, 10.) Sosiaalinen auttaminen ja diakoniatyö ovat aina kulkeneet enemmän tai vähemmän rinnakkain. Tämä teos auttoi hahmottamaan naisen asemaa suomalaisessa yhteiskunnassa luvun vaihteen molemmin puolin. Tällöin sisarkotijärjestelmä vakiinnutti asemansa Suomessa diakonia- ja sosiaalityön ammattilaisten kouluttajana. 5 TUTKIMUKSEN TARKOITUS JA TUTKIMUSTEHTÄVÄT Tutkimuksen tarkoitus on selvittää, mitä A-sisaret ajattelivat kutsumuksesta, yhteisöllisyydestä ja sitoutumisesta työhönsä. Nämä teemat ovat toistuvasti esillä sisaryhteisöä ja A-sisaria käsittelevässä kirjallisuudessa. Kyseiset käsitteet ovat myös nykyäänkin tärkeitä ja esille nostamisen arvoisia, olemme valinneet ne haastattelu- ja tutkimusteemoiksi. Lisäksi tarkoituksena on koota talteen niitä ajatuksia ja elämänohjeita, joita sisaret ovat omassa elämässään kokeneet tärkeimmiksi ja tahtovat välittää nuoremmille polville. Tutkimuksen tavoitteena on tuoda pala diakoniatyön historiaa nykypäivään. A-sisarten ainutkertaisten kokemusten ja tietojen avulla on tavoitteena herätellä keskustelua siitä, kuinka tärkeää on oman alansa historian tuntemus ja mikä on sen vaikutus niin opiskelu- kuin työmotivaatioon. Tutkimustehtävät ovat: 1. Selvittää, mitä kutsumus on merkinnyt haastatelluille A-sisarille 2. Selvittää, mitä sitoutuminen on merkinnyt A-sisaren elämässä

23 24 3. Selvittää, mitä yhteisöllisyys on merkinnyt A-sisaren elämässä 4. Selvittää, millaisia elämänohjeita A-sisaret antavat tuleville diakoniatyöntekijöille 5. Tuottaa henkilökuvat kuudesta A-sisaresta. 6 TUTKIMUKSEN TOTEUTUS 6.1 Tutkimuksen metodologiset lähtökohdat Kyseessä on kvalitatiivinen eli laadullinen tutkimus. Laadullisen tutkimuksen lähtökohtana on todellisen elämän kuvaaminen. Kohdetta pyritään tutkimaan mahdollisimman kokonaisvaltaisesti sekä ennemmin löytämään ja paljastamaan tosiasioita kuin todentamaan jo olemassa olevia (totuus)väittämiä. Laadullisessa tutkimuksessa tutkimussuunnitelma parhaimmillaan elää tutkimushankkeen mukana. (Hirsjärvi, Remes &Sajavaara 1998, 161.) Yksi kvalitatiivisen tutkimuksen tunnuspiirteitä on induktiivinen analyysi: Tutkijan pyrkimyksenä on paljastaa odottamattomia seikkoja. Sen vuoksi lähtökohtana ei ole hypoteesien testaaminen, vaan aineiston monitahoinen ja yksityiskohtainen tarkastelu. Tutkija ei määrää sitä mikä on tärkeää. (Hirsjärvi, Remes & Sajavaara, 1998, 165.) 6.2. Haastattelu tiedonkeruumuotona Päätimme käyttää tutkimusmenetelmänä haastattelua, sillä pyrkimyksenä oli päästä mahdollisimman lähelle sisarten tämänhetkistä ajatusmaailmaa ja henkilökohtaisia kokemuksia. Erilaisista tiedonkeruutavoista elämäkerrat ovat hyvin lähellä sitä lopputulosta, johon tällä tutkimuksella pyrimme. Haastattelussa tiedonkeruumuotona on kuitenkin niin monia hyviä puolia, että katsoimme sen palvelevan parhaiten tarkoitustamme. Tällä menetelmällä voimme korostaa sitä, että haastateltava ihminen on tutkimustilanteessa subjektina, ja hänelle on annettava mahdollisuus tuoda itseään koskevia asioita esille mahdollisimman vapaasti. Ihminen on tutkimuksessa merkityksiä

24 25 luova ja aktiivinen osapuoli. Haastattelun etuna on myös, että vastaajiksi suunnitellut henkilöt saadaan yleensä mukaan tutkimukseen. Haastateltavat on mahdollista tavoittaa helposti myöhemminkin, jos on tarpeen esimerkiksi täydentää aineistoa. Haastattelu vie paljon aikaa, näin ollen järkevällä rajaamisella on suuri merkitys. Myös haastateltavien lukumäärän pohtiminen on olennaista. Koska haastateltavien määrä on aina riippuvainen tutkimuksen tarkoituksesta, oli mietittävä, millainen otos olisi tässä tapauksessa järkevin. Tai kuten Hirsjärvi ja Hurme kirjassaan Tutkimushaastattelu (2000, 59) sanovat, kvalitatiivisessa tutkimuksessa on tapana puhua otoksen sijaan harkinnanvaraisesta näytteestä, koska tilastollisten yleistysten sijasta pyritään ymmärtämään jotakin tapahtumaa tai ihmistä syvällisemmin, saamaan tietoa jostakin paikallisesta ilmiöstä tai etsimään uusia teoreettisia näkökulmia tapahtumiin ja ilmiöihin. Jo muutamaa henkilöä haastattelemalla voidaan saada merkittävää ja kattavaa tietoa Teemahaastattelu Päädyimme käyttämään teemahaastattelua, sillä meillä oli aikaisempien tutkimusten ja historiallisten kirjoitusten pohjalta jäsentyneinä tietyt aihe-alueet, joista halusimme saada tarkempaa tietoa. Toisaalta valintaan vaikutti se, että haastateltavamme ovat hyvin iäkkäitä ja osa huonokuntoisia. Näin ollen mahdollisimman avoin kysymystenasettelu ja dialoginen, luonteva keskustelu soveltuisi parhaiten tiedonkeruumenetelmäksi. Teemahaastattelu on puolistukturoitu menetelmä, jossa haastattelun aihepiirit eli teemaalueet on määritelty etukäteen, mutta kysymysten muoto ja järjestys voivat vaihdella haastattelusta toiseen. Ennakkoon valitut teema-alueet takaavat, että jokaisen haastateltavan kanssa käydään läpi suurin piirtein samat asiat. Lisäksi teemat auttavat käsittelemään monisivuista litteroitua aineistoa jäsentyneesti. (Eskola & Suoranta 1998, ) Tutkijan valitsemien teema-alueiden tulisi olla niin väljiä, että se moninainen rikkaus, joka tutkittavaan ilmiöön yleensä todellisuudessa sisältyy, myös mahdollisimman hyvin paljastuu (Hirsjärvi 2000, 67).

25 Aineiston keruu Aloitimme tiedonkeruun perehtymällä Helsingin Diakonissalaitoksen historiaan ja A- sisaria käsittelevään kirjallisuuteen. Tämän jälkeen ryhdyimme muotoilemaan tutkimustehtäviä ja valitsimme tutkimusmetodia. Pohtiessamme haastattelujen kulkua ja kysymysrunkoa, oli olennaista, ettei etukäteen laadittu yksityiskohtaista kysymysluetteloa, vaan teema-alueluettelo. Haastattelurungon jätimme väljäksi, jotta haastateltavien persoonallisuus ja erilaiset näkökulmat pääsisivät mahdollisimman hyvin esiin. Tutkimustehtävistä nousevat teema-alueet toimivat haastattelijoiden muistilistana ja keskustelua ohjaavana kiintopisteenä. Keväällä 2001 kartoitimme johtavan diakonissan, Karin Stranbergin, avustuksella sisarten asuinpaikkoja ja elämäntilanteita. Silloin A-sisaria oli elossa noin 30, ja heistä suurin osa asuu pääkaupunkiseudulla. Kartoituksen tuloksena löytyi lopulta kuusi sellaista vanhaan järjestelmään kuulunutta sisarta, jotka soveltuisivat haastateltaviksi. Haastateltaviemme joukko ei siis ole kovin suuri, ja siihen on lähinnä kolme syytä: ensinnäkin osa sisarista on jo huonokuntoisia, eikä heitä heikon kunnon vuoksi voinut haastatella. Toiseksi, haastatteluihin osallistuivat vain ne, jotka olivat ilmoittaneet johtavalle diakonissalle olevansa mielellään mukana työmme toteuttamisessa. Kolmanneksi uskoimme jo muutamalla henkilökuvalla saavuttavamme asetetut tavoitteet. Keskustelimme sisarten taustoista ja ylipäätään työmme aiheista vielä entisen johtavan diakonissan, sisar Eira Pulkin kanssa. Hän auttoi meitä kertomalla laitoksen historiasta ja antoi vinkkejä työmme toteutukseen. Varsinaisten haastattelujen tekemisen aloitimme ottamalla yhteyttä joko suoraan haastateltavaan tai häntä hoitavaan henkilökuntaan. Haastattelut toteutettiin tammi-syyskuu 2002 välisenä aikana. Olimme molemmat läsnä haastattelutilanteissa. Haastattelut kestivät tunnista kahteen tuntiin, ja tallensimme kaikki haastattelut kasettinauhurille. Otimme sisarista haastattelun yhteydessä myös valokuvia henkilökuvien esittelyä varten.

26 Aineiston analysointi Eskolan ja Suorannan (1998, 138) mukaan laadullisen aineiston analyysin tarkoitus on luoda aineistoon selkeyttä ja siten tuottaa uutta tietoa tutkittavasta asiasta. Analyysilla pyritään tiivistämään aineisto kadottamatta silti sen sisältämää informaatiota. Sen sijaan aineiston informaatioarvoa pyritään kasvattamaan luomalla hajanaisesta aineistosta selkeää ja mielekästä. Analysoimme aineistomme teemoittelun avulla. Siinä aineistosta nostetaan esiin tutkimusongelmaa valaisevia teemoja. Näin on mahdollista vertailla tiettyjen teemojen esiintymistä ja ilmenemistä aineistossa. Aineistosta voidaan poimia sen sisältämät keskeiset aiheet ja esittää ne siten kokoelmana erilaisia kysymyksen asetteluja. Ensin on pyrittävä löytämään ja sen jälkeen eroteltava tutkimusongelman kannalta olennaiset aiheet. (Eskola & Suoranta 1998, ) Kvalitatiivisessa tutkimuksessa puhutaankin aineistolähtöisestä analyysista, joka pelkistetyimmillään tarkoittaa teorian rakentamista empiirisestä aineistosta käsin, ikään kuin alhaalta ylös. Tässä tutkimuksessa induktiivista analyysia on käytetty siten, että haastattelumateriaali on jaettu tutkimuskysymysten mukaisesti teemoittain. Teemat olivat samat, kuin haastattelussa, eli yhteisöllisyyden, sitoutumisen ja kutsumuksen merkitys kunkin A-sisaren elämässä, sekä elämänohjeet tai ammatilliset neuvot nuoremmille diakoniatyöntekijöille. Näistä teemoista nousevia asioita on taas käsitelty kunkin teeman sisällä sen mukaan, miten paljon tiettyjä aihepiirejä esiintyi haastatteluissa. Jaoimme haastattelumateriaalin puoliksi, eli molemmat litteroivat kolme haastattelua. Alleviivasimme teksteistä eri värein eri tutkimuskysymyksiin liittyviä teemoja, joita kokosimme niistä nousevien aihepiirien mukaan ryhmiksi.

27 28 7 TUTKIMUKSEN TULOKSET 7.1 Kutsumuksen merkitys A-sisaren elämässä Kutsumukseen motivoivina tekijöinä vaikuttivat useimmilla erilaiset elämänkriisit, köyhyys ja sota. Kaikki sisaret olivat eläneet sota- ja pula-ajan. Kovan ajan kokemukset korostivat uskonnollisten asioiden merkitystä sekä ohjasivat osaltaan kutsumusta toisten auttamistyöhön. Kaikki sisaret olivat lähtöisin kristillisistä perheistä, mikä loi vankan pohjan kutsumuksen syntymiselle. Kyllähän sitä nuorilla ihmisillä taitaa aina olla halu ( kutsumus) tehdä jotakin hyvää ja auttaa toisia. Että kyllä mulla ainakin oli.. Ja kun oli kovan sodan käynyt Sota oli hyvin voimakkaasti mukana jokaisen arkielämässä, tasapuolisesti tietysti kaikilla Perhe oli suuri ja olot olivat vaatimattomat, jopa ankeat silloin sotaaikana, eihän kellään ollut sen enempää Se oli tasaveroinen köyhyys. Moniksi sisaroppilaiksi tulleiden lähipiirissä oli ollut sairautta: jotkut olivat sairastelleet itse, joillakin oli sairaita omaisia. He olivat siis olleet kärsimyksen koskettamia jo oppilaiksi tullessaan. ( Kotila 1994, 56.) Minullakin oli joitain hyvin vaikeita aikoja, jolloin mietin, että jos tästä yli pääsen, niin sitten lähden Jumalan työhön. Kutsumukseen liittyi monella myös yhteisön merkitys; yhdessä olemme enemmän ja yhdessä rukoilemalla voimme tukea työtämme ja kantaa toinen toistemme kuormia. Vaikka työ oli rankaa ja kutsumus välillä koetuksella, auttoivat pienetkin yhteiset vapaat hetket jaksamaan eteenpäin. Sitä että voimme viedä yhdessä kaikki asiat suuren Jumalamme eteen. Saamme jättää Jeesuksen Kristuksen eteen kaikki asiamme, yhdessä.

28 29 Vaikka oli pitkät päivät yli 10 tuntia, oli ihana päästä yhdessä välillä ulos ja katsella siellä vain kauniita kukkia. Kutsumuksesta sitä työtä tehtiin ja sydämestä. Sitten saatiin vapaapäivät laitokselta jos tuli tuuraajia. Voi että me oltiin onnellisia ja iloisia, jos vielä sattui kaunis päivä. Ammatillinen kutsumus vahvistui joillakin vasta Helsingin Diakonissalaitoksella. Vilpitön halu palvella lähimmäisiä ja auttaa kärsiviä meni elämän arvojärjestyksessä ohi itsenäisyyden ja riippumattomuuden. Sisarille Aurora Karamzin luoma ihanne kiittämättömyyteen kyllästymättömästä palvelijasta, toimi kutsumuksen vahvistajana sisarille. Se on halu auttaa ja seurata Jumalan kutsumusta, olla täällä muita ihmisiä varten. Nyt olen ollut talossa 68 vuotta, enkä voisi edes kuvitella muuta. Olin alun perin ajatellut, että minusta lastenhoitaja tulisi, mutta sitten mietin, että jos Jumala minua työhönsä tarvitsee niin sitten diakonissanakin. Kutsumus oli eniten koetuksella sisarjärjestelmän purkautumisen aikoihin, kun sisarten oli tehtävä valinta, jäädäkö vanhaan järjestelmään vai aloittaako uudenlainen elämä. Niille sisarille, jotka olivat asuneet laitoksella, päätös valita A-sisaruus oli itsestään selvempää kuin niille, jotka olivat olleet jo työssä seurakunnissa. Näin siksi, että sisaryhteys oli niin voimakasta laitoksella asuvien kesken. Laitos tuntui ainoalta kodilta. Että minulle se kutsumus oli jotain sellaista, mistä ei voinut niin kun tinkiä. Tässä asiassa ei mielestäni voinut alkaa Jumalan kanssa kauppaa käymään, kun kerran on jotain luvannut, niin se myös pidetään. Mä tulin tänne sillä mielellä että, tämä on minun kutsumukseni, ja sitä minä olen alusta loppuun. Mietinkin usein itsekseni, että puhutaanko tässä nyt enää ensinkään kutsumuksesta, vai mistä tässä puhutaan.

Tämän leirivihon omistaa:

Tämän leirivihon omistaa: Tämän leirivihon omistaa: 1 Tervetuloa kesäleirille! Raamiksilla tutustumme Evankeliumin väreihin. o Keltainen kertoo Jumalasta ja taivaasta, johon pääsen uskomalla Jeesukseen. o Musta kertoo, että olen

Lisätiedot

Armolahjat ja luonnonlahjat

Armolahjat ja luonnonlahjat Armolahjat ja luonnonlahjat Rakkauden palvelua varten Jumalan antamat lahjat Luonnonlahjat ja armolahjat liittyvät t syvällisell llisellä tavalla ihmisen kokonaisvaltaiseen kutsumukseen. Luonnonlahjat

Lisätiedot

Herra on Paimen. Ps. 100:3 Tietäkää, että Herra on Jumala. Hän on meidät luonut, ja hänen me olemme, hänen kansansa, hänen laitumensa lampaat.

Herra on Paimen. Ps. 100:3 Tietäkää, että Herra on Jumala. Hän on meidät luonut, ja hänen me olemme, hänen kansansa, hänen laitumensa lampaat. Herra on Paimen Ps. 100:3 Tietäkää, että Herra on Jumala. Hän on meidät luonut, ja hänen me olemme, hänen kansansa, hänen laitumensa lampaat. Joh. 10:11 Minä olen se hyvä paimen. Joh. 10:11 Minä olen

Lisätiedot

KUTSUMUS TAUSTATIETOA KUTSUMUKSESTA

KUTSUMUS TAUSTATIETOA KUTSUMUKSESTA Andreas-raamatturyhmämateriaali I/03 Kansan Raamattuseuran nuorisotyö Kaisaniemenkatu 8, III krs 00170 HELSINKI nuorisotyö@karas-sana.fi 09/681 55 830 KUTSUMUS Tämän materiaalin sisältö tarkastelee kutsumusta

Lisätiedot

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

Kolminaisuusoppi. Jumala: Isä - Poika - Pyhä Henki

Kolminaisuusoppi. Jumala: Isä - Poika - Pyhä Henki Kolminaisuusoppi Jumala: Isä - Poika - Pyhä Henki KOLMINAISUUSOPPI - KIRKON TÄRKEIN OPPI Kolminaisuusoppia pidetään yhtenä kristinuskon tärkeimmistä opeista. Se erottaa kirkon uskon muista uskonnoista.

Lisätiedot

Löydätkö tien. taivaaseen?

Löydätkö tien. taivaaseen? Löydätkö tien taivaaseen? OLETKO KOSKAAN EKSYNYT? LÄHDITKÖ KULKEMAAN VÄÄRÄÄ TIETÄ? Jos olet väärällä tiellä, et voi löytää perille. Jumala kertoo Raamatussa, miten löydät tien taivaaseen. Jumala on luonut

Lisätiedot

Helatorstai Joh.17:24-26, Apt.1:6-9 lähtöjuhlan saarna

Helatorstai Joh.17:24-26, Apt.1:6-9 lähtöjuhlan saarna Helatorstai Joh.17:24-26, Apt.1:6-9 lähtöjuhlan saarna Me juhlimme tänään Jeesuksen taivaaseen astumista. Miksi Jeesus meni pois? Eikö olisi ollut parempi, että hän olisi jäänyt tänne. Helposti ajattelemme,

Lisätiedot

Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) VIINITARHAAN TÖIHIN

Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) VIINITARHAAN TÖIHIN Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) VIINITARHAAN TÖIHIN Tänään meillä on kaksi vertausta, joissa kutsutaan väkeä töihin viinitarhaan. 2. Itse kertomus Raamatusta rinnakkaispaikkoineen Kukin

Lisätiedot

Ksenia Pietarilainen -keppinuket

Ksenia Pietarilainen -keppinuket Ksenia Pietarilainen -keppinuket - Leikkaa hahmot ja lavasteet irti. - Liimaa hahmon peilikuvat yhteen pohjapaloistaan. - Taita hahmot pystyyn siten, että valkoinen pala jää pöytää vasten. - Liimaa hahmo

Lisätiedot

Tule mukaan. kirkon diakoniatyöhön! Astut mukaan auttamaan

Tule mukaan. kirkon diakoniatyöhön! Astut mukaan auttamaan Tule mukaan kirkon diakoniatyöhön! Astut mukaan auttamaan Diakonissa, sairaanhoitaja (AMK) Johanna Saapunki Työpaikka: Kuusamon seurakunta Työtehtävät: perusdiakonia, kehitysvammatyö Mikä on parasta työssä?

Lisätiedot

Majakka-ilta 21.11.2015. antti.ronkainen@majakka.net

Majakka-ilta 21.11.2015. antti.ronkainen@majakka.net Majakka-ilta 21.11.2015 antti.ronkainen@majakka.net Majakka-seurakunta Majakan missio: Majakka-seurakunta kutsuu, opettaa, palvelee, varustaa, lähtee ja lähettää! Majakan arvolauseke: Yhdessä olemme aivan

Lisätiedot

Kaksi taakan kantajaa. (Pojalla raskas taakka ja tytöllä kevyt)

Kaksi taakan kantajaa. (Pojalla raskas taakka ja tytöllä kevyt) Draama-Taakankantajat Kirjoittanut Irma Kontu Draama perustuu Raamatunjakeisiin: Fil. 4:6-7 Älkää olko mistään huolissanne, vaan saattakaa aina se, mitä tarvitsette, rukoillen, anoen ja kiittäen Jumalan

Lisätiedot

Nettiraamattu. lapsille. Prinssi joesta

Nettiraamattu. lapsille. Prinssi joesta Nettiraamattu lapsille Prinssi joesta Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: M. Maillot; Lazarus Sovittaja: M. Maillot; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org BFC PO

Lisätiedot

Saa mitä haluat -valmennus

Saa mitä haluat -valmennus Saa mitä haluat -valmennus Valmennuksen jälkeen Huom! Katso ensin harjoituksiin liittyvä video ja tee sitten vasta tämän materiaalin tehtävät. Varaa tähän aikaa itsellesi vähintään puoli tuntia. Suosittelen

Lisätiedot

Kuva: SXC/S. Braswell. Näky

Kuva: SXC/S. Braswell. Näky Näky Kuva: SXC/S. Braswell Kansanlähetys Yhteystiedot Suomen Evankelisluterilainen Kansanlähetys (SEKL) on vuonna 1967 perustettu Suomen evankelisluterilaisen kirkon lähetysjärjestö, jonka tarkoituksena

Lisätiedot

Raamatun lainaukset vuoden 1992 raamatunkäännöksestä.

Raamatun lainaukset vuoden 1992 raamatunkäännöksestä. elämä alkaa tästä 2008 Evangelism Explosion International Kaikki oikeudet pidätetään. Ei saa kopioida missään muodossa ilman kirjallista lupaa. Raamatun lainaukset vuoden 1992 raamatunkäännöksestä. Asteikolla

Lisätiedot

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Varsinais-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus VASSO MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Mies Suomessa, Suomi miehessä-luentosarja Helsinki 26.11.2008 MERJA

Lisätiedot

VAIN YKSI PALASI KIITTÄMÄÄN

VAIN YKSI PALASI KIITTÄMÄÄN Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) VAIN YKSI PALASI KIITTÄMÄÄN 1. Kertomuksen taustatietoja a) Missä kertomus tapahtui Tapahtuman paikka on joku kylä Samarian ja Galilean rajalla b) Vieraat

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Lähetysnäkymme 2014-2018. Lähetystyö raikkaassa Pyhän Hengen johdatuksessa

Lähetysnäkymme 2014-2018. Lähetystyö raikkaassa Pyhän Hengen johdatuksessa Lähetysnäkymme 2014-2018 Lähetystyö raikkaassa Pyhän Hengen johdatuksessa POHJOIS-KARJALAN HELLUNTAISEURAKUNTIEN LÄHETYSNÄKY 2014-2018 Seurakunnan lähetystyön näky ja tehtävä Näky: Sytyttää ja levittää

Lisätiedot

RAKKAUS, ANTEEKSIANTAMINEN JA RUKOUS (1. Joh. 4:8) Hääjuhlan puhe Juha Muukkonen. Rinnetie 10. 95420 Tornio. puh. 050 359 6939

RAKKAUS, ANTEEKSIANTAMINEN JA RUKOUS (1. Joh. 4:8) Hääjuhlan puhe Juha Muukkonen. Rinnetie 10. 95420 Tornio. puh. 050 359 6939 RAKKAUS, ANTEEKSIANTAMINEN JA RUKOUS (:8) Hääjuhlan puhe Juha Muukkonen Rinnetie 10 95420 Tornio puh. 050 359 6939 s-posti: juha.muukkonen@gen.fi kotisivu: www.gen.fi Raamatunkäännös: KR 1933/38 JÄSENNYS

Lisätiedot

Jumalan lupaus Abrahamille

Jumalan lupaus Abrahamille Nettiraamattu lapsille Jumalan lupaus Abrahamille Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Byron Unger; Lazarus Sovittaja: M. Maillot; Tammy S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org

Lisätiedot

JEESUS RUKOILEE GETSEMANESSA

JEESUS RUKOILEE GETSEMANESSA Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) JEESUS RUKOILEE GETSEMANESSA 1. Kertomuksen taustatietoja a) Missä kertomus tapahtui Getsemane-niminen puutarha, yrttitarha Öljymäellä. b) Ajallinen yhteys

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Jumala koettelee Abrahamin rakkautta

Nettiraamattu lapsille. Jumala koettelee Abrahamin rakkautta Nettiraamattu lapsille Jumala koettelee Abrahamin rakkautta Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Byron Unger; Lazarus Sovittaja: M. Maillot; Tammy S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children

Lisätiedot

Nettiraamattu. lapsille. Tuhlaajapoika

Nettiraamattu. lapsille. Tuhlaajapoika Nettiraamattu lapsille Tuhlaajapoika Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Lazarus Sovittaja: Ruth Klassen; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2012 Bible for Children,

Lisätiedot

ASUNNOTTOMIEN NAISTEN OSALLISUUS JA IDENTITEETIT DIAKONIATYÖN PALVELUKETJUSSA

ASUNNOTTOMIEN NAISTEN OSALLISUUS JA IDENTITEETIT DIAKONIATYÖN PALVELUKETJUSSA ASUNNOTTOMIEN NAISTEN OSALLISUUS JA IDENTITEETIT DIAKONIATYÖN PALVELUKETJUSSA Diakonian tutkimuksen päivä 9.11.2007 Riikka Haahtela Sosiaalipolitiikan ja sosiaalityön laitos Tampereen yliopisto NAISTYÖN

Lisätiedot

Olet arvokas! Jokainen ihminen on arvokas ja siihen on syy.

Olet arvokas! Jokainen ihminen on arvokas ja siihen on syy. Olet arvokas! Jokainen ihminen on arvokas ja siihen on syy. Asiat ovat eriarvoisia! Elämme maailmassa, jossa asiat ovat eriarvoisia! Kulta on hopeaa arvokkaampaa, öljy on vettä kalliimpaa, jne.! Tämä arvottaminen

Lisätiedot

Haavoittuvasta lapsuudesta ehjään aikuisuuteen seminaari 23.4.2014. Siirtolaisuusinstituutti, Turku.

Haavoittuvasta lapsuudesta ehjään aikuisuuteen seminaari 23.4.2014. Siirtolaisuusinstituutti, Turku. Haavoittuvasta lapsuudesta ehjään aikuisuuteen seminaari 23.4.2014. Siirtolaisuusinstituutti, Turku. KT Merja Paksuniemi Verkostotutkija Siirtolaisuusinstituutti Yliopistonlehtori Lapin yliopisto Lapsuuden

Lisätiedot

Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(6) Luterilainen Kirkko 1. vuosi nro UT 25/52 www.luterilainen.com lapsille@luterilainen.com 13.5.

Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(6) Luterilainen Kirkko 1. vuosi nro UT 25/52 www.luterilainen.com lapsille@luterilainen.com 13.5. Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(6) ARMOTON PALVELIJA 1. Kertomuksen taustatietoja a) Missä kertomus tapahtui Sillä, missä Jeesus tämän vertauksen kertoi, ei ole merkitystä. Mutta ilmeisesti

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Jumalan lupaus Abrahamille

Nettiraamattu lapsille. Jumalan lupaus Abrahamille Nettiraamattu lapsille Jumalan lupaus Abrahamille Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Byron Unger; Lazarus Sovittaja: M. Maillot; Tammy S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org

Lisätiedot

Jeesus parantaa sokean

Jeesus parantaa sokean Nettiraamattu lapsille Jeesus parantaa sokean Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org BFC PO Box 3

Lisätiedot

LUTERILAISUUS TÄNÄÄN SCHMALKALDENIN OPINKOHTIEN VALOSSA

LUTERILAISUUS TÄNÄÄN SCHMALKALDENIN OPINKOHTIEN VALOSSA STI, 25.9.2013 DANIEL NUMMELA LUTERILAISUUS TÄNÄÄN OPINKOHTIEN VALOSSA TUNNUSTUSKIRJAT TUTUIKSI JOHDANTO - 1517 Lutherin 95 teesiä - 1530 Augsburgin tunnustus - 1537 Schmalkaldenin opinkohdat 1 JOHDANTO

Lisätiedot

Katja Arro Sonograaferijaoston koulutuspäivä 20.9.2013

Katja Arro Sonograaferijaoston koulutuspäivä 20.9.2013 Erikoistumiskoulutus työelämän kasvun näkökulmasta Ultraäänikoulutuksen arviointi ja kehittäminen KASVATUSTIETEIDEN AINEOPINNOT PROSEMINAARI Katja Arro Sonograaferijaoston koulutuspäivä 20.9.2013 Tutkimuksen

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Viisas kuningas Salomo

Nettiraamattu lapsille. Viisas kuningas Salomo Nettiraamattu lapsille Viisas kuningas Salomo Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Lazarus Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2013 Bible for Children,

Lisätiedot

Jakkara ja neljä jalkaa

Jakkara ja neljä jalkaa Jakkara ja neljä jalkaa Sanna Piirainen 1 Tunti 1 Jakkaran rakentamisen perusteet Eli mitä ihmettä varten pitäisi tulla uskoon 2 Mitähän se Jumala oikein hommaa? Jakkaran rakentamisen perusteet voi löytää

Lisätiedot

Maanviljelijä ja kylvösiemen

Maanviljelijä ja kylvösiemen Nettiraamattu lapsille Maanviljelijä ja kylvösiemen Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: M. Maillot; Lazarus Sovittaja: E. Frischbutter; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children

Lisätiedot

JEESUS ARMAHTAA AVIONRIKKOJANAISEN

JEESUS ARMAHTAA AVIONRIKKOJANAISEN Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) JEESUS ARMAHTAA AVIONRIKKOJANAISEN 1. Kertomuksen taustatietoja a) Kertomuksen tapahtumapaikka - pyhäkössä Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI

Lisätiedot

Näiden tapahtumien jälkeen tuli keskustelua seurannut lainopettaja Jeesuksen luo kysyen Jeesukselta, mikä käsky on kaikkein tärkein.

Näiden tapahtumien jälkeen tuli keskustelua seurannut lainopettaja Jeesuksen luo kysyen Jeesukselta, mikä käsky on kaikkein tärkein. Mark.12:28-34: Muuan lainopettaja oli seurannut heidän väittelyään ja huomannut, miten hyvän vastauksen Jeesus saddukeuksille antoi. Hän tuli nyt Jeesuksen luo ja kysyi: "Mikä käsky on kaikkein tärkein?"

Lisätiedot

Matt. 17: 1-13 Pirkko Valkama

Matt. 17: 1-13 Pirkko Valkama Loisto yllättää Matt. 17: 1-13 Pirkko Valkama Matt. 17:1-3 1 Kuuden päivän kuluttua Jeesus otti mukaansa Pietarin sekä Jaakobin ja tämän veljen Johanneksen ja vei heidät korkealle vuorelle yksinäisyyteen.

Lisätiedot

Kaikki uskontosidonnaiset ryhmät. Evankelisluterilainen uskonto 7.11 USKONTO

Kaikki uskontosidonnaiset ryhmät. Evankelisluterilainen uskonto 7.11 USKONTO 7.11 USKONTO Kaikki uskontosidonnaiset ryhmät Uskonnon opetuksessa tarkastellaan elämän uskonnollista ja eettistä ulottuvuutta oppilaan oman kasvun näkökulmasta sekä laajempana yhteiskunnallisena ilmiönä.

Lisätiedot

Nettiraamattu. lapsille. Seurakunnan synty

Nettiraamattu. lapsille. Seurakunnan synty Nettiraamattu lapsille Seurakunnan synty Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org BFC PO Box 3 Winnipeg,

Lisätiedot

Aamunavaus yläkouluihin, lukioihin ja ammattikouluihin

Aamunavaus yläkouluihin, lukioihin ja ammattikouluihin Aamunavaus yläkouluihin, lukioihin ja ammattikouluihin Punainen Risti on maailmanlaajuinen järjestö, jonka päätehtävänä on auttaa hädässä olevia ihmisiä. Järjestön toiminta pohjautuu periaatteisiin, jotka

Lisätiedot

Hyvä Sisärengaslainen,

Hyvä Sisärengaslainen, Hyvä Sisärengaslainen, Tervetuloa SLEY:n nuorisotyön sisärenkaan raamattukouluun! Tämän kevään kuluessa käymme läpi Johanneksen evankeliumin lyhyissä jaksoissa. Voit lähettää kysymyksiä, palautetta, esirukousaiheita

Lisätiedot

Jeesus ruokkii 5000 ihmistä

Jeesus ruokkii 5000 ihmistä Nettiraamattu lapsille Jeesus ruokkii 5000 ihmistä Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org BFC PO

Lisätiedot

Kouluun lähtevien siunaaminen

Kouluun lähtevien siunaaminen Kouluun lähtevien siunaaminen Tätä aineistoa käytetään rukoushetkessä (ks. sen rakenne s. 9), jossa siunataan kouluun lähtevät. Siunaaminen toimitetaan keväällä tai juuri ennen koulun alkamista. Siunaamisen

Lisätiedot

Helluntaiseurakunta. Käytäntöjä uusien työmuotojen aloittamiseksi

Helluntaiseurakunta. Käytäntöjä uusien työmuotojen aloittamiseksi Rovaniemen Helluntaiseurakunta Välähtikö? Käytäntöjä uusien työmuotojen aloittamiseksi 2 Rovaniemen helluntaiseurakunnan käytäntöjä uuden työmuodon aloittamiseksi Rovaniemen helluntaiseurakunnan käytäntöjä

Lisätiedot

POHJOIS-HELSINGIN LÄHIMMÄISTYÖ PULMU RY. Soittorinki. Vapaaehtoistoiminnan malli. Reetta Grundström 1.5.2010

POHJOIS-HELSINGIN LÄHIMMÄISTYÖ PULMU RY. Soittorinki. Vapaaehtoistoiminnan malli. Reetta Grundström 1.5.2010 POHJOIS-HELSINGIN LÄHIMMÄISTYÖ PULMU RY Soittorinki Vapaaehtoistoiminnan malli Reetta Grundström 1.5.2010 2 Soittorinkitoiminnan esittely Pulmun soittoringissä vapaaehtoinen soittaa puhelimella ikäihmiselle

Lisätiedot

Outi Rossi JIPPII. Matkaan Jeesuksen kanssa. Kuvittanut Susanna Sinivirta. Fida International ry

Outi Rossi JIPPII. Matkaan Jeesuksen kanssa. Kuvittanut Susanna Sinivirta. Fida International ry Outi Rossi JIPPII Matkaan Jeesuksen kanssa Kuvittanut Susanna Sinivirta Fida International ry JIPPII Matkaan Jeesuksen kanssa, 4. painos C Outi Rossi Kuvitus Susanna Sinivirta Fida International ry Kirjapaino

Lisätiedot

Viisas kuningas Salomo

Viisas kuningas Salomo Nettiraamattu lapsille Viisas kuningas Salomo Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Lazarus Kääntäjä: Anni Kernaghan Sovittaja: Ruth Klassen Suomi Kertomus 22/60 www.m1914.org Bible for Children, PO Box

Lisätiedot

VERTAUKSIA KADONNEEN ETSIMISESTÄ

VERTAUKSIA KADONNEEN ETSIMISESTÄ Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) VERTAUKSIA KADONNEEN ETSIMISESTÄ 1. Kertomuksen taustatietoja a) Ajallinen yhteys muihin kertomuksiin Vertaus tuhlaajapojasta on Luukkaan evankeliumissa

Lisätiedot

ANTIOKIAN SEURAKUNTA SYNTYY

ANTIOKIAN SEURAKUNTA SYNTYY Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) ANTIOKIAN SEURAKUNTA SYNTYY 1. Kertomuksen taustatietoja a) Kertomuksen tapahtumapaikka Ensin Pietari selostaa Jerusalemissa oleville veljille, että armo

Lisätiedot

NÄKY, JOHTAJUUS, RAKENTAJAT ESRAN KIRJAN 1-7 KAUTTA TÄHÄN PÄIVÄÄN / VARIKKO 11.1.2015

NÄKY, JOHTAJUUS, RAKENTAJAT ESRAN KIRJAN 1-7 KAUTTA TÄHÄN PÄIVÄÄN / VARIKKO 11.1.2015 NÄKY, JOHTAJUUS, RAKENTAJAT ESRAN KIRJAN 1-7 KAUTTA TÄHÄN PÄIVÄÄN / VARIKKO 11.1.2015 J O TA I N K Ä S I T TÄ M ÄT Ö N TÄ Jumala vaikuttaa pakanakuninkaan toteuttamaan suunnitelmansa Kuin kastelupuro on

Lisätiedot

LAPSI JA PERHE KRIISISSÄ

LAPSI JA PERHE KRIISISSÄ LAPSI JA PERHE KRIISISSÄ LASTENOHJAAJIEN NEUVOTTELUPÄIVÄT 15.- 16.9.2011, Lahti Jouko Vesala (lähteinä Bent Falk, Pirjo Tuhkasaari, Jukka Mäkelä, Soili Poijula) Johdanto Lapsi/ nuori kehittyy vuorovaikutuksessa

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus 2006

Aikuiskoulutustutkimus 2006 Koulutus 2008 Aikuiskoulutustutkimus 2006 Aikuiskoulutukseen osallistuminen Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia varten järjestettyyn koulutukseen osallistui

Lisätiedot

3. Arvot luovat perustan

3. Arvot luovat perustan 3. Arvot luovat perustan Filosofia, uskonto, psykologia Integraatio: opintojen ohjaus Tässä jaksossa n Omat arvot, yrityksen arvot n Visio vie tulevaisuuteen Osio 3/1 Filosofia Uskonto 3. Arvot luovat

Lisätiedot

SYNTINEN NAINEN FARISEUKSEN TALOSSA

SYNTINEN NAINEN FARISEUKSEN TALOSSA Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(6) SYNTINEN NAINEN FARISEUKSEN TALOSSA Kuva taidegraafikko Kimmo Pälikkö 1. Kertomuksen taustatietoja a) Missä kertomus tapahtui b) Ajallinen yhteys muihin

Lisätiedot

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole.

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole. 1 Unelma-asiakas Ohjeet tehtävän tekemiseen 1. Ota ja varaa itsellesi omaa aikaa. Mene esimerkiksi kahvilaan yksin istumaan, ota mukaasi nämä tehtävät, muistivihko ja kynä tai kannettava tietokone. Varaa

Lisätiedot

LAADULLISEN TUTKIMUKSEN OMINAISLAATU

LAADULLISEN TUTKIMUKSEN OMINAISLAATU LAADULLINEN TUTKIMUS Hanna Vilkka 1 LAADULLISEN TUTKIMUKSEN OMINAISLAATU Hermeneuttinen tieteenihanne: intentionaaliset selitykset, subjektiivisuus, sanallinen/käsitteellinen tarkastelutapa, metodien moneus.

Lisätiedot

Haastateltavan nimi: Ajankohta: Tehtävä: Valmistaudu haastatteluun ja varmista, että sinulla on selkeä näkemys/vastaus seuraaviin kysymyksiin?

Haastateltavan nimi: Ajankohta: Tehtävä: Valmistaudu haastatteluun ja varmista, että sinulla on selkeä näkemys/vastaus seuraaviin kysymyksiin? TYÖPAIKKAHAASTATTELU Voit käyttää tätä työpaikkahaastattelun käsikirjoitusta apuna haastattelutilanteessa. Tulosta käsikirjoitus ja tee omia merkintöjä ennen haastattelua, sen kuluessa ja haastattelun

Lisätiedot

Ankeat opetusmenetelmät, karut oppimisympäristöt, luutuneet käsitykset Oppiminen kuntoon!

Ankeat opetusmenetelmät, karut oppimisympäristöt, luutuneet käsitykset Oppiminen kuntoon! Ankeat opetusmenetelmät, karut oppimisympäristöt, luutuneet käsitykset Oppiminen kuntoon! Pirkanmaan ympäristökasvatuspäivä 2.6.2015 Päivi Ikola Aluejohtaja Uutta vai vanhaa? 2.6.2015 Päivi Ikola Perusopetuksen

Lisätiedot

Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) Luterilainen Kirkko 4. vuosi nro APT_5 /28 www.pyhäkoulu.fi lapsille@luterilainen.com 14.6.

Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) Luterilainen Kirkko 4. vuosi nro APT_5 /28 www.pyhäkoulu.fi lapsille@luterilainen.com 14.6. Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) DIAKONIEN VALINTA 1. Kertomuksen taustatietoja a) Kertomuksen tapahtumapaikka Jerusalemissa b) Ajallinen yhteys muihin kertomuksiin c) Kertomuksessa esiintyvät

Lisätiedot

Ihmisen toivottomuuden alku

Ihmisen toivottomuuden alku Nettiraamattu lapsille Ihmisen toivottomuuden alku Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Byron Unger; Lazarus Sovittaja: M. Maillot; Tammy S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Alina Rukkila Tuottaja: Bible for

Lisätiedot

Sisällönanalyysi. Sisältö

Sisällönanalyysi. Sisältö Sisällönanalyysi Kirsi Silius 14.4.2005 Sisältö Sisällönanalyysin kohde Aineistolähtöinen sisällönanalyysi Teoriaohjaava ja teorialähtöinen sisällönanalyysi Sisällönanalyysi kirjallisuuskatsauksessa 1

Lisätiedot

Prinssistä paimeneksi

Prinssistä paimeneksi Nettiraamattu lapsille Prinssistä paimeneksi Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: M. Maillot; Lazarus Sovittaja: E. Frischbutter; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org

Lisätiedot

Viisas kuningas Salomo

Viisas kuningas Salomo Nettiraamattu lapsille Viisas kuningas Salomo Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Lazarus Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org BFC PO Box 3 Winnipeg,

Lisätiedot

8. Skolastiikan kritiikki

8. Skolastiikan kritiikki 8. Skolastiikan kritiikki luterilaisen ja katolisen reformaation ristiriidat kehittyivät Lutherin myöhäiskeskiajan teologiaan kohdistuvan kritiikin pohjalta reformoitu traditio omaksui suuren osan luterilaista

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8. Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto

Lisätiedot

TIETOINEN HAVAINTO, TIETOINEN HAVAINNOINTI JA TULKINTA SEKÄ HAVAINNOLLISTAMINEN

TIETOINEN HAVAINTO, TIETOINEN HAVAINNOINTI JA TULKINTA SEKÄ HAVAINNOLLISTAMINEN TIETOINEN HAVAINTO, TIETOINEN HAVAINNOINTI JA TULKINTA SEKÄ HAVAINNOLLISTAMINEN Hanna Vilkka Mikä on havainto? - merkki (sana, lause, ajatus, ominaisuus, toiminta, teko, suhde) + sen merkitys (huom. myös

Lisätiedot

Pakollisista kursseista UE3:a ei suositella tentittäväksi. Syventävät kurssit voi tenttiä, mutta soveltavia ei.

Pakollisista kursseista UE3:a ei suositella tentittäväksi. Syventävät kurssit voi tenttiä, mutta soveltavia ei. Uskonto (UE) Uskonnon opetukseen kaikille yhteiset aihekokonaisuudet sisältyvät seuraavasti. Opetuksessa annetaan valmiuksia osallistua seurakuntien ja muiden uskonnollisten yhteisöjen toimintaan. Opetuksessa

Lisätiedot

Nyakaton Luterilainen Raamattuopisto. Mwanza, Tanzania VIKTORIAJÄRVEN ITÄISEN HIIPPAKUNNAN TYÖNTEKIJÄKOULUTUS. Nimikkohankeraportti 1/2014

Nyakaton Luterilainen Raamattuopisto. Mwanza, Tanzania VIKTORIAJÄRVEN ITÄISEN HIIPPAKUNNAN TYÖNTEKIJÄKOULUTUS. Nimikkohankeraportti 1/2014 VIKTORIAJÄRVEN ITÄISEN HIIPPAKUNNAN TYÖNTEKIJÄKOULUTUS Nyakaton Luterilainen Raamattuopisto Mwanza, Tanzania Nimikkohankeraportti 1/2014 Hankenumero 14106 115 Nyakato Luterilainen Koulutuskeskus perustettiin

Lisätiedot

Psyykkinen toimintakyky

Psyykkinen toimintakyky Psyykkinen toimintakyky Toimintakyky = ihmisen ominaisuuksien ja ympäristön suhde : kun ympäristö vastaa yksilön ominaisuuksia, ihminen kykenee toimimaan jos ihmisellä ei ole fyysisiä tai psykososiaalisia

Lisätiedot

Hyviä ja huonoja kuninkaita

Hyviä ja huonoja kuninkaita Nettiraamattu lapsille Hyviä ja huonoja kuninkaita Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Lazarus Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org BFC PO Box 3

Lisätiedot

Unelmoitu Suomessa. 17. tammikuuta 14

Unelmoitu Suomessa. 17. tammikuuta 14 Unelmoitu Suomessa Sisällys ä ä ä ö ö ö ö ö ö ä ö ö ä 2 1 Perustiedot ö ä ä ä ä ö ä ä ä ä ä ä ä ö ä ää ö ä ä ä ä ö ä öö ö ä ä ä ö ä ä ö ä ää ä ä ä ö ä ä ä ä ä ä ö ä ä ää ö ä ä ä ää ö ä ä ö ä ä ö ä ä ä

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Jesaja näkee tulevaisuuteen

Nettiraamattu lapsille. Jesaja näkee tulevaisuuteen Nettiraamattu lapsille Jesaja näkee tulevaisuuteen Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Jonathan Hay Sovittaja: Mary-Anne S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2014 Bible

Lisätiedot

Jeremia, kyynelten mies

Jeremia, kyynelten mies Nettiraamattu lapsille Jeremia, kyynelten mies Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Jonathan Hay Sovittaja: Mary-Anne S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2014 Bible

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Pietari ja rukouksen voima

Nettiraamattu lapsille. Pietari ja rukouksen voima Nettiraamattu lapsille Pietari ja rukouksen voima Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2013 Bible

Lisätiedot

Vammaisohjelma 2009-2011. Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä

Vammaisohjelma 2009-2011. Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä Vammaisohjelma 2009-2011 Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän vammaisohjelma Johdanto Seurakuntayhtymän vammaisohjelma pohjautuu vammaistyöstä saatuihin kokemuksiin. Vammaistyön

Lisätiedot

Matt. 11:28-30. Väsyneille ja stressaantuneille

Matt. 11:28-30. Väsyneille ja stressaantuneille Matt. 11:28-30 Väsyneille ja stressaantuneille Tulkaa minun luokseni.. ..kaikki te työn ja kuormien uuvuttamat.. Minä annan teille levon. Matt. 11:29-30..Ottakaa minun ikeeni harteillenne ja oppikaa minusta:

Lisätiedot

Muskarimessu: Hyvän paimenen matkassa

Muskarimessu: Hyvän paimenen matkassa Muskarimessu: Hyvän paimenen matkassa Lähdetään matkaan Tänään lähdetään hyvän paimenen matkaan. Aamulla paimen huomasi, että yksi hänen lampaistaan on kadoksissa. Tallella on 99 lammasta, mutta yksi,

Lisätiedot

SAARNA JÄRVENPÄÄN KIRKOSSA 7.9.2014 JEESUS PARANTAJAMME

SAARNA JÄRVENPÄÄN KIRKOSSA 7.9.2014 JEESUS PARANTAJAMME SAARNA JÄRVENPÄÄN KIRKOSSA 7.9.2014 JEESUS PARANTAJAMME Evankeliumi Matteuksen mukaan (Matt.12:33-37) Jeesus sanoi: Jos puu on hyvä, sen hedelmäkin on hyvä, mutta jos puu on huono, sen hedelmäkin on huono.

Lisätiedot

KT Merja Koivula Varhaiskasvatuksen kansallinen kutsuseminaari, Helsinki 15.11.2010

KT Merja Koivula Varhaiskasvatuksen kansallinen kutsuseminaari, Helsinki 15.11.2010 KT Merja Koivula Varhaiskasvatuksen kansallinen kutsuseminaari, Helsinki 15.11.2010 Tutkimusongelmat 1. Millaista on lasten keskinäinen yhteisöllisyys lapsiryhmissä? 2. Miten yhteisöllisyys kehittyy? Mitkä

Lisätiedot

Perheen perusteet 1. osa

Perheen perusteet 1. osa Perheen perusteet 1. osa 1 opettaja rabbi J. Melamed 2013 talvi Ensimmäisessä Mooseksen kirjassa, Bereshit, Jumala puhuu omassa sanassaan, että ihmisen ei ole hyvä olla yksin. Vaikea sanoa, mitä suomenkielinen

Lisätiedot

Mitäon yhteisöllisyys? Sosiokulttuurisen teorian mukaan oppimista tapahtuu, kun ihmiset ovat keskenään vuorovaikutuksessa ja osallistuvat yhteiseen

Mitäon yhteisöllisyys? Sosiokulttuurisen teorian mukaan oppimista tapahtuu, kun ihmiset ovat keskenään vuorovaikutuksessa ja osallistuvat yhteiseen KT Merja Koivula Mitäon yhteisöllisyys? Sosiokulttuurisen teorian mukaan oppimista tapahtuu, kun ihmiset ovat keskenään vuorovaikutuksessa ja osallistuvat yhteiseen toimintaan Osallistuminen ja oppiminen

Lisätiedot

AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN. Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012

AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN. Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012 AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012 KESKEISET TULOKSET Henkilöt jäivät eläkkeelle ensisijaisesti, koska tunsivat tehneensä osuutensa työelämässä. Eläkkeelle jääneet

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO YHTEENVETO 5.9.2013 VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 17 vastaanottokeskuksessa loppukeväällä 2013. Vastaajia

Lisätiedot

Myönteinen vuorovaikutus työelämässä

Myönteinen vuorovaikutus työelämässä Myönteinen vuorovaikutus työelämässä Tarkoitus ja arvot tuovat työhön mielekkyyden, innostuksen ja sitoutumisen Suomen Logoterapiainstituutti Oy:n 10-vuotisjuhlaseminaari Turku 12. 13.10.2013 Iina Åman

Lisätiedot

Kun isä jää kotiin. Teksti: Liisi Jukka Kuvat: Iida Vainionpää

Kun isä jää kotiin. Teksti: Liisi Jukka Kuvat: Iida Vainionpää Teksti: Liisi Jukka Kuvat: Iida Vainionpää Kun isä jää kotiin Mikko Ratia, 32, istuu rennosti olohuoneen tuolilla, samalla kun hänen tyttärensä Kerttu seisoo tuolista tukea ottaen samaisessa huoneessa.

Lisätiedot

Heittäkää kaikki murheenne

Heittäkää kaikki murheenne 1 Heittäkää kaikki murheenne Otan lähtökohdaksi Pietarin 1 kirjeen 5-luvun 7 jakeen, jossa apostoli rohkaisee: "heittäkää kaikki murheenne hänen päällensä, sillä hän pitää teistä huolen." Eikö olekin inhimillisä,

Lisätiedot

Luuk.14:26-35. Kutsu Jumalan valtakuntaan

Luuk.14:26-35. Kutsu Jumalan valtakuntaan Luuk.14:26-35. Kutsu Jumalan valtakuntaan Tämän sunnuntain teema on " kutsu Jumalan valtakuntaan ". Päivän tekstissä Jeesus itse asiassa esittää kutsun Jumalan valtakuntaan, vaikka tuo kutsu kuulostaakin

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

Strategian tekeminen yhdessä 14.5.2014

Strategian tekeminen yhdessä 14.5.2014 Strategian tekeminen yhdessä 14.5.2014 Suvi von Becker Miksi yhdessä tekeminen? Johtoporras: Ymmärrys valuu kuin vesi hanhen selästä Ovat niin hankalia, asennevamma. Eikö sana kuulu vai eikö se mene perille?

Lisätiedot

Me lähdemme Herran huoneeseen

Me lähdemme Herran huoneeseen Me lähdemme l Herran huoneeseen "Jumalanpalvelus - seurakunnan elämän lähde Keminmaan seurakunnan ja Hengen uudistus kirkossamme ry:n talvitapahtuma 23.-25.1.2009 Reijo Telaranta Ilo valtasi minut, kun

Lisätiedot

Lapsellanne synt. on varattu aika neuvolan

Lapsellanne synt. on varattu aika neuvolan Janakkala- Hattulan perusterveydenhuollon yhteistoiminta-alue Janakkalan neuvola Lapsi 4 vuotta Arvoisat vanhemmat Lapsellanne synt. on varattu aika neuvolan terveydenhoitajalle / 201 klo. Käynti on osa

Lisätiedot

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minun elämäni Mari Vehmanen, Laura Vesa Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minulla on kehitysvamma Meitä kehitysvammaisia suomalaisia on iso joukko. Meidän on tavanomaista vaikeampi oppia ja ymmärtää asioita,

Lisätiedot

KUNINKAAN POJAN HÄÄT JA SUURET PIDOT

KUNINKAAN POJAN HÄÄT JA SUURET PIDOT Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) KUNINKAAN POJAN HÄÄT JA SUURET PIDOT Tänään meillä on kaksi vertausta, jotka kertovat siitä, kuinka Jumala kutsuu kaikkia taivaan hääjuhliin. 1. Kertomuksen

Lisätiedot

RAPORTTI ISMMN KONFERENSSISTA 2014 ERI KANSAKUNNAT, YKSI KAIPAUS HENKEÄSALPAAVA AVAJAISSEREMONIA

RAPORTTI ISMMN KONFERENSSISTA 2014 ERI KANSAKUNNAT, YKSI KAIPAUS HENKEÄSALPAAVA AVAJAISSEREMONIA 2 RAPORTTI ISMMN KONFERENSSISTA 2014 ISMMN Johtajuuskonferenssi 2014 jumalan miehen, pastori Chrisin, kanssa oli historiallinen ja elämää muuttava. Se oli erityisen muutoksen ja Pyhän Hengen välittämisen

Lisätiedot

Tunne ja asiakasymmärrys voimavarana palvelunkehi4ämisessä. Satu Mie8nen, taiteen tohtori, taideteollisen muotoilun professori, Lapin yliopisto

Tunne ja asiakasymmärrys voimavarana palvelunkehi4ämisessä. Satu Mie8nen, taiteen tohtori, taideteollisen muotoilun professori, Lapin yliopisto Tunne ja asiakasymmärrys voimavarana palvelunkehi4ämisessä Satu Mie8nen, taiteen tohtori, taideteollisen muotoilun professori, Lapin yliopisto Työpajan tavoite Tunnistetaan palvelukokemukseen lii4yvien

Lisätiedot

HUOM! Tämä on 1. vuosikurssin muualla tai aikaisemmin käyneille. Tähän hakemukseen on liitettävä myös pastorin suositus.

HUOM! Tämä on 1. vuosikurssin muualla tai aikaisemmin käyneille. Tähän hakemukseen on liitettävä myös pastorin suositus. 2015 2016 2.Vuosikurssi HUOM! Tämä on 1. vuosikurssin muualla tai aikaisemmin käyneille. Tähän hakemukseen on liitettävä myös pastorin suositus. Hakijalle Iloitsemme halustasi antaa kokonainen vuosi Herralle

Lisätiedot

DOGMATIIKKA. Dogmatiikassa tarkastellaan kristinuskon oppia eli... Mitä kirkko opettaa? Mihin kristityt uskovat? Mikä on uskon sisältö ja kohde?

DOGMATIIKKA. Dogmatiikassa tarkastellaan kristinuskon oppia eli... Mitä kirkko opettaa? Mihin kristityt uskovat? Mikä on uskon sisältö ja kohde? DOGMATIIKKA Dogmatiikassa tarkastellaan kristinuskon oppia eli... Mitä kirkko opettaa? Mihin kristityt uskovat? Mikä on uskon sisältö ja kohde? JUMALA RAKKAUS EHTOOLLINEN KIRKKO PELASTUS USKONTUNNUSTUKSET

Lisätiedot