6/2013 AMMATTI SOTILAS - 1/2014 2/2014 3/2014 4/2014 5/2014 6/2014 1/2015 2/2015 3/2015 4/2015 5/2015

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "6/2013 AMMATTI SOTILAS - 1/2014 2/2014 3/2014 4/2014 5/2014 6/2014 1/2015 2/2015 3/2015 4/2015 5/2015"

Transkriptio

1 6/2013 AMMATTI SOTILAS - 1/2014 2/2014 3/2014 4/2014 5/2014 6/2014 1/2015 2/2015 3/2015 4/2015 5/2015 6/2015

2 Ammattisotilas 6/2013 Aliupseeriliitto ry 26.vuosikerta. Ilmestyy 6 kertaa vuodessa. Vuosina Puol väli. Aikakauslehtien Liiton jäsen. Vuositilaus 20,-/vuosi. ISSN-L ISSN (Painettu) ISSN (Verkkojulkaisu) Julkaisija Aliupseeriliitto ry Ratamestarinkatu 11, 7.krs Helsinki Puh: Fax Päätoimittaja Petteri Leino PÄÄKIRJOITUS... 3 Kidutusta vai koulutusta?... 4 Kriisinhallintaan oma tapaturmalaki...10 Itsenäisyyspäivän aliupseeriylennykset Vuoden aliupseeri on paljon vartijana Henkilöstösuunnittelua yhteistyössä Edustajakokous linjasi tulevien vuosien toimintaa Pääluottamusmiehen kynästä Uutisia Miromäki jatkaa urheiluvastaavana Hamina Tattoo uudistuu Mannerheim kotioloissaan Isänmaan historia myynnissä? Kirja-arvostelu Mikko Porvali: Hyökkäyksen edellä. Kaukopartio Kannaksella kesällä 1941 Lukuvinkkejä Lottanen: Jo muinaiset roomalaiset Toimisto tiedottaa Toimitussihteeri Asta Ruuskanen Toimituskunta Jukka Klemetti Milla Setälä Jyrki Surkka Mika Tiitinen Painopaikka: Erweko Oy Valuraudantie Helsinki Ilmoitukset: Ilpo Pitkänen Oy Insinöörikatu Helsinki Puh: (09) Fax: (09) Kirjoittajat esittävät lehdessä omia mielipiteitään. Toimitus ei vastaa tilaamattomasta aineistosta. Kansikuva: Markus Nordin Ammattisotilaan aikataulu 2014 Numero 1/2014 2/2014 3/2014 4/2014 5/2014 6/2014 Aineisto toimituksessa Lehti ilmestyy Ammattisotilas 6/2013

3 Vanginkäsittely kidutusta vai koulutusta? Puolustusvoimien erikoisjoukkojen harjoitus ja sen oikeuskäsittely on saanut laajasti julkisuutta. Se mikä toisille näyttäytyy kidutuksenomaisena toimintana, on toiselle koulutusta. Asiaan perehtymättömät jakoivat tuomioita ja tuomitsivat toiminnan ennen oikeuskäsittelyä. Eräät puolustusvoimien edustajat totesivat julkisuudessa, ettei toiminta ollut hyväksyttävää tai puolustusvoimien tavan mukaista. Se tosin ei ole selvinnyt, mikä osa julkisuutta saaneessa asiassa ei ollut hyväksyttävää. Injektioneulalla pistämistä ei voi hyväksyä, mutta henkilön pitäminen raudoitettuna tuntikausia on täysin hyväksyttävää. Käräjäoikeus tuomitsi yhden aliupseerin sekä pahoinpitelystä että palvelusrikoksesta ja viisi aliupseeria palvelusrikoksesta. Jälkimmäisten kohdalla tuomiot tulivat pääasiassa siitä, etteivät he puuttuneet toimintaan. Näin he rikkoivat yleisen palvelusohjesäännön kohtaa, jossa sotilaan on autettava palvelustovereitaan etenkin silloin, kun he tarvitsevat apua. Esitutkinnan ja oikeuskäsittelyn aikana ei esitetty mitään puolustusvoimien omia normeja, jotka ohjaisivat vangin käsittelyä. Tiettävästi tällaisia ohjeita ei ole, vaan tätä toimintaa on harjoitettu aiempien kokemusten ja keskenään hyväksyttyjen periaatteiden mukaan. Pienelle osalle puolustusvoimien palkatusta henkilöstöstä on järjestetty ns. CAC-koulutusta (conduct after capture = toiminta kiinnijäämisen jälkeen). Tällaisia ryhmiä ovat olleet mm. lentäjät ja erikoisjoukkosotilaat eli sellaisissa sodan tehtävissä toimivat henkilöt, joilla on omassa tehtävässään mahdollisuus tulla jäädyksi vangiksi. On aivan perusteltua ennalta harjoitella toimintaa vangittuna, koska kyseessä on erittäin poikkeuksellisen tilanne. Vangittuna on paremmat mahdollisuudet selvitä, jos henkilö on harjoitellut kyseistä tilannetta ennalta. On erittäin poikkeuksellista, ettei puolustusvoimat ole säädelleet CAC-koulutusta mitenkään. Käräjäoikeuden päätöksen mukaan tämän tyyppisissä harjoituksissa henkilöitä ei voi kohdella miten tahansa. Ei vaikka asianomaiset osallistuisivat niihin täysin vapaaehtoisesti. Myöskään turvasanan käyttö ei poista rikosoikeudellista vastuuta. Isännän vastuuseen kuuluu, että toiminta ja koulutus ovat säädeltyjä. Puolustusvoimissa ei voi olla koulutuksen osaalueita, jotka ovat harmaalla alueella ilman minkäänlaista ohjeistusta. Isännän vastuuseen kuuluu myös, että harjoittelua ja koulutusta valvotaan. Julkisuuteen nousseessa harjoituksessa ei ollut valvontaa eikä erotuomaritoimintaa. Käräjäoikeuden päätöksen mukaan valvontavastuuta ei voi vierittää harjoituksen toimivalle johdolle ei ainakaan niin, että he olisivat rikosoikeudellisessa vastuussa. Maallikko voi perustellusti esittää kysymyksen, kenelle valvontavastuu kuuluu: harjoituksen käskeneelle, harjoituksen johtajalle vai toimiville johtajille? Puolustusvoimien on ohjeistettava CAC- ja vastaava koulutus ennen seuraavaa harjoitusta. Toiminta ei voi olla vain sen varassa, että vankien kuulustelua toteutetaan sen mukaan, miten kuulustelijoita itseään on käsitelty vastaavissa harjoituksissa. Ammattisotilas 6/2013 3

4 4 Ammattisotilas 6/2013

5 Kidutusta vai koulutusta? Utin Jääkärirykmentin erikoisoperaatioharjoitus Suomenlahdella kesällä 2012 on saanut laajaa julkisuutta, koska tapahtumat johtivat oikeuskäsittelyyn. Mitä tuossa harjoituksessa oikeasti tapahtui? Kuva: Utin jääkärirykmentti/erikoisjääkärikomppania Ammattisotilas 6/2013 5

6 Utin jääkärirykmentin erikoisoperaatiojoukon kesäharjoituksen teemana oli henkilöstön pelastaminen. Viikolla 24 tapahtunut harjoitusvaihe koostui kolmesta kokonaisuudesta, jotka suoritettiin eri puolilla Suomea. Nämä kolme vaihetta etenivät järjestyksessä ja menivät osittain päällekkäin, mutta liittyivät kaikki toisiinsa. Kokonaiskuvan muodostaminen kaikesta tapahtuneesta on hieman hankalaa, koska harjoituksen käsky ja suunnittelumateriaali ovat edelleen salaisia. Näin ollen tapahtumien kulku on muodostettava esitutkintamateriaalin ja käräjäoikeuden päätöksen perusteella. Harjoituksen toisen vaiheen tilanne oli, että terroristit olivat kaapanneet Nesteen öljytankkeri Kiislan ja ottaneet laivalla panttivangin. Utin jääkärirykmentin (myöhemmin uttilaiset) ja Suomenlahden meripuolustusalueen (myöhemmin upinniemeläiset) erikoisjoukkosotilaista muodostettiin erikoisoperaatio-osasto (myöhemmin SOTG = Special Operations Training Group), jonka tehtävänä oli iskeä Kiislalle, ottaa alus haltuun, kiinniottaa terroristit sekä vapauttaa panttivangit. SOTG muodostui kolmesta Task Unit sta, joista kaksi oli muodostettu uttilaisista ja yksi upinniemeläisistä. Kaikki SOTG:iin kuuluvat olivat puolustusvoimien palkattua henkilökuntaa ja erikoisjoukkokoulutettuja. Harjoituksen maaliosasto muodostettiin Utin jääkärirykmentissä. Sen johtajana toimi sotilasvirkamies A ja hänen roolinaan oli toimia harjoituksessa panttivankina. Muun osan maaliosastosta muodostivat neljä kadettia (B, C, D, E) sekä kersantti F. Heidän roolinaan oli toimia kaappareina. Kadettien B ja E sekä kersantti F:n roolina oli vaieta täysin mahdollisissa kuulusteluissa. Kadetti C:n rooli oli olla pakotettuna ryhmässä ja kadetti D roolina oli olla yhteistyökykyinen. Hänellä oli lupa kertoa kuulusteluissa koko suunnitelma rahaa ja suojelua vastaan. Kiislan haltuunotto Keskiviikkona SOTG sai tehtävän iskeä Kiislalle, vapauttaa alus kaappareista ja ottaa kaapparit kiinni sekä toimittaa epäiltyjen nopea puhuttaminen. Tehtävän mukaisesti toinen osa hyökkäsi Kiislalle laskeutuen helikopterista alukselle köysin, toinen osa iski laivalle nopeilla veneillä. Maaliosaston tehtävänä oli hidastaa hyökkäävän osaston toimintaa ja kätkeä panttivanki laivan tiloihin. Maaliosaston tuli totella SOTG:n käskytystä ja välttää voimankäyttötilanteita. Maaliosasto oli pukeutuneena siviilivaatteisiin ja heillä oli yllään paukkupelastusliivit. SOTG ei tiennyt ennalta maaliosaston kokoonpanoa taikka heille määriteltyjä rooleja. Lähtökohtaisesti he eivät myöskään tunteneet aiemmin maaliosaston sotilaita. Näin harjoituksen tuli edetä mahdollisimman todenmukaisesti. Kiislan vapauttaminen ja kaapparien kiinniottaminen sujui SOTG:lta mallikkaasti. Vankien puhuttaminen aloitettiin välittömästi Kiislalla, sillä ensimmäiset hetket olivat ratkaisevia tietojen saannin kannalta. Täysin harjoitussuunnitelman mukaisesti vangit siirrettiin Kiislalta merivoimien Louhi -alukselle, missä tehtävänä oli suorittaa jatkokuulustelut. Mitä tapahtui Louhella? Louhi on merivoimien monitoimialus, joka toimii muun muassa öljyntorjunta-aluksena. Aluksen sisätilat ovat sotaalukselle tyypillisen ahtaat. Louhelle saavuttua viisi terrorismista epäiltyä vankia sijoitettiin aluksen kuntosaliin, missä heidät asetettiin polvilleen, kasvot seinään päin ja päässään kypärän huppu. Heidän kätensä olivat lukittuina selän taakse joko käsiraudoilla tai nippusiteillä. Uttilaisista muodostunut joukko suoritti vankien puhuttamista yksitellen. Kyseessä oli niin sanotusta TEO -toiminnasta eli taktisten todisteiden keräämisestä. Toimintaa aluksella johti ylikersantti G, yliluutnantti H:n sekä luutnanttien I:n ja J:n antamien tehtävien mukaisesti. Kuulustelua oli jatkunut toista tuntia ja osalta maalimiehistä oli saatu tietoja. Sitä vastoin kadetit B ja E sekä kersantti F eivät heille ennakkoon annetun roolin mukaisesti paljastaneet mitään tietoja. Operaatioesikunnasta (siis laivan ulkopuolelta) saadun käskyn mukaan kuulusteluja piti jatkaa siihen saakka, kunnes tietoja saataisiin tai alus saapuisi Upinniemen satamaan. Tietojen saaminen vangeilta oli harjoituksen jatkon kannalta tärkeää. Siksi ylikersantti G etsi tehtävään uusia kuulustelijoita, joita hän löysi aluksen messistä. Osa SOTG:sta oli tuolloin lepovuorossa ja ruokailemassa messissä. Ylikersantti G kysyi vapaaehtoisia tehtävään ja viisi upinniemeläistä ilmoittautui tehtävään. Ylikersantti G antoi kersanteille K ja L tehtäväksi kuulustella kadetti B:tä sekä aliupseereille M, N ja O tehtäväksi kuulustella kersantti F:tä. Ylikersantti G ilmoitti, että kyseiset kuultavat eivät ole aiemmassa puhuttelussa puhuneet mitään ja heiltä pitäisi saada tietoja. Hän oli saanut mystiseltä S2:lta kymmenen kysymyksen listan, joihin piti saada vastaukset. Esitutkinnassa ei selvinnyt kuka tai ketkä olivat S2. Kersantti F:n kuulustelu Aliupseerit M, N ja O hakivat kersantti F:n aluksen kuntosalista. Kersantti F vietiin aluksen vessaan ja istutettiin pöntölle polvet ja kasvot seinään päin. WC:stä oli valot pois, ja ainoana valonlähteenä oli punaista valoa heijastava taktinen valo. Kersantti F:lle esitettiin kysymyksiä nopeaan tahtiin. Kuulustelijat epäilivät kersantti F:n olevan terroristien johtaja ja häneltä haluttiin tietoja henkilöllisyydestä, rikoskumppaneista sekä terroristijärjestöstä. Laivan pieni WC oli ahdas tila ja kersantti F:stä tuntui, että hänen selkäänsä painettiin polvella ja kädellä pidettiin niskasta kiinni. Kuulustelijoiden mukaan kersantti F yritti nousta pytyltä useaan otteeseen ja siksi hänet painettiin alas. 6 Ammattisotilas 6/2013

7 Kuulustelijat tarjosivat kersantti F:lle mahdollisuutta ruokaan ja juomaan sekä pääsyä pois tilasta, jos hän vastaisi hänelle esitettyihin kysymyksiin. Hän ei kuitenkaan vastannut kysymyksiin, vaan alkoi kertoa tarinaa lapsuudestaan. Koska vastauksia kysymyksiin ei saatu hyvällä, niin kersantti F:ää kasteltiin suihkulla, jonka jälkeen hänen päähänsä vedettiin huppu ja kuulustelua jatkettiin. Tämä toistettiin pariin kolmeen kertaan. Kersantti F kertoo, että hänelle tuli oksettava olo, koska hän mahdollisesti nielaisi vettä. Kersantti F:n mukaan häntä olisi lyöty nyrkillä kylkeen. Kersantti F esitti jossain vaiheessa toteamuksen, että Rikottekohan te jotain ihmisoikeuksia. Tähän joku vastasi: Turpa kiinni, tapetaan sut, heitetään mereen, ollaan kansainvälisillä vesillä. Kuulustelun tämä vaihe kesti kaikkiaan noin puoli tuntia. Toiminta päättyi, kun alus saapui Upinniemen satamaan. Käräjäoikeus totesi, että kersantti F:ää oli kuulustelu erittäin ahtaassa wc-tilassa ja hänen kertomuksensa tapahtumista oli näytetty toteen. Ottaen huomioon tilanteen epäselvyydet sekä kertomusten ristiriitaisuudet, ainoa tuomittava teko oli aliupseeri M:n toteuttama suihkuttaminen ja pussin päähän laittaminen. Aliupseeri M tuomittiin pahoinpitelystä ja palvelusrikoksesta 60 päiväsakkoon. Sitä vastoin kuulusteluun osallistuneet aliupseerit N ja O tuomittiin palvelusrikoksesta 35 päiväsakkoon. Käräjäoikeuden mukaan he eivät olleet pyrkineet auttamaan hädässä olevaa palvelustoveriaan eli kuulusteltavaa kersantti F:ää ja näin ollen rikkoneet yleisen palvelusohjesäännön määräystä. Kadetti B:n kuulustelu Kadetti B:n ensimmäinen kuulustelu kesti 5 minuuttia. Sen jälkeen hän käytti turvasanaa pelin ohi, minkä jälkeen hänet vapautettiin raudoista ja hän pääsi käymään wc:ssä. Toiseen kuulemiseen kersantit K ja L hakivat kadetti B:n laivan kuntosalista ja veivät hänet laivan suihkuhuoneeseen. Siellä hänet istutettiin suihkutilan penkille ja kersantti L esitti hänelle kysymyksiä, joihin kadetti B kieltäytyi roolinsa mukaisesti vastaamatta. Koska vastauksia ei saatu, kersantti K kasteli kadetin suihkulla. Tämän jälkeen kuulustelua jatkettiin tuloksettomana. Seuraavaksi kersantti K suihkutti vettä suoraan kadetin kasvoille. Pään kääntämistä sivuun ei estetty. Kadetti B ei kyennyt myöhemmin muistamaan, monestiko hänet kasvoja suihkutettiin vedellä, mutta kuulustelijoiden mukaan tämä tapahtui kolmesti. Tässä vaiheessa kadetti B kysyi ohi pelin haittaako, jos pelastusliivien paukkupanos poksahtaa. Kersantti K:n mukaan tämä oli ainoa kerta kuin kadetti puhui kuulustelun aikana. Suihkutuksen jälkeen kadetti B käskettiin polvilleen ja laskemaan yläruumiinsa penkille. Kersantti K jatkoi suihkuttamista ja kersantti L sanoi: Sano ihan mitä vaan, että tämä loppuu. Kadetti pysyi hiljaa. Kersantti K laski kadetin housut alas ja uhkasi, että kohta sattuu takapuoleen. Lääkintäkoulutettuna erikoisjoukkosotilaana hänellä oli mukaan lääkintälaukku, josta hän otti kumihanskat ja paukutteli niitä. Saadakseen tilanteen mahdollisimman uhkaavaksi vangin osalta kersantti K kaivoi lääkintälaukusta steriilin injektioruiskun ja neulan. Kersantti K pisti kadettia neulalla pakaraan, kersantti L:n jatkaessa kysymysten esittämistä. Tästä huolimatta vastauksia ei saatu. Tällöin suihkuhuoneeseen saapui uttilaisista kersantti P, jonka roolina oli esittää hyvää poliisia. Kersantit K ja L poistuivat tilasta. Kersantti P nosti kadetin housut ylös ja istutti hänet penkille. Hänkään ei saanut kadettia puhumaan. Kersantit K ja L saapuivat uudelleen jatkamaan kuulusteluja. Heidän tehtävänä oli esittää tiukkoja kuulustelijoita ja kadetti laskettiin uudelleen housut nilkoissa penkin päälle. Kersantti K otti lääkintälaukusta nenänielutuubin ja uhkasi työntää sen kadetin anaaliin. Kadetin mukaan nenänielutuubi kävi hänen sisällään, kersantti K:n mukaan ei. Tässä vaiheessa alus saapui Upinniemen satamaan ja harjoitus keskeytettiin. Kadetti B on ollut hyvin kiihdyksissä välittömästi harjoituksen jälkeen saamastaan kohtelusta. Ammattisotilas 6/2013 7

8 Käräjäoikeuden päätöksen mukaan henkilö voi antaa suostumuksen itsensä pahoinpitelemiselle. Oikeudelle ei kuitenkaan esitetty mitään näyttöä, että kadetti B olisi tähän suostunut. Käräjäoikeuden päätöksen mukaan puolustuksena ei voinut olla, ettei kadetti B käyttänyt turvasanaa eikä sitä, että hän olisi päässyt ilmeisen kevyesti irrottautumaan tilanteesta. Raudoittamista käräjäoikeus piti harjoitukseen oleellisena osana kuuluvana asiana. Käräjäoikeuden mielestä kersantti K:n toiminta oli moitittavinta ja oikeus tuomitsi hänet pahoinpitelystä ja palvelusrikoksesta kolmen kuukauden ehdolliseen rangaistukseen. Kersantti L tuomittiin palvelusrikoksesta 40 päiväsakkoon, koska hänen olisi tullut auttaa kadetti B:tä kuulustelutilanteessa. Kersantti P, joka esitti hyvää poliisia, tuomittiin palvelusrikoksesta 25 päiväsakkoon, koska oikeuden mielestä hänen piti huomata kadetti B:n olleen nöyryyttävässä tilanteessa. Pelitilanne vai pakottamista Kaikki edellä kerrottu oli harjoitusta, joka eteni pelitilanteen mukaan. Pelitilanteessa maalimiehillä oli mahdollisuus keskeyttää harjoitus missä vaiheessa tahansa. Yleisesti tämän tyyppisiin harjoituksiin on käsketty turvasana, jolla toiminta keskeytyy välittömästi. Jostain syystä kyseiseen harjoitukseen ei ollut käsketty turvasanaa. Siitä huolimatta maalimiehet käyttivät useampaan kertaan joko pelin ohi tai no play termejä, joilla toiminta keskeytyi. Esitutkintamateriaalin ja käräjäoikeuden ratkaisun perusteella maalimiehiin ei kohdistettu pakottamista tai sellaisia pakkokeinoja, joita he eivät olisi kyenneet estämään. Heillä olisi ollut niin halutessaan mahdollisuus lopettaa toiminta missä vaiheessa tahansa. Oikeuden päätöslauselmasta ei löydy mitään viittausta kidutukseen, vaikka toiminta oli rikosoikeudellisesti rangaistavaa. Kidutustermin käyttäminen asiayhteydessä on lähtöisin syyttäjän lausunnoista. On selvää, että injektioneulalla pistäminen ja anaalialueelle tunkeutumista ei voi missään olosuhteissa pitää hyväksyttävänä. Sen sijaan suihkuttaminen ja vedellä kastelu ovat olleet maan tapa aiemmissa vastaavissa harjoituksissa. Ohjeistus vai improvisaatio Tiettävästi puolustusvoimat ei ole kirjallisesti ohjeistanut terroristien kuulustelua. Terroristeihin ei noudateta Geneven sopimuksen määräyksiä toisin kuin sotilaisiin, sotavankeihin tai siviileihin. Tällaisissa tilanteissa erikoisjoukot toimivat pitkälti saamansa koulutuksen ja kokemuksen perusteella. Syytteessä olleet upinniemeläiset aliupseerit eivät olleet saaneet mitään kuulustelu tai kuulustelutiedustelukoulutusta. Näin ollen heidän käyttämänsä menetelmät ovat perustuneet omiin kokemuksiin kuulusteltavana. Tätä asiaa ei kuitenkaan ole selvitetty esitutkinnan aikana. Erikoisjoukkojen toimintaan perehtyneelle jää esitutkinta-aineiston ja käräjäoikeuden päätöksen perusteella sellainen kuva, ettei harjoituksen toiminta ole missään vaiheessa karannut käsistä. Toiminta on ollut ammattimaista ja harjoitukseen osallistuneet ovat eläytynyt omaan rooliinsa. Erityisesti upinniemeläiset syytetyt kertoivat, että he joutuivat improvisoimaan toimintaansa uusien annettujen tehtävien mukaisesti. Kyseessä oli siis eräänlainen roolipeli. Asian jälkikäsittely On enemmän kuin ihmeellistä, ettei harjoituksen jälkeen järjestetty mitään loppukeskustelua tai palautetilaisuutta. Asiallisella purkutilaisuudella moni asia olisi varmasti selvinnyt. Utin jääkärirykmentin komentaja teki asiassa tutkintapyynnön kuultuaan pelkästään maalimiehinä toimineita henkilöitä. Tutkintapyynnön jälkeen asiassa suoritettiin perusteellinen esitutkinta, jonka luonnollisena seurauksena oli asian siirtyminen oikeuskäsittelyyn. Tämän tyyppinen harjoitus näyttää ulkopuolisille ja erikoisjoukkojen toimintaa tuntemattomalle aivan toiselle, kuin mitä se on todellisuudessa. Tiedotusvälineiden kautta on voinut vetää sen johtopäätöksen, että toiminta olisi karannut käsistä tai ollut muutoin hallitsematonta. Esitutkintamateriaali ei tue tällaista kantaa. On selvää, että asian oikeuskäsittely sai näyttävää julkisuutta mediassa. Valtaosa toimittajista kirjoitti juttunsa vain syyttäjän näkemysten perusteella. Perehtymällä kaikkeen julkiseen materiaaliin, asia on huomattavasti vähemmän mediaseksikäs. Nähtäväksi jää, mitä puolustusvoimat hyötyy asian oikeuskäsittelystä ja julkisuudesta. Itsestään selvää on, että puolustusvoimien on ohjeistettava tämän tyyppinen toiminta jatkossa. Nyt tällaisia ohjeita ei ole. Ilman ohjeita CAC- eli toimintaa kiinnijäämisen jälkeen harjoituksia tai muita vanginkäsittely- ja kuulusteluharjoituksia ei voi toteuttaa. Jälleen kerran tuli osoitetuksi, että lopulta vastuun kantavat vain ja ainoastaan he, joille tehtävä on annettu suoritettavaksi. Tälläkin kertaa kaikki tuomitut tekivät sen, mitä heille oli käsketty tai olivat itse aiemmin kokeneet vastaavassa tilanteessa. Teksti: Petteri Leino Kuvat: SMMEPA 8 Ammattisotilas 6/2013

9 Maalimiehet Esitutkintamateriaalista ei selviä, miten maalimiehet oli valittu tehtäväänsä tai miten heidät oli koulutettu toimimaan maalimiehen tehtävässä. Yleensä näissä tehtävissä käytetään kyseisen toiminnan tuntevia henkilöitä. Kaikki maalimiehet olivat alle 25-vuotiaita. Kersantti oli aiemmin palvellut erikoisjoukoissa ja harjoituksen aikana hän palveli turvallisuusalan tehtävässä Utin jääkärirykmentissä. Kaikki neljä kadettia valmistuivat Kadettikoulusta vuonna 2012 ja heidät määrättiin upseereiksi Utin jääkärirykmentin helikopteripataljoonaan. Ulkopuolinen voi perustellusti esittää kysymyksen, että oliko maalimiehet valittu tehtävään sillä perusteella, että heille haluttiin hankkia kokemusta toiminnasta kiinnijäämisen jälkeen eli vankina. He ainakin toimivat sellaisissa tehtävissä, joissa on perusteltua harjoitella toimintaa vangittuna. Tähän ei löydy vastausta esitutkintamateriaalista. On tietysti mahdollista, että maalimiehet oli valittu sattumanvaraisesti vapaaehtoisista. Maalimiehet pyritään valitsemaan mahdollisuuksien mukaan sellaisista henkilöistä, että he ovat toimivalle joukolle tuntemattomia. Joka tapauksessa omituista on, että miksi maalimiehet eivät keskeyttäneet toimintaa missään vaiheessa. Ja varsinkaan siinä vaiheessa, kun toiminta ylitti heidän mielestään sietokyvyn rajat. Kadetti toteaa esitutkinnassa seuraavasti: Minua nöyryytettiin oikein kirjaimellisesti housut kintuissa. Toiminta, mikä suihkuhuoneessa tehtiin minulle, oli täysin pöyristyttävää, mikä ei kuulu millään tapaa puolustusvoimien toimintatapamalleihin. Pidän tapahtumia rangaistavina, mutta rikosnimikkeisiin en osaa ottaa kantaa. Todella vakavalla nöyryytyksellä aiheutettiin henkisiä vammoja, joita kukaan ulkopuolinen ei pysty kuvittelemaan. Maalimiehenä toiminut kersantti toteaa: Pidin näiden kolmen sotilaan toimintaa tässä kuulustelutilanteessa todella pöyristyttävänä ja rangaistavana tekona. Heidän toimintatapamallinsa ei todellakaan kuulu puolustusvoimiin. He käyttivät väkivaltaa ja uhkauksia saadakseen minulta haluamansa tiedot. Kummankin asianomistajan osalta asiat ovat juuri siten, kuin he kuulusteluissa ovat sanoneen. Ulkopuoliselle herää kuitenkin kysymys, miksi he eivät keskeyttäneet toimintaa vastenmieliseksi kokemansa kuulustelun aikana? Kumpikin kyseisistä maalimiehistä oli käyttänyt ohi pelin -termiä harjoituksen aiemmissa vaiheissa. Teksti: Petteri Leino Ammattisotilas 6/2013 9

10 Kansallisen kriisinhallinnan veteraaniohjelman toimeenpanoseminaarin asiantuntijapaneelissa keskustelivat Jari Kajavirta (Puolustusministeriö), Sakari Honkamaa (Pääesikunta), Reijo Haapiainen (Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri), Outi Antila, Sosiaali- ja terveysministeriö), Petteri Leino (Aliupseeriliitto), Paavo Kiljunen (Suomen Rauhanturvaajaliitto) ja Janne Lejonen (Valtiokonttori). Kriisinhallintaan oma tapaturmalaki Puolustusministeriön kesäkuussa julkistaman Kansallisen kriisinhallinnan veteraaniohjelman ensimmäiset konkreettiset toimet on julkistettu. Säätytalolla Helsingissä pidetyssä seminaarissa julkistettiin tieto kriisinhallintatehtäviin osallistuvien oman tapaturmalain suunnittelusta. Uusi laki valmistellaan osana tapaturmavakuutuslain kokonaisuudistusta. Laki on tarkoitus saada voimaan vuoden 2015 alussa. Puolustusministeri Carl Haglund tiivisti veteraaniohjelman ytimen kahteen kokonaisuuteen: tukitoimien hehittäminen ja vakuutusturvan parantaminen lainsäädäntöä kehittämällä. Toimenpiteissä korostuu psykososiaalisen tuen kehittäminen. Haglund korosti, että vuosien 2013 ja 2014 aikana tehtävissä toimissa on kyse vasta ensimmäisen vaiheen toimenpanosta. Asia vaatii pidemmälle aikavälille ulottuvaa ohjelmaa. Kansainvälisesti verrattuna suomalaisten tukitoimet ovat olleet melko pelkistettyjä. Meidän on kyettävä avoimeen, kriittiseen tarkasteluun omia toimiamme ja järjestelmää kohtaan. Haglund nosti kehityskohteina esille erityisesti korvauskäsittelyn tehostamisen, vastuutahojen paremman koordinaation ja tiedonkulun sekä yksittäisen kriha-veteraanin tarkemman kuuntelemisen. Sosiaali- ja terveysministeri Paula Risikko kertoi, että kriisinhallintatapaturmalaissa säädettäisiin kriisinhallintahenkilöstölle sattuvien tapaturmien, ammattitautien ja palvelussairauksien korvaamisesta. Laki on tarkoitus viedä eduskuntakäsittelyyn syksyllä Tarkoituksena on yhdenmukaistaa kriisinhallintahenkilöstön tapaturmaturvaa niin, että siviili- ja sotilaalliseen kriisinhallintaan osallistuvilla olisi samanlainen tapaturmaturva. Risikko korosti sitä, että vaikeat olo- 10 Ammattisotilas 6/2013

11 suhteet luovat haasteita korvausturvalle, hoidolle ja kuntoutukselle. Kriisinhallintatehtävissä joutuu kohtaamaan tilanteita, joihin ei normaalielämässä joudu. Koska olosuhteet poikkeavat niin suuresti kotimaan rauhanajan olosuhteista, korvausperusteet voivat olla perustellusti erilaiset verrattuna varusmiespalveluksessa oleviin. Korvausten tulee tukea kriisinhallintatehtävistä palaavan hoitoa ja kuntoutusta. Yksi erityiskysymys on psyykkisen- ja psykososiaalisen kuntoutuksen turvaaminen. Lainvalmistelun yhteydessä tullaan Risikon mukaan selvittämään myös tapaturma-asioiden muutoksenhakuun liittyvistä muutostarpeita. Kun tapaturma-asioiden muutoksenhakulautakunta käsittelee työtapaturmia, tuomarikollegioon kuuluu työolojen asiantuntijoita. Minusta olisi loogista, että sotilas- ja kriisinhallintaasioita ratkaistaessa muutoksenhakulautakunnan jäsenistössä olisi sotilasasiantuntemusta. Kansallisen kriisinhallinnan veteraaniohjelmasta vastaavat yhteistyössä puolustusministeriö, sosiaali- ja terveysministeriö, Valtiokonttori ja Pääesikunta. Veteraaniohjelman käytännön koordinaattorina ja toimeenpanijana toimii Valtiokonttorin johtama Sotilastapaturma-asiain neuvottelukunta, jossa on edellisten lisäksi edustettuna Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri (HUS). Puolustusvoimat on pistänyt toimeksi Puolustusvoimien henkilöstöpäällikkö kenraalimajuri Sakari Honkamaa kertoi puolustusvoimissa tehdyistä uudistuksista, joiden tarkoituksena on tehostaa kriisinhallintaveteraanien tukea ja edistää tukea tarvitsevien tunnistamista jo ennen palvelussuhteen päättymistä. UNIFIL-operaatioon on nimitetty sosiaalikuraattori, jonka tehtäviin kuuluu myös operaation aikaisen psykososiaalisen tuen kehittäminen. Pääesikuntaan perustetaan helmikuussa 2014 kriisinhallinnan tuen erityisasiantuntijan tehtävä. Tehtävään valittava henkilö koordinoi ja kehittää kansallista tukea kriisinhallintatehtävissä toimiville. Hän pitää myös yhteyttä kriisinhallintaveteraaneihin ja toimii Veteraanien terveiset Kriisinhallintatehtävissä haavoittuneet veteraanit toivat omat terveisensä ministeriöiden, pääesikunnan, Valtiokonttorin ja Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin edustajille. Ylivääpeli Pekka Jylhä toimi heidän puhemiehenään ja kertoi veteraanien toivomuksista lainvalmistelijoille ja tukitoimia suunnitteleville. Haavoittuneet veteraanit olivat valmistelleet kuusikohtaisen tavoiteluettelon, jonka he luovuttivat ministeri Risikkolle. Veteraanit toivovat itselleen kriisinhallintaveteraanistatusta, mikä takaisi heille tarvittavan fyysisen ja psyykkisen hoidon ja asianmukaisen kuntoutuk- Kriisinhallintatehtävissä joutuu kohtaamaan tilanteita, joihin ei normaalielämässä joudu. Koska olosuhteet poikkeavat niin suuresti rauhanajan olosuheista, korvausperusteet voivat olla perustellusti erilaiset. Ylivääpeli Pekka Jylhä: Meidän vammautuneiden kuuluu saada elinikäinen takuu hoidoista, jotka aiheutuvat suoraan tai välillisesti palveluksessa saamistamme vammoista, ilman sekalaista byrokratiaa ja nöyrryttävää kerjäämistä. yhteyshenkilönä Valtiokonttoriin, eri ministeriöihin ja muihin yhteistoimintatahoihin. Vielä tämän vuoden aikana Keski- Suomen alueella käynnistetään kokeilu perheiden ja omaisten vertaistuesta. Puolustusvoimat toteuttaa tämän yhteistyössä Suomen Rauhanturvaajaliiton vapaaehtoisten tukihenkilöiden kanssa. Pääesikunta kehittää tapaturma-asioiden taltiointia ja tietojen välitystä yhteistoiminnassa Valtiokonttorin ja Porin prikaatin kanssa. Porin prikaati kehittää tapaturmista laadittavia selosteita siten, että tapaturman aikaiset olosuhteet ja varustus kuvataan niissä kattavasti. Tarkemman tapaturmakuvauksen myötä jälkikäteen on paremmin todennettavissa, keitä tilanteessa oli osallisena ja mitä tosiasiallisesti tapahtui. Honkamaan mukaan Puolustusvoimat on uusissa ohjeissaan kiinnittänyt erityistä huomiota operaatioiden olosuhdeja riskiarvioihin, niiden analysointiin sekä näiden johdosta tehtäviin toimenpiteisiin. Puolustusvoimat tulee kehittämään myös soveltavaa tutkimusta. Sotilaallisen kriisinhallintahenkilöstön toimintakyvyn ja psykososiaalisen tuen tutkimustehtävä on liitetty osaksi puolustusvoimien tutkimussuunnitelmaa. Libanonin kriisinhallintaoperaatiossa käynnistetään sotilaallisen toimintakyvyn tutkimus keväällä Tutkimuksen tavoitteena on arvioida sotilaiden kuormitusta ja palautumista sekä toimintakyvyn riittävyyttä operaation aikana. Ammattisotilas 6/

12 työansioiden mukaan. Miten näille nuorille käy? Jylhä kiitti seminaarin lopussa Puolustusvoimia kaikkien kriisinhallintatehtävissä vammautuneiden puolesta. Hän sanoi työnantajan pitäneen heistä hyvää huolta. Ministeri Paula Risikko totesi, että kriisinhallntaoperaatioiden vaikeat olosuhteet luovat haasteita korvausturvalle, hoidolle ja kuntoutukselle. Kuva: Anu Köngäs sen. Veteraanit korostivat myös sitä, että heidän asioitaan käsittelevillä asiantuntijalääkäreillä tulisi olla sotilastapaturmien asiantuntemusta. Jylhä oli hyvillä mielin kuullessaan ministereiden lainsäädäntösuunnitelmista sekä puolustusvoimien uusista tukitoimista. Hän totesi, että myös sitten kun uusi laki on kirjoitettu, käytäntöön tulee edelleen kiinnittää huomiota. Meidän luottamus myös nyt voimassa olevaan lakiin oli kova. Luotimme siihen, että kun hoidamme tehtävämme ja jotakin sattuu, meistä huolehditaan. Vaikka kaikki näytti paperilla hyvältä, asiat olivat käytännössä muuta. Jylhä korosti, että rahalla ei voi korvata terveyttä, mutta asianmukaiset korvaukset kuuluvat osana kokonaisuuteen. Kriisinhallintatehtäviin osallistuvat ovat nuoria naisia ja miehiä. Jos joku heistä haavoittuu, vammautuu ja menettää iäksi työkykynsä, hänen tapaturmaeläkkeensä lasketaan viiden vuoden Järjestöjen terveiset päättäjille Aliupseeriliiton puheenjohtaja Petteri Leino käytti paneelissa henkilöstöjärjestöjen puheenvuoron. Olen seurannut, miten muualla Euroopassa on näitä asioita hoidettu ja olen hieman kateellisena seurannut esimerkiksi saksalaista kulttuuria. Leino toivoo, että jatkossa kiinnitettäisiin erityistä huomiota palveluketjun toimivuuteen. HUS:ssa on yhden luukun periaate ja se on näyttänyt yksittäistapauksissa toimineen viime vuosina. Valtiokonttorin edustaja kertoi yleisölle aikaisemmin samalla viikolla toteutetusta seminaarista, missä Valtiokonttorin henkilökunta ja sidosryhmien edustajat yhdessä pohtivat Valtiokonttorin palveluprosessin kehitysalueita. Leino nosti esille myös työkykynsä menettäiden taloudellisen aseman turvaamisen tärkeyden eri elämäntilanteissa. Toivon, että Suomessa ei ajauduta tilanteeseen, että ne jotka menettävät työkykynsä, ajautuvat toimeentulokuiluun. Heidän palkanmaksunsa tulee jatkua ja heidät tulee kuntouttaa uudelleen työelämään. Myös post-traumaattisten stressireaktioiden tunnistaminen ja niiden hoitaminen on Leinon mielestä otettava paremmin huomioon. Leino lähetti terveiset lainvalmistelijoille. Älkää erotelko siviili- ja sotilaskriisinhallintatehtävissä työskenteleviä lain valmistelussa. Kaikki tulee saada samalle viivalle. Myös ne virkamiehet, jotka menevät kriha-toimialueelle virkamatkalle, heidätkin tulee saada samalle viivalle korvauskäytännöissä. Lainsäädännön ja muiden toimenpiteiden edistymistä voi seurata sosiaalija terveysministeriön (www.stm.fi) sekä puolustusministeriön (www.defmin.fi) verkkosivuilla. Teksti ja kuvat: Asta Ruuskanen 12 Ammattisotilas 6/2013

13 Itsenäisyyspäivän aliupseeriylennykset Kuusi aliupseeria sai itsenäisyyspäivänä sotilasmestarin palvelusarvon. Kaksitoista aliupseeria sai ylivääpelin palvelusarvon ja ylipursimiehen palvelusarvon sai kolme aliupseeria. Seuraavat aliupseerit ylennettiin sotilasmestariksi reservissä ja heille annettiin vastaava palvelusarvo: ylivääpeli Sami Jarkko Ering HERRALA (RUK) ylivääpeli Sakari Johannes KLAUS (ISSLE) ylivääpeli Esa Rudolf Johannes MURTOARO (MAASK) ylivääpeli Jari-Pekka PIISPA (RUK) ylivääpeli Esko Juhani JÄRVINEN (SATLSTO) ylipursimies Mika Ilkka Olavi JÄNTTI (SMMEPA) Seuraavat aliupseerit ylennettiin ylivääpeliksi reservissä ja heille myönnettiin vastaava palvelusarvo: vääpeli Markus Juhani KULJU (PVTT) vääpeli Pasi Antero RAUTALAHTI (PVTT) vääpeli Ari-Pekka Antero KEKKONEN (PSHR) vääpeli Timo Tapani LIUKKONEN (PSPR) vääpeli Saku Mikael PESU (RUK) vääpeli Esa Tapio POHJOLAINEN (PORPR) vääpeli Kim Kristian RÄTY (ISSLE) vääpeli Jussi Jukka Juhani VIRKKI (KAARTJR) vääpeli Marko Juhani JÄRVINEN (ILMAVTK) vääpeli Marko Tapani HEIKURA (LAPLSTO) vääpeli Rami Johannes HARHALA (SATLSTO) Ylivääpelin palvelusarvo myönnettiin lisäksi vääpeli Kimmo Tapio ARVOLAlle (PVTT) Seuraavat aliupseerit ylennettiin ylivääpeliksi reservissä ylivääpeli Pekka Aleksi RAE (ILMAVTK) ylivääpeli Jani Kristian YLINEN (LENTOSK) ylivääpeli Jouni Juhani HAUKIPÄÄ (SATLSTO) Seuraavat aliupseerit ylennettiin Ylipursimieheksi reservissä ja heille myönnettiin vastaava palvelusarvo: pursimies Risto Antero HALONEN (SMMEPA) pursimies Kimmo Olavi LEHTINEN (SMMEPA) pursimies Markus Gerhard NORDIN (UUDPR) Ylipursimieheksi reservissä ylennettiin sotilasmestari Mikko Tapio KETOLA (SLMEPA) Muut aliupseeriylennykset on luettavissa osoitteessa Muistithan ilmoittaa yhteys- tai työpaikkatietojen muutoksesta liittoon? Ammattisotilas 6/

14 Vuoden aliupseeri on paljon vartijana Kersantti Bo Sundström (28) on valittu Vuoden aliupseeriksi. Aliupseeriliitto julkisti nimityksen liiton edustajakokouksessa Helsingissä Sundström palvelee Uudenmaan prikaatissa. Sundström on työskennellyt vuodesta 2008 alkaen huoltopalvelualiupseerina vastaten Syndalenin harjoitusalueen hoidosta. Vuoden aliupseeri esityksessä Uudenmaan Aliupseerit ry:n hallitus kuvaa Sundströmiä ammattitaitoiseksi ja palvelualttiiksi aliupseeriksi. Esityksen mukaan hänet koetaan miehenä, joka täyttää oman tehtävänsä aina tinkimättä ja omaan etuunsa katsomatta. Sundström on hankkinut varauksettoman luottamuksen ja arvostuksen eri henkilöstöryhmien ja yhteistyökumppaneiden keskuudessa. Esityksen tekijät kuvaavat, että Sundström on toiminnallaan levittänyt myönteistä kuvaa aliupseereista ammattikuntana ja lisännyt aliupseerien arvostusta yli ammattikuntarajojen. Sundström aloitti työt Uudenmaan prikaatissa vuonna 2004 sopimussotilaana, venejoukkueen venekouluttajana. Sundströmin suku on asunut monessa polvessa Tammisaaren saaristossa ja hän ajatteli nuorempana jatkavansa isoisänsä jälkiä merivartijana. Varusmiespalveluksensa loppupuolella hänen esimiehensä pyysi häntä sopimussotilaaksi prikaatiin. Päätin kokeilla sotilaan työtä ja huomasin viihtyväni täällä. Keväällä 2005 sain vakituisen viran. Vuonna 2008 kävi 14 Ammattisotilas 6/2013

15 Kersantti Sundströmin työ on monipuolista ja vaativaa ja siinä on moottorisahan lisäksi hallittava monenlaisia teknisiä laitteita. Kuva: Markus Nordin ilmi, että Syndalenin leirialueen hoitaja, opistoupseeri, jää eläkkeelle. Samassa yhteydessä virka muutetaan aliupseerin viraksi. Sundström koki tuolloin, että hän kaipaa vaihtelua työhön ja haki paikkaa. Puheenjohtaja Petteri Leino ojentaa Bo Sundströmille Vuoden aliupseerin palkinnon, Suomi-konepistoolin. Kuva: Riku Rissanen Pitkä perehdytys uuteen työhön Aloittaessaan uudessa tehtävässä hän tiedosti hyvin, kuinka vaativasta tehtävästä oli kyse. Hän kiittelee prikaatin johtoa heidän tavastaan perehdyttää uusi mies tehtävään. Prikaatin johto ymmärsi, että tämä on vaikea tehtävä ottaa noin vain vastaan. Sain opetella tehtävää noin puoli vuotta yhdessä entisen tehtävänhoitajan kanssa. Hän ehti opettaa minua ja näyttää kaikki tärkeimmät asiat. Ilman tätä opetusta en olisi päässyt yhtä hyvään alkuun. Jos minua olisi ollut vain avainnippu odottamassa, tehtävästä olisi ollut mahdotonta suoriutua. Ennen sotilasuraa Sundström kouluttautui metsuriksi. Hän on mielissään, että ammattikoulutuksesta on hyötyä myös nykyisessä tehtävässä leirialueen hoitajana. Työ on monipuolista ja vaativaa ja siinä on moottorisahan lisäksi hallittava monenlaisia teknisiä tiloja ja laitteita. Valmistelen leirejä varten maalilaitteet, rakennukset, tilojen lämmitykset ja ajoneuvot. Pidän huolen, että kaikki on kunnossa kun leirijoukko saapuu. Minä ja kanssani työskentelevät varusmiehet toimimme myös leirialueen palokuntana. Mielekkäintä on se, että pääsen tapaamaan erilaisia ihmisiä eri varuskunnista ja siviilistä. Työ on muutenkin hyvin vaihtelevaa. Syndalenin harjoitusalue on kovassa käytössä. Alueella on noin 50 viikkona vuodessa jotakin toimintaa ja harjoitukset eivät ole sidottuja toimistotyöaikaan. Työtä on paljon ja päivät venyvät välillä pitkiksi. Alueella harjoitellaan myös viikonloppuisin. Myös MPK:n vapaaehtoiset käyvät täällä harjoittelemassa viikonloppuisin. Mielestäni reserviläisillä on korkea motivaatio ja he ovat innokkaita. He arvostavat sitä, että voivat käyttää puolustusvoimien alueita. He siivoavat jälkensä hyvin. MPK:lla on hyviä koulutuksia. Täällä on ollut myös koululaisten ja kehitysvammaisten kursseja. Mielestäni ne ovat hyvää PR:ää myös puolustusvoimille. Sundström arvostaa työnsä itsenäisyyttä. Sen kääntöpuolena on yksin työskentely. Hänellä on leireillä apunaan aina varusmiehiä, mutta töistään hän vastaa yksin ja vakituista sijaisuusjärjestelyäkään ei ole. Jatkuvaa kouluttautumista Sundström pitää työstään ja toivoo saavansa jatkaa siinä vielä ainakin joitakin vuosia. Hän arvostaa suuresti puolustusvoimilta saamaansa koulutusta. Hän kouluttaa itseään jatkuvasti, jotta pysyy mukana tehtävän vaatimuksissa. Työnantaja on kouluttanut minua paljon. Varusmiehenä sain aliupseerikoulutuksen ja veneenkuljettajakirjan. Nyt henkilökuntaan kuuluvana olen suorittanut SAMOJ 1:n ja laivurikirjan. Minulla on erilaisia ajokortteja, mitä tämä tehtävä vaatii. Olen suorittanut myös erilaisia palomieskursseja. Tulevaisuudessa, muutaman vuoden kuluttua, Sundström haluaa hakeutua kansainvälisiin tehtäviin. Olen miettinyt kansainvälisiin tehtäviin hakeutumista. Olinkin hakemassa, mutta sitten sain tämän tehtävän. Minulla on nyt kolme pientä lasta kotona mutta tulevaisuudessa haluan kyllä lähteä kriisinhallintatehtäviin. Koko ikänsä meren tuntumassa elänyt Sundström viettää myös vapaa-aikaansa merellä. Rakkaimmat vapaa-ajanviettotavat perheen lisäksi ovat kalastus, metsästys ja veneily. Melkein joka viikonloppu menemme lasten kanssa saaristoon mökille ja kalastelemme siellä. Nyt syksyllä vähän vähemmän, koska viikonloput menevät melko lailla metsästykseen. Vuoden aliupseeri nimitys tuli miehelle yllätyksenä. Palkitseminen huomioitiin myös Uudenmaan prikaatissa. Tuntuu hyvältä, että joku arvostaa sitä mitä olen tehnyt täällä monta vuotta. Kiitosta ja onnitteluja on tullut monelta taholta. Prikaatin komentaja kutsui minut palkitsemisen jälkeen luokseen. Hän kiitti ja onnitteli minua. Sain prikaatilta hienon puukon ja plaketin. Komentajakin koki, että on hienoa, että muutkin kuin oman joukko-osaston väki arvostaa yksittäisen sotilaan työtä. Asta Ruuskanen Ammattisotilas 6/

16 Henkilöstösuunnittelua yhteistyössä Puolustusvoimauudistuksen henkilöstösuunnittelusta vastannut eversti Timo Mustaniemi palkittiin Aliupseeriliiton kultaisella ansiomitalilla edustajakokouksen vastaanotolla. Perusteena palkitsemiselle oli Mustaniemen ansiokas työ henkilöstösuunnittelussa. Mustaniemen kaksivuotiskausi Pääesikunnan henkilöstöosastolla on ollut vauhdikas. Kun hän aloitti loppuvuodesta 2011 apulaisosastopäällikkönä, hänen työpöydällään odotti kolme Aliupseeriliitonkin jäseniä kiinnostanutta asiaa: puolustusvoimauudistus, sotilasja virkapukineiden hankintakustannusten korvausten muutos sekä palkanmaksuepäselvyydet. Mustaniemellä on vankka henkilöstöalan osaaminen. Hän kokee pystyneensä hyödyntämään aikaisempaa työkokemustaan nykyisessä tehtävässään. Oleellista on, että tässä tehtävässä on aikaisempaa kokemusta henkilöstöalan tehtävistä. Tunsin etukäteen pääosan järjestöihmisistä. Minulla on myös kokemusta muutoksista ja olen pitänyt sitä hyvänä kokemuksena. Puolustusvoimien YT-elimen kokous joulukuussa 2011 oli Mustaniemen ensimmäinen kontaktipinta puolustusvoimauudistuksen henkilöstösuunnitteluun. Huhtikuussa 2012 henkilöstösuunnittelu alkoi toden teolla. Huhtitoukokuussa tapasin henkilöstöjärjestöjen edustajia säännöllisesti ja teimme yhdessä henkilöstösuunnittelua. Järjestöjen edustajilta tuli tuolloin hyviä näkemyksiä ja kommentteja. Kävimme moneen kertaan henkilöstösuunnittelun 16 Ammattisotilas 6/2013

17 periaatteita yhdessä läpi. Syyskuussa saimme ensimmäisen suunnitelman valmiiksi. Halusimme tietoisesti tehdä suunnittelua vaiheittain, jotta saimme henkilöstön sijoittamisessa myös yksittäisen henkilön tasolla riittävästi joustoa. Mielenkiintoisista tehtävistä huolimatta Mustaniemi on kokenut työnsä ajoittain myös melko raskaaksi. Hän kiittelee henkilöstöosaston henkilökuntaa puolustusvoimauudistuksen läpiviennistä. Meillä on henkilöstöosastolla hyviä osaajia, jotka ovat tehneet erinomaista työtä. Myös puolustushaaroissa on ollut hyviä asiantuntijoita. Yhdessähän me tämän teemme! Meillä on hyvä työyhteisö ja henkilöstö, ja se näkyy tuloksissa. Mustaniemi pitää puolustusvoimauudistusta hyvänä asiana. Realistina hän toki näkee tilanteessa myös varjopuolia. Puolustusvoimauudistus on hyvä asia. Nyt saamme rakenteet kuntoon. Saamme sopivan määrän kouluttajia kentälle ja pystymme keventämään hallintoa. Huonoa ovat samaan aikaan toteutetut rahaleikkaukset. Aitoa yhteistoimintaa Aliupseeriliiton päätoimiset pääluottamusmiehet Lassi Majamaa ja Mika Oranen ovat työskennelleet Mustaniemen kanssa monenlaisissa tilanteissa. He kokevat että Mustaniemi otti alusta lähtien henkilöstöjärjestöt mukaan henkilöstösuunnitelmien tekoon. Pääluottamusmiehet kokevat hänet helposti lähestyttävänä, kuuntelevana ja luotettavana yhteistyökumppanina, joka ymmärtää henkilöstöjärjestöjen roolin ja arvostaa niiden toimintaa. Mustaniemi on tunnettu myös nopeasta päätöksentekokyvystään hankalissa tilanteissa. Pääluottamusmiehet kiteyttävät Mustaniemen toiminnan puolustusvoimauudistuksessa yhteen lauseeseen: Hänen toimintansa konkretisoi YT-lain hengen. Mustaniemi näkee YT-elimen hyödyn joukko-osaston johtamisessa. Opin paljon YT-menettelystä Kaartin jääkärirykmentissä. Meillä oli hyvät luottamusmiehet ja toimiva YT-elin. Hyvin toimittuna ei tule riitoja, vaan asiat voidaan hoitaa etukäteen. Sama toimi myös puolustusvoimauudistuksessa henkilöstöjärjestöjen kanssa. Mustaniemi muistuttaa, että työnantajan ja henkilöstön yhteistoiminta on kuitenkin lakisääteinen asia. Rohkeita urapäätöksiä Mustaniemi arvostaa aliupseereita ja heidän osaamistaan. Hän toivoo, että aliupseereilla on halua jatkaa puolustusvoimien palveluksessa myös puolustusvoimauudistuksen jälkeen. Tässä täytyy nähdä pitkälle tulevaisuuteen. Opistoupseerien määrä pienenee koko ajan. Heidän tehtävänsä jaetaan pitkässä juoksussa muille henkilöstöryhmille. Aliupseerien kannattaa nyt etsiä urapolkuja myös oman joukko-osaston ja puolustushaaran ulkopuolelta. Mustaniemi muistuttaa, että puolustusvoimat tarjoaa työpaikan ja mahdollisuuksia, mutta jokainen tekee omat ratkaisunsa. Hän kannustaa aliupseereita katselemaan avoimin silmin omia vaihtoehtojaan, jos tämänhetkinen työ on loppumassa. Hän muistuttaa, että avoimia virkoja on avoinna koko ajan. Kannattaa mennä oman henkilöstötai esikuntapäällikön luo keskustelemaan mahdollisista muualla olevista vapaista viroista. Nyt on otollinen hetki tehdä jotakin. Kun on saanut vakituisen viran, voi taas suunnitella elämää eteenpäin. Aliupseerien on myös mahdollista hakeutua kadettikouluun. Tämä on yksi vaihtoehto, jos haluaa työskennellä puolustusvoimissa. Myös kriisinhallintatehtäviin hakeminen on hyväksi aliupseerin urakehitykselle. Mustaniemi muistuttaa, että henkilöstöalalla katsotaan aina, minkälaista osaamista henkilöillä on ja miten henkilö on osaamistaan kehittänyt. Toivon, että jokainen kertoisi työnantajalle omasta päätöksestään kun on sellaisen tehnyt. Tämä antaa jollekin toiselle sotilaalle mahdollisuuden löytää itselleen sopivan tehtävän. Minulla on tiedossa haastava ja mielenkiintoinen tehtävä. Näen uuden työn oman kehittymiseni kannalta hyvänä ja lähden sinne hyvillä mielin. Aikaisempi kokemus henkilöstöalan tehtävistä loi eversti Mustaniemelle hyvän pohjan henkilöstöosastolla työskentelylle. Aikaisemmat työpaikat ovat myös konkreettisesti läsnä Mustaniemen työhuoneessa ja muuttanevat hänen mukanaan Mikkeliin. Katse tulevaisuudessa Vaikka pesti henkilöstöosastolla jatkuu vielä kuukauden päivät, Mustaniemellä on katse jo seuraavassa haastavassa tehtävässä. Hän aloittaa ensi vuoden alussa maavoimien henkilöstöpäällikkönä. Minulla on tiedossa haastava ja mielenkiintoinen tehtävä. Näen uuden työn oman kehittymiseni kannalta hyvänä ja lähden sinne hyvillä mielin. Pilke silmäkulmassa Mustaniemi toteaa, että nyt hänellä on mahdollisuus vaikuttaa niihin puolustushaara-asioihin, jotka ovat mietityttäneet häntä aikaisemmissa tehtävissä joukko-osastossa ja pääesikunnassa. Vaikka hän on tunnettu nopeasta päätöksentekokyvystään, hän aikoo antaa itselleen aikaa perehtyä asioihin. On syytä katsoa ainakin pari kuukautta, ennen kun rupean muuttamaan asioita, Mustaniemi virnistää. Teksti ja kuvat: Asta Ruuskanen Ammattisotilas 6/

18 Edustajakokous linjasi tulevien vuosien toimintaa Aliupseeriliiton edustajakokous oli Helsingissä. Kokoukseen osallistui 37 kokousedustajaa 23 yhdistyksestä. Lisäksi liiton hallituksen varsinaiset ja varajäsenet, pääluottamusmiehet, toiminnantarkastaja sekä liiton toimiston henkilökunta osallistuivat kokoukseen. Kokouksen puheenjohtajana toimi Lounais-Suomen Aliupseerit ry:n puheenjohtaja Mikko Sammal. Kokous hyväksyi vuoden 2012 tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen ja myönsi vastuuvapauden liiton hallitukselle vuoden 2012 toiminnasta. Kokouksessa oli useita asiantuntijakatsauksia. SAK:n puheenjohtaja Lauri Lyly kertoi edustajille työmarkkinasopimustilanteesta. JHL:n neuvotelupäällikkö Kristian Karrasch kertoi työmarkkinaratkaisusta. Majuri Timo Hänninen pääesikunnan koulutusosastolta esitteli suunnitelman aliupseeriston koulutuksen kehittämisestä. Puheenjohtaja Petteri Leino kertoi edustajille liiton toimintaympäristössä tapahtuneista muutoksista ja päätoiminen pääluottamusmies Lassi Majamaa kertoi menneen kauden keskeisistä edunvalvonta-asioista. Kaksipäiväiseen edustajakokoukseen osallistui 37 edustajaa 23 yhdistyksestä. Kuva: Jani Laitinen Jäsenmaksu säilyy ennallaan Edustajakokous päätti säilyttää jäsenmaksun ennallaan. Kokous vahvisti vuoden 2014 jäsenmaksuksi 1,1 % verotettavasta palkkatulosta. Lepäävien jäsenten jäsenmaksu on 5 euroa/kuukaudessa, sekä työttömyyskassan jäsenmaksu (3,50 euroa kuukaudessa). Liiton hallituksesta oli puolet erovuoroisia ja kokous valitsi heidän tilalleen uudet jäsenet. Lisäksi kesken kauden eronneen, varajäseneksi valitun Matti Paajasen tilalle valittiin Markus Nordin. Kokousedustajat vahvistivat liiton talousarvion vuodelle 2014 sekä toimintalinjat vuosille Aliupseeriliitto keskittyy vuosien 2014 ja 2015 aikana erityisesti aliupseerien aseman ja etujen varmistamiseen rakennemuutoksessa, heidän etujensa varmistamiseen sopimustoiminnassa sekä henkilöstöedustajien resurssien ja jaksamisen varmistamiseen. Lisäksi liitto tekee seuraavan kahden vuoden aikana jäsentutkimuksen, millä kartoitetaan jäsenistön tyytyväisyyttä. Vuoden 2014 painopisteenä on aliupseerien etujen ajaminen muutoksessa ja sen jälkeen, jäsenhankinnan varmistaminen sekä sotilaallinen kriisinhallintaohjelma. Vuoden Aliupseeri kersantti Bo Sundström Kuva: Asta Ruuskanen Palkittuja jäseniä ja yhteistyökumppaneita Aliupseeriliitto palkitsi ansioituneita jäseniä ja yhteistyökumppaneita edustajakokouksen vastaanotolla. Kersantti Bo Sundström valittiin Vuoden aliupseeriksi. Sundström palvelee Uudenmaan prikaatissa. Sundströmin haastattelu on tässä lehdessä sivulla 14. Kultaisen ansiomitalin saivat vääpeli Hannu Ahti (Kotkan Aliupseerit), vääpeli Hannes Juhala (Tampereen Seudun Aliupseerit), eversti Timo Mustaniemi (Pääesikunta) ja eversti Pekka Toveri, (Panssariprikaati). Hopeinen ansiomitali myönnettiin vääpeli Pasi Alakotilalle (Niinisalon Aliupseerit ), ylikersantti Timo Jussilalle (Kymenlaakson Aliupseerit), vääpeli Tomi Malkamäelle (Keski-Suomen Aliupseerit), ylikersantti Miia Rauhulle (Lounais-Suomen Aliupseerit) ja kersantti Sini Utriaiselle (Lapin Aliupserit). Keski-Suomen Aliupseerit Yleismestariksi Keski-Suomen Aliupseerit menestyi parhaiten vuoden Ammattisotilas 6/2013

19 mestaruuskilpailuissa. Toiseksi tuli Suomenselän Aliupseerit ja kolmanneksi Kanta-Hämeen Aliupseerit. Liiton urheiluvastaava Tuomas Miromäki luovutti Yleismestarin kiertopalkinnon Keski-Suomen Aliupseerien puheenjohtajalle Mika Tiitiselle edustajakokouksen vastaanotolla. Yleismestariksi nimetetään yhdistys, jonka jäsenet ovat menestyneet parhaiten vuoden aikana liiton mestaruuskilpailulajeissa. Mestaruuskilpailusääntöjen mukaan yhdistysten jäsenet voivat kilpailla seuraavissa lajeissa; ammunta, ampumahiihto, maastoammunta, maastojuoksu ja ampumasuunnistus, hiihto, ilma-ase ja suunnistus. Edustajakokouksen pöytäkirja on luettavissa jäsensivuilla. Valokuvia on jäsensivujen lisäksi myös liiton Facebooksivulla. Asta Ruuskanen Kultaisen ansiomitalin saivat eversti Pekka Toveri, eversti Timo Mustaniemi, vääpeli Hannes Juhala ja vääpeli Hannu Ahti. Kuva: Riku Rissanen Hopeisen ansiomitalin saivat kersantti Sini Utriainen, vääpeli Tomi Malkamäki, ylikersantti Timo Jussila ja vääpeli Pasi Alakotila. Kuva Asta Ruuskanen Keski-Suomen Aliupseerit ry:n puheenjohtaja Mika Tiitinen vastaanotti ylpeänä Yleismestarin kiertopalkinnon. Kuva Asta Ruuskanen Aliupseeriliiton hallitus 2014 Puheenjohtaja Petteri Leino Varapuheenjohtaja Jukka Klemetti, Joensuu (Jukka Porkka, Joensuu) Varapuheenjohtaja Mika Tiitinen, Keski-Suomi (Jani Laitinen, Keski-Suomi) Kimmo Alpiranta, Kotka (Pirjo Räisänen, Suomenlahti) Mika Grön, Tampere (Simo Laitila, Tampere) Jani-Matti Kivelä, Pohjanmaa (Petri Kärkkäinen, Ylä-Savo) Tuomas Miromäki, Kymenlaakso (Sami Vaakanainen, Kymenlaakso) Harri Nyyla, Mikkeli (Mikko Suhonen, Mikkeli) Tuomo Ruuskanen, Kuopio (Juha Eskelinen, Kuopio) Mikko Sammal, Lounais-Suomi (Miia Rauhu, Lounais-Suomi) Milla Setälä, Lappi (Jarkko Taka-aho, Lappi) Jyrki Surkka, Uusimaa (Markus Nordin, Uusimaa) Vesa Tuovinen, Lappeenranta (Jurkka Hietala, Hamina) Ammattisotilas 6/

20 Pääluottamusmiehen kynästä Edessä laihat vuodet Työmarkkinoiden keskusjärjestöt allekirjoittivat työllisyys- ja kasvusopimuksen. Sopimuksen piirissä on valtaosa Suomalaisista palkansaajista. Syntyneellä sopimuksella pyritään turvaamaan Suomen työllisyys ja talouskasvu lähivuosina. Valtiolla sopimus on pituudeltaan lähes kolme vuotta. Ensimmäinen jakso alkaa nykyisen sopimuskauden päätyttyä eli ja päättyy Jälkimmäinen jakso päättyy Sopimukseen sisältyvät niukat palkankorotukset on sovittu tulevaksi voimaan poikkeuksellisesti vasta neljän kuukauden kuluttua sopimuksen voimaan tulosta ja vuoden kuluttua ensimmäisestä korotuksesta. Ensimmäinen korotus on suuruudeltaan 20 euroa kuukaudessa, korotus tulee maksuun ja on tyypiltään yleiskorotus. Korotus toteutetaan korottamalla vaativuusluokkien palkkoja 20 euroa. Näin korotus heijastuu automaattisesti myös kaikkiin prosentuaalisiin lisiin, kuten henkilökohtaiseen palkan osaan ja tuntipalkkaperusteisiin haittatyökorvauksiin. Vastaavasti korotetaan myös yleiskorotuksin tarkistettavaksi sovittuja tai muuten aiemmin korotettuja euromääräisiä lisiä, näissä korotus on suuruudeltaan 0,73 prosenttia. Toinen korotus toteutetaan Se on suuruudeltaan 0,30% suuruinen yleiskorotus, joka toteutetaan vaativuuspalkkataulukkoon. Vastaavasti ko- rotetaan myös yleiskorotuksin tarkistettaviksi sovittuja tai muuten aiemminkin korotettuja euromääräisiä lisiä. Sopimuskaudella ei ole lainkaan virastoeriä. Tämä tarkoittaa sitä, että virasto tai sopimusalakohtaista varallisuutta ei sopimuskaudella ole käytettävissä. Eli esimerkiksi kohdennettuja korotuksia vaatipalkkoihin ei voida tehdä. Sopimuskauden jälkimmäisen osan ( ) palkankorotuksista sovitaan kesällä Heikenys palkkaukseen sairausloman ajalta Oikeus palkkaukseen lakkaa, kun virkamiehen yhdenjaksoinen sairauspoissaolo on tai sen jälkeen kestänyt yli vuoden. Sopimusmääräys ei koske virkamiehen työtapaturmasta tai ammattitaudista johtuvaa sairauspoissaoloa, niiden osalta tilanne säilyy ennallaan. Kuva: Riku Rissanen Siirtokarenssi/omavastuuaika poistuu lomapäivien osalta Aiemmin virkamiehillä on ollut seitsemän päivän omavastuuaika, jos hän on sairastunut vuosiloman aikana. Tämä omavastuuaika poistuu jälkeen pidettävien lomien osalta. Jatkossa, mikäli sairaudesta tai tapaturmasta johtuva työkyvyttömyys alkaa vuosiloman aikana, on työkyvyttömyysjaksolle ajoittuva loma siirrettävä myöhäisempään ajankohtaan, jos asianomainen sitä pyytää ilman aiheetonta viivytystä ja edellyttäen, että työkyvyttömyydestä esitetään lääkärintodistus. On huomioitava, että siirtopyyntö on tehtävä viipymättä. Jälkikäteen ei siirtoa voi vaatia. Valtio tukee työmarkkinaratkaisua kohentamalla työttömien asemaa ja tarkistamalla tuloveroasteikkoja. Myös suunniteltu kilometrikorvausten lisäkiristys perutaan. Työttömien osalta työntekoa pyritään tekemään kannattavammaksi. Jatkossa työtön voi tienata 300 euroa ilman, että se vaikuttaa työttömyysturvaan. Työttömän yhteenlasketut tulot osa-aikatyöstä ja sovitellusta päivärahasta saavat olla työttömyyttä edeltäneen palkan suuruiset. Nykyisin vastaava määrä on 90% palkasta. Lisäksi työttömyyspäivärahan omavastuuaika lyhenee seitsemästä päivästä viiteen päivään. 20 Ammattisotilas 6/2013

21 Sopimuskauden aikataulut Sopimuskausi alkaa Palkankorotus, 20 euroa Vuoden 2016 palkankorotuksista sopiminen Palkankorotus 0,30 % Sopimuskauden ensimmäinen jakso päättyy Sopimuskauden toinen jakso päättyy kesä Tulevalle sopimuskaudelle asetettiin jälleen lukuisia työryhmiä selvittämään erinäisiä asioita. Eri työryhmissä pohditaan muun muassa työurien pidentämistä, muutosturvaa, työaikoja, matkustamiseen liittyviä asioita ja kustannuksia. Työryhmien työn tuloksista kuullaan varmasti myöhemmin. Neuvottelut jatkuvat Vaikka työrauha on sopimuksella turvattu vuoden 2017 tammikuuhun saakka, se ei suinkaan tarkoita sitä, että seuraavaan kolmeen vuoteen ei olisi mitään neuvoteltavaa. Jatkuvan neuvottelun periaatetta noudattaen neuvotellaan sopimuskaudella sellaisista asioista, joilla ei ole kustannusvaikutuksia. Esimerkiksi puolustusvoimien työaikasopimuksen ja muutto- ja siirtokustannusten korvaamista koskevan sopimuksen osalta neuvottelut ovat käynnissä ja jatkuvat tulevallakin sopimuskaudella. Hyvää Joulua Kuopion Ampuma- ja Metsästysseura ry Petronlahdentie 19, Karttula Turvallisuus tarvitsee tekijänsä CONLOG GROUP Sotainvalidien Veljesliiton Kunniamerkkipalvelu ma - pe klo , Puh Finnsukellus Oy PL 16, Tampere Puh Ammattisotilas 6/

22 Uutisia Järjestötoimintakurssit vuonna 2014 Aliupseeriliitto järjestää yhdessä jäsenyhdistysten kanssa kahdeksan järjestötoimintakurssia tammi-huhtikuussa. Koulutuksessa käsitellään muun muassa jäsenten oikeuksia ja velvollisuuksia edunvalvonnassa, liiton edunvalvontatoimintaa sekä paikallisen aliupseeriyhdistyksen roolia edunvalvonnassa. Kurssin kouluttajina toimivat paikallisyhdistysten asiantuntijoiden lisäksi liiton pääluottamusmiehet ja liiton toimiston edustajat. Koulutusajankohdat: , Kuopio Hämeenlinna Turku Rovaniemi Kouvola Helsinki Tampere Jyväskylä Ilmoittautuminen kursseille alkaa joulukuun alussa jäsensivuilla. Koulutus on maksuton. Yhdistysten puheenjohtajille tarkoitetut puheenjohtajien neuvottelupäivät ovat ja Puheenjohtajat saavat henkilökohtaisen kutsun neuvottelupäiville. Maastopukujen käyttö laajenee Varusmieskoulutusta antavien joukko-osastojen ja vastaavien hallintoyksiköiden ammattisotilaat, sopimussotilaat ja kadetit voivat käyttää maastosuojavaatetukseen (m/05), tai merivoimissa meritaisteluasuun (m/95), kuuluvia pukineita myös toimistotyön kaltaisessa esikunta- tai sisäpalveluksessa sekä joukko-osaston kokous-, neuvottelu- tai koulutustilaisuuksissa. Muutos tulee voimaan Maastosuojavaatetusta ei käytetä puolustusvoimien ja sen ulkopuolisten tahojen yhteisissä tilaisuuksissa, ellei tilaisuutta järjestetä maasto-olosuhteissa. Samalla asiakirjalla (AJ22778) pääesikunta vahvisti ensi vuoden alusta lukien voimassa olevan listan työnantajan kustannuksella ylläpidettävistä pukineista. Kulttuuriapurahojen haku käynnistynyt SAK:n kulttuuriapurahaojen haku on käynnistynyt marraskuun alussa. Rahaston tarkoituksena on järjestäytyneiden palkansaajien sivistys- ja kulttuuripyrkimyksien tukeminen. Apurahoja myönnetään pääosin työntekijöiden taidepainotteisen kulttuuriharrastamisen edistämineen. Jos haluat hakea apurahaa, rekisteröidy kansan Sivistysrahaston hakujärjestelmään ja tallenna hakemuksesi sinne. Tulosta sen jälkeen hakemuksesi ja lähetä se allekirjoitettuna Aliupseeriliiton toimistoon viimeistään Aliupseeriliiton työvaliokunta käsittelee hakemukset tammikuun kokouksessaan. Liiton toimisto toimittaa hyväksytyt hakemukset Kansan Sivistysrahastoon. Lisätietoja: Vuoden urheilija 2013 Aliupseeriliiton hallitus nimeää vuosittain Vuoden urheilijan. Aliupseeriliiton jäsenyhdistysten jäsenet voivat tehdä esityksiä Vuoden urheilijasta oman yhdistyksensä kautta. Myös yksittäisillä jäsenillä on oikeus tehdä esityksensä suoraan liittoon. Valintaperusteena ovat tulokset tai merkittävät sijoitukset vuonna 2013 liiton omissa tai muissa liiton mestaruuskilpailusääntöjen hyväksymissä urheilukilpailuissa. Näitä ovat SotU:n, Sot-SM-, CISM-, SM-, PM-, EM-, MM-kilpailut sekä olympialaiset tai muut vastaavat kansalliset tai kansainväliset kilpailut. Valinnassa painotetaan kansainvälistä kilpailumenestystä. Perustellut esitykset tulee toimittaa kirjallisesti liiton hallitukselle tammikuun loppuun mennessä. Hallitus julkaisee vuoden urheilijan keväällä Ammattisotilas 6/2013

23 Miromäki jatkaa urheiluvastaavana Tuomas Miromäki (Kymenlaakson Aliupseerit) valittiin Aliupseeriliiton urheiluvastaavaksi kaudelle Miromäki on toiminut tehtävässä vuodesta 2012 alkaen. Liiton urheilumestaruuskilpailuihin osallistuvien määrä on pysynyt suurin piirtein samana, joskin pientä osallistumisaktiivisuuden lisääntymistä on ollut havaittavissa. Miromäki on ilolla pannut merkille, että kilpailuihin, esimerkiksi hiihtoon, suunnistukseen ja ammuntaan, on osallistunut myös muita kuin eri lajien maan kärkeä. Olisi mukavaa saada lisää ihan tavallisia kuntoilijoita kilpailuihin. Ei niitä aina tarvitse ottaa niin vakavasti. Aliupseeriliiton hallitus päivitti mestaruuskilpailujen säännöt vuonna Kilpailut ja vuosittaiset palkitsemiset ovat sujuneet hyvin uusien sääntöjen mukaan. Kilpailijat ovat pääosin pitäneet esinepalkinnoista sekä siitä, että kaikille sijoittuneille jää muisto osallistumisesta kunniakirjan muodossa. Miromäki on iloinen siitä, että vakavamman kilpaurheilun tilalle on jäsenistön aloitteesta tullut myös muita lajeja. Tulevana kesänä kolmannen kerran järjestettävät liiton frisbeegolf-mestaruuskilpailut on tapahtuma, johon on helppo tulla mukaan. Jokainen osallistuu kilpailuun haluamallaan tavalla ja osallistujilla on mielessä, että hauskanpito ja yhdessä oleminen on tärkeintä. Kilpailuun osallistuu useita kymmeniä jäseniä eri puolilta Suomea. Frisbeegolf on uutena lajina hyvä juttu. Se on jäsenistön yhteinen tapahtuma ja ei vaadi osallistujilta huippu-urheilijan statusta. Miromäki seuraa tiiviisti Sotilaiden SM-kilpailuiden tulevaisuuden näkymiä. Hän pitää mahdollisena, että pieniä muutoksia kilpailuihin saattaa olla tulossa, mutta tämänhetkiset lajit ovat säilymässä. Tuomas Miromäki muistuttaa, että Aliupseeriliiton mestaruuskilpailut pidetään SMkilpailujen yhteydessä. Hän kehottaa kaikkia Sotilaiden SM-kilpailuista kiinnostuneita ottamaan yhteyttä oman joukko-osaston liikuntasektorin asiantuntijoihin. Nykyiset lajit ja säännöt pyritään säilyttämään entisellään. Näin myös liittojen kilpailut voidaan pitää Sotilaiden SMkisojen yhteydessä. Jos Aliupseeriliitolla ei tätä mahdollisuutta olisi, omien kilpailujen järjestämisen mahdollisuudet heikkenisivät huomattavasti. Miromäki toivoo, että kilpailuihin osallistuvien aliupseereiden määrä kasvaa. Jos haluaa osallistua kilpailuhin, kannattaa ottaa yhteyttä oman joukkoosaston liikuntasektorille. Yleensä joukko-osasto tekee kootusti ilmoittautumiset noin kuukautta ennen kilpailua. Kilpailukalenteri julkaistaan puolustusvoimien verkkosivuilla. Miromäki kertoo, että liikuntasektorin asiantuntijat osaavat neuvoa aikatauluasioiden lisäksi myös virkavapaiden anomisesta kilpailujen ajaksi sekä kuljetuksista kilpailupaikalle. Myös yhdistykset voivat aktivoida jäseniään liikkumaan. Miromäki kannustaa yhdistyksiä järjestämään omia, ei liian vakavia, kilpailuja omissa varuskunnissaan. Tämä vaatii paikallisyhdistykseltä vähän ponnisteluja, mutta ne voisivat järjestää omat kilpailunsa samalla kun oma joukko-osasto järjestää kisoja. Näin osallistujamäärä voisi olla suurempi ja myös joukko-osaston kilpailujen järjestäjälle jäisi hyvä mieli. Teksti ja kuva: Asta Ruuskanen Ammattisotilas 6/

24 Hamina Tattoo uudistuu Vuoden 2014 Hamina Tattoo käynnistyy uudessa muodossa tiistaina 29. heinäkuuta. Marssishowt ovat edelleen pääosassa tapahtumassa. Kansainvälisten soittokuntavieraiden lisäksi nähdään ensimmäistä kertaa kaikki suomalaiset sotilassoittokunnat samanaikaisesti marssishown avausnumerossa. Nyt ne esiintyvät uusittuina, täysikokoisina sotilassoittokuntina musiikkieverstiluutnantti Elias Seppälän johdolla. Suomalaisista soittokunnista oman kuviomarssishownsa esittävät Kaartin soittokunta ja Puolustusvoimien Varusmiessoittokunta. Uutena elementtinä Haminassa on Tattoo-katu. Järjestäjät ovat halunneet tehdä siitä festivaalivieraiden ja haminalaisten yhteisen olohuoneen. Tattoo-katu sijaitsee Raatihuoneen torilla ja Fredrikinkadulla. Kadulle kootaan musiikkia, tanssia, kahvilaherkkuja, ravintoloita ja myyntikojuja. Kadulla on mahdollisuus seurata muun muassa sisäänheittoparaatia aina tuntia ennen marssishown alkamista. Festivaalin taiteellinen johtaja Lassi Ikäheimo kertoo, että festivaalikadun tarkoituksena on tarjota Haminaan tulijoille ohjelmaa koko päiväksi, ei ainoastaan konsertin ajaksi. Tapahtuman aikana myös kaupungin Hamina Tattoo Kuva: Haminan kaupunki Hamina Tattoo Kuva: Sofia Virtanen puutarhat ja pihat avautuvat yleisölle. Vieraat voivat kiertää kahdentoista pihapiirin alueella ja nauttia pihakonserteista, Pop Up kahviloista, taidenäyttelyistä ja kirpputoreista. Marssiesitysten jälkeen avautuu Tattooklubi Haminan torilla. Klubitelttaan mahtuu 700 asiakasta ja siellä on ohjelmaa joka ilta. Puolustusvoimien henkilökunta voi ostaa marssishow-lippuja alennettuun hintaan asti. Lipun hinta on 38 euroa. Alennushintaisia lippuja voi ostaa kaksi kappaletta. Edun saa Lippupalvelun pisteestä henkilökorttia näyttämällä. Hamina Tattoo on ensi vuonna mukana keräämässä varoja Itämeren luonnon puhdistamiseen. Tämä näkyy myös tapahtuman aikana musiikissa ja muussa taiteessa. Yleisöllä on mahdollisuus tukea Itämeren puhdistamista maksamalla lippua ostaessaan vapaaehtoista tukimaksua Puhdas Itämeri hankkeelle. 24 Ammattisotilas 6/2013

25 Toivotamme kaikille asiakkaillemme ja yhteistyökumppaneillemme rauhallista joulua ja turvallista uutta vuotta! Joulutervehdyksiin tarkoitetut varat lahjoitamme Uusi Lastensairaala keräykseen. Ammattisotilas 6/

26 Mannerheim kotioloissaan Mannerheimin vaiheet sotapäällikkönä ovat tunnetut, mutta minkälaiset olivat hänen kotiolonsa? Vastauksen saa tutustumalla Helsingin Kaivopuistossa sijaitsevaan Mannerheim-museoon. Talo oli Gustaf Mannerheimin kiintopisteenä vuodesta 1924 alkaen koko loppuelämän. Pitkän uran Venäjän tsaarin armeijassa tehnyt kenraaliluutnantti Mannerheim joutui järjestämään elämänsä kokonaan uudestaan, kun vallankumous lopetti keisarivallan vuonna Synnyinmaansa Suomen sijasta hän olisi voinut päätyä vaikkapa Ranskaan, jonne hänellä myös oli siteitä. Kielitaitoiselle kosmopoliitille maailma oli auki. Suomessa Mannerheimin oli tarkoitus viettää rauhassa vaiheikkaan elämänsä loppuvuodet, mutta historia määräsi toisin. Suomi oli vuonna 1917 osa tsaarin Venäjää ja niinpä vallankumouksen aallot löivät tänne asti. Tilanne maassamme kärjistyi sisällissodaksi. Suomessa ei ollut tuoretta rintamakokemusta omaavia kenraaleita, joten senaatilla ei ollut omasta takaa sopivaa ylipäällikköä johtamaan hallituksen joukkoja punaisten kapinan kukistamisessa. Mannerheimilla oli esittää kilpailijoitaan konkreettisempi suunnitelma järjestyksen palauttamiseksi maahan ja niinpä viisikymppinen kenraaliluutnantti nimitettiin hallituksen joukkojen ylipäälliköksi, mistä tehtävästä hän luopui heti vapaussodan jälkeen toukokuun lopussa Mannerheim kutsuttiin valtionhoitajaksi joulukuussa 1918, jonka jälkeen hän otti ylipäällikkyyden uudelleen. Valtionhoitajana hän vahvisti uuden hallitusmuodon, jonka mukaan Suomesta tuli parlamentaarinen demokratia. Hävittyään presidentinvaa- 26 Ammattisotilas 6/2013

27 lin K.J. Ståhlbergille heinäkuussa 1919 Mannerheim erosi valtionhoitajan tehtävästä ja ylipäällikkyydestä, eikä hänellä ollut virallista roolia Suomessa ennen vuonna 1931 alkanutta puolustusneuvoston puheenjohtajuutta. Suurmiehen sängyn ei tarvitse olla yksiön kokoinen. Isännän kiinnostus metsästykseen käy kodista selvästi ilmi. Suunnitelmissa pysyvä koti Mannerheim ei suinkaan muuttanut Suomeen Venäjältä vaan Puolasta. Hänen viimeinen ulkomaan kotinsa sijaitsi Varsovassa, jonne jäi hänen omaisuutensakin. Suomeen tuli runoilijan sanoin kirjaton, karjaton mies. Vapaussodan ylipäällikön tehtävästä hän sai tietysti palkkaa, samoin lyhytaikaisesta valtionhoitajan tehtävästä sodan jälkeen. Vuodesta 1920 alkaen Mannerheim toimi Liittopankin hallituksen puheenjohtajana. Palkan lisäksi hän nosti valtionhoitajan tehtävästä määräytynyttä eläkettä. Osa toimeentuloa oli myös suurella kansalaisadressilla kerätty nykyrahassa noin 2,5 miljoonan euron varallisuus, jonka koroista Mannerheim saattoi lahjakirjan mukaan elinaikanaan nauttia. Asuttuaan Helsingissä eri osoitteissa 56-vuotias ratsuväenkenraali alkoi kaivata pysyvää kotia. Hänen tuttavansa, makeistehtailija Karl Fazer, tarjoutui remontoimaan omistamansa vuonna 1874 rakennetun huvilan Helsingin Kaivopuistossa ja vuokraamaan sen Mannerheimille vuonna Fazerin työntekijöiden työsuhdeasuntona moneen pieneen huoneistoon jaettu talo remontoitiin perusteellisesti uuden isännän ohjeiden mukaan, mutta Mannerheim ei kuitenkaan koskaan omistanut sitä. Uuden isännän ei tarvinnut sisustaa uutta kotiaan tyhjästä, vaan hänen Varsovan kotinsa irtaimisto oli onneksi säilynyt varastoituna. Mannerheim sai tavaransa Helsinkiin jo vuosina Irtaimiston joukossa oli myös vuosien Aasian matkalta kerätty arvokas materiaali. Mannerheimin ainoa valtiollinen tehtävä sotien välisenä aikana oli puolustusneuvoston puheenjohtajuus vuodesta 1931 alkaen. Poliittisen elämän kannalta hän oli yksityishenkilö, joten hänen kotonaan ei käynyt virallisia valtiovieraita. Yksityisesti Mannerheimilla kuitenkin oli erittäin laaja kansainvälinen tuttavapiiri, eivätkä ulkomaiset vieraat Kaivopuiston kodissa suinkaan olleet harvinaisia. Nykyään sanottaisiin Mannerheimin olleen laajasti verkostoitunut. Koti täynnä muistoja Yksityiskodiksi Kaivopuiston kolmikerroksinen talo on valtava, tilaa on neliötä. Alakerta oli lähinnä edustuskäytössä ja yläkerrassa sijaitsivat yksityisemmät tilat. Kellarikerros oli huoltotiloina. Keskellä alakertaa kadun puolella on eteinen ja halli. Päädyssä on suuri ruokasali ja pitkällä meren puoleisella sivulla salonki. Ruokasalia vastapäätä talon toisessa päädyssä on työhuoneen, kirjaston ja tupakkahuoneen muodostama kokonaisuus. Yläkerran tilat ovat osaksi näyttelytiloina, mutta siellä olevista yksityistiloista ennallaan ovat halli, makuuhuone, vierashuone ja suuri kylpyhuone. Viimeksi mainittu oli pitkään varastona, mutta nyt sekin on avattu yleisön nähtäville kunnostustöiden jälkeen. Makuuhuone on juuri niin askeettinen kuin siitä on kerrottu. Kalusteina on kapea kenttävuode, pari pöytää ja tuolia, puhelin ja vaatekaappi. Ikkuna avautuu merelle ja seinillä on hevosaiheisia tauluja. Kaivopuiston talo on sotilaan, tutkimusmatkailijan ja kosmopoliitin aateliskoti. Esillä on paljon edellisten sukupolvien kuvia ja suvun muistoesineitä. Seikkailijasta ja tutkimusmatkailijasta kertovat matkamuistot ja kymmenet trofeet, joista merkittävin on salongin lattialla oleva ihmissyöjätiikerin talja. Hevosmiestaustasta Ammattisotilas 6/

28 Taatusti oikea Marsikin ryypyn resepti ja alkuperäinen pullo. kertovat lukuisat hevosaiheiset taulut. Ensi kevääseen yläkerrassa jatkuva teemanäyttely valaisee Mannerheimin kotia kulttuurikotina. Laajassa kirjastossa on kirjoja 14 kielellä, joista Mannerheim pystyi lukemaan seitsemää. Vitriineihin on poimittu aihepiireittäin mielenkiintoisia otteita isännän kirjastosta. Kunniamerkkejä Mannerheimille on myöntänyt peräti 124 ritarikuntaa. Merkeistä on valittu esille kiinnostava otos. Ruotsalaisen Miekkaritarikunnan suurristin ensimmäisen luokan ritarinmerkki vuodelta 1942 on niin harvinainen, että edellisen kerran se myönnettiin1860 luvulla Napoleon III:lle Ranskaan. Kunniamerkkien ohella esillä on myös viime sotien muistoristejä ja mitaleita. Koti on ollut avoinna Mannerheimin kuolemasta eli vuodesta 1951 asti. Sitä oli tarkoitus esitellä vain rajoitetun ajan, mutta suosio yllätti. Museo oli tarkoitus toteuttaa muualle ja sille etsittiin kuumeisesti tiloja kunnes vuonna 1957 säätiö sai tilaisuuden ostaa talon sekä puolet tontista Fazerilta, ja ajatus erillisestä museosta haudattiin. Museota operoi Mannerheim-säätiö, jonka päätehtävänä on myöntää stipendejä lupaaville suomalaisille upseereille. Varat ovat valtaosin perua vuoden 1919 kansalaisadressista. Koti jäi Mannerheimin jälkeen lähes ehjäksi, koska perikunta vaati vain harvoja esineitä. Loput säätiö lunasti ilmeisen muodolliseen hintaan. Kotimuseo on lukujen taitteen asussa. Museon ja säätiön nettisivut löytyvät osoitteesta www. mannerheim-museo.fi. Lähteitä: Museon nettisivut, museonjohtaja Tapio Haltia sekä Marsalkan koti (Otava 2001). Teksti ja kuvat: Seppo Simola Mannerheim-kohteita muualla Suomessa Mannerheimin syntymäkotiin voi tutustua Varsinais-Suomen Askaisissa. Museoviraston operoima Louhisaaren kartanolinna on yleisölle avoinna kesäisin. Lopella taas voi päästä ylipäällikön saunaan. Metsästysmajan, saunan ja kalamajan muodostama kokonaisuus rakennettiin aluksi vuonna 1942 Repolaan Lieksajärven rannalle Rukajärven suunnan eli 14. divisioonan rintamamiesten voimin. Korpisoturit lahjoittivat sen ylipäällikölle tämän 75-vuotispäivänä Sodan lopulla majakokonaisuus purettiin ja pystytettiin uudelleen Lopelle Puneliajärven rannalle vuonna Marskin majalla voi ruokailla, mutta ateriointi tapahtuu majan naapuriin rakennetussa modernissa ravintolassa eikä museona olevassa metsästysmajassa. Ateriaan sisältyy haluttaessa tutustuminen majaan ja kertomus sen vaiheista. Sauna tarjoiluineen on vuokrattavissa ryhmille. Marskin majan pihapiiriin rakennettiin jatkosodan aikaista erämaatukikohtaa kuvaava kenttävartio Sisu, joka avattiin yleisölle kesäkuussa Kappale maailmanhistoriaa Sastamalassa Vanha ravintolavaunu seisoo huoltamon takapihalla Vammalan taajamasta kymmenkunta kilometriä Tampereen suuntaan valtatie 12:n varrella Ellivuoren risteyksessä. Vaunu on kappale maailmanhistoriaa. Mannerheim nimittäin kestitsi siellä 75-vuotispäivänsä juhlavieraita Tunnetuin heistä oli Adolf Hitler. Ylipäällikön juna oli tuolloin Imatran lähellä. Vaunu päätyi sotien jälkeen Etelä- Pohjanmaalle Jalasjärven Koskuelle, missä se palveli leirintäalueen kahviona. Nykyiselle paikalleen vaunu siirrettiin vuonna Katolla olevasta kyltistä huolimatta kyseessä ei ole salonkivaunu, sillä se on Mikkelissä, vaan ylipäällikön esikuntajunan ravintolavaunu. Vaunu on kesäaikaan avoinna yleisölle maksutta ja se olisi kiireesti syytä siirtää takapihalta arvoiselleen paikalle. Mikkelin asemalla olevaan salonkivaunuun pääsee tutustumaan vain kerran vuodessa Mannerheimin syntymäpäivänä eli 4. kesäkuuta. Lähteitä: Pentti Perttuli: Marskin majan vaiheita , Museoviraston nettisivut, Wikipedia. Seppo Simola 28 Ammattisotilas 6/2013

29 Isänmaan historia myynnissä? Viime kesänä alkoi kuulua kummia. Julkisuuteen tuli lista, jossa Museoviraston hallinnoimia historiallisia kohteita oli hinnoiteltu mahdollista myyntiä silmälläpitäen. Yksi kohteista oli vuosina tasavallan presidenttinä olleen P.E. Svinhufvudin kotitalo Kotkaniemi Luumäellä. Museovirasto on määritellyt presidentti P.E. Svinhufvudin kotitilan Kotkaniemen Luumäellä Etelä-Karjalassa ei-strategiseksi kohteeksi, jolloin myymiselle ei ole estettä. Mahdollinen ostaja ei ehkä välittäisi kohteen tärkeästä historiallisesta merkityksestä. Ostaja voisi olla ulkomaalainenkin, sillä komealla rantapaikalla Kaakkois-Suomessa sijaitseva hirsitalo voisi kiinnostaa vaikka venäläisiä. Julkisuuteen päässyt hinta-arvio, euroa, on remonttitarpeetkin huomioiden naurettava kun 700 neliön talo on rantatontilla ja mukana tulee 17 hehtaaria maata (Ilta-Sanomat ). Kuluvana vuonna perustettiin Kotkaniemi-säätiö hoitamaan museota siltä varalta, että Museovirasto luopuu siitä vaikkapa nimelliseen hintaan säätiön hyväksi (Iltalehti ). P.E. Svinhufvudin muistosäätiö oli ilmaissut jo aiemmin huolensa Kotkaniemen tulevaisuudesta. Muodollinen kauppa luotettavalle taholle ei kuitenkaan olisi ongelmaton, sillä Kotkaniemi-säätiö tarvitsisi vuosittaisen avustuksen välttämättömiin kiinteistökuluihin, ja kiinteistöä pitäisi myös remontoida. Muillekin museokohteille, kuten Sibeliuksen Ainolalle, maksetaan vuosittain avustusta ylläpitoa varten (Iltalehti ). Presidentin pojanpoika Jorma Svinhufvud myi talon valtiolle siinä uskossa, että talo on turvassa valtion hallussa (Ilta-Sanomat ). Niinpä olisi ennenkuulumattoman röyhkeää ja lyhytnäköistä, jos valtio myisi kohteen täysin sen arvosta piittaamattomalle ostajalle. Museovirasto on luvannut päätöksiä vuoden loppuun mennessä. Kotkaniemen museota on viime ajat operoinut Luumäen kunta ja kohde oli yleisölle avoinna kesän ajan. Svinhufvud oli niin sanotun itsenäisyyssenaatin puheenjohtaja sekä maamme ensimmäinen valtionhoitaja ja juuri hän otti vastaan Leniniltä Suomen itsenäisyyden tunnustaneen asiakirjan Pietarissa vuoden 1917 viimeisenä päivänä. Hän oli ottanut itsenäisyys- ja laillisuusmiehenä suuria henkilökohtaisia riskejä ja ollut karkotettuna Siperiaankin. Svinhufvud oli maan laillisen hallituksen johdossa myös vapaussodan aikana, jolloin hallitus toimi Vaasassa, koska Helsinki oli kapinallisten hallinnassa. Sodan jälkeen Svinhufvud nimitettiin valtionhoitajaksi ja hän erosi joulukuussa 1918 valtionhoitajan tehtävästä sillä ehdolla, että hänen seuraajakseen valitaan Mannerheim. Maanpuolustusväki arvostaa presidentti Svinhufvudia eli Ukko-Pekkaa tarkkuusammunnan harrastajana ja suojeluskuntavääpelinä. Kotkaniemessä on maanpuolustukseenkin liittyvää esineistöä kuten aseita. Mahtaisiko Museovirasto antaa irtaimiston mennä kiinteistökaupassa kaupantekijäisinä vai kärrättäisiinköhän se roskiin, ettei se vain jäisi ostajan riesaksi? Viimeisimmän tiedon mukaan Kotkaniemi olisi menossa Museovirastolta Senaatti-kiinteistöiille, mikä mutkistaisi mahdollista lunastusta entisestään. Teksti: Seppo Simola Kuvat: Museovirasto Ammattisotilas 6/

30 Kirja-arvostelu Mikko Porvali: Hyökkäyksen edellä Kaukopartio Kannaksella kesällä 1941, Atena, 2013, 299 s. + CD-levy Tekijällä on ollut käytössään kaukopartiomiehenä ja vakoojakouluttajana toimineen isoisänsä Antti Porvalin tallettamaa aineistoa. Vääpeli Porvali oli mukana silläkin matkalla, jota tämä kirja käsittelee. Kirjailija on ehtinyt myös haastatella useita entisiä kaukopartiomiehiä. Nykytermein ilmaistuna kirja kertoo erikoisjoukkotoiminnasta ja se kuvaa myös harmaata vaihetta ennen jatkosodan puhkeamista. Monia suomalaisia partioita ja yksittäisiä tiedustelijoita kävi talvisodassa menetetyillä alueilla niin sanotun välirauhan aikana. Yhdeksän harmaan vaiheen tiedustelumatkaa tehnyt reservin kersantti Ilmari Tolvanen nimitettiin ensimmäisen jatkosodan aikaisen kaukopartion johtajaksi. Jatkosodan sytyttyä juhannuksen jälkeen 1941 erikoisjoukkosotilaiden siviilivaatteet vaihtuivat sotilaspukuun ja taskussa ollut pistooli kaulassa roikkuvaan konepistooliin. Kahdeksanmiehinen partio Tolvanen sai tehtäväkseen tiedustella vihollisen toimintaa Kannaksella ja häiritä junaliikennettä joukkojen siirtojen vaikeuttamiseksi ennen alueen takaisinvaltausta. Kaukopartiotoiminnassa sotilasarvo ei aina ratkaissut partion sisäisiä johtosuhteita. Kersantti Tolvasen partioon kuului kokeneita kanta-aliupseereita ja jopa yksi reservin upseeri. Yhdeksän tiedustelumatkan kokemus kuitenkin painoi johtajavalinnassa, ja kersantti Tolvanen sai tehtävän. Partio koostui lähes kokonaan kannakselaisista, joten toiminta-alue oli lähtijöille hyvinkin tuttu. Partiolla oli vaikeuksia jo ennen lähtöä. Eräs TK-mies yritti väkisin tunkea mukaan, koska heille oli annettu tehtäväksi raportoida yleisöä kiinnostavista ja taistelutahtoa nostavista aiheista, jollaiseksi laskettiin esimerkiksi kaukopartiotoiminta. TK-mies onnistuttiin jättämään kovan väännön jälkeen tukikohtaan, mutta seuraava vastus oli omat ilmavoimat. Partion oli tarkoitus olla ensimmäinen ilmateitse huollettu kaukopartio. Ajatus oli ilmavoimille uusi, eikä asian tärkeyttä oikein tajuttu ja käytännön toteutuskin ontui. Lisäksi ilmavoimat halusi monopolisoida kaukotiedustelutoiminnan, eikä kilpailevaa toimintaa kaukopartioita olisi haluttu tukea. Kun ilmatäydennykset eivät oikein ottaneet onnistuakseen, niin partio joutui venyttämään sodan sääntöjä ja hankkimaan muonatäydennystä vastapuolen siviileiltä omin toimenpitein, vaikka siviiliomaisuuteen koskeminen oli jyrkästi kielletty. Sodan sääntöjä jouduttiin venyttämään silloinkin, kun tehtävän jouduttamiseksi päätettiin hankkia kuorma-auto. Idean järkevyydestä oli erimielisyyttä, eli kaukopartiot eivät aina olleet toiminnaltaan ja ajatuksiltaan kuin yhdestä puusta veistettyjä, toisin kuin romaanikirjallisuus usein antaa ymmärtää. Veljeä ei jätetä on myös kaunis ja kannatettava periaate, mutta joskus mahdoton toteuttaa. Muitakin vaikeuksia ilmeni. Yksi partiomies joutui taivaltamaan pitkät matkat pelkkä kalossi toisessa jalassaan, kun saapas katosi vesistön ylityksen yhteydessä. Päätehtävässään, eli tiedustelussa ja junaliikenteen häirinnässä partio kuitenkin onnistui, mutta tietojen saamisessa omalle puolelle sen sijaan aina ei. Sodan tässä vaiheessa partioilla oli käytössään sellaisia radioita, joilla saattoi vain lähettää. Sanomien perillemenosta ei siis voitu olla varmoja, kun kuittausta ei saatu. Kun vaikeuksia kohdannut, tappioita kärsinyt ja hajalle lyöty partio palaa tukikohtaansa, niin kohta on vastassa vanha vainooja eli TK-mies. Tämä onnistui saamaan partiomiehiltä haastattelun melko tuoreeltaan, ja äänitteellä puhuu myös koko kaukopartio-osaston johtaja. Partiomiehistä puhutaan nimillä ja arvoilla. Matkan tapahtumiakin paljastuu vaikka kaikkien partiomiesten kohtalosta ei ollut lopullista varmuutta. Nauhoitteen lähettäminen radiossa onnistuttiin sentään estämään, ja tallenne unohtui vuosikymmeniksi. Nyt tämä kiistoja herättänyt ja ainutlaatuinen haastattelu on kirjan takakannessa CD-levynä. Kirjassa on myös valokuvia partiomatkan varrelta. Mikko Porvalin uusin tietokirja on erittäin mielenkiintoinen ja sujuvasti kirjoitettu dokumentti jatkosodan alkuvaiheen suomalaisesta erikoisjoukkotoiminnasta. Se antaa totuudenmukaisen kuvan siitä, minkälaisia vaikeita tilanteita partiomiesten piti jopa silmänräpäyksessä ratkaista. Teos herättää myös ajatuksia sodan sääntöjen noudattamismahdollisuuksista kiperissä tilanteissa. Väkisinkin tulee pohtineeksi, miten itse olisi tilanteita ratkaissut. Seppo Simola 30 Ammattisotilas 6/2013

31 viranomaisalennus 10-20%! lisätiedot nettisivuiltamme suuremmista tilauksista annamme erikseen tarjouksen X S T- KO T E L O 4 9, 0 0 o l e m m e a l o i t ta n e e t g - c o d e n p i s to o l i ko t e l o i d e n m a a h a n t u o n n i n ja n y t e n s i lu o k k a i s i a l a at u ko t e l o i ta o n s a atav i l l a m yö s tä ä l l ä s i v i s t y n e e n m a a i l m a n i tä r e u na l l a k i n. m a l l i s to ko o s t u u s e k ä avo i m i s ta e t tä pa n na l l i s i s ta ko t e l o i s ta, j o i h i n o n s a atav i l l a l a a ja k i r j o e r i l a i s i a k a n to r at k a i s u ja, s e k ä i w b - ko t e l o s ta. o s h - KO T E L O 4 9, 0 0 hsp incog holster system I N C O G h o u s u n k au lu s ko t e l o o n y h t e i s t yö s s ä M ag p u l - ko u lu t u s v i d e o i s ta t u n n e t u k s i t u l l e e n T r av i s H a l e y n ( h a l e y s t r at e g i c pa rt n e r s ) k a n s s a s u u n n i t e lt u ko t e l o, j o k a m a h d o l l i s ta a a s e e n k a n ta m i s e n t e h o k k a a s t i k ät k e t t y nä n i i n e d e s s ä, s i v u l l a k u i n ta k a na k i n täys i n k äy t tä jä n m i e lt y m ys t e n ja k e h o n m u o to j e n m u k a i s e s t i. Ko t e l o n k a n to k u l m a a s e k ä ko r k e u t ta o n m a h d o l l i s ta s ä ätä ä, ja ko t e l o o n o n m a h d o l l i s ta k i i n n i t tä ä e r i k s e e n m y y tävä M ag C a d dy l i pa s ko t e l o, j o l l o i n y h d e s s ä t i i v i i s s ä pa k e t i s s a k u l k e e m u k a na s e k ä p i s to o l i e t tä va r a l i pa s. I N C O G to i m i t e ta a n va k i o na Tac t i c a l F u z z - p i n n o i t t e e l l a e l i s y n t e e t t i s e l l ä n u p u k k i - na h a l l a, j o n k a f u n k t i o o n to i m i a l i u k u - e s t e e nä ja l i s ätä m u k av u u t ta i h oa va s t e n. k a i k k i ko t e l o t ovat täys i n m o d u l a a r i s i a ja rt i - p i k a k i i n n i t ys jä r j e s t e l m ä n a n s i o s ta ko t e l o vo i da a n e s i m. s i i rtä ä r e i d e ltä l i i v i i n va i n m u u ta m i s s a s e k u n n e i s s a. ko t e l o ru n g o t va l m i s t e ta a n y h dys va l l o i s s a k y d e x i s tä l ä m p ö m u ova a m a l a, j o k a t e k e e ko t e l o s ta e r i t tä i n h y v i n i s t u va n. k a i k k i ko t e l o t ovat va ru s t e t t u p o rta at to m a l l a k i t k a ru v i l l a, j o l l a v e tova s t u s ta vo i da a n s ä ätä ä, castreninkatu helsinki puh Valtakunnan parasta painamista. Esitteet / Lehdet Myyntikatalogit Suorapostitusmateriaalit Lomakkeistot / Käyntikortit Julisteet / Roll-upit kerro mitä tavoittelet myyntitiimimme löytävät sopivan ratkaisun. PAREMPAA MAKUA KEITTIÖÖN! LAITTEET ASTIAT TARVIKKEET HUOLTO Dieta Oy (09) Helsinki Oulu Rovaniemi / Ammattisotilas 6/

32 Sinivalkoinen Scania suomalaisempi kuin uskotaan! Scanian tehtaiden vuotuisten komponenttiostojen arvo Suomesta on noin 100 miljoonaa euroa. Scanian ja Suomen välinen kauppa on Suomelle ylijäämäinen. Scania Suomi oy on suomalainen yhtiö, joka maksaa veronsa Suomeen. Viimeksi kuluneiden viiden vuoden aikana yhtiö on maksanut veroja Suomen valtiolle yhteensä lähes 137 miljoonaa euroa. Scania Suomi oy työllistää Suomessa noin 540 henkilöä 19 omassa palvelukeskuksessa. Kaikki Scania-toimipisteet on määritelty Puolustusvoimien huoltovarmuuden kannalta merkittäviksi. Scania Suomella on sopimus Huoltovarmuuskeskuksen kanssa varaosien turvavarastoinnista. Scanian modulaarisen tuotantojärjestelmän ansiosta huolto-, korjaus- ja varaosatoiminnot ovat kustannustehokkaita. Scanialla on maailmanlaajuinen huoltoverkosto, mikä varmistaa kriisinhallinta- ja rauhanturvatehtävissä käytettävän kaluston kustannustehokkaat huolto- ja korjaustoiminnot eri puolilla maailmaa. Scania pystyy toimittamaan kuorma-autoja myös panssaroituna ja miinasuojattuna muun muassa rauhanturvajoukkojen käyttöön. Scania toimittaa moottoreita esimerkiksi Patrialle, joka käyttää niitä AMV-vaunuissaan. SuomeSSa päällirakennettavien Scania-kuorma-autojen kotimaisuusaste ylittää useimmiten 50 prosenttia. 32 Ammattisotilas 6/2013

33 Lukuvinkkejä Kimmo Kiljunen: Maailman maat liput ja historia Hauskaa, että tällaisia kirjoja julkaistaan internetin aikakaudella. Kirjoissa tieto on harkittuna kokonaisuutena, netin löydöt ovat usein satunnaisia koosteita hajatiedoista. Tämä runsas yleistietopaketti esittelee kunkin maan historian ohella lipun monisyisen historian, ja oheiskartta kertoo selkeästi naapurimaat. Lippuja on ollut aivan uskomaton kirjo. Joka maan tietoruudussa on perusfaktojen lisäksi esimerkiksi uskontojen jakauma, viralliset kielet, elinajanodote ja lukutaitoprosentti. Mukana on myös itsenäisten valtioiden osia kuten Grönlanti ja Ahvenanmaa. Jokaisen maanosan yhteydessä on historiakatsaus sekä lippujen tyypittely ja taustoitus. SS M.Markov (toimittanut Pekka Tuomikoski): Finljandija Puna-armeijan Suomi-opas 1939 Tämä on mielenkiintoinen sirpale maamme sotahistoriaa. M. Markov on todennäköisesti nimimerkki ja oikea tekijä lienee Terijoen hallituksesta tai sen lähipiiristä. Kyse ei ole marssioppaasta vaan ideologisesta perustelusta, miksi Suomi pitää vallata talvella Kirjan toimittaja on tehnyt alkuun hyvän taustoituksen ja hän on laatinut myös varsinaiseen oppaaseen runsaasti selittäviä alaviitteitä. Oppaan kirjoittaja M. Markov yltyy tekstinsä loppupuolella melkoiseen propagandan ilotulitukseen. Suomen poliittinen johto sekä pyöveli-mannerheim kuulevat kunniansa ja osansa saavat Englannin imperialistitkin. SS Henrik Meinander: Tasavallan tiellä Suomi kansalaissodasta 2010-luvulle Tätä erittäin sujuvasti kirjoitettua ja yleistajuista kirjaa voi lukea kuin romaania. Teksti alkaa vapaussodaksi laajentuvan sisällissodan alkusignaalista ja päättyy Sauli Niinistön virkaanastujaisiin. Lukija saa erittäin selkeän kokonaiskuvan lähes satavuotiaan Suomen kehityksestä Venäjän suuriruhtinaskunnasta moderniksi länsimaaksi. Sotien ja politiikan lisäksi käydään läpi myös tavallinen arkielämä ja yhteiskunnalliset muutokset kulttuuriakaan unohtamatta. Teos sopii mainiosti niillekin, jotka ovat kammonneet historiankirjoihin tarttumista. Kuvituksena on käytetty kekseliäästi tärkeitä tapahtumia, ilmiöitä ja henkilöitä kuvaavia postimerkkejä. SS Markku Iskanius: Kainuun prikaatin historia Välillä on hyvä palauttaa mieleen, että suomalaisten sotajoukkojen historia ei ala itsenäistymisestä, vaan joukkojamme on ollut jo kauan ennen sitä niin Ruotsin kuin Venäjänkin armeijassa. Kirjan painopiste on viime sotien jälkeisessä ajassa, joten moni nykylukija löytää tuttuja kiintopisteitä, mutta kirjan mukana pääsee kolmikymmenvuotiseen sotaan asti. Talvisota vei Pohjan rykmentin miehiä sekä Suomussalmelle että Kannakselle. Jatkosotaa varten Kainuun prikaatin kantajoukko eli 12. prikaati täydennettiin JR 12:ksi. Tie rauhan ajan JR 2:ksi kulki vielä Ihantalan tulimyrskyn ja palavan Rovaniemen kautta, mutta kaiken alku oli 1600-luvun Savon jalkaväkirykmentti. SS Ove Enqvist: Suomen rannikkotykit Coastal Guns in Finland Vaikka rannikkopuolustuksemme tykkikalustoa on vähennetty radikaalisti, niin Suomi on yhä niitä harvoja maita, joissa perinteisiä rannikkotykkejä on toiminnassa. Kirjan ulkopuolelle on rajattu vedettävä tykkikalusto sekä ohjukset. Maallikon mielikuva rannikkotykistä lienee raskas tai järeä tornikanuuna, mutta kirjasta löytyy kaliipereja 37 mm:stä alkaen. Mielenkiintoinen erikoisuus on 305 mm:n rautatietykki, joka painoi kuljetuskunnossa 348 tonnia. Suomeksi ja englanniksi kirjoitettu perusteellinen teos on arvostetun asiantuntijan käsialaa. Kaluston lisäksi esitellään aselajin yleiset kehityslinjat, ja tutustumismahdollisuudet tykkeihin kerrotaan myös. SS Seppo Porvali: Talvisodan ritarit Helmikuussa 1941 Pääesikunta pyysi talvisodan rintamakomentajilta ehdotuksia vasta perustetun Mannerheim-ristin saajiksi. Esityksiä tuli lähes viisisataa, jotka on koottu perusteluineen tähän kirjaan rintamasuunnittain. Yhtään merkkiä ei kuitenkaan ehditty myöntää ennen uutta sotaa ja niinpä talvisodan sankarit jäivät ilman ristejään. Jotkut saivat sen jatkosodan ansioista, mutta esimerkiksi legendaarinen tarkka-ampuja Simo Häyhä ja talvisodan lentäjä-ässä Jorma Sarvanto jäivät lopullisesti ilman. Ristiä esitettiin muutamalle sotilaspastorillekin, ja miehistöportaasta hyvin edustettuina olivat taistelulähetit. Monelle upseerille ehdotettiin jopa ensimmäisen luokan ristiä. SS Ammattisotilas 6/

34 LOTTANEN Hyväntekemisestä tulee hyvä olo Syyskuussa puhelimeni soi. Tuntematon herrasmies esittäytyi, kertoi olevansa järjestelemässä Merikappeliin konserttia ja haluavansa tapahtumaan sotilaskotisisarten järjestämän kahvituksen. Asia ei ollut minulle täysin tuntematon, pastorimme Henri oli jo aiemmin vihjaissut siihen suuntaan. Tokihan me tähän suostumme, ilmoittakaa vain aika ja vahvuus, kyllä tämä hoituu vanhalla rutiinilla. Ahneessa mielessäni laskeskelin paikallisosaston kassaan kilahtelevia kymmenyksiä, joilla sitten tulevaisuudessa varushenkilöitä hemmoteltaisi. Kahdella tai kolmella sisarella nämä asiat hoidetaan. Vähänpä minä tiesin. Herrasmies osoittautui opetusneuvos Pekaksi ja tilaisuus uuden lastensairaalan tukikonsertiksi isänpäivän aattona. Lienen kehunut Merikappelin jo moneen kertaan. Se on varuskunnan kiistattomasti kaunein rakennus, mereltä katsoen valkea laivan keula. Maalta se näyttä täysin purjein kulkevalta purjeveneeltä. Kirkkosalissa istuen näet seinänkokoisesta ikkunasta vuodenaikojen ja sään mukaan vaihtelevan merimaiseman sekä alttarin luona Suomen Joutsenen upean pienoismallin, juuri entistettynä. Merikappeli on sotilaskirkko mutta meille upinniemeläisille se on rakas kotikirkko, josta olemme ylpeitä. Jouluaaton messuun kannattaa lähteä ajoissa, jos istumapaikan haluaa. Kirkkonummelaiset ovat huomanneet pääsevänsä eksoottiseen varuskuntaan tulemalla kirkkoon. Oman lapseni ristiäisten ja häitten lisäksi olen viettänyt siellä lapsenlapseni ristiäisiä. Kaikki alokkaitten tulokirkot ja varusmieskonfirmaatiot ovat muistissa, kappeli merkitsee minulle paljon. Täällä siis järjestetään pikku konsertti ja sievä kahvitus. Syksyn sininen hetki. Pekasta tuli parissa kuukaudessa hyvä puhelinkaverini ja kirjeystävä. Sain tilannekatsauksia. Nyt on jo 350 lippua myyty. Hyvä, sehän alkaa olla täynnä. Ei, tavoite on 520. Henri oli kertonut niin paljon kappeliin mahtuvan ihmisiä istumaan. Olinhan minä kuullut senkin jutun, mutta on eri asia käskeä varusmiehiä tiivistämään kuin aikuisia arvokkaita rouvia. Esiintyjät olivat parasta ykkösluokkaa, Kaartin soittokunnan soittajia ja oopperalaulaja Jorma Hynninen lapsiensa kanssa. Nyt minä ilahduin, kuuntelen aina mielelläni hyvää musiikkia, seurakuntasalin puolellakin kuulee hyvin. Kolikkojen kilinä lisääntyi korvissani. Liput maksavat euroa kunkin halukkuuden mukaan. Kaunialan sairaalasta tulee veteraaneja saattajineen kunniavieraiksi. Tässä kohdassa ryhdyin ajattelemaan, mikä on aina vaarallista. Aivo nyrjähtää. Ehdotin Pekalle, että jos suinkin mahdollista, järjestämme kahvituksen sotilaskotiin ihan tilan puutteen ja läsnäolijoiden mukavuuden vuoksi. Seurakuntasaliin oltiin jo tuomassa rivikaupalla pallituoleja. Veteraaneille tarjoamme kahvit kappelilla. Muu yleisö kävelee parisataa metriä alamäkeen. Luoja, suo hyvä ilma. Pekka kertoi Pauligin lahjoittavan kahvit ja Suomen Sokerin antavan sokerit. Fazer olikin jo aiemmin ilmoittanut siniseen hetkeen kuuluvasta suklaastaan. Raha ei kilahdellutkaan kovin kuuluvasti korvissani. Sotilaskotimme ei ole mitoitettu ihan tämänkokoiselle ihmismäärälle, pyydetään siis Santahaminasta sodeauto apuun. Omamme kotiutuu vasta marraskuun lopulla. Luoja, pidä pelastusupseeri kotonaan. Hän kuitenkin huomauttaisi tiukkaan mutta asialliseen sävyynsä väkeä olevan liikaa, pelastusteiden olevan tukossa ja munkkien liian hyviä. Kolmella sisarella ei pääse edes alkuun, äkkiä vainovalkea palamaan Käärmevuorelle ja lisää vihreää voimaa kehiin. Pekka soittaa ja ilmoittaa vahvuudeksi 600. Ei huolta, soveltaminen on vahvimpia puoliamme. Lauantain saapuessa meitä oli kymmenen sisarta ahertamassa uudelleen sisustetussa sotilaskodissa. Kauniit liinat olivat pöydillä, niillä sinisiä ja valkeita kukkalaitteita. Neljä kahvipistettä munkkeineen odotti vieraita, jokaisella kaksi hymyilevää sisarta. Kolme rakettia risteili huolehtimassa siisteydestä ja täydennyksistä. Minä olin ulkoistanut itseni autoon ja tarjoilin siellä elämyskahveja. Kuuntelin vieraiden haltioituneita kertomuksia konsertin tunnelmasta. Soittokunta oli ollut itkettävän hyvä, varsinkin Maankorvessa kulkevi lapsosen tie. Jorma Hynnisen veroista laulajaa ei olekaan. Sää oli tuulinen mutta poutainen. Kodissa oli tunnelma tiivis ja kodikas. Kaikilla oli hauskaa. Konsertin tuotto ylitti odotukset, euroa sanoi Pekka. Kilinä korvissani oli vaiennut jo ajat sitten. Me sisaret tuumasimme, että mitäpä näistä pennosista, lahjoitamme munkit ja työpanoksemme uudelle lastensairaalalle. Hyväntekemisestä tuli hyvä olo. Suomi tarvitsee uuden lastensairaalan. 34 Ammattisotilas 6/2013

35 Siivousliike NYBERG OY Kalajärventie 62, MUURAME Puh LASTAUS JA SEULONTA VELJEKSET REKILÄ - KIVIAINESMYYNTI - KONEURAKOINTI Hautalantie 22, Lohtaja Puh. (06) , MAANRAKENNUSLIIKE Valter Lehtonen Oy Lentiläntie 6, Akaa, (03) , ruiskuvaletut muovituotteet muottityökalut muovin jatkojalostusta YRJÖ PIRILÄ OY Sata- Kuulo Oy Eija Koskenniemi- Saarivirta kuulotutkija, terveydenhoitaja Sotilassääpalvelua jo vuodesta Ilmatieteen laitos toivottaa Ammattisotilaslehden lukijoille Hyvää joulua ja onnellista uutta vuotta! Yksilölliset kuulonsuojaimet ja korvakappaleet handsfree -laitteisiin Itsenäisyydenkatu 39, 3 Pori. Puh. (02) INSINÖÖRITOIMISTO J. MARKKANEN OY LVI-suunnittelua Sähkösuunnittelua RAU-suunnittelua RAKLI - SKOL - ATL - laatujärjestelmä Kumpusaarentie Kuopio Puh. (017) Fax (017) Ammattisotilas 6/

36 Toimisto tiedottaa OIKEUDELLISET PALVELUT Aliupseeriliiton jäsenet saavat Asianajotoimisto Lindell Oy:ltä palvelusasioihin liittyvän oikeudellisen neuvonta- ja avustamispalvelun ilmaiseksi. Lindellin juristit ovat erikoistuneet puolustusvoimien erityispiirteisiin ja näin saat heiltä tarvittaessa parhaan avun. Mikäli palvelustehtävissäsi tai muutoin tulee sellainen tilanne, että tarvitset oikeudellista neuvontaa muussa kuin palvelussuhteen ehtoihin liittyvässä asiassa, voit soittaa suoraan Lindellin sopimusjuristeille. Ota yhteyttä juristiin aina silloin kun sinua epäillään palvelusrikoksesta tai -rikkomuksesta. Olet esimerkiksi ajanut kolarin puolustusvoimien hallussa olevalla ajoneuvolla, hallussasi olevaa puolustusvoimien materiaalia on hävinnyt tai olet muutoin syylliseksi epäiltynä jostain asiasta. Tämän kaltaisissa asioissa sopimusjuristimme kertovat sinulle oikeutesi sekä toimintatavat miten menetellä. Sopimusjuristit palvelevat kaikissa niissä tilanteissa, jolloin liiton ammatillinen oikeusturva- ja vastuuvakuutus on voimassa. VASTUU- JA OIKEUSTURVAVAKUUTUS Ammatillinen vastuu- ja oikeusturvavakuutus on voimassa Pohjoismaissa. Vakuutus on voimassa Euroopan ulkopuolella, mikäli ne seikat, joihin vakuutustapahtuma perustuu, ovat syntyneet sotilaallisesta kriisinhallinnasta annetun lain tarkoittamassa toiminnassa taikka suomalaisessa sota-aluksessa. Ammatillinen vastuu- ja oikeusturvavakuutus on vakuutusyhtiö Pohjolassa. VAPAA-AJAN VAKUUTUKSET Aliupseeriliiton jäsenmaksuun sisältyvät vapaa-ajan vakuutukset ovat vakuutusyhtiö IF:ssä. Vapaa-ajan tapaturmavakuutus on voimassa kaikkialla maailmassa ja sillä on vakuutettu kaikki alle 68-vuotiaat liiton jäsenet, joiden kotipaikka on Suomessa. Matkustajavakuutuksen piiriin kuuluvat liiton alle 68-vuotiaat jäsenet, jotka asuvat vakituisesti Suomessa. Lisäksi vakuutettuja ovat vakuutetun mukana matkustavat alle 20-vuotiaat perheenjäsenet. Jäsenetuihin kuuluvat myös matkatavara-, matkavastuu- ja matkaoikeusturvavakuutus. Lisätietoa VAPAAEHTOINEN RYHMÄHENKI- JA TAPATURMAVAKUUTUS Liiton jäsenet saavat alennusta Vakuutusyhtiö If:n ryhmähenki- ja tapaturmavakuutuksesta. Kyseessä on ryhmäetuvakuutus Ryhmäsampo Priimus, jonka jokainen jäsen voi solmia itse. Vakuutuksen voivat ottaa Aliupseeriliiton jäsenet ja vakuutukseen voi liittää jäsenten avio-/avopuolisot sekä lapset. Vakuutus on voimassa niin kauan kun henkilö on aliupseeriliiton jäsen. JHL:N KOULUTUS Aliupseeriliiton jäsenten käytössä on JHL:n laaja koulutustarjonta. Lisätietoa JHL:n koulutustarjonnasta osoitteessa www. jhl.fi. Lisätietoa sopivista JHL:n koulutustilaisuuksista voi kysyä liiton toimistosta Lassi Majamaalta tai Mika Oraselta. POLTTOAINE-ETU TEBOILILTA Jäsenet saavat jäsenkorttia näyttämällä Teboilin asemilta alennusta bensiinistä ja dieselistä 2 senttiä/litra sekä 10 % voiteluaineista. Lisäksi jäsenkorttia näyttämällä saa 5 %:n alennuksen autokemikaaleista, pesuista ja nestekaasutäytöistä. Polttoainealennuksen saa kaikilta Teboil-huoltamoilta ja -automaattiasemilta lukuun ottamatta Teboil Express -automaattiasemia. Lisätietoja kampanjasta saa Teboilin asiakaspalvelukeskuksesta, puh tai sähköpostilla KULTAJOUSEN JÄSENEDUT Kultajousi tarjoaa Aliupseeriliiton jäsenille merkittävän alennuksen korkealaatuisista koruista, kelloista ja muista tuotteista. Alennuksen saat jäsenkorttia näyttämällä. Alennukset ovat määritellyistä tuoteryhmistä %:n suuruisia. Tämänhetkiset alennukset ovat voimassa asti. LOMAKOHDE-EDUT Aliupseeriliiton jäsenet saavat JHL:n Livohkan lomakeskuksen majoituspalveluista 50 %:n jäsenalennuksen. Lisätietoja asiasta liiton kotisivulla. Varaukset suoraan Livohkan myyntipalvelusta. Näytä kirjautumisen yhteydessä jäsenkorttisi. 36 Ammattisotilas 6/2013

Puolustusvoimauudistus - Henkilöstösuunnittelun toinen vaihe päättynyt -

Puolustusvoimauudistus - Henkilöstösuunnittelun toinen vaihe päättynyt - Puolustusvoimauudistus - Henkilöstösuunnittelun toinen vaihe päättynyt - Pääesikunnan päällikkö vara-amiraali Juha Rannikko Henkilöstöpäällikkö kenraalimajuri Sakari Honkamaa PLMI HALLINNOLLISET PÄÄTÖKSET

Lisätiedot

Puolustusvoimauudistus henkilöstösuunnittelun ensimmäinen vaihe

Puolustusvoimauudistus henkilöstösuunnittelun ensimmäinen vaihe Puolustusvoimauudistus henkilöstösuunnittelun ensimmäinen vaihe Pääesikunnan päällikkö, vara-amiraali Juha Rannikko Henkilöstöpäällikkö, kenraalimajuri Sakari Honkamaa EK Puolustusvoimauudistuksen aikataulu

Lisätiedot

TUTKINTAPYYNTÖ PUOLUSTUSVOIMIEN YHTEISTOIMINTAMENETTELYN LAILLISUUDESTA KOSKI EN PUOLUSTUSVOIMAUUDISTUKSEN KÄSITTELYÄ

TUTKINTAPYYNTÖ PUOLUSTUSVOIMIEN YHTEISTOIMINTAMENETTELYN LAILLISUUDESTA KOSKI EN PUOLUSTUSVOIMAUUDISTUKSEN KÄSITTELYÄ 1 Nimi: Petteri Leino Osoite: Aliupseeriliitto ry, Ratamestarinkatu 11 A, 7.krs, 00520 Hki Puhelin: 040 7354 987 sähköposti: petteri.leino@aliupseeriliitto.fi Helsingin poliisilaitos Pasilanraitio 11 PL

Lisätiedot

Puolustusvoimien kilpailutoiminta

Puolustusvoimien kilpailutoiminta Puolustusvoimien kilpailutoiminta Ohje Puolustusvoimien kilpailu- ja valmennustoiminnasta 1. Johdanto 1.1 Kilpaurheilun perusteet Puolustusvoimien kansallinen ja kansainvälinen kilpailutoiminta tähtää

Lisätiedot

ALIUPSEERILIITTO RY MESTARUUSKILPAILUJEN SÄÄNNÖT 26.1.2015

ALIUPSEERILIITTO RY MESTARUUSKILPAILUJEN SÄÄNNÖT 26.1.2015 ALIUPSEERILIITTO RY MESTARUUSKILPAILUJEN SÄÄNNÖT 26.1.2015 1. YLEISET SÄÄNNÖT... 2 1.1.MESTARUUSKILPAILUT... 2 1.2. OSALLISTUMISOIKEUS... 2 1.3. KILPAILUAJAN JA PAIKAN MÄÄRÄYTYMINEN... 2 1.4. MESTARUUSKILPAILUJEN

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Maavoimien muutos ja paikallisjoukot

Maavoimien muutos ja paikallisjoukot j~~îçáã~í= Maavoimien muutos ja paikallisjoukot Maavoimien komentaja kenraaliluutnantti Raimo Jyväsjärvi Maavoimien SA-joukkojen määrän muutos 450000 400000 350000 300000 250000 200000 150000 100000 50000

Lisätiedot

1 Kokouksen avaus. 2 Kokouksen järjestäytyminen. Reserviupseerit ry pöytäkirja syksy / 2014. Aika: 17.10.2014 Paikka: Siivikkala Läsnä:

1 Kokouksen avaus. 2 Kokouksen järjestäytyminen. Reserviupseerit ry pöytäkirja syksy / 2014. Aika: 17.10.2014 Paikka: Siivikkala Läsnä: Aika: 17.10.2014 Paikka: Siivikkala Läsnä: Teemu Nuorteva Jani Lahti Johannes Salminen Mikko Tuomaala Timi Antere Antti Artukka Juha Suominen Tuukka Peltola Pauli Järvinen Jussi Alanen Kaisa Kurenniemi

Lisätiedot

Intistä ammattiin! www.ilmavoimat.fi

Intistä ammattiin! www.ilmavoimat.fi Ilmavoimien erikoisjoukkokoulutus Intistä ammattiin! Velvollisuudesta ammatti? Palveluspaikka voi olla tuleva työpaikkasi. Varusmiespalvelus on väylä aliupseerin ja upseerin ammattiin. Hakeutumalla erikoisjoukkoihin

Lisätiedot

Helsingin terveyskeskuksen henkilökunta JHL 015 ry

Helsingin terveyskeskuksen henkilökunta JHL 015 ry Helsingin terveyskeskuksen henkilökunta JHL 015 ry Toimintakertomus vuodelta 2013 Nykytila: Yhdistyksemme jäsenmäärä kasvoi 14.11.1013 lähes kaksinkertaiseksi, kun Helsingin sosiaaliviraston henkilöstö

Lisätiedot

Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset

Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset Riikka Niemi, projektipäällikkö ja Pauliina Hytönen, projektityöntekijä, Jyväskylän ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

KOKO KANSAN MAANPUOLUSTUSJÄRJESTÖ

KOKO KANSAN MAANPUOLUSTUSJÄRJESTÖ KOKO KANSAN MAANPUOLUSTUSJÄRJESTÖ RESERVILÄISLIITTO ON AVOIN KAIKILLE Reserviläisliitto on Suomen suurin maanpuolustusjärjestö, johon kuuluu lähes 40.000 suomalaista. Joukossa on sekä miehiä että naisia.

Lisätiedot

KYMENLAAKSON RESERVILÄISPIIRIN TOIMINTASUUNNITELMA 2010

KYMENLAAKSON RESERVILÄISPIIRIN TOIMINTASUUNNITELMA 2010 Kymenlaakson Reserviläispiiri ry Piirihallitus 25.10.2009 KYMENLAAKSON RESERVILÄISPIIRIN TOIMINTASUUNNITELMA 2010 1. JOHDANTO Kymenlaakson Reserviläispiiri ry:n 53. toimintavuosi noudattaa Reserviläisliitto

Lisätiedot

Kuka on arvokas? Liite: EE2015_kuka on arvokas_tulosteet.pdf tulosta oppilaiden lomakkeet tehtäviin 1 ja 2.

Kuka on arvokas? Liite: EE2015_kuka on arvokas_tulosteet.pdf tulosta oppilaiden lomakkeet tehtäviin 1 ja 2. Kuka on arvokas? Jotta voisimme ymmärtää muiden arvon, on meidän ymmärrettävä myös oma arvomme. Jos ei pidä itseään arvokkaana on vaikea myös oppia arvostamaan muita ihmisiä, lähellä tai kaukana olevia.

Lisätiedot

Seinäjoen opetustoimi. Henkilöstön kehittäminen 28.4 9.5.2008 Vastausprosentti 66,3% (222 vastaajaa)

Seinäjoen opetustoimi. Henkilöstön kehittäminen 28.4 9.5.2008 Vastausprosentti 66,3% (222 vastaajaa) Seinäjoen opetustoimi Henkilöstön kehittäminen 28.4 9.5.2008 Vastausprosentti 66,3% (222 vastaajaa) Yhteistulos, henkilöstön kehittäminen Henkilöstön kehittäminen 5 4 3 2 1 Ka 1 Miten suunnitelmallista

Lisätiedot

Lisäksi Reserviläisliitolla on ansioristi, josta on säädetty asetuksella 655/1982. Ansioristiä voidaan myöntää myös soljella.

Lisäksi Reserviläisliitolla on ansioristi, josta on säädetty asetuksella 655/1982. Ansioristiä voidaan myöntää myös soljella. RESERVILÄISLIITTO ry Helsinki, 1.3.2008 RESERVILÄISLIITON ANSIOMITALIEN SÄÄNNÖT Reserviläisliitto Reservin Aliupseerien Liitto ry:n ansiomitalijärjestelmä on perustettu vuonna 1980. Nämä mitalisäännöt,

Lisätiedot

Raportti Turun Seudun Luonnonvalokuvaajien toiminnasta Itämeri haasteessa:

Raportti Turun Seudun Luonnonvalokuvaajien toiminnasta Itämeri haasteessa: Turun Seudun Luonnonvalokuvaajat r.y. Raportti Turun Seudun Luonnonvalokuvaajien toiminnasta Itämeri haasteessa: Helsingin ja Turun kaupunkien esittämä haaste toimiin Itämeren tilan parantamiseksi: Tietoisuuden

Lisätiedot

Kriisinhallinnan olosuhteet paremmin huomioon

Kriisinhallinnan olosuhteet paremmin huomioon Rauhanturvaajaliitto osallistui kesäkuussa järjestettyyn kuulemistilaisuuteen sosiaali- ja terveysministeriössä valmisteltavana olevasta uudesta sotilastapaturmalainsäädännöstä. Eduskunnalle tänä syksynä

Lisätiedot

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

Aliupseeriliitto katsoo käyttäjän näkökulmasta, että toiminnallisten muutosten kriittiset kohdat ovat kaikissa niissä

Aliupseeriliitto katsoo käyttäjän näkökulmasta, että toiminnallisten muutosten kriittiset kohdat ovat kaikissa niissä Pääesikunta Henkilöstöosasto ALIUPSEERILIITTO RY:N KANNANOTTO PÄÄESIKUNNAN SUUNNITTELUOSASTON PERUSTELUMUISTION LUONNOKSEEN 19.4.2012 1. YLEISTÄ Perustelumuistiossa todetaan, että puolustusvoimien tehtävät

Lisätiedot

TOIMINTAKERTOMUS 2006

TOIMINTAKERTOMUS 2006 TOIMINTAKERTOMUS 2006 YLEISTÄ Vuosi 2006 oli OuLVI:n 44. toimintavuosi. Vuoden aikana järjestetty toiminta oli edellisten vuosien mukaista.tapahtumissa keskityttiin laatuun ja panostettiin tapahtumaympäristöön

Lisätiedot

Turvallisuusalan perustutkinto

Turvallisuusalan perustutkinto Turvallisuusalan perustutkinto Ammattiosaamisen näyttö vartiointi- ja palvelutoiminnot opintokokonaisuudesta Kuva: Timo Paakkanen Taustaa Ammattiosaamisen näytön suoritti kolmannen vuoden opiskelija. Hänellä

Lisätiedot

TIETTYJEN PUOLUSTUSVOIMIEN LISÄPALKKIOIDEN TARKISTAMINEN 1.3.2012 LU- KIEN

TIETTYJEN PUOLUSTUSVOIMIEN LISÄPALKKIOIDEN TARKISTAMINEN 1.3.2012 LU- KIEN LIITE 1 TIETTYJEN PUOLUSTUSVOIMIEN LISÄPALKKIOIDEN TARKISTAMINEN 1.3.2012 LU- KIEN 1. LENTÄVÄN HENKILÖSTÖN LENTOLISÄ A. Ohjaajan lentolisä a) Asianmukaisen palvelussitoumuksen (tai uuden koulutuskorvaussitoumuksen)

Lisätiedot

RASTI 1. Pisteytys 14-15.8.-99 PP A B C D PPo ohi E/A Tv Hämeenlinna Hätilä 10 5 4 4 2-20 -10-10 -10

RASTI 1. Pisteytys 14-15.8.-99 PP A B C D PPo ohi E/A Tv Hämeenlinna Hätilä 10 5 4 4 2-20 -10-10 -10 RASTI 1 Suomenmestaruuskilpailu 1999 Pisteytys 14-15.8.-99 PP A B C D PPo ohi E/A Tv Hämeenlinna Hätilä 10 5 4 4 2-20 -10-10 -10 Kilpailijat Pisteet Rangaistukset Aika Ls Tulokset No Nimi Lk. Joukkue PP

Lisätiedot

Tiinan tarina. - polkuni työelämään

Tiinan tarina. - polkuni työelämään Tiinan tarina - polkuni työelämään Tiinan tarina on syntynyt Aspa-säätiön Silta työhön -projektissa (ESR, STM). Tarina kertoo projektin toimintamalleista sekä tositapahtumiin pohjautuvista kokemuksista.

Lisätiedot

Puolustusvoimat kuljettajakouluttajana

Puolustusvoimat kuljettajakouluttajana Puolustusvoimat kuljettajakouluttajana Inskomkapt Ilmo Suurnäkki ADR-seminaari 11.5. Esityksen sisältö Logistiikka operaatioiden mahdollistaja 1. Puolustusvoimien intressit kuljettajakoulutukseen 2. Nykytilanne

Lisätiedot

Henkilöstörakenteen kehittäminen Kokonaisvastaajamäärä: 663

Henkilöstörakenteen kehittäminen Kokonaisvastaajamäärä: 663 Henkilöstörakenteen kehittäminen Kokonaisvastaajamäärä: 663 1. Puolustushaara (vast.) Kysymykseen vastanneet: 663 (ka: 1,4) (1.1) Maavoimat 71% 471 (1.2) Merivoimat 16,9% 112 (1.3) Ilmavoimat 12,1% 80

Lisätiedot

NÄKÖISLEHTI. Esittelemme tekemiämme LEHTIÄ JA KIRJOJA KUVASARJA NÄKÖISLEHDESSÄ VIDEO NÄKÖISLEHDESSÄ. Mielenkiintoiset SUORALINKIT

NÄKÖISLEHTI. Esittelemme tekemiämme LEHTIÄ JA KIRJOJA KUVASARJA NÄKÖISLEHDESSÄ VIDEO NÄKÖISLEHDESSÄ. Mielenkiintoiset SUORALINKIT NÄKÖISLEHTI Esittelemme tekemiämme LEHTIÄ JA KIRJOJA KUVASARJA NÄKÖISLEHDESSÄ VIDEO NÄKÖISLEHDESSÄ Mielenkiintoiset SUORALINKIT MATKAKOHDE: BURG ELZ Kerpenin lähellä MUISTOJEN SPA VALMIS PAINETTAVAKSI!

Lisätiedot

Aliupseeriliitto ry:n palkitsemisohjesääntö

Aliupseeriliitto ry:n palkitsemisohjesääntö Aliupseeriliitto ry:n palkitsemisohjesääntö Aliupseeriliitto ry:n palkitsemisjärjestelmän tarkoituksena on palkita henkilöitä tai yhteisöjä, jotka ovat toiminnallaan edesauttaneet liiton tarkoitusperien

Lisätiedot

Vastuuvapauden myöntäminen vuosien 2011-2012 aikana toimineelle kunnanhallitukselle ja kunnanjohtajalle sekä muille tilivelvollisille

Vastuuvapauden myöntäminen vuosien 2011-2012 aikana toimineelle kunnanhallitukselle ja kunnanjohtajalle sekä muille tilivelvollisille Kunnanvaltuusto 65 25.06.2013 Vastuuvapauden myöntäminen vuosien 2011-2012 aikana toimineelle kunnanhallitukselle ja kunnanjohtajalle sekä muille tilivelvollisille KVALT 65 Khsal 31 Tarkastuslautakunta

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PUHEMIESNEUVOSTON EHDOTUS 1/2010 vp Puhemiesneuvoston ehdotus laiksi eduskunnan virkamiehistä annetun lain 10 ja 71 :n, eduskunnan työjärjestyksen 73 :n ja eduskunnan kanslian ohjesäännön muuttamisesta

Lisätiedot

Rantapohja-alueen Hirvikoirayhdistys ry:n vuosikokous 2013 1/4

Rantapohja-alueen Hirvikoirayhdistys ry:n vuosikokous 2013 1/4 Rantapohja-alueen Hirvikoirayhdistys ry:n vuosikokous 2013 1/4 Reposelän ampumarata 90910 Kiiminki 25.3.2013 klo 18.00. Pöytäkirja 1. Kokouksen avaus. Yhdistyksen hallituksen puheenjohtaja Heikki Pitkänen

Lisätiedot

Sosiaalialan korkeakoulutetut Talentia Pohjois-Savo ry TOIMINTASUUNNITELMA 2010. Edunvalvonta

Sosiaalialan korkeakoulutetut Talentia Pohjois-Savo ry TOIMINTASUUNNITELMA 2010. Edunvalvonta Sosiaalialan korkeakoulutetut Talentia Pohjois-Savo ry TOIMINTASUUNNITELMA 2010 Edunvalvonta Talentia Pohjois-Savo ry:n hallitus kokoontuu vuonna 2010 vähintään viisi kertaa. Hallitus pyritään muodostamaan

Lisätiedot

SUOMEN KIINTEISTÖLIITTO RY:N VARSINAINEN LIITTOKOKOUS

SUOMEN KIINTEISTÖLIITTO RY:N VARSINAINEN LIITTOKOKOUS PÖYTÄKIRJA 1 (5) SUOMEN KIINTEISTÖLIITTO RY:N VARSINAINEN LIITTOKOKOUS Aika Lauantai 24.4.2010 klo 9.30-11.35 Paikka Sokos Hotel Lappee, kokoustila Saimaa, Brahenkatu 1, Lappeenranta Läsnä Liitteen mukaan

Lisätiedot

Kyselyn tuloksia. Kysely Europassin käyttäjille

Kyselyn tuloksia. Kysely Europassin käyttäjille Kysely Europassin käyttäjille Kyselyn tuloksia Kyselyllä haluttiin tietoa Europass-fi nettisivustolla kävijöistä: siitä, miten vastaajat käyttävät Europassia, mitä mieltä he ovat Europassista ja Europassin

Lisätiedot

Kinnulan humanoidi 5.2.1971.

Kinnulan humanoidi 5.2.1971. Kinnulan humanoidi 5.2.1971. Peter Aliranta yritti saada kiinni metsään laskeutuneen aluksen humanoidin, mutta tämän saapas oli liian kuuma jotta siitä olisi saanut otteen. Hän hyökkäsi kohti ufoa moottorisahan

Lisätiedot

TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2001

TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2001 KANKAANPÄÄM SEUDUN TYKISTÖKILTA RY 38700 KANKAANPÄÄ 15.2.2002 1 TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2001 Kulunut vuosi oli kiltamme 37. Toimintavuosi SÄÄNTÖMÄÄRÄISET KOKOUKSET KILLAN HALLINTO Kevätkokous pidettiin

Lisätiedot

Yhdistyksen nimi on Kososten sukuseura ry. ja sen kotipaikkana on Savonlinnan kaupunki.

Yhdistyksen nimi on Kososten sukuseura ry. ja sen kotipaikkana on Savonlinnan kaupunki. Kososten Sukuseura ry:n SÄÄNNÖT 1. Yhdistyksen nimi on Kososten sukuseura ry. ja sen kotipaikkana on Savonlinnan kaupunki. 2. Yhdistyksen tarkoituksena on: 1) ylläpitää yhteyttä Kososten suvun jäsenten

Lisätiedot

SR ry. Jäsentiedote 1/2011

SR ry. Jäsentiedote 1/2011 Tervehdys, Sipoon ressu! SR ry Jäsentiedote 1/2011 Talvi on jo pitkällä ja kohta koittaa toiminnallinen kevät. Vuosi 2011 tuo yhdistyksemme toimintaan paljon uusia tuulia ja huikeita juttuja. Tähtihetki

Lisätiedot

KOETTU HYVINVOINTI JA VUOROVAIKUTTEISET TYÖ- JA ELINOLOT

KOETTU HYVINVOINTI JA VUOROVAIKUTTEISET TYÖ- JA ELINOLOT KOETTU HYVINVOINTI JA VUOROVAIKUTTEISET TYÖ- JA ELINOLOT Olavi Manninen Hyvinvoivat osaajat luovat menestyksen - seminaari 28.2.27 Tampere Työel elämäosaamisen edistäminen Pirkanmaalla - verkostot KOETTU

Lisätiedot

edustajistovaalit 2012 Ja Hyvinvointi Lisääntyy

edustajistovaalit 2012 Ja Hyvinvointi Lisääntyy edustajistovaalit 2012 AANESTa Ja Hyvinvointi Lisääntyy edustajistovaalit koko suomessa Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL:n edustajistovaalit järjestetään 12. - 28.3.2012. Vaaleissa Suomen suurin

Lisätiedot

ISSN 0784-2503 1/2007. 100. Monirunkovenelehti. Otteita vuosien varrelta. proaprojekti etenee

ISSN 0784-2503 1/2007. 100. Monirunkovenelehti. Otteita vuosien varrelta. proaprojekti etenee ISSN 0784-2503 6 1/2007 Kaikkien aikojen 100. Otteita vuosien varrelta proaprojekti etenee Martin Hildebrand PUHEENJOHTAJAN P A L S T A Monirunkovenelehdellä alkaa olla ikää. Käsissänne on lehtemme tasan

Lisätiedot

ALA OUNASJOEN ERÄSTÄJIEN VUOSIKOKOUS 2010

ALA OUNASJOEN ERÄSTÄJIEN VUOSIKOKOUS 2010 Ala-Ounasjoen Erästäjät PÖYTÄKIRJA Johtokunta Rovaniemi 17.2.2010 ALA OUNASJOEN ERÄSTÄJIEN VUOSIKOKOUS 2010 AIKA 17.2.2010 klo 18.00 PAIKKA Toimitalo, Erästäjänpolku OSALLISTUJAT Seuran jäseniä 25 liitteenä

Lisätiedot

NUORET LAKIMIEHET RY UNGA JURISTER RF (NULA) PÖYTÄKIRJA 4/2007 HALLITUKSEN KOKOUS 12.5.2007. Paikka Lakimiesliiton ylähuone, Uudenmaankatu 4-6

NUORET LAKIMIEHET RY UNGA JURISTER RF (NULA) PÖYTÄKIRJA 4/2007 HALLITUKSEN KOKOUS 12.5.2007. Paikka Lakimiesliiton ylähuone, Uudenmaankatu 4-6 1(6) Aika 8.5.2007 Paikka Lakimiesliiton ylähuone, Uudenmaankatu 4-6 Läsnä Mikko Salo, hallituksen puheenjohtaja; toimi puheenjohtajana kohtaan 11 asti Olli Kärkkäinen, varapuheenjohtaja; kokouksen puheenjohtaja

Lisätiedot

Lounais Suomen Ajokoirayhdistys ry. Vuosikokous 2013

Lounais Suomen Ajokoirayhdistys ry. Vuosikokous 2013 Lounais-Suomen Ajokoirayhdistys ry 1 Lounais Suomen Ajokoirayhdistys ry. Vuosikokous 2013 PÖYTÄKIRJA Aihe Lounais - Suomen Ajokoirayhdistyksen vuosikokous 2013 Aika 14.03.2013 klo 18.00 Paikka Ravintola

Lisätiedot

Ilmoitus oikeuksista

Ilmoitus oikeuksista Ilmoitus oikeuksista Tästä lehtisestä saat tärkeää tietoa oikeuksista, jotka sinulla on ollessasi Oikeuksilla tarkoitetaan tärkeitä vapauksia ja apua, jotka ovat lain mukaan saatavilla kaikille. Kun tiedät

Lisätiedot

UHKA- JA VÄKIVALTATILANTEET ENSIHOIDOSSA. Mari Rantanen Ensihoitaja Keski-Uudenmaan pelastuslaitos SPPL Työturvallisuusseminaari Espoo 15.4.

UHKA- JA VÄKIVALTATILANTEET ENSIHOIDOSSA. Mari Rantanen Ensihoitaja Keski-Uudenmaan pelastuslaitos SPPL Työturvallisuusseminaari Espoo 15.4. UHKA- JA VÄKIVALTATILANTEET ENSIHOIDOSSA Mari Rantanen Ensihoitaja Keski-Uudenmaan pelastuslaitos SPPL Työturvallisuusseminaari Espoo 15.4.2015 PELASTUSLAITOSTEN KUMPPANUUSVERKOSTO www.pelastuslaitokset.fi

Lisätiedot

2 Kokouksen puheenjohtajaksi kutsuttiin Janne Halunen ja sihteeriksi Henri Kinnunen.

2 Kokouksen puheenjohtajaksi kutsuttiin Janne Halunen ja sihteeriksi Henri Kinnunen. Kempeleen Metsästys- ja Kennelyhdistys r.y. PÖYTÄKIRJA Asia Vuosikokous Aika 28.03.2014 klo 18.30. Paikka Läsnä Kempeleen Kunnanvaltuustosali 23 osallistujaa. Liite1 1 Janne Halunen avasi kokouksen klo18:38

Lisätiedot

Bioenergia ry Bioenergian puolesta

Bioenergia ry Bioenergian puolesta Bioenergia ry Bioenergian puolesta Bioenergia ry Bioenergian puolesta! Bioenergia-ala on yksi maailman nopeimmin kasvavista ja kehittyvistä teollisuuden aloista. Suomi on edelläkävijä. Polttoaineen ja

Lisätiedot

NUORET LAKIMIEHET RY UNGA JURISTER RF (NULA) PÖYTÄKIRJA 5/2007 HALLITUKSEN KOKOUS 20.6.2007

NUORET LAKIMIEHET RY UNGA JURISTER RF (NULA) PÖYTÄKIRJA 5/2007 HALLITUKSEN KOKOUS 20.6.2007 1(6) Aika 13.6.2007 Paikka Läsnä Asianajotoimisto Fredman & Månsson Mikko Salo, hallituksen puheenjohtaja Une Tyynilä, pääsihteeri Matti Hietanen, hallituksen jäsen Jan Hjelt, hallituksen jäsen Salla Korhonen,

Lisätiedot

Aika: 13.1.2012 klo 18.00 Paikka: Tampere, Joukahaisenkatu 7, Tampereen uintikeskuksen kahvio

Aika: 13.1.2012 klo 18.00 Paikka: Tampere, Joukahaisenkatu 7, Tampereen uintikeskuksen kahvio Scuba do ry VUOSIKOKOUS 2012 Aika: 13.1.2012 klo 18.00 Paikka: Tampere, Joukahaisenkatu 7, Tampereen uintikeskuksen kahvio Läsnä: Ari Immonen Petri Immonen Jussi Sila Annaleena Sila Veli-Matti Viitala

Lisätiedot

Tervetuloa selkoryhmään!

Tervetuloa selkoryhmään! Tervetuloa selkoryhmään! SELKOESITE 1 Jutteletko mielelläsi erilaisista asioista? Haluatko saada tietoa maailman tapahtumista selkokielellä? Haluatko sanoa mielipiteesi, mutta et aina uskalla? Tuntuuko

Lisätiedot

JÄSENTIEDOTE 1/2015. TURVU:n mestaruuskilpailuja päätettiin järjestää seuraavien lajien osalta:

JÄSENTIEDOTE 1/2015. TURVU:n mestaruuskilpailuja päätettiin järjestää seuraavien lajien osalta: JÄSENTIEDOTE 1/2015 HYVÄT JÄSENET Toimintavuosi 2015 on jo hyvässä vauhdissa. Yhdistyksen vuosikokouksessa valittu johtokunta on järjestäytynyt ja aloittanut toimintansa. Johtokunnan kokoonpano on seuraava:

Lisätiedot

Näin syntyy Ulkopolitiikka. Yhteistyötä, hiljaisia signaaleja ja sinnikästä editointia

Näin syntyy Ulkopolitiikka. Yhteistyötä, hiljaisia signaaleja ja sinnikästä editointia Näin syntyy Ulkopolitiikka Yhteistyötä, hiljaisia signaaleja ja sinnikästä editointia Joonas Pörsti / UP / 17.9.2014 Ulkopolitiikka on sitoutumaton kansainvälisiin suhteisiin erikoistunut aikakauslehti.

Lisätiedot

lehtipajaan! Oppilaan aineisto

lehtipajaan! Oppilaan aineisto Tervetuloa lehtipajaan! Oppilaan aineisto OSA 1: Tietoa sanomalehdestä Mikä on lehtipaja? Tässä lehtipajassa opit tekemään uutisia Luokkanne on Aamulehti junior -lehden toimitus it Saat oman ammatin ja

Lisätiedot

RHY:n kilpailu - Tuloskooste 31.01.2016

RHY:n kilpailu - Tuloskooste 31.01.2016 RHY:n kilpailu JUUKA, 15.03.2014 Yksilökilpailut Kilpasarja Miehet alle 50v Nimi Nro Seura Hiihto Arviointi Ammunta Pisteet 1. Nousiainen Jarno 101 Petrovaaran Metsästysseura 288 (24:09) 244 (-5m/-23m)

Lisätiedot

TUL:N MESTARUUSKILPAILUT 19. 20.1.1980 TAMPEREELLA Tampereen Työväen Nyrkkeilijät

TUL:N MESTARUUSKILPAILUT 19. 20.1.1980 TAMPEREELLA Tampereen Työväen Nyrkkeilijät TUL:N MESTARUUSKILPAILUT 19. 20.1.1980 TAMPEREELLA Tampereen Työväen Nyrkkeilijät 51 kg 67 kg 1. Antti Juntumaa Oulun Tarmo 1. Rainer Tapio Rovaniemen Reipas 2. Jukka Arola Otanmäen Työv.Urh. 2. Kalevi

Lisätiedot

Kansainvälinen rekrytointi yritysesimerkki Kokkeja Filippiineiltä MAMU-Ennakointikamari 23.4.2015

Kansainvälinen rekrytointi yritysesimerkki Kokkeja Filippiineiltä MAMU-Ennakointikamari 23.4.2015 Kansainvälinen rekrytointi yritysesimerkki Kokkeja Filippiineiltä MAMU-Ennakointikamari 23.4.2015 Satu Vennala Henkilöstöresurssipäällikkö Ravintolatoimiala HOK-Elanto Liiketoiminta Oy Kokkeja Filippiineiltä,

Lisätiedot

Liitteet 1 Oikaisuvaatimusohjeet ja valitusosoitus, 66

Liitteet 1 Oikaisuvaatimusohjeet ja valitusosoitus, 66 LAURITSALAN SEURAKUNTA ASIALISTA 1 (6) Hallituskatu 15, PL 1018 53301 LAPPEENRANTA PUH. 05 6126401, 6126406 Aika Keskiviikkona 16.4.2008 klo 17.30 18.25 Paikka Lauritsalan seurakuntakoti, Keskuskatu 1.

Lisätiedot

Puolustusvoimauudistuksen tavoitteet ja lopputulos - henkilöstöalan näkökulma MTS:n seminaari 8.9.2014 Kenraaliluutnantti Sakari Honkamaa

Puolustusvoimauudistuksen tavoitteet ja lopputulos - henkilöstöalan näkökulma MTS:n seminaari 8.9.2014 Kenraaliluutnantti Sakari Honkamaa Puolustusvoimauudistuksen tavoitteet ja lopputulos - henkilöstöalan näkökulma MTS:n seminaari 8.9.2014 Kenraaliluutnantti Sakari Honkamaa Puolustusvoimien henkilöstöjohtamisen päämääränä on turvata puolustusvoimille

Lisätiedot

10.9.2015. Läsnä Hermonen Merja puheenjohtaja. Tuomarila Sinikka. Ijäs Antti sihteeri

10.9.2015. Läsnä Hermonen Merja puheenjohtaja. Tuomarila Sinikka. Ijäs Antti sihteeri PÖYTÄKIRJA 6/2015 1 SEURAKUNTANEUVOSTON KOKOUS Aika klo 17.30 Paikka Piikkiön pappila Läsnä Hermonen Merja puheenjohtaja Aso Janne Hilakari Laura Huoponen Kirsi Kanervavuori Mirjo, yhteisen kirkkoneuvoston

Lisätiedot

Lentosotakoulu. Lakkautettavien varuskunta-alueiden kehittämisen koordinaattoritapaaminen MAJ Pasi Pekkanen 10.10.2013

Lentosotakoulu. Lakkautettavien varuskunta-alueiden kehittämisen koordinaattoritapaaminen MAJ Pasi Pekkanen 10.10.2013 Lentosotakoulu Lakkautettavien varuskunta-alueiden kehittämisen koordinaattoritapaaminen MAJ Pasi Pekkanen 10.10.2013 Lentosotakoulun tehtävät Taito ja tahto 1. Sotilaallinen puolustus Lentokoulutus Ilmavoimien

Lisätiedot

LVE ry sääntöjen mukainen vuosikokous pidettiin Lappeenrannan Upseerikerholla, 10.2.2009 klo 19:00.

LVE ry sääntöjen mukainen vuosikokous pidettiin Lappeenrannan Upseerikerholla, 10.2.2009 klo 19:00. LVE ry sääntöjen mukainen vuosikokous pidettiin Lappeenrannan Upseerikerholla, 10.2.2009 klo 19:00. VUOSIKOKOUS Aika 10.2.2009 klo 19.00 Paikka Lappeenrannan Upseerikerho Kokouksen avaus Seuran puheenjohtaja

Lisätiedot

MUISTAMIS- JA PALKITSEMISSÄÄNTÖ

MUISTAMIS- JA PALKITSEMISSÄÄNTÖ MUISTAMIS- JA PALKITSEMISSÄÄNTÖ Hyväksytty kunnanhallituksessa x.x.2014 x SISÄLTÖ 1 YLEISTÄ... 3 2 MUISTAMISTILAISUUDET... 3 2.1 Työmerkkipäivät... 3 2.2 Läksiäistilaisuus... 3 2.3 Siirtyminen eläkkeelle...

Lisätiedot

Puolustusvoimauudistuksen vaikutukset henkilöstöön

Puolustusvoimauudistuksen vaikutukset henkilöstöön Puolustusvoimauudistuksen vaikutukset henkilöstöön Apulaisosastopäällikkö Eversti Timo Mustaniemi 10.04.2013 Esimerkkejä uutisoinnista Puolustusvoimat irtisanoo 1200 (kevät 2012) Puolustusvoimat irtisanoo

Lisätiedot

Majuri Jyri Hollmén. Maavoimien Esikunta. Henkilöstö osasto. Koulutussektori. Oppimisympäristöt ja Simulaattorikoulutus. Kuva 1. Maavoimien Esikunta

Majuri Jyri Hollmén. Maavoimien Esikunta. Henkilöstö osasto. Koulutussektori. Oppimisympäristöt ja Simulaattorikoulutus. Kuva 1. Maavoimien Esikunta Majuri Jyri Hollmén Henkilöstö osasto Oppimisympäristöt ja Simulaattorikoulutus Kuva 1 Henkilöstöosasto AMPUMARATOJEN TULEVAISUUS SEMINAARI: MAAVOIMIEN KOULUAMPUMARADAT Kuva 2 Esityksen sisältö 1. Maavoimien

Lisätiedot

Kehitetään työhyvinvointia yhdessä

Kehitetään työhyvinvointia yhdessä Kehitetään työhyvinvointia yhdessä TTK Työhyvinvointipalveluista tukea Työhyvinvointikortti Pirkko Mäkinen pirkko.makinen@ttk.fi Mitä hyötyä? Hyöty on osoitettu tutkimuksin ja kehittämishankkeissa Työhyvinvoinnin

Lisätiedot

saaduilla pisteillä kysymyksen 1. Myöskään niiden, jotka ovat muualla suoritetuilla työoikeuden

saaduilla pisteillä kysymyksen 1. Myöskään niiden, jotka ovat muualla suoritetuilla työoikeuden Työ- ja sosiaalioikeus Aineopinto 25.4.20L4 Korvaavuus ja vasta usohjeet: Tentissä on 5 kysymystä. Ensimmäinen kysymys on luentokysymys. Jos kysymys 1 on suoritettu pakollisilla luennoilla, vastaa opiskelija

Lisätiedot

Keravan Reserviläiset ry

Keravan Reserviläiset ry Keravan Reserviläiset ry Toimintakertomus Tuloslaskelma ja tase 2011 Yleistä Vuosi 2011 oli yhdistyksemme 53. toimintavuosi. Kuluneena vuonna yhdistyksen puheenjohtajana toimi Heikki Jäntti. Yhdistyksen

Lisätiedot

RAHAHUUTOKAUPPA SUOMEN FILATELISTISEURAN KERHOHUONEISTO HUUTOKAUPPA 07.10.2009 LÖNNROTINKATU 32 B, HELSINKI KOHTEET NÄHTÄVÄNÄ KLO 16.

RAHAHUUTOKAUPPA SUOMEN FILATELISTISEURAN KERHOHUONEISTO HUUTOKAUPPA 07.10.2009 LÖNNROTINKATU 32 B, HELSINKI KOHTEET NÄHTÄVÄNÄ KLO 16. HNY UUTISET 3/2009 26. VUOSIKERTA RAHAHUUTOKAUPPA 163 HUUTOKAUPPA 07.10.2009 SUOMEN FILATELISTISEURAN KERHOHUONEISTO LÖNNROTINKATU 32 B, HELSINKI KOHTEET NÄHTÄVÄNÄ KLO 16.45 Kokous klo 17.15 HUUTOKAUPPA

Lisätiedot

KoLVI Kouvolan LVI-yhdistys, KoLVI ry

KoLVI Kouvolan LVI-yhdistys, KoLVI ry Syyskokouksen pöytäkirja, verkkoversio 1. (3) SÄÄNTÖMÄÄRÄINEN SYYSKOKOUS 2015 Aika: 11.11.2015 klo 17.30 Paikka: Ravintola Nevillen Kammari, Kouvola Läsnä: 15 jäsentä 1. Kokouksen avaus KoLVIn puheenjohtaja

Lisätiedot

Reilun Pelin työkalupakki: Kiireen vähentäminen

Reilun Pelin työkalupakki: Kiireen vähentäminen Reilun Pelin työkalupakki: Kiireen vähentäminen Tavoitteet Tämän toimintamallin avulla opit määrittelemään kiireen. Työyhteisösi oppii tunnistamaan toistuvan, kuormittavan kiireen sekä etsimään sen syitä

Lisätiedot

HALLITUKSEN TEHTÄVÄT, ROOLI JA ASEMA. Yki Hytönen ja Aija Lehtonen

HALLITUKSEN TEHTÄVÄT, ROOLI JA ASEMA. Yki Hytönen ja Aija Lehtonen HALLITUKSEN TEHTÄVÄT, ROOLI JA ASEMA Yki Hytönen ja Aija Lehtonen Hyväksytty hallituksen kokouksessa 11.9.2014 HALLITUS JA SEN TOIMINTAYMPÄRISTÖ KAMERASEURASSA - valitsee yhdistyksen puheenjohtajan, hallituksen

Lisätiedot

SYYSKOKOUSPÖYTÄKIRJA 2014

SYYSKOKOUSPÖYTÄKIRJA 2014 SUOMUSSALMEN URHEILUAMPUJAT RY SYYSKOKOUSPÖYTÄKIRJA 2014 AIKA PAIKKA LÄSNÄ 21.11.2014, klo 18.00-20:03 Hotelli Kiannon Kuohut, Suomussalmi Liite 1, nimiluettelon mukaisesti 61 henkilöä 1 KOKOUKSEN AVAUS

Lisätiedot

Työhön paluuseen liittyvät haasteet ja mahdollisuudet ammatillisessa kuntoutuksessa

Työhön paluuseen liittyvät haasteet ja mahdollisuudet ammatillisessa kuntoutuksessa Työhön paluuseen liittyvät haasteet ja mahdollisuudet ammatillisessa kuntoutuksessa Ennakkotuloksia julkisen sektorin työntekijöiden kuntoutusprosessista Ammatillinen kuntoutus Voidaan myöntää, jos lääkäri

Lisätiedot

Kohtaamisia vai törmäyksiä? Mikkeli 14.6.2011. Lapsi- ja läheistyön koordinaattori, perheterapeutti Tarja Sassi Kriminaalihuollon tukisäätiö

Kohtaamisia vai törmäyksiä? Mikkeli 14.6.2011. Lapsi- ja läheistyön koordinaattori, perheterapeutti Tarja Sassi Kriminaalihuollon tukisäätiö Kohtaamisia vai törmäyksiä? Mikkeli Lapsi- ja läheistyön koordinaattori, perheterapeutti Tarja Sassi Kriminaalihuollon tukisäätiö YLEISTÄ Suomessa on yhteensä noin 13.000 henkilöä rikosseuraamusjärjestelmän

Lisätiedot

Hyvä vapaaehtoistoiminnan kehittäjä ja aktiivi, lämmin kiitos hyvästä yhteistyöstä kuluneena vuonna!

Hyvä vapaaehtoistoiminnan kehittäjä ja aktiivi, lämmin kiitos hyvästä yhteistyöstä kuluneena vuonna! Hyvä vapaaehtoistoiminnan kehittäjä ja aktiivi, lämmin kiitos hyvästä yhteistyöstä kuluneena vuonna! Ensi vuotta käynnistämme innolla vapaaehtoistoiminnan juhlavuotena. Kutsumme sinutkin mukaan yhteiseen

Lisätiedot

Hei, korjaukset tehty vuoden 2010 toimintasuunnitelmaan. Ainoastaan maaliskuun ylimääräinen hallituksen kokouspöytäkirjaa ei ole (silloin oli

Hei, korjaukset tehty vuoden 2010 toimintasuunnitelmaan. Ainoastaan maaliskuun ylimääräinen hallituksen kokouspöytäkirjaa ei ole (silloin oli Hei, korjaukset tehty vuoden 2010 toimintasuunnitelmaan. Ainoastaan maaliskuun ylimääräinen hallituksen kokouspöytäkirjaa ei ole (silloin oli tilinpäätöksen tarkastus ja alllekirjoitus), Roby oli sihteerinä

Lisätiedot

TOIMINTAOHJE VÄKIVALTATILANTEIDEN VARALLE RUOVEDEN KUNTA

TOIMINTAOHJE VÄKIVALTATILANTEIDEN VARALLE RUOVEDEN KUNTA TOIMINTAOHJE VÄKIVALTATILANTEIDEN VARALLE RUOVEDEN KUNTA 1. PEREHDYTYS Työturvallisuuslaki 14 Työnantajan on annettava työntekijälle riittävät tiedot työpaikan haitta- ja vaaratekijöistä sekä huolehdittava

Lisätiedot

Havaintoja varusmiesten loppukyselyistä 2011-2012

Havaintoja varusmiesten loppukyselyistä 2011-2012 Havaintoja varusmiesten loppukyselyistä 2011-2012 Esityksen sisältö Merkinnät 1-10, 2-10, 1-11 ja 2-11 tarkoittavat seuraavaa: 1-10 = vuoden 2010 heinäkuussa kotiutuneiden varusmiesten vastaukset = kesä

Lisätiedot

K U U L U T U S. Joutsan seurakunnan kirkkovaltuuston kokous pidetään 8. päivänä tammikuuta 2015 klo 18.00 Joutsan seurakuntakodilla.

K U U L U T U S. Joutsan seurakunnan kirkkovaltuuston kokous pidetään 8. päivänä tammikuuta 2015 klo 18.00 Joutsan seurakuntakodilla. K U U L U T U S Joutsan seurakunnan kirkkovaltuuston kokous pidetään 8. päivänä tammikuuta 2015 klo 18.00 Joutsan seurakuntakodilla. Kokouksessa käsitellään seuraavat asiat: 1. Kokouksen avaus 2. Kokouksen

Lisätiedot

Palveluverkkotyöryhmä. Viestintä

Palveluverkkotyöryhmä. Viestintä + Palveluverkkotyöryhmä Viestintä + Sisältö n Ymmärrämmekö sidosryhmiä? n Ymmärretäänkö meitä? n Mistä sidosryhmät saavat tietoa palveluverkkoasioista ja keneltä? n Mikä voi mennä pieleen jos viestintävastuu

Lisätiedot

Reserviläisliitto - Jäsentutkimus 2013

Reserviläisliitto - Jäsentutkimus 2013 Reserviläisliitto - Jäsentutkimus 2013 ETTA PARTANEN MEIJU AHOMÄKI SAMU HÄMÄLÄINEN INNOLINK RESEARCH OY TUTKIMUKSESTA YLEENSÄ Tämä on Reserviläisliiton 2013 tutkimusraportti. Tutkimuksella selvitettiin

Lisätiedot

Puronvarsi-Syrjälä Tuula. Poissa: Lahtinen Helena, Luoma Riitta, Nyrhilä Jaakko, Panula Aaro, Rajala Lasse, Ylitalo Teppo

Puronvarsi-Syrjälä Tuula. Poissa: Lahtinen Helena, Luoma Riitta, Nyrhilä Jaakko, Panula Aaro, Rajala Lasse, Ylitalo Teppo 1 KOKOUSAIKA Tiistaina 29.1.2013 klo 19.00 19.30 KOKOUSPAIKKA Keskustan seurakuntatalo, alasali Läsnä: Äystö Leena, pj Hakola Anni Haukkala Pentti Hietala Heikki Joutsiniemi Juha Kangasluoma Pentti Kontola

Lisätiedot

7.5.2012/ LW, SK VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet

7.5.2012/ LW, SK VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet 7.5.2012/ LW, SK VARHAISEN TUEN MALLI Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet Terveyden ja työkyvyn säilyminen ovat yksi työelämän suurimpia haasteita. Työkyky voidaan kuvata ihmisen voimavarojen

Lisätiedot

PÖYTÄKIRJANTARKASTAJAN SELVITYS LIITTYEN SUOMEN SCHIPPERKEKERHO RY:N SYYSKOKOUKSEEN 11.11.2006

PÖYTÄKIRJANTARKASTAJAN SELVITYS LIITTYEN SUOMEN SCHIPPERKEKERHO RY:N SYYSKOKOUKSEEN 11.11.2006 PÖYTÄKIRJANTARKASTAJAN SELVITYS LIITTYEN SUOMEN SCHIPPERKEKERHO RY:N SYYSKOKOUKSEEN 11.11.2006 Kuten jo 8.12.2006 Suomen Schipperkekerho ry:n hallitukselle sekä yhdistyksen syyskokouksen 11.11.2006 puheenjohtajalle

Lisätiedot

Pöytäkirja. 1 Kokouksen avaus. Seuran puheenjohtaja Vesa Välimäki avasi kokouksen ja toivotti jäsenet tervetulleeksi.

Pöytäkirja. 1 Kokouksen avaus. Seuran puheenjohtaja Vesa Välimäki avasi kokouksen ja toivotti jäsenet tervetulleeksi. Pöytäkirja Jalasjärven Alapään Eränkävijät Ry Vuosikokous 22.02.2009 Aika 13.00 14.20 Paikka Seuran Maja Läsnä 39 jäsentä 1 Kokouksen avaus. Seuran puheenjohtaja Vesa Välimäki avasi kokouksen ja toivotti

Lisätiedot

Veikko Ekman, Haapajärveltä. Satu Pinola, Kärsämäeltä. Jukka Lehtosaari, Pyhäjärveltä. Markus Muuttola, Reisjärveltä

Veikko Ekman, Haapajärveltä. Satu Pinola, Kärsämäeltä. Jukka Lehtosaari, Pyhäjärveltä. Markus Muuttola, Reisjärveltä SEUTUHALLITUKSEN KOKOUS ESITYSLISTA 1/2013 Aika: perjantai 15.2.2013 klo 9.00 10.35 Paikka: Haapajärvi, hallituksen kokoushuone Jäsenet (alleviivatut paikalla) Maija-Liisa Veteläinen Raimo Kaisto Riitta

Lisätiedot

Yhdistyksen puheenjohtaja Tuomo Tikkanen avaa kokouksen. Kokous valitsee kaksi puheenjohtajaa. Puheenjohtajiksi valittiin

Yhdistyksen puheenjohtaja Tuomo Tikkanen avaa kokouksen. Kokous valitsee kaksi puheenjohtajaa. Puheenjohtajiksi valittiin ESITYSLISTA 6.10.2015 1(6) AMMATILLISET OPETTAJAT AO ry VUOSIKOKOUS Aika Sunnuntai 15.11.2015 kello 9.00. Paikka Kokoustila Snellman & Kallavedet, Scandic Hotelli, Satamakatu 1, 70100 Kuopio I KOKOUKSEN

Lisätiedot

PALAUTEKYSELYN TULOKSET

PALAUTEKYSELYN TULOKSET Mentorointiohjelma 2014 PALAUTEKYSELYN TULOKSET 18.11.2014, n=72 Mentorointiohjelma 2014 0 FAKTAT 18.11.2014 31 paria Helsingissä 20 paria Tampereella 9 paria Oulussa 120 ammattilaista 6-11/2014 RILin

Lisätiedot

SUOMEN SOTAVETERAANILIITTO RY:N - FINLANDS KRIGSVETERANFÖRBUND RF:N SÄÄNNÖT

SUOMEN SOTAVETERAANILIITTO RY:N - FINLANDS KRIGSVETERANFÖRBUND RF:N SÄÄNNÖT SUOMEN SOTAVETERAANILIITTO RY:N - FINLANDS KRIGSVETERANFÖRBUND RF:N SÄÄNNÖT 1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Suomen Sotaveteraaniliitto ry, ruotsiksi Finlands Krigsveteranförbund rf. Näissä säännöissä

Lisätiedot

TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2003

TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2003 KANKAANPÄÄM SEUDUN TYKISTÖKILTA RY 38700 KANKAANPÄÄ 19.02.2004 1 TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2003 Kulunut vuosi oli kiltamme 39. Toimintavuosi SÄÄNTÖMÄÄRÄISET KOKOUKSET KILLAN HALLINTO Kevätkokous pidettiin

Lisätiedot

Vuokratyöntekijätutkimus 2014

Vuokratyöntekijätutkimus 2014 Vuokratyöntekijätutkimus 2014 Reilusti kohti tulevaisuuden työelämää seminaari 7.10.2014 Vastaajia 5552 Pekka Harjunkoski Tutkimuksen tausta Kuudes valtakunnallinen vuokratyöntekijätutkimus Tiedonkeruu

Lisätiedot

Essi Gustafsson. Työhyvinvoinnin parantaminen osallistavan Metal Age menetelmän avulla

Essi Gustafsson. Työhyvinvoinnin parantaminen osallistavan Metal Age menetelmän avulla Essi Gustafsson Työhyvinvoinnin parantaminen osallistavan Metal Age menetelmän avulla Dispositio WASI hanke taustaa & hankkeen kuvaus Metal Age menetelmä osallistujien mielipiteitä Johtopäätöksiä - mitä

Lisätiedot

Saatteko työttömyyseläkettä? 1. Kyllä AH5 2. Ei AH4

Saatteko työttömyyseläkettä? 1. Kyllä AH5 2. Ei AH4 1(7) TYÖVOIMATUTKIMUKSEN AD HOC -LISÄTUTKIMUS 2012: SIIRTYMINEN TYÖSTÄ ELÄKKELLE LOMAKE Kysymykset esitetään kohdehenkilöille 5. vastauskerralla, ja ne sijoitetaan peruslomakkeen loppuun ennen kotitalousosaa.

Lisätiedot

Aamunavaus yläkouluihin, lukioihin ja ammattikouluihin

Aamunavaus yläkouluihin, lukioihin ja ammattikouluihin Aamunavaus yläkouluihin, lukioihin ja ammattikouluihin Punainen Risti on maailmanlaajuinen järjestö, jonka päätehtävänä on auttaa hädässä olevia ihmisiä. Järjestön toiminta pohjautuu periaatteisiin, jotka

Lisätiedot

TOPSIDE. Opas taustatuelle. Koulutusta kehitysvammaisille vertaistukijoille Euroopassa. www.peer-training.eu. Inclusion Europe

TOPSIDE. Opas taustatuelle. Koulutusta kehitysvammaisille vertaistukijoille Euroopassa. www.peer-training.eu. Inclusion Europe TOPSIDE Koulutusta kehitysvammaisille vertaistukijoille Euroopassa Opas taustatuelle Inclusion Europe www.peer-training.eu Tekijät: TOPSIDE kumppanit Hugh Savage, ENABLE Skotlanti Petra Nováková, Inclusion

Lisätiedot

VIRKAMIESLAUTAKUNNAN PÄÄTÖS

VIRKAMIESLAUTAKUNNAN PÄÄTÖS VIRKAMIESLAUTAKUNTA ASIA 106/2008 VIRKAMIESLAUTAKUNNAN PÄÄTÖS Päätös nro 61/2009 25.9.2009 Asia: Korvausvaatimus Korvausvaatimuksen tekijä: A Virasto: Työvoima- ja elinkeinokeskus Korvausvaatimus: TE-keskus

Lisätiedot

KASVATUSTIETEELLISET PERUSOPINNOT

KASVATUSTIETEELLISET PERUSOPINNOT KASVATUSTIETEELLISET PERUSOPINNOT Opiskelijan nimi Maija-Kerttu Sarvas Sähköpostiosoite maikku@iki.f Opiskelumuoto 1 vuosi Helsinki Tehtävä (merkitse myös suoritusvaihtoehto A tai B) KAS 3A osa II Tehtävän

Lisätiedot

HYY seniorit ry, HUS seniorer rf. Rek. no 192.654 SÄÄNNÖT

HYY seniorit ry, HUS seniorer rf. Rek. no 192.654 SÄÄNNÖT HYY seniorit ry, HUS seniorer rf SÄÄNNÖT Yhdistysrekisteri vahvistanut 27.10.2005 HYY-seniorit, HUS-seniorer rf SÄÄNNÖT 2 (5) 1 Nimi, kotipaikka ja kielet Yhdistyksen nimi on HYY-seniorit ry, HUS-seniorer

Lisätiedot