VESANTO - TERVO - RAUTALAMPI - SUONENJOKI - KONNEVESI

Transkriptio

1 Nro 11 Marraskuu 2013 ISSN vuosikerta VESANTO - TERVO - RAUTALAMPI - SUONENJOKI - KONNEVESI 4 Yrittäjät juhlivat Vesannolla Missä hän on nyt? vuotta taiteilijana Rautalammilla Anssi KYLÄLÄINEN Heikkinen s. 8-9 Painos aina vähintään kappaletta

2 2

3 Teksti ja kuvat: Iiro Lyytinen LYHYESTI Kilpailun voitti 8B-luokka. 8B-luokka käytöstapakilpailun voittoon Taksit ovat liikenteessä vuorokauden ympäri. Keskiviikkoiltapäivänä taksikopilta tavoitettiin kuusi Rautalammin kolmestatoista taksista: Vesa Vuorimaa, Jouko Turpeinen, Jouni Korhonen, Sirkka Lindroos, Markku Lindman ja Terho Oksanen. Asiakaspalvelua omalla persoonalla Taksinkuljettaminen ei ole pelkkää ratin takana istumista, vakuuttavat rautalampilaiset taksiautoilijat. Jokainen palvelee asiakkaita omana persoonanaan. - Onhan tämä paljon kaikkea muuta kuin ajamista, Jouni Korhonen sanoo. - Voisi sanoa, että ihmisten auttamista eri tavoilla. Tosin liikkuminen siihen aina jollain tavalla liittyy, Sirkka Lindroos kertoo. - Pienet psykologin taidot eivät ole työssä pahitteeksi, Terho Oksanen naurahtaa. Lindroos on ajanut taksia Rautalammilla jo 26 vuotta. Monet asiat ovat tuona aikana muuttuneet; alkuun invataksilla ei esimerkiksi saanut ajaa niin sanottuja tavallisia taksimatkoja ollenkaan. Myös asioiden sähköistyminen on tuonut omat muutoksensa. - Käteistä rahaa näkee enää harvoin, Oksanen toteaa. - Päivystysvuorot voi hoitaa vaikka kotisohvalla, jos ei ajoja ole. Taksin numeroon soitettu puhelu ohjautuu automaattisesti vuorossa olevalle päivystäjälle, joka puolestaan hätyyttelee muita liikkeelle jos on itse menossa, Korhonen kertoo. TAKSIAUTOILU EI OLE PELKKÄÄ AJAMISTA Rautalammilla on 11 taksiyrittäjää ja 13 taksiautoa. Tilatakseja on viisi, henkilöautoja kahdeksan. Taksilupien määrä on jo muutaman vuoden pysynyt samana, ja ajoja riittää yrittäjien mukaan kaikille sopivasti. Merkittävä osa Rautalammilta ajettavista taksimatkoista on asiointikuljetuksia. Yksittäisistä kohteista pirssin keula osoittaa useimmin KYS:aan Kuopioon. - Yhteiskunnan kuljetukset on Suomessa järjestetty hirmu hyvin. Asiakas haetaan kotiovelta ja palautetaan samaan paikkaan, Vesa Vuorimaa kertoo. - Väestö Rautalammilla on ikääntynyttä, mikä tietysti näkyy meidän asiakaskunnassa, sanoo Jouko Turpeinen. Ihmisten kanssa toimittaessa tilanteet voivat olla joskus yllättäviä. Jouni Korhonen kertoo, että on joutunut avustamaan asiakasta omaan kotiin murtautumisessa, kun avaimia ei ole löytynyt. - Ei sitä saisi unen päästä kiinni, jos ei olisi varma, onko asiakas päässyt sisälle lämpimään, Terho Oksanen sanoo. VALOPILKKU-TAKSIT KERÄÄVÄT VAROJA LASTENSAIRAALAAN Myös Rautalammin taksit saivat Valopilkku-tarrat osana Suomen Taksiliiton Myös Rautalammin takseihin on ilmestynyt Valopilkku-tarrat. Keräyksessä tuetaan Uusi lastensairaala hanketta. valtakunnallista Valopilkku-kampanjaa. Hankkeella kerättiin varoja Uusi lastensairaala hankkeelle. - Taksi on usein ainoa valo yössä. Niin myös ihmisen elämässä. Vanhuksille, sairaille, vammaisille, lapsille aj syrjäseutujen asukkaille taksi on mahdollistaja. Turvallinen ja luotettava arjen avustaja, jonka palvelu ulottuu pitkälle pois ratin takaa, kampanjan mainoksessa kerrotaan. Kampanjan myötä taksit haluavat muistuttaa, että jokaisen taksin ratin takana istuu aito auttamishaluinen ihminen. Kampanja huipentuu tänään Helsingissä järjestettävään taksiparaatiin, jossa kerätty lahjoituspotti luovutetaan lastensairaalan tukiyhdistykselle. Matti Lohen koululla kuukauden kestäneen käytöstapakilpailun voittoon selvisi 8B-luokka 59 plus-pisteellä. Toiseksi sijoittui 7A ja kolmanneksi 7B. Neliviikkoisen kilpailun aikana koko koulu keräsi yhteensä 238 plus-pistettä. Rehtori Arvo Leskinen kertoi olleensa erityisen ilahtunut siitä, että vanhemmat oppilaat järjestivät välituntiohjelmaa alakoulun oppilaille. Plus-pisteitä luokat ansaitsivat myös työrauhasta oppitunneilla, aktiivisesta osallistumisesta sekä siitä, ettei Wilmaan tullut merkintöjä esimerkiksi myöhästymisistä tai tekemättömistä kotitehtävistä. Voittaneen luokan luokanvalvoja Katariina Tiihonen mainitsi myös, että oppilaat olivat innostuneita ansaitsemaan pisteitä. Voittajaluokka palkittiin pitsoilla Ravintola Mortonissa. Joulun avaus museon puistoon Rautalammin perinteinen joulun avaus järjestetään tänä vuonna Perinteiset joulumyyjäiset ovat Matti Lohen koululla, kunnan puurotarjoilu puolestaan uudessa joulupuistossa museon pihapiirissä. Myös kirjasto ja seurakunnan kirpputori ovat avoinna. Avoimet ovet ovat myös Pentinpellon päiväkodilla sekä paloasemalla. Museolla on avoimet ovet ja pihan joulupuistoon tulee tonttukulkue Matti Lohen koululta. Myös Tiernapojat esiintyvät. Ohjelma tarkemmin on tämän lehden takasivulla. Maailmanvalloitusdokumenttia katsottiin yli 1000 kertaa Rautalammin toukokuisesta maailmanvalloitustempauksesta tehtyä dokumenttia katsottiin ensimmäisen viikonlopun aikana yli 1000 kertaa internetin YouTube-videopalvelussa. 25-minuuttisessa dokumentissa Rautalammin maailmanvalloitushankkeen vaiheista ja vaikutuksista kertovat hankepäällikkö Jarna Kaplas, yrittäjä Matti Pakarinen, talkoisiin osallistunut Sari Hintikka-Varis, kunnanjohtaja Risto Niemelä sekä entinen elinkeinoasiamies Marita Leskinen. Tähän mennessä dokumenttia oli katsottu lähes 1300 kertaa. 3

4 Teksti ja kuvat: Sari Toikkanen Onnitteluvuorossa tervolainen Hasse Wallen. Taustalla Olli ja Kirsi Hänninen, Asko ja Tarja Hämäläinen sekä Mika Kahelin ja Tommi Väänänen. Ei mitkään pönötysjuhlat Sisä-Savon yhteisiä yrittäjäjuhlia vietettiin Vesannolla juhlavasti mutta rennosti. vähän, paljon ja liian paljon. Koko ajan on kuitenkin oltu pelissä mukana, pariskunta sanoo ja arvelee mieleisen käsityöammatin kanna- kolmessa vuorossa yhteensä neljätoista henkilöä. Sitkeyttä ja sisukkuutta on osoittanut myös liikenteenharjoit- Muun muassa vesantolaisen telleen yrittämistä vaikeina aikoina. taja Olli Hänninen toimittuaan 25 Esa Puolakan yhtyeen svengaavat jazz-sävelet, nuoren taikuri Olli NUORIA PALKITTIIN vuotta kovasti kilpaillulla alalla. Hänet palkitsi Suonenjoen Käsi- ja Minkkisen hämmästyttävät tem- Tervolaisista palkittiin nuori yrittä- Pienteollisuusyhdistys. put ja Koomikkopapin hulvattomat jutut viihdyttivät Sompalan kurssikeskukselle kokoontunutta jä Hasse Wallen. Yllättikö palkinto? Kyllä ja ei. Pienellä kylällä se jossain vaiheessa tulee, kun tekee VUODEN YRITTÄJÄ VALMISTI TARJOILUT juhlayleisöä toissa lauantaina, kun työn hyvin, työllistää paikallisia ja Illan pisimmät aplodit sai Sari Lii- Vesannon Yrittäjillä oli vuoro jär- työllistää nuoria, Wallen sanoo. matainen henkilökuntineen buf- jestää seutukunnan yrittäjäjuhlat. Rakentamiseen, remontoimi- fetillallisen jälkeen. He olivat val- Toki myös puheilla oli tilaisuudessa seen ja suunnitteluun keskittynyt mistaneet maistuvat juhlatarjoilut. sijansa. Monirakennus Wallen työllistää Liimatainen palkittiin myös Ve- Juhlapuheen pitänyt Savon yrittäjän itsensä lisäksi kahdesta sannon Vuoden yrittäjänä. Hän oli Yrittäjien varapuheenjohtaja Matti kahdeksaan henkilöä. Viime aikoi- iloisesti yllättynyt saamastaan tun- Rönkkö kehotti verkostoitumaan ja na se on saanut näkyvyyttä Ikean nustuksesta. pitämään toisistaan huolta. myötä. Olen aika tuore ja nuori yrit- Elämme vaikeita aikoja. Tar- Olemme Kuopion seudulla täjä konkareihin verrattuna. Vaikka Kurkiniemi vitsemme toistemme kannustusta, Rönkkö sanoi. Juhlissa pantiinkin heti toimeksi, sillä paikallisten yrittäjäyh- ainoa, jolla on Ikean kanssa sopimus koota heidän keittiösarjojaan, yrittäjä kertoo. Hän otti juhlassa aplodit vastaan iloisesti tuulettaen. tuntuukin, että työtunteja on viiden vuoden aikana tullut ainakin viidentoista vuoden edestä, Liimatainen sanoo. distysten myöntämät Vuoden yrit- Suonenjoen Yrittäjät palkitsi Hän laajensi keväällä yritystoi- täjä -kunniakirjat kannustavat jos Tommi Väänäsen ja Mika Kaheli- mintaansa perustamalla Lounas- mitkä. nin PCM Technology Oy:stä. Heitä kahvila Violan. Ennestään hän jo Kyllä tunnustus hyvälle kiiteltiin rohkeasta insinööritaidon pyöritti Vesannon Kukka- ja Hau- tuntuu, kun on tehnyt yli kolme- hyödyntämisestä, kasvuhakuisuu- tauspalvelua. Liimatainen työllistää kymmentä vuotta itsekseen työtä, desta ja merkittävästä työllistä- itsensä lisäksi kaksi kokoaikaista ja juhlassa palkittu rautalampilainen misestä Suonenjoella. Insinööri- kaksi osa-aikaista työntekijää. Nyt verhoomoyrittäjä Asko Hämäläi- kaksikko aloitti yrittäjätaipaleen on suunnitelmissa lisäväen palk- nen myöntää. suunnittelemalla itse laitekannan ja kaaminen. Hän on yrityksen kirjanpidosta rakentamalla tuotantolinjan. Nyt he Juhlassa yrittäjiä onnittelivat huolehtivan vaimonsa, Tarja Hä- valmistavat nanometrin tarkkuu- yrittäjäyhdistysten lisäksi alueen mäläisen kanssa ehtinyt nähdä mo- della kartioita ja kauluksia proses- kunnat, pankit sekä Sisä-Savon seu- 4 nenlaisia työpäiviä. Töitä on ollut liian vähän, siteollisuuden tarpeisiin lähinnä Keski-Eurooppaan. He työllistävät tuyhtymä. Illan juonsivat varmaotteisesti Sari Tulila ja Aki Siren.

5 Teksti: Iiro Lyytinen Kuva: Juho Pahajoki Teksti ja kuva: Iiro Lyytinen Rautalampi takaisin maailmankartalle -hankkeen päätöstilaisuudessa sai ensi-iltansa myös hankkeesat kertova dokumentti. MAAILMANVALLOITUS JATKUU Raitti tarvitsee rakkautta MISSÄ HÄN ON NYT? Vaikka Rautalammin maailmanvalloitukseen tähtäävä hanke päättyikin, itse maailmanvallitus jatkuu. - I love Rautalampi -käsite elää vahvana. Väriä ja rakkautta tunnustetaan henkisesti. Seuraavana tähtäimessä on kylän hyvinvointi. Se, miten rakkaus tuodaan näkyväksi, Jarna Kaplas kertoo. Käynnistymässä on yhteiset talkoot, joiden tavoitteena on saada kylän raitti kuntoon. Talkoot käynnistyvät Rautalammin museolla tiistaina kello 18. Tilaisuuteen ovat tervetulleita kaikki raitin kunnostuksesta ja uuden ideoinnista innostuneet. Maailmanvalloitushankkeen päätöstilaisuutta vietettiin lokakuun 24. päivä. Tilaisuuteen osallistui lähes 40 kuntalaista. Hankkeen tulokset ovat olleet positiivisia; uusia asukkaita kuntaan on muuttanut jo toista kymmentä. - Rautalampiheimo ympäri Suomea on aktivoitunut tapahtuman myötä ja innostunut asiasta. Kunnianhimoinen maailmanvalloitus on vasta alkanut, vaikka hanke päättyykin, Jarna Kaplas kertoo. Rautalampi oli esillä Helsingissä Kansalaistorilla touko-kesäkuun vaihteessa. Tapahtumassa vieraili yli ihmistä. Välittömänä tavoitteena on kääntää kunnan asukasluku nousuun. 13-vuotias Joona kerää nimiä hyppytornin saamiseksi 13-vuotias Joona Jääskeläinen haaveilee hyppytornista Rautalammin uimalaan. Hän on käynnisti asian puolesta nimien keräämisen. Joona Jääskeläinen - Tykkään itse uimisesta ja hyppimisestä. Lähin hyppytorni on tällä hetkellä Suonenjoella Kaatrolla. Olisi mukava, jos sitä pystyisi harrastamaan omalla kylällä, Jääskeläinen toteaa. Hän kertoo, että on saanut hankkeestaan myönteistä palautetta niin kavereilta kuin opettajiltakin. Tällä hetkellä nimiä on kertynyt yli 500 ja niiden keräys jatkuu edelleen. - Hyppytorni lisäisi liikkumismahdollisuuksia omalla kylällä ja voisi kehittää myös nuorten uimataitoa. - Hienoa, että nuoret ovat itse innostuneita ajamaan asioitaan. Taloustilanne on tietenkin haastava, mutta katsotaan mitä asialle voidaan tehdä. Asia menee ylempien toimielinten päätettäväksi, vs. vapaa-ajansihteeri Anni Pihl sanoo. Saila Turkka (os. Jyrkkänen) muutti Rautalammille 8-vuotiaana Leppävirran Oravikoskelta. Hän vietti Rautalammilla peruskouluajan kahta ensimmäistä luokkaa lukuun ottamatta, mutta paikka on edelleen tärkeä. Vanhempien Hannun ja Minnan luona tulee vierailtua säännöllisesti. - Kyllä taisin silloin 16-vuotiaana pois Seuraavana syksynä perhe muutti muuttaessa vannoa, että tämä on kamala Mikkeliin, jossa he ehtivät kuitenkin asua pikkukylä ja minua on turha odottaa takaisin, Saila naurahtaa. sä muutto. Tällä kertaa Helsinkiin. vain neljä kuukautta, kun jälleen oli edes- Rautalammilta matkaan jäi kuitenkin monta hyvää ystävää. sin synnytyksen jälkeisestä - Alkuvuodesta 2007 sain diagnoo- Nuoren neidin tie vei puolestaan Kuopioon opiskeliin muuttoa kesällä olin masennuksesta. Ennen Mik- Yritettiin, ettei aloitettaisi mitään kelemaan elintarvikealaa. tosi huonossa kunnossa, hän suhdetta, mutta Myöhemmin Saila opiskeli muistelee. toisin kävi. Jyväskylässä palvelujen Toipumisessaan Saila on johtamisen restonomiksi. päättänyt ottaa linjan, joka ei Rautalammille muutettuaan Jyrkkäset asuivat Turkkien naapurissa. Saila avoimesti. sovi kaikille. Hän kertoo kokemuksistaan kertoo, ettei olisi eläessään voinut kuvitella, että avioituu myöhemmin naapurin vastoin tukea ympäriltä tulee valtavasti. - En koe menettäneeni mitään, päin- pojan, Timon, kanssa. Hän toimii aktiivisesti mielenterveystyössä pääkaupunkiseudulla. Kiin- - Kun me sitten tavattiin, minä olin jo muuttanut pois Rautalammilta, mutta nostuksesta aiheeseen hän päätti järjestää asuin kesän kotona vanhempien luona, Rautalammilla Ota kädestä kiinni -tapahtuman, jossa mielenterveyspalveluita koska olin töissä Peltolan Juustolassa Suonenjoella. Timo oli päässyt armeijasta. tarvitsevia kannustetaan hakemaan apua. Koska minä olin lähdössä syksyllä Tanskaan viettämään välivuotta, yritettiin ettei myös Ota kädestä kiinni -valokuvateos. Tapahtuman yhteydessä julkistettiin aloitettaisi mitään suhdetta, mutta toisin Valokuvaaminen on ollut piirtämisen ja kävi. kirjoittamisen ohessa yksi keskeisistä asioista hänen omassa toipumisessaan. Palattuaan Tanskasta ja valmistuttuaan restonimiksi Timo ja Saila muuttivat Saila Turkka palasi työelämään kolme vuotta sitten, marraskuussa Hän takaisin Kuopioon Timon töiden perässä. Pariskunnan esikoinen Aaron syntyi työskentelee Helsingin kaupungin taloushallintopalvelussa vuonna 2005 ja Jaakko taloussihteerinä. 5

6 Teksti ja kuva: Sari Toikkanen Teksti ja kuvat: Iiro Lyytinen 6 Lapsiperheet tarvitsevat usein hoitoapua. Sanna Karhunen hoitaa kahden kuukauden ikäistä Erin Nuutista. Hoivaa myös pienille Suonenjokelainen Kotihoiva Aino hoitaa vauvoista vaareihin. Kun Jonna Vesterinen piipahtaa kylään kahden lapsensa kanssa, on apu vastassa. Sanna Karhunen ottaa vierailemaan tulleen, juuri päiväuniltaan heränneen vauvan syliinsä ja vaihtaa hänelle oitis vaipat. Yksitoista vuotta kätilönä toimineelta ja kolme omaa lasta hoitaneelta Karhuselta sukulaisvauvan hoitaminen sujuu. Vauvanhoito kuuluu myös hänen nykyiseen toimenkuvaansa Kotihoiva Aino Oy:ssä, jonka hän perusti vuoden alussa yhdessä Sanna-Mari Iskaniuksen kanssa. Sanna Karhunen on huomannut, etteivät lapsiperheet juuri käytä kotihoivapalveluja. Moni ajattelee, että yksityinen hoitopalvelu kuuluu vain vanhuksille. Lapsiperheet tarvitsevat auttavia käsiä kuitenkin esimerkiksi silloin, kun uusi perheenjäsen tulee kotiin. Kaikki eivät ehkä ole edes mieltäneet suurta elämänmuutosta. On olemassa uusavuttomuutta. Ei välttämättä ymmärretä, miten paljon vauva sitoo. Vaikka arjen muutokseen olisikin varautunut, ensimmäisen lapsen saaneella imettäminen, vauvan pesu ja muu hoito saattavat vaatia tukea ja apua. Koliikkivauvan hoitamisessakin apusyli on tarpeen. Ja kun arki alkaa sujua, oma aika ja hengähdystauko sen pyörteistä on välillä paikallaan. HUOLENPITOA KOTIIN Kotihoiva Aino haluaa tarjota huolenpitoa ja hoivaa kaikenikäisille. Yrittäjät tekevät kotikäyntejä sopimuksen mukaan. Heidän palveluihinsa kuuluu kotihoito kuten juuri lapsiperheiden auttaminen. He myös ulkoiluttavat, käyvät kaupassa ja tekevät kodin pieniä siistimistöitä. Myös kotisairaanhoito eli esimerkiksi verenpaineen ja verensokerin mittaukset, haavojen hoidot ja leikkausten jälkeiset tarkkailut onnistuvat koulutetuilta yrittäjiltä. Kumpikin yrittäjä tekee tahollaan myös muuta hoitotyötä, mutta heillä on tulevaisuuden tavoitteena työllistyä kokopäiväisesti omassa yrityksessään. He ovat palkanneet yritykseensä lähihoitajan ja henkilökohtaisen avustajan. Suonenjoella on tarkoitus ottaa ensi vuoden alussa käyttöön palveluseteli. Se lisää hoiva-alan yritysten tarvetta, kun kuntalaisella on mahdollisuus valita yksityisen tai kunnallisen palvelun väliltä. Se on ollut myös Karhuselle ja Iskaniukselle yksi kannuste tarjota osaamistaan kotien käyttöön. Hammasproteesien valmistuksessa on siirrytty sähköiseen aikaan. Myös Ikävalko on investoinut laitteeseen, jota käytetään proteesien valmistamisessa. Välineitä suun terveyteen Erikoishammasteknikko Harri Ikävalko on toiminut Suonenjoella jo yli 20 vuotta. Hänen erikoisalaansa on hammasproteesien ja oikomiskojeiden valmistaminen. - Alkuun valmistin ainoastaan oikomiskojeita, mutta kymmenen vuotta sitten erikoistuin erikoishammasteknikoksi, minkä jälkeen aloitin proteesien valmistamisen, Ikävalko kertoo. Proteeseja Ikävalko valmistaa suoraan omille asiakkailleen, oikomiskojeet ja uniapneakiskot kulkevat käyttäjilleen hammaslääkärin kautta. - Toimin niiden kohdalla ainoastaan valmistajana. Proteesivalmistuksen myötä olen saanut omia potilaita, ja potilastyö tuokin työhön mielekkyyttä ja vaihtelua, hän kertoo. KUORSAUKSEN TAKIA EI KANNATA MUUTTAA ERI MAKUUHUONEISIIN Uniapneakisko, jollaisia Ikävalko myös valmistaa, auttaa sairauteen, mikäli sen syyt eivät ole aivoperäisiä. - Jos esimerkiksi kuorsaus ja hengityksen katkonaisuus johtuvat fyysisistä ominaisuuksista, esimerkiksi lihavuudesta, voi uniapneakisko hyvinkin auttaa. Minua harmittaa, jos pariskunta kuorsausongelman vuoksi muuttaa eri makuuhuoneisiin nukkumaan. Uniapneakiskon saaminen edellyttää aina lääkärin tekemät unitutkimukset sekä käynnin hammaslääkärissä. PROTEESIA ON HUOLLETTAVA Proteeseja Ikävalko valmistaa ja huoltaa suoraan asiakkailleen. Hän muistuttaa, että proteesi tulisi pohjata 2-4 vuoden välein. - On täysin virheellinen ajattelutapa, että vanhetessa proteesia ei enää tarvitsisi huoltaa ja uusia. Suu kyllä tottuu löysään ja huonoon proteesiin, mutta esimerkiksi syöminen voi huomattavasti vaikeutua, mikäli hammasproteesi pääsee huonoon kuntoon. Huonosti hoidetussa proteesissa elävät myös bakteerit ja se voi aiheuttaa ärsytystä suun limakalvoille. - Oikein kulunut proteesi voi aiheuttaa myös leukanivelvaivoja, kertoo Ikävalko. - Kaikkein tärkeintä on kuitenkin se, että proteesi pestään aamuin illoin. Hammastahnaa ei saa käyttää, pehmeä harja ja astianpesuaine ovat paras yhdistelmä, Ikävalko muistuttaa.

7 Teksti ja kuvat: Iiro Lyytinen MARRASKUUN TARJOUS! Sirpan paino on helmikuussa olleiden 40-vuotissyntymäpäivien jälkeen pudonnut yli 30 kiloa. Laihduttaminen on haaste itselle Suonenjokelainen Sirpa Varis-Piippo on pudottanut painoaan helmikuusta yli 30 kiloa. - Jos olisin tiennyt Cambridge-ohjelmasta aikaisemmin, niin olisin kyllä lähtenyt mukaan, hän toteaa. Cambridge-ohjelma on laihdutusohjelma, jossa käytetään erittäin niukkaenergisiä laihdutustuotteita yhdistettynä henkilökohtaiseen valmennukseen. - Tuotteet tuovat kylläisyyden tunteen ja tarvittavat ravintoaineet. Ohjelman aikana siirrytään hiljalleen takaisin normaaliin ruokavalioon ja lopulta tuotteiden käytön voi lopettaa. Ne ovat kylläkin niin hyvänmakuisia, että jotkut käyvät ostamassa niitä vielä painonpudotuksen päätyttyäkin, Cambridgevalmentaja Heli Nykänen kehuu. - Vähäkalorisista dieeteistä tämä on vanhin ja tutkituin, Nykänen jatkaa. Varis-Piipon dieetti alkoi paastolla. Hän kertoo, että painon pudottaminen oli yllättävän helppoa, ainoastaan lasten karkkipäivänä salmiakin tuoksu houkutteli paljon. - Kaikesta en halunnutkaan luopua, esimerkiksi marjoja ja hedelmiä olen syönyt koko ajan, Sirpa toteaa. - Ohjelmassa voi valita itselleen sopivan tason. Liian vaativa dieetti vie motivaation koko hommaan, Nykänen kertoo. Sirpaa hän kehuu poikkeuksellisen motivoituneeksi ja itsenäiseksi laihduttajaksi. Vaikka paino on pudonnut jo yli 30 kiloa, on tavoitteeseen vielä matkaa. Kokonaisuudessaan Sirpan tavoitteena on pudottaa painoa 50 kiloa. Sirpa kertoo, ettei ole kokenut painoaan koskaan ongelmaksi. Ehjänä pysyneen kropan hän kuitenkin halusi pysyvän kunnossa jatkossakin, mikä motivoi aloittamaan painonpudotuksen. - Halusin myös haastaa itseäni. Olen toki aikaisemminkin itsenäisesti yrittänyt pudottaa painoa, mutta aina ne kilot ovat tulleet takaisin. Mutta nyt paino on pudonnut merkittävästi. Sormuksetkin piti viedä pienennettäviksi, Varis-Piippo naurahtaa. - Olo on entistä pirteämpi ja energisempi. Liikunta on ollut erittäin hyvänä apuna, ja nyt jaksaa painaa entistä kovempaa, hän jatkaa. Hyvän olon keidas keskellä hektistä arkea - Tuntuuko välillä työpaineiden keskellä siltä, että niska on jumissa, selkää kolottaa, pää on sumuinen ja ajatus ei kulje? Silloin kannattaa ottaa fyysinen annos mielihyvähormonia, rentoutua ja nauttia, sanoo hermoratahieroja Soile Kiiski. Samalla katkeaa viikon työstressi, sillä kehon lisäksi rentoutuu myös mieli. Erityisesti säännöllinen hermoratahieronnassa käynti elvyttää, puhdistaa ja kuntouttaa kehoa samalla, kun lihasjännitykset kaikkoavat. Käsittely on lempeää ja rentouttavaa ja vaikuttaa kokonaisvaltaisesti koko kehoon. Hermoratahieronta perustuu ikivanhaan kiinalaiseen lääketieteeseen. Koko keho hoidetaan päästä varpaisiin ja hoitomuoto sopii kaiken ikäisille. Hermoratahieronnalla on saatu hyviä tuloksia esimerkiksi tenniskyynärpään, ristiselkäkipujen, pakaran alueen kipujen, jotka säteilevät alaraajoihin sekä päänsäryn hoidossa. - Kiireisimmät voivat tulla tutustumaan hoitomuotoon pään ja käsien hieronnassa, joka kestää puoli tuntia, tai tunnin kestävässä koko kehon hieronnassa. Kuitenkin parhaat tulokset saadaan pitkässä, liki kaksi tuntia kestävässä hieronnassa, varsinkin, jos hoitokertoja on viisi kertaa viikon välein ja sitten harvemmin, Sari Hintikka-Varikselle kertoo Soile Kiiski. hermoratahieronta on arjesta irrottautumista. Sari Hintikka- Varikselle Soilen hermoratahieronta on hyvän olon keidas keskellä hektistä arkea. - Tämä lähes kaksituntinen hoito vie joka kerta mennessään täydelliseen rentoutumiseen ja harmoniaan. Hoitopöydälle jäävät arjen kiireet, huolet ja kehon kireydet kaikkine kremppoineen. Noustessani hoidosta olo on ihanan rauhallinen ja rentoutunut. 7

8 Teksti: Iiro Lyytinen Kuvat: Iiro Lyytinen, Petri Virta, Anssi Heikkisen perhealbumi KYLÄLÄINEN Anssi Heikkinen on ylpeä kotipaikkakunnastaan ja Rautalampi näkyikin myös Hell s Kitchen Suomi -tv-ohjelmassa, johon hän osallistui tänä syksynä. Rico puolestaan aloitti peruskoulun ensimmäisellä luokalla. HELL S KITCHEN OLI PUTOAMISESTA HUOLIMATTA HIENO KOKEMUS Anssi Heikkinen 8 Anssi Heikkinen syntyi vuonna tu oppisopimuskoulutus Kartanon pojasta ei kuitenkaan voi puhua, vaikka Ropola hä- paikkoihin, mihin sattui pääsemään. Ra- - Sitten pitikin mennä sellaisiin nen kotipaikkansa onkin. Jo päälle vintolakokin koulutukset Suonenjoella kymmenvuotiaana Anssi oli isänsä ja Kuopiossa olivat täynnä, joten lähdin apuna marjatilan yhteyteen avatun Kuopioon opiskelemaan suurtalouspuolelle. tilausravintolan keittiössä. - Teorian opiskelu ei kuulunut omiin - Jalkapallo oli kova juttu jonnekin seiskaluokalle össä tykkäsin olla. Käytän- mieliaineisiin, mutta keitti- Jalkapalloharrastus asti, sen jälkeen alkoi koneet ja niiden rassaaminen ihan hyvät arvosanatkin, nön puolen opiskelusta sain jäi, kun kesät alkoivat kulumaan marjatilan kiinnostamaan ja palloiluharrastus sai väistyä. Sitten Opiskeluun kuului pal- hän jatkaa. töissä ja Ropolan puistotöissä. tietysti kesät alkoi kulumaan jon työharjoittelua, ja tutuksi tulivat ammattikoulun, marjatilan töissä ja Ropolan puistotöissä, hän muistelee. Valkoapilan ja Autosähkön kahvion keittiöt Suonenjoella ja Haapaniemen koulun Kotitalous kuului koulussa mieliaineisiin ja monta valinnaiskurssia kuluikin keittiö Kuopiosssa. ruuanlaiton parissa. Peruskoulun jälkeen Suurtalouskokiksi Anssi valmistui Anssi haki opiskelemaan matkailualaa joulukuussa Seuraavana keväänä Muuruvedelle ja tuli myös valituksi, mutta ryhmään ei saatu riittävästi opiskeli- avaamaan lounasravintola Vanhaan Peu- hän meni töihin isänsä Rautalammille joita. Välivuosi ei tuntunut mielekkäältä raan, jossa hän on työskennellyt pian yhdeksän vaihtoehdolta, kuten ei myös tilalle tarjot- vuotta. POJAN SYNTYMÄ OLI tävänä olevasta limusiinin raadosta, ja ELÄMÄN HUIPPUHETKI ehdotti että auto ostettaisi kimpassa. Niin Koulun päättymisen aikoihin Anssi tapasi myös Minna Laitisen. Kevättalvella 2006 pariskunnalle syntyi Rico-poika. - Kyllä se oli ehdottomasti yksi elämän kohokohdista. Tietysti jännitti, ehkä tapahtuikin. Tarkoitus oli vain kunnostaa auto ja myydä pois, mutta hanke päätyikin Savolux-nimisen yhtiön perustamiseen. - Tuli ajatus, että voisihan autoa vähän hirvittikin. Olin aika vuokratakin. Seuraavassa nuori silloin, vasta 20 vuotias, toukokuussa ostettiin jo mutta sitä olen oikeas- toinen limusiini, ja alettiin taan miettinyt vasta jälkeen Kyllä se oli vuokrata niitä. Kysyntää ehdottomasti yksi päin. Enkä päivääkään ole riittikin ensimmäisenä kesänä aika paljon, limot oli var- elämän kohokohdista. katunut, Anssi kertoo. - Se on niin hienoa nähdä, kun poika kehittyy, tulee ensimmäiset sanat ja sitä rataa, hän jatkaa. Naimisiin Anssi ja Minna menivät vuonna Rico aloitti peruskoulun tänä syksynä. maan niin uusi juttu täällä päin. Syksyllä toiminta laajeni edullisten autojen kauppaan. - Taisi jostain päätyä meille joku rottelo. Sitä sitten vaihdettiin ja vaihdettiin ja äkkiä niitä oli useampia. Nyt autojen kauppaaminen on tosin jäänyt ajan puutteenkin KOHTALOKAS KALPAN PELI Syksyllä 2009 Anssi lähti katsomaan Kal- Pan peliä Kuopioon. Pelireissulla Jussi- Pekka Vepsäläinen kertoi netissä myy- takia vähemmälle. Autoista kiinnostuneille Anssille ja Jiipeelle vuosittainen American Car Show -retki on perinne. Viime vuonna reissu oli

9 Anssin ja Minnan poika Rico syntyi vuonna Naimisiin pariskunta meni kolme vuotta myöhemmin, kesällä Hell s Kitchenin myötä Anssi kertoo saaneensa kipinän a là carte- ja fine dining -ruokaan. Pari viikkoa sitten hänen viiden ruokalajin illallisensa tarjoiltiin Ravintola Mortonissa. Minnan kanssa lomamatkalla Joensuussa. uhattuna, sillä limusiinin vaihdelaatikko hajosi muutama päivä ennen suunniteltua reissua. - Luonto ei antanut periksi lainata autoa muualta, niin ostettiin sitten itselle huonokuntoinen minibussi Helsingin reissua varten. No tietäähän sen miten siinä kävi, kun ajatus lähti taas juoksemaan. Että kyllähän siitä hyvä tulee, kun maalataan pinkiksi ja laitetaan karaokelaitteet takatilaan, Anssi muistelee. Kaverusten ideat erilaisiin käyttötarkoituksiin muokatuista autoista johtivat sauna-auton rakentamiseen tänä kesänä. Yritystoiminta on molemmille silti vain harrastus. - Se olikin sitten todella iso projekti. Paljon isompi kuin oltaisi kuviteltu. - Ja vaikka sen jälkeen taisikin tulla luvattua, että nyt saa autojen rassaaminen riittää, niin taas siellä uusi romu hallin nurkassa tököttää ja odottaa laittamista, Anssi naurahtaa. Olin jo unohtanut koko hakemuksen, kun puhelin soi ja sain kutsun videohaastatteluun. MIHIN SOPPAAN TULI LUSIKKA TYÖNNETTYÄ? Eräänä iltana kotona saunan jälkeen televisiossa etsittiin osallistujia Suomen Hell s Kitchen -realityohjelmaan. Hieman provosoivasti aseteltu kysymys ohjelman mainoksessa iski Anssiin, ja hakemus netissä tuli täytettyä saman tien. - Harmitti, kun Top Chef -ohjelman hakemukset edelleen lojuivat lipastossa. Halusin kokeilla mihin minusta on ja nähdä isän keittiötä pidemmälle. - Olin jo unohtanut koko hakemuksen, kun puhelin soi ja sain kutsun videohaastatteluun. Sen jälkeen tuli kutsu haastatteluun Helsinkiin. Lopulta Anssi tuli valituksi 14 Hell s Kitchen Suomi -kilpailijan joukkoon. Kokemusta helvetin keittiössä Anssi muistelee karuksi. Hänen mukaansa ajoittain tunnelma oli jopa kauheampi, kuin tv:ssä annettiin ymmärtää. - Helpot asiat muuttuvat paineen alla - Yhtään negatiivista kommenttia en vaikeiksi. Olisihan appelsiinien freesaamisen pitänyt onnistua paremmin, kampakenyt keittoani lattialle, hän vitsailee. ole kuullut, eikä kukaan asiakkaista ole sylsimpukoita en ollut eläessäni nähnytkään, Ohjelman toisessa jaksossa muut Anssi naurahtaa. kilpakumppanit sonnustautuivat I love - Erilaisia persoonia kai Rautalampi -pinsseihin, sillä heidän mielestään Anssi sinne haettiin, minä olin varmaan se maalaisjuntti. putosi kilpailusta pois liian Rautalampia Vaikka kilpailu-ura katkesi jo sarjan avausjaksoon, pailuporukan Anssi kehuu varhaisessa vaiheessa. Kil- parempaa paikkaa ei ole olemassakaan. oli kokemus arvokas. Vähässäkin ajassa oppi paljon ja kutsunut muut oman jouk- olleen mukava, ja hän onkin oma innostus syttyi à la carte kueensa kilpailijat pikkujouluihin - luonnollisesti sauna-autoon. -ruokaa ja fine diningia kohtaan. Mukanaolon syy ei ollut julkisuuden tavoittelussa, Hell s Kitchen Suomi jatkuu MTV3:lla vaan itsensä haastamisessa. joulukuuhun saakka, Rautalampikin saattaa ohjelmassa vielä vilahtaa. Anssi puo- Alusta alkaen oli Anssin mukaan selvää, että Rautalammin lippu liehuu korkealla hänen osallistuessaan kilpailuun. Ravintola Vanhan Peuran keittiöön. Killestaan on palannut leipätyönsä äärelle Heikkinen kertoo yllättyneensä siitä, kuinka isoksi jutuksi hänen osallistumisensa että jossain vaiheessa luvassa on Heikkisen pailusta on kuitenkin poikinut ainakin se, kilpailuun Rautalammilla nousi. vetämiä kokkikursseja peruskouluikäisille. - Rautalampia parempaa paikkaa ei - Olisi mukava saada nuoria innostumaan ruuanlaitosta. Ei siinä välttämättä ole olemassakaan. Minä en lähde täältä kulumallakaan pois. tarvitse olla ammatti tähtäimessä. 9

10 10 KIRKKOHERRANVIRASTO Kuopiontie 38, Rautalampi Puh SU Isänpäivän messu kirkossa klo 10. KE Nuorten ilta seurakuntatalolla klo 19. Search-yhtyeen konsertti. PE Sukan ja sävelen retki Kädentaidon messuille Tampereelle. Lähtö ja paluu Mortonin takaa Matkan hinta n. 50, sis. matkat ja pääsylipun. Ilm mennessä Kaisa-Liisalle, p SU Jumalanpalvelus kirkossa klo 10. MA Skuoritsan opintomatkan muisteluilta seurakuntatalolla klo 18. TI Maailman joulu -konsertti kirkossa klo 14. A capella -lauluyhtye Simnot Ukrainasta esiintyy. Vapaa pääsy. Järj. Rautalammin kunta ja srk. Raamattuopetusta seurakuntatalolla klo 18: Armo kasvattaa hyviä hedelmiä, Ismo Haapanen. KE Nukketeatteri Sananjalka seurakuntatalolla klo 10. SU Messu kirkossa klo 10. KE Musiikkiopiston konsertti seurakuntatalolla klo 18. PE SU TI Koulujen adventtikirkko kirkossa. Ensimmäinen adventtisunnuntai Perhekirkko klo 10, mukana rippikoululaiset. Adventtivesper kirkossa klo 18, mukana Rautalammin ja Vesannon kirkkokuorot. Sisä-Savon kansalaisopiston ja seurakunnan yhteinen lasten ja nuorten joulukonsertti kirkossa klo 18. PE Itsenäisyyspäivä. Jumalanpalvelus kirkossa klo 10, kunnianosoitus sankarihaudoilla. SU Jumalanpalvelus kirkossa klo 10, TI SU TAPAHTUMAT taidelahjoitusten vastaanotto. Jouluaskartelua perheille seurakuntatalolla klo Lauluyhtye Rajallisten (sisäsavolaisia muusikoita) joulukonsertti kirkossa klo 18. Muut tapahtumat ja viikottaiset tilaisuudet löydät seurakunnan nettisivuilta ja Facebookista. Voit myös tilata seurakunnan kuukausitiedotteen sähköpostiisi. Kirkkokuoro on yksi seurakunnan aktiivisimmista vapaaehtoisryhmistä. Kirkkokuoro on mukana esimerkiksi kauneimmissa joululauluissa. JOULU MERKITSEE RIKASTA AIKAA SEURAKUNNAN MUSIIKKIELÄMÄSSÄ Joululauluihin ei kyllästy Joulu alkaa adventista. Silloin alkaa myös rikkain aika seurakunnan musiikkielämässä, kun joululaulut tulevat konsertteihin ja osaksi tapahtumia. - Parasta joulussa on odotus. Kun malttaa odottaa joululaulujen kanssa adventtiin asti, tuntuvat ne sitäkin paremmilta, kanttori Kaisa-Liisa Pirkkanen kertoo. Joulun alla seurakunnan ohjelmaan kuuluu lukuisa määrä jouluisia konsertteja ja esiintyjistä on Pirkkasen mukaan runsaudenpula. - Tänäkin vuonna meillä on kaksi isoa konserttia. Seurakunnan ja kansalaisopiston yhteistyössä järjestämässä konsertissa esiintymään pääsevät rautalampilaiset nuoret. Toinen iso konsertti on sisäsavolaisten muusikoiden, Rajallisten, konsertti. Lisäksi on useita pienempiä konsertteja sekä tietenkin kauneimmat joululaulut kirkossa ja vapaamuotoisemmin Kerkonkoskella Seuralassa, kanttori luettelee. Suonenjoen musiikkiopiston konsertti kuullaan seurakuntatalolla jo ennen ensimmäistä adventtia, keskiviikkona Konsertissa juhlistetaan myös Suonenjoen musiikkiopiston 30-vuotista toimintaa. Ensimmäisenä adventtina luvassa on esimerkiksi perinteinen Maasalon adventtivesper. Mukana ovat Rautalammin ja Vesannon kirkkokuorot, mutta kaikki vesperin kuoro-osuuksia ennenkin laulaneet ovat tervetulleita mukaan laulamaan, harjoitus alkaa kirkossa adventti-iltana kello 16, vesper pari tuntia myöhemmin kello Adventtivesperiin liittyy monille tärkeitä muistoja ja se on se juttu, mistä joulun odotus oikeasti alkaa. Siellä lauletaan myös Hoosianna, aivan kuten aamun perhejumalanpalveluksessakin. Rautalampilaisten nuorten pääasiassa esittämä konsertti kirkossa on Pirkkasen mukaan se on konserteista kaikkein hellyyttävin, sillä nuorimmat esiintyjistä ovat musiikkileikkikouluikäisiä. Joululaulujen laulamista ei tarvitse lopettaa heti, kun joulun pyhät on ohi. Teksti: Iiro Lyytinen Joulun ajan vilkas musiikkielämä seurakunnassa merkitsee myös runsasta harjoittelua. Kirkkokuoro harjoittelee viikoittain seurakuntatalolla. Kansalaisopiston kuorojen joulukonsertti järjestetään tänä vuonna Suonenjoella sunnuntaina Vaikka joulun aika seurakunnan musiikkityössä onkin kanttorille kiireistä, on se myös mieluista. - Töitä on runsaasti, mutta ihmiset joka puolella ovat iloisia. Seurakunnan muiden tapahtumien lisäksi kierrän Rautalammilla eri paikoissa niin paljon kuin ehdin. - Jos en olisi jouluna töissä, olisi minulla varmaankin orpo olo, Pirkkanen mietiskelee. Kaisa-Liisa Pirkkanen kertoo ihmisen toisinaan kysyvän, kyllästyykö joululauluihin. - En kyllästy, vastaan aina. Ja vaikka joulun odotus täyttyykin jouluaattona, jatkuu joulu aina loppiaiseen saakka. Joululaulujen laulamista ei siis tarvitse lopettaa heti, kun joulun pyhät on ohi. Joissakin seurakunnissa kauneimpia joululauluja järjestetään vielä loppiaisenakin, Pirkkanen pohtii. Jouluaaton hartaus on nostanut suosiotaan vuosi vuodelta. Rautalammilla sen ohjelmaan perinteisesti kuuluvan Aki Virran Jouluvieraan esittävät tänä vuonna Sinja Raitaluoto ja Emmi Kattainen. SEPPO KARTTUNEN IIRO LYYTINEN

11 Teksti ja kuva: Iiro Lyytinen 30 vuotta ammattitaiteilijana Rautalammilla Näyttelytyöt olivat kesän ajan tiukasti paketoituina. Vasta syksyllä Oili Marski avasi paketit ja otti taulut esille. Taidemaalarin 30-vuotisjuhlanäyttely Min vän avattiin viime torstaina Rautalammin museossa. Vanhaan kivinavettaan rakennettu kirkko on yksi Törmälän tunnusmerkeistä. Korholan kartanon ja Rautalammin museon välillä on aivan erityinen yhteys. Aina Peuran Korholaan keräämä kokoelma loi aikanaan perustan koko museolle. Nyt 30 vuotta Korholassa ateljeetaan pitänyt taidemaalari Oili Marski on tuonut juhlanäyttelynsä Rautalammin museoon. - Olen erityisen kiitollinen siitä, että sain viedä näyttelyni juuri Rautalammin museoon. Elämä Korholassa on pyörinyt paljon Peurojen ja heidän perintönsä ympärillä, Marski kertoo. Juhlavuodet sattuvat peräkkäin. Museo juhlii parhaillaan 75-vuotista taivaltaan, Marskin 30-vuotistaiteilijajuhla sattuu ensi vuodelle. Juhlanäyttely ei ole koonta 30 vuoden töistä, vaan kaikki näyttelyn taulut on maalattu viimeisen vuoden aikana. - Näyttelystä sovittiin viime marraskuussa. Maalasin koko talven ulkona ja kesän ajan työt olivat paketissa. Vasta kartanon kesän kiireiden helpotettua avasin paketit ja otin työt uudelleen esille, Marski kertoo. Inspiraation lähteenä näyttelyn töille on Marskin mukaan Sibeliusmaisema. - Se tarjottiin minulle kuin salama kirkkaalta taivaalta. Olin menossa pimeällä syysilmalla ystäväni luokse, mutta hän ei ollut kotona. Olin kääntämässä autoa korkean mäen päällä, kun ajovalot osuivat isojen honkien läpi alhaalla olevaan virtaan. Samaan aikaan radiossa tuli aikamerkki ja kerrottiin, että tänään on joulukuun 8. päivä, Sibeliuksen syntymäpäivä. - Pitää olla kiitollinen, ettei ystävä ollut kotona, Marski naurahtaa. Joutsenperhe on merkittävässä roolissa useissa näyttelyn teoksista, kuten tässä näyttelylle nimen anteneessa Min vän -maalauksessa. Tuosta päivästä lähtien talvi kului vesistömaisemien äärellä. Toisena päivänä maalari tapasi paikalla joutsenperheen, joka onkin merkittävässä osassa näyttelyn töissä. Maalauksia syntyi kaikkiaan kolmisenkymmentä, joista valtaosa myös päätyi näyttelyyn. Näyttely kantaa nimeä Min vän. TAIDEALALALLE KODINPERINTÖNÄ Oili Marski on kotoisin Reposaaresta. Hän muistaa olleensa koiransa kanssa naapurin taidemaalarin mallina jo 5-vuotiaana. Matkalla perhe pysähtyi aina tarkastamaan tien varrella asuneen kuvanveistäjän uudet työt. - Tie taiteeseen on tullut kodin perintönä. Merkittävässä osassa ovat olleet myös innostavat kuvaamataidon opettajat. Marski muutti Rautalammille vuonna 1973 ja kirjoitti vuotta myöhemmin ylioppilaaksi Rautalammin lukiosta. Vuonna 1979 hän pääsi opiskelemaan Vapaaseen taidekouluun ja vuotta myöhemmin Taideteolliseen korkeakouluun. Oili Marskin näyttely Min vän on esillä Rautalammin museossa helmikuun loppuun saakka. Törmälässä palvellaan Törmälä on loma- ja kurssikeskus, joka tarjoaa kokous-, juhla-, majoitus-, ruokailu- ja koulutuspalveluja inspiraationa ovat olleet soittajan rajakarjalaiset sukujuuret Salmista, Laatokan Lunkulansaaresta. Monipuolinen sekä järjestää leirejä ja tapahtumia kanneltaja Pauliina Syrjälä maustaa ja palvelee luontomatkailijoita. sävellyksiään tarinankerronnalla: karjalaiset, evakkoisältä kuullut tarinat heräävät Törmälän arvopohja on kristillinen ja se tunnetaan omaleimaisista ja laadukkaista palveluistaan hyvin hoidetussa ja luonnonkauniissa ympäristössä. Törmälä henkiin ja kuulija pääsee matkalle konsertin mielenmaisemaan. Syrjälän isänisä Paavo Kauhanen oli rajakarjalainen vanhan soittoperinteen kante- vastaanottaa ja palvelee asiakkaansa leensoittaja. Modernina nykypolven lämminhenkisesti ja talonpoikaisperinteitä kunnioittaen. Liiketoiminta huomioi kestävän kehityksen ja suosii ravintolapalveluissa lähiruokaa. muusikkona ja kanteleen uudistajana Syrjälää on kiehtonut ajatus sukupolvien ketjusta, jossa kantele siirtyy eteenpäin, mutta musiikki muuttaa muotoaan. Törmälä on hiljaisuuden, Lunkula-konsertissa tulevat kohtaamisen ja kasvun paikka. Samalla se on luontomatkailijan, Itsenäisyyspäivän esiin kanteleen erilaiset puolet ja se yllättää myös retkeilijän viikonloppuna lyömäsoittimena, jota soite- ja kalastajin unelmapaikka ja yritysten ja yhteisöjen elämyspaikka. Vanhan koskenpappilan hiljaisuus puhuu törmälässä kuullaan kantelekonsertti. taan erilaisilla arkisilla esineillä, kuten neulepuikolla ja maalipensselillä. Syrjälä onkin kehittänyt kanteleelle ja kutsuu olemaan. Joulukuussa vietettävä Hiljaisuuden pikkujoulu on kaiken kansan ja perheiden jouluun laskeutumisen lauantai. Jouluateria kiireettömyydessä perheen kanssa, lasten syömiset ei maksa mitään. Nokipannukahvit riihellä, pieni vaellus hiljaisuuden polkua yllätysrastein hämäränhyssyssä ja päätteeksi kirkkohetki Törmälän kirkossa. Siitä voi joulu alkaa. uudenlaisia soittotapoja, jotka avaavat kuulijan korville erikoislaatuisen äänimaailman. Musiikin tunnelmat ja vaikutteet vaihtelevat kansanmusiikkiteemoista nykymusiikkiin, improvisaatio on tärkeässä roolissa. Törmälässä vietetään myös joulua. Valmis joulu notkuvien pitopöytien ääressä, kiireettömästi, on varteen otettava vaihtoehto. Törmälä on ihmisten paikka. Isenäisyyspäivän viikonloppuna Väentuvan kotoisaan ruokapaikkaan kuullaan Törmälässä kantelekonsertti, sävellystyö, joka on Pauliina Syrjälän ensimmäinen tohtorintutkintokonsertti ja se on esitetty Helsingissä lokakuussa. Lunkula on kantelekonsertti, jonka mahtuu 60 ruokailijaa. Vanhaan kivinavettaan rakennettuun kirkkoon mahtuu 90 ihmistä. Majoittumaan sopii 60 ihmistä ja rantasauna tarjoaa makoisat löylyt isommallekin saunojaporukalle. 11

12 RAUTALAMMIN KUNTA TIEDOTTAA NUORISO-, VAPAA-AIKA- JA KULTTUURITOIMISTOT Muuttivat kunnanviraston alakertaan Vs. vapaa-ajansihteeri Anni Pihlin, kirjasto-kulttuurisihteeri Seija Vuorimaan ja etsivän nuorisotyöntekijä Anne Haukan toimistot löytyvät nyt kunnanviraston alakerrasta, jonne kulkemaan pääsee niin ylä- kuin alaovenkin kautta. Kunnan nuoriso-, vapaa-aika- ja kulttuuritoimistot ovat muuttaneet kirjaston tiloista kunnanviraston alakertaan. Paljon liikkeellä Nuokulla ratkotaan syksyn mittaan mestaruuksia biljardissa, änärissä ja Singstarissa. Toimintaa on suunnitteilla myös joulu- ja hiihtolo- olevat työntekijät tavoittaa mien ajaksi. parhaiten sopimalla tapaamisesta puhelimitse. Viereisessä huoneessa toimistoaan pitää etsivä nuorisotyöntekijä Anne Haukka. Hän kertoo ilahtuneensa - Toimisto on täällä, mutta tosi siitä, että nuoret ovat löy- paljon ollaan liikkeellä ja esimerkiksi täneet etsivän nuorisotyöntekijän nuokulla, vs. vapaa-ajansihteeri Anni Pihl kertoo. Pihl toimii Minna Laitisen vuorotteluvapaan sijaisena alkavan talven ajan. Hän kertoo, että alkamassa on esimerkiksi suuri yläkoulu- palvelut ja ottavat yhteyttä myös omaaloitteisesti. - Facebook on noussut yllättävän merkittäväksi yhteydenpitokanavaksi. Netissä voi olla parhaillaan neljäkin nuorta yhtä aikaa ja lukioikäisille asiakkaana, Haukka Toimisto on täällä, tarkoitettu mediataitojen ABC -koulutus. Etsivä nuorisotyö kertoo. mutta tosi paljon ollaan liikkeellä ja Aloitustapaaminen esimerkiksi nuokulla. on kuluneen vuoden ai- on torstaina kana löytänyt paikkansa Osallistuminen on osana nuorille tarjottavia maksutonta, käytetyistä materiaaleista peritään pieni korvaus. palveluita ja myös tulokset ovat olleet hyviä. KULTTUURITOIMISTO PALVELEE ALKUVIIKOSTA Puolet Seija Vuorimaan työajasta kuluu kulttuurisihteerin töissä, puolet kirjaston asiakaspalvelutehtävissä. - Kulttuuritoimen asioissa olen parhaiten käytettävissä alkuviikosta. Loppuviikot olen töissä kirjastossa, Vuorimaa kertoo. - Mutta paljon olen myös liikkeellä, joten jos ovi on kiinni, kannattaa sopia tapaamisesta puhelimitse, hän jatkaa. Vuorimaa toivoo, että kaikki tapahtumanjärjestäjät ilmoittaisivat tapahtumansa kunnan tapahtumakalenteriin. - Sieltä tapahtumat saadaan kerättyä mukaan mahdolliseen yhteismarkkinointiin. Ja kun tapahtumakalenteri on ajan tasalla, on sieltä helppo tarkistaa onko suunnitellulle tapahtuma-ajankohdalle päällekkäisyyksiä, Vuorimaa kertoo. TIEDOT AJANTASALLE YHDISTYSREKISTERIIN JA TAPAHTUMAKALENTERIIN Kunnan internetsivuilla on yhdistysrekisteri, johon kaikkien paikkakunnalla toimivien yhdistysten toivotaan ilmoittavan perustiedot yhdistyksestä sekä puheenjohtajan ja sihteerin yhteystiedot. Yhdistysrekisteri löytyy vasemmasta palkista kohdasta Yhdistykset. Alempana samassa reunassa on kohta Ilmoita yhdistys, jonka kautta pääsee ilmoittamaan tiedot yhdistyksistä. Ajantasaiset tiedot ovat tärkeitä esimerkiksi kunnan ja yhdistysten välisen yhteydenpidon vuoksi. Kunnan internetsivuilla on myös tapahtumakalenteri, johon toivotaan tietoa kaikista Rautalammilla järjestettävistä yleisötapahtumista. Tapahtumakalenterista tapahtumien tiedot voidaan kerätä esimerkiksi kunnan yhteismarkkinointiin. Tapahtumanjärjestäjän näkökulmasta keskitetty kalenteri on helppo keino välttää päällekkäisyydet. KUNTA TARJOAA JOULUKONSERTIN KAIKILLE KUNTALAISILLE Rautalammin kunta tarjoaa Maailman joulu -konsertin henkilökunnalleen sekä kaikillle kuntalaisille. Yhteistyössä Rautalammin seurakunnan kanssa järjestettävässä konsertissa esiintyy ukrainalainen a capella -lauluyhtye Simnot. Maailman joulu -konsertti Rautalammin kirkossa kuullaan tiistaina kello 14 ja sinne on kaikilla vapaa pääsy. VEROIHIN KOROTUKSIA 2014 Kunnanvaltuusto päätti kokouksessaan viime tiistaina, että tuloveroprosentti vuonna 2014 on 21,50. Veroprosentti tällä hetkellä on 20,50. Sen nostaminen on välttämätöntä kuntien tulevien valtionosuusleikkausten sekä taloudellisen taantuman vuoksi. Vakituisen asuinrakennuksen kiinteistöveroprosentti nousee 0,55:stä 0,70:ään ja muiden asuinrakennusten kiinteistöveroprosentti 1,15:stä 1,30:een. Yleinen kiinteistöveroprosentti pysyi ennallaan yhdessä prosentissa. Veronkorotuksen myötä kiinteistöveron tuotto kasvaa vuositasolla noin euroa. 12 Yrittäjien ilta RAUTALAMMIN MUSEOLLA tiistaina klo 18 Teemana palveluiden ja kylänraitin ilmeen kukoistaminen tarinoita hyödyntäen. Ilmoittaudu mukaan mennessä jarna.kaplas@rautalampi.fi. TERVETULOA! Maailman joulu -konsertti Rautalammin kirkossa tiistaina klo 14 A capella -lauluyhtye Simnot Ukrainasta esiintyy. Vapaa pääsy! Tervetuloa rauhoittumaan hetkeksi arjen kiireistä. Järj. Rautalammin kunta ja seurakunta Joulun avaus RAUTALAMMILLA lauantaina Perinteiset joulumyyjäiset koululla, kunnan tarjoama joulupuuro. Avoimet ovat museolla ja Pentinpellon päiväkodilla. Tonttukulkue ja paljon muuta. Lue lisää tämän lehden takakannesta. Mediataitojen ABC -kurssi yläkoulu- ja lukioikäisille nuorille Aiheina valokuvaus, elokuva ja mediatyö. Kurssi toteutetaan talven aikana. Lisätiedot ja ilmoittautumiset Annille mennessä anni.pihl@rautalampi.fi

13 Mad Hatter s Den julkaisi debyyttialbuminsa Welcome to the Den. Rautalampilainen metallimusiikki kiinnostaa myös ulkomailla Melodista heviä soittava Mad Hatter s Den bändi on julkaissut ensimmäisen pitkäsoittonsa Welcome to the Den. Bändin molemmat kitaristit Jaakko Hänninen ja Kari Korhonen, sekä kosketinsoittaja Petja Puumalainen ovat kotoisin Rautalammilta. -Tämä bändi perustettiin vuonna 2010, mutta oikeastaan kaikki sai alkunsa jo 80-luvulla, kun alettiin soitella porukalla Karin kanssa, kitaristi ja biisintekijä Jaakko Hänninen muistelee. Ennen Mad Hatter s Deniä kaverukset soittivat yhdessä Coverslaves-nimisessä Iron Maidenin biisejä esittäneessä bändissä. Siinä sivussa alkoi syntyä myös omia biisejä. Mad Hatter s Denin musiikkia Hänninen kuvailee melodiseksi heviksi, jossa kuuluu paljon vaikutteita kasarihevin esikuvilta. Hän lupailee levyn sisältävän monenlaisia tyylejä ja vaikutteita 70-luvun progeilusta tuoreempaa sankariheviin. Tuore levy on saanut varsin mairittelevia arvosteluja metallimusiikkipiireissä. Levy on noteerattu myös ulkomailla. Soittoaikaa on tullut muunmuassa Heavier Than Metal -radio-ohjelmassa Skotlannissa. Bändi aloitti viikko sitten kymmenen keikan mittaisen levynjulkistuskiertueen, joka saapuu myös Mortoniin Rautalammille lauantaina KAIVINKONETYÖT tonnin pyörä- ja telakoneilla Koneurakointi Sami Lehmonen Rautalampi Psykiatrian erikoislääkäri Anu Hirvonen Vastaanotto: Kuopiontie 22, Rautalampi Ajanvaraus maanantaisin klo Puh ERIKOISHAMMASTEKNIKKO Harri Ikävalko Asemakatu Suonenjoki (017) IMUAUTOPALVELUT KAIVOJEN TYHJENNYKSET Jari Pietiläinen nuohooja.pietilainen@hotmail.fi Soita Sami Lehmonen Sisä-Savon Nuohouspalvelu Oy Konnekoskentie 251 B Rautalampi Tero Hiltunen nuohooja.hiltunen@hotmail.fi JT PARKETTITYÖT Hionta, lakkaus, petsaukset Asennus- ja korjaustyöt Sisäremontit, sauna- ja suihkuremontit Asuntoautovuokraus Soita Jarmolle OSTETAAN / NOUDETAAN Rauta- ja peltiromua Autot, maatalouskoneet ym. Akut, jalometallit (Kupari, rst., alumiini) Romutustodistukset Renkaiden vastaanotto T:mi HM Korhonen Herrantie 1073, Rautalampi Ympäristöluvan omaava yritys 13

14 Kyliltä kuultua: Jussi kinkerikyydissä Rautalammin Ihalaiskylän Kannaksessa koitti 1910-luvun alussa kinkeripäivä. Isäntä Juho Jäntti lähetti varhain aamulla rengin ja 15-vuotiaan Jussi-poikansa kahden reen kanssa hakemaan papin ja lukkarin edellisestä kinkeripaikasta naapurikylän Häkkilästä. Häkkilässä ei ihan heti oltu valmiina lähtemään rekimatkalle, joten kyytimiehet joutuivat hetken odottelemaan talon väentuvassa. Siellä talon vanha työmies kertoi hauskan tapahtuman aiemmasta vuosien takaisesta kinkeritapahtumasta tässä talossa. Kirkkoherra Koivisto ja kanttori Hytönen olivat yöpyneet talon vieraskamarissa. Aamulla oli vieraita varten laitettu isolle tarjottimelle kahvitarvikkeet makupaloineen. Kun oven takaa kuunnellen arveltiin oikean hetken olevan käsillä, oli tarjoilijapiika valmis viemään tarjottimen sisään. Kun koputuksen jälkeen kuultiin sisään-huuto, avattiin ovi. Tarjoilija toivotti hyvän huomenen, vilkaisi ympäri huonetta ja havaitsi kevyesti peitetyt sängyt sopiviksi paikoiksi laskea tarjotin. Niinpä hän kysyi: Kummalle sijalle minä tuon tämän tarjottimen? Hytönen oli heti tilanteen tasalla. Vie vua tuolle isolle sialle. (Noihin aikoihin Rautalammin seurakunnan kappalaisena olleen Wilhelm Palmrothin poika Reino kertoo kirjassaan Kuin vierivä virta ison miehen Koiviston painaneen 152 kiloa.) Kun nyt Häkkilästä lähdettiin ajamaan kohti Kannasta, ajoi Jussi edellä reessään vain iso seurakunnan matka-arkku, joka sisälsi kaikki tarpeelliset kirkolliset kirjat ja tarvikkeet. Perässä laitareessä istuivat rovasti ja kanttori sekä kuskilaudalla ohjaksissa renki. Kun Myhin-järven eteläpäässä oltiin laskutumassa jäätielle, oli Jussi sen verran huolimaton, että ajoi reen tien reunan kiveen niin, että reki kallistui ja arkku pyörähti ympäri hankeen. Molemmat hevoset pysäytettiin. Koivisto sanoi kuskille ja kanttorille: Menkää hyvät miehet auttaman poikaa! Eihän se jaksa yksin nostaa tuota matka-arkkua. Kun saavuttiin Kannaksen pihaan, tuli Juho-isäntä pihalle vastaan. Heti Koivisto kertoi Jussi-pojan panneen seurakunnan asiat ylösalaisin tuolla järven toisessa päässä. Jussi joutui nolona kuuntelemaan kuvauksen tapahtuneesta. Aarne Hirvosen eno Jussi Jäntti kertoi näistä tapahtumista 1970-luvulla. Aarne Hirvonen Miesartistin keski-ikä Olavi Virta 57 v. Kari Tapio 65 v. Tapio Rautavaara 64 v. Taisto Tammi 34 v. Topi Sorsakoski 58 v. Juice Leskinen 56 v. Rauli Badding Somerjoki 39 v. Irwin Goodman 47 v. Junnu Vainio 52 v. Jamppa Tuominen 49 v. Kirka Babitzin 57 v. Pitäisiköhän lopettaa laulaminen, se on näemmä hengenvaarallista puuhaa. Elinvuosia näkyy näille kaikkein kovimmille karttuneen huomattavasti vähemmän kuin keskimäärin suomalaisille. Löytyy kosolti myös muita yhteisiä piirteitä: Jokainen on ollut Taiteilija isolla Teellä. Siihen meininkiin kuuluvat tietyt elämäntavat tai ainakin kuuluivat, nykyään tilanne alkaa olla toisenlainen. Rankka keikkailu raskaine huveineen, epäsäännölliset työajat, välillä surkeat olosuhteet ja selkään taputtelevat ryyppyjä tarjoavat ihailijat saattelivat heidät mullan alle aivan liian aikaisin. Jokaisella laulajalla olisi vielä ollut melkoisesti annettavaa. Paria poikkeusta lukuun ottamatta artistit kaatuivat saappaat jalassa seisovilta jaloiltaan tai vain lyhyen aikaa sairastettuaan. Jokainen todennäköisesti mielsi ainakin alitajunnassaan, että matka tulee päättymään normaalia aikaisemmin, mikäli tyyli ei muutu. Liekö sitten ollut edes suuria haluja hidastaa lähtölaskentaa. Riskit tiedettiin, siitä huolimatta tupakkalakot eivät pitkiä aikoja kestäneet ja korkki oli avattava ajoittain. Tai sitten elämä muuttui terveellisemmäksi vähän liian myöhään. Suomen parhaita tulkitsijoita yhdisti myös moni muu seikka. He kaikki olivat älykkäitä, luovia ihmisiä. Nuotti- tai sanoituskynä pysyi mainiosti kädessä, syntyi runokirjoja, kolumneja ja muuta kirjallista tuotantoa. Joku oli kaikkea, mistä tavallinen ihminen haaveilee: olympiavoittaja, maailmanmestari, elokuvanäyttelijä, sodan käynyt sankari, säveltäjä, sanoittaja, laulaja ja lisäksi raamikas komea suomalainen kansanmies. Minulle kerrottiin Tapsan käyneen esiintymässä 1950-luvun lopussa Rautalammin Osuuskaupan tilaisuudessa. Taiteilija yöpyi meillä. Olin kuulemma esitellyt piirrostani vieraallemme. Hän kiipesi seisomaan sohvalle, kiinnitti väsäämäni teoksen nastalla lakilistan viereen ja sanoi sen nyt olevan äitini ulottumattomissa. Olin ollut tohkeissani moisesta arvostuksesta. Suomalaiset rakastivat heitä. Jokainen oli omine virheineen ja puutteineen yksi meistä. Jos jossakin uran vaiheessa alkoi esiintyä tähden elkeitä, palauttivat ihailijat ja eritoten lehdistö diivan takaisin normaalien eläjien kastiin. Tietty renttumaisuus ja jopa humalassa esiintyminen hyväksyttiin vielä luvuilla, sillä samalla tavalla elelivät maassamme niin herrat kuin työmiehet. Nämä taiteilijat olivat rehellisiä ja tunnustivat mokansa - suomalaiset ovat aina arvostaneet rehtiyttä. Nykyään saa lukea monenlaisia tarinoita ja selvityksiä, kun julkkiksen auto on muljahtanut kännisen kuskin käsistä kaselikkoon tai raittiuslupauksen tehnyt duo on vetänyt Kanarian saarilla sepalus auki lauluksi tarkoitettuja sekavia mökellyksiä. Kari Tapio kärsi eniten, kun läheiset murehtivat hänen hölmöilyjään. Kari kertoi kerran minulle, miten vanha Elli-äiti Suonenjoella oli marmattanut pojalleen: Sua hävetä silimät piästään, kun tuas olj kirjotus Ilta-Sanomissa Sinun ryyppyreissuistas. Ei ilikiä kaappaan männä! Monet nykyiset megasuositut tähdet ovat laittaneet pullot kiinni. Rokkikukot kertovat lehtien palstoilla harrastavansa murtomaahiihtoa. Puhdasverisiä pelkästään perinteistä ohjelmistoa esittäviä hyvin menestyviä iskelmälaulajia ei miesten puolella tällä hetkellä juuri ole. On yhtyeiden solisteja tai sitten levytetään vain omaa tuotantoa. Vanhan liiton miehet, jotka vielä maallista maantietä tallaavat, ovat vähentäneet huomattavasti keikkailuaan täytettyään 70 vuotta. Edesmenneet artistit uskalsivat elää täysipainoista elämää. Keskimääräistä lyhyemmän taipaleen sisältö korvasi elämättä jääneet päivät. Sanotaan näyttelijöiden haluavan kuolla näyttämölle. Melkein näin kävi ystävälleni Kari Jalkaselle. Pitkä, raskas ja kuluttava konserttikiertue oli kesken, itsenäisyyspäivän jälkeen piti palata pienen tauon jälkeen estradille. Joulukonsertit kirkoissa olivat tulossa. Marraskuun lopulla kyselin, miten kunto kestää ja laulu kulkee. Vastaus kuului: Ajaminen väsyttää, selkään koskee, ääni on kunnossa ja saleissa ilmeisesti huonot penkit, kun ihmiset nousevat joukolla välillä seisomaan toi taksi sydänkohtaukseen kuolleen miehen Espoon kotiin. Seuraavana päivänä olisi ollut keikka. Juuristaan ylpeä Rautalammilla syntynyt Jussi-Pekka Lämsä on Helsingin poliisilaitoksen operaatiopäällikkö. 14 Uutiset suoraan omalle Facebooktai Twitter-sivulle! rautalampilehti rautalampilehti