Hannu Hurme MEILLE VAI TEILLE 70 VUODE

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Hannu Hurme MEILLE VAI TEILLE 70 VUODE"

Transkriptio

1 Hannu Hurme MEILLE VAI TEILLE N HA 70LL VUIN OD EN NO LLINEN 70 VUODE OVDÄEÄNNTÖ 0DVEUN K7Ä 1

2 2

3 JOHDANNOKSI Seurakunnallisen hallinnon mallina Turussa ja Kaarinassa käytössä oleva yhtymämalli on osoittautunut monella tavalla ongelmalliseksi. Toisaalta hallinnon, kiinteistöhuollon, talouden sekä seurakuntakohtaisesti epätarkoituksenmukaisesti tai vaikeasti hoidettavien toimintojen keskittäminen tukipalveluiksi yhtymään vapauttaa seurakunnat suorittamaan omaa perustyötään evankeliumin sanoman pitämisestä kirkkaana kaupunkien asukkaiden keskuudessa. Toisaalta parokiaaliseen maalaisseurakunta-ajatukseen tottuneiden paikallisseurakuntatason työntekijöiden ja luottamushenkilöiden mielestä ei kirkkolain ja pitkän kirkollisen perinteen mukainen vahvan itsenäisen seurakunnan malli kaikilta osin yhtymämallissa toteudu. Tilanne on synnyttänyt päättymättömän keskustelun vallan rajoista. Nuorisotyön osalta tätä keskustelua on nyt käyty seitsemänkymmenen vuoden ajan. Oheinen yhteenveto näistä keskusteluista perustuu yhtymätasolla asiaa pohtineiden lukuisten työryhmien ja toimikuntien raportteihin. Lähtökuopasta on usein noustu. Ja niihin on usein palattu. Sukupolvi toisensa jälkeen. Keskustelu jatkuu. Mielenkiintoisia lukuhetkiä niiden menneen maailman keskustelujen parissa, joiden jatkona tämän päivän kädenväännöt ovat. Turussa Hannu Hurme Kasvatustoimen johtaja 3

4 1. SEITSEMÄNKYMMENEN VUODEN KESKUSTELU 4 YHTEENVETO Yhtymätason nuorisotyön ja paikallisseurakuntien suhteista on käyty jatkuvaa keskustelua jo noin seitsemänkymmenen vuoden ajan. Keskustelu yhteistyön tarpeesta käynnistyi vuosina , jolloin aiemmin nuorisotyöstä yksin vastanneet nuorisopapit siirtyivät tekemään myös muita pappien töitä ja nuorisotyöntekijöitä alettiin palkata seurakuntien palvelukseen. Vuosina tavoiteltiin Ilmo Kalkkaan toimikunnan työn pohjalta laajaa yhteistyötä vuonna 1956 perustetun nuorisotyökeskuksen ja nuorisotyöneuvottelukunnan avulla. Yhteistyö ei kuitenkaan koskaan toteutunut suunnitellulla tavalla osan papeista jäätyä pois nuorisotyökeskuksen toiminnasta seurakuntien valittua siihen nuorisotyötoimikuntiensa edustajiksi maallikkojen sijaan nuoriso-ohjaajansa. Nuorisotyöneuvottelukunnan piti koostua nuorisotyökeskuksesta lisättynä päätoimisilla nuoriso-ohjaajilla, mutta näiden tultua valituiksi nuorisotyökeskukseen, muuttui nuorisotyöneuvottelukunta vapaaehtoisten mammuttikokoukseksi joka hiljalleen hiipui omaan mahdottomuuteensa. Nuorisotyökeskus perustettiin pastori Lasse Urhon ja nuorisonohjaaja Jorma Kivikon vuonna 1962 tekemän aloitteen pohjalta ja aloitti toimintansa Aloitteen mukaan nuorisotyökeskuksen perustaminen ei poistaisi seurakuntien vastuuta omasta nuorisotyöstään, vaan kysymykseen tulevat tehtävät, jotka vaativat pitkäaikaista suunnittelua ja määrätietoisesti johdettua yhteistyötä. Keskusta perustaessaan kirkkovaltuusto näki sen tehtävänä asiantuntijaorganisaationa toimimisen hahmotellessaan sen keskeisiksi tehtäviksi toimia seurakuntien nuorisotyön kaikinpuoliseksi kehittämiseksi, toimia seurakunnallisen nuorisotyön suunnittelevana, neuvoaantavana ja ohjaavana elimenä sekä tukea eri seurakuntien nuorisotyötä järjestämällä koulutustoimintaa kurssien ym muodossa. Suuri keskustelu kasvatusasiain keskuksen ja paikallisseurakuntien hallinnollisista ja toiminnallisista suhteista käynnistyi vuonna 1968 ja päättyi vuonna 1995 status quon toteamiseen, joskin senkin jälkeen aihepiiriä eri toimikuntien työskentelyssä aika ajoin on sivuttu.

5 Veikko Hankomäen toimikunta esitti vuona 1968 nuorisotyökeskukselle laajempaa linjaorganisaation asemaa, totesi, että leikkikoulutoiminta (sittemmin päiväkerho) on alusta asti muodostunut yhtymän työmuodoksi ja että pyhäkoulutyötä tulee tulevaisuudessakin johtaa paikallisseurakunnittain. Jengien tutkijana mainetta niittänyt Rafael Helanko oli keskeisenä vaikuttajana toimikunnassa, joka 1971 esitti selektiivi-periaatteen ottamista käyttöön Turussa: nuorisotyön johto olisi kokonaan keskitettävä nuorisokeskukselle. Tällä tavoin voitaisiin parhaiten toteuttaa nuorisotyön päämääriä ja käyttää palkattua työvoimaa tehokkaammin kuin nykyisin. Toimikunta pohti myös nuorisohuollon (erityisnuorisotyö tai nuorisodiakonia) ottamista uudeksi työmuodoksi. Erityisnuorisotyö käynnistyikin vuonna 1974, jolloin teologian ylioppilas Antti Koponen toimi Turun seurakuntien ensimmäisenä yhteisenä erityisnuorisotyöntekijänä kymmenen kuukauden ajan, Häntä seurasivat ensin FM Riitta Pyysalo ja sitten Kirsi Uotinen. Lausuntokierroksen jälkeen Eero Parvion toimikunta jatkoi organisaatiopohdintaa ja päätyi vuonna 1975 torjumaan selektiiviajatuksen: Kirkollisen toiminnan varsinainen ympäristö on seurakunta. Toimikunta kuitenkin näki myös selektiivimallissa hyviä puolia ja päätyi esittämään kompromissimallia, joka perustui sekä seurakunnalliseen että selektiivissä toteutettavaan työhön ja näiden sujuvaan yhteistyöhön. Toimikunnan käsityksen mukaan selektiivin tehtäviä olisivat yhteinen koulutus, työntekijöiden kokoukset, suhdetoiminta, tiedotus, leirityö, yhteydet kokonaiskirkkoon, partiotyö, nuorisodiakonia, yhteydet koulumaailmaan ja rippikoulutyön tukeminen. Matti Taipaleen toimikunta jatkoi vuonna 1980 keskustelua K-ohjelman nimiin vannoneessa kirkossa. Paikallisseurakunnan asema nähtiin edel-leen keskeisenä. Elämänkaariajattelu pilkotti ainakin rivien välissä. Nuorisotyökeskuksen tehtävät nähtiin entistä asiantuntijavaltaisempina, tehtäviin hahmoteltiin materiaalikeskusta, leiritoiminnan hoitoa ja konsultointia nuorisotiloja suunniteltaessa ja nuorisotyönohjaajien sijaiskysymysten hoitoa. Uutena virkana ja työalana esitettiin nuorisomuusikkoa, johon tehtävään Pekka Simojoki sittemmin tuli. Jaana Jaakolan työryhmä totesi kasvatusasiain keskuksen ja paikallisseurakuntien suhteiden status quon vuonna Erityisnuorisotyöstä to-dettiin, että erityisnuorisotyö ja siihen liittyvä Saapas-toiminta toteutetaan niin, että seurakuntien yhteinen erityisnuorisotyönohjaaja koordinoi ja ohjaa yhteistä toimintaa lähinnä keskikaupunkialueella ja pitäen myös yhteyksiä koululaitoksen erityisluokkiin. Paikallisseurakuntien työntekijät osallistuvat mahdollisuuksiensa ja valmiuksiensa mukaan tähän toimintaan. Organisaation sinällään todettiin olevan asianmukaisen, ongelmana oli se, että yhteistyön kulttuuria ei oltu saatu aikaan. Vallitsevassa työnjaossa kasvatusasiain keskukselta odotetaan toiminnan peruslinjojen vetämistä, toiminnan koordinointia, yhteistoiminnan järjestämistä, koulutusta ja painopisteiden pohdintaa sekä työn ohjaamista niiden suuntaan. Työntekijöitten erityisosaamista tulisi hyödyntää suunniteltaessa seurakuntien yhteistoimintaa. Samasta ideasta lähti vuonna 1955 liikkeelle koko keskustelu kasvatusasiain keskuksen perustamisesta. Yhtymän virkarakennetoimikunnan esityksessä vuonna 2004 haluttiin keskusteluun nostaa lapsityön ja seurakuntien suhteet. Nuorisotyön työalavastaavuutta pohtineen Heikki Mäntylän toimikunnan esitykseen vuonna 2005 sisältyi ehdotus nuorisotyön johtoryhmästä ja päätoimisten nuorisotyöntekijöitten kokouksesta kasvatusasiain keskuksen ja paikallisseurakuntien yhteistyön parantajina. Dejavou mutta samasta ideasta lähti vuonna 1955 liikkeelle koko keskustelu kasvatusasiain keskuksen perustamisesta. 5

6 KESKUSTELU KÄYNNISTYY Nuorisotyö oli alun perin paikallisseurakuntien toimintaa, jota hoiti tätä toimintaa varten palkattu nuorisopappi. Tämä sotien jälkeen vakiintunut käytäntö muuttui nuorisopappien työnkuvan laajetessa pelkän nuorisotyön lisäksi käsittämään kaiken seurakuntatyön. Seurakuntiin alettiin perustaa nuorisotyöntekijöitten virkoja ja ennen nuorisopapille kuuluneet työtehtävät jäivät entistä enemmän näiden hoidettaviksi. Työntekijäresurssien lisäämisestä huolimatta nuorisotyö oli vapaaehtoispainotteista. Tilastojen mukaan vuoden 1966 lopussa oli nuorisotyön piirissä nuorta ja heitä johtamassa 500 vapaaehtoista nuorisotyöntekijää. Laajempi keskustelu nuorisotyön toteuttamisen tavasta Turussa virisi tämän kehityksen pohjalta TAVOITTEENA LAAJA YHTEISTYÖ Yhteinen kirkkovaltuusto asetti vuonna 1955 toimikunnan pohtimaan nuorisotyön tehostamista. Lakitieteen lisensiaatti Ilmo Kalkkaan johdolla toiminut toimikunta perusteli erityisen nuorisotyökeskuksen perustamista seuraavasti: 1. seurakuntien väliset rajat varsinaisella kaupunkialueella ovat käytännössä vain muodollisia varsinkin niin kauan kuin ei ole toteutettu pakkoa olla kirjoilla siinä seurakunnassa, jonka alueella asianomainen asuu, 2. suuremman työtehon saamiseksi ja entistä suurempien joukkojen saavuttamiseksi tarvitaan entistä enemmän seurakuntien nuorisotyön yhteissuunnittelua, yhteistoimintaa ja yhteisesiintymistä, 3. vapaaehtoisten työntekijöiden koulutusta voidaan parhaiten hoitaa kaikkien seurakuntien yhteisen elimen kautta, 4. eri seurakuntien nuorisotyön määrärahojen jakaantuminen voi tapahtua tasapuolisemmin, kun otetaan huomioon koko kaupungin alue, 5. nuorten kesäkotitoiminnan saattaminen määrätyn, pysyvän elimen suunniteltavaksi ja ohjattavaksi olisi kaikille eduksi, 6. työvälinevaraston (filmit, rainat, esityskojeet, monistuskoneet ym.) hoito ja lainaus sekä lainausten välittäminen eri seurakuntien varastoista olisi saatava pysyvän elimen haltuun, 7. yhteydenpito erilaisiin kirkollisiin ja kunnallisiin nuorisotyöelimiin sekä muihin järjestöihin helpottuu keskityksen kautta, 8. yhteyden saaminen kaupunkiin muuttaneeseen nuorisoon sen opastamiseksi seurakuntien nuorisotyön piiriin kaipaa yhteisen elimen toimenpiteitä.

7 NUORISOTYÖ- KESKUS PERUSTETAAN Aloitteen Seurakuntien nuorisotoimiston perustamiseen tekivät allekirjoittamallaan kirjeellä pastori Lasse Urho ja nuorisonohjaaja Jorma Kivikko. Aloitteen mukaan seurakunnallinen nuorisotyö on uusien työkeskusten rakentamisen ja työvoiman vakinaistamisen vuoksi huomattavasti laajentunut. Työn keskittämiseksi ja yhteyksien luomiseksi eri seurakuntien välille, sekä työn tehostamiseksi tarvittaisiin seurakunnallinen nuorisotoimisto. Nuorisotyökeskuksen perustaminen ei poistaisi seurakuntien vastuuta omasta nuorisotyöstään, vaan kysymykseen tulevat tehtävät, jotka vaativat pitkäaikaista suunnittelua ja määrätietoisesti johdettua yhteistyötä. Uuden toimiston tehtäviksi hahmoteltiin koulutusta, kursseja, opintomatkoja, käsikirjastoa, nuorten ja työntekijöiden neuvontatehtäviä, tiedotusta ja työntekijätapaamisia. Henkilöstöksi ehdotettiin nuorisopappia sekä naisja miespuolista nuorisonohjaajaa. Mietintö ei toteutunut nuorisotyökeskuksen osalta toimikunnan esittämässä muodossa. Tosin vuonna 1956 perustettiin nuorisotyökeskus ja nuorisotyöneuvottelukunta, mutta nuorisotyökeskus jäi kokonaan ilman sitä varten palkattua henkilökuntaa. Päätöksen mukaan piti nuorisotyökeskuksen muodostua siihen palkattujen työntekijöiden lisäksi siten, että siihen kuuluisi kunkin seurakunnan nuorisotyöstä vastaavat papit sekä yksi nuorisotyötoimikunnan edustaja kustakin seurakunnasta. Seurakuntien valittua keskukseen nuorisotyötoimikunnan edustajaksi nuoriso-ohjaajansa ja osan papeista jäätyä pois keskuksen toiminnasta, siihen jäi kolme pappia ja kaikki nuoriso-ohjaajat. Sen toiminta vesittyi kuukausittaiseksi työneuvotteluksi. Nuorisotyöneuvottelukunnan piti muodostua nuorisotyökeskuksesta lisättynä päätoimisilla nuorisoohjaajilla ja sen piti kokoontua vähintään kaksi kertaa vuodessa. Tämä neuvottelukunta menetti merkityksensä nuoriso-ohjaajien tultua valituksi nuorisotyökeskuksen jäseniksi. Tilalle tuli vapaaehtoistyöntekijöitä ja kokous muodostui parhaillaan parin sadan osallistujan tilaisuudeksi, jonka kokoukset hiljalleen päättyivät omaan mahdottomuuteensa. Kirjeen pohjalta kirkkovaltuusto perusti toimikunnan laatimaan esitystä seurakuntien nuorisotoimiston perustamisesta sekä ehdotusta nuorisotoimiston johtosäännöksi. Toimikuntaan valittiin filosofian maisteri Jouko Kivisaari, filosofian maisteri Usko Puustinen, varatuomari Tauno Maijala, kirkkoherra Timo Rusama (pj) ja varatuomari Veikko Hankomäki. Toimikunnan sihteerinä toimi seurakuntien lakimies Urpo Rastimo. Toimikunnan päivätystä raportista pyydetyissä seurakuntien lausunnoissa pohdittiin uuden keskuksen työntekijöiden pätevyysvaatimuksia ja toimiston tehtävien laajuutta. Eräissä lausunnoissa haluttiin myös pyhäkoulutyö liittää uuden yksikön toimialaan. 7

8 8 Toisissa pohdittiin seurakuntien ja yhtymätason toimijan työnjakoa: Kyrkorådet förutsätter uttryckligen att församlingens rätt, att själv på lämpligaste sätt utgestalta, organisera och leda sitt ungdomsarbete, icke åsidosättes (Abo svenska). Nuorisotyökeskuksen suhde seurakuntien kirkkoneuvostoihin ja seurakuntien nuorisotyötoimikuntiin ei käy riittävästi esille johtosääntöuudistuksesta ja jää ristiriitaiseksi ellei --- johtokunnan jäsenten vaalia siirretä kirkkovaltuustolta kirkkoneuvostoille. Pyhäkoulutyö jäi seurakuntiin, johtokunnan valinta, kirkkoneuvostoja kuunnellen, kirkkovaltuustolle, kesäkoti- ja leiritoiminta rajattiin vain nuorten toimintaan. Päätös Turun ev. lut. seurakuntien nuorisotyökeskuksen perustamisesta tehtiin kirkkovaltuustossa Uuden yksikön johtosäännön mukaan Nuorisotyökeskuksen johtokunta koostui jokaisen seurakunnan nuorisotyöhön perehtyneestä edustajasta, joka ei kuitenkaan saanut olla nuorisotyönohjaaja, nuorisotyöntekijöitten valitsemasta edustajasta ja nuorisotyökeskuksen johtajasta, joka samalla toimi sihteerinä. Johtokunnan keskeisinä tehtävinä oli toimia seurakuntien nuorisotyön kaikinpuoliseksi kehittämiseksi, toimia seurakunnallisen nuorisotyön suunnittelevana, neuvoa-antavana ja ohjaavana elimenä sekä tukea eri seurakuntien nuorisotyötä järjestämällä koulutustoimintaa kurssien ym muodossa. Nuorisotyökeskuksen henkilöstön johtosääntö määritteli: Nuorisotyökeskuksen henkilökunnan muodostavat nuorisotyökeskuksen johtaja ja tarpeellinen määrä muuta henkilökuntaa. Johtajan tulee olla teologian kandidaattitutkinnon tai sitä vastaavan yliopistollisen loppututkinnon suorittanut ja perehtynyt seurakunnalliseen nuorisotyöhön. Turun ev. lut. seurakuntien Nuorisotyökeskus aloitti toimintansa Nuorisotyökeskuksen ensimmäisen toimintakertomuksen (vuodelta 1964) mukaan: Nuorisotyökeskuksen toiminnan alkuaika oli lähinnä työn linjoja etsivää. Päähuomio on kiinnitetty nuorisotyön koulutuksen tehostamiseen sekä seurakuntien nuorisotyön yhteistoimintamuotojen kartoittamiseen ja kehittämiseen. Nuorisotyökeskuksen olemusta seurakuntien yhteistyöelimenä korosti johtokunnan kokoonpano, johon kuului edustaja kustakin yhteistaloudessa olevasta seurakunnasta, nuorisotyöntekijäin edustaja sekä sihteerinä Nuorisotyökeskuksen johtaja. Nuorisotyökeskuksen henkilöstön muodostivat keskuksen johtaja, pastori Lasse Urho, toimistoapulainen rouva Ulla Rihko sekä seurakuntien leikkikoulujen toiminnanohjaaja, neiti Hillevi Knaapi. Aiemmin mainitun koulutuksen lisäksi Nuorisotyökeskus järjesti yhteisiä tapahtumia, piti yhteyksiä seurakuntiin, hiippakuntaan, kirkkohallitukseen, Turun kaupunkiin, nuorisotyön keskusjärjestöihin, paikallisiin nuorisojärjestöihin, erityisesti partioon koska seurakuntien varhaisnuorisotyössä partiotoiminnalla on huomattava asema sekä koulutoimeen. Kansainvälinen työ ennen muuta Ruhrin alueen Oberhausenin kanssa käynnistyi jatkuakseen 37 vuoden ajan vuoteen Nuorisotyökeskus ryhtyi kokoamaan tilastoja seurakuntien toteuttamasta nuorisotyöstä, joiden mukaan seurakuntien kerhotoimintaan osallistui noin nuorta ja partioon noin nuorta. Seurakuntien nuorisotyön budjettiehdotuksista keskus antoi lausuntonsa.

9 Tulevaisuuden haasteina nähtiin yhteyksien luominen seurakuntien ja koulujen välille, seurakuntien työavun järjestäminen Suomen Kristillisen Ylioppilasliiton Turussa toimivalle opiskelijapastorille ja ammatillisissa oppilaitoksissa opiskelevien hengellisen kasvatuksen tukeminen SELEKTIIVI VAI EI? Veikko Hankomäen toimikunta esittää nuorisotyökeskukselle laajempaa linjaorganisaatioasemaa ( ) Rovasti Niilo Lampi muiden ohella oli jättänyt esityksen pyhäkoulutyön yhteisen organisaation luomisesta Turun seurakuntiin. Turun seurakuntien yhteinen kirkkovaltuusto asetti toimikunnan tutkimaan tekemään sen tarpeellisiksi katsomat ehdotukset seurakuntien nuorisotyön, leikkikoulutoiminnan ja pyhäkoulutyön yhdistämisestä saman johtokunnan alaisiksi. Lisäksi toimikunnan tehtävänä oli antaa lausunto nuorisosihteerin ja koululaispapin virkojen perustamisesta Turun seurakunnille. Toimikunta, johon kuuluivat talousjohtaja Veikko Hankomäki (pj), rouva Salme Koikkalainen, lehtori Sisko Saaristo (sittemmin Raitis), pastori Seppo Seesjärvi, rovasti Toivo Väinölä ja pastori Lasse Urho (siht). antoi raporttinsa Hankomäen työryhmän näkemyksen mukaan, vaikka nuorisotyökeskus käytännössä toimii linjaorganisaationa muun muassa leiri- ja rippikoulutoiminnan osalta, ei nuorisotyökeskuksen voimassa oleva johtosääntö tee nuorisotyökeskuksen johtokunnasta seurakuntien nuorisotyötä johtavaa elintä, vaan ainoastaan tukielin varsinaiselle linjaorganisaatiolle eli paikallisseurakunnille. Työryhmä katsoi, että nuorisotyökeskukselle tulisi luoda linjaorganisaation asema: Käytäntö on osoittanut, että nuorisotyökeskuksella pitäisi nykyistä laajemmin olla linjaorganisaation asema. Tällä tavoin voitaisiin huomattavasti tehostaa esimerkiksi koulutustoimintaa nuorisotyön koko alueella. Hankomäen työryhmä totesi leikkikoulutoiminnan (sittemmin päiväkerho) alkaneen Turussa vuoden 1964 alussa. Raporttia tehtäessä lapsia oli toiminnassa mukana ja opettajia 63. Paikallisseurakunnissa päiväkerhotyötä ei ollut osoitettu kenellekään työntekijälle. Työstä muodostui alusta alkaen yhtymän työmuoto, jota johti oma johtokuntansa ja toiminnanohjaajansa. Yhtymätason organisaatio nähtiin hyvänä: Leikkikoulutoiminta on lyhyenä aikana kehittynyt yhdeksi seurakuntien suurimmista ja suosituimmista työmuodoista. Erityisesti on pantava merkille, että koulutustoiminta, työn valvonta ja ohjaus, hankintojen suorittaminen sekä työn yleinen järjestely on ollut verrattain helposti toteutettavissa, koska työllä on yhteinen johto, joka verrattain itsenäisesti ohjaa toimintaa ja kantaa vastuun kentästä. Pyhäkoulutyön kehittämisestä toimikunta toteaa: että pyhäkoulutyötä on tulevaisuudessakin johdettava paikallisseurakunnittain. --- Seurakuntien yhteisen pyhäkoulutyön organisointi ei saa vaikuttaa lamauttavasti seurakuntien nyt tekemään pyhäkoulutyöhön. Yhteinen lapsityön sihteeri voi olla suunnittelemassa ja ohjaamassa toimintaa sekä tukemassa paikallisseurakuntien vastuunalaisia työntekijöitä. Yhteisen lapsityön sihteerin tulisi olla teologisesti koulutettu. Pyhäkoulu- ja päiväkerhotoiminnan yhteyksien parantamiseksi toimikunta päätyi esittämään, että nuorisotyöjohtokunnan lisäksi olisi pyhäkoulu- ja päiväkerhotoiminnalla yhteinen johtokuntansa. Koululaispapin viran perustamista Turkuun työryhmä piti erittäin tärkeänä ja kiireellisenä ennen muuta ammattikoululaisten kristillisen toiminnan ja kristillisen teinitoiminnan tehostamiseksi. Toimikunnan esitys kirkkovaltuustolle kuului: Edellä esitettyyn viitaten toimikunta esittää kunnioittaen, että kirkkovaltuusto päättäisi hyväksyä oheisen nuorisotyökeskuksen johtosäännön, perustaa lukien Turun seurakuntiin koululaispapin viran perustaa lukien Turun seurakuntiin yhteisen lapsityön sihteerin viran. Vuoden 1970 (täydennys 1972) johtosäännössä pyhäkoulu- ja päiväkerhotoiminnan johtokunta oli muuttunut lapsityön valiokunnaksi, uusista viroista koululaispapin virkaa ei ollut perustettu, mutta lapsityö oli saanut lapsityön sihteerin viran. 9

10 10 Rafael Helangon toimikunta esittää nuorisotyön selektivointia ( ) Turun ev. lut. seurakuntien kirkkohallintokunta asetti toimikunnan, jonka tehtävänä oli laatia ehdotus nuorisotyön kokonaisorganisaatioksi. Toimikunta, ekonomi Lauri Winter (pj), tohtori Rafael Helanko (jonka nimellä toimikunta historiankirjoissa tunnetaan), pastori Risto Heikkilä, pastori Olof Henricson, lehtori Eeva Kastemaa (erosi 6/1970), nuorisonohjaaja Jorma Kivikko, lääket. kand. Ilpo Lahti, koulunjohtaja Markku Vähä-Mäkilä ja nuorisotyökeskuksen johtaja Lasse Urho (siht) päätyi antamassaan raportissa esittämään selektiiviperiaatetta, nuorisotyön keskittämistä yhteisen keskusjohdon alaisuuteen: nuorisotyön johto olisi kokonaan keskitettävä nuorisokeskukselle. Tällä tavoin voitaisiin parhaiten toteuttaa nuorisotyön päämääriä ja käyttää palkattua työvoimaa tehokkaammin kuin nykyisin. Raportissaan toimikunta painottaa kirkon opetustehtävää: Voidaan siis todeta, että kirkon virallisen käsityksen mukaan nuorisoon kohdistuvan seurakuntatyön painopiste on opetuksessa ja sen kautta tapahtuvassa kasvatuksessa. Kun opetustyöllä on näin keskeinen asema kirkon toiminnassa, siihen on myös kiinnitettävä riittävästi huomiota nuorisotyön kokonaisorganisaatiota suunniteltaessa. Muuten nykyisin yhä voimistuva nuorisotyö voi työntää seurakuntien opetustyön toisarvoiseen asemaan. Toimikunta piti tärkeänä myös sitä, että kirkon opetustyön tulisi liittyä saumattomasti koulutusyhteiskunnan funktioon. Erityisnuoriso käynnistyi vuonna Antti Koponen toimi ensimmäisenä erityisnuorisotyöntekijänä. Opetuksen turvaamiseksi toimikunta päätyi esittämään nuorisotyökeskuksen toiminnan jakamista opetustyöhön ja nuorisotyöhön ja koko toiminnan tavoitteeksi: nuorisotyön tehtävänä on ohjata nuorten vertaisryhmissä tapahtuvaa sosiaalistumista. Keskuksen tehtävinä toimikunta esittää uutena työmuotona nuorisohuoltoa (erityisnuorisotyö tai nuorisodiakonia), nuorisotyötä (lapsityö 3-9 v., varhaisnuorisotyö 9-15 v. ja varttuneet nuoret (16 23 v.) ja opetustyötä. Nuorisotyön aluejaoksi toimikunta esitti seurakuntajaon sijaan Turun peruskouluja varten laadittua piirijakoa, joka on tehty koulun ylä-asteita varten kuitenkin sillä poikkeuksella, että ruotsalainen seurakunta muodostaisi oman alueensa. Kullakin alueella olisi vähintään kaksi palkattua nuorisonohjaaja (nainen ja mies), alueneuvosto ja riittävä määrä työpisteitä. Nuorisotyön selektiivin miehitys perustuisi olemassa olevaan henkilöstöön (nuorisonohjaajia 20, nuorisokeskuksessa 4). Lisäksi on jokaisessa seurakunnassa työnjaon perusteella yksi papeista määrätty nuorisotyöstä vastaavaksi papiksi. Toimikunta korostaa, että uudessa organisaatiossa toimivat henkilöt voivat täysin antautua nuorisotyöhön. Erityisnuoriso käynnistyi vuonna 1974, jolloin teologian ylioppilas Antti Koponen toimi Turun seurakuntien ensimmäisenä yhteisenä erityisnuorisotyöntekijänä kymmenen kuukauden ajan, Häntä seurasivat ensin FM Riitta Pyysalo ja sitten Kirsi Uotinen. Toimikunnan raportti, ennakkosuunnitelmien mukaan, lähti lausuntokierrokselle, jonka jälkeen työ jatkui Parvion toimikunnassa.

11 nanohjaajalla, jonka pätevyysvaatimus oli lastentarhanopettajan tutkinto. Nuorisotyökeskuksen johtajan tehtäviin oli liitetty velvoite seurata nuorison elämää Turun seurakuntien alueella ja toimia nuorisotyön kehittämiseksi ajan vaatimusten mukaan sekä yhteydenpito kirkkoherrain kokoukseen. Nuorisosihteeri vastasi koulutuksesta, materiaaleista ja leiritoiminnan järjestelyistä. Lapsityön sihteerin tehtäviin kuuluivat päiväkerho- ja yhteiseen pyhäkoulutyöhön liittyvät asiat. Päiväkerhojen toiminnanohjaaja oli työmuodon operatiivinen johtaja. Eero Parvion toimikunta torjuu ajatuksen selektiivistä ( ) Johtosääntö tarkentuu kv ja Hankomäen ja Helangon toimikuntien ehdotukset jäivät pääosin toteutumatta. Toimikuntien työn jäljet voidaan nähdä nuorisotyökeskuksen johtosäännössä, jota uudistettiin 1970 ja Uudessa johtosäännössä määriteltiin keskuksen toiminta-alue entistä tarkemmin ja laajemmin: Turun ev. lut. seurakunnissa tehtävää lapsi-, varhaisnuoriso- ja varttuneeseen nuorisoon kohdistuvaa työtä varten toimii yhteinen nuorisotyökeskus. Lapsityö käsittää mm. päiväkerhotoiminnan ja pyhäkoulutyön, varhaisnuorisotyö partio- ja kerhotoiminnan. Varttuneen nuorison ohjaaminen tapahtuu rippikouluikäisen ja sitä vanhemman nuorison keskuudessa. Kirkkovaltuuston nelivuotiskausiksi valitseman johtokunnan jäsenet eivät enää edustaneet seurakuntia, mutta heidän piti edustaa monipuolisesti kasvatus- ja nuorisotoimintaa. Yhden jäsenen piti olla pappi, mieluiten kirkkoherra. Nuorisotyöntekijöillä oli edelleen edustajansa, mutta hänen lisäkseen muita nuorisotyön viranhaltijoita ei johtokuntaan voinut tulla valituksi. Uutena elimenä johtosääntö mainitsi lapsityön valiokunnan, jonka tehtävänä oli kehittää seurakuntien päiväkerhotyötä. Keskuksen henkilökunta oli lisääntynyt nuorisosihteerillä, jonka pätevyysvaatimus oli Järvenpään Seurakuntaopiston nuoriso- ja sosiaalityön tutkinto, Tampereen Yliopiston nuorisotyön tutkinto, kansakoulunopettajan tutkinto tai tehtävien luonteeseen sopiva, vähintään keskikoulupohjainen opistotutkinto ja lapsityön sihteerillä, jonka pätevyysvaatimus oli teologian kandidaatti ja riittävä käytännön ruotsinkielen taito sekä päiväkerhojen toimin- Helangon toimikunnan mietinnöstä saatujen lausuntojen jälkeen yhteinen kirkkovaltuusto päätti asettaa toimikunnan laatimaan nuorisotyön kokonaisorganisaatioehdotuksesta tarkistetun ehdotuksen jossa tuli huomioida kirkkoneuvostojen ja kirkkoherrojen kokouksen lausunnot. Toimikuntaan valittiin pastori Eero Parvio (Martinseurakunta, pj), rehtori Usko Puustinen, rovasti Alpo Mustonen, filosofian tohtori Rafael Helanko (Tuomiokirkkoseurakunta), varatuomari Paula Eenilä (Mikaelinseurakunta), diplomiinsinööri V. E. Kuokkanen (Kaarinan seurakunta), varastopäällikkö Jorma Mäkinen (Maarian seurakunta), teologian kandidaatti Ann-Britt Hedman (Ruotsalainen seurakunta), poikakodin johtaja Raimo Akkola (Henrikinseurakunta) ja nuorisotyökeskuksen johtaja Lasse Urho (siht). Toimikunta jätti raporttinsa Työtään käynnistäessään toimikunta totesi kaikkien lausunnonantajien suhtautuneen erittäin kriittisesti sekä selektiiviajatukseen että nuorisotyön määritelmään. Samalla kun eräät seurakunnat ilmaisivat hyväksyvänsä nuorisotyön hoitamisen keskusjohdon alaisena, ne kaikki painottivat sitä, että nuorisotyön joka tapauksessa on liityttävä paikallisen seurakunnan kokonaistoimintaan. Toimikunta kiinnitti huomiota vuoden 1973 kirkolliskokouksen näkemykseen, jonka mukaan kirkossa tarvitaan alueellista jakoa ja organisatorista eriytymistä. 11

12 Eniten kritiikkiä kohdistui nuorisotyön teoreettiseen määrittelyyn: Mainitut lausunnonantajat ovat kaikki kiinnittäneet huomion siihen mietinnön periaatteelliseen lähtökohdan puutteeseen, että seurakunnallisen nuorisotyön tarkoitus on määritelty ylimalkaisesti ottamatta huomioon kirkon omalaatuisuutta tai nuorisotyön luonnollista ja välttämätöntä yhteyttä paikalliseen seurakuntaan. Edelleen todetaan, että vaikka kirkkolain mukaan nuorisotyön painopiste on kasvatuksessa ja opetuksessa, tulee pappien muutoinkin pitää huolta lasten ja nuorten hengellisestä hoidosta heidän vartuttamisekseen kristillisessä tiedossa ja taidossa. Juuri tähän kohtaan mahtuu kaikki muu varsinaisesta opetustoiminnasta poikkeava seurakunnallinen nuorisotoiminta, nuorisokerhoista partioon ja erilaatuiseen varttuneitten nuorten (mm. jengien) toimintaan saakka. Toimikunta kirjoitti nuorisotyön määritelmän uudelleen. Kun Helangon toimikunnan mietintö totesi nuorisotyön tarkoituksena olevan vertaisryhmissä tapahtuvan sosiaalistumisen ohjaamisen, määritteli Parvion toimikunta: Seurakunnan nuorisotyö on seurakunnan uskosta nousevaa toimintaa, jossa nuori ihminen perheyhteyden, seurakunnan opetustoimen ja vertaisryhmien välityksellä liitetään kristillisen uskon ja elämän kokonaisuuteen ja hoidetaan seurakunnan elämänyhteydessä, että hän aikuistuisi sekä yksilönä että seurakunnan jäsenenä kantamaan vastuuta seurakunnasta ja kypsyisi myönteiseksi yhteiskunnan jäseneksi. 12 Kirkollisen toiminnan varsinainen toimintaympäristö on seurakunta: Kristillisen uskon luonteesta johtuen seurakuntaelämä ei voi terveesti toteutua ilman nuorisosta huolehtivaa toimintaa eikä seurakunnallista nuorisotyötä voi olla ilman seurakuntayhteyttä. --- Seurakuntien nuorisotyötä suunniteltaessa on tosin muistettava, että varttuneempi nuoriso liikkuvuudellaan rikkoo seurakuntarajoja. --- On kuitenkin huomattava, että yli paikallisseurakuntien rajojen tapahtuva toiminta periaatteessa aina liittyy jonkun paikallisseurakunnan nuorisotyöhön. Normaalisti nuoren on liityttävä jonkin seurakunnan työntekijän johtamaan toimintaan ja mikäli toiminta on todellista seurakuntatyötä koettava siinä ympäristössä jumalanpalvelus- ja rukousyhteys. Monissa annetuissa lausunnoissa ymmärrettiin keskittämisestä johtuvat edut, mutta samalla kaikki lausunnot ilmaisivat vaatimuksen seurakunnallisen nuorisotyön välttämättömästä yhteydestä paikallisseurakunnan kokonaistoimintaan. Kun kuitenkin kirkko-opillinen perusta, kirkon opetustyötä koskevat näkökohdat ja jopa sosiologinen tarkastelumme viittaavat selvästi seurakuntayhteyden säilyttämiseen, näyttää organisaatiomallin ensimmäinen perusratkaisu luonnolliselta: seurakuntien nuorisotyö on joka tapauksessa säilytettävä osana paikallisen seurakunnan toimintaa. Vaikka Parvion toimikunnan perussuhtautuminen Helangon toimikunnan ajatukseen nuorisotyön selektivoinnista oli kielteinen, pohdittiin mietinnössä kuitenkin laajasti selektiivimallisen työn mahdollisuuksia ja lopulta päädyttiin esittämään kompromissimallia, joka perustui sekä seurakunnalliseen että selektiivissä toteutettavaan työhön ja näiden sujuvaan yhteistyöhön. Toimikunnan käsityksen mukaan tämä olisi mahdollista, mikäli vain työnjako osapuolten välillä olisi riittävän yksiselitteinen. Tosin yhteistyön vaikeudet tunnustettiin: Näin syntyi nuorisotyökeskuksen alaisuuteen seurakuntien päätoimisten työntekijöitten kuukausittainen kokous, jonka aseman kirkkovaltuusto on vahvistanut johtosäännössä. Järjestelmän toiminnassa on kuitenkin esiintynyt

13 kitkaa. Äärimmäistapauksena on pidettävä sitä, että jonkun seurakunnan nuorisotyöntekijöitä on kielletty osallistumasta mainittuun kokoukseen. Toimikunnan käsityksen mukaan kirkkoherran johdolla paikallisseurakunnan toimesta suoritettavan nuorisotyön rinnalle tarvitaan yhteistoiminnan ja erityistoiminnan taso. Selektiiville katsottiin kuuluviksi muun muassa yhteinen koulutus, työntekijöiden kokoukset, suhdetoiminta, tiedotus, leirityö, yhteydet kokonaiskirkkoon, partiotyö, nuoriso-diakonia, yhteydet koulumaailmaan ja rippikoulutyön tukeminen. Yhteistoiminnan ja erityistoiminnan tasoon kuuluvat nuorisotyön kokonaissuunnittelu ja nuorisotyöntekijöiden jatkokoulutus sekä kaikki sellaiset erityistyömuodot, jotka on tarkoituksenmukaista johtaa keskitetysti. --- Nuorisotyön kokonaissuunnitteluun kuuluu mm. nuorisonohjaajien tarkoituksenmukainen sijoittaminen eri seurakuntiin. --- Edellä hahmoteltu seurakuntien nuorisotyöorganisaation perusratkaisu edustaa puhtaan selektiivilinjan ja puhtaan paikallisseurakuntalijan välistä sekamuotoa. Olennaisin muutos nykyiseen käytäntöön on siinä, että vastuualueet määritellään täsmällisesti, jolloin paikallinen taso ei pääse syyttämään keskitettyä johtoa siitä, mikä koskee paikallista toimintaa ja päinvastoin. Toinen tärkeä muutos nykyiseen sisältyy ehdotukseen, jonka mukaan työntekijöitä on voitava siirtää seurakuntien sisällä tarkoituksenmukaisesti. Olennaisinta on kuitenkin seurakunnan olemuksen ja tarkoituksen selkeä tajuaminen, jota vailla kaikki organisatoriset toimenpiteet ontuvat. Matti Taipaleen toimikunta siirsi keskustelun 1980-luvulle ( ) Yhteinen kirkkoneuvosto asetti toimikunnan kehittämään Turun ev. lut. seurakuntien nuorisotyötä siten, että 1. nuorisotyön muodostama kokonaisuus vastaa seurakunnallisen nuorisotyön tarpeita ja on samalla sopusoinnussa seurakuntien taloudellisten voimavarojen kanssa 2. nuorisotyöhön tarvittava työvoima on tehtäviin nähden tasapainossa eri seurakuntien alueilla 3. nuorisotyötä voidaan joustavasti suunnata vastaamaan seurakuntien väestörakenteessa tapahtuvia paikallisia ja rakenteellisia muutoksia. Toimikuntaan valittiin kirkkoherra Matti Taipale (pj), kappalainen Heikki Suominen, nuorisotyökeskuksen johtaja Lasse Urho, kirkkoneuvoston jäsen Matti Eerola sekä nuorisotyöntekijöiden valitsema edustaja diakoni Terttu Silvennoinen. Toimikunnan sihteerinä toimi pastori Jukka Lehesaari. Kirkkoneuvosto täydensi toimikuntaa diakoni Matti Nikkosella. Toimikunta antoi lausuntonsa Työnsä yhteydessä toimikunta perehtyi Helangon ja Parvion toimikuntien mietintöihin, tutustui Tampereen, Oulun ja Lahden nuorisotyön organisaatioihin. Toimikunta suoritti myös laajan haastattelututkimuksen yhtymän ja seurakuntien työntekijöiden parissa. Kirjallinen kysely esitettiin hallintovirastosta seitsemälle ja nuorisotyökeskuksesta neljälle työntekijälle, kuudelle kirkkoherralle, viidelle nuorisopapille, kahdellekymmenelleyhdelle partion 13

14 14

15 lippukunnanjohtajalle ja kolmellekymmenelle päiväkerhonohjaajalle. Näistä vastasi 68 vastausprosentin ollessa 71. Paikallisessa kyselyssä ongelmat näyttäytyivät erilaisina haastatteluryhmästä riippuen. Kirkkoherrat kaipasivat tehtäväjaon selkiinnyttämistä sekä toiminnassa että organisaatiossa. Organisaatiokysymyksiin liittyen todettiin, että nykyisellä paikallisseurakunnassa johdetulla nuorisotyöllä on etuna kiinteä jäsentyminen seurakunnan muuhun toimintaan, käytännön kentän läheisyys ja konkreettisuus. Samalla kuitenkin todettiin, että yhteisen linjan huomioonottaminen (yhteisen linjan löytäminen Turun seurakuntien alueella) nykykäytännössä on lähes ylivoimainen tehtävä. Nuorisopapit esittivät yhteisen nuorisomuusikon palkkaamista, nuorisotyöntekijät kaipasivat ikääntyville nuorisotyöntekijöille mahdollisuuksia urakiertoon, lippukunnanjohtajat toivoivat yhdyshenkilöä seurakunnan ja lippukunnan välille sekä tiedotustoiminnan tehostamista niin paikallisseurakunnan kuin seurakuntayhtymänkin tasolla (lippukunnat tuntevat jäävänsä nykyisessä tilanteessa tiedotuspaitsioon); ratkaisuna toivottiin partiotoimintaan erikoistuneen yhteisen työntekijän saamista nuorisotyökeskukseen ja lastenohjaajat toivoivat että paikallisseurakunnissa olisi nimetty joku työntekijä päiväkerhotyön yhdyshenkilöksi. Piispainkokouksen 1978 hyväksymän nuorisotyön johtokunnan mallisäännön ja kirkolliskokouksen samana vuonna hyväksymän K-ohjelman pohjalta toimikunta kysyi mitä seurakunnan nuorisotyössä tarvitaan, jotta nuoresta tulisi seurakunnan elävä jäsen, jotta hän pysyisi seurakunnan elävänä jäsenenä ja jotta hän ryhtyisi kantamaan vastuuta seurakunnalle annetusta todistustehtävästä ja totesi, että työssä olisi päästävä keskenään kilpailevista työmuodoista (lapset, nuoret, aikuiset) tavoitehakuiseen seurakuntatyöhön, jossa seurakunnan olemus, tehtävä ja peruselementit heijastuvat kaikkien ikäluokkien työhön. Selvityksensä perusteella toimikunta toteaa nuorisotyön muodostaman kokonaisuuden vastaavan nykyisellään seurakunnallisen nuorisotyön tarpeita ja olevan sopusoinnussa seurakuntien taloudellisten voimavarojen kanssa. Nuorisotyö nähdään osana paikallisseurakunnan työtä, jossa kirkkoherralla ja seurakuntaneuvostolla kirkkolain mukaan on keskeinen vastuu. Nuorisotyökeskuksen kehittämisellä mm. materiaalikeskukseksi, leirialueitten käytön keskittämisellä yhä selkeämmin sen hoidettavaksi, sekä sen käyttämisellä konsulttitoimistona suunniteltaessa tiloja nuorisotyötä varten voidaan päästä taloudellisempaan varojen ja tilojen käyttöön. Nuorisotoimiston tehtäviä esitettiin tarkennettaviksi ja laajennettaviksi siten, että nuorisotoimistolle osoitetaan 1. henkilökuntaan nuorisomuusikko ja nuorisotyön virka, 2. työn suuntaaminen seurakuntiin päin, 3. yhteiset yliseurakunnalliset tapahtumat mm. evankelioimisaktiot, musiikkitapahtumat, yhteiset muut projektit jne., 4. nuorisonohjaajien sijaiskysymyksen järjestäminen, 5. konsultoiminen seurakuntatiloja suunniteltaessa työntekijän näkökulman varmistamiseksi, 6. uusien työntekijöiden työhön perehdyttäminen ja työnohjaus, 7. tiedottamistehtävät, 8. yhdyshenkilöjärjestelmän luominen päiväkerhotoiminnan ja paikallisseurakuntien välille, kuten rippikoulu- ja pyhäkoulutyössä, 9. toimiston kehittäminen materiaalikeskukseksi, 10. nuorisotyössä työskentelevien toimenkuvien kirjaaminen, 11. kunnallisen nuorisotyön seuranta ja yhteistyö, 12. leiri- ja rippikoulujärjestelyjen koordinointi, 13. vapaaehtoisten ohjaajien koulutus- ja virkistystoiminta, 14. vanhenevien työntekijöiden täydennyskoulutuksen suunnittelu ja esitysten tekeminen päättäjille, 15. nuorisotyössä toimivien työntekijöiden kokoukset, 16. seurakuntien välisen yhteistyön kehittäminen, 17. työvoiman sijoittelun seuranta, esitykset ja valmistelu, 18. leirialueitten keskitetty käyttö ja hoito, Näyttävimmin toimikunnan ehdotuksista toteutui nuorisomuusikon palkkaaminen. 19. nuorisotyön tilastojen kehittäminen. Erityisenä paikallisseurakuntien työtä ohjaavana tehtävänä esitettiin, että nuorisotyökeskus laatii 0-18-vuotiaiden parissa työskentelevien työntekijöiden toimenkuvat, joissa otetaan huomioon paikallisseurakuntien erilaisuus ja muiden työntekijöiden osuus. Nuorisotyökeskus vastaa nuorisotyöntekijöiden työnohjauksesta, seurakuntien organisaatioon perehdyttämisestä ja ohjelmointiin kouluttamisesta. Nuorisotyökeskuksen tehtäväksi esitettiin lisäksi siitä huolehtiminen, että nuorisotoimistossa olisi määräaikaista nuorisotyön työvoimaa seurakunnissa tai muissa nuorisotyön tehtävissä esiintyviä akuutteja työpaineita varten. Seurakuntien toivottiin harkitsevan mm. 1. vakinaisen viranhaltijan määräämistä nuorisotyöstä vastaavaksi työntekijäksi ja nuorisotyön johtamista siten, että nuorisotyön koko kenttä (0-18-vuotiaat) asetetaan yhden vakinaisessa virassa olevan työntekijän vastuualueeksi (tilanteesta ja henkilöstä riippuen työn johto soveltuu myös kokeneelle nuorisonohjaajalle), 2. päiväkerhonohjaajien ottamista työntekijäyhteyteen ja tietyn työntekijän nimeämistä päiväkerhotyön yhdyshenkilöksi ja säännöllistä osallistumista päiväkerhojen arkitoimintaan ja 3. koulupastoritoiminnan luomista. Näyttävimmin toimikunnan ehdotuksista toteutui nuorisomuusikon (Pekka Simojoki) palkkaaminen yhtymän palvelukseen. Valtaosa muista esityksistä on toteutunut hiljalleen vuosikymmenten kuluessa. 15

16 Jaana Jaakolan työryhmä totesi status quon olemassaolon ( ) Kirkkoneuvosto asetti työryhmän tutkimaan nuorisotyön selektivoinnin taikka muun nuorisotyön kehittämisen mahdollisuuksia. Työryhmään nimitettiin kasvatusasiain johtokunnan puheenjohtaja Kari Kiesiläinen, erikoishammashoitaja Jaana Jaakola (pj), nuorisonohjaaja Erkki Rissanen (siht), kasvatustoimen johtaja Lasse Urho ja kirkkoherra Kauko Viitanen. Työryhmä antoi lausuntonsa Työryhmä suoritti kyselyn päätoimisten nuorisotyöntekijöitten ja kirkkoherrojen keskuudessa sekä haastatteli kasvatusasiain keskuksen henkilöstöä. Selvitysten perusteella työryhmä totesi työnjaon seurakunta- ja yhtymätason välillä sujuvan kohtuullisen hyvin, joskin parannettavaakin löytyi. Yhteyksien parantamista seurakuntien työntekijöitten ja partiolippukuntien johtajien välillä kaivattiin puolin ja toisin, rippikoululeirien ennakoitiin tulevaisuudessa vaativan nykyistä enemmän voimavaroja huonosti leireille sopeutuvien nuorten määrän kasvaessa, varsinaisesta nuorisotyöstä puuttui lippulaiva ja työssä mukana olevat työntekijät olivat valmiimpia parempaan yhteistyöhön kuin jokin aika sitten. Erityisnuorisotyöstä todettiin, että erityisnuorisotyö ja siihen liittyvä Saapas-toiminta toteutetaan niin, että seurakuntien yhteinen erityisnuorisotyönohjaaja koordinoi ja ohjaa yhteistä toimintaa lähinnä keski-kaupunkialueella ja pitäen myös yhteyksiä koululaitoksen erityisluokkiin. Paikallisseurakuntien työntekijät osallistuvat mahdollisuuksiensa ja valmiuksiensa mukaan tähän toimintaan. Paikallisseurakuntien alueilla joissakin lähiöissä järjestetään myös toimintaa, joka on lähinnä luokiteltavissa erityisnuorisotyöksi. Kaarinan seurakunta on perustanut oman Saapas-ryhmän, joka päivystää Kaarinan alueella. Työryhmän näkemyksen mukaan lisääntyvän yhteistyön tarvetta kyllä on, mutta yhteistyön kulttuuri puuttuu: Ongelmana yhteistyön kehittämisessä on se, että meillä ei tunnu olevan toimivaa mallia siitä, miten sitoudutaan yhteistyöhön. Yhteisesti toteutettaviksi sovitut tehtävät voivat jäädä työntekijästä riippuen toissijaisiksi. Myös paikallisseurakunnissa voidaan suhtautua passiivisesti yhteistoimintaan, ehkä tiedonpuutteesta johtuen. Selvitystensä perusteella työryhmä päätyi toteamaan, ettei Turun seurakunnissa ole syytä esittää nuorisotyön selektivointia nykyistä laajemmassa määrin, mikäli selektivoinnilla tarkoitetaan päätoimisten nuorisotyöntekijöitten siirtämistä yhteisen johdon alaisuuteen. Sen sijaan toivotaan yhteistyön kehittämistä nykyistä tiiviimmäksi ja yhteiseen työnäkyyn sitoutumista. Tällaista yhteistoiminnan kehittämistä toivotaan mm. erityisnuorisotyössä sekä varsinaisessa nuorisotyössä keskikaupunkialueella. Kasvatusasiain keskukselta odotetaan toiminnan peruslinjojen vetämistä, toiminnan koordinointia, yhteistoiminnan järjestämistä, koulutusta ja painopisteiden pohdintaa sekä työn ohjaamista niiden suuntaan. Työntekijöitten erityisosaamista tulisi hyödyntää suunniteltaessa seurakuntien yhteistoimintaa. Konkreettisina ehdotuksinaan työryhmä esitti: 1. yhteistyön kehittämisessä ja yhteisistä toiminnoista sovittaessa tiedotetaan näistä kirkkoherroille, jotta niistä sovitaan myös paikallisseurakuntien sisällä ja sitoudutaan niiden toteuttamiseen 2. yhteiset työntekijäkokoukset katsotaan työhön kuuluvaksi ja niihin osallistuminen välttämättömäksi 3. paikallisseurakuntien työnsuunnittelun lähtökohtana tulee olla se, että työntekijä ottaa yhteisesti toteutettaviksi sovitut toiminnot yhtä lailla työhönsä kuuluviksi kuin paikallisseurakuntien alueella tapahtuva työ 4. paikallisseurakuntien on korostettava työntekijöilleen, että toimiminen partiolippukuntien yhdyshenkilöinä kuuluu heidän työhönsä 5. varhaisnuorten erityiskerhojen toiminta ja tilat suunnitellaan niin, että tiloja ja välineitä voidaan käyttää nykyistä laajemmin seurakuntarajoista riippumatta 6. nuorisotyön johtamiseen ja valvontaan on sekä paikallisseurakunnissa että kasvatusasiain keskuksessa kiinnitettävä nykyistä enemmän huomiota. Kasvatusasiain keskuksen tehtäväksi annetaan seurakuntien nuorisotyön kokonaisseuranta, minkä perus-

17 teella kasvatusasiain keskus raportoi kirkkoherroille 7. keskustan nuorisotyötä vahvistetaan palkkaamalla yksi työntekijä keskusta-alueen varsinaiseen nuorisotyöhön. Tämä voidaan tehdä myös siten, että selvitettäessä virkaindeksin vaikutuksia seurakuntien nuorisopappien tai muitten nuorisotyöntekijöitten määrään tai suoritettaessa muita mahdollisia virkajärjestelyjä siirretään tai palkataan yksi työntekijä keskusta-alueella varttuneitten parissa tehtävään työhön. Hallinnollisesti uusi työntekijä voisi olla jonkun keskustaseurakunnan tai kasvatusasiain keskuksen työyhteydessä, mutta hän toimii yli seurakuntarajojen tehtävänään organisoida nuorisotoimintaa 8. yhteistyövalmiuksien kehittämiseen ja yhteisen työnäyn löytämiseen nuorisotyöntekijöitten keskuudessa tähtäävään koulutukseen osoitetaan mahdollisuudet sovittaessa työyhteisökoulutukseen varatun määrärahan käyttämisestä. Hallinto- ja virkarakennetoimikunta pohti lapsityön organisatorista asemaa ( ) Yhteinen kirkkoneuvosto asetti toimikunnan tutkimaan mikä hallinnon perusratkaisu uuden yhtymähallinnon puitteissa ehdotetaan otettavaksi käyttöön Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymässä alkaen. Toimikuntaan valittiin tuomiorovasti Rauno Heikola (pj), kirkkoneuvoston varapuheenjohtaja Tuukka Alhonen, kirkkovaltuuston jäsen Pentti Huovinen, yhteisten työmuotojen johtaja Hannu Hurme, talous- ja suunnittelujohtaja Aapo Kaisti, kirkkovaltuuston jäsen Urpo Kivikari, kirkkovaltuuston puheenjohtaja Pentti Korhonen, kiinteistöjohtaja Seppo Kosola, kirkkovaltuuston jäsen Pirkko Mikkola, kirkkoherra Heimo Rinne, hallintojohtaja Pekka Soini (vpj), kirkkoherra Pirjo Vahtola ja lakimies Mia Fager (siht). Toimikunta antoi esityksensä Laajasti talous- ja hallintorakenteita käsitellyt työryhmä keskusteli kasvatusasiain keskuksen työmuodoista vain sen toimialaan alusta asti sijoitetusta lapsityöstä päätyen lopputulemaan, jossa lapsityö säilytetään kasvatusasiain keskuksessa. Samalla se kuitenkin päätti esittää kirkkoneuvostolle työryhmän perustamista selvittämään yhteisen lapsityön ja paikallisseurakuntien välistä yhteistyötä ja hakemaan ratkaisua koettuihin ongelmiin. Nuorisotyön työalavastaavien asemaa pohtinut työryhmä hahmotteli seurakuntien ja kasvatusasiain keskuksen yhteistyön mallia ( ) Yhteinen kirkkoneuvosto perusti 182/ perustaa toimikunnan valmistelemaan nuorisotyön työalajohtajuuden käyttöön ottoa Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymässä. Toimikuntaan nimettiin kirkkoherra Heikki Mäntylä (pj), Mikaelinseurakunnan nuorisotyönohjaaja Arno Heinonen, Tuomiokirkkoseurakunnan nuorisopappi Jussi Laine, yhtymän lakimies Mia Fager ja kasvatustoimenjohtaja Hannu Hurme (siht.). Toimikunnan tuli selvittää onko voimakkaasti sektoroituneen nuorisotyön sisällä tarpeellista ja mahdollista luoda diakoniaa vastaava työalajohtajuus. Toimikunnan tuli ottaa kantaa siihen, kuuluuko mahdollinen työalajohtajuus papille vai nuorisotyönohjaajalle. Toimikunnan tuli edelleen pohtia sitä, missä määrin nuorisotyössä on tarvetta ja mahdollisuuksia yhtymätason suunnitteluun ja jos on niin miten tämä on liitettävissä mahdolliseen työalajohtajan toimenkuvaan. Toimikunta päiväsi mietintönsä

18 Toimikunta piti työalajohtajuutta tarpeellisena sekä yksittäisen seurakunnan nuorisotyön että koko kirkon tulevaisuuden kannalta. Työalajohtajuuden avulla voidaan nyt varsin hajanainen ja voimakkaasti sektoroitunut nuorisotyö koostaa selkeäksi kokonaisuudeksi, jossa osat liittyvät toisiinsa, tukevat toisiaan ja pitävät nuorison kirkon yhteydessä tarjoamalla selvän jatkumon aina vauvamuskariajasta nuoreen aikuisuuteen saakka. Työalajohtajuus tarjoaa työntekijälle myös työmotivaation ja työssä jaksamisen kannalta tarpeellisen mahdollisuuden urakiertoon. 18 Toimikunta esitti nuorisotyön työalavastaavien virkojen (pappi tai nuorisotyönohjaaja) perustamista seurakuntiin. Kasvatusasiain keskuksen ja seurakuntien yhteistyön tiivistämiseksi esitettiin perustettavaksi nuorisotyön johtoryhmä (NUJO), jossa olisivat edustettuina seurakuntien nuorisotyövastaavat ja kasvatusasiain keskuksen työalavastaavat sekä vakiinnutettavaksi nuorisotyössä mukana olevien työntekijöiden neuvottelukokous (ZOO). NUJOon ja ZOOhon osallistuminen esitettiin määrättäväksi virkatehtäväksi. Hieno ajatus yhteistyöstä ja yhteisestä suunnittelusta kasvatusasiain keskuksen ja seurakuntien välillä vesittyi jälleen kerran, kun kirkkoherrat myöhemmin rajasivat, sihteeriä lukuun ottamatta, kasvatusasiain keskuksen työntekijät pois NUJOn kokoonpanosta. Näin NUJO muuttui toimikunnan esittämästä kasvatusasiain keskuksen ja seurakuntien nuorisotyön yhteistyöelimestä vain seurakuntien keskinäiseksi työryhmäksi. Samalla kun kirkkoherrojen tekemä muutos korostaa parokiaalisen seurakuntarakenteen itsenäisyyttä, se vaikeuttaa ratkaisevas- ti yhtymätason ja seurakuntien yhteistä toiminnan suunnittelua turkulaisen ja kaarinalaisen nuorison parhaaksi. Kasvatusasiain keskuksen ja seurakuntien yhteistyön tiivistämiseksi esitettiin perustettavaksi nuorisotyön johtoryhmä (NUJO)

19 JOHTOSÄÄNNÖT TIIVISTÄVÄT 70 VUODEN KES- KUSTELUN Kasvatusasiain keskuksen ja seurakuntien suhteista käydyn keskustelun lopputulos on kirjattu yhtymän voimassa oleviin johtosääntöihin. Perussäännön mukaan yhtymä hoitaa 1) yhteisen lapsi- nuoriso- ja opiskelijatyön. Yhteisten työmuotojen johtosäännön mukaan ( 14) Yhteisen lapsi-, nuoriso- ja opiskelijatyön tehtävänä on: 1) tukea, suunnitella ja kehittää seurakuntien lapsi-, nuoriso-, rippikoulu-, opiskelija- ja kansainvälistä työtä. Kasvatusasiain johtokunnan johtosäännön mukaan johtokunnan tehtävänä on valvoa yhteisen seurakuntatyön keskukseen sijoitettua yhteistä lapsi-, nuoriso- ja opiskelijatyötä. Johtokunnan tehtävänä on 1) johtaa, kehittää ja toteuttaa seurakuntien yhteistä lapsi-, nuoriso- ja opiskelija-työtä sekä koordinoida ja ohjata oman alansa työtä paikallisseurakunnissa; 6) vahvistaa virkojen toimenkuvat ja vastata työvoimaresurssien tarkoituksenmukaisesta suuntaamisesta. Keskustelun lopputulemana on malli, jossa kasvatusasiain johtokunta johtaa suvereenisti (siis käytännössä parokiaalisesti, joskin alueena ovat Turun ja Kaarinan kaupungit) sille uskottua sektoria sekä johtaa ja koordinoi oman alansa työtä paikallisseurakunnissa. Voimassa olevien sääntöjen mukaan kasvatusasiain keskuksella on velvollisuus pohtia myös paikallistason työtä. Seurakunnille ei tällaista oikeutta suhteessa kasvatusasiain keskukseen ole annettu. Käytännössä seurakuntien vahva parokiaalinen painotus estää kasvatusasiain keskukselta paikallistason työn koordinoinnin ja ohjaamisen ja aiheuttaa merkittäviä ongelmia myös vapaaehtoisen yhteistyön kehittämisen. 2. TYÖNJAKO TAMMIKUUSSA 2011 Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymässä seitsemänkymmenen vuoden keskustelun aikana on syntynyt se työnjako paikallisseurakuntien ja kasvatusasiain keskuksen välillä, jonka mukaan työtä toteutetaan vuoden 2011 alkaessa. Voimassa olevan työnjaon on viimeksi vuonna 1995 todettu sopivan kaikille osapuolille. Työnjako on osittain selkeä ja osittain epämääräinen. Selkeää se on varhaiskasvatuksen osalta, joka käytännössä kokonaan kuuluu kasvatusasiain keskuksen toimialaan. Samoin on asian laita leiritoiminnan järjestelyjen ja oppilaitostyön osalta. Jatkuvaa rajankäyntiä käydään varsinaisen nuorisotyön sektorilla, joka periaatteessa kuuluu paikallisseurakuntien vastuulle. Varsinkin erityisnuorisotyötä koskevat kysymykset sen sijaan keskusteluttavat jatkuvasti. Toisaalta tällöin on kysymys työn määrittelystä (mitä on erityisnuorisotyö) ja toisaalta siitä kenen sitä kuuluu tehdä ja miten. Yhtymän perussäännön tarkoituksella väljäksi kirjoitettu sanamuoto mahdollistaa jo 1970-luvulla nuorisotyökeskuksen johtajalle kirjatun tehtävän nuorisotyön kehittämiseksi ajan vaatimusten mukaan. Nopeasti muuttuvaan nuorisomaailmaan on pystyttävä myös reagoimaan nopeasti. Toisaalta riittävän tarkka työnjako kasvatusasiain keskuksen ja seurakuntien välillä on vuosikymmenten mittaisen toimikuntakeskustelun jälkeen vakiintunut oheisen taulukon mukaiseksi. Taulukon tehtäviä kasvatusasiain keskus toteuttaa nykyorganisaatiollaan, joka jakaantuu kanslian, varhaiskasvatuksen, kasvatuksen, oppilaitostyön ja leiritoiminnan yksikköihin. 19

20 20 vat kysymykset sen sijaan keskusteluttavat jatkuvasti. Toisaalta tällöin on kysymys työn määrittelystä (mitä on erityisnuorisotyö) ja toisaalta siitä kenen sitä kuuluu tehdä ja miten. Yhtymän perussäännön tarkoituksella väljäksi kirjoitettu sanamuoto mahdollistaa jo 1970 luvulla nuorisotyökeskuksen johtajalle kirjatun tehtävän nuorisotyön kehittämiseksi ajan vaatimusten mukaan. Nopeasti muuttuvaan nuorisomaailmaan on pystyttävä myös reagoimaan nopeasti. Toisaalta riittävän tarkka työnjako kasvatusasiain keskuksen ja seurakuntien välillä on vuosikymmenten mittaisen toimikuntakeskustelun jälkeen vakiintunut oheisen taulukon mukaiseksi. Taulukon tehtäviä kasvatusasiain keskus toteuttaa nykyorganisaatiollaan, joka jakaantuu kanslian, varhaiskasvatuksen, kasvatuksen, oppilaitostyön ja leiritoiminnan yksikköihin. KASVATUSASIAIN KESKUS Ammattioppilaitostyö (1963, 1968) Erityisnuorisotyö *) (1971, 1975, 1995) Kansainvälinen työ (1963) Kirjasto (1963) Koulutus (1955,1963, 1972, 1975, 1995) Leirityö (1955, 1972, 1975, 1980) Materiaalilainaamo (1955, 1972, 1980) Nuorisotyön suunnittelu ja ohjaus (1963, 1975, 1995) Oppilaitostyö (1963, 1968) Partiotyö (1975) Rippikoulutyön tukeminen (1975) Suhdetoiminta (1975) Tiedotus (1963, 1975) Tilastojen laatiminen (1963) Toiminnan koordinointi (1995) Työntekijätapaamiset (1963, 1975) Työntekijöiden neuvonta (1963) Varhaiskasvatus (1964) Yhteinen pyhäkoulutyö *) (1972) Yhteistoiminnan järjestäminen (1995) Yhteydet kirkollisiin ja kunnallisiin nuorisotyöelimiin (1955, 1975) Yhteydet koulumaailmaan (1975) PAIKALLISSEURAKUNTA Pyhäkoulutyö Varsinainen nuorisotyö *) Kasvatusasiain keskuksen ja seurakuntien yhteistyönä. Vuosiluku = ko. raportti. Lainaukset toimikuntien raporteista osoittavat selvästi, että ongelmana työnjakoa laadittaessa ei niinkään ole ollut keskustelun puute ja työnjaosta sopiminen kuin siihen sitoutuminen ja jokaisen kirkkoherra ja luot Lainaukset toimikuntien raporteista osoittavat selvästi, että ongelmana työnjakoa laadittaessa ei niinkään ole ollut keskustelun puute ja työnjaosta sopiminen kuin siihen sitoutuminen ja jokaisen kirkkoherra- ja luottamushenkilöpolven tarve muuttaa yhteistyön pelisäännöt mieleisikseen. Vuonna 1956 todetaan osan papeista vain jääneen pois toiminnasta. Vuonna 1975 kannettiin huolta siitä, että jonkun seurakunnan nuorisotyöntekijöitä oli kielletty osallistumasta kirkkovaltuuston perustaman työntekijöitten kuukausittaisen kokouksen toimintaan. Vuonna 1995 pohditaan sitoutumisen tuskaa usean lauseen avulla: ongelmana yhteistyön kehittämisessä on se, että meillä ei tunnu olevan toimivaa mallia siitä, miten sitoudutaan yhteistyöhön. Yhteistyön parantamiseksi esitetään, että: 1. yhteistyön kehittämisessä ja yhteisistä toiminnoista sovittaessa tiedotetaan näistä kirkkoherroille, jotta niistä sovitaan myös paikallisseurakuntien sisällä ja sitoudutaan niiden toteuttamiseen

TURUN JA KAARINAN SEURAKUNTAYHTYMÄ PÖYTÄKIRJA 1/2004 Yhteinen kirkkovaltuusto 22.1.2004 1

TURUN JA KAARINAN SEURAKUNTAYHTYMÄ PÖYTÄKIRJA 1/2004 Yhteinen kirkkovaltuusto 22.1.2004 1 Yhteinen kirkkovaltuusto 22.1.2004 1 YHTEISEN KIRKKOVALTUUSTON KOKOUS Aika torstai 22.1.2004 klo 18.00-18.38 Paikka Osallistujat toimitalon juhlasali, Eerikinkatu 3 A (liite 1), liitetään erikseen pöytäkirjaan

Lisätiedot

NUORISOTYÖN TYÖALAJOHTAJUUTTA SELVITELLEEN TOIMIKUNNAN LOPPURAPORTTI

NUORISOTYÖN TYÖALAJOHTAJUUTTA SELVITELLEEN TOIMIKUNNAN LOPPURAPORTTI Kirkkoneuvoston 1.4.2004 asettaman NUORIOTYÖN TYÖALAJOHTAJUUTTA ELVITELLEEN TOIMIKUNNAN LOPPURAPORTTI TOIMIKUNNAN AETTAMINEN JA TEHTÄVÄ Yhteinen kirkkoneuvosto asetti 20.2.2003 työryhmän, jonka tehtävänä

Lisätiedot

Kirkkoneuvoston 1.4.2004 asettaman NUORISOTYÖN TYÖALAJOHTAJUUTTA SELVITELLEEN TOIMIKUNNAN LOPPURAPORTTI

Kirkkoneuvoston 1.4.2004 asettaman NUORISOTYÖN TYÖALAJOHTAJUUTTA SELVITELLEEN TOIMIKUNNAN LOPPURAPORTTI Kirkkoneuvoston 1.4.2004 asettaman NUORISOTYÖN TYÖALAJOHTAJUUTTA SELVITELLEEN TOIMIKUNNAN LOPPURAPORTTI TOIMIKUNNAN ASETTAMINEN JA TEHTÄVÄ Yhteinen kirkkoneuvosto asetti 20.2.2003 työryhmän, jonka tehtävänä

Lisätiedot

Hyväksytty kirkkovaltuustossa pvm 1.10.2013 57

Hyväksytty kirkkovaltuustossa pvm 1.10.2013 57 Laukaan seurakunnan kasvatustyön (lapsi- ja perhe-, varhaisnuoriso-, nuoriso-, rippikoulu sekä koulu- ja oppilaitostyö) JOHTOSÄÄNTÖ A. Yleissäännökset Hyväksytty kirkkovaltuustossa pvm 1.10.2013 57 1 Laukaan

Lisätiedot

Järvenpään kirkkovaltuusto päättää neuvottelukeskuksen toimintasuunnitelmasta ja talousarvioista ja valitsee johtajan.

Järvenpään kirkkovaltuusto päättää neuvottelukeskuksen toimintasuunnitelmasta ja talousarvioista ja valitsee johtajan. JÄRVENPÄÄN, KERAVAN JA TUUSULAN SEURAKUNTIEN PERHEASIAIN NEUVOTTELUKESKUKSEN OHJESÄÄNTÖ Järvenpään, Keravan ja Tuusulan seurakutien perheasiain neuvottelukeskuksen tehtävänä on kirkkomme tunnustuksen pohjalla

Lisätiedot

Tampereen evankelis luterilaisen seurakuntayhtymän kasvatustyön

Tampereen evankelis luterilaisen seurakuntayhtymän kasvatustyön 1/6 Tampereen evankelis luterilaisen seurakuntayhtymän kasvatustyön JOHTOSÄÄNTÖ Hyväksytty yhteisessä kirkkovaltuustossa 7.12.2006 A. Yleissäännökset 1 Tampereen evankelisluterilainen seurakuntayhtymä

Lisätiedot

59 Vironkielisen seurakuntatyön papinviran perustaminen päättyvän diakonian viran tilalle

59 Vironkielisen seurakuntatyön papinviran perustaminen päättyvän diakonian viran tilalle Yhteinen kirkkoneuvosto 318 24.10.2013 414/2013 59 Vironkielisen seurakuntatyön papinviran perustaminen päättyvän diakonian viran tilalle Päätösehdotus Yhteinen kirkkovaltuusto päättää perustaa 1.7.2014

Lisätiedot

KUOPION EV.LUT. SEURAKUNTAYHTYMÄ ESITYSLISTA 1 /2014 1 YHTEINEN KIRKKOVALTUUSTO PÖYTÄKIRJA 1 /2014. Keskusseurakuntatalo, Suokatu 22, 70100 Kuopio

KUOPION EV.LUT. SEURAKUNTAYHTYMÄ ESITYSLISTA 1 /2014 1 YHTEINEN KIRKKOVALTUUSTO PÖYTÄKIRJA 1 /2014. Keskusseurakuntatalo, Suokatu 22, 70100 Kuopio KUOPION EV.LUT. SEURAKUNTAYHTYMÄ ESITYSLISTA 1 /2014 1 Aika tiistai 14.1.2014 klo 18.00 19.00 Paikka Keskusseurakuntatalo, Suokatu 22, 70100 Kuopio Kokoonpano ja läsnäolo puheenjohtaja Ilkka Raninen valtuutetut

Lisätiedot

Puheenjohtaja avasi kokouksen. 46 Kokouksen osallistujien sekä laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen

Puheenjohtaja avasi kokouksen. 46 Kokouksen osallistujien sekä laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen Perustettavan Salon seurakunnan järjestelytoimikunta Aika: 15.10.2008 klo 18.00-19.10 Paikka: Seurakuntatalo, Keskisali, Kirkkokatu 6, Salo Osallistujat: 45 Kokouksen avaus Pöytäkirja Esityslista 5/2008

Lisätiedot

JOHTOKUNTIEN JOHTOSÄÄNNÖT

JOHTOKUNTIEN JOHTOSÄÄNNÖT Kuopion ev.lut. seurakuntayhtymä JOHTOKUNTIEN JOHTOSÄÄNNÖT - Yhteisen diakoniatyön johtosääntö - Yhteisen sielunhoidon johtosääntö - Yhteisen lapsityön johtosääntö - Yhteisen nuoriso- ja oppilaitostyön

Lisätiedot

projektipäällikkö Terhi Jormakka

projektipäällikkö Terhi Jormakka projektipäällikkö Terhi Jormakka Kirkkolain ja järjestyksen sekä kirkon vaalijärjestyksen muutosten valmistelu Piispainkokouksen lausunto Lainsäädännön kirkolliskokouskäsittelyt kevät ja syksy 2014 Lainsäädäntö

Lisätiedot

Tyrnävän seurakunnan kirkkoneuvoston kokous pidetään, jos Jumala suo, torstaina 16.7.2015 klo 18

Tyrnävän seurakunnan kirkkoneuvoston kokous pidetään, jos Jumala suo, torstaina 16.7.2015 klo 18 Arvoisa kirkkoneuvoston jäsen! Tyrnävän seurakunnan kirkkoneuvoston kokous pidetään, jos Jumala suo, torstaina 16.7.2015 klo 18 Tyrnävän seurakuntatalon kerhohuone. Kahvitarjoilu alkaa klo 17.45. Tervetuloa!

Lisätiedot

VARKAUDEN SEURAKUNTA PÖYTÄKIRJA 4/2015. Aro Jorma Heinonen Riitta-Leena Hynninen Kati Jumppainen Pauli Laitinen Pertti (vpj) Paatsola Pauli

VARKAUDEN SEURAKUNTA PÖYTÄKIRJA 4/2015. Aro Jorma Heinonen Riitta-Leena Hynninen Kati Jumppainen Pauli Laitinen Pertti (vpj) Paatsola Pauli Päivämäärä KIRKKONEUVOSTO 7.5.2015 1 Sivu KOKOUSTIEDOT Aika Keskiviikko 6.5.2015 klo 17.00 18.00 Paikka Majakan takkahuone, Ahlströminkatu 19 OSALLISTUJAT Päätöksentekijät Aro Jorma Heinonen Riitta-Leena

Lisätiedot

ROVANIEMEN SEURAKUNTA PÖYTÄKIRJA 2/2016 Kirkkoneuvosto 16.2.2016 17.2.2016. kirkkoneuvoston kokoushuone, Rauhankatu 70 A

ROVANIEMEN SEURAKUNTA PÖYTÄKIRJA 2/2016 Kirkkoneuvosto 16.2.2016 17.2.2016. kirkkoneuvoston kokoushuone, Rauhankatu 70 A Kirkkoneuvosto 1622016 1722016 1 KIRKKONEUVOSTON KOKOUS Aika ti 1622016 klo 1700-1855 Paikka Läsnä kirkkoneuvoston kokoushuone, Rauhankatu 70 A jäsenet: Kari Yliräisänen vt kirkkoherra, pj (poissa :t 23

Lisätiedot

MERIMASKUN SEURAKUNTA PÖYTÄKIRJA 3/2011 Seurakuntaneuvosto 28.3.2011 1(6)

MERIMASKUN SEURAKUNTA PÖYTÄKIRJA 3/2011 Seurakuntaneuvosto 28.3.2011 1(6) Seurakuntaneuvosto 1(6) KOKOUSTIEDOT: AIKA: maanantaina 28.maaliskuuta 2011 klo 17.30 PAIKKA: Merimaskun seurakuntakoti PYKÄLÄT: 27 43 KOKOUKSEEN KUTSUTUT: lista läsnä Huovinen Matti kirkkoherra, pj x

Lisätiedot

KASVATUSTYÖN JOHTOKUNTA. Aika: 05.03.2015 klo 17.00, tarjoilu 16.30 alkaen Paikka: Vihtavuoren kappelin yläkerta

KASVATUSTYÖN JOHTOKUNTA. Aika: 05.03.2015 klo 17.00, tarjoilu 16.30 alkaen Paikka: Vihtavuoren kappelin yläkerta LAUKAAN SEURAKUNTA KASVATUSTYÖN JOHTOKUNTA PÖYTÄKIRJA Aika: 05.03.2015 klo 17.00, tarjoilu 16.30 alkaen Paikka: Vihtavuoren kappelin yläkerta Läsnä: Ari Lehto, puheenjohtaja Anne Rantakaulio, jäsen Hanna

Lisätiedot

NAANTALIN SEURAKUNTAYHTYMÄ PÖYTÄKIRJA 1/2015 1(16) YHTEINEN KIRKKOVALTUUSTO 15.1.2015 ASIALISTA 1/2015

NAANTALIN SEURAKUNTAYHTYMÄ PÖYTÄKIRJA 1/2015 1(16) YHTEINEN KIRKKOVALTUUSTO 15.1.2015 ASIALISTA 1/2015 NAANTALIN SEURAKUNTAYHTYMÄ PÖYTÄKIRJA 1/2015 1(16) ASIALISTA 1/2015 Sivu 1 Kokouksen avaus 4 2 Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen 4 3 Yhteisen kirkkovaltuuston kokouksen sihteerin

Lisätiedot

KAARINAN SEURAKUNTA PÖYTÄKIRJA 5/2011 Tark: Seurakuntaneuvosto 36. Aika: Keskiviikkona 11.5.2011 klo 18, kahvit klo 17.30

KAARINAN SEURAKUNTA PÖYTÄKIRJA 5/2011 Tark: Seurakuntaneuvosto 36. Aika: Keskiviikkona 11.5.2011 klo 18, kahvit klo 17.30 36 SEURAKUNTANEUVOSTON KOKOUS Aika: Keskiviikkona 11.5.2011 klo 18, kahvit klo 17.30 Paikka: Kuusiston kanttorila, Linnanrauniontie 157 Läsnä: Vahtola, Pirjo puheenjohtaja Ainasoja, Merja Andersson, Jari

Lisätiedot

TURUN JA KAARINAN PÖYTÄKIRJA 15/2005 SEURAKUNTAYHTYMÄ Yhteinen kirkkoneuvosto 20.7.2005 361. kirkkoneuvoston kokoushuone, Eerikinkatu 3 A

TURUN JA KAARINAN PÖYTÄKIRJA 15/2005 SEURAKUNTAYHTYMÄ Yhteinen kirkkoneuvosto 20.7.2005 361. kirkkoneuvoston kokoushuone, Eerikinkatu 3 A 20.7.2005 361 YHTEISEN KIRKKONEUVOSTON KOKOUS :t 356 373 Aika keskiviikko 20.7.2005 klo 16.00 16.45 Paikka kirkkoneuvoston kokoushuone, Eerikinkatu 3 A Läsnä Heikola Rauno puheenjohtaja Alhonen Tuukka

Lisätiedot

Johtajuuden uudet haasteet

Johtajuuden uudet haasteet Johtajuuden uudet haasteet Diakoniatyöntekijöiden neuvottelupäivät 28.9.2011 Oulu Riitta Helosvuori Sisältöalueet Muuttuvat toiminta-alueet Muutosjohtaminen - diakonaatti - työyhteisön hengellisyyden hoitaminen

Lisätiedot

Lapinjärven suomalainen seurakunta PÖYTÄKIRJA 1/2008 Seurakuntaneuvosto 30.1.2008 Lapinjärventie 24 A 07800 Lapinjärvi Puh. 530720

Lapinjärven suomalainen seurakunta PÖYTÄKIRJA 1/2008 Seurakuntaneuvosto 30.1.2008 Lapinjärventie 24 A 07800 Lapinjärvi Puh. 530720 Seurakuntaneuvosto 30.1.2008 Lapinjärventie 24 A 07800 Lapinjärvi Puh. 530720 SEURAKUNTANEUVOSTON KOKOUS 1/2008 Aika: keskiviikkona 30.1.2008 klo 18.00 20.00 Paikka: Virastotalo (ent.suom.pappila), Kirkonkylä

Lisätiedot

Kokous todetaan lailliseksi ja päätösvaltaiseksi. Kokous todettiin lailliseksi ja päätösvaltaiseksi.

Kokous todetaan lailliseksi ja päätösvaltaiseksi. Kokous todettiin lailliseksi ja päätösvaltaiseksi. 1 RYMÄTTYLÄN SEURAKUNTA PÖYTÄKIRJA 1/2010 Seurakuntaneuvosto 20.1.2010 SEURAKUNTANEUVOSTON KOKOUS Aika: Keskiviikko 20.1.2010 klo 17-18.20 Paikka: Seurakuntakoti Läsnä: Sirén Petri puheenjohtaja Heino,

Lisätiedot

Seurakuntaneuvosto PÖYTÄKIRJA 2010-07 1 / 5 18.11.2010

Seurakuntaneuvosto PÖYTÄKIRJA 2010-07 1 / 5 18.11.2010 1 / 5 Aihe KUUSANKOSKEN SEURAKUNTANEUVOSTON KOKOUS Aika Torstaina klo 18.00 20.45 Paikka Seurakuntakeskuksen kokoushuoneessa Osanottajat Ylikangas Kimmo, pj. Rikala Tuula, varapj., kokouksen pj. Huuskonen

Lisätiedot

273 Tarkastustoimi (sisäinen tarkastus) Helsingin seurakuntayhtymässä

273 Tarkastustoimi (sisäinen tarkastus) Helsingin seurakuntayhtymässä 438/2014 273 Tarkastustoimi (sisäinen tarkastus) Helsingin seurakuntayhtymässä 2015-2017 Päätösehdotus Tarkastuspäällikkö Kari Liinakoski 1) hyväksyy tarkastustoimen kehittämisen ja resursoinnin lähtökohdaksi

Lisätiedot

ORIVEDEN SEURAKUNTA KIRKKOVALTUUSTO PÖYTÄKIRJA 5/2014 SIVU 19/2014. AIKA Keskiviikko 26.11.2014 klo 17.00 17.45

ORIVEDEN SEURAKUNTA KIRKKOVALTUUSTO PÖYTÄKIRJA 5/2014 SIVU 19/2014. AIKA Keskiviikko 26.11.2014 klo 17.00 17.45 KIRKKOVALTUUSTO PÖYTÄKIRJA 5/2014 SIVU 19/2014 AIKA Keskiviikko 26.11.2014 klo 17.00 17.45 PAIKKA Seurakuntakeskus, os. Latokartanontie 5 Aakula Kari Haikka Juha Hjerppe Ilkka Jaakkola Riitta Jokinen Kaarina

Lisätiedot

Pakilan seurakuntaneuvosto

Pakilan seurakuntaneuvosto Palosuontie 1 00660 Helsinki (09) 2340 5500 pakila.srk@evl.fi www.helsinginseurakunnat.fi/pakila Pakilan seurakuntaneuvosto kokous 1/ 2013 aika tiistaina klo 18.30 paikka Hyvän Paimenen kirkko, Paimensali,

Lisätiedot

TURUN JA KAARINAN PÖYTÄKIRJA 20/2005 SEURAKUNTAYHTYMÄ Yhteinen kirkkoneuvosto 6.10.2005 459. kirkkoneuvoston kokoushuone, Eerikinkatu 3 A

TURUN JA KAARINAN PÖYTÄKIRJA 20/2005 SEURAKUNTAYHTYMÄ Yhteinen kirkkoneuvosto 6.10.2005 459. kirkkoneuvoston kokoushuone, Eerikinkatu 3 A 6.10.2005 459 YHTEISEN KIRKKONEUVOSTON KOKOUS :t 463 472 Aika torstai 6.10.2005 klo 16.10 17.50 Paikka kirkkoneuvoston kokoushuone, Eerikinkatu 3 A Läsnä Heikola Rauno puheenjohtaja Alhonen Tuukka varapuheenjohtaja

Lisätiedot

Läsnä jäsenet Heinonen Heikki kirkkoherra, pj. Lehtomäki Elina varapj., kokouksen puheenjohtaja. Raskinen Marjatta jäsen

Läsnä jäsenet Heinonen Heikki kirkkoherra, pj. Lehtomäki Elina varapj., kokouksen puheenjohtaja. Raskinen Marjatta jäsen ANJALANKOSKEN SEURAKUNTA ESITYSLISTA/ Nro 4/2015 Sivu 1 (9) SEURAKUNTANEUVOSTON KOKOUS Aika torstaina 9.4.2015 klo 17.00-19.12 Paikka Inkeroisten seurakuntatalo Läsnä et Heinonen Heikki kirkkoherra, pj.

Lisätiedot

ROIHUVUOREN SEURAKUNTA PÖYTÄKIRJA 6/2013 SEURAKUNTANEUVOSTO Tulisuontie 2 00820 HELSINKI. Tammisalon kirkko, Väylänrinne 1, 00830 Helsinki

ROIHUVUOREN SEURAKUNTA PÖYTÄKIRJA 6/2013 SEURAKUNTANEUVOSTO Tulisuontie 2 00820 HELSINKI. Tammisalon kirkko, Väylänrinne 1, 00830 Helsinki 1 ROIHUVUOREN SEURAKUNTA PÖYTÄKIRJA 6/2013 SEURAKUNTANEUVOSTO Tulisuontie 2 00820 HELSINKI Kokousaika Keskiviikkona 21.8.2013 kello 18.00 Kokouspaikka Tammisalon kirkko, Väylänrinne 1, 00830 Helsinki Osanottajat

Lisätiedot

Seurakuntaneuvosto PÖYTÄKIRJA 2013-01

Seurakuntaneuvosto PÖYTÄKIRJA 2013-01 Aihe KUUSANKOSKEN SEURAKUNTANEUVOSTON KOKOUS Aika Torstaina klo 18.00 -- 20.00 Paikka Seurakuntakeskuksen kokoushuoneessa Osanottajat Ylikangas Kimmo, kirkkoherra, puheenjohtaja Grönlund Reino, jäsen Hartikainen

Lisätiedot

ELIMÄEN SEURAKUNTA PÖYTÄKIRJA 4/2011 1(6) Seurakuntaneuvosto. Aika Ti 19.4.2011 klo 18.30 Elimäen Seurakuntakeskus, Mettäläntie 3, takkahuone

ELIMÄEN SEURAKUNTA PÖYTÄKIRJA 4/2011 1(6) Seurakuntaneuvosto. Aika Ti 19.4.2011 klo 18.30 Elimäen Seurakuntakeskus, Mettäläntie 3, takkahuone ELIMÄEN SEURAKUNTA PÖYTÄKIRJA 4/2011 1(6) SEURAKUNTANEUVOSTON KOKOUS 4/2011 Aika Ti 19.4.2011 klo 18.30 Paikka Elimäen Seurakuntakeskus, Mettäläntie 3, takkahuone Läsnä Aalto Kari jäsen Hannula Ulla Maija

Lisätiedot

HAAPAJÄRVEN SEURAKUNTA Kokouspäivämäärä Sivu. 65 Kirkkoneuvosto 6/2010 21.10.2010

HAAPAJÄRVEN SEURAKUNTA Kokouspäivämäärä Sivu. 65 Kirkkoneuvosto 6/2010 21.10.2010 65 63 KOKOUKSEN AVAUS SEKÄ LAILLISUUDEN JA PÄÄTÖSVALTAISUUDEN TOTEAMINEN Kirkkoneuvosto 21.10.2010 63 Kokouskutsu asialistoineen on toimitettu kirkkoneuvoston jäsenille sekä kirkkovaltuuston puheenjohtajalle

Lisätiedot

Luumäen seurakunta PÖYTÄKIRJA 1/2013 1 Kirkkoneuvosto

Luumäen seurakunta PÖYTÄKIRJA 1/2013 1 Kirkkoneuvosto Luumäen seurakunta PÖYTÄKIRJA 1/2013 1 Aika tiistai 15.1.2013 klo 18.00 19.47 Paikka Seurakuntakeskus, Taavetti Käsiteltävät asiat 1 Kokouksen avaus 2 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 3 Pöytäkirjan

Lisätiedot

LAMMIN SEURAKUNTA Pöytäkirja Nro 1

LAMMIN SEURAKUNTA Pöytäkirja Nro 1 Sivu 1 Kokousaika Keskiviikkona 21.1.2015 klo 17-18.20 Kokouspaikka Läsnä Seurakuntatalon kokoushuone Ulvinen Heli, kirkkoherra, puheenjohtaja Hanhimäki Sampo, jäsen Huostila Anja, jäsen Huostila Mari,

Lisätiedot

MEILAHDEN SEURAKUNTA. Hyväksytty seurakuntaneuvostossa 12.1.2011 ORGANISAATIORAKENNE V. 2011

MEILAHDEN SEURAKUNTA. Hyväksytty seurakuntaneuvostossa 12.1.2011 ORGANISAATIORAKENNE V. 2011 MEILAHDEN SEURAKUNTA ORGANISAATIORAKENNE V. 2011 1. Johtamisjärjestelmän kuvaus ja seurakuntatyön perusrakenne 2. Organisaatiorakenne: tiimit, vastuuryhmät ja johtoryhmä 3. Tiimin, tiimivastaavan, vastuuryhmän

Lisätiedot

28 Yhteisen kirkkovaltuuston jäsenen Pekka Räisäsen paikkakunnalta muutto

28 Yhteisen kirkkovaltuuston jäsenen Pekka Räisäsen paikkakunnalta muutto VAASAN SEURAKUNTAYHTYMÄ Kokous 29.9.2015 klo 18.00 Sivu 1 28 Yhteisen kirkkovaltuuston jäsenen Pekka Räisäsen paikkakunnalta muutto Yhteisen kirkkovaltuuston jäsen Pekka Räisänen on kirjeellä 26.5.2015

Lisätiedot

MUONION SEURAKUNTA PÖYTÄKIRJA sivu 1(11) Kirkkoneuvosto 4/2010 5.10.2010. OSALLISTUJAT läsnä poissa

MUONION SEURAKUNTA PÖYTÄKIRJA sivu 1(11) Kirkkoneuvosto 4/2010 5.10.2010. OSALLISTUJAT läsnä poissa MUONION SEURAKUNTA PÖYTÄKIRJA sivu 1(11) KOKOUSTIEDOT Aika 5.10.2010 klo 16-18.20 Paikka Kanttorila OSALLISTUJAT läsnä poissa Puh. johtaja Lepistö Jouko vt. kirkkoherra x Alaoja Raimo jäsen, vpj. x Liikavainio

Lisätiedot

Kangasalan seurakunta Esityslista 1/2015 1/2

Kangasalan seurakunta Esityslista 1/2015 1/2 Kangasalan seurakunta Esityslista 1/2015 1/2 Aika 07.01.2015 klo 19:00 Paikka Suoraman seurakuntakeskus Käsiteltävät asiat Asia Otsikko Sivu 1 Kokouksen avaus sekä laillisuuden ja päätösvallan toteaminen

Lisätiedot

LAPPEEN SEURAKUNTA ASIALISTA 1 SEURAKUNTANEUVOSTO 9 2008 Kirkkokatu 10 53101 LAPPEENRANTA PUH. 05 612600, FAX 05 6126236

LAPPEEN SEURAKUNTA ASIALISTA 1 SEURAKUNTANEUVOSTO 9 2008 Kirkkokatu 10 53101 LAPPEENRANTA PUH. 05 612600, FAX 05 6126236 LAPPEEN SEURAKUNTA ASIALISTA 1 Kirkkokatu 10 53101 LAPPEENRANTA PUH. 05 612600, FAX 05 6126236 Aika 10.9.2008 klo 17.00 20.31 Paikka Kaislarannan leirikeskus, Lappeenranta. Käsiteltävät asiat 97 KOKOUKSEN

Lisätiedot

JANAKKALAN SEURAKUNTA PÖYTÄKIRJA 2/2016 Kirkkoneuvosto 16.2.2016. Ilmarinen Liisa varapuheenjohtaja Lehtonen Riitta jäsen

JANAKKALAN SEURAKUNTA PÖYTÄKIRJA 2/2016 Kirkkoneuvosto 16.2.2016. Ilmarinen Liisa varapuheenjohtaja Lehtonen Riitta jäsen JANAKKALAN SEURAKUNTA PÖYTÄKIRJA 2/2016 Aika 16.2.2016 klo 17.45 18.15 Paikka Turengin seurakuntakeskus Läsnä Riikonen Pekka puheenjohtaja Ahvenjärvi Seppo jäsen Elo Joonas jäsen Ilmarinen Liisa varapuheenjohtaja

Lisätiedot

LAUKAAN SEURAKUNTA ESITYSLISTA 10.6.2011 N:o 6/2011 KIRKKONEUVOSTO PÖYTÄKIRJA 16.6.2011 Sivu 89

LAUKAAN SEURAKUNTA ESITYSLISTA 10.6.2011 N:o 6/2011 KIRKKONEUVOSTO PÖYTÄKIRJA 16.6.2011 Sivu 89 KIRKKONEUVOSTO PÖYTÄKIRJA 16.6.2011 Sivu 89 Kokousaika Torstai 16.6.2011 kello 16.30 17.49 Kokouspaikka Laukaan seurakuntatalo Päätöksen tekijät Hytönen Pauliina Kallio Marja Kuokkanen Margit Lehto Ari

Lisätiedot

LAPUAN TUOMIOKIRKKOSEURAKUNTA PÖYTÄKIRJA 05/2013 Kirkkoneuvosto 23.04.2013

LAPUAN TUOMIOKIRKKOSEURAKUNTA PÖYTÄKIRJA 05/2013 Kirkkoneuvosto 23.04.2013 46 KOKOUSAIKA Tiistaina 23.4.2013 klo 19.00 20.30 KOKOUSPAIKKA Keskustan seurakuntatalo, tornisali Läsnä jäsenet: Lemettinen Maiju Haukkala Pentti Hietala Heikki Kangasluoma Pentti Koskiahde Markku Kuntsi

Lisätiedot

DIAKONIAJOHTOKUNTA 05.02.2015 1/2015

DIAKONIAJOHTOKUNTA 05.02.2015 1/2015 DIAKONIAJOHTOKUNTA 05.02.2015 1/2015 Aika: Torstai 05.02.2015 klo 17.00-18.47 Tarjoilu klo 16.45 alkaen Paikka: Vanhankirkon sali, Kirkkotie 2 liite sivu 2 KOKOUKSEN AVAUS 1 2 LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS

Lisätiedot

Liisa Ilonen-Teivonen jäsen. Pirkko Nurminen. Veikko Tuominen jäsen

Liisa Ilonen-Teivonen jäsen. Pirkko Nurminen. Veikko Tuominen jäsen Kokousaika keskiviikko 6.5.2015 klo 18-20.15 Kokouspaikka Hauhon pappila Läsnä Tapani Vanhanen puheenjohtaja Mari Rantio varapuheenjohtaja Liisa Ilonen-Teivonen Tapio Innamaa Jouni Lehtonen Pirkko Nurminen

Lisätiedot

Ritva Kivisaari Pentti Lemettinen Anne Marjamäki puheenjohtaja 1-7 puheenjohtaja 8-13 pöytäkirjanpitäjä

Ritva Kivisaari Pentti Lemettinen Anne Marjamäki puheenjohtaja 1-7 puheenjohtaja 8-13 pöytäkirjanpitäjä 1 KOKOUSAIKA Tiistaina 6.1.2015 klo 12.00-13.30 KOKOUSPAIKKA Keskustan seurakuntatalo, tornisali Läsnä: Annala Tarja Hakola Anni Haukkala Pentti Hietala Heikki Holma Jaana Härsilä Maria Ikola Simo Jänikselä

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN SEURAKUNTA TUKIPALVELUIDEN JOHTOSÄÄNTÖ. Hyväksytty kirkkovaltuustossa 14.12.2015, 10

JYVÄSKYLÄN SEURAKUNTA TUKIPALVELUIDEN JOHTOSÄÄNTÖ. Hyväksytty kirkkovaltuustossa 14.12.2015, 10 JYVÄSKYLÄN SEURAKUNTA TUKIPALVELUIDEN JOHTOSÄÄNTÖ Hyväksytty kirkkovaltuustossa 14.12.2015, 10 1 LUKU TUKIPALVELUIDEN TOIMINTA-AJATUS, RAKENNE JA TEHTÄVÄT 1 Toiminta-ajatus Jyväskylän seurakunnan tukipalveluiden

Lisätiedot

Huhtala, Kaisa puheenjohtaja Haanpää, Liisa

Huhtala, Kaisa puheenjohtaja Haanpää, Liisa 1 Porin Teljän seurakunta Pöytäkirja 8/2014 Aika ja paikka Maanantai 22.9.2014 klo 18.00 Teljän kirkolla Huhtala, Kaisa puheenjohtaja Haanpää, Liisa Harju, Aulikki poissa Honkasalo, Timo Korkeaoja, Aila

Lisätiedot

JANAKKALAN SEURAKUNTA PÖYTÄKIRJA 1/2016 Kirkkovaltuusto 9.2.2016. Läsnä Aarnio-Närhi Hannele Liljeqvist Pirkko, varaj.

JANAKKALAN SEURAKUNTA PÖYTÄKIRJA 1/2016 Kirkkovaltuusto 9.2.2016. Läsnä Aarnio-Närhi Hannele Liljeqvist Pirkko, varaj. Aika 9.2.2016 kello 18.30 19.07 Paikka Turengin seurakuntakeskus Läsnä Aarnio-Närhi Hannele Liljeqvist Pirkko, varaj. Ahvenjärvi Seppo Nurminen-Pulkkinen Enni Elo Joonas Pihkala Isto Hakala Pentti Poutiainen

Lisätiedot

Sovitut toimintatavat

Sovitut toimintatavat Green Building Council Finland Sovitut toimintatavat 4.4.2013 Toimielimet Vuosikokous Valitsee hallituksen ja sen puheenjohtajan sekä vaalitoimikunnan, sääntömuutokset Hyväksyy vuosittain toimintasuunnitelman

Lisätiedot

ELIMÄEN SEURAKUNTA PÖYTÄKIRJA 1/2010 1(6) Seurakuntaneuvosto. Seurakuntakeskus, Mettäläntie 3, takkahuone. Hellsten Aino jäsen

ELIMÄEN SEURAKUNTA PÖYTÄKIRJA 1/2010 1(6) Seurakuntaneuvosto. Seurakuntakeskus, Mettäläntie 3, takkahuone. Hellsten Aino jäsen ELIMÄEN SEURAKUNTA PÖYTÄKIRJA 1/2010 1(6) SEURAKUNTANEUVOSTON KOKOUS Aika 10.02.2010 klo 18.00 Paikka Seurakuntakeskus, Mettäläntie 3, takkahuone Läsnä jäsenet Puhakka Osmo kirkkoherra Anttila Maire jäsen

Lisätiedot

MAANINGAN SEURAKUNTA ESITYSLISTA 1 Kirkkoneuvosto 18.02.2008 71750 MAANINKA PÖYTÄKIRJA 03.03.2008

MAANINGAN SEURAKUNTA ESITYSLISTA 1 Kirkkoneuvosto 18.02.2008 71750 MAANINKA PÖYTÄKIRJA 03.03.2008 MAANINGAN SEURAKUNTA ESITYSLISTA 1 KIRKKONEUVOSTON KOKOUS Aika Maanantai klo 18.30 20.16 Paikka Virastotalo Läsnä Arto Penttinen kirkkoherra, puheenjohtaja Pauli Hujanen varapuheenjohtaja Petri Jurkka

Lisätiedot

LEMPÄÄLÄN SEURAKUNTA PÖYTÄKIRJA k:nro 1/2016 Kirkkoneuvosto

LEMPÄÄLÄN SEURAKUNTA PÖYTÄKIRJA k:nro 1/2016 Kirkkoneuvosto Kirkkoneuvosto Kokousaika Tiistai 12.1.2016, klo 17.30-19.15 Kokouspaikka Lempoisten seurakuntatalo Käsiteltävät asia 1 KOKOUKSEN AVAUS 2 KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS 3 PÖYTÄKIRJANTARKISTAJIEN

Lisätiedot

TÖÖLÖN SEURAKUNNAN VERKKOPÖYTÄKIRJA 5/2014 [1] SEURAKUNTANEUVOSTO

TÖÖLÖN SEURAKUNNAN VERKKOPÖYTÄKIRJA 5/2014 [1] SEURAKUNTANEUVOSTO TÖÖLÖN SEURAKUNNAN VERKKOPÖYTÄKIRJA 5/2014 [1] Aika 4.6.2014 Paikka Läsnä Seurakuntakoti, Runeberginkatu 39 A Naukkarinen Auvo, puheenjohtaja Akaan-Penttilä Aulikki Hirvonen-Nurmi Katri Kiviluoto Hilkka

Lisätiedot

Lapinjärven seurakuntayhtymä PÖYTÄKIRJA 3/2007 Yhteinen kirkkoneuvosto 10.05.2007

Lapinjärven seurakuntayhtymä PÖYTÄKIRJA 3/2007 Yhteinen kirkkoneuvosto 10.05.2007 Lapinjärventie 24 a 07800 Lapinjärvi (019) 530 720 YHTEISEN KIRKKONEUVOSTON KOKOUS 3/2007 Aika: Torstaina 10.5.2007 kello 18.00 19.10 Paikka: Virastotalo, Lapinjärventie 24 A ASIALISTA 39 KOKOUKSEN AVAUS

Lisätiedot

TOIVAKAN SEURAKUNTA PÖYTÄKIRJA 1/2014 Kirkkoneuvosto 1

TOIVAKAN SEURAKUNTA PÖYTÄKIRJA 1/2014 Kirkkoneuvosto 1 Kirkkoneuvosto 1 Aika Torstaina 20.2.2014 klo 18.00-20.40 Paikka Uusi pappila Jäsenet (läsnä = ) Raija Häkkinen Reijo Koskinen vpj Pentti Marttinen Sointu Ojonen Marja Korhonen Anneli Torppa Muut Jorma

Lisätiedot

Vanajan seurakuntakoti, Vanajanraitti 5, Hämeenlinna. Anniina Iivonen Taisto Jantunen Jorma Lundström. Markku Salmisaari

Vanajan seurakuntakoti, Vanajanraitti 5, Hämeenlinna. Anniina Iivonen Taisto Jantunen Jorma Lundström. Markku Salmisaari YHTEINEN KIRKKONEUVOSTO Sivu 1 Kokousaika Tiistai 12.2.1.2015 kello 18.00 Kokouspaikka Vanajan seurakuntakoti, Vanajanraitti 5, Hämeenlinna Läsnä Timo Kalaja puheenjohtaja Heikki Kilpeläinen varapuheenjohtaja

Lisätiedot

YLIVIESKAN SEURAKUNTA KOKOUSPÖYTÄKIRJA 13/2015 67 KIRKKONEUVOSTO 27.11.2015. Perjantaina 27.11.2015 klo 15-19.25 (alkaen puurolla Mariassa)

YLIVIESKAN SEURAKUNTA KOKOUSPÖYTÄKIRJA 13/2015 67 KIRKKONEUVOSTO 27.11.2015. Perjantaina 27.11.2015 klo 15-19.25 (alkaen puurolla Mariassa) YLIVIESKAN SEURAKUNTA KOKOUSPÖYTÄKIRJA 13/2015 67 Aika Perjantaina 27.11.2015 klo 15-19.25 (alkaen puurolla Mariassa) Paikka Läsnä Kirkko ja Maria Timo Määttä, puheenjohtaja Juhani Alaranta, poissa tilalla

Lisätiedot

SEURAKUNTANEUVOSTO 4/2011

SEURAKUNTANEUVOSTO 4/2011 SIPOON SUOMALAINEN SEURAKUNTA KOKOUSPÖYTÄKIRJA SEURAKUNTANEUVOSTO 4/2011 Kokousaika 24.3.2011 klo 18.00 20.17 Kokouspaikka Seurakuntatalo Läsnä: Tuomas Alaterä Raila Degerholm Juha Gustafsson Harry Hänninen

Lisätiedot

Seurakuntaneuvosto Maanantai 12.10.2015 klo 18.00 Teljän kirkon Koivula-sali

Seurakuntaneuvosto Maanantai 12.10.2015 klo 18.00 Teljän kirkon Koivula-sali 1 Porin Teljän seurakunta Pöytäkirja 8/2015 Seurakuntaneuvosto Aika ja paikka Maanantai 12.10.2015 klo 18.00 Teljän kirkon Koivula-sali Huhtala, Kaisa Haanpää, Liisa Halonen, Erkki Harju, Aulikki Ihalainen,

Lisätiedot

JANAKKALAN SEURAKUNTA PÖYTÄKIRJA 5/2014 Kirkkoneuvosto 15.4.2014. Ilmarinen Liisa jäsen Kiukkonen Sirpa jäsen

JANAKKALAN SEURAKUNTA PÖYTÄKIRJA 5/2014 Kirkkoneuvosto 15.4.2014. Ilmarinen Liisa jäsen Kiukkonen Sirpa jäsen ,Aika 15.4.2014 klo 17.30 - Paikka Turengin seurakuntakeskus Läsnä Riikonen Pekka puheenjohtaja Elo Veijo jäsen Ilmarinen Liisa jäsen Kiukkonen Sirpa jäsen Kangas Anja varajäsen Pihkala Isto jäsen Selinummi

Lisätiedot

PÖYTÄKIRJA 4/2013 4.6.2013 --------------------------------------------------------------------------------------------------------------

PÖYTÄKIRJA 4/2013 4.6.2013 -------------------------------------------------------------------------------------------------------------- Seurakuntaneuvosto PÖYTÄKIRJA 4/2013 4.6.2013 -------------------------------------------------------------------------------------------------------------- SIVU 30 ILMOITUSASIAT 2 31 KIRKKOHERRAN PÄÄTÖSLUETTELO

Lisätiedot

SYSMÄN SEURAKUNTA PÖYTÄKIRJA 1 ( 10 ) KIRKKONEUVOSTO 1/2010 17.2.2010

SYSMÄN SEURAKUNTA PÖYTÄKIRJA 1 ( 10 ) KIRKKONEUVOSTO 1/2010 17.2.2010 SYSMÄN SEURAKUNTA PÖYTÄKIRJA 1 ( 10 ) Aika Keskiviikko 17.2.2010 klo 18.30 20.10 Paikka Olavin toimintakeskus, Kokoustila Katiska, Uotintie 7 Läsnä Petri Tervo puheenjohtaja Matti Kurvinen varapuheenjohtaja

Lisätiedot

KAARINAN SEURAKUNTA PÖYTÄKIRJA 2/2007 Tark: Seurakuntaneuvosto 22.02.2007 8. Aika: Torstaina 22.2.2007 klo 18.00, kahvi klo 17.30

KAARINAN SEURAKUNTA PÖYTÄKIRJA 2/2007 Tark: Seurakuntaneuvosto 22.02.2007 8. Aika: Torstaina 22.2.2007 klo 18.00, kahvi klo 17.30 Seurakuntaneuvosto 22.02.2007 8 SEURAKUNTANEUVOSTON KOKOUS Aika: Torstaina 22.2.2007 klo 18.00, kahvi klo 17.30 Paikka: Kaarinan kirkko, Voudinkatu 2 Läsnä: Vahtola, Pirjo puheenjohtaja Ainasoja, Merja

Lisätiedot

7 KIRKKONEUVOSTON TYÖRYHMIEN JÄSENTEN VALITSEMINEN VUOSIKSI 2015-2016

7 KIRKKONEUVOSTON TYÖRYHMIEN JÄSENTEN VALITSEMINEN VUOSIKSI 2015-2016 Kirkkoneuvosto Kokousaika Tiistai 3.2.2015 kello 17.30-19.00 Kokouspaikka Lempoisten seurakuntatalo Käsiteltävät asia 1 KOKOUKSEN AVAUS 2 KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS 3 PÖYTÄKIRJANTARKISTAJIEN

Lisätiedot

Liitteet 1 Oikaisuvaatimusohjeet ja valitusosoitus, 66

Liitteet 1 Oikaisuvaatimusohjeet ja valitusosoitus, 66 LAURITSALAN SEURAKUNTA ASIALISTA 1 (6) Hallituskatu 15, PL 1018 53301 LAPPEENRANTA PUH. 05 6126401, 6126406 Aika Keskiviikkona 16.4.2008 klo 17.30 18.25 Paikka Lauritsalan seurakuntakoti, Keskuskatu 1.

Lisätiedot

Hauhon seurakunnan seurakuntaneuvoston kokous pidetään pappilassa tiistaina 24.3.2015 klo 17.30.

Hauhon seurakunnan seurakuntaneuvoston kokous pidetään pappilassa tiistaina 24.3.2015 klo 17.30. HAUHON SEURAKUNTA SEURAKUNTANEUVOSTO KOKOUSKUTSU/ASIALISTA Hauhon seurakunnan seurakuntaneuvoston kokous pidetään pappilassa tiistaina 24.3.2015 klo 17.30. Kokouksessa käsiteltävät asiat: 1. Seurakunnan

Lisätiedot

VAASAN SEURAKUNTAYHTYMÄ Kokous 12.11.2015 klo 16.30 Sivu 1 VASA KYRKLIGA SAMFÄLLIGHET Sammantr. kl Sida. Vasaesplanaden 3 E V vån

VAASAN SEURAKUNTAYHTYMÄ Kokous 12.11.2015 klo 16.30 Sivu 1 VASA KYRKLIGA SAMFÄLLIGHET Sammantr. kl Sida. Vasaesplanaden 3 E V vån VAASAN SEURAKUNTAYHTYMÄ Kokous 12.11.2015 klo 16.30 Sivu 1 181 Kokouksen avaus ja päätösvaltaisuus 182 Pöytäkirjantarkastajien valinta 183 Yhteistyötoimikunnan pöytäkirja 3/2015 184 Henkilöstöasia 185

Lisätiedot

6.5.2015. Läsnä Hermonen Merja puheenjohtaja. Tuomarila Sinikka. Janne Aso, Laura Langh-Lagerlöf, Sanna Tähkämaa

6.5.2015. Läsnä Hermonen Merja puheenjohtaja. Tuomarila Sinikka. Janne Aso, Laura Langh-Lagerlöf, Sanna Tähkämaa PÖYTÄKIRJA 4/2015 1 SEURAKUNTANEUVOSTON KOKOUS Aika klo 17.00 Paikka Piikkiön pappila Läsnä Hermonen Merja puheenjohtaja Koho Matti Janne Ason vara Hilakari Laura klo 17.21 lähtien, 56 Huoponen Kirsi Kanervavuori

Lisätiedot

REKOLAN SEURAKUNNAN SEURAKUNTANEUVOSTON KOKOUS

REKOLAN SEURAKUNNAN SEURAKUNTANEUVOSTON KOKOUS lista kokous 1/2016 Seurakuntaneuvosto 14.1.2016 sivu 1 (6) REKOLAN SEURAKUNNAN SEURAKUNTANEUVOSTON KOKOUS Aika torstai 14.1.2016 klo 18.00 Paikka Rekolan Pyhän Andreaan kirkko, srksali 2 Kustaantie 22,

Lisätiedot

AURAN SEURAKUNTA 2/2015 PÖYTÄKIRJA 14.04.2015

AURAN SEURAKUNTA 2/2015 PÖYTÄKIRJA 14.04.2015 Sivu 1/4 KIRKKOVALTUUSTON KOKOUS Aika Tiistai 14.04.2015 klo 18.00 Paikka LÄSNÄ Virastotalo Jarmo Arvola Leena Hafrén Timo Isotalo Pekka Kalmi Outi Leino Kaija Mäki Taina Mäkinen Eila Saari Taru Sahla

Lisätiedot

KOUVOLAN SEURAKUNTA PÖYTÄKIRJA 5/2010 1(8) Seurakuntaneuvosto. Seurakuntakeskus, Savonkatu 40, kirkkoneuvoston sali

KOUVOLAN SEURAKUNTA PÖYTÄKIRJA 5/2010 1(8) Seurakuntaneuvosto. Seurakuntakeskus, Savonkatu 40, kirkkoneuvoston sali KOUVOLAN SEURAKUNTA PÖYTÄKIRJA 5/2010 1(8) SEURAKUNTANEUVOSTON KOKOUS Aika Tiistai klo 17.00 Paikka Seurakuntakeskus, Savonkatu 40, kirkkoneuvoston sali Jäsenet Gärdström Keijo pj. Aaltonen Pirjo jäsen

Lisätiedot

27 Kokouksen osallistujien sekä laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen. Puheenjohtaja toimittaa nimenhuudon ja sihteeri kirjaa läsnäolijat.

27 Kokouksen osallistujien sekä laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen. Puheenjohtaja toimittaa nimenhuudon ja sihteeri kirjaa läsnäolijat. Perustettavan Salon seurakunnan järjestelytoimikunta Aika: 17.9.2008 klo 17.00 18.05 Paikka: Seurakuntatalo, Keskisali, Kirkkokatu 6, Salo Osallistujat: Pöytäkirja Esityslista 3/2008 Jäsen Läsnä Poissa

Lisätiedot

TOIVAKAN SEURAKUNTA PÖYTÄKIRJA 2/2013 Kirkkoneuvosto 1

TOIVAKAN SEURAKUNTA PÖYTÄKIRJA 2/2013 Kirkkoneuvosto 1 Kirkkoneuvosto 1 Aika Torstaina 21.3.2013 klo 18.30-20.40 Paikka Uusi pappila Jäsenet (läsnä = ) Raija Häkkinen Ilm. esteestä Reijo Koskinen vpj Pentti Marttinen Ilm. esteestä Sointu Ojonen Marja Korhonen

Lisätiedot

HAKUNILAN SEURAKUNNAN SEURAKUNTANEUVOSTON KOKOUS

HAKUNILAN SEURAKUNNAN SEURAKUNTANEUVOSTON KOKOUS Seurakuntaneuvosto 7.5.2015 sivu 1 (8) HAKUNILAN SEURAKUNNAN SEURAKUNTANEUVOSTON KOKOUS Aika torstai 7.5.2015 kello 18 20.18 Paikka Hakunilan kirkon kokoustila Hakunilantie 48, Vantaa Osallistujat: Jäsenet

Lisätiedot

KUOPION EV.LUT. SEURAKUNTAYHTYMÄ ESITYSLISTA 2/2014 YHTEINEN KIRKKONEUVOSTO PÖYTÄKIRJA 2/2014. Keskusseurakuntatalo, Koulutussali, Suokatu 22, Kuopio

KUOPION EV.LUT. SEURAKUNTAYHTYMÄ ESITYSLISTA 2/2014 YHTEINEN KIRKKONEUVOSTO PÖYTÄKIRJA 2/2014. Keskusseurakuntatalo, Koulutussali, Suokatu 22, Kuopio 1 Aika ma 3.2.2014 klo 16.30 16.53 Paikka Keskusseurakuntatalo, Koulutussali, Suokatu 22, Kuopio Kokoonpano ja läsnäolo Kokoukseen oikeutetut ja läsnäolo Hannu Koskelainen puheenjohtaja läsnä Väinö Matti

Lisätiedot

Työpaja: Vapaaehtoistoiminnan johtaminen Kirkollisen johtamisen forum 2014

Työpaja: Vapaaehtoistoiminnan johtaminen Kirkollisen johtamisen forum 2014 Työpaja: Vapaaehtoistoiminnan johtaminen Kirkollisen johtamisen forum 2014 Henrietta Grönlund Helsingin yliopisto / HelsinkiMissio ry Henrietta Grönlund / henrietta.gronlund@helsinki.fi www.helsinki.fi/yliopisto

Lisätiedot

Seurakuntaneuvosto sekä Kokkolan seurakuntayhtymän yhteisen kirkkovaltuuston jäsenet:

Seurakuntaneuvosto sekä Kokkolan seurakuntayhtymän yhteisen kirkkovaltuuston jäsenet: Kokouskutsu Seurakuntaneuvosto 13.2.2012 klo 18.00 Seurakuntakoti Seurakuntaneuvosto sekä Kokkolan seurakuntayhtymän yhteisen kirkkovaltuuston jäsenet: Kokoonnumme ma. 13.2.2012 toimittamaan kirkolliskokouksen-

Lisätiedot

31.3.2014 Kokous 2/2014 Sivu 1. Paikka ja aika Keskustan seurakuntatalo, takkahuone, 31.3.2014 klo 18 20:05

31.3.2014 Kokous 2/2014 Sivu 1. Paikka ja aika Keskustan seurakuntatalo, takkahuone, 31.3.2014 klo 18 20:05 31.3.2014 Kokous 2/2014 Sivu 1 Paikka ja aika Keskustan seurakuntatalo, takkahuone, 31.3.2014 klo 18 20:05 Läsnäolevat jäsenet Posti Timo pj Elonsalo Raimo Erkkilä Pentti Lemberg Raija lähti klo 19.55

Lisätiedot

Puronvarsi-Syrjälä Tuula. Poissa: Lahtinen Helena, Luoma Riitta, Nyrhilä Jaakko, Panula Aaro, Rajala Lasse, Ylitalo Teppo

Puronvarsi-Syrjälä Tuula. Poissa: Lahtinen Helena, Luoma Riitta, Nyrhilä Jaakko, Panula Aaro, Rajala Lasse, Ylitalo Teppo 1 KOKOUSAIKA Tiistaina 29.1.2013 klo 19.00 19.30 KOKOUSPAIKKA Keskustan seurakuntatalo, alasali Läsnä: Äystö Leena, pj Hakola Anni Haukkala Pentti Hietala Heikki Joutsiniemi Juha Kangasluoma Pentti Kontola

Lisätiedot

HÄMEENLINNA-VANAJAN SEURAKUNTA Pöytäkirja Nro LAPSI- JA NUORISOTYÖN JOHTOKUNTA Sivu 1

HÄMEENLINNA-VANAJAN SEURAKUNTA Pöytäkirja Nro LAPSI- JA NUORISOTYÖN JOHTOKUNTA Sivu 1 LAPSI- JA NUORISOTYÖN JOHTOKUNTA Sivu 1 Kokousaika klo 18.00 19.55 Kokouspaikka Keskusseurakuntatalon 3. krs kokoushuone, Rauhankatu 14 Läsnä Hannu Fagerlund Jonni Levaniemi Leena Murtonen Paula Paavola

Lisätiedot

Kuntaliitoksen tapahtuessa Joutsan kunnan henkilöstö muodostuu nykyisestä Joutsan kunnan ja Leivonmäen kunnan henkilöstöstä.

Kuntaliitoksen tapahtuessa Joutsan kunnan henkilöstö muodostuu nykyisestä Joutsan kunnan ja Leivonmäen kunnan henkilöstöstä. Joutsan kunnanhallitus 216 24.09.2007 Kunnanvaltuusto 55 22.10.2007 Henkilöstötoimikunta 7 29.10.2007 Henkilöstötoimikunta 13 12.11.2007 Yhteinen Joutsan kunnanhallitus 37 19.11.2007 Kuntaliitossopimuksen

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PUHEMIESNEUVOSTON EHDOTUS 1/2010 vp Puhemiesneuvoston ehdotus laiksi eduskunnan virkamiehistä annetun lain 10 ja 71 :n, eduskunnan työjärjestyksen 73 :n ja eduskunnan kanslian ohjesäännön muuttamisesta

Lisätiedot

Onko kirkko kiinnostunut hyvinvoinnista tai hyvästä elämästä? Jouni Sirviö Kokkolan suomalainen seurakunta

Onko kirkko kiinnostunut hyvinvoinnista tai hyvästä elämästä? Jouni Sirviö Kokkolan suomalainen seurakunta Onko kirkko kiinnostunut hyvinvoinnista tai hyvästä elämästä? Jouni Sirviö Kokkolan suomalainen seurakunta I) Hyvinvointityön paikka kirkon elämässä - teologinen näkökulma II) Paikallisseurakunnan toiminta

Lisätiedot

Kokousaika: tiistai 8.9.2015 klo 18-20 Kokouspaikka: Hauhon Pappila Läsnä: Tapani Vanhanen puheenjohtaja. Liisa Ilonen-Teivonen.

Kokousaika: tiistai 8.9.2015 klo 18-20 Kokouspaikka: Hauhon Pappila Läsnä: Tapani Vanhanen puheenjohtaja. Liisa Ilonen-Teivonen. Kokousaika: tiistai 8.9.2015 klo 18-20 Kokouspaikka: Hauhon Pappila Läsnä: Tapani Vanhanen puheenjohtaja Mari Rantio varapuheenjohtaja Liisa Ilonen-Teivonen Tapio Innamaa, poissa Jouni Lehtonen Pirkko

Lisätiedot

NOKIAN SEURAKUNTA PÖYTÄKIRJA 8/2013 1 (8) KIRKKONEUVOSTO Kokous 12.6.2013. Keskiviikko 12.6.2013 klo 17.00-17.50. Seurakuntakeskus, pieni kokoushuone

NOKIAN SEURAKUNTA PÖYTÄKIRJA 8/2013 1 (8) KIRKKONEUVOSTO Kokous 12.6.2013. Keskiviikko 12.6.2013 klo 17.00-17.50. Seurakuntakeskus, pieni kokoushuone NOKIAN SEURAKUNTA PÖYTÄKIRJA 8/2013 1 (8) KOKOUSTIEDOT Aika Paikka KÄSITELTÄVÄT ASIAT Keskiviikko 12.6.2013 klo 17.00-17.50 Seurakuntakeskus, pieni kokoushuone KN 91 KOKOUKSEN AVAUS 3 KN 92 KOKOUKSEN LAILLISUUS

Lisätiedot

HÄMEENLINNA-VANAJAN SEURAKUNTA Pöytäkirja Nro 4 16.6.2015 LAPSI- JA NUORISOTYÖN JOHTOKUNTA Sivu 1

HÄMEENLINNA-VANAJAN SEURAKUNTA Pöytäkirja Nro 4 16.6.2015 LAPSI- JA NUORISOTYÖN JOHTOKUNTA Sivu 1 LAPSI- JA NUORISOTYÖN JOHTOKUNTA Sivu 1 Kokousaika 16.6..2015 klo 18.00 19.50 Kokouspaikka Keskusseurakuntatalo 3. krs kokoushuone, Rauhankatu 14 Läsnä Jarmo Vainio Hannu Fagerlund Mia Heinonen Jukka-Pekka

Lisätiedot

PÖYTÄKIRJA 5/

PÖYTÄKIRJA 5/ Seurakuntaneuvosto PÖYTÄKIRJA 5/2012 5.6.2012 -------------------------------------------------------------------------------------------------------------- SIVU 36 ILMOITUSASIAT 2 37 KIRKKOHERRAN PÄÄTÖSLUETTELO

Lisätiedot

YHTEISTOIMINNAN JA TYÖSUOJELUN JÄRJESTÄMINEN ITÄ-SAVON KOULUTUSKUNTAYHTYMÄSSÄ 1.1.2014 ALKAEN

YHTEISTOIMINNAN JA TYÖSUOJELUN JÄRJESTÄMINEN ITÄ-SAVON KOULUTUSKUNTAYHTYMÄSSÄ 1.1.2014 ALKAEN 2 1. YHTEISTOIMINNAN JÄRJESTÄMISEN LÄHTÖKOHDAT Yhteistoiminnan taustaa Yhtymähallituksen päätös 21.6.2006/ 82 vanha sopimus irtisanottiin 31.7.2007 tilalle valtakunnallinen yhteistoimintalaki 2007 / 449

Lisätiedot

MÄNTYHARJUN SEURAKUNTA PÖYTÄKIRJA KIRKKOVALTUUSTO 3/2015 23.6.2015

MÄNTYHARJUN SEURAKUNTA PÖYTÄKIRJA KIRKKOVALTUUSTO 3/2015 23.6.2015 Aika Tiistai 23.6.2015 klo 18.00 19.28 Paikka Seurakuntakeskuksessa Läsnä Poissa Läsnä Jäsenet: Eveliina Hall Kristiina Häkkänen Piia Hämäläinen Panu Karjalainen Matti Kemppainen Helen Kokkonen Liisa Kuoksa

Lisätiedot

Irja Kivistö, sihteeri

Irja Kivistö, sihteeri Seurakuntaneuvosto 15.3.2010 Seurakuntakoti 1. Kokouksen avaus 2. Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen 3. Pöytäkirjan allekirjoittaminen 4. Pöytäkirjan nähtävillä pitämisestä päättäminen

Lisätiedot

MUONION SEURAKUNTA PÖYTÄKIRJA sivu 1(8) Kirkkoneuvosto 5/2011 4.10.2011. OSALLISTUJAT läsnä poissa

MUONION SEURAKUNTA PÖYTÄKIRJA sivu 1(8) Kirkkoneuvosto 5/2011 4.10.2011. OSALLISTUJAT läsnä poissa MUONION SEURAKUNTA PÖYTÄKIRJA sivu 1(8) KOKOUSTIEDOT Aika 4.10.2011 klo 17-18.30 Paikka Seurakuntakoti OSALLISTUJAT läsnä poissa Puh. johtaja Muraja Asko kirkkoherra x Alaoja Raimo jäsen, vpj. x Haikonen

Lisätiedot

Muutokset punaisella LAPPEENRANNAN KAUPUNGIN KASVATUS- JA OPETUSTOIMEN JOHTOSÄÄNTÖ. 1 Toiminta-ajatus

Muutokset punaisella LAPPEENRANNAN KAUPUNGIN KASVATUS- JA OPETUSTOIMEN JOHTOSÄÄNTÖ. 1 Toiminta-ajatus 1 Muutokset punaisella LAPPEENRANNAN KAUPUNGIN KASVATUS- JA OPETUSTOIMEN JOHTOSÄÄNTÖ 1 Toiminta-ajatus Kasvatus- ja opetustoimen tehtävänä on kasvatus- ja opetuslautakunnan alaisena järjestää varhaiskasvatuspalveluita,

Lisätiedot

K U U L U T U S / K O K O U S K U T S U

K U U L U T U S / K O K O U S K U T S U K U U L U T U S / K O K O U S K U T S U Hämeenlinnan seurakuntayhtymän yhteisen kirkkovaltuuston kokous pidetään torstaina klo 18.00 Vapaaehtoiskeskus Pysäkin auditoriossa, Kirjastokatu 1, Hämeenlinna.

Lisätiedot

PÖYTÄKIRJA 2 / 2012 13.3.2012 ---------------------------------------------------------------------------------------------------------

PÖYTÄKIRJA 2 / 2012 13.3.2012 --------------------------------------------------------------------------------------------------------- Seurakuntaneuvosto PÖYTÄKIRJA 2 / 2012 13.3.2012 --------------------------------------------------------------------------------------------------------- 13 TYÖALOJEN TOIMINTAKERTOMUKSET VUODELTA 2011

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus tieteellisiin tai opetustarkoituksiin käytettävien eläinten suojelun neuvottelukunnasta

Valtioneuvoston asetus tieteellisiin tai opetustarkoituksiin käytettävien eläinten suojelun neuvottelukunnasta Seura- ja harrastuseläinten hyvinvoinnin neuvottelukunnan lausunto 20.5.2013 Valtioneuvoston asetus tieteellisiin tai opetustarkoituksiin käytettävien eläinten suojelun neuvottelukunnasta Seura- ja harrastuseläinten

Lisätiedot

KAARINAN SEURAKUNTA PÖYTÄKIRJA 3/2007 Tark: Seurakuntaneuvosto 22.03.2007 15. Aika: Torstaina 22.3.2007 klo 18.00, kahvi klo 17.30

KAARINAN SEURAKUNTA PÖYTÄKIRJA 3/2007 Tark: Seurakuntaneuvosto 22.03.2007 15. Aika: Torstaina 22.3.2007 klo 18.00, kahvi klo 17.30 Seurakuntaneuvosto 22.03.2007 15 SEURAKUNTANEUVOSTON KOKOUS Aika: Torstaina 22.3.2007 klo 18.00, kahvi klo 17.30 Paikka: Kaarinan kirkko, Voudinkatu 2 Läsnä: Vahtola, Pirjo puheenjohtaja Ainasoja, Merja

Lisätiedot

Kirkkovaltuuston pj Pulli Veikko x

Kirkkovaltuuston pj Pulli Veikko x HATTULAN SEURAKUNTA KIRKKONEUVOSTO PÖYTÄKIRJA Kokous N:o 11-2015 Aika 09.12.2015 kello 18.00 19.30 Paikka Virastotalo Läsnä Puheenjohtaja Järvinen Virpi Varapuheenjohtaja Lilja Lasse J Jäsenet Ahonen Arto,

Lisätiedot

MUONION SEURAKUNTA PÖYTÄKIRJA sivu 1(7) Kirkkoneuvosto 1/2012 1.3.2012. OSALLISTUJAT läsnä poissa

MUONION SEURAKUNTA PÖYTÄKIRJA sivu 1(7) Kirkkoneuvosto 1/2012 1.3.2012. OSALLISTUJAT läsnä poissa MUONION SEURAKUNTA PÖYTÄKIRJA sivu 1(7) KOKOUSTIEDOT Aika 1.3.2012 klo 17-19.10 Paikka Seurakuntakoti OSALLISTUJAT läsnä poissa Puh. johtaja Muraja Asko kirkkoherra x Alaoja Raimo jäsen, vpj. x Haikonen

Lisätiedot

ELIMÄEN SEURAKUNTA PÖYTÄKIRJA 1/2011 1(7) Seurakuntaneuvosto. Elimäen Seurakuntakeskus, Mettäläntie 3, takkahuone

ELIMÄEN SEURAKUNTA PÖYTÄKIRJA 1/2011 1(7) Seurakuntaneuvosto. Elimäen Seurakuntakeskus, Mettäläntie 3, takkahuone ELIMÄEN SEURAKUNTA PÖYTÄKIRJA 1/2011 1(7) SEURAKUNTANEUVOSTON KOKOUS 1/2011 Aika Ke 26.1.2011 klo 18.30 Paikka Elimäen Seurakuntakeskus, Mettäläntie 3, takkahuone Läsnä Aalto Kari jäsen Hannula Ulla Maija

Lisätiedot