Hyvinvointia työstä. Työterveysneuvottelu Työterveyslaitos Esittäjän Nimi

Transkriptio

1 Hyvinvointia työstä Työterveysneuvottelu Työterveyslaitos Esittäjän Nimi

2 Työterveysneuvottelu prosessina Sari Wuolijoki, työterveyshuollon erikoislääkäri Työterveyslaitos Esittäjän Nimi

3 Rakkaalla lapsella monta nimeä Työterveysneuvottelu työkalu, jolla voidaan saavuttaa yhteinen dokumentoitu käsitys työntekijän työkyvystä, sen heikkenemisen aiheuttamista tarpeista työn muokkaamiselle sekä työn muokkaamisen mahdollisuuksista työkykyneuvottelu työterveyshuoltoneuvottelu kolmikantapalaveri verkostopalaveri kuntoutusneuvottelu kuntoutuspalaveri 3

4 Miksi? aina, kun kyseessä on työhön vaikuttava terveysasia hälytysmerkkeinä esim. - työsuorituksen heikentyminen tai työn laadun huononeminen - lisääntyneet myöhästelyt, sairauslomat, poissaolot - toistuvasti pidentyneet työpäivät - käyttäytymisen muutos - työyhteisön ilmapiirin muuttuminen - intuitio, että kaikki ei ole kohdallaan Hälytysmerkit: lähteenä Varhainen tuki toimintamalli, Hgin kaupunki TYKE, 2008 työtehtävien järjestelyjen tarve paluu pitkältä sairauslomalta päihdeongelma 4

5 Kenen aloitteesta? työterveyshuolto esimies työntekijä henkilöstöhallinto (erikoissairaanhoito) (kuntoutuslaitos) (luottamusmies / työsuojelu) 5

6 Neuvottelu win-win-win-periaatteella KUINKA SAADA AIKAAN NEUVOTTELU, joka on tavoitteellinen tuloksellinen, ja jossa kaikki ovat voittajia muistaen, että kaikilla on oikeus omaan itseen 6

7 Osallistujat Ne, joita asia koskee + päätäntävallan omaavat Huom! tasapuolisuus työntekijä työterveyshuolto tarvittavalla kokoonpanolla työnantaja tarvittavalla kokoonpanolla - lähiesimies, (lähiesimiehen esimies, HR) (luottamusmies / työsuojeluvaltuutettu / tukihenkilö) (tarv. tulkki) jne 7

8 Työterveyshuollon mukaantulo laajentaa työkyvyn tarkastelun näkökulmaa työn ja terveyden väliseen suhteeseen Varhainen tuki -toimintamalli työkyvyn heiketessä. Helsingin kaupungin työterveyskeskus, Tavoitteena on paras mahdollinen tuki, jonka avulla työntekijän työkyky paranee Työntekijän näkökulma on henkilökohtaisessa työssä selviytymisessä Esimiehen näkökulma on työn perustehtävässä ja tavoitteissa, työntekijässä osana työyhteisöä Työterveyden näkökulma on terveyden ja työn välisessä suhteessa yksilön ja työyhteisön kannalta 8

9 Työterveysneuvottelussa muistettava vähintään valmistautuminen sovitaan ajankohta, paikka ja osallistujat työterveyslääkäri tapaa työntekijän ja sovitaan, mistä puhutaan ja mistä ei puhuta puheenjohtaja sovitaan kokouksen alussa kerrotaan mitä työterveysneuvottelussa tapahtuu ja mitä sillä tavoitellaan ja kerrataan luottamuksellisuus - saada aikaan yhteinen näkemys ja suunnitelma paras mahdollinen tuki, jolla työntekijän työkyky paranee - ei puhuta sairauksista vaan toimintakyvystä suhteessa työhön KESKUSTELUSSA mm. työntekijä kertoo taustalla olevat ongelmat työnantajan edustajan puheenvuoro työterveyshuolto on asiantuntija työn ja terveyden välisestä suhteesta sekä kuntoutustoimista esteet /voimavarat /mahdollisuudet kirjataan sovitut asiat /muistio / sovitaan muistion säilyttämisestä, salassapitositoumus sivullisilta (muut kuin ta, tt, tth) - toimenpiteet, vastuut, aikataulu, sovitaan seurannasta 9

10 Case työkyvyn tuki pitkittyvässä työkyvyttömyydessä Työterveyslaitos Esittäjän Nimi

11 Case Työkyvyn tuki pitkittyvässä työkyvyttömyydessä -yhden työterveysneuvotteluprosessin kuvaus Arviointitutkimus voimaan astuneiden työterveyshuoltolain ja sairausvakuutuslain muutosten täytäntöönpanon toteutumisesta. (Juvonen-Posti, Pesonen, Toivio, Sallmén, Himanen, Hannu, Takala, Niiranen, Autti-Rämö, Hinkka, Uitti) Työterveyslaitos Esittäjän Nimi

12 Tutkimuksen taustaa selvitettiin voimaan tulleiden sairasvakuutuslain ja terveydenhuoltolain muutoksien ( pv) toteutumista Kelan asiantuntijalääkärit valitsivat lääkärilaunnoista 30 tapausta haastateltaviksi: 10 tapausta, joilla päädiagnoosina oli mielenterveydenhäiriö, 10 tapausta, joilla tuki-ja liikuntaelinsairaus ja 10 tapausta, joilla päädiagnoosina jokin muu sairaus Tavoitteena oli 5-7 moninäkökulmaista haastattelua, mutta saatiin lupa vain yhdeltä työntekijältä Sanna Pesonen, tutkija, Työterveyslaitos

13 Haastattelun teemat Haastateltavan luvalla haastateltiin myös tämän esimies ja työterveyslääkäri. Haastattelun teemoina: minkälainen työssä jatkamismahdollisuuksien arviointiprosessi käytännössä oli mistä työssä jatkamisen esteistä ja edisteistä prosessissa oli keskusteltu minkälaiseksi työssä jatkamislausuntoa edellyttävä prosessi ja yhteistyö eri osapuolten näkökulmasta koettiin

14 Haastateltavan työntekijän taustaa Työntekijänä toimistotyötä tekevä, esimiesasemassa oleva nainen, pienessä työyhteisössä. Vakava sairaus todettiin perusterveydenhuollossa, josta työntekijä ohjautui erikoissairaanhoitoon. Hän ei ollut tässä vaiheessa yhteydessä työterveyshuoltoon. Esimies ilmoitti työterveyshuoltoon työntekijän 30 päivän sairaspoissaolosta. Työntekijä sai Kelalta pyynnön toimittaa lääkärinlausunto. - Hän koki lausunnon toimittamisen kuormittavana. - Hän koetti selvittää, miksi lausunto tarvittiin - Hänelle ei osattu perustella asiaa työterveyshuollosta eikä Kelasta. Työterveyslääkärin vastaanotolla pidettiin puhelinpalaveri esimiehen kanssa ja sovittiin työterveysneuvottelu lähemmäksi arvioitua työhön palaamisen ajankohtaa Sanna Pesonen, tutkija, Työterveyslaitos

15 Onnistunut työterveysneuvottelu Osallistujat: työntekijä, esimies ja työterveyslääkäri. Työterveysneuvottelu onnistui: Tunnelma oli hyvä ja kannustava Työhön paluuta mietitiin kokonaisvaltaisesti, esim. käsiteltiin asiakkaiden ja työkavereiden kohtaamiseen liittyviä pelkoja. Suunniteltiin, että työntekijä aloittaisi työt osittaisella sairauspäivärahalla eri toimipisteessä kuin aiemmin. Kaikille osapuolille jäi kokemus että työkykyä huomioitiin kokonaisvaltaisesti ja hyvässä yhteistyössä tukien työntekijää. Työntekijä kuvasi yhteistyön olevan tiivistä sekä esimiehen että työterveyslääkärin kanssa ja koki, että esimies ja työterveyslääkäri olivat tukeneet häntä ja että työnantaja oli valmis järjestämään työtä niin, että työntekijän työhön palaaminen olisi helppoa. mutta Sanna Pesonen, tutkija, Työterveyslaitos

16 mutta yllättäen työntekijän tilanne muuttuu työntekijän terveydentilassa tapahtui muutoksia, jotka alensivat myös hänen toimintakykyään. Haastateltavien näkemykset työntekijän työkyvystä vaihtelivat: työntekijän mukaan hän oli palaamassa sovitussa ajassa töihin työnantajan mukaan työntekijä ei mahdollisesti ollut enää työkykyinen ja hän odotti erikoislääkärin arviota tilanteesta työterveyslääkäri ei tiennyt työntekijän tämän hetkistä terveydentilaa ja arveli että työntekijä oli mahdollisesti palaamassa kokoaikaiseen työhön tai sitten hänen sairauslomansa jatkuisi Sanna Pesonen, tutkija, Työterveyslaitos

17 Pohdinta Lain tarkoittama varhainen puuttuminen pitkittyneeseen työkyvyttömyyteen käynnistyi ja työhön paluun tuen toimet alkoivat kun työnantaja ilmoitti työntekijän sairaspoissaolosta työterveyshuoltoon. Työterveysneuvottelu oli onnistunut kaikkien haastateltavien mielestä. Työterveyshuollossa ei seurattu työntekijän sairauspoissaoloa, eikä häneen oltu aktiivisesti yhteydessä pitkittyneen poissaolon aikana. Miten eri toimijat pystyvät ajantasaisesti seuraamaan työntekijän tilannetta, jos työntekijän työhön paluun suunnitelmiin tuleekin muutoksia? Sovittava roolit ja vastuut, jos suunnitelma ei toteudu jostain syystä! Sanna Pesonen, tutkija, Työterveyslaitos

18 Ryhmätyö Mistä on hyvä työterveysneuvottelu tehty ryhmätöiden purun tulokset ja lisätty aiempien kurssien tuloksia erillisinä slideina/sw Työterveyslaitos Esittäjän Nimi

19 Yhteiskeskustelu Millaisia kokemuksia, tuntemuksia harjoitus herätti? TYÖNTEKIJÄN NÄKÖKULMA Voi olla jännittävä ja pelottava tilanne, mahdollisesti eka kerta Ahdistavaa. Halutaanko minut pois talosta? Kuinka avoin voi olla, vaikuttaa lopputulokseen. Jos työntekijä ei kerro, niin voiko päästä hyvään lopputulokseen? Oman asenteen vaikutus? Varautunut, pallottelunhalu

20 Yhteiskeskustelu. Millaisia kokemuksia, tuntemuksia harjoitus herätti? Aikaisempien kurssien kokemuksia TYÖNTEKIJÄN NÄKÖKULMA Ei ole helppoa keskustella, kun kyse on omista asioista. Tärkeää, että ei tule väheksytyksi. Voi olla vaikeaa olla avoin. Tukea tarvitaan (esimies, työterveyslääkäri tai hoitaja). Etukäteiskeskustelu työterveyshuollossa voisi antaa tukea. Huoli omasta toimeentulosta. Saako työntekijä riittävästi tietoja eri vaihtoehdoista? Luottamusta kokouksessa herätti asiantuntijuus. Esimiehen aito kiinnostus luo turvallisuuden tunnetta. Tuntuu hyvältä, kun esimies kantaa vastuunsa myös työyhteisöstä ja työhön liittyvistä päätöksistä. Olisiko helpompaa neuvotella varhaisessa vaiheessa, että ei ongelmat eivät menisi liian pitkälle? Syyllisyydentunteet, uskotaanko minua? (esim. kiusaamistilanne) Voiko silloin syntyä hyviä ja toteuttamiskelpoisia ratkaisuehdotuksia, jos esimies ei ole valmistautunut, lääkäri ei tunne työoloja eikä tiedä työkyvyn tuen mahdollisuuksista.

21 Yhteiskeskustelu Millaisia kokemuksia, tuntemuksia harjoitus herätti? ESIMIEHEN/TYÖNANTAJAN NÄKÖKULMA Kun asiaa käsitelty pitkään, niin kypsyy. Toivottomuutta. Kyllästymistä. Turhauttavaa, kun yrittää kaikkensa eikä mikään kelpaa. Paljon poissaoloja Ammatillisessa roolissa pysymisen tärkeys Vuorovaikutuksen merkitys Mistä esimies saa tukea? Miten keskustella, kun työntekijä ei kerro sairaudestaan? Mikä merkitys on sillä, että tietää sairauden syyn? Voiko päättää omasta asenteesta? Kuka vastaa, että keskustelu ja käytös pysyy asiallisena? Kokouksen puheenjohtaja, mutta myös kaikilla osanottajilla on vastuu.

22 Yhteiskeskustelu. Millaisia kokemuksia, tuntemuksia harjoitus herätti? Aikaisempien kurssien kokemuksia ESIMIEHEN/TYÖNANTAJAN NÄKÖKULMA Kuinka voin/osaan tukea ja löytää hyviä ratkaisuja? Kuinka voisin pitää työntekijän tyytyväisenä? Miellyttäminen Huolehtiminen taloudellisista panoksista (kustannukset, hyöty) Onko tämä kannattavaa? Huolehtiminen myös työyhteisöstä Yhteisen tavoitteen löytäminen ja sen puhuminen auki helpottaa neuvottelussa etenemistä Valmistautuminen etukäteen. Mitä mahdollisuuksia yrityksessä on keventää tai muuten muokata työtä niin laadullisesti kuin työajankin suhteen? Tarve tietää työntekijän ennuste esim. toimenpiteen jälkeen. Kuinka pitkiä suunnitelmia tehdään? Paraneeko vai jääkö osatyökykyisyys ehkä pysyväksi? Halu/ tarve tietää, mitä työntekijä itse tavoittelee Neuvottelussa voi syntyä hyviä ratkaisuehdotuksia, jotka esimies voi kokea tueksi. Huoli selkeytyy.

23 Yhteiskeskustelu Millaisia kokemuksia, tuntemuksia harjoitus herätti? TYÖTERVEYSHUOLLON NÄKÖKULMA Halu, että kaikki osapuolet tulevat kuulluksi ja ymmärretyksi Kuinka pitää keskustelu fokuksessa? Salassapitovelvollisuus kuinka rohkaista työntekijä itse kertomaan tilanteestaan? Hankala olo, kun tietää eikä voi kertoa miten saada asia etenemään? Kun kyse ei olekaan lääketieteellisestä työkyvyn rajoitteesta? Miten saada kerrottua viesti, että asiat ovat työnjohdollisia? Vaativa rooli

24 Yhteiskeskustelu. Millaisia kokemuksia, tuntemuksia harjoitus herätti? Kokemuksia aiemmilta kursseilta TYÖTERVEYSHUOLLON NÄKÖKULMA Etukäteen asioista sopimisen tärkeys Tavataan työntekijä mahdollisimman lähellä neuvottelua, vaikka samana aamuna, niin että ollaan tilanteen tasalla Yhteinen visio/tavoite Neuvottelussa voi tulla esiin asioita, johon läsnäolijoiden kompetenssi ei riitä. Kaikki ongelmat eivät ole lääketieteellisiä. Aikalisän ottaminen tarvittaessa. Erotuomarin rooli ei tuntuisi kuuluvan työterveyshuollolle Tärkeää luoda hyvä tunnelma ja keskusteluvire, nähdä tilanne kokonaisvaltaisesti. Positiivinen näkökulma. Kannustus. Tärkeää, että myös työnantaja voi valmistautua etukäteen ja miettiä vaihtoehtoja. Säästetään aikaa, kun on hyvin valmistauduttu. Seurannan tärkeys ja siitä sopiminen konkreettisella tasolla. Arkaluontoiset asiat/ tt ei halua että puhutaan. Kuinka otetaan neuvottelussa esille keskeiset asiat, jos työntekijä kokee että ne ovat arkaluontoisia eikä halua että niistä puhutaan. Keskustelussa on tärkeää puhua suoraan ja avoimesti. Tuodaan esille, ettei voida neuvotella, jos ei saa puhua työntekemiseen vaikuttavista asioista (diagnooseista ei tarvitse puhua vaan työkyvystä) Suoruus. Avoimuus Muistaa, että keskustelun ytimessä on työntekijä ja työnantaja

25 Yhteiskeskustelu. Millaisia kokemuksia, tuntemuksia harjoitus herätti? MUUT NÄKÖKULMAT Luottamusmies Ärhäkkä, roolin rakentavuus tällä kertaa? Auttoiko ärhäkkyys ja provosointi työnantajaa löytämään rajat? Työntekijän puolella Voi tarkastella kokonaisuutta, voi tukea myös esimiestä/ jäsenistön kannattelu likainen olo Voiko luottamusmies huolehtia, että keskustelu pysyy tavoitteessa? HR Vaihtoehtoja Hyvä pohjustus tarpeen miksi olemme täällä? Että olemme huolissamme ja haluamme auttaa.

26 Yhteiskeskustelu Millaisia kokemuksia, tuntemuksia harjoitus herätti? TARKKAILIJAN NÄKÖKULMA Pelottava tilanne Esimies käyttäytyi huonosti - esimiehelle tukea? Työntekijän kyky manipuloida, mitä takana? Oliko ryhmissä valmistautumista pahimpaan? (kaikki ryhmät olivat valinneet haasteellisen casen) Tarkkailijoiden kokemuksia aiemmilta kursseilta: Saiko työntekijä puheenvuoroa? Oikeus olla oman asiansa subjekti. Työntekijän voimavarat? Keskustelu ei etene, jos käsiteltävät asiat tulevat yllätyksenä 26

27 Yhteiskeskustelu Mitä opit harjoituksesta tulevien tilanteiden varalle? ENNEN neuvottelua Esimies yhteydessä työterveyshuoltoon ja kertoo mitä hän tavoittelee neuvottelulta. Esimiehen havainnot työssä selviytymisestä tietoon työterveyshuoltoon etukäteen Osallistujien tiedettävä, keitä osallistuu. Kaikille osallistujille tiedoksi kokouksen tarkoitus ja tavoite. Selitettävä, miksi juuri nämä henkilöt paikalla, jotta tietää kuinka voi valmistautua. Jos tunnistaa tarvitsevansa tukea, niin tuki mietittävä (esimiehelle HR-tuki tarv.). Työntekijän kanssa keskusteltava, mitä tavoitellaan (ta, HR, tth) ja että ei irtisanota NEUVOTTELUSSA Heti aluksi pohjustus, miksi ollaan koolla. Asiassa pitäytyminen, tavoitteeseen palauttaminen. Puheenjohtajan tulee huolehtia, että jokaisen ääni kuulluksi Sovitaan, mitä tapahtuu seuraavaksi. Varmistetaan, että on yhteinen käsitys. JÄLKEEN Mitä sovittu, niin kuinka varmistetaan, että sovitut asiat ja seuranta toteutuu Seuranta: esim. esimies-alaiskeskustelut sovitaan, seurantaneuvottelu aikataulutetaan, työterveyshuollon seuranta IDEAT! - Tehdään lyhyt tietopaketti henkilöstön ( ja työterveyshuollon) käyttöön

28 Mistä on hyvä työterveysneuvottelu tehty? Yhteenvetoa aiemmista koulutuksista hyvä valmistautuminen (työterveyshuollon osalta myös tiimin asiantuntemus etukäteen) tasapuolisuus huomioitava jo suunnitteluvaiheessa sovitaan pj, muistion laatiminen ja tallennus (tietosuoja-asiat) yhteisen tavoitteen päättäminen roolien määrittely kuunteleminen, kaikkien osapuolten huomiointi vuorovaikutus eri näkemysten huomioonottaminen Puolueettomuus, luottamuksellisuus, ratkaisukeskeisyys asiantuntemus luovuus ja uskallus tuoda esiin eri vaihtoehtoja rohkeus, vaikka ei tiedä lopputulosta, rohkeus ottaa aikalisä seurannasta ja vastuunjaosta sopiminen MUISTIO, sen tallentamisesta, säilytysajasta ja hävittämisestä sopiminen 28

29 Kotiin viemisiksi Neuvottelun agenda oltava tiedossa, esim. työhön paluu työn muokkaus osa-aikaratkaisu Hyvä valmistautuminen Moniammatillisuus, myös työntekijän ja työnantajan näkökulma on sitä 29

30 SE1 Kiitos! Tykkää meistä Facebookissa ja seuraa meitä Twitterissä facebook.com/tyoterveyslaitos twitter.com/tyoterveys ja twitter.com/fioh

31 Slide 30 SE1 Tämä on vakio lopetussivu Smeds Ella;