Sekahedelmä. Helsingin Elintarviketyöntekijät ry Osasto 10

Transkriptio

1 Sekahedelmä Helsingin Elintarviketyöntekijät ry Osasto 10

2 Sisältö Sisältö Pääkirjoitus... 3 Sihteerin terveiset... 4 Osasto 10:n nettisivut... 5 Liiton kesäpäivät Oulussa... 6 Aluesihteeriltä: Inflaation maksajat SEL risteily Aluetoimisto tiedottaa Karamellitehtaan varjossa: Kaverin kynästä Karamellitehtaan varjoissa: Äijä Visa Sekahelmä Toimitus Vastaava Jukka Mahlamäki, meira.fi Heikki Vesanto luukku.com Kansikuva Jukka Mahlamäki Taitto Anitta Kainulainen Paino Hakuprint, Vantaa Seuraava Sekahedelmä -lehti ilmestyy joulukuussa. Aineistot mennessä sihteerille. Helsingin Elintarviketyöntekijät ry Osasto 10 Siltasaarenkatu 4, 5 krs Helsinki puh Internet: Sekahedelmä

3 Pääkirjoitus Tervehdys Irtisanomiset ovat lisääntyneet viime vuodesta. Suomessa YT -neuvotteluiden kohteeksi on joutunut tämän vuoden aikana jo työntekijää, kaikki neuvottelut eivät kyllä ole johtaneet irtisanomisiin. Nyt käynnissä olevassa sosiaaliturvauudistuksessa on parannettava muutosturvaa ja työttömyysturvaa. Yritykset sanovat lyhytnäköisesti irti osaavaa ammattiväkeä, joita lähivuosina tarvitaan, kun suuria ikäluokkia poistuu eläkkeelle. Sosiaali- ja terveysministeri Liisa Hyssälällä (kesk.) on pokeria ehdottaa, että nuorten ansiosidonnaisen työttömyysturvan kestoa lyhennettäisiin. Samaan aikaan povataan tulevaa työvoimapulaa, ja toisaalla yritetään luoda kastijärjestelmä, joissa työntekijät / työttömät olisivat eri asemassa. Kyykyttäminen ei tuo nuorille yhtään uutta työpaikkaa. Nuorten passivoitumisen estämiseksi on jo olemassa nuorten yhteiskuntatakuu, jossa nuorelle työttömälle tarjotaan viimeistään kolmen kuukauden työttömyyden jälkeen työtä taikka koulutus- tai harjoittelupaikkaa. Siinä tuleekin kiinnittää huomiota työsuhteen laatuun. Palkkataso, työajat ja olot, on nuorille aivan yhtä tärkeitä asioita kuin vanhemmillekin työntekijöille. Vasta työelämässä vähänaikaa olleet nuoret, yleensä pätkätöitä tehneet ihmiset ovat helpommin puhuttavissa epämääräisiin joustoihin, joiden lainvoimaisuuden luoja yksin tietää. Suomalainen monesti kateellisena kyttää työkaveriaan, ajattelee Saako toi nyt parempaa palkkaa kuin minä, ja vielä helpommalla, taas tauolla... Sekin ajatus kun saataisiin niin päin, jotta jokainen haluaisi työkaverilleen ainakin saman palkan mitä itse saa, niin keskustelut olisivat työpaikoilla täysin toisen suuntaisia. Minulta kysyttiin pari viikkoa takaperin, koska aletaan tappelemaan palkoista oikein kunnolla, kun kaikki kallistuu, palkat vain laahaavat perässä. Kyllä, näin se on. Tulopoliittisen selvityskunnan tulo- ja hintakehitystä käsittelevässä raportissa todetaan, että palkansaajien ostovoima lisääntyy tänä vuonna hitaammin kuin kertaakaan 2000-luvulla, aiempia vuosia korkeammista palkankorotuksista huolimatta. Kehitys johtuu yllättävän kovasta neljän prosentin inflaatiosta sekä siitä, että palkkaverotus ei tänä vuonna kevene. Mukavaa syksyä. Jukka Sekahedelmä

4 Sihteerin terveiset Tervehdys toverit Nyt alkaa olla taas se aika vuodesta, jolloin monet duunarit alkaa venttaa seuraavaa kesistä, vai mitä. Milloinkahan työnantajien palkatut edustajat saa nää duunit maistuun siltä, ettei koko ajan funtsais lomaa, tai muita vapaapäiviä. Ite olen ollut samassa firmassa yli kakskytkaheksan (28) vuotta. Omistajat ja toimitusjohtajat vaihtuu. Silti äijät lähtee lähes poikkeuksetta eläkkeelle viimeistään, kun ikää tulee se kuuskytäkolme. Niin gimmojahan ei meillä duunaripuolella ookkaan. Työviihtyvyyttä yritetään parantaa imeisesti sillä, että työtehtäviä lisätään vaikka porukka vanhenee, keski-ikä duunaripuolella yli viiskyt ja vähenee. Onkohan se nyt oikea tapa. Vai onko se vain todistus siitä, mitä eräs pankinjohtaja, jota Nalleksikin on kutsuttu juuri sanoi. Työnantajan ei tarvitse tuntea mitään moraalia duunareita kohtaan, eli bisnes on bisnestä. Olen ollut jo pitkään huolissani myös tästä viimeisestä eduskunnan duunari puolueesta, eli Vasemmistiliitosta. Enkä ole ainoa. Jos Vasemmistoliitto ei uudistu se kuolee. Näin kirjoitti KU-Viikkolehdessä Ruurik Holm. Olen lähes samaa mieltä. Haluaisinkin vielä tässä elämässä nähdä oikean vasemmistolaisen työväen puolueen, joka ajaisi täysin vilpittömästi niin duunarin, työttömän ja eläkeläistenkin asioita. Nythän sellaista puoluetta ei ole. Ruurik kirjoitti myös, että vasemmiston kannattajat valuvat liian herkästi Timo Soinin leiriin. Timo Soini äänestettiin muuten elokuussa suomen parhaaksi puoluejohtajaksi. Miksemme me duunarit ei löydetä vastaavaa vennamoa työväenpuolueelle. Vai meneekö kaikilla nykyisin niin hyvin, ettei ole väliä kuka asioistamme päättää. Jos esimerkiksi liitossamme hoidettais asiat kuten eduskunnassa tai kuntien valtuustoissa, kyllä pian kaikki duunarit oltais samassa asemassa, kuin tuhatyhdeksänsataaluvun alkuvuosikymmeninä. Jouduttais esimerkiksi venttaa niitä lomia ja vapaapäiviä vieläkin pitempään kuin nyt. Esimerkiksi vielä kuuskytluvun puolivälissä piti käydä kymmenen vuotta samassa duunissa, et sai kolmen viikon kesiksen. Pekkasista ei ollut tietookaan. Eikä olis vieläkään jos samanlaiset tyypit hoitais ammattiyhdistysasioita liitoissa, kuin valtakunnan ja kuntien päättävissä elimissä. Aika ankeet ajat olis duunareilla. Siihen tämä Nallekin mielellään edelleenkin pyrkisi. Niin kauan kun työnantajapuolueet on vallassa, eli Kokoomus ja Keskusta etunenässä, on työnantajankin helpompi yrittää ajaa huononnuksia jopa työlakeihin. Muistattehan Vanhasen aikoi- Sekahedelmä

5 naan kehittämän työreformin. Pannaan työttömät ilmaiseksi duuniin, niin poistuu työttömyys. Viimeksi vasemmistoliitto oli hallituksessa Lipposen toisessa porvarihallituksessa viime vuosituhannen vaihteessa. Niistäkään silloisista ministereistä ei voi ketään pitää oikein duunarin edustajina. Claes Andersson ja Suvi-Anne Siimes oli muuten aika kaukana duunareista ja heidän murheistaan. Suvi-Anne Siimes saikin myöhemmin aatteeseensa sopivan viran Lääketeollisuus ry:n toimitusjohtajana. Pidin joskus aikoinani demareitakin jonkinlaisena työväen puolueena, mutta siitä on paljon aikaa. Ei muistu montaakaan hyvää asiaa mieleen, joita se olisi saanut aikaan duunareitten tai työttömien saatikka eläkeläisten hyväksi hallituskausillaan. Nyt oppositiossa olis montakin hyvää uudistusta demareilla, vaan kun ei pääse enään päättämään. Kun kunnallisvaalit tulee jokainen äänestäjä voi taas miettiä sitä, että kansalla on sellaiset päättäjät kuin kansa ansaitsee. Hessu Osasto 10:n nettisivut Sekahedelmä

6 Liiton kesäpäivät Oulussa Kello oli puoli viisi aamulla elokuun tokapäivä, kun lähdin kohti Oulua. Siellä järjestettiin SEL:n kesäpäivät. Alkumatka sujui mukavasti, ei ollut ruuhkaa. Olihan varhainen lauantai aamu. Jyväskylän paikkeilla tuli pieni yllätys. Eräs kirjava auto painoi ohi tuhatta ja sataa, tai ainakin sataa. Sentään kaheksankympin alueella. Hetken funtsittuani hogasin, että tänäänhän on Jyväskylän suurajojen toinen kilpailupäivä. Olinkohan lipsahtanut jollekkin pikataipaleelle? Ei muuta kun talla tiskiin ja menoksi, ettei vaan jää kenenkään alle. Painoinkin sitten yhtä soittoa Ouluun saakka. Vauhti oli ainakin tarpeeksi kova, kun Oulun poliisi lähetti jälkikäteen "kunniakirjan" ajosta. Sadanviidentoista euron rikesakon. Oli peltipönttöpoliisi ollut tarkkana maalikameran kanssa. Tullessani Ouluun majoituin huokeaan turistihotelliin rautatieaseman viereen. Olis kai pitänyt ilmoittautua aiemmin, niin olis "päässyt" kalliimpaan hotelliin. Heitettyäni liiat kamat hotlan punkalle läksin tsiikaamaan Oulua ja etsimään kesäpäivä mestoja. Oulu näytti mukavalta kaupungilta vaikka talot näyttikin aika vanhoilta. Oli siel jotain Sekahedelmä

7 Etualalla liiton puheenjotaja Veli-Matti Kuntonen ja ylempänä naisten keskellä sosiaalisihteeri Kai Laaksonen. Onneksi oululaiset on kekseliästä porukkaa ja osaavat mennä vesimopolla maitokauppaan. uudempiakin hausseja. Tais olla jonkun Venetsialaismielisen arkkitehtien suunnittelemia. Oli unohdettu kartsat kokonaan. Katseltuani aikani olulaisten asuintaloja läksin osallistumaan kesä-päivien tapahtumiin. Vanhana urheilumiehenä päätin lähteä osallistumaan erinäisiin kesäpäivien lajeihin ja tapahtumiin. Osallistuinkin melkein kaikkiin urheilulajeihin, melkein jalkapalloon, melkein pentagiin, melkein yleisurheiluun ja niin edelleen. Kuulin muuten, että osasto kympin futisjoukkue oli melkein kolmas. Petangia oli seuraamassa paljon väkeä, esim. liiton puheenjohtaja ja uusi sosiaalisihteeri Kai Laaksonen. Olisin osallistunut myös rannalta metsgaamis sgabaan, mut unohtu toi mato himaan koisaamaan. Meinasin osallistua myös risteilylle, mutta en kerinnyt kuin nähdä paatista ahterin ja iloisia vilkuttavia selliläisiä. Porukkaa oli myös ainakin Tampereelta ja Sahalahdesta. Tältä näyttää risteily sen silmin joka jäi rannalle. Sekahedelmä

8 Virkavalta valvoo. Lopulta päätin mennä seuraamaan kulttuuri antia Aittatorille. Mennessäni "tavallisen torin" läpi tapasin torin hanuristin. Hän oli valinnut soittopaikan huolella aivan virkavallan valvovan silmän alla. Aittatorilla soitti paikallinen kuuluisa hevirokkibändi, nimeltään The Ruotomieli. Tämmöselle vanhemmalle rokkidiggarille soitteli bändi nimeltään The Rumble Rockers. Ilta kuudelta oli järjestetty kesäpäivien päätösjuhla. Se pidettiin Oulun Radisson SAS hotellissa. Siellä ruokailtiin, vähän juomailtiin ja tanssittiin. Ja tietysti seurusteltiin innokkaasti. Juhlissa eräs paikallinen liiton kimuli kertoi hauskan tarinan eräästä taksikyydistä. Taksikuski oli ottanut pokan jostain Ii:n pitäjästä. Poka oli pyytänyt ajamaan Ouluun. Heidän tultua erään ison talon eteen poka sanoi hakevansa rahaa sisältä. Taksikuski oli odottanut jo aika pitkään kun paikalle tuli virkapukuinen kaveri ja kysyi mitä kuski odotti? Kuski kertoi asiakkaan menneen hakemaan kyytimaksua sisältä ja kysyi virkapukuiselta oliko tämä nähnyt sen ja sen näköistä äijää ja kauankohan sitä joutuu vielä odottaan? Virkapukuinen kertoi tuntevansa kaverin ja sanoi, että ei tarvii odottaa kun neljä vuotta. Tämä on Oulun läänin vankila ja sen verran kaverilla on kakkua jäljellä. Juhlassa pidettiin myös juhlapuheita. Esimerkiksi liiton puheenjohtaja Veli-Matti Kuntonen otti kantaa ruuan arvonlisäveron alentamiseen. Hänen mielestä se ei saa johtaa kauppojen aukioloaikojen vapauttamiseen. Silloin se johtaisi ilman muuta ruuan hintojen nostamiseen. Oululainen kulttuuriyhdistys Huutomerkki ry oli järjestänyt kirjoituskilpailun, jonka palkinnot jaettiin myös iltajuhlassa. Myöhemmin illalla mennessäni taksilla kohti hotlaa, näin rautatieasemalla potkunyrkkeily matsin. Mietin ääneen taksikuskille, että tääläks ne kesäpäivien Sekahedelmä

9 ... ja rokki soi) kontaktilajit käydäänkin ja meinasin mennä lähempää tsiikaan. Kuski hätäänty ja sanoi, ei varmaan oo minkään liiton järjestämä ja ookkona ihan pöljä ja ekkönä pelkää, että saat turpaas? Mietin, että kai se on paras mennä vaan kiltisti hotelliin koisaamaan. Että tämmönen reissu tällä kertaa. Seuraavat kesäpäivät järjestetään Porvoossa. Teksti ja kuvat Heikki Vesanto iltajuhlassa näkyi myös osaston johtokunnan varapuheenjohtaja Jukka Nissinen Sekahedelmä

10 Aluesihteeriltä Inflaation maksajat Syksy on alkanut kovin viileissä tunnelmissa työläisen kannalta. Ennätyskorkea inflaatio, eli hintojen nousu on saanut monet ihmettelemään, miten kauan porvarien hallitustouhu voi jatkua. Viimeinen lisä keskusteluun oli valtionvarainministerin voimakas syytös pakansaajien suuntaan. Kapea-alaisen ja vastuuttoman näkemyksen mukaan palkankorotukset ovat ainoa syy inflaatioon. Hallituksen omissa toimissahan ei ole mitään vikaa, vikaa, vikaa. Olemme kaikki huomanneet miten paljon hinnat ovat nousseet. Syitä on monia, suurin kuitenkin varmaan se, että pula ruuasta ja energiasta nostaa hintoja. Me olemme tottuneet siihen, että kotoa löytyy kaikki mahdolliset kodinkoneet, uudet autot ja syömme hyvin. Elintason nousu ja maailmanmarkkinoiden hintojen nousu sekä kysynnän kasvu tulee väistämättä aiheuttamaan ongelmia tulevaisuudessa. Suomessa hallituksen kaikki toimet tähtäävät siihen, että suurpääoma ja teollisuus pärjäävät ja sijoittajien voitot kasvavat. Meidät palkansaajat on unohdettu, samoin kuin tietysti eläkeläiset. Ihmettelen millä meidän Kataisen mielestä pitäisi tulla toimeen, kun palkkaa ei saisi pyytää, vaikka kaikki maksaa enemmän. Valtion kassaan on vuosia ropissut rahaa ennätystahtiin, mutta sosiaaliturvaa ei ole parannettu. Meidän palkkamme eivät ole nousseet samaan tahtiin kuin yritysten voitot. Tekemällä yhä enemmän töitä vähemmällä väellä, olemme nostaneet sijoittajien varallisuutta ja tuoneet vero euroja valtion kassaan. Mutta ei se ole tuonut pöytään lisää särvintä. Yhä useampi joutuu tekemään kahta työtä saadakseen perheensä elätettyä. Kesällä käyty keskustelu harmaasta taloudesta ja veronkierrosta oli hupaisa. Asiantuntijat esittivät mallia, jolla laittomuudet saataisiin kitkettyä, mutta kokoomus ja keskusta vastustivat voimakkaasti. Olisihan se ikävää, jos rotary kaverit eivät enää voisi palkata pimeää työvoimaa, ja saattaisi jopa joku puolivillainen yritys mennä nurinkin. Kapitalisti on valmis tekemään mitä hyvänsä rahan eteen, ja valitettavasti silmäätekevät suojelevat tätä rikollista toimintaa. Asiantuntijat varoittelevat tulevasta aallonpohjasta ja täytyy toivoa, että vallassa silloin on joku muu. Muuten taas käy niin, että suurpääoman ja hallituksen virheet maksetaan duunarien selkänahoilla. Aluejärjestön hallitus teki viime kokouksessaan päätöksen järjestää alakohtaisia keskustelutilaisuuksia, joilla halutaan selvittää tilannetta työpaikoilla tarkemmin ja saada aikaan keskustelua, joka johtaisi toivottavasti myös konkreettisiin toimenpiteisiin paremman tulevaisuuden aikaansaamiseksi. Osasto kymppi on ollut aina mukana, kun jäsenet ovat liikehtineet, joten odotelkaa kutsuja ja keskustelkaa elämästä. Risteilylle on vielä paikkoja ja niitä voi tiedustella ainakin syyskuun loppuun. Joten tapaamisiin ja muistakaa sienestää.. Sekahedelmä

11 Ammattiosasto sponssoroi risteilylle lähtijoitä 20 e per jäsen. Sekahedelmä

12 Ajankohtaista Aluetoimisto tiedottaa Pääkaupunkiseudulla kurjistuu Kevään ay-päivien teemana oli pääkaupunkiseutulisän nostaminen ja laajentaminen kasvukeskuksiin. Pekka Luoma kertoi ensimmäisestä pääkaupunkiseutulisäkamppailusta, jonka Helsingin leipomotyöntekijät aloittivat vuonna Kamppailuun osallistui leipomoalan työntekijät ja muut alat eivät olleet mukana. Kuten aina näissä kamppailussa työnantaja yritti hajottaa leipomon kenttää, mutta ei onnistunut, vaikka osa taloista ei ollutkaan mukana. Leipomoalalla tuli ensimmäisen kerran pääkaupunkiseutulisä , vasta myöhemmin pääkaupunkiseutulisä tuli valtakunnalliseen TES:iin ja kaikille aloille. Tämä ei olisi onnistunut ilman taistelua. Pauli Paavola kertoi vuoden 1994 lakosta, joka oli kahden kärjen taistelu, samaan aikaan käytiin valtakunnallisia TES-neuvotteluja. Tilanne oli aika kriittinen, koska takana oli vielä 1990-luvun laman muistot. Teollisuuden tavoitteena oli saada vuorolisät markkamääristä prosenttikorotuksiksi. Tuohon aikaan ei vielä kännykät olleet yleisiä ja liiton toimitsijat olivat juuri saaneet uudet kännykät, mitkä ammattiosaston pääluottamusmiehet valtasivat käyttöönsä. Lakko kesti kolme viikkoa ja tosi hektinen koko ajan. Vastapainoksi työnantaja julisti työsulun. Lakon jälkeen TES:iin saatiin vuorolisäkorotuksen prosenttimuotoisiksi. Molemmat kamppailut ovat vaatineet, että työntekijät itse taistelevat ja pitävät kiinni tavoitteistaan, mitään ei saada il- man taistelua. Ay-päivillä keskustelimme pääkaupunkiseudun asumis- ja elinkustannusten noususta, jotka ovat jopa 20 % korkeammat kuin muualla. Tämän hetkinen pääkaupunkiseutulisä 5 % ei riitä mitenkään kasvaneisiin kustannuksiin. Tilastokeskuksen tiedoista näkyy selkeästi, että vanhojen kerrostalojen neliöhinnat ovat jo nyt nousseet yli ennen 1990-luvun lamaa edeltävää aikaa. Moni elintarviketyöläinen on jo joutunut muuttamaan kauas pääkaupunkiseudulta, jotta voisi edes jotenkin maksaa kasvavia asumiskustannuksia. Tämän hetken myynnissä oleva kaksio (51,5 neliötä) Helsingin Pasilassa maksaa euroa ja sillä samalla hinnalla saa Ilmajoelta 145 neliöisen omakotitalon. Tämä on aivan väärin! Ay-päivien ryhmätyöntuloksena päätettiin, että me laajennamme pääkaupunkiseutulisän aluetta ja nostamme lisää korkeammaksi. Tiedotus on tärkeä osa kamppailua, jokaisen jäsenen on saatava tieto milloin aloitamme ja mitkä meidän yhteiset tavoitteet. Jo kesän aikana on tärkeätä puhua kaikille työtovereille kamppailusta, jonka aloitamme syksyllä. Aluejärjestö on lähestynyt myös muita SAK:laisia aluejärjestöjä, josko he ovat kiinnostuneita yhteisestä kampanjasta. Syyskuussa olemme viisaampia. Oikein hyvää syksyä kaikille! Toivottaa aluetoimiston väki Sekahedelmä

13 Vieraskynä Karamellitehtaan varjossa Kaverin kynästä Olen käynyt laulamassa karaokea. Kuinka olen siinä onnistunut? On ihmiset minulle taputtanut ja kerran eräs nainen jopa vilkutti. Siinä vaiheessa päätin lukea Olavi Virran elämästä kertovan kirjan uudestaan.olen täysin vakuuttunut, että olen löytänyt karaoken syvimmän olemuksen. Sinun pitää löytää tunnetila ja pitää siitä kiinni kappaleen loppuun saakka. Viimeinen onnistuminen oli laivalla firman pikkujouluristeilyllä, jolloin Volga virtasi go-gotaustalaulajien säestämänä kattoon saakka. Lauloin sitä kaverini kanssa, joka onneksi osasi laulaa huomattavasti paremmin. Joki virtasi meidän karaokebaariin ja pienen hetken olimme yhtä. Kappaleen aikana löysin itseni huutamasta, en laulamasta, mutta se varmaan johtui siitä kun en meinannut pysyä kappaleen tahdissa. Työpaikalla meidän bändin laulua sitten katseltiin nauhoitettuna ja yritin pinnistellä muistin äärirajoilla kuinka syvällä käytiin. Onneksin muistin, että kuuluin bändiin enkä yrittänyt väittää muuta. Olen niin ujo ja hiljainen persoona, joten minun täytyi tehdä ennen laulua Topi Sorsakoski - voimistelu. Erona Topiiin oli se, että join vodkaa koskenkorvan sijaan. Karaokebaaria ei lauluni jälkeen suljettu enkä joutunut putkaan, joten Matti Nykäsen asteikolla kaikki oli hienosti. Kaverini ei laula karaokea mutta kirjoittaa. On omien sanojen mukaan löytänyt oman itsensä pienen etsimisen jälkeen.siihen tarvittiin reippailu Muukalaislegioonassa. Bolivian pojat osaavat kuulemma kivoja narukikkoja viidakossa. Se auttoi löytämään omasta itsestään sen syvimmän olemuksen. Coach! Anna mennä!!!!! Sekahedelmä

14 Vieraskynä Karamellitehtaan varjoissa ÄIJÄ Äijänä olemisessa kaikki lähtee myöntämisestä, että on äijä eikä mitään muuta. Se on yksinkertaista ja helpottavaa. Myöntämiseen tarvitaan vain täydellinen itsensä hyväksyminen ja päätös nauttia omasta elämästään. Äijämäisyytensä hyväksyminen on mahdollista aikuisiällä ja joillekkin ei koskaan, sillä kaikki eivät voi olla äijiä. Äijäksi tuleminen on elämänkokemusten ja etenkin vastoinkäymisten summa. Äijä oppii jossain vaiheessa ymmärtämään omat oikeutensa ja rupeaa vaatimaan niitä. Äijä ymmärtää, että jatkuva kyyristely kivikovan elämän edessä ainoastaan lisää taakkaa. Kyyristelyssä on myös se vaara, että joku yrittää pyrkiä selkään ja jos yksi pääsisi, niitä tulisi useampia. Äijä on hyvin normaali fyysisesti ja henkisesti. Äijiä löytyy yliopistoista, vankiloista, poliisin virasta ja mielisairaaloista. Äijä löytyy lähes joka sektorilta, koska äijä ei pelkää juuri mitään, paitsi omaa hulluuttaan. Äijä voi olla kiinni leveässä leivässä tai saalistamassa rottia viemärissä, mutta heille kaikille äijyys on yhteistä. Äijyys tulee viimeisenä ja lopullisena vastaan, sillä äijälle voi elämä olla hyvinkin ilkeä, mutta kun äijä saa tarpeekseen nousee hän viemärirotan hahmossa takaisin kiinni elämään. Moni äijä on kuollut ennenaikojaan, koska joskus purkissa saattaa olla jotain muuta mitä etiketissä lukee. Äijät pelastavat maailman, mikäli se on mahdollista. Äijä on viimekädessä nöyrä ja rehellinen, eikä missään tapauksessa ostettavissa. Äijyys on ehdottomasti kunnia-asia ja nyky-yhteiskunnassa on äijän helppo elää, koska paskahousujen joukossa äijä on kuningas. Äijä arvostaa itseään luonnollisella tavalla, eikä pyri pätemään muille kuin itsellensä. Äijällä saattaa olla kuolemanvakavia mielenhäiriöitä ja ongelmia, mutta äijällä on selkeä ja yksinkertainen ote elämään. Yksinkertaisuus on äijän vahvuus. Äijä yksinkertaistaa asiat automaattisesti, eikä muutu oleellisesti missään tilanteessa. Yksinkertaisuus mahdollistaa äijälle selkeän maailmankuvan ja siksi äijää on vaikeaa kusettaa, tai ainakin se on riskialtista. Äijää luotettavampaa ihmistä ei ole, sillä äijä uskaltaa näyttää sen mitä on, yleisöstä riippumatta. Äijä tekee paljon virheitä, mikä iän myötä tasoittuu. Äijä ymmärtää, että virheet kuuluvat luonnollisena osana elämään, eikä siksi rupea pelkäämään. Äijä saattaa aiheuttaa pahojakin ongelmia ja sotkea itsensä ohella muidenkin elämää. Äijä tietää kuolevansa ja menettävänsä kaiken, eikä siksi vanno minkään nimeen, vaan pyrkii ainoastaan elämään. Äijä ei ole tunteeton, vaan hyvinkin tunneälyinen yksinkertaisuutensa ansiosta. Äijä halveksuu ja vihaa niitä oman sukupuolensa edustajia, jotka yrittävät kieltää äijyyden. Äijä pyrkii välttämään voimakeinoja ja äijyyden kieltäjät vaistoavat sen. Äijän mielestä nämä äijyyden kieltäjät haluaisivat olla rohkeita, mutta eivät ole. Rohkeuden puuttuminen aiheuttaa suojamuurien ja vaikeaselkoisten kokonaisuuksien sektorin, mikä hämmentää äijää oveluudellaan. Äijää Sekahedelmä

15 yritetään painaa alas ja kaataa kiehuvaa vettä muureilta niskaan, mutta äijä ei kuvia kumarra. Äijä on selviytyjä, eikä jää kysymysmerkin koukeroihin roikkumaan. Äijää ei haittaa hänen maineensa tahraajat ja laumassa kulkevat pelkurit. Kärsivällisyys on opettanut äijälle nautinnon. Niinkuin laumaa vaaniva peto jaksaa äijä odottaa, koska hänen itsetuntonsa ei siitä kärsi. Äijä tietää suurimman mahdollisen nautinnon tulevan kärsivällisyyden kautta. Äijä haluaa olla valmis hyökätessään, sillä vihalleen ja raivolleen äijä tarjoaa kaiken, majoitusta myöten. Äijä saattaa olla yksinäinen, mutta hyvän itsetuntonsa ja yksinkertaisuutensa ansiosta oivaltaa ettei varmaan ole ainoa äijänimen ansainnut ja jos on, niin v... väliä sillä on. Leka Visa 1. Partsikalaiset dyykas ja plokkas botnest stebareit ja kilkkas niit ja lossas titaa. Töks, töks". Mitäs tämä töölöläisen slangilauseen LOSSAS täs meinaa? 1) Heittää. x) Kadottaa. 2) Muka duunaa jotai. (Pike: Slangijengin kotitehtäväkäännös) 2. Kundit bamlaa usein DÖSPAst, eli mistä? 1) Savukkeesta eli röökistä. x) Rappioalkoholistista. 2) Linja-autosta, eli busasta luvun alun radios pyöri Speden sketsit PAPUKAIJA G. PULA-AHOSTA, niis oli snadisti slangiiki messis. Ketä veti ton fogelin roolin? 1) Lasse Pöysti. x) Leo Jokela. 2) Simo Salminen. 4. Suulis skriinaa kybäl, mut sköneltpäi blosaa hintsusti tarkoittaa. 1) Aurinko paistaa täydeltä terältään, mutta mereltä käy kepeä tuuli. x) Huulet hymyilevät vaisusti, mutta metsästäpäin tuulee hiljakseen. 2) Suu käy koko ajan, mutta järveltä kuuluu vihellystä. 5. Entäs ku muija FEIDAA sut? 1) Pettää sua. x) Kääntää sun eurot. 2) Ei ota sua lukuun. 6. Ennen joku KRAITTAS eli mikä oli homman nimi? 1) Muutti asuntoa. x) Skulas skittaa. 2) Mellasti, leikki jotai. Oikea rivi 22X 122 Sekahedelmä

16 HELSINGIN ELINTARVIKETYÖNTEKIJÄT RY AMMATTIOSASTO 10. SYYSKOKOUS Keskiviikkona , kello 17:00 alkaen Paikkana SEL-Etelä Suomen Aluetoimisto Siltasaarenkatu 4, 5 krs Helsinki Esillä sääntömääräiset asiat Kaikki jäsenet tervetulleita Kahvitarjoilu Johtokunta