Eurooppa. Tietolehti nuorille

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Eurooppa. Tietolehti nuorille"

Transkriptio

1 Eurooppa. Tietolehti nuorille Euroopan unioni

2 Tämä tietolehti ja siihen liittyvä opettajan opas ovat saatavilla internetissä osoitteessa europa.eu/teachers-corner/index_fi.htm bookshop.europa.eu Euroopan komissio Viestinnän pääosasto Julkaisut 1049 Bryssel BELGIA Käsikirjoitus on valmistunut toukokuussa Teksti: Eckart D. Stratenschulte, Europäische Akademie Berlin Julkaisun Eurooppa Tietolehti nuorille julkaisi alun perin "aktion europa" (Saksan liittohallitus, Euroopan parlamentti, Euroopan komissio) Saksassa. Euroopan komission viestinnän pääosasto on tarkistanut ja päivittänyt sen. Alkuperäisen taiton tekivät Zeitbild Verlag und Agentur für Kommunikation, Berlin / MetaDesign AG, Berlin. Zeitbild tuotti myös kuvasarjan, jossa esiintyvät nuoret Alice, Jello, Patricia, Motian ja Janette. Luxemburg: Euroopan unionin julkaisutoimisto, 2013 ISBN: doi: / sivua (21 x 29,7 cm) Euroopan unioni, 2013 Jäljentäminen on sallittu. Yksittäisten valokuvien käyttöön tai jäljentämiseen on haettava lupa suoraan tekijänoikeuden haltijalta.

3 Eurooppa. Tietolehti nuorille Sisällys 1 Eurooppa arkipäivässä 4 Hei! Me tulemme berliiniläisestä Robert-Jungk-koulusta ja toimimme oppainanne tässä lehdessä. 2 Euroopan unioni keitä sillä oikeastaan tarkoitetaan? 10 Euroopan unioni koostuu 28 valtiosta, jotka ovat liittyneet yhteen rakentaakseen yhdessä tulevaisuuttaan. 3 Miten Euroopan unioni toimii? 16 EU:ta verrataan usein valtioon. Sen rakenne on kuitenkin aivan erilainen. 4 Mitä EU oikeastaan tekee? 24 Jotkut sanovat, ettei EU tee tarpeeksi, toiset taas, että se sekaantuu kaikkeen. Kummat ovat oikeassa? 5 Eurooppa menee eteenpäin Euroopan unionin laajentuminen 34 Euroopan unionin perusti kuusi valtiota, mutta se oli alusta lähtien tarkoitettu koko Euroopalle eli avoimeksi uusille jäsenille. 6 Eurooppa maailmassa 40 Me eurooppalaiset emme ole maailmassa yksin. Me emme edes ole enemmistö maailman väestöstä, kaukana siitä. 7 Euroopan tulevaisuus 46 Miten jatketaan? EU:n tehtävät 2000-luvulla. Sisällys 3

4 Eurooppa arkipäivässä Hei! Me olemme Alice, Jello, Patricia, Motian ja Janette berliiniläisestä Robert-Jungk-koulusta, jossa on saksalais-puolalaisia Eurooppa-luokkia. Me annamme teille joitakin tärkeitä tietoja jäljempänä tässä lehdessä. Monin paikoin löydätte mielenkiintoisia tehtäviä, pieniä tietovisoja ja ideoita keskusteltavaksi. Tulette näkemään, että oppiminen voi olla myös hauskaa! 4 Eurooppa arkipäivässä

5 Eurooppa on jossain muualla. Tämä lause on tietenkin järjetön, sillä EU:n kansalaisina Eurooppa on meidän kotimme. Me olemme siis keskellä sitä. Silti Eurooppa on monista ihmisistä kaukana, varsinkin Euroopan unioni, joka on sellaisten eurooppalaisten valtioiden yhteenliittymä, jotka haluavat yhdessä rakentaa tulevaisuuttaan. Tämän luvun tarkoituksena on tutustua hieman Euroopan unioniin. Huomaat hyvin pian, että Eurooppa olemme me! Tehtävä Kuinka kaukana Bryssel on? Kuulemme Euroopan unionista päivittäin uutisissa tai luemme siitä sanomalehdistä. Silti monet eivät ole lainkaan kiinnostuneita EU:sta. Mistä tämä sinun mielestäsi johtuu? Corbis EU:lla ei ole merkitystä meidän elämässämme. EU on aivan liian monimutkainen. Mediassa ei raportoida riittävästi EU:sta. Kaikki merkittävät kysymykset ratkaistaan jäsenvaltioissa eikä Brysselissä tai Strasbourgissa. Siksi riittää, että seuraa oman maansa politiikkaa. Politiikka yleensä on tylsää. Tehtävä Entä sinä itse? Olen kiinnostunut Euroopan unionista hyvin paljon melko paljon kohtalaisesti vähän hyvin vähän en lainkaan koska Pieni Eurooppa-visa Kuinka monta jäsentä Euroopan unionissa on? Miten Euroopan parlamentin jäsenet valitaan? Heitä ei valita, vaan kunkin valtion päämies nimittää heidät hallituksen päämiehen ehdotuksesta. Kunkin jäsenvaltion parlamenttivaaleissa, sillä Euroopan parlamentin jäsenet ovat samalla kotimaidensa parlamenttien jäseniä. Osavaltioiden parlamentit lähettävät heidät Euroopan parlamenttiin. Yleisillä ja salaisilla vaaleilla, aivan kuten jäsenvaltioiden parlamenttien jäsenetkin. Kuinka monessa EU-maassa käytetään yhteistä rahaa euroa? kaikissa EU-maissa 6 perustajavaltiossa 13 maassa 17 maassa EU:n menot ovat vuonna 2013 noin 133 miljardia euroa. Kuinka suuren osan uskot tämän olevan EU-maiden talouden tuotannosta eli bruttokansantuotteesta (BKT)? 80,9 prosenttia 50,2 prosenttia 15,3 prosenttia 0,99 prosenttia Euroopan unionin tuomioistuin valvoo, että unionin lainsäädäntöä noudatetaan. Missä tuomioistuimen toimipaikka on? Lissabonissa Brysselissä Strasbourgissa Luxemburgissa Eurooppa arkipäivässä 5

6 Tehtävä Miten EU vaikuttaa arkielämään? Kymmenen esimerkkiä: Arkielämä Euroopan sisäinen kauppa laajenee jatkuvasti. Suurten konsernien lisäksi myös pienet ja keskisuuret yritykset hyötyvät tästä. Tämä kaikki auttaa turvaamaan työpaikkoja. Yhteys EU:hun 500 miljoonaa ihmistä käsittävien Euroopan sisämarkkinoiden luominen on lisännyt EUmaiden välistä kauppaa 800 miljardista eurosta miljardiin euroon vuosina hyvin tärkeää Tämä on minusta tärkeää merkityksetöntä Puhelujen hinnat ovat viime vuosina laskeneet selvästi. EU on vapauttanut televiestintämarkkinat, eli kansalliset monopolit on murrettu ja kilpailu sallittu. Jos kilpailu ei toimi riittävän hyvin, EU puuttuu asiaan heti. Esimerkiksi kännykästä soitettavat ulkomaanpuhelut ovat halventuneet Euroopan parlamentin ja Euroopan komission toiminnan ansiosta. Lentämisestä on tullut viime vuosina paljon halvempaa, niin että myös nuorilla ja lapsiperheillä on useammin varaa lentää. Myös tässä EU on lakkauttanut kansalliset monopolit ja sallinut kilpailun. Nykyisin voi lentää vaikka Unkarista englantilaisella lentoyhtiöllä Ranskaan. Lisäksi matkustajien oikeuksia on vahvistettu. Jos joku lennon ylivarauksen vuoksi jää lentokentälle tai myöhästyy lennon myöhästymisen vuoksi sovitusta tapaamisesta, hän saa tästä korvauksen. Niin kutsutut kotimyyntikaupat, joissa ihmiset puhutaan ympäri ostamaan tietosanakirjoja tai pölynimureita, voidaan perua, jotta yllätetyiksi tulleille ostajille ei synny vahinkoa. Sama koskee myös kadulla allekirjoitettuja lehtitilauksia tai muita sopimuksia. EU on pannut tällaisille kaupoille pisteen koko Euroopassa direktiivillä. Nyt kaikilla on tällaisen kaupan jälkeen vielä harkintamahdollisuus vaikka he olisivat jo allekirjoittaneet sopimuksen. Kulutustavaroiden, kuten sähkölaitteiden, takuuaika on nyt kaksi vuotta. Jos kännykkä siis menee rikki vuoden kuluttua, se korjataan maksutta tai vaihdetaan. EU:n säännöksillä on luotu yhtenäiset määräajat. Takuu on voimassa koko Euroopassa. On siis samantekevää, missä EU-maassa asiakas on tavaran ostanut. 6 Eurooppa arkipäivässä

7 Arkielämä Ympäristön saastuminen ei noudata valtioiden rajoja. Meidän kaikkien on hengitettävä. Siksi ilman puhtaus on erittäin tärkeää. Viime vuosina hengitysilman laatu on parantunut. Yhteys EU:hun EU on säätänyt koko Eurooppaa koskevia sitovia ilmanlaatuvaatimuksia, jotka jäsenvaltioiden on konkreettisten toimenpiteiden avulla täytettävä. hyvin tärkeää Tämä on minusta tärkeää merkityksetöntä Vesi on pesemistä varten. Mutta ei vain sitä: ennen kaikkea sitä juodaan. Siksi sen laatu on erittäin tärkeää. EU:ssa asuvat voivat huoletta avata vesihanan ja täyttää siitä lasinsa. Jo kymmenen vuoden ajan on ollut olemassa EU:n juomavesistandardeja, joita kaikkien jäsenvaltioiden on noudatettava. Matkustaminen Euroopassa on nykyisin hyvin yksinkertaista. Useimpien eurooppalaisten valtioiden välillä ei enää ole rajatarkastuksia. Schengenin sopimuksella EU teki valtioiden välisistä rajatarkastuksista tarpeettomia. Se, että voi matkustaa Nordkapista Sisiliaan ilman yhtäkään rajatarkastusta, on EU:ta käytännössä. Vain Iso-Britannia ja Irlanti muodostavat poikkeuksen tästä. Myöskään Bulgaria, Kroatia, Romania ja Kypros eivät vielä kuulu Schengenalueeseen. EU:n kansalaiset voivat tehdä työtä monissa Euroopan valtioissa aivan samoin kuin kotimaassaan. Kaikki voivat itse päättää, missä he mieluiten haluavat elää ja mistä he etsivät työtä. EU on luonut sisämarkkinoiden alueelle vapaan liikkuvuuden. Wienistä kotoisin olevat voivat yhtä hyvin työskennellä Brysselissä, Roomassa, Lontoossa tai Varsovassa kuin Linzissä tai Innsbruckissa. Myös lomalla voi ikävä kyllä sairastua tai joutua onnettomuuteen. Silloin on hyvä, että voi saada sairaanhoitoa mutkattomasti ja ilmaiseksi, kuten asia on monissa Euroopan maissa. EU-maat voivat käyttää toistensa sairausvakuutusjärjestelmiä. On vain näytettävä eurooppalainen sairaanhoitokortti tai sitä vastaava lomake ja sen jälkeen voi keskittyä paranemiseen tarvitsematta taistella byrokratian kanssa kielellä, jota välttämättä ei edes osaa. Tehtävä Mitä toverisi vastasivat? Arvioikaa toistenne vastauksia ja keskustelkaa tuloksista. Tehtävä EU meillä kotona Mieti jokapäiväistä elämääsi ja perhettäsi. Miten EU näkyy niissä? Kerro esimerkkejä! Pohdi esimerkiksi elintarvikkeita ja rahaa, koulua, opiskelua ja matkustamista, ostoksia ja työntekoa. Eurooppa arkipäivässä 7

8 Koulutus ja opiskelu ulkomailla EU:ssa Vapaata liikkuvuutta eivät hyödynnä vain työntekijät, vaan myös matkailijat, eläkeläiset, opiskelijat ja harjoittelijat. Opiskelijoiden liikkuvuutta edistetään EU:n Erasmus-ohjelmalla. Se tarjoaa opiskelijoille taloudellista ja organisatorista tukea heidän opiskellessaan ulkomailla eurooppalaisessa kumppanikorkeakoulussa. Eurooppalaisella pistejärjestelmällä varmistetaan, että ulkomailla suoritetut opintosuoritukset otetaan huomioon opinnoissa kotimaassa. Ulkomailla suoritetut lukukaudet eivät siten mene tässäkään mielessä hukkaan. Alice: Vuosina yhteensä 2,5 miljoonaa opiskelijaa ja opettajaa vietti Erasmus-ohjelman avulla yhden tai kaksi lukukautta toisessa EU-maassa. 28 EU-maassa ja viidessä muussa maassa on yli korkeakoulua, jotka ovat osallistuneet tähän akateemiseen yhteistyöhön. Myös ammatillisen koulutuksen opiskelijoille on erityinen EU-ohjelma, Leonardo da Vinci, jolla edistetään rahallisella ja organisatorisella tuella Euroopan rajat ylittävää koulutusta. Noin nuorta EU:n kansalaista hyödyntää sitä joka vuosi ja suorittaa osan ammattikoulutustaan ulkomailla. Ohjelma tekee yhteistyötä yritysten ja oppilaitosten kanssa. Näin syntyy hankkeita, joihin nuoret (ammatillista koulutusta suorittavat, nuoret työntekijät sekä myös nuoret työttömät) voivat hakea. Aluksi saattaa ehkä tuntua hieman vaikealta lähteä mukaan tällaiseen hankkeeseen jossain toisessa maassa. Nuorten saamat kokemukset ovat kuitenkin hyvin myönteisiä. Tehtävä Voisitko ajatella itse suorittavasi jonkin opintojakson tai opintovuoden tai jopa koko opiskelusi ulkomailla? Laadi luettelo perusteluista puolesta ja vastaan. Kumpia on enemmän? Perustelut ulkomailla suoritettavan opintojakson puolesta: Perustelut ulkomailla suoritettavaa opintojaksoa vastaan: Vertailkaa tuloksia ja keskustelkaa niistä. 8 Eurooppa arkipäivässä

9 Tehtävä Eurooppalaiset symbolit Tunnistatko alla olevat symbolit ja tavarat? Missä niitä voi nähdä? Pohdi, miten ne liittyvät Eurooppaan ja jokapäiväiseen elämäämme. Eurooppa arkipäivässä Aloitimme kysymällä, miksi Eurooppa tuntuu monista ihmisistä niin kaukaiselta. Eri ihmisillä lienee siihen eri syitä. Kun asiaa tarkastellaan lähemmin, huomataan kuitenkin nopeasti, että Eurooppa, tai tarkemmin sanottuna Euroopan unioni, on todellisuudessa hyvin lähellä. Se vaikuttaa elämäämme monilla aloilla. Tämä alkaa jo rahasta: euro on yhteisvaluutta, joka tosin ei ole vielä käytössä kaikissa valtioissa, mutta kuitenkin yli puolessa niistä. Lomaillessamme vaikkapa Itävallassa, Ranskassa tai Espanjassa voimme maksaa yhteisellä rahalla. Mutta myös niissä maissa, joissa euro ei ole kansallinen valuutta, sitä otetaan vahvana maailmanvaluuttana mielellään vastaan. Euron kanssa olemme tervetulleita kaikkialla maailmassa. kun asiat olivat toisin. Silloin rajoilla oli passitarkastuksia ja ruuhkia, ja tulli tutki tarkasti, mitä ostoksia toimme mukanamme lomalta. Lentämisestä on tullut paljon halvempaa. Myös tämä liittyy EU:hun, joka on purkanut kansalliset monopolit. Se tarkoittaa, että enää joka maassa ei ole yhtä kansallista lentoyhtiötä, joka saa yksin liikennöidä kaikkia reittejä ja periä korkeita hintoja, vaan kaikki EU:ssa toimivat lentoyhtiöt saavat lentää minne haluavat. Niinpä nykyisin voi esimerkiksi varata irlantilaiselta lentoyhtiöltä lennon Tanskasta Espanjaan. Myös se, että lentäminen EU:ssa on turvallista, johtuu siitä, että Euroopan unioni on asettanut kaikille jäsenvaltioille yhteiset turvallisuusstandardit eikä päästä enää romukasoja ilmatilaamme. Monet näistä säännöksistä Myös EU:n poliisiviranomaiset tekevät tiivistä yhteistyötä, ja tätä varten perustettu toimielin Europol koordinoi tietoja. Nämä eivät ole mitään superpoliiseja, jotka pistoolit kädessä kaahaavat ympäri Eurooppaa, vaan kansallisia poliiseja, jotka kokoavat tietoja rikollisista ja rikollisuudesta poliisiviranomaisten käyttöön koko EU:ssa. Kyse on aina vakavasta rikollisuudesta. Europol ei piittaa parkkisakoista. Se jäljittää ihmiskauppiaita ja huumeiden salakuljettajia, rahanväärentäjiä ja seksuaalirikollisia, varastettujen autojen kauppiaita ja internetpetosten tekijöitä, jotka kernaasti hyödyntäisivät avoimia rajoja likaisiin bisneksiinsä. Ympäristön saastuminen ei pysähdy rajakylttien kohdalla. Siksi ympäristöön kohdistuvia riskejä voidaan torjua vain yhteistoimin. Tämä koskee suorasti meitä kaikkia, avulla, että mikään EU-maa ei voi saada suhteessa muihin maihin taloudellista etua jättämällä ympäristövelvoitteet täyttämättä ja valmistamalla sen avulla halvempia tuotteita. Euroopan sisämarkkinoiden reiluutta koskeva velvollisuus turvaa työpaikat, koska se estää vilpillisen kilpailun. Monet ihmiset kieltäytyvät syömästä muuntogeenisiä elintarvikkeita. Mutta miten voi nähdä, onko maissihiutaleet valmistettu muuntogeenisestä maissista? EU on velvoittanut kaikki elintarvikkeiden valmistajat varustamaan tuotteensa merkinnöillä. Jos tuotteessa on muuntogeenisiä raaka-aineita, se on myös kerrottava pakkauksessa. Esimerkkejä olisi vaikka kuinka paljon. Mutta jo nyt on selvää: Eurooppa olemme me kaikki. Ja Eurooppa koskee meitä kaikkia. Se, että matkustaminen EU:ssa on nykyisin helppoa, on monista niin itsestään selvää, etteivät he enää edes huomaa sitä. Ei ole kuitenkaan kovinkaan kauan siitä, ovat sisämarkkinoiden ansiota. Jos halutaan yhtenäiset markkinat, joilla jokainen voi ostaa ja tuottaa miten ja missä haluaa, on oltava yhteisiä sääntöjä. koska me kaikki hengitämme, juomme ja kulutamme vettä ja syömme pelloilla kasvavaa viljaa. Eurooppalainen ympäristönsuojelu takaa yhteisten standardien Eurooppa arkipäivässä 9

10 2Euroopan unioni keitä sillä oikeastaan tarkoitetaan? 10 Euroopan unioni keitä sillä oikeastaan tarkoitetaan?

11 Euroopan unioni koostuu 28 valtiosta, jotka ovat liittyneet yhteen rakentaakseen yhdessä tulevaisuuttaan. Mitkä ovat ne valtiot, jotka yhdessä muodostavat Euroopan unionin, ja miksi ne ovat liittyneet yhteen? Tehtävä Ketkä ovat jäseniä? Seuraavassa on luettelo valtioista. Ne kaikki sijaitsevat Euroopassa, mutta kaikki niistä eivät kuulu Euroopan unioniin. Ota selvää, mitkä niistä ovat EU:n jäseniä, ja merkitkää ne alla olevaan luetteloon liittymisajankohdan mukaisessa järjestyksessä. Alankomaat, Albania, Andorra, Belgia, Bosnia ja Hertsegovina, Bulgaria, entinen Jugoslavian tasavalta Makedonia, Espanja, Irlanti, Islanti, Iso-Britannia, Italia, Itävalta, Kreikka, Kroatia, Kypros, Latvia, Liechtenstein, Liettua, Luxemburg, Malta, Moldavia, Montenegro, Norja, Portugali, Puola, Ranska, Romania, Ruotsi, Saksa, Serbia, Slovakia, Slovenia, Suomi, Sveitsi, Tanska, Tšekki, Ukraina, Unkari, Vatikaanivaltio, Viro. EU:n jäsenmaat Maa Liittynyt Asukasluku Pääkaupunki Perustajajäsen 1952/1958 Perustajajäsen 1952/1958 Perustajajäsen 1952/1958 Perustajajäsen 1952/1958 Perustajajäsen 1952/1958 Perustajajäsen 1952/ Tehtävä Mitä muuta tiedät näistä maista tai mitä saat selville? Kootkaa tietonne yhteen ryhmissä ja esittäkää ne järjestelmällisesti. Mitä tiedätte näiden maiden ruoasta, kulttuurista tai kielistä? Laatikaa maista, joista tiedätte tai olette saaneet selville enemmän, pieni tietoesite. Euroopan unioni keitä sillä oikeastaan tarkoitetaan? 11

12 Imageglobe Pieni Eurooppa-visa 1. Mikä on EU:n pienin pääkaupunki ja kuinka monta asukasta sillä on? 2. Missä EU:n pääkaupungissa on kylmintä, eli missä tammikuun keskilämpötila on alhaisin? 3. Mikä on Euroopan unionin korkein vuori? 4. Mihin meriin Euroopan unioni rajoittuu? 5. Missä EU-maissa on valtionpäämiehenä monarkki, esimerkiksi kuningatar? 6. Kuinka monta virallista kieltä on Belgiassa? 7. Mikä on Euroopan unionin väkirikkain valtio? 8. Minkä EU-maan pinta-ala on suurin? 9. Mikä on Euroopan unionin itäisin pääkaupunki? Lisäkysymys asiantuntijoille: 10. Miksi EU:n lipussa on kaksitoista tähteä eikä yksi tähti jokaista jäsenvaltiota kohden? Miksi Euroopan unionilla on niin monta virallista kieltä? Koska EU on demokraattinen organisaatio, sen on puhuttava kansalaisilleen, mutta myös jäsenvaltioiden hallituksille ja hallinnoille, yrityksille ja muille organisaatioille, näiden omalla kielellä. Ihmisillä on oikeus saada tietää, mitä heidän nimissään tehdään. Heillä on oltava mahdollisuus osallistua aktiivisesti ilman, että heidän ensin täytyy oppia jokin vieras kieli. Lisäksi Euroopan unioni antaa säännöksiä, jotka koskevat suoraan kaikkia ihmisiä EU:ssa. Kansalaisten ja tietenkin myös kansallisten tuomioistuinten on voitava saada nämä säännökset omalla äidinkielellään, mikä tarkoittaa, että ne on julkaistava kaikilla virallisilla kielillä. Käyttämällä virallisia kieliä lisätään EU:n ja sen elinten avoimuutta, legitiimisyyttä ja tehokkuutta. Seuraavalla verkkosivulla on hauska tietovisa eurooppalaisista kielistä: Tehtävä Puhutko eurooppaa? Sen maan, jonka pääkaupunki on Zagreb, liityttyä jäseneksi Euroopan unionilla on 24 virallista kieltä. Kokoa nämä kielet seuraavista tavuista. a a a a a aat bul eng es ga ga hol i ii ja ka ka ka ka ki ki kreik kro la lan lan lat li li liet ma mal mi ni ni pan por puo rans ri ri ri ro ro ruot sa sak si slo slo suo ta ta tans ti ti ti tšek tu tu un vak vee vi vi 12 Euroopan unioni keitä sillä oikeastaan tarkoitetaan?

13 Taloudellinen suorituskyky EU:n valtiot eivät ole vain erikokoisia, vaan jotkin niistä ovat myös rikkaampia kuin toiset. On maita, joissa ihmisillä menee keskimäärin oikein hyvin, ja toisia, joissa elintaso on selvästi alempi. Tästä herää luonnollisesti kysymys siitä, miten tätä oikeastaan voidaan mitata. Onhan kaikissa maissa vauraita ja köyhiä ihmisiä. Kuka otetaan vertailukohdaksi, johtaja vai hänen autonkuljettajansa, sihteeri vai ylilääkäri? Taloustilastoissa tämä ongelma on ratkaistu siten, että niissä mitataan ensin maan taloudellinen suorituskyky. Se on kaiken maassa yhden vuoden aikana tuotettujen arvojen yhteenlaskettu summa. Jokainen auto, joka kyseisessä maassa vuoden aikana valmistetaan, jokainen hiustenleikkuu, jonka parturit tekevät, jokainen maitolitra, jonka lehmät tuottavat ja joka myydään edelleen, ilmaistaan rahana ja lasketaan yhteen. Näiden arvojen summaa kutsutaan bruttokansantuotteeksi (lyhenne BKT). BKT ei kuitenkaan vielä sano paljon siitä, kuinka rikas jokin maa on, sillä on suuria ja pieniä maita. Siksi se seuraavassa vaiheessa jaetaan maassa asuvien ihmisten määrällä. Näin saadaan bruttokansantuote (BKT) asukasta kohti. Mutta asia käy vielä mutkikkaammaksi: Jos halutaan vertailla keskenään valtioita, jotka eivät taloudellisesti ole yhtä voimakkaita, on otettava huomioon, että myös ostovoima on erilainen eri maissa. Joka on lomaillut muualla kuin kotimaassaan, on huomannut tämän. Silloin hinnat tuntuvat yhtäkkiä hyvin korkeilta tai päinvastoin varsin edullisilta verrattuna kotimaan hintoihin. Kun leipä maksaa jossain maassa yhden euron, toisessa maassa siitä on maksettava kaksi tai kolme euroa. Tästä syystä tutkijat eivät katso vain sitä, kuinka paljon rahaa jonkin maan asukkailla on henkeä kohti käytettävissään, vaan myös sitä, kuinka paljon sillä voi ostaa. Sehän on loppujen lopuksi tärkein asia. Tätä kutsutaan ostovoimapariteetiksi. Vain ostovoimapariteetin avulla maita voidaan vertailla. Jos siis vertaillaan EU-maiden taloudellista suorituskykyä ostovoimapariteetin (OSV) mukaan, se näyttää tältä: Näin eurooppalaisilla menee: (Väestön ostovoimapariteetilla mitattu bruttokansantuote asukasta kohti, 2011) Luxemburg Alankomaat Irlanti Itävalta Ruotsi Tanska Saksa Belgia Suomi Iso-Britannia Ranska Euroalue (17 maata) Italia EU (28 maata) Espanja Kypros Malta Slovenia Tšekki Kreikka Portugali Slovakia Viro Liettua Unkari Puola Kroatia Latvia Romania Bulgaria Itävallan tai Irlannin bruttokansantuote (BKT) asukasta kohti on siis 29 prosenttia suurempi kuin EU:n keskiarvo. Italian BKT asukasta kohti on täsmälleen sama kuin tämä keskiarvo, ja Romaniassa ja Bulgariassa BKT asukasta kohti on alle puolet EU:n keskiarvosta. Elintasossa on EU:n sisällä eroja vielä pitkään, mutta Euroopan unionin tavoitteena on kaventaa niitä. Sen vuoksi EU:n köyhemmät alueet saavat varoja, joilla ne voivat parantaa infrastruktuuriaan ja siten parantaa taloudellisia mahdollisuuksiaan. Tätä kutsutaan rakennepolitiikaksi. EU käyttää siihen noin puolet koko talousarviostaan. Euroopan unioni keitä sillä oikeastaan tarkoitetaan? 13

14 Euroopan unioni moninaisuudessaan yhtenäinen Kuten olet nähnyt, EU muodostuu hyvin erilaisista valtioista. Niistä suurimmassa, Saksassa, on lähes 82 miljoonaa asukasta, ja pienimmässä, Maltassa, niukin naukin Suomi ja Italia ovat jäseniä, aivan kuten Portugali ja Puolakin. Karttaa katsoessa käy selväksi, miten monimuotoinen EU on. Sen alueella puhutaan monia eri kieliä ja käytetään kolmia erilaisia aakkosia. On erilaisia perinteitä, kulttuureja, ruokailutottumuksia ja kansanjuhlia. Myös historialliset kokemukset ovat erilaisia. Monet EU-maat kävivät aikaisemmin sotia toisiaan vastaan ja valloittivat toisiltaan alueita, ja ennakkoluuloja on vielä jäljellä. Miten sitten nämä 28 valtiota silti ovat onnistuneet liittymään yhteen? Tähän kysymykseen voidaan vastata vain historian avulla. Hirvittävän toisen maailmansodan jälkeen, joka alkoi vain parikymmentä vuotta ensimmäisen maailmansodan jälkeen, monet ihmiset sanoivat, että tällaista ei saa tapahtua enää koskaan. Aiemmissa vihollisvaltioissa Saksassa ja Ranskassa syntyi ajatus vastakkainasettelun lopettamisesta ja sen korvaamisesta yhdistymisellä siten, että samalla molemmat voivat pitää silmällä toisiaan. Johtavat poliitikot, jotka kannattivat tätä mallia ja myös toteuttivat sen, olivat Ranskan ulkoministeri Robert Schuman ( ) ja Saksan liittokansleri Konrad Adenauer ( ). Ensimmäinen elin, josta nykyinen EU on syntynyt, oli Euroopan hiili- ja teräsyhteisö (EHTY), joka perustettiin vuonna 1952 ja jonka tarkoituksena oli hallita hiilivaroja yhteisesti. Hiilellä oli tuolloin sama merkitys kuin öljyllä ja maakaasulla nykyisin, eli se oli tärkein energialähde. Monet pelkäsivät, että Euroopassa voisi puhjeta uusi selkkaus tästä raaka-aineesta. Hiilen jakelu ja raskaan teollisuuden jälleenrakennus annettiin siksi hallinnoitavaksi yhteiselle viranomaiselle, jossa EHTYn jäsenet olivat edustettuina. Ne olivat tuolloin Saksan ja Ranskan lisäksi Italia, Belgia, Alankomaat ja Luxemburg. EHTYn periaate oli hyvin yksinkertainen: kaikilla valtioilla on sananvaltaa muiden asioihin, ja siitä hyvästä niiden on hyväksyttävä, että myös niiden omaan toimintaan puututaan. Siten mikään valtio ei voinut toimia tai aseistautua salassa jotain toista vastaan, mutta ne pystyivät jälleenrakentamaan Eurooppaa yhdessä. Samalla kumppanit lakkasivat pelkäämästä toisiaan, mikä takasi rauhan Euroopassa. EHTYn korkean viranomaisen ensimmäinen puheenjohtaja oli ranskalainen Jean Monnet ( ), joka myös kuuluu Euroopan yhdentymisen tärkeisiin perustajiin. Tämä periaate laajennettiin joitakin vuosia myöhemmin koskemaan koko taloutta Euroopan talousyhteisön avulla. Se perustettiin vuonna 1957 Rooman sopimuksilla ja tuli voimaan vuonna Näin vihollisuudet muuttuivat yhteistyöksi ja tämä yhteistyö oli erittäin menestyksellistä. Euroopan yhteisö sai aikaan valtavan taloudellisen nousukauden. Ei ihme, että vuosien mittaan siihen on liittynyt yhä uusia valtioita. Vuonna 1973 Iso-Britannia, Irlanti ja Tanska liittyivät nykyisen EU:n piiriin, Kreikka liittyi siihen vuonna 1981 ja Espanja ja Portugali vuonna Idän ja lännen välisen vastakkainasettelun päätyttyä tie oli avoin neutraaleille valtioille Itävallalle, Ruotsille ja Suomelle, jotka liittyivät jäseniksi vuonna 1995, ja myös aiemmin entisen Neuvostoliiton leiriin kuuluneille valtioille. Vuoden 2004 itälaajentumisessa EU:hun liittyivät Viro, Latvia, Liettua, Puola, Tšekki, Slovakia, Unkari ja Slovenia. Samalla jäseniksi liittyivät myös Malta ja Kypros. Vuonna 2007 tätä laajentumiskierrosta jatkettiin Bulgarian ja Romanian liittymisellä. Kroatiasta tuli EU:n 28. jäsen 1. heinäkuuta Vaikka välillä on erimielisyyksiä ja kiivaitakin riitoja, EU:n perusperiaatteet ovat pysyneet muuttumattomina: rauhan varmistaminen jäsenvaltioiden keskuudessa, yhteistyö kaikkien hyödyksi sekä yhä enemmän yhteinen ulkoinen toiminta. Nobel-palkintokomitea antoi tunnustuksen EU:n jo yli 50 vuotta jatkuneelle tärkeälle työlle rauhan, demokratian ja ihmisoikeuksien edistämiseksi Euroopassa myöntämällä vuonna 2012 Nobelin rauhanpalkinnon Euroopan unionille. EU on maailman ensimmäinen valtioliitto, joka on saanut tämän kunnian. 14 Euroopan unioni keitä sillä oikeastaan tarkoitetaan?

15 Tehtävä EU:n historiaa kuvina Yhdistä seuraavat kuvat Euroopan unionin historiasta oikeisiin kuvateksteihin. EU EU EU 1. Toisen maailmansodan jälkeen monet kaupungit kaikkialla Euroopassa olivat täysin raunioina. Kuvassa Frankfurt am Main Saksassa. 2. Symbolinen teko: Euroopan hiili- ja teräsyhteisön korkean viranomaisen puheenjohtaja Jean Monnet (oik.) esittelee ensimmäisen eurooppalaisen teräsharkon ja avaa yhteiset teräsmarkkinat huhtikuussa maaliskuuta 1957: Kuuden perustajavaltion, Belgian, Saksan liittotasavallan, Ranskan, Italian, Luxemburgin ja Alankomaiden, edustajat allekirjoittavat Roomassa niin kutsutut Rooman sopimukset Euroopan talousyhteisön (ETY) ja Euroopan atomienergiayhteisön (Euratom) perustamisesta helmikuuta 1992 valtioiden ja hallitusten päämiehet allekirjoittivat Maastrichtin sopimuksen, jolla perustettiin talous- ja rahaliitto. 5. Vuonna 1997 tehdyllä Amsterdamin sopimuksella sinetöitiin vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueen asteittainen luominen. Kuvassa sopimus allekirjoituksineen ja virallisine sinetteineen. 6. EU toivotti vuoden 2007 alussa Euroopan komission rakennukseen Brysselissä ripustetulla suurella julisteella tervetulleiksi uudet jäsenensä Bulgarian ja Romanian joulukuuta 2012 Nobelin rauhanpalkinto myönnettiin Oslossa Euroopan unionille. Nobel-palkintokomitea antoi näin tunnustuksen EU:n vuosikymmeniä jatkuneelle työlle rauhan, demokratian ja ihmisoikeuksien edistämiseksi Euroopassa. Imageglobe EU EU EU Euroopan unioni keitä sillä oikeastaan tarkoitetaan? 15

16 3Miten Euroopan unioni toimii? EU EU:n kaksi puheenjohtajaa ja yksi puhemies. Kaikkia EU:n suuria toimielimiä johtaa puheenjohtaja tai puhemies. Vasemmalta oikealle: Herman Van Rompuy (Eurooppa-neuvosto), José Manuel Barroso (Euroopan komissio) ja Martin Schulz (Euroopan parlamentti). 16 Miten Euroopan unioni toimii?

17 EU:ta verrataan usein valtioon. Sanotaan, että EU:ssa asiat ovat niin ja niin, mutta meillä on toisin, nimittäin näin ja näin. Tällaiset vertailut ovat luonnollisia, mutta niitä on käytettävä varovaisesti. EU ei nimittäin ole valtio, vaan ainutlaatuinen valtioiden yhteenliittymä. Siksi sen rakenne on myös erilainen kuin oman kotimaasi. Tämän luvun tarkoituksena on esitellä EU:n rakennetta. Mitä toimielimiä sillä on ja mitä ne tekevät? Mitä vastuualueita (toimivaltuuksia) niillä on? Vasemmalta oikealle: Euroopan komissio Brysselissä, Euroopan parlamentti Strasbourgissa, EU:n tuomioistuin Luxemburgissa ja Euroopan unionin neuvosto Brysselissä. EU EU EU EU Kenellä on valta Euroopassa? Euroopan unionin toimielimet Kenellä oikeastaan on valta Euroopassa? On selvää, että ei ole yhtä pomoa, joka määräisi suunnan. Mutta jonkun on sanottava, mitä tehdään. Kuka päättää Euroopan asioista? Onko se jokin komitea vai jokin valtio vai kuka? Ensi silmäyksellä vaikuttaa aina pitkäveteiseltä tutkia toimielimiä mutta toimielimet ovat ne paikat, joissa valtaa käytetään. Euroopan unionin toimielinrakenteen tutkiminen selvittää siksi myös valtakysymystä. Vastaus siihen on tosin EU:ssa hieman erilainen kuin yksittäisessä jäsenvaltiossa. Euroopan unioni on valtioiden ja kansalaisten yhteenliittymä. Se ilmenee myös sen rakenteessa. Sekä valtioilla (ts. niiden hallituksilla) että niiden kansalaisilla on sananvaltaa Euroopan asioihin. Sitä käytetään Euroopan unionin neuvoston ja Euroopan parlamentin välityksellä. Euroopan unionin neuvosto (jota usein kutsutaan ministerineuvostoksi ) on EU-maiden hallituksia edustava elin. Siinä kokoontuvat ministerit kaikista jäsenvaltioista. He ovat käsiteltävästä aiheesta riippuen esimerkiksi ulko-, sisä- tai maatalousministereitä. Neuvosto on toinen päättävistä elimistä. Neuvostossa keskustellaan politiikasta, ja se tekee myös aloitteet eurooppalaisiksi laeiksi, joita kutsutaan asetuksiksi tai direktiiveiksi. Ilman neuvostoa Euroopan unionissa ei siis tapahdu mitään. Neuvosto tekee päätöksensä joko yksimielisesti tai enemmistönsä äänin. Enemmistöpäätösten on saatava puolelleen noin 70 prosenttia äänistä (tämä on määräenemmistö ). Suurilla EUmailla on tässä yhteydessä enemmän ääniä kuin pienillä. Vuodesta 2014 lähtien sovelletaan kaksinkertaisen enemmistön periaatetta, joka tarkoittaa, että päätökseen tarvitaan jäsenvaltioiden enemmistö, jonka on samalla edustettava väestön enemmistöä. Neuvoston puheenjohtajuus vaihtuu puolen vuoden välein, ja kaikki jäsenet toimivat vuorollaan puheenjohtajina. Vuonna 2013 puheenjohtajavaltioina ovat Miten Euroopan unioni toimii? 17

18 Janette: Euroopan parlamentti edustaa kansalaisia ja päättää eurooppalaisista laeista (direktiiveistä ja asetuksista). Alice: Euroopan tilintarkastustuomioistuin valvoo EU:n talousarviota. Patricia: Ministeri neuvosto edustaa EU:n jäsenmaiden hallituksia ja päättää eurooppalaisista laeista. Irlanti ja Liettua, vuonna 2014 Kreikka ja Italia ja vuonna 2015 Latvia ja Luxemburg. Eurooppalaista politiikkaa koskevat perustavanlaatuiset päätökset tekee Eurooppa-neuvosto. Se koostuu EU:n valtion- ja hallitusten päämiehistä, jotka kokoontuvat säännöllisesti vähintään joka kolmas kuukausi. Eurooppaneuvostossa puhetta johtaa kahdeksi ja puoleksi vuodeksi kerrallaan valittava puheenjohtaja. Puheenjohtajana on vuodesta 2009 toiminut Belgian entinen pääministeri Herman Van Rompuy. Useimmissa tapauksissa neuvosto ei kuitenkaan voi tehdä päätöksiä yksin. Se tarvitsee siihen myös Euroopan parlamenttia. Parlamentti edustaa EU-maiden kansalaisia, jotka valitsevat sen suorilla vaaleilla. Tällä hetkellä parlamentissa on tämän vaalikauden loppuun asti kaikista jäsenvaltioista yhteensä 766 jäsentä. Vuonna 2014 pidettävissä Euroopan parlamentin vaaleissa jäsenmäärä muutetaan Lissabonin sopimuksen mukaisesti 751 jäseneen. Suurilla jäsenvaltioilla on parlamentissa enemmän edustajia kuin pienillä. Parlamentti ei voi yksin tehdä EU:n puolesta lainvoimaisia päätöksiä, mutta yleensä sen on hyväksyttävä Euroopan unionin neuvoston päätös, ennen kuin se voi tulla voimaan. Tätä kutsutaan yhteispäätösmenettelyksi. Parlamentin on myös vahvistettava Euroopan komission kokoonpano äänestyksellä, ja se voi myös hylätä sen. Lisäksi se hyväksyy Euroopan unionin talousarvion. Ilman Euroopan parlamenttia ja siten kansalaisten suoraa edustusta Euroopassa ei siis voida päättää juuri mitään. Kolmas tärkeä EU:n toimielin on Euroopan komissio. Komission jäsenten kollegio koostuu yhdestä jäsenestä kustakin maasta, mutta he eivät edusta komissiossa kotivaltioidensa kantoja, vaan ajavat Euroopan unionin yhtei- siä etuja. Kukin komission jäsen vastaa tietystä alasta (ministerien tapaan). Euroopan komissio valvoo, että jäsenvaltiot noudattavat yhteisiä sääntöjä. Siksi sitä kutsutaan perussopimusten vartijaksi. Se hallinnoi EU:ta neuvoston ja parlamentin ohjeiden mukaan. EU:n järjestelmän erityispiirre on se, että neuvosto ja parlamentti voivat tehdä päätöksiä vain komission ehdotusten pohjalta. Tämä yksinomainen aloiteoikeus antaa Euroopan komissiolle vaikutusvaltaa päätöksiin, koska se määrittää, mistä päätetään. Näin varmistetaan, että Euroopan unionin yhteiset edut otetaan alusta lähtien huomioon. Neuvosto ja parlamentti voivat tietenkin poiketa komission ehdotuksesta. Nyttemmin on muodostunut paljon yhteistä lainsäädäntöä, jonka EU-maat ovat yhdessä luoneet. On ymmärrettävää, että näiden lakien tulkinnasta myös kiistellään. Lisäksi toistuvasti on tapauksia, joissa yksittäiset valtiot eivät Jello: Euroopan keskuspankki valvoo, että euro pysyy vakaana. Motian: Euroopan komissio hallinnoi Euroopan unionia ja tekee ehdotuksia eurooppalaisiksi laeiksi. 18 Miten Euroopan unioni toimii?

19 noudata tiettyjä säännöksiä. Tästä syystä kaikki asianomaiset voivat vedota Euroopan unionin tuomioistuimeen. Se koostuu yhdestä tuomarista kustakin jäsenvaltiosta mutta antaa tuomionsa riippumattomasti EU:n lainsäädännön perusteella. Se voi kumota säännöksiä, jos ne ovat EU:n lainsäädännön vastaisia, ja määrätä valtioille sakkorangaistuksia, jos ne eivät noudata lakeja. Kaikki tietävät, että raha on tärkeä asia. Ei kuitenkaan riitä, että rahaa on, vaan sen on myös säilytettävä arvonsa. Tästä huolehtii Euroopan keskuspankki (EKP). Se on euromaiden keskuspankki. Se koostuu niiden maiden edustajista, joissa euro on otettu käyttöön. EKP sääntelee liikkeellä olevan rahan määrää ja asettaa ohjauskorot. Euroopan unionin talousarvio on vuonna 2013 noin 133 miljardia euroa. Kun käytetään paljon rahaa, on myös valvottava, että se tapahtuu sääntöjen mukaisesti. Tämä on Euroopan tilintarkastustuomioistuimen tehtävä. Se valvoo, että EU:n varoja käytetään asianmukaisesti ja järkevästi. Näin se huolehtii tehokkaasta varainkäytöstä. Kullakin jäsenvaltiolla on tilintarkastustuomioistuimessa yksi edustaja. Tehtävä Kuka tekee mitäkin EU:ssa? Edellä tuli varsin paljon tietoa toimielimistä, mutta on tiedettävä, kuka EU:ssa vastaa mistäkin. Testaa, kuinka tarkkaavaisesti luit tekstin. Laita rasti sen toimielimen kohdalle, johon kuvaus sopii. Kuvaus EU:n neuvosto Euroopan parlamentti Euroopan komissio EU:n tuomioistuin Eurooppaneuvosto Euroopan keskuspankki Euroopan tilintarkastustuomioistuin Tekee ehdotuksia EU-laeiksi Koostuu yhdestä edustajasta jäsenvaltiota kohti Asettaa ohjauskorot Valvoo EU:n menoja On kansalaisten valitsema Päättää EU:n laeista (asetukset/ direktiivit) Nimittää komission puheenjohtajan Hallinnoi EU:ta Ajaa kansalaisten etuja Ajaa jäsenvaltioiden / niiden hallitusten etuja Päättää EU:n lakien tulkinnasta Päättää poliittisista suuntaviivoista Miten Euroopan unioni toimii? 19

20 Tehtävä Euroopan unionin toimielimet Tiivistä eri toimielinten vastuualueet vielä kerran kaavioksi. Olemme jo auttaneet sinua hiukan. Sinun tarvitsee enää yhdistää käsitteet oikeaan laatikkoon: Euroopan parlamentti Euroopan komissio EU:n tuomioistuin Euroopan tilintarkastustuomioistuin Euroopan keskuspankki Eurooppa-neuvosto Ministerineuvosto Edustaa valtion- ja hallitusten päämiehiä Asettaa tavoitteet ja prioriteetit, käsittelee EU:n neuvoston kiistakysymyksiä Tekee ehdotuksia Euroopan unionin hallinnointi Tekee päätöksiä, päättää direktiiveistä ja asetuksista (eli laeista) Edustaa hallituksia Edustaa kansalaisia Oikeudenkäyttö Valuutan valvonta Tulojen ja menojen valvonta EU:n perussopimukset Euroopan unioni perustuu oikeudellisesti sopimuksiin, joita jäsenvaltiot ovat keskenään tehneet ja jotka on ratifioitu kansallisissa parlamenteissa tai kansanäänestyksillä. Sopimuksissa määrätään, miten päätökset tehdään, mitkä toimivaltuudet eri toimielimillä on ja millä aloilla EU-maat toimivat yhdessä. EU:n jatkokehitys tapahtuu puolestaan uusien sopi- musten perusteella. Eri sopimuksista voi nähdä, miten Euroopan unioni on muuttunut. Tämänhetkisenä perustana on Lissabonin sopimus, joka allekirjoitettiin Portugalin pääkaupungissa vuonna Lissabonin sopimus tuli voimaan vuonna 2009, kun kaikki jäsenvaltiot olivat hyväksyneet sen. 20 Miten Euroopan unioni toimii?

21 Keskustelu Vielä takaisin alkuperäiseen kysymykseen: Kenellä on valta Euroopassa? Keskustelkaa tästä keskenänne. Kansalaisten vaikutusvalta EU:n jäsenvaltioiden kansalaiset vaikuttavat siis EU:n politiikkaan kahdessa vaiheessa. Ensimmäisen kerran he vaikuttavat valitessaan kansallisen parlamentin, josta sitten muodostetaan maan hallitus. Se on edustettuna Euroopan unionin neuvostossa. ( Pomojen, eli valtion- ja hallitusten päämiesten, kokoontuessa sitä kutsutaan Eurooppa-neuvostoksi.) Toisen kerran kansalaiset vaikuttavat Euroopan politiikkaan valitessaan Euroopan parlamentin. Mutta myös yksittäinen kansalainen voi saada äänensä kuuluville, jos hän tuntee tulleensa kohdelluksi epäoikeudenmukaisesti tai haluaa korjata jonkin eurooppalaisen epäkohdan. Tätä varten on olemassa Euroopan oikeusasiamies. Kaikki EU-kansalaiset voivat valittaa oikeusasiamiehelle. Tämän voi tehdä myös sähköpostitse. Kenestä hänelle voi valittaa, ja missä asioissa hän voi auttaa ja missä ei? Kaikki tämä kerrotaan oikeusasiamiehen verkkosivuilla: general.htm Muita vaikutusmahdollisuuksia Lissabonin sopimuksen tultua voimaan vuonna 2009 on ollut mahdollista tehdä eurooppalainen kansalaisaloite. Miljoona ihmistä, eli vain 0,2 prosenttia väestöstä, vähintään neljäsosasta kaikista EU-maista (eli seitsemästä maasta), voi vaatia Euroopan komissiota käsittelemään jotain tiettyä aihetta ja tekemään lainsäädäntöehdotuksen. Tämä edellyttää luonnollisesti sitä, että aihe kuuluu EU:n toimivaltaan. EU Sen lisäksi voidaan myös harjoittaa painostusta EU:n toimielimiin kohdistetuilla mielenosoituksilla. Niin maanviljelijät, ammattiliitot kuin ympäristöjärjestöt voivat kaikki tuoda vaatimuksensa kuuluville. Tämän lisäksi Euroopan parlamentilla on vetoomusvaliokunta. Tehtävä Ota tarkemmin selvää eurooppalaisesta kansalaisaloitteesta Eurooppalainen kansalaisaloite antaa mahdollisuuden vaikuttaa suorasti siihen, mitä Euroopan unioni tekee. Millaisia aloitteita haluaisit käynnistää ja miten tekisit sen? Tietoja menettelystä sekä meneillään olevista aloitteista on seuraavalla verkkosivulla: Miten Euroopan unioni toimii? 21

22 Tehtävä Mikä on vetoomus? Ota selvää, mikä on vetoomus ja ketkä voivat kääntyä parlamentin puoleen. Lisätietoja saat seuraavalta verkkosivulta: Onko myös kotimaasi parlamentissa vetoomusvaliokunta? Ota selvää! Tehtävä Edustajamme Strasbourgissa ja Brysselissä Euroopan parlamentin jäsenet muodostavat ryhmiä muiden samaa poliittista suuntausta edustavien jäsenten kanssa. Kaikissa ryhmissä ei ole jäseniä kaikista maista. Selvitä, mitkä kotimaasi puolueet menestyivät viime Euroopan parlamentin vaaleissa ja joilla siis on edustajia Euroopan parlamentissa. Ota selvää myös siitä, mihin poliittisiin ryhmiin he EP:ssä kuuluvat. Mikä puolue kuuluu mihinkin EP:n poliittiseen ryhmään? Tämän saa selville nopeasti internetistä: Euroopan parlamentin poliittiset ryhmät Kuinka monta jäsentä tässä ryhmässä on? Tähän ryhmään kuuluu kotimaastani tulevia seuraavan puolueen jäseniä: EPP Euroopan kansanpuolueen ryhmä (kristillisdemokraatit) S&D Euroopan parlamentin sosialistien ja demokraattien ryhmä ALDE Euroopan liberaalidemokraattien liitto Vihreät/EVA Vihreät / Euroopan vapaa allianssi EKR Euroopan konservatiivit ja reformistit EFD Vapaa ja demokraattinen Eurooppa GUE/NGL Euroopan yhtynyt vasemmisto / Pohjoismaiden vihreä vasemmisto NI Sitoutumattomat 22 Miten Euroopan unioni toimii?

23 Tehtävä Ota selvää, keitä maastasi tai alueeltasi on valittu Euroopan parlamenttiin. Mitä puolueita nämä Euroopan parlamentin jäsenet edustavat? Pieni Eurooppa-visa Kuka on Euroopan parlamentin nykyinen puhemies? Ja keitä ovat muut valokuvien herrat? Herman Van Rompuy (Belgia) EU EU Euroopan parlamentin puhemies José Manuel Barroso (Portugali) 1 2 Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja Martin Schulz (Saksa) EU EU Ranskan ulkoministeri ja yksi Euroopan hiili- ja teräsyhteisön (EHTY) perustajista Robert Schuman (Ranska) 3 4 Euroopan komission puheenjohtaja Näin EU toimii On käynyt selväksi, että Euroopan unioni ei ole vaikkapa Liettuan tai Alankomaiden kaltainen valtio, vaan pikemminkin eurooppalaisten valtioiden löyhä yhteenliittymä. Ilmaistakseen EU:n ainutlaatuisuutta juristit kuvaavat usein EU:n organisaatiota ilmaisulla sui generis. Se on latinaa ja tarkoittaa ainoa laatuaan. EU:n jäsenvaltiot ovat kyllä edelleen suvereeneja ja itsenäisiä, mutta tietyillä aloilla ne yhdistävät toimivaltansa voidakseen paremmin vastata haasteisiin. Tätä varten EU on luonut omia toimielimiä, joille nämä valtuudet voidaan siirtää. Käytännössä tämä tarkoittaa, että päätökset tietyistä yhteistä etua koskevista kysymyksistä voidaan tehdä demokraattisesti EU:n tasolla. Tästä syystä EU ei ole liittovaltio, kuten esimerkiksi Yhdysvallat, mutta se on kuitenkin enemmän kuin löyhä yhteenliittymä, kuten vaikkapa Yhdistyneet kansakunnat. EU:ssa päätöksiä tekevät Eurooppaneuvostoon kokoontuneet kansalliset hallitukset sekä kansan valitsema Euroopan parlamentti yhdessä. On myös poikkeuksia, joissa neuvosto yksin tekee päätöksen. Näin on varsinkin ulkopolitiikassa. Euroopan komissio hoitaa EU:n hallintoa, ja se valvoo, että kaikki noudattavat perussopimuksia. Jos jokin valtio ei niitä noudata, se haastetaan Euroopan unionin tuomioistuimeen, joka saattaa tuomita sen muuttamaan toimintaansa. Euroopan tilintarkastustuomioistuin valvoo, että EU:n toimielimet käyttävät varoja sääntöjen mukaisesti. Jokainen meistä voi valittaa Euroopan oikeusasiamiehelle katsoessaan, että jokin EU:n toimielin on kohdellut meitä väärin. Miten Euroopan unioni toimii? 23

24 4Mitä EU oikeastaan tekee? 24 Mitä EU oikeastaan tekee?

25 Jotkut sanovat, ettei EU tee tarpeeksi, toiset taas, että se sekaantuu kaikkeen. Eivätkö molemmat näkemykset ole vääriä? Mutta mikä sitten on totta? Mitä EU tarkkaan ottaen tekee? EU toimii useilla politiikanaloilla: esimerkiksi talouspolitiikan, kuluttajansuojan, ulkopolitiikan, ympäristönsuojelun ja sisä- ja oikeusasioiden aloilla ja monilla muilla. Seuraavassa esitellään esimerkkejä eräistä näistä politiikanaloista. Näin saat käsityksen siitä, mitä Brysselissä ja EU-maiden pääkaupungeissa tehdään. Sisämarkkinat Sisämarkkinat ovat talous- ja sosiaalipolitiikan kulmakivi. Se on yhteinen talousalue, jolla ovat voimassa niin kutsutut neljä vapautta: henkilöiden vapaa liikkuvuus tavaroiden vapaa liikkuvuus palvelujen vapaa liikkuvuus pääoman vapaa liikkuvuus. Imageglobe Vapaudet Euroopan sisämarkkinoilla Henkilöiden vapaa liikkuvuus vaikuttaa meihin monin tavoin. Meillä on oikeus matkustaa lomalle toiseen EUmaahan, tehdä siellä työtä tai asettua työpaikasta riippumatta sinne asumaan. Ja palatessamme kotiin ulkomailta, voimme huoletta tuoda mukanamme siellä tehdyt ostokset aivan kuten voimme verkossa ostaa tavaroita toisesta maasta. Sen takaa tavaroiden vapaa liikkuvuus. Tavaroiden lisäksi myös palveluja voidaan tarjota ja käyttää yli rajojen palvelujen vapaan liikkuvuuden ansiosta. Jos joku haluaa sijoittaa rahansa mieluummin johonkin toiseen EU-maahan kuin kotimaahansa, pääoman vapaa liikkuvuus mahdollistaa sen. Rajatarkastusten poistaminen Matkustaessasi Nordkapista Sisiliaan voit huoletta jättää passin kotiin. EU:n niin kutsutuilla sisärajoilla (eli esimerkiksi Suomen ja Viron tai Slovakian ja Tšekin välisillä rajoilla) ei enää ole rajatarkastuksia. Tästä matkustusvapaudesta määrätään Schengenin sopimuksessa, joka nykyisin on osa EU:n perussopimuksia. Iso-Britannia ja Irlanti eivät kuulu Schengen-alueeseen, mutta Sveitsi, Liechtenstein, Norja ja Islanti, jotka eivät edes kuulu EU:hun, ovat mukana. Kyproksen, Bulgarian, Romanian ja Kroatian osalta sovelletaan vielä siirtymäkausia, ennen kuin ne voivat osallistua. Schengenin sopimus on saanut nimensä siitä luxemburgilaisesta paikkakunnasta, jossa se allekirjoitettiin. Mitä EU oikeastaan tekee? 25

26 Pieni Eurooppa-visa Mitä neljä vapautta käytännössä tarkoittavat? Yhdistä esimerkit oikeisiin sisämarkkinoiden vapauksiin ja laita merkintä oikeaan kenttään. Henkilöiden vapaa liikkuvuus Tavaroiden vapaa liikkuvuus Palveluiden vapaa liikkuvuus Pääoman vapaa liikkuvuus Voin ostaa auton Tanskasta ja tuoda sen tullitta mukanani Voin matkustaa EU:ssa minne haluan Voin sijoittaa rahani saksalaiseen pankkiin Voin opiskella Unkarissa Vanhempani voivat antaa kylpyhuoneensa portugalilaisen kaakeloijan remontoitavaksi Vanhempani voivat lähettää minulle rahaa opiskelupaikkaani Espanjassa Voin tilata verkossa tavaroita Ruotsista Voin arkkitehtinä asua Maltassa ja rakennuttaa taloja Italiassa Luvuista muodostuu päivämäärä muodossa PPKKVVVV. Mikä tämä päivämäärä on ja mitä silloin tapahtui?.. /.. / Mitä EU oikeastaan tekee?

27 EUROoppalainen raha Vuodesta 1999 on ollut olemassa yhteinen eurooppalainen valuutta, joka on ollut käytössä 1. tammikuuta 2011 lähtien 17 EU-maassa. Latvia suunnittelee ottavansa euron käyttöön tammikuussa 2014, jolloin euromaita on 18. Yli 332 miljoonalla EU-kansalaisella, eli kahdella kolmanneksella EU:n koko väestöstä, on euro yhteisenä rahanaan. Sisämarkkinoilla työntekijät voivat liikkua vapaasti, ja tavaroita, palveluja ja pääomaa voidaan vaihtaa missä tahansa. Ilman valuuttaesteitä sisämarkkinoiden etuja voidaan käyttää vielä paremmin yrittäjien, kuluttajien, työntekijöiden ja itsenäisten ammatinharjoittajien hyväksi. Ostosten tekeminen ja hintojen vertailu yli EU:n sisärajojen on helppoa, kun laskelmat voidaan tehdä samassa valuutassa. Varsinkin lisääntyvän verkkokaupan yhteydessä tämä on kiinnostavaa myös niiden ihmisten kannalta, jotka eivät asu aivan rajan tuntumassa. Tarjonnan suurempi avoimuus hillitsee hintoja, ja tämä on hyvä asia kaikkien ostoksia tekevien kannalta. Yksi yhteisen valuutan lisäetu on se, että matkustettaessa muihin maihin ei ensin tarvitse vaihtaa rahaa (ja laskea sen vaihtokurssia). Tämä säästää rahaa ja aikaa. Mutta myös yritykset hyötyvät yhteisestä rahasta, koska niiden tarvitsee enää tehdä laskelmansa ja laskunsa vain yhdessä valuutassa eikä niillä enää ole kurssivaihteluiden riskiä. Näiden transaktiokustannusten poistuminen vaikuttaa hillitsevästi hintoihin. Yhteinen valuutta on myös laskenut korkoja, ja tästä hyötyvät yhtä lailla kuluttajat kuin yrityksetkin. Näin jää enemmän tilaa investoinneille, jotka puolestaan synnyttävät kasvua. Vakaa yhteinen valuutta, joka perustuu euroalueen vahvaan talousalueeseen, vahvistaa Euroopan taloudellista asemaa maailmassa. esimerkiksi olla liian velkaantunut, jos se haluaa liittyä euroalueeseen. Inflaatioaste saa olla enintään 1,5 prosenttia korkeampi kuin euromaiden kolme matalinta inflaatioastetta. Näistä selvistä säännöistä huolimatta euroalue joutui kriisiin vuonna Tämä aihe on hyvin monimutkainen, mutta yleisesti voidaan sanoa, että suurin osa ongelmista syntyi siitä, että euromaat eivät noudattaneet yhdessä päätettyjä vaatimuksia ja velkaantuivat liikaa. EU toimi ja toimii edelleen vahvasti torjuakseen yhteiseen valuuttaan kohdistuvia riskejä. Tällaisia toimia ovat esimerkiksi niille valtioille myönnettävät takuut, joilla on vaikeuksia hankkia rahoitusta kansainvälisiltä pääomamarkkinoilta kohtuullisin koroin. Tästä syystä euromaat ovat luoneet 700 miljardin euron pelastuspaketin (EVM = Euroopan vakausmekanismi) vakauden takaamiseksi. Samalla euromaat ovat vakaussopimuksella sitoutuneet vähentämään velkaantuneisuuttaan. Tähän kansainvälisoikeudelliseen sopimukseen ovat liittyneet myös muut kuin euromaat Tšekkiä ja Iso-Britanniaa lukuun ottamatta. Velan vähentämisen ohella on tarkoitus myös vahvistaa euromaiden ja koko EU:n kilpailukykyä. Yksi yhteiseen valuuttaan liittyvistä ongelmista oli myös se, että pankkeja ei valvottu riittävästi. Tästä syystä EU on tehostanut pankkivalvontaa estääkseen, että pankit ajavat spekulatiivisella toiminnalla kokonaisia valtioita vaikeuksiin. Viime vuodet ovat olleet yhteisvaluutalle vaikeita, ja kriisinhallinta on vienyt paljon voimia. Tämä on kuitenkin myös osoittanut euromaiden päättäväisyyden pitää yhteinen valuutta vakaana. Vaikka koko EU on sisämarkkinat, vain osalla joskin suurella osalla siitä on euro yhteisenä rahanaan. Eräät valtiot eivät tällä hetkellä halua liittyä euroalueeseen, toiset taas eivät täytä vielä sen tiukkoja liittymiskriteerejä. Valtio ei saa EU-maat, joiden valuutta on euro (tilanne vuonna 2013) EU-maat, joiden valuutta ei ole euro Latvia ottaa euron käyttöön todennäköisesti 1. tammikuuta Mitä EU oikeastaan tekee? 27

28 Eurooppalainen talouspolitiikka Euroopan unionin talouden vahvistamiseksi ja vauhdittamiseksi Euroopan komissio on laatinut työllisyyttä ja kasvua edistävän Eurooppa strategian. Siinä suunnitellaan muun muassa koulutukseen ja tutkimukseen tehtäviä investointeja, joilla on tarkoitus varmistaa, että Eurooppa kuuluu maailman innovatiivisimpiin alueisiin myös tulevaisuudessa. Tavoitteena on vahvistaa taloutta ja teollisuutta, joiden olisi oltava kilpailukykyisiä ja lisäksi rasitettava ympäristöä mahdollisimman vähän. Muita tavoitteita ovat työpaikkojen luominen ja köyhyyden torjuminen EU:ssa. Koska Euroopan unioni pitää itseään arvoyhteisönä ja on sitoutunut tasa-arvon ja yhteisvastuun periaatteisiin, siitä on tärkeää, että kasvu hyödyttää kaikkia eurooppalaisia. Päätöksenteko EU:ssa Tavallisesti EU:ssa kaikki jäsenvaltiot tekevät päätökset yhdessä. On kuitenkin myös kysymyksiä, jotka koskevat erityisesti niitä maita, jotka ovat ottaneet euron käyttöön yhteisenä rahanaan. Niiden ministerit kokoontuvat säännöllisesti euroryhmässä ja päättävät, mitä yhteisellä valuutta-alueella on tehtävä. Nämä päätökset vaikuttavat luonnollisesti myös Euroopan unionin muihin maihin, joissa euroa ei (vielä) ole otettu käyttöön mutta joihin se yhteisillä sisämarkkinoilla kuitenkin vaikuttaa. Tehtävä Kenen pitäisi päättää yhteisestä valuutasta? Euroopan unionin sisäisen euroalueen päätöksistä on erilaisia käsityksiä, kuten seuraavat: n n n On aivan oikein, että euromaat päättävät keskenään kaikesta, jolla taataan yhteisen valuutan turvallisuus ja vakaus. Niin se on ja niin sen pitääkin olla. Euromaiden on päätettävä varsinaisten valuuttakysymysten lisäksi myös koko euroalueen talouden tulevaisuudesta. Ne ovat EU:n ydinryhmä, ja niiden pitäisi päättää itse kaikista yhteistä euro-taloutta koskevista kysymyksistä. Tämä koskee esimerkiksi veroja, työllisyyttä ja myös sosiaaliturvaa. Se on aivan oikein, vaikka päätökset vaikuttavatkin myös muihin Euroopan unionin maihin. Jos ne haluavat olla mukana päätöksenteossa, ne voivat liittyä euroalueeseen. Ei voi olla oikein, että 17 maata päättää yksinään koko euroalueen puolesta. EU päättää myös monista muista asioista, jotka eivät koske kaikkia, esimerkiksi kun on kyse Itämerestä tai Välimerestä. Silti kaikki äänestävät niistä. Sitä paitsi useimmat EU-maat haluavat liittyä rahaliittoon muutaman vuoden kuluttua. Siksi niiden on jo nyt voitava olla mukana päättämässä sen kehityksestä. Mitä mieltä sinä olet? Keskustelkaa eri kannoista ryhmissä ja muodostakaa oma mielipiteenne, josta sitten keskustelette muiden ryhmien kanssa. Lisätietoja euroalueen toiminnasta löytyy seuraavalta verkkosivulta: 28 Mitä EU oikeastaan tekee?

EUROOPAN UNIONI. Periaatteita LÄHDE: OTAVAN OPEPALVELU

EUROOPAN UNIONI. Periaatteita LÄHDE: OTAVAN OPEPALVELU EUROOPAN UNIONI Periaatteita LÄHDE: OTAVAN OPEPALVELU INTEGRAATIO = Euroopan yhdentyminen ja EU-maiden tiivistyvä yhteistyö o o o taloudellista poliittista sotilaallista YHDENTYMISEN TAUSTALLA TOISEN MAAILMANSODAN

Lisätiedot

KOMISSION DELEGOITU ASETUS (EU) N:o /, annettu ,

KOMISSION DELEGOITU ASETUS (EU) N:o /, annettu , EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 25.1.2012 K(2012) 430 lopullinen KOMISSION DELEGOITU ASETUS (EU) N:o /, annettu 25.1.2012, kansalaisaloitteesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 211/2011

Lisätiedot

Euroopan unioni. Eurooppa. Tietolehti nuorille

Euroopan unioni. Eurooppa. Tietolehti nuorille Euroopan unioni Eurooppa. Tietolehti nuorille Tämä tietolehti ja siihen liittyvä opettajan opas ovat saatavilla internetissä osoitteessa http://europa.eu/teachers corner/index_fi.htm https://bookshop.europa.eu/fi/home/

Lisätiedot

Lomakausi lähestyy joko sinulla on eurooppalainen sairaanhoitokortti?

Lomakausi lähestyy joko sinulla on eurooppalainen sairaanhoitokortti? MEMO/11/406 Bryssel 16. kesäkuuta 2011 Lomakausi lähestyy joko sinulla on eurooppalainen sairaanhoitokortti? Kun olet lomalla varaudu yllättäviin tilanteisiin! Oletko aikeissa matkustaa toiseen EU-maahan,

Lisätiedot

BELGIAN KUNINGASKUNTA, BULGARIAN TASAVALTA, TŠEKIN TASAVALTA, TANSKAN KUNINGASKUNTA, SAKSAN LIITTOTASAVALTA, VIRON TASAVALTA, IRLANTI,

BELGIAN KUNINGASKUNTA, BULGARIAN TASAVALTA, TŠEKIN TASAVALTA, TANSKAN KUNINGASKUNTA, SAKSAN LIITTOTASAVALTA, VIRON TASAVALTA, IRLANTI, PÖYTÄKIRJA EUROOPAN UNIONISTA TEHTYYN SOPIMUKSEEN, EUROOPAN UNIONIN TOIMINNASTA TEHTYYN SOPIMUKSEEN JA EUROOPAN ATOMIENERGIAYHTEISÖN PERUSTAMISSOPIMUKSEEN LIITETYN, SIIRTYMÄMÄÄRÄYKSISTÄ TEHDYN PÖYTÄKIRJAN

Lisätiedot

8. Miten EU toimii? III EU:n tavoitteet ja toiminta

8. Miten EU toimii? III EU:n tavoitteet ja toiminta 8. Miten EU toimii? EU:n toimielimet EU:n tärkeimmät toimielimet ovat: 1) Ministerineuvosto eli Euroopan unionin neuvosto 2) Eurooppa-neuvosto eli huippukokous 3) Euroopan parlamentti 4) Euroopan komissio.

Lisätiedot

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 28. huhtikuuta 2016 (OR. en)

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 28. huhtikuuta 2016 (OR. en) Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 28. huhtikuuta 2016 (OR. en) Toimielinten välinen asia: 2016/0061 (NLE) 8112/16 JUSTCIV 69 SÄÄDÖKSET JA MUUT VÄLINEET Asia: NEUVOSTON PÄÄTÖS luvan antamisesta tiiviimpään

Lisätiedot

995 der Beilagen XXIV. GP - Staatsvertrag - 07 Änderungsprotokoll in finnischer Sprache-FI (Normativer Teil) 1 von 8

995 der Beilagen XXIV. GP - Staatsvertrag - 07 Änderungsprotokoll in finnischer Sprache-FI (Normativer Teil) 1 von 8 995 der Beilagen XXIV. GP - Staatsvertrag - 07 Änderungsprotokoll in finnischer Sprache-FI (Normativer Teil) 1 von 8 PÖYTÄKIRJA EUROOPAN UNIONISTA TEHTYYN SOPIMUKSEEN, EUROOPAN UNIONIN TOIMINNASTA TEHTYYN

Lisätiedot

NEUVOTTELUT BULGARIAN JA ROMANIAN LIITTYMISESTÄ EUROOPAN UNIONIIN

NEUVOTTELUT BULGARIAN JA ROMANIAN LIITTYMISESTÄ EUROOPAN UNIONIIN NEUVOTTELUT BULGARIAN JA ROMANIAN LIITTYMISESTÄ EUROOPAN UNIONIIN Bryssel, 31. maaliskuuta 2005 (OR. en) AA 23/2/05 REV 2 LIITTYMISSOPIMUS: PÄÄTÖSASIAKIRJA EHDOTUS: SÄÄDÖKSET JA MUUT VÄLINEET Valtuuskunnille

Lisätiedot

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO EU:N KESKEINEN PÄÄTÖKSENTEKIJÄ Euroopan unionin neuvosto epävirallisesti myös EU:n neuvosto tai pelkkä neuvosto on EU:n keskeinen päätöksentekijä. Tässä toimielimessä kokoontuvat

Lisätiedot

NEUVOTTELUT BULGARIAN JA ROMANIAN LIITTYMISESTÄ EUROOPAN UNIONIIN

NEUVOTTELUT BULGARIAN JA ROMANIAN LIITTYMISESTÄ EUROOPAN UNIONIIN NEUVOTTELUT BULGARIAN JA ROMANIAN LIITTYMISESTÄ EUROOPAN UNIONIIN Bryssel, 31. maaliskuuta 2005 (OR. en) AA 2/2/05 REV 2 LIITTYMISSOPIMUS: SOPIMUS EHDOTUS: SÄÄDÖKSET JA MUUT VÄLINEET Valtuuskunnille toimitetaan

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS. alueiden komitean kokoonpanon vahvistamisesta

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS. alueiden komitean kokoonpanon vahvistamisesta EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 11.6.2014 COM(2014) 226 final 2014/0128 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS alueiden komitean kokoonpanon vahvistamisesta FI FI PERUSTELUT 1. EHDOTUKSEN TAUSTA Euroopan unionin toiminnasta

Lisätiedot

LEHDISTÖTIEDOTE Kesäkuu 2018 EU:n 13 keskeistä elinkeinoalaa menettävät vuosittain 60 miljardia euroa väärennösten vuoksi.

LEHDISTÖTIEDOTE Kesäkuu 2018 EU:n 13 keskeistä elinkeinoalaa menettävät vuosittain 60 miljardia euroa väärennösten vuoksi. EU:n 13 keskeistä elinkeinoalaa menettävät vuosittain 60 miljardia euroa väärennösten vuoksi. Euroopan unionin teollisoikeuksien viraston (EUIPO) uusi tutkimus osoittaa, että EU:n 13 keskeistä elinkeinoalaa

Lisätiedot

SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA Julkaistu Helsingissä 5 päivänä joulukuuta 2011

SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA Julkaistu Helsingissä 5 päivänä joulukuuta 2011 SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA Julkaistu Helsingissä 5 päivänä joulukuuta 2011 (Suomen säädöskokoelman n:o 1198/2011) Tasavallan presidentin asetus Euroopan unionista tehtyyn sopimukseen, Euroopan

Lisätiedot

EUROOPPA-NEUVOSTO Bryssel, 31. toukokuuta 2013 (OR. en)

EUROOPPA-NEUVOSTO Bryssel, 31. toukokuuta 2013 (OR. en) EUROOPPA-NEUVOSTO Bryssel, 31. toukokuuta 2013 (OR. en) Toimielinten välinen asia: 2013/0900 (NLE) EUCO 110/13 INST 234 POLGEN 69 OC 295 SÄÄDÖKSET Asia: LUONNOS EUROOPPA-NEUVOSTON PÄÄTÖKSEKSI Euroopan

Lisätiedot

Julkinen kuuleminen: EU:n ympäristömerkki kalastus- ja vesiviljelytuotteille

Julkinen kuuleminen: EU:n ympäristömerkki kalastus- ja vesiviljelytuotteille Case Id: 0de07826-cc4c-4173-b6d8-234da2c827b3 Date: 31/07/2015 11:53:18 Julkinen kuuleminen: EU:n ympäristömerkki kalastus- ja vesiviljelytuotteille Tähdellä (*) merkityt kentät ovat pakollisia. Perustiedot

Lisätiedot

Kevät 2004 - Mitä vaikutusmahdollisuuksia Suomella on Euroopan unionin päätöksentekojärjestelmässä?

Kevät 2004 - Mitä vaikutusmahdollisuuksia Suomella on Euroopan unionin päätöksentekojärjestelmässä? Ylioppilaskoetehtäviä YH4-kurssi Eurooppalaisuus ja Euroopan unioni Alla on vanhoja Eurooppalaisuus ja Euroopan unioni -kurssiin liittyviä reaalikoekysymyksiä. Kevät 2004 - Mitä vaikutusmahdollisuuksia

Lisätiedot

Ehdotus neuvoston päätökseksi alueiden komitean kokoonpanon vahvistamisesta

Ehdotus neuvoston päätökseksi alueiden komitean kokoonpanon vahvistamisesta Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 17. lokakuuta 2014 (OR. en) 14333/14 ILMOITUS Lähettäjä: Vastaanottaja: Puheenjohtajavaltio Neuvosto Ed. asiak. nro: 13884/14 Asia: CDR 109 INST 511 AG 17 Ehdotus neuvoston

Lisätiedot

15.6.2010. Ulkopaikkakuntalaisille ja ulkomaalaisille annettavasta hoidosta perittävät maksut 1.1.2010 alkaen

15.6.2010. Ulkopaikkakuntalaisille ja ulkomaalaisille annettavasta hoidosta perittävät maksut 1.1.2010 alkaen Keski-Karjalan sosiaali- ja terveyslautakunta 22.6.2010 98, liite Ulkopaikkakuntalaisille ja ulkomaalaisille annettavasta hoidosta perittävät maksut 1.1.2010 alkaen Kansanterveyslaki 22 127,63 Kiireellinen

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS. talous- ja sosiaalikomitean kokoonpanon vahvistamisesta

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS. talous- ja sosiaalikomitean kokoonpanon vahvistamisesta EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 11.6.2014 COM(2014) 227 final 2014/0129 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS talous- ja sosiaalikomitean kokoonpanon vahvistamisesta FI FI PERUSTELUT 1. EHDOTUKSEN TAUSTA Euroopan unionin

Lisätiedot

Euroopan parlamentin kokoonpano vuoden 2014 vaalien jälkeen

Euroopan parlamentin kokoonpano vuoden 2014 vaalien jälkeen P7_TA(2013)0082 Euroopan parlamentin kokoonpano vuoden 2014 vaalien jälkeen Euroopan parlamentin päätöslauselma 13. maaliskuuta 2013 Euroopan parlamentin kokoonpanosta vuoden 2014 vaalien jälkeen (2012/2309(INL))

Lisätiedot

Opintovierailut. Euroopan unionin. poikittaisohjelma. opintovierailut koulutuksen asiantuntijoille

Opintovierailut. Euroopan unionin. poikittaisohjelma. opintovierailut koulutuksen asiantuntijoille Opintovierailut Euroopan unionin poikittaisohjelma opintovierailut koulutuksen asiantuntijoille Opintovierailut-ohjelma Opintovierailut on osa Elinikäisen oppimisen ohjelman poikittaisohjelmaa. Ohjelman

Lisätiedot

Syksyn 2018 Eurobarometrin mukaan EU:sta vallitsee myönteinen mielikuva ennen Euroopan parlamentin vaaleja

Syksyn 2018 Eurobarometrin mukaan EU:sta vallitsee myönteinen mielikuva ennen Euroopan parlamentin vaaleja Euroopan komissio - Lehdistötiedote Syksyn 2018 Eurobarometrin mukaan EU:sta vallitsee myönteinen mielikuva ennen Euroopan parlamentin vaaleja Bryssel 21. joulukuuta 2018 Tänään julkaistun uuden Eurobarometri-kyselyn

Lisätiedot

Eurooppa pähkinänkuoressa

Eurooppa pähkinänkuoressa Eurooppa pähkinänkuoressa Mikä on Euroopan unioni? Se sijaitsee Euroopassa. Se yhdistää maita ja ihmisiä. Katsotaan tarkemmin: Mitä yhteistä eurooppalaisilla on? Miten Euroopan unioni on kehittynyt? Mitä

Lisätiedot

Pöytäkirja Lissabonin sopimusta koskevista Irlannin kansan huolenaiheista

Pöytäkirja Lissabonin sopimusta koskevista Irlannin kansan huolenaiheista JÄSENVALTIOIDEN HALLITUSTEN EDUSTAJIEN KONFERENSSI Bryssel, 14. toukokuuta 2012 (OR. en) CIG 1/12 Asia: Pöytäkirja Lissabonin sopimusta koskevista Irlannin kansan huolenaiheista CIG 1/12 HKE/phk PÖYTÄKIRJA

Lisätiedot

Tämä asiakirja on ainoastaan dokumentointitarkoituksiin.toimielimet eivät vastaa sen sisällöstä.

Tämä asiakirja on ainoastaan dokumentointitarkoituksiin.toimielimet eivät vastaa sen sisällöstä. 1977L0249 FI 01.01.2007 005.001 1 Tämä asiakirja on ainoastaan dokumentointitarkoituksiin.toimielimet eivät vastaa sen sisällöstä. B NEUVOSTON DIREKTIIVI, annettu 22 päivänä maaliskuuta 1977, asianajajien

Lisätiedot

Velkakriisi ei ole ohi. Miten suojautua kriisin edessä?

Velkakriisi ei ole ohi. Miten suojautua kriisin edessä? Velkakriisi ei ole ohi. Miten suojautua kriisin edessä? Meelis Atonen TAVEX OY konsernin kultapuolen johtaja . Ranskan edellinen presidentti Nicolas Sarkozy on julistanut eurokriisin voitetuksi jo 2012

Lisätiedot

Hiili- ja teräsyhteisöstä Euroopan unioniksi. Euroopan unionin historia, perustamissopimukset ja poliittinen muoto

Hiili- ja teräsyhteisöstä Euroopan unioniksi. Euroopan unionin historia, perustamissopimukset ja poliittinen muoto Hiili- ja teräsyhteisöstä Euroopan unioniksi Euroopan unionin historia, perustamissopimukset ja poliittinen muoto 1 Historia 2 Nykyiseen Euroopan unioniin johtanut kehitys alkoi toisen maailmansodan raunioilta

Lisätiedot

LIITTEET LIITE II PÄÄTÖSASIAKIRJA. asiakirjaan. Ehdotus neuvoston päätökseksi

LIITTEET LIITE II PÄÄTÖSASIAKIRJA. asiakirjaan. Ehdotus neuvoston päätökseksi EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 17.2.2014 COM(2014) 91 final ANNEX 2 LIITTEET LIITE II PÄÄTÖSASIAKIRJA asiakirjaan Ehdotus neuvoston päätökseksi Kroatian tasavallan osallistumista Euroopan talousalueeseen koskevan

Lisätiedot

Euroopan unioni ja europarlamenttivaalit 2014

Euroopan unioni ja europarlamenttivaalit 2014 Euroopan unioni ja europarlamenttivaalit 2014 1 Euroopan unionin jäsenmaiden lippuja. Sisällys Euroopan unioni eli EU 3 Mitä EU-jäsenyys merkitsee Suomelle? 4 Mitä EU-jäsenyys merkitsee suomalaisille?

Lisätiedot

Eurooppa pähkinänkuoressa

Eurooppa pähkinänkuoressa Eurooppa pähkinänkuoressa Mikä on Euroopan unioni? Se sijaitsee Euroopassa. Se yhdistää maita ja ihmisiä. Katsotaan tarkemmin: Mitä yhteistä eurooppalaisilla on? Miten Euroopan unioni on kehittynyt? Mitä

Lisätiedot

SN 1316/14 vpy/sl/mh 1 DG D 2A LIMITE FI

SN 1316/14 vpy/sl/mh 1 DG D 2A LIMITE FI EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO Bryssel, 30. tammikuuta 2014 (OR. en) Toimielinten välinen asia: 2013/0268 (COD) SN 1316/14 LIMITE ILMOITUS Asia: Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o.../20.., annettu...,

Lisätiedot

ESITYSLISTAEHDOTUS PYSYVIEN EDUSTAJIEN KOMITEA (Coreper II) Europa-rakennus, Bryssel 3. ja 4. heinäkuuta 2019 (klo 10.00, klo 9.

ESITYSLISTAEHDOTUS PYSYVIEN EDUSTAJIEN KOMITEA (Coreper II) Europa-rakennus, Bryssel 3. ja 4. heinäkuuta 2019 (klo 10.00, klo 9. Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 1. heinäkuuta 2019 (OR. en) 10824/19 OJ CRP2 25 ESITYSLISTAEHDOTUS PYSYVIEN EDUSTAJIEN KOMITEA (Coreper II) Europa-rakennus, Bryssel 3. ja 4. heinäkuuta 2019 (klo 10.00,

Lisätiedot

Euroopan unionin neuvosto EUROOPPA-NEUVOSTO

Euroopan unionin neuvosto EUROOPPA-NEUVOSTO Euroopan unionin neuvosto EUROOPPA-NEUVOSTO EU:N STRATEGIAELIN Eurooppa-neuvosto on se EU:n toimielin, joka määrittelee Euroopan unionin yleisen suunnan ja prioriteetit. Sen jäseninä ovat EU:n jäsenmaiden

Lisätiedot

1 28.8.2014 Lapin TE-toimisto/EURES/P Tikkala

1 28.8.2014 Lapin TE-toimisto/EURES/P Tikkala 1 European Employment Services EUROOPPALAINEN TYÖNVÄLITYSPALVELU 2 neuvoo työnhakijoita, jotka haluavat työskennellä ulkomailla ja työnantajia, jotka haluavat rekrytoida ulkomaisen työntekijän 3 EU/ETA-maat

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 18.2.2016 COM(2016) 69 final 2016/0041 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Euroopan yhteisöjen ja niiden jäsenvaltioiden sekä Turkmenistanin väliseen kumppanuus- ja yhteistyösopimukseen

Lisätiedot

Pöytäkirja Lissabonin sopimusta koskevista Irlannin kansan huolenaiheista

Pöytäkirja Lissabonin sopimusta koskevista Irlannin kansan huolenaiheista 1796 der Beilagen XXIV. GP - Staatsvertrag - 07 Protokoll in finnischer Sprachfassung (Normativer Teil) 1 von 10 JÄSENVALTIOIDEN HALLITUSTEN EDUSTAJIEN KONFERENSSI Bryssel, 14. toukokuuta 2012 (OR. en)

Lisätiedot

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 18. toukokuuta 2017 (OR. en) Jeppe TRANHOLM-MIKKELSEN, Euroopan unionin neuvoston pääsihteeri

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 18. toukokuuta 2017 (OR. en) Jeppe TRANHOLM-MIKKELSEN, Euroopan unionin neuvoston pääsihteeri Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 18. toukokuuta 2017 (OR. en) 9438/17 ADD 1 MAP 12 SAATE Lähettäjä: Saapunut: 17. toukokuuta 2017 Vastaanottaja: Kom:n asiak. nro: Asia: Euroopan komission pääsihteerin

Lisätiedot

EUROOPPA-NEUVOSTO JA NEUVOSTO LYHYESTI

EUROOPPA-NEUVOSTO JA NEUVOSTO LYHYESTI EUROOPPA-NEUVOSTO JA NEUVOSTO LYHYESTI EUROOPPA-NEUVOSTO EU:N STRATEGIAELIN Eurooppa-neuvosto on Euroopan unionin liikkeellepaneva voima. Se määrittelee EU:n toiminnan suuntaviivat ja poliittiset painopisteet.

Lisätiedot

RESTREINT UE. Strasbourg COM(2014) 447 final 2014/0208 (NLE) This document was downgraded/declassified Date

RESTREINT UE. Strasbourg COM(2014) 447 final 2014/0208 (NLE) This document was downgraded/declassified Date EUROOPAN KOMISSIO Strasbourg 1.7.2014 COM(2014) 447 final 2014/0208 (NLE) This document was downgraded/declassified Date 23.7.2014 Ehdotus NEUVOSTON ASETUS asetuksen (EY) N:o 2866/98 muuttamisesta Liettuaa

Lisätiedot

NEUVOTTELUT BULGARIAN JA ROMANIAN LIITTYMISESTÄ EUROOPAN UNIONIIN

NEUVOTTELUT BULGARIAN JA ROMANIAN LIITTYMISESTÄ EUROOPAN UNIONIIN NEUVOTTELUT BULGARIAN JA ROMANIAN LIITTYMISESTÄ EUROOPAN UNIONIIN Bryssel, 31. maaliskuuta 2005 (OR. en) AA 1/2/05 REV 2 LIITTYMISSOPIMUS: SISÄLLYSLUETTELO EHDOTUS: SÄÄDÖKSET JA MUUT VÄLINEET Valtuuskunnille

Lisätiedot

LIITE. asiakirjaan. Ehdotus neuvoston päätökseksi

LIITE. asiakirjaan. Ehdotus neuvoston päätökseksi EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 18.2.2016 COM(2016) 70 final ANNEX 1 LIITE asiakirjaan Ehdotus neuvoston päätökseksi Euroopan yhteisöjen ja niiden jäsenvaltioiden sekä Turkmenistanin väliseen kumppanuus- ja

Lisätiedot

Euroopan alueiden komitea (AK): Paikallis- ja aluehallintoa edustava neuvoa-antava elin Euroopan unionissa

Euroopan alueiden komitea (AK): Paikallis- ja aluehallintoa edustava neuvoa-antava elin Euroopan unionissa Euroopan alueiden komitea (AK): Paikallis- ja aluehallintoa edustava neuvoa-antava elin Euroopan unionissa Miksi alueiden komitea? Annetaan alue- ja paikallishallinnolle mahdollisuus vaikuttaa EU:n lainsäädännön

Lisätiedot

Euroopan unionin historia, perustamissopimukset ja poliittinen muoto

Euroopan unionin historia, perustamissopimukset ja poliittinen muoto Euroopan unionin historia, perustamissopimukset ja poliittinen muoto 1 Euroopan unionin historia 2 Euroopan unionin historia Nykyiseen Euroopan unioniin johtanut kehitys alkoi toisen maailmansodan raunioilta

Lisätiedot

KANSALLINEN RAPORTTI SUOMI. Standard Eurobarometri 78 KANSALAISMIELIPIDE EUROOPAN UNIONISSA SYKSY 2012

KANSALLINEN RAPORTTI SUOMI. Standard Eurobarometri 78 KANSALAISMIELIPIDE EUROOPAN UNIONISSA SYKSY 2012 KANSALLINEN RAPORTTI Standard Eurobarometri 78 KANSALAISMIELIPIDE EUROOPAN UNIONISSA SYKSY 2012 SUOMI Euroopan komission Suomen-edustustolle Standard Eurobarometri 78 / Syksy 2012 TNS Opinion & Social

Lisätiedot

Välillisen verotuksen rooli elintarvikkeiden ja eräiden muiden tuotteiden hinnanmuodostuksessa

Välillisen verotuksen rooli elintarvikkeiden ja eräiden muiden tuotteiden hinnanmuodostuksessa Kauppa 2010 -päivä Päivittäistavarakaupan aamupäivä 30.9.2009 Välillisen verotuksen rooli elintarvikkeiden ja eräiden muiden tuotteiden hinnanmuodostuksessa Hanna Karikallio Pellervon taloudellinen tutkimuslaitos

Lisätiedot

PÄÄTÖSASIAKIRJA. AF/CE/BA/fi 1

PÄÄTÖSASIAKIRJA. AF/CE/BA/fi 1 PÄÄTÖSASIAKIRJA AF/CE/BA/fi 1 Täysivaltaiset edustajat, jotka edustavat: BELGIAN KUNINGASKUNTAA, BULGARIAN TASAVALTAA, TŠEKIN TASAVALTAA, TANSKAN KUNINGASKUNTAA, SAKSAN LIITTOTASAVALTAA, VIRON TASAVALTAA,

Lisätiedot

15410/17 VVP/sh DGC 1A. Euroopan unionin neuvosto. Bryssel, 14. toukokuuta 2018 (OR. en) 15410/17. Toimielinten välinen asia: 2017/0319 (NLE)

15410/17 VVP/sh DGC 1A. Euroopan unionin neuvosto. Bryssel, 14. toukokuuta 2018 (OR. en) 15410/17. Toimielinten välinen asia: 2017/0319 (NLE) Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 14. toukokuuta 2018 (OR. en) 15410/17 Toimielinten välinen asia: 2017/0319 (NLE) COLAC 144 WTO 329 SÄÄDÖKSET JA MUUT VÄLINEET Asia: Kolmas lisäpöytäkirja Euroopan yhteisön

Lisätiedot

KOMISSION DELEGOITU ASETUS (EU) N:o /, annettu ,

KOMISSION DELEGOITU ASETUS (EU) N:o /, annettu , EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 17.10.2014 C(2014) 7461 final KOMISSION DELEGOITU ASETUS (EU) N:o /, annettu 17.10.2014, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1305/2013 liitteen I sekä Euroopan

Lisätiedot

Mikä on Euroopan unioni?

Mikä on Euroopan unioni? Mikä on Euroopan unioni? Euroopan = sijaitsee Euroopassa unioni = yhdistää maita ja ihmisiä Katsotaanpa tarkemmin: Mikä yhdistää eurooppalaisia? Miten EU syntyi? Mitä EU nykään tekee? 2 Maanosamme Eurooppa

Lisätiedot

LIITE. asiakirjaan. ehdotus neuvoston päätökseksi

LIITE. asiakirjaan. ehdotus neuvoston päätökseksi EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 3.8.2017 COM(2017) 413 final ANNEX 1 LIITE asiakirjaan ehdotus neuvoston päätökseksi kumppanuuden perustamisesta Euroopan yhteisöjen ja niiden jäsenvaltioiden sekä Kirgisian tasavallan

Lisätiedot

Komissio toimitti 13. toukokuuta 2015 eurooppalaisen ohjausjakson puitteissa neuvostolle

Komissio toimitti 13. toukokuuta 2015 eurooppalaisen ohjausjakson puitteissa neuvostolle Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 26. toukokuuta 2015 (OR. en) 9224/15 ECON 376 UEM 171 SOC 339 EMPL 213 COMPET 250 ENV 332 EDUC 158 RECH 149 ENER 190 JAI 354 ILMOITUS Lähettäjä: Vastaanottaja: Asia:

Lisätiedot

Kirjoituskilpailu. "Niin samanlaisia, niin erilaisia, niin eurooppalaisia."

Kirjoituskilpailu. Niin samanlaisia, niin erilaisia, niin eurooppalaisia. Kirjoituskilpailu "Niin samanlaisia, niin erilaisia, niin eurooppalaisia." Tiesitkö, että Euroopan unioni (EU) on peräkkäisten laajentumisten ansiosta maailman suurin talousalue, jossa on yli 500 miljoonaa

Lisätiedot

Kansainvälisen tilausliikenteen matkustajat 2018

Kansainvälisen tilausliikenteen matkustajat 2018 01/18 02/18 03/18 04/18 määrän määrän määrän EU Espanja 50 236 1,6 44 468-1,6 50 271-1,7 30 500 Kreikka 17 306 Iso-Britannia 11 204-7,5 10 037 21,7 2 940 44,3 866 Alankomaat 9 736 23,3 11 472 30,4 7 444

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI

EUROOPAN PARLAMENTTI EUROOPAN PARLAMENTTI 1999 Istuntoasiakirja 2004 C6-0161/2004 2003/0274(COD) FI 28/10/2004 YHTEINEN KANTA Neuvoston 21. lokakuuta 2004 vahvistama yhteinen kanta Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksen

Lisätiedot

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 9. maaliskuuta 2016 (OR. en)

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 9. maaliskuuta 2016 (OR. en) Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 9. maaliskuuta 2016 (OR. en) Toimielinten välinen asia: 2016/0041 (NLE) 6962/16 ADD 1 COEST 62 ELARG 18 EHDOTUS Lähettäjä: Saapunut: 18. helmikuuta 2016 Vastaanottaja:

Lisätiedot

22.7.2010 Euroopan unionin virallinen lehti L 189/19

22.7.2010 Euroopan unionin virallinen lehti L 189/19 22.7.2010 Euroopan unionin virallinen lehti L 189/19 KOMISSION PÄÄTÖS, annettu 19 päivänä heinäkuuta 2010, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2004/49/EY 7 artiklassa tarkoitetuista yhteisistä

Lisätiedot

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 9. maaliskuuta 2016 (OR. en) Jeppe TRANHOLM-MIKKELSEN, Euroopan unionin neuvoston pääsihteeri

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 9. maaliskuuta 2016 (OR. en) Jeppe TRANHOLM-MIKKELSEN, Euroopan unionin neuvoston pääsihteeri Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 9. maaliskuuta 2016 (OR. en) Toimielinten välinen asia: 2016/0041 (NLE) 6962/16 COEST 62 ELARG 18 EHDOTUS Lähettäjä: Saapunut: 18. helmikuuta 2016 Vastaanottaja: Kom:n

Lisätiedot

Irlannin tilanne. Valtiovarainministeri Jyrki Katainen Hallituksen tiedotustilaisuus 22.11.2010

Irlannin tilanne. Valtiovarainministeri Jyrki Katainen Hallituksen tiedotustilaisuus 22.11.2010 Irlannin tilanne Valtiovarainministeri Jyrki Katainen Hallituksen tiedotustilaisuus 22.11.2010 Irlanti pyysi lainaa rahoitusmarkkinoidensa vakauttamiseksi Irlannin hallitus pyysi eilen Euroopan rahoitusvakausjärjestelyjen

Lisätiedot

OIKAISUKIRJELMÄ LISÄTALOUSARVIOESITYKSEEN NRO 6/2014 YLEINEN TULOTAULUKKO

OIKAISUKIRJELMÄ LISÄTALOUSARVIOESITYKSEEN NRO 6/2014 YLEINEN TULOTAULUKKO EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 3.12.2014 COM(2014) 730 final OIKAISUKIRJELMÄ LISÄTALOUSARVIOESITYKSEEN NRO 6/2014 YLEINEN TULOTAULUKKO MENOTAULUKKO PÄÄLUOKITTAIN Pääluokka III Komissio Pääluokka VIII Euroopan

Lisätiedot

Pysyvien edustajien komitea / Neuvosto Perussopimusten tarkistaminen Euroopan parlamentin kokoonpanoa koskevat siirtymätoimenpiteet

Pysyvien edustajien komitea / Neuvosto Perussopimusten tarkistaminen Euroopan parlamentin kokoonpanoa koskevat siirtymätoimenpiteet EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO Bryssel, 4. joulukuuta 2009 (07.12) (OR. fr,es) 17196/09 POLGEN 232 SAATE Lähettäjä: Vastaanottaja: Asia: Neuvoston pääsihteeristö Pysyvien edustajien komitea / Neuvosto Perussopimusten

Lisätiedot

13060/17 ADD 1 1 DPG

13060/17 ADD 1 1 DPG Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 20. lokakuuta 2017 (OR. en) 13060/17 ADD 1 PV/CONS 52 ECON 806 EHDOTUS PÖYTÄKIRJAKSI Asia: Euroopan unionin neuvoston 3563. istunto (talous- ja rahoitusasiat), Luxemburg,

Lisätiedot

Viimeisimmän valtiontukien tulostaulun mukaan jäsenvaltiot myöntävät vähemmän tukea ja kohdentavat sen paremmin

Viimeisimmän valtiontukien tulostaulun mukaan jäsenvaltiot myöntävät vähemmän tukea ja kohdentavat sen paremmin IP/07/1919 Bryssel 13. joulukuuta 2007 Viimeisimmän valtiontukien tulostaulun mukaan jäsenvaltiot myöntävät vähemmän ja kohdentavat sen paremmin Euroopan komission viimeisin valtiontukien tulostaulu osoittaa

Lisätiedot

Talous tutuksi - Tampere 9.9.2014 Seppo Honkapohja Johtokunnan jäsen / Suomen Pankki

Talous tutuksi - Tampere 9.9.2014 Seppo Honkapohja Johtokunnan jäsen / Suomen Pankki Talous tutuksi - Tampere Johtokunnan jäsen / Suomen Pankki Maailmantalouden kehitys 2 Bruttokansantuotteen kasvussa suuria eroja maailmalla Yhdysvallat Euroalue Japani Suomi Kiina (oikea asteikko) 125

Lisätiedot

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 26. kesäkuuta 2015 (OR. en)

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 26. kesäkuuta 2015 (OR. en) Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 26. kesäkuuta 2015 (OR. en) Toimielinten välinen asia: 2015/0132 (NLE) 10257/15 ACP 96 N 455 PTOM 13 SÄÄDÖKSET JA MUUT VÄLINEET Asia: Neuvoston päätös Euroopan kehitysrahaston

Lisätiedot

Eurooppa-neuvosto Neuvosto

Eurooppa-neuvosto Neuvosto FI NEUVOSTON PÄÄSIHTEERISTÖ YLEISTIETOA Eurooppa-neuvosto Neuvosto Eurooppaa rakentamassa SYYSKUU 2013 Oikeudellinen huomautus Tämän esitteen on tuottanut neuvoston pääsihteeristö ainoastaan tiedotustarkoituksiin.

Lisätiedot

Schengen-alueen laajentumisen taustaa

Schengen-alueen laajentumisen taustaa MEMO/07/618 Bryssel 20. joulukuuta 2007 Schengen-alueen laajentumisen taustaa Alankomaiden, Belgian, Luxemburgin, Ranskan ja Saksan hallitukset allekirjoittivat 14. kesäkuuta 1985 luxemburgilaisessa Schengenin

Lisätiedot

Talouden rakenteet 2011 VALTION TALOUDELLINEN TUTKIMUSKESKUS (VATT)

Talouden rakenteet 2011 VALTION TALOUDELLINEN TUTKIMUSKESKUS (VATT) Kansantalouden kehityskuva Talouden rakenteet 211 VALTION TALOUDELLINEN TUTKIMUSKESKUS (VATT) Suomen talous vuonna 21 euroalueen keskimääräiseen verrattuna Euroalue Suomi Työttömyys, % 12 1 8 6 4 Julkisen

Lisätiedot

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 22. heinäkuuta 2015 (OR. en)

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 22. heinäkuuta 2015 (OR. en) Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 22. heinäkuuta 2015 (OR. en) 11130/15 ASIM 62 RELEX 633 ILMOITUS Lähettäjä: Vastaanottaja: Neuvoston pääsihteeristö Valtuuskunnat Ed. asiak. nro: 10830/2/15 REV 2 ASIM

Lisätiedot

Europarlamenttivaalit

Europarlamenttivaalit Europarlamenttivaalit 25.5.2014 Vaalijärjestelyt Parlamentin toiminta ja tehtävät Äänestysaktiivisuus 1 Europarlamenttivaalit Järjestetään joka 5. vuosi Parlamentti on ainoa unionin toimielin, jonka kokoonpanosta

Lisätiedot

Kansainvälisen reittiliikenteen matkustajat 2018

Kansainvälisen reittiliikenteen matkustajat 2018 01/18 02/18 03/18 04/18 määrän määrän määrän EU Ruotsi 141 968 4,1 139 575 2,8 158 746 2,8 170 449 Saksa 123 102-6,1 126 281-4,5 161 558 6,9 159 303 Espanja 104 817 10,5 103 791 16,2 126 347 21,1 114 954

Lisätiedot

Kansainvälisen reittiliikenteen matkustajat 2018

Kansainvälisen reittiliikenteen matkustajat 2018 01/18 02/18 03/18 04/18 määrän määrän määrän EU Ruotsi 141 968 4,1 139 575 2,8 158 746 2,8 170 449 Saksa 123 102-6,1 126 281-4,5 161 558 6,9 159 303 Espanja 104 817 10,5 103 791 16,2 126 347 21,1 114 954

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTIN VAALIT 2009

EUROOPAN PARLAMENTIN VAALIT 2009 Viestinnän pääosasto Osasto C Suhteet kansalaisiin YLEISEN MIELIPITEEN SEURANTAYKSIKKÖ EUROOPAN PARLAMENTIN VAALIT 2009 27.5.2009 Vaaleja edeltävä tutkimus ensimmäinen osa Alustavat tulokset: Euroopan

Lisätiedot

Työllisyysaste 1980-2004 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Työllisyysaste 1980-2004 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) Työllisyysaste 198-24 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v 8 % 75 7 Suomi EU-15 65 6 55 5 8 82 84 86 88 9 92 94 96 98 2 4** 3.11.23/SAK /TL Lähde: European Commission 1 Työttömyysaste 1985-24 2 % 2 15

Lisätiedot

SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA Julkaistu Helsingissä 9 päivänä joulukuuta 2014

SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA Julkaistu Helsingissä 9 päivänä joulukuuta 2014 SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA Julkaistu Helsingissä 9 päivänä joulukuuta 2014 101/2014 (Suomen säädöskokoelman n:o 1018/2014) Valtioneuvoston asetus Lissabonin sopimusta koskevista Irlannin kansan

Lisätiedot

Ajankohtaista kunta- ja aluetiedoista

Ajankohtaista kunta- ja aluetiedoista Ajankohtaista kunta- ja aluetiedoista Ulkomaalaiset Suomessa Yliaktuaari, Tilastokeskus Esityksessäni Hieman historiallista näkökulmaa ulkomaalaisuuteen Ulkomaalaiset Suomessa Ulkomaalaisten hedelmällisyys

Lisätiedot

Ulkomainen työvoima teknologiateollisuudessa. Teknologiateollisuus ry:n ja Metallityöväen Liitto ry:n opas yrityksille ja niiden työntekijöille

Ulkomainen työvoima teknologiateollisuudessa. Teknologiateollisuus ry:n ja Metallityöväen Liitto ry:n opas yrityksille ja niiden työntekijöille Ulkomainen työvoima teknologiateollisuudessa Teknologiateollisuus ry:n ja Metallityöväen Liitto ry:n opas yrityksille ja niiden työntekijöille 1 Teknologiateollisuus ry ja Metallityöväen Liitto ry ISBN

Lisätiedot

Työhön ja työnhakuun ulkomaille. Leena Ikonen, Kela 27.8.2013

Työhön ja työnhakuun ulkomaille. Leena Ikonen, Kela 27.8.2013 Työhön ja työnhakuun ulkomaille Leena Ikonen, Kela 27.8.2013 Vakuuttaminen Suomessa asuvat ovat vakuutettuja Kelan hoitaman sosiaaliturvan osalta, jos Henkilöllä on täällä varsinainen asunto ja koti ja

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 8.10.2013 COM(2013) 688 final 2013/0329 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Euroopan unionin sekä Australian liittovaltion, Brasilian liittotasavallan, Kanadan, Kiinan kansantasavallan

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTIN VAALIT Standardi Eurobarometri 69 kevät 2008 Alustavat tulokset: unionin keskiarvo ja tärkeimmät kansalliset suuntaukset

EUROOPAN PARLAMENTIN VAALIT Standardi Eurobarometri 69 kevät 2008 Alustavat tulokset: unionin keskiarvo ja tärkeimmät kansalliset suuntaukset Viestinnän pääosasto YLEISEN MIELIPITEEN SEURANNASTA VASTAAVA YKSIKKÖ 15/09/2008 EUROOPAN PARLAMENTIN VAALIT 2009 Standardi Eurobarometri 69 kevät 2008 Alustavat tulokset: unionin keskiarvo ja tärkeimmät

Lisätiedot

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 8. elokuuta 2017 (OR. en)

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 8. elokuuta 2017 (OR. en) Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 8. elokuuta 2017 (OR. en) Toimielinten välinen asia: 2017/0184 (NLE) 11636/17 ADD 1 COEST 212 ELARG 62 SAATE Lähettäjä: Saapunut: 3. elokuuta 2017 Vastaanottaja: Euroopan

Lisätiedot

Eurooppavaalien lähtölaskenta: seitsemän poliittista ryhmää

Eurooppavaalien lähtölaskenta: seitsemän poliittista ryhmää Eurooppavaalien lähtölaskenta: seitsemän poliittista ryhmää Euroopan parlamentin jäsenet eivät istu ja seiso lähtökohtaisesti maanmiestensä ja -naistensa joukoissa, vaan järjestäytyvät poliittisiin ryhmiin

Lisätiedot

Euroopan parlamentin Eurobarometri-tutkimus (EB79.5) VUOSI ENNEN VUODEN 2014 EUROVAALEJA Toimielimiä koskeva osa TIIVISTELMÄ

Euroopan parlamentin Eurobarometri-tutkimus (EB79.5) VUOSI ENNEN VUODEN 2014 EUROVAALEJA Toimielimiä koskeva osa TIIVISTELMÄ Viestinnän pääosasto Yleisen mielipiteen seurantayksikkö Bryssel, 21. elokuuta 2013 Euroopan parlamentin Eurobarometri-tutkimus (EB79.5) VUOSI ENNEN VUODEN 2014 EUROVAALEJA Toimielimiä koskeva osa TIIVISTELMÄ

Lisätiedot

Bryssel COM(2016) 85 final ANNEX 4 LIITE. asiakirjaan

Bryssel COM(2016) 85 final ANNEX 4 LIITE. asiakirjaan EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 10.2. COM() 85 final ANNEX 4 LIITE asiakirjaan Komission tiedonanto Euroopan parlamentille ja neuvostolle Tilannekatsaus Euroopan muuttoliikeagendaan sisältyvien ensisijaisten

Lisätiedot

Tilastonäkymä: Yksityinen eurooppayhtiö

Tilastonäkymä: Yksityinen eurooppayhtiö Tilastonäkymä: Yksityinen eurooppayhtiö 09/10/2007-19/11/2007 Kriteereitä vastaavia vastauksia: 517/517 OSALLISTUMINEN Maa DE - Saksa 80 (15.5%) PL - Puola 51 (9.9%) DA - Tanska 48 (9.3%) NL - Alankomaat

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI. Euroopan unioni ja Eurooppavaalit. Kansalaisten Euroopan unioni. Perustietoja Euroopan unionista ja Euroopan parlamentista

EUROOPAN PARLAMENTTI. Euroopan unioni ja Eurooppavaalit. Kansalaisten Euroopan unioni. Perustietoja Euroopan unionista ja Euroopan parlamentista EUROOPAN PARLAMENTTI Euroopan unioni ja Eurooppavaalit Kansalaisten Euroopan unioni Perustietoja Euroopan unionista ja Euroopan parlamentista 1 EU-parlamentin istunto käynnissä Brysselissä. Sisällys Euroopan

Lisätiedot

LIITE. asiakirjaan. Ehdotus neuvoston päätökseksi

LIITE. asiakirjaan. Ehdotus neuvoston päätökseksi EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 27.5.2016 COM(2016) 302 final ANNEX 1 LIITE asiakirjaan Ehdotus neuvoston päätökseksi Euroopan unionin ja Filippiinien tasavallan hallituksen välisen tiettyjä lentoliikenteen

Lisätiedot

Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS

Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 29.11.2016 COM(2016) 745 final 2016/0368 (COD) Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS neuvoston asetuksen (ETY) N:o 1101/89 sekä asetusten (EY) N:o 2888/2000 ja (EY)

Lisätiedot

Sopimuksen 3 kohdassa tarkoitettu luettelo I OSA

Sopimuksen 3 kohdassa tarkoitettu luettelo I OSA 404 der Beilagen XXII. GP - Beschluss NR - Anhänge Finnisch (Normativer Teil) 1 von 89 LIITE A Sopimuksen 3 kohdassa tarkoitettu luettelo I OSA 16 PÄIVÄNÄ HUHTIKUUTA 2003 HYVÄKSYTYLLÄ LIITTYMISASIAKIRJALLA

Lisätiedot

EUROOPAN KOMISSIO. Bryssel SEC(2011) 1507 lopullinen. Luonnos

EUROOPAN KOMISSIO. Bryssel SEC(2011) 1507 lopullinen. Luonnos EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 7.12.2011 SEC(2011) 1507 lopullinen Luonnos EUROOPAN PARLAMENTIN, NEUVOSTON, KOMISSION, EUROOPAN UNIONIN TUOMIOISTUIMEN, TILINTARKASTUSTUOMIOISTUIMEN, EUROOPAN TALOUS- JA SOSIAALIKOMITEAN

Lisätiedot

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta TULLI Tilastointi 1

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta TULLI Tilastointi 1 Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 215 29.2.216 TULLI Tilastointi 1 TUONTI, VIENTI JA KAUPPATASE 199-215 Mrd e 7 6 5 4 3 2 1-1 9 91 92 93 94 95 96 97 98 99 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 13 14 15 Kauppatase Tuonti

Lisätiedot

Työllisyysaste 1980-2004 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Työllisyysaste 1980-2004 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) 1 8 % Työllisyysaste 198-24 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v 75 7 Suomi 65 6 55 5 45 8 82 84 86 88 9 92 94 96 98 2 4** 16.5.23/SAK /TL Lähde: European Commission 2 Työttömyysaste 1985-24 2 % 2 15 15

Lisätiedot

Terveysosasto/nh. Sairaanhoito EU:ssa. Noora Heinonen 25.8.2009

Terveysosasto/nh. Sairaanhoito EU:ssa. Noora Heinonen 25.8.2009 Sairaanhoito EU:ssa Noora Heinonen 25.8.2009 EY-lainsäädäntöä soveltavat valtiot EU-maat maat: Alankomaat (NL), Belgia (BE), Bulgaria (BG), Espanja (ES), Irlanti (IE), Italia (IT), Itävalta (AT), Kreikka

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI

EUROOPAN PARLAMENTTI EUROOPAN PARLAMENTTI 2004 2009 Oikeudellisten asioiden valiokunta ILMOITUS JÄSENILLE NRO 29/2004 Asia: Valiokunnan tiedoksi annetut vetoomukset Liitteenä ovat yhteenvedot kahden vetoomuksen sisällöstä

Lisätiedot

EU-päätöksenteko toimittajan näkökulmasta. Pekka Nurminen Kevät 2013

EU-päätöksenteko toimittajan näkökulmasta. Pekka Nurminen Kevät 2013 EU-päätöksenteko toimittajan näkökulmasta Pekka Nurminen Kevät 2013 Mikä EU on? 27 kohta 28 - jäsenvaltion ja noin 500 miljoonan kansalaisen yhteisö Ei liittovaltio, vaan valtioiden liitto mutta EU:ssa

Lisätiedot

Kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunta *** SUOSITUSLUONNOS

Kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunta *** SUOSITUSLUONNOS EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunta 8.12.2010 2010/0222(NLE) *** SUOSITUSLUONNOS esityksestä neuvoston päätökseksi Euroopan unionin ja Brasilian liittotasavallan

Lisätiedot

443 der Beilagen XXIII. GP - Staatsvertrag - 57 finnische Schlussakte (Normativer Teil) 1 von 9 PÄÄTÖSASIAKIRJA. AF/EEE/BG/RO/fi 1

443 der Beilagen XXIII. GP - Staatsvertrag - 57 finnische Schlussakte (Normativer Teil) 1 von 9 PÄÄTÖSASIAKIRJA. AF/EEE/BG/RO/fi 1 443 der Beilagen XXIII. GP - Staatsvertrag - 57 finnische Schlussakte (Normativer Teil) 1 von 9 PÄÄTÖSASIAKIRJA AF/EEE/BG/RO/fi 1 2 von 9 443 der Beilagen XXIII. GP - Staatsvertrag - 57 finnische Schlussakte

Lisätiedot

Euroopan unioni ja Eurooppavaalit Perustietoja Euroopan unionista ja Euroopan parlamentista

Euroopan unioni ja Eurooppavaalit Perustietoja Euroopan unionista ja Euroopan parlamentista Euroopan unioni ja Eurooppavaalit Perustietoja Euroopan unionista ja Euroopan parlamentista Euroopan unionilla on oma lippu, joka otettiin käyttöön vuonna 1986. Siinä on sinisellä pohjalla kaksitoista

Lisätiedot

9. toukokuuta. urooppaw paiva. Euroopan unioni

9. toukokuuta. urooppaw paiva. Euroopan unioni 9. toukokuuta urooppaw paiva m Euroopan unioni 9. toukokuuta Euroopan unioni H arvat Euroopan kansalaiset tietävät, että 9.5.1950 lausuttiin Euroopan yhteisön syntysanat, samaan aikaan kun kolmannen maailmansodan

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON ASETUS

Ehdotus NEUVOSTON ASETUS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 7.11.2013 COM(2013) 771 final 2013/0379 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON ASETUS Euroopan unionin virkamiesten ja muun henkilöstön palkkoihin ja eläkkeisiin sovellettavien korjauskertoimien

Lisätiedot