Motivointi on täsmätyötä Yksi muutos ei ihmisen hyvinvointia ratkaise, mutta jostain on hyvä aloittaa. Jussi Huttunen:

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Motivointi on täsmätyötä Yksi muutos ei ihmisen hyvinvointia ratkaise, mutta jostain on hyvä aloittaa. Jussi Huttunen:"

Transkriptio

1 61 1/2010 Helmikuu Terveyden edistämisen lehti Motivointi on täsmätyötä Yksi muutos ei ihmisen hyvinvointia ratkaise, mutta jostain on hyvä aloittaa. Jussi Huttunen: Terveyden edistäminen kantaa tulevaisuuteen Verkko-osaaminen on kansalaisoikeus Sosiaalinen media venyy moneen Taija Tuominen: Kirjoita itsesi näkyväksi

2 61 1/2010 Helmikuu Pääkirjoitus Sosiaalista liikettä Liikunta- ja ravintotottumukset ovat kansanterveyden kannalta keskeisiä tekijöitä. Niiden avulla voidaan ehkäistä terveysongelmia ja hillitä terveydenhuoltomenojen kasvua. Liikunnan terveysvaikutuksista tiedetään nykyisin yhä enemmän. Säännöllisellä liikunnalla on tutkimusten mukaan merkittävä vaikutus monien sairauksien kuten diabeteksen, sydän- ja verisuonitautien sekä tuki- ja liikuntaelinsairauksien ehkäisyssä, hoidossa ja kuntoutuksessa. Liikunta onkin käyttäjälleen ilmainen lääke. On hienoa, että suomalaisten säännöllinen liikkuminen on viime vuosina tasaisesti kasvanut. Usein kuitenkin apteekkilääkkeistä haetaan apua vaivoihin, jotka voisivat tulla helpotetuiksi elintapahoidoilla. Yleislääkkeeksi liikunnasta ei kuitenkaan ole. On jopa syytä hieman kyseenalaistaa liikunnan vaikutuksia esimerkiksi masennuksen ehkäisyssä ja hoidossa, sillä merkitsevää yhteyttä liikunnan ja masennusoireiden helpottumisen välillä on tutkimuksissakin ajoittain ollut vaikea osoittaa. Mielenterveysongelmista on tullut suurin ennenaikaisen eläköitymisen syy, vaikka säännöllinen liikkuminen on tasaisesti kasvanut 1970-luvun alusta lähtien. Tuskin lienee kyse vain siitä, että riittämättömästi liikkuneet sairastuvat tai että riittämätön liikunta kääntäisi uupumuksen masennukseksi. Parempi kuulua edes nettiyhteisöön kuin olla kokonaan ulkona kaikenlaisesta sosiaalisesta kanssakäymisestä. Elintason nousun myötä tarvehierarkian ylimpien tasojen tarpeet, kuten yhteisöllisyys, arvostus ja itsensä toteuttaminen ovat nousseet keskeiseen asemaan ihmisten hyvinvoinnissa. Jos ei ole mielekkäässä työyhteisössä, saa arvostusta ja voi toteuttaa itseään omassa työssään, ei siinä paljon työnantajan tarjoamat liikuntasetelit tai aktiivinen liikunta auta. Myös nuoren turvaverkon haurastuessa, liikunta luo rajallisesti korvaavaa tukea. Arjen yhteisöillä ja yhteisöllisyyden kokemuksilla onkin jopa elintavoista riippumaton myönteinen vaikutus terveyteen ja hyvinvointiin. Nettiyhteisöt tarjoavat mahdollisuuden uudenlaiseen yhteisöllisyyteen, mutta samalla myös eristäytymiseen. Nettiyhteisöt tuskin yksin tarjoavat kenellekään riittävää ja terveellistä yhteisöllisen tarpeen tyydytystä. Toisaalta parempi kuulua edes nettiyhteisöön kuin olla kokonaan ulkona kaikenlaisesta sosiaalisesta kanssakäymisestä. Verkon yhteisöjen suosio on valtavaa. Lähes puolet suomalaisista verkkosurfaajista vierailee jo erilaisissa yhteisöpalveluissa. Netti ei ole enää nuorten miesten ja tietoteknisten laitteiden hallitsema maailma. Verkkoon on siirtynyt tavallinen asiointi ja tavallisten ihmisten välinen vuoropuhelu. Nettiyhteisöt ovat haaste myös yrityksille ja muille yhteisöille. Uudet sukupolvet haluavat osallistua ja tulla kohdatuiksi uusilla tavoilla. Jos organisaatiot haluavat nykyisin tavoittaa kansalaisia ei verkolle voikaan sanoa ei. Talvisin terveisin 2 Promo 61

3 Omien ajatusten ja tunteiden ylös kirjoittaminen voimaannuttaa. Taija Tuominen, sivu 38 Sivu 6 Jussi Huttunen: Terveys tehdään arjessa Miksi suomalaisessa yhteiskunnassa ei ole vieläkään mennyt perille, että terveyden edistämisen pitäisi ulottua kaikille toimintasektoreille? Ajassa, sivu 9 Teorian ja käytännön vuoropuhelua tiivistettävä Sivu 10 Osallista ja vaikuta verkossa Sari Aalto-Matturi kannustaa julkishallinnon ja järjestöjen toimijoita rohkeasti verkkoon. Sivu 16 Mutta kun kaikki muutkin Petteri Järvinen muistuttaa, että nettituttavat ovat kuitenkin vain bittejä. Sivu 23 Miksi Jeppe ei liiku? Reipas liikunnanopettajamentaliteetti ja ylenpalttinen terveyspuhe kääntyvät helposti itseään vastaan. Sivu 24 Motivointi on täsmätyötä Pitäisi tunnistaa ne, joilla on selkeä elintapaongelma, useita terveysriskejä sekä muutosvalmiutta. 4 Ajankohtaista 12 Sosiaalisen media eturivissä 15 Verkko-osaaminen on kansalaisoikeus 16 Sosiaali- ja terveyssektori kokoontuu Innokylään 18 ToimintaSuomi tehokkaaseen käyttöön 20 Resurssipula on uhka ja mahdollisuus 26 Ravitsemus ja liikunta rinnan suosituksissa 28 Puhukaa konkreettisesti 30 Sinä ja minä olemme VIP! 32 Rakennetaan yhteiskunta kaikille 33 Ilmoittaudu Ajankohtaispäivään Aihetta arviointiin 36 Tipaton tammikuu, terveysaineistoja, Pikku ratas Terveyden edistämisen keskus 3

4 1/2010 Helmikuu Tekry etsii vuoden Terveystekoa Ajankohtaista Vaikuta ja tee ehdotus! Taas on aika valita vuoden Terveysteko. Jo 14. kerran jaettava tunnustuspalkinto on tullut osaksi Tekryn kevään ohjelmaa. Palkinnon välityksellä haluamme osoittaa arvostusta toimijoille ja terveyttä edistävälle toiminnalle sekä tiedottaa hyvistä ideoista ja toimintamalleista. Suuret asiat voivat saada alkunsa pienistä oivalluksista ja rohkeista aloituksista. Palkitsemisella haluamme kannustaa niitä, jotka työllään ja ideoillaan vahvistavat kansalaisten terveyttä ja sosiaalista hyvinvointia. Palkitsemisesta päättää Tekryn hallitus. Palkinnon saaja julkistetaan Tekryn kevään juhlassa, Hakasalmen huvilassa, Helsingissä. Tunnustuspalkinnon saajaa voi ehdottaa asti. Kilpailun säännöt ja lomake, jolla ehdotus jätetään, löytyvät osoitteesta > Ajankohtaista > Vuoden Terveysteko Ehdotuksen voi lähettää osoitteella: tai Terveyden edistämisen keskus, Tiedotus, Karjalankatu 2 C 63, Helsinki. Kuoreen merkintä: Terveysteko Lisätietoja antaa tiedotuspäällikkö Eija Ahola, puh , , Terveyden edistämisen keskuksen Vuoden Terveysteko -tunnustuspalkintoa on jaettu jo vuodesta Vuoden Terveysteko -tunnustuspalkinnon säännöt 1. Palkinto on tunnustus oivaltavasti, rohkeasta, ajankohtaisesta, inhimillisestä tai muutoin erityisestä terveyttä edistävästä yksittäisestä päätöksestä tai kannanotosta tai pidempiaikaisesta toiminnasta. 2. Palkitsemisen tavoite on kannustaa ihmisiä ottamaan vastuuta terveyden edistämisestä työ- ja elinympäristössään, osoittaa tällaisen toiminnan mahdollisuudet ja levittää hyviä ideoita. 3. Palkinto myönnetään yksityiselle ihmiselle, ryhmälle tai yhteisölle. 4. Ehdotuksen voi tehdä yksityisenä ihmisenä, ammattinsa puolesta, asiakkaana, järjestön tai muun yhteisön nimissä jne. 5. Konkreettisesti palkinto on kunniakirja sekä suomalaisen kuvataiteilijan teos. 6. Vuoden Terveysteko ehdotuksesta tulee käydä ilmi: 7. a. ehdotettu teko (lyhyt kuvaus) b. perustelut c. palkinnon saaja yhteystietoineen d. ehdotuksen tekijä yhteystietoineen Barbro Wickström / Rodeo 4 Promo 61

5 Ihmisiä muuttoliikkeessä -sivusto tarjoaa tietoa ja puheenvuoroja siirtolaisuudesta. Haastatteluissa, kolumneissa ja artikkeleissa käsitellään siirtolaisuutta muun muassa pakolaisten, turvapaikanhakijoiden, työperäisten siirtolaisten, taiteilijoiden ja tutkijoiden näkökulmasta. Sivuston ovat tuottaneet SPR, Pakolaisneuvonta, Amnestyn Suomen osasto ja Kehys ry yhteistyössä viestinnän ja muuttoliikkeen tutkijoiden kanssa. Mies selviää Erosta Elossa Erosta Elossa on Miessakit ry:n toimintamuoto, joka tukee ja opastaa miehiä ero-ongelmien käsittelyssä ja niistä selviämisessä. Lisäksi tarjotaan henkilökohtaista erokriisiapua, neuvontaa ja ohjausta puhelimitse, sähköpostitse ja henkilökohtaisissa tapaamisissa. Neuvonnan ja tuen keskeiset kysymykset koskevat eroprosessia, huoltajuutta, vanhemmuutta, elämänhallintaa ja parisuhdetta. Myös miessakkien eroryhmät pyörähtävät jälleen käyntiin. Miesten kokemukset ovat olleet erittäin myönteisiä; vertaistuki ja toisten miesten kokemusten kuuleminen ovat auttaneet omasta erosta selviämisessä. Palvelut ovat maksuttomia ja niitä tukee Rahaautomaattiyhdistys. Suomalaiseen hyvinvointiin 381 miljoonaa euroa Raha-automaattiyhdistyksen voittovaroista jaettiin tänä vuonna vammaistyöhön 55 milj. euroa, lastensuojelu ja nuorisotyöhön 37 milj. euroa, vanhustyöhön 33 milj. euroa sekä terveyden edistämiseen ja kansanterveysongelmien ehkäisyyn 7,9 milj. euroa sekä 102,8 milj. euroa sotiemme veteraanien hoitoon ja kuntoutukseen. Avustuksia saivat 806 järjestöä 1630 kohteeseen. Avustuspäätökset löytyvät verkosta: Hynysen blogi vauhditti Tipatonta A-klinikkasäätiön Päihdelinkkiverkkopalvelu teki tammikuussa uuden kävijäennätyksen eri kävijää. Vauhdittajana oli Kotiteollisuusyhtyeen keulahahmon Jouni Hynysen blogi, jota seurasi yli lukijaa. No, olihan se kokemus. Oli aika järkyttävää katsella omaa elämäänsä ikään kuin ulkopuolelta ja kirjoittaa siitä. Tajuta, miten tylsä jätkä mie olenkaan. Miun elämä on raivolla aikataulutettu, mutta niin kai niitä tuloksia saavutetaan. Tuskin Kotiteollisuus tekisi levyn levyä, ellen minä tekisi tätä pohjatyötä, jota blogissani kuvasin. Ja täytyy sanoa, että Päihdelinkkiin kirjoittaminen sai jopa minun kaltaiseni urpon miettimään muutamia asioita muun muassa sitä, että miksi minä tänne kirjoitan ja mitä minulta oikein odotetaan alkoholin käytön suhteen, kommentoi Hynynen blogin pitämistään. Hynysen blogi herätti vilkasta keskustelua julkisuudessa, ja ehkä myös sen ansiosta Päihdelinkin testejä käytiin tekemässä tavallista useammin, projektikoordinaattori Pinja Halli A-klinikkasäätiöstä kertoo. Päihdelinkissä alkoholiriippuvuustestin (SADD-testi) kävi tammikuussa tekemässä yli kävijää, AUDITtestin yli kävijää ja juomatapatestin lähes kävijää. Tietopankissa vieraili yli eri kävijää. Päihdelinkki on vuonna 1996 avattu nettipalvelu, joka tarjoaa tietoa, oma-apua, neuvontaa ja vertaistukea päihteistä ja riippuvuuksista. Sivusto palvelee kansalaisia, ammattilaisia ja mediaa. Toimintaa ylläpitää A-klinikkasäätiö ja rahoittaa Raha-automaattiyhdistys. Huumorin avulla vakavaa Irakilais-suomalainen Adel Abidin taide laajentaa maailmankuvaamme. Hänen ensimmäinen laaja yksityisnäyttelynsä Suomessa, Kiasmassa esittelee taiteilijan viimeisintä tuotantoa, pääosin videoinstallaatioita. Näyttelyn teokset yllyttävät pohtimaan kulttuuria, omaamme ja muiden. Teokset käsittelevät marginaalisuuden kokemuksia, sukupuolirooleja ja seksuaalisuutta, kuten myös sodan mielettömyyttä, elämää ja kuolemaa. Yhteistä kaikille on, että taiteilija lähestyy aiheitaan mustan huumorin ja ironian kautta. Adel Abidin on syntynyt Bagdadissa 1973 ja opiskellut Bagdadin taideakatemiassa ja Kuvataideakatemiassa Helsingissä. Nykyisin hän asuu ja työskentelee Helsingissä. Adel Abidin Kiasma Kuva:Jaakonam Kauden vihannekset ja juurekset lautaselle Talvikauden kasviksia ovat: valko-, puna- ja savoijinkaali, porkkana, lanttu, palsternakka, punajuuri, juuriselleri, kuivatut ja pakastetut herneet sekä pavut. Täydennä pakastetuilla marjoilla. Muista aina saatavilla olevat perunat, sipulit, tomaatit, kurkku, salaatit ja mausteyrtit. Kotimaiset Kasvikset ry / Teppo Johansson ihmisellä ei ole edes puhdasta vettä Lähes 900 miljoonaa ihmistä elää ilman puhdasta vettä ja yli 2,6 miljardia ihmistä vailla kunnollista sanitaatiota. Puhtaan veden ja käymälöiden puuttuessa lasten on mahdotonta pysyä terveinä ja käydä koulua. Likainen vesi aiheuttaa joka vuosi 1,5 miljoonan alle 5-vuotiaan lapsen kuoleman. UNICEFin Jano -kampanja ravintoloissa ja kaduilla Mukana olevat ravintolat antavat asiakkailleen mahdollisuuden tukea UNICEFin työtä lahjoittamalla laskun yhteydessä ylimääräisen euron työhön lasten elinolojen parantamiseksi. Kerätyt rahat käytetään ympäri maailmaa katastrofitilanteissa, joissa UNICEFilla on päävastuu vesihuollosta. Haitin maanjäristys tammikuussa osoitti, että lasten hengissä säilymisen kannalta on olennaista, että veden jakelu alkaa välittömästi. Vaikuta ja käytä mukana olevia ravintoloita, löydät ne osoitteesta: Green Office -merkki Farmasialiitolle Suomen Farmasialiitto haluaa edistää kestävää kehitystä ja kantaa oman kortensa kekoon ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi. WWF myönsi Farmasialiitolle Green Office -merkin käyttöoikeuden WWF:n Green Office on käytännönläheinen ympäristöohjelma, jonka tavoitteena on toimiston ekologisen jalanjäljen pienentäminen. Samalla saavutetaan säästöjä materiaali- ja energiakustannuksissa. WWF:n Green Office -merkki on myönnetty tähän mennessä noin sadalle organisaatiolle Suomessa. Terveyden edistämisen keskus 5

6 Jussi Huttunen: Terveys tehdään arjessa Terveyden edistäminen kantaa pitkälle tulevaisuuteen ja sen vaikutuksista on näyttöä menneiltä vuosilta. Sen avulla voidaan parantaa toimintakykyä ja elämän laatua, mutta myös säästää yhteiskunnan kustannuksia. Teksti Marjatta Karvinen kuvat Kimmo Brandt Terveydenhuollon ongelmiin löytyy tehokkaita ja edullisia työkaluja terveyden edistämisen pakista. Niitä on käytetty ennenkin ja erittäin hyvin tuloksin. Valitettavasti välittömät tarpeet ajavat kriisissä usein pitkän aikavälin tavoitteiden ohi. Lääketieteen tohtori ja sisätautien erikoislääkäri Jussi Huttunen muistuttaa suurista suomalaisista menestystarinoista: Sydänsairaudet, imeväis- ja äitiyskuolleisuus ja syöpäkuolleisuus eivät olisi vähentyneet eikä elinaikamme olisi pidentynyt ilman terveyden edistämistä. Sairauksien ehkäisy olisi erityisen tärkeää nyt, taloudellisessa kriisissä, joka saattaa kestää jopa kauemmin kuin sen kaksi edeltäjää, pikkulama vuosituhannen alussa ja edellinen suuri lama parikymmentä vuotta sitten. Suuret ajankohtaiset terveysuhat liittyvät elintapoihin: alkoholin käyttö ja lihavuus aiheuttavat lukuisia sairauksia, esimerkiksi tyypin 2 diabetesta, jonka hoito jo nyt kuormittaa terveydenhuoltoa ja aiheuttaa suunnattomia kuluja niin perusterveydenhuollossa kuin erikoissai- Valtion tulisi huolehtia siitä, että kaikki ministeriöt edistävät terveyttä. Kunnissa terveys tulisi ottaa huomioon kaikessa päätöksenteossa. raanhoidossa. Niitä voidaan ehkäistä tehokkaasti elämäntapamuutoksin. Terveydenhuollon ongelmien poistamiseksi meidän täytyy parantaa rahoitusjärjestelmää, kehittää perusterveydenhuoltoa, lisätä valtion ohjausta, tehostaa kuntien toimintaa ja nostaa terveyden edistäminen sille kuuluvaan arvoon, Huttunen sanoo. Hän tarjoaa terveydenhuollon kriisin työkaluja sillä kokemuksella, joka hänellä on Kansanterveyslaitoksen pääjohtajuudelta 20 vuoden ajalta, sosiaali- ja terveysministeriön ylijohtajuuskaudelta sekä monien kansanterveysjärjestöjen johtopaikoilta. Kunnilla suuri vastuu Huttunen pitää tärkeänä, että terveydenhuollon varat kerätään edelleen veroina. Jokaiselle riittää huolenpitoa, kun valtio vastaa toiminnan ohjaamisesta ja kunnat palvelujen järjestämisestä. Perusterveydenhuollon toimivuus on ensisijaisen tärkeää ja hoitava puoli rakentuu sen varaan. Terveyden edistäminen, sairauksien ja sosiaalisten ongelmien ehkäisy kuuluvat samoihin suomalaisen terveyden kivijalkoihin. Valtaosa kansalaisista ja päättäjistä jakaa Huttusen ajatukset. Erilaisia näkemyksiä on ainoastaan toiminnan järjestämisvastuusta: tavoitteet eivät toteudu, kun kunnissa on ankara rahapula eikä pienimmissä kunnissa yksinkertaisesti riitä henkilöitä esimerkiksi terveyden edistämisen johtamiseen. Huttunen uskoo edelleen kuntien järjestämisvastuuseen eikä lämpene esimerkiksi pääministerin äskettäiselle ehdotukselle siirtää rahoitus kulkemaan kokonaan Kelan kautta. Kuntakokoa on hänen mielestään kuitenkin suurennettava, että asiat hoituvat. Kaveria ei jätetä -henki kuuluu Hut- 6 Promo 61

7 Loistavat järjestöt, jotka pystyvät yhteistyöhön, taistelevat pahenevien rahavaikeuksien kanssa. Juuri kun niitä kriisissä erityisesti tarvittaisiin. Profiili Jussi Huttunen Lääketieteen tohtori ja sisätautien erikoislääkäri Syntynyt: Helsingissä 1941 Perhe: Vaimo, kaksi tytärtä ja viisi lastenlasta Mieliharrastus: Lukeminen historiasta kaunokirjallisuuteen ja dekkareihin sekä liikunta, joka on vuosien mittaan muuttunut tavoitteellisesta pinnistelystä kohtuutehoiseksi lenkkeilyksi. Mieleen jäänyt hetki työssä: Apulaislääkärin kokemus vuosikymmenten takaa; ensimmäinen ja onnistunut elvytys. Tärkein tavoite: Mielenrauha voisiko tässä maailmassa enempää pyytää! Motto: Kaikki kääntyy hyväksi. Terveyden edistämisen keskus 7

8 Miksi suomalaisessa yhteiskunnassa ei ole vieläkään mennyt perille, että terveyden edistämisen pitäisi ulottua kaikille toimintasektoreille? tusen mukaan suomalaisen terveydenhoidon keskeisiin periaatteisiin. Kansalaisten pitää voida luottaa järjestelmän oikeudenmukaisuuteen, mutta kantaa terveydestään vastuuta myös itse. Kokonaisvastuuta Huttunen sälyttää myös medialle; syksyinen rokottamistiedotus asetti rokotusten tehokkuuden perusteettomasti kyseenalaiseksi, mitä ei voi hänen mielestään puoltaa enää median tehtävällä tai sananvapaudella. Kultamitali järjestöille Kansanterveysjärjestöille Huttunen haluaisi ojentaa kultamitalin. Yhtä hyvin toimivia terveysjärjestöjä ei muualta maailmasta löydy. Moni kansallinen menestystarinamme perustuu järjestöjen toimintaan. Ne ovat edistäneet terveyttä ja ehkäisseet sairauksia neuvonnalla, koulutuksella, projekteilla ja vertaistuella. Viime vuosina tulokset ovat edelleen parantuneet, kun järjestöt ovat oppineet tekemään yhteistyötä keskenään, hän kiittää. Huttunen on toiminut Syöpäjärjestöjen, Sydänliiton, Suomen Mielenterveysseuran, Terveyden edistämisen keskuksen ja Duodecimin johdossa. Järjestöt ovat hänen rakas harrastuksensa. Hyvistä konsepteista ei kuitenkaan ole hyötyä, kun rahan tiukentuminen kuristaa järjestöjä joka taholta. Julkinen rahoitus supistuu, Raha-automaattiyhdistys leikkaa avustuksiaan eikä kansan karttuisa käsikään ojennu enää keräyksiin kuten ennen. Lisäksi EU:n kilpailulainsäädäntö pakottaa järjestöt erottamaan liiketoiminnan muusta toiminnasta ja yhtiöittämään palvelut. Loistavat järjestöt, jotka pystyvät yhteistyöhön, taistelevat pahenevien rahavaikeuksien kanssa. Juuri kun niitä kriisissä erityisesti tarvittaisiin, Huttunen harmittelee. Terveys tehdään arjessa Lääketiede ja terveydenhuolto tuottavat kuten monet tutkimukset osoittavat vain osan kansalaisten terveydestä. Miksi suomalaisessa yhteiskunnassa ei ole vieläkään mennyt perille, että terveyden edistämisen pitäisi ulottua kaikille toimintasektoreille, rauhallinen mies puuskahtaa. Hän poimii loputtomista mahdollisista esimerkeistä muutaman. Kouluterveydenhuolto ja luokkakoko vaikuttavat syvällisesti lasten ja nuorten oppimiseen, yhteisöllisyyteen sekä aikuisiän hyvinvointiin ja terveyteen. Terveyden pohja rakennetaan varhain, mutta myös lapsuuden ajan laiminlyönnit heijastuvat moneen asiaan koko elämän ajan. Julkisen sektorin työterveyshuolto ja ehkäisevä huolto takertelevat erityisesti pienissä ja keskisuurissa yrityksissä. Ongelmia on myös julkisella sektorilla. Suutarin lapset kulkevat ilman kenkiä: kunnallisen terveydenhuollon työntekijät voivat huonosti. Katujen hiekoitus säästää monta vanhusten lonkkamurtumaa, paljon menetettyä toimintakykyä ja kalliita laitosmaksuja. Eikä maksa paljon. Kuntien kannattaisi katsoa kokonaisuutta. Terveyden edistämisen toimintasuunnitelma pitäisi mahdollisuuksien mukaan laatia myös kriisin aikana. Rahoitusongelmat ovat myös valtion karua todellisuutta, mutta juuri siksi Huttusen mielestä pitää katsoa pidemmälle. Terveyden edistämisen politiikkaohjelma ja siihen liittyvät hankkeet ovat hyvä yritys, mutta niiden toteuttaminen ei ole helppoa. Häntä harmittaa silmin nähden Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen resurssien leikkaaminen nyt, kun terveyden edistäminen on jäämässä muutoinkin taka-alalle. Valtion tulisi huolehtia siitä, että kaikki ministeriöt edistävät terveyttä. Kunnissa terveys tulisi ottaa huomioon kaikessa päätöksenteossa. Käytännön toimia ja yhteishenkeä Suomen terveydenhuoltoon kohdistuu suuria uhkia. Kriisi voidaan Huttusen mukaan kuitenkin vielä välttää, vaikka kipeitäkin priorisointeja on edessä. Hän ehdottaa perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteistyön tiivistämistä, ministeriön ohjausvälineiden vahvistamista, koulutuspolitiikan kehittämistä, kuntarakenneuudistuksen nopeuttamista, julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyön linjaamista ja monikanavaisen rahoitusjärjestelmän purkamista. Yhteen hiileen puhaltaminen ja Kaveria ei jätetä -henki ovat tarpeen, hän muistuttaa. n 8 Promo 61

9 Ajassa Teorian ja käytännön vuoropuhelua tiivistettävä Käytännön terveyden edistäminen perustuu liian usein hajanaiseen tietoon ja nopeisiin ratkaisuihin. Teksti Paula Mannonen Terveyden edistämisen tutkimus ja käytäntö elävät usein kumpikin aivan omaa elämäänsä. Niiden välille tarvitaan enemmän vuorovaikutusta, sanoo terveystieteiden tohtori, dosentti Tarja Kettunen. Kettunen hoitaa Jyväskylän yliopistoon ja Keski-Suomen keskussairaalan perusterveydenhuollon yksikköön marraskuussa 2009 perustettua terveyden edistämisen professuuria. Uusi virka on määräaikainen ( ) ja se on ensimmäinen kokoaikainen terveyden edistämisen professuuri Suomessa. Professori on työsuhteessa yliopistoon, mutta viran tehtävät ja rahoitus jakautuvat puoliksi yliopiston ja Keski-Suomen sairaanhoitopiirin välillä. Yliopistolla se tarkoittaa hyvää lisäresurssia tutkimukseen ja opetukseen. Sairaanhoitopiiri puolestaan saa potkua hankkeisiinsa, liikunta- ja terveystieteiden tiedekunnan dekaani Lasse Kannas kuvaa odotuksiaan. Painopisteet muotoutumassa Kettunen on kolmas professori Jyväskylän yliopiston Terveystieteiden laitoksella. Terveyskasvatuksen professoreista Kannas keskittyy tutkimuksessaan kouluhyvinvointiin ja nuoriin ja Marita Poskiparran aluetta on ollut erityisesti terveysneuvonnan kehittäminen. Kettusen työkenttä on vasta hahmottumassa. Yliopiston professuuri on pesti, jossa asianomainen määrittää tutkimustoimintansa fokusta varsin itsenäisesti, Kannas toteaa. Terveyden edistämisen alue on laaja ja Kettusen mielestä on olennaista rajata tehtävä järkevällä tavalla. Tutkimuksen ja käytännön välisen yhteistyön vahvistaminen on hänelle selkeä painopiste. Käytännön toiminnasta päätetään usein ilman kunnollista selvitystyötä. Tutkimustyön systemaattisuutta pitäisi tuoda etenkin suunnitteluun, koska se auttaa keskittymään olennaiseen. Nyt tekeminen perustuu liiaksi hajanaiseen tietoon ja nopeisiin ratkaisuihin. Yhteyden on toki toimittava myös toiseen suuntaan. Yliopisto ei saa kadottaa kosketusta käytäntöön, muistuttaa Kettunen, jolla on takanaan pitkä ura niin terveydenhuollossa kuin tutkijanakin. Yksi tärkeä tehtävä Kettusen mielestä on selvittää terveyden edistämistä eri areenoilla, ei vain terveydenhuollossa. Myös ajankohtaiset kehityskulut tietotekniikan kehityksestä työttömyyden lisääntymiseen kuuluvat tutkimuskenttään. Strategioiden ja suositusten jalkauttaminenkin vaatii pohdintaa. Meillä on havaittu, että edes ammattilaiset eivät tunne suosituksia ja vain kolmasosassa terveyskeskuksista terveyden edistämisen johtaminen ja suunnittelu on systemaattista. Tähän tarvitaan uusien mallien kehittelyä. Tehtävälistalta löytyy vielä tarve tiivistetyn tiedon tuotantoon. Vaikuttavuus- ja arviointitutkimus on Kettusen mukaan edelleen liian vähäistä. Seurantaan pitäisi lisäksi kehittää järjestelmiä ja mittareita, jotka antavat helposti tietoa työn tuloksista. Ongelmallinen toimeenpano Keski-Suomen sairaanhoitopiirin perusterveydenhuollon yksikkö perustettiin vuonna 2007 linkiksi tiedon ja sen käytännön soveltamisen väliin. Yksikön johtajan Mauno Vanhalan mielestä yliopiston kanssa jaettu professuuri palvelee hyvin tätä tehtävää. Yliopistot tutkivat, mutta sairaanhoitopiiri joutuu miettimään toimeenpanoa. Sitä on pidetty kunnissakin niin tärkeänä, että ne lähtivät mukaan professuurin rahoitukseen. Perusterveydenhuollon yksikön tehtäviin kuuluu suurten kansantautien ehkäisy ja terveyden edistäminen. Näitä varten on luotu selkeä kuntiin ulottuva rakenne ja verkosto, Vanhalan mukaan ensimmäisenä Suomessa. Päälinjoja vetää laaja työryhmä, jossa on mukana myös kolmas sektori. Juuri nyt painoalueeksi on nousemassa masennuksen oireiden havaitseminen, päihteiden liikakäytön tunnistaminen ja varhainen puuttuminen ongelmiin. Järjestelmä toimii ja sen avulla on saatu tehtyä paljon. Kyse on todella suurista linjoista, ei pikkuasioiden viilaamisesta, Vanhala toteaa aikaisempien teemojen käsittelystä saadulla kokemuksella. Hänestä tiedon soveltaminen kiteytyy tuttuihin perustekijöihin. Viina, tupakka, lihavuus ja liikkumattomuus nämä kun saataisiin korjattua, terveydenhuollossa ei olisi resurssipulaa. Tarja Kettusen mielestä terveyden edistämisen kaikkia mahdollisuuksia ei vielä osata hyödyntää edes terveydenhuollossa. Toiminta käsitetään usein aika suppeasti, esimerkiksi vain neuvontana. Lisäoppia tarvitaan kaikilla tasoilla, myös lääkäri- ja esimieskoulutuksessa. Tarvitaan myös strategiaa, pysyviä rakenteita ja vastuuhenkilöitä. Tässä suhteessa Keski-Suomen sairaanhoitopiiri on jo tehnyt paljon. Käytännöstä teoriaan Akateemisessa maailmassa vedetään usein jyrkkä raja soveltavan ja perustutkimuksen välille. Kannas ja Kettunen eivät pidä jakoa relevanttina terveyden edistämisessä. Alan tutkimus on luonteeltaan kehittävää ja toiminnallista ja edellyttää vuorovaikutusta tutkittavan yhteisön kanssa. Arvostettu terveyden edistämisen guru Lawrence Green luennoi meillä äskettäin otsikolla tutkimukseen vai käytäntöön perustuva näyttö. Hänen viestinsä oli, että teoria ei aina tule ennen käytäntöä. On tärkeää hyödyntää myös tekevien ihmisten kokemuksia ja miettiä tutkimuskohteita ja -teoriaa niiden pohjalta, Kannas sanoo. Kun terveyden edistämisen alue on niin laaja, kukaan ei oikein hahmota sen toimijakenttää. Kannaksella on tähän korjaava ehdotus. Parikymmentä vuotta sitten järjestettiin vielä terveyskasvatuksen tutkimuksen vuosittaisia seminaareja. Ehkä meidän pitäisi kutsua taas kokoon kansallinen tapaaminen ja katsoa keitä ja mistä sinne tullaan paikalle, kun teemaksi valittaisiin esimerkiksi terveyden edistämisen mustat aukot ja tarvittavat uudet innovaatiot 2010-luvulla. n Terveyden edistämisen keskus 9

10 Osallista ja vaikuta verkossa Verkko on sähköinen neuvotteluhuone, ideariihi, vertaisryhmä ja ilmoitustaulu. Sari Aalto-Matturi kannustaa julkishallinnon ja järjestöjen toimijoita verkkoon rohkeasti. Teksti Paula Launonen Kuva Antero Aaltonen Sosiaaliset mediat Oikeusministeriön neuvotteleva virkamies Sari Aalto-Matturi pohti internetin ja kansalaistoiminnan suhdetta jo ennen kuin sosiaalinen media nousi otsikoihin. Vuonna 2004 valmistuneessa lisensiaatintyössään hän hahmotteli verkkoa ay-liikkeen vaikuttamiskanavana. Verkkoa mystifioidaan liikaa. Toisaalta uhkia pelätään, toisaalta internetin mahtia muutosvoimana suurennellaan. Sehän on vain uusi tila, jossa asioita voi tehdä huonosti tai hyvin, Aalto-Matturi pelkistää. Venyy moneen Parhaimmillaan verkko on Aalto- Verkkoa mystifioidaan liikaa. Sehän on vain uusi tila, jossa asioita voi tehdä huonosti tai hyvin. Sari Aalto-Matturi Matturin mielestä laajan osallistumisen välineenä. Jokainen voi vaikuttaa omilla ehdoillaan; ottaa kantaa aktiivisesti tai tyytyä seuraamaan muita. Kun keskustelu ei tapahdu tietyssä kokoustilassa rajallisen ajan puitteissa, osallistujat voivat välillä vetäytyä syrjään ja vaikkapa hankkia aiheesta lisää tietoa. Verkossa erilaiset näkemykset kohtaavat ajasta ja paikasta riippumatta. Tällaista joustavuutta ja demokratiaa ei mikään muu kanava tarjoa, Aalto-Matturi toteaa. Laajakaista antaa mahdollisuuden osallistua yhteiskunnallisiin aktiviteetteihin silloin, kun esimerkiksi työ- tai perhevelvollisuudet, sairaus tai välimatka estävät pääsyn tiettynä aikana tietyssä paikassa järjestettävään kokoukseen. Verkko sopii sekä puntaroivaan pohdiskeluun että rutiinikokousten ympäristöksi. Se ei kuitenkaan korvaa saunailtoja tai muita tapaamisia, joissa ihmiset kohtaavat toisensa kokonaisvaltaisesti. Herätkää Ruususen unesta Aalto-Matturin mukaan sekä suomalainen julkishallinto että kansalaisjärjestöt ovat vasta heräämässä verkon mahdollisuuksiin. Suomessa on kehitetty sähköistä asiakaspalvelua ja verkkokauppaa, mutta verkkoa ei ole vielä laajassa mitassa ymmärretty yhteisöllisyyden rakentajana. Kasvamassa on jo toinen perinteisestä järjestötoiminnasta etääntyvä sukupolvi. Nyt on korkea aika miettiä, millä tavalla järjestöjen ja julkishallinnon pitäisi uudistua, jotta internetsukupolvi sitoutuisi jatkamaan työtä. Aalto-Matturi ottaa esimerkiksi erityisesti alle 30-vuotiaiden äänestäjien suosimat vaalikoneet. Kunnallis- ja eduskuntavaalien alla nuoret vertailevat ehdokkaita netissä, vaikka eivät muuten olisi yhteiskunnallisesti aktiivisia. Vaalikone on esimerkki virtuaaliosallistumisesta, joka vetää, koska se koetaan aidosti merkitykselliseksi. Vaikka suomalaisnuoret ovat kansainvälisen vertailun mukaan vähiten kiinnostuneita yhteiskunnallisista kysymyksistä, Aalto-Matturi uskoo, ettei maailmanparantamisen palo ole kokonaan sammunut. Sosiaalinen media hyödyntää yhteisöllisyyttä Sosiaalisessa mediassa sisältö on pääosin käyttäjien tuottamaa. Sisältöä tuotetaan vertaistuotannon menetelmin. Sosiaalisessa mediassa sisällön tuottamisen ja kuluttamisen raja on hämärtynyt, koska sama henkilö voi sekä kuluttaa sisältöä että tuottaa uutta. Julkaisukynnys on matala, ja sisältö leviää välittömästi. Sisältöjä ei yleensä valvo kukaan ulkopuolinen etukäteen. Sosiaaliselle medialle on myös tyypillistä, että se toimii vapaasti hyödynnettävillä alustoilla, joiden ylläpitäjät eivät ohjaa julkaisutoimintaa perinteisen median tavoin. Yksilöt verkostoituvat ja muodostavat yhteisöjä sosiaalisessa mediassa. Tunnetuin sosiaalinen media on Facebook. Muita ovat esimerkiksi Habbo Hotel, IRC-Galleria, Linkedin, Qaiku, Twitter ja YouTube. Facebook tarjoaa mahdollisuuden kuvallisen käyttäjäprofiilin ja blogin luomiseen sekä yhteydenpitoon ystävien kanssa. Facebookissa on myös mahdollista liittyä erilaisiin yhteisöihin ja saada tietoa tulevista tapahtumista. Yhteisöä ylläpitää ja sen omistaa samaista nimeä kantava yritys Kaliforniassa. Facebookilla on yli 900 työntekijää ja yhteisöön on liittynyt maailmanlaajuisesti yli 350 miljoonaa ihmistä. Habbo Hotel on Sulake Corporation Oy:n luoma graafinen chat-tyylinen peli, joka on puettu hotellin muotoon. Alaikäraja on 10 vuotta. Pelissä liikutaan omalla virtuaalihahmolla 10 Promo 61

11 Verkossa erilaiset näkemykset kohtaavat ajasta ja paikasta riippumatta. Tällaista joustavuutta ja demokratiaa ei mikään muu kanava tarjoa. Osallistuminen on polarisoitunut. Ne, joilla menee huonoimmin ja joilla olisi eniten syytä vaikuttaa olosuhteisiinsa, ovat kaikkein passiivisimpia. Sitten on valppaita nuoria, jotka osallistuvat omia arvojaan vastaavaan toimintaan. Pelastetaan demokratia Tämän päivän yhteiskunnallinen aktiivisuus on usein projektiluontoista liikehdintää yhden asian puolesta; perinteiseen yhdistyspuurtamiseen tuntuu yhä harvemmalla riittävän puhtia. Ihmiset eivät enää kiinnity aatteisiin tai järjestöihin. Nyt osallistutaan henkilökohtaisiin maailmanparannusprojekteihin. Kun projekti valmistuu, verkosto hajautuu. Tällainen uusi toiminnallisuus on iso haaste järjestöille. Miten ne pystyvät tarjoamaan mielekkäitä osallistumisen mahdollisuuksia? Aalto-Matturin mielestä järjestöjen pitäisi peilata omia tavoitteitaan toimintaympäristön nykytilaan ja analysoida, mitkä toimintamuodot ovat tulleet tiensä päähän ja mitä uutta tarvitaan tilalle. Jos osallistumisen perinteet hukataan, demokratiaa on vaikea enää keksiä uudestaan. Tulevaisuus ei näytä hyvälle, jos tyytymättömyys alkaa kanavoitua suorana toimintana polttopullojen heittelynä, katuväkivaltana ja autojen moukarointina. Aalto-Matturi kertoo selvityksestä, jossa kartoitettiin virkamiesten suhtautumista verkkoyhteydenpitoon kansalaisten kanssa. Periaatteessa virkamiehet suhtautuvat verkkoaktiivisuuteen myönteisesti. Heti sen perään koetaan kuitenkin osaamattomuuta ja riittämättömyyttä. On hankala määritellä esimerkiksi sitä, mikä on tarkoituksenmukaista, ja kuinka paljon verkko saa viedä työaikaa. n (avatarilla) ympäri pelimaailmana toimivaa hotellia ja keskustellaan muiden käyttäjien kanssa. Habbo-hotellissa on mahdollista sisustaa myös oma hotellihuone, mikä on maksullista. Hotelleja on 29 eri maassa. IRC-Galleria on Sulake Corporation Oy:n kehittämä vuotiaiden suomalaisnuorten nettiyhteisö, jossa on noin rekisteröitynyttä käyttäjää. Sulakkeen oman ilmoituksen mukaan IRC-Galleriaan lisätään päivittäin kuvaa, blogimerkintää ja miljoona kommenttia. Käyttäjien keski-ikä on vajaa 21 vuotta. Linkedin on ammatillinen verkostoitumisyhteisö, johon käyttäjät ripustavat cv:n ja kertovat itsestään. Linkediniin voi pyytää suosituksia entisiltä pomoilta ja työkavereilta ja siellä voi suositella muita. Linkedin on rekrytointikanava, jonka kautta voi saada työtarjouksia ja etsiä tekijöitä. Qaiku on vuonna 2009 perustettu suomalainen mikrobloggauspalvelu. Qaikussa käyttäjät voivat kommentoida muita keskusteluja tai artikkeleita tai keskustella keskenään. Palvelu on laajentunut englannin-, italian- ja puolankieliseksi. Twitter on yhteisö- ja mikroblogipalvelu, jonka käyttäjät pystyvät lähettämään ja lukemaan toistensa päivityksiä. Tekstipohjaiset viestit eli twiitit voivat sisältää korkeintaan 140 merkkiä. Sivuston kuukausittaisten vierailijoiden määräksi on arvioitu noin kuusi miljoona ja käyntien määräksi 55 miljoonaa. YouTube on Googlen omistama 19 eri kielellä tarjottu videopalvelu. You- Tuben kautta käyttäjä voi lisätä omia tai katsoa sekä ladata muiden lisäämiä videoita. Huhtikuussa 2009 Carnegie Hallissa New Yorkissa järjestettiin tilaisuus, jossa esiintyi YouTube-sivuston kautta koottu orkesteri. Orkesteriin oli koottu 90 soittajaa 30 eri maasta. Lähteet: Wikipedia ja listassa luetellut verkkopalvelut Terveyden edistämisen keskus 11

12 Sosiaalisen median eturivissä Päihdeviesti menee perille ja opiskelijoiden vertaisryhmät kokoontuvat. Teksti Paula Launonen Sosiaaliset mediat Oli helppo uida verkkoon, kun tottumusten painolasti puuttui, toteaa Elämä On Parasta Huumetta -järjestön projektipäällikkö Ilmo Jokinen. Myös opiskelijoiden mielenterveysyhdistys Nyyti kohtaa asiakkaansa verkossa. Habboa ja Hubua Kun Elämä On Parasta Huumetta (EOPH) meni mukaan Habbo-hotelliin kahdeksan vuotta sitten, oli niitäkin, jotka pitivät kansalaistoimintaa kaupallisessa ympäristössä epäeettisenä. Tuloksien myötä epäileväiset tuomaat ovat joutuneet tarkistamaan kantojaan. Vuosittain EOPH kohtaa Habbossa noin varhaisteiniä. Tällä hetkellä puistonreunaan parkkeerattu Hubu-bussi päivystää maanantaista perjantaihin iltapäivisin neljä tuntia kerrallaan. Yhtä aikaa sisään mahtuu kymmenen nuorta, joiden kanssa EOPH:n verkkopedagogi juttelee esimerkiksi siitä, miltä vanhempien alkoholinkäyttö tuntuu. Kuvitteellisten Habbo-hahmojensa takaa lapset uskaltavat kysellä ja kertoa arkojakin asioita. Liikumme myös kouluilla kertomassa päihteiden riskeistä, mutta kun kohdataan reaalimaailmassa, tapaamisissa ei välttämättä synny yhtä avointa ajatustenvaihtoa kuin verkossa, Jokinen kertoo. Kuvitteellisten Habbo-hahmojensa takaa lapset uskaltavat kysellä ja kertoa arkojakin asioita. Ilmo Jokinen Viihdyttävää valistusta Habboilijoita varttuneempia, vuotiaita nuoria EOPH tapaa IRC-Galleriassa. Teemaviikoilla jaetaan tietopaketteja eri aiheista, esimerkiksi cannabiksen lääkekäytöstä, alkoholista ja seksistä tai kulttuurin vaikutuksesta juomiseen. Aikuisuutta lähestyvien nuorten kanssa keskustellaan jo ilmiöistä, se ei enää ole sellaista musta tuntuu -kokemusten vaihtoa, Jokinen toteaa. Myös IRC-Galleriassa syntyy tuhansia kontakteja vuosittain. Ennalta ehkäisevää virtuaalipäihdetyötä EOPH tekee myös peleillä. Viisi erilaista peliä voi käydä lataamassa omaan kännykkään ilmaiseksi järjestön nettisivuilta. Viime vuonna pelejä ladattiin kertaa. Palautekyselyyn vastanneista joka viides oli pelannut EOPH:n kännykkäpeliä yli neljä tuntia. Tuskinpa kukaan uhraa tuottamillemme esitteille yhtä paljon aikaa. Uskallan väittää, että päihdevalistus tavoittaa kohteensa tehokkaasti, kun sen parissa viihdytään vapaaehtoisesti vapaa-aikana pitkiä rupeamia kerrallaan. Lähitulevaisuudessa EOPH pistää pelin pystyyn myös Facebookissa. Teki talon tarpeettomaksi Ai että miten verkko on muuttanut toimintaamme? No, todella konkreettisesti! Meillä oli vielä muutama vuosi sitten talo Mäkkylässä, mutta nyt samat toiminnot hoidetaan verkossa. Internetin ansiosta olemme voineet laajentua pääkaupunkiseudulta muillekin korkeakoulupaikkakunnille, sanoo opiskelijoiden henkistä hyvinvointia edistävän Nyytin toiminnanjohtaja Helena Partinen. Tarpeettomana on lakkautettu myös puhelinpäivystys. Kehitys etenee valtavaa vauhtia. Viisi vuotta sitten emme osanneet arvata, että nettipalveluista tulee niin suosittuja, ettei puhelinta tarvita enää ollenkaan. Partinen kollegoineen kehittää Nyytin palveluita kokemuksesta saadun tiedon pohjalta, samalla tulevaisuuden trendejä haistellen. Valtakunnalliset nuorisobarometrit ja tutkimukset antavat pohjaa päätöksille. Virtuaaliryhmästä hengailemaan Nyytin Virtuaaliolkapäälle opiskelija voi kertoa mieltään painavista asioista. Opiskelija saa viestiinsä henkilökohtaisen vastauk- 12 Promo 61

13 Kehitys etenee valtavaa vauhtia. Viisi vuotta sitten emme osanneet arvata, että nettipalveluista tulee niin suosittuja, ettei puhelinta tarvita enää ollenkaan. Helena Partinen sen, jota kukaan muu ei voi lukea. Viesteihin vastaavat tukemaan koulutetut vapaaehtoiset ja työntekijät. Nettiryhmissä opiskelijat keskustelevat erilaisista jaksamiseen liittyvistä teemoista kuten yksinäisyydestä, sinkkuudesta, stressistä ja eroamisesta. Emmehän me mitenkään muuten pystyisi tarjoamaan palveluita näin laajalle joukolle. Viimeisen kolmen vuoden aikana nettiryhmissä on käynyt vuosittain ihmistä. Jos heidät jaettaisiin kymmenen hengen ryhmiin, jotka kokoontuisivat jossakin paikassa kasvokkain kolme tai neljä kertaa viikossa, emme voisi tavoittaa samaa määrää, Partinen kertoo. Ryhmät aloittavat syksyllä ja päättävät kokoontumisensa keväällä. Virtuaalitapaamisissa on syntynyt myös ideoita, joilla Nyyti on kehittänyt toimintaansa edelleen. Hengailut ovat alkoholittomia viikonlopputapaamisia, joita järjestämme yhdessä opiskelijajärjestöjen kanssa eri puolilla maata. Nyytin käyntikortti HaliCard toimii niin ikään sekä virtuaaliympäristössä että fyysisessä maailmassa. Kortin vilauttaminen tarkoittaa luvan pyytämistä halaukseen. Sen voi lähettää kavereilleen Nyytin nettisivulta tai Facebook-sivulta tai poimia omasta taskusta. Sekä Partinen että Jokinen korostavat, ettei järjestö voi ulkoistaa toimintaansa verkkoon kuvittelemalla, että oma työ vähenisi. Verkossa on oltava läsnä ja työskentely vaatii osaamista ja aikaa. n Terveyden edistämisen keskus 13

14 Mutta kun kaikki muutkin... Sosiaalinen media koukuttaa. It-alan konsultti, tietokirjailija Petteri Järvinen muistuttaa, että nettituttavat ovat kuitenkin vain bittejä. Teksti Matti Välimäki Kuva Ilari Laine / Rodeo Sosiaaliset mediat Pitää päivittää statusta Facebookissa. Täytyy pistää pieni viesti Twitteriin. Pakko tsekata uusimmat Youtube-videot. Kaikki muutkin Sosiaalinen media tarkoittaa käytännössä vuorovaikutteisia web-palveluita, joissa voi viestiä toisten kanssa. Kuulostaa iloiselta asialta. Petteri Järvisen mukaan sosiaalinen media ja monet median käyttäjät käyvät kuitenkin ylikierroksilla. Osalle ihmisistä sosiaalisesta mediasta on tullut sosiaalinen pakko. He päivittävät eri medioihin jatkuvasti tekemisiään, kun kokevat, että kaverit odottavat tätä. Heille on muodostunut riippuvuussuhde. Ongelmana on ennen kaikkea se, että sosiaalinen media vie aikaa kaikelta muulta elämältä. Kun puhe on medioista, niin aprikoiva katse suuntautuu perinteisesti lapsiin ja nuoriin. Sosiaalisen median kohdalla Järvinen on kuitenkin huolissaan ennen kaikkea aikuisista. Nettimaailman keskellä kasvaneet nuoret ovat medialukutaitoisempia kuin aikuiset; he osaavat yleensä tarpeelliset pelisäännöt. Nuorilla sosiaalinen media on myös tyypillisimmillään vain osa muuta elämää. Sosiaalista mediaa voidaan käyttää silloin, kun on aikaa. Aikuisilla riippuvuussuhde juuri sosiaaliseen mediaan voi syntyä paljon helpommin, osittain senkin takia, että aikaa on vähemmän ja työn ulkopuolinen elämänpiiri voi olla suppea. Toisaalta työttömillä on taas runsaasti aikaa sosiaalisille medioille, Järvinen pohtii. Hän viittaa myös taannoiseen uutiseen, jonka mukaan ruotsalaislapset ovat huolissaan vanhempiensa tavasta käyttää nettiä. Ruotsalainen lasten palveleva puhelin on saanut runsaasti puheluita lapsilta, joiden mielestä isä ja äiti viettävät aivan liian paljon aikaa verkossa. Pitäisikö siis tehdä jotain? Sosiaalinen media on uusi ilmiö, jonka kestoa tai tulevaisuutta on vaikea arvioida. Jokaisen kannattaisi tarkkailla ainakin omaa toimintaansa ja pohtia, tapahtuuko se omilla ehdoilla ja onko se lopulta itselle kivaa ja hyödyllistä. Yrityksissä pelisääntöjä on jo laadittu, mutta lähinnä tietoturvan näkökulmasta. Järvinen huomauttaa, että ihmiset myös paljastavat Facebookissa sellaisia työhönsä liittyviä asioita, joita ei kannattaisi kertoa eteenpäin. Lisäksi sosiaaliset mediat voivat olla tietenkin myös omalta osaltaan sekoittamassa työ- ja vapaa- 14 Promo 61

15 Verkko-osaaminen Osalle ihmisistä sosiaalisesta mediasta on tullut sosiaalinen pakko. He päivittävät eri medioihin jatkuvasti tekemisiään, kun kokevat, että kaverit odottavat tätä. Petteri Järvinen ajan suhdetta, kun työ- ja siviiliminää ei pidetä riittävästi erossa. Tällöin ollaan töissä koko ajan. Jotta kokonaiskuva ei hämärry, niin lienee paikallaan puhua myös sosiaalisen median hyvistä puolista. Esimerkiksi Facebook tarjoaa kätevän tavan pitää yhteyttä ystäviin ja tuttuihin, joihin ei ehkä muuten tulisi pidettyä yhteyttä. Mutta voittaisiko se yksi kasvotusten tavattu ystävä kuitenkin sata Facebook-kaveria? Ja muuttuuko tilanne edes silloin, kun tulee se sadasensimmäinen? Ongelmana on tosiaan se, että virtuaaliset ystävät ovat höyhenenkevyitä nettituttavat ovat vain bittejä. Kun tarvitset vaikkapa ystävän apua, niin Facebook-kavereista ei taida olla paljon hyötyä. Samaten, kun liityt netissä Haitin tukiryhmään tai Sellon tragedian tuki- tai myötätuntoryhmään, niin todellisuudessa se ei tarkoita yhtään mitään. Mutta kun sosiaalisissa medioissa on niin paljon ihmisiä, niin varmasti myös esimerkiksi terveyttä ja hyvinvointia edistävien järjestöjen kannattaisi olla siellä? Varmasti. Monet ihmiset etsivät palveluita netistä ja tuollaisen toiminnan pitäisi olla siellä jollakin tavalla edustettuna. Mitä netissä voidaan sitten lopulta tehdä, onkin toinen asia. Joka tapauksessa sosiaalisiin medioihin kannattaa itse tutustua. Aika tavallista on, että julkisuudessa joku kritisoi sosiaalista mediaa, vaikka hänellä ei ole siitä itsellään mitään omakohtaista kokemusta. Sellaisella kritiikillä ei ole juurikaan painoarvoa. n on kansalaisoikeus Kaikilla on oikeus näkyä, tulla kuulluksi, ilmaista itseään ja osallistua. Teksti Paula Launonen Sosiaaliset mediat Suomessa internet on kaikkien ulottuvilla, eikä tekniikan puute estä ketään käyttämästä verkkoa, toteaa Tietotaitotalkoot-asiantuntija Maija-Liisa Viherä. Jos kotona ei vielä ole laajakaistaa ja omaa tietokonetta, yhteys löytyy lähimmästä kirjastosta. Koulut, oppilaitokset, työvoimatoimistot ja monet muut palvelutarjoajat ovat järjestäneet kansalaisille mahdollisuuden verkkoasiointiin. Kun pohditaan sitä, että syrjäyttääkö vai osallistaako verkko, kysymys on tietoyhteiskuntavalmiuksista ja käytön osaamisesta, ei niinkään tekniikan saatavuudesta. Viherän mielestä Suomessa verkosta ei syrjäydy kukaan, joka siellä haluaa tosissaan olla. Osallistumista edeltää aina motivaatio. Jos itsellä ei ole näkemystä siitä, miten verkko lisää elämänlaatua tai helpottaa arkea, eihän sitä silloin koe tarpeelliseksi. Erilaiset tarpeet huomioitava Viherän mielestä verkko-osaaminen on kansalaisoikeus, joka kuuluu jokaiselle. Kaikilla on oikeus näkyä, tulla kuulluksi, ilmaista itseään ja osallistua. Euroopan sosiaalirahaston Tietotaitotalkoot-hankkeen tavoitteena on parantaa yhteisöjen verkkoviestintävalmiuksia. Talkoita on järjestetty muiden muassa hirviseuroissa, kyläyhdistyksissä ja Eläkeliiton Puhumalla paras -ryhmille. Tuotoksina on syntynyt nettisivuja, verkkolehtiä ja videoita. Tietotaitotalkoissa järjestöväki saa tuntumaa myös sosiaaliseen Osallistumista edeltää aina motivaatio. Jos itsellä ei ole näkemystä siitä, miten verkko lisää elämänlaatua tai helpottaa arkea, eihän sitä silloin koe tarpeelliseksi. Maija-Liisa Viherä mediaan. Jotta verkko olisi aidosti demokraattinen kanava, Viherän mukaan kansalaisten erilaisiin tarpeisiin ja käyttömahdollisuuksiin on kiinnitettävä nykyistä enemmän huomiota: tarvitaan esteettömyyttä sekä vanhusten itsenäistä suoriutumista edistäviä ratkaisuja. 74-vuotiaista vain kahdella prosentilla on verkkoyhteys. Koko väestöstä vasta noin 30 prosenttia on aktiivisia sosiaalisen median käyttäjiä, hän muistuttaa. Menneessä maailmassa jakelukanava oli sähköposti, tämän päivän vuorovaikutus tapahtuu sosiaalisessa mediassa. Christina Forsgård Ihmiseltä ihmiselle Konstaapelit Fobba, Mane ja Jutta ovat teknologia-alan viestintään erikoistuneen Netprofilen partnerin Christina Forsgårdin uusimmat Facebook-kaverit. Poliisi on Forsgårdin mielestä hyvä esimerkki toimijasta, joka tuli sosiaaliseen mediaan organisaatio edellä, ja havaitsi pian, ettei se riitä. Sosiaalinen media on ihmisten kohtauspaikka. Se on julkinen tila, johon ihmiset kokoontuvat tapaamaan toisiaan. Mikäli organisaatio haluaa mukaan virtuaalitorille, sen on lähetettävä paikalle omia ihmisiään. Forsgårdin mielestä parhaiten sosiaalisen median mahdollisuuksiin pääsee kiinni, kun lähtee mukaan yksityishenkilönä. Reippaasti vain luomaan profiilia ja tutkimaan, mitä kaikkea sieltä löytyy! Mutta sitten kun menet Facebookiin järjestösi edustajana, et enää olekaan yksityishenkilö, vaan oman asiasi ammattilainen ja organisaatiosi käyntikortti. Tiedä mitä teet Christina Forsgårdin mielestä sosiaaliseen mediaan ei voi suhtautua ollako vai eikö olla -asenteella. Kun työ on sisällön tuottamista ja jakelua, ihmisten aktivointia ja palveluiden tarjoamista, yhteiskunnallisen aktiivisuuden herättelyä ja asennekasvatusta, laajakaistan varrelta löytyviin yleisöihin ei voi suhtautua välinpitämättömästi. Menneessä maailmassa jakelukanava oli sähköposti, tämän päivän vuorovaikutus tapahtuu sosiaalisessa mediassa. Osan asioista hoidan Twitterissa, osan Facebookissa ja Qaikussa. Myös Linkedinia tarvitsen säännöllisesti. Nämä yhteisöt ovat kiinteä osa omaa työpäivääni. n Terveyden edistämisen keskus 15

16 Sosiaali- ja terveyssektori kokoontuu Innokylään Kuntaliitto, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL), Terveyden edistämisen keskus (Tekry) ja Sosiaali- ja terveysturvan keskusliitto (STKL) rakentavat yhdessä valtakunnallista verkkoyhteisöä. Teksti Paula Launonen Kuva Antero Aaltonen Verkkopalvelut Innokylä on sosiaali- ja terveysalan toimijoiden yhteinen, kaikille avoin yhteisö, joka tarjoaa työvälineitä oman ja yhteisen kehittämisen eteenpäin viemiseksi, lupaa kyläpäällikkö Hanna Maidell. Kuntaliitto nimitti Maidellin kyläpäälliköksi viime syksynä. Tämän vuoden aikana valmistuu virtuaalikylän ensimmäinen osio, Innokioski. Koko hankkeen on tarkoitus valmistua vuoteen 2013 mennessä. Tavoitteenamme on yhdessä Tekryn kanssa saattaa sosiaali- ja terveyssektorin kehittäjät yhteen vaihtamaan ajatuksia ja tietoja, kuvailee STKL:n kehitysjohtaja Juha Pantzar. Hyvät käytännöt hyötykäyttöön Pantzar vertaa Innokylää autokaupan portaaliin Autotalli.comiin ja kiinteistövälityksen Etuovi.comiin, joissa myyjät esittelevät tarjontaansa ja ostajat voivat vertailla tuotteita ja hintoja. Mukana ovat tasavertaisina kunnat, järjestöt, yritykset ja yksityiset kansalaiset. Innokylässä hankkeiden toteuttajat esittelevät tuloksia. Näin ratkaisujen ja ideoiden etsijät löytävät joko valmiita reseptejä tai suuntaviivoja omaan työhönsä. Vältytään siltä, että sama juttu keksitään usealla taholla toisistaan tietämättä yhtä aikaa. Näin saadaan hyvät käytännöt ja oivallukset laajaan hyötykäyttöön tehokkaasti, Pantzar linjaa. Esimerkiksi lastensuojelua uudistavan kunnan edustaja voi kysyä Innokylän tutorilta, miten avopalveluja voisi kehittää, mitä uusia malleja on viime Tässä maassa kehitetään paljon hyviä käytäntöjä, jotka leviävät huonosti. Innokylä avaa tämän pullonkaulan. vuosina kehitetty. Innokylä palvelee myös rahoittajia ja kansallisten ohjelmien laatijoita. Pysyvä rakenne Tässä maassa kehitetään paljon hyviä käytäntöjä, jotka leviävät huonosti. Innokylä avaa tämän pullonkaulan. Innokylästä löytyvät tulevaisuuden menestysinnovaatiot, lisää sosiaali- ja terveysministeriön ohjelmapäällikkö Juha Teperi. Innokylä toteuttaa osaltaan kansallista innovaatiostrategiaa. Esko Ahon johtamassa työryhmässä istui myös Teperi. Innokylää rahoittavat sosiaali- ja terveysministeriö, Tekes ja Raha-automaattiyhdistys. Tavanomaisista hankkeista Innokylä eroaa siinä, että se ei ole kertahanke. Lopputulos Innokylä on pysyvä rakenne. Innokylästä tulee osa palvelujen infrastruktuuria kuin vaikka asiakastietojärjestelmä tai osaamiskeskusverkosto, Teperi korostaa. n 16 Promo 61

17 Innokylä tarjoaa foorumin ja verkostot hyvien ideoiden ja käytäntöjen tunnistamiselle, arvioinnille, kehittämiselle ja jakamiselle. Tervetuloa mukaan Kylää rakentaa ja kehittää konsortio, jota Kuntaliitto koordinoi. Muita rakentajia ovat Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL), Terveyden edistämisen keskus (Tekry) ja Sosiaali- ja terveysturvan keskusliitto (STKL). Innokylä on avoin myös muille. Tervetulleiksi työhön toivotetaan kaikki alan kehittäjät; esimerkiksi sosiaalialan osaamiskeskukset, ammattikorkeakoulut sekä julkiset ja yksityiset palveluntuottajat. Kylässä on Innopankki ja Inno-opisto, jossa on Innokirjasto. Innoklinikalla eri toimijat voivat kehittää yhdessä uusia palvelumuotoja. Innotorilla järjestettävät Innomarkkinat esittelevät Innokylää ja sen palveluita sosiaali- ja terveysalan tapahtumissa. Innokylää rahoittavat sosiaalija terveysministeriö, Tekes ja Raha-automaattiyhdistys. Avoimesti yhdessä Innokylä tuo yhteen sosiaalija terveysalan uudistajat koko maasta. Fokuksessa on sosiaali- ja terveydenhuolto, mutta rohkaistaan myös sektorirajojen ylittämiseen, kuten vaikkapa kulttuuritoimeen. Rakentajat ja palvelujen käyttäjät voivat työskennellä yhdessä. Tarjoaa työkaluja ja verkostoja toiminnalliseen uudistumiseen, prosessien ja palvelujen parantamiseen. Edistää uusien toimintamallien ja ratkaisujen käyttöönottoa. Tuo esiin piilossa olevia ideoita ja ratkaisuja. Haravoi aktiivisesti tulevaisuuden menestystekijöitä. Kuulee kansalaisen arjen kokemuksia. Terveyden edistämisen keskus 17

Facebook koulutus. Kalle Rapi Etelä-Karjalan kylät ry http://kylat.ekarjala.fi

Facebook koulutus. Kalle Rapi Etelä-Karjalan kylät ry http://kylat.ekarjala.fi Facebook koulutus Kalle Rapi Etelä-Karjalan kylät ry http://kylat.ekarjala.fi Facebook, mikä se on? Facebook on Internetissä toimiva mainosrahoitteinen yhteisöpalvelu Sivusto tarjoaa käyttäjille mahdollisuuden

Lisätiedot

Sosiaalinen media Facebook, Twitter, Nimenhuuto

Sosiaalinen media Facebook, Twitter, Nimenhuuto Sosiaalinen media Facebook, Twitter, Nimenhuuto Jani Koivula, 21.11.2010 Kuka on se oikea? 23.11.2010 TULe urheiluseuraan liikkumaan 2 Ovatko sidosryhmänne sosiaalisessa mediassa? Oletteko te? Sosiaalisen

Lisätiedot

Nuoret sosiaalisessa mediassa. Case: IRC-Galleria

Nuoret sosiaalisessa mediassa. Case: IRC-Galleria Nuoret sosiaalisessa mediassa Case: IRC-Galleria Heini Varjonen 10.2.2010 Mikä IRC-Galleria on? Yhteisöpalvelu, jossa käyttäjät voivat keskustella, lisätä kuvia ja päiväkirjamerkintöjä, liittyä yhteisöihin

Lisätiedot

RAY:n avustusstrategia ja rahoitusmahdollisuudet

RAY:n avustusstrategia ja rahoitusmahdollisuudet RAY:n avustusstrategia ja rahoitusmahdollisuudet Museoista hyvinvointia ja terveyttä -ajankohtaisseminaari 28.3.2011 Sari Miettunen, tiimivastaava, RAY Lainsäädäntö Avustusten myöntämisestä on säädetty

Lisätiedot

Innokylä tutuksi. - Miten Innokylää voi hyödyntää tällä hetkellä ja tulevaisuudessa?

Innokylä tutuksi. - Miten Innokylää voi hyödyntää tällä hetkellä ja tulevaisuudessa? Innokylä tutuksi - Miten Innokylää voi hyödyntää tällä hetkellä ja tulevaisuudessa? Miksi Innokylää tarvitaan? Tietoa käytäntöjen arvioinnista ja vaikuttavuudesta ei ole saatavilla. Hyvinvointi- ja terveyspalvelujärjestelmän

Lisätiedot

Järjestökenttä väestön terveys- ja hyvinvointitietojen hyödyntäjänä

Järjestökenttä väestön terveys- ja hyvinvointitietojen hyödyntäjänä Järjestökenttä väestön terveys- ja hyvinvointitietojen hyödyntäjänä Terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen päivän esitys RAY-kiertueella Satakunnassa 25.2.2015 Janne Jalava, RAY, seurantapäällikkö, dosentti

Lisätiedot

Rakennetaan yhteistyönä KAIKILLE AVOIN INNOVAATIO- YHTEISÖ

Rakennetaan yhteistyönä KAIKILLE AVOIN INNOVAATIO- YHTEISÖ Rakennetaan yhteistyönä KAIKILLE AVOIN INNOVAATIO- YHTEISÖ 1 Innopajan sisältö 1. Keskustelupaneeli: Mitä tehtiin Oulussa ja Haukiputaalla? Uuden toimintamallin käyttöönoton ja vakiinnuttamisen kysymyksiä

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Aivovammaliitto ry Sosiaalinen media Pia Warvas ja Asta Hietanen Lokakuu 2015

Aivovammaliitto ry Sosiaalinen media Pia Warvas ja Asta Hietanen Lokakuu 2015 Aivovammaliitto ry Sosiaalinen media Pia Warvas ja Asta Hietanen Lokakuu 2015 Sisältö Sosiaalinen media järjestöissä Twitter Blogit Instagram Lähteet: Sosiaalinen media koulutus Oulussa 2.9.2015 sekä oma

Lisätiedot

Mikä on hyvä käytäntö, miten sen tunnistaa ja miten se on hyödynnettävissä

Mikä on hyvä käytäntö, miten sen tunnistaa ja miten se on hyödynnettävissä Mikä on hyvä käytäntö, miten sen tunnistaa ja miten se on hyödynnettävissä Satu Korhonen erikoissuunnittelija, THL / MEKA 19.5.2010 TEM työpaja / Korhonen 1 Best practice traditio ja avoin innovaatio Hyvän

Lisätiedot

Aikuisliikuntaverkoston ja Harrastaminen seuroissa teemaryhmän tapaaminen 12.3.2015. Liikkujan polku -verkosto

Aikuisliikuntaverkoston ja Harrastaminen seuroissa teemaryhmän tapaaminen 12.3.2015. Liikkujan polku -verkosto Aikuisliikuntaverkoston ja Harrastaminen seuroissa teemaryhmän tapaaminen 12.3.2015 Liikkujan polku -verkosto Iltapäivän ohjelma o Esittelyt ja alkulämmittelyt o Katsaus ajankohtaisiin asioihin o Vuoden

Lisätiedot

RAY:n avustustoiminnan tulevaisuuden näkymistä

RAY:n avustustoiminnan tulevaisuuden näkymistä RAY:n avustustoiminnan tulevaisuuden näkymistä osastopäällikkö Mika Pyykkö Lihastautien kehittyvä tutkimus ja hoito -konferenssi 16. 17.11.2011 Tampere Mika Pyykkö, 17.11.2011 1 Mika Pyykkö, 17.11.2011

Lisätiedot

Tavoitteena on luoda mahdollisimman hyvät yhteiskunnalliset edellytykset ja olosuhteet vapaaehtoistoiminnalle.

Tavoitteena on luoda mahdollisimman hyvät yhteiskunnalliset edellytykset ja olosuhteet vapaaehtoistoiminnalle. ntästrategia Vuosikokous 25.11.2014 Kansalaisareenan viestintästrategia tukee järjestöstrategiaa. Toiminnan osa-alueet on käsitelty viestintästrategiassa erikseen. Osa-alueisiin panostetaan toimintasuunnitelman

Lisätiedot

MIELEN HYVINVOINNIN TUKEMINEN JA EHKÄISEVÄ PÄIHDETYÖ NUORISOALALLA - RAJAPINNOILLA. 24.9.2014 Ehkäisevän työn päivät, Lahti

MIELEN HYVINVOINNIN TUKEMINEN JA EHKÄISEVÄ PÄIHDETYÖ NUORISOALALLA - RAJAPINNOILLA. 24.9.2014 Ehkäisevän työn päivät, Lahti MIELEN HYVINVOINNIN TUKEMINEN JA EHKÄISEVÄ PÄIHDETYÖ NUORISOALALLA - RAJAPINNOILLA 24.9.2014 Ehkäisevän työn päivät, Lahti Preventiimi pähkinänkuoressa OKM:n rahoittama, Humakin hallinnoima, yksi valtakunnallisista

Lisätiedot

Nuorten tukeminen netissä

Nuorten tukeminen netissä Nuorten tukeminen netissä MIELI 2010 KUOPIO Marika Ketola E-mielenterveyshanke Nuorten tukeminen verkossa Nuoria voi tukea verkossa Hakeutumalla nuorten suosimiin verkkopalveluihin, kuten sosiaalisiin

Lisätiedot

Sosiaalinen media työnhaussa

Sosiaalinen media työnhaussa Sosiaalinen media työnhaussa Sosiaalisen rekrytoinnin kanavat Englantilaisen yrityksen Provide vuonna 2012 luoma sosiaalisen rekrytoinnin kompassi (inhunt.fi) Some sopii kaikille ei vain viestintä- ja

Lisätiedot

Terveyden edistämisen johtaminen sairaalassa

Terveyden edistämisen johtaminen sairaalassa Annukka Pukkila Terveyden edistämisen johtaminen sairaalassa - Työvälineitä hoitotyön johtajille Hankkeen tausta Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin hallinnoiman Terveyttä ja hyvinvointia hoitotyön johtamisella

Lisätiedot

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Petri Kallio Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Asiantuntijaryhmän jäsen Petra Tiihonen Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Henkilökohtainen avustajatoiminta Syyskuu 2014

Lisätiedot

VAnkasti verkossa! VAnkasti verkossa! VAnkasti verkossa! VAnkasti verkossa!

VAnkasti verkossa! VAnkasti verkossa! VAnkasti verkossa! VAnkasti verkossa! Löydät Internetistä kotibilekuvia, joissa esiinnyt. Mitä ajattelet kuvista? 1) SIISTII! 2) EVVK 3) En pidä siitä, että kuviani laitetaan nettiin ilman lupaani Internetiin laitettua kuvaa tai aineistoa

Lisätiedot

Sosiaalinen media tuli työpaikalle - kenen säännöillä toimitaan? Copyright 2010 H&K and MPS

Sosiaalinen media tuli työpaikalle - kenen säännöillä toimitaan? Copyright 2010 H&K and MPS Sosiaalinen media tuli työpaikalle - kenen säännöillä toimitaan? Copyright 2010 H&K and MPS Lähtökohta tutkimukselle Halusimme vastauksia mm. seuraaviin kysymyksiin: Millaisia viestinnällisiä haasteita

Lisätiedot

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Neuvolan perhetyön asiakkaan ääni: Positiivinen raskaustesti 2.10.2003 Miten tähän on tultu? Valtioneuvoston

Lisätiedot

Liitekuviot. Tietoteknologian käyttö ja käyttämättömyyden syyt 75 89-vuotiailla Kooste kyselytutkimuksesta. www.ikateknologia.fi

Liitekuviot. Tietoteknologian käyttö ja käyttämättömyyden syyt 75 89-vuotiailla Kooste kyselytutkimuksesta. www.ikateknologia.fi www.ikateknologia.fi Liitekuviot Tietoteknologian käyttö ja käyttämättömyyden syyt 9-vuotiailla Kooste kyselytutkimuksesta Nordlund, Marika; Stenberg, Lea; Lempola, Hanna-Mari. KÄKÄTE-projekti (Käyttäjälle

Lisätiedot

Kunta-alan tutkijoiden läsnäolo sosiaalisessa mediassa

Kunta-alan tutkijoiden läsnäolo sosiaalisessa mediassa Riikka Laaninen 8.1.015 Kunta-alan tutkijoiden läsnäolo sosiaalisessa mediassa Sisällys 1. Tutkimuksen esittely.... Tutkimukseen vastanneet.... Somen nykyinen käyttö.... Miten tutkijat käyttävät somea

Lisätiedot

Arkeen Voimaa (CDSMP) - Ryhmästä tukea pitkäaikaissairauden oireiden hallintaan ja arjen sujuvuuteen

Arkeen Voimaa (CDSMP) - Ryhmästä tukea pitkäaikaissairauden oireiden hallintaan ja arjen sujuvuuteen Arkeen Voimaa (CDSMP) - Ryhmästä tukea pitkäaikaissairauden oireiden hallintaan ja arjen sujuvuuteen Arkeen Voimaa toiminta Kuntaliiton strategiassa Arkeen Voimaa -toiminta toteuttaa Kuntaliiton strategiatavoitetta

Lisätiedot

Tarjolla Yksi elämä. - terveystietoa, materiaaleja ja koulutusta yhdestä osoitteesta. Kuntamarkkinat 12.9.2013 Marjut Niemistö

Tarjolla Yksi elämä. - terveystietoa, materiaaleja ja koulutusta yhdestä osoitteesta. Kuntamarkkinat 12.9.2013 Marjut Niemistö Tarjolla Yksi elämä - terveystietoa, materiaaleja ja koulutusta yhdestä osoitteesta Kuntamarkkinat 12.9.2013 Marjut Niemistö Yksi elämä Lupaa täyttä elämää kaikille Yksi elämä pähkinänkuoressa Aivoliiton,

Lisätiedot

mahdollisuuksia paikallisyhdistyksille Suomen omaishoitajien verkosto 26.10.2011

mahdollisuuksia paikallisyhdistyksille Suomen omaishoitajien verkosto 26.10.2011 Sosiaalinen media mahdollisuuksia paikallisyhdistyksille Suomen omaishoitajien verkosto 26.10.2011 1 Sosiaalisen median määrittely Sosiaalinen media on tietoverkkoja ja tietotekniikkaa hyödyntävä viestinnän

Lisätiedot

Sosiaalinen media ja moniammatillisuus nuorille suunnatussa työssä

Sosiaalinen media ja moniammatillisuus nuorille suunnatussa työssä Sosiaalinen media ja moniammatillisuus nuorille suunnatussa työssä ArctiChildren InNet -seminaari, Rovaniemi 25.1.2012 projektisuunnittelija Anna-Laura Marjeta, Verke projektisuunnittelija Heikki Lauha,

Lisätiedot

MIELENTERVEYS ON ELÄMÄNTAITOA

MIELENTERVEYS ON ELÄMÄNTAITOA MIELENTERVEYS ON ELÄMÄNTAITOA turvaverkon varmistaminen mielen- terveystaitojen oppiminen yhteisöllisen oppilaitoskulttuurin rakentaminen HYVINVOIVA OPPILAITOS voimavarojen tunnistaminen ja vahvistaminen

Lisätiedot

Yhteisöllisen toimintatavan jalkauttaminen!

Yhteisöllisen toimintatavan jalkauttaminen! Yhteisöllisen toimintatavan jalkauttaminen! Käyttöönoton vaiheet Yrityksen liiketoimintatavoitteet Yhteisöllisen toimintatavan käyttöalueet Työkalut Hyödyt yritykselle Hyödyt ryhmälle Hyödyt itselle Miten

Lisätiedot

CASE LASTEN JA NUORTEN ERITYISOHJAAJAN AMMATTITUTKINTO. Oulun Aikuiskoulutuskeskus Oy Paula Helakari ja Marja Keväjärvi 10.2.2015

CASE LASTEN JA NUORTEN ERITYISOHJAAJAN AMMATTITUTKINTO. Oulun Aikuiskoulutuskeskus Oy Paula Helakari ja Marja Keväjärvi 10.2.2015 CASE LASTEN JA NUORTEN ERITYISOHJAAJAN AMMATTITUTKINTO Oulun Aikuiskoulutuskeskus Oy Paula Helakari ja Marja Keväjärvi 10.2.2015 KOULUTTAJAN MERKITYS Tiedän omaavani taidot, joita ohjaamiseen tarvitaan

Lisätiedot

Urheiluseuran viestintä 18.2.2015

Urheiluseuran viestintä 18.2.2015 Urheiluseuran viestintä 18.2.2015 Sisältö Seuraviestintä (sisäinen viestintä) Mediaviestintä Kriisiviestintä Seuraviestintä sisäinen viestintä Seuraviestintä (sisäinen viestintä) Hyvä sisäinen viestintä

Lisätiedot

Hyvinvointi- ja terveysalan ASIANTUNTIJA

Hyvinvointi- ja terveysalan ASIANTUNTIJA Hyvinvointi- ja terveysalan ASIANTUNTIJA Tiedosta TERVEYTTÄ JA HYVINVOINTIA Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) on kansallinen asiantuntijalaitos, joka tarjoaa luotettavaa tietoa terveys- ja hyvinvointialan

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2015

TOIMINTASUUNNITELMA 2015 TOIMINTASUUNNITELMA 2015 Me Itse ry Toimintasuunnitelma 2015 Me Itse ry edistää jäsentensä yhdenvertaisuutta yhteiskunnassa. Teemme toimintaamme tunnetuksi, jotta kehitysvammaiset henkilöt tunnistettaisiin

Lisätiedot

Nuorten palveluohjaus Facebookissa

Nuorten palveluohjaus Facebookissa Nuorten palveluohjaus Facebookissa Kokemuksia sosiaalisen median hyödyntämisestä nuorten palveluohjauksessa 1.5.11. 21.11.2013 Saila Lähteenmäki / MOPOTuning hanke 21.11.2013 https://www.facebook.com/nuortenpalveluohjaaja.sailalahteenmaki

Lisätiedot

LinkedIn MIKÄ SE ON? MITEN JA MIKSI SITÄ KÄYTETÄÄN? Materiaalit osoitteessa: www.liiketoiminta.info/linkedin

LinkedIn MIKÄ SE ON? MITEN JA MIKSI SITÄ KÄYTETÄÄN? Materiaalit osoitteessa: www.liiketoiminta.info/linkedin SIVU 1 LinkedIn MIKÄ SE ON? MITEN JA MIKSI SITÄ KÄYTETÄÄN? Materiaalit osoitteessa: www.liiketoiminta.info/linkedin Sähköinen Liiketoiminta Suomi Oy SIVU 2 Päivän ohjelma Mikä on LinkedIn palvelu? Ketkä

Lisätiedot

PÄÄMINISTERIN PARHAAT KÄYTÄNNÖT KILPAILU

PÄÄMINISTERIN PARHAAT KÄYTÄNNÖT KILPAILU KILPAILUOHJE 10.1.2006 PÄÄMINISTERIN PARHAAT KÄYTÄNNÖT KILPAILU Koko kansan tietoyhteiskunta ja pääministerin parhaat käytännöt - palkinto Hallituksen tietoyhteiskuntaohjelman tavoitteena on koko kansan

Lisätiedot

Miten tukea lasta vanhempien erossa

Miten tukea lasta vanhempien erossa Miten tukea lasta vanhempien erossa Kokemuksia eroperheiden kanssa työskentelystä erityisesti lapsen näkökulma huomioiden. Työmenetelminä mm. vertaisryhmät ja asiakastapaamiset. Eroperheen kahden kodin

Lisätiedot

Tietoyhteiskunta muuttuu muuttuuko mikään?

Tietoyhteiskunta muuttuu muuttuuko mikään? Tietoyhteiskunta muuttuu muuttuuko mikään? Educa 27.1.2012 Hannu Laukkanen 1 Aiheitamme tänään Tieto ja viestintätekniikka - TVT- koulussa ja opetuksessa Sosiaalinen media mahdollisuuksien media Tekijänoikeudet

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

Tulevaisuuden tärkeät asiat STM:n näkökulma. Joensuu 16.-17.2.2011 Merja Söderholm, STM

Tulevaisuuden tärkeät asiat STM:n näkökulma. Joensuu 16.-17.2.2011 Merja Söderholm, STM Tulevaisuuden tärkeät asiat STM:n näkökulma Joensuu 16.-17.2.2011 Merja Söderholm, STM Sosiaalisesti kestävä Suomi 2020 - Sosiaali- ja terveyspolitiikan strategia 1. Hyvinvoinnille vahva perusta Terveys

Lisätiedot

MITEN SELVIÄT DIGIAJASSA?

MITEN SELVIÄT DIGIAJASSA? (Päivitetty 10.8.2015) MITEN SELVIÄT DIGIAJASSA? KEHITY JA OTA HYÖTY IRTI! MITEN SELVIÄT DIGIAJASSA? KEHITY JA OTA HYÖTY IRTI! Digitaalisuus tuo mahdollisuuksia, joita emme ole ennen nähneet tai edes kuvitelleet.

Lisätiedot

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto 2016-2020 Iholiiton Kevätpäivät 19.3.2016 Tampere Ajattelulle annettava aikaa - strategia ei synny sattumalta, vaan riittävän vuorovaikutuksen tuloksena Miten

Lisätiedot

Purot.net Wiki. Tutkielma. Paavo Räisänen. Centria Ammattikorkeakoulu 24.10.2012

Purot.net Wiki. Tutkielma. Paavo Räisänen. Centria Ammattikorkeakoulu 24.10.2012 Purot.net Wiki Tutkielma Paavo Räisänen Centria Ammattikorkeakoulu 24.10.2012 Sisällysluettelo 1: Esittely 2: Perustaminen 3: Uuden sivun luonti 4: Kuvien lisääminen 5: Linkin lisääminen 6: Lopuksi 1:

Lisätiedot

Liikkuva koululainen investointi kansalliseen hyvinvointiin?

Liikkuva koululainen investointi kansalliseen hyvinvointiin? Pekka Puska Pääjohtaja THL Liikkuva koululainen investointi kansalliseen hyvinvointiin? FTS - Tiedotustilaisuus 17.3.2011 THL suojelee ja edistää suomalaisten terveyttä ja hyvinvointia Kansanterveys suomessa

Lisätiedot

Saa mitä haluat -valmennus

Saa mitä haluat -valmennus Saa mitä haluat -valmennus Valmennuksen jälkeen Huom! Katso ensin harjoituksiin liittyvä video ja tee sitten vasta tämän materiaalin tehtävät. Varaa tähän aikaa itsellesi vähintään puoli tuntia. Suosittelen

Lisätiedot

NUORTEN KOHTAAMINEN VERKOSSA - TERVEYDENHOITAJANA SOSIAALISESSA MEDIASSA. Helsingin kaupungin terveyskeskus

NUORTEN KOHTAAMINEN VERKOSSA - TERVEYDENHOITAJANA SOSIAALISESSA MEDIASSA. Helsingin kaupungin terveyskeskus NUORTEN KOHTAAMINEN VERKOSSA - TERVEYDENHOITAJANA SOSIAALISESSA MEDIASSA ArctiChildren InNet-seminaari 24.1.2012 Rovaniemi Pia Tuovinen, Verkkoterkkari-hanke, Helsingin kaupungin terveyskeskus Taustaa

Lisätiedot

SISÄLTÖ TOMI ORAVASAARI 2011

SISÄLTÖ TOMI ORAVASAARI 2011 SISÄLTÖ Vapaaehtoistoiminnan määritelmä Vapaaehtoistoiminta Suomessa Vapaaehtoistoiminnan merkitys RAY:n rahoittamissa järjestöissä Vapaaehtoistoiminnan trendit Vapaaehtoistoiminnan vahvuudet ja heikkoudet,

Lisätiedot

Ratkaisuja omissa organisaatioissa muutoksiin tieto-, neuvonta- ja ohjausjärjestelyihin

Ratkaisuja omissa organisaatioissa muutoksiin tieto-, neuvonta- ja ohjausjärjestelyihin Ratkaisuja omissa organisaatioissa muutoksiin tieto-, neuvonta- ja ohjausjärjestelyihin ELO-tavoitteiden saavuttamiseksi Digitaaliset palvelut ja kopase.fi Etelä- Savossa lyhyt tilannekuva Marjaana Kivelä,

Lisätiedot

OPAS TUTORTUNTIEN PITÄMISEEN

OPAS TUTORTUNTIEN PITÄMISEEN OPAS TUTORTUNTIEN PITÄMISEEN Opiskelijakunta Lamko 2014 SISÄLTÖ JOHDANTO... 2 Tutortuntien suunnittelu... 2 Tutortuntien sisältö... 3 Jokaisella kerralla:... 3 Ensimmäiset tutortunnit... 3 Teemat... 3

Lisätiedot

SUOMEN MONIKKOPERHEET RY:N TIEDOTUKSET 5/2012, JULKISET TIEDOTUKSET

SUOMEN MONIKKOPERHEET RY:N TIEDOTUKSET 5/2012, JULKISET TIEDOTUKSET SUOMEN MONIKKOPERHEET RY:N TIEDOTUKSET 5/2012, JULKISET TIEDOTUKSET SUOMEN MONIKKOPERHEET RY:N TIEDOTUKSIA SUOMEN MONIKKOPERHEET RY:N YHTEYSTIEDOT Suomen Monikkoperheet ry, Ilmarisenkatu 17 A, 40100 Jyväskylä

Lisätiedot

Miten hyödyntää sosiaalista mediaa tehokkaasti

Miten hyödyntää sosiaalista mediaa tehokkaasti Tiedepuisto // Sähäkkä-hanke Miten hyödyntää sosiaalista mediaa tehokkaasti mainonta markkinointi rekrytointi Santeri Lanér, VTM Tietotekniikan ammattilainen vuodesta 1996 Yrittäjänä ja konsulttina vuodesta

Lisätiedot

Kari Vuorinen Ajankohtaista ehkäisevästä päihdetyöstä: Uusi EHYT-järjestö

Kari Vuorinen Ajankohtaista ehkäisevästä päihdetyöstä: Uusi EHYT-järjestö Kari Vuorinen Ajankohtaista ehkäisevästä päihdetyöstä: Uusi EHYT-järjestö Ehkäisevän päihdetyön järjestöjen yhdistymishanke Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry PTS Göteborg 3.9.2011 tekee terveyttä edistävää ehkäisevää

Lisätiedot

Rakennettu ympäristö sosiaalisessa mediassa

Rakennettu ympäristö sosiaalisessa mediassa Rakennettu ympäristö sosiaalisessa mediassa Verkkokyselyn tulosyhteenveto RYM Oy 2013 Sosiaalisen median ammatillinen hyötykäyttö vielä vähäistä Neljä viidestä rakennetun ympäristön kehityksestä kiinnostuneesta

Lisätiedot

MILLAINEN VÄKI TÄÄLLÄ TÄNÄÄN PAIKALLA?

MILLAINEN VÄKI TÄÄLLÄ TÄNÄÄN PAIKALLA? MIKÄ NUORTA AUTTAA? MILLAINEN VÄKI TÄÄLLÄ TÄNÄÄN PAIKALLA? KUN ITSE OLIN NUORI? KUINKA MONI KÄYNYT ITSE TERAPIASSA TAI SAANUT APUA? Innostunut, olen mukana kaikessa ikä Teen työni hyvin, ei muuta Oven

Lisätiedot

Sosiaalinen media vetovoimaisuuden edistäjänä

Sosiaalinen media vetovoimaisuuden edistäjänä Sosiaalinen media vetovoimaisuuden edistäjänä Ville Lehtovirta Aleksin Kaiku Oy 15.11.2012 Paula, taloustoimittaja Anita, asiakas Matti, myyntipäällikkö Teppo, työnhakija Viestintä www.aleksinkaiku.fi

Lisätiedot

Karjalan XII lääketiedepäivät 13.6. 14.6.2012

Karjalan XII lääketiedepäivät 13.6. 14.6.2012 Karjalan XII lääketiedepäivät 13.6. 14.6.2012 Perusterveydenhuollon kehittämisen haasteet ja mahdollisuudet/challenges and possibilities in developing primary health care Prof. Raimo Kettunen Raimo Kettunen

Lisätiedot

Aktiivinen ikääntyminen ja sukupolvien välinen solidaarisuus EU:n 2012 teemavuosi. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Aktiivinen ikääntyminen ja sukupolvien välinen solidaarisuus EU:n 2012 teemavuosi. Työterveyslaitos www.ttl.fi Aktiivinen ikääntyminen ja sukupolvien välinen solidaarisuus EU:n 2012 teemavuosi Tavoitteet: Edistää kaikkien ihmisten elinvoimaa ja arvokkuutta Lisätä ymmärrystä aktiivisen ikääntymisen ja sukupolvien

Lisätiedot

Yhteistyöllä hyvinvointia ja terveyttä - yhteisöllisyydestä Voimaa

Yhteistyöllä hyvinvointia ja terveyttä - yhteisöllisyydestä Voimaa Yhteistyöllä hyvinvointia ja terveyttä - yhteisöllisyydestä Voimaa Terveydenhuoltoneuvos Annikki Lämsä Terveyspointin toiminnan perusta Oulunsalon kunnan hyvinvointi ja terveyden edistämisstrategiat Seurakunnan

Lisätiedot

Uusi osaaja-verkostolle suunnattu täydennyskoulutus

Uusi osaaja-verkostolle suunnattu täydennyskoulutus Uusi osaaja-verkostolle suunnattu täydennyskoulutus InnoOmnia tarjoaa vuonna 2011 seuraavat koulutuskokonaisuudet uusi osaajaverkostolle opetushallituksen rahoittamana maksuttomana täydennyskoulutuksena.

Lisätiedot

Miten SOSTE palvelee liittoa ja yhdistyksiä

Miten SOSTE palvelee liittoa ja yhdistyksiä Miten SOSTE palvelee liittoa ja yhdistyksiä Omaishoitajat ja läheiset liitto ry:n neuvottelupäivät Vantaa 29.8.2013 Janne Juvakka Janne Juvakka 1 SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry Valtakunnallinen sosiaali-

Lisätiedot

Vakuuta vastapuoli Vinkkejä oman työn esittelemiseen ja markkinointiin

Vakuuta vastapuoli Vinkkejä oman työn esittelemiseen ja markkinointiin Vakuuta vastapuoli Vinkkejä oman työn esittelemiseen ja markkinointiin Heljä Franssila Kulttuuriyrittäjyysluento: Kuvataiteilijat ja tuottajat kohtaavat. 27.10.2014 Frame vahvistaa suomalaisen nykytaiteen

Lisätiedot

NUORILLE SUUNNATUN VERKKOTYÖN FOORUMI. Varjomaailman seminaari 12.5.2008

NUORILLE SUUNNATUN VERKKOTYÖN FOORUMI. Varjomaailman seminaari 12.5.2008 NUORILLE SUUNNATUN VERKKOTYÖN FOORUMI Varjomaailman seminaari 12.5.2008 Toiminnan tausta EOPH:n virtuaalisessa Habbo - Hubussa on vuodesta 2002 toiminut ns. taustaryhmä, jossa on pohdittu toiminnan sisältöä.

Lisätiedot

11/10/2011 Satu Tallgren Arja Puska. Vanhempien innostaminen ehkäisevään päihdetyöhön

11/10/2011 Satu Tallgren Arja Puska. Vanhempien innostaminen ehkäisevään päihdetyöhön 11/10/2011 Satu Tallgren Arja Puska Vanhempien innostaminen ehkäisevään päihdetyöhön Sisältö Yhteisöllisyydestä ja sen muutoksesta Vanhemmat päihdekasvattajina Käytännön esimerkkejä Päihde- ja mielenterveyspäivät

Lisätiedot

RAY:n avustusmahdollisuudet työllistymisen edistämisessä

RAY:n avustusmahdollisuudet työllistymisen edistämisessä RAY:n avustusmahdollisuudet työllistymisen edistämisessä Muutos 26! Projektien rahoituskanavat ja välityömarkkinat 2014 28.1.2014 Pori 27.1.2014 1 Esityksen rakenne RAY kansalaisjärjestötoiminnan mahdollistajana

Lisätiedot

LinkedIn MIKÄ SE ON? MITEN JA MIKSI SITÄ KÄYTETÄÄN? Materiaalit osoitteessa: www.liiketoiminta.info/linkedin

LinkedIn MIKÄ SE ON? MITEN JA MIKSI SITÄ KÄYTETÄÄN? Materiaalit osoitteessa: www.liiketoiminta.info/linkedin SIVU 1 LinkedIn MIKÄ SE ON? MITEN JA MIKSI SITÄ KÄYTETÄÄN? Materiaalit osoitteessa: www.liiketoiminta.info/linkedin SIVU 2 Päivän ohjelma Mikä on LinkedIn palvelu? Ketkä palvelua käyttävät? Miten palvelu

Lisätiedot

NUORET JA VERKKOVAIKUTTAMINEN UHKA VAI MAHDOLLISUUS JÄRJESTÖTOIMINNALLE?

NUORET JA VERKKOVAIKUTTAMINEN UHKA VAI MAHDOLLISUUS JÄRJESTÖTOIMINNALLE? NUORET JA VERKKOVAIKUTTAMINEN UHKA VAI MAHDOLLISUUS JÄRJESTÖTOIMINNALLE? Anne Ilvonen innovointipäällikkö, OK-opintokeskus 1 ESITYKSEN RAKENNE 1. Järjestöt lähidemokratian tukena -hanke 2. Nuoret ja verkko(vaikuttaminen)

Lisätiedot

PUSKARADIO. toimii verkossa. - tutkittua tietoa suosittelusta

PUSKARADIO. toimii verkossa. - tutkittua tietoa suosittelusta PUSKARADIO toimii verkossa - tutkittua tietoa suosittelusta Näin pääset alkuun: 1 2 3 +1 PALVELE ASIAKKAITASI suosittelemisen arvoisesti PYYDÄ ASIAKKAITASI KERTOMAAN saamastaan palvelusta hyväksi havaittuun

Lisätiedot

Kotitapaturmien ehkäisykampanja 2013

Kotitapaturmien ehkäisykampanja 2013 Kotitapaturmien ehkäisykampanja 2013 Kaarina Tamminiemi, Erityisasiantuntija, kampanjan puheenjohtaja SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry Esityksen sisältö Faktaa ja taustaa Kampanjasta yleistä Toiminta

Lisätiedot

Erikoiskirjastojen kansallinen käyttäjäkysely 2013

Erikoiskirjastojen kansallinen käyttäjäkysely 2013 Erikoiskirjastojen kansallinen käyttäjäkysely 2013 Hyvä asiakkaamme! Pyydämme sinua vastaamaan kirjastopalveluita koskevaan asiakaskyselyyn. Kyselyn tuloksia käytetään kirjastopalveluiden arvioinnissa

Lisätiedot

Sosiaalinen Media organisaation kommunikoinnissa. Jukka Ruponen, IT Arkkitehti, Innovaattori

Sosiaalinen Media organisaation kommunikoinnissa. Jukka Ruponen, IT Arkkitehti, Innovaattori Sosiaalinen Media organisaation kommunikoinnissa Jukka Ruponen, IT Arkkitehti, Innovaattori Hiljaista tietoa syntyy kun yhteisöllistä keskustelua ja tiedonvaihtoa ei tapahdu vaan kommunikointi rajoittuu

Lisätiedot

SOSIAALISEN MEDIAN TYÖKALUPAKKI

SOSIAALISEN MEDIAN TYÖKALUPAKKI SOSIAALISEN MEDIAN TYÖKALUPAKKI TYÖKALUPAKKI eli sosiaalisen median pikaopas nenäilijälle Nenätapahtuman tueksi. Näiden ohjeiden avulla tempaiset verkostosi mukaan sosiaalisessa mediassa. MISTÄ LIIKKEELLE?

Lisätiedot

Erityisliikunnan muuttuvat käsitteet ja käytännöt

Erityisliikunnan muuttuvat käsitteet ja käytännöt Erityisliikunnan muuttuvat käsitteet ja käytännöt Pauli Rintala Erityisliikunnan professori Jyväskylän yliopisto Liikuntakasvatuksen laitos ERITYISLIIKUNNAN HISTORIA Ennen v. 1900: Lääketieteellinen voimistelu

Lisätiedot

Yleisten kirjastojen kansallinen käyttäjäkysely 2013

Yleisten kirjastojen kansallinen käyttäjäkysely 2013 Yleisten kirjastojen kansallinen käyttäjäkysely 2013 Hyvä asiakkaamme! Pyydämme sinua vastaamaan kirjastopalveluita koskevaan asiakaskyselyyn. Kyselyn tuloksia käytetään kirjastopalveluiden arvioinnissa

Lisätiedot

Koulun tietoyhteiskuntakehittäminen korvaavatko sähköiset oppimateriaalit painetut

Koulun tietoyhteiskuntakehittäminen korvaavatko sähköiset oppimateriaalit painetut Koulun tietoyhteiskuntakehittäminen korvaavatko sähköiset oppimateriaalit painetut 29.1.2011 Teuvo Sankila Teuvo Sankila Oppimateriaalikustantamisen ammattilainen, pedagogi, tietokirjailija Korvaavatko

Lisätiedot

Järjestöjen rooli hyvinvoinnin toimijoina

Järjestöjen rooli hyvinvoinnin toimijoina Järjestöjen rooli hyvinvoinnin toimijoina Lauri Korkeaoja Hallituksen puheenjohtaja Teemat 1) Järjestöt Suomessa 2) Sosiaali ja terveyssektorin erityispiirteitä suomalaisessa yhteiskunnassa 3) Sote järjestöt

Lisätiedot

VOIKO KIRJASTON JA TIETOPALVELUN VAIKUTUS NÄKYÄ PAREMMIN ORGANISAATION ARJESSA?

VOIKO KIRJASTON JA TIETOPALVELUN VAIKUTUS NÄKYÄ PAREMMIN ORGANISAATION ARJESSA? VOIKO KIRJASTON JA TIETOPALVELUN VAIKUTUS NÄKYÄ PAREMMIN ORGANISAATION ARJESSA? YKN Viestinnänsuunnittelija, Kirjastot.fi Kuka? Viestinnänsuunnittelija Kirjastot.fi Kirjastojen välistä viestintää, kirjastoille

Lisätiedot

SUKUPUOLI % Nainen 50 Mies 50

SUKUPUOLI % Nainen 50 Mies 50 SUKUPUOLI % Nainen 50 Mies 50 IKÄ % 18 24 9 25-34 35-44 26 45-54 30 55-60 13 Yli 60 7 ASEMA % Työntekijä 23 Alempi toimihenkilö 13 Ylempi toimihenkilö 31 Johtava asema 6 Opiskelija 9 Perhe-/opinto-/vuorotteluvapaalla

Lisätiedot

Hanna Mäkiaho CEO. Susanna Sillanpää Director of Customer Relations and Sales. Sarita Taipale Director of Development

Hanna Mäkiaho CEO. Susanna Sillanpää Director of Customer Relations and Sales. Sarita Taipale Director of Development Family Support House Oy 0 Mobiilipohjaisia sovelluksia perheiden tukemiseen 0 Työvälineitä ammattilaisille 0 Pelejä perheille 0 Vuorovaikutuksen vahvistaminen 0 Vanhemmuuden tukeminen 0 Ennaltaehkäisevä

Lisätiedot

Matkailutoimialan aamu. 1.4.2009 Design Hill, Halikko Riikka Niemelä

Matkailutoimialan aamu. 1.4.2009 Design Hill, Halikko Riikka Niemelä Matkailutoimialan aamu 1.4.2009 Design Hill, Halikko Riikka Niemelä Asiakaskäyttäytyminen internetissä asiakkaan tietotarpeet ja ostopäätökseen vaikuttavat tekijät Internet on noussut vallitsevaksi viestintävälineeksi.

Lisätiedot

Ryhmäilmiö: yhteisöllisyyden teoria. ja käytäntö

Ryhmäilmiö: yhteisöllisyyden teoria. ja käytäntö Ryhmäilmiö: yhteisöllisyyden teoria Mikä? Miksi? Miten kehitetty? Miten otettu vastaan? Mitä seuraavaksi? ja käytäntö Ryhmäilmiö pähkinänkuoressa Yksinkertainen työkalupakki nuorten ryhmien ohjaamiseen

Lisätiedot

Kansalaistoiminta arjen pienistä teoista maailman muuttamiseen! Erityisasiantuntija Riitta Kittilä, SOSTE Suomen Setlementtiliitto 29.9.

Kansalaistoiminta arjen pienistä teoista maailman muuttamiseen! Erityisasiantuntija Riitta Kittilä, SOSTE Suomen Setlementtiliitto 29.9. Kansalaistoiminta arjen pienistä teoista maailman muuttamiseen! Erityisasiantuntija Riitta Kittilä, SOSTE Suomen Setlementtiliitto 29.9.2014 Maailmalle olet vain joku, mutta jollekin voit olla koko maailma.

Lisätiedot

Iin kuntaviestintäkyselyn tulokset

Iin kuntaviestintäkyselyn tulokset Iin kuntaviestintäkyselyn tulokset 21.10.-11.11.2014 208 vastausta 66% vastaajista 41-65 v. Vastaajista 69 % kuntalaisia (sis. luottamushenkilöt) Muut: Oulunkaaren työntekijä 3. Kuinka usein käytät seuraavia

Lisätiedot

Terveyden edistämisen kuntakokous muistio

Terveyden edistämisen kuntakokous muistio Terveyden edistämisen kuntakokous muistio Kemi 22.3.2010 1.Terveyden edistämisen rakenteet ja päätöksenteko: Kaupunkistrategia jäsentää myös terveyden edistämiseen liittyvää toimintaa. Strategisista päämääristä

Lisätiedot

Sosiaalinen media = yhteisöllinen media

Sosiaalinen media = yhteisöllinen media 2.3.2011 1 Sosiaalinen media = yhteisöllinen media Sosiaalinen media tarkoittaa verkkoviestintäympäristöjä, joissa jokaisella käyttäjällä tai käyttäjäryhmällä on mahdollisuus olla aktiivinen viestijä ja

Lisätiedot

Mikä ohjaa terveyden edistämistä? Heli Hätönen, TtT Koordinaattori, Imatran kaupunki Projektipäällikkö, THL

Mikä ohjaa terveyden edistämistä? Heli Hätönen, TtT Koordinaattori, Imatran kaupunki Projektipäällikkö, THL Mikä ohjaa terveyden edistämistä? Heli Hätönen, TtT Koordinaattori, Imatran kaupunki Projektipäällikkö, THL Terveyden edistämisen toiminnan yksinkertaisuus - ja saman aikainen kompleksisuus Lähestymistapoja

Lisätiedot

Lapsen elämää kahdessa kodissa -työpaja

Lapsen elämää kahdessa kodissa -työpaja Lapsen elämää kahdessa kodissa -työpaja Ajoissa liikkeelle reseptejä ehkäisevään työhön 12.6.2012 Iisalmi Mika Ketonen eroperhetyöntekijä, Eroperheen kahden kodin lapset projekti, Lahden ensi- ja turvakoti

Lisätiedot

THL:n sähköiset kansalaispalvelut: Omahoitopolut.fi ja Palveluvaaka.fi

THL:n sähköiset kansalaispalvelut: Omahoitopolut.fi ja Palveluvaaka.fi THL:n sähköiset kansalaispalvelut: Omahoitopolut.fi ja Palveluvaaka.fi Projektipäällikkö Anu Suurnäkki ja Kehittämispäällikkö Niina Peränen, THL 11.5.2015 Terveydenhuollon atk-päivät 12.-13.5.2015 1 Uudet

Lisätiedot

Turun Aikuiskoulutuskeskus. Kuntouttajan muuttuva työnkuva

Turun Aikuiskoulutuskeskus. Kuntouttajan muuttuva työnkuva Turun Aikuiskoulutuskeskus Kuntouttajan muuttuva työnkuva Kelan työhönkuntoutuksen kehittämishanke, työkokous IX 1.12.2011 Oili Niittynen, FM Kouluttaja Yrityspalvelut Sisältö Miksi työnkuva muuttuu? KELAn

Lisätiedot

TURVATAIDOT PUHEEKSI

TURVATAIDOT PUHEEKSI TURVATAIDOT PUHEEKSI Haastattelulomake Tekijät: Neuvolan perhetyöntekijä Merja Häyrynen, kodinhoitaja Pirjo Wihinen, lastensuojelun perhetyöntekijät Päivi Hölttä- Vikki, Eija Luontama ja Piia Järvinen

Lisätiedot

SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON RAKENNE- JA RAHOITUSRATKAISUT VAIHTOEHTOJEN TARKASTELUA. Jussi Huttunen

SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON RAKENNE- JA RAHOITUSRATKAISUT VAIHTOEHTOJEN TARKASTELUA. Jussi Huttunen SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON RAKENNE- JA RAHOITUSRATKAISUT VAIHTOEHTOJEN TARKASTELUA Jussi Huttunen Keski-Suomen sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneselvityksen loppuseminaari 14.6.2011 SUOMEN

Lisätiedot

NUORTEN TIETO- JA NEUVONTAPALVELU TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE

NUORTEN TIETO- JA NEUVONTAPALVELU TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE TUTKINNONSUORITTAJAN NIMI: NUORTEN TIETO- JA NEUVONTAPALVELU TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE ARVIOINNIN KOHTEET ARVIOINTIKRITEERIT 1. Työprosessin hallinta Toimintakokonaisuuksien suunnittelu suunnittelee

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Julkiset hankinnat uudistamisen välineeksi Haluamme edistää uutta toimintakulttuuria, jossa palveluhankinnoissa

Lisätiedot

Luottamuksellinen kyselylomake

Luottamuksellinen kyselylomake Luottamuksellinen kyselylomake Hakemus terapiaan terapeuttikandidaatille, joka opiskelee HumaNova Utbildning OY:ssa Terapiapalkkio on 30 /istunto (sis. alv.) ja maksetaan suoraan terapeuttikandidaatille

Lisätiedot

Oivaltava päivät. 3.6.2015 Hotelli Arthur, Helsinki. Avustus/Anne Kukkonen, 2.6.2015 1

Oivaltava päivät. 3.6.2015 Hotelli Arthur, Helsinki. Avustus/Anne Kukkonen, 2.6.2015 1 Oivaltava päivät 3.6.2015 Hotelli Arthur, Helsinki Avustus/Anne Kukkonen, 2.6.2015 1 Esityksen sisältö Avustukset vuodelle 2015 Omaishoidon avustaminen Tavoitealueet ja teemarahoitus Yksinäisyys- teema

Lisätiedot

TUKIHENKILÖN PERUSKOULUTUS. 5.-7.3.2015 ESPOO Eija Himanen

TUKIHENKILÖN PERUSKOULUTUS. 5.-7.3.2015 ESPOO Eija Himanen TUKIHENKILÖN PERUSKOULUTUS 5.-7.3.2015 ESPOO Eija Himanen Koulutuksen rakenne Ryhmästä syntyy turvallinen oppimista ja itsen reflektointia edistävä ympäristö Tukihenkilönä toimimisen lähtökohdat: mikä

Lisätiedot

Terveydenhuollon barometri 2009

Terveydenhuollon barometri 2009 Terveydenhuollon barometri 009 Sisältö Johdanto Sivu Tutkimuksen tavoitteet ja toteutus 4 Aineiston rakenne 5 Tutkimuksen rakenne 6 Tulokset Terveystyytyväisyyden eri näkökulmat 9 Omakohtaiset näkemykset

Lisätiedot

Tulevaisuusverstas. Toiminnallinen tehtävä

Tulevaisuusverstas. Toiminnallinen tehtävä Toiminnallinen tehtävä Tulevaisuusverstas Tulevaisuusverstaassa pohditaan omaa roolia ja toimintaa kestävän kehityksen edistämisessä. Lisäksi tavoitteena on oppia tulevaisuusajattelua: ymmärtää, että nykyiset

Lisätiedot

Verkkoviestintäkartoitus

Verkkoviestintäkartoitus Verkkoviestintäkartoitus 9.2.2015 Minna Helynen minna.helynen@tampere.fi http://www.tyollisyysportti.fi/seutunuotta https://www.facebook.com/seutunuotta @seutunuotta http://takuullatekemista.blogspot.fi/

Lisätiedot

Sosiaalisen median ohje

Sosiaalisen median ohje LUONNOS Sosiaalisen median ohje pvm ja käsittelyelin www.nurmijarvi.fi 1 Nurmijärven kunnan sosiaalisen median ohje Sisällys sivu 1. Johdanto 1 2. Mitä on sosiaalinen media? 2 3. Miten kunta voi hyödyntää

Lisätiedot