ÄITIYS KARIKOISTA KEITAAKSI -PROJEKTI

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "ÄITIYS KARIKOISTA KEITAAKSI -PROJEKTI"

Transkriptio

1 ÄITIYS KARIKOISTA KEITAAKSI -PROJEKTI Lotta Kovanen Opinnäytetyö Kevät 2003 Diakonia-ammattikorkeakoulu Alppikadun yksikkö Terveydenhoitaja (AMK)

2 SISÄLLYS TIIVISTELMÄ ABSTRACT 1 JOHDANTO 5 2 ÄITINÄ JAKSAMISEEN LIITTYVIÄ TEKIJÖITÄ Äitiys ja syyllisyys Äitiys ja sosiaalinen tuki 9 3. PIENRYHMÄTOIMINTA Vertaistukiryhmät Pienryhmistä saatuja kokemuksia äitiyden tukemisessa ÄITIYDEN TUKEMINEN Neuvolassa toimiva terveydenhoitaja äitien tukijana Terveydenhoitaja ryhmänohjaajana Lastenneuvola vanhemmuuden tukemisessa Muut palvelut äitiyden tukemisessa 19 4 ÄITIYS- KARIKOISTA KEITAAKSI -PROJEKTI Projektin lähtökohdat ja tavoitteet Projektin tavoitteet Äitien tavoitteet Projektin kohderyhmä Projektin yhteisyökumppanit ja työnjako Projektin resurssi- ja kustannussuunnittelu Projektin riskit Projektin toteuttaminen Hyvinkää alueena 33 5 PROJEKTIN ARVIOINTI Arviointiaineiston keruu Kyselylomakkeilla kerätty aineisto Ryhmähaastattelusta kerätty aineisto Osallistuvasta havainnoinnista tehdyt päiväkirjamerkinnät Arviointiaineiston analyysi TULOKSET Kyselylomakkeiden tulokset ryhmäläisten vastauksista Äitien odotukset ja tavoitteet Ryhmästä saatu tuki Pienryhmä äitien kokemuksena Terveydenhoitaja jaksamisen tukena Ryhmähaastattelun tulokset Osallistuvan havainnoinnin keskeiset tulokset 46

3 7 POHDINTA Eettisyys ja luotettavuus Tulosten tarkastelu Kokemukseni projektista Ammatillinen kasvu Projektin tulosten hyödyntämis- ja kehittämisehdotukset 61 8 LÄHTEET 64 9 LIITTEET 71 Liite 1. Ryhmäläisten toiveet ja odotukset 72 Liite 2. Kyselylomake keväälle Liite 3. Kyselylomake syksylle Liite 4. Ryhmähaastattelun teemat 82 Liite 5. Äitiryhmän säännöt ja sopimukset 83 Liite 6. Internaattiviikonlopun ohjelma 84 Liite 7. Äitien korttien runot ja mietelauseet 85

4 TIIVISTELMÄ Kovanen, Lotta. Äitiys karikoista keitaaksi projekti, Helsinki, kevät 2003, 87 sivua, 7 liitettä Diakonia-ammattikorkeakoulu, Helsingin yksikkö, Diakoninen sosiaali- ja terveysalan koulutusohjelma, Hoitotyön suuntautumisvaihtoehto, Terveydenhoitaja (AMK) Äitiys karikoista keitaaksi -projekti toteutettiin Hyvinkäällä vuoden 2002 aikana. Idea projektiin lähti alueen äitien ilmaisemasta tarpeesta. Projektin pääasiallinen tavoite oli auttaa monilapsisten perheiden äitejä jaksamaan paremmin vanhempana, äitinä ja vaimona järjestämällä heidän tuekseen vertaistukiryhmä. Näin pyrittiin ennaltaehkäisemään äitien masennusta ja uupumusta. Ryhmä kokoontui keväällä yhdeksän kertaa. Tämän lisäksi toukokuussa järjestettiin koko perheelle internaattiviikonloppu. Syksyn aikana ryhmä tapasi virallisesti viisi kertaa. Projekti toteutettiin moniammatillisena yhteistyönä. Yhteistyössä oli mukana Suomen Mielenterveysseura, Hyvinkään kaupungin sosiaali- ja terveysalan työntekijöitä, Mannerheimin Lastensuojeluliiton edustaja, yksi erityisopettaja sekä minä opinnäytetyötä tekevän osallistuvan havainnoitsijan ja opiskelijan roolissa. Toimin opinnäytetyöntekijän lisäksi vertaistukiryhmissä toisena ryhmänohjaajana. Opinnäytetyön tarkoituksena on raportoida Äitiys karikoista keitaaksi projektin toteutusta ja projektin kulku sekä suorittaa arviointi projektista äitien antaman palautteen avulla. Äitien palaute koottiin projektin arvioinnista kyselylomakkeiden avulla. Niiden analysoinnissa käytin sisällön analyysia. Lisäksi käytin arvioinnissa tutkimuspäiväkirjamerkintöjäni osallistuvasta havainnoinnista ja ryhmäläisille pidetystä ryhmähaastattelusta. Projektista saatua palautetta hyödynnetään uuden äitien vertaistukiryhmän toteutuksen suunnittelussa, joka alkaa todennäköisesti kokoontumaan keväällä 2003 Hyvinkäällä. Ryhmään osallistuneiden äitien antaman palautteen mukaan ryhmä auttoi heitä jaksamaan paremmin äitinä. Tärkeimpänä tuen tunteen syntymiseen oli vertaisten kanssa käyty keskustelu äitiyteen liittyvistä asioista. Projektille asetettua toivetta vertaistukeen perustuvasta yhteisöllisestä yhteydenpidosta ei saavutettu projektin aikana, sillä ryhmäytyminen ei edennyt projektin aikana tarpeeksi pitkälle. Äitien antaman palautteen perusteella ryhmä on tukenut heitä jaksamaan paremmin ja ryhmä on auttanut ennaltaehkäisemään masennusta ja lieventämään syyllisyyden tunteita. Jos tavoitteena on kuitenkin yhteisölliseen vertaistukeen perustuva toiminta ja asioiden syvempi käsittely, käytetyt menetelmät pitäisi myös paremmin kohdentaa tätä tavoitetta vastaaviksi. Asiasanat: projekti, äitiys, moniammatillinen yhteistyö, vertaistuki, vertaisryhmät Arkistoitu DIAK/Helsingin yksikön kirjasto

5 Abstract Lotta Kovanen Motherhood from sadness to gladness project Helsinki, spring 2002 Language: Finnish 87 pages 7 appendices Diaconia Polytechnic, Helsinki Unit, Degree Programme in Diaconal Social Welfare, Health Care and Education (Helsinki Unit, Degree Programme in Degree Programme in Diaconal Social Welfare, Health Care and Education/Public Health Nurse) This thesis describes the Motherhood from Sadness to Gladness project. The purpose of this project was to help mothers of many children to cope better as mothers and as individuals by organising a mutual support group. The aim was also to prevent depression and to improve their coping skills as mothers, wives and women. The idea for this group came from the mothers living in the Hyvinkää area, a small city in southern Finland. The social and health care workers responded to their needs and gathered together a multiprofessional team to carry it out. This team consisted of professionals from both the public and third sector: The Finnish Association for Mental Health, The Mannerheim League for Child Welfare, Hyvinkää health care workers and Diaconia Polytechnic. The aim of this thesis is to describe the whole process of this project. My role in the project was to be one of the two group leaders and a participative observer during the meetings. The project ran from spring to fall The mutual support group gathered together16 times. There was also a weekend arranged for the mothers and their families. The main purpose of the weekend was to strengthen the families psychological resources and get the families to meet each other. The feedback from the project was gathered by using 3 different methods: questionnaire, participative observation and a group interview. The data was analysed using content analysis. The mothers reported that they received support from the group and that the conversations were the most important factor in producing feelings of support. Some of the mothers reported they would have wanted the conversations to be more in-depth. Also they would have preferred the use of alternative methods. It is probable that the information and experiences from this project will be used to improve and develop a new mutual support group that will take place also in Hyvinkää in spring The longterm purpose is also that the working method used in this project could also be used in the public sector. Keywords: Motherhood, project, multiprofessional work, mutual support group Stored at the Diaconia polytechnic library

6 1 JOHDANTO Terveydenhoitajat kohtaavat äitiys- ja lastenneuvolatyössä jatkuvasti uusia haasteita, jotka aiheutuvat lähinnä yhteiskunnan nopeasta kehityksestä. Yhteiskunnastamme on tullut yksilöllisyyttä ja itsenäisyyttä ihailevaa ja kunnioittavaa. Lisäksi ihmiset asuvat pitkien välimatkojen päässä toisistaan, sillä perheet muuttavat usein työpaikkojen vuoksi pitkienkin välimatkojen päähän sukulaisistaan. Työ- ja opiskeluelämästä kotiin jääneet äidit voivat tuntea itsensä yksinäisiksi, koska eivät tunne ketään samassa tilanteessa olevaa naista. Tämän vuoksi paine pienryhmätoiminnan järjestämiseen on lisääntynyt ja luontainen paikka ryhmien järjestämiseen katsotaan olevan paikallisessa neuvolassa. Terveydenhoitajilta kaivataan uudenlaisia työmuotoja perheiden ja äitiyden tukemiseen. Perhevalmennus- ja synnytysvalmennusryhmät ovat jo pitkään olleet keskeinen osa äitiysneuvolatyötä, mutta näiden työmuotojen lisäksi pienryhmätoimintaa kaivataan lisää. (Nylund ; Sariola 1997, 33, 35; Ahonen 1998, 80 81; Tarkiainen, Pietilä, Vehviläinen-Julkunen & Häggman-Laitila 2001, 44, 68 69). Osallistuin Äitiys karikoista keitaaksi -projektin toteutukseen, jonka tarkoituksena oli tukea monilapsisten perheiden äitejä jaksamaan paremmin arjessa ja saada tukea vertaisryhmässä. Projekti toteutettiin Hyvinkäällä vuoden 2002 aikana. Projekti sai alkunsa äitien ilmaisemasta tarpeesta, johon Hyvinkään Mobile tukiaseman työntekijät vastasivat Suomen Mielenterveysseuran tuella järjestämällä moniammatillisen työryhmän projektin toteuttamista varten. Tavoitteena oli tehdä interventio äitien elämään ennen uupumista ja masennusta sekä auttaa äitejä hyväksymään oma rajallisuutensa. Vertaisryhmään kuului kevään aikana 10 ryhmätapaamista ja syksyllä 7. Perheyhteyttä pyrittiin tukemaan järjestämällä internaattiviikonloppu keväällä koko perheelle toukokuussa 2002, sillä äidin voimaantumisen lisäksi toivottiin, että koko perheen hyvinvointi paranisi. Tämän opinnäytetyön tarkoituksena on kuvata Äitiys - karikoista keitaaksi -projektin kulkua ja toteutusta, sekä analysoida äitien antama palaute ryhmän toiminnasta, sekä sen vaikutuksista heidän elämäänsä keräämäni aineiston avulla. Opinnäytetyöni antaa äitien antaman palautteen avulla tietoa projektin vaikuttavuudesta ja kannattavuudesta äitien jaksamisen tukemisessa. Tarkoituksena on myös arvioida äitien arvion pohjalta

7 6 soveltuvatko tässä projektissa käytetyt työmenetelmät monilapsisten perheiden äitien jaksamisen tukemiseen ja miltä osin projektissa käytettyjä työmenetelmiä voisi kehittää. 2 ÄITINÄ JAKSAMISEEN LIITTYVIÄ TEKIJÖITÄ Äidiksi tuloa pidetään yleensä positiivisena ja onnellisena tapahtumana. Osalle naisista äidiksi kasvaminen on kuitenkin täynnä huolia ja ristiriitoja. Tämän vuoksi monet eri alojen, kuten sosiologian, psykologian ja hoitotieteen, edustajat ovat kiinnostuneet äitiydestä. Tutkimusten tulosten toivotaan antavan lisää tietoa, jonka avulla voidaan lisätä ymmärrystä ja kehittää tukimuotoja äitejä ja perheitä varten. (Schaffer 1979, 10.) Äidin merkitys lapsen kehitykselle on ilmeinen, sillä pääasiassa lapsen kokemus äidistä muodostaa pohjan sille, minkälaisena ihminen hahmottaa itsensä sekä lapsena että aikuisena. Äidin tulee voida riittävän hyvin, jotta hän voi vastata lapsensa tarpeisiin. Äidin voimavarat voivat kuitenkin olla sidottuja monenlaisten sisäisten taakkojen kantamiseen, jolloin hän ei voi olla riittävästi läsnä lapselleen. (Hellsten 2001, 253, 259.) Naiselle ominaista on äitiyden ongelmien piilottaminen. Pelko häpeästä saa naisen salaamaan äitiyden mukanaan tuomat ongelmat. Vaikenemalla ongelmistaan nainen pyrkii välttämään häpeää siitä, ettei täytäkään kuvitellun äitiyden vaatimusta. Nainen saattaa myös vaieta äitiyden tuomasta onnesta ja nautinnosta, jotta ei herättäisi muissa kateutta. (Mäenpää-Renkola 1997, ) Myös omalla äitisuhteella näyttää olevan vaikutusta erityisesti ensisynnyttäjä-äitien kokemukseen äitiydestä (Eliasson & Carlsson 1993, 130, 132). Selviytyminen (coping) voidaan määritellä ihmisen omakohtaiseksi kokemukseksi ja tuntemukseksi omasta jaksamisesta ja pärjäämisestä. Sen voidaan nähdä myös olevan reaktio tai toimintamalli jonkin ihmistä kohdanneen kriisin tai ongelman yhteydessä (Ristaniemi 1998, 25). Selviytyminen kokemuksena on hyvin yksilöllinen, subjektiivinen ja kokemuksellinen tila ja asia. Selviämättömyys on jaksamattomuutta, uupumista ja väsymistä, jopa suoranaista loppuun palamista ja katkeamista. Selviytyminen ja sel-

8 7 viämättömyys ovat käsitteinä laajempia ilmiöitä, kuin stressi ja muut elimistön reaktiiviset lyhytaikaiset tilat, jotka ovat usein osatekijöinä selviämättömyyden kokemuksissa. Selviytyminen ja selviämättömyys liittyvät usein elämän kriisitilanteisiin, jolloin kriisi kuluttaa yksilön psyykkistä ja fyysistä energiaa. (Ikonen 2000, 13.) Laurila ja Pekkanen (2000) tutkivat päättötyössään lapsiperheiden subjektiivisia kokemuksia jaksamisesta. He haastattelivat neljän lapsiperheen vanhempia Uudellamaalla. Tutkimustuloksista ilmeni, että jokaisella perheellä on paljon yksilöllisiä keinoja jaksamisen edistämiseksi. Lasten ikä vaikutti vahvimmin perheiden jaksamiseen. Erityisesti pienten lasten äidit kertoivat fyysisen jaksamisen vaikuttavan olennaisesti myös muuhun jaksamiseen. Muita perheiden jaksamiseen vaikuttavia tekijöitä olivat perheen yhteiset harrastukset, hyvä parisuhde ja puolison tukeminen, positiivinen elämänasenne, lasten kotona hoitaminen ja perhe itsessään. ( Laurila & Pekkanen 2000, 39, ) Erilaisiin kokemuksiin äitiydestä ja jaksamisesta vaikuttavaa myös se, montako lasta perheessä on ja kuinka paljon äiti joutuu vastaamaan yksin kotitöistä (Vanhanen Silvendoin 1994, 32 33). 2.1 Äitiys ja syyllisyys Vauvan ajatellaan herättävän äideissä erityisesti avuttomuuden takia helliä tunteita. Hoiva- ja kasvatuskysymyksistä puhuminen herättää usein erityisen herkästi voimakkaita tunteita, joista syyllisyys on yksi. Sanotaan, että äidit kokevat aina syyllisyyttä jostain. Synnytyksen jälkeen masentuneisuuden tunteet ovat yleisiä, sillä noin % synnyttäneistä äideistä kärsii tämän kaltaisista tilapäisestä ja lyhytaikaisista olotiloista. (Eerola 1999, 31 32). Masennus vaikuttaa mielialan laskun lisäksi itsesyytösten kasvuun. Syyllisyys voi olla myös myönteistä, jolloin se pysäyttää yksilön miettimään toimintaansa ja tekemiään virheitä. (Sinkkonen 2001, ) Masentuneet ihmiset ovat taipuvaisia syyttämään itseään aiheetta ja tulkitsemaan onnistumiset ulkoisista tekijöistä johtuviksi (Helkama, Myllyniemi & Liebkind 1998, 370). Äitiydestä on erilaisia malleja ja äitimyyttejä, joita monet äidit sanovat pitävänsä lähinnä syyllistävinä, kiusallisina ja turhina. Vanhanen-Silvendoin (1994) tutkimuksessa suu-

9 8 rin osa äideistä kertoi kohtaavansa syyllistämistä ja syyllisyyttä omassa äitiydessään jollain tavoin. Vanhanen-Silvendoin haastatteli tutkimuksessaan äitiryhmiin osallistuneita äitejä ja sai äitien ryhmäkokemusten lisäksi laajempaa tietoa haastateltavien äitikokemuksesta. (Vanhanen-Silvendoin 1994, 47.) Syyllisyyden tunteet voivat olla yhteydessä äitiyteen liittyviin malleihin, odotuksiin sekä mahdollisuuksiin ja rajoituksiin toteuttaa yksilöllistä äitinä oloa. Äitiyden ulkoisilla raameilla tarkoitetaan äitiyden yhteiskunnallisia, kulttuurisia sekä biologisia määreitä tietyssä paikassa tiettynä aikana. Asenteellisella tasolla äitiyden ulkoisia raameja muotoilevat erilaiset ideologiat ja ihanteet, jotka saavat sisältönsä ympäröivästä kulttuurista. Nämä kussakin kulttuurissa ja yhteiskunnassa vaikuttavat mallit voivat nostaa äidissä syyllisyyden tunteita, jos hän ei toteuta äitiyttään yleisten arvojen ja normien mukaisesti. (Vanhanen-Silvendoin 1994, 29, 31, 47; Tarkka 1996, 112.) Syyllisyys voi liittyä vastuunottoon ja jakamiseen, mutta myös äidin riittämättömyyden tunteisiin ja huoleen. Erityisesti työelämän ja kotiäitinä olon välillä äidit kokevat usein ristiriitaa ja tämä nostaa usein äidissä esiin syyllisyyden tunteita. Äidin odotetaan toisaalta hoitavan pieniä lapsiaan kotona, mutta hänen odotetaan osallistuvan myös työelämään mahdollisimman nopeasti. Nämä vaatimukset työelämään siirtymisestä saattavat olla myös äidin sisäisiä vaatimuksia, mutta myös ulkopuolisten ihmisten tai tahojen painostusta, sillä äitien kokopäivätyö on Suomessa hyvin yleistä. (Vanhanen-Silvendoin 1994, ) Äitiys tuottaa iloa, henkistä tyytyväisyyttä ja nautintoa, mutta se ei tuota työelämän tavoin mitään konkreettista, kuten rahaa, arvosanoja tai yhteiskunnallisesti arvostetun aseman tuomaa kunniaa. Antoisan työelämässä oloajan jälkeen saattaa äitiys tuottaa pettymystä ja masennusta. Etenkin hyvin koulutettu ja ammatissaan hyvin viihtyvä tai urallaan etenevä nainen joutuu käsittelemään äitiyden ja työelämän päämäärien ristiriitaa. (Mäenpää-Renkola 1997, 31.) Kodin ulkopuolella työskentely näyttää tukevan useiden äitien psyykkistä hyvinvointia, sillä pienten lasten kotiäideillä, joilla on taloudellisesti tiukkaa ja suppea sosiaalinen tukiverkosto, on mitä suurin vaara vaipua masennukseen (Eliasson & Carlsson 1993, 133).2.2 Äitiys ja sosiaalinen tuki

10 9 Sosiaalinen tuki on ihmisten välistä vuorovaikutusta, jossa he antavat ja saavat henkistä, emotionaalista, tiedollista ja aineellista tukea. Sosiaalinen tuki on vuorovaikutuksellista ja tarkoituksellista. Lisäksi siihen sisältyy positiivinen vaikutus henkilöltä toiselle. Sosiaalisella tuella on havaittu olevan positiivinen vaikutus yksilön terveyden ja hyvinvoinnin kokemiseen. Stressaavissa elämäntilanteissa ja muutoksissa on myös havaittu sosiaalisessa tuella olevan merkitystä yksilön selviytymiseen tilanteesta. (Tarkka 119, 12 13, 16.) Sosiaalista tukea voidaan saada yksittäisten ihmisten lisäksi myös erilaisilta ryhmiltä (Järvinen 1998, 11). Sosiaalisella tuella voidaan myös tarkoittaa yhteisöjen yksilöille ja ryhmille tarjoamaa apua, joka auttaa niitä selviytymään negatiivisista elämäntapahtumista ja muista rasittavista elämäntilanteista. Sosiaalinen tuki ei riipu ainoastaan yksilön halusta kuulua yhteisöön, vaan myös yhteisön mahdollisuuksista tarjota apua. (Kumpusalo 1991, 13.) Suurperheajattelu on vähentynyt ja perhe on alkanut eristäytyä omaksi irralliseksi yksikökseen. Sukulais- ja naapuruussuhteiden verkosto on monella supistunut tai jopa hävinnyt kokonaan. Elämän privatisoituminen ja liikkuvuuden lisääntyminen on vaikuttanut niin yksilöiden kuin perheidenkin sosiaaliseen verkostoon. Sosiaaliset verkostot ovat muuttuneet aikaisempaa lyhytaikaisemmiksi ja harvemmiksi. Ihmisillä on entistä vähemmän tukevia ja auttavia lähimmäisiä elämän vaikeina hetkinä, jolloin voimavarat eivät välttämättä riitä enää arjesta selviytymiseen. (Hirvonen, Koponen & Hakulinen 2002, 47, 49 50; Gerris 1994, 147; Lohiniva 1999, 105; Jauhiainen & Eskola 1994, 59.) Yhteiskunnan muutoksien myötä perheet asuvat usein kaukana sukulaisistaan. Kotona ja naapurissa ei enää asu isovanhempia, jotka voisivat hoitaa lapsenlapsiaan. Vanhemmat jäävät usein yksin kasvatustehtävänsä ja lastenhoidon kanssa. Vanhemmat kuormittuvat, kun heidän odotetaan selviytyvän sekä työssä käymisestä, että omien lastensa hoidosta. (Hellsten 2000, 88, 90.) Vanhempien keskinäiset ongelmat voivat kiristää parisuhdetta, aiheuttaa riitoja ja heikentää vuorovaikutusta vanhempien välillä, mikä puolestaan välittyy kielteisesti myös vanhemmuuteen. (Pelkonen & Löthmän-Kilpeläinen 2000, 1; Tarkiainen, Pietilä, Vehviläinen-Julkunen & Laitila 2001, 44; Heimo 2002, 36). Toisaalta puolisoiden keskinäinen sosiaalinen tuki voi estää ongelmien vaikutusten välittymisen lapsiin. Tämän vuoksi erilaisissa perheiden stressi- ja kriisitilanteissa keski-

11 10 näinen tuki ja kannustava läsnäolo ovat hyvin tärkeitä parisuhteen lisäksi myös vanhemmuudessa. (Kinnunen & Mauno 2002, 106.) Parisuhteessaan hyvin voivat vanhemmat jaksavat paremmin panostaa sekä perheeseen että työelämän vaatimuksiin (Pelkonen & Löthmän-Kilpeläinen 2000, 1). Laurilan ja Pekkasen (2000) mukaan parisuhteeseen ja vanhemmuuden keskeiset voimavarat löytyivät puolison arvostamisesta ja kunnioittamisesta. Vanhemmat kertoivat jaksavansa paremmin antaessaan aikaa omalle parisuhteelleen ja sen hoitamiseen. (Laurila & Pekkanen 2000, 50.) Tarkan (1996) toteuttaman pitkittäistutkimuksen tulokset äitiyden ja sosiaalisen tuen tarpeesta ovat merkittäviä. Äitiyden varhaisvaihetta kuvaavina selittävinä muuttujina Tarkan tutkimuksessa olivat äidin synnytyskokemus, imetyksestä ja lapsenhoidosta selviytyminen heti synnytyksen jälkeen lapsivuodeosastolla sekä lapsen ollessa kolmen kuukauden ikäinen. Näiden kaikkien muuttujien positiivista kokemusta lisäsi äidin saama sosiaalinen tuki. Äiti koki synnytyksen, imetyksen ja lapsenhoidon sujuvan paremmin jos hän sai sosiaalista tukea. Äidin läheisiltä saama sosiaalinen tuki auttoi äidin selviytymistä tehtävässään äitinä. Sosiaalisen tuen antajina toimivat erityisesti puoliso tai lapsen isä, mutta myös isovanhempien, sisarusten, muiden sukulaisten sekä ystävien antama tuki äidille oli hyvin tärkeää. Tämän vuoksi hoitotyön ammattilaisten tehtävänä on kartoittaa äidin sosiaalinen tukiverkosto, läheiset tukijat tai niiden puuttuminen ja ottaa ne huomioon hoidon suunnittelussa ja toteutuksessa. Myös hoitotyöntekijöiden antama suora sosiaalinen tuki äidille ja perheelle myötävaikuttaa äidin selviytymistä. (Tarkka 1996, )

12 11 3. PIENRYHMÄTOIMINTA Pienryhmällä tarkoitetaan ryhmää, jossa on alle 12 jäsentä. Ryhmän ihanteellinen koko on 3-8 henkilöä. Vuorovaikutuksen kannalta pienikokoiset ryhmät ovat suositeltavampia. Ryhmän homogeenisuus helpottaa ryhmässä työskentelyä, sillä siinä päästään nopeammin työskentelyrytmiin. Toisaalta erilaisuus on myös rikkautta ja jokaisen yksilön mielipidettä pitää kunnioittaa. (Sairaalaliitto 1991, 10; Tiuraniemi 1993, 45.) Ryhmän kesto on syytä suunnitella ja ilmoittaa ryhmään osallistujille ennen ryhmän alkua. Pienryhmäkokoontumistilassa on hyvä, että kaikki pääsevät istumaan kasvokkain ja että istuimet ovat mukavat, jolloin rentoutuminen ryhmässä on helpompaa. Ryhmän kiinteyteen vaikuttaa, miten ryhmän jäsenet toimivat vuorovaikutustilanteissa ja yhteistyössä keskenään. Avoimuus lisääntyy pienryhmissä yleensä kokoontumiskertojen edetessä. (Sairaalaliitto 1991, ) Ryhmätyöskentelyn tekee mielekkäämmäksi se, että ryhmän ohjaajat sekä ryhmän jäsenet ovat tietoisia ryhmän tavoitteista ja perustehtävästä. Ryhmän jäsenet, jotka eivät ole selvillä ryhmän tarkoituksesta eivät välttämättä ole sitoutuneita sen toimintaan. (Niemistö 2000, 37.) Ryhmän tavoitteet ovat keskeisiä ryhmään ja sen toimintaan sitovia tekijöitä. Ryhmän ohjaajat ja jäsenet tuovat ryhmään omat odotuksensa. Ryhmän toimivuuden kannalta olennaista on siis, että jokaisen osallistujan tavoitteiden tulisi ainakin väljästi liittyä kaikkien yhteisesti asettamiin päämääriin. (Ruponen, Nummenmaa & Koivuluhta 2000, 166.) 3.1 Vertaistukiryhmät Mielenterveyden Keskusliitto on määritellyt vertaistuen käsitteen seuraavasti: Vertaistuki on omaehtoista ja yhteisöllistä tukea sellaisten ihmisten kesken, joita yhdistää jokin kohtalonyhteys; sellainen kohtalonyhteys, jonka yhteiskunta määrittelee poikkeavaksi ja joka edellyttää enemmän sosiaalista tukea. (Vuorinen 1996, 7.)

13 12 Pienryhmiä voi olla paljon erilaisia ja niillä voi olla kaikilla erilainen tarkoitus ja tavoitteet. Tällaisista ryhmistä käytetään monenlaisia nimityksiä, joista yleisimpiä ovat vertaisryhmä, keskusteluryhmä, pienryhmä, tukiryhmä, itseapuryhmä, keskinäisen tuen ryhmä ja oma-apuryhmä. (Kärkkäinen & Nylund 1996, 26; Malin 2000, 17; Nylund 1996, 193). Yhteistä näille kaikille ryhmille on kuitenkin se, että ryhmä koostuu samassa elämäntilanteessa olevista ihmisistä, jotka kokoontuvat yhteen saamaan ja antamaan tukea yhteiseksi koettuihin asioihin. Jo pelkkä yhdessäolo saattaa olla elinvoimaa lisäävä ja toimia myös tätä kautta identiteetin vahvistajana. Kokemusten vaihto vertaisryhmässä voimistaa ja antaa välineitä ongelmien ratkaisuun. (Malin 2000, 17). Vertaisryhmän tieto perustuu henkilökohtaiseen kokemukseen, jolloin ryhmän jäsenet kokevat saavansa toisiltaan sellaista, mitä esimerkiksi ammattilaiselta ei voi saada. (Malin 2000, 18; Vuorinen 1996, 8.) Tällaista ryhmätoimintaa on käytetty paljon hyödyksi erilaisten vaikeiden elämäntilanteiden kanssa elävien ihmisten tukemiseen. Esimerkiksi Mannerheimin Lastensuojeluliitto järjesti jo vuonna 1989 ensimmäisen vanhempainryhmän keskoslasten vanhemmille. Tämäkin ryhmä oli lähtenyt vanhempien tarpeesta, johon terveydenhuoltoalan henkilökunta oli vastannut järjestämällä keskusteluryhmän Tampereen yliopistollisen sairaalan tiloissa. (Kivinummi & Ollikainen 1991, 2.) Ahosen (1998) tutkimustulokset vahvistavat oma-apuryhmien merkitystä mm. masentuneen ihmisen hoidossa. Ihmisten kokemuksien jakamisella ja keskinäisellä tuella häpeän ja syyllisyyden tunne, jotka usein aiheuttavat alemmuuden tunnetta, lievittyvät ryhmässä saadun hyväksynnän kautta. Ahonen suosittelee tutkimustulostensa pohjalta terveydenhuoltoalan ammattilaisten aktiivisempaa asennetta masennuksesta kärsivien hoitoon, ja nimenomaan aktivoimaan masennuksesta kärsiviä jakamaan kokemuksiaan hoitotyönammattilaisten lisäksi myös toisten masennuksesta kuntoutuvien ihmisten kanssa. (Ahonen 1998, 80 81). Ylikotila (1996) tutki kuntoutuskurssien vaikuttavuutta mielenterveysongelmaisten yleisen toimintakyvyn ja elämänhallinnan kokemukseen. Hänen mukaansa keskeisimmäksi vaikuttavaksi tekijäksi kuntoutuskurssilla nousi selkeästi vuorovaikutus kurssilaisten kesken. Vertaiskokemuksen jakaminen ja samoja ongelmia kokeneiden antama tuki ja rohkaisu tuntuivat olevan kuntoutuskurssilla merkittäviä tekijöitä. Myös yhdessä asioiden tekeminen ja jakaminen kehittävät vuorovaikutustaitoja ja antavat uudenlaisia ko-

14 13 kemuksia itsestä ja toisista ihmisistä. (Ylikotila 1996, 47.) Vertaistuen avulla myös Mielenterveyden keskusliiton ryhmiin osallistuneet henkilöt ovat löytäneet itselleen uusia mieluisia rooleja ja uusia pitkäaikaisia ihmissuhteita. Erityisesti oman sosiaalisen verkoston laajeneminen oli ryhmien jälkeen ollut hyvin tärkeä tekijä ryhmäläisten hyvinvoinnin edistäjä. (Vuorinen 1996, 10.) Vertaistukiryhmät ja oma-apuryhmät ovat yksi tapa selvittää omaa elämäntilannetta muiden samanlaisessa elämäntilanteessa olevien kanssa. Vertaistukiryhmät mahdollistavat tärkeän tuen ja keinon, jota lapsiperheiden kanssa työskentelevät ammattilaiset voisivat käyttää enemmän työssään. (Nylund ; Sariola 1997, 33, 35; Ahonen 1998, 80 81; Tarkiainen, ym. 2001, 44, ) 3.2 Pienryhmistä saatuja kokemuksia äitiyden tukemisessa Baby blues projekti lähti ideasta auttaa väsyneitä ja masentuneita äitejä, isiä ja vauvoja ensi- ja turvakodeissa. Auttamistapoina käytettiin konkreettista lapsenhoidon neuvontaa, erilaisia ryhmätoimintoja, kotiapua ja ympärivuorokautista hoitoa koko perheelle. Baby blues projektissa mukana olleet pariskunnat kokivat antamansa palautteen mukaan selvästi muutoksia parisuhteessaan vauvan synnyttyä. Ristiriitainen parisuhde ja puolison/isän- puutteen nähtiin lisäävän äidin synnytyksen jälkeistä masennusta. Vauvan tulo oli kriisi yli puolelle vastanneista perheistä. Yli kymmenesosalla kriisi oli niin syvä, että pariskunta erosi. Yhteisen ajan ja seksuaalisen kanssakäymisen väheneminen ovat yleisiä parisuhteessa tapahtuvia muutoksia, jotka joillakin pariskunnilla kiristivät välejä. Kriisistä selviytyneet pariskunnat, joita oli vastanneista viidesosa, kuvasivat parisuhteen lujittuneen entisestään. (Niemi 1997, 23, ) Jyväskylässä toteutettu Perhekoulu projekti oli tarkoitettu tueksi perheille, joissa oli ylivilkas lapsi. Perhekoulussa oli omat ryhmät vanhemmille ja lapsille. Vanhempien ryhmien tarkoituksena oli vahvistaa vanhempien ja lasten vuorovaikutusta lisäämällä vanhemman luottamusta itseensä kasvattajana opettamalla tehokkaampia ohjauskeinoja ja pyrkimällä muuttamaan vanhemman ja lapsen välistä vuorovaikutusta myönteisemmäksi tätä kautta. Tukitoiminnan vaikutusta arvioitaessa vanhemmat toivat ilmi, että ryhmätoiminta oli ollut antoisa työmuoto. Vanhemmat olivat kokeneet, että vertaisryh-

15 14 mä oli mahdollistanut tuen saamisen toisilta vanhemmilta. Tasa-arvoinen jakaminen vertaisten kanssa koettiin hyvin tärkeäksi. (Poikkeus, Laakso, Aro, Eklund, Katajamäki & Lajunen 2002, 170, ) Aivan samankaltaisia asioita kokivat perheryhmätoiminnassa Keravalla mukana olleet vanhemmat. Sosiaalisen verkoston laajentuminen pienryhmätoiminnan kautta katsottiin tukevan sekä vanhemman, että lapsen mielenterveyttä. Vanhempien antaman palautteen mukaan keskustelu muiden samassa tilanteessa olevien aikuisten kanssa auttoi ymmärtämään myös omaa tilannetta. Tämän projektin toteuttajat suosittelevat tämäntyyppisten pienryhmien muodostamista neuvoloihin. (Sariola 1997, 33,35.) Vanhanen-Silvendoin (1994) tutkimuksessa äidit kertoivat äitiryhmien merkitsevän heille tilaisuutta vertailla omia ja toisten saamia kokemuksia äitiydestä ja äitinä olosta. Erilaisten ongelmien julkituominen voi auttaa ryhmäläisiä ratkaisemaan käytännön pulmia, sekä suhteellistamaan omana koettuja murheita toisten avulla. (Vanhanen- Silvendoin 1994, 55.) Välimäen (2001) tutkimuksessa lapsiperheiden kokemuksista varhaisesta tuesta Lapsiperhe projektin yhteydessä, voidaan todeta pienryhmällä olevan positiivista vaikutusta perheiden hyvinvointiin. Pienryhmätapaamisten avulla päivärytmi muotoutui säännöllisemmäksi ja helpommin hallittavaksi. Ryhmään osallistuneiden henkilöiden sosiaalinen verkosto laajeni. Lisäksi samassa tilanteessa olevat pienten lasten perheet toimivat vertailukohteena omalle elämäntilanteelle. (Välimäki 2001, 134).

16 15 4. ÄITIYDEN TUKEMINEN Äitiyden tukemisessa voidaan käyttää monenlaisia tukimuotoja ja työmenetelmiä. Tässä projektissa tukimuotona käytettiin vertaistukiryhmänä toimivaa pienryhmää. Tämän vuoksi kuvaan ryhmätoimintaa ja ryhmänohjausta vertaistukeen perustuvien pienryhmien näkökulmasta. 4.1 Neuvolassa toimiva terveydenhoitaja äitien tukijana Terveydenhoitajien tarjoamat yksilövastaanotot ovat yleisin julkisen terveydenhuollon tarjoama palvelu äitiyden tukemisessa. Lastenneuvolan palvelut ja työntekijät ovat tärkeä viranomaistuki perheelle. Turvallinen ja luottavainen suhtautuminen terveydenhoitajaan saattaa järkkyä, kun organisaatiossa tehdään muutoksia ja henkilöstöä siirrellään toisiin työtehtäviin. Lasten kasvaessa terveydenhoitajan rooli vanhemman tukemisessa vähenee. (Sariola 1997, 42.) Kosonen (1995) tutki terveydenhoitajan ja asiakkaan välistä vuorovaikutusta äitiysneuvolassa ja totesi ilmapiirin olevan lämminhenkinen ja ystävällinen. Vuorovaikutustilanteet olivat olleet odottavien äitien kannalta tärkeitä, sillä he olivat koko vuorovaikutustilanteen ajan huomion keskipisteinä. Häiriöitä vuorovaikutukseen tuli silloin, kun kumpikin osapuoli halusi kommentoida samaa aikaa mielenkiintoiseen aiheeseen. Terveydenhoitajan tulisikin pyrkiä kuuntelemaan asiakasta ja tiedostaa oma käytöksensä. (Kosonen 1995, 48, 52; Laavi 1996, 72, 73.) Terveydenhoitaja ryhmänohjaajana Ryhmäohjauksella tarkoitetaan yleensä pienehkölle kohderyhmälle suunnattua pitkäaikaista ohjausta, jolla on tietyt tavoitteet ja pyrkimykset. (Ruponen, ym. 2000, 163). Ryhmän vetäjän tai vetäjien tulee olla empaattisia, luovia, kuuntelevia ja ammatillisesti suhtautuvia ryhmän jäseniä kohtaan, yksilöllisyyttä kunnioittaen. Demokraattisuus ryhmän vetämisessä lisää tyytyväisyyttä ja kiinnostusta ryhmätoimintaan ja uskoa sen jatkumiseen. (Sairaalaliitto 1991.) Ryhmänohjaajan päätehtävä on toimia ryhmässä siten, että hänen toimintansa kohdistuu ryhmälle asetettujen tavoitteiden saavuttamiseen. Oh-

17 16 jaajan tulee myös pyrkiä auttamaan ryhmäkokemuksen kautta ryhmänjäsenten itsetuntemusta ja yhteistoimintataitoja. (Jauhiainen & Eskola 1994, 34.) Parityöskentely ryhmänohjauksessa edellyttää kummaltakin ryhmätoimintaa toteuttavalta työntekijältä keskinäistä positiivista vuorovaikutusta ja samojen arvopäämäärien tunnistamista. Tärkeätä on myös, että työntekijät ovat tiiviissä yhteistyössä ja että he osoittavat arvostavansa ja kunnioittavansa ryhmään osallistuneita tasa-arvoisina ammattiihmisten kanssa. Ohjaajan persoona vaikuttaa paljon enemmän asiakkaaseen kuin hänen teoreettinen orientaationsa tai metodien käyttö. Työmuotona parityöskentely on vaativa työmuoto ja työntekijän olisi tällöin syytä saada jatkuvaa työnohjausta, ammatillista koulutusta ja tukea. (Sariola 1997, ) Ryhmänohjaajan yksilöohjaustaidot on siirrettävissä myös ryhmätilanteisiin, sillä käytössä on samat kommunikaatiotaidot kummassakin ohjaustyylissä. Ryhmänohjauksessa kiinnitetään huomiota koko ryhmään ja ryhmäprosessiin sekä osallistujiin yksilöinä. Ryhmänohjaaja auttaa osallistujia ymmärtämään toisiaan ja helpottaa myönteisen suhteen muodostumista niin osallistujiin kuin itseensä. (Ruponen, ym. 2000, 167.) Lohinivan (1999) tutkimuksessa terveydenhoitajat käyttivät ryhmänohjausta hyvin vaihtelevasti. Lohiniva tarkasteli tutkimuksessaan terveydenhoitajien käyttämiä työmenetelmiä. Lohinivan mukaan terveydenhoitajilla ilmeni vajetta asiakastyössä erityisesti ryhmiin ja yhteisöihin kohdistuvassa terveyden edistämistyössä, sekä psykososiaalisten auttamismenetelmien hallinnassa. (Lohiniva 1999.) Suhtautuminen ryhmämuotoiseen työmenetelmään vaihteli suuresti terveydenhoitajien kesken. Tutkimuksessa mukana olleista terveydenhoitajista osa koki ryhmänohjauksen olevan tarpeellinen ja mieluinen työmuoto omassa työssään, mutta osa terveydenhoitajista katsoi, että heillä ei ollut siihen riittävästi valmiuksia. Toisaalta osan mielestä ryhmänohjaus ei ollut mielekäs työmuoto, eivätkä he halunneet käyttää sitä omassa työssään. (Lohiniva 1999, 74.) Laavi (1996) tutki ryhmänä toimivan lastenneuvolan kielellistä kommunikaatiota. Ryhmiin osallistui ainoastaan äitejä. Hänen tutkimustuloksensa osoittavat ryhmätoiminnan lisäävän äitien mahdollisuuksia tehdä keskustelun aloitteita lastenneuvolan ohjauksessa. Lisäksi äitejä tuettiin ryhmissä selvästi enemmän, kuin yksilöohjauksesta tehdyt tutkimukset kertovat. Ryhmäneuvoloissa ryhmänohjaajana toiminut terveydenhoitaja oli suunnitellut ryhmässä käytävät aiheet etukäteen ja hän ei Laavin mukaan tarttunut tar-

18 17 peeksi äitien esille tuomiin terveydenhoitajan alkuperäisestä suunnitelmasta ja aihealueesta poikkeaviin asioihin, vaan jatkoi keskustelua aikaisemman suunnitteleman mukaan. Ryhmäneuvolan ryhmänohjaajat voisivatkin asennoitua keskustelemaan enemmän ryhmäläisten itse esille tuomistaan asioista ja jättää suunnitellut asiat myöhemmin käsiteltäviksi tai antaa asiasta kirjallista informaatiota kotiin luettavaksi. Näin ryhmän jäsenet voisivat tukea paremmin toisiaan, koska he elävät vastaavanlaista elämäntilannetta ja tuntevat sen oman kokemuksen kautta läheisesti. (Laavi 1996, 72 73, 77.) Terveydenhoitajien toimintamalleja ja työmenetelmiä lastenneuvolassa tutkinut Varjoranta (1995) toteaa vanhemmille pidettävien ryhmien olevan hyvä työmuoto. Terveydenhoitajien roolit ryhmissä olivat erilaisia. Pääasiassa terveydenhoitajat toimivat ohjaajina ja järjestäjinä. Asiantuntijan roolissa terveydenhoitajat eivät olleet niinkään tiedonjakajina, vaan he toimivat ryhmissä kuuntelijoina, valmentajina ja yhteistyökumppaneina. Osa terveydenhoitajista oli saanut pienryhmäohjaajakoulutusta, mutta toisaalta terveydenhoitajat toivat myös esille, että peruskoulutus riittää ryhmien pitämiseen. (Varjoranta 1997, 75.) Lastenneuvola vanhemmuuden tukemisessa Perhevalmennus ensimmäistä lastaan odottaville vanhemmille on jo pitkään kuulunut terveydenhoitajien suorittamaan työhön. Nykyään neuvoloissa on pyritty pitämään ryhmiä muidenkin kohderyhmien tarpeisiin (Varjoranta 1997, 75; Pelkonen & Löthman- Kilpeläinen 2000, 50 51). Äitiysneuvolassa pidettävät perhevalmennukset ovat olennainen osa äitiysneuvolan toimintaa yksilövastaanottojen lisäksi. Perhevalmennus on auttanut vanhempia monella tapaa, mutta nykyään perheet ovat aktiivisempia kuin aikaisemmin ja heidän tietotasonsa on myös korkeampi. Tämän vuoksi myös perhevalmennusten muotoa on muutettava keskustelevammaksi ja paremmin ryhmän tarpeita vastaavaksi. Tämä edellyttää terveydenhoitajalta kykyä ohjata ryhmiä, sekä muuttaa rooliaan tiedonjakajasta yhteistyötä tekeväksi ohjaajaksi ja tiedonlähteeksi. (Etzell, Korpivaara, Lukkarinen, Nikula, Pekkarinen, Peni & Värmälä 1998, 152,154.) Lastenneuvolatyön sisältö on monipuolinen ja yleensä lastenneuvolapalvelut koetaan mieluisina ja hyödyllisinä. Nykyään vanhemmat kaipaavat enemmän tietoa ja keskuste-

19 18 lua vanhemmuudesta, lasten kasvatuksesta ja perheen ihmissuhteista. (Varjoranta 1997, 27; Heimo 2002, 135). Perheet ovat lisäksi osoittaneet tarvetta kokoontua erilaisiin ryhmiin ja tavata samassa elämäntilanteessa olevia perheitä. Lastenneuvoloissa toteutettavien vanhempien tukiryhmien tavoitteena on luoda hoitava, luottamuksellinen ympäristö, helpottaa samassa elämäntilanteessa olevien vanhempien vuorovaikutusta, auttaa vanhempia omien voimavarojensa löytämisessä ja vahvistaa niitä. (Varjoranta 1997, 27, 29.) Lastenneuvolatyön tulee tukea vanhempia ottamaan vastuuta perheen hyvinvoinnin edistämisestä, jolloin terveydenhoitajan työmenetelmien tulisi mahdollistaa perheiden ja yhteisöjen vaikutusmahdollisuuksien lisääminen. Työmenetelmänä ryhmien käyttäminen vastaa perheiden ilmaisemaan tarpeeseen tavata toisia samassa elämäntilanteessa olevia perheitä. (Varjoranta 1997, ) Tällöin työ on samalla asiakaslähtöistä ja koko perheen terveyttä edistävää. Menetelmänä pienryhmät ovat saaneet paljon hyvää palautetta vanhemmilta (Varjoranta 1997, 76; Pelkonen, ym., 2000, 24; Järvinen 1998, 55). Järvisen (1998) tutkimuksessa äitien kokemukset lastenneuvoloiden vanhempainryhmistä olivat myönteisiä. Läheinen suhde ryhmää ohjaavaan terveydenhoitajaan auttoi kohdentamaan neuvolakäyntien sisältöjä äitien ja perheiden tarpeita vastaaviksi. Tutkimus antoi uuden tiedon lisäksi vahvistusta ja perusteita ryhmätoiminnan tueksi. Tämän perusteella Järvinen toteaa vanhempainryhmien olevan toimiva työmenetelmä terveydenhoitajien käyttöön lastenneuvoloissa. Äitien mielestä vanhempainryhmät täydensivät yksilökäyntejä ja terveydenhoitajasta tuli äideille paljon tutumpi ja läheisempi. Tämä tuttuus auttoi äitejä lähestymään terveydenhoitajaa myös henkilökohtaisissa asioissa. Vanhempainryhmät auttoivat tutkimuksen mukaan äitejä olemaan aktiivisia suhteessa terveydenhoitajaan ja tällä tavalla saamaan yksilöllistä ja oikein kohdennettua tukea ja ohjausta vanhempana olemiseen. Näin ollen neuvolan mahdollisuudet tukea vanhempia äitien näkökulmasta olivat erittäin hyvät. (Järvinen 1998, )

20 Muut palvelut äitiyden tukemisessa Kiinnostus erilaisten äitiryhmien toimintaan ja osallistumiseen on lisääntynyt. Seurakuntien ja neuvoloiden lisäksi äideille suunnattuja ryhmiä ovat perustaneet erilaiset liitot ja järjestöt, mutta tämän lisäksi niitä syntyy spontaanisti alueittain ilman ulkopuolisen järjestäjän tukea ja ohjausta. (Vanhanen-Silvendoin 1996, 227.) Äidit irti masennuksesta ry on toiminut jo usean vuoden ajan. Yhdistyksen jäsenet ovat itse synnytyksen jälkeisen masennuksen läpikäyneitä äitejä. Valtakunnallisesti toimivan yhdistyksen perustaminen lähti tarpeesta auttaa synnytyksen jälkeisestä masennuksesta kärsiviä äitejä ja heidän perheitään. Äidit irti masennuksesta ry tarjoaa vertaistukea ja tietoa synnytyksen jälkeisestä masennuksesta kärsiville äideille ja heidän perheilleen. Lisäksi yhdistys haluaa tiedottaa toiminnastaan terveydenhoitoalalle, jotta äideillä olisi mahdollisuus saada riittävää ja asiantuntevaa apua masennukseensa. Äimän toiminta perustuu hyvin pitkälle vertaistukeen. Ryhmiä on tällä hetkellä käynnissä 9 kuudessa eri kaupungissa. (Äidit irti masennuksesta ry ) Internetistä löytyy monenlaisia keskustelu- ja Chat-paikkoja, joissa voi keskustella toisten äitien kanssa. Tämäntyyppisiä palstoja ovat mm. Äimän sivut (http://www.sunpoint.net/~aimary/index.html), Kaks plussan nettisivut (http://www.kuvalehdet.fi/kp_index.html), Mammatuki (http://welcome.to/mammatuki) ja Imetystukisivut (http://www.lapsiperhe.net/imetystukilista). Hyvinkään kaupunki tarjoaa lapsiperheille myös omia palveluitaan: Leikkitoiminnan ja perhekahvilatoiminnan lisäksi puistotäti ottaa valvottuun ulkoiluun ja leikkiin lapsia tulojärjestyksen mukaisesti. Myös Hyvinkään seurakunta ylläpitää päivä- ja iltapäiväkerhopisteitä, sekä avoimia perhekerhoja useissa eri toimipaikoissa. Mannerheimin Lastensuojeluliiton perhekahvilatoiminta oli tilapäisesti tauolla tiedusteluni aikoihin vuoden alussa (Hyvinkään kaupungin tiedote; Hyvinkään seurakunnan tiedote.)

21 20 4 ÄITIYS- KARIKOISTA KEITAAKSI -PROJEKTI 4.1 Projektin lähtökohdat ja tavoitteet Projekti eroaa muista työmenetelmistä omien tunnusomaisten piirteiden vuoksi. Projekteille ominaista on, että niillä on yksi hallitseva ja erityinen tarkoitus. Lisäksi projekti on tilapäinen ja väliaikainen toimintamuoto, sillä projektia suorittava organisaatio puretaan kun tavoite on saavutettu. Projektit syntyvät, kun halutaan muutosta vallitsevaan tilanteeseen. Useimmat projektit saavat alkunsa alustavasta ongelman ratkaisuideasta ja jotkut myös asiakkaiden esittämistä toiveista. (Karlsson & Marttala 2001, ) Äitiys karikoista keitaaksi -projekti lähti liikkeelle kahdesta hyvinkääläisäidistä. He kertoivat Mobile tukiaseman työntekijälle tarpeestaan saada olla osana ryhmää, jossa olisi muita äitejä, joiden kanssa jakaa arjen ja äitiyden tuomaa taakkaa. Projekti käynnistyi suoraan asiakkaiden ilmaisemasta tarpeesta, johon Hyvinkään sosiaali- ja terveysalan ammattilaiset järjestivät Suomen Mielenterveysseuran tuella äitien vertaistukiryhmän Projektin tavoitteet Projektin alussa suunnittelijoilla oli pääasiallisena tavoitteena äitien jaksamisen ja selviytymisen tukeminen sekä äitien auttaminen, jotta he löytäisivät paremman tasapainon naisena, puolisona ja äitinä vertaistuen avulla. Tavoitteena oli tehdä interventio äitien elämään ennen uupumista ja masennusta sekä auttaa äitejä hyväksymään oma rajallisuutensa. Perheyhteyttä pyrittiin tukemaan järjestämällä internaattiviikonloppu keväällä koko perheelle toukokuussa Projektin välittömillä tavoitteilla pyritään saamaan aikaan muutoksia, jotka pitäisi saavuttaa välittömästi projektivaiheen jälkeen (Silfverberg 1996, 50.) Välittöminä tavoitteina projektin järjestäjät toivoivat äitien saavan lisää voimavaroja, sekä äitien toivottiin pitävän yhteyttä toisiinsa myös ryhmätapaamisten lisäksi. Näin heidän toivottiin saavan ryhmätapaamisten ulkopuolellakin tukea ja seuraa toisistaan.

22 21 Projektilla on myös laajempia kehityksellisiä tavoitteita. Kehitystavoitteilla tarkoitetaan niitä pitkän ajan muutoksia, joihin projekteilla pyritään. (Silfverberg 1996, 50.) Suomen Mielenterveysseuran toiminta on hyvin laajakatseista. Kurssien ja projektien järjestämisellä pyritään myös johonkin laajempaan tavoitteeseen, ihmisten mielenterveyden hyvinvointiin. Äitien mielenterveyttä ja jaksamista tukemalla voidaan vaikuttaa koko perheen hyvinvointiin ja ennaltaehkäistä muiden perheenjäsenten psyykkistä oireilua äidin väsymisen vuoksi. Tarkoituksena oli vaikuttaa äidin tukemisella myös koko perhettä jaksamaan paremmin. Välillisenä tavoitteena oli projektissa käytetyn työmuodon testaaminen ja kehittäminen. Laajin kehityksellinen tavoite projektilla on saada tämän kaltaisista vertaistukiryhmistä yksi käytännön työväline julkisen sektorin käyttöön perusterveydenhuoltoon Äitien tavoitteet Ryhmään osallistuneiden äitien toivomukset kartoitettiin kyselylomakkeiden lisäksi suullisesti ryhmätapaamisilla. Ensimmäisen kyselylomakkeen (Liite1) avulla, jonka jaoin neljännellä ryhmätapaamisella äideille, kartoitin äitien toiveita ja odotuksia ryhmänsuhteen. Keväällä jakamassani kyselylomakkeessa oli toiveita odotuksia kartoittava kysymys kohdistuen syksyn ryhmätapaamisia. Kysyin tässä kyselylomakkeessa lisäksi takautuvasti minkälaisin odotuksin äidit olivat tulleet ryhmään. Myös syksyn kyselylomake (Liite 3), jonka jaoin syksyn lopulla, sisälsi takautuvan odotuksia ja toiveita kartoittavan kysymyksen. Suurin osa äideistä toivoi, että ryhmässä saisi jakaa toisten äitien kanssa äitiyteen liittyviä tunteita ja kokemuksia. Osa äideistä toivoi saavansa toisilta ryhmäläisiltä vertaistukea ja hyväksyntää. Lisäksi äidit toivoivat ryhmän auttavan heitä jaksamaan paremmin lasten kanssa vietettyä arkea sekä tuovan iloa äitiyteen. Osalle ystävien ja uusien tuttavuuksien hankkiminen ryhmän avulla oli tärkeä tavoite. Ryhmästä toivottiin myös kasvatusvinkkejä ja malleja. Osalle äideistä ryhmään osallistumisen oli keino saada omaa aikaa. Esille osassa vastauksissa nousi mahdollisuus itsetuntemuksen lisäämiseen. Myös masentuneisuuden ja syyllisyyden tunteiden toivottiin helpottuvan ryhmän avulla.

23 22 Ryhmänohjaajilta äidit toivoivat rohkeutta keskustelun ohjauksessa sekä avoimuutta ryhmän ilmapiirin helpottamiseksi. Lisäksi äidit toivoivat ryhmänohjaajilta keinoja työstää itseään, sekä keinoja joiden avulla he oppisivat nauttimaan arjesta enemmän ja oppisivat paremmin hyväksymään itsensä. Ryhmän ohjaajien toivottiin myös antavan ehdotuksia äitiyteen liittyvästä kirjallisuudesta. 4.2 Projektin kohderyhmä Projektin varsinaisella kohderyhmällä tarkoitetaan sitä ryhmää, joille hankkeen varsinaiset hyödyt pyritään kohdentamaan. Heidän lisäkseen projektissa saattaa olla myös muita hyödynsaajia. (Silfverberg 1996, 49.) Varsinaisena kohderyhmänä projektissa oli Hyvinkään alueen äidit, joilla oli kaksi tai useampi lapsi ja ongelmia oman jaksamisen kanssa. Lisäksi ryhmään pyrittiin saamaan äitejä, joilla ei ole mahdollisesti riittävästi omaa aikaa, eikä mahdollisesti paljon aikaa muulle kuin kodille tai voimia ylläpitää kodin ulkopuolista sosiaalista elämää. Ryhmään haluttiin myös ottaa mukaan äitejä, joilla oli mahdollisesti noussut negatiivisia tunteita lastaan kohtaan, sekä mahdollisesti äitiydestä liiallista syyllisyyttä kokevat äidit. Varsinaisesta diagnosoidusta masennuksesta kärsivät äidit haluttiin ohjata muualle saamaan tarvitsemaansa apua, sillä tämän ryhmän tarkoitus oli tukea äitejä ennen masennusta ja täydellistä uupumista, eli toimia ennaltaehkäisevästi. Äitien lisäksi ryhmän toiminnan toivottiin vaikuttavan myönteisesti koko perheen hyvinvointiin, siis myös aviopuolisoihin ja lapsiin. 4.3 Projektin yhteisyökumppanit ja työnjako Äitiys- karikoista keitaaksi -projekti on Suomen Mielenterveysseuran kanssa yhteistyössä järjestetty kuntoutuskurssi. Kuntoutusyksikkö pyrkii järjestämään räätälöityjä kuntoutuskursseja ihmisten todellisiin tarpeisiin, vaikeiden elämäntilanteiden ja kriisien vuoksi. Kurssit ovat eri ryhmille ammatillisesti ohjattuja ryhmiä, jotka suunnitellaan joustavasti äkilliseen tarpeeseen tukemaan selviytymistä ja ehkäisemään kriisien pitkittymistä. Suurin osa kuntoutuskursseista, kuten myös tämä äitien vertaistukiryhmä, suunnitellaan ja toteutetaan paikallisten toimipisteiden, kriisikeskusten sekä eri järjestöjen kanssa. (Suomen Mielenterveysseura 2002, 3.)

24 23 Suomen Mielenterveysseuran strategian vuosille mukaan seuran toimintaajatus, joihin myös projektin tavoitteet pohjautuvat, perustuu erilaisiin tavoiteltaviin tehtäviin, joita ovat: edistää mielenterveyttä vaikuttaa mielenterveyden painoarvon lisääntymiseen yhteiskunnan eri tahoilla tukea ja ajaa kansalaisen oikeutta henkiseen hyvinvointiin ja tarpeenmukaisiin laadukkaisiin palveluihin kehittää ja tuottaa uusia mielenterveyden sisältöjä ja malleja tukea ja kehittää laadukkaita palveluita tukea ja kehittää vapaaehtoista kansalaistoimintaa mielenterveyden alueella. (Suomen Mielenterveysseura. Strategia vuosille ) Suomen Mielenterveysseuran kuntoutuksen koordinaattorina toimi Raija Hukkamäki. Hän oli projektin käynnistyksessä aktiivisessa osassa kuntoutussuunnittelija Elina Mäenpään kanssa. Projektin koordinaattorina toimi keväällä 2002 Elina Mäenpää Suomen mielenterveysseuran kuntoutusyksiköstä ja syksyllä 2002 Jaana Paasu. He koordinoivat projektia ja pitivät yhteyttä yhteistyökumppaneihin. Hukkamäki ja Paasu suunnittelivat myös toisen äitiryhmän järjestämistä Hyvinkäälle keväällä Seuran osallisuus ryhmän toteutuksessa oli rahoituksen lisäksi myös aikaisemman tiedon ja kokemuksen jakamista projektin aikana. Mäenpää ja Paasu osallistuivat kummatkin kerran äitiryhmään ja osallistuivat ryhmien suunnitteluun sekä auttoivat minua opinnäytetyössäni. Hyvinkään Mobile tukiaseman työntekijä Anne Vesterinen oli projektissa vertaistukiryhmäkurssin vastuuhenkilö ja toinen ryhmän ohjaaja. Alussa mukana oli myös Mobile tukiaseman toinen työntekijä Mervi Aarnio. Mervi Aarnio lopetti työnsä Mobilen palveluksessa kevään 2002 aikana ja näin ollen myös työnsä tämän ryhmän merkeissä. Mobile tukiasema on perustettu Hyvinkäälle vuonna Mobilen toiminnan tarkoituksena on kehittää kunnan asukkaiden ja viranomaisten kanssa joustavia toimintamalleja yhteiskunnan muuttuviin tarpeisiin. Mobilen tukiasemien toimintafilosofia antaa työntekijöille mahdollisuuden käyttää ammattitaitoaan mahdollisimman laajasti. (Kantola- Leskinen 1999, 10 11, 14).

25 24 Anne Vesterinen osallistui projektiin Hyvinkään kaupungin työntekijänä ja hän oli ryhmän vastuuvetäjä. Näin ollen hänen työpanoksensa oli kaikista yhteistyökumppaneista suurin. Hänellä oli aikaisempaa kokemusta erilaisten ryhmien vetämisestä ja hän on ryhmänohjaajana jälleen mahdollisesti keväällä 2003 järjestettävässä äitiryhmässä. Mannerheimin lastensuojeluliitto on suurin lastensuojelujärjestö Suomessa, johon kuuluu jäsentä ja 555 paikallisyhdistystä. Mannerheimin lastensuojeluliitto tekee paljon yhteistyötä erilaisten kotimaisten ja ulkomaisten järjestöjen sekä yhteisöjen ja verkostojen kanssa. Liiton mukaan jokaisella lapsella on oikeus hyvään ja onnelliseen lapsuuteen ja juuri tämän oikeuden toteuttamiseksi liitto pyrkii toimimaan mahdollisimman monen yhteistyötahon kanssa tavoitteen saavuttamiseksi. (Mannerheimin Lastensuojeluliitto. MLL:n toimintalinja. 2003). Leena Jokiaho on Hyvinkään osaston edustaja Mannerheimin Lastensuojeluliitosta. Hän oli alussa mukana suunnittelemassa tätä äitiryhmää ja hän haastatteli ryhmään hakeneita äitejä Anne Vesterisen kanssa. Jokiaho oli myös yksi neljästä internaattiviikonlopun vetäjistä. Hänellä on monta vuotta kokemusta äitien tukemisesta terveydenhoitajan työstään ja eläkkeelle jäätyään hän on jatkanut työtä perheiden hyväksi toimimalla aktiivisesti Mannerheimin Lastensuojeluliiton palveluksessa. Hänen osallistumisensa toi projektiin vuosien kokemuksiin perustuvaa varmaa, mutta lämminhenkistä työotetta, niin projektin suunnittelussa kuin internaattiviikonlopun aikana. Viikonloppuna Leenan työnkuvaan kuului olla Muumi-mammamainen, äidillinen henkilö. Yhteistyötä projektissa tehtiin Hyvinkään terveydenhuoltopiirin kanssa, josta pääasiallisena yhteystyökumppanina toimi Hyvinkään terveysaseman osastonhoitaja Hannele Pirhonen. Hän oli mukana projektissa suunnitteluvaiheesta alkaen. Hän on myös aktiivisesti suunnitellut Hyvinkäälle jo toista samanlaista ryhmää, jota suunnitellaan alkavaksi keväällä Suunnittelukokouksissa hän toi vahvasti esille halunsa auttaa alueen äitejä ja myös halun löytää uusia keinoja, joilla voisi vastata alueella asuvien äitien tarpeisiin. Häntä askarrutti miten alueen terveydenhoitajat voisivat vastata äitien tarpeisiin paremmin. Saman asian hän esitti myös ryhmään osallistuneille äideille ensimmäisellä ryhmätapaamisella. Tämän lisäksi Hannele otti osaa syksyllä ryhmätapaamiseen, jolloin keskusteltiin syvemmin terveydenhoitajan roolista äitiyden tukemisessa.

NEUVOLAN PERHETYÖ KAARINASSA

NEUVOLAN PERHETYÖ KAARINASSA NEUVOLAN PERHETYÖ KAARINASSA Neuvolan perhetyö Kaarinassa Vuonna 2014 neuvolan perhetyö on vakiinnuttanut paikkansa osana ennaltaehkäisevää palvelujärjestelmää. Neuvolan perhetyössä toimii kaksi perheohjaajaa

Lisätiedot

Perhetyö. Ylikartanon päiväkodin Perheiden Villiinassa

Perhetyö. Ylikartanon päiväkodin Perheiden Villiinassa 1 Perhetyö Ylikartanon päiväkodin Perheiden Villiinassa 10.10.2012 Hanna Hirvonen, lastentarhanopettaja 2 MIKÄ ON PERHEIDEN VILLIINA? Ylikartanon päiväkodin avoimia varhaiskasvatuspalveluja tarjoava ryhmä

Lisätiedot

TYÖKALUJA, TIETOA JA UUDENLAISTA NÄKÖKULMAA - RASKAANA OLEVIEN JA SYNNYTTÄNEIDEN ÄITIEN KOKEMUKSIA ILOA VARHAIN- RYHMISTÄ

TYÖKALUJA, TIETOA JA UUDENLAISTA NÄKÖKULMAA - RASKAANA OLEVIEN JA SYNNYTTÄNEIDEN ÄITIEN KOKEMUKSIA ILOA VARHAIN- RYHMISTÄ TYÖKALUJA, TIETOA JA UUDENLAISTA NÄKÖKULMAA - RASKAANA OLEVIEN JA SYNNYTTÄNEIDEN ÄITIEN KOKEMUKSIA ILOA VARHAIN- RYHMISTÄ Terveydenhoitaja Reetta Koskeli ja sairaanhoitaja Noora Kapanen 27.9.2011 OPINNÄYTETYÖN

Lisätiedot

NUORTEN ERITYISTUKEA TARVITSEVIEN ODOTTAVIEN ÄITIEN TUKEMISEN TOIMINTAMALLEJA. Marita Väätäinen Sanna Vähätiitto Oulun kaupunki

NUORTEN ERITYISTUKEA TARVITSEVIEN ODOTTAVIEN ÄITIEN TUKEMISEN TOIMINTAMALLEJA. Marita Väätäinen Sanna Vähätiitto Oulun kaupunki NUORTEN ERITYISTUKEA TARVITSEVIEN ODOTTAVIEN ÄITIEN TUKEMISEN TOIMINTAMALLEJA Marita Väätäinen Sanna Vähätiitto Oulun kaupunki Siskot-ryhmän taustaa Siskot -projekti on Mannerheimin Lastensuojeluliiton

Lisätiedot

KOGNITIIVISET DEPRESSIOKOULUMALLISET RYHMÄT NEUVOLASSA

KOGNITIIVISET DEPRESSIOKOULUMALLISET RYHMÄT NEUVOLASSA KOGNITIIVISET DEPRESSIOKOULUMALLISET RYHMÄT NEUVOLASSA Projektityöntekijä Sirpa Kumpuniemi Sateenvarjo-projekti Rovaniemi 4.2.2009 Taustaa Synnytyksen jälkeistä masennusta 10-15 % synnyttäneistä Vanhemman

Lisätiedot

Monitoimijainen perhevalmennus

Monitoimijainen perhevalmennus Monitoimijainen perhevalmennus Ulla Lindqvist Projektipäällikkö, VTL, KM Tukevasti alkuun, vahvasti kasvuun hanke ulla.j.lindqvist@hel.fi Monitoimijainen perhevalmennus on esimerkki Perhekeskus toiminnasta,

Lisätiedot

Äidit irti synnytysmasennuksesta ÄIMÄ ry

Äidit irti synnytysmasennuksesta ÄIMÄ ry Äidit irti synnytysmasennuksesta ÄIMÄ ry Äidit irti synnytysmasennuksesta ÄIMÄ ry Perustettu vuonna 1998 Valtakunnallinen vertaistukiyhdistys Ensi- ja turvakotien liiton jäsenyhdistys Mielenterveyden keskusliiton

Lisätiedot

TUKIPAJA. vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen

TUKIPAJA. vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen TUKIPAJA Räätälöityä apua erityistarpeisiin Tukea vaativaan vanhemmuuteen vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen Tukipaja on toiminut vuodesta 2008,

Lisätiedot

Lapsiperheiden ryhmämuotoiset palvelut

Lapsiperheiden ryhmämuotoiset palvelut Lapsiperheiden ryhmämuotoiset palvelut Perhepalvelukeskus, Korkalonkatu 4, 96100 Rovaniemi Kuva: Pekka Ojaniemi Palveluja perheille Avoin päiväkoti Avoimen päiväkodin toiminta on tarkoitettu alle kouluikäisille

Lisätiedot

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto Ry. Yhdistyksen hallitus. Toiminnanjohtaja

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto Ry. Yhdistyksen hallitus. Toiminnanjohtaja Omaishoitajat ja Läheiset Liitto Ry Aluetoiminta: Pohjois- ja Keski-Pohjanmaa sekä Kainuu Kokkolanseudun Omaishoitajat ja Läheiset Ry Yhdistyksen hallitus OMA Hoivapalvelu Oy:n hallitus Toiminnanjohtaja

Lisätiedot

19/1/2012 Mervi Kestilä. Mannerheimin Lastensuojeluliitto lapsiperheiden arjen tukena

19/1/2012 Mervi Kestilä. Mannerheimin Lastensuojeluliitto lapsiperheiden arjen tukena 19/1/2012 Mervi Kestilä Mannerheimin Lastensuojeluliitto lapsiperheiden arjen tukena MLL:n arvot Inhimillisyys Lapsen ja lapsuuden arvostus Yhteisvastuu Suvaitsevaisuus ja yhdenvertaisuus Ilo 2 Toiminnan

Lisätiedot

TERVETULOA VERTAISOHJAAJA- KOULUTUKSEEN

TERVETULOA VERTAISOHJAAJA- KOULUTUKSEEN TERVETULOA VERTAISOHJAAJA- KOULUTUKSEEN 22.-23.10.2011 Kyyhkylän Kartanon Uusi Rustholli hotelli Mikkeli Etelä-Savon sosiaali- ja terveysalan järjestöjen tuki ry VETO-projekti Koulutuksen tavoitteet Koulutukseen

Lisätiedot

PSYKOLOGI- PALVELUT. Varhaisen vuorovaikutuksen edistäminen

PSYKOLOGI- PALVELUT. Varhaisen vuorovaikutuksen edistäminen PSYKOLOGI- PALVELUT Varhaisen vuorovaikutuksen edistäminen Psykologipalveluiden vauvaperhetyö on suunnattu lastaan odottaville ja alle vuoden ikäisten lasten perheille. Se on yhtäaikaa ennaltaehkäisevää

Lisätiedot

ISÄT KUULLUKSI, NÄKYVÄKSI JA OSALLISTUVAKSI HELSINKI 3.10.2012

ISÄT KUULLUKSI, NÄKYVÄKSI JA OSALLISTUVAKSI HELSINKI 3.10.2012 3. lokakuuta 2012 Miessakit ry ISÄT KUULLUKSI, NÄKYVÄKSI JA OSALLISTUVAKSI HELSINKI 3.10.2012 Isätyöntekijä Ilmo Saneri Annankatu 16 B 28 00120 Helsinki puh: (09) 6126 620 miessakit@miessakit.fi www.miessakit.fi

Lisätiedot

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ VOIKUKKIA 2015 PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ Hei hyvä vanhempi! Kiitos osallistumisestasi vanhempien VOIKUKKIA-vertaistukiryhmään. Haluaisimme tietää millaisia tunnelmia ja ajatuksia vertaistukiryhmäkokemus

Lisätiedot

22.10.2014 M.Andersson

22.10.2014 M.Andersson 1 Kommenttipuheenvuoro: Reflektiivinen työote Mll:n seminaari Helsinki Maarit Andersson, kehittämispäällikkö Ensi- ja turvakotien liitto 2 Aluksi Vallitseva yhteiskunnallinen tilanne, kuntien taloudellinen

Lisätiedot

Valtakunnalliset lastensuojelupäivät. Näkökulmia sosiaaliseen markkinointiin. CASE: Perheaikaa.fi verkkopalvelu /

Valtakunnalliset lastensuojelupäivät. Näkökulmia sosiaaliseen markkinointiin. CASE: Perheaikaa.fi verkkopalvelu / Valtakunnalliset lastensuojelupäivät CASE: Perheaikaa.fi verkkopalvelu / Näkökulmia sosiaaliseen markkinointiin Kari Lankinen Kehitysjohtaja, TM Juulia Ukkonen Projektikoordinaattori, kätilö, BSc Health

Lisätiedot

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus Outi Ståhlberg outi.stahlberg@mtkl.fi 050 3759 199 Laura Barck laura.barck@mtkl.fi 050 4007 605 Mielenterveyden keskusliitto, kuntoutus ja sopeutumisvalmennus

Lisätiedot

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ VOIKUKKIA 2014 PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ Hei hyvä vanhempi! Kiitos osallistumisestasi vanhempien VOIKUKKIA-vertaistukiryhmään. Haluaisimme tietää millaisia tunnelmia ja ajatuksia vertaistukiryhmäkokemus

Lisätiedot

Vertaistukea perheille avoimen varhaiskasvatuksen areenoilla

Vertaistukea perheille avoimen varhaiskasvatuksen areenoilla Imatra 10.10.2012 Vertaistukea perheille avoimen varhaiskasvatuksen areenoilla Liisa Ollikainen Espoo Yleistietoa Espoosta www.espoo.fi Suomen toiseksi suurin kaupunki Pinta-ala, 528 km², asukkaita >250

Lisätiedot

Miten tukea lasta vanhempien erossa

Miten tukea lasta vanhempien erossa Miten tukea lasta vanhempien erossa Kokemuksia eroperheiden kanssa työskentelystä erityisesti lapsen näkökulma huomioiden. Työmenetelminä mm. vertaisryhmät ja asiakastapaamiset. Eroperheen kahden kodin

Lisätiedot

MLL:n perhekummitoiminta - auttavia käsiä ja aikuista seuraa

MLL:n perhekummitoiminta - auttavia käsiä ja aikuista seuraa Perheiden hyvinvoinnin merkitys lapselle MLL:n perhekummitoiminta - auttavia käsiä ja aikuista seuraa Marita Viertonen toiminnanjohtaja marita.viertonen@mll.fi p. 044 299 0541 MLL on kaikille avoin poliittisesti

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO YHTEENVETO 5.9.2013 VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 17 vastaanottokeskuksessa loppukeväällä 2013. Vastaajia

Lisätiedot

OSALLISUUS JA YHTEISÖLLISYYS

OSALLISUUS JA YHTEISÖLLISYYS OSALLISUUS JA YHTEISÖLLISYYS OSALLISUUDEN JA YHTEISÖLLISYYDEN VAHVISTAMINEN JA TUKEMINEN RYHMÄMUOTOISILLA TOIMINNOILLA v AVOIMET RYHMÄTOIMINNOT Avoin päiväkoti ja alueelliset perheryhmät Isä lapsi toiminta

Lisätiedot

Ohjatut vertaistukiryhmät. ja nuorille aikuisille 2013

Ohjatut vertaistukiryhmät. ja nuorille aikuisille 2013 Ohjatut vertaistukiryhmät nuorille ja nuorille aikuisille 2013 Sisällysluettelo Voimauttavaa vertaistukea ryhmistä... 3 Kenelle Tavoitteet Menetelmät Toteutus Löydä oma tarinasi -ryhmät... 5 Lasinen lapsuus

Lisätiedot

Verkostoitumisen mahdollisuudet pienlapsiperheen elämässä. ohjelmajohtaja, psykologi Marie Rautava

Verkostoitumisen mahdollisuudet pienlapsiperheen elämässä. ohjelmajohtaja, psykologi Marie Rautava Verkostoitumisen mahdollisuudet pienlapsiperheen elämässä ohjelmajohtaja, psykologi Marie Rautava Sosiaaliset verkostot ja vertaistuki q Sosiaaliset verkostot tukevat pienlapsiperheen hyvinvointia q Vertaistuen

Lisätiedot

Liikkuva Tuki. Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan?

Liikkuva Tuki. Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan? Liikkuva Tuki Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan? Matti Järvinen Porin perusturva Psykososiaalisten palvelujen

Lisätiedot

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry. Aluetoiminta: Pohjois- ja Keski-Pohjanmaa sekä Kainuu. Kokkolanseudun Omaishoitajat ja Läheiset ry

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry. Aluetoiminta: Pohjois- ja Keski-Pohjanmaa sekä Kainuu. Kokkolanseudun Omaishoitajat ja Läheiset ry Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry Aluetoiminta: Pohjois- ja Keski-Pohjanmaa sekä Kainuu Kokkolanseudun Omaishoitajat ja Läheiset ry Yhdistyksen hallitus Toiminnankoordinaattori OMA Hoivapalvelu Oy:n

Lisätiedot

Kokemuksia vanhempien tukemisesta lapsen sijoituksen aikana, VOIKUKKIA 2002-2015

Kokemuksia vanhempien tukemisesta lapsen sijoituksen aikana, VOIKUKKIA 2002-2015 Kokemuksia vanhempien tukemisesta lapsen sijoituksen aikana, VOIKUKKIA 2002-2015 Sijaishuollon päivät 30.9.2015 Lahti Iina Järvi Virpi Kujala ja Irja Ojala VOIKUKKIA-vertaistukiryhmä Vanhemmille, joiden

Lisätiedot

Turun Kaupunkilähetys ry

Turun Kaupunkilähetys ry Turun Kaupunkilähetys ry Perustettu vuonna 1880. Toiminta pohjautuu kristillis-sosiaalisiin arvoihin. Tavoitteena on syrjäytymisen ehkäisy, yksinäisyyden kokemuksen lievittäminen ihmisten omia voimavaroja

Lisätiedot

MLL:n palvelut lapsille ja lapsiperheille Kainuussa. 4.6.2015 / Seija Karjalainen

MLL:n palvelut lapsille ja lapsiperheille Kainuussa. 4.6.2015 / Seija Karjalainen MLL:n palvelut lapsille ja lapsiperheille Kainuussa 4.6.2015 / Seija Karjalainen Mannerheimin Lastensuojeluliitto ry Mannerheimin Lastensuojeluliitto (MLL) on avoin kansalaisjärjestö, joka edistää lasten,

Lisätiedot

Vauvan Taika projektin loppuseminaari 10.10.2014

Vauvan Taika projektin loppuseminaari 10.10.2014 Vauvan Taika projektin loppuseminaari 10.10.2014 Dila Timantit vauvaperheiden vuorovaikutusyksikkö taustaorganisaatio Diakonialaitos Lahti kehittämisprojekti päihdeperheiden kuntouttavaa työtä v. 1998-2012

Lisätiedot

Neljän tuulen seminaari 19.3.2014 Hyvä vointi yhteisenä kokemuksena. Anne Vuori

Neljän tuulen seminaari 19.3.2014 Hyvä vointi yhteisenä kokemuksena. Anne Vuori Neljän tuulen seminaari 19.3.2014 Hyvä vointi yhteisenä kokemuksena Anne Vuori Mitä ihmisten kokemukset merkitsevät Kun halutaan tukea perheen hyvää vointia, mitä ihmisten erilaiset kokemukset siinä merkitsevät

Lisätiedot

Alle kouluikäisten lasten ja heidän vanhempiensa hyvinvointi

Alle kouluikäisten lasten ja heidän vanhempiensa hyvinvointi Alle kouluikäisten lasten ja heidän vanhempiensa hyvinvointi Valtakunnalliset neuvolapäivät, Helsinki 21..214 Johanna Lammi-Taskula 3..214 Esityksen nimi / Tekijä 1 Lammi-Taskula Johanna, Karvonen Sakari

Lisätiedot

Äiti on tärkeä. Katja Koskinen kätilö, imetyskouluttaja, IBCLC

Äiti on tärkeä. Katja Koskinen kätilö, imetyskouluttaja, IBCLC Äiti on tärkeä Katja Koskinen kätilö, imetyskouluttaja, IBCLC Äitiys on Vaistonvaraista Opittua Muuttuvaa Yksilöllistä Osa naisen elämää osa naiseutta Millainen äiti olen? mielikuvat äitiydestä oma äitisuhde

Lisätiedot

Ylä-Pirkanmaan lastensuojelun kehittämishanke

Ylä-Pirkanmaan lastensuojelun kehittämishanke 2(6) Sisällys Aloite perhetyöhön... 3 Aloitusvaihe... 3 n suunnitelman tekeminen... 4 n työskentelyvaihe... 4 n työskentelyn arviointi... 5 n päättäminen... 5 3(6) Aloite perhetyöhön Asiakkuus lastensuojelun

Lisätiedot

Laajennettu perhevalmennus Kaarinassa

Laajennettu perhevalmennus Kaarinassa Laajennettu perhevalmennus Kaarinassa Toiminta vakiintunut Kehittämistyön tuloksena vuodesta 2008 alkaen laajennettu perhevalmennus on koskenut kaikkia kaarinalaisia ensisynnyttäjiä 2 Miten perhevalmennus

Lisätiedot

Puolueettomuus. Autettavan Toiminnan ehdoilla toimiminen ilo

Puolueettomuus. Autettavan Toiminnan ehdoilla toimiminen ilo Puolueettomuus Vapaaehtoistoiminnassa toimitaan tasapuolisesti kaikkien edun mukaisesti. Vapaaehtoinen ei asetu kenenkään puolelle vaan pyrkii toimimaan yhteistyössä eri osapuolten kanssa. Mahdollisissa

Lisätiedot

OMAISET MIELENTERVEYSTYÖN TUKENA TAMPERE RY

OMAISET MIELENTERVEYSTYÖN TUKENA TAMPERE RY OMAISET MIELENTERVEYSTYÖN TUKENA TAMPERE RY Vertaistuki omaisryhmissä tutkimusprojekti www.omaiset-tampere.fi/vertaistuki Miia Männikkö p.040/722 4292 miia.mannikko@omaiset-tampere.fi VERTAISTUKI - tutkittua

Lisätiedot

Tukihenkilötoiminnan laatukäsikirja Tuexi

Tukihenkilötoiminnan laatukäsikirja Tuexi Tukihenkilötoiminnan laatukäsikirja Tuexi Lastensuojelun tukihenkilötoiminnan kehittämispäivä 2.11.2010 Taustaa Tuotettu osana Varsinais-Suomen Lastensuojelujärjestöt ry:n TUEXI-hanketta Tekijöinä 6 lastensuojelujärjestöä:

Lisätiedot

Lapsen hyvä arki- hankkeen rakenne

Lapsen hyvä arki- hankkeen rakenne Lapsen hyvä arki- hankkeen rakenne PaKaste Pohjois-Pohjanmaa Lapsen hyvä arki Kallion kehittämistiimi Selänteen kehittämistiimi Kuusamo-Posio- Taivalkoski kehittämistiimi Varhaiskasvatuksen työryhmä Varhaiskasvatuksen

Lisätiedot

Tukea huostaanotettujen lasten vanhemmille

Tukea huostaanotettujen lasten vanhemmille Tukea huostaanotettujen lasten vanhemmille VOIKUKKIA-verkostohanke Suomen Kasvatus- ja perheneuvontaliitto Sininauhaliitto 8.1.2014 VOIKUKKIA- verkostohanke 2012-2015 Suomen Kasvatus- ja perheneuvontaliiton

Lisätiedot

Vertaistoiminnan ikuisuusvastauksia? Marja Vuorinen Asiantuntija Espoon kaupunki, mielenterveys- ja päihdepalvelut

Vertaistoiminnan ikuisuusvastauksia? Marja Vuorinen Asiantuntija Espoon kaupunki, mielenterveys- ja päihdepalvelut Vertaistoiminnan ikuisuusvastauksia? Marja Vuorinen Asiantuntija Espoon kaupunki, mielenterveys- ja päihdepalvelut Vertaisuus ja kokemus = inhimillisen toiminnan perusasioita Hoito- ja kuntoutusjärjestelmissä

Lisätiedot

Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön

Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön Aikuisopiskelijan viikko tarjoaa mainion tilaisuuden toteuttaa tapahtumia yhteistyössä oman alueen eri organisaatioiden kanssa.

Lisätiedot

Yhteinen Polku hanke 2009-13

Yhteinen Polku hanke 2009-13 Yhteinen Polku hanke 2009-13 Omaishoitoperheen varhaisen tunnistamisen ja tukemisen malli Joensuun seudulle Omaisyhteistyö seminaari 30.1.2013 Joensuu http://www.jelli.fi/yhteinen-polku-minakoomaishoitaja/tapahtumat-koulutukset

Lisätiedot

LINKKEJÄ RASKAANA OLEVILLE JA VAUVAPERHEILLE LINKS FOR EXPECTANT AND BABY FAMILIES

LINKKEJÄ RASKAANA OLEVILLE JA VAUVAPERHEILLE LINKS FOR EXPECTANT AND BABY FAMILIES LINKKEJÄ RASKAANA OLEVILLE JA VAUVAPERHEILLE LINKS FOR EXPECTANT AND BABY FAMILIES VAUVA- JA RASKAUSAIHEISIA YLEISIÄ NETTISIVUJA JA FOORUMEITA GENERAL WEBSITES AND FORUMS ABOUT BABIES AND PREGNANCY Babyidea

Lisätiedot

Omaishoitajan voimavarat. Alustus Vantaalla 3.4.2014 Esa Nordling PsT Kehittämispäällikkö

Omaishoitajan voimavarat. Alustus Vantaalla 3.4.2014 Esa Nordling PsT Kehittämispäällikkö Omaishoitajan voimavarat Alustus Vantaalla 3.4.2014 Esa Nordling PsT Kehittämispäällikkö 1 Omaishoitajan karikot * Byrokratia * Velvoittava sitoutuminen * Avun vastaanottamisen vaikeus * Ammattilaisten

Lisätiedot

Workshop: Verkostot ja niiden merkitys sihteerin/assistentin työssä. 8.2.2010 Paasitorni

Workshop: Verkostot ja niiden merkitys sihteerin/assistentin työssä. 8.2.2010 Paasitorni Workshop: Verkostot ja niiden merkitys sihteerin/assistentin työssä 8.2.2010 Paasitorni Verkostot sihteerin ja assistentin työssä ammatilliset yhdistykset kollegat muissa yrityksissä henkilökohtaiset kontaktit

Lisätiedot

Vauva mielessä- Raskausajan päiväkirja

Vauva mielessä- Raskausajan päiväkirja Vauva mielessä- Raskausajan päiväkirja Lyhyesti projektista: Folkhälsans Förbund on yhteistyössä TYKS:in ja Turun yliopiston tutkijoiden ja kliinikoiden kanssa kehittänyt raskausajan päiväkirjan jota on

Lisätiedot

Yhteistyövanhemmuus. Miten huolehdimme lapsesta eron jälkeen?

Yhteistyövanhemmuus. Miten huolehdimme lapsesta eron jälkeen? Yhteistyövanhemmuus Miten huolehdimme lapsesta eron jälkeen? On tärkeää, että lapsi saa varmuuden siitä, että molemmat vanhemmat säilyvät hänen elämässään. Toisen vanhemman puuttuessa lapsen elämästä on

Lisätiedot

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Neuvolan perhetyön asiakkaan ääni: Positiivinen raskaustesti 2.10.2003 Miten tähän on tultu? Valtioneuvoston

Lisätiedot

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 1. Johdanto Seuran ensimmäinen strategia on laadittu viisivuotiskaudelle 2013-2017. Sen laatimiseen ovat osallistuneet seuran hallitus sekä

Lisätiedot

Leikki interventiona. Aikuisen kannustava puuttuminen vuorovaikutustaitojen harjaannuttamisessa. Eira Suhonen 6.6.06

Leikki interventiona. Aikuisen kannustava puuttuminen vuorovaikutustaitojen harjaannuttamisessa. Eira Suhonen 6.6.06 Leikki interventiona Aikuisen kannustava puuttuminen vuorovaikutustaitojen harjaannuttamisessa Eira Suhonen 6.6.06 Erityispedagogiikka Käyttäytymistieteellinen tiedekunta Interventio laaja-alainen systemaattinen

Lisätiedot

Laaja terveystarkastus Ohjeistus äitiys- ja lastenneuvolatoimintaan sekä kouluterveydenhuoltoon 2012, THL.

Laaja terveystarkastus Ohjeistus äitiys- ja lastenneuvolatoimintaan sekä kouluterveydenhuoltoon 2012, THL. Laaja terveystarkastus Ohjeistus äitiys- ja lastenneuvolatoimintaan sekä kouluterveydenhuoltoon 2012, THL. Miten lähisuhdeväkivallan puheeksi ottaminen näkyy ohjeistuksessa THL:n ja Helsingin yliopiston

Lisätiedot

Puhe, liike ja toipuminen. Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT

Puhe, liike ja toipuminen. Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT Puhe, liike ja toipuminen Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT Puhe liike toipuminen? 2.9.2014 Hätönen H 2 Perinteitä ja uusia näkökulmia Perinteinen näkökulma: Mielenterveyden ongelmien hoidossa painotus

Lisätiedot

Lapsen elämää kahdessa kodissa -työpaja

Lapsen elämää kahdessa kodissa -työpaja Lapsen elämää kahdessa kodissa -työpaja Ajoissa liikkeelle reseptejä ehkäisevään työhön 12.6.2012 Iisalmi Mika Ketonen eroperhetyöntekijä, Eroperheen kahden kodin lapset projekti, Lahden ensi- ja turvakoti

Lisätiedot

RASKAANA 2015 IMETYSOHJAUS NEUVOLASSA. Kirsi Otronen 25.9.2015

RASKAANA 2015 IMETYSOHJAUS NEUVOLASSA. Kirsi Otronen 25.9.2015 RASKAANA 2015 IMETYSOHJAUS NEUVOLASSA Kirsi Otronen 25.9.2015 Toimintaa ohjaavat Imetyksen edistäminen Suomessa Toimintaohjelma 2009-2012 Vauvamyönteisyysohjelma Neuvolan 7 askelta Imetyksen edistäminen

Lisätiedot

Kiintymyssuhteen vahvistaminen päihdeongelmaisessa perheessä. Marja Nuortimo Rovaniemi 2.11.2007 2.11.2007 1

Kiintymyssuhteen vahvistaminen päihdeongelmaisessa perheessä. Marja Nuortimo Rovaniemi 2.11.2007 2.11.2007 1 Kiintymyssuhteen vahvistaminen päihdeongelmaisessa perheessä Marja Nuortimo Rovaniemi 2.11.2007 2.11.2007 1 1. Yleistä Pidä kiinni-projektista, Talvikista ja Tuuliasta 2. Äiti ja perhe päihdekuntoutuksessa

Lisätiedot

NEUVOLAN JA LASTENSUOJELUN PERHETYÖ VANTAALLA

NEUVOLAN JA LASTENSUOJELUN PERHETYÖ VANTAALLA NEUVOLAN JA LASTENSUOJELUN PERHETYÖ VANTAALLA Outi Ingberg Marja-Liisa Tirronen 05/2009 PERHETYÖ Suunnitelmallista / tavoitteellista Määräaikaista Muutokseen tähtäävää Tavoitteena tukea ja edistää erityistä

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8. Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto

Lisätiedot

parasta aikaa päiväkodissa

parasta aikaa päiväkodissa parasta aikaa päiväkodissa Lastentarhanopettajaliitto 2006 varhaiskasvatuksen laadun ydin on vuorovaikutuksessa lapsen kehitystä ja oppimista edistävät lapsen kiinnostus, uteliaisuus ja virittäytyneisyys

Lisätiedot

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan!

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan! SELKOESITE Tule mukaan toimintaan! Mannerheimin Lastensuojeluliiton Varsinais-Suomen piiri ry Perhetalo Heideken Sepänkatu 3 20700 Turku p. 02 273 6000 info.varsinais-suomi@mll.fi Mannerheimin Lastensuojeluliitto

Lisätiedot

Koppi arjesta ehkäisevä työ lapsiperhepalveluissa Matinkylän projekti. Parisuhteen tukeminen ja eroauttaminen lapsiperheissä -korityöskentely

Koppi arjesta ehkäisevä työ lapsiperhepalveluissa Matinkylän projekti. Parisuhteen tukeminen ja eroauttaminen lapsiperheissä -korityöskentely Koppi arjesta ehkäisevä työ lapsiperhepalveluissa Matinkylän projekti Parisuhteen tukeminen ja eroauttaminen lapsiperheissä -korityöskentely Marjatta Karhuvaara Perheasioiden yksikön esimies Korin koordinaattori

Lisätiedot

Monikkovanhemmuuden ilot ja haasteet

Monikkovanhemmuuden ilot ja haasteet Monikkovanhemmuuden ilot ja haasteet Ulla Kumpula Suomen Monikkoperheet ry 6.6.2013 Ulla Kumpula 1 Luennon tarkoitus Tuoda esiin sitä, millaista on tulla kaksosten tai kolmosten vanhemmaksi Tuoda esiin

Lisätiedot

Ei tarvitse pärjätä yksin. Uudenmaan vapaaehtoistoiminta lapsiperheiden tueksi

Ei tarvitse pärjätä yksin. Uudenmaan vapaaehtoistoiminta lapsiperheiden tueksi Ei tarvitse pärjätä yksin Uudenmaan vapaaehtoistoiminta lapsiperheiden tueksi Perheet ovat erilaisia ja elämäntilanteet vaihtelevat. Vanhemmat voivat välillä tuntea väsymystä arjen pyörittämiseen, yksinäisyyttäkin.

Lisätiedot

Varjosta valoon seminaari 20-9-12

Varjosta valoon seminaari 20-9-12 Varjosta valoon seminaari 20-9-12 Mitä ovat perheneuvolapalvelut Sosiaalihuoltolain 17 :n mukaan kunnan on huolehdittava kasvatus-ja perheneuvonnan järjestämisestä. Sosiaalihuoltolain 19 :n mukaan kasvatus-ja

Lisätiedot

Eron jälkeinen isyys. Ilmo Saneri isätyöntekijä Isyyden Tueksi hanke

Eron jälkeinen isyys. Ilmo Saneri isätyöntekijä Isyyden Tueksi hanke Eron jälkeinen isyys Ilmo Saneri isätyöntekijä Isyyden Tueksi hanke Annankatu 16 B 28 00120 Helsinki puh: (09) 6126 620 miessakit@miessakit.fi www.miessakit.fi Miessakit ry miehiä tukevaa hyvinvointityötä

Lisätiedot

ALKAVAN ISYYDEN TUKEMINEN HELSINKI 24.9.2015

ALKAVAN ISYYDEN TUKEMINEN HELSINKI 24.9.2015 ALKAVAN ISYYDEN TUKEMINEN HELSINKI 24.9.2015 Ilmo Saneri Isätyöntekijä työnohjaaja Annankatu 16 B 28 00120 Helsinki puh: (09) 6126 620 miessakit@miessakit.fi www.miessakit.fi Miessakit ry miehiä tukevaa

Lisätiedot

Rovaniemen kaupungin ennaltaehkäisevä, ohjaava ja ryhmämuotoinen perhetyö vuosina 2012 2013

Rovaniemen kaupungin ennaltaehkäisevä, ohjaava ja ryhmämuotoinen perhetyö vuosina 2012 2013 Rovaniemen kaupungin ennaltaehkäisevä, ohjaava ja ryhmämuotoinen perhetyö vuosina 2012 2013 Rovaniemen kaupungin ennaltaehkäisevä, ohjaava sekä ryhmämuotoinen perhetyö vuosina 2012 2013 Toiminta-ajatus

Lisätiedot

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan seurantakysely 2012 Lähivuosien haasteet YHTEINEN VASTUU JA VÄLITTÄMINEN.

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan seurantakysely 2012 Lähivuosien haasteet YHTEINEN VASTUU JA VÄLITTÄMINEN. Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan seurantakysely 2012 Lähivuosien haasteet YHTEINEN VASTUU JA VÄLITTÄMINEN Tuomo Lähdeniemi Aamu- ja iltapäivätoiminnan Osallistujia 4 469 seuranta 2012 Ohjaajat

Lisätiedot

Turva Minulla on turvallinen olo. Saanko olla tarvitseva? Onko minulla huolehtiva aikuinen? Suojellaanko minua pahoilta asioilta? Perusturvallisuus on edellytys lapsen hyvän itsetunnon ja luottamuksellisten

Lisätiedot

Varhaiskasvatussuunnitelma

Varhaiskasvatussuunnitelma Varhaiskasvatussuunnitelma Nuolialan päiväkoti on Pirkkalan suurin, 126- paikkainen päiväkoti. Nuolialan päiväkoti sijaitsee osoitteessa Killonvainiontie 2. Toiminta päiväkodilla alkoi 2.1.2009 avoimilla

Lisätiedot

FSD2226 Terveyden edistämisen barometri 2005 : jäsenjärjestöt

FSD2226 Terveyden edistämisen barometri 2005 : jäsenjärjestöt KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2226 Terveyden edistämisen barometri 2005 : jäsenjärjestöt Kyselylomaketta hyödyntävien tulee

Lisätiedot

Vanhemmat ja perheet toiminnassa mukana. Vanhempien Akatemia Riitta Alatalo 16.4.2013

Vanhemmat ja perheet toiminnassa mukana. Vanhempien Akatemia Riitta Alatalo 16.4.2013 Vanhemmat ja perheet toiminnassa mukana Vanhempien Akatemia Riitta Alatalo 16.4.2013 Vanhempien Akatemia toimivia kasvatuskäytäntöjä vanhemmuuden tueksi Toteuttaja Nuorten Ystävät ry RAY:n tuella Vuosille

Lisätiedot

Vahvistun ryhmässä. Opas vertaistukiryhmän käynnistämiseen

Vahvistun ryhmässä. Opas vertaistukiryhmän käynnistämiseen Vahvistun ryhmässä Opas vertaistukiryhmän käynnistämiseen Aivovammaliitto 2013 RYHMÄN KÄYNNISTÄMINEN Aloittaminen on tärkeää On hienoa ja tärkeää, että käynnistät alueellasi vertaistukiryhmän! Vertaistukiryhmän

Lisätiedot

Päihteet ja vanhemmuus

Päihteet ja vanhemmuus Miten auttaa päihderiippuvaista äitiä ja lasta 14.3.2016 Pirjo Selin Vastaava sosiaalityöntekijä Avopalveluyksikkö Aino Keski-Suomen ensi- ja turvakoti ry www.ksetu.fi Päihteet ja vanhemmuus Päihdeäiti

Lisätiedot

Voimaantuva vanhemmuus - Opas odottaville ja pienten lasten vanhemmille

Voimaantuva vanhemmuus - Opas odottaville ja pienten lasten vanhemmille Voimaantuva vanhemmuus - Opas odottaville ja pienten lasten vanhemmille Opas on kehitetty Laurea ammattikorkeakoulun opinnäytetyönä syksyllä 2012 Tekijät: Tia Luoto ja Mira Ponkilainen Sisällys Esipuhe

Lisätiedot

Kansainvälisen opinnäytetyöryhmän ohjaus kokemuksia ja havaintoja. Outi Kivirinta Rovaniemen ammattikorkeakoulu

Kansainvälisen opinnäytetyöryhmän ohjaus kokemuksia ja havaintoja. Outi Kivirinta Rovaniemen ammattikorkeakoulu Kansainvälisen opinnäytetyöryhmän ohjaus kokemuksia ja havaintoja Outi Kivirinta Rovaniemen ammattikorkeakoulu Thesis Support Group for RAMK s EDP students Taustaa: Opinnäytetyö oli havaittu tulpaksi valmistumiselle

Lisätiedot

Ryhmän perustamisen taustalla on perhepalveluiden työntekijöiden kokema palveluaukko isän kohtaamisessa.

Ryhmän perustamisen taustalla on perhepalveluiden työntekijöiden kokema palveluaukko isän kohtaamisessa. Isän paikka -vertaisryhmä (Päivitetty: 26.1.2009 14:18) Aihealue: lapset, nuoret, perheet varhaiskasvatus Tyyppi: ehkäisevä toiminta varhainen tuki ja puuttuminen Syntynyt osana: kehittämishanketta Hyvä

Lisätiedot

Aiheena alle 18-vuotiaiden lasten huostassapidon lopettaminen Sosiaalityön ammattikäytäntötutkimusta, lastensuojelututkimusta, lapsuustutkimusta

Aiheena alle 18-vuotiaiden lasten huostassapidon lopettaminen Sosiaalityön ammattikäytäntötutkimusta, lastensuojelututkimusta, lapsuustutkimusta Miia Pitkänen Aiheena alle 18-vuotiaiden lasten huostassapidon lopettaminen Sosiaalityön ammattikäytäntötutkimusta, lastensuojelututkimusta, lapsuustutkimusta Tavoitteena kuvata ja analysoida ammatillisen

Lisätiedot

Vastuuhoitajan asiakaspalaute keskustelu asiakkaan osallisuus omien palveluiden kehittämiseen

Vastuuhoitajan asiakaspalaute keskustelu asiakkaan osallisuus omien palveluiden kehittämiseen Vastuuhoitajan asiakaspalaute keskustelu asiakkaan osallisuus omien palveluiden kehittämiseen Sara Haimi-Liikkanen Kehittämiskoordinaattori KASTE / Kotona kokonainen elämä / Etelä-Kymenlaakson osakokonaisuus

Lisätiedot

Mielenterveys voimavarana. Psykologi, psykoterapeutti YET Tiina Röning TAYS/ EVA

Mielenterveys voimavarana. Psykologi, psykoterapeutti YET Tiina Röning TAYS/ EVA Mielenterveys voimavarana Psykologi, psykoterapeutti YET Tiina Röning TAYS/ EVA Mitä mielenterveys tarkoittaa Mielen terveys vs. mielen sairaus? Mielen kokemus hyvinvoinnista ja tasapainosta Sisäisiä,

Lisätiedot

LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN JA PERHETYÖN KRITEERIT

LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN JA PERHETYÖN KRITEERIT TAMPERE Lanula 27.8.2009, 111 Päivitetty 1.2.2015 LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN JA PERHETYÖN KRITEERIT TAMPERE 2(6) Sisällysluettelo 1. LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN JA PERHETYÖN KRITEERIT: TAUSTA JA PERUSTEET...

Lisätiedot

Sopeutumisvalmennuksen mahdollisuudet ja keinot tukea perhettä. Timo Teräsahjo, PsM, Aivoliitto ry

Sopeutumisvalmennuksen mahdollisuudet ja keinot tukea perhettä. Timo Teräsahjo, PsM, Aivoliitto ry Sopeutumisvalmennuksen mahdollisuudet ja keinot tukea perhettä Timo Teräsahjo, PsM, Aivoliitto ry Sopeutumisvalmennus Kuntoutujan ja hänen omaisensa ohjausta ja valmentautumista sairastumisen tai vammautumisen

Lisätiedot

Puolison rooli nais- ja miesjohtajien urilla

Puolison rooli nais- ja miesjohtajien urilla Puolison rooli nais- ja miesjohtajien urilla Suvi Heikkinen Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu NaisUrat-hanke Työn ja yksityiselämän tasapaino 6.5.2014 Väitöskirjatutkimus Pyrkimyksenä on selvittää

Lisätiedot

Vertaistukiryhmät nuorille ja nuorille aikuisille 2016

Vertaistukiryhmät nuorille ja nuorille aikuisille 2016 Vertaistukiryhmät nuorille ja nuorille aikuisille 2016 1 SISÄLLYSLUETTELO VOIMAUTTAVAA VERTAISTUKEA RYHMISTÄ... 3 Kenelle Tavoitteet Menetelmät Toteutus LÖYDÄ OMA TARINASI RYHMÄT... 5 LASINEN LAPSUUS RYHMÄT...

Lisätiedot

Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa

Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa Tuovi Hakulinen-Viitanen Tutkimuspäällikkö, Dosentti 13.9.2012 Tuovi Hakulinen-Viitanen 1 Säännölliset tapaamiset

Lisätiedot

Vertaistukiryhmät nuorille ja nuorille aikuisille 2015

Vertaistukiryhmät nuorille ja nuorille aikuisille 2015 Vertaistukiryhmät nuorille ja nuorille aikuisille 2015 Sisällysluettelo Voimauttavaa vertaistukea ryhmissä... 3 Kenelle Tavoitteet Menetelmät Toteutus Löydä oma tarinasi - ryhmät... 5 Lasinen lapsuus -

Lisätiedot

Minun arkeni. - tehtäväkirja

Minun arkeni. - tehtäväkirja Minun arkeni - tehtäväkirja 1 Hyvä kotihoidon asiakas, Olet saanut täytettäväksesi Minun arkeni -tehtäväkirjan. ALUKSI Kirjanen tarjoaa sinulle mahdollisuuden pysähtyä tarkastelemaan arkeasi ja hyvinvointiisi

Lisätiedot

Vahvuutta vanhemmuutteen vaikuttavuustutkimuksen tavoitteet

Vahvuutta vanhemmuutteen vaikuttavuustutkimuksen tavoitteet Vahvuutta vanhemmuutteen vaikuttavuustutkimuksen tavoitteet Tuovi Hakulinen-Viitanen, Tutkimuspäällikkö, Dosentti, TtT 28.9.2011 Esityksen nimi / Tekijä 1 Taustaa tutkimukselle Vuorovaikutus on turvallisen

Lisätiedot

KANNUSTAVA KOMMUNIKOINTI LAPSEN ITSETUNNON VAHVISTAJANA. PÄIJÄT-HÄMEEN VARHAISKASVATTAJA tapahtuma 19.5.2015 Piia Roos (Janniina Elo)

KANNUSTAVA KOMMUNIKOINTI LAPSEN ITSETUNNON VAHVISTAJANA. PÄIJÄT-HÄMEEN VARHAISKASVATTAJA tapahtuma 19.5.2015 Piia Roos (Janniina Elo) KANNUSTAVA KOMMUNIKOINTI LAPSEN ITSETUNNON VAHVISTAJANA PÄIJÄT-HÄMEEN VARHAISKASVATTAJA tapahtuma 19.5.2015 Piia Roos (Janniina Elo) KANNUSTAVA KOMMUNIKOINTI? Puhumista Lapsen ja aikuisen välillä ITSETUNTO?

Lisätiedot

Mielenterveys voimavarana

Mielenterveys voimavarana Hyvinvoiva oppilaitos - Tietoa ja hyviä käytänteitä opetukseen Mielenterveys voimavarana Psykologi Psykoterapeutti, YET Tiina Röning Yhteistyössä: Mielen hyvinvoinnin opettajakoulutukset, SMS Mielen terveys

Lisätiedot

HILJAINEN TIETO KONKARILTA NOVIISILLE (Hiljaisen tiedon siirtyminen autetussa asumisessa projekti 2005-2006)

HILJAINEN TIETO KONKARILTA NOVIISILLE (Hiljaisen tiedon siirtyminen autetussa asumisessa projekti 2005-2006) HILJAINEN TIETO KONKARILTA NOVIISILLE (Hiljaisen tiedon siirtyminen autetussa asumisessa projekti 2005-2006) Projektityö on ollut osa Johtamisen erikoisammattitutkinnon suorittamista 2005-2007 Projektin

Lisätiedot

Uusia eväitä metsämiehen reppuun. Esa Nordling, PsT Kehittämispäällikkö

Uusia eväitä metsämiehen reppuun. Esa Nordling, PsT Kehittämispäällikkö Uusia eväitä metsämiehen reppuun Esa Nordling, PsT Kehittämispäällikkö Miehet huolehtivat itsestään ja terveydestään heikommin kuin naiset ja terveydenhuollon palveluihin hakeutumisen kynnys on korkeampi

Lisätiedot

MIELENTERVEYS ON ELÄMÄNTAITOA

MIELENTERVEYS ON ELÄMÄNTAITOA MIELENTERVEYS ON ELÄMÄNTAITOA turvaverkon varmistaminen mielen- terveystaitojen oppiminen yhteisöllisen oppilaitoskulttuurin rakentaminen HYVINVOIVA OPPILAITOS voimavarojen tunnistaminen ja vahvistaminen

Lisätiedot

Laajat terveystarkastukset oppilaan ja perheen hyvinvoinnin tukena

Laajat terveystarkastukset oppilaan ja perheen hyvinvoinnin tukena Laajat terveystarkastukset oppilaan ja perheen hyvinvoinnin tukena Marke Hietanen-Peltola Ylilääkäri, Lapset, nuoret ja perheet yksikkö 19.3.2015 Kuntotestauspäivät 2015, Kisakallio Määräaikaiset terveystarkastukset

Lisätiedot

Raahen kaupunki 30.3.2015 LAPSI PUHEEKSI- VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA - VANHEMPIEN LOMAKE

Raahen kaupunki 30.3.2015 LAPSI PUHEEKSI- VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA - VANHEMPIEN LOMAKE Raahen kaupunki 30.3.2015 Varhaiskasvatuspalvelut LAPSI PUHEEKSI- VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA - VANHEMPIEN LOMAKE Lapsen nimi Syntymäaika / 20 Hoitopaikka Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma (vasu) on huoltajien

Lisätiedot

VISIO PIKKULAPSIPERHEIDEN

VISIO PIKKULAPSIPERHEIDEN VISIO PIKKULAPSIPERHEIDEN VARHAISESTA TUESTA 28.9.2011 1 Jukka Mäkelä, lastenpsykiatri, lastenpsykoterapeutti ja theraplay-terapeutti kehittämispäällikkö, THL, lasten, nuorten ja perheiden osasto KEHITYKSEN

Lisätiedot

Työntekijöiden ja vanhempien näkemyksiä Toimiva lapsi & perhe työmenetelmistä Lapin sairaanhoitopiirin alueella

Työntekijöiden ja vanhempien näkemyksiä Toimiva lapsi & perhe työmenetelmistä Lapin sairaanhoitopiirin alueella Työntekijöiden ja vanhempien näkemyksiä Toimiva lapsi & perhe työmenetelmistä Lapin sairaanhoitopiirin alueella Tutkija Heli Niemi Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalveluiden seudullinen kehittäminen

Lisätiedot

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka on kuuden lapsi- ja perhejärjestön (Ensi- ja turvakotien liitto, Lastensuojelun Keskusliitto, Mannerheimin Lastensuojeluliitto,

Lisätiedot