TUTKIVA SUOMEN KIELEN OPISKELIJA OHJEITA SEMINAARITYÖSKENTELYYN JA TUTKIELMANTEKOON

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "TUTKIVA SUOMEN KIELEN OPISKELIJA OHJEITA SEMINAARITYÖSKENTELYYN JA TUTKIELMANTEKOON"

Transkriptio

1 TUTKIVA SUOMEN KIELEN OPISKELIJA OHJEITA SEMINAARITYÖSKENTELYYN JA TUTKIELMANTEKOON Helsingin yliopiston suomen kielen ja kotimaisen kirjallisuuden laitos 2008

2 SISÄLLYS 1 Johdanto Seminaarityöskentely Kokoukset ja osallistujat Vertaispalaute Ohjaajan panos Arvosanan määräytyminen Tutkielman ulkoasu Sivun asetukset ja kappalejako Typografia Kansi ja sisällysluettelo Paperinen vai sähköinen tutkielma? Tutkielman osat ja tekstin jäsentely Tutkielman rakenne Tutkielman peruselementit Johdantoluku Teoriatausta ja metodi Käsittelyjaksot Päätelmiä, pohdintaa, yhteenvetoa Otsikoiden muotoilu Esimerkit Graafiset havainnollistukset Alaviitteet ja liitteet Levikkikartat Tiivistelmä Lähdeviittaustekniikka Lähdeviitteet Oman ja vieraan ajatuksen raja Tiedon tarkkuus ja luotettavuus Lähdeviitteen sisältö Lähdeviitteen täyteläisyys Lähdeviitteen funktio...36

3 5.2 Lähdeluettelo Monografia Kokoomateos Artikkeli Painamattomat lähteet Lähdeluettelon typografia kootusti Tietolähteet ja aineskokoelmat Kirjastot Painamattomat opinnäytetyöt Sähköiset tutkimuskirjallisuustietokannat Arkistojen aineskokoelmat Muoto-opin arkisto Keskusteluntutkimuksen arkisto Nykysuomen sanakokoelmat Laitoksen muut aineistot Suomen murteiden sana-arkisto Vanhan kirjasuomen arkisto Nimiarkisto Suomen kielen nauhoitearkisto Muut Kotuksen aineistot sekä Lauseopin arkisto Verkkoaineistot Digitaalinen muoto-opin arkisto (DMA) Kotuksen sähköiset aineistot Kielipankki Yleisen kielitieteen laitoksen sähköiset aineistot Muita hyödyllisiä tiedonlähteitä Suomalaisen Kirjallisuuden Seura Tekniikan Sanastokeskus...54 Lähteet...54 Liite 1: Kandidaatintutkielman kansilehti Liite 2: Gradun kansilehti Liite 3: Gradun tiivistelmä Liite 4: Litteroinnista

4 1 Johdanto Tämä ohjeisto on tarkoitettu Helsingin yliopiston opiskelijoille, jotka käyvät suomen kielen tai Suomen kielen ja kulttuurin oppiaineissa (Ssu, Skk) proseminaaria tai syventävien opintojen seminaaria. He tekevät siis kandidaatintutkielmaa eli proseminaarityötä, pro gradu -työtä (eli gradua) tai sitä edeltäviä seminaaritöitä. Ohjeita annetaan sekä seminaarityöskentelyyn että kyseisten tekstien tekoon. Kandidaatintyö, seminaariesitelmä ja gradu ovat tieteelliseen tutkimukseen harjaannuttavia opinnäytteitä, ja niiden laatija kohtaa samanlaisia ongelmia kuin tutkija ylipäätään. Kaikelle tieteelliselle työskentelylle yhteisiä ongelmia käsitellään tieteellisen kirjoittamisen kurssilla (YY11), joka käydään samaan aikaan proseminaarin kanssa. Tutkivan tekstintekijän ongelmiin saa neuvoja myös oppaista, esimerkiksi Kniivilän, Lindblom-Ylänteen ja Mäntysen teoksesta Tiede ja teksti (2007), Hirsjärven, Remeksen ja Sajavaaran teoksesta Tutki ja kirjoita (2005) sekä Hakalan Uudesta graduoppaasta (2008). Kirjoitusprosessiin saa valaisua Longan, Longan, Karvosen ja Leinon teoksesta Taitava kirjoittaja opiskelijan opas (1996) sekä Svinhufvudin oppaasta Kokonaisvaltainen kirjoittaminen (2007). Verkko-oppaista mainittakoon Kielijelppi (http://www.kielijelppi.fi) ja Kirjoittajan ABC-kortti (http://webc gi.oulu.fi/oykk/abc/). 1 Tämä käsillä oleva ohjeisto ohittaa kirjoitusprosessiin liittyvät ja yleiset tutkijan ongelmat ja selostaa vain suomen kielen oppiaineessa noudatettavia konventioita (ja niitäkin vain osin; eri opettajat noudattavat jossain määrin eri käytänteitä). Luvussa 2 opastetaan seminaarityöskentelyyn, ja luvussa 3 annetaan yksityiskohtaiset ohjeet tutkielman ulkoasusta. Luku 4 esittelee tutkielman osat ja käsittelee tarkemmin niistä joitakin. Siinä annetaan myös ohjeita kielitieteellisen analyysin esitystekniikasta: tyypillisistä jäsennystavoista, otsikoinnista sekä esimerkkien ja graafisten havainnollistusten käytöstä. Luvussa 5 esitellään alalla käytetty lähdeviittaustekniikka. Luku 6 antaa yleisiä ohjeita tiedonlähteistä: kirjastoista, arkistoista ja tietopankeista. Kysymykset aineiston laadusta ja määrästä ja siitä, käytetäänkö aineistoa ylipää- 1 Tässä tekstissä on kahdenlaisia linkkejä: 1) Sisällysluettelon kohdat vievät numeroituihin pää- ja alalukuihin (joista pääsee takaisin alkuun ctrl + home -näppäyksellä). 2) Nettilinkit vievät ulos tästä tekstistä (niistä palataan sulkemalla asianomainen sivu).

5 2 tään jäävät ohjeiden ulkopuolelle, koska ne on ratkaistava tutkielmakohtaisesti, yleensä ohjaajan kanssa. Tutkimuksen tasoa eivät takaa ohjeet yksinään. Ei runoa tai romaaniakaan opita kirjoittamaan vain lukemalla runousoppia tai romaanin teoriaa. Aivan kuten kirjailijaksi valmentaa runsas lukeminen, myös tutkijaksi tullaan paljolti lukemalla tutkielmia ja tieteellisiä artikkeleita. Tärkeintä on kuitenkin tutkijan henkilökohtainen paneutuminen. Hänestä itsestään riippuu, onko tutkimus perinpohjainen ja vakuuttava vai kiireellä tehty ja luonnosmainen, ja tarvitaan hänen luovuutensa ja oppineisuutensa, että tutkimus tuottaa hedelmää: uusia näkökulmia ja uusia ajatuksia. 2 Seminaarityöskentely Proseminaari käydään yleensä kolmannen opiskeluvuoden keväällä, kun edeltävänä syksynä on käyty erikoisalan johdanto- ja metodikurssi. Syventävien opintojen seminaariin voi mennä vasta kun HuK-tutkinto on suoritettuna. Proseminaari kestää yhden lukukauden, graduseminaari kaksi. Seuraavassa annetut ohjeet perustuvat oppiaineessa noudatettuihin käytänteisiin, mutta on hyvä tietää, että ohjaajilla saattaa olla muunkinlaisia käytänteitä. Osallistujat tuottavat kukin vuorollaan sivuisen tekstin, jonka käsittelyyn varataan aikaa yhden istunnon verran. Muiden on tutustuttava tutkielmaan huolellisesti ja annettava siitä perusteltua palautetta. Varsinaisen tutkielman lisäksi voidaan tehdä lyhyempiä tekstejä, esimerkiksi työ- ja tutkimussuunnitelmia tai ideapapereita, joita käsitellään tekstin laajuuden ja ryhmän koon mukaan joko yksittäin tai useampi kerrallaan. Seminaarityöskentely vaatii keskittymistä ja työkuria: kaikki tehdään proseminaarin tai seminaarin alussa sovittavan aikataulun mukaisesti. Tekstien tuottaminen on monivaiheinen prosessi. On mietittävä tutkimuksen aihetta ja tutkimustehtävän rajausta ja tutustuttava lähdekirjallisuuteen; useimmiten on myös kerättävä aineistoa, jonka analysoiminen puolestaan vie aikaa. Lisäksi tekstin kirjoittaminen jäsentelyineen, muokkauksineen, viimeistelyineen ja tarkisteluineen saattaa kestää pitkäänkin. Työn on valmistuttava ajoissa, jotta muut seminaarilaiset ehtivät perehtyä siihen ennen istuntoa. Näin vaiheikkaaseen prosessiin kuluu väistämättä viikkoja. Seminaareihin kannattaa siis osallistua vasta sitten, kun siihen voi käyttää riittävästi aikaa.

6 3 2.1 Kokoukset ja osallistujat Seminaarissa on läsnäolopakko, joten työ- ja opiskeluelämä on järjestettävä niin, etteivät muut velvollisuudet verota seminaariin osallistumista. 2 Proseminaarissa käsitellään (alustava) kandidaatintutkielma ja graduseminaarissa tavallisesti työ- tai tutkimussuunnitelma (1. lukukausi) sekä sovitun muotoiseksi kirjoitteeksi työstetty gradun luku taikka jonkin osaongelman analyysi (2. lukukausi). Teksti toimitetaan muille osallistujille joko paperiversiona tai sähköpostin liitteenä; käytäntö vaihtelee (ks. luku 3.4). Yleensä sovitaan, että jokaisen on otettava istuntoon mukaan paperituloste käsiteltävästä työstä. Kokoontumisten tarkoituksena on tukea kunkin osallistujan itsenäistä työskentelyä kandidaatintutkielman tai gradun saattamiseksi lopulliseen muotoonsa. Tähän tarvitaan ohjaajan neuvojen lisäksi muiden seminaarilaisten kommentteja: vertaispalautetta. Jokaisella on siis velvollisuus lukea käsiteltävä työ tarkasti. Vertaispalautteen antaja hyötyy myös itse: hän harjaantuu tieteellisen tekstin eritteleväksi lukijaksi ja rakentavan palautteen antajaksi, mikä puolestaan kehittää häntä itseään tutkijana ja lukijan huomioon ottavana kirjoittajana. Palautetta voidaan antaa suullisesti tai kirjallisesti. Voidaan esimerkiksi sopia, että jokainen lähettää työn tekijälle ja ohjaajalle sovittuun päivään mennessä kulloinkin käsiteltävästä työstä sivun verran kirjallisia kommentteja sähköpostilla. Lisäksi työstä on aina syytä keskustella istunnossa niin, että kaikki käyttävät puheenvuoroja. Kaikilta tulevan kommentoinnin asemesta voidaan myös sopia, että kullakin seminaarilaisella vuorollaan on päävastuu kommenttien esittämisestä: hän on valmistautunut istuntoon erityisen huolellisesti ja laatinut etukäteen ehdotuksia, kritiikkiä ja kysymyksiä, joihin työn kirjoittaja sitten vastaa. Yhden kommentoijan käytänne opettaa syventymään toisen tekemään tutkielman joka osilta, mutta passivoi helposti muut seminaarilaiset. Niinpä käytänteet joskus yhdistetään: kirjoittaja saa kaikilta kirjallista palautetta ja sen lisäksi pääkommentoija perehtyy erityisen tarkasti hänen työhönsä. Ohjaajan rooli on seminaarityöskentelyssä keskeinen. Hän toimii paitsi seminaarin puheenjohtajana myös eräänlaisena erotuomarina silloin, kun työn tekijän ja 2 Tästä lähin termillä "seminaari" tarkoitetaan sekä proseminaaria että syventävien opintojen seminaaria, ellei tekstiyhteydessä toisin ilmaista.

7 4 sen kriitikoiden näkemykset vaikkapa jonkin käytänteen tai käsitteen soveltuvuudesta eroavat. Asiantuntijana hän ohjaa seminaarissa tutkielman tekijää niin, että myös muut seminaarilaiset hyötyvät neuvoista. Ohjaaja opastaa tutkielman tekijää kaikissa käytännön kysymyksissä. Jos jonkun, niin hänen on oltava tietojen etsinnän ja vaikkapa lähdetekniikan erikoistuntija. Käytännön ongelmissa toki myös seminaarilaiset voivat antaa toisilleen arvokasta apua. Yhden (pää)kommentoijan järjestelmässä noudatetaan väitöstilaisuuden mallia, ja sen mukaisesti keskustelusta päävastuun kantavien rooleja on vanhastaan kuvattu termeillä opponentti ('vastaväittäjä') ja respondentti ('vastaaja, puolustaja'). Koska termit "opponentti" ja "respondentti" saattavat luoda kuvaa kiistelystä tai jopa hyökkäämisestä, on opponentista nykyään alettu käyttää myös nimeä tukihenkilö. Se kuvaa seminaari-istuntojen perimmäistä tarkoitusta: käsiteltävän työn saattamista valmiiksi tutkielmaksi yhteisen ajattelun voimalla. Tarkoitus ei siis ole kilpailla siitä, kuka on oikeassa, eikä esittää kritiikkiä kritiikin vuoksi. Yhtä tärkeää kuin mahdollisten puutteiden löytäminen on se, että huomaa toisen työn ansiot ja antaa niistä perustelevaa tunnustusta. Työn kirjoittajan taas tulee ottaa kaikenlaiset kommentit vastaan: hänen ei kannata loukkaantua kriittisestäkään palautteesta vaan ajatella, että se on tarkoitettu hänen työnsä rakennukseksi. Hänen tulee kuunnella kommentteja, punnita niiden osuvuutta ja hyödyllisyyttä ja keskustella avoimesti niiden pohjalta. Kun ohjaaja vielä on apuna, ei yleensä jää epäselväksi, mikä palautteesta todella on otettava huomioon tutkielman lopullista versiota muokattaessa. Kaikki tärkeä ei kuitenkaan tule aina seminaarissa puheeksi. Siksi tekijän on syytä muistaa, että viime kädessä hän vastaa tutkimuksensa ratkaisuista itse: hän ei voi vedota ohjaajan eikä kenenkään muun auktoriteettiin, vaan hänen on työtä viimeistellessään lopulta itse ratkaistava, millaiseksi lopullinen tulos muodostuu. 2.2 Vertaispalaute Tutkielmasta annettava vertaispalaute ei saa jäädä ylimalkaiseksi oman lukuelämyksen kuvailuksi tyyliin "hyvä työ", "mielenkiintoinen aihe" tai "pidin kirjoitustyylistä", ei myöskään "jatka samaan malliin" -tyyppiseksi erittelemättömäksi kannusteluksi. Seuraavassa on ohjeita siitä, millaisiin seikkoihin tutkielman lukijan kannattaa

8 5 kiinnittää huomiota, jotta hän voisi antaa rakentavaa vertaispalautetta suullista tai kirjallista. 3 Kun palaute annetaan kirjallisesti, se olisi hyvä kirjoittaa kirjakielisesti, vaikka se yleensä lähetetäänkin sähköpostissa. Myös kielteinen palaute on esitettävä ehdottoman kohteliaasti. Tutkimuksen ydin on sille asetettu tavoite: tutkimusongelma tai -tehtävä, jonka pohtiminen ja valaiseminen eri näkökulmista luo tutkimukselle punaisen langan. Niinpä palautteen antajan on hyvä tarkastella sitä, onko tavoite asetettu mielekkäästi ja perusteltu hyvin. Johtavatko tutkimustehtävän ratkaisuyritykset järkevään ja johdonmukaiseen kokonaisuuteen? Onko tavoitteen saavuttamisesta odotettavissa uutta tietoa? Onko kirjoittaja ylipäätään asettanut tekstilleen tavoitetta, ja ilmeneekö se tutkielman johdannosta yksiselitteisesti? Seuraavaksi palautteenantaja pohtii sitä, onko työssä ehkä sovellettu metodi paras mahdollinen työn tavoitteen saavuttamiseksi. Onko se selostettu työssä niin yksiselitteisesti ja havainnollisesti, että tutkimuksen voisi selostuksen perusteella jopa toistaa? Onko mahdollinen aineisto riittävä ja edustava? Tutkimuksen pääosassa on itse analyysi eli tutkimustehtävän ja aineiston käsittely kaikkineen, ja palautteenantaja pohtii, onko se vakuuttavaa. Onko esimerkiksi tutkimusongelma jaoteltu osaongelmiin järkevästi? Pohditaanko ongelmia pätevästi, perustellaanko ratkaisuja hyvin? Ovatko esimerkkien ja aineiston tulkinnat oikeita, onko ne perusteltu uskottavasti: Onko kirjoittaja ottanut huomioon kaikki tulkintaan vaikuttavat seikat, onko hän huomannut vaihtoehtoiset selitykset? Ovatko selitykset loogisia, ja sopivatko ne yhteen, vai syntyykö niistä työnsisäisiä ristiriitoja? Onko aineisto luokiteltu oikein? Ovatko käytetyt käsitteet ja termit täsmällisiä ja yksiselitteisiä? Jos huomioita, päätelmiä ja yleistyksiä perustellaan laskelmin, ovatko nämä oikein? Perusteleeko tutkija analyysiaan ylipäätään, vai luottaako hän sokeasti omaan intuitioonsa? Onko työssä asiavirheitä? Millaisia lähteitä työssä käytetään? Ovatko lähteet aidosti tieteellisiä ja tieteellisesti päteviä? 4 Onko niitä riittävästi, ja onko niiden käyttö oivaltavaa ja kriittistä vai kopioivaa ja ulkokohtaista? Voisiko tekijälle suositella jotain tutkimusta, josta olisi 3 Palautetta koskevat ohjeet on tässä jäsennetty luvussa 4.1 esiteltävän tutkielman pohjarakenteen mukaan, joten kannattaa lukea tuokin luku saman tien 4 Esimerkiksi tämän ohjeiston lähdeluettelossa mainittu P. Tuhnukaisen Pierusanakirja (2007) ei rinnastu tieteellisiin sanakirjoihin eikä ole tieteellinen lähde. Kirjan kriittinen käyttö on toki mahdollista vaikkapa aineistona, jos jokin tieteellinen tarve sitä vaatii.

9 6 hänelle hyötyä? Onko lähteitä tulkittu oikein? Onko niitä käytetty niin, ettei jää epäselväksi, mikä on tekijän, mikä lähteen ajattelua? Lopuksi tutkielmassa esitetään päätelmät. Ovatko ne vakuuttavia? Osoittavatko ne tutkijan oivaltaneen työnsä merkityksen: mikä tutkielmassa on olennaista? Nousevatko päätelmät analyysin pohjalta, niin että päätelmissä ei enää oteta esiin uusia ongelmia tai työssä aiemmin analysoimattomia tapauksia? Täyttävätkö päätelmät johdannossa asetetut tavoitteet? Kannattaa tarkistaa, että johdanto ja päätelmät ikään kuin muodostavat kysymys vastaus-parin. Kommentoida voi myös työn esitystapaa, mutta palaute ei saa rajoittua vain siihen. Kannattaa aloittaa otsikoista: kertovatko ne täsmällisesti ja ilmaisuvoimaisesti työn sisällöstä, sopivatko ne tyylillisesti tutkimustekstiin ja toisiinsa? Sitten voi tarkastella työn jäsennystä: palveleeko se tutkimustehtävän täyttämistä, onko se looginen ja tasapainoinen? Vastaavatko sisällysluettelon ja tekstin otsikot toisiaan? Onko kieli yksitulkintaista ja korrektia kirjakieltä, ja noudattaako tutkielman ulkoasu annettuja ohjeita? Onko lähdeviittaustekniikka johdonmukaista ja yksitulkintaista, onko lähteiden dokumentointi riittävää ja korrektia? 2.3 Ohjaajan panos Ohjaaja on yleensä seminaarin erikoisalan asiantuntija, ja hän lukee ja arvioi tutkielman. Mutta hän lukee jo sitä edeltäneitä katkelmia, jos niin sovitaan. Ohjaajalla on kokemusta siitä, millaisia kysymyksiä kannattaa tutkia, ja monet ohjaajat jopa ehdottavat osanottajille valmiita tutkimusaiheita ja -metodeja. Heiltä voi myös saada hyödyllisiä lähdevinkkejä ja arvokasta tietoa siitä, millaiset asiat ovat alan yhteistä tietoa, millaiset taas sellaisia, jotka kannattaa dokumentoida yksittäisen lähteen nimiin. Ohjaajalla on yleensä kokemusta monenlaisista tutkimusprosesseista, joten häneltä voi pyytää apua, kun työ tuntuu etenevän hitaasti tai johtavan umpikujaan. Ohjaaja ei kuitenkaan ole sellainen auktoriteetti, jota "totellaan", vaan hänen kanssaan nimenomaan neuvotellaan. Opiskelija on itse vastuussa työstään: sen tavoitteet ovat hänen itse asettamiaan, sen menetelmät osoittavat hänen harjaantuneisuuttaan alalle ja sen lähteidenkäyttö hänen oppineisuuttaan, sen tulokset syntyvät hänen pohdinnastaan, sen tyyli ilmaisee hänen henkilökohtaisia taipumuksiaan. Sen taso riippuu siis opiskelijan omasta suorituksesta.

10 7 Ohjaajilla on kullakin omat tapansa ohjata. Toiset ohjaavat ennen muuta yhteisissä seminaari-istunnoissa, toiset antavat henkilökohtaista ohjausta vastaanotoillaan tai järjestävät jopa ylimääräisiä vastaanottoja. Myös sähköpostia käytetään. Sähköpostitse ei kuitenkaan kysytä kuin aika rajattuja, yksittäisiä kysymyksiä: kirjallinen ohjaaminen vie melkoisesti ohjaajan aikaa ja on silti kasvokkaiskeskustelua tehottomampaa. Ei myöskään ole realistista odottaa ohjaajan ehtivän vastata sähköposteihin saman tien hänellä on yleensä paljon ohjattavia ja muutakin työtä. Samasta syystä ei ole suotavaa luettaa ohjaajalla saman tekstikatkelman aina hieman muokattuja versioita moneen kertaan ainakaan neuvottelematta ensin. Kun ohjaaja saa luettavakseen opiskelijan tekstiä, hän tarvitsee tiedon siitä, miten luettava osuus sijoittuu tulevan tutkielman kokonaisuuteen. Siksi mukaan liitetään myös työn dispositio, samoin kuin saate, jossa kerrotaan työn etenemisestä ja nykyvaiheesta ja eksplikoidaan ne kysymykset, joihin erityisesti kaivataan ohjaajan apua. 2.4 Arvosanan määräytyminen Proseminaarista ja graduseminaarista annetaan arvosana hieman eri perustein, vaikka työmuodot ovatkin pitkälti samat. Proseminaarissa annetaan arvosana yhtäältä tehdystä ja viimeistellystä kandidaatintutkielmasta (6 op) ja toisaalta erikseen itse proseminaarityöskentelystä (4 op). Opettaja toki voi arvostella kummankin osion yhdessä ja jakaa saman arvosanan mainituille opintopistemäärille. Arvosteluasteikko on 1 5. Graduseminaarista taas saadaan yhdistetty arvosana kirjallisten töiden ja muun seminaarityöskentelyn perusteella asteikolla 1 5. Itse gradu valmistuu usein vasta seminaarin jälkeen, ja se arvioidaan omana suorituksenaan (sanallisesti ilmaistuin arvolausein asteikolla approbatur, lubenter approbatur, non sine laude approbatur, cum laude approbatur, magna cum laude approbatur, eximia cum laude approbatur, laudatur). Kannattaa huomata, ettei arvosanaa kandidaatintutkielmastakaan tule, ennen kuin koko proseminaari kaikkine istuntoineen sekä mahdollisine vertaispalautteineen ja tukihenkilövuoroineen on suoritettu. Kandidaatintutkielmasta ja gradusta annetaan arvosana tiedekunnan yhteisten kriteerien perusteella (ks. Alma-intranetin sivua /97). Niiden mukaan huomiota kiinnitetään tutkimuksen tuomaan uuteen tietoon,

11 8 metodin hallintaan, tieteelliseen itsenäisyyteen, perehtyneisyyteen ja oppineisuuteen, asiatietojen virheettömyyteen sekä työn rakenteen ja esitystavan sujuvuuteen. 3 Tutkielman ulkoasu Tutkielman ulkoasua säätelevät käytännön tarpeet: tekstin on oltava helposti luettavaa, ja sivuilla on oltava tilaa myös lukijan mahdollisille merkinnöille. Ulkoasuun toki vaikuttavat myös eri tieteenaloilla ja eri kielialueilla vakiintuneet käytänteet. Nyt käsillä oleva ohjeisto pyrkii edustamaan suomen kielen tutkimuksessa vakiintuneita käytänteitä, mutta koska niissäkin on variaatiota, ohjeisto perustuu harkintaan ja valintoihin. Ohjeiston ulkoasu noudattaa selostamiaan vaatimuksia, joten tästä tekstistä voi ottaa myös mallia. Tekstinkäsittelyohjelmilla on tarjota erilaisia tyylejä ja muotoiluja. Mihinkään niistä ei tässä nyt nojata, koska kokemus on opettanut, että vielä gradutasolla useimpien opiskelijoiden tekstinkäsittelytaidot ovat vaatimattomia. Tässä lähdetäänkin vain siitä, että tärkeimmän tekstinkäsittelyohjelman eli Wordin yksinkertaisin perustekniikka on hallinnassa. (Neuvojen antamista hankaloittaa kyllä se, että Wordin eriikäiset versiot eroavat hieman toisistaan.) 3.1 Sivun asetukset ja kappalejako Sivun asetukset saadaan Wordissa Tiedosto-valikosta. Vasempaan reunaan jätetään marginaalia 4 5 cm, oikealle 1,5 cm; ylös ja alas jätetään 2,5 3 cm tyhjää. Tämä suositus koskee sidottavaksi tarkoitettua gradutekstiä, mutta soveltuu muuhunkin. Jos tähdätään kaksipuoliseen tulostukseen, on Sivun asetuksista valittava Peilikuvareunukset, jotta marginaalit asettuvat oikein. Jotta teksti asettuisi sivulle kauniisti, se on myös sekä tavutettava että tasattava. Leipätekstin (= varsinaisen lauseina juoksevan tekstin) suositeltava riviväli on 1,5. Sivunumerointi (Lisää-valikosta) alkaa ensimmäisestä varsinaisesta tekstisivusta, mutta vasta sivulle 2 laitetaan numero näkyviin (oikeaan reunaan ylös tai alas). Myös lähteet sivunumeroidaan samaan sarjaan tekstisivujen kanssa. Tutkielman kansilehteä ja sisällysluetteloa ei sivunumeroida, vaan ne erotetaan omaksi tiedoston osaksi. Tämä tapahtuu Wordissa seuraavasti:

12 9 1.Valitaan ensin kannen ja sisällysluettelon (jälkimmäisen sivun) kohdalla Lisää > Vaihto > Osanvaihto > Seuraava sivu, ja osan raja siis sijoitetaan kannen ja/tai luettelon perään tekstiosuuden edelle (ja poista rajalta turha sivunvaihto; ks. Näytä > Normaali). Sitten valitaan Näytä > Ylätunniste ja deletoidaan (mahdollisesti) näkyvä sivunumero. 2. Sitten siirrytään toiselle varsinaiselle tekstivulle ja avataan siellä sama Näytä > Ylätunniste. Nyt ylätunnisteesta ensin poistetaan "sama kuin edellä" eli erotetaan osan ylätunnisteet edellisistä. Sitten valitaan ylätunnisteen muotoiluvalikosta oikealta ikoni Lisää sivunmero. Tasataan numero oikealle ja sitten Sulje. Numerointi rupeaa juoksemaan (kakkosesta alkaen) toiselta tekstisivulta. Valitsemalla vastaavastialatunnisteen saa numeron alas ja vaikkapa keskelle. Liitteiden numeroinnissa on käytössä kahdenlaista käytäntöä. Vanhemman ja tässä suositettavan tavan mukaan liitteitä ei sivunumeroida kuin liitteen alusta alkaen, jos liite koostuu useammasta sivusta. Jos liitteitä on useampia, ne erotetaan toisistaan "Liite 1", "Liite 2" jne. -tyyppisesti. Liitteisiin viitataan tekstissä samalla "Liite 1" -merkinnällä. Uudempi tapa on se, että annetaan varsinaisen sivunumeroinnin jatkua liitteisiin (jolloin mitään liitteensisäistä sivunumerointia ei tule). Tällöinkin liitteisiin viitataan leipätekstissä "Liite 1" -tyyppisesti. Kaikissa tapauksissa tutkielman sivumääräksi ilmoitetaan vain liitteitä edeltävä sivuluku ja liitteet ilmaistaan erikseen (esim. "122 sivua + 23 sivua liitteitä"; ks. lukua 4.7, jossa puhutaan tiivistelmästä). Kappalejako osoitetaan sisennyksin, ei ns. vasensuora-asettelulla, joka ei ole kielitieteellisen tutkielman tyyppisessä tekstissä riittävän tarkka ja ilmaisuvoimainen. Jos näet sisennyksiä ei käytetä, lukija ei voi hahmottaa, jatkuuko kappale sisennettyjen esimerkkien jälkeen vai ei. Otsikon jälkeistä ensimmäistä kappaletta ei kuitenkaan ole tapana sisentää. Joka kaipaa ilmavuutta sisentämällä erotettujen kappaleiden väliin, saa sitä lisäämällä vaikkapa kappaleiden välistystä Muotoile-valikosta löytyvillä komennoilla. Sisennykset säädetään Muotoile-valikosta siten, että kohtaan Sarkaimet merkitään oletussarkaimeksi 1 cm, tai seuraavaa tietä: Muotoile > Kappale > Sisennys sekä valitaan 1. rivin sisennys ja 1 cm. Kaikki luvut numeroidaan. Ylimmän portaan lukujen eli päälukujen otsikoiden edelle jätetään kaksi tyhjää riviä 5 ja otsikon jälkeen yksi (esimerkki tämän ohjeiston pääotsikosta: "2 Seminaarityöskentely". Toisen portaan alalukujen otsikoiden edellä ja jäljessä on yksi tyhjä rivi (esimerkki tällaisesta alaotsikosta: "2.1 5 Jos pääluvut ovat pitkiä, ne voidaan myös aloittaa kokonaan uudelta sivulta. Huomautettakoon painokkaasti, että tässä esitetyt otsikoiden ja tekstin yhdistämisperiaatteet ovat vain yksi ohjeellinen vaihtoehto. Kirjoittaja voi aina hyödyntää muitakin malleja, jos ne vaikkapa miellyttävät enemmän omaa silmää.

13 10 Kokoukset ja osallistujat". Kolmannen portaan alaotsikon edellä on tyhjä rivi, mutta teksti seuraa heti jäljessä ilman välistystä (esimerkki: tämän ohjeiston lukujen 4.1, 5.1 ja 5.2 alaluvut). Tekstiä viimeistellessä tarkistetaan, ettei sivun alalaitaan jää yksinäisiä otsikoita; ne siirretään seuraavalle sivulle (esimerkiksi pakollisen sivunvaihdon avulla). Ylimmän portaan otsikko numeroineen erotetaan muista lihavoimalla. Esimerkkilauseet ja analysoitavat aineistokatkelmat yleensä numeroidaan ja sisennetään. Kun tällainen jakso ulottuu useammalle riville, sen riviväli tihennetään. Tarkasteltavasta katkelmasta osoitetaan lisäksi lihavoinnilla se kohta, johon huomio kiinnitetään: 1) Naisena minun ei tarvitse peitellä tunteitani. Minun ei myöskään tarvitse käydä armeijaa enkä siihen kykenisikään, eikä ajaa partaani. (Rahtu 1988: 2) Saan olla individualisti, miehestä riippumaton, vahva yksin tarpeen tullen myös kova ja laskelmoiva. Naisellinen nainen saa pitää Picassosta ja mustavalkoisista valokuvista. Hän saa tietää asioista, väitellä kirjallisuudesta, korjata miehensä autoa. (Mas. 28.) Kuten näistä erään artikkelin aineistosta poimituista esimerkkikatkelmista huomataan, useamman peräkkäisen esimerkin väliin jätetään tyhjä rivi, samoin kuin niiden ja leipätekstin väliin. Jos esimerkistä on jätetty jotain pois (kuten edellä esimerkistä 1), tämä osoitetaan kahdella ajatusviivalla. Kun esimerkkikatkelman jälkeisessä leipätekstissä alkaa uusi kappale, se aloitetaan tietysti sisennyksellä, muussa tapauksessa ei. (Yllä olevien esimerkkien perästä ei siis alkanut uusi kappale.) Alaviite saadaan Lisää-valikosta, kohdan Viite alavalikosta Alaviite. Se sijoitetaan kiinni joko siihen yhteen sanaan, jota se koskee, tai pisteen jälkeen, jos se koskee koko virkettä Typografia Suomen kielen tutkielmat kirjoitetaan yleensä fontilla Times New Roman, pistekoolla 12. Jos kielenaineksia sijoitetaan leipätekstiin, ne kursivoidaan; esimerkiksi "Lauseessa Teppo on poliisi on subjektia ja predikatiivia yhdistävä kopula", "Eksessiivin pääte -nta on syntynyt essiivin päätteestä -na ja partitiivin päätteestä -ta". Jos leipä- 6 Pisteen jälkeen sijoitettu alaviite saattaa koskea myös virkettä laajempaa kokonaisuutta. Jos työssä on vain yksi alaviite, sen merkkinä ei käytetä numeroa vaan asteriskia eli tähtimerkkiä (löytyy Wordin valikosta).

14 11 tekstiin sijoitetuista, kursivoiduista kielenaineksista tarkastellaan erityisesti jotain kohtaa, tuo kohta lisäksi lihavoidaan: Sen on täytyny ollas simmonen ku sanotaan polkupyöräks, niit sanotaan olevan Turus ja Helsinkis. Lainausmerkit ovat joskus vaihtoehto kursiiville: leipätekstin sisäiset kielenainekset voi esittää myös lainausmerkeissä, kuten tässä ohjeistossa usein tehdään, varsinkin kun on kyse kokonaisista lauseista tai virkkeistä. Sisennettyjä esimerkkejä ei tarvitse kursivoida, koska sisennys yhdessä rivivälin tihennyksen kanssa erottelee kyllin selvästi ne leipätekstistä (ks. luvun 3.1 esimerkkejä 1 ja 2). Mutta silloin kun esimerkkeinä on keskustelukatkelmia, käytetään merkkilajia Courier, jotta päällekkäispuhuntaa osoittava asettelu ei muuttuisi. Esimerkki: [RP /A/2:1] 1 K: Keinäsen puhelimessa Kalle Saaristo, 2 T: No Tiina tässä moi,= 3 K: =Terve [terve.] 4 T: [.hhh ] Eiks Veke oo viel tullu. 5 K: Ei oo näkyny.hh 6 (.) 7 T:.hh [ Ahaa. 8 K: [Mäki tulin ihan #e# ihan hetki sitte vasta 9 vaihdoin vaatteet. Kulloinkin analyysissa tarkasteltava vuoro merkitään rivin alkuun nuolella (kuten edeltävän katkelman rivi 7). Perussääntönä kannattaa muistaa, että samaa typografista keinoa ei käytetä moneen eri tehtävään. Niinpä koska kursiivin tehtäväksi on alalla vakiintunut kielenainesten merkintä, kursiivia ei pidä käyttää tähdentämiseen. Tähdennykset voi lihavoida, mutta muistaen, että typografisia tähdennyksiä ei tule viljellä kovin runsaasti. Joskus voi olla tarpeen lihavoida esimerkiksi termejä, joita esittelee tutkielmassa ensimmäistä kertaa. Kun termit on lainattu muista lähteistä, ne voi ensimaininnan yhteydessä myös kursivoida, koska tällainen ensimaininta on aika lähellä kielenaineksen mainintaa: siinä ikään kuin kiinnitetään lukijan huomio siihen, millaiseen kielelliseen asuun jokin käsite puetaan.

15 12 Typografisesti tärkeää on erottaa toisistaan yhdysmerkki ja ajatusviiva. Yhdysmerkki on lyhyt "tavuviiva", joka saadaan perusnäppäimistöstä: 250-sivuinen, lasi- ja muovi-ikkunat, Pekka-niminen, Anneli Paasikivi-Kekkonen. Yhdyssanoissa, joissa ensimmäinen osa koostuu sanaliitosta ja joissa siksi on jätettävä yhdysmerkin edelle tyhjä lyönti (top down -tyyppinen), täytyy varta vasten muistaa, että Word saattaa muuttaa yhdysmerkin automaattisesti liian pitkäksi. Tällöin pidentynyt viiva on poistettava ja laitettava tilalle oikeanpituinen yhdysmerkki. Toiminnon saa halutessaan pois päältä. Se käy näin: avaa Työkalut > Automaattisen korjauksen asetukset, valitse välilehti Automaattinen muotoilu kirjoitettaessa ja poista ruksi kohdasta Yhdysmerkit (--) viivoilla ( ). Ajatusviiva on pitempi kuin yhdysmerkki, ja jos sitä ei saa suoraan näppäimistöstä, se saadaan Lisää-valikosta, alavalikosta Merkki. Kun ajatusviivaa käytetään välimerkkinä, sen ympärille tulee tyhjät lyönnit: "Aineistosta voi pienin varauksin päätellä monta samansuuntaista seikkaa." Kun ajatusviivaa käytetään luetelmaviivana, sen jälkeen tulee tyhjä lyönti ennen luetelmakohdan tekstiä. Kahta peräkkäistä ajatusviivaa välilyönnein käytetään ilmaisemaan esityksestä pois jätettyä kohtaa (kuten luvusta 3.1 esimerkistä 1 huomattiin). Kun ajatusviivaa käytetään ns. rajakohtailmauksissa osoittamassa ajallisten tai paikallisten ääripäiden välistä etäisyyttä, välilyöntejä ei tule: vuosina , sivuilla Myös lainausmerkkien käytössä on oltava typografisesti tarkka. Suomenkielisissä teksteissä alku- ja loppulainausmerkit ovat samansuuntaiset. Puolilainausmerkkejä ei käytetä varsinaisten lainausmerkkien tehtävissä muulloin kuin sitaatin sisäisen sitaatin merkkinä. Yleisin puolilainausmerkin käyttöyhteys kielitieteellisessä tekstissä ovat merkityksenselitykset: "Termi koheesio 'sidoksisuus' määritellään eri tutkimuksissa hieman eri tavoin." 3.3 Kansi ja sisällysluettelo Kaikille tässä ohjeistossa käsiteltäville tutkielmille tehdään kansilehti. Kannen puolivälin tienoille tai ylemmäksi sijoitetaan selvästi erottuvin, esimerkiksi lihavoiduin tai isoin kirjaimin 7 työn pääotsikko keskitettynä ja vähemmän korostetuin kirjaimin mahdollinen alaotsikko. Oikeaan alanurkkaan, pienen laatikon muotoon, merkitään 7 Myös isoja kirjaimia muistuttavat KAPITEELIT tulevat kyseeseen. Ne saadaan Muotoile > Fontti -valikosta.

16 13 tavallisella fontilla tutkielman laji: esimerkiksi "Kandidaatintutkielma", "Seminaariesitelmä" tai "Tutkimussuunnitelma pro gradu -työtä varten". Sitten mainitaan tekijän oma nimi ja hänen opiskelijanumeronsa (suorituksen rekisteröintiä varten), sitten yliopisto ja laitos (koko nykyinen nimi) sekä kuukausi, jona työ käsitellään istunnossa tai on jätetty gradutarkastukseen. Kun on kyseessä valmiin gradun kansilehti, opiskelijanumeroa ei tarvita. Liitteenä 1 on kandidaatintutkielman kansilehden malli ja liitteenä 2 esimerkki gradun kannesta. Kannen jälkeen on sisällysluettelo, jossa luetellaan tutkielman lukujen otsikot ja niiden alkusivun numero (ks. mallia ohjeiston alussa olevasta sisällysluettelosta). Sisällysluettelon asettelun ja typografian avulla on tarkoitus auttaa lukijaa myös hahmottamaan tutkielman kokonaisuus ja lukujen hierarkia: mitkä ovat päälukuja, mitkä ala-, mitkä luvut ovat hierarkiassa samalla tasolla. Sivun yläreunaan laitetaan otsikoksi "Sisällys" tai "Sisällysluettelo", ja kahden tyhjän rivin jälkeen seuraa ensimmäinen pääotsikko. Kukin otsikko sijoitetaan omalle rivilleen, ja rivin loppuun merkitään pistejonon päähän luvun aloitussivun numero, niin että sivunumerot osuvat allekkain. Päälukujen otsikot aloitetaan vasemmasta reunasta; alaotsikot sisennetään niin, että mitä alempana otsikko on hierarkiassa, sitä oikeammalta se luettelossa alkaa. Uutta pääotsikkoa edeltää aina yksi tyhjä rivi. Ylimmän portaan eli päälukujen otsikot kirjoitetaan lihavoiden, jotta ne erottuvat selvästi, ja ne numeroidaan alkaen numerosta 1 (sitten pääluvut 2 ja 3 jne.). Ylimmälle tasolle alisteisten toisen portaan alalukujen otsikot kirjoitetaan korostamattomalla fontilla, ja niiden asema hierarkiassa osoitetaan numeroin 1.1, 1.2, 1.3 jne. ja vastaavasti toisessa pääluvussa 2.1, 2.2, 2.3 sekä kolmannessa 3.1, 3.2, 3.3 jne. Myös toisen portaan alaluvut voivat saada alalukuja, ja tämäkin osoitetaan numeroinnilla, esimerkiksi 1.4.1, 1.4.2, 1.4.3; 2.1.1, 2.1.2, Hierarkiatasojen raja osoitetaan numeroinnissa siis pisteellä, mutta viimeisen numeron jälkeen ei tule pistettä. Työn jäsennys on korjattava, jos syntyy "yksinäisiä ykkösiä": ei siis voi merkitä jotain otsikkoa numerolla 1 (tai vaikka 2.1), jos ei seuraa samalla hierarkian tasolla vähintään lukua 2 (tai vaikka 2.2). Sisällysluettelossa mainitaan myös lähteiden alkusivu (otsikkona "Lähteet" tai "Lähteitä"; vrt. luku 5), samoin kuin liitteet (liitteistä lisää luvussa 4.5). Jos liitteet on sivunumeroitu samaan sarjaan kuin muu teksti (vrt. luku 3.1), niiden alkusivu luonnollisesti ilmoitetaan sisällysluettelossa. Sisällysluettelo laaditaan lopullisesti vasta

17 14 työn valmistuttua, sillä sen ja tekstin otsikoiden on vastattava toisiaan täsmälleen, myös typografisesti. Siistin sisällysluettelosta saa muun muassa niin, että tekee sen 2-sarakkeisena taulukkona (tai kahtena, jos haluaa ns. osanvaihdon väliin). Toiseen, kapeaan sarakkeeseen laitetaan sivunumerot. (Sitten Taulukko > Poista ruudukko sekä Muotoile > Reunat > Ei mitään). Wordin tarjoamia valmiita sisällysluettelotoimintoja voi myös hyödyntää, mutta on muistettava muotoilla lopputulos kielitieteellisen esityksen vaatimusten mukaisiksi (esimerkiksi niin, että kursiivia tulee vain kielenainesten ilmaisemiseen). Kansilehdestä ja sisällysluettelosta kannattaa tehdä omia tiedoston osia (Wordissa Lisää > Vaihto > Osanvaihto), koska niitä itseään ei sivunumeroida (ks. edeltä s. 8 9). Koska sivunumeroinnin poisto vain yhdestä osasta tiedostoa on joskus hankalaa, kannesta ja sisällysluettelosta (kuten liitteistäkin) voi myös tehdä omat sivunumeroimattomat tiedostonsa, mutta ne pitää tulostaa erikseen. 3.4 Paperinen vai sähköinen tutkielma? Kussakin seminaarissa noudatetaan yhdessä sovittavia käytäntöjä: monistaako esitelmäntekijä itse esitelmänsä kaikille, lähettääkö sähköpostitse vai sijoittaako Alman työryhmäalueelle. Paperille se kuitenkin jossain vaiheessa päätyy. Tällöin kannattaa suosia kaksipuolista tulostusta paperinsäästön vuoksi. Pro gradun suhteen on humanistisessa tiedekunnassa toistaiseksi voimassa ohje, että pro gradu tulostetaan yksipuolisesti ja kaksi kappaletta toimitetaan humanistisen tiedekunnan kansliaan tai laitoksen toimistoon. Tarkat ohjeet ovat sivulla Näistä kahdesta paperikappaleesta toinen päätyy Muoto-opin arkiston graduhyllyyn ja toinen Kolmannen kerroksen kirjastoon. Lisäksi nimistögraduista Kotus ottaa itselleen oman kopion, joka tulee Nimiarkistoon. Kun pro gradu -tutkielma on hyväksytty ja jos sen arvosana on cum laude tai korkeampi, on erittäin suositeltavaa toimittaa siitä myös sähköinen versio julkaistavaksi yliopiston e-thesis-sivustolle (ks. Sivustolla on tarkat ohjeet siitä, kuinka tämä tapahtuu. Sähköisessä muodossa gradu on paljon isomman lukijajoukon saavutettavissa kuin kahtena paperikappaleena.

18 15 4 Tutkielman osat ja tekstin jäsentely Kirjoittaminen on kielentutkijalle sekä tutkimusta että tekstintekoa. Jo kirjallisuuden läpikäynti sekä mahdollisen aineiston analysointi ja luokittelu vaativat huomioiden ja tulosten kirjaamista. Osa tästä varsinaisen tutkimusprosessin tuottamasta tekstistä saattaa jäädä sellaisenaan lopulliseen tekstiin, mutta todennäköisemmin sitä on jäsennettävä ja viimeisteltävä paljon, ennen kuin se on valmista. Nyt käsillä oleva luku antaa eväät tekstin monen tason jäsentelyyn. Jäsentelyn eli disposition sisällöllinen ja tekstillinen jäsentyminen on aiheena luvussa 4.1. Jäsentelyn pohjana ovat kaikille tutkielmille yhteiset peruselementit, joiden funktioita valaisee erityisesti luku Tutkielman aiheen ja informaatiorakenteen säätämien yksilöllisten rakenneosien jäsentämistä taas esitellään luvuissa Myös varsinaisen tekstin tuottaminen on jäsentämistä: erilaisten tyypillisten tekstinosien ja ilmaisukeinojen yhdistelemistä tekstikokonaisuudeksi. Näistä osista otetaan erityiseen käsittelyyn otsikot (luvussa 4.2), esimerkit (luvussa 4.3) ja graafiset havainnollistukset (luvussa 4.4). Ohjeita annetaan myös niistä osista, jotka jäsennetään tutkielman leipätekstin ulkopuolelle: alaviitteistä ja liitteistä (luvussa 4.5), levikkikartoista (luvussa 4.6) ja tiivistelmästä (luvussa 4.7). Nyt käsiteltävän tutkielmatekstin lisäksi tutkielman muita osia ovat sitten kansi, sisällysluettelo ja lähdeluettelo. Kannesta ja sisällysluettelosta on jo annettu ohjeet luvussa 3.3, ja lähdeluetteloa käsitellään lähdeviittaustekniikan yhteydessä luvussa 5.2. Myös tekstiin sijoitettavat lähdeviitteet käsitellään lähdeviittaustekniikan yhteydessä, luvussa Tutkielman rakenne Tutkielman kirjoittaminen on sikälikin eräänlaista ongelmanratkaisua, että varsinaisen tutkimusprosessin jälkeen kirjoittajan on ponnisteltava tulosten esittämisen optimaalisen muodon löytämiseksi. Mihin sijoitan tarpeellista taustatietoa? Miten esitän keinot, joilla saavutin uutta tietoa? Miten esitän varsinaiset tulokseni? Mitä tuloksistani seuraa? Sitä varsinaista tutkimusprosessia yritystä ja erehdystä, jota pitkin kirjoittaja on tuloksiinsa päässyt, ei yleensä ole syytä toistaa tai jäljitellä tutkielman

19 16 rakenteessa, vaan tutkielma kaikkineen palvelee vain lukijaa: lukijan lähtökohtia ja hänen tiedonintressejään. Tutkijan on jäsennettävä tekstinsä juuri hänen tutkimustulostensa esittelyn kannalta mahdollisimman johdonmukaisesti ja selkeästi päälukuihin ja alalukuihin. Tavallisin päälukujen määrä gradussa on 4 6; kandidaatintutkielmassa määrää harvoin ylittää 4:ää. Kaikki teksti jaetaan tietenkin vielä typografisiin kappaleisiin, mutta kappalejaosta ei tässä anneta ohjeita, koska niitä saa kielenkäytön ja tieteellisen kirjoittamisen oppaista. Voi kyllä korostaa, että kappale ei ole vain typografiaa vaan oma tekstin yksikkönsä, jossa on normaalisti vain yksi keskeinen puheenaihe Tutkielman peruselementit Tieteellisen tutkielman minimikoostumuksen ajatellaan ja hyvin usein suositellaankin noudattavan niin sanottua IMRD-kaavaa: johdanto (introduction), metodin esittely (method), tulosten esittely (results) ja päätelmät (discussion). Tämä etenkin luonnontieteellisissä julkaisuissa ja missä tahansa tutkimusraporteissa hyödynnetty kaava kertoo kuitenkin vasta tutkielman sisällöllisen ytimen: se ei missään tapauksessa tarkoita, että vaikkapa jokaisessa suomen kielen tutkielmassa pitäisi olla nämä ja näillä nimillä otsikoidut luvut. Silti noiden peruselementtien tai minimisisällön mielessä pitämisestä on paljonkin hyötyä: olennainen ei pääse unohtuman. Kuten myöhemmin nähdään, erityisen tarpeen kaava on laadittaessa tutkielman tiivistelmää, joka on luonnostaan nimenomaan raportti (ks. luku 4.7). Humanistisissa tutkielmissa ei siis ole syytä olla jäykän uskollinen IMRDkaavalle (paitsi tiivistelmissä). Esimerkiksi kielitieteellisissä graduissa erityisen metodin esittelyn korvaa usein pelkkä taustateorian ja aineiston selostaminen, ja toisaalta tulosten tuottoon ja kehittelyyn tarvitaan oma päälukunsa tai useampi. Humanistisissa tieteissähän tulokset syntyvät ikään kuin tekstissä pohtien ja analysoiden, lukijan silmien alla. Niitä ei tuoda tutkimukseen mistään muualta, ei laboratoriokokeista tai tilastoista. Niinpä tuloksia ei sitten useinkaan esitellä erikseen muuten kuin yhteenvedon tapaisesti loppuluvussa. Lopullinen jäsennys ja lukujen otsikot nousevat tutkielman tavoitteesta ja etenemisestä, näkökulman ja käsittelytavan vaihtelusta, mahdollisen aineiston laadusta ja kirjoittajan omasta tyylistä. Näistä seikoista annetaan ohjeet luvuissa

20 17 Niissä käsitellään tutkielman tyypillistä rakennetta sekä IMRD-kaavan että totuttujen kielitieteellisten tai ylipäätään ns. kvalitatiivisten tutkimusperiaatteiden pohjalta Johdantoluku Jos tutkija vaikkapa suullisesti raportoi tuloksiaan kollegalleen, hänen harvoin tarvitsee erityisesti johdatella kuulijaa aiheeseen. Mutta laajemmalle yleisölle kirjoittavan tutkijan on usein tehtävä aihepiiri eri puolineen lukijalle tutuksi. Kaikissa tapauksissa on kuitenkin pakko kertoa, mikä on tutkimuksen aihe. Tutkielman aloittavalla johdannolla voi sanoa olevan on kaksi päätehtävää: 1) johdattaa lukija tutkittavan ilmiön ja 2) itse tutkielmatekstin ja tutkielmassa kuvatun tutkimustyön pariin. Jälkimmäiseen kuuluu kielitieteellisessä työssä usein aineiston esittely ja tutkimuskysymyksen tai -tehtävän esittely. Myös aiemman sama-aiheisen tutkimustiedon sekä käytetyn teorian ja menetelmien esittely on tarpeen, ellei se tule omana lukunaan. Tutkittavaan ilmiöön johdatetaan kertomalla esimerkiksi jotain sen taustasta, ilmenemismuodoista, -tilanteista ja -paikoista, yleisyydestä sekä tyypillisistä ominaisuuksista. On hyvä kertoa myös ilmiön aiemmasta tutkimuksesta ja oman tutkielman suhteesta siihen: tarjoaako uusi tutkimus uuden näkökulman tai selityksen, täydentääkö se vanhaa tietoa, testaako se aiemman tutkimuksen tuloksia uudella aineistolla? Omia tuloksia ei tässä vaiheessa esitellä, mutta pienet viittaukset sille taholle voivat olla hyödyksi lukijalle, joka yrittää syventyä täysipainoisesti tekstiin. Oman tutkielmatekstin pariin johdatetaan asettamalla tutkimukselle tavoite. Se voi olla vaikka ongelma, joka vaatii ratkaisun, kysymys, johon etsitään vastausta, tai tiedon aukko, jota täytetään uudella tiedolla. Tavoitteen mahdollisimman tarkka esittely on tärkeää tutkijalle itselleenkin: hän tulee tietoiseksi työnsä päämäärästä, mikä puolestaan auttaa häntä jäsentämään tekstinsä tarkoituksenmukaisesti. Lukija taas saa kiinni työn punaisesta langasta: hän tajuaa, miksi tutkimus on tehty ja mitä hänen sen sivuilta odotetaan löytävän. Tutkimusongelman asettamista voisi kutsua tutkielman tärkeimmäksi metatekstiksi (= tekstiä itseään selittäväksi ja kommentoivaksi osaksi tekstiä), koska se on kaikkien tutkijan lukijalle antamien lukuohjeiden ydin. Mutta se ei yksin riitä, vaan lisäksi johdantoon tarvitaan muuta metatekstiä, jolla kerrotaan, miten tutkielma etenee asetettua päämäärää tavoitellessaan. Esimerkiksi tämän ohjeiston johdantolu-

Opinnäytteen nimi ja mahdollinen alaotsikko (tämä pohja toimii parhaiten Word2010-versiolla)

Opinnäytteen nimi ja mahdollinen alaotsikko (tämä pohja toimii parhaiten Word2010-versiolla) T A M P E R E E N Y L I O P I S T O Opinnäytteen nimi ja mahdollinen alaotsikko (tämä pohja toimii parhaiten Word2010-versiolla) Kasvatustieteiden yksikkö Kasvatustieteiden pro gradu -tutkielma NIMI NIMINEN

Lisätiedot

Used with permission of Microsoft. Kulttuurihistoria Syyskuu 2015

Used with permission of Microsoft. Kulttuurihistoria Syyskuu 2015 MUOTOSEIKKOJA Mitä asetuksia käytän? Tyypillisimpiä fontteja ovat Times New Roman (fonttikoko 12) tai Arial (fonttikoko 11). Käytä riviväliä 1,5, jotta asettelu on selkeä ja teksti on myös tältä osin helppolukuista.

Lisätiedot

Opinnäytetyön ulkoasu

Opinnäytetyön ulkoasu Opinnäytetyön ulkoasu Antti Leino Tampereen yliopisto Kieli-, käännös- ja kirjallisuustieteiden yksikkö Suomen kielen tutkinto-ohjelma Tutkielmaohje Syyskuu 2012 Tampereen yliopisto Suomen kielen tutkinto-ohjelma

Lisätiedot

Pääluvun tekstin jälkeen tuleva alaotsikko erotetaan kahdella (2) enterin painalluksella,väliin jää siis yksi tyhjä rivi.

Pääluvun tekstin jälkeen tuleva alaotsikko erotetaan kahdella (2) enterin painalluksella,väliin jää siis yksi tyhjä rivi. KIRJALLISEN TYÖN ULKOASU JA LÄHTEIDEN MERKITSEMINEN Tämä ohje on tehty käytettäväksi kasvatustieteiden tiedekunnan opinnoissa tehtäviin kirjallisiin töihin. Töiden ohjaajilla voi kuitenkin olla omia toivomuksiaan

Lisätiedot

KANSILEHDEN MALLISIVU

KANSILEHDEN MALLISIVU Teknisiä ohjeita pro gradu -tutkielmalle Teologian osasto 12.11.2013 Tässä annettavat ohjeet ovat suosituksia. Viime kädessä seurataan tutkielman ohjaajan antamia ohjeita! Tutkielman kansilehdelle asetellaan

Lisätiedot

Ohjeet tutkimussuunnitelman kirjoittamiseen

Ohjeet tutkimussuunnitelman kirjoittamiseen Ohjeet tutkimussuunnitelman kirjoittamiseen Marja Silenti FM, Timo Lenkkeri LK, DI Opiskelijanumero: 12345678 Helsinki 18.11.2005, viimeksi päivitetty 31.05.2011, 17.12.2012 Tutkimussuunnitelma Ohjaaja:

Lisätiedot

Työn osat 5-9 muodostavat varsinaisen sisällön.

Työn osat 5-9 muodostavat varsinaisen sisällön. 5 Projektityö onkin hyvä suunnitella siten, että työ on mielekkäästi jaettavissa osiin kandidaatintöiden kirjoittamista ajatellen. Projektityön yhteydessä tehtävien kandidaatintöiden arvostelua ja muotoseikkoja

Lisätiedot

KEMI-TORNION AMMATTIKORKEAKOULU

KEMI-TORNION AMMATTIKORKEAKOULU KEMI-TORNION AMMATTIKORKEAKOULU Kirjallinen tehtävä Kirjallisen tehtävän laatimisen ohjeet ja mallipohja Jouko Uusitalo Ohje KEMI 2012 2 TIIVISTELMÄ KEMI-TORNION AMMATTIKORKEAKOULU, Koulutusala Tekijä(t):

Lisätiedot

6.1 Tekstialueiden valinta eli maalaaminen (tulee tehdä ennen jokaista muokkausta ym.)

6.1 Tekstialueiden valinta eli maalaaminen (tulee tehdä ennen jokaista muokkausta ym.) 6. Tekstin muokkaaminen 6.1 Tekstialueiden valinta eli maalaaminen (tulee tehdä ennen jokaista muokkausta ym.) Tekstin maalaaminen onnistuu vetämällä hiirellä haluamansa tekstialueen yli (eli osoita hiiren

Lisätiedot

Tietotekniikan kandidaattiseminaari

Tietotekniikan kandidaattiseminaari Tietotekniikan kandidaattiseminaari Luento 1 14.9.2011 1 Luennon sisältö Seminaarin tavoitteet Seminaarin suoritus (tehtävät) Kandidaatintutkielman aiheen valinta Seminaarin aikataulu 2 2011 Timo Männikkö

Lisätiedot

PSY181 Psykologisen tutkimuksen perusteet, kirjallinen harjoitustyö ja kirjatentti

PSY181 Psykologisen tutkimuksen perusteet, kirjallinen harjoitustyö ja kirjatentti PSY181 Psykologisen tutkimuksen perusteet, kirjallinen harjoitustyö ja kirjatentti Harjoitustyön ohje Tehtävänäsi on laatia tutkimussuunnitelma. Itse tutkimusta ei toteuteta, mutta suunnitelman tulisi

Lisätiedot

DIPLOMITYÖ. Ajatuksia ja kokemuksia valvojan näkökulmasta

DIPLOMITYÖ. Ajatuksia ja kokemuksia valvojan näkökulmasta DIPLOMITYÖ Ajatuksia ja kokemuksia valvojan näkökulmasta Luennoija Esko Niemi Tuotantotekniikan professori Valvottuja d-töitä useita kymmeniä Myös ohjaajana teollisuudessa ja yliopistoissa Oma diplomityö

Lisätiedot

Pro gradu -tutkielmien arvostelu maantieteessä

Pro gradu -tutkielmien arvostelu maantieteessä Pro gradu -tutkielmien arvostelu maantieteessä Tutkielman arvostelussa on käytössä viisiportainen asteikko (1-5): o Ykkönen (1) merkitsee, että työ on hyväksyttävissä, mutta siinä on huomattavia puutteita.

Lisätiedot

Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu Syventävien opintojen tutkielman arviointi

Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu Syventävien opintojen tutkielman arviointi Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu Syventävien opintojen tutkielman arviointi Syventävien opintojen tutkielmat arvioidaan 5-portaisella asteikolla arvosanoilla (1) välttävä, (2) tyydyttävä, (3) hyvä,

Lisätiedot

1 TUTKIELMAN TEON VAIHEET

1 TUTKIELMAN TEON VAIHEET Tutkielman teko-ohjeet, Rautavaaran lukio 2016 1 TUTKIELMAN TEON VAIHEET 1.1 Aiheen valinta 1.2 Tutustuminen Kokoa, mitä tiedät ennestään ( piirrä, kirjoita... ) Listaa ylös kysymyksiä aiheesta Lue aiheesta

Lisätiedot

Koulutusohjelman vastuunhenkilön hyväksyntä nimen selvennys, virka-asema / arvo

Koulutusohjelman vastuunhenkilön hyväksyntä nimen selvennys, virka-asema / arvo Oulun yliopisto Lääketieteellinen tiedekunta Terveystieteiden laitos PRO GRADU-TUTKIELMAN ARVIOINTILOMAKE Tutkielman tekijä(t): Tutkielman nimi: Pääaine: Tutkielman ohjaaja(t): Tutkielman arviointi Tutkielman

Lisätiedot

klo 14:15 salissa FYS2

klo 14:15 salissa FYS2 Kandi info 2016: Orientaatio LuK työn ja tutkielman tekemiseen keväällä 2017 28.11.2016 klo 14:15 salissa FYS2 28.11.2016 Jussi Maunuksela 1 Infon tarkoituksena on perehdyttää LuK tutkielman suorittamiseen

Lisätiedot

83450 Internetin verkkotekniikat, kevät 2002 Tutkielma

83450 Internetin verkkotekniikat, kevät 2002 Tutkielma <Aihe> 83450 Internetin verkkotekniikat, kevät 2002 Tutkielma TTKK 83450 Internetin verkkotekniikat Tekijät: Ryhmän nro:

Lisätiedot

Tutkielman kirjoittaminen. Tutkimuskysymyksen matka tutkimukseksi

Tutkielman kirjoittaminen. Tutkimuskysymyksen matka tutkimukseksi Tutkielman kirjoittaminen Tutkimuskysymyksen matka tutkimukseksi Jaana Ristimäki YH7 Global Citizenship Espoon yhteislyseon lukio 2014 Sisällysluettelo 1 Tutkielman aloittaminen ja disposition laatiminen

Lisätiedot

Tekstin rakenne ja epälineaarinen työskentely. Kandidaattiseminaarin kielikeskuksen osuus, tekstipaja 1

Tekstin rakenne ja epälineaarinen työskentely. Kandidaattiseminaarin kielikeskuksen osuus, tekstipaja 1 Tekstin rakenne ja epälineaarinen työskentely Kandidaattiseminaarin kielikeskuksen osuus, tekstipaja 1 tiina.airaksinen@aalto.fi Kirjoittaminen on palapelin kokoamista Kirjoittaminen on toimintaa Jörn

Lisätiedot

LYHYT OHJEISTUS TUTKIELMAESSEESEEN

LYHYT OHJEISTUS TUTKIELMAESSEESEEN Päivi Auno LYHYT OHJEISTUS TUTKIELMAESSEESEEN Kajaanin Ammattikorkeakoulu Ohjaava opettaja Ajankohta Opintojakso SISÄLLYS (esimerkki) 1 JOHDANTO 2 TEORIATAUSTA SISÄLTÖÄ KUVAAVA OTSIKKO 2.1 Alaotsikko 2.2

Lisätiedot

Kandityön kirjoittaminen. Opinnäyteseminaari

Kandityön kirjoittaminen. Opinnäyteseminaari Kandityön kirjoittaminen Opinnäyteseminaari Lue ja kirjoita Ajatukset eivät kasva tyhjästä. Ruoki niitä lukemalla ja kirjoittamalla lukemastasi. Älä luota muistiisi Merkitse alusta asti muistiinpanoihin

Lisätiedot

OPINNÄYTETYÖ MALLIPOHJAN KÄYTTÖOHJE

OPINNÄYTETYÖ MALLIPOHJAN KÄYTTÖOHJE OPINNÄYTETYÖ MALLIPOHJAN KÄYTTÖOHJE Opinnäytetyö mallipohja Kajaanin ammattikorkeakoulu 2.12.2005 SISÄLLYS 1 MALLIPOHJAN KÄYTTÖÖNOTTO 1 2 TEKSTIN KIRJOITTAMINEN 2 2.1 Valmiin tekstin siirtäminen 2 2.2

Lisätiedot

Yhtälönratkaisusta. Johanna Rämö, Helsingin yliopisto. 22. syyskuuta 2014

Yhtälönratkaisusta. Johanna Rämö, Helsingin yliopisto. 22. syyskuuta 2014 Yhtälönratkaisusta Johanna Rämö, Helsingin yliopisto 22. syyskuuta 2014 Yhtälönratkaisu on koulusta tuttua, mutta usein sitä tehdään mekaanisesti sen kummempia ajattelematta. Jotta pystytään ratkaisemaan

Lisätiedot

SÄHKÖTEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMAN KANDIDAATINTYÖOHJE

SÄHKÖTEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMAN KANDIDAATINTYÖOHJE SÄHKÖTEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMAN KANDIDAATINTYÖOHJE Ohje hyväksytty osastoneuvostossa 17.8.2005 1 Sisällys 1. Kandidaatintyö ja sen tarkoitus...2 2. Kandidaatintyön aihe ja tarkastaja...3 3. Kandidaatintyön

Lisätiedot

Ohjeita lopputyön tekoon

Ohjeita lopputyön tekoon Päivitetty 1.3.2013 Ohjeita lopputyön tekoon Farmaseuttien lopputyö ja seminaari (LOPS) -opintojaksoon (6 op) sisältyy kirjallinen työ, siihen perustuva seminaariesitelmä sekä oman oppiaineen seminaareihin

Lisätiedot

Gradu-seminaari (2016/17)

Gradu-seminaari (2016/17) Gradu-seminaari (2016/17) Tavoitteet Syventää ja laajentaa opiskelijan tutkimusvalmiuksia niin, että hän pystyy itsenäisesti kirjoittamaan pro gradu -tutkielman sekä käymään tutkielmaa koskevaa tieteellistä

Lisätiedot

1. HARJOITUS harjoitus3_korjaus.doc

1. HARJOITUS harjoitus3_korjaus.doc Word - harjoitus 1 1. HARJOITUS harjoitus3_korjaus.doc Kopioi itsellesi harjoitus3_korjaus.doc niminen tiedosto Avaa näyttöön kopioimasi harjoitus. Harjoitus on kirjoitettu WordPerfet 5.1 (DOS) versiolla

Lisätiedot

Kuinka laadin tutkimussuunnitelman? Ari Hirvonen I NÄKÖKULMIA II HAKUILMOITUS

Kuinka laadin tutkimussuunnitelman? Ari Hirvonen I NÄKÖKULMIA II HAKUILMOITUS Kuinka laadin tutkimussuunnitelman? Ari Hirvonen 15.9.2014 I NÄKÖKULMIA II HAKUILMOITUS I NÄKÖKULMIA Hyvä tutkimussuunnitelma Antaa riittävästi tietoa, jotta ehdotettu tutkimus voidaan arvioida. Osoittaa,

Lisätiedot

Tutkimusyksikön johtajan/tutkinto-ohjelman vastuunhenkilön hyväksyntä

Tutkimusyksikön johtajan/tutkinto-ohjelman vastuunhenkilön hyväksyntä Oulun yliopisto Hoitotieteen ja terveyshallintotieteen tutkimusyksikkö PRO GRADU-TUTKIELMAN ARVIOINTILOMAKE Tutkielman tekijä(t): Tutkielman nimi: Pääaine: Tutkielman ohjaaja(t): Tutkielman arviointi Tutkielman

Lisätiedot

Sivunumerot ja osanvaihdot

Sivunumerot ja osanvaihdot Sivunumerot ja osanvaihdot WORD 2010 Sivu 1 / 11 Sivunumerot ja osanvaihdot HUOM ohje on tehty toimimaan WORD 2010 -tekstinkäsittelyohjelmalla. Ohje saattaa toimia tai olla toimimatta myös uudemmille tai

Lisätiedot

Ensin: kirjaudu kurssikansioon ja siirry siellä Luennot kansion Tutkielman perusrakenne ( ) sivulle FYSA291 luentokalvosarja 7 1

Ensin: kirjaudu kurssikansioon ja siirry siellä Luennot kansion Tutkielman perusrakenne ( ) sivulle FYSA291 luentokalvosarja 7 1 Ensin: kirjaudu kurssikansioon ja siirry siellä Luennot kansion Tutkielman perusrakenne ( ) sivulle. 3.11.2015 FYSA291 luentokalvosarja 7 1 Tutkielman perusrakenne ja kirjoittaminen LaTeXilla Jussi Maunuksela

Lisätiedot

Teemaseminaari on. Historiatieteellisen ajattelutavan tarkastelutavan esittämisen keskustelun perusvalmiuksien harjoittelua

Teemaseminaari on. Historiatieteellisen ajattelutavan tarkastelutavan esittämisen keskustelun perusvalmiuksien harjoittelua TEEMASEMINAARI Teemaseminaari on Historiatieteellisen ajattelutavan tarkastelutavan esittämisen keskustelun perusvalmiuksien harjoittelua Askel itsenäiseen tekemiseen jatkotutkinnot ja -tutkimukset maisteriseminaari

Lisätiedot

Yleistä tarinointia gradusta

Yleistä tarinointia gradusta Yleistä tarinointia gradusta Juha Taina Pro gradu seminaariesitelmä 21.1.2008 Yleistä tarinointia gradusta 1 1. Johdanto Pro gradu tutkielma (tästä eteenpäin vain tutkielma ) on ennen kaikkea opinnäyte.

Lisätiedot

Kandidaatintutkielman arviointikriteerit

Kandidaatintutkielman arviointikriteerit Kandidaatintutkielman arviointikriteerit Kandidaatintutkielman laajuus on 10 op, josta kypsyysnäyte 1 op ja tieteellinen tiedonhankinta 2 op. Kuvataidekasvatuksen koulutusohjelmassa tieteellinen tiedonhankinta

Lisätiedot

Väitöskirjan ja lisensiaatintutkimuksen tarkastaminen teologisessa tiedekunnassa

Väitöskirjan ja lisensiaatintutkimuksen tarkastaminen teologisessa tiedekunnassa Väitöskirjan ja lisensiaatintutkimuksen tarkastaminen teologisessa tiedekunnassa 1 (Alleviivattuna uusittu ehdotus ja lisäykset) Säädökset Tohtorin ja lisensiaatin tutkinnoista säädetään asetuksessa yliopistojen

Lisätiedot

Aiheen rajaus Tutkimussuunnitelma

Aiheen rajaus Tutkimussuunnitelma Aiheen rajaus Tutkimussuunnitelma Digitaalisen kulttuurin tutkimusmenetelmät 5.2. 2008 Aiheen rajaaminen Aihepiirin täsmentäminen ja supistaminen Aihetta helpompi tutkia Mahdollistaa syvemmän analyysin

Lisätiedot

Määräykset ja ohjeet 2010: 13. ISSN-L 1798 887X ISSN 1798 8888 (verkkojulkaisu)

Määräykset ja ohjeet 2010: 13. ISSN-L 1798 887X ISSN 1798 8888 (verkkojulkaisu) Lukiodiplomi Kuvataide 2010 2011 Määräykset ja ohjeet 2010: 13 ISSN-L 1798 887X ISSN 1798 8888 (verkkojulkaisu) Kuvataiteen lukiodiplomin sisältö 1 Lukiodiplomin muoto, rakenne ja laajuus 3 2 Lukiodiplomikurssi

Lisätiedot

15 askelta kohti. Parempia kyselyitä ja tutkimuksia

15 askelta kohti. Parempia kyselyitä ja tutkimuksia 15 askelta kohti Parempia kyselyitä ja tutkimuksia Onnittelut! Lataamalla Webropol-tutkimusoppaan olet ottanut ensimmäisen askeleen kohti entistä parempien kyselyiden ja tutkimusten tekoa. Tämä opas tarjoaa

Lisätiedot

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen KEMIA Kemian päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Merkitys, arvot ja asenteet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta kemian opiskeluun T2 ohjata ja

Lisätiedot

AS-84.3400 Automaatiotekniikan seminaarikurssi. Kevät 2008

AS-84.3400 Automaatiotekniikan seminaarikurssi. Kevät 2008 AS-84.3400 Automaatiotekniikan seminaarikurssi Kevät 2008 Kurssin tavoitteet Konferenssisimulaatio Harjoitella tieteellisen tekstin / raportin kirjoittamista Harjoitella tiedon etsimistä ja viittaamista

Lisätiedot

Ohjeita opinnäytetöiden tekijöille, ohjaajille ja tarkastajille 1. Kandidaatintutkielma

Ohjeita opinnäytetöiden tekijöille, ohjaajille ja tarkastajille 1. Kandidaatintutkielma Ohjeita opinnäytetöiden tekijöille, ohjaajille ja tarkastajille 1. Kandidaatintutkielma Tutkintoja koskevan asetuksen (794/2004) 7 :n mukaan alempaan korkeakoulututkintoon johtavan koulutuksen tulee antaa

Lisätiedot

Lapin yliopisto Yhteiskuntatieteiden tiedekunta

Lapin yliopisto Yhteiskuntatieteiden tiedekunta 1 Lapin yliopisto Yhteiskuntatieteiden tiedekunta Tutkielmien arvosteluperusteet Kandidaatintutkielma Kandidaatintutkielma arvostellaan kuten normaalit opintojaksot eli asteikolla 1 5. Todistukseen arvosana

Lisätiedot

arvioinnin kohde

arvioinnin kohde KEMIA 9-lk Merkitys, arvot ja asenteet T2 Oppilas tunnistaa omaa kemian osaamistaan, asettaa tavoitteita omalle työskentelylleen sekä työskentelee pitkäjänteisesti T3 Oppilas ymmärtää kemian osaamisen

Lisätiedot

TUTKIELMA 5 OP A. Oulun yliopisto Täydentävien opintojen keskus Avoin yliopisto Kevät 2016

TUTKIELMA 5 OP A. Oulun yliopisto Täydentävien opintojen keskus Avoin yliopisto Kevät 2016 TUTKIELMA 5 OP 402964A Oulun yliopisto Täydentävien opintojen keskus Avoin yliopisto Kevät 2016 Aikataulu Orientaatiojakso 21.3.-3.4.2016 Opponointijakso 2.5.-29.5.2016 Opintojakso päättyy 29.5.2016 Tutkielman

Lisätiedot

Kouvolan iltalukio. Tutkielmakäytänteet. 27.10.2009 Päivi Hänninen

Kouvolan iltalukio. Tutkielmakäytänteet. 27.10.2009 Päivi Hänninen Kouvolan iltalukio Tutkielmakäytänteet Tutkielman osat 1. Kansilehti 2. (Tiivistelmä) 3. Sisällysluettelo 4. Käsittelyosa 5. Lähdeluettelo 6. Liitteet Sisällysluettelo Tutkielman luvut ja sivut numeroidaan.

Lisätiedot

E-kirjan kirjoittaminen

E-kirjan kirjoittaminen 1 E-kirjan kirjoittaminen Ohjeet e-kirjan kirjoittamiseen Tämän ohjeistuksen tavoitteena on auttaa sinua luomaan yksinkertainen e-kirja (pdftiedosto) asiakkaallesi. Kirja näyttää hänelle kuinka hyvin ymmärrät

Lisätiedot

TIEDEPOSTERI. - Viestinnän välineenä. Marisa Rakennuskoski

TIEDEPOSTERI. - Viestinnän välineenä. Marisa Rakennuskoski TIEDEPOSTERI - Viestinnän välineenä Marisa Rakennuskoski POSTERILAJIT Mainosposteri(pääpaino kuvilla ja visuaalisuudella) Ammatillinenposteri(vapaamuotoinen, esim. jonkin projektin tapahtumia kuvaava,

Lisätiedot

1/6. Erikoissosiaalityöntekijän koulutus Hyvinvointipalveluiden erikoisalan hakulomake 2011

1/6. Erikoissosiaalityöntekijän koulutus Hyvinvointipalveluiden erikoisalan hakulomake 2011 1/6 Täytä hakulomake tietokoneella (lomakkeen saa sähköisesti osoitteesta: www.sosnet.fi) tai selvällä käsialalla. Valintaprosessin helpottamiseksi toivomme, ettet niittaa papereita yhteen, vaan käytät

Lisätiedot

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen 1 FYSIIKKA Fysiikan päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Merkitys, arvot ja asenteet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta fysiikan opiskeluun T2 ohjata

Lisätiedot

Opas opinnäytteen tekijälle

Opas opinnäytteen tekijälle Opas opinnäytteen tekijälle 2009 2 Sisältö 1 Oppaan käyttäjälle...3 2 Opinnäytteen tekemisen vaiheet ja aikataulutus...4 2.1 Aiheen valinta...4 2.2 Opinnäytteen suunnittelu...4 2.3 Opinnäytteen kokoaminen...5

Lisätiedot

Talouselämän viestinnän perusteet johdatus tehtäviin. Talouselämän viestinnän perusteet / Pälli

Talouselämän viestinnän perusteet johdatus tehtäviin. Talouselämän viestinnän perusteet / Pälli Talouselämän viestinnän perusteet johdatus tehtäviin Talouselämän viestinnän perusteet / Pälli 8.1.2015 Tehtävät ja arviointi Osio tieteen viestintä (40%) Tieteellinen essee (20% arvosanasta) Dialogikuulustelu

Lisätiedot

Kandista Pro Gradu tutkielmaan. Jyrki Komulainen, Hannu Heikkinen Yliopistonlehtorit OULUN YLIOPISTO Kasvatustieteiden tiedekunta

Kandista Pro Gradu tutkielmaan. Jyrki Komulainen, Hannu Heikkinen Yliopistonlehtorit OULUN YLIOPISTO Kasvatustieteiden tiedekunta Kandista Pro Gradu tutkielmaan Jyrki Komulainen, Hannu Heikkinen Yliopistonlehtorit OULUN YLIOPISTO Kasvatustieteiden tiedekunta Kandi / gradu Kandidaatintutkielma on ensimmäinen tieteellinen opinnäytetyö,

Lisätiedot

Tekstipaja, osa I.

Tekstipaja, osa I. Tekstipaja, osa I jepa.piirainen@aalto.fi Käytännön asioita: Tekstipajat: Kaksi tekstipajaa (omassa ryhmässä, johon olet ilmoittautunut) Molemmat PAKOLLISIA! Kypsyysnäyte: oman tekstin palautus ja tekstipaja

Lisätiedot

Teoreettisen viitekehyksen rakentaminen

Teoreettisen viitekehyksen rakentaminen Teoreettisen viitekehyksen rakentaminen Eeva Willberg Pro seminaari ja kandidaatin opinnäytetyö 26.1.09 Tutkimuksen teoreettinen viitekehys Tarkoittaa tutkimusilmiöön keskeisesti liittyvän tutkimuksen

Lisätiedot

LABORAATIOSELOSTUSTEN OHJE H. Honkanen

LABORAATIOSELOSTUSTEN OHJE H. Honkanen LABORAATIOSELOSTUSTEN OHJE H. Honkanen Tämä ohje täydentää ja täsmentää osaltaan selostuskäytäntöä laboraatioiden osalta. Yleinen ohje työselostuksista löytyy intranetista, ohjeen on laatinut Eero Soininen

Lisätiedot

ÄIDINKIELEN TEKSTITAIDON KOE

ÄIDINKIELEN TEKSTITAIDON KOE ÄIDINKIELEN TEKSTITAIDON KOE ERITASOISTEN SUORITUSTEN TUNTOMERKKEJÄ o pistettä vastaus ei täytä tehtävänantoa vastaus osoittaa, että kokelas ei ole ymmärtänyt lukemaansa vastauksessa ei ole tehtävän edellyttämiä

Lisätiedot

Opiskelutaitoilta 6. ja Esseen ja oppimistehtävän kirjoittaminen

Opiskelutaitoilta 6. ja Esseen ja oppimistehtävän kirjoittaminen Leila Saramäki Itä-Suomen yliopisto/aducate/avoin yliopisto Opiskelutaitoilta 6. ja 22.11.2012 Esseen ja oppimistehtävän kirjoittaminen Järjestäjinä: Snellman-kesäyliopisto/Snellman-instituutti Itä-Suomen

Lisätiedot

Essee = pienoistutkielma tai suppeahko tutkielma

Essee = pienoistutkielma tai suppeahko tutkielma Mitä opiskeluesseeltä odotetaan? Essee = pienoistutkielma tai suppeahko tutkielma 1) Käsittely on tehtävänannon mukainen 2) Esseessä keskitytään tehtävänannon ja mielekkään rajauksen kannalta merkityksellisiin

Lisätiedot

C++ Ohjelmoijan käsikirja. Johdanto

C++ Ohjelmoijan käsikirja. Johdanto Johdanto C++ Ohjelmoijan käsikirja Johdanto Tervetuloa Inside C++-kirjan pariin. Tämä on opaskirja standardi C++:n käyttöön. Käsittelemme kirjassa kaikki syntaksin, kieliopin, olio-ohjelmoinnin ja standardikirjastojen

Lisätiedot

(Kirjoittajatiedot lisätään hyväksyttyyn artikkeliin, ei arvioitavaksi lähetettävään käsikirjoitukseen)

(Kirjoittajatiedot lisätään hyväksyttyyn artikkeliin, ei arvioitavaksi lähetettävään käsikirjoitukseen) HOITOTIEDE-LEHTI Artikkelin mallipohja ja kirjoitusohjeet (Päivitetty 6.1.2016) Yleiset artikkelin asetukset ja ohjeet: Käsikirjoituksen pituus: korkeintaan 4000 sanaa sisältäen tiivistelmän, tekstisivut,

Lisätiedot

Aasian kieliä ja kulttuureita tutkimassa. Paja

Aasian kieliä ja kulttuureita tutkimassa. Paja Esittäytyminen Helpottaa tulevan päivän kulkua. Oppilaat saavat lyhyesti tietoa päivästä. Ohjaajat ja oppilaat näkevät jatkossa toistensa nimet nimilapuista, ja voivat kutsua toisiaan nimillä. Maalarinteippi,

Lisätiedot

Tentti erilaiset kysymystyypit

Tentti erilaiset kysymystyypit Tentti erilaiset kysymystyypit Kysymystyyppien kanssa kannatta huomioida, että ne ovat yhteydessä tentin asetuksiin ja erityisesti Kysymysten toimintatapa-kohtaan, jossa määritellään arvioidaanko kysymykset

Lisätiedot

Väitöskirja -mallipohja

Väitöskirja -mallipohja Väitöskirja -mallipohja Ohje: Word 2003 -versiolle Tietohallintokeskus hannele.rajaniemi@jyu.fi Sisältö Miksi tyylit ovat käteviä? Miten toimii asiakirjamallipohja? Miten lisään tekstiä: a) kirjoitan itse

Lisätiedot

PHYS-A0120 Termodynamiikka (TFM) Käytännön järjestelyt ensimmäisessä projektityössä

PHYS-A0120 Termodynamiikka (TFM) Käytännön järjestelyt ensimmäisessä projektityössä PHYS-A0120 Termodynamiikka (TFM) Käytännön järjestelyt ensimmäisessä projektityössä Perjantai 30.10.2015 Projektityön tarkoitus Oppia termodynamiikkaa: esim. lämpövarastot, lämmönsiirto, erilaiset syklit,

Lisätiedot

Tekstin teko. Muokkaaminen. Tekstin teko prosessina

Tekstin teko. Muokkaaminen. Tekstin teko prosessina Tekstin teko Tuula Marila 9.1.2004 1 Tekstin teko prosessina 1. valmistautuminen 2. suunnittelu 3. tiedon keruu 4. sisällön valinta 5. käsittelyjärjestyksen suunnittelu 6. kirjoittaminen 7. muokkaaminen

Lisätiedot

OPASTUS OPINNÄYTETÖIDEN SEMINAARI-ISTUNTOIHIN

OPASTUS OPINNÄYTETÖIDEN SEMINAARI-ISTUNTOIHIN Lukuvuosi 2007 08 1 OPASTUS OPINNÄYTETÖIDEN SEMINAARI-ISTUNTOIHIN Tämän opastuksen tarkoitus on luonnehtia seminaari-istunnoissa käsiteltäviä asioita, herättää niistä keskustelua ja siten auttaa seminaareihin

Lisätiedot

Osaamispisteet. Vapaasti valittava

Osaamispisteet. Vapaasti valittava Hyväksymismerkinnät 1 (5) Ammattiopiskelun S2 3 osp Osaaminen arvioidaan opiskelijan keräämän oman alan sanaston sekä portfolion avulla. Oman alan sanavaraston Tekstien ymmärtäminen Luku- ja opiskelustrategioiden

Lisätiedot

On olemassa jotain yleisiä kirjoitusohjeita, joita voit hyödyntää artikkelin kirjoittamisessa:

On olemassa jotain yleisiä kirjoitusohjeita, joita voit hyödyntää artikkelin kirjoittamisessa: Ammatillinen erityisopettajankoulutus 2011 2012 Kehittämistyöstä artikkeliksi 1. Mikä on artikkeli? Artikkeli on jotain asiaa, ilmiötä tai teemaa käsittelevä tutkittuun tai havainnoituun tietoon perustuva

Lisätiedot

KANDIDAATTISEMINAARI JA KANDIDAATINTYÖ -

KANDIDAATTISEMINAARI JA KANDIDAATINTYÖ - Aalto-yliopisto Kemian tekniikan korkeakoulu Syksy 2015 KANDIDAATTISEMINAARI JA KANDIDAATINTYÖ - TIETOPAKETTI OPISKELIJALLE ALKUSANAT Kandidaattiseminaari on monelle opiskelijalle ensimmäinen tilanne,

Lisätiedot

Väitöskirja -mallipohja

Väitöskirja -mallipohja JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO Väitöskirja -mallipohja Word 2007/2010 IT-palvelut hannele.rajaniemi@jyu.fi https://koppa.jyu.fi/avoimet/thk/vaitoskirja sovellustuki@jyu.fi Sisältö Miten toimii väitöskirja/asiakirjamallipohja?

Lisätiedot

Laadullisen tutkimuksen piirteitä

Laadullisen tutkimuksen piirteitä Laadullisen aineiston luotettavuus Kasvatustieteiden laitos/ Erityispedagogiikan yksikkö Eeva Willberg 16.2.09 Laadullisen tutkimuksen piirteitä Laadullisessa tutkimuksessa tutkitaan ihmisten elämää, tarinoita,

Lisätiedot

Äi 8 tunti 6. Tekstin rakenne, sitaattitekniikka

Äi 8 tunti 6. Tekstin rakenne, sitaattitekniikka Äi 8 tunti 6 Tekstin rakenne, sitaattitekniikka Tekstin kirjoittaminen on prosessi Ensimmäinen versio sisältää ne asiat, mitä tekstissäsi haluat sanoa. Siinä ei vielä tarvitse kiinnittää niin paljon huomiota

Lisätiedot

ENE-C2001 Käytännön energiatekniikkaa. Aloitustapaaminen 11.4.2016. Osa III: Tekninen raportointi

ENE-C2001 Käytännön energiatekniikkaa. Aloitustapaaminen 11.4.2016. Osa III: Tekninen raportointi ENE-C2001 Käytännön energiatekniikkaa Aloitustapaaminen 11.4.2016 Osa III: Tekninen raportointi Sisältö Raportoinnin ABC: Miksi kirjoitan? Mitä kirjoitan? Miten kirjoitan? Muutamia erityisasioita 1 Miksi

Lisätiedot

LISÄOHJEITA DIPLOMITYÖN TEKEMISEEN

LISÄOHJEITA DIPLOMITYÖN TEKEMISEEN LISÄOHJEITA DIPLOMITYÖN TEKEMISEEN TÄYDENTÄMÄÄN OSASTON DIPLOMITYÖOHJETTA http://www.ee.oulu.fi/opiskelu/lomakkeet/diplomity%f6/diplomity%f6n.teko-ohjeet.pdf Prof. Mika Ylianttila Informaationkäsittelyn

Lisätiedot

Laboratoriotyöselostuksen laatiminen

Laboratoriotyöselostuksen laatiminen CHEM-C2210 Alkuainekemia ja epäorgaanisten materiaalien synteesi ja karakterisointi Kevät 2016 Laboratoriotyöselostuksen laatiminen Työselostus tehdään kurssin ryhmätyöstä: Atomi/molekyylikerroskasvatuksella

Lisätiedot

Kirjoitusohje Oped-Exo - ejulkaisulle

Kirjoitusohje Oped-Exo - ejulkaisulle No. Kirjoitusohje Oped-Exo - ejulkaisulle projektiassistentti Reima Kallinen Oped-Exo hanke Julkaistu 08.11.2004 (Muokattu 16.11.2004) Kallinen, R. Kirjoitusohje Oped-Exo-julkaisulle Julkaistu 08.11.2004

Lisätiedot

Tentti erilaiset kysymystyypit

Tentti erilaiset kysymystyypit Tentti erilaiset kysymystyypit Monivalinta Monivalintatehtävässä opiskelija valitsee vastauksen valmiiden vastausvaihtoehtojen joukosta. Tehtävään voi olla yksi tai useampi oikea vastaus. Varmista, että

Lisätiedot

Aluekehitys ja -politiikka: Pohjoinen Eurooppa A, 5 op

Aluekehitys ja -politiikka: Pohjoinen Eurooppa A, 5 op Aluekehitys ja -politiikka: Pohjoinen Eurooppa 792319A, 5 op Joni Vainikka, Heikki Sirviö, Fredriika Jakola, Katharina Koch Kurssin rakenne Seitsemän kahden tunnin lukupiiriä 2500 tai 3600 sanan essee

Lisätiedot

STS UUDEN SEUDULLISEN TAPAHTUMAN TEKO

STS UUDEN SEUDULLISEN TAPAHTUMAN TEKO STS UUDEN SEUDULLISEN TAPAHTUMAN TEKO Valitse vasemmasta reunasta kohta Sisällöt Valitse painike Lisää uusi Tapahtuma Tämän jälkeen valitse kieleksi Suomi VÄLILEHTI 1 PERUSTIEDOT Valittuasi kieleksi suomen,

Lisätiedot

Tieteellinen kirjoittaminen 1. Tavoitteet. Laitoksen ohjeet (ARK) Kirjoittamisen osuus. Kirjoittamisen osuus. Tieteellinen teksti

Tieteellinen kirjoittaminen 1. Tavoitteet. Laitoksen ohjeet (ARK) Kirjoittamisen osuus. Kirjoittamisen osuus. Tieteellinen teksti Tieteellinen kirjoittaminen 1 Tieteellisen tekstin prosessi ja rakenne Tieteellinen teksti Mistä tunnistat tieteellisen / akateemisen tekstin? Miksi kirjoittaminen on joskus vaikeaa? Miten sitä voi helpottaa?

Lisätiedot

Politiikka-asiakirjojen retoriikan ja diskurssien analyysi

Politiikka-asiakirjojen retoriikan ja diskurssien analyysi Politiikka-asiakirjojen retoriikan ja diskurssien analyysi Perustuu väitöskirjaan Sukupuoli ja syntyvyyden retoriikka Venäjällä ja Suomessa 1995 2010 Faculty of Social Sciences Näin se kirjoitetaan n Johdanto

Lisätiedot

Ohjeita lopputyön tekoon

Ohjeita lopputyön tekoon ITÄ-SUOMEN YLIOPISTO 1(6) Päivitetty 1.8.2016 Ohjeita lopputyön tekoon Lopputyö ja seminaari (LOPS) -opintojaksoon (6 op) sisältyy kirjallinen työ, siihen perustuva seminaariesitelmä sekä oman oppiaineen

Lisätiedot

Kandin opas. Lukijalle. Proseminaarin tavoitteet ja suorittaminen. Helsingin yliopisto Uskontotieteen laitos

Kandin opas. Lukijalle. Proseminaarin tavoitteet ja suorittaminen. Helsingin yliopisto Uskontotieteen laitos Helsingin yliopisto Uskontotieteen laitos Kandin opas Lukijalle Tämä opas kertoo uskontotieteen aineopintoihin kuuluvan proseminaarin, kandidaatintutkielman ja kypsyyskokeen suorittamisesta. Proseminaariesitelmä

Lisätiedot

Ohjelmoinnin perusteet Y Python

Ohjelmoinnin perusteet Y Python Ohjelmoinnin perusteet Y Python T-106.1208 2.3.2009 T-106.1208 Ohjelmoinnin perusteet Y 2.3.2009 1 / 28 Puhelinluettelo, koodi def lue_puhelinnumerot(): print "Anna lisattavat nimet ja numerot." print

Lisätiedot

Fakta- ja näytenäkökulmat. Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto

Fakta- ja näytenäkökulmat. Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto Fakta- ja näytenäkökulmat Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto Mikä on faktanäkökulma? sosiaalitutkimuksen historia: väestötilastot, kuolleisuus- ja syntyvyystaulut. Myöhemmin kysyttiin ihmisiltä tietoa

Lisätiedot

Pro gradu - tutkielma KASVATUSTIETEIDEN TIEDEKUNTA, OULUN YLIOPISTO KT HANNU HEIKKINEN

Pro gradu - tutkielma KASVATUSTIETEIDEN TIEDEKUNTA, OULUN YLIOPISTO KT HANNU HEIKKINEN Pro gradu - tutkielma KASVATUSTIETEIDEN TIEDEKUNTA, OULUN YLIOPISTO KT HANNU HEIKKINEN Luennon teemat Pro gradu-tutkielman lähtökohdat Osaamistavoitteet lyhyesti Pro gradu-seminaarin opintopisteiden jakautuminen

Lisätiedot

Suvi Junes/Pauliina Munter Tietohallinto/Opetusteknologiapalvelut 2014

Suvi Junes/Pauliina Munter Tietohallinto/Opetusteknologiapalvelut 2014 Tietokanta Tietokanta on työkalu, jolla opettaja ja opiskelijat voivat julkaista tiedostoja, tekstejä, kuvia ja linkkejä alueella. Opettaja määrittelee lomakkeen muotoon kentät, joiden kautta opiskelijat

Lisätiedot

Mitä taitoja tarvitaan tekstin ymmärtämisessä? -teorian kautta arkeen, A.Laaksonen

Mitä taitoja tarvitaan tekstin ymmärtämisessä? -teorian kautta arkeen, A.Laaksonen Mitä taitoja tarvitaan tekstin ymmärtämisessä? -teorian kautta arkeen, A.Laaksonen Lukemisen taitoja Tulisi kehittää kaikissa oppiaineissa Vastuu usein äidinkielen ja S2-opettajilla Usein ajatellaan, että

Lisätiedot

Uusi sähköinen äidinkielen ylioppilaskoe

Uusi sähköinen äidinkielen ylioppilaskoe Uusi sähköinen äidinkielen ylioppilaskoe Kehittämisryhmän alustavia kaavailuja kyselyyn vastaamisen tueksi Kehittämisryhmä on parhaillaan suunnittelemassa esimerkkitehtäviä, jotka julkaistaan myöhemmin

Lisätiedot

ARVO - verkkomateriaalien arviointiin

ARVO - verkkomateriaalien arviointiin 1 of 5 9.3.2010 14:16 ARVO - verkkomateriaalien arviointiin Arvioitava kohde: SQL -kyselyt - Juha Kiukas, Arvioija: Jouni Lappalainen, Arviointipäivämäärä: 9.3.2010 Omat vastaukset Arvioinnin yhteenveto

Lisätiedot

TAVOITTEET journalistin reitin suunnittelu omien tavoitteiden asettaminen median tehtäviin tutustuminen

TAVOITTEET journalistin reitin suunnittelu omien tavoitteiden asettaminen median tehtäviin tutustuminen Journalistin reitti Tavoitteet Journalistin reitin tavoitteena on tutustua mediaympäristöön ja erityisesti uutisen tekstilajiin. Journalistin reitillä laaditaan oma uutinen, jota varten haetaan tietoa,

Lisätiedot

Aalto CHEM Kandidaattiseminaari (+ BTT/KEM/MTE seminaarit)

Aalto CHEM Kandidaattiseminaari (+ BTT/KEM/MTE seminaarit) Aalto CHEM Kandidaattiseminaari (+ BTT/KEM/MTE seminaarit) Kevät 2016 Aloitusluento 20.01.2016 TkT Eero Hiltunen 1 Tänään Yleistä kandidaattiseminaarista Aikataulut ja osasuoritukset Aiheet ja ohjaajat

Lisätiedot

OPINTOJEN SUUNNITTELU JA HOPS

OPINTOJEN SUUNNITTELU JA HOPS OPINTOJEN SUUNNITTELU JA HOPS Jari Haimi ym. Lentävässä Lähdössä 2016 Mikä on HOPS? Henkilökohtainen opintosuunnitelma eli jokaisen opiskelijan oman opiskelun strategia, taktiikka ja toimeenpanosuunnitelma

Lisätiedot

Sofi Oksanen: Puhdistus

Sofi Oksanen: Puhdistus Sofi Oksanen: Puhdistus Oma nimi ja luokka Koulun nimi Työn valmistumispäivämäärä Sisällysluettelo 1. Johdanto 3 2. Kirjailijan esittely 4 3. Lukupäiväkirja 5 4. Teoksen esittely 6 4.1. Juoni, aihe ja

Lisätiedot

Matematiikan tukikurssi

Matematiikan tukikurssi Matematiikan tukikurssi Kurssikerta 4 Jatkuvuus Jatkuvan funktion määritelmä Tarkastellaan funktiota f x) jossakin tietyssä pisteessä x 0. Tämä funktio on tässä pisteessä joko jatkuva tai epäjatkuva. Jatkuvuuden

Lisätiedot

POHJOIS-KARJALAN SAIRAANHOITO- JA SOSIAALIPALVELUJEN KUNTAYHTYMÄN JULKAISUJA. Julkaisuohjeet. Koonnut Pirkko Pussinen

POHJOIS-KARJALAN SAIRAANHOITO- JA SOSIAALIPALVELUJEN KUNTAYHTYMÄN JULKAISUJA. Julkaisuohjeet. Koonnut Pirkko Pussinen POHJOIS-KARJALAN SAIRAANHOITO- JA SOSIAALIPALVELUJEN KUNTAYHTYMÄN JULKAISUJA Julkaisuohjeet Koonnut Pirkko Pussinen Pohjois-Karjalan sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymä Joensuu 2010 Pohjois-Karjalan

Lisätiedot

Tutkimuspäiväkirja ja tutkimussuunnitelma Eeva Jokinen

Tutkimuspäiväkirja ja tutkimussuunnitelma Eeva Jokinen Tutkimuspäiväkirja ja tutkimussuunnitelma Eeva Jokinen Kääk!??? Idea! TUTKIMUSPÄIVÄKIRJA Empiirisessä tutkimuksessa tutkimustulokset saadaan tekemällä konkreettisia havaintoja tutkimuskohteesta ja analysoimalla

Lisätiedot

(Vilkka 2006, 224; Hirsjärvi, Remes & Sajavaara 2009, 21.)

(Vilkka 2006, 224; Hirsjärvi, Remes & Sajavaara 2009, 21.) 1 LÄHDEVIITTEET Työssä käytettyjen tietolähteiden esittäminen lisää tekstin luotettavuutta. Lähteet mainitaan sekä lähdeviitteinä tekstissä että lähdeluettelona tekstin lopussa. Lähteinä on käytettävä

Lisätiedot

Kandidaatintyö Elektroniikan laitoksella

Kandidaatintyö Elektroniikan laitoksella 1 Kandidaatintyö Elektroniikan laitoksella Kandidaatintyövastaavat: Aki Korpela (sähkömagnetiikka) Erja Sipilä (elektroniikka) Kandidaatintyö koostuu seuraavista osista: Kandidaatintyön laajuus on 8 op,

Lisätiedot