VÄLITÄ TUNNE. Turvataitoja muistisairauteen sairastuneiden läheisille

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "VÄLITÄ TUNNE. Turvataitoja muistisairauteen sairastuneiden läheisille"

Transkriptio

1 1 VÄLITÄ TUNNE Turvataitoja muistisairauteen sairastuneiden läheisille

2 2 Välitä tunne Turvataitoja muistisairauteen sairastuneiden läheisille TOIMITUS: Pauliina Kinnunen VALMU-hanke, Mikkelin seudun Muisti ry Jaana Sohkanen VALMU-hanke, Viola väkivallasta vapaaksi ry Lämmin kiitos oppaan ohjausryhmälle Kati Juva, HUS Anna Mäki-Petäjä-Leinonen, Helsingin yliopisto Sanna Aavaluoma, perhepsykoterapeutti, paripsykoterapeutti Helena Ewalds, THL Jaana Juosila, Muistiliitto Leena Serpola-Kaivo-oja, Turvallisen vanhuuden puolesta - Suvanto ry Kokemusasiantuntija, Mikkelin seudun Muisti ry JULKAISUN SÄHKÖINEN OSOITE: JULKAISIJA: Mikkelin seudun Muisti ry GRAAFINEN SUUNNITTELU JA TAITTO: Mainostoimisto Groteski KUVAT: Ingimage.com PAINO: Etelä-Savon kirjapaino, Mikkeli 2014 ISBN (nid.) ISBN (PDF)

3 LUKIJALLE 3 Meidän perheessä puhutaan kotoisasti Allusta, tästä Alzheimeristä. Kun hän tuli perheeseemme, se oli rankka paikka. Se vaati paljon sopeutumista. (Siiri, 67 v. muistisairas) Olet uudenlaisessa elämäntilanteessa, jossa joudut läheisesi muistisairauden vuoksi pohtimaan arkea ja tulevaisuutta uudella tavalla. Muistisairauteen sairastuminen on omanlaisensa kriisi kaikille perheenjäsenille. Se koskettaa myös muita läheisiä, sukulaisia, ystäviä ja naapureita. Et ole yksin, sillä Suomessa on noin muistisairauteen sairastunutta ja välillisestikin sairaus koskettaa noin miljoonaa suomalaista. Arjessa voi olla muistisairauden vuoksi erityisiä haasteita, joiden kanssa perheenjäsenet ovat keinottomia. Pärjäämistä on monenlaista. Valitettavan usein puhumattomuus ja kertomatta jättäminen estävät autetuksi tulemisen. Perheellä voi olla halu elää normaalin näköistä elämää, vaikka se ei sitä enää olisikaan. Muistisairaus, silloin kun kyky hoitaa omia asioita itsenäisesti heikkenee, tekee ihmisestä riippuvaisen toisten avusta. Tästä syystä muistisairaus on yksi kaltoinkohtelulle altistava tekijä. Ikääntyneistä henkilöistä 6-9 % on arvioiden mukaan kokenut perheen sisäistä kaltoinkohtelua. Kaltoinkohtelu voi olla tahatonta, tietämättömyydestä johtuvaa. Turvallisuuteen tulee siksi kiinnittää erityistä huomiota. Opas on tarkoitettu muistisairauteen sairastuneiden läheisille. Sen tarkoituksena on antaa sinulle tietoa ja auttaa sinua ottamaan puheeksi muistisairauteen ja turvallisuuteen liittyviä asioita. Tässä oppaassa ei käsitellä kaatumisia tai turvaliesiä, ulkoisia turvallisuusasioita. Tavoitteena on pikemminkin auttaa sinua ymmärtämään itsessäsi ja läheisessäsi tapahtuvia muutoksia, sopeutumaan uuteen elämäntilanteeseen ja pyytämään apua tarpeen mukaan riittävän ajoissa. Turvallinen ja hyvä elämä on kaikkien oikeus! Pauliina Kinnunen, Mikkelin seudun Muisti ry/valmu-hanke

4 4 Kuva

5 SISÄLTÖ 5 Lukijalle... 3 Tunteita ja turvataitoja... 6 Muutoksen ilmapiiri... 9 Meidän perhe ja muut läheiset Uudet roolit ovat osa luopumista Viestintä kun sanat vähenevät Kun käyttäytyminen muuttuu Ennakointia arjen eri rytmit Ennakointia arjen mahdottomuudet vai mahdollisuudet? Ennakointia kunpa saisi olla oma itsensä aina Tunnistatko turvattomuuden? Tunnistatko kaltoinkohtelun? Lopuksi Kirjallisuutta Lisätietoa... 32

6 6 TUNTEITA JA TURVATAITOJA Oletko koskaan miettinyt, mistä ja millaisista asioista turvallisuus muodostuu omassa arjessasi? Turvallisuus koostuu useista asioista. Yleensä puhutaan kodin ja ympäristön esteettömyydestä, liikkumisesta, palo- tai liikenneturvallisuudesta tai rikosten ehkäisemisestä. Turvallisuus arjessa rakentuu kuitenkin ihan tavallisista päivittäin tehtävistä asioista. Se on luottamusta omaan osaamiseen, onnistumiseen, osallisena olemiseen ja pärjäämiseen. Näihin tilanteisiin liittyvät myös ihmissuhteet ja viestintä ihmisten välillä. Turvallisuus on ennen kaikkea tunne ja olotila. Jos arjessa on turvallisuutta horjuttavia asioita, se luo epävarmuutta, epäluottamusta ja pelkoa. Se myös uuvuttaa henkisesti. Muistisairauteen sairastuneiden ja heidän läheistensä turvataitoja ovat tiedon ja ymmärryksen rakentuminen muistisairauden tuomista muutoksista omien sekä läheisten tarpeiden tunnistaminen kyky ennakoida ja sopeutua muutokseen taito toimia hankalissa tilanteissa taito pyytää tarpeen mukaista apua Turvataidot ovat tärkeitä, koska arki tulee muistisairauden myötä väistämättä muuttumaan. Turvataidoista hyötyvät kaikki: ne auttavat tunnistamaan ja puolustamaan omia jaksamisen ja koskemattomuuden rajoja sekä kunnioittamaan toisten asettamia rajoja. On tärkeää muistaa, että muistisairaus ilmenee yksilöllisesti, samoin ihmiset ja perheet ovat erilaisia. Tämän vuoksi ratkaisumallitkin ovat aina yksilöllisiä ja perhekohtaisia. Tarvitaan siis enemmän tietoa, taitoa ja ennakointia asioiden kohtaamiseen. MISTÄ ALOITAN? On tärkeää tunnistaa turvallisuuteen ja turvattomuuteen liittyviä tunteita. Mitä turvallisuus merkitsee sinulle? Onko se luottamusta suojelua huolenpitoa rakkautta mahdollisuutta osallistua yhteisiin asioihin mahdollisuutta tehdä asioita mahdollisuutta päättää omista asioista tasavertaisuutta vapautta elää omana itsenä arvostamista kunnioitetuksi tulemista omien mielipiteiden kanssa kykyä hyväksyä toisten mielipiteet vaikka ne olisivat erilaisia kuin omat jotain muuta? mitä?

7 ON TÄRKEÄÄ MUISTAA, ETTÄ MUISTISAIRAUS ILMENEE YKSILÖLLISESTI, SAMOIN IHMISET JA PERHEET OVAT ERILAISIA. 7 MITÄ VOIN TEHDÄ? Kysy perheeltäsi (myös lapsilta ja lastenlapsilta) ja läheisiltäsi mitä turvallisuus merkitsee heille. Kysyminen on merkki välittämisestä ja samalla se antaa luvan asiasta puhumiselle.

8 8 JOKAINEN HALUAA OLLA ARVOSTETTU, OSAAVA JA KYKENEVÄ. MITÄ VOIN TEHDÄ? Ota puheeksi: Kerro läheisesi muistisairaudesta ja arjen huolista avoimesti perheellesi ja lähipiirillesi. Keskustele muistihoitajan tai hoitavan lääkärin kanssa asioista, jotka mietityttävät tai huolestuttavat sinua. Ota yhteyttä alueesi muistiyhdistykseen ja omaishoitajayhdistykseen. Vertaistukiryhmissä ja yhdistyksen tapahtumissa on mahdollista keskustella samassa tilanteessa olevien ihmisten kanssa.

9 MUUTOKSEN ILMAPIIRI 9 Täytyy myöntää, että välillä en tunnista ihmisiä ja nimet katoavat. Se on hämmentävää ja noloakin, mitä jos tuo toinen huomaa sen? (Veikko 64 v., alkava muistisairaus) Muistisairauteen sairastuneesta voi tuntua, että muut sekoittavat asioita. Hänellä itsellään ja läheisillä voi olla tiedostamattaan tunne, ettei kaikki ole kuten ennen. Arjessa voi olla pieniä unohduksia, sanojen hakemista, tavaroiden jatkuvaa etsimistä tai helpot ja tutut tehtävät tuntuvat aiempaa vaikeammille. Kummallista, mihin kaikki tavarat häviävät? Epäilen, että joku on varastanut ne. Miten muut sotkevat asioita, eivätkä usko kun minä puhun totta? (Aino 71 v., alkava muistisairaus) Muistisairauteen sairastunut henkilö, mutta myös omainen, voi olla kekseliäs löytämään selityksiä, syyllisiä ja kiertoilmauksia asioille. Nämä ovat tavallisia ihmisyyteen kuuluvia puolustusmekanismeja ja sitä tekevät kaikki. Molemmille osapuolille ja läheisille voi tulla kuitenkin epävarma tunne siitä, kuka sotkee asioita ja kenestä pitää olla huolissaan. Miksi hän on niin ärtynyt, johtuuko se minusta? En omasta mielestäni ole tehnyt mitään väärää. Syyllinen olen kuitenkin. (Pekka 69 v., muistisairaan puoliso) Molemminpuolisesti tunnepurkaukset voivat olla pelottavia. Hämmennys, pelko ja häpeä voivat johtaa eristäytymiseen, vaikenemiseen, kinasteluun tai syyttelyyn, jolloin kodin ilmapiiri muuttuu. Kuitenkin jokainen haluaa olla arvostettu, osaava ja kykenevä hoitamaan omia asioita. Miten tästä voisi lähteä puhumaan? TURVALLISUUS HORJUU, MISTÄ ALOITAN? Aloita kysymällä itseltäsi, perheeltäsi ja läheisiltäsi: Miten muistisairaus näkyy meidän perheen arjessa? Millaisia muutoksia olen havainnut omassa ja läheiseni käyttäytymisessä? Miten arki sujuu tällä hetkellä? Onko jotain muuttunut? Mihin olen tyytyväinen, mihin tyytymätön? Mihin toivon muutosta? Koenko oloni turvalliseksi? Koenko oloni vapaaksi? Voinko elää tällä hetkellä omaa elämää ja toteuttaa itselleni merkityksellisiä asioita? Mitä olet itse valmis tekemään itsesi puolesta?

10 10 MEIDÄN PERHE JA MUUT LÄHEISET Sairaus tuli ihan yllätyksenä! Huomasin toki muutoksia isässäni, mutta vielä hän näyttää pärjäävän ihan hyvin yksinkin. (Miia 37v., muistisairaan tytär) Oli lähellä tai kaukana, tutun arjen muuttumista ei aina edes huomaa. Erityisesti yksin asuvilla muistisairaus voi edetä pitkälle ennen kuin asia oivalletaan. Tieto sairaudesta voi olla siis sekä sairastuneelle itselleen että läheisille täysi yllätys. Muutokset ovat yleensä hitaita, mutta joskus sairauden edetessä niitä tulee nopeasti. Tämä saattaa aktivoida kaikissa perheenjäsenissä tunteita tai toimintatapoja aiemmista elämän kriiseistä. Näillä tavoilla haetaan ratkaisua, lohtua tai paetaan tilanteesta. Parisuhteessa molemmista voi tuntua, että elämä on pettänyt, kun yhteinen tulevaisuus ei olekaan sellainen kuin oli kuvitellut sen olevan. Samalla on huoli pärjäämisestä. Tällöin joutuu pakon edessä tahtomattaan rakentamaan uudenlaisen tulevaisuuden sairauden kanssa. On aika yksinäistä, vaikka onhan tuo puoliso tuossa. En halua puhua lapsilleni muistisairaudesta, en halua olla vaivaksi. Niillä on oma elämänsä. Mietin kuitenkin, että kuka minusta ja meistä huolehtii, kun tilanne menee huonommaksi. (Maija 65v., muistisairaan puoliso) Kun asian joutuu kohtaamaan omassa perheessä, sen merkitys tulee todellisemmaksi. Vanhemmat eivät ehkä halua rasittaa lapsiaan arjen muutoksilla, he suojelevat lapsiaan ja valitsevat kertomatta jättämisen. Kuitenkin lapsilla ja lastenlapsilla on todennäköisesti halu auttaa ja jakaa huolia. Tilanteeseen liittyy paljon erilaisia tunteita, kuten surua, kiitollisuutta, luopumista, toivoa, pelkoa, iloa tai vihaa. PERHE MUUTOKSESSA, MISTÄ ALOITAN? Pohdi, millainen on minun perheeni ja ketä siihen kuuluu? Mieti muistisairauteen sairastuneen näkökulmasta, ketkä kuuluvat hänen perheeseensä? ETKÖ LÖYDÄ SANOJA TUNTEILLESI? KOKEILE NÄITÄ: avuttomuus, läheisyys, hämmennys, pelko, suru, ahdistus, häpeä, toivo, pettymys, turhautuminen, viha, katkeruus, rakkaus, toivo, ilo, tasapaino, huumori, syyllisyys, turvallisuus, hyväksyntä, kiitollisuus, epävarmuus, huoli, yksinäisyys Kun elämän rajallisuus tulee lähemmäksi, jokainen perheessä joutuu miettimään miten siihen suhtautua. Luopuminen ja kuolema ovat tosiasioita, jotka ovat ja pysyvät.

11 11 OLI LÄHELLÄ TAI KAUKANA, TUTUN ARJEN MUUTTUMISTA EI AINA EDES HUOMAA. MITÄ VOIN TEHDÄ? Hae sanoja tunteillesi. Pohdi hetki mielessäsi: Mitä tunteita tunnistan nyt itsessäni ja läheisessäni? Miten olen aiemmin toiminut elämän käännekohdissa tai vaikeissa asioissa? Miten meillä riidellään ja sovitaan? Millaisena näen oman roolini nyt meidän perheessämme? Millaisena näen tulevaisuudessa oman roolini suhteessa läheiseeni, jolla on muistisairaus? Millainen rooli on muistisairaalla läheiselläni perheessämme? Miten haluamme ja jaksamme tukea sitä tulevaisuudessa? Miten hän voi osallistua oman tulevaisuutensa suunnitteluun? Mistä olen huolissani?

12 12 SOPEUTUMINEN VAATII LUOPUMISTA. MITÄ VOIN TEHDÄ? Puhu, puhu ja puhu! Puhumalla muistisairaudesta avoimesti, jakamalla ajatuksia läheisten ja ammattilaisten kanssa jäsennät myös omia ajatuksiasi. Siten muistisairaudesta tulee myös luonnollisempi osa arkea. Keskustelkaa yhdessä muuttuvan arjen ja vastuiden jakamisesta. Entisenlaisen elämän jatkuminen on tärkeää. Pohtikaa yhdessä, mistä asioista haluatte pitää kiinni ja mistä voitte luopua kukin omassa arjessanne. Omasta vapaa-ajasta tai yksityisistä hetkistä huolehtiminen (harrastukset, liikunta, kampaajalla käyminen) on lupa pitää kiinni. Vertaistuki, yhdessä oleminen ja tekeminen samassa tilanteessa olevien kanssa on tärkeää. He ymmärtävät tilannettasi parhaiten. Jos käyt töissä, kysy työnantajaltasi tai esimieheltäsi mitä joustoja työsi suhteen voidaan tehdä tarpeen mukaan.

13 UUDET ROOLIT OVAT OSA LUOPUMISTA 13 Osaanko vielä hoitaa asioitani? Mielestäni osaan. Olen aina huolehtinut vastuullani olevista asioista. Vai hallitsenko laskujen maksamisen ja autolla ajamisen? Pelkään menettäväni hallinnan asioihin ja joudun luopumaan niistä, ne ovat minulle tärkeitä asioita. Pelkään, että joudun holhottavaksi eikä mielipiteelläni ole enää väliä. (Terttu 77 v., asuu yksin, alkava muistisairaus) Muistisairauteen sairastuneena joutuu tahtomattaan pohtimaan miten kauan pystyy hoitamaan ja huolehtimaan omista ja perheen yhteisistä asioista. Diagnoosi voi olla helpotus, sillä asioiden hoitaminen on mahdollisesti vaatinut paljon ponnistelua. Roolit perheessä kuitenkin pikkuhiljaa alkavat muuttua. Se ensimmäinen kerta, kun puolisoni kysyi kuka minä olen, tuntui tosi pelottavalle. Sitten tuli suru, onko tilanne mennyt näin huonoksi? (Iiro 56 v., muistisairaan puoliso) Puolisona voi olla haasteellista oppia ottamaan vastuuta asioista, joita koskaan aikaisemmin ei ole tarvinnut tehdä, kuten ruuanlaitto, kodinhoito, laskujen maksaminen tai sairaan henkilön hoitaminen. Vastuun ottaminen voi olla luontevaa, pelottavaa tai jopa liian raskasta. Autetuksi tulemisen voi kieltää ajattelemalla ettei halua olla muille vaivaksi. Tunne siitä, että on asian kanssa ihan yksin, tuo elämään toivottomuutta. Mietin, mitä tämä tarkoittaa minun kohdallani. Uskallanko jättää vanhempani yksin kotiin? Onko minun nyt pakko luopua omista menoistani? (Kari 46 v. muistisairaan poika) Lapsen näkökulmasta katsottuna vanhempi saattaa asua kaukana ja etäisyyden vuoksi vanhempien arjesta huolehtiminen on lähes mahdotonta. Huoli vanhemman voinnista ja pärjäämisestä voi kuormittaa työssäkäyvää lasta kohtuuttomasti. Myös sisarussuhteet saattavat joutua koetukselle. Lapsista lähinnä asuvin voi kokea, että vanhemmista huolehtiminen on hänen velvollisuutensa. VAIHTUVAT ROOLIT, MISTÄ ALOITAN? Ole armollinen itsellesi. Tosiasioiden ja sairauden hyväksyminen on tärkeää ja muista, ettei kaikki muutu kerralla. Perheessäsi olet aina ensisijaisesti omassa roolissasi puolisona, lapsena tai lapsenlapsena. Tunnetasolla muistisairas ihminen näkee sinut tässä roolissa, vaikka itse saatat miettiä olenko minä enemmän hoitaja, huoltaja tai omaishoitaja. Vastuiden jakautuessa uudelleen on tärkeää huolehtia myös läheisten jaksamisesta. Sopeutuminen vaatii luopumista. On tavallista, että perheenjäsenet sopeutuvat sairauden vuoksi muuttuvaan tilanteeseen eri tavoin ja eri tahtiin. Se voi lähentää perheenjäseniä, mutta joskus vie perheenjäsenet törmäyskurssille. Puhumattomuus puolestaan voi lisätä jännitteitä perhesuhteisiin. Perheenjäsenten lisäksi sairaus koskettaa myös muita läheisiä, ystäviä ja naapureita. Sisarussuhteet ovat elämän pisimpiä ihmissuhteita, vaikka päivittäistä arkea ei enää jaettaisikaan. Välittäminen samoin kuin huoli on yhteinen.

14 14 KUN SANAT VÄHENEVÄT Miksi sinä hermostut? (Ari, 46 v. naapuri) Minua suututtaa niin paljon, kun minun ei anneta puhua loppuun!!! Tuntuu siltä, että minulla ei ole mitään väliä. minut mitätöidään! (Pentti 60 v., muistisairas) Ihmissuhteissa on tärkeintä toimiva vuorovaikutus, jossa välitetään ja vastaanotetaan sanallisia ja sanattomia viestejä onnistuneesti. Arjessa se on erilaisten ajatusten ja mielipiteiden kertomista, tiedon välittämistä, ohjaamista, neuvomista sekä palautteen antamista ja saamista. Muistisairauden myötä tämä muuttuu erilaiseksi. Puheliaasta henkilöstä voi tulla hiljainen, ajatus pätkii tai samaa asiaa tai kysymystä toistetaan yhä uudestaan. Olisi kiva olla mukana, mutta lähteminen on nykyisin niin vaikeaa. En tiedä mitä tulee vastaan tai mikä meitä odottaa. On vaikea, kun ympärillä on kamalasti hälyä, se ei tunnu kivalle. Ei me varmaan pärjättäisi siellä. (Olavi, 69 v. muistisairas) Toisten ihmisten kanssa yhdessä oleminen on yksi elämän tärkeimmistä asioista. Muistisairaus vaikuttaa puheilmaisun lisäksi myös puheen ymmärtämiseen ja keskittymiseen. Tämä muuttuu yksilöllisesti sairauden edetessä sen eri vaiheissa. Sanattoman viestinnän, eleiden, ilmeiden, äänenpainojen merkitys suurenee sitä mukaan kun sanojen merkitys vähenee. Tunteet kuuluvat vahvasti ihmisyyteen, eikä niitä tulisi arvottaa hyviksi tai pahoiksi. Tunneilmapiirin aistiminen, ihmisyys ja tunteet eivät häviä sairauden etenemisestä huolimatta. Keho muistaa ja kertoo myös aiemmista hyvistä ja huonoista kokemuksista, vaikkei sanoja enää olisikaan. Siksi arjen pienissäkin asioissa on tärkeää säilyttää aito kohtaaminen, hetken läsnäolo, yhteinen nauru, lämmin katse tai kosketus. VIESTI PÄTKII, MISTÄ ALOITAN? Pohdi Onko arjessanne enemmän kohtaamisia vai törmäilyjä? Vaikuttaako kohtaamiseen jokin muu asia kuin muistisairaus? Normaaliin ikääntymiseen liittyy aistien, kuten kuulon tai näön heikentyminen. Ne voivat vaikeuttaa myös keskustelemista tai muiden ihmisten parissa olemista. Millaisessa ympäristössä kohtaatte ja keskustelette? Kaikuuko tila, onko siellä muita hälyääniä tai ärsykkeitä? ON TÄRKEÄÄ SÄILYTTÄÄ AITO KOHTAAMINEN, HETKEN LÄSNÄOLO, YHTEINEN NAURU, LÄMMIN KATSE TAI KOSKETUS.

15 15 MITÄ VOIN TEHDÄ? Keskity, kuuntele itseäsi ja läheisiäsi. Anna aidolle kohtaamiselle tilaisuus sekä aikaa kysyä ja vastata. Jos jokin menee pieleen, anna kohtaamiselle uusi mahdollisuus. Kysymällä voit varmistaa ymmärsitkö oikein. Pitäkää yllä ystävyyssuhteita, käykää vierailuilla ja jatkakaa sitä tapaa viestiä, mikä on teille luontevinta. Vaikka muistisairauteen sairastuneella kyky puhua ja ymmärtää muuttuvat, läheisten parissa oleminen on edelleen tärkeää kaikille osapuolille. Kokeile, miten viesti muuttuu kosketuksen avulla. Koskettaminen kädestä tai olkavarresta ja katsekontakti voivat auttaa huomion saamisessa. Mieti, millainen kosketus tuntuu luontevalle. Säilyttäkää huumori, se keventää mielialaa ja helpottaa vaikeistakin asioista puhumista.

16 16 MUISTA, ETTÄ KAIKILLE MUISTI- SAIRAUTEEN SAIRASTUNEILLE EI TULE KÄYTÖSOIREITA. MITÄ VOIN TEHDÄ? Tilanteessa auttaa tunteiden myötäileminen ja sanoittaminen muistisairaan puolesta. Jos tunteita ei ole mahdollista ilmaista tai käsitellä, ne voivat purkautua meissä toiminnan kautta tekoina. Esimerkiksi jos kylpyhuone kaikuu, pesutilanteessa on vaikea kuulla ja ymmärtää toisen puhetta, olo tulee ärtyneeksi ja hyvää tarkoittava apu torjutaan lyömällä. Jos käyttämisen muuttumiseen liittyy selkeää harhaisuutta tai psykoottisia oireita, ota yhteyttä lääkäriin. Ota vakavasti uupumisen vaara! Läheistenkin käyttäytyminen voi muuttua. Sanojen sijaan tunteita ilmaistaan hoitamalla tai omistautumalla ehkä liiallisesti toisen huolehtimiseen. Tällöin on vaarana, että itsestä huolehtiminen unohtuu ja omat voimat pikkuhiljaa hupenevat. Vertaistuki on verraton apu. Parhaat arjen vinkit saat samassa tilanteessa olevilta vertaisilta.

17 KUN KÄYTTÄYTYMINEN MUUTTUU 17 Ennen mentiin yhdessä paljonkin, mutta nyt lähteminen tuntuu vaikeammalta. Ennen hän oli se, joka järjesti kaikenlaista ohjelmaa, mutta nyt hän on jotenkin alakuloinen eikä saa mitään aikaiseksi. (Annikki 71 v,. muistisairaan puoliso) Aloitteettomuus voi näkyä muistisairaan ihmisen käyttäytymisessä siten, että hänellä on paljon hyviä aikomuksia tehdä asioita, mutta toteutus puuttuu. Mielialan lasku, masennus ja alakuloisuus voivat tuntua siltä, ettei tee mieli lähteä muiden ihmisten pariin. Kun asiat eivät etene, kaikki turhautuvat helposti. Käyttäytymisen muutokset ovat tavallisia kaikissa muistisairauksissa ja muistisairauksien kaikissa vaiheissa. Ne voivat olla lieviä, suuria, myönteisiä tai vaikeita muutoksia. Mihin menet, hän taas kysyy. Luuleeko hän tosiaan, että menen vieraisiin vaikka menen kauppaan? Kenen kanssa nyt taas puhut puhelimessa? hän tivaa. Hän kokee loukkaavana, että kerron mitä meille kuuluu. Hän varmaankin pelkää, että jätän ja hylkään hänet. (Veikko 83 v., muistisairaan puoliso) Mustasukkaisuus ja jatkuva epäily, kyseenalaistaminen ja vakuuttelu vievät voimia läheisiltä. Mustasukkaisuus on aitoa pelkoa hylätyksi tulemisesta ja se voi purkautua kontrollointina ja takertumisena läheisiin. Puolisoni mielestä sängyssä oli yöllä aina kolmas henkilö, hänen siskonsa. Vähän hän sitä kummasteli itsekin. (Toini 84 v., muistisairaan puoliso) Harhoja tai harhaluuloja ei tule kaikille muistisairauteen sairastuneille. Jos harhoja kuitenkin on, ne voivat olla läsnä oleville hämmentäviä. Harhat ovat muistisairaalle ihmiselle hyvin todentuntuisia. Väittely onko harha totta vai ei, on turhaa. Muita käyttäytymisen muutoksia eli ns. käytösoireita voivat olla sairastuneen levottomuus, ärtyneisyys, impulsiivisuus, ahdistuneisuus, mahdollinen aggressiivisuus tai seksuaalisen käyttäytymisen muutokset. Käyttäytymisen ja tutun persoonan muuttuminen erilaiseksi tai vieraaksi vaikuttaa kaikkien läheisten elämään. Se voi tuntua pelottavalle, surulliselle ja raskaalle. KÄYTTÄYTYMINEN MUUTTUU, MISTÄ ALOITAN? Pohdi, millaisia käyttäytymisen muutoksia, uusia tarpeita tai tunteita tunnistat omassa perheessäsi tai läheisissäsi tällä hetkellä? Muista, että kaikille muistisairauteen sairastuneille ei tule käytösoireita. Toisaalta käyttäytyminen voi muuttua monella tavalla: ihmisestä voi tulla aiempaa hyväntuulisempi, mukautuvampi, herkempi ja energisempi. Sairaus saattaa jopa antaa mahdollisuuden ilmaista tunteita tavalla, joka ei aikaisemmin ole ollut mahdollista. Muistisairauteen sairastuneella on aivan samat perustarpeet kuin kenellä tahansa meistä. Hänen on vain vaikeampi itse tunnistaa tai sanoa ääneen niitä yhtä sujuvasti kuin aiemmin. Käyttäytymisen taustalla voi olla myös fysiologinen tarve, kuten nälkä, vessahätä, kylmä tai kuuma olo tai kipu. Oletko huomannut liittyykö käyttäytymisen muutos näihin tilanteisiin?

18 18 ENNAKOINTIA ARJEN ERI RYTMIT Kiinnostaisi tehdä kaikenlaista, lukea, kirjoittaa ja tai tehdä käsitöitä. Turhauttavaa, kun jälki ei ole samanlaista kuin ennen. En viitsi edes yrittää. (Eila 81 v., muistisairas) Asiat eivät enää onnistu kuten ennen vaikka olisi tahtoa ja halua. Muistisairauden myötä katoavat ei vain muisti vaan myös taidot. Läheisenä haluaisi auttaa, mutta miten? Kätevyyden ja hahmottamisen hiipuessa tarvitaan yhä enemmän muistutusta, ohjausta ja avustamista. Keinottomuuden tunne voi olla molemminpuolinen ja se voi siirtyä päivittäin tehtäviin tavallisiin askareihin. Miten toimia, kun toinen touhuaa niin paljon? Virtaa tuntuu riittävän yötä päivää. (Pirkko 74 v., muistisairaan puoliso) Jokaisella ihmisellä on yksilöllinen toiminnallinen rytmi. Toiselle touhuaminen on luontainen tapa tehdä asioita ja purkaa energiaa. Toiselle taas rauhoittuminen, hiljentyminen, päiväunet ja voimien kokoaminen rytmittävät päivää muun tekemisen lomassa. Muistisairauden myötä arkielämä yleensä hidastuu ja kiire vaikeuttaa asioiden tekemistä. Toisaalta sairaus voi muuttaa käyttäytymistä entistä vauhdikkaammaksi ja levottomammaksi. Eri rytmi auttajan ja autettavan välillä voi uuvuttaa molemmat lyhyessäkin ajassa. aloittamisen tai päätöksenteon vaikeutena, juuttumisena johonkin tehtävän osavaiheeseen tai hankaluutena siirtyä vaiheesta toiseen. Keskittyminen voi olla myös lyhytjänteistä ja kimpoilevaa. Arvaamattomuus, kontrollin puute, kyvyttömyys ymmärtää syy-seuraus -suhteita ovat läheisille haasteellisia. Tilanteet voivat jopa kärjistyä ja niissä voi olla tahatonta vääränlaista vallan käyttöä molemmin puolin. ARJEN MAHDOLLISUUDET, MISTÄ ALOITAN? Mieti toteutuuko arjessanne mahdollisuus sanoa mielipiteensä? tulla kuulluksi ja nähdyksi? saada onnistumisen kokemuksia? saada kuulua johonkin yhteisöön? arjen jatkuvuuden tunteeseen? olla ihminen ihmiselle: voi kohdella ja tulla kohdelluksi kunnioittavasti ja arvostavasti? puhua asioista ja pyytää apua? Kysy ja ota puheeksi läheistesi ja ammattilaisten kanssa asiat, jotka sinua askarruttavat. Vain sinä itse tiedät teidän elämäänne liittyvistä asioista. Alkavissa muistisairauksissa oman tyypillisen toimintarytmin muuttuminen voi olla sairauden oire. Se voi näkyä

19 ERI RYTMI AUTTAJAN JA AUTETTAVAN VÄLILLÄ VOI UUVUTTAA MOLEMMAT LYHYESSÄKIN AJASSA. 19 MITÄ VOIN TEHDÄ? Omalla toiminnallasi voit vaikuttaa muistisairaan toimintakyvyn ylläpitämiseen. Toimintakyvyn tukeminen tarkoittaa sitä, että muistisairauteen sairastuneelle annetaan mahdollisuus tehdä asioita itse. Rohkaiseminen, kannustaminen, ohjaaminen ja ajan antaminen voi olla läheiselle vaativaa, kun muistisairaan ihmisen puolesta tekeminen sujuisi nopeammin ja helpommin. Älä avusta avuttomaksi. Liika auttaminen voi päinvastoin ärsyttää tai auttamisen sijaan autettava voi lakata yrittämästä, jolloin olemassa olevat taidot hiipuvat entisestään. Auttaminen on erilaisia ratkaisujen tarjoamista: miten asia voisi tehdä toisin? Kuuntelemalla, havainnoimalla, kokeilemalla ja luovimalla muistisairaan tunteiden ja reaktioiden mukaan sekä toimintaa ja ympäristöä muokkaamalla se on mahdollista. Tätä on tärkeää jatkaa myös sen jälkeen, jos ja kun kotona asuminen ei ole enää mahdollista. Läheiset ovat merkittävässä roolissa, kun palveluasunnosta tai laitoksesta tulee muistisairaalle ihmiselle uusi koti.

20 20 ENNAKOINTIA ARJEN MAHDOTTOMUUDET VAI MAHDOLLISUUDET? Oletko pessyt hampaasi? Minua häiritsee, kun et pese hampaitasi. Diabeteksen takia sinun olisi erittäin tärkeää hoitaa suu kuntoon, hengityksesi haisee niin pahalle etten kyllä pussaa enää. Saat vielä jonkun pöpön verenkiertoosi ja kuolet. (Anna 68 v., muistisairaan puoliso) ARJEN MAHDOTTOMUUDET, MISTÄ ALOITAN? Yritä nähdä Annan kertoma tilanne hänen puolisonsa eli muistisairaan silmin. Miksi hampaiden pesu on mahdotonta? AIKA minulla on tapana pestä hampaani aina nukkumaan mennessä, en koskaan pese niitä aamulla, proteesit huuhtelen aina ruuan jälkeen vaikka se tahtoo joskus unohtua ELÄMÄN HISTORIA minulla on ollut lapsesta asti tapana pestä hampaat kerran viikossa, en ole käyttänyt koskaan hammastahnaa YMPÄRISTÖ minä haluan pestä hampaat aina lavuaarin ääressä ja haluan nähdä itseni peilistä tila kaikuu, valo on hämärä, tuntuu vaikealta keskittyä TUNTEET miksi minulta aina kysytään kuin lapselta olenko pessyt hampaani, miksi minun sanaani ei luoteta? KIPU proteesihampaat painavat ja aiheuttavat kipua ruokaillessa, ne tarvitsevat pohjausta hammas on tulehtunut, pitäisi käydä hammaslääkärissä limakalvot ovat rikki, kun suu on kuiva lääkkeistä HAHMOTTAMINEN tuntuu hankalalta, miten päin hammasharjaa liikutetaan, tarvitseeko niitä hampaita aina pestä? sain lapsilta sähköhammasharjan, mutta en osaa käyttää sitä, tärisee ja on kovaääninen ITSENÄISYYS kyllä minä saan itse pestyä hampaani tuntuu epämiellyttävälle ja nöyryyttävälle, kun joku toinen pesee minun hampaitani AISTIT makuaistini ei ole samanlainen kuin ennen, se on muuttunut iän myötä suu ei tunnu likaiselle, käytän suuvettä ja pidän sen raikkaasta mausta minua ei janota, kyllä minä olen juonut tänään

21 Kuviossa esitettiin mahdollisia Annan puolison käyttäytymisen taustalla olevia syitä hänen, muistisairaan silmin katsottuna. Syyt ja ratkaisut voivat löytyä muistisairaan ihmisen kokemuksista ja muista taustatekijöistä. 21 Läheisenä Anna ymmärtää, että jos muistisairauteen sairastuneen suussa on tulehdus ja kipua, syöminen vaikeutuu ja ravitsemustila heikkenee. Jos ei syö, vireystila laskee eikä päivällä jaksa tehdä tarpeellisia asioita. Unenlaatu on myös heikompaa, päivät ja yöt voivat olla levottomia ja hankalia. Tulehdus elimistössä voi aiheuttaa sekavuutta ja siten lisätä käytösoireita. Nämä kaikki lisäävät välillisesti läheisen kuormitusta. Hampaiden pesulla on siten merkitystä sekä muistisairaan että läheisen hyvinvoinnille. Mitä keinoja voisit kokeilla, jotta hampaiden pesu sujuisi mahdollisimman jouhevasti? On tärkeää miettiä: Miten välttämätöntä toiminta on ja kenelle? Mikä sen merkitys on molempien osapuolien hyvinvoinnille? Mitä keinoja on käytettävissä tilanteen ratkaisemiseksi? Ketkä voivat auttaa ratkaisemaan arjen haasteita kanssasi? Päivittäisistä asioista huolehtiminen merkitsee muistisairaalle ihmiselle itsenäisyyttä, osallisuutta ja arjessa kuntoutumista. Toisen avun vastaan ottaminen ja antaminen voi olla molemmille osoitus välittämisestä ja turvallisuudesta. Avun pyytäminen voi olla vaikeaa, jos avustamiseen liittyy nolostumista tai häpeää. Tilanteista voi tulla usein välittämisen sijaan toistuvia riitoja ja valtataisteluja. Tarvitaankin viitseliäisyyttä selvittää, miten mahdolliset ongelmat voidaan ratkaista. Esimerkiksi lenkille lähteminen voi olla helpompaa ystävän kuin puolison kanssa.

22 22 ARJEN MAHDOLLISUUDET, MITÄ VOIN TEHDÄ? Rutiinit pitävät arjen koossa. Millaisia rutiineja teillä on? Missä asioissa läheiseni tarvitsee apua? Tarvitsenko minä apua? pukeutuminen ja riisuminen ruoanlaitto ja ruokaileminen wc-asioinnit pesut ja saunominen liikkuminen kävellen ja autolla asioinnit, kaupassa käyminen, laskujen maksut jne. sosiaaliset tilanteet, ystävien tapaaminen harrastukset Pohtikaa yhdessä teille tärkeitä toimintatapoja. Teillä on paras tieto perheen ja muistisairaan elämänhistoriasta, vai onko? Haastattele muistisairauteen sairastunutta läheistäsi. Samalla osallistat hänet oman arjen suunnitteluun ja tuet hänen oikeuttaan olla oma itsensä. On tärkeää tietää mistä hän pitää, mistä ei ja mikä hänelle on mielekästä ja tärkeää. Miten arkisia tehtäviä voisi muokata, että tekeminen sujuu ja tuntuu mielekkäälle? Miten koti- ja lähiympäristöä voisi muokata toimivammaksi? Mitä muistisairauteen sairastunut voi ja saa tehdä itse? Missä tarvitsen ja saan apua? Missä asioissa läheiseni tarvitsee apua? Ketkä voivat auttaa häntä? Miten luovia menetelmiä, kuten musiikkia, tanssia tai kuvia voisi hyödyntää arjessa? Milloin on oikea aika suunnitella kotisairaanhoitoa, vuorohoitoa tai laitoshoitoa? Muistelu on hyvä keino tukea osaamista. Muistelu ja muistin treenaaminen ovat eri asioita. Muistatko minut -tyylinen tenttaaminen voi päinvastoin lisätä ahdistusta. Muistelemalla ja sanoittamalla tunteen voit ohjailla tilannetta: Sinua varmaan harmittaa, kun täällä kaikuu ja on vaikea kuulla? Kaikuu kuin konserttitalossa. Oletko koskaan käynyt konsertissa? Kerro siitä lisää. Muistisairaan tunteen myötäilevää vuorovaikutusmenetelmää sanotaan validaatioksi tai suomeksi TunteVa -toimintamalliksi. On hyvä kuunnella myös muiden läheisten ja lähipiirin havaintoja. He eivät ole sinua tai muistisairauteen sairastunutta vastaan vaan todennäköisesti haluavat auttaa. Yhdessä muodostatte muistisairauteen sairastuneelle ja itsellenne turvallisen verkoston. Keskustele arjen asioista myös muistihoitajan ja hoitavan lääkärin kanssa. Kysy mahdollisuutta kotikäyntiin. Fysio- tai toimintaterapeutti, muistihoitaja tai lääkäri voivat tehdä tarpeen mukaisesti myös kotikäyntejä.

23 MUISTELU ON HYVÄ KEINO TUKEA OSAAMISTA. 23

24 24 ENNAKOINTIA KUNPA SAISI OLLA OMA ITSENSÄ NYT JA AINA Olen hyvä murehtimaan, huono huolehtimaan. (Veijo 83 v., muistisairaan omainen) Edetessään muistisairaudet heikentävät kykyä päätöksentekoon ja rationaaliseen ajatteluun. Kun muistisairaus alkaa ajatuksena tulla tutuksi, voidaan ajatella, että kyllähän me tässä ihan hyvin pärjätään. Tulevaisuutta ei ehkä haluta miettiä sen enempää, vaan keskitytään tähän päivään ja otetaan uudet muutokset vastaan sitten kun ne tulevat. Hetkessä eläminen on hyvä asia, mutta tuttuun arkeen tuudittautumisen riskinä on, että otollisin aika tehdä päätöksiä menee ohi. Puolisoni ajokyky on vähän kyseenalainen, mutta kun olen siinä vieressä ja neuvon, hyvin me olemme tähän asti pärjänneet. Ja enhän minäkään pääsisi asioille, jos hän ei saisi enää ajaa. (Ritva 73 v., muistisairaan puoliso) Ajokortti ja ajaminen antavat itsenäisyyden tunteen ja siksi siitä luopuminen on vaikea asia. Tulee kuitenkin muistaa, että lääkäri perustaa päätöksensä tosiasioille ja on vastuullinen ilmoittamaan ajokyvyn muutoksista. Olisikin hyvä jo sairastumisen alkuvaiheessa yhdessä puhua milloin on hyvä aika luopua ajamisesta ja miten muulla tavoin liikkuminen on mahdollista järjestää. Yhteinen puhe ja ennakoiva ajattelu helpottavat tulevien päätösten tekemistä ja ehkäisee kaltoinkohtelua. Esimerkiksi autosta luopumista voi harjoitella kokeilemalla julkisten kulkuvälineiden käyttöä. Liian usein ja liian myöhään havahdutaan siihen, ettei muistisairas ihminen pysty enää tekemään itseään koskevia päätöksiä. Siksi pitäisi sairauden alkuvaiheessa sopia siitä kuka auttaa ja kuinka asioita hoidetaan. Vain siten itsemääräämisoikeus toteutuu parhaalla mahdollisella tavalla. Oikeudellisen toimintakyvyn heikentyminen ei välttämättä johda siihen, että ihminen menettäisi sen kerralla. Muistisairas ihminen voi ottaa vastuun yksinkertaisista päätöksistä ja osallistua yhteiseen päätöksentekoon. Koska sairaus on hyvin yksilöllinen, tarkkaa hetkeä oikeudellisen toimintakyvyn menettämiselle ei voida määrittää. Muistisairaalla ihmisellä saattaa olla selkeitä hetkiä, jolloin hän voi hetkellisesti ilmaista tahtonsa, mutta paluuta entiseen ei ole. Puolisoni on nyt laitoksessa. Tuntuu silti, että elämä vaatii kaiken. (Heikki 63 v., muistisairaan puoliso) Päätöksenteon eri osa-alueita ovat kyky tehdä monimutkaisia sopimusoikeudellisia toimia (isot kaupat, lainan ottaminen), hoitaa päivittäisiä raha-asioita, laatia testamentti, kuljettaa moottoriajoneuvoa, päättää kotiavusta, sijoituksesta hoitolaitokseen tai lääketieteellisestä toimenpiteestä ja tehdä päätöksiä jonkin hoitomuodon lopettamisesta.

25 25 YHTEINEN PUHE JA ENNAKOIVA AJATTELU HELPOTTAA TULEVIEN PÄÄTÖSTEN TEOSSA. OIKEUS PÄÄTTÄÄ ITSE, MISTÄ ALOITAN? Pohdi, mistä oikeudellista asioista pitää ottaa selvää? Selvitä, mitä oikeustoimikelpoisuus käytännössä tarkoittaa. Miten läheiseni toivoo, että häntä ja hänen asioita hoidetaan? Saako hän itse osallistua itseään koskevien asioiden päättämiseen? Osaanko ottaa hänet ja hänen toiveensa huomioon? Mitä asioita toivon omaan tulevaisuuteni? Mieti käytännön asioita, miten ne voidaan hoitaa, jos muistisairas ihminen ei itse pysty huolehtimiaan niistä. Näitä ovat esimerkiksi pankkiasiat, vakuutukset ja mahdolliset aseenkantoluvat. Kysy neuvoa tarvittaessa pankistasi, vakuutusyhtiöltäsi, maistraatista ja poliisilta. Oikeustoimikelpoisuuksia ovat esimerkiksi omaisuuden ostaminen, myyminen tai lahjoittaminen ja testamentin tai hoitosuostumuksen eli hoitotahdon ilmaiseminen. Keskeisiä oikeusperiaatteita ovat itsemäärääminen, yksilön suojaaminen sekä oikeus yhdenvertaiseen kohteluun. Ennakoinnilla pyritään turvaamaan onnistuneet juridiset ratkaisut elämänkaaren loppuvaiheeseen. Se luo turvallisuutta ja ehkäisee kaltoinkohtelun mahdollisuuksia. MITÄ VOIN TEHDÄ? Miten voin huolehtia itsemääräämisoikeuden toteutumisesta? Tutustukaa yhdessä ja tehkää ajoissa tarpeen mukaisesti hoitotahto tai elämänlaatutestamentti valtakirjavaltuutus edunvalvontavaltuutus edunvalvonta testamentti

26 26 MITÄ VOIN TEHDÄ? Pohdi hetki perheesi tai lähipiirisi tämän hetkistä arkea. Onko perheessäsi tai läheisissä ihmissuhteissasi pelkoa huutamista tönimistä uhkailua lyömistä tai kiinnikäymistä mustasukkaisuutta halventavaa kielenkäyttöä eristämistä syvää väsymystä päihteiden tai lääkkeiden väärinkäyttöä tai pelkäätkö itse, että menetät malttisi tai käyttäydyt väkivaltaisesti? Jos vastasit kyllä, onko se mielestäsi kaltoinkohtelua? Tunnistatko oletko itse tekijä vai kohdistuuko sinuun tämän tyyppistä käyttäytymistä?

27 TUNNISTATKO TURVATTOMUUDEN? 27 Kukaan ei usko millaista meillä oli. Jäin aina töiden jälkeen viivyttelemään, en halunnut mennä kotiin. Koskaan ei voinut tietää mitä siellä oli vastassa. Monta vuotta elin tässä pelossa, kunnes sain apua. (Sirpa 66 v., muistisairaan puoliso) Turvallinen ja hyvä elämä on kaikkien oikeus. Muistisairauteen voi liittyä häpeän ja pelon tunteita, jolloin sairaudesta voi tulla salaisuus. Arjessa voi olla sairauden vuoksi erityisiä haasteita, joiden kanssa perheenjäsenet ovat keinottomia. Muistisairaus heikentää yksilön kykyä hoitaa omia asioita itsenäisesti ja tekee hänestä riippuvaisen toisten avusta. Tästä syystä muistisairaus on myös yksi kaltoinkohtelulle altistava tekijä ja turvallisuuteen tulee kiinnittää enemmän huomiota. Avun pyytäminen voi tuntua vaikealle, jos koet arjessa ja suhteissa läheisiisi huonommuutta tai pelkoa. Jos sinua syytetään tai syyllistetään, mielipiteesi jyrätään tai mitätöidään tai sinua kohdallaan kovakouraisesti, minuus pikkuhiljaa murenee. Nämä tunteet voivat yhtä hyvin olla muistisairauteen sairastuneen kuin läheistenkin tunteita. On tärkeää miettiä, onko läheiselläsi ollut aggressiivista tai väkivaltaista käyttäytymistä jo ennen muistisairautta vai onko se muistisairauteen sairastumisen seuraus. Muistisairas ihminen ei ole yleensä aggressiivinen tarkoituksella. Muistisairaan ihmisen tunteet sinua kohtaan ihmisenä eivät ole muuttuneet, mutta aggressiivisuus voi kohdistua sinuun vain koska satut olemaan paikalla. Vanha tapa riidellä ei toimi tai ratkaise asioita, koska muistisairaalla henkilöllä ei ole kykyä ymmärtää asioita kuten ennen. Aggression kohteeksi joutuessa teon voi helposti tulkita tahalliseksi. Muistisairaan ihmisen näkökulmasta aggressiivisuus tai väkivalta ei ole valinta vaan reaktio itsestä tai ympäristöstä tulevaan ärsykkeeseen. Riidassa osapuolet ovat tasaveroisia, molemmat ymmärtävät tilanteen ja riita sovitaan. Muistisairauden vuoksi ihminen ei ole riidassa enää tasavertainen vaan vastuu asian ratkaisemiseksi on enemmän terveellä läheisellä. Tilanteet ja tunteet ovat molemminpuolisia. Ihmissuhteissa ja hoitosuhteissa voi esiintyä tahatonta, tietämättömyydestä johtuvaa kaltoinkohtelua. Siksi on todella tärkeää miettiä ennalta miten arki todella sujuu. Kun osapuolilla on luottamus omaan ja yhteiseen selviytymiseen, se luo turvallisuutta. TURVALLINEN JA HYVÄ ELÄMÄ ON KAIKKIEN OIKEUS.

28 28 TUNNISTATKO KALTOINKOHTELUN? Kaltoinkohtelua voi olla molemminpuolisesti auttajan ja autettavan välillä, ja se voi olla tahallista tai tahatonta. Erityisen siitä tekee riippuvaisuus toisesta ihmisestä. Siksi muistiperheet ovat alttiita kaltoinkohtelulle. Kaltoinkohtelu on yleistä, vaiettua ja yllättävää. Se on toisen ihmisen aliarvioimista, kunnioituksen puutetta ja vallan väärinkäyttöä. Kaltoinkohtelun ja väkivallan muotoja ja sävyjä on monia. Kaikki muodot vaarantavat ihmisen hyvinvoinnin, turvallisuuden ja terveyden omalla tavallaan. Kaltoinkohtelu on aina väärin ja loukkaus ihmisoikeuksia kohtaan. Kaltoinkohtelija voi olla kuka tahansa: oma puoliso, oma lapsi, lapsenlapsi, ystävä, naapuri, työntekijä tai jopa itse itselleen. Kaltoinkohtelun seuraukset vaikuttavat hyvinvointiin ja arjen hallintaan. Kaltoinkohtelun seuraukset ovat aina vakavia. Se vähentää elämäniloa ja lisää pahaa oloa, masennusta, epätoivoa, alistuneisuutta, syyllisyyttä, itsetunnon menetystä, uniongelmia, muistihäiriöitä sekä itsetuhoisuutta. Jos muistisairaalla on ollut jo ennen sairastumistaan uhkaavaa tai väkivaltaista käyttäytymistä, päihde- tai huumetaustaa tai myöhemmällä iällä alkanutta alkoholin käyttöä, todennäköisesti muistisairauden edetessä ja avuntarpeen lisääntyessä auttaminen ja avustaminen on haasteellisempaa. Sairaus ei koskaan tee väkivallasta hyväksyttävää. Arkeen voi vaikuttaa merkittävästi myös läheisen päihteiden tai alkoholinkäyttö vaikka muistisairas itse ei käytä alkoholia. Alkoholin runsas käyttö voi olla perhepiirissä vaiettu asia, joka on aina vaikuttanut perheenjäsenten välisiin suhteisiin. On kiinnitetty myös huomiota, että yksinasuvat tai yksinäiseksi olonsa kokevat saattavat eläkkeelle päästyään nauttia alkoholia aiempaa enemmän. Lähipiirillä ei välttämättä ole asiasta tietoa ja tällöin päihteiden käyttö tulee täytenä yllätyksenä. MITÄ VOIN TEHDÄ? Pohdi, onko teidän perheessä tai läheissuhteissa jotain tunnistettavia kaltoinkohtelun muotoja? Mieti millaisia tilanteet ovat olleet ja mitä niissä tapahtui? Yksin asuvat muistisairaat henkilöt ovat muita alttiimpia kaltoinkohtelulle. Miten heitä voisi mielestäsi auttaa? Kun tilanteet tunnistetaan, asioista on hyvä puhua rehellisesti ja avoimesti. Sen jälkeen tilanteeseen voidaan lähteä miettimään sopivia ratkaisuja tai ennakoivia keinoja. Asioita voidaan usein ennaltaehkäistä ihan tavallisessa arjessa. Miten meidän perheen sisäiset roolit ovat muuttuneet? Miten perheessämme puhutaan vaikeista asioista? Uskallanko ottaa huoleni kaltoinkohtelusta puheeksi turvallisesti? Voisiko kaltoinkohteluun johtavia tilanteita jotenkin ennakoida ja estää? Kenen kanssa voisin lähteä asioista puhumaan?

29 KALTOINKOHTELUA ON: 29 Fyysinen väkivalta on kaiken tyyppistä kivun tuottamista tai kovakouraista kohtelua. Se on lyömistä, potkimista, retuuttamista, tönimistä, sitomista, tukistamista. Psyykkinen eli henkinen väkivalta on alistamista, loukkaavaa tai pelkoa herättävää käyttäytymistä, kuten nimittelyä ja uhkailua, syyttelyä, nöyryyttämistä, kiusaamista, kiristämistä ja mustasukkaisuutta. Ihmissuhteista eristäminen ja perusoikeuksien, kuten omien mielipiteiden, valintojen ja yksityisyyden rajoittaminen tai kieltäminen ovat myös henkistä kaltoinkohtelua. Kemiallinen väkivalta on tarpeettomien lääkkeiden tai päihteiden antamista tai tarpeellisten lääkkeiden antamatta jättämistä. Väkivallasta puhutaan silloin, kun rajoittamisesta aiheutuu henkilölle fyysistä tai psyykkistä haittaa. Taloudellinen hyväksikäyttö voi olla rahojen tai omaisuuden myymistä tai hävittämistä ilman lupaa tai rahan kiristämistä väkivallalla, hoidotta jättämisellä tai hylkäämisen uhkailulla. Tähän kuuluvat myös omaisuuteen kohdistuvat vahingonteot. Muistisairaan henkilön läheiset voivat väärinkäyttää luottokorttia, pankkitiliä ja vierailla hänen luonaan vain eläkemaksupäivinä. Seksuaalinen väkivalta on ihmisen seksuaalista identiteettiä loukkaavaa käyttäytymistä, alistamista, ahdistelua, sukupuolista häirintää tai sukupuoliyhteyteen houkuttelua tai pakottamista. Hengellinen väkivalta on vakaumuksen ja uskonnon harjoittamisen kieltämistä, mitätöintiä tai halventamista. Hengellistä väkivaltaa on myös se, että uskonnon tai vakaumuksen nimissä henkilölle tuotetaan ahdistusta, pelkoa tai kärsimystä. Hoidon laiminlyönti voi olla tarkoituksellista, jolloin kieltäydytään hoitovastuusta tai jätetään muistisairas henkilö hoitamatta. Se on myös henkilön tarpeiden huomioimatta jättämistä, niiden rajoittamista tai estämistä. Laiminlyönti voi olla myös tahatonta, jolloin hoidon laiminlyönnit johtuvat hoitajan osaamattomuudesta, tiedonpuutteesta, uupumuksesta tai välinpitämättömyydestä. Väkivaltaa, kontrollointia ja alistamista ovat kotirauhan rikkominen, viestintäsalaisuuden loukkaaminen tai lemmikkieläimen huono kohtelu. Nämä voivat täyttää rikosoikeudelliset tunnusmerkit. KALTOINKOHTELUN SEURAUKSET OVAT AINA VAKAVIA.

30 30 Jos koet tai näet kaltoinkohtelua ja epäröit siitä puhumista, soita Suvanto-linjalle puh Suvanto-linja on valtakunnallinen ja maksuton auttava puhelin, päivystys ti ja to klo Lakineuvonta jokaisen parillisen viikon ke klo Muistiliiton vertaistukilinja on maksuton tukipuhelin muistisairaiden läheisille puh päivittäin klo MITÄ TEEN JOS MINUSTA TUNTUU, ETTEN HILLITSE ITSEÄNI? Poistu hetkeksi tilanteesta, jos mahdollista. Palaa takaisin, kun olet rauhallisempi. Jos poistumiseen ei ole mahdollisuutta, rauhoita itseäsi hengittämällä syvään ja kuuntelemalla kehosi tuntemuksia. Tärkeintä on, että otat aikalisän tavalla tai toisella. Jos muistisairaan ihmisen haasteellinen käyttäytyminen jatkuu, pidä taukoa, poistu tilanteesta ja kokeile kohta uudestaan. Joskus muistisairaan ihmisen mielenkiinnon suuntaaminen johonkin muuhun toimii, esim. poistumalla hetkeksi tilanteesta, vaihtamalla puheenaihetta tai hyödyntämällä muistelua, valokuvien katselua tai musiikkia. Puhu näistä tilanteista perheesi, läheistesi, ystäviesi, ammattilaisen tai samankaltaisessa tilanteessa olevien vertaisten kanssa. Pyydä apua. Tilanteet ovat stressaavia ja muistisairaan henkilön arjessa läheisenä oleminen voi olla kuormittavaa. On sallittua tuntea vihan ja kiukun tunteita. Muistisairasta ei saa kuitenkaan rangaista huonosta käytöksestä. Tilanteessa auttaa, kun pysyt itse rauhallisena ja vakuutat asioiden hoituvan. Keskity ihmiseen eikä siihen mitä tilanteessa oli tekeillä. Muistisairas henkilö voi kokea tapahtuneen nolona, häpeällisenä tai ahdistavana vielä tilanteen jälkeenkin. Opettele tunnistamaan ne tilanteet, jolloin pystyt hallitsemaan käyttäytymistäsi. Opettele tunnistamaan myös ne tilanteet ja hetket, jolloin sinulla on vaara menettää itsehillintäsi. Ennakoimalla tilanteita lisäät omaa ja muistisairaan turvallisuutta. Kun onnistut hillitsemään itsesi, onnittele siitä itseäsi! Jokainen hillitseminen on askel turvallisempaan ja parempaan elämään. Jos itsehillinnän menettäminen on toistuvaa, tilanteeseen on syytä pysähtyä. Hae apua ja keskustelutukea ottamalla yhteys muistihoitajaan, mielenterveystoimistoon tai lääkäriin.

31 JOS ARJESSASI ON PELOTTAVIA TAI UHKAAVIA TILANTEITA TOISTUVASTI, TEE TURVASUUNNITELMA: LOPUKSI 31 Opettele tunnistamaan tilanteet, joissa hermostutte. Mieti, miten kukin teistä vaikuttaa tilanteen kärjistymiseen. Tehkää yhdessä sopimuksia siitä, miten kukin teistä voi tilanteessa parhaiten rauhoittua. Mieti ennalta, mikä on turvallisin tapa varmistaa tilanteesta poistuminen. Esimerkiksi arjen askareiden yhteydessä on hyvä suunnitella miten asettaudut ohjaus- tai auttamistilanteissa suhteessa autettavaan (pakoreitti). Mieti, mikä on kotinne sinulle turvallisin huone, jos tulee tilanne, että sinun pitää suojata itsesi. Mieti kenelle voit soittaa, kun sinulla on turvaton olo tai sinua pelottaa. Laita numerot itsellesi helposti saataville puhelimen muistiin. Jos tilanne menee niin pelottavaksi että joudut lähtemään kodistasi pois, mieti etukäteen kenen luokse voit mennä. Kerro ja sovi asiasta. Turvaa ensin itsesi. Pakkaa laukkuun etukäteen tärkeimmät tavarasi, jotka ovat käden ulottuvilla: ota mukaan lääkkeet, reseptit, henkilöllisyystodistus, rahaa, avaimet ja puhelin. Laukku on hyvä säilyttää paikassa, josta se on nopeasti ja helposti saatavilla mukaan. Soita apua kotiin jäävälle, sillä molemmat tarvitsette apua. Soita 112 tai jos henkilö on kotihoidon piirissä, päivystysnumeroon. Ikääntymiseen ja muistisairauteen liittyy samoja luopumiseen, suruun ja sopeutumiseen liittyviä tunteita. Valitettavasti ei ole olemassa yksiselitteisiä ohjeita, neuvoja tai ratkaisuja miten elämää tulisi elää. Oleellista on se, että meillä jokaisella on mahdollisuus tuntea ja näyttää erilaisia tunteita läpi koko elämän ja tuntea olomme turvalliseksi. Muutos ei tapahdu vain muistisairauteen sairastuneessa, vaan koko perheessä. PUHU, ÄLÄ JÄÄ YKSIN JA PYYDÄ APUA AJOISSA!

32 32 KIRJALLISUUTTA LISÄTIETOA Aavaluoma, S Muistisairaan psykoterapia ja terapeuttinen hoito (painossa) Granö, S. & Härmä, H Työikäisen muisti ja muistisairaudet Hallikainen, M., Mönkäre, R., Nukari, T. & Forder, M. (toim.) Muistisairaan kuntouttava hoito. Duodecim, Helsinki. Juhela, P Missä on isäsi? Kuinka voi äitisi? Kirjapaja, Helsinki. Mäki-Petäjä-Leinonen, A Ikääntymisen ennakointi. Vanhuuteen varautumisen keinot. Talentum, Helsinki. Perttu, S., Mononen-Mikkilä, P., Rauhala, R. & Särkkälä, P Päänavaus selviytymiseen. Väkivaltaa kokeneiden naisten käsikirja. Naisten kulttuuriyhdistys, Vaasa. Simola, J., Ihalainen, J., Kuusinen-James, K., Seppänen, M. & Rytkönen, T Turvallinen perhe-elämä ei synny sattumalta. Kuntien palvelurakenteiden kehittämisprojekti. Päijät-Hämeen liitto A189. Edunvalvontaan ja oikeusturvaan liittyviä asioita voit tiedustella Muistiliitosta ( oman paikkakuntasi muistiyhdistyksestä tai Suomen muistiasiantuntijoilta ( Nettiturvakoti Nettiturvakodista löydät apua perhe- ja lähisuhdeväkivaltaan kellon ympäri. Palvelusta saat tietoa, vertaistukea ja keskusteluapua ongelmiisi. Löydät nopeasti hädän hetkellä yhteystiedot eri kaupunkien turvakoteihin. Papunet.net on vuorovaikutukseen erikoistunut internet-sivusto, johon on koottu tietoa muistista ja vuorovaikutuksesta. Olenko omaishoitaja? Tee testi netissä Mikkelin seudun Omaishoitajat ja Läheiset ry: Suomen Mielenterveysseura Myös oman asuinkuntasi mielenterveyspalvelujen kautta on mahdollista saada keskustelutukea. Suomen Toimintaterapeuttiliitto ry. Elämäni kirja. Ole oma itsesi läpi koko elämän. Hyvä väline läheisen haastatteluun ja ajatusten kirjaamiseen. Tulostettavissa Toimintaterapeuttiliiton internet-sivuilta toimintaterapeuttiliitto.fi/images/stories/elamani_ kirja.pdf tai tilattavissa toimistolta sähköpostitse:

33 MUISTA! Turvallisen vanhuuden puolesta Suvanto ry:n sivuilta löytyy lisätietoa ikääntyneiden kaltoinkohteluun liittyen Hätätilanteessa on luonnollista hätääntyä. Siksi tee itsellesi valmiiksi muistilappu ja laita se helposti saataville tai näkyvälle paikalle kodissasi. Validaatiosta ja TunteVa-menetelmästä lisätietoa Tampereen kaupunkilähetys ikaihmisille/tunteva-vuorovaikutusmenetelma/ VÄLITÄ! Seksuaaliväkivaltatyön verkostohanke Välitä!-hankkeen sivuilla on lähtien mahdollisuus käydä kahdenkeskisiä chat-keskusteluja työntekijöiden kanssa. Seksuaalista väkivaltaa kokeneille ja heidän läheisilleen on oma chat ja väkivaltaa tai hyväksikäyttöä tehneille läheisineen on oma chat. Chatit ovat auki päivystysaikoina maanantaisin ja muulloin työntekijöiden ollessa paikalla. NIMENI: KOTIOSOITTEENI: OMA PUHELINNUMERONI: LÄHEISENI: PUHELINNUMERO 1: PUHELINNUMERO 2: PUHELINNUMERO 3: KOTIPALVELU: MUISTIHOITAJA: Leikkaa irti katkoviivaa pitkin ja ota talteen. LÄÄKÄRI: SOSIAALITYÖNTEKIJÄ: PÄIVYSTYS: HÄLYTYSNUMERO 112 (Samasta numerosta Poliisi, ambulanssi, palokunta, iltaisin ja viikonloppuisin sosiaalipäivystys)

34 Suvanto-linja, puh Suvanto-linja on valtakunnallinen ja maksuton auttava puhelin, päivystys ti ja to klo sekä Lakineuvonta jokaisen parillisen viikon ke klo MUISTIINPANOJA Muistiliiton valtakunnallinen vertaistukilinja, puh Maksuton tukipuhelin muistisairaiden läheisille päivittäin klo Naisten linjan tukipuhelin puh ma-pe 16-20, la-su Valtakunnallinen, maksuton neuvonta- ja tukipuhelin väkivaltaa tai sen uhkaa kokeneille naisille ja tytöille sekä heidän läheisilleen. Puhelut ovat luottamuksellisia. Voit soittaa nimettömästi. miten+voimme+auttaa/ Rikosuhripäivystyksen Auttava puhelin, puh ma-ti klo ja ke-pe klo 17-21, Juristin puhelinneuvonta puh ma-to klo Rikosuhripäivystyksestä löytyy tukea ja neuvontaa rikoksen uhreille, heidän läheisilleen ja rikosasiassa todistaville. Myös maksuttomia tukihenkilöitä. Yhteyttä voi ottaa myös nimettömänä. Suomen Mielenterveysseura auttaa kriiseissä ja vaikeissa elämäntilanteissa. Valtakunnallinen SOS-kriisipuhelin päivystää puh , arkisin klo ja viikonloppuisin klo Leikkaa irti katkoviivaa pitkin ja ota talteen.

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Kuolevan potilaan kohtaaminen Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Mikä tämän esityksen tavoite on? Saada neuvoja kuolevan ihmisen kohtaamiseen. Saada

Lisätiedot

AIKUISVÄESTÖN HYVINVOINTIMITTARI Minun elämäntilanteeni

AIKUISVÄESTÖN HYVINVOINTIMITTARI Minun elämäntilanteeni AIKUISVÄESTÖN HYVINVOINTIMITTARI Minun elämäntilanteeni Ihmisen hyvinvointi on kokonaisuus, jossa on eri osa-alueita. Tämä mittari auttaa sinua hahmottamaan, mitä asioita hyvinvointiisi kuuluu. Osa-alueet:

Lisätiedot

MUISTI JA MUISTIN HÄIRIÖT

MUISTI JA MUISTIN HÄIRIÖT MEMO OHJELMA MUISTI JA MUISTIN HÄIRIÖT SELKOKIELELLÄ 2015 Inkeri Vyyryläinen (toim.) SELKOESITE MUISTI JA MUISTIN HÄIRIÖT SELKOKIELELLÄ Inkeri Vyyryläinen (toim.) Lähde: Muistiliiton esite Selkokielimukautus:

Lisätiedot

Haasteellisten käyttäytymistilanteiden ehkäisy. 18.05.2015 Irmeli Kauppi, sh, TunteVa-kouluttaja

Haasteellisten käyttäytymistilanteiden ehkäisy. 18.05.2015 Irmeli Kauppi, sh, TunteVa-kouluttaja Haasteellisten käyttäytymistilanteiden ehkäisy Pesutilanteet Vastustelu pesutilanteissa on aika yleistä Voi johtua pelosta Alapesu voi pelottaa, jos ihmistä on käytetty hyväksi seksuaalisesti tai hän on

Lisätiedot

VIERELLÄSI. Opas muistisairaan omaisille selkokielellä. Inkeri Vyyryläinen (toim.)

VIERELLÄSI. Opas muistisairaan omaisille selkokielellä. Inkeri Vyyryläinen (toim.) VIERELLÄSI Opas muistisairaan omaisille selkokielellä 2014 Inkeri Vyyryläinen (toim.) Opas muistisairaan omaisille selkokielellä Inkeri Vyyryläinen (toim.) Lähde: Muutosta lähellä opas dementoituneen läheiselle.

Lisätiedot

ABC-OPAS OMAISELLE. Läheiseni mielenterveys tai päihteiden käyttö huolettaa. Onko minun jaksamisellani väliä?

ABC-OPAS OMAISELLE. Läheiseni mielenterveys tai päihteiden käyttö huolettaa. Onko minun jaksamisellani väliä? ABC-OPAS OMAISELLE Läheiseni mielenterveys tai päihteiden käyttö huolettaa. Onko minun jaksamisellani väliä? Mielenterveysomaiset Pirkanmaa FinFami ry 2016 Hyvä lukija! Onko läheiselläsi mielenterveys-

Lisätiedot

Muistiliiton juhlavuosi välittää ja vaikuttaa. Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja

Muistiliiton juhlavuosi välittää ja vaikuttaa. Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Muistiliiton juhlavuosi välittää ja vaikuttaa Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Välittämisen viestin vieminen Välittämisen asenteen edistäminen yhteiskunnassa

Lisätiedot

Tietokilpailu 5 Väkivallasta perheessä saa puhua Mitä tarkoittaa avun saaminen?

Tietokilpailu 5 Väkivallasta perheessä saa puhua Mitä tarkoittaa avun saaminen? Tietokilpailu 5 Väkivallasta perheessä saa puhua Mitä tarkoittaa avun saaminen? Tähän tietokilpailuun on kerätty kysymyksiä väkivallasta perheessä ja rikosprosessiin liittyen. Tietokilpailun voi pitää

Lisätiedot

Turvallisex! Turvallisex! Turvallisex! Turvallisex! Koskemattomuus puheeksi. Koskemattomuus puheeksi. Koskemattomuus puheeksi.

Turvallisex! Turvallisex! Turvallisex! Turvallisex! Koskemattomuus puheeksi. Koskemattomuus puheeksi. Koskemattomuus puheeksi. Kysymys: Kuka voi olla sellainen henkilö, joka täyttää seksuaalinen kaltoinkohtelijan määritelmän? Kysymys: Kenen vastuulla seksuaalinen kaltoinkohtelu on? Kuka vaan. Naapuri, sukulainen, tuttu, tuntematon,

Lisätiedot

veta www.jagvillveta.se Nuori ja suojatut henkilötiedot

veta www.jagvillveta.se Nuori ja suojatut henkilötiedot Jag vill veta www.jagvillveta.se Nuori ja suojatut henkilötiedot Tämä esite on tarkoitettu nuorille, joilla on suojatut henkilötiedot. Sen ovat laatineet yhdessä Rikosuhriviranomainen (Brottsoffermyndigheten)

Lisätiedot

P. Tervonen 11/ 2018

P. Tervonen 11/ 2018 P. Tervonen 11/ 2018 Olen 50 vuotias puhdistuspalvelualan kouluttaja Minun tyttäreni on sairastunut psyykkisesti, hänen ikänsä on 14 v Minulla on mies ja kaksi muuta lasta, toinen heistä on muualla opiskelemassa

Lisätiedot

Kuinka kohtaat seksuaalisuutta loukkaavan väkivallan ja kaltoinkohtelun uhrin

Kuinka kohtaat seksuaalisuutta loukkaavan väkivallan ja kaltoinkohtelun uhrin Kuinka kohtaat seksuaalisuutta loukkaavan väkivallan ja kaltoinkohtelun uhrin Uhrin auttamisen lähtökohtana on aina empaattinen ja asiallinen kohtaaminen. Kuuntele ja usko siihen, mitä uhri kertoo. On

Lisätiedot

Ytimenä validaatio. Irmeli Kauppi, sh, TunteVa-kouluttaja

Ytimenä validaatio. Irmeli Kauppi, sh, TunteVa-kouluttaja Ytimenä validaatio Irmeli Kauppi, sh, TunteVa-kouluttaja 18.05.2015 on amerikkalaisen validaatiomenetelmän pohjalta suomalaiseen hoitokulttuuriin kehitetty vuorovaikutusmenetelmä validaatio tulee englannin

Lisätiedot

Pohjois-Suomen Kirjastoautopäivä Muistisairauteen sairastunut ihminen kirjastopalvelujen asiakkaana

Pohjois-Suomen Kirjastoautopäivä Muistisairauteen sairastunut ihminen kirjastopalvelujen asiakkaana Pohjois-Suomen Kirjastoautopäivä 15.6.2017 Muistisairauteen sairastunut ihminen kirjastopalvelujen asiakkaana Kuva: Muistiliitto Annika Väihkönen, muistiasiantuntija Lapin Muistiyhdistys ry / Lapin Muistiluotsi

Lisätiedot

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

Muistisairaana kotona kauemmin

Muistisairaana kotona kauemmin Muistisairaana kotona kauemmin Merja Mäkisalo Ropponen Terveystieteiden tohtori, kansanedustaja Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Nykytilanne Suomessa sairastuu päivittäin 36 henkilöä muistisairauteen.

Lisätiedot

MASENNUS. Terveystieto. Anne Partala

MASENNUS. Terveystieto. Anne Partala MASENNUS Terveystieto Anne Partala MITÄ ON MASENNUS? Masennus on sairaus Sairaus, joka voi tulla kenen tahansa kohdalle Sairaus, josta voi parantua Masennus eroaa normaalista tunteiden vaihtelusta Kannattaa

Lisätiedot

EROSTA HÄN SINUA. VAINOAaKO HUOLIMATTA? VARJO

EROSTA HÄN SINUA. VAINOAaKO HUOLIMATTA? VARJO VAINOAaKO HÄN SINUA EROSTA HUOLIMATTA? VARJO -hanke (2012-17) Eron jälkeisen väkivaltaisen vainon kohteena elävien perheiden turvallisuuden lisääminen ja vainoamisen ennaltaehkäisy. OULUN ENSI- JA TURVAKOTI

Lisätiedot

Itsemurhasta on turvallista puhua

Itsemurhasta on turvallista puhua Itsemurhasta on turvallista puhua Vaikuttaako joku lähelläsi masentuneelta? Voisiko hän miettiä itsemurhaa? AINOA tapa tietää on kysyä asiasta suoraan. Usein ajatellaan: Ettei itsemurhia oikeasti tehdä.

Lisätiedot

TAIKURI VERTAISRYHMÄT

TAIKURI VERTAISRYHMÄT TAIKURI VERTAISRYHMÄT C LAPSILLE JOIDEN VANHEMMAT OVAT ERONNEET Erofoorumi 3.11.15 Tina Hav erinen Suom en Kasv atus- ja perheneuvontaliitto Kenelle ja miksi? Alakouluikäisille kahden kodin lapsille joiden

Lisätiedot

Muuton tuki ja yhteisöllisyys. Pirjo Valtonen

Muuton tuki ja yhteisöllisyys. Pirjo Valtonen Muuton tuki ja yhteisöllisyys Pirjo Valtonen Muutto ja muutos Muutto ja muutos ovat isoja asioita, joissa koetaan epävarmuutta. Omalta mukavuusalueelta poistuminen on ahdistavaa. Muutos tuo aina haasteita

Lisätiedot

Muistisairaan ihmisen kohtaaminen Uudenmaan Muistiluotsi Muistiohjaaja Tanja Koljonen

Muistisairaan ihmisen kohtaaminen Uudenmaan Muistiluotsi Muistiohjaaja Tanja Koljonen Muistisairaan ihmisen kohtaaminen 22.5.2017 Uudenmaan Muistiluotsi Muistiohjaaja Tanja Koljonen Muistisairaudet Suomessa Lähes 193 000 muistisairasta ihmistä 14 500 uutta sairastunutta vuosittain 7 000

Lisätiedot

SISÄLTÖ. Sano näin itsellesi Ohjaa lasta Jos lapsi on jatkuvasti vihainen Kun aikuista suututtaa Ole etuviisas Kun aikuisen tunteet kiehuvat

SISÄLTÖ. Sano näin itsellesi Ohjaa lasta Jos lapsi on jatkuvasti vihainen Kun aikuista suututtaa Ole etuviisas Kun aikuisen tunteet kiehuvat Tunteet SISÄLTÖ Värikylläinen tunne-elämä Tunne on aina viesti Olet malli tunteiden ilmaisemisessa Auta lasta tunnistamaan Auta lasta nimeämään Kiukku lapsen haasteena Kun lapsi kiukustuu Sano näin itsellesi

Lisätiedot

Perustunteita. Ihmisellä on paljon erilaisia tunteita. Osa niistä on perustunteita.

Perustunteita. Ihmisellä on paljon erilaisia tunteita. Osa niistä on perustunteita. Perustunteita Ihmisellä on paljon erilaisia tunteita. Osa niistä on perustunteita. Perustunteita ovat: ilo, suru, pelko, viha, inho ja häpeä. Niitä on kaikilla ihmisillä. Ilo Ilon tunne on hyvä tunne.

Lisätiedot

Mitkä alla olevista asioista pitävät paikkansa sinun kohdallasi? Katso lista rauhassa läpi ja rastita ne kohdat, jotka vastaavat sinun ajatuksiasi.

Mitkä alla olevista asioista pitävät paikkansa sinun kohdallasi? Katso lista rauhassa läpi ja rastita ne kohdat, jotka vastaavat sinun ajatuksiasi. SYYT ELÄÄ Tehtävän tarkoituksena on kartoittaa ja vahvistaa niitä syitä, joiden vuoksi nuori tahtoo elää. Samalla sen avulla voidaan arvioida hyvin monipuolisesti nuoren elämäntilannetta ja kokemusmaailmaa.

Lisätiedot

MINÄ MUUTAN. Muuttovalmennusopas vammaiselle muuttajalle

MINÄ MUUTAN. Muuttovalmennusopas vammaiselle muuttajalle MINÄ MUUTAN Muuttovalmennusopas vammaiselle muuttajalle Kirsi Timonen, projektityöntekijä Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2010-2012 MINÄ MUUTAN Olet suuren muutoksen edessä. Uuteen kotiin

Lisätiedot

Lapset palveluiden kehittäjiksi! Pääkaupunkiseudun lastensuojelupäivät 29.9.2011

Lapset palveluiden kehittäjiksi! Pääkaupunkiseudun lastensuojelupäivät 29.9.2011 Lapset palveluiden kehittäjiksi! Maria Kaisa Aula Pääkaupunkiseudun lastensuojelupäivät 29.9.2011 1 YK-sopimuksen yleiset periaatteet Lapsia tulee kohdella yhdenvertaisesti eli lapsen oikeudet kuuluvat

Lisätiedot

VANHEMMAN ALKOHOLINKÄYTÖSTÄ KÄRSIVÄN LAPSEN TUKEMINEN

VANHEMMAN ALKOHOLINKÄYTÖSTÄ KÄRSIVÄN LAPSEN TUKEMINEN VANHEMMAN ALKOHOLINKÄYTÖSTÄ KÄRSIVÄN LAPSEN TUKEMINEN PÄIHDEPÄIVÄT 11.10.2011 TAMPERE Annikka Taitto 1 A-KLINIKKASAATIÖ LAPSI JA VANHEMPIEN ALKOHOLINKÄYTTÖ OPAS VARHAISKASVATUKSEN TYÖNTEKIJÖILLE Maritta

Lisätiedot

EROKUMPPANIT. Nalleperhe Karhulan tarina

EROKUMPPANIT. Nalleperhe Karhulan tarina EROKUMPPANIT Nalleperhe Karhulan tarina Avuksi vanhempien eron käsittelyyn lapsen kanssa Ulla Sauvola 1 ALKUSANAT Tämä kirja on tarkoitettu avuksi silloin, kun vanhemmat eroavat ja asiasta halutaan keskustella

Lisätiedot

NIMENI ON: Kerro, millaisista asioista pidät? Minusta on mukavaa, kun: Jos olisin väri, olisin: Tulen iloiseksi siitä, kun:

NIMENI ON: Kerro, millaisista asioista pidät? Minusta on mukavaa, kun: Jos olisin väri, olisin: Tulen iloiseksi siitä, kun: Lapsen oma KIRJA Lapsen oma kirja Työkirja on tarkoitettu lapsen ja työntekijän yhteiseksi työvälineeksi. Lapselle kerrotaan, että hän saa piirtää ja kirjoittaa kirjaan asioita, joita hän haluaa jakaa

Lisätiedot

HYVINVOINTITAPAAMINEN. 1. tapaaminen / 20. Muuta:

HYVINVOINTITAPAAMINEN. 1. tapaaminen / 20. Muuta: HYVINVOINTITAPAAMINEN 1. tapaaminen / 20 Omaisen syntymävuosi Siviilisääty LÄHEISEN TAUSTATIEDOT Läheiseni on 1. puoliso 3. sisar / veli 2. lapsi 4. joku muu, kuka Syntymävuosi Missä / miten asuu? Diagnoosi(t)

Lisätiedot

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun.

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. RISKIARVIOINTILOMAKE 1. Henkilön nimi Pekka P. 2. Asia, jonka henkilö haluaa tehdä. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. 3. Ketä kutsutaan mukaan

Lisätiedot

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Hyvää Ikää Kaikille seminaari Seinäjoella 18.9.2014 Marjut Mäki-Torkko Vammaispalvelujen johtaja, KM Mitä ajattelet ja sanot minusta Sitä luulet minusta Sinä olet

Lisätiedot

Sinulle, joka olet kiinnostunut sijais- tai adoptiovanhemmuudesta

Sinulle, joka olet kiinnostunut sijais- tai adoptiovanhemmuudesta Sinulle, joka olet kiinnostunut sijais- tai adoptiovanhemmuudesta Toivomme, että PRIDE-valmennuksen ensimmäinen tapaaminen vastasi odotuksiasi ja rohkaistuit jatkamaan pohdintojasi. PRIDE-kotitehtävien

Lisätiedot

Käytösoireiden lääkkeetön hoito

Käytösoireiden lääkkeetön hoito Käytösoireiden lääkkeetön hoito Motivoinnin ja yksilökeskeisen hoidon mahdollisuudet Muistihoitaja Merete Luoto Turun Sosiaali- ja terveystoimi 24.1.2013 1 Käytösoireet Esiintyvyys; lähes jokaisella sairastuneella

Lisätiedot

Lapsiperheiden sosiaalipalveluiden perhetyön ja tehostetun perhetyön sisältöä ja kehittämistä Riikka Mauno

Lapsiperheiden sosiaalipalveluiden perhetyön ja tehostetun perhetyön sisältöä ja kehittämistä Riikka Mauno Lapsiperheiden sosiaalipalveluiden perhetyön ja tehostetun perhetyön sisältöä ja kehittämistä 19.9.2018 Riikka Mauno 1 19.9.2018 Riikka Mauno 2 Riikka Mauno 3 Lapsiperheiden sosiaalipalvelut Palvelupäällikkö

Lisätiedot

MINUN HYVÄ OLONI OSA II: OMAN HYVINVOINNIN POHTIMINEN

MINUN HYVÄ OLONI OSA II: OMAN HYVINVOINNIN POHTIMINEN MINUN HYVÄ OLONI OSA II: OMAN HYVINVOINNIN POHTIMINEN Tähän vihkoon on koottu kysymyksiä, jotka auttavat sinua miettimään omaa vointiasi. Vihkon kysymykset auttavat sinua myös miettimään, millaista apua

Lisätiedot

Eloisa mieli -gallup Suomalaisten mielipiteet ikäihmisten mielen hyvinvoinnista. Tutkimusraportti

Eloisa mieli -gallup Suomalaisten mielipiteet ikäihmisten mielen hyvinvoinnista. Tutkimusraportti Eloisa mieli -gallup Suomalaisten mielipiteet ikäihmisten mielen hyvinvoinnista Tutkimusraportti Tutkimuksen toteutus Tämän tutkimuksen tilaajina ovat Vanhustyön keskusliiton Eloisa ikä -ohjelmakoordinaatio

Lisätiedot

LAPSI JA PERHE KRIISISSÄ

LAPSI JA PERHE KRIISISSÄ LAPSI JA PERHE KRIISISSÄ LASTENOHJAAJIEN NEUVOTTELUPÄIVÄT 15.- 16.9.2011, Lahti Jouko Vesala (lähteinä Bent Falk, Pirjo Tuhkasaari, Jukka Mäkelä, Soili Poijula) Johdanto Lapsi/ nuori kehittyy vuorovaikutuksessa

Lisätiedot

Perhetyön päivät 3-4.11.-11 Tuula Lampela

Perhetyön päivät 3-4.11.-11 Tuula Lampela Perhetyön päivät 3-4.11.-11 Tuula Lampela -kahdenkin kohtaamisessa verkosto mukana suhteissa. perhesuhteet,muut ammattilaiset jne -monitasoiset pulmat-moniasiakkuus,monet toimijat asiakkaan ympärillä -palvelujen

Lisätiedot

ETSIVÄ OMAISTYÖ MALLI

ETSIVÄ OMAISTYÖ MALLI ETSIVÄ OMAISTYÖ MALLI Huoli puheeksi ikääntyvän omaisasia sanoiksi OPAS AMMATTILAISILLE Sain toivoa tulevaan. Oli helpottavaa, kun sai purkaa pahaa oloa. Vahvistui ajatus, että itsestä täytyy pitää huolta.

Lisätiedot

Tietokilpailu 3 Seksuaalirikoksen tunnistaminen ja avun hakemisen tärkeys

Tietokilpailu 3 Seksuaalirikoksen tunnistaminen ja avun hakemisen tärkeys Tietokilpailu 3 Seksuaalirikoksen tunnistaminen ja avun hakemisen tärkeys Tähän tietokilpailuun on kerätty kysymyksiä seksuaalirikoksiin ja rikosprosessiin liittyen. Tietokilpailun voi pitää pienryhmissä

Lisätiedot

Saa mitä haluat -valmennus

Saa mitä haluat -valmennus Saa mitä haluat -valmennus Valmennuksen jälkeen Huom! Katso ensin harjoituksiin liittyvä video ja tee sitten vasta tämän materiaalin tehtävät. Varaa tähän aikaa itsellesi vähintään puoli tuntia. Suosittelen

Lisätiedot

LAPSEN HAASTATTELULOMAKE (alle 10-vuotiaalle)

LAPSEN HAASTATTELULOMAKE (alle 10-vuotiaalle) LAPSEN HAASTATTELULOMAKE (alle 10-vuotiaalle) Lapsi Haastattelija Päivä ja paikka 1 LAPSI JA HÄNEN PERHEENSÄ Vanhempasi ovat varmaankin kertoneet Sinulle syyn siihen, miksi olen halunnut tavata Sinua.

Lisätiedot

- Elämäntilanteen ESY selvittämisen ympyrä

- Elämäntilanteen ESY selvittämisen ympyrä - Elämäntilanteen ESY selvittämisen ympyrä Ihmissuhteet Tulevaisuuden tavoitteet ja toiveet Sosiaaliset tilanteet Elämäntilanteen selvittämisen ympyrä Ihmissuhteet Tulevaisuuden tavoitteet ja toiveet Nimesi:

Lisätiedot

Nuoren hyvä tuleminen sijaishuoltoon 30.9.2015 Lahti. Johanna Barkman Osallisuuden taidot ja valmiudet

Nuoren hyvä tuleminen sijaishuoltoon 30.9.2015 Lahti. Johanna Barkman Osallisuuden taidot ja valmiudet Nuoren hyvä tuleminen sijaishuoltoon 30.9.2015 Lahti Johanna Barkman Osallisuuden taidot ja valmiudet JÄHMETYN JÄÄDYN Mihin olemme menossa? Miten tähän on tultu? OLET TÄSSÄ. Kalle Hamm, 2008 Mitä nyt tapahtuu?

Lisätiedot

Miten se nyt olikaan? Tietoa muistista ja muistisairauksista

Miten se nyt olikaan? Tietoa muistista ja muistisairauksista Miten se nyt olikaan? Tietoa muistista ja muistisairauksista MUISTI JA MUISTIHÄIRIÖT Muisti on tapahtumasarja, jossa palautetaan mieleen aiemmin opittuja ja koettuja asioita sekä opitaan uutta. Kun muisti

Lisätiedot

ääripäistä Ajatuksia suorittamisesta, hellittämisestä ja tiestä tasapainoon.

ääripäistä Ajatuksia suorittamisesta, hellittämisestä ja tiestä tasapainoon. ääripäistä tasapainoon Ajatuksia suorittamisesta, hellittämisestä ja tiestä tasapainoon. Tekemisestä saa nauttia. Oikeasti. mutta jos rentoutuminen ja "vain oleminen" ahdistaa, voi olla että suorittamisen

Lisätiedot

TURVATAIDOT PUHEEKSI

TURVATAIDOT PUHEEKSI TURVATAIDOT PUHEEKSI Haastattelulomake Tekijät: Neuvolan perhetyöntekijä Merja Häyrynen, kodinhoitaja Pirjo Wihinen, lastensuojelun perhetyöntekijät Päivi Hölttä- Vikki, Eija Luontama ja Piia Järvinen

Lisätiedot

Esikoulunopettajan ja huoltajan välinen

Esikoulunopettajan ja huoltajan välinen Esikoulunopettajan ja huoltajan välinen LAPSET PUHEEKSI keskustelu Muokattu työversio 19.8.2015 LAPSET PUHEEKSI KESKUSTELU 1. Esittely, tutustuminen, menetelmän tarkoituksen ja keskustelun kulun selvittäminen

Lisätiedot

Muistot omasta lapsuudesta saattavat herätä Millaisia vanhempia sinun äitisi ja isäsi olivat?

Muistot omasta lapsuudesta saattavat herätä Millaisia vanhempia sinun äitisi ja isäsi olivat? Raskauden alussa mielen täyttävät raskauden fyysiset muutokset ja ajatukset itse raskaudesta tunteellisuus huoli lapsen menettämisestä stressaantuminen väsymys Muistot omasta lapsuudesta saattavat herätä

Lisätiedot

Aamunavaus yläkouluihin, lukioihin ja ammattikouluihin

Aamunavaus yläkouluihin, lukioihin ja ammattikouluihin Aamunavaus yläkouluihin, lukioihin ja ammattikouluihin Punainen Risti on maailmanlaajuinen järjestö, jonka päätehtävänä on auttaa hädässä olevia ihmisiä. Järjestön toiminta pohjautuu periaatteisiin, jotka

Lisätiedot

MENETELMIÄ RIKOSASIOIDEN PUHEEKSIOTTOON. Fyysisen väkivallan vakavuus ja puhumisen tärkeys

MENETELMIÄ RIKOSASIOIDEN PUHEEKSIOTTOON. Fyysisen väkivallan vakavuus ja puhumisen tärkeys MENETELMIÄ RIKOSASIOIDEN PUHEEKSIOTTOON Fyysisen väkivallan vakavuus ja puhumisen tärkeys FYYSINEN VÄKIVALTA Voi olla esimerkiksi tönimistä, liikkumisen estämistä, lyömistä, läimäyttämistä, hiuksista repimistä,

Lisätiedot

Tunteita seurustelua ja muuta suhdetoimintaa

Tunteita seurustelua ja muuta suhdetoimintaa Tunteita seurustelua ja muuta suhdetoimintaa Seksuaalisuus: On ominaisuus, joka on jokaisella ihmisellä syntymästä lähtien muuttuu koko elämän ajan kasvun, kehityksen sekä ikääntymisen mukana koska seksuaalisuus

Lisätiedot

Lapsi/lapset neuvolan vastaanotolla. Sirkka Perttu THM, työnohjaaja RutiiNiksi koulutus 2013

Lapsi/lapset neuvolan vastaanotolla. Sirkka Perttu THM, työnohjaaja RutiiNiksi koulutus 2013 Lapsi/lapset neuvolan vastaanotolla Sirkka Perttu THM, työnohjaaja RutiiNiksi koulutus 2013 Systemaattinen kysyminen parisuhdeväkivallasta jos lapsi on vanhemman mukana pyritään kysymään ilman lasta; lapsen

Lisätiedot

Kysy, kuuntele, kannusta puhetta päihteidenkäytöstä. Antti Hytti, aikuistyön päällikkö EHYT ry

Kysy, kuuntele, kannusta puhetta päihteidenkäytöstä. Antti Hytti, aikuistyön päällikkö EHYT ry Kysy, kuuntele, kannusta puhetta päihteidenkäytöstä Antti Hytti, aikuistyön päällikkö EHYT ry PYSÄHDY Kysy Kuuntele Kannusta Milloin ottaa puheeksi? Kun itsellä herää huoli Kun alkoholista aiheutuu terveydellistä,

Lisätiedot

Hei, mulla ois yksi juttu. LAPSEN VÄKIVALTAKOKEMUKSEN VARHAINEN TUNNISTAMINEN KOULUSSA Outi Abrahamsson, perhepsykoterapeutti

Hei, mulla ois yksi juttu. LAPSEN VÄKIVALTAKOKEMUKSEN VARHAINEN TUNNISTAMINEN KOULUSSA Outi Abrahamsson, perhepsykoterapeutti Hei, mulla ois yksi juttu LAPSEN VÄKIVALTAKOKEMUKSEN VARHAINEN TUNNISTAMINEN KOULUSSA Outi Abrahamsson, perhepsykoterapeutti Hei, mul ois yks juttu! -lapsen väkivaltakokemuksen varhainen tunnistaminen

Lisätiedot

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Petri Kallio Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Asiantuntijaryhmän jäsen Petra Tiihonen Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Henkilökohtainen avustajatoiminta Syyskuu 2014

Lisätiedot

Map-tiedote. Minun asumisen polkuni -projektin lopputuotteet

Map-tiedote. Minun asumisen polkuni -projektin lopputuotteet Map-tiedote Minun asumisen polkuni -projektin lopputuotteet Mitä tämä vihko sisältää? 1. Map Minun asumisen polkuni -toimintamalli 5 2. Map-selkokuvat 7 3. Suunnittelen omaa elämääni 9 4. Asuntotoiveeni

Lisätiedot

Nainen ja seksuaalisuus

Nainen ja seksuaalisuus Nainen ja seksuaalisuus Kun syntyy tyttönä on Kela-kortissa naisen henkilötunnus. Onko hän nainen? Millaista on olla nainen? Naisen keho Kun tytöstä tulee nainen, naiseus näkyy monella tavalla. Ulospäin

Lisätiedot

Työllistymisen mahdollisuudet seminaari / Päivi Kohta

Työllistymisen mahdollisuudet seminaari / Päivi Kohta Työllistymisen mahdollisuudet seminaari 30.8.2017/ Päivi Kohta Valtakunnallinen ja yleishyödyllinen yhdistys Toiminnan tarkoituksena opiskelijoiden mielen hyvinvoinnin ja opiskelukyvyn vahvistaminen sekä

Lisätiedot

Yksinhuoltajana monikkoperheessä

Yksinhuoltajana monikkoperheessä Yksinhuoltajana monikkoperheessä J A N N A R A N T A L A L A S T E N P S Y K I A T R I A N E R I K O I S L Ä Ä K Ä R I P A R I - JA P E R H E P S Y K O T E R A P E U T T I 4. 9. 2 0 1 5 w w w. j a n n

Lisätiedot

1. Asiakkaan status. nmlkj asiakas on väkivallan uhri. väkivaltaa tai elänyt väkivaltaisessa ilmapiirissä.)

1. Asiakkaan status. nmlkj asiakas on väkivallan uhri. väkivaltaa tai elänyt väkivaltaisessa ilmapiirissä.) Stakestieto Lintulahdenkuja 4, PL 220, 00531 HELSINKI VÄKIVALTATAPAUKSESTA TALLENNETTAVAT TIEDOT Lomakkeen täyttöohjeet löytyvät täältä (pdf, 73 kt). Avaa tyhjä lomake tästä (pdf, 46 kt). 1. Asiakkaan

Lisätiedot

Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset : Kokemusasiantuntijoiden viestit

Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset : Kokemusasiantuntijoiden viestit Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset 2014-2015: Kokemusasiantuntijoiden viestit Kohtaamisessa tärkeää: Katse, ääni, kehon kieli Älä pelkää ottaa vaikeita asioita puheeksi: puhu suoraan,

Lisätiedot

Mielekästä ikääntymistä

Mielekästä ikääntymistä Mielekästä ikääntymistä Koko kylä huolehtii vastuu ikääntyvistä kuuluu kaikille Psykologi Mervi Fadjukov Alueelliset mielenterveys-ja päihdepalvelut PHHYKY 20.3.2019 Vanhuus yksi elämänvaihe Yksilöllinen

Lisätiedot

Lapsellanne synt. on varattu aika neuvolan

Lapsellanne synt. on varattu aika neuvolan Janakkala- Hattulan perusterveydenhuollon yhteistoiminta-alue Janakkalan neuvola Lapsi 4 vuotta Arvoisat vanhemmat Lapsellanne synt. on varattu aika neuvolan terveydenhoitajalle / 201 klo. Käynti on osa

Lisätiedot

HAIKEUS ROHKEUS ONNI YLPEYS RAKKAUS VÄLINPITÄMÄTTÖ- MYYS VIHA PELKO IHASTUS RAUHALLISUUS ILO VÄSYMYS INHO RIEMU TOIVO PETTYMYS KAIPAUS PIRTEYS

HAIKEUS ROHKEUS ONNI YLPEYS RAKKAUS VÄLINPITÄMÄTTÖ- MYYS VIHA PELKO IHASTUS RAUHALLISUUS ILO VÄSYMYS INHO RIEMU TOIVO PETTYMYS KAIPAUS PIRTEYS TYYTYVÄISYYS AHDISTUS SURU IHASTUS LUOTTAMUS EPÄLUULO ILO KAIPAUS VÄLINPITÄMÄTTÖ- MYYS PIRTEYS ONNI TOIVO JÄNNITYS RIEMU TUSKA EPÄTOIVO MIELIALAPÄIVÄKIRJA YLPEYS VIHA RAUHALLISUUS PELKO ROHKEUS VÄSYMYS

Lisätiedot

Ikäihmisiin kohdistuvan väkivallan ja kaltoinkohtelun tunnistaminen Minna-Liisa Luoma

Ikäihmisiin kohdistuvan väkivallan ja kaltoinkohtelun tunnistaminen Minna-Liisa Luoma Ikäihmisiin kohdistuvan väkivallan ja kaltoinkohtelun tunnistaminen Minna-Liisa Luoma Erikoistutkija, Toimintakyky-yksikön päällikkö Minna-Liisa Luoma RAI-seminaari 30.9.2010 1 TÄHÄN KUVA Minna-Liisa Luoma

Lisätiedot

LUKIOLAINEN - HUOLEHDITHAN JAKSAMISESTASI JA MIELESI HYVINVOINNISTA

LUKIOLAINEN - HUOLEHDITHAN JAKSAMISESTASI JA MIELESI HYVINVOINNISTA LUKIOLAINEN - HUOLEHDITHAN JAKSAMISESTASI JA MIELESI HYVINVOINNISTA Lisa Salonen MIELEN HYVINVOINTI Mielen hyvinvointi tarkoittaa hyvää mielenterveyttä. Omat kokemuksemme vaikuttavat sen muovautumiseen.

Lisätiedot

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Mieletön mahdollisuus Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Tukea lapsille ja nuorille, joiden vanhempi on sairastunut psyykkisesti Mieletön Mahdollisuus -projektin

Lisätiedot

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Lapsen nimi: LASTEN OIKEUKSIEN JULISTUS Lapsella on oikeus Erityiseen suojeluun ja hoivaan Riittävään osuuteen yhteiskunnan voimavaroista Osallistua ikänsä ja kehitystasonsa

Lisätiedot

Kuka on arvokas? Liite: EE2015_kuka on arvokas_tulosteet.pdf tulosta oppilaiden lomakkeet tehtäviin 1 ja 2.

Kuka on arvokas? Liite: EE2015_kuka on arvokas_tulosteet.pdf tulosta oppilaiden lomakkeet tehtäviin 1 ja 2. Kuka on arvokas? Jotta voisimme ymmärtää muiden arvon, on meidän ymmärrettävä myös oma arvomme. Jos ei pidä itseään arvokkaana on vaikea myös oppia arvostamaan muita ihmisiä, lähellä tai kaukana olevia.

Lisätiedot

Stressi ja mielenterveys

Stressi ja mielenterveys Stressi ja mielenterveys Jokainen ihminen sietää tietyn määrän stressiä. Kun sietokyvyn raja ylittyy, stressi alkaa haitata elämää. Se voi aiheuttaa esimerkiksi unettomuutta. Voit vaikuttaa omaan mielenterveyteesi,

Lisätiedot

Tampereen Kaupunkilähetys ry, 2013 Rongankotikeskus Seksuaaliterveyttä kehitysvammaisille -projekti

Tampereen Kaupunkilähetys ry, 2013 Rongankotikeskus Seksuaaliterveyttä kehitysvammaisille -projekti Tampereen Kaupunkilähetys ry, 2013 Rongankotikeskus Seksuaaliterveyttä kehitysvammaisille -projekti 2012-2016 Teksti ja kansainvälisten seksuaalioikeuksien (World Association for Sexual Health, WAS 2014)

Lisätiedot

SISÄLTÖ. Keho ja seksuaalisuus Tunteet ja seksuaalisuus Tytöksi ja pojaksi Isä ja lapset Äiti ja lapset Mallioppiminen

SISÄLTÖ. Keho ja seksuaalisuus Tunteet ja seksuaalisuus Tytöksi ja pojaksi Isä ja lapset Äiti ja lapset Mallioppiminen Seksuaalisuus SISÄLTÖ Keho ja seksuaalisuus Tunteet ja seksuaalisuus Tytöksi ja pojaksi Isä ja lapset Äiti ja lapset Mallioppiminen Lapsen kysymykset Lapsen häiritty seksuaalisuus Suojele lasta ja nuorta

Lisätiedot

Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa?

Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Materiaali hoitosuhdekeskusteluihin Selkomukautus Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Opas on tehty Arjen mieli -hankkeessa,

Lisätiedot

Turvallisuus osana hyvinvointia

Turvallisuus osana hyvinvointia Turvallisuus osana hyvinvointia Päijät-Hämeen sosiaalipoliittinen foorumi 12.5.2009 Marjaana Seppänen marjaana.seppanen@helsinki.fi Hyvinvointi ja turvallisuus Hyvinvointi ja turvallisuus Hyvinvointi =

Lisätiedot

KALAJOEN TERVEYSKESKUS NEUVOLA

KALAJOEN TERVEYSKESKUS NEUVOLA KALAJOEN TERVEYSKESKUS NEUVOLA 1 LAPSEN NIMI: OSOITE: HETU: PUHELIN: LAPSEN HUOLTAJAT: LAPSI ASUU: vanhempien luona äidin luona isän luona muualla, missä: PERHEEN MUUT LAPSET (Nimet ja syntymävuosi): MUUT

Lisätiedot

Hyvä vuorovaikutus muistisairautta sairastavan kanssa. Arja Isola professori emerita Oulun yliopisto. 11/04/2014 Arja Isola 1

Hyvä vuorovaikutus muistisairautta sairastavan kanssa. Arja Isola professori emerita Oulun yliopisto. 11/04/2014 Arja Isola 1 Hyvä vuorovaikutus muistisairautta sairastavan kanssa Arja Isola professori emerita Oulun yliopisto 11/04/2014 Arja Isola 1 Välittäminen Välittäminen! Mitä se merkitsee? 1. Toisistamme välittäminen 2.

Lisätiedot

TUKIHENKILÖN PERUSKOULUTUS. 5.-7.3.2015 ESPOO Eija Himanen

TUKIHENKILÖN PERUSKOULUTUS. 5.-7.3.2015 ESPOO Eija Himanen TUKIHENKILÖN PERUSKOULUTUS 5.-7.3.2015 ESPOO Eija Himanen Koulutuksen rakenne Ryhmästä syntyy turvallinen oppimista ja itsen reflektointia edistävä ympäristö Tukihenkilönä toimimisen lähtökohdat: mikä

Lisätiedot

Muistipalvelut. Kanta-Hämeen Muistiyhdistys ry Kasarmikatu Hämeenlinna p

Muistipalvelut. Kanta-Hämeen Muistiyhdistys ry Kasarmikatu Hämeenlinna p Muistipalvelut Kanta-Hämeen Muistiyhdistys ry Kasarmikatu 12 13100 Hämeenlinna p. 044 726 7400 info@muistiaina.fi Kanta-Hämeen Muistiyhdistys ry tarjoaa Muistipalveluita Hämeenlinnan alueella asuville

Lisätiedot

LUKIOLAINEN - HUOLEHDITHAN JAKSAMISESTASI JA MIELESI HYVINVOINNISTA

LUKIOLAINEN - HUOLEHDITHAN JAKSAMISESTASI JA MIELESI HYVINVOINNISTA LUKIOLAINEN - HUOLEHDITHAN JAKSAMISESTASI JA MIELESI HYVINVOINNISTA Lisa Salonen MIELEN HYVINVOINTI Mielen hyvinvointi tarkoittaa hyvää mielenterveyttä. Omat kokemuksemme vaikuttavat sen muovautumiseen.

Lisätiedot

Elämän mullistavat muutokset. Keijo Markova 5.12.2013 parisuhdeterapeutti

Elämän mullistavat muutokset. Keijo Markova 5.12.2013 parisuhdeterapeutti Elämän mullistavat muutokset Keijo Markova 5.12.2013 parisuhdeterapeutti Miksi haluan puhu muutoksista? Muutos lisää stressiä yksilölle, parille ja perheelle Stressi voi olla niin suuri, ettei meidän opitut

Lisätiedot

Muistisairauksien käytösoireista. Pia Nurminen Metropolia Ammattikorkeakoulu Seminaariesitys 12.12.2013

Muistisairauksien käytösoireista. Pia Nurminen Metropolia Ammattikorkeakoulu Seminaariesitys 12.12.2013 Muistisairauksien käytösoireista Pia Nurminen Metropolia Ammattikorkeakoulu Seminaariesitys 12.12.2013 Mitä ovat käytösoireet? Kun muistisairaus etenee, edellytykset hallita ja työstää omia tunteita heikkenevät,

Lisätiedot

Liite 1 b 42) Kenen kanssa puhuminen auttaa, jos sinulla on vaikeuksia koulunkäynnissä? 1 Puhuminen auttaa harvoin

Liite 1 b 42) Kenen kanssa puhuminen auttaa, jos sinulla on vaikeuksia koulunkäynnissä? 1 Puhuminen auttaa harvoin Liite 1 b 42) Kenen kanssa puhuminen auttaa, jos sinulla on vaikeuksia koulunkäynnissä? 1 Puhuminen auttaa 2 3 4 5 Puhuminen auttaa Äidin kanssa Isän kanssa Äitipuolen kanssa Isäpuolen kanssa Isovanhempien

Lisätiedot

A P U A VÄ K I VA LTA A N

A P U A VÄ K I VA LTA A N Ensiapu Annitädintie Vanhankylänniemessä Ajanvaraus: 09-2719 3360 Hyvinkään sairaalan päivystys (klo 22-08): 019-4587 5700 Hätätapauksessa 112 Kerro, kuuntele, välitä. Me autamme sinua. Löydät yhteystietomme

Lisätiedot

Sairastuneiden ja omaisten kanssa keskusteleminen

Sairastuneiden ja omaisten kanssa keskusteleminen Infosheet 38 Sairastuneiden ja omaisten kanssa keskusteleminen Ymmärrettävä tieto Antamalla ihmisille tilaisuuden esittää kysymyksensä voit räätälöidä heidän tarpeisiinsa sopivaa tietoa. Jokaiseen keskusteluun

Lisätiedot

Kysely seksuaalirikosten uhrien läheisille 2018

Kysely seksuaalirikosten uhrien läheisille 2018 Kysely seksuaalirikosten uhrien läheisille 2018 Vastanneita yhteensä 27 Ikäsi Kyselyn osallistuneita oli kaikissa ikäluokissa. 35% 30% 30,00% 25% 22,00% 20% 15% 10% 15,00% 11,00% 11,00% 11,00% 5% 0% -20

Lisätiedot

Miten se nyt olikaan? tietoa muistista ja muistihäiriöistä

Miten se nyt olikaan? tietoa muistista ja muistihäiriöistä Miten se nyt olikaan? tietoa muistista ja muistihäiriöistä Hae apua ajoissa! www.muistiliitto.fi Muistaminen on monimutkainen tapahtumasarja. Monet tekijät vaikuttavat eri-ikäisten ihmisten kykyyn muistaa

Lisätiedot

Tuettava kriisissä. 6.3.2015 Eija Himanen

Tuettava kriisissä. 6.3.2015 Eija Himanen Tuettava kriisissä 6.3.2015 Eija Himanen Kriisi Elämään kuuluu muutosvaiheita: Lapsuuden kodista poismuutto, parisuhteeseen asettuminen, lasten syntymät jne., ns. normatiiviset kriisit. Akuutteja kriisejä

Lisätiedot

Juha Metelinen, VET-perheterapeutti Kuopion kaupunki, SIHTI-työryhmä Elli-Maija Laaksamo, VET-perheterapeutti Yksityinen ammatinharjoittaja

Juha Metelinen, VET-perheterapeutti Kuopion kaupunki, SIHTI-työryhmä Elli-Maija Laaksamo, VET-perheterapeutti Yksityinen ammatinharjoittaja Juha Metelinen, VET-perheterapeutti Kuopion kaupunki, SIHTI-työryhmä Elli-Maija Laaksamo, VET-perheterapeutti Yksityinen ammatinharjoittaja Väkivaltafoorumi 16.8.2012 Perheväkivallasta ja riskistä Tutkimusjakso

Lisätiedot

Hengitysliitto Heli ry:n opas. Keskoslapsen sisarukset

Hengitysliitto Heli ry:n opas. Keskoslapsen sisarukset Hengitysliitto Heli ry:n opas 4 Keskoslapsen sisarukset Keskoslapsen sisarukset Keskosen syntymä on perheelle ja sisaruksille äkillinen muutos odotettuun tapahtumaan. Äiti joutuu yllättäen sairaalaan,

Lisätiedot

Tehtävät. tunteisiin liittyvät tehtävät 1 8. Tunteet kehossani. ilo viha jännitys häpeä ahdistus onnellisuus

Tehtävät. tunteisiin liittyvät tehtävät 1 8. Tunteet kehossani. ilo viha jännitys häpeä ahdistus onnellisuus Tehtävät tunteisiin liittyvät tehtävät 1 8 1 Tunteet kehossani Kirjoita tai piirrä, missä seuraavassa listatut tunteet tuntuvat kehossasi ilo viha jännitys häpeä ahdistus onnellisuus Mukailtu lähde: mielenterveystalo.fi

Lisätiedot

Terve ja turvallinen seksuaalisuus nuoruudessa

Terve ja turvallinen seksuaalisuus nuoruudessa Terve ja turvallinen seksuaalisuus nuoruudessa Maaret Kallio Erityisasiantuntija Erityistason seksuaaliterapeutti (NACS), työnohjaaja Seksuaaliterveysklinikka, Väestöliitto Nuorten seksuaaliterveyden osaamiskeskus

Lisätiedot

FSD1256 Masennuskysely 2002 FSD1293 Kokemukset masennuksen hoidosta ja toipumisesta 2002 FSD1296 Elämä masentuneena 2002

FSD1256 Masennuskysely 2002 FSD1293 Kokemukset masennuksen hoidosta ja toipumisesta 2002 FSD1296 Elämä masentuneena 2002 1 of 8 19.7.2011 8:42 KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoituja tutkimusaineistoja FSD1256 Masennuskysely 2002 FSD1293 Kokemukset masennuksen hoidosta ja

Lisätiedot

Miten se nyt olikaan? Tietoa muistista ja muistisairauksista

Miten se nyt olikaan? Tietoa muistista ja muistisairauksista Miten se nyt olikaan? Tietoa muistista ja muistisairauksista HAE apua ajoissa www.muistiliitto.fi Muistiliitto on muistisairaiden ihmisten ja heidän läheistensä järjestö. Liitto ja sen jäsenyhdistykset

Lisätiedot

Ajatukset - avain onnellisuuteen?

Ajatukset - avain onnellisuuteen? Ajatukset - avain onnellisuuteen? Minna Immonen / Suomen CP-liiton syyspäivät 26.10.2013, Kajaani Mistä hyvinvointi syntyy? Fyysinen hyvinvointi Henkinen hyvinvointi ja henkisyys Emotionaalinen hyvinvointi

Lisätiedot

HAASTEELLISEN OPPILAAN TAI VANHEMMAN KOHTAAMINEN

HAASTEELLISEN OPPILAAN TAI VANHEMMAN KOHTAAMINEN HAASTEELLISEN OPPILAAN TAI VANHEMMAN KOHTAAMINEN Aggressiivisen asiakkaan kohtaaminen Sisällys: - Aggression tasot - Kokonaisvalmiuden saavuttaminen - Pelon oireet - Pelko toiminnan ohjaajana - Keinot

Lisätiedot

DEMENTIAHOIDON PROFIILIMALLI

DEMENTIAHOIDON PROFIILIMALLI DEMENTIAHOIDON PROFIILIMALLI 4.3.2010 4.3.2010 Fyysinen agressiivisuus Levottomuus Kielellinen agressiivisuus Huutelu Häiritseminen Sylkeminen Ulosteilla sotkeminen Pahantuulen puuskat Epäluuloisuus Vaeltelu/eksyminen

Lisätiedot