Suomi Euroopan unionissa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Suomi Euroopan unionissa"

Transkriptio

1 Suomi Euroopan unionissa perusteos R E I J O K E M P P I N E N IV, uudistettu painos Edita Helsinki

2 Toimituskunta Outi Karemaa, Edita Publishing Oy Antti Kuusela, Eurooppa-tiedotus Jukka-Pekka Pietiäinen, Edita Publishing Oy Päivi Toivanen, Eurooppa-tiedotus 2002 Reijo Kemppinen, ulkoasiainministeriö/eurooppa-tiedotus ja Edita Publishing Oy Neljäs kokonaan uudistettu painos Ulkoasu: Mika Launis Kuvatoimitus: Jouko Keski-Säntti ja Mika Huovinen Kuvalähteet: Euroopan komission Suomen edustusto, Corbis Bettmann, Lehtikuva, Suomen kuvapalvelu, Euroopan parlamentin Suomen tiedotustoimisto, Euroopan unionin neuvosto, ulkoasiainministeriön lehdistö- ja kulttuuriosasto ja eduskunta. ISBN X Edita Prima Oy Helsinki 2002

3 Lukijalle 1900-luvun viimeinen vuosikymmen oli Euroopassa suuren murroksen aikaa. Muutoksen yhtenä vertauskuvana voidaan pitää Berliinin muurin murtumista Neuvostoliitto romahti, kylmä sota päättyi ja Euroopan yhdentyminen sai uudenlaista vauhtia. Tämä murros on koskettanut Suomea erityisen paljon. Voi sanoa, että Suomi on ollut mukana muutoksen valtavirrassa. Kymmenen viime vuoden aikana Suomi on mennyt mukaan Euroopan talousalueeseen, hakenut Euroopan unionin jäsenyyttä, tullut sen jäseneksi, ollut mukana uudistamassa unionin perussopimusta ja toiminut EU:n puheenjohtajana. Reijo Kemppisen kirja Suomi Euroopan unionissa. Perusteos ilmestyi ensimmäisen kerran helmikuussa Nyt kirjasta ilmestyy neljäs, uudistettu painos, johon on kirjattu tammikuuhun 2002 mennessä tapahtuneet muutokset. Tällaisia ovat muun muassa talous- ja rahaliiton toteutuminen, unionin toimielinten uudistamisesta ja EU:n turvallisuudesta käyty keskustelu, unionin laajentumisneuvottelut ja EU:n ulko- ja turvallisuuspolitiikan muutokset. Teos pyrkii antamaan selkeitä vastauksia Suomen EU-jäsenyyden olennaisiin kysymyksiin: Mikä sai Euroopan yhdentymään? Mitkä ovat EU:n perusperiaatteet? Mikä on sen rakenne? Millainen on Suomen jäsenyyden tausta? Mikä on Suomen jäsenyyden sisältö? Minkälaisia velvoitteita se tuo Suomelle? Kuinka Suomen jäsenyyttä hallinnoidaan? Miltä EU:n tulevaisuus näyttää Suomen näkökulmasta? EU:n komission tiedottaja Reijo Kemppinen on voinut seurata näköalapaikalta unionin kehitystä. Vuodesta 1995 saakka Brysselissä työskennellyt Kemppinen on nykyisin EU:n päätiedottajan varamies ja erityisesti komission puheenjohtajan Romano Prodin tiedottaja. Kiitämme häntä perusteellisesta työstä. Helsingissä tammikuussa 2002 Antti Kuusela Päivi Toivanen Eurooppa-tiedotus Jukka-Pekka Pietiäinen Outi Karemaa Edita Publishing Oy

4 Sisällys 1. Euroopan talousyhteisön synty 6 2. Euroopan unionin perusperiaatteet 12 Yhteisön tehtävät ja tavoitteet 12 Perustamissopimukset 17 Unioni oikeusjärjestelmänä 18 Lainsäädännön välineet 19 Säädösten täytäntöönpano Euroopan unionin toimielimet 22 Toimielimet 22 Eurooppa-neuvosto 23 Neuvosto 25 Lainsäädäntöön liittyvä päätöksenteko 26 Päätöksentekomenettelyt 28 Päätösten valmistelu 30 Kokoonpanot 31 Koordinaatio 32 Kielet 33 Julkisuus 33 Puheenjohtajuus 34 Komissio 36 Tehtävät 36 Jäsenet 38 Ehdotusten valmistelu 39 Virkamieskunta 40 Tulevat haasteet 40 Euroopan parlamentti 41 Suomalaiset parlamentin jäsenet 42 Parlamentin tehtävät 43 Oikeusasiamies 43 Tuomioistuin 44 Tilintarkastustuomioistuin 45 Muut elimet 45 Talous- ja sosiaalikomitea ja alueiden komitea 45 Euroopan keskuspankki 45

5 Euroopan investointipankki 45 Muut EU:n virastot Suomen jäsenyyden tausta 46 Poliittinen kehitys 46 Tiedettiinkö jäsenyyden seurauksista? 47 Eroaminen unionista Jäsenyyden sisältö 52 Unionin rakenne ja synty 52 Talous- ja rahaliitto 54 EMUn syntyhistoria 54 Talouspolitiikan yleiset suuntaviivat 56 EMU-ehdot ja niiden tulkinta 56 Jäsenmaiden EMU-kelpoisuus 57 Yhteisön tuki vaikeuksiin joutuneelle jäsenmaalle 57 Rahaliiton vaiheittainen toteuttaminen 58 Keskustelua yhteisestä rahasta 58 Euron merkitys kansalaisten kannalta 59 Kansallinen valmistautuminen EMUun 59 Sisämarkkinat 60 Delorsin sisämarkkinaohjelma 60 Kaupan fyysiset esteet 61 Kaupan tekniset esteet 63 Tavaroiden vapaa liikkuminen 63 Palveluiden vapaa liikkuminen 64 Pääomien vapaa liikkuminen 64 Työvoiman vapaa liikkuminen 64 Suomea koskevat siirtymäkaudet sisämarkkinoilla 65 Kauppapolitiikka 66 Maatalouspolitiikka ja kalastus 67 Maatalouspolitiikan tavoitteet 67 Yhteisen politiikan synty 69 Politiikan perusteet 69 Maatalouden tuet 71 Suomen jäsenyysneuvottelut ja maatalous 71 Liittymissopimuksen erityisjärjestelyt maataloudessa 72 Kalastus 73 Alue- ja rakennepolitiikka 73 Yhteinen aluepolitiikka 74 Kansallinen aluepolitiikka 74 Tuen kohteet 74 Kilpailupolitiikka 75 Yritysten fuusiot 75 Julkiset hankinnat 76 Verotus 77 Tutkimus- ja kehitystyö 78 Liikenne ja televiestintä 79 Euroopan laajuiset verkostot 79 Ympäristö 79 Sosiaalipolitiikka 81 Energia 81 Koulutus 81 Kehitysyhteistyö 82 Budjetti 82 Yhteinen ulko- ja turvallisuuspolitiikka (II pilari) 83 Tavoitteet 83 Yhteiset kannat ja yhteinen toiminta 83 Yhteiset strategiat ja korkea edustaja 83 Sotilaallinen ja siviilikriisinhallinta 84 Länsi-Euroopan unioni 85 Yhteistyö oikeus- ja sisäasioissa (III pilari) 85 Ahvenanmaa ja EU Unionin tulevaisuus 88 Laajentuminen 92 Tavoitteena maailman kilpailukykyisin talous vuonna Pohjoinen ulottuvuus 94 Lähdetietoa 96 Henkilö- ja aihehakemisto 97

6 1 Euroopan talousyhteisön synty Euroopan yhdentymisen ajatuksia esitettiin jo ennen toista maailmansotaa. Esimerkiksi Ranskan ulkoministeriössä hahmo - teltiin vuonna 1930 ensimmäisen kerran Euroopan unionin tapaista poliittista rakennetta, jossa politiikalla olisi valta yli talouden. Euroopan unionin merkitystä ja sen syntyhis to - riaa on mahdoton ymmärtää tuntematta Eu - roopan historiaa ja erityisesti Saksan ja Ranskan välistä, sotien ja ristiriitojen värittämää menneisyyttä. Napoleonin sodat muokkasivat Euroopan karttaa moneen otteeseen 1800-luvun alussa. Saksan ja Ranskan sota vuosina oli Saksan sotakoneiston ja rautakansleri Otto von Bismarckin diplomatian riemuvoitto. Von Bismarckin otteessa Saksasta kasvoi eu roop - palainen suurvalta. Seuraavina vuosikymmeninä Eurooppa ajautui kerran toisensa jälkeen so dan partaalle. Von Bismarckin kau della suur valto jen välinen tasapaino esti ristiriitojen laukeamisen sodaksi. Vuosisadan vaihtuessa hauras tasapaino järkkyi lo pul lisesti. Ensimmäinen maailmansota alkoi elokuussa Tämän sodan piti olla lyhyt. Iskulauseissa hoettiin, että se on sota kaikkien sotien lopettamiseksi. Toisin kävi: sota kesti lähes viisi vuotta. Sen päätyttyä hävinnyt Saksa painettiin polvilleen ja sen maksettavaksi määrättiin hui keat sotakorvaukset. Rauhan yhdeksi takaajaksi perustettiin Kansainliitto, josta tuli voittajavaltioiden vallankäytön välikappale. Lopulta Kansainliitolla ei ollut valtaa eikä voimaa estää Euroopan kehitystä, joka kulki demokratiasta diktatuureihin. 6 EUROOPAN TALOUSYHTEISÖN SYNTY

7 Idässä paisui Josef Stalinin hallitsema, työväenluokan maailmanvallankumousta julistava Neuvostoliitto. Euroopan ytimessä oli Adolf Hitlerin johtama, laajentumishaluinen ja kostonhaluinen kansallissosialistinen Saksa. Demokraattisten länsivaltojen oli sopeuduttava 1930-luvun polarisoituvan Euroopan oloihin. Ensin ne yrittivät lepytellä Hitleriä, mutta epäonnistuivat. Sitten ne julistivat sodan, kun Saksa ja Neuvostoliitto hyökkäsivät syyskuun alussa 1939 Puolaan. Toinen maailmansota alkoi. Pienten kansallisvaltioiden kohtalona oli jäädä suurten jalkoihin. Viisi vuotta kestänyt toinen maailmansota jätti perinnökseen kymmeniä miljoonia kuolleita, haavoittuneita ja kodittomia ihmisiä, nälänhätää, puutetta, raunioituneita kaupunkeja ja luhistuneita yhteiskuntajärjestelmiä. Jäljellä oli vaurautensa ja toivonsa menettänyt maanosa, joka pian vuonna 1945 päättyneen sodan jälkeen alkoi repeytyä kahteen toisilleen uudella tavalla vihamieliseen leiriin. Läntisen Euroopan ytimessä olivat vanhat veriviholliset Ranska ja Saksa. Yhtäällä oli muinoin mahtava Ranska, jonka suuruuden päivät olivat jääneet peruuttamattomasti taakse viimeistään silloin, kun Hitler seisoi Berliini toisen maailmansodan lopussa. Heinrich Himmlerin päämaja palaa. Adolf Hitler valloittamansa Pariisin sydämessä. Trocaderolla, keskellä valloittamaansa Pariisia, ja katseli kesäaamun auringossa kylpevää Eiffeltornia. Toisaalla oli diktaattorinsa hulluuteen sortunut Saksa, jonka kohtaloksi oli tullut miehitys, nöyryytys ja häpeä. Toisen maailmansodan kokemusten ei haluttu enää koskaan toistuvan. Tilanne alkoi kärjistyä syksyllä Yhdysvaltojen taloudellinen apu ehtyi. Britannia EUROOPAN TALOUSYHTEISÖ N SYNTY 7

8 Altiero Spinelli ( ) oli sodanjälkeisen yhdentymisliikkeen näkyvimpiä hahmoja. Hän kirjoitti vuonna 1943 manifestin vapaasta ja yhdentyneestä Euroopasta. ilmoitti, ettei se enää kyennyt takaamaan taloudellista ja sotilaallista apua kommunisteja vastaan taistelevalle Kreikan hallitukselle. Kommunistit nousivat Ranskan suurimmaksi puolueeksi ja näytti olevan vain ajan kysymys, ennen kuin Italiassa kävisi samoin. Vuonna 1950 Eurooppa oli luisumassa jälleen uuteen sotaan. Josef Stalinin johtaman Neuvostoliiton ja Yhdysvaltojen vä li nen jännitys kiristyi koko ajan. Kesäkuussa 1947 Yhdysvaltojen ulkoministeri George C. Marshall julkisti suunnitelman mittavasta talousavusta Euroopan kansantalouksien jälleenrakentamiseksi. Muodollisesti apua tarjottiin kaikille, mutta käytännössä siitä hyö tyivät vain Länsi-Euroopan valtiot. Neuvostoliiton etupiiriin joutuneen Ts v ekkoslovakian porvarijohtoinen hallitus pyrki Marshall-avun saajien joukkoon. Kommunistit kaappasivat vallan maassa. Suomen presidentti Juho Kusti Paasikivi torjui läntisen avun. Miehitetystä Saksasta tuli jaettu vuonna 1949, kun Neuvostoliitto pystytti hallitsemiaan osia varten Saksan demokraattisen tasavallan ja länsiliittoutuneet Saksan liittotasavallan. Samana vuonna perustettiin Pohjois-Atlantin liitto Nato. Lännen miehitysvaltojen ulkoministerit alkoivat tavata toisiaan muutaman kuukauden välein. Syyskuun 1949 tapaamisessa Yhdysvaltojen ulkoministeri Dean Acheson esitti ranskalaiselle kollegalleen Robert Schumanille, että Ranskan tulisi heidän seuraavassa koh taa misessaan toukokuussa 1950 tehdä ehdotus siitä, millaista Saksa-politiikkaa länsivaltojen pitäisi harjoittaa. Euroopan raskaan teollisuuden perusta oli raudan ja teräksen tuotannon varassa. Yksi vaikeimmista ongelmista Ranskan ja Saksan suhteissa koski pientä saksalaista Saarin aluetta Ranskan pohjoisen rajan tuntumassa. Saar oli tunnettu juuri rikkaisiin hii livaroihin perustuvasta terästeollisuudestaan. Ranskalaiset näkivät Saarissa uhkan, sillä sen tuotantoa oli jo kahdessa maailmansodassa käytetty Ranskaa vastaan suunnattujen aseiden valmistukseen. Saksalaisille Saar oli Saksaan kuuluva osa, jonka Ranska oli sodan jälkeen oikeudettomasti itselleen kaapannut. EEC:n perustamissopimus allekirjoitettiin Roomassa EUROOPAN TALOUSYHTEISÖ N SYNTY

9 Ranskalainen Jean Monnet puki sanoiksi Euroopan integraatioajatuksen. Hänen muistelmansa ilmestyivät suomeksi joulukuussa Ilman ratkaisua Saarin ongelmaan ei ollut toivoa Saksan ja Ranskan suhteiden kor jaantumisesta. Ilman Saksan ja Ranskan sopua ei ollut myöskään toivoa yhtenäisestä lännen rintamasta kommunismin uhkan edessä. Vastausta Saarin ongelmaan pohdittiin vuoden 1950 alussa monella eri taholla. Se, että Saarin ratkaisusta tuli länsieurooppalaisen in tegraation lähtölaukaus, on pitkälti yhden miehen ansiota. Pääsiäisenä 1950 Ranskan hallituksen suunnittelukomission pääsihteeri Jean Monnet palasi lomalta Sveitsistä mielessään mullistava, mutta hahmoton idea. Sunnuntaina 16. huhtikuuta Montfort-l Amauryn kylässä Monnet n ideaa alettiin työstää konkreettisen muistion muotoon. Monnet n itsensä lisäksi työssä oli mukana vain kolme muuta ihmistä: suunnittelukomission apulaispääsihteeri Etienne Hirsch, ulkoministeriön konsultti, oikeustieteen tohtori Paul Reuter sekä sihteeri Suzanne Miguez. Seuraavana päivänä valmistuneen muistion ydinsisällön voi kuvata kahdella lauseella: Ranskan hallitus ehdottaa, että ranskalaissaksalainen hiili- ja terästuotanto asetetaan yhden kansainvälisen viranomaisen alaisuuteen, johon muut Euroopan maat voivat osallistua. Maailmanrauhaa ei voi turvata kuin luovilla ponnisteluilla, jotka ovat suhteessa sitä uhkaaviin vaaroihin. Ensimmäisen lauseen lausui julki Ranskan ulkoministeri Schuman lehdistötilaisuudessa Pariisissa 9. toukokuuta, seuraavaksi päiväksi sovitun läntisten miehitysvaltojen ulkoministeriko kouk sen aattona. Ennakkoon informoitu Länsi-Saksan liittokansleri Konrad Adenauer uhkui Bonnissa intoa. Kun Saarin alueen tuotanto on yhteistä, yksi syy Ranskan ja Saksan väliseen jännitykseen on eliminoitu, hän lausui tie dotusvälineille. Nykyään 9:ntenä toukokuuta vietetään kaikissa EU:n jäsenmaissa Eurooppapäivää. Monnet n pitkään hautoma, Hirschin ja Reuterin sanoiksi pukema, Miguezin paperille kirjoittama ja ulkoministeri Schumanin julki lausuma ehdotus johti neuvotteluihin, joihin osallistui Ranskan ja Saksan lisäksi neljä muuta Keski-Euroopan maata: Hollanti, Belgia, Luxemburg ja Italia. Montfort-l Amauryn muistion toinen lause löytyy melkein sanatarkasti samansisältöisenä Euroopan hiili- ja teräsyhteisön EHTY:n perustamissopimuksesta, joka allekirjoitettiin Pariisissa huhtikuun 18. päivänä vuonna Hiili- ja teräsyhteisön alullepanijat, Jean Monnet (vas.) ja Robert Schuman. Schuman oli kotoisin Saksan ja Ranskan rajalta. Hänen kotikaupunkinsa Metzin hallinta on siirtynyt monta kertaa Saksalta Ranskalle ja päinvastoin. EUROOPAN TALOUSYHTEISÖ N SYNTY 9

10 Euroopan hiili- ja teräsyhteisön perustamissopimus allekirjoitettiin Pariisissa Euroopan hiili- ja teräsyhteisö syntyi ratkaisuksi kriisiin. Neuvottelut sen luomiseksi käynnistivät prosessin, joka johti sitten Euroopan talousyhteisön ja Euroopan Atomienergiayhteisön Euratomin perustamiseen seitsemän vuotta myöhemmin. Pariisin sopimus oli esikuva Rooman sopimuksen tekijöille ja malli, jolle Euroopan unionin periaatteet tänä päivänäkin perustuvat. Hiili- ja teräsyhteisön isät haaveilivat paljon enemmästä, mutta vastauksena akuuttiin kriisiin löysivät Monnet n sanoin rajoitetun mutta määrätyn kohdan, josta uuden Euroopan rakentaminen saattoi alkaa. Mielenkiintoista onkin todeta, kuinka itse asiassa melkein kaik kien vielä tänäänkin vaikuttavien eurooppalaisten yhteistyön muotojen pohja laskettiin vuo sien välisenä aikana. Kansallisvaltioon epäluuloisesti suh tautuvista voimista kasvoi ajatus jonkinasteisen federalistisen mallin mukaan järjes täy ty västä Euroopan unionista. Tämän hankkeen kantavimpia voimia oli italialainen federalisti ja vastarintajohtaja Altiero Spinelli. Hän yritti saada hallitusten tukea eurooppalaiselle parlamentille, jossa kansan edustajat laatisivat Euroopan perustuslain. Ensimmäiset Euroopan parlamentin suorat vaalit järjestettiin vasta vuonna Altiero Spinelli valittiin parlamenttiin. Hänen aloitteestaan ensimmäisen parlamentin jäsenet laativat luonnoksen Euroopan unionin perustuslaiksi, jonka merkitys jäi kuitenkin olemattomaksi. Jälleenrakentaminen pantiin alulle amerikkalaisen rahan voimin. Marshall-avun kanavoimiseksi perustettiin Euroopan taloudellisen yhteistoiminnan järjestö OEEC, jonka jäsenvaltiot ryhtyivät neuvottelemaan yhteisen vapaakauppa-alueen perustamisesta. Neuvottelut päät tyivät lopulta Euroopan talousyhteisön EEC:n ulkopuolelle jääneiden maiden Britan nian, Tanskan, Norjan, Ruotsin, Itävallan, Sveitsin ja Portugalin sopimukseen, jolla perustettiin Euroopan vapaakauppajärjestö EFTA. Kesäkuussa 1950 tapahtunut Pohjois- Korean hyökkäys Etelä-Koreaan, Neuvostoliiton Ts v ekkoslovakian miehitys ja Berliinin saarto saivat amerikkalaiset uskomaan, että läntisen Euroopan puolustus kommunismia vastaan edellytti Länsi-Saksan sotilaallista panosta. Ranskan aloitteesta neuvoteltiin sopimus Euroopan puolustusyhteisöstä EDC:stä, joka sittemmin kaatui Ranskan parlamentissa gaullistien ja 10 EUROOPAN TALOUSYHTEISÖ N SYNTY

11 kommunistien yhteiseen vastarintaan vuonna Yhteisestä eurooppalaisesta puolustuksesta jäi jäljelle Länsi-Euroopan Unioni WEU. Luxemburgissa päämajaansa pitävällä järjestöllä on vähän käytännön merkitystä. Sen kautta useimmat nykyisen EU:n jäsenvaltiot ovat kuitenkin sitoutuneet kollektiiviseen puolustukseen. Stalinin pelko antoi lisää pontta poliittisen yhdentymisen puolestapuhujille. Britannian entinen pääministeri Winston Churchill ehdotti syksyllä 1946, että Ranskan olisi johdettava Saksa Euroopan Yhdysvaltoihin. Toukokuussa 1948 pidettiin Haagin kongressi, joka kokosi ajan keskeiset Eurooppa-politiikan vaikuttajat. Yli 200 osanottajan joukossa olivat Churchill ja Monnet sekä vajaan kymmenen vuoden kuluttua perustettavan talousyhteisön isistä tuleva liittokansleri Adenauer, Italian tuleva pääministeri Alciedo de Gaspari ja Belgian ulkoministeri Paul-Henri Spaak. Haagin kongressi esitti eurooppalaisen parlamentaarisen elimen koollekutsumista. Haagista alkaneet neuvottelut päättyivät Strasbourgissa päämajaansa pitävän eurooppalaisten valtioiden yhteistyöelimen, Euroopan neuvoston perustamiseen. Euroopan neuvostoon kuuluu valtaosa Euroopan itsenäisistä valtioista. Se antaa päätöslauselmia ja toimenpidesuosituksia ja sen puitteissa jäsenvaltiot neuvottelevat yleissopimuksia eri aloilta. Näistä tunnetuin on ihmisoikeussopimus. Euroopan neuvosto sekoi- tetaan usein Euroopan unionin neuvostoon ja Eurooppa-neuvostoon, jotka ovat EU:n päätöksentekoelimiä. Hiili- ja teräsyhteisö osoittautui sekä taloudelliseksi että poliittiseksi menestystarinaksi. Siitä innostuneet, epäonnistuneen Euroopan puolustusyhteisön haudanneet hiilija teräsyhteisömaiden ulkoministerit kokoontuivat kesäkuussa 1955 Italian Messinaan. Keskustelun pohjana oli Benelux-maiden nimissä tehty Hollannin ulkoministerin Johan Beyenin ehdotus kaiken kaupan kattavien yhteis markki noi den perustamisesta. Messinan neuvottelut huipentuivat Belgian ulkoministerin Paul-Henri Spaakin ja yhteismarkkinoihin vastahakoisesti suhtautuneen Ranskan ulkoministerin Antoine Pinayn yölliseen kahdenkeskiseen keskusteluun. Palattuaan Spaak meni huoneensa parvekkeelle ja lauloi nousevalle auringolle O Sole Mio. Perusajatus yhteismarkkinoiden luomisesta oli hyväksytty. Euroopan talousyhteisön EEC:n ja Euroopan Atomienergiayhteisön Euratomin perus tamis sopimukset allekirjoitettiin Roomassa maaliskuun 25. päivänä vuonna Britannian entinen pääministeri Winston Churchill puhuu Haagin kokouksessa toukokuussa Kokousta seuranneet neuvottelut johtavat Euroopan neuvoston perustamiseen. EUROOPAN TALOUSYHTEISÖ N SYNTY 11

12 2 Euroopan unionin perusperiaatteet Yhteisön tehtävät ja tavoitteet Jean Monnet oli läpi elämänsä vankka eurooppalaisen yhdentymisen kannattaja. Hänen ajatuksistaan kestävin, hiili- ja teräsyhteisö EHTY, oli sekä hänelle että hänen ajalleen tyypillinen luomus. Se perustui näkemykselle, jonka mukaan paras tapa saada aikaan kestäviä tuloksia olisi konkreettisiin sääntöihin, aikatauluun ja ylikansallisiin toimielimiin ankkuroitu sopimusjärjestely, joka toteutettaisiin tietyllä, rajatulla alueella. Monnet n malli miellytti monia, mutta Euroopan kehitys ajoi sen ohitse. Kylmän sodan kiihtyminen, Euroopan puolustusyhteisö -hankkeen ajautuminen karille, tarve kohentaa Länsi-Euroopan teollisuuden ja viennin kilpailukykyä ja monet muut syyt puhuivat laajemman yhteistyön puolesta. Viime kädessä vaihtoehtoina eivät olleet niinkään osittainen tai täydellinen yhdentyminen kuin vapaakauppa tai yhteismarkkinat. Euroopan talousyhteisö syntyi lopulta hiilija teräsyhteisön innoittamana, mutta oli sekä tavoitteiltaan että toteutustavaltaan paljon laajempi ja kunnianhimoisempi. Rooman sopimuksen johdannossa kuusi allekirjoittajavaltiota, Saksa, Ranska, Italia, Belgia, Hollanti ja Luxemburg julistivat tahtovansa luoda perustan Euroopan kansojen yhä läheisemmälle liitolle ja yhteisellä toiminnalla turvata jäsenvaltioiden taloudellisen ja sosiaalisen edistyksen poistamalla Eurooppaa jakavat rajaaidat. Toisin sanoen ne hylkäsivät hiili- ja teräsyhteisön perustamisessa noudatetun osittaisen yhdentymisen mallin ja päättivät luoda 12 EUROOPAN UNIONIN PERUSPERIAATTEET

13 kaikkeen tavarakauppaan, työvoiman, pääoman ja palvelujen vapaaseen liikkumiseen perustuvat yhteismarkkinat. Toinen merkittävä ero liittyy yhteisön ja sen jäsenvaltioiden vallanjakoon. Hiili- ja teräsyhteisön toiminta perustui pitkälti Luxemburgiin sijoitetun, ylikansallisen Korkean viranomaisen itsenäisyyteen. Talousyhteisön vastaava elin sai nimekseen komissio ja se joutui alusta alkaen jakamaan valtansa rinnalleen perustetun, jäsenvaltioiden hallituksia edustavan neuvoston kanssa. Hiili- ja teräsyhteisöstä on sanottu, että sen perustamisen tärkein motiivi oli rauhan turvaaminen Euroopassa. Samaa voidaan sanoa myös talousyhteisöstä. EEC:n syntyvuosina suurin uhka rauhalle oli jo toisaalla. Saksan ja Ranskan erimielisyyksiä suuremmaksi riskitekijäksi olivat nousseet kommunismi ja kylmän sodan aiheuttama Euroopan kahtiajako. Monet näkivät, että Länsi-Euroopan kansantaloudet olivat kenties Saksaa lukuunottamatta liian pieniä ja heikkoja kyetäkseen yksin menestymään kovenevassa kansainvälisessä kilpailussa. Erityisesti Saksassa ja Hollannissa talouspolitiikan liberalistit ja yrityselämä kokivat laajamittaisen taloudellisen yhdentymisen ainoaksi keinoksi, jonka avulla teknologisessa kehityksessä jälkeen jäänyt Eurooppa voisi kilpailla sen ajan voimakkaimman taloudellisen mahdin, Yhdysvaltojen kanssa. Ranskalaisille taas oli äärimmäisen tärkeää sitoa uuteen nousuun pyrkivä Länsi-Saksa poliittisesti Ranskaan ja Eurooppaan. Talousyhteisön perusta laskettiin kaikkia tavaroita koskevien yhteismarkkinoiden ja tulliliiton varaan. Yhteismarkkinat päätettiin toteuttaa asteittain kahdentoista vuoden siirtymäkauden aikana. Yhteiset politiikat luotaisiin maataloudelle, liikenteelle, työvoiman liikkuvuudelle ja talouden tärkeille sektoreille. Taloudellista kehitystä varten perustettaisiin yhteiset toimielimet, ja jäsenmaiden merentakaiset Euroopan talousyhteisön rajat olivat pitkälle samat kuin vuonna 800 Roomassa perustetun Kaarle Suuren valtakunnan rajat. Euroopan yhteisö on hahmottunut asteittain. Kartta osoittaa, miltä EEC:n laajeneminen näytti 1960-luvun lopulla. EUROOPAN UNIONIN PERUSPERIAATTEET 13

14 Ranskan ja Saksan akseli on alusta alkaen ollut yhteisön liikkeellepaneva voima, jonka merkitystä Suomessa ei ole aina tajuttu. Presidentti Charles de Gaulle ja liittokansleri Konrad Adenauer Elyséepalatsissa Pariisissa vuonna alueet ja maat liitettäisiin yhteisöön. Kaikilla näillä toimilla oli Rooman sopimuksen tekijöiden mielissä yksi selkeä, yhteinen päämäärä: jäsenvaltioiden ihmisten elinolojen jatkuva kohentaminen. Yhteismarkkinat olivat sekä taloudellisesti että poliittisesti aikaansa edellä oleva hanke. Jäsenvaltioiden kansantaloudet oli erotettu toisistaan tariffeilla, kiintiöillä ja muilla kaupan teknisillä esteillä. Nämä pitivät sisällään lakeja, säännöksiä ja virallisia käytäntöjä, jotka oli suurelta osin laadittu suojaamaan omaa elinkeinoelämää ja rajoittamaan naapurivaltioiden teollisuuden kilpailukykyä oman maan alueella. Näiden esteiden purkaminen oli erittäin vaikeaa. Käytännössä siinä ei laa ja mittaisesti onnistuttukaan ennen kuin 1980-luvun lopulla, jolloin yhteisön perustamis sopimuksiin tehdyt muutokset sallivat määräenemmistöpäätöksillä tehdyt, jäsenmaita velvoittavat yhteisölait. 14 EUROOPAN UNIONIN PERUSPERIAATTEET

15 Poliittisesti jopa radikaalia oli yhteisön toimielimille annettu valta. Vaikka komissiosta ei tullutkaan federalistien toivomaa Euroopan hallitusta, sen ja hallituksia edustavan neuvoston yhteenlaskettu valta oli ajan oloissa tavaton. Monnet n johdolla jatkunut hiili- ja teräsyhteisön kaltaisen yhdentymisen kehitystyö päättyi sopimukseen Euroopan Atomienergiayhteisöstä, jonka toimintamalli on pitkälle sama kuin EHTY:nkin. Luojansa viaksi tuskin voi laskea sitä, että myöhempi historia ei suonut ydinenergialle sitä merkitystä Euroopan energiatuotannossa jollaiseksi sen vielä 1950-luvulla kuviteltiin kasvavan. Yhteisön tehtävät määriteltiin Rooman sopimuksen ensimmäisessä artiklassa. Yhteisön avulla haluttiin saavuttaa talouden sopu sointuinen kehitys kaikkialla yhteisön alueella, Euroopan talousyhteisön huippukokous vuonna Kuvassa mukana muun muassa Ranskan pääministeri Georges Pompidou (kolmas vas.) ja presidentti Charles de Gaulle (neljäs vas.) sekä myöhemmin kidnappauksen uhrina kuollut Italian pääministeri Aldo Moro (kolmas oik.). jatkuva ja tasapainoinen taloudellinen kasvu, lisääntyvä taloudellinen vakaus, nopeampi elintason nousu ja läheiset suhteet jäsenvaltioiden välillä. Talousyhteisön tarkoitus on säilynyt olennaisilta osiltaan samana tähän päivään saakka. Sanoja ja kokonaisia lauseita on muutettu ja lisätty. Niiden paikkaa sopimusteksteissä on vaihdettu, mutta myös Euroopan unionin toiminta nojaa kaikessa olennaisessa noihin 50- luvulla hahmoteltuihin päämääriin. Maastrichtissa helmikuussa vuonna 1992 allekirjoitettu sopimus Euroopan unionista toteaa, että unionin perustana ovat Euroopan yhteisöt täydennettyinä sillä politiikalla ja niillä yhteistyön muodoilla, jotka otetaan käyttöön tällä sopimuksella. Sopimuksen lausutaan merkitsevän uutta vaihetta sellaisen yhä läheisemmän Euroopan kansojen välisen liiton luomiseksi, jossa päätökset tehdään mahdollisimman lähellä kansalaista. Taloudellisen kasvun ja vakauden perustavoitteiden rinnalle on lisätty muun muassa ympäristöä arvossa pitävä kestävä kasvu, pidem- EUROOPAN UNIONIN PERUSPERIAATTEET 15

16 1970-luvulla EY:n maataloustuotanto kasvoi nopeasti yhteisen maatalouspolitiikan suojeluksessa. Tuotanto ylitti kulutuksen, ja ylijäämät vietiin yhteisön tuella maailmanmarkkinoille. Vuosina yhteisön maataloustuotteiden vienti kasvoi yli 250 prosenttia. mälle menevä taloudellinen lähentyminen, työllisyyden ja sosiaalisen suojelun korkea taso sekä yhteisvastuullisuus. Tavoitteiden saavuttamiseen pyritään yhteismarkkinoiden ohella perustamalla talous- ja rahaliitto. Osa lauseista ja niihin sisältyvistä käsitteistä on ollut vuosikymmenien varrella monen tiukan neuvottelun kohteena ja ne on kirjattu sopimustekstiin tarkoituksellisen tulkin nanvaraisesti, jopa epäselvästi. Tällaisia ovat eritoten käsitteet yhä läheisempi Euroopan kansojen liitto ja päätösten tekeminen mahdollisimman lähellä kansalaista. Toisille yhä läheisempi liitto merkitsee kehitystä, jossa jokainen uusi sopimus tuo lähemmäksi Spinellin kaltaisten federalistien unelman Euroopasta, jossa unioni toimii itse näisesti, vapaana vanhoillisten kansal - lisvaltioiden holhouksesta. Toisille tahallisen epämääräinen muotoilu on tapa vähentää sopimuksen tämän osan oikeudellista sitovuutta. Eräille kansalaisia lähellä oleva päätöksenteko edustaa aitoa federalismia, jossa unioni vähitellen käyttää yhä useammilla alueilla kansallisvaltiolle ennen kuulunutta valtaa välittömässä yhteistyössä alueiden ja niillä asuvien ihmisten kanssa. Toiset ymmärtävät käsitteen ennen muuta sellaisena keskitetyn sääntelyn purkamisena, joka palauttaa Brysseliin keskittynyttä päätöksentekovaltaa takaisin hallituksille. Sopimuksen teksti jättää yllin kyllin tilaa näille ja monille muillekin tulkinnoille. Esi - merkiksi käy subsidiariteetti eli toissijaisen toimivallan periaate. Sopimuksen mukaan Aloilla, jotka eivät kuulu yhteisön yksinomaiseen toimivaltaan, yhteisö tois sijaisuus periaat - teen mukaisesti toimii vain siinä tapauksessa ja siinä laajuudessa kuin jäsenvaltiot eivät voi riittävällä tavalla toteuttaa suunnitellun toiminnan tavoitteita, jotka suun nitellun toiminnan laajuuden tai vaikutusten takia voidaan tämän vuoksi toteuttaa paremmin yhteisön tasolla. Unionin tarkoituksesta ja yhteisön periaatteista kertovat lauseet ohitetaan usein kotimaisessa keskustelussa meille vieraana, tyhjänä sanahelinänä. Sitä ne eivät kuitenkaan ole. Lauseet ovat syntyneet vuosikymmeniä jatkuneen kehityksen ja lukuisten, yksimielisyyttä edellyttäneiden kompromissien tuloksena. Ne ilmaisevat juuri sen, miksi ne on tarkoitettukin: 16 EUROOPAN UNIONIN PERUSPERIAATTEET

17 kuvauksen niistä periaatteista ja tavoitteista, joille Euroopan unionin kaikki toiminta perustuu. Niiden merkitys on suuri, ei vähiten siksi, että ilman niitä on vaikea ymmärtää mistä Euroopan unionin toiminnassa on pohjimmiltaan kyse. On myös muistettava, että EY:n tuomioistuin on antanut eräille perus sopi mus ten johdantolauseille konkreettisen sisällön omilla ratkaisuillaan. Esimerkiksi yhteisöoi keu den välittömän oikeusvaikutuksen periaate on seurausta tuomioistuimen perussopimusta koskevasta tulkinnasta. Perustamissopimukset Euroopan unionilla ei ole perustuslakia siinä merkityksessä, missä sanaa kansallisessa oi - keusjärjestyksessä käytetään. Unionin toiminta nojaa jäsenvaltioiden välillä tehtyihin perus tamis sopimuksiin, joita ne ovat sitoutuneet nou - dattamaan. Sopimuksia on neljä: Euroopan hiili- ja teräsyhteisön perus tamissopimus, Pariisi ; Euroopan (talous)yhteisön pe rustamissopimus, Rooma ; Euroopan Atomienergiayhteisön perustamissopimus, Öljykriisin runteleman yhteisön teollisuus menetti 1970-luvulla kilpailukykyään rajusti. Rooma ja Sopimus Euroopan unionista, Maastricht Samantasoisia, edellisiä täydentäviä ja tarkistavia sopimuksia on lukuisia. Niistä tärkeimmät ovat Yleissopimus Euroopan yhteisölle yhteisistä toimielimistä, Rooma ; Sopi mus Euroopan yhteisöjen yhteisen neuvoston ja yhteisen komission perustamisesta, Bryssel ; Euroopan yhtenäisasiakirja, Luxemburg ja Haag 17. ja sekä Amsterdamin sopimus, Amsterdam sekä Nizzan sopimus (allekirjoitettu , ratifioitaneen vuoden 2002 aikana). Liittyessään unionin jäseneksi Suomi hyväksyi kaikkien siihen mennessä tehtyjen perustamissopimusten sisällöt ja niistä seuraavat velvoitteet sellaisinaan. Niiltä osin kuin jostain muusta on jäsenyysneuvotteluissa sovittu, se löytyy liittymissopimuksesta, joka on perus - tamis sopimuksiin rinnastettavaa oikeutta. EUROOPAN UNIONIN PERUSPERIAATTEET 17

18 Unioni oikeusjärjestelmänä Euroopan yhteisöjen luomaa oikeusjärjestystä kutsutaan eurooppaoikeudeksi. Se on toistaiseksi ainoa olemassaoleva ylikansallinen oikeusjärjestelmä. Merkittävin ero valtioon ja kansallisiin oikeusjärjestyksiin on, että eurooppaoikeus sisältää säädöksiä vain niiltä aloilta, joilla Euroopan yhteisöille on perustamissopimuksissa annettu valtuudet tehdä lainsäädäntöä. Toisin sanoen Euroopan unioni voi tehdä jäsenvaltioitaan ja niiden kansalaisia oikeudellisesti sitovia päätöksiä ainoastaan sellaisissa asioissa, joissa jokin artikla jossakin perustamis sopimuksista antaa siihen oikeuden. Muilta osin valta kuuluu jäsenvaltioille. Eurooppaoikeudella on välitön oikeusvaikutus. Toisin sanoen yhteisön lainsäädännöllä voidaan asettaa jäsenvaltion kansalaisille Yhteisöjen tuomioistuimen päämaja sijaitsee Luxemburgin kaupungin ulkopuolella. Alueella on muitakin yhteisön toimielinten rakennuksia, muun muassa Euroopan investointipankki ja Kirchbergin konferenssikeskus, jossa neuvosto kokoontuu huhti-, kesä- ja lokakuussa. oikeuksia ja velvollisuuksia ilman, että tarvitaan erikseen kansallisen parlamentin hyväksyntää. Jäsenvaltion on korvattava yksilöille ja yrityksille vahinko, jonka ne kärsivät, jos jonkin säädöksen voimaansaattaminen tai soveltaminen on lai minlyöty. Suora vaikutus voi perustua perustamissopimuksiin sekä Euroopan yhteisöjen tuomioistuimen tulkintaan. Eurooppaoikeus on ensisijaista. Se tarkoittaa, että ristiriitatilanteessa kansallisen lainsäädännön on väistyttävä. Yksityisillä ja yrityksillä on oikeus vaatia yhteisön säädösten suoraa soveltamista silloin, kun nämä säädökset velvoittavat jäsenvaltion turvaamaan yksityisille oikeuksia tai etuja. Direktiivien määräyksiin voidaan tietyissä tapauksissa välittömästi vedota kansallisten viranomaisten ja tuomioistuimen edessä huolimatta siitä, onko asiassa annettu kansallista normia. Eurooppaoikeus vaikuttaa kansalliseen lainsäädäntöön monella eri tavalla. Unionin jäseninä kansalliset lainsäädäntöelimet luovuttavat osan toimivallastaan unionin toimielimille. Jäsenvaltion lainsäätäjät sitoutuvat toimeenpanemaan kansallisesti unionin toimielinten päätökset. Kansallisten tuomioistuinten on noudatettava ratkaisuissaan eurooppaoikeuden ylimmän tuomarin, Euroopan yhteisö- 18 EUROOPAN UNIONIN PERUSPERIAATTEET

19 jen Luxemburgissa sijaitsevan tuomioistuimen linjauksia. Luxemburgin tuomioistuimen kehittämät yleiset oikeusperiaatteet muodostavat osan yhteisön oikeusjärjestyksestä. Tällaisia periaatteita ovat hallintoon ja lainkäyttöön liittyen rehdin oikeudenkäynnin takaaminen, oikeus muutoksenhakuun, oikeusvarmuus, velvollisuus perustella päätöksiä sekä suhteellisuusperiaate. Yksilön perusoikeuksien suojaa koskevasta periaatteesta on muun muassa tehty se johtopäätös, että unionin toimielinten päätökset voivat olla pätemättömiä, jos ne ovat perusoikeuksien vastaisia. Eurooppaoikeus jaetaan primääri- eli alkuperäiseen oikeuteen ja sekundääri- eli johdannaiseen oikeuteen. Alkuperäisellä oikeudella tarkoitetaan perustamissopimuksia sekä näiden sopimusten muutoksia, täydennyksiä ja uusien jäsenten liittymissopimuksia. Johdannainen oikeus on kaikki se säädöstö, joka on syntynyt yhteisöjen oman lainsäädäntötyön tuloksena. Maastrichtin sopimus antoi yhteisöjen tuomioistuimelle oikeuden määrätä sakkoja jäsenvaltioille, jotka eivät noudata sen ratkaisuja. Johdannainen lainsäädäntö kattaa kaikki yhteisöjen toimialat. Valtaosa siitä on jäsenvaltioissa hallinnollisin määräyksin toteutettua viranomaisohjausta. Lainsäädännön välineet Asetus pätee yleisesti. Se on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa. (Artikla 249) Johdannaisen lainsäädännön voimakkain väline on asetus (regulation). Asetus on sellaisenaan jäsenmaissa noudatettavaa oikeutta. Se ei edellytä erityistä kansallista hyväksymistä tai voimaansaattamista. Sellainen on jopa kiellettyä, jotta voidaan taata säännöksen mahdollisimman yhdenmukainen toteutuminen. Jäsenvaltion on kumottava niissä asioissa antamansa ristiriitaiset säädökset ja määräykset, joista unioni antaa asetuksen. Direktiivi velvoittaa saavutettavaan tulokseen nähden jokaista jäsenvaltiota, jolle EUROOPAN UNIONIN PERUSPERIAATTEET 19

20 se on osoitettu, mutta jättää kansallisen viranomaisen valittavaksi muodon ja keinot. (Artikla 249) Direktiivejä käytetään ennen muuta jäsenmaiden kansallisten lainsäädäntöjen kehittämisessä, lähentämisessä toisiinsa ja yhdenmukaistamisessa. Direktiivi on suo men kieliseltä nimeltään lainsäädäntöohje. Se vel voittaa jäsenvaltion muuttamaan kansallisen lainsäädäntönsä tietyn sisältöiseksi direktiivissä ilmaistujen tavoitteiden puitteissa. Useimmiten lainsäädäntöohje on saatettava voimaan kan sallisesti tietyn, direktiivissä erikseen mää ritellyn ajan kuluessa. Ohje voi sisältää vähimmäisvaatimuksen, joka antaa jäsenvaltion ylläpitää yhteisön tasoa korkeampia normeja, tai se voi olla sellainen, ettei poikkeamista sen sisällöstä kansallisesti sallita. Päätös velvoittaa kaikilta osiltaan niitä, joille se on osoitettu. (Artikla 249) Yleisiä määräyksiä voidaan antaa myös päätöksen muodossa. Useimmiten päätöksiä käytetään silloin, kun asetuksella tai direktiivillä säädettyä asiaa on täydennettävä yksityis kohtaisemmilla määräyksillä. Suositukset ja lausunnot eivät ole sitovia. (Artikla 249) Sekä neuvosto että komissio voivat jakaa myös suosituksia ja lausuntoja. Suositukset sen enempää kuin lausunnotkaan eivät ole sitoviaja niitä annetaan yleensä yhteisön omille toimielimille. Suosituksia jaetaan vuodessa kymmenkunta ja kaikkiaan niitä on annettu noin 200. Säädösten täytäntöönpano EY-tuomioistuimen jäsen Allan Rosas ja ensimmäisen oikeusasteen tuomari Virpi Tiili. Sen jälkeen kun jostakin asiasta on annettu säädös, se saatetaan jäsenvaltion viranomaisten tietoon ja julkaistaan yhteisön Virallisessa lehdessä. Jos säädös edellyttää kansallista täytäntöönpanoa, maan on ryhdyttävä siinä ilmaistussa määräajassa muuttamaan lakejaan ja määräyksiään sitä vastaaviksi. Ilmoitus eli notifikaatio säädösten voimaan saattamisesta lähetetään komissiolle. Tällainen notifikaatio on lähetettävä myös silloin, kun tehdään muuta uutta kansallista lainsäädäntöä tai säännöksiä asioissa, jotka liittyvät unionin toimivaltaan. Yksi komission tärkeimmistä tehtävistä liittyy juuri perustamissopimusten ja niiden nojalla annetun lainsäädännön täytäntöönpanon valvontaan. Notifikaatioiden avulla komissio seuraa sitä, miten jäsenmaat noudattavat yhteisössä tehtyjä direktiivejä. Mikäli säännöstä ei ole pantu toimeen asianmukaisesti tai tehty ilmoitus on puutteellinen, komissio vaatii 20 EUROOPAN UNIONIN PERUSPERIAATTEET

Hiili- ja teräsyhteisöstä Euroopan unioniksi. Euroopan unionin historia, perustamissopimukset ja poliittinen muoto

Hiili- ja teräsyhteisöstä Euroopan unioniksi. Euroopan unionin historia, perustamissopimukset ja poliittinen muoto Hiili- ja teräsyhteisöstä Euroopan unioniksi Euroopan unionin historia, perustamissopimukset ja poliittinen muoto 1 Historia 2 Nykyiseen Euroopan unioniin johtanut kehitys alkoi toisen maailmansodan raunioilta

Lisätiedot

Euroopan unionin historia, perustamissopimukset ja poliittinen muoto

Euroopan unionin historia, perustamissopimukset ja poliittinen muoto Euroopan unionin historia, perustamissopimukset ja poliittinen muoto 1 Euroopan unionin historia 2 Euroopan unionin historia Nykyiseen Euroopan unioniin johtanut kehitys alkoi toisen maailmansodan raunioilta

Lisätiedot

NEUVOTTELUT BULGARIAN JA ROMANIAN LIITTYMISESTÄ EUROOPAN UNIONIIN

NEUVOTTELUT BULGARIAN JA ROMANIAN LIITTYMISESTÄ EUROOPAN UNIONIIN NEUVOTTELUT BULGARIAN JA ROMANIAN LIITTYMISESTÄ EUROOPAN UNIONIIN Bryssel, 31. maaliskuuta 2005 (OR. en) AA 2/2/05 REV 2 LIITTYMISSOPIMUS: SOPIMUS EHDOTUS: SÄÄDÖKSET JA MUUT VÄLINEET Valtuuskunnille toimitetaan

Lisätiedot

Kevät 2004 - Mitä vaikutusmahdollisuuksia Suomella on Euroopan unionin päätöksentekojärjestelmässä?

Kevät 2004 - Mitä vaikutusmahdollisuuksia Suomella on Euroopan unionin päätöksentekojärjestelmässä? Ylioppilaskoetehtäviä YH4-kurssi Eurooppalaisuus ja Euroopan unioni Alla on vanhoja Eurooppalaisuus ja Euroopan unioni -kurssiin liittyviä reaalikoekysymyksiä. Kevät 2004 - Mitä vaikutusmahdollisuuksia

Lisätiedot

9. toukokuuta. urooppaw paiva. Euroopan unioni

9. toukokuuta. urooppaw paiva. Euroopan unioni 9. toukokuuta urooppaw paiva m Euroopan unioni 9. toukokuuta Euroopan unioni H arvat Euroopan kansalaiset tietävät, että 9.5.1950 lausuttiin Euroopan yhteisön syntysanat, samaan aikaan kun kolmannen maailmansodan

Lisätiedot

LIITE. asiakirjaan. Ehdotus neuvoston päätökseksi

LIITE. asiakirjaan. Ehdotus neuvoston päätökseksi EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 27.5.2016 COM(2016) 302 final ANNEX 1 LIITE asiakirjaan Ehdotus neuvoston päätökseksi Euroopan unionin ja Filippiinien tasavallan hallituksen välisen tiettyjä lentoliikenteen

Lisätiedot

NEUVOTTELUT BULGARIAN JA ROMANIAN LIITTYMISESTÄ EUROOPAN UNIONIIN

NEUVOTTELUT BULGARIAN JA ROMANIAN LIITTYMISESTÄ EUROOPAN UNIONIIN NEUVOTTELUT BULGARIAN JA ROMANIAN LIITTYMISESTÄ EUROOPAN UNIONIIN Bryssel, 31. maaliskuuta 2005 (OR. en) AA 1/2/05 REV 2 LIITTYMISSOPIMUS: SISÄLLYSLUETTELO EHDOTUS: SÄÄDÖKSET JA MUUT VÄLINEET Valtuuskunnille

Lisätiedot

EU-päätöksenteko toimittajan näkökulmasta. Pekka Nurminen Kevät 2013

EU-päätöksenteko toimittajan näkökulmasta. Pekka Nurminen Kevät 2013 EU-päätöksenteko toimittajan näkökulmasta Pekka Nurminen Kevät 2013 Mikä EU on? 27 kohta 28 - jäsenvaltion ja noin 500 miljoonan kansalaisen yhteisö Ei liittovaltio, vaan valtioiden liitto mutta EU:ssa

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI

EUROOPAN PARLAMENTTI EUROOPAN PARLAMENTTI 1999 2004 Oikeudellisten ja sisämarkkina-asioiden valiokunta VÄLIAIKAINEN 2001/0164(CNS) 13. joulukuuta 2001 LAUSUNTOLUONNOS oikeudellisten ja sisämarkkina-asioiden valiokunnalta talous-

Lisätiedot

NEUVOTTELUT BULGARIAN JA ROMANIAN LIITTYMISESTÄ EUROOPAN UNIONIIN

NEUVOTTELUT BULGARIAN JA ROMANIAN LIITTYMISESTÄ EUROOPAN UNIONIIN NEUVOTTELUT BULGARIAN JA ROMANIAN LIITTYMISESTÄ EUROOPAN UNIONIIN Bryssel, 31. maaliskuuta 2005 (OR. en) AA 23/2/05 REV 2 LIITTYMISSOPIMUS: PÄÄTÖSASIAKIRJA EHDOTUS: SÄÄDÖKSET JA MUUT VÄLINEET Valtuuskunnille

Lisätiedot

1716 der Beilagen XXIV. GP - Vorlage gem. Art. 23i Abs. 4 B-VG - 07 finnischer Beschluss (Normativer Teil) 1 von 8

1716 der Beilagen XXIV. GP - Vorlage gem. Art. 23i Abs. 4 B-VG - 07 finnischer Beschluss (Normativer Teil) 1 von 8 1716 der Beilagen XXIV. GP - Vorlage gem. Art. 23i Abs. 4 B-VG - 07 finnischer Beschluss (Normativer Teil) 1 von 8 Euroopan unionin virallinen lehti ISSN 1725-261X L 91 Suomenkielinen laitos Lainsäädäntö

Lisätiedot

Pöytäkirja Lissabonin sopimusta koskevista Irlannin kansan huolenaiheista

Pöytäkirja Lissabonin sopimusta koskevista Irlannin kansan huolenaiheista JÄSENVALTIOIDEN HALLITUSTEN EDUSTAJIEN KONFERENSSI Bryssel, 14. toukokuuta 2012 (OR. en) CIG 1/12 Asia: Pöytäkirja Lissabonin sopimusta koskevista Irlannin kansan huolenaiheista CIG 1/12 HKE/phk PÖYTÄKIRJA

Lisätiedot

SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA Julkaistu Helsingissä 9 päivänä joulukuuta 2014

SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA Julkaistu Helsingissä 9 päivänä joulukuuta 2014 SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA Julkaistu Helsingissä 9 päivänä joulukuuta 2014 101/2014 (Suomen säädöskokoelman n:o 1018/2014) Valtioneuvoston asetus Lissabonin sopimusta koskevista Irlannin kansan

Lisätiedot

HE 50/2016 vp. Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi laki ehdolliseen pääsyyn perustuvien ja ehdollisen pääsyn

HE 50/2016 vp. Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi laki ehdolliseen pääsyyn perustuvien ja ehdollisen pääsyn Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ehdolliseen pääsyyn perustuvien ja ehdollisen pääsyn sisältävien palvelujen oikeussuojasta tehdyn eurooppalaisen yleissopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten

Lisätiedot

TARKISTUKSET 1-15. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 2013/2130(INI) 17.12.2013. Lausuntoluonnos Nuno Melo. PE524.619v01-00

TARKISTUKSET 1-15. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 2013/2130(INI) 17.12.2013. Lausuntoluonnos Nuno Melo. PE524.619v01-00 EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunta 17.12.2013 2013/2130(INI) TARKISTUKSET 1-15 Nuno Melo (PE524.605v01-00) Lissabonin sopimuksen täytäntöönpanosta

Lisätiedot

Sisäasiainministeriö E-KIRJELMÄ SM2004-00600

Sisäasiainministeriö E-KIRJELMÄ SM2004-00600 Sisäasiainministeriö E-KIRJELMÄ SM2004-00600 SM Waismaa Marjo 3.12.2004 EDUSKUNTA Suuri valiokunta Viite Asia E-kirjelmä aloitteesta neuvoston päätökseksi euron suojelemisesta väärentämiseltä nimeämällä

Lisätiedot

Pöytäkirja Lissabonin sopimusta koskevista Irlannin kansan huolenaiheista

Pöytäkirja Lissabonin sopimusta koskevista Irlannin kansan huolenaiheista 1796 der Beilagen XXIV. GP - Staatsvertrag - 07 Protokoll in finnischer Sprachfassung (Normativer Teil) 1 von 10 JÄSENVALTIOIDEN HALLITUSTEN EDUSTAJIEN KONFERENSSI Bryssel, 14. toukokuuta 2012 (OR. en)

Lisätiedot

LAUSUNTOLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI. Euroopan parlamentti 2015/0068(CNS) 1.9.2015. oikeudellisten asioiden valiokunnalta

LAUSUNTOLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI. Euroopan parlamentti 2015/0068(CNS) 1.9.2015. oikeudellisten asioiden valiokunnalta Euroopan parlamentti 2014-2019 Oikeudellisten asioiden valiokunta 2015/0068(CNS) 1.9.2015 LAUSUNTOLUONNOS oikeudellisten asioiden valiokunnalta talous- ja raha-asioiden valiokunnalle ehdotuksesta neuvoston

Lisätiedot

KOMISSION PÄÄTÖS, annettu 25.11.2014,

KOMISSION PÄÄTÖS, annettu 25.11.2014, EUROOPAN KOMISSIO Strasbourg 25.11.2014 C(2014) 9048 final KOMISSION PÄÄTÖS, annettu 25.11.2014, komission pääjohtajien sekä organisaatioiden tai itsenäisten ammatinharjoittajien välisiä kokouksia koskevan

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS. ETA:n sekakomiteassa Euroopan unionin puolesta esitettävästä kannasta ETA-sopimuksen liitteen XXI muuttamiseen

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS. ETA:n sekakomiteassa Euroopan unionin puolesta esitettävästä kannasta ETA-sopimuksen liitteen XXI muuttamiseen EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 30.5.2013 COM(2013) 313 final 2013/0163 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS ETA:n sekakomiteassa Euroopan unionin puolesta esitettävästä kannasta ETA-sopimuksen liitteen XXI muuttamiseen

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON ASETUS

Ehdotus NEUVOSTON ASETUS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 7.11.2013 COM(2013) 771 final 2013/0379 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON ASETUS Euroopan unionin virkamiesten ja muun henkilöstön palkkoihin ja eläkkeisiin sovellettavien korjauskertoimien

Lisätiedot

Tämä asiakirja on ainoastaan dokumentointitarkoituksiin.toimielimet eivät vastaa sen sisällöstä.

Tämä asiakirja on ainoastaan dokumentointitarkoituksiin.toimielimet eivät vastaa sen sisällöstä. 1977L0249 FI 01.01.2007 005.001 1 Tämä asiakirja on ainoastaan dokumentointitarkoituksiin.toimielimet eivät vastaa sen sisällöstä. B NEUVOSTON DIREKTIIVI, annettu 22 päivänä maaliskuuta 1977, asianajajien

Lisätiedot

KOMISSION PÄÄTÖS, annettu 25.11.2014,

KOMISSION PÄÄTÖS, annettu 25.11.2014, EUROOPAN KOMISSIO Strasbourg 25.11.2014 C(2014) 9051 final KOMISSION PÄÄTÖS, annettu 25.11.2014, komission jäsenten sekä organisaatioiden tai itsenäisten ammatinharjoittajien välisiä kokouksia koskevan

Lisätiedot

BELGIAN KUNINGASKUNTA, BULGARIAN TASAVALTA, TŠEKIN TASAVALTA, TANSKAN KUNINGASKUNTA, SAKSAN LIITTOTASAVALTA, VIRON TASAVALTA, IRLANTI,

BELGIAN KUNINGASKUNTA, BULGARIAN TASAVALTA, TŠEKIN TASAVALTA, TANSKAN KUNINGASKUNTA, SAKSAN LIITTOTASAVALTA, VIRON TASAVALTA, IRLANTI, PÖYTÄKIRJA EUROOPAN UNIONISTA TEHTYYN SOPIMUKSEEN, EUROOPAN UNIONIN TOIMINNASTA TEHTYYN SOPIMUKSEEN JA EUROOPAN ATOMIENERGIAYHTEISÖN PERUSTAMISSOPIMUKSEEN LIITETYN, SIIRTYMÄMÄÄRÄYKSISTÄ TEHDYN PÖYTÄKIRJAN

Lisätiedot

99 der Beilagen XXIII. GP - Staatsvertrag - 06 Finnischer Vertragstext (Normativer Teil) 1 von 8

99 der Beilagen XXIII. GP - Staatsvertrag - 06 Finnischer Vertragstext (Normativer Teil) 1 von 8 99 der Beilagen XXIII. GP - Staatsvertrag - 06 Finnischer Vertragstext (Normativer Teil) 1 von 8 NEUVOSTOSSA KOKOONTUNEIDEN JÄSENVALTIOIDEN HALLITUSTEN EDUSTAJIEN SISÄINEN SOPIMUS AKT EY-KUMPPANUUSSOPIMUKSEN

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI

EUROOPAN PARLAMENTTI EUROOPAN PARLAMENTTI 1999 2004 Kansalaisvapauksien ja -oikeuksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunta 29. kesäkuuta 2001 PE 302.207/14-23 TARKISTUKSET 14-23 MIETINTÖLUONNOS: Luís Marinho (PE 302.207)

Lisätiedot

direktiivin kumoaminen)

direktiivin kumoaminen) Valtioneuvoston kirjelmä eduskunnalle ehdotuksesta neuvoston direktiiviksi neuvoston direktiivin 2003/48/EY kumoamisesta (säästöjen tuottamien korkotulojen verotuksesta annetun direktiivin kumoaminen)

Lisätiedot

22.7.2010 Euroopan unionin virallinen lehti L 189/19

22.7.2010 Euroopan unionin virallinen lehti L 189/19 22.7.2010 Euroopan unionin virallinen lehti L 189/19 KOMISSION PÄÄTÖS, annettu 19 päivänä heinäkuuta 2010, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2004/49/EY 7 artiklassa tarkoitetuista yhteisistä

Lisätiedot

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE. EY:n perustamissopimuksen 251 artiklan 2 kohdan toisen alakohdan nojalla

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE. EY:n perustamissopimuksen 251 artiklan 2 kohdan toisen alakohdan nojalla EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO Bryssel 12.1.2009 KOM(2008) 904 lopullinen 2007/0198 (COD) KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE EY:n perustamissopimuksen 251 artiklan 2 kohdan toisen alakohdan nojalla

Lisätiedot

Sisällys. Esipuhe toiseen uudistettuun laitokseen... KESKEISET LYHENTEET... xxiii

Sisällys. Esipuhe toiseen uudistettuun laitokseen... KESKEISET LYHENTEET... xxiii vii Esipuhe toiseen uudistettuun laitokseen... LÄHTEET... xiii xv KESKEISET LYHENTEET... xxiii I JOHDANTO... 1 1. Teoksen painopistealueista ja keskeisistä näkökulmista... 1 2. Keskeisiä käsitteitä...

Lisätiedot

995 der Beilagen XXIV. GP - Staatsvertrag - 07 Änderungsprotokoll in finnischer Sprache-FI (Normativer Teil) 1 von 8

995 der Beilagen XXIV. GP - Staatsvertrag - 07 Änderungsprotokoll in finnischer Sprache-FI (Normativer Teil) 1 von 8 995 der Beilagen XXIV. GP - Staatsvertrag - 07 Änderungsprotokoll in finnischer Sprache-FI (Normativer Teil) 1 von 8 PÖYTÄKIRJA EUROOPAN UNIONISTA TEHTYYN SOPIMUKSEEN, EUROOPAN UNIONIN TOIMINNASTA TEHTYYN

Lisätiedot

Valtiovalta Suomessa kuuluu kansalle

Valtiovalta Suomessa kuuluu kansalle Valtiovalta Suomessa kuuluu kansalle Mikä perustuslaki on? Perustuslaki on kaiken lainsäädännön ja julkisen vallan käytön perusta. Perustuslaista löytyvät suomalaisen kansanvallan keskeisimmät pelisäännöt,

Lisätiedot

Toimielimet, päätöksenteko ja oikeusjärjestys Euroopan unionissa

Toimielimet, päätöksenteko ja oikeusjärjestys Euroopan unionissa Toimielimet, päätöksenteko ja oikeusjärjestys Euroopan unionissa Toimielimet Euroopan unionissa 1. Euroopan unionin neuvosto 2. Eurooppa-neuvosto 3. Euroopan parlamentti 4. Euroopan komissio 5. Euroopan

Lisätiedot

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Ehdotus: NEUVOSTON ASETUS

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Ehdotus: NEUVOSTON ASETUS EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO Bryssel 16.10.2002 KOM(2002) 561 lopullinen Ehdotus: NEUVOSTON ASETUS maataloustuotteiden luonnonmukaisesta tuotantotavasta ja siihen viittaavista merkinnöistä maataloustuotteissa

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 6.11.2015 COM(2015) 552 final 2015/0256 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS Belgian kuningaskunnalle annettavasta luvasta ottaa käyttöön yhteisestä arvonlisäverojärjestelmästä

Lisätiedot

EUROOPAN UNIONIN OIKEUS

EUROOPAN UNIONIN OIKEUS EUROOPAN UNIONIN OIKEUS euroopan unionin oikeus Juha Raitio TALENTUM PRO Helsinki 2016 Pojalleni Joelille Copyright 2016 Talentum Media Oy ja Juha Raitio Yhteistyössä Lakimiesliiton Kustannus ISBN 978-952-14-2497-7

Lisätiedot

PÄÄTÖSASIAKIRJA. AF/CE/BA/fi 1

PÄÄTÖSASIAKIRJA. AF/CE/BA/fi 1 PÄÄTÖSASIAKIRJA AF/CE/BA/fi 1 Täysivaltaiset edustajat, jotka edustavat: BELGIAN KUNINGASKUNTAA, BULGARIAN TASAVALTAA, TŠEKIN TASAVALTAA, TANSKAN KUNINGASKUNTAA, SAKSAN LIITTOTASAVALTAA, VIRON TASAVALTAA,

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 9.1.2015 COM(2014) 749 final 2014/0358 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS valtiosta toiseen tapahtuvaa ilman epäpuhtauksien kaukokulkeutumista koskevaan vuoden 1979 yleissopimukseen

Lisätiedot

SISÄLLYSLUETTELOON. KYLMÄN SODAN SYTTYMINEN Luku 3, s. 103

SISÄLLYSLUETTELOON. KYLMÄN SODAN SYTTYMINEN Luku 3, s. 103 KYLMÄN SODAN SYTTYMINEN Luku 3, s. 103 1. Määrittele käsitteet a) kylmä sota b) kaksinapainen kansainvälinen järjestelmä c) Trumanin oppi. a) kylmä sota Kahden supervallan (Usa ja Neuvostoliitto) taistelu

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 108/2001 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi työllisyyslain 21 :n, palkkaturvalain 9 :n, merimiesten palkkaturvalain 8 :n ja työehtosopimuslain muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan muutettaviksi

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI

EUROOPAN PARLAMENTTI 26.8.2003 FI Euroopan unionin virallinen lehti C 201 A/1 III (Tiedotteita) EUROOPAN PARLAMENTTI PALVELUKSEEN OTTAMISTA KOSKEVA ILMOITUS NRO PE/77/S SISÄISISTÄ TOIMISTA VASTAAVIEN VALIOKUNTIEN PÄÄOSASTON

Lisätiedot

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 28. lokakuuta 2014 (OR. en) Euroopan komission pääsihteerin puolesta Jordi AYET PUIGARNAU, johtaja

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 28. lokakuuta 2014 (OR. en) Euroopan komission pääsihteerin puolesta Jordi AYET PUIGARNAU, johtaja Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 28. lokakuuta 2014 (OR. en) Toimielinten välinen asia: 2014/0313 (NLE) 14254/14 EHDOTUS Lähettäjä: Saapunut: 27. lokakuuta 2014 Vastaanottaja: Kom:n asiak. nro: Asia:

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON DIREKTIIVI

Ehdotus NEUVOSTON DIREKTIIVI EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 23.6.2011 KOM(2011) 377 lopullinen 2011/0164 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON DIREKTIIVI kosmeettisia valmisteita koskevan direktiivin 76/768/ETY muuttamisesta sen liitteen III mukauttamiseksi

Lisätiedot

LIITE. asiakirjaan EHDOTUS NEUVOSTON PÄÄTÖKSEKSI

LIITE. asiakirjaan EHDOTUS NEUVOSTON PÄÄTÖKSEKSI EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 23.5.2016 COM(2016) 280 final ANNEX 1 LIITE asiakirjaan EHDOTUS NEUVOSTON PÄÄTÖKSEKSI Euroopan unionin ja Euroopan atomienergiayhteisön sekä Kosovon* välisellä vakautusja assosiaatiosopimuksella

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 32/2002 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle metallirahalain 1 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan metallirahalakiin lisättäväksi säännös valtiovarainministeriön oikeudesta

Lisätiedot

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Ehdotus: EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON DIREKTIIVI

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Ehdotus: EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON DIREKTIIVI EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO Bryssel 05.08.2002 KOM(2002) 451 lopullinen 2002/0201 (COD) Ehdotus: EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON DIREKTIIVI direktiivin 95/2/EY muuttamisesta elintarvikelisäaineen E

Lisätiedot

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Ehdotus NEUVOSTON ASETUS. viinin yhteisestä markkinajärjestelystä annetun asetuksen (EY) N:o 1493/1999 muuttamisesta

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Ehdotus NEUVOSTON ASETUS. viinin yhteisestä markkinajärjestelystä annetun asetuksen (EY) N:o 1493/1999 muuttamisesta EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO Bryssel 20.6.2001 KOM(2001) 332 lopullinen 2001/0132 (CNS) Ehdotus NEUVOSTON ASETUS viinin yhteisestä markkinajärjestelystä annetun asetuksen (EY) N:o 1493/1999 muuttamisesta

Lisätiedot

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSION TIEDONANTO RAJAT YLITTÄVÄÄ TYÖELÄKETARJONTAA KOSKEVIEN VEROESTEIDEN POISTAMISESTA KOM(2001) 214 LOPULLINEN

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSION TIEDONANTO RAJAT YLITTÄVÄÄ TYÖELÄKETARJONTAA KOSKEVIEN VEROESTEIDEN POISTAMISESTA KOM(2001) 214 LOPULLINEN VALTIOVARAINMINISTERIÖ Vero-osasto 8.11.2001 EU/291001/0844 Suuri valiokunta 00102 EDUSKUNTA ASIA: EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSION TIEDONANTO RAJAT YLITTÄVÄÄ TYÖELÄKETARJONTAA KOSKEVIEN VEROESTEIDEN POISTAMISESTA

Lisätiedot

Eurooppa-neuvosto Neuvosto

Eurooppa-neuvosto Neuvosto FI NEUVOSTON PÄÄSIHTEERISTÖ YLEISTIETOA Eurooppa-neuvosto Neuvosto Eurooppaa rakentamassa SYYSKUU 2013 Oikeudellinen huomautus Tämän esitteen on tuottanut neuvoston pääsihteeristö ainoastaan tiedotustarkoituksiin.

Lisätiedot

SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA ULKOVALTAIN KANSSA TEHDYT SOPIMUKSET

SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA ULKOVALTAIN KANSSA TEHDYT SOPIMUKSET SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA ULKOVALTAIN KANSSA TEHDYT SOPIMUKSET 2002 Julkaistu Helsingissä 13 päivänä marraskuuta 2002 N:o 96 98 SISÄLLYS N:o Sivu 96 Laki Pohjoismaiden välillä valtioiden eläkejärjestelmien

Lisätiedot

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO Bryssel 13.12.2006 KOM(2006) 796 lopullinen Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS päätöksen 2000/91/EY soveltamisalan laajentamisesta luvan antamiseksi Tanskan kuningaskunnalle ja Ruotsin

Lisätiedot

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Ehdotus: NEUVOSTON PÄÄTÖS

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Ehdotus: NEUVOSTON PÄÄTÖS FI FI FI EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO Bryssel 29.10.2009 KOM(2009)608 lopullinen Ehdotus: NEUVOSTON PÄÄTÖS luvan antamisesta Viron tasavallalle ja Slovenian tasavallalle soveltaa yhteisestä arvonlisäverojärjestelmästä

Lisätiedot

EUROOPAN UNIONIN JÄSENVALTIOIDEN VÄLINEN SOPIMUS JÄSENVALTION TOISELLE JÄSENVALTIOLLE EUROOPAN UNIONIN KRIISINHALLINTAOPERAATION YHTEYDESSÄ

EUROOPAN UNIONIN JÄSENVALTIOIDEN VÄLINEN SOPIMUS JÄSENVALTION TOISELLE JÄSENVALTIOLLE EUROOPAN UNIONIN KRIISINHALLINTAOPERAATION YHTEYDESSÄ EUROOPAN UNIONIN JÄSENVALTIOIDEN VÄLINEN SOPIMUS JÄSENVALTION TOISELLE JÄSENVALTIOLLE EUROOPAN UNIONIN KRIISINHALLINTAOPERAATION YHTEYDESSÄ OMAISUUDELLE, JONKA JÄSENVALTIO OMISTAA, JOTA SE KÄYTTÄÄ TAI

Lisätiedot

TARKISTUKSET 1-10. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 2014/0250(COD) 13.11.2014. Mietintöluonnos Sorin Moisă (PE539.749v01-00)

TARKISTUKSET 1-10. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 2014/0250(COD) 13.11.2014. Mietintöluonnos Sorin Moisă (PE539.749v01-00) EUROOPAN PARLAMENTTI 2014-2019 Kansainvälisen kaupan valiokunta 13.11.2014 2014/0250(COD) TARKISTUKSET 1-10 Mietintöluonnos Sorin Moisă (PE539.749v01-00) ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston

Lisätiedot

S ÄÄ N N ÖT. Kalastuskunnan osakkaalla on valta luovuttaa toiselle henkilölle oikeutensa kalastaa

S ÄÄ N N ÖT. Kalastuskunnan osakkaalla on valta luovuttaa toiselle henkilölle oikeutensa kalastaa Heinolan maalaiskunnan Siltasen kalastuskunnan S ÄÄ N N ÖT Siltasen jakokunnan yhteinen kalavesi sijaitsee Ala-Rääveli ja Imjärvi-nimisissä järvissä ja on pinta-alaltaan noin 170 hehtaaria. Sanotun kalaveden

Lisätiedot

YLEISSOPIMUS TŠEKIN TASAVALLAN, VIRON TASAVALLAN, KYPROKSEN TASAVALLAN, LATVIAN TASAVALLAN, LIETTUAN TASAVALLAN, UNKARIN TASAVALLAN, MALTAN

YLEISSOPIMUS TŠEKIN TASAVALLAN, VIRON TASAVALLAN, KYPROKSEN TASAVALLAN, LATVIAN TASAVALLAN, LIETTUAN TASAVALLAN, UNKARIN TASAVALLAN, MALTAN YLEISSOPIMUS TŠEKIN TASAVALLAN, VIRON TASAVALLAN, KYPROKSEN TASAVALLAN, LATVIAN TASAVALLAN, LIETTUAN TASAVALLAN, UNKARIN TASAVALLAN, MALTAN TASAVALLAN, PUOLAN TASAVALLAN, SLOVENIAN TASAVALLAN JA SLOVAKIAN

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI

EUROOPAN PARLAMENTTI EUROOPAN PARLAMENTTI 1999 2004 Oikeudellisten ja sisämarkkina-asioiden valiokunta ALUSTAVA 1989/0218(CNS) 16. toukokuuta 2001 * MIETINTÖLUONNOS Ehdotus neuvoston asetukseksi eurooppayhtiön (SE) säännöistä

Lisätiedot

Komission ehdotus eurokolikoiden tekniseksi määritykseksi

Komission ehdotus eurokolikoiden tekniseksi määritykseksi IP/97/458 Brysselissä, 29. toukokuuta 1997 Komission ehdotus eurokolikoiden tekniseksi määritykseksi Euroopan komissio on tänään antanut ehdotuksen neuvoston asetukseksi, jolla säädetään tulevien eurokolikoiden

Lisätiedot

Ulkoasiainministeriö E-KIRJELMÄ UM2006-03293. EUR-14 Nikula Piia,Koikkalainen Anna 21.12.2006 JULKINEN. EDUSKUNTA Suuri valiokunta

Ulkoasiainministeriö E-KIRJELMÄ UM2006-03293. EUR-14 Nikula Piia,Koikkalainen Anna 21.12.2006 JULKINEN. EDUSKUNTA Suuri valiokunta Ulkoasiainministeriö E-KIRJELMÄ UM2006-03293 EUR-14 Nikula Piia,Koikkalainen Anna 21.12.2006 JULKINEN EDUSKUNTA Suuri valiokunta Viite Asia Yhteisön säädösten mukauttaminen Bulgarian tasavallan ja Romanian

Lisätiedot

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO. Bryssel, 5. toukokuuta 2006 (05.05) (OR. en) 8993/06 OJ/CRP1 16

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO. Bryssel, 5. toukokuuta 2006 (05.05) (OR. en) 8993/06 OJ/CRP1 16 EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO Bryssel, 5. toukokuuta 2006 (05.05) (OR. en) 8993/06 OJ/CRP1 16 ESITYSLISTAEHDOTUS Kokous: PYSYVIEN EDUSTAJIEN KOMITEAN 2139. KOKOUS (Coreper I) Paikka ja aika: Maanantai 8.5.

Lisätiedot

SUOMEN PYSYVÄ EDUSTUSTO EUROOPAN UNIONISSA

SUOMEN PYSYVÄ EDUSTUSTO EUROOPAN UNIONISSA Rahapelit ja EU Yksinoikeusjärjestelmän säilyttäminen Liikuntajärjestöjen järjestöpäivät 24.09.2008, Rantasipi Aulanko Harri Syväsalmi, Suomen EU-edustusto, Bryssel Rikkomuskannemenettelystä 1/6 Komission

Lisätiedot

Eurooppalaistuva rikosoikeus OTT, VT, dosentti Sakari Melander Nuorten akatemiaklubi, ma 21.11.2011

Eurooppalaistuva rikosoikeus OTT, VT, dosentti Sakari Melander Nuorten akatemiaklubi, ma 21.11.2011 Eurooppalaistuva rikosoikeus OTT, VT, dosentti Sakari Melander Nuorten akatemiaklubi, ma 21.11.2011 21.11.2011 1 Rikosoikeus kansallista vai jotakin muuta? 21.11.2011 2 Rikosoikeuden eurooppalaistuminen

Lisätiedot

1162 der Beilagen XXII. GP - Staatsvertrag - finnischer Übereinkommenstext (Normativer Teil) 1 von 10

1162 der Beilagen XXII. GP - Staatsvertrag - finnischer Übereinkommenstext (Normativer Teil) 1 von 10 1162 der Beilagen XXII. GP - Staatsvertrag - finnischer Übereinkommenstext (Normativer Teil) 1 von 10 YLEISSOPIMUS TŠEKIN TASAVALLAN, VIRON TASAVALLAN, KYPROKSEN TASAVALLAN, LATVIAN TASAVALLAN, LIETTUAN

Lisätiedot

HE 104/2015 vp. Järjestöstä ehdotetaan erottavaksi lähinnä taloudellisista syistä.

HE 104/2015 vp. Järjestöstä ehdotetaan erottavaksi lähinnä taloudellisista syistä. Hallituksen esitys eduskunnalle Kansainvälisen viinijärjestön perustamisesta tehdyn sopimuksen irtisanomisesta ja laiksi sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta annetun

Lisätiedot

LEHDISTÖ LEHDISTÖTIEDOTE. Yleiset asiat ja ulkosuhteet EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO. 16906/09 (Presse 361) (OR. en) Neuvoston ylimääräinen istunto

LEHDISTÖ LEHDISTÖTIEDOTE. Yleiset asiat ja ulkosuhteet EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO. 16906/09 (Presse 361) (OR. en) Neuvoston ylimääräinen istunto EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO 16906/09 (Presse 361) (OR. en) LEHDISTÖTIEDOTE Neuvoston ylimääräinen istunto Yleiset asiat ja ulkosuhteet Geneve, 30. marraskuuta 2009 Puheenjohtaja Ewa BJÖRLING Ruotsin kauppaministeri

Lisätiedot

KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE

KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 2.12. COM() 597 final KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE Euroopan unionin virkamiesten ja muun henkilöstön palkkojen ja eläkkeiden sekä näihin palkkoihin

Lisätiedot

Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON DIREKTIIVI

Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON DIREKTIIVI EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 13.6.2013 COM(2013) 418 final 2013/0192 (COD) Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON DIREKTIIVI tiettyjen ympäristö-, maatalous- ja sosiaalipolitiikkaan sekä kansanterveyteen

Lisätiedot

Asia C-540/03. Euroopan parlamentti vastaan Euroopan unionin neuvosto

Asia C-540/03. Euroopan parlamentti vastaan Euroopan unionin neuvosto Asia C-540/03 Euroopan parlamentti vastaan Euroopan unionin neuvosto Maahanmuuttopolitiikka Kolmansien maiden kansalaisten alaikäisten lasten oikeus perheenyhdistämiseen Direktiivi 2003/86/EY Perusoikeuksien

Lisätiedot

***I MIETINTÖLUONNOS

***I MIETINTÖLUONNOS EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunta 12.7.2010 2010/0137(COD) ***I MIETINTÖLUONNOS ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi luettelon

Lisätiedot

SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA

SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 1996 Julkaistu Helsingissä 24 päivänä tammikuuta 1996 N:o 29 32 S I S Ä L L Y S N:o Sivu 29 Asetus Venäjän federaation kanssa tehdyn Suomen tasavallalla entiseltä Neuvostoliitolta

Lisätiedot

Lainlaatijan EU-opas. Kansallisten säädösten valmistelua koskevat ohjeet. 2. uudistettu painos

Lainlaatijan EU-opas. Kansallisten säädösten valmistelua koskevat ohjeet. 2. uudistettu painos Lainlaatijan EU-opas Kansallisten säädösten valmistelua koskevat ohjeet 2. uudistettu painos Helsinki 2004 Esipuhe Tässä Lainlaatijan EU-oppaassa käsitellään Euroopan yhteisöjen säädösten huomioon ottamista

Lisätiedot

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO Bryssel 06.01.2005 KOM(2004) 854 lopullinen Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS luvan antamisesta Alankomaiden kuningaskunnalle soveltaa jäsenvaltioiden liikevaihtoverolainsäädännön yhdenmukaistamisesta

Lisätiedot

SÄÄDÖSKOKOELMAN. Julkaistu Helsingissä 13 päivänä toukokuuta 2014. 50/2014 (Suomen säädöskokoelman n:o 372/2014) Valtioneuvoston asetus

SÄÄDÖSKOKOELMAN. Julkaistu Helsingissä 13 päivänä toukokuuta 2014. 50/2014 (Suomen säädöskokoelman n:o 372/2014) Valtioneuvoston asetus SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUS SARJA Julkaistu Helsingissä 13 päivänä toukokuuta 2014 (Suomen säädöskokoelman n:o 372/2014) Valtioneuvoston asetus suomalais-norjalaisesta vesienhoitoalueesta tehdyn sopimuksen

Lisätiedot

KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE

KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 11.3.2015 COM(2015) 117 final KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE Jäsenvaltioiden myöntämät rautatieliikenteen matkustajien oikeuksista ja velvollisuuksista

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON DIREKTIIVIKSI

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON DIREKTIIVIKSI EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 11.4.2012 COM(2012) 139 final 2008/0241 (COD) KOMISSION LAUSUNTO Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 7 kohdan c alakohdan nojalla Euroopan parlamentin

Lisätiedot

Kansainvälisen tuomioistuimen johtaminen Oikeushallinto Euroopan unionin tuomioistuimissa

Kansainvälisen tuomioistuimen johtaminen Oikeushallinto Euroopan unionin tuomioistuimissa Kansainvälisen tuomioistuimen johtaminen Oikeushallinto Euroopan unionin tuomioistuimissa Heikki Kanninen Varapresidentti Euroopan unionin yleinen tuomioistuin Hallintotuomioistuinpäivä 30.1.2015 Helsingin

Lisätiedot

SISÄLLYS. N:o 833. Laki. Euroopan yhteisöjen taloudellisten etujen suojaamista koskevan yleissopimuksen eräiden määräysten hyväksymisestä

SISÄLLYS. N:o 833. Laki. Euroopan yhteisöjen taloudellisten etujen suojaamista koskevan yleissopimuksen eräiden määräysten hyväksymisestä SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 2002 Julkaistu Helsingissä 9 päivänä lokakuuta 2002 N:o 833 839 SISÄLLYS N:o Sivu 833 Laki Euroopan yhteisöjen taloudellisten etujen suojaamista koskevan yleissopimuksen eräiden määräysten

Lisätiedot

Asia Mallioikeuslakisopimus - Maailman henkisen omaisuuden järjestö (WIPO)

Asia Mallioikeuslakisopimus - Maailman henkisen omaisuuden järjestö (WIPO) Työ- ja elinkeinoministeriö PERUSMUISTIO TEM2016-00123 TMO Huhtala Liisa(TEM) 20.04.2016 Asia Mallioikeuslakisopimus - Maailman henkisen omaisuuden järjestö (WIPO) Kokous U/E/UTP-tunnus Käsittelyvaihe

Lisätiedot

Toimielimet, päätöksenteko ja oikeusjärjestys Euroopan unionissa

Toimielimet, päätöksenteko ja oikeusjärjestys Euroopan unionissa Toimielimet, päätöksenteko ja oikeusjärjestys Euroopan unionissa Mitä toimielimiä EU:ssa on? Miten EU:ssa tehdään päätöksiä? Mitkä ovat unionin lainsäädännön välineet? 1 Toimielimet Euroopan unionissa

Lisätiedot

Suomen jäsenmaksut. EU:lle laskivat vuonna 2010

Suomen jäsenmaksut. EU:lle laskivat vuonna 2010 Suomen jäsenmaksut EU:lle laskivat vuonna 2010 07 2011 2/8 SUOMEN JÄSENMAKSUT EU:LLE 2010 SUOMEN JÄSENMAKSUT EU:LLE 2010 3/8 Suomi on Euroopan unionin budjetissa nettomaksaja: valtion talousarviosta maksetaan

Lisätiedot

Euroopan unioni ja Eurooppavaalit Perustietoja Euroopan unionista ja Euroopan parlamentista

Euroopan unioni ja Eurooppavaalit Perustietoja Euroopan unionista ja Euroopan parlamentista Euroopan unioni ja Eurooppavaalit Perustietoja Euroopan unionista ja Euroopan parlamentista Euroopan unionilla on oma lippu, joka otettiin käyttöön vuonna 1986. Siinä on sinisellä pohjalla kaksitoista

Lisätiedot

EU-perusmuistio kadmiumin enimmäismäärän rajoittamisesta lannoitteissa

EU-perusmuistio kadmiumin enimmäismäärän rajoittamisesta lannoitteissa Eduskunnan Suurelle valiokunnalle Lannoitteiden kadmiumpitoisuuden rajoittaminen Maa- ja metsätalousministeriö lähettää kunnioittavasti eduskunnan Suurelle valiokunnalle oheisen muistion Suomen lannoitteiden

Lisätiedot

Finnish Bone Society. Yhdistyksen säännöt. 1 Yhdistyksen nimi on Finnish Bone Society r.y. 2 Yhdistyksen kotipaikka on Helsinki

Finnish Bone Society. Yhdistyksen säännöt. 1 Yhdistyksen nimi on Finnish Bone Society r.y. 2 Yhdistyksen kotipaikka on Helsinki Finnish Bone Society Yhdistyksen säännöt 1 Yhdistyksen nimi on Finnish Bone Society r.y. 2 Yhdistyksen kotipaikka on Helsinki 3 Yhdistyksen tarkoituksena on toimia yhdyssiteenä luututkimuksesta kiinnostuneiden

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 4.5.2015 COM(2015) 186 final 2015/0097 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS ETA:n sekakomiteassa Euroopan unionin puolesta esitettävästä kannasta ETA-sopimuksen liitteen II (Tekniset

Lisätiedot

Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Strasbourg 20.11.2012 COM(2012) 697 final 2012/0328 (COD) Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON PÄÄTÖS poikkeamisesta tilapäisesti kasvihuonekaasujen päästöoikeuksien kaupan järjestelmän

Lisätiedot

Eurooppa pähkinänkuoressa

Eurooppa pähkinänkuoressa Eurooppa pähkinänkuoressa Mikä on Euroopan unioni? Se sijaitsee Euroopassa. Se yhdistää maita ja ihmisiä. Katsotaan tarkemmin: Mitä yhteistä eurooppalaisilla on? Miten Euroopan unioni on kehittynyt? Mitä

Lisätiedot

OECD 2OO4 TUKEVA POHJA PÄÄTÖKSENTEOLLE JA VÄLINE GLOBALISAATIOKEHITYKSEN ANALYYSIIN JA HALLINTAAN JORMA JULIN 5.5.2004 OECD! 30 JÄSENTÄ - SLOVAKIA HYVÄKSYTTIIN VIIMEISENÄ JOULUKUUSSA 2000! LÄHES PARIKYMMENTÄ

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI

EUROOPAN PARLAMENTTI EUROOPAN PARLAMENTTI 1999 2004 Ympäristöasioiden, kansanterveyden ja kuluttajapolitiikan valiokunta 4. helmikuuta 2002 VÄLIAIKAINEN 2000/0159(COD) ***II LUONNOS SUOSITUKSEKSI TOISEEN KÄSITTELYYN Neuvoston

Lisätiedot

Komission ilmoitus. annettu 16.12.2014, Komission ohjeet asetuksen (EU) N:o 833/2014 tiettyjen säännösten soveltamisesta

Komission ilmoitus. annettu 16.12.2014, Komission ohjeet asetuksen (EU) N:o 833/2014 tiettyjen säännösten soveltamisesta EUROOPAN KOMISSIO Strasbourg 16.12.2014 C(2014) 9950 final Komission ilmoitus annettu 16.12.2014, Komission ohjeet asetuksen (EU) N:o 833/2014 tiettyjen säännösten soveltamisesta FI FI Komission ohjeet

Lisätiedot

KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE. Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 6 kohdan mukaisesti

KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE. Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 6 kohdan mukaisesti EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 4.3.2014 COM(2014) 140 final KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 6 kohdan mukaisesti neuvoston ensimmäisessä

Lisätiedot

PÄÄTÖSASIAKIRJA. FA/TR/EU/HR/fi 1

PÄÄTÖSASIAKIRJA. FA/TR/EU/HR/fi 1 PÄÄTÖSASIAKIRJA FA/TR/EU/HR/fi 1 FA/TR/EU/HR/fi 2 I PÄÄTÖSASIAKIRJAN TEKSTI 1. Seuraavien täysivaltaiset edustajat: HÄNEN MAJESTEETTINSA BELGIAN KUNINGAS, BULGARIAN TASAVALLAN PRESIDENTTI, TŠEKIN TASAVALLAN

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON LAUSUNTO. SLOVENIAn talouskumppanuusohjelmasta

Ehdotus NEUVOSTON LAUSUNTO. SLOVENIAn talouskumppanuusohjelmasta EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 15.11.2013 COM(2013) 911 final 2013/0396 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON LAUSUNTO SLOVENIAn talouskumppanuusohjelmasta FI FI 2013/0396 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON LAUSUNTO SLOVENIAn talouskumppanuusohjelmasta

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 17.9.2013 COM(2013) 633 final 2013/0312 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS luvan antamisesta Yhdistyneelle kuningaskunnalle jatkaa yhteisestä arvonlisäverojärjestelmästä

Lisätiedot

Ohjeet ja suositukset

Ohjeet ja suositukset Ohjeet ja suositukset Ohjeet ja suositukset keskusvastapuolten kollegioiden jäsenten välisistä kirjallisista sopimuksista ESMA CS 60747 103 rue de Grenelle 75345 Paris Cedex 07 France Puh. +33 (0) 1 58

Lisätiedot

Suomalaisen metsätalouden sääntelyn kansainvälinen viitekehys

Suomalaisen metsätalouden sääntelyn kansainvälinen viitekehys Suomalaisen metsätalouden sääntelyn kansainvälinen viitekehys Heikki Pajuoja Metsäteho Oy Metsätieteen päivä 29.10.2013 1 Sisällys Tausta Metsäpolitiikka ja muut metsien käyttöön vaikuttavat politiikat

Lisätiedot