Sää ja mää. Kuka vastaa pienituloisten asumisesta?

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Sää ja mää. Kuka vastaa pienituloisten asumisesta?"

Transkriptio

1 Sää ja mää Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä Diakoniakeskus Köyhyyden kierteestä vaikea päästä pois Köyhyystutkija Susan Kuivalainen kyseenalaistaa hyvinvointiyhteiskunnan toimivuuden. Keskiaukeama Lomaa arjesta Sivut 6-7 Diakoniatyön yhteystiedot Sivu 7 Kuka vastaa pienituloisten asumisesta? Turun kaupungin vuokra-asuntojen myynti ulkopuoliselle voisi kasvattaa syrjäytyneiden ja viime kädessä asunnottomien määrää. Kaupungin mukaan hanke ei ole nyt ajankohtainen. Vuokrankorotuksia on joka tapauksessa luvassa. Sivu 3

2 Lähimmäiselle on aina kysyntää Suomi on elänyt viimeiset vuodet suurta vaurastumisen aikaa. Monelle meistä se on merkinnyt entistä enemmän hyvinvointia ja mahdollisuuksia toteuttaa itseään. Toiset meistä kulunut vuosikymmen on kuitenkin johtanut entistä syvempään köyhyyteen, ei vain taloudellisessa mielessä, vaan mahdollisuuksissa olla tasavertainen yhteiskunnan ja yhteisön jäsen. Suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan perusperiaatteisiin on kuulunut, että heikommista pidetään huolta ja että kaikilla on yhtäläiset mahdollisuudet koulutukseen. Lapsuudenkodin köyhyys ei ole merkinnyt myöhempien elämän vaihtoehtojen kaventumista tai kokonaan pois sulkeutumista. Elämmekö edelleen hyvinvointiyhteiskunnassa? Kirkon diakoniatyössä kohdataan ihmisiä, joiden arki ja elämäntilanne kertoo toista. Myös erilaiset tutkimukset sekä kansalaisten enemmistön käsitys hyvinvointierojen kasvusta kertovat, että köyhien ihmisten tilanne on entisestään vaikeutunut. Jotta ihminen jaksaa ponnistella parempien elämän edellytysten luomiseksi, tarvitaan toivoa sekä luottamusta. Tässä lehdessä kysytään, onko meillä toivoa. Vai onko niin, että köyhiltä ihmisiltä on viety pois toivo ja samalla luottamus yhteiskuntaan ja omaan yhteisöön. Kristillisen uskon mukaan joudumme kysymään, näemmekö ja kohtaammeko kaikki lähimmäisemme Luojan luomina, yhtäläisen ihmisarvon omaavina ihmisinä? Köyhyyden syvenemisellä on myös paikalliset seuraukset. Turussa se tarkoittaa entistä suurempaa alueiden välistä eriarvoisuutta. Voiko tämän kehityksen vielä estää? Toisaalla tässä lehdessä, asumista käsittelevässä jutussa todetaan, että myös toivoa on ja paikallisesti kannattaa ponnistella, jotta elinolosuhteet paranisivat. Sää ja Mää on Kirkko ja Me -lehden diakonialiite. Diakoniassa on keskeistä toisen ihmisen, sinun, kohtaaminen ja auttaminen. Olennaista on myös niiden ihmisten elämäntilanteiden ja asioiden esille tuominen, joita diakoniatyössä mukana olevat kohtaavat. Ensimmäinen Sää ja Mää nostaa esille erityisesti köyhien ihmisten ja vuokra-asumisen tilanteen Turussa. Diakoniassa on kyse myös vuorovaikutuksesta. Miten minä voin olla ja toimia, jotta lähimmäisen hyvä toteutuisi. Diakonia on yksi kanava tähän. Diakonia ei ole vain kirkon työntekijöiden toimintaa. Laajasti käsitettynä diakoniaksi voidaan nimittää kaikkea lähimmäistä auttava toimintaa. Diakonian vapaaehtoistyössä sinulla on mahdollisuus toimia ja tehdä hyvää. Turussa ja Kaarinassa on paljon ihmisiä, jotka tarvitsevat lähimmäistä. Hannu Suihkonen Diakoniajohtaja Uusia vapaaehtoisia pestattiin kauppatorilla L e e n a K o s k i Sirkkalan päiväkeskuksen kävijämäärät kasvussa Turkulaisia asunnottomia, päihde- ja mielenterveysongelmaisia palvelevan Sirkkalan päiväkeskuksen kävijämäärät ovat parin viime vuoden aikana olleet kasvamaan päin. Hiljaisemman kauden jälkeen keskuksessa asioi päivittäin keskimäärin 50 kävijää. Heinäkuussa käyntejä oli yhteensä Määrät lähestyvät ohjaaja Jaana Ahtolan mukaan jo 2000-luvun alkupuolen huipputasoa. Näille palveluille on paljon käyttöä, ihmiset asioivat hyvin monenlaisten tarpeiden kanssa. Ahtola arvelee kävijämäärän Poijun Seniori-info kokoaa vanhusten palvelutiedot Turun kaupungin nettisivuille on vanhusten tuki- ja kohtaamispaikka Poijun verkkosivujen yhteyteen avattu Turun seniori-info -sivusto. Se kokoaa yhteen paikkaan hajallaan olevat palvelutiedot, kuten kunnallisia, yksityisten yritysten sekä järjestöjen ja yhdistysten tuottamia palveluita. Seniori-info löytyy osoitteesta -> terveys -> vanhusten terveyspalvelut. Työikäisten kohtaamispaikka Vilkun alakerrassa voi nyt perjantaisin piipahtaa hiljentymässä vaikka kesken kauppareissun. Haluamme tarjota kaupunkilaisille mahdollisuutta hetken hiljentymiseen samaan tapaan kuin suurissa kauppakeskuksissa, kertoo diakoniatyöntekijä Nina Tulonen. Vilkun kappelissa on mahdollisuus saada myös esirukousta tai Seurakuntayhtymän kauppatorilla elokuun lopussa järjestämät vapaaehtoistyöntekijöiden pestuumarkkinat tuottivat tulosta. Saman tien mukaan lupautui kahdeksan uutta vapaaehtoista ja puhelimitse on tullut lisää yhteydenottoja, iloitsee vapaaehtoistoiminnasta vastaava diakoniatyöntekijä Nina Tulonen. Vapaaehtoisia tarvitaan muun muassa vammaistyöhön lähimmäisiksi ja avustajiksi, vanhustyöhön lähimmäisiksi ja ulkoiluystäviksi, työikäisten kohtaamispaikka Vilkkuun sekä seurakuntiin piirien vetäjiksi ja avustajiksi. Toripäivän anti on myös siinä, että olemme näkyvillä ja lähempänä kaupunkilaisia, Tulonen sanoo. Turun kauppatorilla järjestettiin elokuun lopussa vapaaehtoisten pestuumarkkinat toista kertaa. Uusia vapaaehtoisia lupautui mukaan toimintaan jo tuolloin, ja puhelimet ovat soineet sen jälkeenkin. kasvun kertovan eriarvoisuuden syvenemisestä yhteiskunnassa ja toisaalta tarvittavien resurssien puutteesta. Pohjalle jääneiden ongelmat ovat lisääntyneet ja ihmiset ovat hoitoonohjauksen puutteessa jääneet ajelehtimaan, hän toteaa. Seniori-infoon pääsee myös seurakuntayhtymän verkkosivujen kautta, -> ihminen vierelläsi -> vanhustyö -> vanhusten kohtaamispaikka Poiju. Vietä rukousvartti Vilkussa jättää työntekijöille esirukouspyyntö. Tilaisuus on avoin kaikille. Vilkun rukousvartti alkaa joka perjantai kello 11.

3 Turun riittävä asuntokanta Lehtolaakson myynti vaarantaisi tasapainotilan takaa kohtuullisen vuokran Turun kaupungin vuokraasuntotilanne on tällä hetkellä koko maan tilanteeseen nähden poikkeuksellisen hyvä. Kysyntä ja tarjonta kohtaavat hyvin. Hyvää tilannetta selittää Turun vt. sosiaalitoimenjohtaja Riitta Liuksan mukaan taannoinen rohkea rakentaminen. Turun vuokra-asuntotuotanto oli vielä suurina lamavuosina 90-luvulla valtakunnalliseen tasoon nähden korkeaa, hän taustoittaa. Liuksa arvioi, että kaupungin asuntojen vuokrataso on kysynnän ja tarjonnan tasapainon ansiosta pysynyt selvästi markkinahintojen alapuolella. Esimerkiksi ison yksiön vuokra on ollut noin 10 euroa neliöltä. Turun kaupunki omistaa tällä hetkellä noin vuokra-asuntoa. Korotuksia luvassa Vuokrankorotuksia on kuitenkin väistämättä luvassa taas ensi maaliskuussa. Korotuspaineita aiheuttavat varsinkin energian ja rakennusmateriaalien hintojen nousu. Lisäksi osassa kaupungin vuokrataloista joudutaan lähitulevaisuudessa tekemään suuria peruskorjauksia, joiden kustannukset siirtyvät vuokriin, Liuksa selittää. Korotusten suuruus selviää marraskuun loppuun mennessä. Tilastokeskuksen uusimman katsauksen mukaan kaikkien yksiöiden keskimääräinen vuokra Turussa oli tämän vuoden toisella neljänneksellä 11,36 euroa. Vapaarahoitteisten yksiöiden keskivuokra oli 11,71 euroa. Koko maan yksiöiden keskivuokra oli 10,84 euroa ja vapaarahoitteisten 11,93 euroa. Myynti mullistaisi tilanteen Kevään aikana kaupunkilaisia on kuohuttanut ehdotus kaupungin vuokra-asuntoyhtiö Kiinteistö Oy Lehtolaakson myynnistä. Pelkona on ollut, että asuntojen vaihtaessa omistajaa myös niiden vuokrataso muuttuisi olennaisesti. Ehdotus nousi esiin Turun talousohjelman valmisteluvaiheessa. Asiasta käydyssä julkisessa keskustelussa myyntiä puolustettiin sillä, että kaupat tehtäisiin vain yleishyödyllisen yh- teisön kanssa. Se ei kuitenkaan ole kohtuuvuokran tae, sillä eräät yleishyödylliset yhteisöt pyytävät asunnoistaan jopa keskimääräistä markkinahintaa korkeampia vuokria. Sosiaalilautakunta muistutti talousohjelmaa koskevassa lausunnossaan toukokuussa, että kunnalla on viimesijainen velvollisuus asumisen järjestämiseen sitä tarvitsevalle. Lisäksi lautakunta katsoi, että kestävän kehityksen ajatus ulottuu myös sosiaaliseen turvallisuuteen ja kysyi, kuinka se myynnin yhteydessä turvattaisiin. Vaikka ehdotus ei enää ole ollut mukana talousohjelman jatkovalmisteluissa, monet epäilevät, että asia nousee vielä jossakin vaiheessa esiin. Liuksa ei lähde jossittelemaan. Myynti ei ole nyt ajankohtainen asia, hän toppuuttelee. J u s s i V i e r i m a a Vuokrarästit ja häädöt nousevat esiin diakonityöntekijöiden vastaanotoilla, kertoo seurakuntayhtymän hallintojohtaja Hannu Kallio. Myynti heijastuisi seurakuntiin Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän 900 vuokra-asunnosta vastaava hallintojohtaja Hannu Kallio katsoo päävastuun asumisen järjestämisestä kuuluvan yhteiskunnalle. Tähän asti kaupunki on Kallion mielestä hoitanut vastuunsa vähintään tyydyttävästi. Jos Lehtolaakso kuitenkin myytäisiin, Kallio uskoo sen Asumisneuvonnasta hyviä kokemuksia Tällä haavaa kaupungin vuokra-asumisen suurin haaste on vt. sosiaalitoimenjohtaja Riitta Liuksan ja suunnittelupäällikkö Ossi Niinisen mukaan asuinalueiden slummiutuminen. Kaupungin vuokra-asuntokanta on keskitetty tietyille alueille, mikä on tuonut ajan myötä ongelmia. Perinteiset asumisen ongelmat liittyvät päihteiden väärinkäyttöön. Uudentyyppisiä pulmia nostavat esiin vuokraasuntoalueille keskittyneiden maahanmuuttajien ja valtaväestön väliset kulttuurierot, jotka tiedon ja puhevälien puutteessa voivat kärjistyä. Puolueetonta tukea Seurakuntayhtymällä on Turussa noin 900 vuokra-asuntoa. Mikaelinkirkon kupeessa sijaitseva Engelinpuisto on valmistunut vuonna L e e n a K o s k i mitä todennäköisimmin kasvattavan seurakuntayhtymän asuntojen kysyntää ja erityisesti vähävaraisimpien kääntyvän silloin seurakunnan puoleen. Jos Lehtolaakson myynti toteutuu tai jos vuokrataso ylipäätään nousisi olennaisesti - se aiheuttaisi jollakin aikavälillä painetta seurakuntien suuntaan. Ja jos nykyinen vuokralaiskanta näistä syistä muuttuisi, tulisi heikoin vuokranmaksukyky seurakuntayhtymän kannettavaksi, Kallio summaa. Vuokrarästit tie asunnottomuuteen Kallio muistuttaa, että Turussa ja Kaarinassa diakoniatyöntekijät nytkin jatkuvasti kohtaavat vuokrarästien kanssa kamppailevia ja niiden vuoksi asunnostaan häädettyjä ihmisiä. Alueen seurakunnat ovat myös joutuneet maksamaan vuokrarästejä, kun muuta ulospääsyä tilanteesta ei ole enää ollut. Kallio yhtyykin kirkon diakonian alkuvuonna ilmaisemaan huoleen siitä, että kasvavat asumiskustannukset voivat vuokrarästien kautta johtaa syrjäytymiseen ja viime kädessä asunnottomuuteen. Kirkon diakonian viime vuonna teettämän tutkimuksen mukaan vuokrarästit ovat kasvaneet asumiskustannusten nousun myötä selvästi. Eräillä paikkakunnilla, kuten Vaasassa ja Tampereella, vuokrarästien kasvu on ollut ennätyksellistä. Turussa rästit eivät ole merkittävästi kasvaneet, mutta toisaalta Turun seurakuntien diakonian asiakkailla on jo nykytasolla paljon vuokrarästejä. Asunnottomien tilannetta selvitetään Vuokrarästien ennätyksellinen kasvu sattuu juuri samaan ajankohtaan, jolloin hallitus Tilanne ei ole Liuksan ja Niinisen mielestä toivoton, mistä kasvonsa pessyt Jyrkkälä on hyvä esimerkki. Hyviä kokemuksia on saatu myös kaupungin kiinteistönhuoltoyhtiön Varissuolla järjestämästä sosiaalisesta isännöinnistä. Käytännössä se tarkoittaa asumista tukevaa neuvontaa. Hyviä ja huonoja uutisia. Riitta Liuksan ja Ossi Niinistön mukaan Lehtolaakson myyminen ei ole ajankohtaista tällä hetkellä, sen sijaan vuokrat tulevat nousemaan varmuudella ensi maaliskuussa. yrittää tosissaan tarttua pitkäaikaisasunnottomien ongelmiin. Hallituksen tavoitteena on puolittaa asunnottomien määrä vuoteen 2011 mennessä tarjoamalla pitkäaikaisasunnottomille asuntoja, tukiasuntoja tai hoitopaikkoja. Turku on maan useimpien suurten kaupunkien lailla sitoutunut ohjelmaan. Toteutus on kuitenkin vasta alullaan eivätkä kaikki suunnitelmat ole vielä selvillä. Ensisijaiseksi ratkaisuksi kaupunki on tässä vaiheessa kaavaillut tuettua asumista. Nyt selvitellään, kuinka paljon on henkilöitä, jotka pystyvät tuettuun asumiseen. Sen jälkeen etsitään siihen sopivia paikkoja kaikessa rauhassa ja ilman asukaskeskittymiä eli fiksusti, sosiaalitoimen suunnittelupäällikkö Ossi Niininen sanoo. Turussa on tällä hetkellä noin 300 asunnotonta, joihin lukeutuvat myös hoito- ja huoltokodeissa asuvat. Heistä suurin osa on yksineläjiä, mutta joukossa on myös muutama perhe. Asunnottomien määrä on pysynyt Turussa suurin piirtein ennallaan viime vuodet. Asunnottomana pidetään henkilöä, joka elää ulkona tai tilapäissuojissa ilman vakituista asuntoa, tai asuu hoito- tai huoltokodissa asunnon puutteen vuoksi. Tiina Piha Turun poikkeuksellisen hyvä vuokraasuntotilanne selittyy osin sillä, että kaupungin asuntotuotanto jatkui vilkkaana 1990-luvun laman aikanakin, vt. sosiaalitoimenjohtaja Riitta Liuksa ja sosiaalitoimen suunnittelupäällikkö Ossi Niininen sanovat. Neuvonta voi koskea yhtä hyvin vuokran maksua kuin suomalaisia elintapoja. Olennaista on, että vuokranantajan edustaja on läsnä yhteisön elämässä, Niininen kertoo. Hänen mukaansa huoltoyhtiövetoinen toimintatapa on koettu hyväksi, sillä huoltoyhtiön edustajalla on asukkaiden keskuudessa puolueettoman osapuolen leima. Jos rahoitus järjestyy, asumisneuvontaa on tarkoitus jatkossa laajentaa useammille asuinalueille, esimerkiksi Halisten, Pansion ja Runosmäen alueelle. Puhetta on Niinisen mukaan ollut myös siitä, että yksi asumisneuvoja voisi toimia koko kaupungin alueella.

4 Köyhimmiltä puu Lapsiköyhyys vie syrjäytymiskierteeseen Köyhyystutkija näkee suomalaisten jakautuvan kovaa vauhtia kahteen kastiin. Jatkuvan talouskasvun leimaamat lihavat vuodet ovat tuoneet suomalaisille ennennäkemätöntä hyvinvointia ja vaurautta. Kasvu ei ole kuitenkaan jakautunut tasaisesti, toisilla meistä menee huonommin kuin koskaan ennen. Suomeen on syntynyt ryhmä, joilla ei ole tulevaisuuden toivoa, uskoo köyhyyttä tutkiva professori Susan Kuivalainen Turun yliopiston sosiaalipolitiikan laitokselta. Kuivalaisen mukaan köyhyys on Suomessa ilmiselvästi rajumpaa ja syvempää kuin 10 vuotta sitten ja se on entistä ilmeisemmin tiettyjen kansanryhmien vitsaus. Toisin sanoen, tasa-arvon mallimaasta on yhä selvemmin tulossa luokkayhteiskunta. Toisaalta väestön keskimääräinen hyvinvointi on kuluneen vuosikymmenen aikana parantunut, tutkija suhteuttaa. Syrjäytyminen voi alkaa jo syntymästä Kuivalaista huolestuttaa, että yhä useammin myös meillä Suomessa köyhyyden käynnistämä syrjäytymiskierre alkaa jo syntymästä. Viimeaikaisten tutkimusten mukaan lapsiköyhyys on selvästi yleistymään päin. Lapsiköyhyydellä tarkoitetaan köyhissä perheissä asuvia alle 18-vuotiaita lapsia. Pahimmassa tapauksessa lapsuudenkodin köyhyys merkitsee lapselle elinikäistä köyhyyskierrettä. Lapset jäävät omassa viiteryhmässään jalkoihin ja tietyt vaihtoehdot sulkeutuvat automaattisesti pois, Kuivalainen varoittaa. Suomessa köyhyys on tyypillisesti niin sanottua suhteellista köyhyyttä. Vain pieni osa suomalaisista on absoluuttisen köyhiä eli ihmisiä, joilla ei ole käytännössä varoja lainkaan. Suhteellisen köyhäksi määritellään enimmillään 60 prosenttia mediaanitulosta ansaitseva. Suhteellisen köyhyyden vitsaus on siinä, että sen otteeseen joutunut ei pysty osallistumaan yhteiskunnassa vallitsevaan elämäntapaan, vaan syrjäytyy siitä yhä pahemmin. Tämä on omiaan erottamaan yhteiskunnan ääripäitä toisistaan. Perusturva jäänyt jälkeen Ääripäiden loitontumisesta kertoo Kuivalaisen mukaan sekin, että toimeentulotuen saajien määrä on toisaalta vähentynyt, mutta sitä pitkäaikaisesti saavien määrä on kasvanut. Toimeentulotukea vuonna 2005 saaneista peräti 85 prosenttia jäi alle köyhyysrajan. Tämä kertoo suomalaisen perusturvan tason jälkeenjääneisyydestä, kuuluu tutkijan karu arvio. Vähimmäisturvan suhde keskiansioihin on laskenut jatkuvasti eikä se riitä turvaamaan köyhien asemaa jatkossa. Kun J u s s i V i e r i m a a Kun toimeentulotuki ei riitä nostamaan köyhyysrajan yläpuolelle, sen taso on riittämätön. toimeentulotuki ei riitä nostamaan köyhyysrajan yläpuolelle, sen taso on riittämätön, hän summaa. Syyt kurjistumiseen piilevät Kuivalaisen mielestä varsinkin työllisyyteen liittyvissä asioissa ja työmarkkinoiden kehityksessä. Esimerkiksi 90-luvulla ansiosidonnaisen päivärahan taso oli suhteellisen hyvä, nyt se on jäänyt jälkeen. Lisäksi rakenteellinen työttömyys on lisääntynyt. Meillä on paljon työttömiä, jotka eivät enää saa ansiosidonnaista päivärahaa, hän taustoittaa. Tukien alikäyttö on yleistä Myös työttömyys- ja toimeentulotukien alikäyttö on yllättävän yleistä. Toimeentulotukea hakee vain noin puolet siihen oikeutetuista. Kuivalainen väittää alikäyttäjiä löytyvän yhtä paljon kuin tuen käyttäjiä. Kyse on varsin erikoisesta ilmiöstä, sillä tutkimukset osoitta- Susan Kuivalaisen mukaan toimeentulotukea hakee vain noin puolet siihen oikeutetuista. Kyse on varsin erikoisesta ilmiöstä, sillä tutkimukset osoittavat kaikkien alikäyttäjien elävän köyhyydessä.

5 ttuu jo tulevaisuuden toivo vat kaikkien alikäyttäjien elävän köyhyydessä. Kuivalainen näkee sille ainakin kaksi syytä: hän uskoo alikäytön johtuvan ensinnäkin siitä, että sosiaaliturvaa on vaikea hakea ja sen hakemiseen liittyy leimautumisen pelko. Ihmisten suhtautuminen sosiaaliavun saajiin on kaksijakoista. Toisaalta heitä pidetään syrjäytyneinä ja siksi tuen ansaitsevina, toisaalta laiskoina ja vilpillisinä. Toiseksi menettelytavat ovat vaikeita eikä tukeen oikeutettu aina edes tiedä oikeudestaan, Kuivalainen lisää. Ensiavuksi hän ehdottaa viranomaisviestinnän parantamista. Tilanteen korjaaminen vaatii kuitenkin poikkeuksellisen vahvaa poliittista tahtoa, sillä Kuivalaisen arvion mukaan se voisi tietää jopa toimeentulotukimenojen kaksinkertaistumista. Köyhyyspolitiikasta kohdennettua Mitä nykyinen kehitys sitten kertoo hyvinvointivaltion tilasta? Kuivalainen arvioi ainakin suomalaisen köyhyyspolitiikan muuttaneen luonnettaan. Tutkijan kielellä hyvinvointivaltioajattelussa on siirrytty pohjoismaisesta universalismista angloamerikkalaisvaikutteiseen selektivismiin. Ennen kaikille maassa asuville taattiin tietty perusturva. Kyse oli yhteisvastuullisesta, henkilökohtaiseen autonomiaan tähtäävästä turvasta, Kuivalainen taustoittaa. 90-luvun lopulla köyhyys politisoitui ja nousi hallitusohjelmiin. Yhteisvastuun sijaan alettiin puhua kohdentavista, ainoastaan köyhille suunnatuista toimista. Tämä on Kuivalaisen mukaan johtanut siihen, että köyhät on alettu nähdä ryhmänä, jolle on tehtävä jotain. Tutkitusti kuitenkin on niin, että mitä enemmän toimenpiteet ovat kohdennettuja, sitä heikompia tuloksia niillä saavutetaan, hän napauttaa. Työ torjuu köyhyyttä parhaiten Miten tutkija sitten hoitaisi köyhyyttä? Helppoa vastausta ei hänen mukaansa ole, mutta kohdennettujen toimien sijaan hän kehottaa parantamaan perusturvaa niin tasoltaan kuin rakenteiltaan. Paras lääke köyhyyttä vastaan on kuitenkin työ. On kehitettävä muun muassa välityömarkkinoita ja parannettava tiettyjen ryhmien kiinnittymistä työmarkkinoihin. Lisäresursseja pitäisi suunnata esimerkiksi koulupudokkaiden poimimiseen, Kuivalainen listaa. Toimeentulotuki on yksi Kuivalaisen keskeisistä tutkimuskohteista, josta hän kiinnostui jo opiskeluaikanaan. Hän näkee sen elimellisenä osana köyhyyden problematiikkaa ja siitä johdettuja hyvinvointivaltion perustehtäviä. Kysymyksenasettelu liittyy siihen meillä omaksuttuun käsitykseen, että köyhyydelle pitäisi tehdä jotakin; taata minimitoimeentulo, luoda turvaverkkoja ja torjua eriarvoisuutta. Tiina Piha Turkulaisetkin jakautuneet kahteen kastiin Myös Turussa kehitys on johtanut yhä tuntuvampaan eriarvoistumiseen. Laman jälkeisen nousukauden seurauksena yhä useammalla turkulaisella menee yhä paremmin, mutta osa kaupungin asukkaista on tipahtanut kokonaan myönteisen kehityksen rattailta, kertovat Turun yliopiston sosiaalipolitiikan laitoksen yhteistyössä Turun sosiaalikeskuksen kanssa 1990-luvun puolivälistä alkaen toteuttamat hyvinvointitutkimukset. Asukaskyselyinä toteutettujen tutkimusten tulokset ovat tähän mennessä olleet samansuuntaisia tilastoista välittyvän kuvan kanssa ja vastanneet laman jälkeisiä kehitystrendejä. Tuorein kartoitus turkulaisten hyvinvoinnista on peräisin vuosilta Uusi tutkimusraportti julkistetaan loppusyksystä. Hyvinvointitutkimus on yksi kaupungin strategisista seurantaindikaattoreista. Turulle on ominaista maahanmuuttajien suuri määrä ja epätasainen alueellinen jakautuminen kaupungin sisällä. Turussa on Helsingin jälkeen suhteellisesti eniten maahanmuuttajia. Pian julkistettavassa uusimmassa tutkimuksessa kartoitetaan nyt ensi kertaa myös maahanmuuttajaväestön elinoloja. K a t i M o l i n

6 J u s s i V i e r i m a a Yks, kaks, kolme Vähän vilpoisalta taitaa vesi tuntua Tarja Henrikssonin ja tyttärensä Nina Alakopsan mielestä. Leirikeskus Sinapin perheleirillä uinti kuuluu asiaan, näytti mittari mitä hyvänsä. Mistä on hyvä perheleiri tehty? Leppoisa yhdessäolo ja arjesta irrottautuminen tuovat lomafiiliksen Nico, Nils ja Nina Alakopsan tai leirikavereidensa Meri ja Aaro Malmisen uintiretken riemua ei vähääkään haittaa se, että Kakskerran rantavesi on viheliäisen kylmää ainakin keskikesän näkökulmasta. Kuten nappulat kautta aikojen viihtyvät nämäkin vesipedot leikeissään aina niin kauan, että yhden jos toisen huulet alkavat sinertää ja leuka täristä. Mutta juuri tällaisia kesämuistojen kuuluu ollakin. Nyt niitä ollaan tekemässä Sinapin leirikeskuksen perheleirillä. Itsekin kastautumassa käyneelle Alakopsan leirijoukkuetta johtavalle äidille, Tarja Henrikssonille, ympäröivät rantamaisemat ovat tuttuja, onhan hän Kakskerran tyttöjä aivan kaupan naapurista. Silloin pääsi uimaan ja kalastamaan milloin halusi. Toisaalta ei ollut katuvaloja eikä pyöräteitä, rennosta leirielämästä silmin nähden nauttiva Tarja muistelee kuivatessaan jälkikasvuaan rantahiekalla yhdessä navakaksi nousseen tuulen kanssa. Heille Sinapin perheleiri on jo kolmas. Viimeksi rippikoululeirillä Marita Rantanen kävelee hiljakseen rannasta kohti päärakennusta lykkien leirin vaunuissa köllöttelevää kuopusta, 1-vuotiasta Lassia. Mukaan ovat päässeet myös vanhemmat sisarukset Viljami, 3 vuotta ja Hilla-Mari, 4 vuotta. Tämä on minulle ensimmäinen seurakunnan leiri rip- Leiriä johtavan diakoniatyöntekijän Erja Perälän mielestä viisi päivää on leirille sopiva mitta. Siinä ajassa ehtii hyvin irrottautua omista ympyröistä, Perälä sanoo. pikoulun jälkeen, Marita huomaa. Hän sanoo leirin sattuvan juuri sopivasti hengähdystauoksi kahden vuoden kodinrakennusurakan jälkeen. Uuden kodin raivaaminen muuttokuntoon on nyt yksissä tuumin jätetty perheen isän huoleksi. Tulin hakemaan erilaisia ympyröitä, ja onhan tämä lapsillekin vaihtelua! Joskus kakkapyllyn pesukin on kivempaa, kun ei ole koko ajan kotona, summaa Marita. Aikuisille omiakin hetkiä Päivien aikana perheet ovat pääsiassa yhdessä, mutta vanhempia myös hellitään tuokioilla aikuisten omaa ohjelmaa. Aamupalan jälkeen vanhemmat vetäytyvät omiin tiloihinsa keskustelemaan ja lapsilla on sillä aikaa leiriavustajien järjestämää tekemistä. Tällä leirillä vanhemmat pohtivat, kuinka kuluttamiseen tulisi perheissä suhtautua. Tarkoituksena on antaa vanhemmille mahdollisuus jakaa kokemuksiaan ja saada toisilta samassa elämäntilanteessa olevilta aikuisilta vertaistukea, kertoo leiriä johtava diakoniatyöntekijä Erja Perälä. Lounaan jälkeen on pelkkää ohjelmatonta aikaa, mikä pikkulasten tahdittamassa arjessa on vanhemmille ylellisyyttä. Piha on silloin hiljentynyt, sillä lapsista pienimmät ottavat päivätorkkuja ja monet vanhemmistakin käyttävät mielellään hetken lekotteluun. Isommat lapset ovat suunnanneet uimarantaan tai ottaneet leikkivälineet esiin. Yhteisen ohjelman vuoro on taas välipalan jälkeen. Kerrankin valmiiseen pöytään Tänä iltapäivänä lapset askartelevat painokuvioituja ja maalattuja kasseja. Pienen rantatuvan pöydät ovat täyttyneet kangasväreistä, sabloneista ja vaahtomuovista, joiden avulla kankaiset kassit saavat kylkiinsä väri-iloa ja massasta taatusti erottuvaa ilmettä. Roh- Avustaja pitää pyörät pyörimässä Lastenohjaajaksi viime vuonna valmistunut Leena Korhonen työskentelee leiriavustajana kolmatta tai neljättä kesää. Lukiolainen Jerena Butterlin puolestaan on mukana ensimmäistä kesää. Molemmilla on takana jo useampia erilaisia leirejä. Kaikkiaan tällä perheleirillä on neljä leiriavustajaa. Leiriavustajat vastaavat omalla tärkeällä panoksellaan leirin onnistumisesta. He vastaavat monista leirin käytännön järjestelyistä ja juoksevista asioista, lasten päivittäisen ohjelman suunnittelusta ja toteutuksesta, lasten hoidosta aikuisten aamupäiväohjelman aikana ja iltapalan valmistamisesta. Leiriavustajalle maksetaan 40 euron päiväpalkkaa, mikä ei ole kovinkaan paljon pitkistä työpäivistä. Toisaalta päiviin mahtuu paljon sellaista mukavaa ja mielenkiintoista, mitä ei välttämättä edes miellä työksi. Bonuksena on parhaimmillaan lekottelua auringonpaisteessa laineitten liplattaessa. Leena ja Jerena kieltävät ehdottomasti ryhtyneensä avustajiksi rahan takia. Kyllä taustalla on auttamisen halu; ei tätä työtä rahan vuoksi tehdä, he sanovat. Leiriavustajan työssä parasta on ilman muuta mahdollisuus tutustua uusiin ihmisiin, he sanovat kuin yhdestä suusta. Varjopuolia työssä ei heidän mielestään ole, ainoa miinus tulee siitä, ettei aurinko aina paista. TP

7 Nea-Maria Laine, 5 vuotta ja Stina Wiklen, 6 vuotta, mittailivat taitojaan hyppynarun kanssa. Diakoniatyön yhteystiedot Internet-sivut: - > ihminen vierelläsi Sähköposti: Aaro Malminen pallosilmä tarkkana. Isoäiti Anja Katteluksen kanssa peli sujuu. Yhteystiedot seurakunnittain Jos et tiedä, minkä seurakunnan alueella asut, voit kysyä asiaa diakoniakeskuksesta. Diakoniakeskus, p ; diakoniajohtaja Hannu Suihkonen, p , , diakoniasihteeri Mervi Salin-Inkinen, p , Henrikinseurakunta, johtava diakoniatyöntekijä Aira Putkonen, Koivulan srk-koti, p , ; Lausteen srk-talo, p , Raunistulan srk-talo, p , ; Pallivahan srk-keskus, p , ; Halisten srk-talo p Martinseurakunta, johtava diakoniatyöntekijä Pirkko Larkela, p , , Martin srk-talo, p Mikaelinseurakunta, johtava diakoniatyöntekijä Anneli Koskinen p , ; Mikaelin srk-koti, Puistokatu 13 B, p Nicon kolmivuotispäivää juhlitaan askartelun merkeissä. Äiti Mirka Niitynperä auttaa vaikeimmissa kohdissa. keat piirtelevät kuvioita myös vapaalla kädellä. Nopeimmilla kasseja näyttää syntyvän useampia. Päiväohjelmasta pistää silmään ruokahetkien runsaus. Aitoon leirihenkeen purtavaa on tarjolla muutaman tunnin välein. Lapsista nopeimmat pyrähtävät uimarantaan suoraan ruokapöydästä ja kun nämä tukka vielä märkänä juoksevat takaisin, pöydässä odottaa jo välipala. Vanhemmat taas nauttivat siitä, että kerrankin saavat istua valmiiseen pöytään, ja pöydissä viihdytään pitkään. Leiriväelle maittavat varsinkin jauhelihakastike, pizza ja tortillat, kertoo leirillä emännöivä Heidi Heikonen. Isät töissä tai poissa Tälle heinäkuun alkuun ajoittuvalle leirille osallistuu kaikkiaan 12 perhettä. Osanottajat ovat ainakin tällä kertaa suurimmaksi osaksi äitejä ja lapsia, isät loistavat poissaolollaan: heitä on paikalla vain kolme. Suhdelukua sanotaan tyypilliseksi, ja lisää miehiä toivottaisiin tietenkin mukaan. Isien poissaolon syyt ovat yhtäältä aivan arkiset: monet heistä tekevät töitä muun perheen lomaillessa, tai he eivät ole mukana, koska he asuvat erossa perheistään. Joissakin tapauksissa poisjäännin syynä voivat olla ennakkoluulot kirkon järjestämää toimintaa kohtaan. Ajatellaan, ettei leirillä tehdä mitään miehille sopivaa. Aivan turhaan. Tämä on myönteinen kokemus, sanoo yksi leirin isistä. Hyvän makuun Erja Perälän mukaan näille leireille ovat tervetulleita kaikki perheet. Usein etusijalla ovat uudet ja leirin järjestävän seurakunnan alueella asuvat, mutta muidenkin on aina mahdollista päästä. Joskus kaikki halukkaat mahtuvat mukaan, kuten tälle leirille, hän sanoo. Viikon aikana on tarkoitus ennen kaikkea levätä ja nauttia kiireettömästä yhdessäolosta. Haluamme antaa arjen keskellä väsyneille vanhemmille mahdollisuuden levätä ja virkistyä valmiin pöydän ääressä, hyvissä puitteissa. Täällä moni saa kokemuksen isosta, turvallisesta leiriperheestä ja samalla Taivaan Isän rakkaudesta ikään kuin maistiaisia taivaallisesta hyvästä, Perälä kuvailee. Hän toivoo, että leiri olisi perheille mahdollisuus silloinkin, kun talous on jostain syystä tiukoilla, mutta perhe tarvitsee virkistymistä ja lomaa - tai kaipaa jotain enemmän kuin tyypillistä hotellilomaa. Nykyaikaiset mukavuudet Leiriläisille tarjotaan mukavat olot nykyaikaisissa tiloissa. Vuonna 2003 valmistunut uusi päärakennus on kaikin puolin ajanmukainen ja myös liikuntaesteisille soveltuva. Erityisesti rakennuksen väljä ja tyylikäs saunaosasto sekä rantamaisemaan avautuva kappeli herättävät ihastusta. Vanha päärakennus, Villa Staffans, toimii leirien kokous- ja ryhmätyötilana. Se on maineikkaan professori Erik Bryggmanin 1940-luvulla suunnittelema, nykyisin suojeltu rakennus. Leirikeskuksen maat ovat aikoinaan olleet Brinkhallin kartanon torppamaita. Vanhin maininta alueesta on 1400-luvulta. Tiina Piha Kaarinan seurakunta, johtava diakoniatyöntekijä Kaisa Rauma, Kaarinan kirkko, p , Katariinanseurakunta, vs. johtava diakoniatyöntekijä Jari Huhtasalo, Varissuon kirkko, p , Maarian seurakunta, johtava diakoniatyöntekijä Helena Korhonen, p , Paattisten seurakunta, diakoniatyöntekijä Tanja Jylhävuori, Paattisten pappila, p , Tuomiokirkkoseurakunta, johtava diakoniatyöntekijä Sari Leppälä, Eerikinkatu 1, p , Åbo svenska församling, ledande diakoniarbetare Carita Eklund, Auragatan 18, p , Diakoniakeskuksen yhteystiedot Päihde- ja kriminaalityö Päihde- ja kriminaalityössä kohdataan asunnottomia ja vankeja, vankilasta vapautuvia ja heidän omaisiaan. Sanna Jalonen, vs. päihde- ja kriminaalityön diakoniatyöntekijä, p , Sirkkalan päiväkeskus Päiväkeskuksessa voi viettää aikaa selvin päin, saada tukea ja neuvoja erilaisissa arjen asioissa sekä ruokailla edullisesti. Sirkkalan päiväkeskus, Sirkkalankatu 18, on avoinna ma-to 8 16, pe 8 12, puh Maahanmuuttajatyö Diakoniakeskuksen maahanmuuttajatyö palvelee ihmisiä heidän uskonnollisesta taustastaan riippumatta kirkon eri tahojen sekä viranomaisten ja järjestöjen kanssa. Taina Viljanen, maahanmuuttajatyöntekijä, p , ; Olga Jounolainen, venäjänkielisten maahanmuuttajien työntekijä, p , Kuurojentyö Kuurojentyö vastaa seurakuntayhtymän alueella tehtävästä viittomakielisestä työstä. Kuurojen diakoniatyöntekijä, Kristiina Wallenius, p , Vammaistyö Seurakuntien vammaistyön painopistealueet ovat kehitysvammaistyö, näkövammaistyö, mielenterveystyö ja kuurojentyö. Helvi Lähteenmäki, vammaistyön diakoniatyöntekijä (näkövammaiset, mielenterveyskuntoutujat, vammaistyöryhmä), p , ; Tarja Mäntyvaara, vammaistyön diakoniatyöntekijä (kehitysvammaiset, vammaisneuvosto), p , Vanhus- ja veteraanityö Vanhus- ja veteraanityössä järjestetään vanhuksille ja veteraaneille erilaista ryhmätoimintaa, leirejä ja retkiä. Tarvittaessa tuetaan myös omaishoitajia ja -perheitä. Laila Loukonen, vanhustyön diakoni, työalavastaava, p , ; Riitta Räsänen, vanhustyön toiminnanohjaaja, p , ; Anne Norvasuo, vanhainkotien pastori, p , Poiju - vanhusten tuki- ja kohtaamispaikka, Humalistonkatu 7, ma-pe 10-16, p Avoinna ma pe klo Sinkkutoiminta Sinkkutoiminnalla pyritään luomaan avoin yhteisö samassa elämäntilanteessa oleville. Toiminta tavoittaa noin vuotiaita yksin tai yksin lastensa kanssa asuvia. Kaija Jokinen, sinkkutyöntekijä, p , Yhteiskunnallinen työ Seurakunnan toimintaa työpaikkojen ja työelämän järjestöjen kanssa, myös yhteistyössä työttömien ja heidän järjestöjensä kanssa. Pastori Paula Hartman, p , ; pastori Sakari Ojanen, p , ; diakoni Antti Aro, p , Karderoopi Diakonian vaateapu. Pirjo Saipa ja Merja Vuorinen, Ruissalontie 19, Turku, puh Aukioloajat: ma to klo sekä lahjoittajille myös joka kuun viimeinen keskiviikko klo asti. Vapaaehtoistyö Tule toimimaan yhdessä muiden hyväksi! Anja Räty, vapaaehtoistoiminnan toiminnanohjaaja, p , ; Nina Tulonen, vapaaehtoistoiminnan diakoniatyöntekijä, p , Sää ja mää -diakonialiitteen toimituskunta Hannu Suihkonen, Tiina Piha ja Paula Heino.

8 Karderoopista kauden käyttövaatteet Kuvia otettaessa Karderoopissa elettiin vielä kesäsesonkia. Parin viikon päästä Merja Vuorinen ja Pirjo Saipa laittoivat esille syksyisempiä vaatteita. J u s s i V i e r i m a a Merja Vuorisella ja Pirjo Saipalla pitää kiirettä, sillä seurakuntayhtymän diakoniakeskuksen vaatevarasto Karderoopin syyssesonki alkaa parin viikon päästä. Naisten työmäärä päihittää kevyesti suurenkin perheen päivittäiset rutiinit, sillä vaatelahjoituksia tulee päivittäin jopa satoja, ja kaikki tarkan seulan läpi päässeet vaatteet pestään, silitetään ja tarvittaessa korjataan. Pelkkä silmäys Karderoopin vaateriveihin riittää kertomaan, että tekijät eivät tingi työnsä tasosta. Esillä on vain tiptop-kuntoista kampetta ja vaatteet roikkuvat henkareissa niin ojennuksessa, että se kelpaisi Louis Vuittonillekin. Merkkiajattelua harjoitetaan sitä paitsi täälläkin. Asiakaskunta on erittäin merkkitietoista, varsinkin miehet, ja erityisesti näkyvät merkit ovat suosittuja, Merja kertoo Karderoopin valikoimat ovat runsaat ja monipuoliset, varsinaista pulaa on Merjan ja Pirjon mukaan vain isokokoisista sekä miesten että naisten vaatteista. Vaateavun tarvitsijoiden määrä on kasvanut vuosi vuodelta. Viime vuonna Karderoopissa kävi reilut 1100 asiakasta. Hankinnat diakonian lähetteellä Karderoopi ei ole mikään varsinainen kirpputori, vaikka vaatteet ja tavarat ovatkin siellä pääasiassa käytettyjä. Sieltä ei voi ostaa mitään, vaan hankinnat tehdään diakoniatyöntekijän arvioon perustuvalla lähetteellä ja seurakunnat hoitavat kustannukset. Kysyntää riittää, viime vuonna Karderoopi jakoi viime vuonna runsaalle 1100 asiakkaalle vaatteita, astioita ja kodintekstiilejä. Vaateavun tarvitsijoiden määrä on viiden viimeisen vuoden aikana noussut noin 700:stä nykyisiin lukuihin. Monien pitkäaikaistyöttömien putoaminen peruspäivärahalle näkyy meillä, arvioivat Merja ja Pirjo. Karderoopi on avoinna maanantaista torstaihin kello Lisäksi joka kuukauden viimeisen keskiviikon aukioloaikaa on pidennetty kello 18: aan lähinnä lahjoittajia varten. TP Vilkun lounas: hyvää halvalla Tiistaisin diakoniakeskuksen kahvila Vilkussa on keittopäivä. Sana on kaupungilla kiirinyt ja suosio kasvanut jatkuvasti. Ilmankos, sillä Vilkussa tarjotaan todennäköisesti kaupungin huokein keittolounas mausta tinkimättä paikalla leivotun leivän kera vain kaksi euroa annos. Vilkku avasi ovensa kesätauon jälkeen syyskuun alussa. Muinakin arkipäivinä Vilkussa katetaan kunnon kotiruokalounas kukkarolle ystävälliseen hintaan. Vinkkinä mainittakoon, että myös pikkusuolaisia ja leivonnaisia kannattaa ehdottomasti maistaa, sillä herkut ovat kuin äidin leipomia. Tai pikemminkin isän, sillä uuni on Vilkun keittiöstä vastaavan Christian Viljasen valtakuntaa, jota selvästi hallitaan jauhopeukalolla. Olipa kiva taas päästä leipomaan kesälomien jälkeen, hän huokaisee tyytyväisesti. Vapaaehtoisvoimin Vilkkua pyörittää Christianin lisäksi ahkera vapaaehtoisten joukko. Kassan takaa voi tavata esimerkiksi Arja Jänteen, jolle vapaaehtoistoiminta on eläkevuosien pitkäaikainen harrastus. Täällä näkee ihmisiä, ja monista tulee ajan myötä tuttuja. Täällä on kiva olla, hän sanoo. Arjan lisäksi vapaaehtoisia on ringissä runsas kymmenkunta ja heitä on tavallisesti paikalla kaksi kerrallaan. Työvuoroja kertyy jokaiselle yksi viikkoa kohti. Rukousvartit perjantaisin Paitsi lounaskahvila, Vilkku on ennen kaikkea kohtaamispaikka työikäisille. Siellä voi käydä piipahtamassa oman aikataulunsa mukaan syömässä tai kahvittelemassa, mutta myös järjestettyä ohjelmaa on tarjolla. Kahdesti kuussa voi esimerkiksi osallistua yhteislauluhetkeen ja kerran kuussa pidetään sinkkujen tiistaitreffit. Omallakin porukalla voi Vilkussa järjestää säännöllisiä tapaamisia, Heli Kostiaisen vetämän kuukauden kuulumiset -ryhmän tapaan. Vilkun keittiössä puuhaavalta Christian Viljaselta sujuu niin kahvinkeitto kuin pullanpyöritys. Tästä syksystä alkaen Vilkun alakerrassa aletaan pitää perjantaisin myös rukousvartteja. Tarkoitus on, että niihin voi poiketa vaikka suoraan kadulta, jos haluaa hiljentyä tai kaipaa esirukousta. Haluamme olla pienen ihmisen asialla ja tarjota mahdollisuutta hetken hiljentymiseen kaupungin keskustassa samaan tapaan kuin eräissä suurissa kauppakeskuksissa, kertoo Vilkun toiminnasta vastaava Nina Tulonen. TP Avoinna ma pe klo Diakoniatyön visio: jokaiselle ihmisarvoinen elämä Arja Jänteelle vapaaehtoistyö Vilkussa on eläkevuosien harrastus. Kahvittelemassa kuukauden kuulumisten merkeissä Aarno Alsi (vas.), Annikki Heikelä ja Mari Heinonen. Perhetyötä, vanhustyötä, maahanmuuttajatyötä, yhteiskunnallista ja sinkkutyötä, vammaistyötä, vähävaraisten ja päihdeongelmaisten auttamista. Kaikkea tätä ja paljon muuta. Diakoniatyöllä on lukemattomia muotoja, mutta miksi sitä tehdään ja kenen hyväksi? Diakoniajohtaja Hannu Suihkonen, mitä diakoniatyö oikeastaan on? Se on kaikissa muodoissaan läsnäoloa ja välittämistä. Auttamista, puolesta puhumista ja lähimmäisyyden edistämistä. Se pyrkii edistämään oikeudenmukaisuutta ja toimimaan ihmisarvoisen elämän edellytysten luomiseksi, Suihkonen kuvailee. Diakoniatyölle on ominaista, että se palvelee hyvin erilaisissa elämäntilanteissa olevia ihmisiä. Se on yhtä lailla hengellistä, henkistä, fyysistä ja materiaalista tukea tai yhteisöllistä toimintaa kuin vapaaehtoistoimintaa ja lähimmäispalvelua. Diakoniatyössä ei kysytä kirkon jäsenyyttä vaan avun tarvetta, painottaa Suihkonen. Tukea monenlaisiin elämäntilanteisiin Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymässä diakoniatyötä tekevät sekä seurakunnat ja diakoniakeskus. Työt on jaettu niin, että diakoniakeskus huolehtii diakoniatyön yleissuunnittelusta, erityisdiakoniatyöstä ja yhteiskunnallisesta työstä. Seurakunnat puolestaan tekevät monipuolista käytännön työtä omilla alueillaan. - Työ on usein asiantuntevaa keskusteluapua ja tukea erilaisissa elämänkysymyksissä, Suihkonen sanoo. Diakoniatyö järjestää myös erilaista yhteisöllistä toimintaa, kuten ryhmiä, leirejä ja retkiä. Lisäksi diakoniatyöntekijät tekevät kotikäyntejä. Vapaaehtoisia kaivataan Seurakuntien diakoniatyössä on mukana paljon vapaaehtoisia. Uusia vapaaehtoistyöntekijöitä kaivataan kuitenkin jatkuvasti lisää. Vapaaehtoistyössä voit toimia esimerkiksi ryhmän vetäjänä, talkoolaisena, lähimmäisavussa tai yhteisvastuukerääjänä. Tervetuloa mukaan! Suihkonen rohkaisee. Avun tarpeessa ollessaan tai vapaaehtoistyöhön halutessaan ei ole välttämätöntä tietää, minkä seurakunnan alueella asuu. Diakoniakeskuksen puhelinvaihteessa osataan opastaa soittajaa eteenpäin. Tietoa diakonian työmuodoista ja yhteyshenkilöistä löytyy myös seurakuntayhtymän internet sivuilta. Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän diakoniakeskuksen puhelinvaihde: (02) Seurakuntayhtymän diakoniatyön internet-sivut: turunseurakunnat.fi -> ihminen vierelläsi

LEIRIHAKEMUKSEN voi tehdä netissä; www.lahdenseurakuntayhtyma.fi/tule_mukaan/diakoniatyon_retkille_ja_leirille.

LEIRIHAKEMUKSEN voi tehdä netissä; www.lahdenseurakuntayhtyma.fi/tule_mukaan/diakoniatyon_retkille_ja_leirille. 1 LEIRIHAKEMUKSEN voi tehdä netissä; www.lahdenseurakuntayhtyma.fi/tule_mukaan/diakoniatyon_retkille_ja_leirille. Hakemuslomakkeita saa myös diakoniatyöntekijöiltä tai Diakoniakeskus Marian neuvonnasta.

Lisätiedot

Tikkurilan seurakunta Vantaan seurakunnat

Tikkurilan seurakunta Vantaan seurakunnat AIKA TEHDÄ HYVÄÄ! VAPAAEHTOISTOIMINTA TIKKURILAN SEURAKUNNASSA Tikkurilan seurakunta Vantaan seurakunnat Onko sinulla aikaa tehdä HYVÄÄ? Tule mukaan vapaaehtoistoimintaan! Vapaaehtoistyö on vapaaehtoista

Lisätiedot

DIAKONIA kuuluu kirkon perustehtäviin. Se perustuu kristinuskon ajatukseen, että jokainen ihminen on lähimmäisemme ja lähimmäistä tulee auttaa.

DIAKONIA kuuluu kirkon perustehtäviin. Se perustuu kristinuskon ajatukseen, että jokainen ihminen on lähimmäisemme ja lähimmäistä tulee auttaa. DIAKONIATYÖN syksy 2015 DIAKONIA kuuluu kirkon perustehtäviin. Se perustuu kristinuskon ajatukseen, että jokainen ihminen on lähimmäisemme ja lähimmäistä tulee auttaa. Diakonia toteuttaa ja kutsuu toteuttamaan

Lisätiedot

Vammaisohjelma 2009-2011. Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä

Vammaisohjelma 2009-2011. Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä Vammaisohjelma 2009-2011 Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän vammaisohjelma Johdanto Seurakuntayhtymän vammaisohjelma pohjautuu vammaistyöstä saatuihin kokemuksiin. Vammaistyön

Lisätiedot

Vapaaehtoistoiminta Vihdin seurakunnassa

Vapaaehtoistoiminta Vihdin seurakunnassa Vapaaehtoistoiminta Vihdin seurakunnassa ANNA AIKAASI VAIKKA VAIN TUNNIKSI KERRALLAAN Vihdin seurakunnassa on monipuoliset mahdollisuudet osallistua vapaaehtoistoimintaan. Voit tulla esim. mummiystäväksi

Lisätiedot

Apua, tukea ja toimintaa

Apua, tukea ja toimintaa Soita meille numeroon 050 4440 199 tai lähetä sähköpostia osoitteeseen asiakaspalvelu@mereo.fi. Tavataan ja keskustellaan yhdessä tilanteestasi. Teemme sinulle henkilökohtaisen, hyvin vointiasi tukevan

Lisätiedot

Kahvila Elsie. Sipoon palveluasumisen tukiyhdistys ry.

Kahvila Elsie. Sipoon palveluasumisen tukiyhdistys ry. Kahvila Elsie Sipoon palveluasumisen tukiyhdistys ry. Hyvät sipoolaiset, Olet saanut käteesi aivan uuden esitteen, joka kertoo Palvelutalo Elsieen perustettavasta kahvilasta. Tämä kahvila avautuu maanantaina

Lisätiedot

Syksyn hehku on lupaus tulevasta. Auringon kulta syksyn lehdissä kantaa talven yli kevääseen.

Syksyn hehku on lupaus tulevasta. Auringon kulta syksyn lehdissä kantaa talven yli kevääseen. Mikkelin seudun Kehitysvammaisten Tuki ry Jäsentiedote 2/2014 www.mikkelinkvtuki.fi Mikkelin seudun Kehitysvammaisten Tuki ry Jäsentiedote 2/2015 www.mikkelinkvtuki.fi Syksyn hehku on lupaus tulevasta.

Lisätiedot

Uusia alkuja. ja tulevaisuuden polkuja. Syksy 2011. Diakoniatyön kurssit ja vertaisryhmät työttömille ja työttömyysuhan alaisille

Uusia alkuja. ja tulevaisuuden polkuja. Syksy 2011. Diakoniatyön kurssit ja vertaisryhmät työttömille ja työttömyysuhan alaisille Uusia alkuja ja tulevaisuuden polkuja Diakoniatyön kurssit ja vertaisryhmät työttömille ja työttömyysuhan alaisille Syksy 2011 1 Kun työttömyys tai sen uhka kiristää tai tulevaisuus on muuten epävarma,

Lisätiedot

Perusoikeuksien lainsäädännöllinen polku

Perusoikeuksien lainsäädännöllinen polku Perusoikeuksien lainsäädännöllinen polku Välttämätön toimeentulo ja huolenpito on subjektiivinen oikeus Perustoimeentulon on oltava kattava eikä väliinputoajia saa olla Etuustasoa ei ole määritelty rahamääräisesti

Lisätiedot

Asunto ensin -periaate

Asunto ensin -periaate Asunto ensin -periaate kotouttamisen ja integraation lähtökohtana? Marko Kettunen Maahanmuuttajat metropolissa seminaari 19.8.2010 1987 1988 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000

Lisätiedot

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minun elämäni Mari Vehmanen, Laura Vesa Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minulla on kehitysvamma Meitä kehitysvammaisia suomalaisia on iso joukko. Meidän on tavanomaista vaikeampi oppia ja ymmärtää asioita,

Lisätiedot

Vapaaehtoistoiminta: Vire Koti Martinlähde ja Sinivuokko

Vapaaehtoistoiminta: Vire Koti Martinlähde ja Sinivuokko Vapaaehtoistoiminta: Vire Koti Martinlähde ja Sinivuokko Marjo Virkkunen palvelutalon johtaja Onnellinen elämä syntyy välittämisestä ja kuuntelemisesta. Yhdessä olemisesta ja tekemisestä Alkoi Vire Koti

Lisätiedot

Tervetuloa Tienviittoja tulevaisuuteen ikäperheseminaariin 4.11.2014

Tervetuloa Tienviittoja tulevaisuuteen ikäperheseminaariin 4.11.2014 Tervetuloa Tienviittoja tulevaisuuteen ikäperheseminaariin 4.11.2014 Ohjelma 9.30 Avaussanat Riitta Hakoma, vammaispalvelujen johtaja, Etelä-Karjalan Sosiaali- ja terveyspiiri 9.45 Kehitysvammaisten Palvelusäätiön

Lisätiedot

Selvitys 2/2014. Asunnottomat 2013 14.2.2014

Selvitys 2/2014. Asunnottomat 2013 14.2.2014 ISSN 1237-1288 Lisätiedot: Hannu Ahola (tilastot) Puh. 4 996 67 Saara Nyyssölä Puh. 4 172 4917 Selvitys 2/214 Asunnottomat 213 14.2.214 Asunnottomuustiedot perustuvat Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen

Lisätiedot

IkäArvokas -projekti. Anu Silvennoinen 19.05.2014 PIEKSÄMÄKI

IkäArvokas -projekti. Anu Silvennoinen 19.05.2014 PIEKSÄMÄKI IkäArvokas -projekti Anu Silvennoinen 19.05.2014 PIEKSÄMÄKI 2 IkäArvokas projektin taustalla ajatuksia eli mistä yhteisvastuu hanke sai alkunsa Vanhuus voi viedä pohjattomaan yksinäisyyteen Kolmasosa vanhuksista

Lisätiedot

SAAVUTETTAVUUSOHJELMA 2014 2016

SAAVUTETTAVUUSOHJELMA 2014 2016 SAAVUTETTAVUUSOHJELMA 2014 2016 Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä, Yhteinen kirkkoneuvosto 28.11.2013 1 SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO.2 1. SAAVUTETTAVA SEURAKUNTA.2 2. FYYSINEN SAAVUTETTAVUUS ELI ESTEETÖN

Lisätiedot

laukaan seurakunta www.laukaasrk.fi tervetuloa 2015!

laukaan seurakunta www.laukaasrk.fi tervetuloa 2015! laukaan seurakunta www.laukaasrk.fi tervetuloa 2015! Rippikoulu on ajankohtainen asia sinulle, joka täytät 15 vuotta vuonna 2015. Tässä asiassa et ole yksin, joka vuosi n. 90 % laukaalaisista ikäisistäsi

Lisätiedot

YRITTÄJIEN HYVINVOINTI

YRITTÄJIEN HYVINVOINTI YRITTÄJIEN HYVINVOINTI Yrittäjien työhyvinvointikysely 2013 tulokset 4.9.2013 Kati Huoponen, Mari Merilampi ja Jouni Vatanen TAUSTAA Kysely lähetettiin yli 10 000:lle Ilmarisen yrittäjäasiakkaalle Kyselyyn

Lisätiedot

SATEENKAARITALON JÄSENKIRJE 4/2014

SATEENKAARITALON JÄSENKIRJE 4/2014 1 SATEENKAARITALON JÄSENKIRJE 4/2014 Sateenkaaritalon tapahtumia syksyllä 2014 muun muassa: Kuva internetistä. Kuvaaja Teuvo Vehkalahti. BBQ-Elolystit 9.9. klo 10-14 Hietalahden Villassa Sieni- ja marjaretki

Lisätiedot

Asuntotuotantokysely 2/2015

Asuntotuotantokysely 2/2015 Asuntotuotantokysely 2/2015 Sami Pakarinen Kesäkuu 2015 1 (2) Kesäkuun 2015 asuntotuotantokyselyn tulokset RT:n asuntotuotantokysely lähetettiin Talonrakennusteollisuuden jäsenille. Kysely tehdään kolmesti

Lisätiedot

Kissaihmisten oma kahvila!

Kissaihmisten oma kahvila! Kissaihmisten oma kahvila! Teksti ja kuvat: Annika Pitkänen Jo ulkopuolelta voi huomata, ettei tamperelainen Purnauskis ole mikä tahansa kahvila. Ikkunalaudalla istuu kissa katselemassa uteliaana ohikulkevia

Lisätiedot

PIRKKALAN SEURAKUNNAN STRATEGIA. Porukalla Pirkkalassa yhdessä ollaan enemmän

PIRKKALAN SEURAKUNNAN STRATEGIA. Porukalla Pirkkalassa yhdessä ollaan enemmän PIRKKALAN SEURAKUNNAN STRATEGIA Porukalla Pirkkalassa yhdessä ollaan enemmän PERUSTEHTÄVÄ / MISSIO Seurakunta kutsuu ihmisiä armollisen ja kolmiyhteisen Jumalan yhteyteen, julistaa evankeliumia ja rohkaisee

Lisätiedot

Järjestöjen järjestö Perustettu 1998

Järjestöjen järjestö Perustettu 1998 Järjestöjen järjestö Perustettu 1998 SYRJÄYTYMISEN EHKÄISY JA YHTEISÖLLISYYS kotona asumisen tukeminen kansalaisaktiivisuuden edistäminen toimintakyvyn ja itsenäisen suoriutumisen tukeminen työllistäminen

Lisätiedot

Markkinakommentti. Julkaisuvapaa 7.10.2009 ARVOASUNTOJEN KAUPPA KIIHTYY PERHEASUNTOJEN RINNALLA

Markkinakommentti. Julkaisuvapaa 7.10.2009 ARVOASUNTOJEN KAUPPA KIIHTYY PERHEASUNTOJEN RINNALLA Markkinakommentti Julkaisuvapaa 7.10.2009 ARVOASUNTOJEN KAUPPA KIIHTYY PERHEASUNTOJEN RINNALLA Jos perheasuntojen kauppalukumäärät ovat loppukesän ja alkusyksyn aikana kasvaneet voimakkaasti verrattuna

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

DIAKONIAN TOIMINTAKERTOMUS JA TILSTOT VUODESTA 2012 DIAKONIAN VUODEN 2013 SUUNNITELMIA

DIAKONIAN TOIMINTAKERTOMUS JA TILSTOT VUODESTA 2012 DIAKONIAN VUODEN 2013 SUUNNITELMIA Kokousaika Maanantai 12.2.2013 kello 15.00 Kokouspaikka Vanha pappila, Rovastintie 3 1 2 3 4 5 6 7 KOKOUKSEN AVAUS DIAKONIAN TOIMINTAKERTOMUS JA TILSTOT VUODESTA 2012 YHTEISVASTUU 2013 DIAKONIAN VUODEN

Lisätiedot

ASUMISNEUVONTAA HEKA-KONTULASSA ASUMISNEUVOJA SATU RAUTIAINEN

ASUMISNEUVONTAA HEKA-KONTULASSA ASUMISNEUVOJA SATU RAUTIAINEN ASUMISNEUVONTAA HEKA-KONTULASSA ASUMISNEUVOJA SATU RAUTIAINEN YHTEYS ASUMISNEUVONTAAN Asumisneuvojalle tulee tieto toisen eroavista avio/avopuolisoista ottaessa yhteyttä Mahdollinen kiista siitä, että

Lisätiedot

SATO StudioKoti, Raikukuja - Lisäselvityksiä lautakunnalle. 25.8.2015 StudioKoti, Raikukuja

SATO StudioKoti, Raikukuja - Lisäselvityksiä lautakunnalle. 25.8.2015 StudioKoti, Raikukuja SATO StudioKoti, Raikukuja - Lisäselvityksiä lautakunnalle Lisäselvityksiä esitetyt kysymykset Lautakunnan esittämät lisäkysymykset: Yleisten tilojen hoito, kuka hoitaa? Keitä talossa tulee asumaan (ulkolaisia

Lisätiedot

TOIMINTAKALENTERI JA MUU TOIMINTA

TOIMINTAKALENTERI JA MUU TOIMINTA TOIMINTAKALENTERI JA MUU TOIMINTA Päivitetty 06.07.2015 HEINÄKUU 2015 Avoinna tiistaisin ja perjantaisin klo 10-13 Salla Harteelan taulunäyttely Ti 21.7. Päättyy ilmoittautuminen Pöytyän teatterin esitykseen

Lisätiedot

Yhteisöllisyyden rakentaminen. 4v -hanke 2.6.2009 Helsinki Pirkko Sassi

Yhteisöllisyyden rakentaminen. 4v -hanke 2.6.2009 Helsinki Pirkko Sassi Yhteisöllisyyden rakentaminen 4v -hanke 2.6.2009 Helsinki Pirkko Sassi Esimerkkejä Espoosta Hyvä Arki ry arkielämän laadun parantaminen Toimivat Seniorit ry oma taloyhtiö senioreiden toimintakeskuksena

Lisätiedot

HÄMEENKYRÖN SEURAKUNNAN DIAKONIATYÖN PERUSTOIMEN KUVAUS 2012

HÄMEENKYRÖN SEURAKUNNAN DIAKONIATYÖN PERUSTOIMEN KUVAUS 2012 HÄMEENKYRÖN SEURAKUNNAN DIAKONIATYÖN PERUSTOIMEN KUVAUS 2012 1. PERUSTEHTÄVÄ Diakoniatyön perustelut löytyvät sekä Raamatusta, että Kirkko järjestyksestä. Minun oli nälkä, ja te annoitte minulle ruokaa.

Lisätiedot

NYKYTILA/TOIMINTA JA TOIMIJAT/AIKATAULU. PHSOTEY: tuottaa sosiaali- ja terveyspalvelut Nastolassa.

NYKYTILA/TOIMINTA JA TOIMIJAT/AIKATAULU. PHSOTEY: tuottaa sosiaali- ja terveyspalvelut Nastolassa. IKÄÄNTYVIEN HYVINVOINTIA EDISTÄVÄT PALVELUT/ KEHITTÄMISTARPEET Sosiaali- ja terveyspalvelut Nastolassa on lääkärin ja hoitajan vastaanottopalvelut, sekä suun terveydenhuollon vastaanottopalvelut. Kehittämiskohteet:

Lisätiedot

TERVETULOA RYHMÄPERHEPÄIVÄHOITOKOTI MIINANTUPAAN!

TERVETULOA RYHMÄPERHEPÄIVÄHOITOKOTI MIINANTUPAAN! TERVETULOA RYHMÄPERHEPÄIVÄHOITOKOTI MIINANTUPAAN! RYHMÄPERHEPÄIVÄHOITOKOTIEN TOIMINTAA OHJAAVAT ARVOT JA TAVOITTEET: Toimintamme arvot : 1. Kodinomaisuus 2. Lämpö 3. Turvallisuus 4. Yhteistyö Toiminnan

Lisätiedot

Kaikki köyhät kunnan vuokraasuntoon? Valtakunnallinen asunto- ja yhdyskuntapäivä 10.5.2012 Teija Ojankoski VAV Asunnot Oy

Kaikki köyhät kunnan vuokraasuntoon? Valtakunnallinen asunto- ja yhdyskuntapäivä 10.5.2012 Teija Ojankoski VAV Asunnot Oy Kaikki köyhät kunnan vuokraasuntoon? Valtakunnallinen asunto- ja yhdyskuntapäivä 10.5.2012 Teija Ojankoski VAV Asunnot Oy Sata-komitea Tausta Julkisesti tuetun asuntokannan tarkoituksenmukaisen käytön

Lisätiedot

Vapaaehtoistoiminnan haasteet tämän päivän Suomessa Sosiaali- ja terveysjärjestöjen järjestöfoorumi 5.12.2006 Joensuu

Vapaaehtoistoiminnan haasteet tämän päivän Suomessa Sosiaali- ja terveysjärjestöjen järjestöfoorumi 5.12.2006 Joensuu Vapaaehtoistoiminnan haasteet tämän päivän Suomessa Sosiaali- ja terveysjärjestöjen järjestöfoorumi 5.12.2006 Joensuu Henrietta Grönlund, TM, tutkija Helsingin yliopisto henrietta.gronlund@helsinki.fi

Lisätiedot

STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet

STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet Gerontologisen kuntoutuksen seminaari 23.9.2011 Kehitysjohtaja Klaus Halla Sosiaali- ja terveysministeriö Missä toimimme 2010-luvulla Globalisaatio

Lisätiedot

MIETTEITÄ DIAKONIABARO- METRIN ÄÄRELLÄ. Jouko Kiiski Yliopistonlehtori, dos., TT, FT Itä-Suomen yliopisto (avustaja: Esko Ryökäs)

MIETTEITÄ DIAKONIABARO- METRIN ÄÄRELLÄ. Jouko Kiiski Yliopistonlehtori, dos., TT, FT Itä-Suomen yliopisto (avustaja: Esko Ryökäs) MIETTEITÄ DIAKONIABARO- METRIN ÄÄRELLÄ Jouko Kiiski Yliopistonlehtori, dos., TT, FT Itä-Suomen yliopisto (avustaja: Esko Ryökäs) ONKO DIAKONIA TÄRKEÄÄ? Seurakuntalaisten yksi keskeisimmistä perusteita

Lisätiedot

TUAS - Nuorten tuettu asuminen

TUAS - Nuorten tuettu asuminen TUAS - Nuorten tuettu asuminen Turun Kaupunkilähetys ry. Liisa Love Mitä TUAS toiminta on? Tukea 18 25 -vuotiaille aikuistuville nuorille itsenäisen elämän ja yksin asumisen alkutaipaleella Nuoria tuetaan

Lisätiedot

Seinäjoen seurakunnan varhaiskasvatuksen kehittämisasiakirja

Seinäjoen seurakunnan varhaiskasvatuksen kehittämisasiakirja Seinäjoen seurakunnan varhaiskasvatuksen kehittämisasiakirja Kun pienen lapsen äiti ja isä ottavat lapsen syliin ja painavat häntä lähelle sydäntään, he antavat hänelle rakkautta ja huolenpitoa. Tällä

Lisätiedot

Tule mukaan. kirkon diakoniatyöhön! Astut mukaan auttamaan

Tule mukaan. kirkon diakoniatyöhön! Astut mukaan auttamaan Tule mukaan kirkon diakoniatyöhön! Astut mukaan auttamaan Diakonissa, sairaanhoitaja (AMK) Johanna Saapunki Työpaikka: Kuusamon seurakunta Työtehtävät: perusdiakonia, kehitysvammatyö Mikä on parasta työssä?

Lisätiedot

lapset - nuoret - perheet

lapset - nuoret - perheet lapset - nuoret - perheet Hyvinkään seurakunnassa syksyllä 2013 1 PERHEMESSUT 01.9. Koululaisten kirkkopyhä Hyvinkään kirkko klo 10 15.9. Perhemessu Martin srk-talo klo 15 29.9. Mikkelinpäivän perhemessu

Lisätiedot

Yksin asuvien köyhyys. Yksin asuvat köyhät tilastoissa

Yksin asuvien köyhyys. Yksin asuvat köyhät tilastoissa Yksin asuvien köyhyys Anna-Maria Isola 10.12.2008 Kuuleeko kukaan yksinelävää köyhää? Yksin asuvat köyhät tilastoissa Tarkastelussa minimituilla (sairauspäivärahat, toimeentulotuki, työmarkkinatuki) elävät

Lisätiedot

Tilastokatsaus 11:2012

Tilastokatsaus 11:2012 Osuus asuntokannasta, % Tilastokatsaus 11:2012 14.12.2012 Tietopalvelu B14:2012 n asuntokanta 31.12.2011 ja sen muutokset 2000-luvulla Tilastokeskuksen asuntokantatilaston mukaan lla oli vuoden 2011 lopussa

Lisätiedot

Jätevesineuvonnasta hyötyä vesihuoltolaitoksille

Jätevesineuvonnasta hyötyä vesihuoltolaitoksille Jätevesineuvonnasta hyötyä vesihuoltolaitoksille Nina Pimiä Projektipäällikkö Jyväskylän ammattikorkeakoulu Jätevesineuvonnan toteutus Tavoitteena on jakaa puolueetonta, oikeaa ja ajantasaista tietoa kiinteistöjen

Lisätiedot

Tikkurilan seurakunnassa

Tikkurilan seurakunnassa Aika tehdä hyvää! V a paaehtoistoi minta Tikkurilan seurakunnassa Onko sinulla aikaa tehdä HYVÄÄ? Tule mukaan vapaaehtoistoimintaan! Vapaaehtoistyö on vapaaehtoista seurakuntalaisten työtä, joka antaa

Lisätiedot

Rakkaat Dikonin turvakodin ystävät ja tukijat

Rakkaat Dikonin turvakodin ystävät ja tukijat Kummikirje 1-2016 3.5. 2016 Rakkaat Dikonin turvakodin ystävät ja tukijat Olen uusi Venäjän alueen kummityön kordinaattori Ammi Kallio. Tämä on ensimmäinen kummikirje, jonka kirjoitan teille alueelta.

Lisätiedot

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Petri Kallio Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Asiantuntijaryhmän jäsen Petra Tiihonen Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Henkilökohtainen avustajatoiminta Syyskuu 2014

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO YHTEENVETO 5.9.2013 VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 17 vastaanottokeskuksessa loppukeväällä 2013. Vastaajia

Lisätiedot

MILLAINEN SOSIAALITURVA JA SEN RAHOITUS? Sinikka Näätsaari 6.6.2015

MILLAINEN SOSIAALITURVA JA SEN RAHOITUS? Sinikka Näätsaari 6.6.2015 MILLAINEN SOSIAALITURVA JA SEN RAHOITUS? Sinikka Näätsaari 6.6.2015 1 TIIVISTYS: TYÖHÖN PERUSTUVA MALLI Työ mahdollistaa hyvän sosiaaliturvan ja julkiset palvelut = hyvinvointiyhteiskunnan Pohjoismainen

Lisätiedot

NUORET LUUPIN ALLA KOULUKYSELY 2014

NUORET LUUPIN ALLA KOULUKYSELY 2014 NUORET LUUPIN ALLA KOULUKYSELY 2014 Leena Haanpää Lapsi- ja nuorisotutkimuskeskus CYRI Turun yliopisto LANU-koordinaatioryhmä 26.11.2015 Turku Näin tutkimus toteutettiin NUORET LUUPIN ALLA 2014 Vastaajat

Lisätiedot

SENIORIKAHVILA TOIMINTA KAAMASEN KYLÄSSÄ. Riitta Sipola-Kellokumpu 28.1.2013 Inarin kunta Kotihoito

SENIORIKAHVILA TOIMINTA KAAMASEN KYLÄSSÄ. Riitta Sipola-Kellokumpu 28.1.2013 Inarin kunta Kotihoito SENIORIKAHVILA TOIMINTA KAAMASEN KYLÄSSÄ Riitta Sipola-Kellokumpu 28.1.2013 Inarin kunta Kotihoito Kaamanen Kaamasen kylään on Ivalosta matkaa noin 70 km. Kylässä asuu vajaa 200 kuntalaista, joista ikäihmisiä

Lisätiedot

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Lapsen nimi: LASTEN OIKEUKSIEN JULISTUS Lapsella on oikeus Erityiseen suojeluun ja hoivaan Riittävään osuuteen yhteiskunnan voimavaroista Osallistua ikänsä ja kehitystasonsa

Lisätiedot

TERVEISET TÄÄLTÄ IMATRAN POUTAPILVEN PALVELUKODISTA

TERVEISET TÄÄLTÄ IMATRAN POUTAPILVEN PALVELUKODISTA TERVEISET TÄÄLTÄ IMATRAN POUTAPILVEN PALVELUKODISTA KERROMME KULUNEEN VUODEN KUULUMISISTA JA VIIME VUODEN MIELEENPAINUVISTA TAPAHTUMISTA Talvella oli paljon pakkasta ja lunta. Paljon vaatteita päälle ja

Lisätiedot

lapset - nuoret perheet

lapset - nuoret perheet lapset - nuoret perheet Hyvinkään seurakunnassa syksyllä 2014 1 PERHEMESSUT 7.9. Hyvinkään kirkko klo 10.00 (koululaisten iltakerhojen kerhonohjaajien siunaaminen) 14.9. Martti klo 15.00 (päiväkerholaisten

Lisätiedot

KYSYMYKSIÄ JA VASTAUKSIA ELÄVÄNÄ ELÄKKEELLE -KAMPANJAAN LIITTYEN

KYSYMYKSIÄ JA VASTAUKSIA ELÄVÄNÄ ELÄKKEELLE -KAMPANJAAN LIITTYEN KYSYMYKSIÄ JA VASTAUKSIA ELÄVÄNÄ ELÄKKEELLE -KAMPANJAAN LIITTYEN MISSÄ IÄSSÄ SUOMESSA JÄÄDÄÄN ELÄKKEELLE? Ne, joilla on töitä ja jotka jaksavat, jäävät suoraan vanhuuseläkkeelle keskimäärin vähän yli 64-

Lisätiedot

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2012

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2012 asuntokuntia Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 30.9.2013 Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2012 Lahdessa oli vuoden 2012 lopussa 53 880 asuntokuntaa, joiden määrä kasvoi vuodessa 558 asuntokunnalla.

Lisätiedot

Lahden nuorisopalveluiden Tyttöjen tila esittäytyy. Emmi Salo & Mervi Laaksonen

Lahden nuorisopalveluiden Tyttöjen tila esittäytyy. Emmi Salo & Mervi Laaksonen Lahden nuorisopalveluiden Tyttöjen tila esittäytyy Emmi Salo & Mervi Laaksonen Historiaa Tyttöjen tila sai alkunsa Tyttöprojekti Helmestä vuonna 2003, jossa koottiin tyttötyötä tekeviä tahoja yhteen ja

Lisätiedot

EK-ARTU hanke ja yhteistyökumppanit: Kolmannen sektorin tapaaminen Kotkassa ma 3.12.2012

EK-ARTU hanke ja yhteistyökumppanit: Kolmannen sektorin tapaaminen Kotkassa ma 3.12.2012 EK-ARTU hanke ja yhteistyökumppanit: Kolmannen sektorin tapaaminen Kotkassa ma 3.12.2012 Ehdotuksia yhteistyöhön lisäämiseksi kolmannen sektorin ja kunnan välillä Esille nousseita turvallisuutta vähentäviä

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

Asenteet uusiksi, keinoja yhteisölliseen asumiseen

Asenteet uusiksi, keinoja yhteisölliseen asumiseen Asenteet uusiksi, keinoja yhteisölliseen asumiseen Taloyhtiön varautuminen asukkaiden ikääntymiseen seminaari, Oulu 23.05.2016 Pasi Orava Pohjois-Suomen paikallisasiamies Suomen Vuokranantajat ry www.vuokranantajat.fi

Lisätiedot

ISSN 1237-1288. Lisätiedot: Saara Nyyssölä Puh. 040 172 4917 Hannu Ahola (tilastot) Puh. 0400 996 067. Selvitys 1/2012.

ISSN 1237-1288. Lisätiedot: Saara Nyyssölä Puh. 040 172 4917 Hannu Ahola (tilastot) Puh. 0400 996 067. Selvitys 1/2012. ISSN 1237-1288 Lisätiedot: Saara Nyyssölä Puh. 040 172 4917 Hannu Ahola (tilastot) Puh. 0400 996 067 Selvitys 1/2012 Asunnottomat 2011 16.2.2012 1987 1988 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998

Lisätiedot

IHMISOIKEUSKASVATUS Filosofiaa lapsille -menetelmällä

IHMISOIKEUSKASVATUS Filosofiaa lapsille -menetelmällä Pohdi! Seisot junaradan varrella. Radalla on 40 miestä tekemässä radankorjaustöitä. Äkkiä huomaat junan lähestyvän, mutta olet liian kaukana etkä pysty varoittamaan miehiä, eivätkä he itse huomaa junan

Lisätiedot

Ikääntyvien köyhyys ja sen heijastumat hyvinvointiin

Ikääntyvien köyhyys ja sen heijastumat hyvinvointiin Ikääntyvien köyhyys ja sen heijastumat hyvinvointiin Lahden tiedepäivä 29.11.2011, Antti Karisto & Marjaana Seppänen 1.12.2011 1 Esityksessä tarkastellaan Miten köyhyys kohdentui ikääntyvän väestön keskuudessa

Lisätiedot

Toimintakykyisenä ikääntyminen KASTEhanke, Salon kuntapilotti 2010 2012

Toimintakykyisenä ikääntyminen KASTEhanke, Salon kuntapilotti 2010 2012 Toimintakykyisenä ikääntyminen KASTEhanke, Salon kuntapilotti 2010 2012 TERVEYTTÄ JA HYVINVOINTIA -seminaari, projektikoordinaattori, th TtM Salon kaupungin vanhuspalvelut Vanhuspalveluiden palvelurakenteen

Lisätiedot

ILOA ELÄMÄÄN - TULE VAPAAEHTOISEKSI!

ILOA ELÄMÄÄN - TULE VAPAAEHTOISEKSI! ILOA ELÄMÄÄN - TULE VAPAAEHTOISEKSI! Vapaaehtoistyön periaatteet Vapaaehtoisten toiminta on tärkeä tapa tuoda vaihtelua, iloa ja virkistystä ikäihmisten arkeen sekä asumispalveluissa että kotihoidossa.

Lisätiedot

Ryhmätoiminnat. Omaiset ja läheiset. Päihdeja mielenterveysasiakkaat

Ryhmätoiminnat. Omaiset ja läheiset. Päihdeja mielenterveysasiakkaat Ryhmätoiminnat Omaiset ja läheiset Päihdeja mielenterveysasiakkaat Kouvolan kaupunki Erityisryhmien asumispalvelut Tuettu asuminen / ryhmätoiminnat Tarkoitettu kouvolalaisille kotona asuville mielenterveys-

Lisätiedot

INTERVAC KANSAINVÄLINEN LOMAPALVELU. Lomailijoille, jotka kulkevat omia polkujaan

INTERVAC KANSAINVÄLINEN LOMAPALVELU. Lomailijoille, jotka kulkevat omia polkujaan INTERVAC KANSAINVÄLINEN LOMAPALVELU Lomailijoille, jotka kulkevat omia polkujaan INTERVAC-lomapalvelu aina vuodesta 1953 lähtien u Voit vaihtaa asunnon toisen kanssa kotimaassa tai ulkomailla. Kun asut

Lisätiedot

Ei tarvitse pärjätä yksin. Uudenmaan vapaaehtoistoiminta lapsiperheiden tueksi

Ei tarvitse pärjätä yksin. Uudenmaan vapaaehtoistoiminta lapsiperheiden tueksi Ei tarvitse pärjätä yksin Uudenmaan vapaaehtoistoiminta lapsiperheiden tueksi Perheet ovat erilaisia ja elämäntilanteet vaihtelevat. Vanhemmat voivat välillä tuntea väsymystä arjen pyörittämiseen, yksinäisyyttäkin.

Lisätiedot

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan!

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan! SELKOESITE Tule mukaan toimintaan! Mannerheimin Lastensuojeluliiton Varsinais-Suomen piiri ry Perhetalo Heideken Sepänkatu 3 20700 Turku p. 02 273 6000 info.varsinais-suomi@mll.fi Mannerheimin Lastensuojeluliitto

Lisätiedot

Peruskoulutus 5.-7.3.2015 Espoo Koordinaattori Maija Mielonen

Peruskoulutus 5.-7.3.2015 Espoo Koordinaattori Maija Mielonen Peruskoulutus 5.-7.3.2015 Espoo Koordinaattori Maija Mielonen Maaseudun Tukihenkilöverkko Maaseudun Tukihenkilöverkko on vapaaehtoistyöhön perustuva auttamisverkosto, joka tarjoaa apua kaikille maaseudun

Lisätiedot

Syksy on täydessä vauhdissa ja moni asia on ajankohtainen juuri nyt. Poimi tästä päivämäärät kalenteriisi, niin eivät pääse unohtumaan.

Syksy on täydessä vauhdissa ja moni asia on ajankohtainen juuri nyt. Poimi tästä päivämäärät kalenteriisi, niin eivät pääse unohtumaan. PARTIOTIEDOTE 6/2013 Aurinkoista lokakuuta! Syksy on täydessä vauhdissa ja moni asia on ajankohtainen juuri nyt. Poimi tästä päivämäärät kalenteriisi, niin eivät pääse unohtumaan. Koulutuskuitit palautetaan

Lisätiedot

On aika lähteä kesäleirille! Tuu mukavaan seuraan! koululaisten ~ KESÄLEIRIT 2016 ~

On aika lähteä kesäleirille! Tuu mukavaan seuraan! koululaisten ~ KESÄLEIRIT 2016 ~ On aika lähteä kesäleirille! Tuu mukavaan seuraan! koululaisten ~ KESÄLEIRIT 2016 ~ Näiltä sivuilta löydät Kuopion ev.lut. seurakuntien leiri- ja retkitarjonnan sekä ilmoittautumisohjeet. Tervetuloa mukaan!

Lisätiedot

ASUMISNEUVONNAN TOIMINTAMALLI LOHJALLA. Asumisneuvontakoulutus 28.5.2014 Tuula Määttä. 30.5.2014 Tuula Määttä

ASUMISNEUVONNAN TOIMINTAMALLI LOHJALLA. Asumisneuvontakoulutus 28.5.2014 Tuula Määttä. 30.5.2014 Tuula Määttä ASUMISNEUVONNAN TOIMINTAMALLI LOHJALLA Asumisneuvontakoulutus 28.5.2014 Tuula Määttä LOHJA asukkaita 47 703 (31.12.2013) ruotsinkielisiä 3,5 % maahanmuuttajia 2,6 % veroprosentti 20 pinta-ala 1109,72 km²

Lisätiedot

Syrjäytymisen kustannukset. Maritta Pesonen Perhepalveluiden johtaja

Syrjäytymisen kustannukset. Maritta Pesonen Perhepalveluiden johtaja Syrjäytymisen kustannukset Maritta Pesonen Perhepalveluiden johtaja Vantaan kaupunki, perhepalvelut 2 Aikuissosiaalityö: Työttömyysprosentti Vantaalla on 8,9 %, Toimeentulotukea saa vantaalaisista 9,1

Lisätiedot

Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma

Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma Perhepäivähoidon toiminta-ajatus Perhepäivähoito tarjoaa lapselle mahdollisuuden hoitoon, leikkiin, oppimiseen ja ystävyyssuhteisiin muiden lasten kanssa. Varhaiskasvatuksen

Lisätiedot

Kuntaesimerkkinä Oulu

Kuntaesimerkkinä Oulu Kuntaesimerkkinä Oulu 20.3.2012 Yritysyhteistyön koordinaattori, Tekijäpuu palvelu / Tuvilta Työelämään hanke / Konsernipalvelut Satu Kaattari-Manninen Sosiaaliset näkökulmat julkisissa hankinnoissa Vaikka

Lisätiedot

Enemmän otetta. toimintaa perheille, joissa vanhemmalla on erityinen tuen tarve. Enemmän otetta -toiminta

Enemmän otetta. toimintaa perheille, joissa vanhemmalla on erityinen tuen tarve. Enemmän otetta -toiminta Enemmän otetta toimintaa perheille, joissa vanhemmalla on erityinen tuen tarve Enemmän otetta -toiminta Enemmän otetta - toimintaa järjestetään perheille, joissa vanhemmalla on erityinen tuen tarve. Toiminnan

Lisätiedot

Asuntomarkkina- ja väestötietoja 2010

Asuntomarkkina- ja väestötietoja 2010 ISSN 1237-1288 Lisätiedot: Hannu Ahola 4 996 67 Pekka Pelvas 4 67 831 Selvitys 7/211 Asuntomarkkina- ja väestötietoja 21 23.6.211 Asuntomarkkina- ja väestötietoja 21 Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus

Lisätiedot

Hoitokoti Sateenkaari

Hoitokoti Sateenkaari Hoitokoti Sateenkaari Järvi-Pohjanmaan perusturva ALAJÄRVI Hoitokoti Sateenkaari sijaitsee Alajärvellä ja on Järvi-Pohjanmaan yhteistoiminta-alueen (Alajärvi, Soini ja Vimpeli) perusturvalautakunnan alainen

Lisätiedot

Lähivoimalaprojekti. Asukaskysely raportti

Lähivoimalaprojekti. Asukaskysely raportti Lähivoimalaprojekti Asukaskysely raportti Tutkimuksen tarkoitus ja tavoitteet Tampereen kaupungin Lähivoimala-projekti järjesti keväällä 2015 asukaskyselyn Multisillan, Peltolammin ja Härmälän asuinalueilla.

Lisätiedot

Kesäleirit 2016 Järvenpään seurakunta

Kesäleirit 2016 Järvenpään seurakunta Kesäleirit 2016 Järvenpään seurakunta Hei kotiväki! Kesä on tulossa ja sen mukana Järvenpään seurakunnan kesäleirit. Tervetuloa mukaan! Leireillä oppii paljon uusia asioita ja tapaa uusia ja vanhoja kavereita

Lisätiedot

Häätöjen ennaltaehkäisy ja

Häätöjen ennaltaehkäisy ja Häätöjen ennaltaehkäisy ja asumisen sosiaaliohjaus Vantaalla 25.9.2015 Dimitri Hedman, Sari Heiskanen, Sara Juntunen, Tanja Turunen Asumisen sosiaaliohjaus on aloitettu Vantaalla syyskuussa 2009 osana

Lisätiedot

LAKIALOITE Laki aravalain 15 a :n ja 15 d :n ja vuokra-asuntolainojen ja asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetun lain muuttamisesta.

LAKIALOITE Laki aravalain 15 a :n ja 15 d :n ja vuokra-asuntolainojen ja asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetun lain muuttamisesta. LAKIALOITE Laki aravalain 15 a :n ja 15 d :n ja vuokra-asuntolainojen ja asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetun lain muuttamisesta Eduskunnalle Yleishyödyllisyyssäädöksiä on muutettava kohtuuhintaisen

Lisätiedot

KODIN JA KOULUN PÄIVÄ. Kodin ja Koulun Päivä

KODIN JA KOULUN PÄIVÄ. Kodin ja Koulun Päivä Kodin ja Koulun Päivä 2 Kodin ja Koulun Päivä Kutsuimme isovanhemmat kouluun klo 8-11 väliseksi ajaksi tutustumaan lastenlastensa koulunkäyntiin. Tarjosimme heille myös kahvit ja rehtori kertoili nykypäivän

Lisätiedot

Taustaa VANHEMPAINILTARUNKO

Taustaa VANHEMPAINILTARUNKO VANHEMPAINILTA Valintojen stoori -menetelmän läpi käyneiden oppilaiden huoltajille järjestetään Valintojen stoori - viikon aikana vanhempainilta, jossa heillä on mahdollisuus tutustua Valintojen stooriin

Lisätiedot

Yhteisöllisyys, väistöasunnot ja palveluntarve korjausrakentamisessa

Yhteisöllisyys, väistöasunnot ja palveluntarve korjausrakentamisessa Yhteisöllisyys, väistöasunnot ja palveluntarve korjausrakentamisessa Asukaskyselyn vastausten analysointia NCC Rakennus Oy Yleistä Tehdyn asukaskyselyn tavoitteena oli löytää hyvä ja toimiva ratkaisu remontin

Lisätiedot

HYVINVOINTI JA TALOUDEN REUNAEHDOT. 6.11.2013 Jaakko Kiander Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen

HYVINVOINTI JA TALOUDEN REUNAEHDOT. 6.11.2013 Jaakko Kiander Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen HYVINVOINTI JA TALOUDEN REUNAEHDOT 6.11.2013 Jaakko Kiander Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen 1 MITÄ HYVINVOINTI ON? Perustarpeet: ravinto, asunto Terveys: toimintakyky, mahdollisuus hyvään hoitoon

Lisätiedot

lapset - nuoret perheet

lapset - nuoret perheet lapset - nuoret perheet Hyvinkään seurakunnassa 2015 1 PERHEMESSUT 25.1. Hyvinkään kirkossa klo 10 8.3. Martin srk-talossa klo 15 15.3. Vehkojan srk-keskuksessa klo 11. Perhebrunssi klo 9.30 alk. 29.3.

Lisätiedot

3/2014. Tietoa lukijoista

3/2014. Tietoa lukijoista 3/2014 Tietoa lukijoista Kantri on Maaseudun Tulevaisuuden, Suomen 2. luetuimman päivälehden, kuukausiliite. Se on maaseudulla asuvalle ihmiselle tehty aikakauslehti. Lehti on onnistunut tehtävässään ja

Lisätiedot

Asuntotuotantokysely 2/2016

Asuntotuotantokysely 2/2016 Asuntotuotantokysely 2/2016 Sami Pakarinen Kesäkuu 2016 1 (2) Kesäkuun 2016 asuntotuotantokyselyn tulokset RT:n asuntotuotantokysely lähetettiin Talonrakennusteollisuuden jäsenille. Kysely tehdään kolmesti

Lisätiedot

Tietoja perheiden asumisen ongelmasta

Tietoja perheiden asumisen ongelmasta Yleistä Voimanpesähanke on tutkimus- ja kehittämishanke, jonka päätavoitteena on luoda peruspalveluiden rinnalle interventiomalli, jonka avulla ennalta ehkäistään perheiden asunnottomuutta. Tätä nelivuotista

Lisätiedot

TURKU YHTEISÖLLISTÄ ASUMISTA JYRKKÄLÄN ALUEELLE MONIKKO -HANKE

TURKU YHTEISÖLLISTÄ ASUMISTA JYRKKÄLÄN ALUEELLE MONIKKO -HANKE TURKU YHTEISÖLLISTÄ ASUMISTA JYRKKÄLÄN ALUEELLE MONIKKO -HANKE TA P I O K A N G A S A H O 2 6. 1 0. 2 0 11 L Ä H TÖ KO H DAT S U UNNIT TE LUA LU E Lähdin suunnittelussa liikkeelle tutkimalla pääkaupunkiseudulla

Lisätiedot

Järjestötoimintaan sitoutumisen haasteet ja mahdollisuudet

Järjestötoimintaan sitoutumisen haasteet ja mahdollisuudet Järjestötoimintaan sitoutumisen haasteet ja mahdollisuudet Sanoista tekoihin tavoitteena turvalliset, elinvoimaiset ja hyvinvoivat alueet seminaari 16.-17.2.2011 Tutkimuksen puheenvuoro Arjen turvaa kylissä

Lisätiedot

Kehas ohjelma toiminnan ja tekojen tukena

Kehas ohjelma toiminnan ja tekojen tukena Kehas ohjelma toiminnan ja tekojen tukena Kuopio 30.8.2013 Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Kehitysvammaisten asumisen ohjelma (Kehas ohjelma) 1. Valtioneuvoston periaatepäätös

Lisätiedot

Veteraanien avustajatoiminnan aluetapaaminen Ylivieska 21.10.2011. Kokemuksia hankkeesta ja sen tarpeellisuudesta.

Veteraanien avustajatoiminnan aluetapaaminen Ylivieska 21.10.2011. Kokemuksia hankkeesta ja sen tarpeellisuudesta. Veteraanien avustajatoiminnan aluetapaaminen Ylivieska 21.10.2011 Kokemuksia hankkeesta ja sen tarpeellisuudesta Matti Uusi-Rauva 1 1. Kokemukset hankkeesta valmistelusta 2. Hankkeen tarpeellisuus a. veteraanijärjestön

Lisätiedot

Yksi ovi monta palvelua! Nuorten matalan kynnyksen keskitetyt ohjaus ja tukipalvelut Mikkelissä

Yksi ovi monta palvelua! Nuorten matalan kynnyksen keskitetyt ohjaus ja tukipalvelut Mikkelissä Yksi ovi monta palvelua! Nuorten matalan kynnyksen keskitetyt ohjaus ja tukipalvelut Mikkelissä Mikkelin Olkkari Hankkeesta pysyväksi toiminnaksi Olkkari hanke 1.1.2011 31.1.2015 Mikkelin kaupungin nuorten

Lisätiedot

lapset - nuoret perheet

lapset - nuoret perheet lapset - nuoret perheet Hyvinkään seurakunnassa kevät 2016 1 PERHEMESSUT 17.1. Vehkojalla klo 11.00 Perhebrunssi klo 9.30 alk. 24.1. Hyvinkään kirkossa klo 10.00 (rippikoulusunnuntai) 31.1. Vauvakirkko

Lisätiedot

FYYSINEN TERVEYS JA HYVINVOINTI UUDESSA KOTIMAASSA

FYYSINEN TERVEYS JA HYVINVOINTI UUDESSA KOTIMAASSA FYYSINEN TERVEYS JA HYVINVOINTI UUDESSA KOTIMAASSA 29.9.2014 Eva Rönkkö Eläkeläiset ry Monikulttuurisen työn tavoitteet: - Tukea ikääntyneiden maahanmuuttajien arkea, auttaa heitä löytämään mielekästä

Lisätiedot

TAKAISIN KOTIIN HUOSTASSAPIDON LOPETTAMINEN

TAKAISIN KOTIIN HUOSTASSAPIDON LOPETTAMINEN TAKAISIN KOTIIN HUOSTASSAPIDON LOPETTAMINEN Työpaja 9, Pääkaupunkiseudun Lastensuojelupäivät 16. 17.9.2009 Tanja Vanttaja 0800270 Metropolia ammattikorkeakoulu Sofianlehdonkatu 5 Sosiaaliala Sosionomiopiskelijat

Lisätiedot