Sää ja mää. Kuka vastaa pienituloisten asumisesta?

Transkriptio

1 Sää ja mää Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä Diakoniakeskus Köyhyyden kierteestä vaikea päästä pois Köyhyystutkija Susan Kuivalainen kyseenalaistaa hyvinvointiyhteiskunnan toimivuuden. Keskiaukeama Lomaa arjesta Sivut 6-7 Diakoniatyön yhteystiedot Sivu 7 Kuka vastaa pienituloisten asumisesta? Turun kaupungin vuokra-asuntojen myynti ulkopuoliselle voisi kasvattaa syrjäytyneiden ja viime kädessä asunnottomien määrää. Kaupungin mukaan hanke ei ole nyt ajankohtainen. Vuokrankorotuksia on joka tapauksessa luvassa. Sivu 3

2 Lähimmäiselle on aina kysyntää Suomi on elänyt viimeiset vuodet suurta vaurastumisen aikaa. Monelle meistä se on merkinnyt entistä enemmän hyvinvointia ja mahdollisuuksia toteuttaa itseään. Toiset meistä kulunut vuosikymmen on kuitenkin johtanut entistä syvempään köyhyyteen, ei vain taloudellisessa mielessä, vaan mahdollisuuksissa olla tasavertainen yhteiskunnan ja yhteisön jäsen. Suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan perusperiaatteisiin on kuulunut, että heikommista pidetään huolta ja että kaikilla on yhtäläiset mahdollisuudet koulutukseen. Lapsuudenkodin köyhyys ei ole merkinnyt myöhempien elämän vaihtoehtojen kaventumista tai kokonaan pois sulkeutumista. Elämmekö edelleen hyvinvointiyhteiskunnassa? Kirkon diakoniatyössä kohdataan ihmisiä, joiden arki ja elämäntilanne kertoo toista. Myös erilaiset tutkimukset sekä kansalaisten enemmistön käsitys hyvinvointierojen kasvusta kertovat, että köyhien ihmisten tilanne on entisestään vaikeutunut. Jotta ihminen jaksaa ponnistella parempien elämän edellytysten luomiseksi, tarvitaan toivoa sekä luottamusta. Tässä lehdessä kysytään, onko meillä toivoa. Vai onko niin, että köyhiltä ihmisiltä on viety pois toivo ja samalla luottamus yhteiskuntaan ja omaan yhteisöön. Kristillisen uskon mukaan joudumme kysymään, näemmekö ja kohtaammeko kaikki lähimmäisemme Luojan luomina, yhtäläisen ihmisarvon omaavina ihmisinä? Köyhyyden syvenemisellä on myös paikalliset seuraukset. Turussa se tarkoittaa entistä suurempaa alueiden välistä eriarvoisuutta. Voiko tämän kehityksen vielä estää? Toisaalla tässä lehdessä, asumista käsittelevässä jutussa todetaan, että myös toivoa on ja paikallisesti kannattaa ponnistella, jotta elinolosuhteet paranisivat. Sää ja Mää on Kirkko ja Me -lehden diakonialiite. Diakoniassa on keskeistä toisen ihmisen, sinun, kohtaaminen ja auttaminen. Olennaista on myös niiden ihmisten elämäntilanteiden ja asioiden esille tuominen, joita diakoniatyössä mukana olevat kohtaavat. Ensimmäinen Sää ja Mää nostaa esille erityisesti köyhien ihmisten ja vuokra-asumisen tilanteen Turussa. Diakoniassa on kyse myös vuorovaikutuksesta. Miten minä voin olla ja toimia, jotta lähimmäisen hyvä toteutuisi. Diakonia on yksi kanava tähän. Diakonia ei ole vain kirkon työntekijöiden toimintaa. Laajasti käsitettynä diakoniaksi voidaan nimittää kaikkea lähimmäistä auttava toimintaa. Diakonian vapaaehtoistyössä sinulla on mahdollisuus toimia ja tehdä hyvää. Turussa ja Kaarinassa on paljon ihmisiä, jotka tarvitsevat lähimmäistä. Hannu Suihkonen Diakoniajohtaja Uusia vapaaehtoisia pestattiin kauppatorilla L e e n a K o s k i Sirkkalan päiväkeskuksen kävijämäärät kasvussa Turkulaisia asunnottomia, päihde- ja mielenterveysongelmaisia palvelevan Sirkkalan päiväkeskuksen kävijämäärät ovat parin viime vuoden aikana olleet kasvamaan päin. Hiljaisemman kauden jälkeen keskuksessa asioi päivittäin keskimäärin 50 kävijää. Heinäkuussa käyntejä oli yhteensä Määrät lähestyvät ohjaaja Jaana Ahtolan mukaan jo 2000-luvun alkupuolen huipputasoa. Näille palveluille on paljon käyttöä, ihmiset asioivat hyvin monenlaisten tarpeiden kanssa. Ahtola arvelee kävijämäärän Poijun Seniori-info kokoaa vanhusten palvelutiedot Turun kaupungin nettisivuille on vanhusten tuki- ja kohtaamispaikka Poijun verkkosivujen yhteyteen avattu Turun seniori-info -sivusto. Se kokoaa yhteen paikkaan hajallaan olevat palvelutiedot, kuten kunnallisia, yksityisten yritysten sekä järjestöjen ja yhdistysten tuottamia palveluita. Seniori-info löytyy osoitteesta -> terveys -> vanhusten terveyspalvelut. Työikäisten kohtaamispaikka Vilkun alakerrassa voi nyt perjantaisin piipahtaa hiljentymässä vaikka kesken kauppareissun. Haluamme tarjota kaupunkilaisille mahdollisuutta hetken hiljentymiseen samaan tapaan kuin suurissa kauppakeskuksissa, kertoo diakoniatyöntekijä Nina Tulonen. Vilkun kappelissa on mahdollisuus saada myös esirukousta tai Seurakuntayhtymän kauppatorilla elokuun lopussa järjestämät vapaaehtoistyöntekijöiden pestuumarkkinat tuottivat tulosta. Saman tien mukaan lupautui kahdeksan uutta vapaaehtoista ja puhelimitse on tullut lisää yhteydenottoja, iloitsee vapaaehtoistoiminnasta vastaava diakoniatyöntekijä Nina Tulonen. Vapaaehtoisia tarvitaan muun muassa vammaistyöhön lähimmäisiksi ja avustajiksi, vanhustyöhön lähimmäisiksi ja ulkoiluystäviksi, työikäisten kohtaamispaikka Vilkkuun sekä seurakuntiin piirien vetäjiksi ja avustajiksi. Toripäivän anti on myös siinä, että olemme näkyvillä ja lähempänä kaupunkilaisia, Tulonen sanoo. Turun kauppatorilla järjestettiin elokuun lopussa vapaaehtoisten pestuumarkkinat toista kertaa. Uusia vapaaehtoisia lupautui mukaan toimintaan jo tuolloin, ja puhelimet ovat soineet sen jälkeenkin. kasvun kertovan eriarvoisuuden syvenemisestä yhteiskunnassa ja toisaalta tarvittavien resurssien puutteesta. Pohjalle jääneiden ongelmat ovat lisääntyneet ja ihmiset ovat hoitoonohjauksen puutteessa jääneet ajelehtimaan, hän toteaa. Seniori-infoon pääsee myös seurakuntayhtymän verkkosivujen kautta, -> ihminen vierelläsi -> vanhustyö -> vanhusten kohtaamispaikka Poiju. Vietä rukousvartti Vilkussa jättää työntekijöille esirukouspyyntö. Tilaisuus on avoin kaikille. Vilkun rukousvartti alkaa joka perjantai kello 11.

3 Turun riittävä asuntokanta Lehtolaakson myynti vaarantaisi tasapainotilan takaa kohtuullisen vuokran Turun kaupungin vuokraasuntotilanne on tällä hetkellä koko maan tilanteeseen nähden poikkeuksellisen hyvä. Kysyntä ja tarjonta kohtaavat hyvin. Hyvää tilannetta selittää Turun vt. sosiaalitoimenjohtaja Riitta Liuksan mukaan taannoinen rohkea rakentaminen. Turun vuokra-asuntotuotanto oli vielä suurina lamavuosina 90-luvulla valtakunnalliseen tasoon nähden korkeaa, hän taustoittaa. Liuksa arvioi, että kaupungin asuntojen vuokrataso on kysynnän ja tarjonnan tasapainon ansiosta pysynyt selvästi markkinahintojen alapuolella. Esimerkiksi ison yksiön vuokra on ollut noin 10 euroa neliöltä. Turun kaupunki omistaa tällä hetkellä noin vuokra-asuntoa. Korotuksia luvassa Vuokrankorotuksia on kuitenkin väistämättä luvassa taas ensi maaliskuussa. Korotuspaineita aiheuttavat varsinkin energian ja rakennusmateriaalien hintojen nousu. Lisäksi osassa kaupungin vuokrataloista joudutaan lähitulevaisuudessa tekemään suuria peruskorjauksia, joiden kustannukset siirtyvät vuokriin, Liuksa selittää. Korotusten suuruus selviää marraskuun loppuun mennessä. Tilastokeskuksen uusimman katsauksen mukaan kaikkien yksiöiden keskimääräinen vuokra Turussa oli tämän vuoden toisella neljänneksellä 11,36 euroa. Vapaarahoitteisten yksiöiden keskivuokra oli 11,71 euroa. Koko maan yksiöiden keskivuokra oli 10,84 euroa ja vapaarahoitteisten 11,93 euroa. Myynti mullistaisi tilanteen Kevään aikana kaupunkilaisia on kuohuttanut ehdotus kaupungin vuokra-asuntoyhtiö Kiinteistö Oy Lehtolaakson myynnistä. Pelkona on ollut, että asuntojen vaihtaessa omistajaa myös niiden vuokrataso muuttuisi olennaisesti. Ehdotus nousi esiin Turun talousohjelman valmisteluvaiheessa. Asiasta käydyssä julkisessa keskustelussa myyntiä puolustettiin sillä, että kaupat tehtäisiin vain yleishyödyllisen yh- teisön kanssa. Se ei kuitenkaan ole kohtuuvuokran tae, sillä eräät yleishyödylliset yhteisöt pyytävät asunnoistaan jopa keskimääräistä markkinahintaa korkeampia vuokria. Sosiaalilautakunta muistutti talousohjelmaa koskevassa lausunnossaan toukokuussa, että kunnalla on viimesijainen velvollisuus asumisen järjestämiseen sitä tarvitsevalle. Lisäksi lautakunta katsoi, että kestävän kehityksen ajatus ulottuu myös sosiaaliseen turvallisuuteen ja kysyi, kuinka se myynnin yhteydessä turvattaisiin. Vaikka ehdotus ei enää ole ollut mukana talousohjelman jatkovalmisteluissa, monet epäilevät, että asia nousee vielä jossakin vaiheessa esiin. Liuksa ei lähde jossittelemaan. Myynti ei ole nyt ajankohtainen asia, hän toppuuttelee. J u s s i V i e r i m a a Vuokrarästit ja häädöt nousevat esiin diakonityöntekijöiden vastaanotoilla, kertoo seurakuntayhtymän hallintojohtaja Hannu Kallio. Myynti heijastuisi seurakuntiin Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän 900 vuokra-asunnosta vastaava hallintojohtaja Hannu Kallio katsoo päävastuun asumisen järjestämisestä kuuluvan yhteiskunnalle. Tähän asti kaupunki on Kallion mielestä hoitanut vastuunsa vähintään tyydyttävästi. Jos Lehtolaakso kuitenkin myytäisiin, Kallio uskoo sen Asumisneuvonnasta hyviä kokemuksia Tällä haavaa kaupungin vuokra-asumisen suurin haaste on vt. sosiaalitoimenjohtaja Riitta Liuksan ja suunnittelupäällikkö Ossi Niinisen mukaan asuinalueiden slummiutuminen. Kaupungin vuokra-asuntokanta on keskitetty tietyille alueille, mikä on tuonut ajan myötä ongelmia. Perinteiset asumisen ongelmat liittyvät päihteiden väärinkäyttöön. Uudentyyppisiä pulmia nostavat esiin vuokraasuntoalueille keskittyneiden maahanmuuttajien ja valtaväestön väliset kulttuurierot, jotka tiedon ja puhevälien puutteessa voivat kärjistyä. Puolueetonta tukea Seurakuntayhtymällä on Turussa noin 900 vuokra-asuntoa. Mikaelinkirkon kupeessa sijaitseva Engelinpuisto on valmistunut vuonna L e e n a K o s k i mitä todennäköisimmin kasvattavan seurakuntayhtymän asuntojen kysyntää ja erityisesti vähävaraisimpien kääntyvän silloin seurakunnan puoleen. Jos Lehtolaakson myynti toteutuu tai jos vuokrataso ylipäätään nousisi olennaisesti - se aiheuttaisi jollakin aikavälillä painetta seurakuntien suuntaan. Ja jos nykyinen vuokralaiskanta näistä syistä muuttuisi, tulisi heikoin vuokranmaksukyky seurakuntayhtymän kannettavaksi, Kallio summaa. Vuokrarästit tie asunnottomuuteen Kallio muistuttaa, että Turussa ja Kaarinassa diakoniatyöntekijät nytkin jatkuvasti kohtaavat vuokrarästien kanssa kamppailevia ja niiden vuoksi asunnostaan häädettyjä ihmisiä. Alueen seurakunnat ovat myös joutuneet maksamaan vuokrarästejä, kun muuta ulospääsyä tilanteesta ei ole enää ollut. Kallio yhtyykin kirkon diakonian alkuvuonna ilmaisemaan huoleen siitä, että kasvavat asumiskustannukset voivat vuokrarästien kautta johtaa syrjäytymiseen ja viime kädessä asunnottomuuteen. Kirkon diakonian viime vuonna teettämän tutkimuksen mukaan vuokrarästit ovat kasvaneet asumiskustannusten nousun myötä selvästi. Eräillä paikkakunnilla, kuten Vaasassa ja Tampereella, vuokrarästien kasvu on ollut ennätyksellistä. Turussa rästit eivät ole merkittävästi kasvaneet, mutta toisaalta Turun seurakuntien diakonian asiakkailla on jo nykytasolla paljon vuokrarästejä. Asunnottomien tilannetta selvitetään Vuokrarästien ennätyksellinen kasvu sattuu juuri samaan ajankohtaan, jolloin hallitus Tilanne ei ole Liuksan ja Niinisen mielestä toivoton, mistä kasvonsa pessyt Jyrkkälä on hyvä esimerkki. Hyviä kokemuksia on saatu myös kaupungin kiinteistönhuoltoyhtiön Varissuolla järjestämästä sosiaalisesta isännöinnistä. Käytännössä se tarkoittaa asumista tukevaa neuvontaa. Hyviä ja huonoja uutisia. Riitta Liuksan ja Ossi Niinistön mukaan Lehtolaakson myyminen ei ole ajankohtaista tällä hetkellä, sen sijaan vuokrat tulevat nousemaan varmuudella ensi maaliskuussa. yrittää tosissaan tarttua pitkäaikaisasunnottomien ongelmiin. Hallituksen tavoitteena on puolittaa asunnottomien määrä vuoteen 2011 mennessä tarjoamalla pitkäaikaisasunnottomille asuntoja, tukiasuntoja tai hoitopaikkoja. Turku on maan useimpien suurten kaupunkien lailla sitoutunut ohjelmaan. Toteutus on kuitenkin vasta alullaan eivätkä kaikki suunnitelmat ole vielä selvillä. Ensisijaiseksi ratkaisuksi kaupunki on tässä vaiheessa kaavaillut tuettua asumista. Nyt selvitellään, kuinka paljon on henkilöitä, jotka pystyvät tuettuun asumiseen. Sen jälkeen etsitään siihen sopivia paikkoja kaikessa rauhassa ja ilman asukaskeskittymiä eli fiksusti, sosiaalitoimen suunnittelupäällikkö Ossi Niininen sanoo. Turussa on tällä hetkellä noin 300 asunnotonta, joihin lukeutuvat myös hoito- ja huoltokodeissa asuvat. Heistä suurin osa on yksineläjiä, mutta joukossa on myös muutama perhe. Asunnottomien määrä on pysynyt Turussa suurin piirtein ennallaan viime vuodet. Asunnottomana pidetään henkilöä, joka elää ulkona tai tilapäissuojissa ilman vakituista asuntoa, tai asuu hoito- tai huoltokodissa asunnon puutteen vuoksi. Tiina Piha Turun poikkeuksellisen hyvä vuokraasuntotilanne selittyy osin sillä, että kaupungin asuntotuotanto jatkui vilkkaana 1990-luvun laman aikanakin, vt. sosiaalitoimenjohtaja Riitta Liuksa ja sosiaalitoimen suunnittelupäällikkö Ossi Niininen sanovat. Neuvonta voi koskea yhtä hyvin vuokran maksua kuin suomalaisia elintapoja. Olennaista on, että vuokranantajan edustaja on läsnä yhteisön elämässä, Niininen kertoo. Hänen mukaansa huoltoyhtiövetoinen toimintatapa on koettu hyväksi, sillä huoltoyhtiön edustajalla on asukkaiden keskuudessa puolueettoman osapuolen leima. Jos rahoitus järjestyy, asumisneuvontaa on tarkoitus jatkossa laajentaa useammille asuinalueille, esimerkiksi Halisten, Pansion ja Runosmäen alueelle. Puhetta on Niinisen mukaan ollut myös siitä, että yksi asumisneuvoja voisi toimia koko kaupungin alueella.

4 Köyhimmiltä puu Lapsiköyhyys vie syrjäytymiskierteeseen Köyhyystutkija näkee suomalaisten jakautuvan kovaa vauhtia kahteen kastiin. Jatkuvan talouskasvun leimaamat lihavat vuodet ovat tuoneet suomalaisille ennennäkemätöntä hyvinvointia ja vaurautta. Kasvu ei ole kuitenkaan jakautunut tasaisesti, toisilla meistä menee huonommin kuin koskaan ennen. Suomeen on syntynyt ryhmä, joilla ei ole tulevaisuuden toivoa, uskoo köyhyyttä tutkiva professori Susan Kuivalainen Turun yliopiston sosiaalipolitiikan laitokselta. Kuivalaisen mukaan köyhyys on Suomessa ilmiselvästi rajumpaa ja syvempää kuin 10 vuotta sitten ja se on entistä ilmeisemmin tiettyjen kansanryhmien vitsaus. Toisin sanoen, tasa-arvon mallimaasta on yhä selvemmin tulossa luokkayhteiskunta. Toisaalta väestön keskimääräinen hyvinvointi on kuluneen vuosikymmenen aikana parantunut, tutkija suhteuttaa. Syrjäytyminen voi alkaa jo syntymästä Kuivalaista huolestuttaa, että yhä useammin myös meillä Suomessa köyhyyden käynnistämä syrjäytymiskierre alkaa jo syntymästä. Viimeaikaisten tutkimusten mukaan lapsiköyhyys on selvästi yleistymään päin. Lapsiköyhyydellä tarkoitetaan köyhissä perheissä asuvia alle 18-vuotiaita lapsia. Pahimmassa tapauksessa lapsuudenkodin köyhyys merkitsee lapselle elinikäistä köyhyyskierrettä. Lapset jäävät omassa viiteryhmässään jalkoihin ja tietyt vaihtoehdot sulkeutuvat automaattisesti pois, Kuivalainen varoittaa. Suomessa köyhyys on tyypillisesti niin sanottua suhteellista köyhyyttä. Vain pieni osa suomalaisista on absoluuttisen köyhiä eli ihmisiä, joilla ei ole käytännössä varoja lainkaan. Suhteellisen köyhäksi määritellään enimmillään 60 prosenttia mediaanitulosta ansaitseva. Suhteellisen köyhyyden vitsaus on siinä, että sen otteeseen joutunut ei pysty osallistumaan yhteiskunnassa vallitsevaan elämäntapaan, vaan syrjäytyy siitä yhä pahemmin. Tämä on omiaan erottamaan yhteiskunnan ääripäitä toisistaan. Perusturva jäänyt jälkeen Ääripäiden loitontumisesta kertoo Kuivalaisen mukaan sekin, että toimeentulotuen saajien määrä on toisaalta vähentynyt, mutta sitä pitkäaikaisesti saavien määrä on kasvanut. Toimeentulotukea vuonna 2005 saaneista peräti 85 prosenttia jäi alle köyhyysrajan. Tämä kertoo suomalaisen perusturvan tason jälkeenjääneisyydestä, kuuluu tutkijan karu arvio. Vähimmäisturvan suhde keskiansioihin on laskenut jatkuvasti eikä se riitä turvaamaan köyhien asemaa jatkossa. Kun J u s s i V i e r i m a a Kun toimeentulotuki ei riitä nostamaan köyhyysrajan yläpuolelle, sen taso on riittämätön. toimeentulotuki ei riitä nostamaan köyhyysrajan yläpuolelle, sen taso on riittämätön, hän summaa. Syyt kurjistumiseen piilevät Kuivalaisen mielestä varsinkin työllisyyteen liittyvissä asioissa ja työmarkkinoiden kehityksessä. Esimerkiksi 90-luvulla ansiosidonnaisen päivärahan taso oli suhteellisen hyvä, nyt se on jäänyt jälkeen. Lisäksi rakenteellinen työttömyys on lisääntynyt. Meillä on paljon työttömiä, jotka eivät enää saa ansiosidonnaista päivärahaa, hän taustoittaa. Tukien alikäyttö on yleistä Myös työttömyys- ja toimeentulotukien alikäyttö on yllättävän yleistä. Toimeentulotukea hakee vain noin puolet siihen oikeutetuista. Kuivalainen väittää alikäyttäjiä löytyvän yhtä paljon kuin tuen käyttäjiä. Kyse on varsin erikoisesta ilmiöstä, sillä tutkimukset osoitta- Susan Kuivalaisen mukaan toimeentulotukea hakee vain noin puolet siihen oikeutetuista. Kyse on varsin erikoisesta ilmiöstä, sillä tutkimukset osoittavat kaikkien alikäyttäjien elävän köyhyydessä.

5 ttuu jo tulevaisuuden toivo vat kaikkien alikäyttäjien elävän köyhyydessä. Kuivalainen näkee sille ainakin kaksi syytä: hän uskoo alikäytön johtuvan ensinnäkin siitä, että sosiaaliturvaa on vaikea hakea ja sen hakemiseen liittyy leimautumisen pelko. Ihmisten suhtautuminen sosiaaliavun saajiin on kaksijakoista. Toisaalta heitä pidetään syrjäytyneinä ja siksi tuen ansaitsevina, toisaalta laiskoina ja vilpillisinä. Toiseksi menettelytavat ovat vaikeita eikä tukeen oikeutettu aina edes tiedä oikeudestaan, Kuivalainen lisää. Ensiavuksi hän ehdottaa viranomaisviestinnän parantamista. Tilanteen korjaaminen vaatii kuitenkin poikkeuksellisen vahvaa poliittista tahtoa, sillä Kuivalaisen arvion mukaan se voisi tietää jopa toimeentulotukimenojen kaksinkertaistumista. Köyhyyspolitiikasta kohdennettua Mitä nykyinen kehitys sitten kertoo hyvinvointivaltion tilasta? Kuivalainen arvioi ainakin suomalaisen köyhyyspolitiikan muuttaneen luonnettaan. Tutkijan kielellä hyvinvointivaltioajattelussa on siirrytty pohjoismaisesta universalismista angloamerikkalaisvaikutteiseen selektivismiin. Ennen kaikille maassa asuville taattiin tietty perusturva. Kyse oli yhteisvastuullisesta, henkilökohtaiseen autonomiaan tähtäävästä turvasta, Kuivalainen taustoittaa. 90-luvun lopulla köyhyys politisoitui ja nousi hallitusohjelmiin. Yhteisvastuun sijaan alettiin puhua kohdentavista, ainoastaan köyhille suunnatuista toimista. Tämä on Kuivalaisen mukaan johtanut siihen, että köyhät on alettu nähdä ryhmänä, jolle on tehtävä jotain. Tutkitusti kuitenkin on niin, että mitä enemmän toimenpiteet ovat kohdennettuja, sitä heikompia tuloksia niillä saavutetaan, hän napauttaa. Työ torjuu köyhyyttä parhaiten Miten tutkija sitten hoitaisi köyhyyttä? Helppoa vastausta ei hänen mukaansa ole, mutta kohdennettujen toimien sijaan hän kehottaa parantamaan perusturvaa niin tasoltaan kuin rakenteiltaan. Paras lääke köyhyyttä vastaan on kuitenkin työ. On kehitettävä muun muassa välityömarkkinoita ja parannettava tiettyjen ryhmien kiinnittymistä työmarkkinoihin. Lisäresursseja pitäisi suunnata esimerkiksi koulupudokkaiden poimimiseen, Kuivalainen listaa. Toimeentulotuki on yksi Kuivalaisen keskeisistä tutkimuskohteista, josta hän kiinnostui jo opiskeluaikanaan. Hän näkee sen elimellisenä osana köyhyyden problematiikkaa ja siitä johdettuja hyvinvointivaltion perustehtäviä. Kysymyksenasettelu liittyy siihen meillä omaksuttuun käsitykseen, että köyhyydelle pitäisi tehdä jotakin; taata minimitoimeentulo, luoda turvaverkkoja ja torjua eriarvoisuutta. Tiina Piha Turkulaisetkin jakautuneet kahteen kastiin Myös Turussa kehitys on johtanut yhä tuntuvampaan eriarvoistumiseen. Laman jälkeisen nousukauden seurauksena yhä useammalla turkulaisella menee yhä paremmin, mutta osa kaupungin asukkaista on tipahtanut kokonaan myönteisen kehityksen rattailta, kertovat Turun yliopiston sosiaalipolitiikan laitoksen yhteistyössä Turun sosiaalikeskuksen kanssa 1990-luvun puolivälistä alkaen toteuttamat hyvinvointitutkimukset. Asukaskyselyinä toteutettujen tutkimusten tulokset ovat tähän mennessä olleet samansuuntaisia tilastoista välittyvän kuvan kanssa ja vastanneet laman jälkeisiä kehitystrendejä. Tuorein kartoitus turkulaisten hyvinvoinnista on peräisin vuosilta Uusi tutkimusraportti julkistetaan loppusyksystä. Hyvinvointitutkimus on yksi kaupungin strategisista seurantaindikaattoreista. Turulle on ominaista maahanmuuttajien suuri määrä ja epätasainen alueellinen jakautuminen kaupungin sisällä. Turussa on Helsingin jälkeen suhteellisesti eniten maahanmuuttajia. Pian julkistettavassa uusimmassa tutkimuksessa kartoitetaan nyt ensi kertaa myös maahanmuuttajaväestön elinoloja. K a t i M o l i n

6 J u s s i V i e r i m a a Yks, kaks, kolme Vähän vilpoisalta taitaa vesi tuntua Tarja Henrikssonin ja tyttärensä Nina Alakopsan mielestä. Leirikeskus Sinapin perheleirillä uinti kuuluu asiaan, näytti mittari mitä hyvänsä. Mistä on hyvä perheleiri tehty? Leppoisa yhdessäolo ja arjesta irrottautuminen tuovat lomafiiliksen Nico, Nils ja Nina Alakopsan tai leirikavereidensa Meri ja Aaro Malmisen uintiretken riemua ei vähääkään haittaa se, että Kakskerran rantavesi on viheliäisen kylmää ainakin keskikesän näkökulmasta. Kuten nappulat kautta aikojen viihtyvät nämäkin vesipedot leikeissään aina niin kauan, että yhden jos toisen huulet alkavat sinertää ja leuka täristä. Mutta juuri tällaisia kesämuistojen kuuluu ollakin. Nyt niitä ollaan tekemässä Sinapin leirikeskuksen perheleirillä. Itsekin kastautumassa käyneelle Alakopsan leirijoukkuetta johtavalle äidille, Tarja Henrikssonille, ympäröivät rantamaisemat ovat tuttuja, onhan hän Kakskerran tyttöjä aivan kaupan naapurista. Silloin pääsi uimaan ja kalastamaan milloin halusi. Toisaalta ei ollut katuvaloja eikä pyöräteitä, rennosta leirielämästä silmin nähden nauttiva Tarja muistelee kuivatessaan jälkikasvuaan rantahiekalla yhdessä navakaksi nousseen tuulen kanssa. Heille Sinapin perheleiri on jo kolmas. Viimeksi rippikoululeirillä Marita Rantanen kävelee hiljakseen rannasta kohti päärakennusta lykkien leirin vaunuissa köllöttelevää kuopusta, 1-vuotiasta Lassia. Mukaan ovat päässeet myös vanhemmat sisarukset Viljami, 3 vuotta ja Hilla-Mari, 4 vuotta. Tämä on minulle ensimmäinen seurakunnan leiri rip- Leiriä johtavan diakoniatyöntekijän Erja Perälän mielestä viisi päivää on leirille sopiva mitta. Siinä ajassa ehtii hyvin irrottautua omista ympyröistä, Perälä sanoo. pikoulun jälkeen, Marita huomaa. Hän sanoo leirin sattuvan juuri sopivasti hengähdystauoksi kahden vuoden kodinrakennusurakan jälkeen. Uuden kodin raivaaminen muuttokuntoon on nyt yksissä tuumin jätetty perheen isän huoleksi. Tulin hakemaan erilaisia ympyröitä, ja onhan tämä lapsillekin vaihtelua! Joskus kakkapyllyn pesukin on kivempaa, kun ei ole koko ajan kotona, summaa Marita. Aikuisille omiakin hetkiä Päivien aikana perheet ovat pääsiassa yhdessä, mutta vanhempia myös hellitään tuokioilla aikuisten omaa ohjelmaa. Aamupalan jälkeen vanhemmat vetäytyvät omiin tiloihinsa keskustelemaan ja lapsilla on sillä aikaa leiriavustajien järjestämää tekemistä. Tällä leirillä vanhemmat pohtivat, kuinka kuluttamiseen tulisi perheissä suhtautua. Tarkoituksena on antaa vanhemmille mahdollisuus jakaa kokemuksiaan ja saada toisilta samassa elämäntilanteessa olevilta aikuisilta vertaistukea, kertoo leiriä johtava diakoniatyöntekijä Erja Perälä. Lounaan jälkeen on pelkkää ohjelmatonta aikaa, mikä pikkulasten tahdittamassa arjessa on vanhemmille ylellisyyttä. Piha on silloin hiljentynyt, sillä lapsista pienimmät ottavat päivätorkkuja ja monet vanhemmistakin käyttävät mielellään hetken lekotteluun. Isommat lapset ovat suunnanneet uimarantaan tai ottaneet leikkivälineet esiin. Yhteisen ohjelman vuoro on taas välipalan jälkeen. Kerrankin valmiiseen pöytään Tänä iltapäivänä lapset askartelevat painokuvioituja ja maalattuja kasseja. Pienen rantatuvan pöydät ovat täyttyneet kangasväreistä, sabloneista ja vaahtomuovista, joiden avulla kankaiset kassit saavat kylkiinsä väri-iloa ja massasta taatusti erottuvaa ilmettä. Roh- Avustaja pitää pyörät pyörimässä Lastenohjaajaksi viime vuonna valmistunut Leena Korhonen työskentelee leiriavustajana kolmatta tai neljättä kesää. Lukiolainen Jerena Butterlin puolestaan on mukana ensimmäistä kesää. Molemmilla on takana jo useampia erilaisia leirejä. Kaikkiaan tällä perheleirillä on neljä leiriavustajaa. Leiriavustajat vastaavat omalla tärkeällä panoksellaan leirin onnistumisesta. He vastaavat monista leirin käytännön järjestelyistä ja juoksevista asioista, lasten päivittäisen ohjelman suunnittelusta ja toteutuksesta, lasten hoidosta aikuisten aamupäiväohjelman aikana ja iltapalan valmistamisesta. Leiriavustajalle maksetaan 40 euron päiväpalkkaa, mikä ei ole kovinkaan paljon pitkistä työpäivistä. Toisaalta päiviin mahtuu paljon sellaista mukavaa ja mielenkiintoista, mitä ei välttämättä edes miellä työksi. Bonuksena on parhaimmillaan lekottelua auringonpaisteessa laineitten liplattaessa. Leena ja Jerena kieltävät ehdottomasti ryhtyneensä avustajiksi rahan takia. Kyllä taustalla on auttamisen halu; ei tätä työtä rahan vuoksi tehdä, he sanovat. Leiriavustajan työssä parasta on ilman muuta mahdollisuus tutustua uusiin ihmisiin, he sanovat kuin yhdestä suusta. Varjopuolia työssä ei heidän mielestään ole, ainoa miinus tulee siitä, ettei aurinko aina paista. TP

7 Nea-Maria Laine, 5 vuotta ja Stina Wiklen, 6 vuotta, mittailivat taitojaan hyppynarun kanssa. Diakoniatyön yhteystiedot Internet-sivut: - > ihminen vierelläsi Sähköposti: etunimi.sukunimi@evl.fi Aaro Malminen pallosilmä tarkkana. Isoäiti Anja Katteluksen kanssa peli sujuu. Yhteystiedot seurakunnittain Jos et tiedä, minkä seurakunnan alueella asut, voit kysyä asiaa diakoniakeskuksesta. Diakoniakeskus, p ; diakoniajohtaja Hannu Suihkonen, p , , diakoniasihteeri Mervi Salin-Inkinen, p , Henrikinseurakunta, johtava diakoniatyöntekijä Aira Putkonen, Koivulan srk-koti, p , ; Lausteen srk-talo, p , Raunistulan srk-talo, p , ; Pallivahan srk-keskus, p , ; Halisten srk-talo p Martinseurakunta, johtava diakoniatyöntekijä Pirkko Larkela, p , , Martin srk-talo, p Mikaelinseurakunta, johtava diakoniatyöntekijä Anneli Koskinen p , ; Mikaelin srk-koti, Puistokatu 13 B, p Nicon kolmivuotispäivää juhlitaan askartelun merkeissä. Äiti Mirka Niitynperä auttaa vaikeimmissa kohdissa. keat piirtelevät kuvioita myös vapaalla kädellä. Nopeimmilla kasseja näyttää syntyvän useampia. Päiväohjelmasta pistää silmään ruokahetkien runsaus. Aitoon leirihenkeen purtavaa on tarjolla muutaman tunnin välein. Lapsista nopeimmat pyrähtävät uimarantaan suoraan ruokapöydästä ja kun nämä tukka vielä märkänä juoksevat takaisin, pöydässä odottaa jo välipala. Vanhemmat taas nauttivat siitä, että kerrankin saavat istua valmiiseen pöytään, ja pöydissä viihdytään pitkään. Leiriväelle maittavat varsinkin jauhelihakastike, pizza ja tortillat, kertoo leirillä emännöivä Heidi Heikonen. Isät töissä tai poissa Tälle heinäkuun alkuun ajoittuvalle leirille osallistuu kaikkiaan 12 perhettä. Osanottajat ovat ainakin tällä kertaa suurimmaksi osaksi äitejä ja lapsia, isät loistavat poissaolollaan: heitä on paikalla vain kolme. Suhdelukua sanotaan tyypilliseksi, ja lisää miehiä toivottaisiin tietenkin mukaan. Isien poissaolon syyt ovat yhtäältä aivan arkiset: monet heistä tekevät töitä muun perheen lomaillessa, tai he eivät ole mukana, koska he asuvat erossa perheistään. Joissakin tapauksissa poisjäännin syynä voivat olla ennakkoluulot kirkon järjestämää toimintaa kohtaan. Ajatellaan, ettei leirillä tehdä mitään miehille sopivaa. Aivan turhaan. Tämä on myönteinen kokemus, sanoo yksi leirin isistä. Hyvän makuun Erja Perälän mukaan näille leireille ovat tervetulleita kaikki perheet. Usein etusijalla ovat uudet ja leirin järjestävän seurakunnan alueella asuvat, mutta muidenkin on aina mahdollista päästä. Joskus kaikki halukkaat mahtuvat mukaan, kuten tälle leirille, hän sanoo. Viikon aikana on tarkoitus ennen kaikkea levätä ja nauttia kiireettömästä yhdessäolosta. Haluamme antaa arjen keskellä väsyneille vanhemmille mahdollisuuden levätä ja virkistyä valmiin pöydän ääressä, hyvissä puitteissa. Täällä moni saa kokemuksen isosta, turvallisesta leiriperheestä ja samalla Taivaan Isän rakkaudesta ikään kuin maistiaisia taivaallisesta hyvästä, Perälä kuvailee. Hän toivoo, että leiri olisi perheille mahdollisuus silloinkin, kun talous on jostain syystä tiukoilla, mutta perhe tarvitsee virkistymistä ja lomaa - tai kaipaa jotain enemmän kuin tyypillistä hotellilomaa. Nykyaikaiset mukavuudet Leiriläisille tarjotaan mukavat olot nykyaikaisissa tiloissa. Vuonna 2003 valmistunut uusi päärakennus on kaikin puolin ajanmukainen ja myös liikuntaesteisille soveltuva. Erityisesti rakennuksen väljä ja tyylikäs saunaosasto sekä rantamaisemaan avautuva kappeli herättävät ihastusta. Vanha päärakennus, Villa Staffans, toimii leirien kokous- ja ryhmätyötilana. Se on maineikkaan professori Erik Bryggmanin 1940-luvulla suunnittelema, nykyisin suojeltu rakennus. Leirikeskuksen maat ovat aikoinaan olleet Brinkhallin kartanon torppamaita. Vanhin maininta alueesta on 1400-luvulta. Tiina Piha Kaarinan seurakunta, johtava diakoniatyöntekijä Kaisa Rauma, Kaarinan kirkko, p , Katariinanseurakunta, vs. johtava diakoniatyöntekijä Jari Huhtasalo, Varissuon kirkko, p , Maarian seurakunta, johtava diakoniatyöntekijä Helena Korhonen, p , helena.m.korhonen@evl.fi; Paattisten seurakunta, diakoniatyöntekijä Tanja Jylhävuori, Paattisten pappila, p , Tuomiokirkkoseurakunta, johtava diakoniatyöntekijä Sari Leppälä, Eerikinkatu 1, p , Åbo svenska församling, ledande diakoniarbetare Carita Eklund, Auragatan 18, p , Diakoniakeskuksen yhteystiedot Päihde- ja kriminaalityö Päihde- ja kriminaalityössä kohdataan asunnottomia ja vankeja, vankilasta vapautuvia ja heidän omaisiaan. Sanna Jalonen, vs. päihde- ja kriminaalityön diakoniatyöntekijä, p , Sirkkalan päiväkeskus Päiväkeskuksessa voi viettää aikaa selvin päin, saada tukea ja neuvoja erilaisissa arjen asioissa sekä ruokailla edullisesti. Sirkkalan päiväkeskus, Sirkkalankatu 18, on avoinna ma-to 8 16, pe 8 12, puh Maahanmuuttajatyö Diakoniakeskuksen maahanmuuttajatyö palvelee ihmisiä heidän uskonnollisesta taustastaan riippumatta kirkon eri tahojen sekä viranomaisten ja järjestöjen kanssa. Taina Viljanen, maahanmuuttajatyöntekijä, p , ; Olga Jounolainen, venäjänkielisten maahanmuuttajien työntekijä, p , Kuurojentyö Kuurojentyö vastaa seurakuntayhtymän alueella tehtävästä viittomakielisestä työstä. Kuurojen diakoniatyöntekijä, Kristiina Wallenius, p , Vammaistyö Seurakuntien vammaistyön painopistealueet ovat kehitysvammaistyö, näkövammaistyö, mielenterveystyö ja kuurojentyö. Helvi Lähteenmäki, vammaistyön diakoniatyöntekijä (näkövammaiset, mielenterveyskuntoutujat, vammaistyöryhmä), p , ; Tarja Mäntyvaara, vammaistyön diakoniatyöntekijä (kehitysvammaiset, vammaisneuvosto), p , Vanhus- ja veteraanityö Vanhus- ja veteraanityössä järjestetään vanhuksille ja veteraaneille erilaista ryhmätoimintaa, leirejä ja retkiä. Tarvittaessa tuetaan myös omaishoitajia ja -perheitä. Laila Loukonen, vanhustyön diakoni, työalavastaava, p , ; Riitta Räsänen, vanhustyön toiminnanohjaaja, p , ; Anne Norvasuo, vanhainkotien pastori, p , Poiju - vanhusten tuki- ja kohtaamispaikka, Humalistonkatu 7, ma-pe 10-16, p Avoinna ma pe klo Sinkkutoiminta Sinkkutoiminnalla pyritään luomaan avoin yhteisö samassa elämäntilanteessa oleville. Toiminta tavoittaa noin vuotiaita yksin tai yksin lastensa kanssa asuvia. Kaija Jokinen, sinkkutyöntekijä, p , Yhteiskunnallinen työ Seurakunnan toimintaa työpaikkojen ja työelämän järjestöjen kanssa, myös yhteistyössä työttömien ja heidän järjestöjensä kanssa. Pastori Paula Hartman, p , ; pastori Sakari Ojanen, p , ; diakoni Antti Aro, p , Karderoopi Diakonian vaateapu. Pirjo Saipa ja Merja Vuorinen, Ruissalontie 19, Turku, puh Aukioloajat: ma to klo sekä lahjoittajille myös joka kuun viimeinen keskiviikko klo asti. Vapaaehtoistyö Tule toimimaan yhdessä muiden hyväksi! Anja Räty, vapaaehtoistoiminnan toiminnanohjaaja, p , ; Nina Tulonen, vapaaehtoistoiminnan diakoniatyöntekijä, p , Sää ja mää -diakonialiitteen toimituskunta Hannu Suihkonen, Tiina Piha ja Paula Heino.

8 Karderoopista kauden käyttövaatteet Kuvia otettaessa Karderoopissa elettiin vielä kesäsesonkia. Parin viikon päästä Merja Vuorinen ja Pirjo Saipa laittoivat esille syksyisempiä vaatteita. J u s s i V i e r i m a a Merja Vuorisella ja Pirjo Saipalla pitää kiirettä, sillä seurakuntayhtymän diakoniakeskuksen vaatevarasto Karderoopin syyssesonki alkaa parin viikon päästä. Naisten työmäärä päihittää kevyesti suurenkin perheen päivittäiset rutiinit, sillä vaatelahjoituksia tulee päivittäin jopa satoja, ja kaikki tarkan seulan läpi päässeet vaatteet pestään, silitetään ja tarvittaessa korjataan. Pelkkä silmäys Karderoopin vaateriveihin riittää kertomaan, että tekijät eivät tingi työnsä tasosta. Esillä on vain tiptop-kuntoista kampetta ja vaatteet roikkuvat henkareissa niin ojennuksessa, että se kelpaisi Louis Vuittonillekin. Merkkiajattelua harjoitetaan sitä paitsi täälläkin. Asiakaskunta on erittäin merkkitietoista, varsinkin miehet, ja erityisesti näkyvät merkit ovat suosittuja, Merja kertoo Karderoopin valikoimat ovat runsaat ja monipuoliset, varsinaista pulaa on Merjan ja Pirjon mukaan vain isokokoisista sekä miesten että naisten vaatteista. Vaateavun tarvitsijoiden määrä on kasvanut vuosi vuodelta. Viime vuonna Karderoopissa kävi reilut 1100 asiakasta. Hankinnat diakonian lähetteellä Karderoopi ei ole mikään varsinainen kirpputori, vaikka vaatteet ja tavarat ovatkin siellä pääasiassa käytettyjä. Sieltä ei voi ostaa mitään, vaan hankinnat tehdään diakoniatyöntekijän arvioon perustuvalla lähetteellä ja seurakunnat hoitavat kustannukset. Kysyntää riittää, viime vuonna Karderoopi jakoi viime vuonna runsaalle 1100 asiakkaalle vaatteita, astioita ja kodintekstiilejä. Vaateavun tarvitsijoiden määrä on viiden viimeisen vuoden aikana noussut noin 700:stä nykyisiin lukuihin. Monien pitkäaikaistyöttömien putoaminen peruspäivärahalle näkyy meillä, arvioivat Merja ja Pirjo. Karderoopi on avoinna maanantaista torstaihin kello Lisäksi joka kuukauden viimeisen keskiviikon aukioloaikaa on pidennetty kello 18: aan lähinnä lahjoittajia varten. TP Vilkun lounas: hyvää halvalla Tiistaisin diakoniakeskuksen kahvila Vilkussa on keittopäivä. Sana on kaupungilla kiirinyt ja suosio kasvanut jatkuvasti. Ilmankos, sillä Vilkussa tarjotaan todennäköisesti kaupungin huokein keittolounas mausta tinkimättä paikalla leivotun leivän kera vain kaksi euroa annos. Vilkku avasi ovensa kesätauon jälkeen syyskuun alussa. Muinakin arkipäivinä Vilkussa katetaan kunnon kotiruokalounas kukkarolle ystävälliseen hintaan. Vinkkinä mainittakoon, että myös pikkusuolaisia ja leivonnaisia kannattaa ehdottomasti maistaa, sillä herkut ovat kuin äidin leipomia. Tai pikemminkin isän, sillä uuni on Vilkun keittiöstä vastaavan Christian Viljasen valtakuntaa, jota selvästi hallitaan jauhopeukalolla. Olipa kiva taas päästä leipomaan kesälomien jälkeen, hän huokaisee tyytyväisesti. Vapaaehtoisvoimin Vilkkua pyörittää Christianin lisäksi ahkera vapaaehtoisten joukko. Kassan takaa voi tavata esimerkiksi Arja Jänteen, jolle vapaaehtoistoiminta on eläkevuosien pitkäaikainen harrastus. Täällä näkee ihmisiä, ja monista tulee ajan myötä tuttuja. Täällä on kiva olla, hän sanoo. Arjan lisäksi vapaaehtoisia on ringissä runsas kymmenkunta ja heitä on tavallisesti paikalla kaksi kerrallaan. Työvuoroja kertyy jokaiselle yksi viikkoa kohti. Rukousvartit perjantaisin Paitsi lounaskahvila, Vilkku on ennen kaikkea kohtaamispaikka työikäisille. Siellä voi käydä piipahtamassa oman aikataulunsa mukaan syömässä tai kahvittelemassa, mutta myös järjestettyä ohjelmaa on tarjolla. Kahdesti kuussa voi esimerkiksi osallistua yhteislauluhetkeen ja kerran kuussa pidetään sinkkujen tiistaitreffit. Omallakin porukalla voi Vilkussa järjestää säännöllisiä tapaamisia, Heli Kostiaisen vetämän kuukauden kuulumiset -ryhmän tapaan. Vilkun keittiössä puuhaavalta Christian Viljaselta sujuu niin kahvinkeitto kuin pullanpyöritys. Tästä syksystä alkaen Vilkun alakerrassa aletaan pitää perjantaisin myös rukousvartteja. Tarkoitus on, että niihin voi poiketa vaikka suoraan kadulta, jos haluaa hiljentyä tai kaipaa esirukousta. Haluamme olla pienen ihmisen asialla ja tarjota mahdollisuutta hetken hiljentymiseen kaupungin keskustassa samaan tapaan kuin eräissä suurissa kauppakeskuksissa, kertoo Vilkun toiminnasta vastaava Nina Tulonen. TP Avoinna ma pe klo Diakoniatyön visio: jokaiselle ihmisarvoinen elämä Arja Jänteelle vapaaehtoistyö Vilkussa on eläkevuosien harrastus. Kahvittelemassa kuukauden kuulumisten merkeissä Aarno Alsi (vas.), Annikki Heikelä ja Mari Heinonen. Perhetyötä, vanhustyötä, maahanmuuttajatyötä, yhteiskunnallista ja sinkkutyötä, vammaistyötä, vähävaraisten ja päihdeongelmaisten auttamista. Kaikkea tätä ja paljon muuta. Diakoniatyöllä on lukemattomia muotoja, mutta miksi sitä tehdään ja kenen hyväksi? Diakoniajohtaja Hannu Suihkonen, mitä diakoniatyö oikeastaan on? Se on kaikissa muodoissaan läsnäoloa ja välittämistä. Auttamista, puolesta puhumista ja lähimmäisyyden edistämistä. Se pyrkii edistämään oikeudenmukaisuutta ja toimimaan ihmisarvoisen elämän edellytysten luomiseksi, Suihkonen kuvailee. Diakoniatyölle on ominaista, että se palvelee hyvin erilaisissa elämäntilanteissa olevia ihmisiä. Se on yhtä lailla hengellistä, henkistä, fyysistä ja materiaalista tukea tai yhteisöllistä toimintaa kuin vapaaehtoistoimintaa ja lähimmäispalvelua. Diakoniatyössä ei kysytä kirkon jäsenyyttä vaan avun tarvetta, painottaa Suihkonen. Tukea monenlaisiin elämäntilanteisiin Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymässä diakoniatyötä tekevät sekä seurakunnat ja diakoniakeskus. Työt on jaettu niin, että diakoniakeskus huolehtii diakoniatyön yleissuunnittelusta, erityisdiakoniatyöstä ja yhteiskunnallisesta työstä. Seurakunnat puolestaan tekevät monipuolista käytännön työtä omilla alueillaan. - Työ on usein asiantuntevaa keskusteluapua ja tukea erilaisissa elämänkysymyksissä, Suihkonen sanoo. Diakoniatyö järjestää myös erilaista yhteisöllistä toimintaa, kuten ryhmiä, leirejä ja retkiä. Lisäksi diakoniatyöntekijät tekevät kotikäyntejä. Vapaaehtoisia kaivataan Seurakuntien diakoniatyössä on mukana paljon vapaaehtoisia. Uusia vapaaehtoistyöntekijöitä kaivataan kuitenkin jatkuvasti lisää. Vapaaehtoistyössä voit toimia esimerkiksi ryhmän vetäjänä, talkoolaisena, lähimmäisavussa tai yhteisvastuukerääjänä. Tervetuloa mukaan! Suihkonen rohkaisee. Avun tarpeessa ollessaan tai vapaaehtoistyöhön halutessaan ei ole välttämätöntä tietää, minkä seurakunnan alueella asuu. Diakoniakeskuksen puhelinvaihteessa osataan opastaa soittajaa eteenpäin. Tietoa diakonian työmuodoista ja yhteyshenkilöistä löytyy myös seurakuntayhtymän internet sivuilta. Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän diakoniakeskuksen puhelinvaihde: (02) Seurakuntayhtymän diakoniatyön internet-sivut: turunseurakunnat.fi -> ihminen vierelläsi