TALOUSARVIO VUODELLE 2015 JA TOIMINTASUUNNITELMA VUOSILLE

Transkriptio

1 TALOUSARVIO VUODELLE 2015 JA TOIMINTASUUNNITELMA VUOSILLE Maakuntajohtaja Maakuntahallituksen esitys Maakuntavaltuusto

2 1. JOHDON KATSAUS SUUNNITELMAKAUDEN TAVOITTEISIIN TOIMINTAYMPÄRISTÖ JA TOIMINNAN KUVAUS Kansalliset ohjaavat politiikat Keski-Pohjanmaan nykytila ja kehitysnäkymät Kuntayhtymän jäsenkunnat ja alueluokittelu Kuntayhtymän organisaatio ja henkilöstö STRATEGISET TAVOITTEET JA TOIMENPITEET Maakuntaliiton toimintastrategiat ja suunnittelujärjestelmä Yhteiset toimintapolitiikat Sisäinen valvonta ja riskienhallinta Henkilöstön yhteistoiminta, työsuojelu ja tasa-arvo Kestävä kehitys Suunnitelmakauden yhteiset tavoitteet Suunnitelmakauden kärkitavoitteet Resurssien yhteiskäytön tehostaminen Talousarviovuoden 2015 tavoitteet ja toimenpiteet TALOUSARVION 2015 JA TALOUSSUUNNITELMAN PERUSTELUT Talousarvion sitovuus ja tasapainotus Tuloslaskelma Tulosalueiden määrärahat Rahoituslaskelma Jäsenkuntien maksuosuudet vuodelle TOIMINNALLISET TAVOITTEET VASTUUALUEITTAIN VUONNA Luottamushenkilöhallinto Lakisääteisen toiminnan tavoitteet Ohjelmaperusteinen aluekehitys Aluesuunnittelu Muu lakisääteinen toiminta Edunvalvonnan tavoitteet Konserniyhtiöiden tavoitteet Keski-Pohjanmaan liitto: Talousarvio 2015 ja toimintasuunnitelma

3 1. JOHDON KATSAUS SUUNNITELMAKAUDEN TAVOITTEISIIN Valtiovarainministeriön ennusteiden mukaan vuonna 2015 Suomen bruttokansantuote ei kasva, mutta kokonaistuotannon arvioidaan nousevan 1,2 % ennen kaikkea viennin ja yksityisten investointien tukemana. Työmarkkinoiden tilanne pysyy edelleen heikkona ja kohtaanto-ongelmat ovat merkittäviä. Työttömyysaste säilyy edelleen noin 8,5 % tasolla. Euroalueen taantuman arvioidaan olevan jo päättymässä ja talous kääntyy hitaaseen nousuun. Suomen talouden nousu käynnistynee vasta vuoden 2015 lopulla. Maailmantaloudessa kasvua vauhdittaa Yhdysvaltojen ja Iso-Britannian talouden elpyminen. Geopoliittiset jännitteet mm. Venäjän ja Arabimaiden osalta kuitenkin vaikeuttavat ennustettavuutta ja varjostavat teollisuusmaiden kasvunäkymiä. Suomen julkisessa hallinnossa jatkuvat hallitusohjelman nojalla vuosina käynnistetyt lukuisat rakenneuudistukset eri hallinnon tasoilla. Kunta- ja soterakenneuudistusten täytäntöönpano konkretisoituu vasta vuoden 2015 aikana. Vireillä olevia muita kuntiin kohdistuvia keskeisiä normiuudistuksia ovat kuntalain, valtionosuussäännösten uudistaminen ja kuntien tehtävien arviointi. Vuonna 2014 laki- ja rakenneuudistuksia on leimannut aikataulujen venyminen, joka on ollut turhauttavaa. Sen sijaan aluekehityslakien uudistamisesta ja EU-rakennerahasto-ohjelmista on saatu aikaiseksi tyydyttävät ratkaisut. Keski-Pohjanmaan maakunnan työllisyys- ja toimialaennusteiden arvioidaan jatkuvan maan keskitasoa parempina. Koko maan työttömyysasteen arvioidaan olevan noin 8,5 % tasolla. Keski-Pohjanmaan työttömyysasteen arvioidaan olevan hieman alle maan keskitason. Lomautusten ja irtisanomisten arvioidaan maakunnassa olevan selvästi maan keskiarvoa vähäisempää, mutta huolestuttavaa on nuorisotyöttömyyden kasvu. Tulevaisuuden epävarmuuksista huolimatta Keski-Pohjanmaalla ja maakuntaliitossa on määrätietoisesti jatkettava toiminnan uudistamista niin kuntalähtöisen palvelujärjestelmän kuin elinkeinolähtöisen aluekehittämisen osalta. Kilpailukyvyn ja vetovoiman vahvistamisessa avainasia on maakunnan sisäinen yhteistyö ja ulkoiset yhteistyöverkostot muiden maakuntien kanssa. Yhä tärkeämpää on edunvalvonta valtionhallinnon suuntaan ja kansainväliset suhteet yhteistyössä yritysten kanssa. Keski-Pohjanmaan liiton vuoden 2015 talousarvio noudattaa vuosien toimintasuunnitelman tavoitelinjauksia. Olennaisia uusia asioita ovat lähinnä uuden EUohjelmakauden hankkeiden käynnistäminen, maakuntakaavoitus sekä alueen näkyvyyden ja edunvalvonnan vahvistaminen. Kevään 2015 aikana maakuntahallituksen johdolla käynnistetään maakuntaliiton oman toiminnan sekä aluetavoitteiden systemaattinen uudistaminen suunnitelmavuosille Alueellinen strategiatyö edellyttää yhteistyötä jäsenkuntien ja alueen kehitysorganisaatioiden kanssa. Strategioissa on tunnistettava alueen kriittiset menestystekijät eli asiat joihin on painotuttava ja joissa tulisi ehdottomasti onnistua. Tälle kehittämistyölle antavat hyvät lähtökohdat vuoden 2014 aikana laaditut: - Keski-Pohjanmaan maakuntastrategia (sisältää maakuntasuunnitelman 2030 ja maakuntaohjelman ), - Maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelma Keski-Pohjanmaan työllisyysstrategia Keski-Pohjanmaan maaseutustrategia Lisäksi vireillä ovat kansainvälisyysstrategian 2020 sekä kansalaislähtöisen vetovoimastrategian 2020 laadinta. Keski-Pohjanmaan liitto: Talousarvio 2015 ja toimintasuunnitelma

4 Vuoden 2015 talousarvion toimintatuotot ovat euroa, jossa on laskua vuoden 2013 tilinpäätökseen nähden 14,4 % %. Toimintakulut ovat euroa, jossa on vähennystä vuoden 2012 tilinpäätökseen -12,6 %. Jäsenkunnilta peritään maksuosuutta vuonna 2015 yhteensä euroa, jossa on kasvua keskimäärin vain +1,2 % edellisvuodesta. Talousarviovalmistelussa on karsittu ei-olennaisia kulueriä, mutta strategiatyön, maakuntakaavoituksen ja kehittämishankkeiden omarahoitusosuuksiin on tarvittavat varaukset. Kehittämisvaraustarpeiden vuoksi vuoden 2015 talousarvio on laadittu alijäämäiseksi euroa. Lähivuodet ovat kunta- ja aluehallinnossa haasteellisia taloudellisen liikkumavaran heikkenemisen ja lukuisten rakenteellisten muutosten vuoksi. Vuosien talousarvio- ja toimintasuunnitelma-asiakirja noudattaa edellisen suunnitelman rakennetta. Vuoden 2015 osalta maakuntaliiton taloudellinen liikkumavara on tasapainossa, mutta vuosina talous kiristyy lähinnä rakennerahasto-ohjelmien hallinnoinnin ns. teknisen tuen vähetessä merkittävästi. Edessämme on hyvin mielenkiintoinen vuosi Eduskuntavaalit ja uusi hallitusohjelma, sote-uudistuksen toteutuminen ja muiden julkishallinnon rakenneuudistusten täytäntöönpano, Keski-Pohjanmaan omien tuoreiden aluestrategioiden toteuttaminen, oman alueen ja naapurimaakuntien edunvalvontayhteistyö sekä maakuntaliiton oman toiminnan strateginen kehittäminen tulevat aikaansaamaan positiivista kasvukierrettä. Meripohjolan, Botnia-alueen ja Perämeren pohjoiset yhteistyöverkostot sekä Merenkurkun yli Ruotsiin ulottuvat verkostot antavat Keski-Pohjanmaalle uusia kehitysmahdollisuuksia. Yhteistyötä on myös edelleen kehitettävä Kajaanin, Jyväskylän ja Seinäjoen suuntiin. Erityisen tärkeää on kuitenkin keskittyä toiminnallisen Keski- Pohjanmaan yhteistyöhön yli maakuntarajojen. Kansalaisia kiinnostavat erityisesti palvelut ja alueen viihtyisyys. Sote-palvelujen toimivuuden lisäksi tulee muistaa jo vakiintuneiden kärkitapahtuminen merkitys kansalaisten viihtyisyydessä. Kalajoen, Kaustisen ja Kokkolan matkailupalvelut tuovat aluettamme tunnetuksi laajemminkin. Vuonna 2015 tulee kuluneeksi 90 vuotta ensimmäisestä yleisestä Keski-Pohjanmaan maakuntajuhlasta. Tällä hetkellä jo noin 50 keskipohjalaista yhdistystä ja muuta organisaatiota on käynnistänyt juhlavuoden tapahtumien suunnittelun. Maakuntaliitto tulee osaltaan vastaamaan juhlavuoden tapahtumista. Haastamme luottamushenkilöt, jäsenkunnat ja muut yhteistyökumppanit aktiivisesti ja yhteistyössä paneutumaan aluekehittämisen haasteisiin. Keski-Pohjanmaalla on hyvät menestymisen mahdollisuudet. Kokkolassa Jukka Ylikarjula maakuntajohtaja Keski-Pohjanmaan liitto: Talousarvio 2015 ja toimintasuunnitelma

5 2. TOIMINTAYMPÄRISTÖ JA TOIMINNAN KUVAUS 2.1 Kansalliset ohjaavat politiikat Hallitusohjelmaan perustuen on laadittu mm. seuraavat alueiden toimintaa ohjaavat politiikkaohjelmat: 1. Hallitusohjelman strateginen toimeenpanosuunnitelma. Valtioneuvosteon periaatepäätös Valtakunnalliset alueiden kehittämistavoitteet Valtioneuvoston päätös Koulutuksen ja tutkimuksen vuosien kehittämissuunnitelma. Valtioneuvoston päätös Alueiden kehittämistavoitesuunnitelman nojalla Työ- ja elinkeinoministeriö on hyväksynyt kaupunkipolitiikan, maaseutupolitiikan ja saaristopolitiikan toimenpideohjelmat vuosille Ne määrittelevät kaupunki-, maaseutu- ja saaristopolitiikan keskeiset tehtävät ja toimet tälle hallituskaudelle. Toimenpideohjelmat perustuvat valtioneuvoston joulukuussa 2011 hyväksymiin strategisiin valtakunnallisiin alueiden kehittämistavoitteisiin vuosille Keski-Pohjanmaan nykytila ja kehitysnäkymät Maakunnan väestömäärä on ollut kasvussa vuodesta 2005 lähtien. Viime vuosien väestömäärän kasvu on merkittävä käänne ja osoittaa Keski-Pohjanmaan kuuluvan kehittyvien maakuntien joukkoon, vaikkakin kasvu on kohdistunut maakuntakeskus Kokkolaan. Vuosien ennustettu väestökasvu on 2000 ihmistä, mikä tarkoittaa 2 %:n kasvua väkilukuun Väestömuutokset Keski-Pohjanmaalla vuosina Kokonaismuutos Luonnollinen väestönlisäys Kuntien välinen nettomuutto Nettosiirtolaisuus Tapahtunut väestökehityksen käänne on merkittävä seikka aluekehityksen kannalta, mutta vielä suurempi muutos tapahtuu väestön ikärakenteissa luvulla väestöryhmistä pienin eli yli 65 -vuotiaiden joukko nousee luvun alussa suurimmaksi. Tämä valtakunnallinen trendi koskettaa kaikkia maakuntia. Keskipohjalainen vahvuus on nuorten määrän kasvu luvun suurin muutos on työikäisen väestön väheneminen, joka kohdistuu erityisesti maaseudulle. Vuonna 2012 laaditun väestöennusteen mukaan luvun puoleen väliin mennessä vuotiaita on noin 2800 vähemmän kuin vuonna 2011, mikä tarkoittaa 7 % supistumista työikäisten määrässä. Keski-Pohjanmaan liitto: Talousarvio 2015 ja toimintasuunnitelma

6 vuotiaat eli työikäiset 6000 Muutos ikäryhmittäin Ikäluokat yhteensä kokkola muu maakunta Elinkeinorakenne / Työpaikat Keski-Pohjanmaan työpaikkarakenteessa korostuu vertailussa koko maahan vahva alkutuotannon ja teollisen toiminnan osuus. Alueella on vahvat toimialakeskittymät ja vakaat tulevaisuuden näkymät. Vuonna 2011 koko maassa alkutuotannossa oli 3,5 % työpaikoista ja teollisuudessa 14,2 %. Keski-Pohjanmaan vastaavat lukemat olivat 9 % ja 15,1 %. Maakunnan palvelualojen osuus on siten suhteellisesti pienempi kuin koko maassa. Uudet työpaikat syntyvät kuitenkin palvelualoille. On syytä muistaa, että teollisen toiminnan ja palvelualojen välinen raja ei ole selkeä enää nykypäivänä. Teollisuuden toimintojen ulkoistaminen on vähentänyt teollisia työpaikkoja kun ne ovat siirtyneet palvelusektorille. Myös julkinen ja yksityinen sektori muodostavat aiempaa tiiviimmän kokonaisuuden, kun esimerkiksi terveys- ja sosiaalipalveluissa enää noin 80 % alan työpaikoissa on työnantajana julkinen sektori. Keski-Pohjanmaalla työssäkäyvät vuonna 2011 yhteensä työpaikkaa Muut palvelut 5 % Terveys- ja sosiaalipalvelut 18 % Koulutus 8 % Julkinen hallinto 4 % Yksityiset palvelut 22 % Alkutuotanto 9 % Teollinen toiminta ja huolto 16 % Kauppa 12 % Rakentaminen 6 % Keski-Pohjanmaan vahvat kasvuvuodet päättyivät 2008 alkaneeseen epävarmuuden aikakauteen. Koko maasta hävisi vuosina noin työpaikkaa. Keski- Pohjanmaan osuus tästä taantumasta oli 1 %. Vaikka kokonaistyöpaikkamäärän muutostrendi jäi laskevaksi, on palvelualojen työpaikkamäärä jatkanut kasvua. Sekä työpaikkakehityksessä että yrityskannan muutoksessa on havaittavissa sama trendi. Jälkiteollisessa palveluyhteiskunnassa uudet yritykset syntyvät laajasti palvelusektorille. Keski-Pohjanmaan liitto: Talousarvio 2015 ja toimintasuunnitelma

7 2010 = 100 Aluetalous, bkt ja vienti Jos teollisuuden liikevaihto jatkaa kehittymistään viime vuosien tapaan (kuva alla), heijastuu se ennemmin tai myöhemmin myös henkilöstömäärän nykyistä vahvemmin. Alueen bkt muodostuu 23 % teollisuudesta. Teollisuuden arvonlisäyksestä yli 60 % syntyy metallien jalostuksesta. Vientitoimintaa vuonna 2010 maakunnassa oli tullilaitoksen mukaan 1468 M. Vuonna 2011 vastaava luku oli 1551 M. Koko maan viennin volyymi oli 57 mrd, joten Keski-Pohjanmaan osuus oli noin 2,8 %. Arvonlisäys vuonna 2010 toimialoittain Majoitus- ja Rahoitus- ja vakuutusala Muu kiinteistötoiminta Huoltotoiminta Muut palvelut Kustannustoiminta Liike-elämän palvelut Julkinen hallinto Koulutus Alkutuotanto Rakentaminen Kauppa Kuljetus ja varastointi Asuntojen vuokraus Muu teollisuus SoTe -ala Metallien jalostus mijoonaa euroa Teollisuuden vientiliikevaihto Q KP Vuosimuutos % KP Trendisarja Maakunnan yrityskentän suuri potentiaali on pienyrityksissä sekä työllistäjänä että liikevaihdolla mitattuna. Liikevaihto työntekijää kohden on sitä korkeampi mitä suuremmasta yrityksestä on kyse henkilöstön määrällä mitattuna. Yli 250 henkeä työllistävien yritysten merkitys on suuri; ⅙ yritysten liikevaihdosta syntyy tällä sektorilla Yritystoimipaikat kokoluokittain 2011 Keski-Pohjanmaalla toimipaikkoja 5106, henkilöstöä 17016, liikevaihtoa 3891 milj per työntekijä alle 10 henkilöä henkilöä henkilöä yli 250 henkilöä Toimipaikat Henkilöstö Liikevaihto (milj. ) Keski-Pohjanmaan liitto: Talousarvio 2015 ja toimintasuunnitelma

8 Koulutustaso Vuonna 2011 Keski-Pohjanmaalla oli vuotta täyttänyttä, joista 64,3 % oli suorittanut perusasteen jälkeisen tutkinnon. 41,8 %:lla tutkinto oli keski-asteelta ja 22, 4 %:lla korkea-asteelta. Koko maassa tutkinnon oli suorittanut 67,7 % väestöstä, keski-asteen tutkinnon 39,5 % ja korkea-asteen 28,2 %. Keski-Pohjanmaalla naisista tutkinnon suorittaneita on 65,5 % ja miehistä 63 %. Koulutustason nousu näkyy myös työpaikoilla. Sekä keskiasteen että korkea-asteen työpaikat ovat lisääntyneet kasvujaksolla ennen taantumaa. Perusasteen työpaikat ovat vähentyneet ja kehityksen suunta jatkuu samanlaisena eläköitymisen myötä, koska nuorten sukupolvien koulutustaso on korkeampi. Noin 90 % 30 vuotiaista on suorittanut vähintään keskiasteen tutkinnon, 60-vuotiaissa noin 66 %. Toimialojen ikärakenne Työttömyys Toimialojen ikärakenteissa on edelleen selvät erot, kun maatalouden ja julkisten palvelujen ikärakenne poikkeaa edelleen selvästi yksityisten palveluiden ja teollisuuden ikärakenteesta. Yli 55 -vuotiaita työllisiä on sekä maatalouden että julkisten palveluiden aloilla 23 %. Teollisuudessa ja rakentamisessa yli 55 -vuotiaita on 18 % ja yksityisissä palveluissa 19 %. Julkisen sektorin ikärakenneproblematiikan ohella myös kaupan alan tilanne on huomionarvoinen, koska se on avainasemassa suurempana nuorten työllistäjänä. Luonnollisesti samaan aikaan talouden nousukauden päätyttyä vuonna 2008 päättyi myös pitkään jatkunut työttömyyden aleneva trendi Keski-Pohjanmaalla. Kun vuonna 2006 päästiin alle 3000 rajan, oli työttömyys ollut edellisen kerran niin alhaalla vuonna Työttömien työnhakijoiden määrä oli syksyllä 2013 samalla tasolla kuin vuonna Vuonna 2008 työttömyys kävi jopa alle 2000:ssa, mutta ylitti 3000:n rajan uudelleen alkuvuonna Viime vuosina pitkäaikaistyöttömyys on ollut lievässä nousussa ja oli vuoden 2013 syksyllä ⅕ kokonaistyöttömyydestä. Nuorten työttömyys on ollut pidempään noin 17 %:n tasolla Työttömyys Q työttömät naiset kaikki työttömät yli vuoden Keski-Pohjanmaan liitto: Talousarvio 2015 ja toimintasuunnitelma

9 2.3 Kuntayhtymän jäsenkunnat ja alueluokittelu Keski-Pohjanmaan liiton varsinaisia jäsenkuntia on vuoden 2015 alussa 8 ja edunvalvontaan osallistuvia osajäsenkuntia on 5 kpl. Kuntien määrässä on viime vuosina tapahtunut vähennystä Kälviän, Lohtajan ja Ullavan liityttyä Kokkolaan sekä Himangan liityttyä Kalajokeen. Vuoden 2012 lopussa kaikkien jäsenkuntien asukasmäärä oli yhteensä asukasta (kasvu +4 henkilöä), joista täysjäsenkuntien asukasmäärä oli asukasta (kasvu +126 henkilöä). Osajäsenet ovat mukana liiton edunvalvontatyössä sekä alueen vetovoimaisuuden edistämiseen liittyvissä tapahtumissa. Lakisääteiseen toimintaan liittyvissä tehtävissä, kuten alueiden kehittämislain mukaiseen ohjelmatyöhön sekä maankäyttö- ja rakennuslain mukaiseen kaavoitustyöhön ja kustannuksiin osallistuvat vain varsinaiset jäsenkunnat. Keski-Pohjanmaan liitto: Talousarvio 2015 ja toimintasuunnitelma

10 2.4 Kuntayhtymän organisaatio ja henkilöstö Maakuntahallituksen päätöksellä liiton organisaatiota uudistettiin valtuuston päättämien tulosalueiden mukaiseksi toukokuun 2012 alusta ja sisäisen organisaation tarkistus tehtiin marraskuussa Maakuntahallituksen ja maakuntajohtajan välillä kuin myös maakuntajohtajan johtaman viraston vastuuhenkilöiden välillä kehitetään ns. jaettua johtajuutta. Vuosityöohjelmien lisäksi tulostavoitteet asetetaan jokaiselle toimielimelle sekä virastolle. Maakuntajohtajan osalta on laadittu johtamissopimus, jonka tavoitteita ja tuloksia arvioidaan tavoitesopimuksen ja kehityskeskustelujen avulla. Maakuntajohtaja käy vuosittain tavoite- ja kehityskeskustelut päälliköiden kanssa, jotka puolestaan käyvät kehityskeskustelut alaistensa työntekijöiden kanssa. Luottamuselimet arvioivat tavoitteiden toteutumista vaalikauden lopun lisäksi tarvittaessa vuosittain. Henkilöstökysely suoritetaan vuosittain ja saatuja tuloksia hyödynnetään toiminnan jatkuvassa parantamisessa sekä työnkuvien ja -vastuiden uudistamisessa. Maakuntaliiton virastossa työskentelee vuonna 2015 kokoaikaisena 13 henkilöä. Liiton hallinnointivastuulla olevista projekteista riippuu määräaikaisen projektihenkilöstön määrä. Projekti- tai osa-aikaisen henkilöstön arvioitu kokonaismäärä on enintään 1,0 henkilötyövuotta. Keski-Pohjanmaan liitto: Talousarvio 2015 ja toimintasuunnitelma

11 3. STRATEGISET TAVOITTEET JA TOIMENPITEET 3.1 Maakuntaliiton toimintastrategiat ja suunnittelujärjestelmä Keski-Pohjanmaan liitto on kuntayhtymä, jonka toimintaa ohjaavat seuraavat keskeiset lainsäädännölliset perusteet: - Kuntalaki ja sen nojalla jäsenkuntien hyväksymä perussopimus, - Laki alueiden kehittämisestä sekä Rakennerahastolaki, - Maankäyttö- ja rakennuslaki. Kuntalaki edellyttää talousarvion lisäksi vähintään kahdelle seuraavalle vuodelle laadittavaa taloussuunnitelmaa. Alueiden kehittämislain nojalla laaditaan maakuntaohjelma 4-vuodelle sekä maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelma 2-vuodelle ja maakunnan yhteistyöasiakirja seuraavalle vuodelle. Maankäyttö- ja rakennuslain nojalla on alueiden käytön pidemmän aikavälin ohjaamiseksi laadittava maakuntasuunnitelma. Näiden lisäksi merkittäviä suunnitteluasiakirjoja ovat EU-rakennerahastoohjelmakausien suunnitelmat. Maakuntasuunnitelman tarkoituksena on osoittaa maakunnan tavoitellun alueellisen kehityksen pitkän aikavälin strategiset tavoitteet. Maakuntaohjelmassa esitetään maakunnan kehittämisen keskeiset tavoitteet ja kehittämiskokonaisuudet sekä toimenpiteet maakuntasuunnitelmaan pohjautuen. Maakuntaohjelmaa toteutetaan kaksivuotisen, vuosittain laadittavan toteuttamissuunnitelman kautta. Maakunnan alueiden käyttöä ohjaa maakuntakaava, joka on yleispiirteinen suunnitelma maakunnan alueiden käytön edellytyksistä ja tavoitteista. Keski-Pohjanmaan liitossa maakuntasuunnitelma ja maakuntaohjelma on koottu yhdeksi asiakirjaksi, joka sisältää myös maakunnan pidemmän ajan tavoitteita kuvaavan strategisen osan. Kuntalain nojalla on lähinnä laadittu vuosittainen talousarvio, mutta 3-vuotiskaudeksi laadittava talous- ja toimintasuunnitelma on laadittu suppeana. Keski-Pohjanmaan voimassaoleva maakuntasuunnitelma 2030 ja maakuntaohjelma sekä maakuntaohjelman ympäristöselostus hyväksyttiin Keski- Pohjanmaan liiton maakuntavaltuustossa Keski-Pohjanmaan liitto: Talousarvio 2015 ja toimintasuunnitelma

12 Maakuntasuunnitelma ja maakuntaohjelma ovat maakunnan kehittämistahdon ilmaus ja ne linjaavat niin maakunnan pitkän aikavälin kuin lähivuosienkin aluekehitystyötä. Maakuntasuunnitelmassa yhteisiksi pitkän aikavälin kehittämisteemoiksi on määritelty: - Keski-Pohjanmaa elinvoimaisena kestävän kasvun maakuntana ja yhteistyömaakuntana osana kansallisia ja kansainvälisiä kehittämisvyöhykkeitä ja verkostoja, - Keski-Pohjanmaan vetovoimaisuuden ja tunnettuuden lisääminen kansallisesti ja kansainvälisesti, - Elinkeinoelämää tukevan osaamisen sekä maakunnan vahvuuksiin perustuvien tutkimus-, kehittämis- ja innovaatioympäristöjen vahvistaminen, - Maakunnan omiin luonnonvaroihin perustuvan kaivosteollisuuden ja energiantuotannon lisääminen ja kehittäminen. Maakuntasuunnitelman 2030 strategiset maakunnan kehittämisen tavoitteet ovat: Missio 2030 Visio 2030 Keski-Pohjanmaa on elinvoimainen kestävän kasvun maakunta Arvot ja periaatteet Keski-Pohjanmaa on taloudellisesti, sosiaalisesti, kulttuurisesti ja ekologisesti menestyvä sekä yhteisöllinen, vetovoimainen ja turvallinen maakunta. Elinvoima ja vahva yritystoiminta, korkeatasoinen koulutus ja osaaminen, kansainvälisyys sekä kaksi- ja monikielisyys tekevät Keski-Pohjanmaasta kestävän kasvun alueen. Keski-Pohjanmaa hyödyntää monipuolisesti luonnonvarojaan ja hyvää logistista sijaintiaan. Vahva yhteisöllisyys sekä toisistaan ja itsestään huolehtivat ihmiset edistävät väestön hyvinvointia. Omaleimainen identiteetti ja kulttuuri kokoavat ihmiset sekä yhteisöt yhteisten tavoitteiden taakse. Toimintaamme ohjaavia arvoperiaatteet ovat: tasa-arvoisuus, yhteisöllisyys, suvaitsevaisuus sekä luovuus, yrittäjyys ja turvallisuus. 3.2 Yhteiset toimintapolitiikat Sisäinen valvonta ja riskienhallinta Hallintosäännön mukaan toiminnot on järjestettävä niin, että organisaation kaikilla tasoilla on riittävä sisäinen valvonta. Ulkoinen valvonta (tilintarkastus) ja sisäinen valvonta yhdessä muodostavat kattavan valvontajärjestelmän. Sisäinen valvonta on johtamisen apuväline, jonka järjestämisestä vastaa maakuntahallitus. Toteuttamis- ja valvontavastuu on maakuntajohtajalla. Maakuntajohtajan osalta toteuttamis- ja valvontavastuu on maakuntahallituksen puheenjohtajalla. Päälliköillä on vastuu sisäisen valvonnan järjestämisestä ja hoitamisesta alaisensa toiminnan osalta. Sisäinen valvonta tapahtuu maakuntahallituksen alaisuudessa ja sen tavoitteena on varmistaa toiminnan tehokkuus, taloudellisuus, oikeudellisuus, laillisuus ja laatu sekä varallisuuden suojaus vahinkojen ja väärinkäytösten varalta. Sisäinen valvonta on osa johtamistoimintoa, joka kuuluu kaikille esimiehille osana suunnittelun, päätöksenteon, toimeenpanon ja seurannan työketjua. Keski-Pohjanmaan liitto: Talousarvio 2015 ja toimintasuunnitelma

13 Yleisesti sisäisessä valvonnassa kiinnitetään huomiota mm. henkilöstön pätevyyden ylläpitämiseen, jaksamiseen sekä henkilöstön luotettavuuteen hoitaa tehtäviään. Työn organisoinnin kannalta tärkeää on järkevien tehtävänkuvien rakentaminen ja työnkierron suosiminen. Sisäistä valvontaa sekä riskien hallintaa kehitetään toiminta- ja laatujärjestelmiä sekä tietojärjestelmiä uudistamalla. Johdon raportointi toteutuu saattamalla maakuntahallituksen käsittelyyn kuukausittain viranhaltijapäätökset, hankkeiden loppuraportit ja luettelot lähetetyistä lausunnoista. Talouden ja toiminnan toteutumat raportoidaan hallitukselle neljän kuukauden välein. Vuonna 2013 on otettu käyttöön sähköinen dokumentinhallinta, jonka käyttöoikeuksia määritellään 2015 myös maakuntahallitukselle. Laskujen tarkastamisessa ja hyväksymisessä sekä projektihallinnossa noudatetaan eriyttämis- ja jääviysperusteita. Vuonna 2015 talous- ja projektiprosesseille laaditaan menetelmäkuvaukset ns. vaarallisten työyhdistelmien välttämiseksi sekä käsittelyjen ajantasaisuuden varmistamiseksi. Lisäksi vuonna 2015 uudistetaan riskien kartoituksen arviointimenetelmä siten, että jatkuvan arvioinnin lisäksi toteutetaan vuosittainen kokonaisarviointi ja raportointi tilinpäätöksen yhteydessä Henkilöstön yhteistoiminta, työsuojelu ja tasa-arvo Kestävä kehitys Vuonna 2012 uudistetussa organisaatiomallissa, jota tarkistettiin marraskuussa 2014, henkilöstön esimies-alaissuhteita, työnkuvia ja työtavoitteita selkiytettiin. Organisaatio- ja henkilötason tavoitteita on asetettu myös tiimitasoille. Maakuntaliitossa ns. yhteistoimintaelimenä toimii työsuojelu- työhyvinvointiryhmä, johon työntekijät ovat valinneet työsuojeluvaltuutetun ja varavaltuutetun. Liiton viranhaltijoista työnantajaedustajia ovat maakuntajohtaja, hallintopäällikkö kt-yhdyshenkilönä (palkka-asiamies) sekä suunnittelupäällikkö työsuojelupäällikkönä. Liiton työterveyshuolto on järjestetty Kokkolan Työplussan palveluna. Työhyvinvoinnin edistämiseksi on käytössä mm. liikunta- ja kulttuurisetelit. Keski-Pohjanmaan liitto on ollut Savuton työpaikka vuoden 2011 alusta lähtien. Liiton virastossa henkilöstö kokoontuu yhteisiin työkokouksiin vähintään kuukausittain. Jokainen työntekijä kuuluu lisäksi oman vastuualueensa tiimeihin, jotka kokoontuvat säännöllisesti. Maakuntajohtaja käy jokaisen työntekijän kanssa kerran vuodessa tavoitekeskustelun, jonka lisäksi kehittämisjohtaja, suunnittelupäällikkö ja hallintopäällikkö käyvät alaistensa kanssa laajemman kehityskeskustelun. Työyhteisön tilaa ja kehittämistavoitteita arvioidaan vuosittain henkilöstökyselyllä. Maakuntaliitossa noudatetaan hyvän hallinnon periaatteiden mukaisesti henkilöstön yhdenvertaista ja tasa-arvoista kohtelua. Tasavertaisuus toteutuu mm. osaamisen uudistamisessa ja työvälineiden hankinnassa. Yhteisöllisyyttä ylläpidetään säännöllisten virastopalaverien lisäksi koko henkilökunnalle vuosittain järjestettävällä Tykypäivällä sekä lyhytkestoisemmilla tilaisuuksilla. Kansallisten tavoitteiden ja ohjelmien mukaisesti maakuntaliiton toiminnassa, hankinnoissa, kulutuksessa ja jätteiden käsittelyssä noudatetaan ekologisen kestävän kehityksen periaatteita. Vuoden 2013 aikana on otettu käyttöön sähköinen dokumentinhallinta, joka vähentää paperinkulutusta. Keski-Pohjanmaan liitto: Talousarvio 2015 ja toimintasuunnitelma

14 Vuoden 2015 aikana laaditaan liitolle kestävän kehityksen toimintaohjelma sekä kehitetään Green Office -toimintakäytäntöjä siten, että suunnitelmakauden aikana on saavutettavissa mahdollisuus sertifiointiin. 3.3 Suunnitelmakauden yhteiset tavoitteet Maakunnan kehitystä ohjaavien pääsuunnitelmien, maakuntakaavan ja maakuntaohjelman toimeenpano, EU:n ohjelmakauden hanketoiminta sekä maakunnan kehityksen ennakointi ovat liiton keskeisiä tehtäviä lähivuosina. Kuntarakenteen mahdolliseen muutokseen valmistaudutaan huolehtimalla kuntapalvelujen kattavuudesta koko maakunnassa. Maakuntaliiton toimintastrategioita uudistetaan vuosina yhteistyössä jäsenkuntien ja alueen kehittäjäorganisaatioiden kanssa. Strategia tulee ulottaa vuoteen 2020 saakka, joka noudattaa EU:n 2020-strategiaa sekä ministeriöiden ym. kansallisia strategioita Suunnitelmakauden kärkitavoitteet Alueen ja samalla Keski-Pohjanmaan liiton on painotettava kehittämis- ja edunvalvontatoimintaa strategisiin painopisteisiin lähivuosina. Kriittisiä menestystekijöitä eli yleisiä ja yhteisiä suunnitelmakauden onnistumista vaativia kärkitavoitteita ovat: 1) Edunvalvonnan vahvistaminen ja alueen päätösvalta omista asioista. 2) Työllisyys sekä yritysten ja työelämän kilpailukyky 3) Sisäisen yhteistyön ja ulkoisten verkostosuhteiden vahvistaminen. 4) Alueen vetovoima (palvelutaso), markkinointikyky (tunnettuisuus), saavutettavuus (infra ja logistiikka) ja tasapainoinen kehittäminen (maaseutu ja kaupungit) sekä kansainvälisyys. 5) Kansalaislähtöinen, moniarvoinen, turvallinen ja hyvinvoiva alue. Kansalaisten osallistuvuuden vahvistaminen. 6) Ulkoisen kehittämisrahoituksen (EU, kansallinen) korkea taso alueella sekä hankeosaamisen innovatiivisuus. MYR:n roolin vahvistaminen ja alueen pääsy mukaan kansallisiin kasvuverkostoihin. 7) Aluevaikuttavuusorganisaatioiden (TKI, koulutus) kehittyminen alueella sekä tutkimuslaitostoiminnan resurssien alueellinen vahvistuminen. 8) Toimivat ja kustannustehokkaat julkiset hallinto- ja palvelujärjestelmät. Tavoitteiden sisältöjä on määritelty tarkemmin vastuualueiden tavoitteissa Resurssien yhteiskäytön tehostaminen Hallitusohjelmassa ja valtion vuoteen 2015 ulottuvassa kehysbudjetissa taloudellisen liikkumavaran vahvistamiseksi, toimintojen tuottavuuden lisäämiseksi ja osaamisresurssien turvaamiseksi on tavoitteeksi asetettu yhteistyön lisääminen yli organisaatiorajojen. Valtionosuuksien leikkaukset ja jäädyttämiset edellyttävät säästötoimenpiteitä niin peruskunnilta kuin kuntayhtymiltä. Kuntatalous on kiristynyt merkittävästi myös Keski-Pohjanmaalla ja useat kunnat ovat vuodelle 2015 jo päättäneet veroäyrin korotuksia ja merkittäviä menoleikkauksia. Lisäksi ammattikorkeakoulun ja koulutusyhtymän koulutustarjonnan leikkaukset ovat johtamassa merkittäviin koulutus- ja kehittämistoiminnan supistuksiin lähivuosina. Keski-Pohjanmaan kuntalähtöisen palvelujärjestelmän ja kehitystoiminnan turvaamiseksi alueella olisi tarkoituksenmukaista lisätä resurssien yhteiskäyttöä niin tilojen kuin henkilöstön osalta. Keski-Pohjanmaan liitto: Talousarvio 2015 ja toimintasuunnitelma

15 Maakuntaliittojen hallitusten puheenjohtajat ja maakuntajohtajat yhteistyössä Kuntaliiton kanssa ovat asettaneet työryhmän, jonka tehtävänä on arvioida maakuntaliittojen tehtäviä ja tulevaisuutta. Työryhmän valmistelun pohjalta Kuntaliitto ja maakuntaliitot puoltavat aluekehityshallinnon uudistamista siten, että aluekehityslain uudistamisen jälkeen maakuntaliittojen tehtävät ja laajempien uudistuksen yhteydessä vuosina selvitetään Suomen aluehallinnon uutta rakennetta mukaan lukien maakuntaliitot. Käytännössä aluehallinnon uudelleenarviointi siirtyy kevään 2015 eduskuntavaalien jälkeen muodostettavalle hallitukselle. Jäsenkuntien ja maakuntahallituksen yhteistyössä voidaan selvittää mm. seuraavia yhteistyöasioita: Jäsenkuntien ja maakuntahallituksen yhteistyössä voidaan selvittää mm. seuraavia yhteistyöasioita: 1) Edunvalvonnan tehostaminen 2) Kehittämisyhteistyön tehostaminen sekä mahdollisten yhteisten erityisosaamista edellyttävien henkilöstöresurssien määrittely 3) Alueellisen ennakointi-, aluevaikutus- ja tilastoyhteistyön vahvistaminen 4) Maankäytön ja kaavoituksen kuntayhteistyön vahvistaminen, uudelleenarvioiden konsulttipalvelujen käyttöä 5) Alueellisen hankinta- ja ICT-yhteistyön vahvistaminen 6) Kulttuurin koordinaation toimintamallin määrittely 7) Viestinnän yhteistyö, tavoitteena aluemarkkinoinnin tehostamisen alueen vetovoiman ja kilpailukyvyn vahvistamiseksi 8) Maakuntaliiton toimitalon kumppanuuksien kehittäminen kehitys- ja kansalaislähtöiseksi Keski-Pohjanmaa taloksi 3.4 Talousarviovuoden 2015 tavoitteet ja toimenpiteet Vuoden 2015 talousarvion ja vuosien talous- ja toimintasuunnitelman sisältöä on tiivistetty. Lisäksi talousarvio- ja taloussuunnitteluprosessia on aloitettu yhdistämään aikaisempaa paremmin maakuntastrategian ja erillisstrategioiden tavoitteisiin ja prosesseihin. Tämä työ korostuu vuoden 2015 aikana toteutettavassa arviointityössä. Vuodelle 2015 Keski-Pohjanmaan liiton toiminnalle asetetaan seuraavia päätavoitteita, jotka on johdettu suunnitelmakauden kärkitavoitteista. Hallintopalvelut: 1. Toimielinten ja viraston työohjelmien laadinta koko vaalikaudelle ja kullekin vuodelle. Hallintosäännön uudistaminen aluekehitys- ja kuntalain uudistuessa. Valtuuston työjärjestys eriytetään omaksi säännöksi. 2. Yhteistyö- ja edunvalvontasuhteiden vahvistaminen jäsenkuntien, muiden maakuntaliittojen, seutukehitysorganisaatioiden, ELY-keskusten, aluehallintovirasto AVI:n, tutkimuslaitosten ja koulutusorganisaatioiden kanssa. 3. Maakuntaliiton oman suunnittelu-, toiminta- ja arviointijärjestelmän uudistaminen. 4. Viraston tietohallinnon ja viestinnän uudistamisen jatkaminen sekä yhteistyön vahvistaminen aluemarkkinoinnissa. Maakuntajuhlavuoden 2015 suunnittelu. 5. Henkilöstön koulutus ja osaamisen uudistaminen sekä työnjakojen ja työn tuloksellisuuden vahvistaminen. Keski-Pohjanmaan liitto: Talousarvio 2015 ja toimintasuunnitelma

16 Aluesuunnittelupalvelut: 6. Maakuntaohjelman uudistaminen ja osastrategioiden laadinta. 7. Maakuntakaavan 4. vaiheen (tuulivoima) valmistuminen sekä muiden maankäytön suunnitelmien laatiminen yhteistyössä alueellisen kaavatyöryhmän kanssa. Kaupan vaihekaavan päivittäminen ja kaavamerkintöjen tarkistuksen käynnistäminen. 8. Alueellisen ennakoinnin, tilastoinnin ja www-portaalien uudistaminen. 9. Yhteistyö alueen osaamispalveluissa (maankäyttö, ICT, ennakointi). 10. Yhteispalvelujen ja turvallisuusasioiden kehittäminen yhteistyössä kuntien ja valtionhallinnon kesken. 11. Kuntalaisten ja järjestöjen osallistuvuus. Vahvistetaan kulttuurin, matkailun ja liikunnan kehittämistoimenpiteitä keskipohjalaisina osaamisbrändeinä. Aluekehityspalvelut: 12. Ohjelmakauden hankerahoituksen maksimaalinen käyttö sekä hanketoiminnan vaikuttavuus. Älykkään erikoistuminen strategiat ja kärkihankkeet. 13. Maakunnan investointi- ja kehittämiskohteiden rahoituksen edunvalvonta valtion talousarviossa ja EU-ohjelmissa. 14. Valtionhallinnon ennakoitujen leikkausten alueelle kohdistuvien vaikutusten vähentäminen erityisesti koulutustarjonnan, tutkimuslaitosten ja valtion palvelujen osalta. 15. Alue- ja elinkeinolähtöinen yhteistyö erityisesti kasvukäytävällä Oulu- Kokkola-Vaasa sekä Pohjois-Suomen ja Vaasan vaalipiirin maakuntien kesken. Meripohjola- ja Botnia-alueet ovat keskipohjalaisen kehittämisen ytimenä. Kunta-, palvelurakenne- ja aluehallintouudistukset voivat jäsenkuntien sekä maakuntavaltuuston ja maakuntahallituksen erillisillä päätöksillä täsmentää maakuntaliiton vuoden 2015 tavoitteita. Keski-Pohjanmaan liitto: Talousarvio 2015 ja toimintasuunnitelma

17 4. TALOUSARVION 2015 JA TALOUSSUUNNITELMAN PERUSTELUT 4.1 Talousarvion sitovuus ja tasapainotus 4.2 Tuloslaskelma Maakuntavaltuusto on vuoden 2011 alusta vahvistanut valtuuston nähden sitoviksi tulosalueiksi a) lakisääteisen toiminnan, b) liiton muun kehittämistoiminnan eli edunvalvonnan, c) hanketoiminnan sekä d) rahoituksen eli jäsenkuntaosuudet. Sitova määrärahataso on kunkin tulosalueen nettomääräraha. Valtuustoon nähden tilivelvollisia ovat maakuntahallitus ja maakuntajohtaja. Vuoden 2015 talousarvion laadinnassa lähtökohtana on ollut jäsenkuntaosuuksien kasvun minimoiminen ja ei-olennaisten kulujen karsinta. Maakuntaliiton määrärahoja ei juurikaan voida ns. juustohöylämallilla enempää karsia. Jäsenkuntaneuvotteluissa on edellytetty, että maakuntaliiton talousarviossa on määrärahat välttämättömien lakisääteisten ja edunvalvonnan tehtävien hoitamiseen. TULOSLASKELMA TP 2013 TA 2014 TA 2015 TA 2016 TA 2017 Euro Euro Euro Euro Euro TOIMINTATUOTOT Myyntituotot Tuet ja avustukset Muut toimintatuotot Yhteensä TOIMINTAKULUT Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot Henkilöstösivukulut Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Muut toimintakulut Yhteensä TOIMINTAKATE/KÄYTTÖKATE RAHOITUSTUTOTOT JA -KULUT Korkotuotot Korkokulut Muut rahoituskulut Yhteensä VUOSIKATE/TILIKAUDEN TULOS SATUNNAISET ERÄT Satunnaiset tuotot 0 TILIKAUDEN TULOS VARAUSTEN JA RAHASTOJEN MUUTOKSET Rahastojenn lisäys 0 Varausten muutos TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ Keski-Pohjanmaan liitto: Talousarvio 2015 ja toimintasuunnitelma

18 4.3 Tulosalueiden määrärahat TALOUSARVIO KOHDITTAIN Kohta Tp TA TA TA TA Liiton lakisääteinen toiminta Tulot Kulut Yhteensä netto Liiton muu toiminta Tulot Kulut Yhteensä netto Liiton hanketoiminta Tulot Kulut Yhteensä netto Rahoitus Kuntien osuudet Rahoitus yhteensä TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ Rahoituslaskelma KESKI-POHJANMAAN LIITTO TA 2014 TA 2015 RAHOITUSLASKELMA Varsinaisen toiminnan ja investointien kassavirta Tulorahoitus Vuosikate Investoinnit Käyttöomaisuusinvestoinnit 0 0 Pitkäaikaisten lainojen lyhennys 0 0 Varsinaisen toiminnan ja investointien nettokassavirta Kassavarojen muutos Keski-Pohjanmaan liitto: Talousarvio 2015 ja toimintasuunnitelma

19 4.5 Jäsenkuntien maksuosuudet vuodelle 2015 Taulukko: Jäsenkuntien asukasluku, osuus peruspääomasta ja maksuosuudet vuonna 2015: Kunta As.luku Osuus peruspo Liiton muu toiminta Liiton lakisääteinen toiminta Kuntaos TA-2015 yht euro Kuntaos TA-2014 yht euro Muutos % Halsua ,3 Kannus ,1 Kaustinen ,2 Kokkola ,8 Lestijärvi ,8 Perho ,2 Toholampi ,1 Veteli ,3 Kalajoki ,7 Reisjärvi ,0 Sievi ,7 Kinnula* ,6 Kruunupyy(sk 19,3%) ,6 **(19,3*6682%) Yht kaikki kunnat ,2 Yht "peruskunnat" Keski-Pohjanmaan liitto: Talousarvio 2015 ja toimintasuunnitelma

20 5. TOIMINNALLISET TAVOITTEET VASTUUALUEITTAIN VUONNA Luottamushenkilöhallinto Keski-Pohjanmaan liitolle valittiin vuonna 2013 seuraavat lakisääteiset toimielimet: maakuntavaltuusto, maakuntahallitus, tarkastuslautakunta ja maakunnan yhteistyöryhmä. Kuntien edustajainkokous valitsee jäsenkuntien valtuutetuista maakuntavaltuuston jäsenet ja heille henkilökohtaiset varajäsenet. Maakuntahallituksen ja tarkastuslautakunnan nimeää maakuntavaltuusto. Maakuntahallitus asettaa maakunnan yhteistyöryhmän (MYR) ja sihteeristön sekä eräät työryhmät ja mahdolliset toimikunnat. Lisäksi maakuntahallitus nimeää liiton edustajat yhteistyöorganisaatioiden edustajiksi. Maakuntavaltuusto päättää liiton hallintosäännöstä, toiminnan tavoitteista ja taloudesta sekä keskeisimmistä liiton toimintaa ohjaavista ohjelmista ja suunnitelmista. Vuonna 2015 maakuntavaltuusto: - kokoontuu 2 varsinaiseen kokoukseen ja 1 työseminaarikokoukseen, - hyväksyy maakuntakaavan 4. vaiheen (tuulivoimakaava), - hyväksyy hallintosäännön tarkistamisen, - hyväksyy maaseutu- ja kansainvälisyysstrategiat, - arvioi maakuntaohjelman ja liiton strategian uudistamisen painotukset. Maakuntahallitus vastaa liiton hallinnosta ja käytännön toiminnasta sekä toteuttaa valtuuston aluekehitystyölle, alueiden käytön suunnittelulle sekä edunvalvonnalle asettamia tavoitteita. Maakuntahallitus osallistuu maakunnan kehittämistä, maakuntakaavoitusta ja edunvalvontaa koskettavien asioiden käsittelyyn jo valmisteluvaiheessa. Vuonna 2015 maakuntahallitus: - kokoontuu noin 10 kertaa, - hyväksyy liiton suunnittelujärjestelmän ja raportoinnin uudistamisen, sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan sekä muut ohjeistusten uudistamiset, - tekee opintomatkan liiton toiminnan kannalta keskeiseen kotimaiseen kohteeseen vuosittain ja joka toinen vuosi ulkomaiseen kohteeseen, - ottaa käyttöön sähköisen kokoushallinnan menetelmiä. Tarkastuslautakunta suorittaa liiton toiminnan ja talouden tarkastuksen oman hyväksymänsä erillisen toimintasuunnitelman perusteella. Vuonna 2015 tarkastuslautakunta: - kokoontuu 4-5 kertaa, - osallistuu jäsentensä osalta vuosittaiseen ajankohtaiseen koulutustilaisuuteen käyttösuunnitelmassa vahvistettujen määrärahojen puitteissa, - käsittelee viraston laatimat neljännesvuosiraportit sekä uudistetut sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan arvioinnit, - kuulee luottamushenkilö- ja viranhaltijajohtoa kokouksissaan. Maakunnan yhteistyöryhmän tehtävänä on EU:n rakennerahasto-ohjelmien toimeenpanon ja alueen kehittämiseen vaikuttavien toimenpiteiden yhteensovittaminen. Yhteistyöryhmässä ovat 3-kantaperiaatteella tasapuolisesti edustettuina a) maakunnan liitto ja sen jäsenkunnat, b) ohjelmaa rahoittavat valtion viranomaiset ja muut valtionhallinnon organisaatiot sekä c) alueen kehittämisen kannalta tärkeimmät työmarkkinaja elinkeinojärjestöt. Vuonna 2015 MYR kokoontuu 4-5 kertaa uudistetun työjärjestyksen mukaisesti. Keski-Pohjanmaan liitto: Talousarvio 2015 ja toimintasuunnitelma

21 5.2 Lakisääteisen toiminnan tavoitteet Ohjelmaperusteinen aluekehitys Keski-Pohjanmaan maakuntasuunnitelma 2030 ja Keski-Pohjanmaan maakuntaohjelma Keski-Pohjanmaan maakuntasuunnitelma ja maakuntaohjelma ovat toimintaa keskeisesti ohjaavat asiakirjat, jotka on hyväksytty maakuntavaltuustossa keväällä 2014 ja ovat voimassa vuoteen 2017 saakka. Maakuntaohjelmaa toteutetaan neljällä toimintalinjalla (Osaava Keski-Pohjanmaa, Yrittävä ja elinvoimainen Keski-Pohjanmaa, Hyvinvoiva Keski-Pohjanmaa, Toimiva Keski-Pohjanmaa). Tavoitteet/Toteutus Koko maakunta kasvuun -tavoitetta korostaaksemme maaseutu on nostettu toimintalinjojen yhteiseksi läpileikkaavaksi teemaksi. Tavoitteena on saada keskeiset hankkeet ja asiakokonaisuudet näkymään Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan ELY:n tulossopimuksissa. Maakuntaohjelman tavoitteiden toteutumista seurataan työryhmissä, jotka kokoontuvat 3-4 kertaa vuodessa. Neuvotteluja ELY:jen kanssa käydään säännöllisesti sekä maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelman että ELY:n tulossopimuksen valmisteluvaiheessa että toteutuksen aikana. Keski-Pohjanmaan maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelma Toimeenpanosuunnitelma ja maakunnan yhteistyöasiakirja vuosille on laadittu vuoden 2014 aikana. Keski-Pohjanmaata koskeva Pohjanmaan ja Etelä- Pohjanmaan ELY:n ja Länsi-Suomen AVI:n strategia on laadittu vuosille Toiminnalliset tulossopimukset tehdään vuosittain totsun aikataulun mukaisesti, joten niiden yhteensovitus on tärkeää, jotta Keski-Pohjanmaan keskeiset hankkeet ja asiakokonaisuudet saadaan myös toteuttamissuunnitelmissa näkyviin. Ohjelmakauden EU-ohjelmat ja kansalliset erityisohjelmat Edellisen EU-ohjelmakauden hankkeita toteutetaan vielä vuoden 2015 aikana. Ohjelmat ovat olleet: Pohjois-Suomen EAKR-ohjelma, Manner-Suomen ESR-ohjelma, Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma. Lisäksi Keski-Pohjanmaa on ollut mukana Interregin IVA Pohjoisessa ja Botnia-Atlantica ohjelmissa. Maakunnan kehittämisrahoituksella on viime vuosina ollut merkittävä vipuvaikutus kehitystoiminnan ja uusien hankkeiden synnylle. Valtion vuoden 2015 talousarvioesityksessä maakunnan kehittämisrahan esitetään loppuvan. Maakunnan kehittämisrahan säilyminen valtion vuoden 2015 talousarviossa pyritään kuitenkin varmistamaan yhteistyössä muiden maakuntaliittojen kanssa. Kestävää kasvua ja työtä rakennerahasto-ohjelma Keski-Pohjanmaan maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelmassa vuosille on linjattu EU-rakennerahastojen käytön painotukset. Maakunnan yhteistyöryhmä MYR ja sen sihteeristö päättää ja koordinoi rahoituksen kohdentamisen hankkeille. Keski-Pohjanmaan liitto: Talousarvio 2015 ja toimintasuunnitelma

22 TL 1 Yritystoiminnan edistäminen Keski-Pohjanmaan liitto (TEM) Keski-Pohjanmaan liiton rahoitus kohdennetaan ensisijaisesti erityistavoitteisiin uuden liiketoiminnan luominen (ET 1.1) sekä Pk- yritysten kasvun ja kansainvälistymisen edistäminen (ET 1.2). Tavoitteena on uuden yritystoiminnan synnyttäminen ja hautomotoiminnan käynnistäminen Keski-Pohjanmaalla. Keski-Pohjanmaan liiton rahoituksella luodaan edellytyksiä uusien yritysten käynnistymiselle sekä jo käynnistyneen yritystoiminnan vakiinnuttamiselle sekä kasvulle. Aloittavat yritykset tarvitsevat alkutaipaleellaan asiantuntevaa yrityspalvelua (= vierihoitoa) ja apua liiketoimintaideansa jalostamisessa. Alkuvaiheessa luodaan lisäksi edellytyksiä ja mahdollisuuksia liiketoiminnan vahvistamiseen verkostoitumisen avulla. Kasvuhakuisten yritysten asemaa vahvistetaan strategisen liiketoimintaosaamisen lisäämisellä. Pohjoisen alueen suurhankkeiden investoinnit jatkuvat lähivuosina vilkkaina. Pk- yritystemme mahdollisuuksia osallistua Pohjois-Suomen, -Ruotsin ja - Norjan suurhankkeisiin vahvistetaan. Puurakentamisen ja veneklusterin teknologiaosaamista vahvistetaan yritysverkostojen rakentamisen yhteydessä. Yritysten kansainvälistymisvalmiuksia lisätään sekä maakuntaverkkoa hyödynnetään verkkokaupan kasvattamiseksi. Tuottavuutta lisätään yksityisten ja julkisten sähköisten palvelujen lisäämisellä. Pohjois-Euroopan suurimman epäorgaanisen kemianteollisuuden keskittymän mahdollisuuksia hyödynnetään uuden yritystoiminnan sijoittumisessa ja synnyttämisessä. Myös maakunnan älykkään erikoistumisen strategiaa toteutetaan jatkamalla T & K & I -toimintaa yhdessä myös näiden yritysten kanssa. TL 2 Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen Keski-Pohjanmaan liitto (TEM ja OKM) Keski-Pohjanmaan liiton rahoitus kohdentuu pääasiallisesti kahteen erityistavoitteeseen eli tutkimus-, osaamis- ja innovaatiokeskittymien kehittäminen alueellisten vahvuuksien pohjalta (ET 4.1) ja uusiutuvan energian ja energiatehokkaiden ratkaisujen kehittäminen (ET 3.2). Myös erityistavoitetta yritysten innovaatiotoiminnan vahvistaminen (ET 5.1) toteutetaan. Keski-Pohjanmaalla jatketaan alueellisen älykkään erikoistumisen toteuttamista vahvistamalla T & K & I -rakenteitamme ja lisäämällä yhteistyötä alueemme yritysten kanssa omien luonnonvarojemme hyödyntämiseksi. Yhteistyötä tehdään laajasti luonnonvaratutkimuksen osalta Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulun ja Kokkolan yliopistokeskus Chydeniuksen kanssa mm. Oulun ja Itä-Suomen yliopistojen kanssa. Kemiallisten prosessien oppimis- ja tutkimusympäristöjä hyödynnetään yhteistyössä alueen teollisuuden kanssa osaavan työvoiman varmistamiseksi sekä uuden yritystoiminnan synnyttämiseksi. Kemiallisten prosessien osaamistamme myydään laajasti kaivosteollisuuteen sekä biotaloutta edistäviin hankkeisiin. Alueemme kansainvälistä yhteistyötä osaamisen vahvistamiseksi ja markkinoimiseksi lisätään. Yritysten innovaatiotoimintaa edistetään tuotannon ja tuottavuuden lisäämiseksi, myös yritysten mahdollisuuksia hyödyntää uusinta teknologiaa vahvistetaan. Keski-Pohjanmaan liitto: Talousarvio 2015 ja toimintasuunnitelma

23 Keski-Suomen ELY -keskus /Etelä-Pohjanmaan ELY -keskus (ympäristö) Varoilla edistetään kehittämis- ja innovaatiotoimintaa, jolla saadaan ratkaisuja elinkeinotoiminnan ympäristökysymyksiin, luonnonvarojen hallintaan, luontoarvojen hyödyntämiseen ja kestävään ja tehokkaaseen käyttöön sekä ympäristökuormituksen vähentämiseen. Toteutetaan toimenpiteitä joilla: - kehitetään ympäristöhaittoja ja -riskejä vähentäviä innovaatioita - edistetään ympäristön laatuun ja kestävään hyödyntämiseen liittyvää tutkimus ja kehitystoimintaa ja sitä tukevia pilotointi- ja demonstraatiohankkeita TL 3 Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus Keski-Suomen ELY -keskus (TEM) Tuetaan nuorisotakuun toimeenpanoa. Teemaa tuetaan lisäksi valtakunnallisen Kohtaamo (Ohjaamo) -hankkeen kautta. - kehitetään uudenlaisia ratkaisuja heikossa työmarkkina-asemassa oleville kohdennettaviin (ml. pitkäaikaistyöttömät ja osatyökykyiset) palveluihin - kehitetään maahan muuttaneiden vastaanoton palveluita ja tuetaan kotouttamistoimenpiteitä sekä tuetaan pysyvän poikkihallinnollisen kotouttamistyön tukirakenteen luomista. Otetaan samalla huomioon valtakunnallisen Kotona Suomessa -hankkeen toiminta. - tuetaan kansainväliseen rekrytointiin liittyviä toimintamalleja erityisesti EU- RES-palveluja kehittämällä. Valtakunnallista teemaa johdetaan Työvoiman liikkuvuus -hankkeen kautta. Tuottavuus ja työhyvinvointi (työssäolevat) hankkeet. Tasa-arvoa tukevia hankkeita TL 4 Koulutus, ammattitaito ja elinikäinen oppiminen Keski-Suomen ELY -keskus (OKM) Kehitetään ja vahvistetaan koulutuksesta koulutukseen tai työelämään siirtymistä tukevia menetelmiä ja palveluita. Tuetaan hankkeita, jotka tarjoavat laadukkaampaa koulutustarjontaa kasvu- ja rakennemuutosalojen tarpeisiin. Voidaan rahoittaa miesten ja naisten osaamisen ja ammattitaidon parantamista tukevia hankkeita. TL 5 Sosiaalinen osallisuus ja köyhyyden torjunta Keski-Suomen ELY -keskus (OKM) Rahoitetaan hankkeita, joissa kehitetään osallisuutta vahvistavia kokonaisvaltaisia palveluita erityisesti työelämävalmiuksien näkökulmasta ja vahvistetaan monialaista ja -ammatillista yhteistyötä sekä parannetaan siihen liittyvää osaamista. Tuetaan hankkeita, jotka tarjoavat nuorten, ikääntyvien ja osatyökykyisten syrjäytymistä ehkäiseviä toimenpiteitä ja kehittävät siihen liittyviä palveluita. Alueelliset yhteistyöohjelmat Botnia Atlantica ja NSPA-yhteistyö Keski-Pohjanmaan liitto on mukana toteuttamassa alueellista yhteistyö- ohjelma Botnia Atlanticaa. Ohjelmasta tähän asti merkittävimmät Keski-Pohjanmaalle kohdistuvat hankkeet ovat metsäbioenergian hyödyntämistä edistävät yhteishankkeet. Liitto jatkaa aktiivista rooliaan uuden ohjelman hyödyntämisessä. Vuonna 2015 yhteistyötä Pohjoismaisissa hankkeissa toteutetaan sekä Vaasan vaalipiirin maakuntien (BA-ohjelma ja Merenkurkku) että Pohjois-Suomen maakuntien (Intrreg Nord) kanssa. Keski-Pohjanmaan liitto: Talousarvio 2015 ja toimintasuunnitelma