Manner-Suomen ESR-toimenpideohjelma

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Manner-Suomen ESR-toimenpideohjelma"

Transkriptio

1 ETELÄ-POHJANMAAN TE-keskus Manner-Suomen ESR-toimenpideohjelma Länsi-Suomen suuralueosio - Versio 5 - esitys

2 2

3 SISÄLLYSLUETTELO 1. MANNER-SUOMEN ESR -OHJELMAN YLEISKUVAUS ESR-ohjelman valmisteluprosessi YHTEISÖN POLITIIKAT JA SÄÄDÖSPOHJA KAUDEN KOKEMUKSET JA ARVIOINTITULOKSET TOIMINTAYMPÄRISTÖN NYKYTILA, HAASTEET JA TRENDIT Länsi-Suomen ohjelma-alue ja toimintaympäristö Väestökehitys ja ikärakenne Talouskehitys Työmarkkinat ja työelämä Osaaminen ja innovaatiot Yrittäjyys ja yritystoiminta SWOT-ANALYYSI JA LÄNSI-SUOMEN VISIO Alueen heikkoudet ja vahvuudet, uhat ja mahdollisuudet Länsi-Suomen visio 2015 ja strategiset kehittämistavoitteet KANSALLINEN ALUE- JA RAKENNEPOLITIIKAN VIITEKEHYS ASIAKIRJA TOIMEENPANON PERUSTEET TOIMINTALINJAT ALUEELLINEN OSIO Länsi-Suomi TOIMINTALINJA 1: Työorganisaatioiden, työssä olevan työvoiman ja yritysten kehittäminen sekä yrittäjyyden lisääminen TOIMINTALINJA 2: Työllistymisen ja työmarkkinoilla pysymisen edistäminen sekä syrjäytymisen ehkäisy TOIMINTALINJA 3: Työmarkkinoiden toimintaa edistävien osaamis- ja palvelujärjestelmien kehittäminen TOIMINTALINJA 4 Jäsenvaltioiden ja alueiden yhteistyö ESR -toiminnassa Länsi-Suomen suuralueen yhteiset teemat RAHOITUSSUUNNITELMA Länsi-Suomen rahoituskehys HALLINTO JA TOIMEENPANO ESR:n toimeenpanon yhteensovitus- ja ohjausprosessi Tiedottaminen ja julkisuus Toimeenpano ja hallinnointi KOORDINAATIO MUIHIN EU-OHJELMIIN

4 4

5 JOHDANTO 1. MANNER-SUOMEN ESR -OHJELMAN YLEISKUVAUS 1.1. ESR-ohjelman valmisteluprosessi Länsi-Suomen alueosion suunnittelu Manner-Suomeen laaditaan yksi ESR -toimenpideohjelma, joka sisältää neljä suuralueosiota. Länsi- Suomen suuralueosio tulee perustumaan alueen toimintaympäristön analyysiin ja siitä johdettuihin kehittämistarpeisiin. Alueosion EU-rahoituksen osuus on noin 63 M. Suuralueosioiden suunnittelun aikataulu on erittäin tiukka. Ensimmäiset ohjelmaluonnokset tulee lähettää työministeriöön jo ja maakunnan yhteistyöryhmien ja maakunnan liittojen hyväksymät versiot ohjelmasta tulee lähettää työministeriöön mennessä. TE-keskusten johtajat päättivät kokouksessaan antaa Länsi-Suomen alueellisen ESR - toimenpideohjelmien valmisteluvastuun Etelä-Pohjanmaan TE -keskuksille. Länsi-Suomen NUTS II alueeseen kuuluvat Länsi-Suomen Allianssin (West Finland Alliance, WFA) -maakunnat; Etelä- Pohjanmaa, Keski-Suomi, Pirkanmaa, Pohjanmaa ja Satakunta. Ohjelma on laadittu kumppanuusperiaatteella ottaen huomioon suunnitteluun osallistuvien alueellinen kattavuus ja sukupuolten tasa-arvo. Suunnittelussa on hyödynnetty mahdollisimman tehokkaasti nykyisen ohjelman kokemukset siten, että suunnitteluryhmien ydinjoukon ovat muodostaneet nykyisen ohjelman rahoituksesta vastaavat asiantuntijat. Sosiaalipartnerit ja yksittäisiä toteuttajatahojen edustajia on kutsuttu mukaan ohjelman sisällön täsmentyessä. Johtoryhmä Johtoryhmä organisoi ohjelman suunnittelutyön ja pitää yhteyttä eri alueisiin ja ESR -ministeriöihin. Ryhmä koostuu Etelä-Pohjanmaan TE-keskuksen rakennerahasto- ja maaseutuohjelman asiantuntijoista, ohjausryhmän puheenjohtajasta sekä ESR- ja EAKR -ohjelmien koordinaattoreista. Ohjausryhmä Ohjausryhmä käsittelee ohjelman suunnittelun keskeiset menetelmät ja ohjelmaluonnokset ennen maakunnan yhteistyöryhmien käsittelyä sekä tekee esityksen ohjelman rahoituksen painotuksista. Ohjausryhmässä on edustajat Länsi-Suomen Allianssin -alueen TE -keskuksista, maakuntien liitoista, Lääninhallituksen sivistys- sekä sosiaali- ja terveysosastolta. Kokouksiin osallistui asiantuntijoina myös Länsi-Suomen EAKR -ohjelman koordinaattori. Ohjelman sisältöjä haettiin työseminaareissa Ohjelman sisällön suunnittelemiseksi järjestettiin 5 työseminaaria, vuoroin Seinäjoella ja Tampereella. Seminaareissa toimintalinjakohtaiset työryhmät työstivät ohjelman sisältöä ja kuulivat samalla muiden työryhmien kommentteja. Seminaareihin osallistui tämän ohjelman ohjausryhmän jäseniä, maakuntien liittojen ESR-asiantuntijoita, maakuntien yhteistyöryhmien luottamushenkilöitä ja joidenkin oppilaitosten edustajia. Seminaareihin osallistui keskimäärin noin 30 henkilöä, joista yli puolet oli naisia. Suunnitteluprosessin avoimuus ja tiedon kulku Ohjelman suunnittelun kiireinen aikataulu ei sallinut erityisen laajaa valmistelua ja kaikkien osapuolten perusteellista kuulemista. Suunnittelussa pyrittiin kuitenkin noudattamaan madollisimman suurta avoimuutta seuraavasti: 5

6 - Ohjelman sisältö suunnittelu tapahtui workshop-työskentelynä. Tätä täydennettiin vielä perustamalla eri toimintalinjakohtaisilla työryhmillä, joiden vastuut oli hajautettu eri tahoille. - Ohjelmaluonnoksia esiteltiin mm. maakuntien yhteistyöryhmille, maakuntahallituksille, TEkeskusten neuvottelukunnille. - Maakuntien liitot käsittelivät ohjelman alueosion elo-syyskuussa. - Ohjelmaluonnokset ja tausta-aineistot ovat olleet nähtävillä Etelä-Pohjanmaan TE-keskuksen internetsivuilla (www.te-keskus.fi/etela-pohjanmaa EU-OHJELMAT JA HANKKEET) sekä Länsi-Suomen Allianssin internetsivuilla (www.wfa.fi). - Ohjelmaluonnoksiin on saatu eri tahoilta erittäin runsaasti palautetta. 6

7 OSA I. TAUSTA JA TOIMINTAYMPÄRISTÖ 2. YHTEISÖN POLITIIKAT JA SÄÄDÖSPOHJA Valtakunnallisessa osiossa. 3. KAUDEN KOKEMUKSET JA ARVIOINTITULOKSET Kokemukset Länsi-Suomen tavoite 2 -ohjelmasta Länsi-Suomen tavoite 2 -ohjelman alue ei täysin vastaa tämän toimenpideohjelman aluetta. Vielä 1990-luvun viimeisinä vuosina alueen bruttokansantuote kasvoi selvästi hitaammin kuin koko maassa keskimäärin. Vuosina BKT-kasvu oli jo maan keskitasoa nopeampaa. Ohjelma-alueen tuotanto kasvoi vuodesta 1999 vuoteen 2003 saman verran kuin Uudellamaalla eli 12 %. Koko maan kasvun oli tuolloin yhden prosenttiyksikön alhaisempaa. Väestökehitys on kuluvalla ohjelmakaudella kääntynyt Länsi-Suomessa positiiviseksi ja muuttotappio muuttovoitoksi. On kuitenkin huomattava, että ohjelma-alueen sisäiset erot ovat tässäkin suhteessa erittäin suuret. Kuluvalla rakennerahastokaudella on Länsi-Suomen tavoite 2 -ohjelmassa käynnistynyt vuoden 2004 loppuun mennessä yli hanketta. Näistä yli puolet on ollut suoria yritystukia. Ohjelmalla on täydennetty myös osaamista ja teknologian kehittämistä. Näissä toimissa on saavutettu edistystä mm. yritysten kilpailukyvyn, osaamisen, verkostoitumisen ja teknologian siirron osalta. Lisäksi hanketoiminnalla on vaikutettu liike-elämän tarvitsemien palveluiden kysyntään, saatavuuteen ja laatuun. Huolimatta siitä, että korkeakoulut ovat isännöineet merkittävässä määrin erilaista teknologiakeskustyyppistä toimintaa, on niillä ollut vaikeuksia löytää aitoa yrityskytkentää hanketoimintaansa. Ammattikorkeakoulut ovat lisänneet hanketoimintaansa ja ovat olleet keskeisesti mukana ohjelman osaamistavoitteiden toteuttamisessa koko ohjelma-alueella. Ohjelma-alueen yrityskanta ja alueella sijaitsevien toimipaikkojen lukumäärä on kasvanut hitaammin kuin koko maassa keskimäärin. Toisaalta yritysten henkilöstön kasvu on ollut lähes samantasoista kuin maassa keskimäärin. Uusien työpaikkojen osalta jäätäneen selvästi tavoitteesta, joka oli uutta työpaikkaa. Vajausta on syntymässä erityisesti uusien naistyöpaikkojen luomisessa, koska yritystuet ovat perinteisesti kohdistuneet miesvaltaisille teollisuudenaloille. Tulokset yritysten toimintaedellytysten edistämisessä, uusien yritysten synnyttämisessä ja pkyritysten kilpailukyvyn vahvistamisessa ovat jääneet arvioitua vaatimattomammiksi. Ohjelmassa on kuitenkin onnistuttu osaamisen, tutkimuksen, yritystoiminnan sekä koulutus- ja tutkimusorganisaatioiden yhteistyön lisäämisessä. Länsi-Suomen tavoite 2 -ohjelman väliarvioinnissa on kiinnitetty huomiota tulevien rakennerahastoohjelmien toimeenpanoon. Arvioinnissa korostetaan erityisesti ESR- ja EAKR -rahoituksen strategista johdonmukaisuutta ja täydentävyyttä. Kehittämishankkeiden suunnittelun tulisi perustua priorisoituihin ohjelmallisiin kokonaisuuksiin ja kytkeytyä entistä tiiviimmin maakuntien kehittämisstrategioihin. Arviossa korostetaan, että alueilla on edelleen tarvetta vahvistaa osaamis- ja innovaatiorakenteitaan sekä tarvelähtöisesti lisätä koulutustarjontaansa. 7

8 4. TOIMINTAYMPÄRISTÖN NYKYTILA, HAASTEET JA TRENDIT 4.1. Länsi-Suomen ohjelma-alue ja toimintaympäristö Länsi-Suomen ESR-ohjelma-alueen yleispiirteet Länsi-Suomen alueen toimintaympäristöä on tarkasteltu aluetta-, väestöä-, taloutta-, työmarkkinoitaosaamista ja yrittäjyyttä kuvaavien muuttujien kokonaisuutena. Toimintaympäristöanalyysi perustuu väestön-, talouden-, työmarkkinoiden-, osaamisen sekä innovaatioiden ja yrittäjyystoiminnan totaalitilastoista sekä ennusteista koottuun tietoon, aihealueita käsittelevään kirjallisuuteen ja julkaisuihin. Länsi-Suomen suuralueen muodostavat viisi maakuntaa. Alueella on vuoden 2007 alusta lukein 124 kuntaa ja 25 seutukuntaa. Länsi-Suomen maakunnat ovat Etelä-Pohjanmaa, Keski-Suomi, Pirkanmaa, Pohjanmaa ja Satakunta. Maakunnat ovat muodostaneet jo 1995 yhteenliittymän nimeltä Länsi- Suomen Allianssi (West Finland Alliance, WFA). Maakuntien yhteenliittymällä on mm. yhteinen edunvalvontatoimisto Brysselissä. Länsi-Suomen pinta-ala on neliökilometriä. Suuralueen maakuntien työpaikkaomavaraisuusaste vuonna 2003 oli maan keskitasoa. Länsi-Suomen väestötiheys (asukasta/km 2) oli koko maan tasoa hieman korkeampi, Etelä-Pohjanmaan ja Keski-Suomen ollessa maan keskitasoa. Suuralueen taajama-aste oli vuonna 2000 maan keskitasoa, Etelä-Pohjanmaan ollessa noin 10 prosenttiyksikköä Länsi-Suomen keskiarvoa alempi. Ohjelma-alueen seutukunnista on kansallisessa päätöksenteossa määritelty haasteellisimmiksi alueiksi muut paitsi Tampereen, Vaasan, Pietarsaaren ja Seinäjoen seutukunnat. Erityisen haasteellinen on Saarijärvi-Viitasaaren seutukunta, jossa Kilpailukyky ja työllisyys - tavoitteenohjelmaa toteutetaan erillisen, tasoltaan Pohjois-Suomen rahoitusta vastaavan rahoituksen turvin. Tampereen ja Vaasan seutukunnat ovat haasteellisimpien alueiden ulkopuolisia suurina kaupunkiseutuina kehitettäviä alueita. Kaupunkiulottuvuus ohjelma-alueella Toimintaympäristöanalyysissä on pyritty nostamaan esille Länsi-Suomen viiden maakunnan maakuntakeskusten erityispiirteet. Keväällä2006 valmistuneessa suurten kaupunkiseutujen politiikkaohjelmassa Länsi-Suomesta tämän politiikan kohdealueiksi nostettiin Tampereen, Jyväskylän ja Vaasan kaupunkiseudut. Seinäjoella ja Porilla omien maakuntiensa keskuksina on kuitenkin myös edessään samantyyppisiä haasteita. Maakuntakeskuksilla on keskeinen rooli maakunnan taloudellisessa kehityksessä, kasvu- ja työllisyystavoitteiden saavuttamisessa sekä uuden osaamisen ja tiedon luomisessa ja välittämisessä. Innovatiivinen yritystoiminta on keskittynyt kaupunkiympäristöihin ja uusi korkean teknologian tuotanto pääasiallisesti yliopistojen ja osaamiskeskittymien ympärille. Maakuntakeskukset ovat maakunnan kansainvälistymisen vetureita, tarkasteltiinpa niitä sitten yritystoiminnan, investointien, tutkimustoiminnan tai ulkomaalaisten määrän suhteen. Länsi-Suomen maakuntakeskukset ovatkin avainasemassa tavoiteltaessa Lissabonin strategian kilpailukykyä ja työllisyyttä koskevia päämääriä. 8

9 Samalla kun kaupunkiseuduille on keskittynyt merkittävä määrä osaamista ja työpaikkoja, on erityisesti suurten keskuskaupunkien työttömyysaste Länsi-Suomen keskiarvoa korkeampi ja sosiaaliset haasteet suurimpia. Maakunnan kansainvälisen kilpailukyvyn turvaaminen edellyttää osaavan työvoiman saatavuuden turvaamista maakuntakeskuksissa. Tässä työperäisen maahanmuuton edistämisellä on tärkeä rooli. Monikulttuurisuus ja alkuperästä riippumaton yhdenvertaisuus ovat tärkeitä kilpailu- ja houkuttelevuustekijöitä edistettäessä työperusteista maahanmuuttoa. Monikulttuurinen työyhteisö ja toimintaympäristö voivat olla myös merkittävä innovatiivisuuden kasvualusta. Suuret kaupunkiseudut tarjoavat riittävän vetovoimaisen ja monipuolisen elinympäristön ulkomaalaisille huippuosaajille. Kansainväliset huippuosaajat arvostavat kaupunkeja, jotka tarjoavat houkuttelevia asuin- ja elinympäristöjä sekä suvaitsevat erilaisuutta ja ovat avoimia uusille ajatuksille. Suurten kaupunkiseutujen samanaikainen työvoimapula ja korkea työttömyys muodostavat yhdessä todellisen uhan taloudelliselle kasvulle ja kilpailukyvylle. Tulevaisuudessa osaavan työvoiman saatavuus yritysten kilpailutekijänä ja myös julkisen sektorin toimintakyvyn mahdollistajana korostuvat entisestään Väestökehitys ja ikärakenne Länsi-Suomen alueella asui vuoden 2005 lopussa 1,33 miljoonaa henkilöä eli runsas neljännes (25,4 %) koko Suomen asukasluvusta. Naisten osuus väestöstä oli 50,8 %. Vastaava luku koko maassa oli 0,3 prosenttiyksikköä korkeampi. Länsi-Suomen väestö kasvoi ajanjaksolla ainoastaan 0,3 %. Vastaava kasvu koko maassa oli 0,36 %. Väestökehitys on erilainen alueen eri maakunnissa. Maakuntien sisällä muuttovirta painottuu kasvukeskuksiin. Länsi-Suomen maakunnista Pirkanmaan oli vuonna valtakunnallisesti toiseksi vilkkainta maassamuuton aluetta ja on selvästi nettomuutoltaan suuralueen nopeimmin kasvava. Väestön kasvuennuste noudattelee maakuntien osalta jo edellä kuvattua kehitystä ja koko suuralueen väestö tulee kasvamaan Pirkanmaan voimakkaan kasvun vetämänä 1,4 % vuoteen 2015 mennessä. Väestön ikärakenne on varsin tasainen eri maakunnissa. Vuoden 2010 ennusteen mukaan Länsi- Suomessa yli 65-vuotiaiden osuus tulee nousemaan vuoden 2004 tasoon nähden 8,5 %. Satakunnassa tämä lisäys on jopa 9,2 %. Ulkomaalaisia Länsi-Suomen suuralueella asui yhteensä Tämä on 16,2 % koko maan ulkomaalaisista eli selvästi maakunnan koko väestöosuutta vähemmän. Naisia Länsi-Suomen suuralueen ulkomaalaisista oli 49,4 %, mikä on saman verran kuin maassa keskimäärin (49,3 %). Länsi-Suomen ulkomaalaisten osuus väestöstä kasvoi vuosina maakuntien väkilukuun suhteutettuna keskimäärin 0,13 %. Työttöminä ulkomaalaisista on kesällä 2006 ollut runsaat Talouskehitys Pidemmän aikavälin talouden kehitys suuralueella osoittaa, että kasvu on jatkunut suotuisana kaikilla päätoimialoilla. Tuoreimpien vuosien tietojen mukaan Länsi-Suomen suuralueen kokonaisliikevaihto kasvoi 4,8 %, kun koko maan kasvu oli 7,9 %. Liikevaihdon kehitys jäi kaikilla päätoimialoilla alle maan keskiarvon lukuun ottamatta rakentamista, jossa se ylitti maan 9

10 keskiarvon lähes 4 prosenttiyksiköllä. Vienti jäin myös alle maan keskiarvon. Rakentamisen ja teollisuuden liikevaihdon kehityksessä ajanjaksolla olivat erot eri alueiden välillä suurimmat. Samoin viennin kehitys poikkesi maakunnittain huomattavasti. Länsi-Suomen suuralueen absoluuttisen arvonlisäyksen per asukas kehitys oli ajanjaksolla muuta maata 1,8 % heikompi. Suhteellinen arvonlisäysindeksi jäi 1.12 yksikköä maan keskiarvoa alemmalle tasolle. Näin ollen tarkastelujaksolla Länsi-Suomen taloudellinen asema suhteessa muun maan kehitykseen heikkeni lievästi. Itse asiassa Pirkanmaa oli ainoa maakunta, jonka absoluuttinen arvonlisäys oli lähellä maan keskiarvon. Sen suhteellinen arvonlisäys jopa ylitti hienoisesti maan keskiarvon. Kuntatalouden kehitys on keskimäärin koko maata heikompaa arvioituna verotuloilla, lainakannalla ja ylijäämällä. Keskiarvon yläpuolelle päästiin tilikauden tuloksessa, omavaraisuusasteessa ja suhteellisessa velkaantuneisuudessa. Länsi-Suomen alueen elinkeinorakenne on varsin homogeeninen. Alkutuotannon osuus on suurin Etelä-Pohjanmaalla, jalostus on vahvinta Satakunnassa sekä Pirkanmaalla ja palvelut selvästi suurimpina Pirkanmaalla ja Keski-Suomessa. Alueen työpaikat päätoimilohkoittain noudattavat elinkeinorakenteen mukaista jakoa Työmarkkinat ja työelämä Vuonna 2005 keskimääräiset työllisyysasteet vaihtelivat 61,5 %:n ja 69,8 %:n välillä. Alhaisin työllisyysaste oli Keski-Suomessa ja korkein Pohjanmaalla. Vain Pohjanmaan ja Pirkanmaan työllisyysasteet ylittivät maan keskiarvon 68 %. Keskimääräinen työllisyysaste Länsi-Suomessa oli 66,6 %. Työllisyys on vahvistunut yli 6 prosenttiyksiköllä alimmalta vuoden 1995 tasoltaan (60,3 %). Työllisten määrä on Länsi-Suomen alueella kasvanut 3 %:lla ajanjaksolla Vastaava muutos koko maassa oli 3,9 %. Naisten osuus vuonna 2005 oli työllisistä 46,9 %. Työttömyysaste on laskenut tasaisesti vuodesta 2000 lähtien, mutta lasku on hidasta ja tasoltaan hyvin maltillista. Työttömyysaste laski ajanjaksolla sekä Länsi-Suomen alueella noin 7,7 prosenttiyksikköä. Koko maassa lasku on ollut noin 7 prosenttiyksikköä. Työttömyysaste on ohjelmaalueella saavuttanut koko maan keskimääräisen tason vuonna Alueen työttömyysaste oli kesällä 2006 noin 9,7 %. Naisten ja miesten osuudet työvoimataseessa ovat muuttuneet tarkastelujaksolla siten, että naisten osuus työttömistä on vähentynyt 3 %, mutta on edelleen vuonna 2005 suurempi kuin miesten. Sen sijaan työllisissä naisten määränsä on nousut 1,4 %. Koko maan tasolla tilanne on päinvastainen: miesten osuus työttömistä on suurempi kuin naisten. Länsi-Suomen työttömyyden rakenne on kehittynyt myönteiseen suuntaan viimeisten kahden vuoden aikana. Sekä nuorten että pitkäaikaistyöttömien määrät ovat lähteneet selvään laskuun. Samoin yli 50-vuotiaiden määrä on kehittynyt suotuisaan suuntaan. Maakuntien välisiä eroja työttömyyden rakenteessa on. Pitkäaikaistyöttömiä kaikista työttömistä Länsi-Suomessa oli vuonna 2005 noin 25 %. Yli 50- vuotiaiden osuus työttömistä oli noin 37 %. Pitkäaikaistyöttömien osuus oli runsaan prosenttiyksikön pienempi kuin koko maassa ja yli 50-vuotiaiden saman verran suurempi. Nuorten alle 25-vuotiaiden osuus, noin 12 %, on myös enemmän kuin maassa keskimäärin. Länsi-Suomen työttömyyden rakenne on kuitenkin selvästi parempi kuin maan kaikkein vaikeimmilla alueilla. 10

11 Kaupunkiseutu-ulottuvuus tulee selkeästi esille työmarkkinoiden toiminnassa. Suuralueiden työmarkkinoiden valtavolyymit keskittyvät keskuskaupunkiseuduille. Työttömyyden ongelma on tällöin haasteellinen jo pelkästään työttömyyden suhteellisen kasautumisen näkökulmasta. Kaupunkiseudun työttömyys on selvästi korkeampi kuin sen ympäristöalueen ja suuralueen vastaavat luvut. Tampereen työttömyysaste toukokuussa 2006 oli 11,0 %. Työttömyys keskittyy kasvukeskusten alueille ja työttömyyden rakenteelliset ongelmat näkyvät siellä myös voimakkaampina. Tampereen kaupunkiseudulla pitkäaikaistyöttömien osuus kaikista työttömistä oli noin 30 %. Tilastokeskuksen vuoden 2006 toisella neljänneksellä tehtyjen työnantajahaastattelujen mukaan työvoiman satavuusongelmat ovat Länsi-Suomessa yleistyneet. Rekrytointiongelmia koki 38 % työnantajista. Merkittävimmät rekrytointiongelmat olivat teollisuuden, liikenteen ja liike-elämän palvelujen aloilla. Rekrytointiongelmat olivat lisääntyneet kaikissa alueen maakunnissa paitsi Keski- Suomessa. Saman tutkimuksen perusteella 14 prosenttia yrityksistä on kokenut myös työvoimapulaa. Eninten työvoimapulaa kokivat Satakunnan ja Pohjanmaan työnantajat Osaaminen ja innovaatiot Maakunnallisten innovaatiorakenteiden ydin muodostuu oppilaitosinfrastruktuurin, koulutuksen ja yritysten tuotekehitystoiminnan pohjalle. Uusi osaamiskeskusohjelma tulee osaltaan määrittämään kehityssuunnat. Julkinen ja yksityinen tutkimus- ja kehittämisrahoituspanostus indikoi hyvin alueen osaamisinfrastruktuuria ja kuvaa alueellisen osaamisintensiteettiä. Länsi-Suomen alueella käytettiin tutkimus- ja kehittämistoimintaan 1,2 miljardia euroa. Tämä on noin 23 prosenttia koko maan tutkimus ja kehitysrahoituksesta. Tarkasteluajanjaksolla rahoituksen kasvu on ollut voimakasta: noin 300 erosta/asukas on noustu lähes 950 euroon/asukas. Länsi-Suomen rahoituksen kasvuvauhti on noudatellut maan keskimääräistä kasvuvauhtia. Yritysten t&k toimintaan käytettävät tuet jakautuvat epätasaisesti alueen maakuntiin. Vuonna 2004 asukaslukuun suhteutettuna vähiten tukea yritysten t&k-toimintaan sai Satakunnassa noin 300 /asukas ja eniten Pirkanmaa noin 1800 /asukas). Pirkanmaa ylittää reilusti valtakunnallisen keskitason, joka on n euro/asukas. Osaamisessa keskeinen tarkastelukohde on väestön koulutus. Länsi-Suomessa korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden osuus vuonna 2004 oli 23,1 %, mikä oli vajaat kaksi prosenttiyksikköä alhaisempi kuin maassa keskimäärin. Pienin korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden osuus oli Etelä- Pohjanmaalla (19,4 %) ja korkein Pirkanmaalla (25,2 %). Ainoastaan Pirkanmaalla korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden osuus väestöstä ylittää maan keskiarvon. Vuodesta 2000 vuoteen 2004 korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden osuus kasvoi Länsi-Suomessa 1,8 prosenttiyksiköllä kun koko maassa vastaavana ajanjaksona kasvua oli 1,7 prosenttiyksikköä Yrittäjyys ja yritystoiminta Länsi-Suomen ohjelma-alueella toimii noin yritystä, mikä on 25,3 % koko maan yrityskannasta. Alueen yritystiheys on samaa luokkaa kuin maassa keskimäärin, eli hieman yli 22 asukasta per yritys. Alueen yrityksissä on yli puoli miljoonaa työpaikkaa. Kolmannes työpaikoista on teollisilla aloilla ja lähes kaksi kolmannesta palvelusektorilla. Yritysten toimipaikkojen lukumäärä kasvoi noin 11 % ajanjaksolla

12 Yritystoiminnan aktiviteettia implikoi hyvin avointen työpaikkojen määrä. Länsi-Suomen alueella työvoiman kysyntä kasvoi erittäin voimakkaasti tarkasteluajanjaksona Työvoiman kysyntä kasvoi voimakkaimmin Pirkanmaalla, mutta kysynnän muutos on ollut kaikissa maakunnissa erittäin suotuisa. Alueen avointen työpaikkojen määrän kokonaiskasvu oli peräti yli 51 %:a. Kauppa- ja teollisuusministeriön vuoden 2006 yrittäjyyskatsauksessa Länsi-Suomen maakuntien yritystoiminnan aktiviteettia on kuvattu aloittaneita ja lopettaneita yrityksiä kuvaavien suhdelukujen avulla seuraavasti: Pohjanmaalla Yritystoiminta on tasaisesti laajenevaa = yritysten nettolisäys selvästi yli maan keskitason, mutta yrityskannan muutos pienempää kuin maassa keskimäärin. Keski-Suomi ja Satakunta Yritystoiminta on kasvuhakuista ja uudistuvaa = yritysten nettolisäys maan keskitasoa ja yrityskannan muutos suurempaa kuin maassa keskimäärin. Etelä-Pohjanmaa Yritystoiminta on vakiintuneessa tilassa = yritysten nettolisäys maan keskitasoa, mutta yrityskannan muutos pienempää kuin maassa keskimäärin. Pirkanmaa Yritystoiminnan rakennemuutos on käynnissä = yritysten nettolisäys selvästi alle maan keskitason ja yrityskannan muutos suurempaa kuin maassa keskimäärin. Kauppa- ja teollisuusministeriön yrittäjyyskatsauksen mukaan vuonna 2005 naisten osuus yrittäjistä Suomessa oli 33,2 %. Tässä suhteessa Suomen keskitason yläpuolella ovat Keski-Suomi (37,9 %) ja Pirkanmaa (36,8 %). Keskitason alapuolella ovat Satakunta (31,5 %), Etelä-Pohjanmaa (29,2 %) ja Pohjanmaa (28,2) %. 12

13 5. SWOT-ANALYYSI JA LÄNSI-SUOMEN VISIO 2015 Länsi-Suomen kehittämisstrategian lähtökohtana on alueen nykytila, jota osittain on kuvattu yllä alueanalyysissa. Kuvausta täydentää seuraavassa alueen vahvuuksien ja heikkouksien sekä uhkien ja mahdollisuuksien erittely. Alueen omista lähtökohdista on strategian perustaksi tehty arvio ohjelmakauden kokemuksista ja tuloksista. Suomen kansallinen alue- ja rakennepoliittinen strategia muodostaa valtakunnalliset tavoitteet, joihin alueellisella strategialla ja toimenpideohjelmalla vastataan. Kansallisessa strategiassa keskitytään erityisesti yritystoiminnan edistämiseen, tutkimukseen, innovointiin, saavutettavuuteen ja työpaikkojen luomiseen. Länsi-Suomen strategian taustalla on EU:n koheesiostrategia ja Lissabonin strategiassa esitetyt tavoitteet EU:n jäsenvaltioiden ja alueiden houkuttelevuuden lisäämiseksi, innovaatioiden, yrittäjyyden ja tietoon perustuvan talouden kehittämiseksi sekä uusien parempien työpaikkojen luomiseksi. Alueen strategia ilmenee vahvuuksien ja menestystekijöiden painottamisessa, heikkouksien poistamisessa ja uhkien torjumisessa. Perustana on usko omiin kykyihin, omiin henkisiin ja aineellisiin resursseihin, joita täydentävät EU:n kautta tulevat ja kansalliset lisäpanostukset. Strategian ydin on yritysten ja työpaikkojen lisääminen sekä toimivien yritystoiminnan kilpailuedellytysten parantaminen Alueen heikkoudet ja vahvuudet, uhat ja mahdollisuudet Vahvuudet Heikkoudet - Toimiva innovaatio-, tutkimus- ja koulutusjärjestelmä - Vähäiset julkiset satsaukset tutkimus- ja kehittämistoimintaan - Vahva klusteroitunut perusteollisuus - Rakennetyöttömyys - Hyvät liikenteelliset edellytykset - Alueelliset erot väestökehityksessä ja ikärakenteessa - Monipuolinen kulttuuritarjonta ja -perinne - Teollisten pk-yritysten vähäisyys - Julkiset palvelujärjestelmät - Vahva riippuvuus muutamasta teollisesta suuryrityksestä Mahdollisuudet Uhat - Tutkimus- ja kehittämistoiminta, yrityslähtöiset - Osaavan työvoiman saanti uudet innovaatiot - Monipuolinen koulutustarjonta - Koulutuksen tarjonnan ja kysynnän epäsuhta - Yrittäjyyden edistäminen - Kuntatalouden heikkeneminen - Kansainvälistyminen - Asuinympäristön viihtyisyyden heikkeneminen - Vahvojen kansainvälisten klustereiden - Maaseudun väestön voimakas väheneminen ja kehittäminen väestön ikääntyminen - Työperusteinen maahanmuutto - Globaalit ympäristö- ja muut tekijät - Kulttuurin kehittäminen ja kulttuuriympäristöjen parantaminen 13

14 Länsi-Suomen innovaatio- ja koulutusjärjestelmässä korostuvat eri maakunnissa toimivat yliopistot sekä yliopisto- ja teknologiakeskukset. Niiden tutkimus- ja kehittämistulosten välittäjinä elinkeinoelämään toimii useita erilaisia organisaatioita, joiden määrä on sinänsä vahvuus, mutta voi olla myös heikkous, ellei niiden keskinäistä yhteistyötä ja työnjakoa saada koko alueella toimivaksi. Tutkimus-, tuotekehitys- ja innovaatiotoimintaa tapahtuu runsaasti myös yrityksissä, vaikkakin siinä suhteessa on alueen sisällä maakunnittain vaihtelua. Vahvaa osaamiskulttuuria tukevat toisen asteen ammatillinen peruskoulutus, ammattikorkeakoulut ja toimiva aikuiskoulutusjärjestelmä. Erityisesti metalli- ja teknologiateollisuuden, mekaanisen puunjalostuksen sekä metsä- ja elintarviketeollisuuden klusteroitunut toimintatapa on Länsi-Suomelle tyypillistä. Myös meriklusteri on alueella vahva. Näillä aloilla on myös muutamia vahvoja kansainvälisiä suuryrityksiä, vaikkakin niiden vähäisyys ja liian vahva riippuvuus niistä luo riskejä globalisoituvassa toimintaympäristössä. Monipuolinen energia-alan teollisuus ja energiatuotanto ovat alueen vahvuuksia. Globaalit ympäristö- ja muut tekijät muodostavat energian saatavuudessa oman uhkatekijän. Toisaalta Länsi- Suomessa on osaamista myös vaihtoehtoisessa energiatuotannossa ja alue on potentiaalista bioenergian tuotantoaluetta. Länsi-Suomen aluerakenne perustuu vahvoihin maakuntakeskuksiin ja niitä ympäröiviin maaseutualueisiin, joissa on omat alakeskukset. Yhdyskuntarakenteeltaan alue on liikenteellisesti selkeä maakuntakeskusten muodostaessa logistiset solmukohdat. Yhdyskuntarakenteessa on maaseutualueiden väestön vähetessä myös uhkatekijänä sen muodostuminen hajanaiseksi ja siten palvelutuotannon ongelmat. Alueen liikenteellistä vahvuutta tukevat meriyhteydet ja useat elinkeinoelämän kannalta merkittävät satamat, jotka palvelevat koko Suomea. Kehittyvissä kansainvälisissä lentoyhteyksissä on vielä puutteita. Tietoliikenteen perusyhteydet ovat koko alueella kunnossa, mutta niin julkisia kuin yksityisiäkin panostuksia tarvitaan yhteyksien nopeuden lisäämiseen. Työttömyys on alueella edelleenkin koko maan keskiarvoa korkeampaa ja koko alueen suurimpia heikkouksia. Länsi-Suomessa useissa seutukunnissa työttömyys on luonteeltaan rakenteellista, johon on vaikea pelkästään kehittämistoimin vaikuttaa. Länsi-Suomen menestyminen perustuu mahdollisuuksien hyödyntämiseen. Yrittäjyyden edistäminen, valmiit vahvuusalat ja verkostomainen kehittämistoiminta yhdessä luovat perustan, jota täydentävät uuteen teknologiaan perustuvat kasvuhakuiset yritykset ja uusien toimialojen, erityisesti palveluyrittäjyys ja hyvinvointialat, työllistävyys. Palvelutuotannossa uusien toimintamallien kehittäminen ja käyttöönotto sekä työelämän muiden innovaatioiden edistäminen luovat merkittäviä työllistämismahdollisuuksia. Alueen työttömyyden ollessa korkea ilmenee myös pulaa osaavasta työvoimasta. Tätä korjataan sekä koulutuksen kehittämisellä mm. oppimisympäristöjen osalta että toimimalla aktiivisesti työperäisen maahanmuuton edistämiseksi. Koulutus- ja työvoimapolitiikan tavoitteena on toimia alueen työikäisen väestön määrän turvaajana. Koko Suomessa väestön keskittyminen asutuskeskuksiin lisääntyy. Vaikka Länsi-Suomen kokonaisväestö onkin kasvanut ja ennusteiden mukaan kasvaa myös tulevaisuudessa. Uhkatekijänä on maaseudun väestön väheneminen ja väestön yleinen ikääntyminen. Tämä kehitys tulee aiheuttamaan ongelmia haja-asutusalueiden palvelujen tuotannossa ja tarjonnassa. 14

15 5.2. Länsi-Suomen visio 2015 ja strategiset kehittämistavoitteet Suomen kansallisessa strategiassa alue- ja rakennepolitiikan toteutuksen tärkeimpinä kilpailutekijöinä pidetään osaamista, alueiden erikoistumista ja verkostoitumista, yrittäjyyden edellytyksiä, työmarkkinoiden toimivuutta, liikenne- ja viestintäyhteyksiä, asumista ja ympäristöä sekä kulttuuri-, liikunta-, vapaa-aika- ja nuorisopalveluja. Alueen kilpailutekijänä pidetään myös väestömäärää, koska suuret väestökeskittymät tarjoavat vahvan kysyntäpohjan monipuoliselle elinkeinoelämälle ja muodostavat laajat työmarkkinat. Kansallisen strategian mukaan alueiden kilpailukykyisyys voi pohjautua vahvaan erityisosaamiseen, osaamisen keskittymiseen tuottavasti, alueen saavutettavuuteen, toiminta- ja elinympäristön laatuun ja toimivuuteen sekä sosiaaliseen pääomaan. Erityyppisten yritysten hyvä toimintaympäristö ja osaavan työvoiman hyvä elinympäristö ovat kilpailukyvyn tärkeä ulottuvuus. Länsi-Suomessa nämä Lissabonin strategian tavoitteet ja kansalliset strategian lähtökohdat on pääosin tunnistettu. Alueen vahvuuksiksi on mielletty mm. toimiva koulutusjärjestelmä, vahva perusteollisuus, hyvät liikenteelliset edellytykset ja monipuolinen energiahuolto. Länsi-Suomi on kansallisesti ja kansainvälisesti vetovoimainen vahvaan erityisosaamiseen ja innovatiivisuuteen pohjautuva Suomen johtava yrittäjyyden ja inhimillisen kasvun alue. Visiossa korostuvat alueelliset, kansalliset ja kansainväliset tavoitteet osaamisessa, innovatiivisuudessa ja yrittäjyydessä. Yritystoiminnan ja tutkimuksen keskeisiä haasteita ovat tuotannollisen ja taloudellisen rakenteen dynaaminen uudistaminen, uusien kasvuyritysten synnyttäminen ja olemassa olevien klustereiden kehittäminen. Länsi-Suomessa haasteeseen vastataan erityisesti jo nykyisellään vahvoissa elintarvikkeen, metalli- ja teknologiateollisuuden, metsän, energian, mekaanisen puunjalostuksen sekä median ja ict:n klustereissa. Näiden kehittäminen edellyttää panostuksia tutkimus- ja kehitystoimintaan sekä erityisesti teknologia-alojen koulutusketjujen toimivuuteen. Erityisenä haasteena on hallita kokonaisuutta, jossa vaikuttavat uudistuva teknologia, kansainvälistyvät markkinat sekä osaavan työvoiman saatavuus. Erilaisten innovaatioiden kaupallistaminen, kansainvälisen liiketoiminnan kehittäminen, palveluliiketoimintaan panostaminen sekä järjestelmien ja ihmisten joustavuuden takaaminen mahdollistavat sekä uusien kasvuyritysten syntymistä että nykyisten yritysklustereiden säilyttämistä. Osaavan työvoiman saatavuutta voidaan parantaa kehittämällä koulutuksen ja työelämävastaavuutta, lisäämällä korkeakoulujen yhteistyötä niin kansallisesti kuin kansainvälisestikin, varmistamalla koulutuksen tarvelähtöisyys ja kasvattamalla ammatillisen koulutuksen vetovoimaisuutta. 15

16 OSA II. ESR-STRATEGIA 6. KANSALLINEN ALUE- JA RAKENNEPOLITIIKAN VIITEKEHYS- ASIAKIRJA OSA III. MANNER-SUOMEN ESR -TOIMENPIDEOHJELMA 7. TOIMEENPANON PERUSTEET Valtakunnalliset perusteet. 8. TOIMINTALINJAT Valtakunnalliset toimintalinjat. 16

17 9. ALUEELLINEN OSIO 9.1. Länsi-Suomi TOIMINTALINJA 1: Työorganisaatioiden, työssä olevan työvoiman ja yritysten kehittäminen sekä yrittäjyyden lisääminen Tavoitteet Toimintalinjan tavoitteena on parantaa työorganisaatioiden kilpailukykyä ja edellytyksiä työllistää kehittämällä sellaisia toimintamalleja, jotka vahvistavat yritysten liiketoiminnan strategista suunnittelua ja tukevat strategisten tavoitteiden saavuttamiselle välttämättömän osaamisen, työhyvinvoinnin ja työolosuhteiden kehittämistä. Edistetään niiden työntekijäryhmien pysymistä työelämässä, joiden työssä pysymistä työelämän muutos uhkaa kaikkein eniten. Tavoitteena on juurruttaa pk-yrityksiin toimintaympäristön muutoksia ennakoiva ja muutoksiin ennakoivasti reagoiva kehittämiskulttuuri. Edistetään sukupuolten välistä tasa-arvoa työelämässä. Yritystoiminnan kasvua ja uusiutumista tuetaan. Tavoitteena on, että Länsi-Suomen kaikissa maakunnissa yritystoiminta laajenee tasaisesti. Kehittämistoimenpiteillä vahvistetaan alueen tärkeimpien klustereiden toimintaedellytyksiä ja kilpailukykyä sekä tunnistetaan ja tuetaan kasvuun potentiaalisia nousevia klustereita. Naisten osuus yrittäjistä nostetaan Länsi-Suomen kaikissa maakunnissa vähintään maan keskitasolle. Vahvistetaan Länsi-Suomen edellytyksiä tarjota kotimaisille ja ulkomaisille yrityksille sekä niiden työntekijöille ylivertaisen kilpailukykyinen toimintaympäristö. Tämä edellyttää erityisesti yritysten näkökulmasta työvoiman saannin turvaamista ja riittävän monipuolisten työmarkkinoiden tarjoamista työntekijöille. Kehittämishankkeiden avulla synnytetään pk-yrityksiin ja kehittäjäorganisaatioihin pysyviä työorganisaatioiden kilpailukykyä ja työllistämisedellytyksiä tukevia toimintoja. Kuvaus rahoitettavasta toiminnasta Työorganisaatioiden kilpailukyvyn ja työllistämisedellytysten kehittäminen Käynnistetään hankkeita, joilla tuetaan pk-yrityksiä liiketoimintansa strategiseen kehittämiseen sekä linkitetään henkilöstön osaamisen vahvistaminen ja työorganisaation kehittäminen strategisten tavoitteiden saavuttamiseen. Henkilöstön jaksamista ja työhyvinvointia tuetaan yritysten kilpailukyvyn, tuottavuuden ja työllistämisedellytysten kehittämiseksi. Kehittämistoiminnassa rakennetaan sellaisia yrityslähtöisiä toimintamalleja, jotka mahdollistavat myös pienten yritysten ja erilaisen kehittämistoiminnan ulkopuolella aiemmin olleiden työntekijäryhmien (pienten yritysten henkilöstö, ikääntyneet, heikosti koulutetut) osallistumisen kehittämishankkeisiin ottaen huomioon näiden ryhmien erityistarpeet. Työorganisaatioiden kehittämisessä rakennetaan sisällöiltään työyhteisökohtaisesti räätälöitäviä, erilaiset työntekijöiden ja työyhteisöjen kehittämistoimenpiteet ja koulutusmahdollisuudet joustavasti 17

18 yhdistäviä toimintamalleja. Vahvistetaan yritysten omaa roolia kehittämistoimenpiteiden suunnittelussa ja toteutuksessa. Käynnistetään sellaisia työssä olevien ja työyhteisöjen kehittämishankkeita, jotka avaavat työttöminä oleville mahdollisuuden työllistyä kehittämisen kohteina oleviin työyhteisöihin ja tukevat heidän työllistymistään niihin. Sukupuolten välisen tasa-arvon edistäminen työelämässä Käynnistetään hankkeita, joilla parannetaan työ- ja perhe-elämän yhteensovitusta työorganisaatioissa ja tuetaan tätä tukevien palvelujen syntymistä. Työelämän segregaatiota puretaan hankkeilla, joilla ohjataan naisia miesvaltaisille aloille ja miehiä naisvaltaisille aloille sekä hankkeita, joilla edistetään työorganisaatioiden valmiuksia työllistää aiemmin aliedustetun sukupuolen työntekijöitä. Hankkeita käynnistetään erityisesti niillä toimialoilla, jotka kärsivät vinoutuneesta sukupuolirakenteesta johtuvaa työvoimapulaa. Tuetaan uusien toimintatapojen kehittämistä, joiden avulla edistetään erityisesti naisyrittäjyyttä. Parannetaan naisille ja nuorille suunnattuja yritysneuvontapalveluja. Käynnistetään naisyrittäjyyshankkeita, joissa huomioidaan erityisesti naisten erilaiset mahdollisuudet ryhtyä yrittäjiksi. Yrityskannan kasvun ja uusiutumisen edistäminen Kehitetään alkaville yrittäjille räätälöityjä, erilaisista asiantuntija- ja rahoituspalveluista koottua yrittäjyyspolkutoimintaa. Tuetaan nuoria yrityksiä alkuun yrityshautomotoiminnalla. Varmistetaan omistajanvaihdostilanteessa olevien yritysten tarvitsemat asiantuntijapalvelut ja kehitetään toimintamalleja, joilla etsitään jatkajaa vailla oleville yrityksille jatkaja. Toteutetaan hankkeita, joilla tunnistetaan uuden kannattavan yritystoiminnan mahdollisuuksia erityisesti palvelutoiminnassa, luovilla aloilla sekä osaamisintensiivisessä yritystoiminnassa sekä tuetaan yritysideoiden jalostumista liiketoiminnaksi. Edistetään yrittäjyyskasvatusta kehittämällä koulutusta ja uusia menetelmiä aktivoida erityisesti nuoria ja naisia yrittäjiksi. Etsitään uusia keinoja yrittäjyysasenteen juurruttamiseksi yrityksen kaikille tasoille. Vahvistetaan palkkatyön ja yrittäjyyden välimaastoon sijoittuvaa yrittäjyyttä sekä tavanomaisesta yritystoiminnasta poikkeavaa uutta yrittäjyyttä kuten sosiaalista yritystoimintaa, osuustoimintamuotoista yrittäjyyttä, etnistä yrittäjyyttä, verkostoyrittäjyyttä ja kulttuuriyrittäjyyttä. Tuetaan kasvuhaluisia ja kykyisiä yrityksiä kasvuun valtakunnallisen kasvuyrityspalvelukonseptin mukaisesti. Hyödyntämällä mm. ennakointijärjestelmissä olevaa tietoa tunnistetaan potentiaaliset kasvuklusterit ja vahvistetaan niiden kehittymistä aluksi miniklustereiksi ja myöhemmin mahdollisesti isommiksi klustereiksi. Klusterikehityksen vahvistamisessa erityinen painopiste on isojen veturiyritysten, niiden järjestelmätoimittajien ja järjestelmätoimittajien alihankkijoiden verkostojen rakentaminen. Kehittämistoiminnalla vahvistetaan erityisesti kaupunkiseutuja monikulttuurisina kansainvälisten yritysten ja niiden avainhenkilöiden sijoittumispaikkana. Kehitetään yritysten ja niiden avainhenkilöiden sijoittumispalveluja. 18

19 Kohderyhmät - Mikro- ja pk-yritysten johto ja koko henkilöstö - Yrittäjiksi aikovat ja ammatinharjoittajat - Oppilaitosten sekä korkeakoulujen opetushenkilöstö ja opiskelijat - Suuryritysten henkilöstö verkostoituneena pk-yritysten kanssa - Työnhakijat Indikaattorit Määritellään valtakunnallisessa osiossa. Rahoittajaviranomaiset ja -tahot Rahoittajatahot: TE-keskukset, Länsi-Suomen lääninhallitus, maakuntien liitot, kunnat sekä yksityiset. Yhteistyökumppanit: Yritysverkostot ja pk-yrityksiä lähellä olevat yksityiset tai julkiset tahot kuten yrittäjä- tai työmarkkinajärjestöt, yrityskehitysorganisaatiot, TE-keskukset, lääninhallitukset, työvoimatoimistot ja koulutusorganisaatiot. Yhteensovittaminen muihin ohjelmiin Euroopan aluekehitysrahaston rahoittamassa Länsi-Suomen toimenpideohjelmassa painotetaan Suomen kansallisen alue- ja rakennepoliittisen strategian mukaisesti yritystoiminnan edistämistä, innovaatiotoiminnan ja verkostoitumisen edistämistä, osaamisrakenteiden vahvistamista, alueen saavutettavuuden kehittämistä ja toimintaympäristön vetovoimaisuuden edistämistä. Tämä toimintalinja tukee näitä tavoitteita tukemalla yritysten kestävää kilpailukykyä kouluttamalla yritysten johtoa ja henkilökuntaa sekä uusia yrittäjiä, kehittämällä työyhteisöjä ja parantamalla alueen vetovoimaisuutta yritysten ja niiden työntekijöiden sijoittumispaikkana. Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa ensisijaisia tavoitteita ovat maa- ja metsätalouden kilpailukyvyn parantaminen, maaseudun elinkeinoelämän monipuolistaminen ja asukkaiden elämänlaadun parantaminen. Tällä toimintalinjalla tuetaan maaseutuohjelman maaseudun yritystoiminnan monipuolistamiseen ja maaseudun elinvoimaisuuden edistämiseen liittyviä tavoitteita parantamalla työvoiman osaamista, valmentamalla uusia yrittäjiä sekä kehittämällä toimenpiteitä ja järjestelmiä edistämään pienyrittäjien jaksamista esimerkiksi kehittämällä mikroyrityksille toimiva lomitusjärjestelmä. 19

20 TOIMINTALINJA 2: Työllistymisen ja työmarkkinoilla pysymisen edistäminen sekä syrjäytymisen ehkäisy Tavoitteet Tavoitteena on ennaltaehkäistä ja purkaa rakenteellista työttömyyttä sekä ehkäistä syrjäytymistä. Kun työmarkkinoilla on samanaikaisesti rakenteellista työttömyyttä ja ongelmia työvoiman saatavuudessa, helpotetaan avoimille työmarkkinoille työllistämiseen tähtäävillä yksilöllisillä ratkaisuilla rakenteellisen työttömyyden ohella samalla työvoimapulaa. Välityömarkkinoita kehittämällä tuetaan nuorten, rakenteelliseen työttömyyteen kuuluvien sekä maahanmuuttajien ja vajaakuntoisten työllistymistä. Poikkihallinnollista viranomaisyhteistyötä ja viranomaisten ja kolmannen sektorin toimijoiden välistä yhteistyötä edistetään. Nuorisotyöttömyyden vähentämiseksi ja nuorten työllistyvyyden lisäämiseksi edistetään nuorten siirtymistä mahdollisimman kitkatta ns. nivelvaiheessa koulutuksesta työelämään. Tavoite on, että nuorten ikäryhmissä (15-24) kaikki siirtyvät joko työhön, jatkokoulutukseen tai myönteiseen aktiivitoimenpiteeseen nivelvaiheessa. Yhteisöllisyyttä vahvistaen ehkäistään sosiaalista syrjäytymistä erityisesti suurimmilla kaupunkialueilla. Erilaisten osallistumiskanavien kautta tapahtuvalla hallinnon ja kuntalaisten välisellä vuorovaikutuksella täydennetään edustuksellista demokratiaa. Kuvaus rahoitettavasta toiminnasta Välityömarkkinoiden kehittäminen Käynnistetään kehittämistoimenpiteitä, joilla vahvistetaan erilaisista tuetuista työ- ja harjoittelupaikoista sekä työpajoista koostuvia välityömarkkinoita. Näille välityömarkkinoille sekä työvoiman palvelukeskukset että työvoimatoimistot voivat sijoittaa sellaisia asiakkaitaan, jotka tarvitsevat työllistyäkseen useasta palvelusta rakennettua yksilöllistä palvelukokonaisuutta. Välityömarkkinat on tarkoitettu erityisesti sellaisille työnhakijoille, joille kynnys työttömyydestä avoimille työmarkkinoille on liian korkea suoraan ylitettäväksi. Edistetään työnetsijäpalveluilla sijoittumista välityömarkkinoilta avoimille työmarkkinoille. Työorganisaatiota tuetaan vastaanottamaan tavanomaista syvempää ohjausta tarvitsevia työnhakijoita mm. työvalmentajapalveluilla. Uudenlaisten yhteistyömallien, palvelujen ja työllisyyskumppanuuksien hyödyntäminen Poikkihallinnollista yhteistyötä tuetaan siten, että viranomaistyötä täydentäviä palvelukokonaisuuksia on tarjolla myös seuduilla, joilla ei ole työvoiman palvelukeskuksia. Kehitetään julkisen sektorin ja kolmannen sektorin työllisyyskumppanuuksia vaikeimmin työllistettävien työllistymisedellytysten vahvistamiseksi. Luodaan syrjäytymisuhan alla oleville osallistumis- ja vaikuttamiskanavia omaa arkeaan koskevaan päätöksentekoon. Työelämäläheisten koulutusmallien kehittämistä jatketaan lähtökohtana erityisesti työssä oppimisen mahdollisuuksien hyödyntäminen. Koulutettavan henkilökohtaiseen tukeen ja ohjaukseen sekä koulutuksen yrityskohtaiseen räätälöintiin panostetaan koulutuksen jälkeisen työllistymisen varmistamiseksi. 20

21 Nuorten työllistyvyyden edistäminen, koulutukseen sijoittumisen edistäminen ja syrjäytymisen ehkäisy Ammatillisen koulutuksen päättäneiden rekrytointijärjestelmiä kehitetään työ- ja opetusviranomaisten sekä työmarkkinajärjestöjen yhteistyönä. Tuetaan varhaisen puuttumisen malleja koulutuksen keskeyttämisen vähentämiseksi luomalla eri rahoittajaviranomaisten yhteistyöllä vaihtoehtoisia ja yksilöllisiä koulutusväyliä. Tuetaan toimintamalleja, jotka ehkäisevät peruskoulun keskeyttämistä ja mahdollistavat toiminnallisen opetuksen sitä tarvitseville. Kokeillaan uudenlaisia toimenpiteitä ammattikouluttamattomien työttömien nuorten aktivoimiseksi koulutukseen tai työelämään. Kehitetään joustavia eri elämäntilanteisiin soveltuvia mahdollisuuksia täydentää ja laajentaa aiemmin suoritettuja opintoja. Työpajatoimintaa kehitetään kokonaisuudeksi, joka sisältää erilaisia oppimis- ja osaamisympäristöjä erityisesti kaupunkiseuduilla. Kohderyhmät - Vaikeasti työllistyvät työnhakijat, kuten vajaakuntoiset ja pitkäaikaistyöttömät - Nuoret, joilla on vaikeuksia kiinnittyä työmarkkinoille tai koulutukseen - Suomeen muuttaneet ulkomaan kansalaiset (maassa jo asuvat) - Heikosti koulutetut ja vailla ammatillista koulutusta olevat - Työyhteisöt (osana vaikeasti työllistettävien toimia) Indikaattorit Määritellään valtakunnallisessa osiossa. Rahoittajaviranomaiset ja -tahot TE-keskukset, työvoimatoimistot, Länsi-Suomen lääninhallitus, maakuntien liitot, kunnat, ja yksityinen sektori. Yhteensovittaminen muihin ohjelmiin Tämä toimintalinja tukee Länsi-Suomen EAKR -toimenpideohjelman yritystoiminnan edistämistavoitetta parantamalla työmarkkinoiden ulkopuolella olevien työnhakijoiden osaamista ja muita työllistymisedellytyksiä niin, että he mahdollisimman hyvin sijoittuisivat avoimille työmarkkinoille samalla ehkäisten työvoiman saatavuuden vaikeutumisesta alueen kilpailukyvylle syntyvää uhkaa. 21

22 TOIMINTALINJA 3: Työmarkkinoiden toimintaa edistävien osaamis- ja palvelujärjestelmien kehittäminen Tavoitteet Länsi-Suomen osaamis-, innovaatio- ja palvelujärjestelmiä kehitetään kysyntälähtöisesti vastaamaan entistä paremmin toimintaympäristöstä nouseviin haasteisiin. Tämä edellyttää alueellisen ennakointitoiminnan vakiinnuttamista osaksi kaikkien palvelujen tuottajien normaalia toimintaa. Koulutuksen ja työelämän yhteistyötä tiivistetään. Työelämälähtöisen oppimisen malleja kehitetään erityisesti pk-yritysten ja niiden henkilöstön tarpeista lähtien. Koulutuspalvelut ja niitä tukevat ohjaus- ja neuvontapalvelut rakennetaan siten, että ne huomioivat joustavasti opiskelijan kulloisenkin elämäntilanteen ja aikaisemmin hankitun osaamisen ja mahdollistavat osaamisen elinikäisen vahvistamisen. Työpaikoilla tapahtuvaa oppimista edistetään kehittämällä telematiikkaan ja virtuaalisuuteen perustuvia oppimisympäristöjä sekä oppimissisältöjä. Koulutusorganisaatioiden erityisesti pk- ja mikroyrityksille tarjoamia kehittämispalveluja vahvistetaan yksityistä palvelutarjontaa täydentävällä tavalla. Innovaatiotoimijoiden verkostoitumista niin kunkin maakunnan sisällä ja maakuntarajojen yli kuin kansainvälisestikin tuetaan. Tavoitteena on rakentaa Länsi-Suomen innovaatiotoimijoista sellainen verkosto, joka kykenee yritysten kanssa samaa kieltä puhuen siirtämään yritysten käyttöön niiden tarvitsemaan tietoa ja osaamista ja edistää osaamiseen perustuvan uuden yritystoiminnan syntymistä. Hankerahoituksella käynnistettyjen ja tuloksellisuutensa osoittaneiden innovaatiotoimijoiden toiminnan rahoitus tulee saada vakiinnutettua. Kehittämistoimenpiteet toteutetaan siten että niillä edistetään sukupuolten välistä tasa-arvoa ja kestävää kehitystä, tuetaan ikääntyvien pysymistä työelämässä, mahdollistetaan ulkomaisen työvoiman integroituminen länsisuomalaisille työmarkkinoille. Kuvaus rahoitettavasta toiminnasta Ennakointi Ennakointitoiminta juurrutetaan kaikkien työelämän toimintaa edistävien osaamis-, innovaatio- ja palvelujärjestelmien pysyväksi toiminnaksi. Alueellisessa ennakoinnissa hyödynnetään valtakunnallisesti tuotettavaa ennakointitietoa. Omaa ennakointitietoa tuotetaan vain valtakunnallisen tiedon täydennykseksi. Länsi-Suomen omassa ennakointitoiminnassa keskitytään alueen merkittävimpien klustereiden ja potentiaalisten kasvuklustereiden ennakointiin. Toimintaympäristöä kuvaava tilastotieto jalostetaan ja tulkitaan ennakointitiedoksi ydinklustereiden johtavien yritysten, työmarkkinajärjestöjen, TE-keskusten, maakuntien liittojen, lääninhallituksen sekä koulutusorganisaatioiden yhteistyönä. Eri maakunnissa tapahtuvan ennakointitoiminnan yhteensovittamisesta huolehditaan. Ennakointitiedon hyödyntämistä tuetaan suuralueen yhteisellä koulutuksella ja kehittämistoiminnalla sekä osallistujatahojen omalla koulutustoiminnalla. Elinikäistä oppimista tukevien työelämälähtöisten ohjaus- ja neuvontapalvelujen sekä koulutusjärjestelmien kehittäminen 22

23 Koulutuksen työelämälähtöisyyttä vahvistetaan lisäämällä yritysten ja niitä lähellä olevien toimijoiden osuutta koulutuksen suunnittelussa ja toteutuksessa. Koulutuspalvelujärjestelmiä kehitetään oppilaitosten, työnantajien, yritysten henkilöstön sekä elinkeino- ja työmarkkinajärjestöjen yhteistyönä. Järjestelmiä kehitetään sekä henkilökohtaisten että sähköisten palvelujen tuottamiseen. Palvelujen kehittämisellä tuetaan tällä hetkellä koulutuksessa aliedustettujen ryhmien pk- ja mikroyritysten henkilöstö, ikääntyvät ja ikääntyneet, heikosti koulutetut ja maahanmuuttajat työllistymistä ja työssä pysymistä. Toiminnalla edistetään myös sukupuolten välistä tasa-arvoa työelämässä. Pk- ja mikroyritysten henkilöstön osallistumista osaamisensa kehittämiseen tuetaan kehittämällä oppilaitosten ammatillisia henkilöstökoulutuspalveluita ja suuntaamalla yhteiskunnan tukemia yksityisiä palveluja tälle kohderyhmälle. Kehitetään oppilaitosten ohjaus- ja neuvontapalveluita entistä yksilöllisemmiksi. Koulutuksen toteuttamisessa lisätään koulutuksen räätälöintiä opiskelijan aikaisemman osaamisen, työhistorian ja henkilökohtaisen elämäntilanteen mukaan. Koulutuksen työelämävastaavuuden kehittämiseksi opetushenkilöstön omaa ammatillista osaamista sekä työelämätietämystä vahvistetaan kehittämällä uusia opettajien työelämään perehdyttämismenetelmiä ja kouluttamalla työpaikkaohjaajia. Edistetään toisen asteen ammatillisen koulutuksen laatua, vetovoimaisuutta ja koulutuksen saavutettavuutta. Uutta teknologiaa hyödynnetään sellaisten oppimisympäristöjen sekä oppimissisältöjen luomiseksi, jotka mahdollistavat työn ja koulutuksen joustavan yhteensovittamisen. Rakennemuutokseen vastaamisen toimintamallin kehittäminen Rakennemuutokseen negatiivisiin vaikutuksiin vastataan keskittämällä kehittämistoimet niiden ennaltaehkäisyyn ja jälkihoitoon. Rakennemuutosten ennaltaehkäisemiseksi etsitään keinoja joiden avulla estetään sellaisten työvoiman saatavuuteen tai osaamiseen liittyvien pullonkaulojen syntyminen, jotka pakottavat yritykset vastoin niiden omaa halua supistamaan toimintaansa tai siirtämään sitä muualle. Tämä edellyttää ennakointimenetelmien kehittämistä, yrityslähtöisten proaktiivisten koulutusmallien tuotekehityshankkeiden käynnistämistä ja jo kehitettyjen mallien monistamista laajempaan käyttöön. Rakennemuutosten jälkihoitoon kehitetään eri elinkeino- ja koulutusviranomaisten, elinkeinoelämän järjestöjen sekä rahoituslaitosten ja verottajan yhteistyöhön perustuva toimintamalli, jolla voidaan tehokkaasti palvella niin rakennemuutoksen kohteeksi joutuneita ihmisiä kuin käynnistämään uutta yritystoimintaa korvaavien työpaikkojen luomiseksi. Innovaatioympäristöjen ja innovaatiopalvelujen kehittäminen Länsi-Suomen innovaatioverkosto muodostuu alueen yliopistoista, ammattikorkeakouluista, ammatillisista oppilaitoksista sekä erilaisista teknologia- ja osaamiskeskuksista. Innovaatioverkosto kattaa varsin hyvin alueen pääklusterit ja edustaa joillakin kärkialoilla kaikilla mittareilla arvioituna huippuosaamista. Innovaatiotoimijoiden keskinäistä verkottumista vahvistetaan tukemalla asiantuntijavaihtoa eri toimijoiden välillä. Verkostossa toimijoiden osaamista vahvistetaan. Tuetaan tiedon ja osaamisen siirtymistä innovaatiotoimijoilta yrityksiin siten, että kehitetään sellaisia toimintamalleja, joilla yritykset pääsevät nykyistä vahvemmin vaikuttamaan innovaatiotoiminnan suuntaamiseen. 23

Manner-Suomen ESR ohjelma

Manner-Suomen ESR ohjelma Manner-Suomen ESR ohjelma Toimintalinja 1: Työorganisaatioiden, työssä olevan työvoiman ja yritysten kehittäminen sekä yrittäjyyden lisääminen (ESR) Kehittää pk-yritysten valmiuksia ennakoida ja hallita

Lisätiedot

Vipuvoimaa EU:lta hanketietoisku

Vipuvoimaa EU:lta hanketietoisku Vipuvoimaa EU:lta hanketietoisku RR-hakuinfo 14.4.2010 Muotoiluakatemia Kuopio Itä-Suomen kehittämisstrategia Visio Vaikuttavuus-/ makrotavoitteet Ohjelmatavoitteet Kehittämisstrategian ydin Toimintalinjat

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA. Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus

ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA. Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA Itä-Suomen kilpailukyky- ja työllisyystavoitteen strategia (EAKR, ESR) Itä-Suomen kilpailukyky-

Lisätiedot

Yritystoiminnan kehittämisedellytykset EU-ohjelmakaudella 2007-2013

Yritystoiminnan kehittämisedellytykset EU-ohjelmakaudella 2007-2013 Yritystoiminnan kehittämisedellytykset EU-ohjelmakaudella 2007-2013 Hallitusohjelma Rakennerahasatokausi 2007-2013 Pirkanmaan TE-keskuksen tulossuunnitelma 2008 Pirkanmaan ennakointipalvelu Tutkimuspäällikkö,

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma ESR Etelä-Pohjanmaa Aluekehittämispalaverit 14.-23.4.2015 www.rakennerahastot.fi sivustolta löytyy - Kestävää kasvua ja työtä - Suomen rakennerahasto-ohjelma

Lisätiedot

Rakennerahasto-ohjelman alueelliset suunnitelmat. Itä- ja Pohjois-Suomen näkökulma Heikki Ojala Suunnitteluryhmän puheenjohtaja

Rakennerahasto-ohjelman alueelliset suunnitelmat. Itä- ja Pohjois-Suomen näkökulma Heikki Ojala Suunnitteluryhmän puheenjohtaja Rakennerahasto-ohjelman alueelliset suunnitelmat Itä- ja Pohjois-Suomen näkökulma Heikki Ojala Suunnitteluryhmän puheenjohtaja Suunnitelman lähtökohdat Seitsemän maakuntaa Lappi, Pohjois-Pohjanmaa, Kainuu,

Lisätiedot

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Komission esitykset tulevan rakennerahastokauden osalta

Lisätiedot

Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys tavoite. Pohjois-Suomen toimenpideohjelma 2007-2013 EAKR

Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys tavoite. Pohjois-Suomen toimenpideohjelma 2007-2013 EAKR Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys tavoite Pohjois-Suomen toimenpideohjelma 2007-2013 EAKR 15.2.2007 Terttu Väänänen Pohjois-Suomen ohjelma- -alue Asukasluku: 634 472 as. Pinta-ala: 133 580 km2 Maakunnat:

Lisätiedot

Länsi-Suomen suuralueen ESR -toimenpideohjelma

Länsi-Suomen suuralueen ESR -toimenpideohjelma ETELÄ-POHJANMAAN TE-keskus Länsi-Suomen suuralueen ESR -toimenpideohjelma Länsi-Suomen alueosion luvut 1, 4, 5 ja 9 - Versio 2-15.8.2006 luonnos OHJELMALUONNOSTEN KÄSITTELY - ESR johtoryhmä 19.6.2006 -

Lisätiedot

OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA. myös uudella ohjelmakaudella?

OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA. myös uudella ohjelmakaudella? OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA myös uudella ohjelmakaudella? Etelä-Suomen työllisyys llisyys- ja kilpailukyky tavoite Etelä-Suomen EAKR - toimenpideohjelma 2007 2013 EK 5.3.2007 Ohjelman määrälliset

Lisätiedot

15.1.2014 Neuvotteleva virkamies Jaana Valkokallio TEM, alueosasto

15.1.2014 Neuvotteleva virkamies Jaana Valkokallio TEM, alueosasto Rakennerahasto-ohjelman valtakunnalliset hankkeet 15.1.2014 Neuvotteleva virkamies Jaana Valkokallio TEM, alueosasto Rahoituksen jakautuminen (pl. alueellinen yhteistyö) Valtakunnalliset teemat EAKR ESR

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Hämeen ELY-keskus Pekka Mutanen 7.10.2014

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Hämeen ELY-keskus Pekka Mutanen 7.10.2014 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma Hämeen ELY-keskus Pekka Mutanen 7.10.2014 Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 -ohjelma Sisaltää EAKR Euroopan aluekehitysrahaston ja ESR

Lisätiedot

RR-HAKUINFO Varsinais-Suomi

RR-HAKUINFO Varsinais-Suomi RR-HAKUINFO Varsinais-Suomi ESR-sisällöt Pekka Stenfors Keski-Suomen ELY-keskus/ Turku 13.6.2014 Hallinnon muutokset ESR-rakennerahastohallinto Varsinais-Suomen osalta 1.1.2014 alkaen Keski-Suomen ELY-keskuksessa

Lisätiedot

Ajankohtaista Suomen rakennerahastovalmistelussa. ESR:n näkökulmasta Päivi Bosquet opetus- ja kulttuuriministeriö

Ajankohtaista Suomen rakennerahastovalmistelussa. ESR:n näkökulmasta Päivi Bosquet opetus- ja kulttuuriministeriö Ajankohtaista Suomen rakennerahastovalmistelussa rahoituskaudelle 2014-2020 ESR:n näkökulmasta Päivi Bosquet opetus- ja kulttuuriministeriö ESR rahoitus Suomessa 2014-2020 Euroopan sosiaalirahaston varoilla

Lisätiedot

Ideasta suunnitelmaksi

Ideasta suunnitelmaksi Ideasta suunnitelmaksi Lainsäädäntö ja ohjelma-asiakirja Laki eräiden työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalan ohjelmien ja hankkeiden rahoittamisesta 1652/2009 Valtioneuvoston asetus eräiden työ- ja

Lisätiedot

TM 51 % OPM 36 % KTM 8 % STM 3 % SM 2 %

TM 51 % OPM 36 % KTM 8 % STM 3 % SM 2 % rahasto-osuudet hallinnonaloittain TM 51 % OPM 36 % KTM 8 % STM 3 % SM 2 % Eija Haatanen 8.11.2007 1 ESR Tuotekehitys Sosiaaliset innovaatiot ESR kehittämisinstrumenttina, joka tuo lisäarvoa kansalliseen

Lisätiedot

Manner-Suomen ESR-ohjelma

Manner-Suomen ESR-ohjelma Euroopan sosiaalirahaston (ESR) ohjelmasta tuetaan työllisyyttä ja osaamista edistäviä hankkeita. Rahoituksella tuetaan heikoimmassa asemassa olevia ryhmiä ja edistetään tasa-arvoisuutta. ESR-ohjelman

Lisätiedot

Työpolitiikan rooli alueiden kehittämisessä. Työministeri Lauri Ihalainen Alue- ja rakennepolitiikan ajankohtaispäivät 28.11.2012

Työpolitiikan rooli alueiden kehittämisessä. Työministeri Lauri Ihalainen Alue- ja rakennepolitiikan ajankohtaispäivät 28.11.2012 Työpolitiikan rooli alueiden kehittämisessä Työministeri Lauri Ihalainen Alue- ja rakennepolitiikan ajankohtaispäivät 28.11.2012 Työ & työllisyys lukuja (lokakuu 2012) Työlliset (Tilastokeskus TK): 2 467

Lisätiedot

Kehittyvä Ääneseutu 2020

Kehittyvä Ääneseutu 2020 Kehittyvä Ääneseutu 2020 1 Ääneseutu 2020 Äänekoski on elinvoimainen, monipuolisen elinkeino- ja palvelutoiminnan sekä kasvava asumisen keskus. Äänekoski on Jyväskylän kaupunkiseudun palvelu- ja tuotannollisen

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelman tuki alueellisen elinvoimaisuuden vahvistamisessa Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto Kumppanuussopimus kokoaa rahastojen tulostavoitteet

Lisätiedot

Kehittämisen tavoitteet, painopisteet ja arviointikriteerit Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) hankkeissa. Hakuinfo 12.6.

Kehittämisen tavoitteet, painopisteet ja arviointikriteerit Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) hankkeissa. Hakuinfo 12.6. Kehittämisen tavoitteet, painopisteet ja arviointikriteerit Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) hankkeissa Hakuinfo Hilkka Laine Hankkeilla tuetaan Keski-Suomen strategian toteutumista Etusijalla ovat

Lisätiedot

Rakennerahastokausi 2014 2020 elinkeinojen kehittämisen vinkkelistä. Ohjelmapäällikkö Päivi Keisanen Pohjois-Pohjanmaan liitto

Rakennerahastokausi 2014 2020 elinkeinojen kehittämisen vinkkelistä. Ohjelmapäällikkö Päivi Keisanen Pohjois-Pohjanmaan liitto Rakennerahastokausi 2014 2020 elinkeinojen kehittämisen vinkkelistä 18.4.2013 Ohjelmapäällikkö Päivi Keisanen Pohjois-Pohjanmaan liitto Mitä rakennerahastot ovat? EU:n ja valtion alueiden kehittämiseen

Lisätiedot

ESR Uuden ohjelmakauden painotukset ja rahoitus

ESR Uuden ohjelmakauden painotukset ja rahoitus ESR Uuden ohjelmakauden painotukset ja rahoitus Hämeen ELY-keskus Etelä-Suomen RR-ELY Sinikka Kauranen 20.5.2014 ESR osana Kestävää kasvua ja työtä rakennerahasto-ohjelmaa Sama ohjelma, sama rakenne Toimintalinjat,

Lisätiedot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot 2015 Botniastrategia Kansainvälinen Nuorekas Vahva pedagoginen osaaminen Korkea teknologia Toiminnallinen yhteistyö Mikro- ja pk-yrittäjyys Vaikuttavuus Arvostettu aikuiskoulutus Tutkimus ja innovaatiot

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena Rakennerahastoasiantuntija Jaana Tuhkalainen, ELY-keskus 11.11.2014 Vähähiilinen talous ohjelmakaudella 2014-2020

Lisätiedot

Toimeenpanosuunnitelman valmisteluprosessi: Uudenmaan ESR-hakujen teemat

Toimeenpanosuunnitelman valmisteluprosessi: Uudenmaan ESR-hakujen teemat Maakunnan yhteistyöryhmän 41 08.06.2015 sihteeristö Maakunnan yhteistyöryhmä 32 15.06.2015 Toimeenpanosuunnitelman valmisteluprosessi: Uudenmaan ESR-hakujen teemat MYRS 08.06.2015 41 Kestävää kasvua ja

Lisätiedot

TE-palvelut ja validointi

TE-palvelut ja validointi TE-palvelut ja validointi Mestari2013 - Sinut on tunnistettu! koulutuspolitiikan seminaari 26.-27.11.2013 TE-PALVELUIDEN UUDISTAMINEN v. 2013- TE-PALVELUT JA VALIDOINTI EPÄVIRALLISEN JA ARKIOPPIMISEN TIETOJEN,

Lisätiedot

Pk-yritysten rooli Suomessa 1

Pk-yritysten rooli Suomessa 1 - 1 - Pk-yritysten rooli Suomessa 1 - Yritysten määrä on kasvanut - Yritystoiminta maakunnittain - Pk-yritykset tärkeitä työllistäjiä - Tutkimus- ja kehityspanostukset sekä innovaatiot - Pk-sektorin rooli

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen työllisyyden kehittäminen

Kaakkois-Suomen työllisyyden kehittäminen Kaakkois-Suomen työllisyyden kehittäminen Aki Keskinen 16.11.2015 Esityksen sisältö 1. Yleistä rakennemuutoksesta ja työllisyydestä Kaakkois-Suomessa 2. Työllisyyden kehittämisen nykytilanne 3. Lyhyesti

Lisätiedot

Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu. Kuntakierros 2013 Heikki Ojala Aluekehityspäällikkö

Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu. Kuntakierros 2013 Heikki Ojala Aluekehityspäällikkö Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu Kuntakierros 2013 Heikki Ojala Aluekehityspäällikkö Rakennerahastot tähtäävä rakenteiden kehittämiseen EAKR = Euroopan aluekehitysrahasto Yritykset, yhteisöt,

Lisätiedot

Aikuiskoulutus Pohjois-Savossa

Aikuiskoulutus Pohjois-Savossa Aikuiskoulutus Pohjois-Savossa Aikuiskoulutusstrategian laadinta ja toimeenpano Pohjois-Savossa: koulutusorganisaatioiden yhteistyö Aikuiskoulutuksen rooli elinkeinoelämän ja maakunnan kehittämisessä,

Lisätiedot

Uudenmaan työvoima- ja koulutustarve AMKESU aluetilaisuus Uudellamaalla 29.11.2013. Juha Eskelinen johtaja, aluekehittäminen Uudenmaan liitto

Uudenmaan työvoima- ja koulutustarve AMKESU aluetilaisuus Uudellamaalla 29.11.2013. Juha Eskelinen johtaja, aluekehittäminen Uudenmaan liitto Uudenmaan työvoima- ja koulutustarve AMKESU aluetilaisuus Uudellamaalla 29.11.2013 Juha Eskelinen johtaja, aluekehittäminen Uudenmaan liitto Työllisyys ja työvoimatarve nyt Alustava arvio työvoimatarpeen

Lisätiedot

ESR Uuden ohjelmakauden painotukset ja rahoitus

ESR Uuden ohjelmakauden painotukset ja rahoitus ESR Uuden ohjelmakauden painotukset ja rahoitus Hämeen ELY-keskus Etelä-Suomen RR-ELY Sinikka Kauranen 4.4.2014 RR-ELY rakennerahastorahoittajana Hämeen ELY-keskus toimii Etelä-Suomen RR-ELYnä 1.1.214

Lisätiedot

Rakennerahasto-ohjelma Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020. Toteutusta Päijät-Hämeessä Sinikka Kauranen Hämeen ELY-keskus

Rakennerahasto-ohjelma Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020. Toteutusta Päijät-Hämeessä Sinikka Kauranen Hämeen ELY-keskus Rakennerahasto-ohjelma Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 Toteutusta Päijät-Hämeessä Sinikka Kauranen Hämeen ELY-keskus Yksi ohjelma viisi toimintalinjaa toiminnalle 2.1 (TL 1) Pk-yritystoiminnan kilpailukyky

Lisätiedot

Uuden Jyväskylän tavoitteet vuonna 2012 Versio 6 Strategian valmistelu työvaliokunta 12.11.2007

Uuden Jyväskylän tavoitteet vuonna 2012 Versio 6 Strategian valmistelu työvaliokunta 12.11.2007 Uuden Jyväskylän tavoitteet vuonna 2012 Versio 6 Strategian valmistelu työvaliokunta 12.11.2007 Jarmo Asikainen Jyväskylän kaupungin ja maalaiskunnan kuntajakoselvitys 1 Strategiset tavoitteet Kilpailukyvyn

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma 2014-2020 RAHOITUSINFO

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma 2014-2020 RAHOITUSINFO Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma 2014-2020 RAHOITUSINFO EU-rahoituspäällikkö 5.6.2014 1. ESR:N VALTAKUNNALLISET KEHITTÄMISOHJELMAT 2. ESR TOIMINTALINJAT 3. RAHOITUS (JA HAKEMINEN)

Lisätiedot

Toimivat työmarkkinat osaajia ja työpaikkoja Keski-Suomeen

Toimivat työmarkkinat osaajia ja työpaikkoja Keski-Suomeen Toimivat työmarkkinat osaajia ja työpaikkoja Keski-Suomeen Jyväskylän seudun työryhmän näkemyksiä 27.11.2008 2008 Olli Patrikainen Johtaja Jyväskylän seudun kehittämisyhtiö Jykes Oy Kannattavan Kannattavan

Lisätiedot

Maahanmuuttajien työllistäminen

Maahanmuuttajien työllistäminen Maahanmuuttajien työllistäminen Kansainvälinen työvoima -projekti 11.10.2012 Kuka on maahanmuuttaja? Ulkomailta Suomeen muuttanut henkilö, joka on jonkin toisen maan kansalainen tai kokonaan kansalaisuutta

Lisätiedot

Liite Länsi-Suomen ESR-haun 17.12.2014 16.2.2015 hakuohjeeseen. Varsinais-Suomen alueen painotukset

Liite Länsi-Suomen ESR-haun 17.12.2014 16.2.2015 hakuohjeeseen. Varsinais-Suomen alueen painotukset Liite Länsi-Suomen ESR-haun 17.12.2014 16.2.2015 hakuohjeeseen Varsinais-Suomen alueen painotukset 2 ESR-haussa etusijalla ovat hankkeet, jotka perustuvat todelliseen tarpeeseen ja joissa jo hakuvaiheessa

Lisätiedot

EU-rakennerahastojen seuraava ohjelmakausi 2014-2020. Huippuvalmennuspäivät Helsinki 13.2.2013 Opetusneuvos Seija Rasku seija.rasku@minedu.

EU-rakennerahastojen seuraava ohjelmakausi 2014-2020. Huippuvalmennuspäivät Helsinki 13.2.2013 Opetusneuvos Seija Rasku seija.rasku@minedu. EU-rakennerahastojen seuraava ohjelmakausi 204-2020 Huippuvalmennuspäivät Helsinki 3.2.203 Opetusneuvos Seija asku seija.rasku@minedu.fi Valmistelu EU:ssa akennerahastotoimintaa ohjaavat asetukset Asetusluonnokset

Lisätiedot

Satakunnan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Tehtävät ja organisaatio. Pori, syyskuu 2013 Ylijohtaja Marja Karvonen

Satakunnan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Tehtävät ja organisaatio. Pori, syyskuu 2013 Ylijohtaja Marja Karvonen Satakunnan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Tehtävät ja organisaatio Pori, syyskuu 2013 Ylijohtaja Marja Karvonen ELY-keskuksen toiminta-ajatus ELY-keskus on elinkeinojen, työmarkkinoiden ja maaseudun

Lisätiedot

Parasta kasvua vuosille 2016-2019

Parasta kasvua vuosille 2016-2019 Parasta kasvua vuosille 2016-2019 Vuonna 2012 valmistui Joensuun seudun kasvustrategia. Maailman muuttuessa kasvustrategiankin on muututtava vastaamaan nykypäivää ja tulevaisuutta. Kasvustrategian tarkennus

Lisätiedot

TechnoGrowth 2020. Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistumisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke

TechnoGrowth 2020. Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistumisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke TechnoGrowth 2020 Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistumisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke Hanketiedot Hankkeen nimi: TechnoGrowth 2020 teknologia- ja energia-alan

Lisätiedot

Ohjelmakausi 2014-2020

Ohjelmakausi 2014-2020 Hämeen liiton EAKR-info 11.6.2014 Osmo Väistö, Hämeen liitto Ohjelmakausi 2014-2020 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020, Suomen rakennerahasto-ohjelma Rakennerahasto-ohjelman rahoitus vuonna 2014 Kanta-Hämeessä

Lisätiedot

Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos

Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos Mäntsälän muutos maaseutupitäjästä osaksi Helsingin seutua Mäntsälän yritystoiminta

Lisätiedot

-palvelutarpeita ja kysyntää vastaava joustava koulutus

-palvelutarpeita ja kysyntää vastaava joustava koulutus Osaavaa työvoimaa hoito- ja hoiva-alan tarpeisiin -palvelutarpeita ja kysyntää vastaava joustava koulutus Johtaja Mika Tammilehto Koulutus- ja tiedepolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen yksikkö 20.10.2009

Lisätiedot

Etelä-Suomi kohti älykästä erikoistumista

Etelä-Suomi kohti älykästä erikoistumista Etelä-Suomi kohti älykästä erikoistumista Itämeriyhteistyön ja uuden ohjelmakauden mahdollisuudet Aulanko, Hämeenlinna 30.8.2012 Ennakkotehtävän tulosten esittely Ennakkotehtävä kohti uutta rakennerahastokautta

Lisätiedot

Hankestrategia Yhtymähallitus 27.10.2011

Hankestrategia Yhtymähallitus 27.10.2011 Hankestrategia Yhtymähallitus 27.10.2011 Sisällysluettelo 1. Hanketoiminnan tavoitteet... 1 2. Hankerahoitus... 1 2.1 Valtionavustukset... 1 2.2 EAKR-ohjelmat... 1 2.3 ESR-ohjelma... 2 2.4 Oma rahoitus...

Lisätiedot

Osaajat kohtaavat seminaari 24.1.2007. Tarja Tuominen. 24.1.2007 Osaava henkilöstö - menestyvät yritykset 1

Osaajat kohtaavat seminaari 24.1.2007. Tarja Tuominen. 24.1.2007 Osaava henkilöstö - menestyvät yritykset 1 Osaajat kohtaavat seminaari 24.1.2007 Tarja Tuominen 1 Esityksen rakenne EK:n työvoimatiedustelu 2006 henkilöstömäärän kehitys (lokakuu 2006-lokakuu 2007) EK:n koulutus- ja työvoimapoliittiset linjaukset

Lisätiedot

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JA TYÖELÄMÄN KEHITTYVÄ YHTEISTYÖ

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JA TYÖELÄMÄN KEHITTYVÄ YHTEISTYÖ AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JA TYÖELÄMÄN KEHITTYVÄ YHTEISTYÖ Myötätuulessa toimintaa ja tuloksia ammatilliseen koulutukseen 19.-21.3.2012 Helsinki-Tukholma-Helsinki, M/S Silja Serenade Hallitusneuvos Merja

Lisätiedot

ESR ohjelman mahdollisuudet

ESR ohjelman mahdollisuudet ESR ohjelman mahdollisuudet Osastopäällikkö Tuija Johansson Lapin TE keskus Alustus seminaarissa Maaseudun yrittäjyyden edistäminen ohjelmatyön avulla 20.11.2008 Teemat: 1. ESR ohjelman esittely 2. Lapin

Lisätiedot

Maakuntaohjelman seurantaindikaattorit

Maakuntaohjelman seurantaindikaattorit Timo Vesiluoma, Krista Tupala, Katja Laitinen, Saku Vähäsantanen 11.4.2016 1. Muuttoliike ja väestö Lähtöarvo 2014 2015* 2016* 2017* Väkiluku v. 2013 224 556 223 983 223 381 222 887 222 431 Tavoite vähintään

Lisätiedot

ALUENÄKÖKULMA SATAKUNNAN ASEMAAN JA OSAAMISPERUSTAAN 2000-LUVULLA

ALUENÄKÖKULMA SATAKUNNAN ASEMAAN JA OSAAMISPERUSTAAN 2000-LUVULLA ALUENÄKÖKULMA SATAKUNNAN ASEMAAN JA OSAAMISPERUSTAAN 2000-LUVULLA Kehittämispäällikkö Timo Aro Porin kaupunki 14.10.2014 Ei riitä, että osaa nousta hevosen selkään, on osattava myös pudota - Argentiinalainen

Lisätiedot

Satakunnan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. 13.4.2010 Markku Gardin

Satakunnan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. 13.4.2010 Markku Gardin Satakunnan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 13.4.2010 Markku Gardin Laajempi aluejako 9 toimialuetta Toimialueet Lappi Kainuu Pohjois-Pohjanmaa Pohjanmaa ja Keski-Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Keski-Suomi

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Keski-Suomen ELY-keskus Ylijohtaja Juha S. Niemelä

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Keski-Suomen ELY-keskus Ylijohtaja Juha S. Niemelä Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma Keski-Suomen ELY-keskus Ylijohtaja Juha S. Niemelä Kumppanuussopimus kokoaa rahastojen tulostavoitteet ja yhteensovituksen Landsbygdsutvecklings

Lisätiedot

Ohjaukseen ja nuorisotakuuseen liittyvät hankkeet. Hämeen ELY-keskus Merja Rossi 16.4.2015

Ohjaukseen ja nuorisotakuuseen liittyvät hankkeet. Hämeen ELY-keskus Merja Rossi 16.4.2015 Ohjaukseen ja nuorisotakuuseen liittyvät hankkeet Hämeen ELY-keskus Merja Rossi 16.4.2015 Suuri tarve työtä ja ohjausta Työllisyyden trendit Hämeessä Työttömiä työnhakijoita oli helmikuun lopussa 26 241,

Lisätiedot

LÄNSI-SUOMEN EAKR-TOIMENPIDEOHJELMA 2007-2013

LÄNSI-SUOMEN EAKR-TOIMENPIDEOHJELMA 2007-2013 Länsi-Suomi on kansallisesti ja kansainvälisesti vetovoimainen vahvaan erityisosaamiseen ja innovatiivisuuteen pohjautuva Suomen johtava yrittäjyyden ja inhimillisen kasvun alue. Strategiset tavoitteet

Lisätiedot

Pitkospuilla jatkuvan oppimisen poluilla

Pitkospuilla jatkuvan oppimisen poluilla Pitkospuilla jatkuvan oppimisen poluilla Lapin aikuiskoulutusstrategia 2020 TIIVISTELMÄ Suomen huipulla Lapissa on laadukkaat ja joustavat jatkuvan oppimisen pitkospuut, jotka takaavat tulevaisuuden osaamisen,

Lisätiedot

Maaseuturahaston ja vähän muidenkin rahoitusmahdollisuuksista hanketreffit kulttuuri+ hyvinvointi 27.5.2014

Maaseuturahaston ja vähän muidenkin rahoitusmahdollisuuksista hanketreffit kulttuuri+ hyvinvointi 27.5.2014 Maaseuturahaston ja vähän muidenkin rahoitusmahdollisuuksista hanketreffit kulttuuri+ hyvinvointi 27.5.2014 Kukka Kukkonen Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Sivu 1 28.5.2014 Pohjois-Pohjanmaan maaseutustrategian

Lisätiedot

Alueiden kehitysnäkymät Kestävän kasvun ja uudistamisen mahdollisuudet

Alueiden kehitysnäkymät Kestävän kasvun ja uudistamisen mahdollisuudet Alueiden kehitysnäkymät Kestävän kasvun ja uudistamisen mahdollisuudet Elinkeinoministeri Olli Rehn Alueelliset kehitysnäkymät 2/2015 julkistamistilaisuus Jyväskylä 24.9.2015 Team Finland -verkoston vahvistaminen

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma EAKR-asiantuntijoiden neuvottelupäivä 12.11.2013 Hotelli Arthur, Helsinki Aluekehitysjohtaja Kaisa-Leena Lintilä 12.11.2013 Kumppanuussopimus

Lisätiedot

KMO:n määräaikaisen työryhmän ehdotukset. Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma 2011-2016

KMO:n määräaikaisen työryhmän ehdotukset. Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma 2011-2016 KMO:n määräaikaisen työryhmän ehdotukset Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma 2011-2016 Johtaja Mika Tammilehto Ammatillisen koulutuksen yksikkö Kansallisen metsäohjelman määräaikainen työryhmä

Lisätiedot

Uudenmaan työvoima- ja koulutustarve AMKESU aluetilaisuus Helsingissä 22.11.2013. Olli Pekka Hatanpää, suunnittelupäällikkö, Uudenmaan liitto

Uudenmaan työvoima- ja koulutustarve AMKESU aluetilaisuus Helsingissä 22.11.2013. Olli Pekka Hatanpää, suunnittelupäällikkö, Uudenmaan liitto Uudenmaan työvoima- ja koulutustarve AMKESU aluetilaisuus Helsingissä 22.11.2013 Olli Pekka Hatanpää, suunnittelupäällikkö, Uudenmaan liitto Työllisyys ja työvoimatarve nyt Alustava arvio työvoimatarpeen

Lisätiedot

Hämeen liiton rahoitus

Hämeen liiton rahoitus Kanta-Hämeen rahoitus- ja ohjelmapäivä Osmo Väistö 3.4.2014 Hämeen liiton rahoitus Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020, Suomen rakennerahasto-ohjelma Maakunnan kehittämisraha Kanta-Hämeen osuus Suomen rakennerahastoohjelmasta

Lisätiedot

ESR Uuden ohjelmakauden painotukset ja rahoitus

ESR Uuden ohjelmakauden painotukset ja rahoitus ESR Uuden ohjelmakauden painotukset ja rahoitus Hämeen ELY-keskus Etelä-Suomen RR-ELY Sinikka Kauranen 13.3.2014 RR-ELY rakennerahastorahoittajana Hämeen ELY-keskus toimii Etelä-Suomen RR-ELYnä 1.1.214

Lisätiedot

EAKR -yritystuet 2014-2020

EAKR -yritystuet 2014-2020 EAKR -yritystuet 2014-2020 Infotilaisuus 14.1.2015 Timo Mäkelä / Varsinais-Suomen ELY-keskus 16.1.2015 Ohjelma-asiakirja: yritys- ja innovaatiotoiminta haasteena yksipuolinen elinkeinorakenne, yritysten

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 ohjelman alueellinen ESR-rahoitushaku Länsi-Suomessa 21.12.2015 1.3.2016

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 ohjelman alueellinen ESR-rahoitushaku Länsi-Suomessa 21.12.2015 1.3.2016 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 ohjelman alueellinen ESR-rahoitushaku Länsi-Suomessa 21.12.2015 1.3.2016 Rahoitusasiantuntija Minna Koivukangas Keski-Suomen ELY-keskus/Turku 18.1.2016 Länsi-Suomen alueen

Lisätiedot

Alueelliset kehitysnäkymät Lappi 1/2015

Alueelliset kehitysnäkymät Lappi 1/2015 Alueelliset kehitysnäkymät Lappi 1/2015 ARKTIKUM 12.3.2015 LAPELY Pirkko Saarela Lappi Kansainvälinen maakunta Lapin merkittävimmät kansainväliset yritystoimijat ovat teollisuutta, kaivostoimintaa ja matkailua

Lisätiedot

Tietoa, neuvontaa ja ohjausta työelämään 26.1.2011 Oulu

Tietoa, neuvontaa ja ohjausta työelämään 26.1.2011 Oulu Tietoa, neuvontaa ja ohjausta työelämään 26.1.2011 Oulu Kai Koivumäki 1 Osaamistalkoot Valtioneuvoston tulevaisuuskatsaukset pohjana seuraavalle hallitusohjelmalle: TEM Haasteista mahdollisuuksia > työllisyysaste

Lisätiedot

Maaseuturahaston mahdollisuudet 2014-2020

Maaseuturahaston mahdollisuudet 2014-2020 Maaseuturahaston mahdollisuudet 2014-2020 Satakunnan rahoitusinfo Pori 5.6.2014 Satakunnan ELY-keskus, Aluekehitysyksikkö, Timo Pukkila 6.6.2014 1 Maaseuturahasto Satakunnassa 2007-2013 Satakunnan ELY-keskus

Lisätiedot

Metsästä energiaa yrittämällä

Metsästä energiaa yrittämällä Metsästä energiaa yrittämällä Energia-alan asiantuntijaseminaari Pohtossa 1.4.2009 Asiantuntija, TE-keskus Sivu 1 2.4.2009 Pohjois-Pohjanmaan työ- ja elinkeinokeskus (TE-keskus) TE-keskukset ovat työ-

Lisätiedot

ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008

ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 Aluekeskusohjelman toteutus Aluekeskusohjelman kansallisesta koordinoinnista vastaa työ- ja elinkeinoministeriöministeriö

Lisätiedot

TAMPEREEEN TYÖLLISYYS TAMMI KESÄKUUSSA 2008

TAMPEREEEN TYÖLLISYYS TAMMI KESÄKUUSSA 2008 TILASTOTIEDOTE Sivu 1 / 6 TAMPEREEEN TYÖLLISYYS TAMMI KESÄKUUSSA 2008 Tampereen työllisyyden kehitys jatkoi hidastumistaan Työnvälitysrekisteritietojen mukaan Tampereella oli tämän vuoden puolivälissä

Lisätiedot

Maakuntaohjelman tilannekatsaus. Maakuntavaltuusto 29.11.2010 Riitta Koskinen, Etelä-Savon maakuntaliitto

Maakuntaohjelman tilannekatsaus. Maakuntavaltuusto 29.11.2010 Riitta Koskinen, Etelä-Savon maakuntaliitto Maakuntaohjelman tilannekatsaus Maakuntavaltuusto 29.11.2010 Riitta Koskinen, Etelä-Savon maakuntaliitto MAAKUNNAN SUUNNITTELUN KOKONAISUUS UUSIUTUVA ETELÄ-SAVO -STRATEGIA Budj. rahoitus MAAKUNTAOHJELMA

Lisätiedot

Alueelliset kehitysnäkymät - miten ministeriössä hyödynnetään katsausta

Alueelliset kehitysnäkymät - miten ministeriössä hyödynnetään katsausta Alueelliset kehitysnäkymät - miten ministeriössä hyödynnetään katsausta Jukka Mäkitalo TEM 10.10.2012 Valtakunnalliset alueiden kehittämistavoitteet 2011-2015 VN 15.12.2011 1.Vahvistetaan alueiden kilpailukykyä

Lisätiedot

Toimintaympäristön muutokset

Toimintaympäristön muutokset Merikarvia Siikainen Pomarkku Lavia Pori Ulvila Luvia Nakkila Harjavalta Kokemäki Toimintaympäristön muutokset Porin selvitysalue 28.2.2014 Heikki Miettinen Pohjakartta MML, 2012 Harjavalta Kokemäki Lavia

Lisätiedot

Oulun alueen ammatillisen koulutuksen kehittämissuunnitelma

Oulun alueen ammatillisen koulutuksen kehittämissuunnitelma Oulun alueen ammatillisen koulutuksen kehittämissuunnitelma 1 Sisällys 1. Oulun alueen ammatillisen koulutuksen alueellinen kehittämissuunnitelman keskeiset kohdat... 2 2. Oulun alueen kehittämissuunnitelman

Lisätiedot

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä kansallinen metsäohjelma 2015 Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä Hyvinvointia metsistä Metsät ja niiden kestävä käyttö ovat Suomen biotalouden kasvun perusta. Metsät ovat Suomen merkittävin

Lisätiedot

hyödyntämismahdollisuuksia

hyödyntämismahdollisuuksia Toimialatiedon uusia hyödyntämismahdollisuuksia Toimialaseminaari Helsinki 8.12.2011 Esa Tikkanen TEM Toimialapalvelu TEM Toimialapalvelu kokoaa, analysoi ja välittää relevanttia tietoa tulevaisuusorientoituneesti

Lisätiedot

NÄKEMYKSIÄ ENSI VUOSIKYMMENEN TYÖVOIMA- JA KOULUTUSTARPEISTA

NÄKEMYKSIÄ ENSI VUOSIKYMMENEN TYÖVOIMA- JA KOULUTUSTARPEISTA NÄKEMYKSIÄ ENSI VUOSIKYMMENEN TYÖVOIMA- JA KOULUTUSTARPEISTA Opetushallinnon koulutustarjontaprojektien tavoitteita ja tuloksia Tulevaisuusluotain seminaari 9.2. 2005 Ilpo Hanhijoki Osaamisen ja sivistyksen

Lisätiedot

Rakennerahastojen ohjelmakausi 2014 2020

Rakennerahastojen ohjelmakausi 2014 2020 Rakennerahastojen ohjelmakausi 2014 2020 Manner-Suomen rakennerahasto-ohjelma Rahoitus ja toimintalinjat 28.5.2013/ 4.6.2013 Rakennerahastojen rahoitus Suomessa (vuoden 2011 hinnoin) 2014-2020 2007-2013

Lisätiedot

Maaseuturahasto Satakunnassa 2007-2013

Maaseuturahasto Satakunnassa 2007-2013 Maaseuturahasto Satakunnassa 2007-2013 Satakunnan ELY-keskus myöntänyt noin 36 milj. julkista tukea (EU+valtio), josta Yritystukiin 52 % Keskeisimmät toimialat metalli, elintarvikkeiden jatkojalostus,

Lisätiedot

MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ. 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto

MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ. 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto 1 Sisältö 1) Näkökulmia maakunnan heikkoudet, uhat, vahvuudet ja mahdollisuudet 2) Haluttu muutos

Lisätiedot

Puheenjohtaja, osastopäällikkö Keijo Lipèn avasi kokouksen.

Puheenjohtaja, osastopäällikkö Keijo Lipèn avasi kokouksen. PÖYTÄKIRJA 10.12.2001 TAVOITE 3 JAOSTON KOKOUS Aika 10.12.2001 klo 13.00-15.00 Paikka Läsnä Keski-Suomen TE-keskus, Telakka-neuvotteluhuone Cygnaeuksenkatu 1, 2 krs. Jyväskylä Jukka Raivio Rauli Sorvari

Lisätiedot

ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa. Timo Vesiluoma

ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa. Timo Vesiluoma ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa Timo Vesiluoma 5.2.2016 AIKO Hallitukselle on tärkeää, että koko Suomen erilaiset voimavarat saadaan hyödynnettyä kasvun ja työllistymisen varmistamiseksi.

Lisätiedot

TYÖHYVINVOINTI VERKOSTO 30.3.2012. TEM ja työelämän laatu. Antti Närhinen

TYÖHYVINVOINTI VERKOSTO 30.3.2012. TEM ja työelämän laatu. Antti Närhinen TYÖHYVINVOINTI VERKOSTO 30.3.2012 TEM ja työelämän laatu Antti Närhinen Antti Närhinen 30.3.2012 1 Esitykseni TEM ja työelämän laatu eli TYLA kavereiden kesken Mitä tarkoittamme? Miten palvelemme? Hallitusohjelma

Lisätiedot

Etelä-Pohjanmaan liiton painopisteet yrittäjyyden edistämiseksi

Etelä-Pohjanmaan liiton painopisteet yrittäjyyden edistämiseksi Etelä-Pohjanmaan liiton painopisteet yrittäjyyden edistämiseksi Elinkeinoseminaari Seinäjoki 16.5.2007 16.5.2007 Asko Peltola Elinkeinoseminaari 2007 1 Maakuntasuunnitelman visio 2030: Etelä-Pohjanmaa

Lisätiedot

Ajankohtaista EAKR-ohjelmasta. Eira Varis aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto 1.3.2012

Ajankohtaista EAKR-ohjelmasta. Eira Varis aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto 1.3.2012 Ajankohtaista EAKR-ohjelmasta Eira Varis aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto 1.3.2012 Itä-Suomen EAKR-ohjelman painopisteet PK:n strategian ja POKATin sisältö EAKR-ohjelman toteuttaminen

Lisätiedot

Toimintaympäristön muutokset

Toimintaympäristön muutokset Merikarvia Siikainen Pomarkku Lavia Pori Ulvila Luvia Nakkila Harjavalta Kokemäki Toimintaympäristön muutokset Porin selvitysalue 23.2.2014 Heikki Miettinen Pohjakartta MML, 2012 Harjavalta Kokemäki Lavia

Lisätiedot

Työllisyystilanne ja sen muutokset Kainuussa

Työllisyystilanne ja sen muutokset Kainuussa Työllisyystilanne ja sen muutokset Kainuussa Juha Puranen KAINUU-OHJELMA ----> Hyvinvointifoorumi

Lisätiedot

Työ- ja elinkeinohallinnon uudet toimet syrjäytymisen ehkäisyssä ja työurien pidentämisessä.

Työ- ja elinkeinohallinnon uudet toimet syrjäytymisen ehkäisyssä ja työurien pidentämisessä. Työ- ja elinkeinohallinnon uudet toimet syrjäytymisen ehkäisyssä ja työurien pidentämisessä. Ammatillisen kuntoutuksen päivät Verve, Oulu 18.9. 2014 Patrik Tötterman, FT, ylitarkastaja Työurien pidentäminen

Lisätiedot

Palvelustrategia Helsingissä

Palvelustrategia Helsingissä Palvelustrategia Helsingissä Strategiapäällikkö Marko Karvinen Talous- ja suunnittelukeskus 13.9.2011 13.9.2011 Marko Karvinen 1 Strategiaohjelma 2009-2012 13.9.2011 Marko Karvinen 2 Helsingin kaupunkikonsernin

Lisätiedot

VALINTAPERUSTEET Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma

VALINTAPERUSTEET Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma 1 Alueosasto/Rakennerahastot LUONNOS 2 9.5.2014 1 (6) VALINTAPERUSTEET Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma I YLEISET VALINTAPERUSTEET Merkitään rastilla täyttyvät kriteerit.

Lisätiedot

Mistä tukea kotouttamiseen? ESR:n mahdollisuudet. Vastaanottava maaseutu 22.1.2016. Sirpa Liljeström Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto

Mistä tukea kotouttamiseen? ESR:n mahdollisuudet. Vastaanottava maaseutu 22.1.2016. Sirpa Liljeström Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto Mistä tukea kotouttamiseen? ESR:n mahdollisuudet Vastaanottava maaseutu 22.1.2016 Sirpa Liljeström Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto Rahoituksen jako rahastojen välillä (pl. alueellinen yhteistyö)

Lisätiedot

Kestävästi kasvava, älykkäästi uudistuva

Kestävästi kasvava, älykkäästi uudistuva Kestävästi kasvava, älykkäästi uudistuva Joensuun seudun kestävä ja älykkäästi uudistuva kasvu edellyttää, että kaikki käytettävissä olevat voimavarat suunnataan entistäkin määrätietoisemmin kaikkein lupaavimmille

Lisätiedot

EDELLÄKÄVIJÖIDEN KUMPPANUUS JYVÄSKYLÄN JA TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULUJEN KONSORTIO

EDELLÄKÄVIJÖIDEN KUMPPANUUS JYVÄSKYLÄN JA TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULUJEN KONSORTIO EDELLÄKÄVIJÖIDEN KUMPPANUUS JYVÄSKYLÄN JA TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULUJEN KONSORTIO JYVÄSKYLÄN JA TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULUJEN KONSORTIO Ammattikorkeakoulut perustivat konsortion 14.11.2007. Konsortio

Lisätiedot

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 TAUSTATIETOA OHJELMATYÖSTÄ Lapin liiton johdolla alueelle tuotetaan uusi tietoyhteiskuntaohjelma. Työ käynnistyi keväällä ja valmistuu vuoden

Lisätiedot

Yhteisötalous ja yhteiskuntavastuullinen yrittäjyys 14.10.2009

Yhteisötalous ja yhteiskuntavastuullinen yrittäjyys 14.10.2009 1 Yhteisötalous ja yhteiskuntavastuullinen yrittäjyys 14.10.2009 Kommentti teemaan Timo Mäkitalo tutkimuspäällikkö Oulun kaupunki 2 Keinoja työllisyyden hoitoon Kinnula Perustettu 1914 Asukkaita n.2.000

Lisätiedot

Ohjelmaperusteinen kehittäminen ja isot hankkeet osana kaupungin vetovoimaisuutta

Ohjelmaperusteinen kehittäminen ja isot hankkeet osana kaupungin vetovoimaisuutta 1 Tampereen pormestarin puheenvuoro Suomalais Saksalaisessa Ystävyyskuntakokouksessa 17.6.2011 Ohjelmaperusteinen kehittäminen ja isot hankkeet osana kaupungin vetovoimaisuutta Hyvät suomalais saksalaisen

Lisätiedot

Suomalaisen työpolitiikan linja

Suomalaisen työpolitiikan linja Suomalaisen työpolitiikan linja - Työmarkkinoiden muutostilanne ja haasteet - Suomalaisen työpolitiikan kokonaisuus ja tavoitteet - Suomen työmarkkinareformin lähtökohtia - Hallituksen periaatepäätös Työministeri

Lisätiedot