PAPPIA KYYDISSÄ. (versio 1)

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "PAPPIA KYYDISSÄ. (versio 1)"

Transkriptio

1 PAPPIA KYYDISSÄ (versio 1)

2 1 Kirkkojen kamppailua Pohjois-Karjalan maakunnan vaakunan esittämä symboliikka kuvaa hyvin Pohjois- Karjalan asemaa menneiden vuosisatojen aikana. Vaakunassa kaksi kättä, toinen miekkaa pitelevä haarniskainen ja toinen sapelikätinen rengaspanssarin peittämä, lyövät yhteen tavoitellessaan Pohjois-Karjalaa. Kustaa Vaasan kuoltua vuonna 1560 aineellisen ja alueellisen hyödyn välikappaleeksi tuli yhä vahvemmin uskonto. Vuonna 1593 Uppsalassa Ruotsin Kaarle-herttuan johdolla päätettiin, että luterilaisuus on Ausburgin uskontunnustuksen (1530) muodossa ainoa valtakunnassa suvaittu kristillisen opin perusta. Kumpikin Pohjois-Karjalaa taistelutantereenaan pitänyt suurvalta, Ruotsi sekä Venäjä ja kumpaisenkin kirkkokunta, roomalaiskatoliset ja kreikkalaiskatoliset, halusivat saada alueen ja sen ihmiset veronkantajikseen. Palataan siis 400 vuotta taaksepäin. Stolbovan rauhassa vuonna 1617 sodan voittaja oli tällä kertaa Ruotsi. Voiton ansiosta Ruotsi sai hallintaansa koko Käkisalmen läänin (Pohjois-Karjalan, Kannaksen ja Laatokan Karjalan). Myös Inkeri liitettiin Ruotsiin. Valloitettujen alueiden vääräuskoisia ja siksi epäluotettavia asukkaita eli ortodokseja ryhdyttiin käännyttämään luterilaisiksi. Heti vuonna 1618 perustettiin Viipuriin piispanistuin, jonka haltijaksi nimitettiin suomalaissyntyinen Olavi Elimaeus. Hänen pääasiallinen tehtävänsä oli käännyttää kaikki Käkisalmen läänin asukkaat luterilaisuuteen. Uskonnonlain myötä ortodokseja alkoi välittömästi muuttaa ennemmin Venäjälle kuin kääntyä. Jören Petri Pohjois-Karjalan ensimmäinen sielunpaimen Hieman myöhemmin, vuonna 1630 käskyn käännytystyöhön sai myös Yrjö (Georgius) Pietarinpoika Vallius alias Jören Petri. Viipurin tuomiorovasti Nicolaus Magni Carelius määräsi hänet Kiteen ja Liperin sielunpaimeneksi. Seuraavan vuoden helmikuun 15. päivä 20-vuotias Jörgen Petri sai kirjeen tuomiokapitulilta. Siinä vannotettiin Kiteen alamaisia osoittamaan kunnioitusta uudelle kirkkoherralle. Kirjettä on yleensä pidetty virkaanvahvistuskirjana, mutta luultavasti se oli vastaus Jören Petrin avun pyyntöön tämän kohdattua pitäjäläisten vastustusta. Kirkkoherra Georgius eli Jören Petri oli jon-

3 2 kin aikaa Pohjois-Karjalan ainoa ja yhteinen pappi, myös Pielisjärven, joka sai omansa vasta vuonna Työssäkäyntialue oli luonnollisesti laaja ja papillisten tehtävien hoitaminen mm. veneitse Pielisjokea ja Pielistä pitkin aina jopa Nurmekseen saakka saattoi olla muutakin kuin suurta seikkailua. Lieksan seurakunnan kotisivuilla on katkelma Jören Petrin vuonna 1636 kirjoittamasta kirjeestä kenraalikuvernööri Pietari Brahelle: Minun henkeni on kuin neulan kärjellä, kun minun pitää käydä tarkastuksilla ja muilla asioilla heidän luonaan. Sellaista mitä vaarallisinta asemaa ei ole koko Ruotsin valtakunnassa. Jören Petri asettui Kiteen pogostan (kirkkopitäjä, verotuksellinen alue) Suorlahden kylään, mikä noihin aikoihin oli ilmeisesti jonkinlainen keskuspaikka. Vuoden 1642 lakimääräisillä käräjillä Jören Petrille määrättiin asuttavaksi kaksi autiotilaa Suorlahden kylästä, jonne muotoutui Kiteen ensimmäinen pappila. Suorlahden (Sorolax) kylään rakennettiin tietysti myös kirkko, jonka rakentamiseen oli myös paikallisen ortodoksisen väestön otettava osaa. Kyseinen kirkko poltettiin Ruptuurisodassa vuonna 1672 ja jäljelle jäi vain kirkon kello. Tietenkin kuninkaan uskon, jota myös Jören Petri edusti, oli oltava myös kansan usko, siksipä toisuskoisten oli muutettava pois säilyttääkseen oman uskontonsa. Ortodokseja lisäksi verotettiin rankemmin, ja heidän maitaan myös jaettiin palkintoina isänmaan puolustamisesta ruotsalaisille aatelisille. Paenneiden tilalle Pohjois-Karjalaan muutti väestöä Länsi-Karjalasta, Savosta ja Pohjanmaalta. Tulijoita nimittäin puolestaan houkuteltiin vapautuksilla ylimääräisistä veroista ja sotaväenotoista. Jören Petrin vaimo jää salaisuudeksi, mutta heillä oli ainakin kolme poikaa ja yksi tytär. Jören Petrin ensimmäinen (?) poika sai nimekseen Pietari Yrjönpoika (Petrus/Petter Jöransson) Vallius. Pietari syntyi hyvin pian Jören Petrin ja hänen vaimonsa saavuttua Kiteelle, n. vuonna Itse isä Jören Petri kulki viimeisen matkansa vuonna 1672.

4 3 Pietari ja Anna Sortavalan porvarit Pietari-poika avioitui Anna Joonaantyttären kanssa, ja jo perheellisenä, vuonna 1682 Pietari Vallius muutti perheineen Sortavalaan. Hänestä tuli Sortavalan porvari kuten myös pikkuveljestään(?) Yrjöstä. Vuonna 1683 Pietarilla ja Annalla oli neljä lasta. Yksi heistä oli nimeltään Yrjö. Sortavalaan muuttamiseen saattoi olla myös syynsä, Juhani Nuotto kertoo näin (Genoslehti 4/1883): "Isänsä kuoltua Pietari viljeli Kiteellä Suorlahden pappilaa ainakin vuoteen 1682 vedoten isänsä kustantamiin rakennuksiin. Kiteen papit Michael Aeschilli ja Kustaa Sinkko ryhtyivät Pietaria tämän johdosta vainoamaan. Herra Michael velkoi häneltä saataviaan, jotka Pietarin isä, kirkkoherra oli eläessään jättänyt hänelle maksamatta. Kustaa Sinkko pahoinpiteli Pietarin lapsia, joista mainitaan vain Yrjö, Pielisjärven tuleva pappi. Michael Aeschillin toinen vaimo Margareta Jaakontytär oli tehnyt Pietarista ilmiannon, jonka perusteella Pietari joutui olemaan viisi viikkoa Käkisalmen linnassa vangittuna. Kun sitten v paljastui, että ilmianto oli ollut väärä, joutui Margareta maksamaan Pietarille hyvitystä kaksi hopeaäyriä joka päivältä, jotka Pietari oli joutunut syyttömästi istumaan vankeudessa. Näihin aikoihin Pietari muutti Sortavalaan, jossa hänestä tuli porvari. Hänet mainitaan porvaristossa ensi kerran v Sortavalan raastuvanoikeuden pöytäkirjoista tammikuulta 1691 käy ilmi, että hänen Sortavalassa ollut talonsa oli palanut. Näihin aikoihin hän myös lienee kuollut, koskapa hänen vaimonsa mainitaan leskenä Hän oli siten porvari Sortavalassa ja kuoli siellä todennäköisesti noin 1691." Pietarin Henrik-veljen elämän vaiheista ei ole mainintaa. Malin-sisar puolestaan edellisen valossa joutui naimisiin Kiteen kappalaisen ja isänsä seuraajan (kts. edellä) Michael Aeshillin alias Mikael Hyvetiuksen kanssa. Mikael Hyvetiuksen toisen vaimon nimeksi mainitaan ylioppilasmatrikkelissa Magdalena Jakobsdotter ei Margareta kuten yllä.

5 4 Ylioppilasmatrikkeleista löytyy myös neljäs veli, jota ei kuitenkaan Jören Petrin yhteydessä mainita. Ylioppilaaksi Turussa kirjoittanut mies on nimeltä Olof Wallius. Myös Olofin isäksi mainitaan vuonna 1672 kuollut Kiteen kirkkoherra Jöran (Georgius Petri). Mikael Hyvetiusta tituleerataan Olofin langoksi. Ainakin elämänsä ehtoopuolella Olof asui Nurmijärven Uotilan kylän Palsin talossa. Hän kuoli 93- vuotiaana vuonna Hän olisi siis syntynyt vuonna Samaisessa matrikkelissa Olofin veljenpojaksi mainitaan Georg Wallius (s Suorlahden pappilassa Kiteellä), tuo sama Yrjö-poika, joka mainitaan Nuoton sitaatissa. Yrjö oli Pietarin ja Annan kolmas lapsi. Hän siis seurasi isoisänsä jalanjälkiä ja valmistui ylioppilaaksi Turusta vuonna Useammassa yhteydessä näiden kahden eri-ikäisen Georg Walliuksen välillä ei nähdä sukulaissidettä. Yrjö ja Klaara Pielisjärven kappalainen ja kirkkoherran tytär Opiskeluidensa päätyttyä Yrjö palasi takaisin Karjalaan. Jo vuotta myöhemmin Yrjö matkusti Pielisjärvelle. Hän oli hakenut Pielisjärven pappilan kotiopettajan paikkaa ja saanut sen. Pielisjärven kirkkoherrana toimi tuohon aikaan Laurentius (Lauri) Laurinpoika Hallitius (ent. Bergman). Pappilanniemessä sijaitsevaa Isopappilaa, jonne Yrjö saapui, olivat Hallitiukset asuttaneet jo vuodesta Hallitiuksen (tai Bergmanin) kuten Kiteen kirkkoherrankin oletetaan tulleen Suomeen Ruotsista. Isopappilan paikalla oli muuten vielä vuonna 1618 kreikkalaiskatolinen pappila luvun alusta Pielisjärvi oli ollut osa Kajaanin vapaaherrakuntaa. Kreivi Pietari Brahe, jonka läänitystä Pielisjärvi oli, perusti vuonna 1653 Brahean kaupungin Kaupunginniemen ja kirkkosaaren alueelle. Kaupunki oli pystyssä vain nelisenkymmentä vuotta. Kreivi Brahen kuolema ja Pielisjärven kaupunkikeskustan joutuminen Käkisalmen läänin hallintaan johti Brahean purkamiseen. Yrjön saapuessa Pielisjärvelle Brahean kaupungin taloja purettiin ja alueita kynnettiin pelloiksi. Mitä lie 23-vuotias sivistynyt nuorimies pohtinut katsellessaan tulevan kotipaikkansa ympäristöä? Pielisjärvellä kotiopettaja sai oppilaakseen ainakin Hallitiuksen 12-vuotiaan Klaaratyttären. Amorin nuolet alkoivat sinkoilla oppilaan ja häntä yksitoista vuotta vanhemman opettajan välillä. Avioliiton satamaan pari lipui vuoden 1690 paikkeilla. Hieman

6 5 epäromanttisempana syynä voi olla myös Klaaran isän Hallitiuksen kuolema vuonna Hallitius oli kolmas Pielisjärven kirkkoherra. Hänen virkakautensa oli alkanut vuonna 1659 Yrjö (pappisnimeltään Georgius Petri kuten isoisänsä) toimi Pielisjärven koulumestarina jo ainakin vuonna Kirkkoherra Petter Herkepaeuksen apulaiseksi häntä tituleerattiin jo vuonna Pielisjärven kappalaisen tointa Yrjö hoiti vuodesta 1702 vuoteen 1717, minkä jälkeen Yrjö toimi vt. kirkkoherrana kuolemaansa saakka. Georgius Petrin nimeä ei kylläkään mainita Pielisjärven kirkkoherrojen virallisessa luettelossa. Yrjö ja Klaara asuttivat kappalaisten viranhaltijoille tarkoitetun Pikkupappilan lisäksi ( ) myös Iso Heikkilä-nimistä tilaa (no 53). Molemmissa mainitaan kappalainen Jöran Wallius. Ainakin herraskaisen Klaaran puolesta oli kenties onni, että elettiin jo vuoden 1680-jälkeistä aikaa, sillä sitä ennen seurakuntapapit asustelivat talonpoikain keskuudessa. Kyseisen vuoden jälkeen kappalaisille määrättiin rakennettavaksi omat pappilansa. Vuosien välinen aika oli Suomessa suuren Pohjan Sodan aiheuttaman isonvihan aikaa. Ennen isoavihaa Pielisjärvellä pitivät jöötä kauheat veronvuokraajat Salomon Ehnberg ja Simon Affleck, paremmin Simo Hurttana tunnettu mies. Isovihan aikana venäläiset varastivat verottajan (ja miehittäjän) roolin. Aikaa leimasi väkivalta, murhat, omaisuuden tuhot ja ryöstöt. Venäläisten tulon herättämä kauhu ajoi Suomesta pakoon Ruotsiin pääasiassa aatelistoa, papistoa, virkamiehiä ja porvaristoa. Jokunen varakas talonpoikakin taisi pakenemalla säästää nahkansa. Pappien luikkiessa pakosalle seurakuntiin jäivät apupapit tai muut arvoltaan alemmat pappismiehet. Kirkot joutuivat poikkeuksetta venäläisten mielivallan kohteiksi ja apupapit siinä ohessa. Hengen menetys oli usein palkkiona siitä, että kieltäytyi paljastamasta kätkettyjä kelloja tai muita kirkkokalleuksia ryöstelijöille. Kolmekymmentä pappia tapettiinkin. Kuinka lie käynyt itse Pielisjärven kirkon, mutta Yrjö itse joutui venäläisten käsiin ja kiduttamaksi. Hänet vietiin Sviriin (?) ja sieltä edelleen Pietariin, josta hän palasi rau-

7 6 hanteon jälkeen kotiin Pielisjärvelle ilmeisen huonossa kunnossa. Yrjö kuoli 57- vuotiaana syksyllä Klaara jäi leskeksi yhdentoista lapsen kanssa. Yrjöllä ja Klaaralla oli kuusi poikaa ja viisi tyttöä. Esikoinen, Pietari (Petter) Vallius oli luultavasti jo tulollaan, kun pari vietti häitä, sillä Pietari syntyi jo heinäkuussa Klaara oli vasta 15-vuotias ja raskaus olikin varmaan kolmas ja todennäköisin syy parin pikaiseen avioitumiseen. Pietarin jälkeen syntyi Lauri (isoisän mukaan) ja parin ensimmäinen tytär Anna syntyi vuonna Muita lapsia olivat Yrjö (1702), Liisa (1703), Israel (1704), Margareta (1707), Juho (1711), Klaara (1713) ja Briitta (1718). Klaaran ja Yrjön Heikki-kuopus syntyi vuonna 1719 Klaaran ollessa 43- ja Yrjön 54-vuotias. Lapset olivat aikakauteen nähden hyvin pitkäikäisiä niin kuin äitinsäkin, joka kuollessaan vuonna 1755 oli lähes 80-vuoden ikäinen. Ainoastaan Lauri kuoli nuorena: hänet surmattiin vuonna 1717 Käkisalmella. Voi vain kuvitella millainen matriarkka Klaara on ollut emännöidessään Iso Heikkilää kolmenkymmenen vuoden ajan aina kuolemaansa, vuoteen 1755 saakka. Pietari ja Maria lukkarin tyttären rakkaus Pietari Vallius ei valinnut isiensä kutsumusta, vaan ryhtyi maanviljelijäksi. Hän isännöi Jyrölä nimistä tilaa (no 45) isänsä kuolin vuodesta 1722 lähtien. Samaisen tilan haltijoina olivat toimineet muutama vuosikymmen sitten Pietarin isoisä, kirkkoherra Lars Hallitius (1688) ja hänen leskensä ( ). Maanviljelijöiksi tai talollisiksi pääsivät muutkin veljekset. Yrjön hallussa oli ilmeisesti Merilän tila (no 51) ainakin vuosina Israel mainitaan sekä Iso Heikkilästä lohkaistun Bamberilan (no 55) isäntänä vuosina että Saavanniemen, tilan no 32:n isäntänä vuosina Pojista Juho oli se, joka jatkoi äitinsä jälkeen Iso Heikkilän haltijana: aina vuoteen 1766 saakka. Heikki, joka oli kirkon palveluksessa suntiona, asusti Iso Heikkilästä erotettua Martikkalan tilaa (no 54). Martikkala säilyi kyseisellä perheellä vuodesta 1770 todennäköisesti vuoteen 1815 saakka. Pikkupappilaa ovat isännöineet sekä koulumestarit että kappalaiset, joten se on toiminut ilmeisesti jonkinlaisena virka-asuntona. Pikkupappila sijaitsi yllättävän kaukana keskustasta, nykyisessä Rauhalassa saakka. Ei siis ihme, jos paikka lähempänä Hovia ja Pappi-

8 7 laa houkutti. Iso Heikkilä sijaitsi heti nykyisen kaarisillan ja Yrjölään vievän Rantalantien tienoilla, Bamberila siitä hieman Pielisjokea ylöspäin. Jyrölän, jossa Pietari asusti, sijainnista ei ole tietoa. Pietari meni naimisiin noin vuonna 1713 Maria Yrjöntytär Samaliuksen kanssa (s ). Marian isä oli lukkari Yrjö (Jöran) Ristonpoika Samalius (s. noin 1668) ja äiti Maria Yrjöntytär. Yrjö Samalius oli tullut Pielisjärvelle lukkariksi vuonna Lukkari oli ollut perinteisesti papiston päätoiminen apulainen ja hänen tehtäviinsä kuului kaikki avustavat tehtävät kellon soitosta pappilan rengin tehtäviin. Vuoden 1686 muutti tilanteen ja sälytti lukkareille lasten ja nuorten opettamisen lukemaan. Lukkarin työnkuva muuttui pakollisen lukutaitoisuuden myötä. Aiempia lukkarin tehtäviä hoitamaan pestattiin unilukkareita eli kirkonvartijoita (suntiot). Maria kuoli vuonna Pietarilla ja Marialla oli yhteensä ainakin kahdeksan lasta. Heistä Riitta (Brita) syntyi vuonna Pietari meni uudelleen naimisiin Kaarina Saastamoisen kanssa ja sai tämän kanssa kolme lasta, ennen kuin Kaarinakin kuoli vuonna Kymmenen vuoden päästä Kaarinan kuolemasta Pietari otti kolmanneksi vaimokseen Katariina Sofia Hofflinin. Sofia ja Pietari saivat vielä kaksi lasta. Pahnanpohjimmaisen syntymähetkellä Pietari oli jo paremmalla puolen 70:ä vuotta. Vallius-suvun jatkajia siis poikia siunaantui Pietarille viisi. Riitta ja Antti 1748 Oinolan isäntä ja emäntä Pietarin ja Marian tytär Riitta (Brita) avioitui vuonna 1748 Kitsinvaaran Oinolassa (no 4) syntyneen tilallisen pojan Antti Tikkasen (s. 1724) kanssa. Antin vanhemmat, Samuel (Samuli) Tikkanen ja Magdalena (os. Oinonen) olivat Oinolan tilan haltijoita Antti otti isänsä kuoleman jälkeen Oinolan isännyyden, hänen hallussaan oli myös Kitsinvaaran (no 1) Otrola vuosina Vuosien aikana Antti ja Riitta saivat yhteensä kymmenen lasta, joista neljä oli tyttöjä. Vuonna 1755 he saivat viidennen lapsensa, tytön nimeltä Anna. Riitta kuoli viisitoista vuotta myöhemmin, mutta Antti vasta vuonna Annan Olli-veli (s.1764) piti Oinolan tilaa hallussa vielä vuoteen 1801 saakka.

9 8 Anna ja Pekka Hattuvaaran Vaaralasta Riitan ja Antin tyttären Anna Tikkasen häitä vietettiin 1778 Annan ollessa 22-vuotias. Sulhasena hänellä oli isäntä Pekka Oinonen (s. 1758) Hattuvaaran Vaaralasta (no 4). Pekan isä Lemetti Oinonen isännöi tilaa välisen ajan ja lesken, Lemetin toisen puolison Kaisa Antintr. Vattulaisen hallussa tila oli pari vuotta ennen siirtymistään Paavo Oinoselle (Lemetin veli/pekan veli?). Anna ja Pekka jäivät ilmeisesti kuitenkin Vaaralaan. Vuonna 1791 Annalle ja Pekalle syntyi Juho. Juhon ollessa 12-vuotias sekä Anna että Pekka menehtyivät keuhkotautiin. Juho ja Kaisa 1816 Vuonna 1816 Juho avioitui Kitsissä syntyneen (1794) Kaisa Hassisen kanssa. Annatytär syntyi 1817 Hattuvaarassa. Kaisan kuoltua synnytyksessä vuonna 1824, Juho avioitui vielä samana vuonna Elsa Tiina Ikosen kanssa. Anna ja Tahvo Nurmes ja Lieksa kohtaavat Anna oli parikymppinen kun tapasi nurmeslaisen, vuonna 1813 syntyneen Tahvo Kortelaisen. Vuonna 1840 pari avioitui. Tahvon vanhemmat Pekka ja Anna (os. Tolvanen) olivat molemmat kotoisin Nurmeksesta, mutta muuttivat myöhemmin Lieksaan. Tahvo ja Anna saivat vuonna 1847 pojan, jolle annettiin isänsä mukaan nimeksi Tahvo. Tahvo nuorempi ehti kaksiin naimisiin ennen kuin hänen vanhempansa kuolivat: isä Lieksassa vuonna 1890 ja äiti Kylänlahdessa Tahvo ja Anna Kaisa Tahvo nuoremman matkassa pääsemmekin sitten jo 1900-luvulle asti. Tahvo otti ja avioitui talontyttären, Anna Kaisa Ryynäsen (s. 1845) kanssa vuonna Anna Kaisan vanhemmat, Aatami Ryynänen ja Margareta Ikonen asuttivat aikanaan Louhivaaran tiloja 1 ja 2.

10 9 Äitinsä mukaan nimetty Anna Kaisa Kortelainen syntyi Hän oli vasta 7-vuotias kun hänen äitinsä kuoli. Kun Anna Kaisa oli kymmenen, Tahvo meni uusiin naimisiin Pusossa syntyneen Valpuri Siposen kanssa. Anna Kaisa ja Heikki Renki ja piika pääsevät Notkolan torppareiksi Tahvo Kortelainen ehti ainakin kuulla, ellei jopa kokea Anna Kaisa-tyttärensä avioitumisen ruunaalaisen Heikki Vänskän kanssa vuonna Parin juhannushäiden aikaan Anna Kaisa oli pitkällä raskaana, sillä ensimmäinen lapsi, Matti syntyi jo elokuun lopulla. Vuosisadan alussa he olivat päässeet torppareiksi Ruunaankylän Notkolan tilalle, kauniille vaaralle, joka rajoittui Lieksanjokeen. Anna Kaisa ja Heikki saivat yhteensä kuusi lasta, kolme poikaa ja kolme tyttöä. Matin jälkeen syntyi Kirsti, sitten Martta ja vuonna 1907 Uuno Heikki. Samaisena vuonna Suomessa pidettiin ensimmäiset eduskuntavaalit. Mitä lie isä-heikki miettinyt vetäessään punaista viivaa äänestys plankettiin ja liekö äänestänyt solisaliraittia kuten Korpiloukon Topias, Ilmari Kiannon Punaisessa Viivassa. Heikin jälkeen syntyivät vielä Linda ja Veikko. Kenties ukki-tahvo tapasi myös lapsenlapsiaan ennen kuolemaansa Olihan Uuno Heikkikin Tahvo-ukin kuollessa jo aikuinen mies, 17-vuotias. Uuno ja Aune Uuno oli myös hyvin komea ja haluttu puolisoehdokas monelle ruunaalaiselle nuorelle neidolle. Mutta kuinka kävikään: Ruunaankylälle eksoottisesta Pielisjärven Jaakonvaarasta saapunut Aune-neito sekoitti pakan. Hän varasti Uunon huomion ohi paikkakuntalaisten likkojen, minkä seurauksena syntyi ainakin yksi ikuisesti särkynyt sydän. Uuno ja Aune pistivät hynttyyt yhteen 1930-luvun lopulla.

11 10 Tämän hetkiset lähteet: Urho Virkkusen toimittama Uuno Heikki Vänskän esivanhempien taulu: Urho Virkkusen kotisivut, etenkin isäntä ja taloluettelot karttoineen: Artikkeli Kiteen seurakunnan papisto ennen isoavihaa: Artikkeli Kiteen seurakunnan historiaa: Kiteen historiatietoja, artikkelit Kiteen seurakunta ja Neljä kirkkoa palanut Pietarin ja Annan henkilötiedot ja perilliset: Yrjön ja Klaaran henkilötiedot ja perilliset: Ylioppilasmatrikkeli , Olof Wallius: Ylioppilasmatrikkeli , Georg Wallius: Ylioppilasmatrikkeli , Mikael Hyvetius: Katsaus Lieksa-Pielisjärven menneisyyteen: Lieksan seurakunnan kotisivut: Pielisjärven kirkkoherrat: LANG=EN Kiteen kirkkoherrat ym. : LANG=EN

SUVUN TILALLISET KULKKILA

SUVUN TILALLISET KULKKILA SUVUN TILALLISET KULKKILA Heikki Hermanni Myllylän äidin Greta Liisan äidin Margareetan äiti Anna antintytär on Vähä-Kulkkilan ensimmäisen isännän Antti Simonpojan tytär. Kullkilan tila jaettiin vuonna

Lisätiedot

Happosia Liperissä, Kiteellä ja Polvijärvellä

Happosia Liperissä, Kiteellä ja Polvijärvellä 1 Happosia Liperissä, Kiteellä ja Polvijärvellä Ruotsin ja Venäjän raja kulki vuoden 1595 rauhan jälkeen Ohtaansalmelta Pisalle Savon tienoilla. Rajamerkki sijaitsee Ohtaansalmen sillan kohdalla noin 12

Lisätiedot

Liperi_4 29.8.2014 TAULU 1 I Maria Laakkonen, s. 1694 Liperin Heinoniemi, k. 29.4.1765 Liperi. Puoliso: 8.8.1736 Liperi Petter Mustonen, s.

Liperi_4 29.8.2014 TAULU 1 I Maria Laakkonen, s. 1694 Liperin Heinoniemi, k. 29.4.1765 Liperi. Puoliso: 8.8.1736 Liperi Petter Mustonen, s. Liperi_4 29.8.2014 TAULU 1 I Maria Laakkonen, s. 1694 Liperin Heinoniemi, k. 29.4.1765 Liperi. Puoliso: 8.8.1736 Liperi Petter Mustonen, s. 1711 Liperin Vaivio, Mustola, k. 29.3.1781 Liperi. Pehr peri

Lisätiedot

Perhe 1. 1. Erik Utriainen s. 1655 Pielisjärvi, Lieksa. Lapset: Hemming s. 1689. Perhe 2. Perhe 2. 2. Hemming Utriainen, (perheestä1) s. 1689.

Perhe 1. 1. Erik Utriainen s. 1655 Pielisjärvi, Lieksa. Lapset: Hemming s. 1689. Perhe 2. Perhe 2. 2. Hemming Utriainen, (perheestä1) s. 1689. Sivu 1/11 Paluu 1. Erik Utriainen s. 1655 Pielisjärvi, Lieksa. Perhe 1 Hemming s. 1689. Perhe 2 2. Hemming Utriainen, (perheestä1) s. 1689. Perhe 2 Puoliso: Anna Jugoin s. 1690. Paavo s. 1722. Perhe 3

Lisätiedot

MARIA MARGARETHA JA EVA STINA KATAINEN

MARIA MARGARETHA JA EVA STINA KATAINEN MARIA MARGARETHA JA EVA STINA KATAINEN Tämä tarina on kertomus kahdesta sisaresta. Sisarukset syntyivät Savossa, Pielaveden Heinämäellä. Heidän isänsä nimi oli Lars Katainen ja äitinsä etunimi oli Gretha.

Lisätiedot

Eila Väänänen Eila Marjatta Väänänen, o.s. Tahvola

Eila Väänänen Eila Marjatta Väänänen, o.s. Tahvola Eila Väänänen Eila Marjatta Väänänen, o.s. Tahvola, syntyi 22.1.1922 Lappeella ja kävi kansakoulun 1928 1934 Lappeen Simolassa ja lyseon pääosin Viipurissa 1934 1939. Eila 13-vuotiaana Eila ja äiti Irene

Lisätiedot

Liperi_0 24.10.2014. Liperi - Kontiolahdella asuneet Laakkoset etsii sukupuutansa / sukuhaaraansa TAULU 1

Liperi_0 24.10.2014. Liperi - Kontiolahdella asuneet Laakkoset etsii sukupuutansa / sukuhaaraansa TAULU 1 Liperi_0 24.10.2014 Liperi - Kontiolahdella asuneet Laakkoset etsii sukupuutansa / sukuhaaraansa TAULU 1 Tiina Laakkonen. Tauluun 2. Anna Koskelo, s. 1792 Kontiolahti. Tauluun 3. Pertti Laakkonen, s. 16.5.1798.

Lisätiedot

5/16 - Juho Söderkärnä. vaimo Maria ylo.ik isäntä poika Jaakko ja emäntä Maria tytär Saara,tytär Kaisa,renki Jaakko 5 1

5/16 - Juho Söderkärnä. vaimo Maria ylo.ik isäntä poika Jaakko ja emäntä Maria tytär Saara,tytär Kaisa,renki Jaakko 5 1 1772 Henkikirjat filmi Lt 1728 talon n: ja mant. verolla yht. savut. vero kr 1 5/8 - Söderkärnä 5/16 - emäntä Taavi Antinp.ja vaimo Susanna, veli Herman Antinp. ja vaimo Anna renki Matti ja piika Eeva

Lisätiedot

Siilinjärvi Kasurila 22.12.2007 TAULU 1 I Jöran Antinpoika Laakkonen, s. 1712 Kuopio, k. 22.9.1769 Kuopio,Kasurila. 26.3.1733 Kasurila Jör. And.ss.

Siilinjärvi Kasurila 22.12.2007 TAULU 1 I Jöran Antinpoika Laakkonen, s. 1712 Kuopio, k. 22.9.1769 Kuopio,Kasurila. 26.3.1733 Kasurila Jör. And.ss. Siilinjärvi Kasurila 22.12.2007 TAULU 1 I Jöran Antinpoika Laakkonen, s. 1712 Kuopio, k. 22.9.1769 Kuopio,Kasurila. 26.3.1733 Kasurila Jör. And.ss. Lakoin Kirst. Christ. Lapvetel. Räimä. Puoliso: 26.3.1733

Lisätiedot

Kalle Kallenpoika Sorri

Kalle Kallenpoika Sorri 1 Perhe 1 I Hanna Kustaantytär Rekola Kansakoululla keittäjänä sodan aikana ja jälkeen, s. 13.2.1872 Kulkkila, Teisko, k. 4.8.1960. Ollut Wärmälän kylän, Iso-kartanon palkollisten kirjoilla. 2.6.1891 Muutti

Lisätiedot

Jurkoja. SUKUTUTKIMUS MUISTIO 14.9.2011 Into Koivisto ja Markus Koivisto JURKOJA JA KOIVISTOLAISIA 1600-LUVUN INKERISSÄ

Jurkoja. SUKUTUTKIMUS MUISTIO 14.9.2011 Into Koivisto ja Markus Koivisto JURKOJA JA KOIVISTOLAISIA 1600-LUVUN INKERISSÄ SUKUTUTKIMUS MUISTIO 14.9.2011 Into Koivisto ja Markus Koivisto JURKOJA JA KOIVISTOLAISIA 1600-LUVUN INKERISSÄ Lähde: Pähkinälinnan läänin henkikirjat Inkerinmaalla henkikirjoja (manthals längd) on 1600-luvulla

Lisätiedot

3/8 vero Isäntä Juho Taavinp, emäntä Kaisa Antti ja Antti rengit, Liisa ja Maria piiat, 1, 1, 2, 2, yht 6 sav 1

3/8 vero Isäntä Juho Taavinp, emäntä Kaisa Antti ja Antti rengit, Liisa ja Maria piiat, 1, 1, 2, 2, yht 6 sav 1 1802 Henkikirjat Savonkylä fimit Lt 191-195 ja Lt 553-556 talo n: mant. vero kr 1. 3/4 _ Söderkärnä vanha perintötalo 5/8 mant. 1781 lisämant.1/8 mant. lunastettu 1781myös perintökirja yht 3/4 mant perintö.

Lisätiedot

Tästä kaikki lähti: Rajakauppa ja väestön liikkuminen itärajan yli. Pielisen Karjalan V Tulevaisuusfoorumi 6.11.2012 Lieksa, FL Asko Saarelainen

Tästä kaikki lähti: Rajakauppa ja väestön liikkuminen itärajan yli. Pielisen Karjalan V Tulevaisuusfoorumi 6.11.2012 Lieksa, FL Asko Saarelainen Tästä kaikki lähti: Rajakauppa ja väestön liikkuminen itärajan yli Lieksasta itään johtava suunta on ollut merkittävä kauppareitti vuosisatojen ajan. Karjalaisten ja venäläisten kauppatie Laatokalta Pielisen

Lisätiedot

Nimien yleisyys Väestörekisterikeskuksen mukaan 2000-luvulla

Nimien yleisyys Väestörekisterikeskuksen mukaan 2000-luvulla Nimien yleisyys Väestörekisterikeskuksen mukaan 2000-luvulla (M = miehiä, N = naisia, S = Suomessa, Ulk. = ulkomailla; Nyk. = nykynimenä, Ent. = entisenä nimenä, Kuoll. = kuolleita po. nimisiä) Nämä yleisyysluvut

Lisätiedot

1765-2015 TUORINIEMEN SUKU 250 VUOTTA. Matti Niemi 4.7.2015

1765-2015 TUORINIEMEN SUKU 250 VUOTTA. Matti Niemi 4.7.2015 1765-2015 TUORINIEMEN SUKU 250 VUOTTA Matti Niemi 4.7.2015 Suvun juuret Eliaksen vanhemmat isä Niilo Niilonpoika oli Sammallahden vävy ja DNA-testin perusteella kotoisin Virolaisen talosta äiti Reetta

Lisätiedot

Saaroisten tila 2 1800-luvulla

Saaroisten tila 2 1800-luvulla Kalevi Hyytiä Saaroisten tila 2 1800-luku 1 (16) Saaroisten tila 2 1800-luvulla 1 Väestö henkikirjatietojen perusteella Seuraavassa koosteessa lähteinä on käytetty Sakkolan henkikirjoja vuosilta 1818 1880.

Lisätiedot

KAAVIN RETUSEN KOSUSET. Taulu 1

KAAVIN RETUSEN KOSUSET. Taulu 1 KAAVIN RETUSEN KOSUSET Taulu 1 Paavo Kosunen, talollinen Kaavin Retusessa, * 1666/1669 (1673 Kuopio, Tuusniemi?) 9.6.1751 Kaavi, Retunen Kaisa Voutilainen, * 1678 22.5.1759 Kaavi, Retunen 1. Heikki, *

Lisätiedot

TAULU 1 I Anna Maaria Matintytär Sinkkonen (7554) TAULU 2 II Matti Matinpoika Sinkkonen (7539) Leena Mikontytär Poutanen (7542)

TAULU 1 I Anna Maaria Matintytär Sinkkonen (7554) TAULU 2 II Matti Matinpoika Sinkkonen (7539) Leena Mikontytär Poutanen (7542) TAULU 1 I Anna Maaria Matintytär Sinkkonen (7554), s. 12.3.1882 Parikkala 1, konfirmoitu 1898 Parikkala. Vanhemmat taulusta 2 Matti Matinpoika Sinkkonen ja Leena Mikontytär Poutanen TAULU 2 (taulusta 3)

Lisätiedot

Kristinusko (AR) Kristinuskon historia. Kristinuskon syntymä

Kristinusko (AR) Kristinuskon historia. Kristinuskon syntymä Kristinusko (AR) Kristinuskon historia Kristinuskon syntymä Juutalaisuudessa oli kauan jo odotettu, että maan päälle syntyy Messias, joka pelastaa maailman. Neitsyt Maria synnytti pojan Jeesus Nasaretilaisen,

Lisätiedot

SOTAMIES MATTI KOSUSEN JÄLKELÄISIÄ N. VUOTEEN 1900. Taulu 1

SOTAMIES MATTI KOSUSEN JÄLKELÄISIÄ N. VUOTEEN 1900. Taulu 1 SOTAMIES MATTI KOSUSEN JÄLKELÄISIÄ N. VUOTEEN 1900 Taulu 1 Matti Kosunen, sotamies, sittemmin torppari Polvijärven kylässä. * 1696 (rippikirjan mukaan) 1767 1777 Leppävirta, Polvijärvi (1) n. 1715 Leppävirta

Lisätiedot

Kokeeseen tulevat aiheet

Kokeeseen tulevat aiheet Kokeeseen tulevat aiheet Vihkokoe. Lue kirjasta ne sivut, jotka on vihkoon merkitty otsikon viereen. Opettele vuosiluvuista vain ne, jotka on ympyröity. Muista, että aloitamme tilanteesta, jossa suomalaiset

Lisätiedot

Perunkirja, talokas Korrin vävy Erkki Juhonpoika Åby s.12.09.1789. k. 19.02.1862

Perunkirja, talokas Korrin vävy Erkki Juhonpoika Åby s.12.09.1789. k. 19.02.1862 Perunkirja, talokas Korrin vävy Erkki Juhonpoika Åby s.12.09.1789. k. 19.02.1862 Vuonna 1862 7 maaliskuuta minä allekirjoittanut, pitäjän nimismies, toimitin kirkon seksmannin Jaakko Heikinpoika Lammin

Lisätiedot

Henrik Leinon esi-isät

Henrik Leinon esi-isät Henrik n esi-isät Sukujuuret ja n hovi Teemu Harri www.kotiweb.kotiportti.fi/leino 10.06.2006 Sukukokous 2006 1 Säkkijärvi - Lahnajärvi Karjalan alue oli rauhaton sotien takia 1700-luvun alussa ja Ison

Lisätiedot

1808 Henkikirjat Savonkylä filmi Lt 215-218

1808 Henkikirjat Savonkylä filmi Lt 215-218 1808 Henkikirjat Savonkylä filmi Lt 215-218 talo n: mant. verolla savut vero kr 1. 3/4 - Söderkärnä vanha perintötalo 5/8 mant. 1781 lisämant.1/8 mant. lunastettu 1781myös perintökirja yht 3/4 mant perintö.

Lisätiedot

Kustaa ja Ulriika Tuomolan suvun kolmen polven 170 vuotta 1840-2010

Kustaa ja Ulriika Tuomolan suvun kolmen polven 170 vuotta 1840-2010 Kustaa ja Ulriika Tuomolan suvun kolmen polven 170 vuotta 1840-2010 Vuosi 1840 Venäjän keisarina ja Suomen Suuriruhtinaana on Nikolai I Kantaäitimme Ulriika syntyi Liedossa Vuosi 1842 Kantaisämme Kustaa

Lisätiedot

Heikki Ruuskasen ja Margareetta Ylösen sukuhara. Taulu 853

Heikki Ruuskasen ja Margareetta Ylösen sukuhara. Taulu 853 Heikki Ruuskasen ja Margareetta Ylösen sukuhara Taulu 853 V. Heikki Ruuskanen (isä Matti Ruuskanen, taulu 852). Syntynyt noin 1682. (yhteys isään oletettu). (RK s. 91) itsellinen 1740 Kuopio, Kaaraslahti.

Lisätiedot

Kaavin sukuhaara 2. Ivari Laakkosen ja Anna Kettusen jälkeläisiä kotisivuversio 26.2.2006 TAULU 1 I Iivari Laakkonen Anna Kettunen

Kaavin sukuhaara 2.  Ivari Laakkosen ja Anna Kettusen jälkeläisiä kotisivuversio 26.2.2006 TAULU 1 I Iivari Laakkonen Anna Kettunen Kaavin sukuhaara 2. Ivari Laakkosen ja Anna Kettusen jälkeläisiä kotisivuversio 26.2.2006 TAULU 1 I Iivari Laakkonen, renki, torppari, s. n.1779, k. 16.11.1843 Renki, torppari. Syntynyt noin (12.2.1779

Lisätiedot

Taikinan kylän asukkaat

Taikinan kylän asukkaat Taikinan kylän asukkaat 197 Turtiainen Eino ja Liisa (kanttiini) 198 Turtiainen Mikko ja Väinö (veljekset, poikamiehiä) 199 (Vanha tupa) Turtiainen Salomon (Sakkeus) ja Ulla, Juho, Anton, Onni, jatoivo

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Komea mutta tyhmä kuningas

Nettiraamattu lapsille. Komea mutta tyhmä kuningas Nettiraamattu lapsille Komea mutta tyhmä kuningas Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Lyn Doerksen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2012 Bible

Lisätiedot

Leppävirran sukuhaara kotisivuversio 30.01.2013 TAULU 1 I Henrik Johan Thomassinpoika Laakkonen, torppari, s. 25.7.1813 Leppävirta, k. 10.1.

Leppävirran sukuhaara kotisivuversio 30.01.2013 TAULU 1 I Henrik Johan Thomassinpoika Laakkonen, torppari, s. 25.7.1813 Leppävirta, k. 10.1. Leppävirran sukuhaara kotisivuversio 30.01.2013 TAULU 1 I Henrik Johan Thomassinpoika Laakkonen, torppari, s. 25.7.1813 Leppävirta, k. 10.1.1891 Leppävirta, Kotalahti 14. rippikirjassa ja lastenkirjassa

Lisätiedot

Kankaantaan kylä. Pauli Helén Tuisku-Camenaeus sukuseuran sukukokous 4.8.2002, Hollola

Kankaantaan kylä. Pauli Helén Tuisku-Camenaeus sukuseuran sukukokous 4.8.2002, Hollola Kankaantaan kylä Pauli Helén Tuisku-Camenaeus sukuseuran sukukokous 4.8.2002, Hollola Kankaantaan kylä Hollolassa on seitsemän kylän ryhmittymä Aikkala Hälvälä Jarvala Nokkola Untila Utula Vesala Vanhimmat

Lisätiedot

Jacob Wilson, 7.10.1846 2.3.1915

Jacob Wilson, 7.10.1846 2.3.1915 Jacob Wilson, 7.10.1846 2.3.1915 Kaivostoimintaa FAMCON:n Suomen kaivoksilla johtanut Jakob Wilson oli syntymänimeltään Jaakko Sjöberg ja lähtöisin pohjanmaalta, Kalajoelta (syntynyt 7.10.1846). Hänen

Lisätiedot

Pyydän ilmoittamaan virheistä, niin saadaan ne korjatuksi, toki muutoinkin saa ottaa yhteyttä.

Pyydän ilmoittamaan virheistä, niin saadaan ne korjatuksi, toki muutoinkin saa ottaa yhteyttä. Sukuselvityksen kohde Iisalmen Pulkat 8 sukupolvea Tulostettu: 07.01.2014 Tekijä: Juha Rönkkö Tiedot ovat keskeneräiset ja saattavat sisältää virheitä, joten niihin tulee suhtautua epäilevästi ja varauksella.

Lisätiedot

Mun perhe. * Joo, mulla on kaksi lasta. Mulla on Mulla ei oo. 1 2,3,4 + a ei + a. Mulla on yksi lapsi kaksi lasta Mulla ei oo lapsia

Mun perhe. * Joo, mulla on kaksi lasta. Mulla on Mulla ei oo. 1 2,3,4 + a ei + a. Mulla on yksi lapsi kaksi lasta Mulla ei oo lapsia 1 Mun perhe suomi äidinkieli suomi äidinkieli perhe äiti _ vaimo isä _ mies vanhemmat lapsi isoäiti tyttö isoisä poika isovanhemmat vauva sisko tyttöystävä poikaystävä veli Ootko sä naimisissa? * Joo,

Lisätiedot

Kaapre * do Metsäpirtti Arkuntanhua. Tuomas * Sakkola Saaroinen 1832 do. Antti Hanna 1786

Kaapre * do Metsäpirtti Arkuntanhua. Tuomas * Sakkola Saaroinen 1832 do. Antti Hanna 1786 Kalevi Hyytiä 1 Sukutaulut 1.1 Sukupolvet 1-3 Juho Repo Juho 1723 Jaakko 1760 Taulu 1 Antti 1783 Hanna 1786 Kaarina 1789 Anna 1792 Jaakko 1825 Eeva 1826 Kaapre 1829 Tuomas 1832 Juho Repo * 1723 Sakkola

Lisätiedot

5. 1/8 Kirkonkylä n:5 Kyrönniemi, sisältyy Kappalasen maihin.

5. 1/8 Kirkonkylä n:5 Kyrönniemi, sisältyy Kappalasen maihin. 1850 Henkikirjat Savonkylä (kuvat 4906-4952 kuvattu 2006.17.10. klo 16,37-16.57) (Kansallisarkiston digitaaliarkisto Lappajärvi henkikirjat 1850) (Mantals Längd äfer Lappajärvi Socken uti Kuortane Härad

Lisätiedot

ARKISTOTIETOJA KANGASNIEMEN SEUDUN LUKKARISISTA 1500-LUVULTA

ARKISTOTIETOJA KANGASNIEMEN SEUDUN LUKKARISISTA 1500-LUVULTA 4.1.2002 Aulis Tenkanen ARKISTOTIETOJA KANGASNIEMEN SEUDUN LUKKARISISTA 1500-LUVULTA Keskeneräinen! 1541 verokirja, Vesulahti,VA 6133, mf ES 941 Lauri Lukkarinen, Vuolingon neljänneskunta, 5. kymmenkunta

Lisätiedot

Vauhkonen ampui venäläisen sotilaan

Vauhkonen ampui venäläisen sotilaan Vauhkonen ampui venäläisen sotilaan Suomen sotaa käytiin 200 vuotta sitten tähän aikaan kesästä eri puolilla Suomea. Torstaina 5.6. näyteltiin perimätietojen mukaan ainakin yksi sodan episodi Pieksämäellä.

Lisätiedot

Siilinjärvi_2 TAULU 1. I Henrik Laakkonen,Drg. Lamp., s.1778.

Siilinjärvi_2 TAULU 1. I Henrik Laakkonen,Drg. Lamp., s.1778. Siilinjärvi_2 I Henrik Laakkonen,Drg. Lamp., s.1778. TAULU 1 1. Lapsen äiti: Susanna Laakkonen, s. 1793 Kuopion msrk Rönä. (i) Lars P. Laakkonen, Tps.U.Torppari Rönä 3., s. 1761. (ä) Christina G. Hätinen,

Lisätiedot

Saunavaaran Halosia 1 (6)

Saunavaaran Halosia 1 (6) Saunavaaran Halosia 1 (6) 1. Entbacka, Anna Magdalena, * Esse 5.2.1805 oo Petter Skutnabba 1 child of No. 1 Entbacka, Anna 2. Skutnabb, Maria Lovisa, * Juva (Kangais 4) 19.10.1832, + Kontiolahti 1.9.1882

Lisätiedot

Suomen historia. Esihistoria ( 1300) Ruotsin vallan aika (1300 1809) Venäjän vallan aika (1809 1917) Itsenäinen Suomi (1917 )

Suomen historia. Esihistoria ( 1300) Ruotsin vallan aika (1300 1809) Venäjän vallan aika (1809 1917) Itsenäinen Suomi (1917 ) 2009-2013 Suomen historia Esihistoria ( 1300) Ruotsin vallan aika (1300 1809) Venäjän vallan aika (1809 1917) Itsenäinen Suomi (1917 ) Sotien jälkeinen aika (1945 ) Nykyaika Esihistoria ( 1300) Suomi

Lisätiedot

KITEEN KAUPUNKI 1 NELJÄ KIRKKOA PALANUT

KITEEN KAUPUNKI 1 NELJÄ KIRKKOA PALANUT KITEEN KAUPUNKI 1 NELJÄ KIRKKOA PALANUT Suorlahden kirkko Kuten niin monissa muissakin pitäjissä ovat Kiteen kirkot vuosisatojen myötä saaneet kokea monenlaista tuhoa ja hävitystä. Kun kirkkoja paloi tuhkatiheään,

Lisätiedot

Humppi, k. 20.6.1910 Saarijärvi Koskenkylä

Humppi, k. 20.6.1910 Saarijärvi Koskenkylä Poikosten sukuseura Juho Junno Poikosen 1788 esivanhemmat 1 (5) Taulu 1 1. Johan "Junno" Juhonpoika Poikonen (98), renki, talollinen, s. 16.8.1788 Karstula Pääjärvi Poikola, k. 6.9.1873 Karstula Humppi,

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Viisas kuningas Salomo

Nettiraamattu lapsille. Viisas kuningas Salomo Nettiraamattu lapsille Viisas kuningas Salomo Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Lazarus Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2013 Bible for Children,

Lisätiedot

meni Villen kanssa navettaan ensimmäisenä autosta noustua ja heillä kului aikaa navetassa.

meni Villen kanssa navettaan ensimmäisenä autosta noustua ja heillä kului aikaa navetassa. KUOTILA Kuotilan kylä sijaitsee lähellä Kyröskosken kylää, eli se on Hämeenkyrön vanhinta asutusta. Sepän tila sijaitsi Kuotilassa ja sen alkuperäinen nimikin oli Kuotila, joten se oli kylän ensimmäinen

Lisätiedot

Katolinen rukousnauha eli ruusukko muodostuu krusifiksista, helmen johdannosta ja viidestä kymmenen helmen kymmeniköstä eli dekadista, joita

Katolinen rukousnauha eli ruusukko muodostuu krusifiksista, helmen johdannosta ja viidestä kymmenen helmen kymmeniköstä eli dekadista, joita Katolinen kirkko Katolinen kirkko eli roomalaiskatolinen kirkko on kristikunnan suurin kirkko, jonka jäsenmäärä on maailmanlaajuisesti suurin piirtein 1,25 miljardia. Puolet katolisen kirkon jäsenistä

Lisätiedot

Viisas kuningas Salomo

Viisas kuningas Salomo Nettiraamattu lapsille Viisas kuningas Salomo Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Lazarus Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org BFC PO Box 3 Winnipeg,

Lisätiedot

Yläpihan raha ja rakkaus... -tarina kahesta kolikosta

Yläpihan raha ja rakkaus... -tarina kahesta kolikosta Hirvosten sukutapaaminen Yläpihassa 28.06.2014 Yläpihan raha ja rakkaus... -tarina kahesta kolikosta Tässä tarinassa esiintulevista rahoista ja muista asioista ovat minulle kertoneet tätini Tyyne Laasonen

Lisätiedot

Lapset: Anna Antintytär Huttunen, s. 14.7.1778 Sääminki

Lapset: Anna Antintytär Huttunen, s. 14.7.1778 Sääminki TAULU 1 I Anna Erikintytär Hannikainen, Talollisen vaimo, s. 26.7.1730 Sääminki Kiilanmäki 1 Hannikkala, k. 17.1.1790 Sääminki Inkilä. Puoliso: 27.5.1751 Sääminki Johan Antinpoika Huttunen, Talollinen,

Lisätiedot

YLEISARKISTOJEN MIKROFILMIRULLAT Muu mikrokuvattu aineisto

YLEISARKISTOJEN MIKROFILMIRULLAT Muu mikrokuvattu aineisto YLEISARKISTOJEN MIKROFILMIRULLAT Muu mikrokuvattu aineisto Luettelo sisältää Mikkelin maakunta-arkistossa käytettävissä olevat muut mikrokuvatut aineistot, kuten läänin- ja voudintilit, tuomiokirjat, perukirjat,

Lisätiedot

Äitini Inarin Koskisen (s. 1927) vanhemmat olivat Aino Salmiranta ja Ilmari Koskinen.

Äitini Inarin Koskisen (s. 1927) vanhemmat olivat Aino Salmiranta ja Ilmari Koskinen. Esipolvitutkimuksen tuloksia Tässä kirjoittaa Karkisen Katri (s. 1960). Laadin MyHeritage-nimiseen sukututkimusohjelmaan noin 250 henkilön taulukon esivanhemmistani. Tärkein mutta nuorin osa sitä ovat

Lisätiedot

Onnin elämän merkkipaaluja...

Onnin elämän merkkipaaluja... Onnin elämän merkkipaaluja... Matti, Abel ja Onni raivasivat koko elämänsä ajan kiviä. Routa nosti joka talvi uusia kiviä maan uumenista. Entisten peltojen reunat ovat edelleen täynnä kivikasoja. Leipä

Lisätiedot

Taustatietoa. Heidän lapsiaan olivat:

Taustatietoa. Heidän lapsiaan olivat: Elämää Jaakkimassa seurataan Matti ja Regina Rapon perheen kautta. Heitä sanottiin Kurenniemen ukoksi ja mummoksi. He asuivat samalla seudulla kuin Pakkaset ja ja muuttivat asumaan Pakkasten suvun hallussa

Lisätiedot

Adolf Erik Nordenskiöld

Adolf Erik Nordenskiöld P u n a i n e n r a s t i Adolf Erik Nordenskiöld Adolf Erik Nordenskiöld (1832 1901) vietti lapsuutensa Alikartanossa. Hänen isänsä Nils Gustaf Nordenskiöld oli mineralogi, kivennäistutkija. Adolf Erik

Lisätiedot

Kaavi 3 Martti Laakkosen ja Anna Holopaisen jälkeläisiä 22.1.2011 TAULU 1 I Martti (Mårten) Laakkonen Anna Holopainen Martti (Mårten) Laakkonen

Kaavi 3 Martti Laakkosen ja Anna Holopaisen jälkeläisiä 22.1.2011 TAULU 1 I Martti (Mårten) Laakkonen Anna Holopainen Martti (Mårten) Laakkonen Kaavi 3 Martti Laakkosen ja Anna Holopaisen jälkeläisiä 22.1.2011 TAULU 1 I Martti (Mårten) Laakkonen, s. 1707, k. 4.6.1788 Tuusjärvi. Puoliso: Vihitty 31.7.1737 Anna Holopainen, s. n.1713, k. 7.2.1766

Lisätiedot

Pauli Holmlund. Pauli, Varma ja Else Holmlund n. 1926.

Pauli Holmlund. Pauli, Varma ja Else Holmlund n. 1926. Pauli Holmlund Pauli Johansson Holmlund syntyy 17.10.1904 Porissa ja käy siellä koulunsa. 16- vuotiaana hän lähtee vapaaehtoisena vapauttamaan Karjalaa. Sisaret naureskelevat, kun Pauli luulee ottavansa

Lisätiedot

Viisas kuningas Salomo

Viisas kuningas Salomo Nettiraamattu lapsille Viisas kuningas Salomo Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Lazarus Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2013 Bible for Children,

Lisätiedot

Jeremia, kyynelten mies

Jeremia, kyynelten mies Nettiraamattu lapsille Jeremia, kyynelten mies Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Jonathan Hay Sovittaja: Mary-Anne S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2014 Bible

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Pietari ja rukouksen voima

Nettiraamattu lapsille. Pietari ja rukouksen voima Nettiraamattu lapsille Pietari ja rukouksen voima Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2013 Bible

Lisätiedot

Nimikkosopimushankkeen raportti 2/2011

Nimikkosopimushankkeen raportti 2/2011 Nimikkosopimushankkeen raportti 2/2011 Maa/alue Hanke Senegal Kirkon koulutyö Hankenumero 13430 Kumppani Raportoija Senegalin Lutherilainen kirkko / ELS Raportoijia: Niokhor Séne (kummityön vastuuhenkilö)

Lisätiedot

2. kappale ( toinen kappale) P ERHE. sisko. Hän on 13 vuotta.

2. kappale ( toinen kappale) P ERHE. sisko. Hän on 13 vuotta. 2. kappale ( toinen kappale) P ERHE 2.1. Fereshte ja Anna katsovat kuvaa. Fereshte: Tämä on minun perhe. Anna: Kuka hän on? Fereshte: Hän on minun äiti. Äidin nimi on Samiya. Tämä olen minä. Tämä on minun

Lisätiedot

Puutiojärvi 16.1.2014

Puutiojärvi 16.1.2014 Puutiojärvi 16.1.2014 TAULU 1 I Lars Laakkonen, Drg. Torp., s. 1798, k. 17.4.1838 Kuopio Ryönä. Puoliso: 29.7.1827 Riistavesi Hedvig Hämäläinen, s. 1802. Brita Caisa Laakkonen, s. 20.3.1824 Kuopio Ristavesi.

Lisätiedot

Esipolvet henkilölle Ida Tamminen os. Partanen

Esipolvet henkilölle Ida Tamminen os. Partanen Esipolvet henkilölle Ida Tamminen os. Partanen Seppo Tamminen Hämeenlinna Sisällysluettelo. Ida... Tammisen......... os.... Partanen......... esipolvet..........................................................................

Lisätiedot

Läänintilit 1635-1808

Läänintilit 1635-1808 Läänintilit 1635-1808 20.7.2012 mennessä 1545 arkistoyksikköä on digitoitu: Turun ja Porin lääni: Ahvenanmaan maakirja 1636, 1643, 1661 Ahvenanmaan tili- ja henkikirja 1635, 1643-44 Ahvenanmaan tili- ja

Lisätiedot

SAARA SYNNYTTÄÄ POJAN

SAARA SYNNYTTÄÄ POJAN Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) SAARA SYNNYTTÄÄ POJAN Kuva taidegraafikko Kimmo Pälikkö 1. Kertomuksen taustatietoja a) Missä kertomus tapahtui Beersebassa. Siellä sekä Aabraham, Iisak

Lisätiedot

Lauri Juhonpoika Nykänen s.02.08.1745 k.10.10.1796 Perunkirja

Lauri Juhonpoika Nykänen s.02.08.1745 k.10.10.1796 Perunkirja Lauri Juhonpoika Nykänen s.02.08.1745 k.10.10.1796 Perunkirja Vuonna 1796 11.päivänä toukokuuta allekirjoittanut toimitti perunkirjoituksen ja jaon, arviomiehinä toimineiden lautamiehien Matti Lilltarvosen

Lisätiedot

Puoliso: Petter Korhonen, s. 26.11.1809. Vanhemmat: Johan Korhonen ja Margareta Korhonen. 17.4.1808.

Puoliso: Petter Korhonen, s. 26.11.1809. Vanhemmat: Johan Korhonen ja Margareta Korhonen. 17.4.1808. TAULU 1 I Pekka Korhonen, s. 1575, k. 1635. Vilppu s. 1615. Tauluun 2. Heikki s. 1601. Tauluun 86. Sipi s. 1603. Tauluun 97. TAULU 2 (taulusta 1) II Vilppu Korhonen, s. 1615, k. 1675. Vilppu s. 1645. Tauluun

Lisätiedot

RAUTALAMMIN KORHOSET

RAUTALAMMIN KORHOSET N= 1 Puheenjohtajalla RAUTALAMMIN KORHOSET Vuoteeen 1770 asti syntyneet Rautalammin kirkonkirjojen, Suomen asutuksen yleisluettelon ja peruluetteloiden mukaan laatinut Veijo A. Saloheimo 2/9-55 Tämä dokumentti

Lisätiedot

Ksenia Pietarilainen -keppinuket

Ksenia Pietarilainen -keppinuket Ksenia Pietarilainen -keppinuket - Leikkaa hahmot ja lavasteet irti. - Liimaa hahmon peilikuvat yhteen pohjapaloistaan. - Taita hahmot pystyyn siten, että valkoinen pala jää pöytää vasten. - Liimaa hahmo

Lisätiedot

Kolminaisuusoppi. Jumala: Isä - Poika - Pyhä Henki

Kolminaisuusoppi. Jumala: Isä - Poika - Pyhä Henki Kolminaisuusoppi Jumala: Isä - Poika - Pyhä Henki KOLMINAISUUSOPPI - KIRKON TÄRKEIN OPPI Kolminaisuusoppia pidetään yhtenä kristinuskon tärkeimmistä opeista. Se erottaa kirkon uskon muista uskonnoista.

Lisätiedot

EESAU JA JAAKOB. c) Kertomuksessa esiintyvät henkilöt Rebekka ja Iisak sekä heidän poikansa Eesau ja Jaakob.

EESAU JA JAAKOB. c) Kertomuksessa esiintyvät henkilöt Rebekka ja Iisak sekä heidän poikansa Eesau ja Jaakob. Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) EESAU JA JAAKOB Kuva taidegraafikko Kimmo Pälikkö 1. Kertomuksen taustatietoja a) Missä kertomus tapahtui Lahai-Roin kaivon tienoilla. Lähde Etelämaassa

Lisätiedot

Johan ja Alexiina Kuvan lähde?

Johan ja Alexiina Kuvan lähde? Johan 1852 1908 ja Alexiina 1851-1943 Kuvan lähde? Aleksiina evakossa Kannuksessa 1941 Olisiko takana Matti Kajander?? Renki Johan ja piika Alexina muuttivat Pyhäjärvelle lokakuussa 1872; Olivat nimismies

Lisätiedot

leski Juho Taavinpoika ilmoittaa talon omaisuuden seuraavasti.

leski Juho Taavinpoika ilmoittaa talon omaisuuden seuraavasti. Perunkirja Kestikievarin emäntä Maria Laurintytär Ollila os. Lassila s. 24.09.1793 k. 24.09.1857 Marraskuussa 1857 tehty pelkkä omaisuusluettelo, perunkirjoitus on täydennetty vuotta myöhemmin 29 lokakuuta

Lisätiedot

Sohvin ja Paavon. esivanhemmat ja jälkeläiset

Sohvin ja Paavon. esivanhemmat ja jälkeläiset Sohvin ja Paavon esivanhemmat ja jälkeläiset 1370-luvulta tähän päivään Helena Jansson Af Dönsby af Karis 1370 Hjerta/Cajanus n. 1460 Ruuskanen/Ryth 1580 Kämäräinen 1670 Pitkänen n. 1660 Kaikkonen 1720

Lisätiedot

Viisas kuningas Salomo

Viisas kuningas Salomo Nettiraamattu lapsille Viisas kuningas Salomo Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Lazarus Kääntäjä: Anni Kernaghan Sovittaja: Ruth Klassen Suomi Kertomus 22/60 www.m1914.org Bible for Children, PO Box

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Hyviä ja huonoja kuninkaita

Nettiraamattu lapsille. Hyviä ja huonoja kuninkaita Nettiraamattu lapsille Hyviä ja huonoja kuninkaita Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Lazarus Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2013 Bible for

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Prinssistä paimeneksi

Nettiraamattu lapsille. Prinssistä paimeneksi Nettiraamattu lapsille Prinssistä paimeneksi Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: M. Maillot; Lazarus Sovittaja: E. Frischbutter; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org

Lisätiedot

Seppästen kotisivujen kertomaa. http://www.lyseo.edu.ouka.fi/~pexu/sanginseppaset/

Seppästen kotisivujen kertomaa. http://www.lyseo.edu.ouka.fi/~pexu/sanginseppaset/ Seppästen kotisivujen kertomaa http://www.lyseo.edu.ouka.fi/~pexu/sanginseppaset/ Tietolähteit hteitä Raija Lesonen, Sangin Seppäset 1660-1984. 1984. Vaasa 1984. 128 s. (omakustanne) Sanginjärven kylähistoria.

Lisätiedot

Puolison sukunimi ja lapsen sukunimi

Puolison sukunimi ja lapsen sukunimi Puolison sukunimi ja lapsen sukunimi OIKEUSMINISTERIÖ Puolisoiden sukunimi avioliittoa solmittaessa Puolisoiden sukunimi avioliiton purkauduttua Lapsen sukunimi syntymän perusteella Lapsen sukunimen muuttaminen

Lisätiedot

TAULU 1 I Anders Eerikinpoika Laakko e. Piippo Carin Hatunen Olof Laakko Lisa Laakko Anders Laakko Nurkkala Anna Kaisa Laakko TAULU 2 II Anders

TAULU 1 I Anders Eerikinpoika Laakko e. Piippo Carin Hatunen Olof Laakko Lisa Laakko Anders Laakko Nurkkala Anna Kaisa Laakko TAULU 2 II Anders Pulkkila_1 TAULU 1 I Anders Eerikinpoika Laakko e. Piippo, Launolan kylä n:o 12 Laakko/Tossavainen, s. 18.4.1788, k. 16.1.1859. Puoliso: Carin Hatunen, s. 15.1.1795 Pulkkila, k. 29.1.1861. Olof Laakko,

Lisätiedot

Otto Louhikoski Uhtualta 1. maailmansodan ja Vienan Karjan itsenäistymispyrkimysten kautta pakolaisena Suomeen

Otto Louhikoski Uhtualta 1. maailmansodan ja Vienan Karjan itsenäistymispyrkimysten kautta pakolaisena Suomeen Otto Louhikoski Uhtualta 1. maailmansodan ja Vienan Karjan itsenäistymispyrkimysten kautta pakolaisena Suomeen Oton syntymä ja perhe Aika Venäjän kalenterissa: 16.7.1889 Aika Suomen kalenterissa: 24.7.1889

Lisätiedot

Jehovan todistajien. Tämän kaavion kuvat: Pixabay ja JW.ORG. Kerubit. Kerubi. Jehova Jumala. Kerubit. Serafit. Sana, Logos, Mikael. Demonit.

Jehovan todistajien. Tämän kaavion kuvat: Pixabay ja JW.ORG. Kerubit. Kerubi. Jehova Jumala. Kerubit. Serafit. Sana, Logos, Mikael. Demonit. Sana, Logos, 2 1 2 Kerubi 8 9 22.01.2016 / JP Tämän kaavion kuvat: Pixabay ja JW.ORG 3 4 5 6 7 sivu 1 Aadam Eeva 10 11 12 Eeva Aadam Kain Aabel Seet Maailmankaikkeus Paratiisi 1. loi pyhän hengen avulla

Lisätiedot

Nettiraamattu. lapsille. Jumalan. mies

Nettiraamattu. lapsille. Jumalan. mies Nettiraamattu lapsille Jumalan lähettämä mies Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Byron Unger; Lazarus Sovittaja: E. Frischbutter; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org

Lisätiedot

Rautajärven torpat ja torpparit Asutus1694-1713 sivu 1/29

Rautajärven torpat ja torpparit Asutus1694-1713 sivu 1/29 Rautajärven torpat ja torpparit Asutus1694-1713 sivu 1/29 Rautajärvi Pietilä Esko Pekanpoika 1695 Sipi Sipinpoika 1695 Kollanen Yrjö Paavonpoika 1695 Niilo Pertinpoika 1695 Erkki Juhonpoika 1701 Erkki

Lisätiedot

Helatorstai Joh.17:24-26, Apt.1:6-9 lähtöjuhlan saarna

Helatorstai Joh.17:24-26, Apt.1:6-9 lähtöjuhlan saarna Helatorstai Joh.17:24-26, Apt.1:6-9 lähtöjuhlan saarna Me juhlimme tänään Jeesuksen taivaaseen astumista. Miksi Jeesus meni pois? Eikö olisi ollut parempi, että hän olisi jäänyt tänne. Helposti ajattelemme,

Lisätiedot

Tapio Piirto. Ilmajoen suku- ja historiantutkimuksen ystäwät 2008.

Tapio Piirto. Ilmajoen suku- ja historiantutkimuksen ystäwät 2008. Könni Jaakko Jaakonpoika Könnin ansiot ja maine seppänä ovat kaikille tuttuja. Samoin ovat sukukirjan kautta tunnettuja hänen jälkeläisensä. Nuoruus ja sepäntöiden opiskelu, esipolvet sekä ensimmäinen

Lisätiedot

Kuka minut perii? 21.9.2012 OTK, VT Minna Kuohukoski, SAMK. Satakunnan ammattikorkeakoulu Satakunta University of Applied Sciences

Kuka minut perii? 21.9.2012 OTK, VT Minna Kuohukoski, SAMK. Satakunnan ammattikorkeakoulu Satakunta University of Applied Sciences Kuka minut perii? 21.9.2012 OTK, VT Minna Kuohukoski, SAMK Perillinen oltava elossa perittävän kuolinhetkellä (Perintökaari 40/1965, 1 L 1 ) ei merkitystä oikeustoimikelpoisuudella, syyntakeisuudella,

Lisätiedot

Samuel, Jumalan palvelija

Samuel, Jumalan palvelija Nettiraamattu lapsille Samuel, Jumalan palvelija Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Lyn Doerksen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org BFC PO Box

Lisätiedot

Rääkkylä Venturi 4. 6.2.2008 TAULU 1 I Mikko Laakkonen, Talollinen, s. 1721. Mikko Laakkosen isäksi sopisi Mikko Laakkonen s.1690. AR.

Rääkkylä Venturi 4. 6.2.2008 TAULU 1 I Mikko Laakkonen, Talollinen, s. 1721. Mikko Laakkosen isäksi sopisi Mikko Laakkonen s.1690. AR. Rääkkylä Venturi 4. 6.2.2008 TAULU 1 I Mikko Laakkonen, Talollinen, s. 1721. Mikko Laakkosen isäksi sopisi Mikko Laakkonen s.1690. AR. Puoliso: Anna Rantanen, s. 1726 Kitee. 1. Eeva Laakkonen, s. 13.3.1747

Lisätiedot

Leinosen suvun Honka-haara

Leinosen suvun Honka-haara Leinosen suvun Honka-haara Tuomas Honka Pekka Matinpoika Leinonen (1740-) syntyi Paltamon Kivesjärvellä Leinolan n:o 7 tilalla. Tilan nimi on nykyään Petäjälahti. Pekan vanhemmat olivat talollinen Matti

Lisätiedot

JOUTSAN SEURAKUNTA KOKOUSKUTSU 5/2016

JOUTSAN SEURAKUNTA KOKOUSKUTSU 5/2016 JOUTSAN SEURAKUNTA KOKOUSKUTSU 5/2016 Kokousaika 08.06.2016 klo 16.00 Kokouspaikka Joutsan seurakuntakoti Käsiteltävät asiat 45 Kokouksen avaus 46 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 47 Pöytäkirjantarkastajat

Lisätiedot

AKSELI GALLEN-KALLELA PEKKA HALONEN. taidemaalari. taidemaalari. naimisissa, isä, kolme lasta (yksi kuoli lapsena) naimisissa, isä, kahdeksan lasta

AKSELI GALLEN-KALLELA PEKKA HALONEN. taidemaalari. taidemaalari. naimisissa, isä, kolme lasta (yksi kuoli lapsena) naimisissa, isä, kahdeksan lasta PEKKA HALONEN taidemaalari naimisissa, isä, kahdeksan lasta rakasti luontoa, tarkkaili lintuja, tarvitsi maaseudun rauhaa, kalasti työskenteli ateljeessa, suunnitteli ateljeekodin perheelleen herrasmies,

Lisätiedot

Nettiraamattu. lapsille. Elisa, ihmeiden mies

Nettiraamattu. lapsille. Elisa, ihmeiden mies Nettiraamattu lapsille Elisa, ihmeiden mies Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Lazarus Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org BFC PO Box 3 Winnipeg,

Lisätiedot

Ilomantsi_9 9.4.2015 TAULU 1

Ilomantsi_9 9.4.2015 TAULU 1 Ilomantsi_9 9.4.2015 I Margareta Laakkonen, s. n.1659, k. 1735 Ilomantsin Luhtapohja. Familysearch löytää Oloff Lakoin tyttären. Margareta Lakoin, joka on kastettu 1669 Kuopion Mlk. Olisiko tässä Margaretan

Lisätiedot

RUUT HUOLEHTII ANOPISTAAN

RUUT HUOLEHTII ANOPISTAAN Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(7) RUUT HUOLEHTII ANOPISTAAN 1. Kertomuksen taustatietoja a) Kertomuksen tapahtumapaikka Ensin Mooabin maassa. Mooabin maa sijaitsi Kuolleen meren itäpuolella.

Lisätiedot

1. Seuraava kuvaus on lyhennetty lastensuojelun asiakirjoista. Lue kuvaus ja vastaa sitä koskevaan kysymykseen.

1. Seuraava kuvaus on lyhennetty lastensuojelun asiakirjoista. Lue kuvaus ja vastaa sitä koskevaan kysymykseen. FINLAND: 1. Seuraava kuvaus on lyhennetty lastensuojelun asiakirjoista. Lue kuvaus ja vastaa sitä koskevaan kysymykseen. Pentti, 2-vuotias poika Pentti syntyi seitsemän viikkoa etuajassa ja vietti neljä

Lisätiedot

Komea mutta tyhmä kuningas

Komea mutta tyhmä kuningas Nettiraamattu lapsille Komea mutta tyhmä kuningas Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Lyn Doerksen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org BFC PO Box

Lisätiedot

Pyydän ilmoittamaan virheistä, niin saadaan ne korjatuksi, toki muutoinkin saa ottaa yhteyttä.

Pyydän ilmoittamaan virheistä, niin saadaan ne korjatuksi, toki muutoinkin saa ottaa yhteyttä. Sukuselvityksen kohde Iisalmen Ryhäset 8 sukupolvea Tulostettu: 07.01.2014 Tekijä: Juha Rönkkö Tiedot ovat keskeneräiset ja saattavat sisältää virheitä, joten niihin tulee suhtautua epäilevästi ja varauksella.

Lisätiedot

Hyviä ja huonoja kuninkaita

Hyviä ja huonoja kuninkaita Nettiraamattu lapsille Hyviä ja huonoja kuninkaita Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Lazarus Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org BFC PO Box 3

Lisätiedot