LAPSEMME. Peruskoulun täytyy uudistua. Tunne valtaa fanit. Vertaisryhmiä erolapsille. Tottuneesti tabletilla. Kannabiksen käyttöä on vaikea huomata

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "LAPSEMME. Peruskoulun täytyy uudistua. Tunne valtaa fanit. Vertaisryhmiä erolapsille. Tottuneesti tabletilla. Kannabiksen käyttöä on vaikea huomata"

Transkriptio

1 LAPSEMME Mannerheimin Lastensuojeluliiton jäsenlehti 2/2014 Kannabiksen käyttöä on vaikea huomata Tunne valtaa fanit Terhokerho yhdistää sukupolvet Vertaisryhmiä erolapsille Tottuneesti tabletilla Peruskoulun täytyy uudistua

2 Ihanan sitruunainen maku. Ihan kuin herkullisen pehmeää vanukasta. IhQ! Sydämelle, aivoille ja näkökyvylle M Maista ja ihastu! Möller Omega Twist on ihan uusi omega-3-makuelämys! SYDÄMELLE AIVOILLE NÄKÖKYVYLLE Yksi herkullinen lusikallinen (10 ml) Möller Omega Twistiä sisältää runsaasti (925 mg) omega-3-rasvahappoja, joista DHA ja EPA yhteensä 730 mg. DHA ja EPA (250 mg/vrk) edistävät sydämen toimintaa. DHA (250 mg/vrk) on tärkeä aivoille ja näkökyvylle. Lue lisää Markkinoija Axellus Oy,

3 Pääkirjoitus Kouluista tärkein P eruskoululla on äärimmäisen tärkeä tehtävä. Sen pitäisi antaa kaikille lapsille hyvät eväät elämälle: opettaa paitsi lukemaan, kirjoittamaan ja laskemaan myös opiskelemaan, työskentelemään ryhmässä ja toimimaan yhteiskunnan jäsenenä. Kun peruskoulu toimii, se kasvattaa yhdessä kotien kanssa fiksuja kansalaisia, joilla on hyvä tieto- ja taitopohja ja intoa oppimiseen. Onnistuessaan peruskoulu voi myös tasoittaa lasten kotitaustasta johtuvia eroja. Tällä hetkellä peruskoulu ei vaativasta tehtävästään täysin selviä. Kasvatukseen ja sosiaalisten taitojen tukemiseen ei jää aikaa eivätkä oppimiseen lisätukea tarvitsevat lapset saa tarpeeksi apua. Osalla oppilaista ei päättötodistuksen saatuaan ole riittäviä valmiuksia jatkokoulutukseen. Näyttää siltä, että peruskoulun merkitystä ei ymmärretä. Vaikka asiantuntijat ovat varoitelleet haasteista, vasta sijoituksen heikkeneminen PISA-tuloksissa sai huolen heräämään. Peruskoulun kehittämiseen luvattiin panostaa. Peruskoulun arvostuksesta kertoo se, miten nopeasti lupaus unohtui. Hallituksen kehysriihessä perusopetuksen laadun parantamiseen kohdistetuista valtionavustuksista leikattiin 57 miljoonaa. Leikkausten vuoksi ryhmäkoot uhkaavat kasvaa, mistä kärsivät eniten erityistä tukea tarvitsevat oppilaat. Myös koulujen rakennusrahoista leikattiin. Se tarkoittaa, että korjaus- ja rakennushankkeet, joiden myötä homekoulut vähenisivät, eivät toteudukaan. Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki tulee ja oppivelvollisuutta pidennetään, mutta niidenkin toteuttamiseen on niukasti resursseja. Peruskoulun kehittäminen niin, että oppilaat saavat vahvan pohjan, joka auttaa pärjäämään jatko-opinnoissa ja tulevaisuuden työelämän vaatimuksissa, on välttämätöntä. Uudistuksessa on kuunneltava koulun asiantuntijoita: oppilaita ja opettajia ja sen toteuttamiseen on saatava riittävät voimavarat. Koulutus on menestystekijä, jota Suomella ei ole varaa heikentää. Liisa Partio, päätoimittaja Sisältö 3 Pääkirjoitus 4 Liitossa tapahtuu 8 Peruskoulu kaipaa päivitystä Oppilaat osallistumaan ja vaikuttamaan 15 Lasten asialla 16 Tunne valtaa fanit 20 Erolapsi voi kätkeä tunteensa Vertaisryhmiä tarjotaan jo pienille lapsille 24 Terhokerho yhdistää sukupolvet Kerhossa ollaan yhdessä, tarinoidaan ja leikitään 28 Terveyttä kahdessa Karjalassa 31 Isän kynästä 32 Tottuneesti tabletilla Tietotekniikka kuuluu nykylasten arkipäivään 35 Lastenkulttuuri Kirjakko Kulttuurikierros 38 19% hyväksyy, 9 % kokeilee Kannabiksen poltto arkipäiväistyy 41 Mitä mielessä? 44 Poimitut 47 Kirjoissa & kansissa 48 Jäsensivut 50 Sattuipa kerran PAINOTUOTE LAPSEMME Päätoimittaja Liisa Partio l Toimitussihteeri Sisko Kajama l Tiedotustoimittaja Kaarina Kokkonen l Ulkoasu ja taitto Merja Lensu l Kansikuva Tomi Nuotsalo l Toimitusneuvosto: Anu Mustonen (pj), Joona Kallio, Eva Kuntsi, Petra Vesuri, Anne Vola l Toimituksen osoite PL 141, Helsinki, p , l Tilaukset ja osoitteen muutokset: p Vuosikerta 18 euroa. Jäsenillä lehti sisältyy jäsenmaksuun l Ilmoitukset: Bouser Oy, Vattuniemenranta 2, Helsinki, Jukka Tiainen, p. (09) , Jouni Kohonen, p. (09) , Ilmoitusaineistot: Lapsemme 3/2014 ilmestyy l Kustantaja Mannerheimin Lastensuojeluliitto. ISSN-L , ISSN , ISSN l Paino Forssa Print l Lapsemmelehti ilmestyy 4 kertaa vuodessa, 43. vuosikerta. Lapsemme 2/2014 3

4 Liitossa tapahtuu Vanhempainpuhelin maksuttomaksi Vanhempainpuhelin numerossa palvelee nyt maksutta. Maksuttomuus tuli mahdolliseksi RAY:n rahoituksen ansiosta. Vanhempainpuhelimessa voi keskustella luottamuksellisesti mistä tahansa vanhemmuuteen liittyvästä asiasta. Puheluihin vastaa koulutettu vapaaehtoinen päivystäjä, joka on itsekin vanhempi. Puhelin päivystää ma kello ja 17-20, ti kello ja 17-20, ke kello sekä to kello Muistathan myös Vanhempainnetin kirjepalvelun! Kuva: Keksi/Suvi-Tuuli Kankaanpää Seminaariin! Mentalisaatio ja reflektiivinen työote perheiden kohtaamisessa Hotelli Presidentti, Helsinki e / hlö Päivähoidosta varhaiskasvatukseen Finlandia-talo, Helsinki maksuton Seminaarien ohjelmat ja ilmoittautumiset MLL kannattaa tasa-arvoista avioliittolakia MLL muistuttaa, että lapsen oikeuksien sopimuksen mukaan kaikille lapsille tulee taata sopimuksessa tunnustetut oikeudet ilman minkäänlaista lapsen, hänen vanhempansa tai muun laillisen huoltajan syrjintää. MLL kannattaa myös mahdollisuutta samaa sukupuolta olevien parien yhteisadoptioon, sillä ei ole lapsen edun mukaista, että lapsi adoptoidaan yksin, vaikka perheessä on kaksi vanhempaa. > kannanotot Vaikutetaan lasten puolesta MLL on ottanut aktiivisesti kantaa hallituksen kehysriihipäätöksiin ja muistuttanut mm. että lapsilta leikkaaminen syventää kestävyysvajetta. Katso kannanotot netissä. Seuraa ja jaa MLL:n viestejä myös facebookissa ja twitterissä. Ohjeita äideille 70 vuotta sitten Jo ensimmäisenä kesänä olette totuttanut lapsenne aurinkokylpyihin. Jos olette sen unohtanut, aloittakaa kylvyt seuraavana vuonna. Voitte aloittaa sisällä. Avatkaa ikkuna, kun aurinko paistaa sisään, asettakaa lapsi leikkikaluineen lattialle aurinkoiselle paikalle ja antakaa sen leikkiä siinä alasti. Pitäkää ovet suljettuina, jottei synny ristivetoa! Aloittakaa muutamista minuuteista ja lisätkää aikaa joka päivä vähitellen yhteen tuntiin asti! Kääntäkää lasta (siirtämällä leikkikaluja), niin ettei se pala. Pian voi lapsen siirtää ulos aurinkoon. Lähde: Terveet lapset kodin ilo ja kansan tulevaisuus. Leikki- ja kouluikäisten lasten terveyden hoidon opas äideille. Kenraali Mannerheimin Lastensuojeluliitto Muistathan eurovaalit Katso MLL:n eurovaaliohjelma Kiitos kaikille Kevätilo-keräykseen osallistuneille! Keräyksen tuotolla paikallisyhdistykset ylläpitävät perhekahviloita, järjestävät kerhoja, retkiä ja tapahtumia ja tukevat tukioppilastoimintaa. Kampanja muistuttaa, että hauskanpitoon ei tarvita päihteitä. 4 Lapsemme 2/2014

5 Liitossa tapahtuu Kuva: Raisa Kyllikki Karjalainen Nuorten ongelmia ei aina havaita Lasten ja nuorten puhelimeen tuli viime vuonna yli yhteydenottoa. Joka kymmenes puhelu liittyi nuorten pahoinvointiin. Nuorten oireilujen, kuten masennuksen ja ahdistuksen, taustalla olivat usein perheen aikuisten vakavat ongelmat ja suoranainen kaltoinkohtelu. Yhteydenottojen perusteella nuorten kaltoinkohtelu jää usein piiloon. Tilanteensa selvittämiseksi nuoret toivoivat ammattilaisilta nykyistä paljon enemmän aikaa ja heidät yksilöllisesti huomioivia kohtaamistapoja. Lasten ja nuorten puhelimen vuosiraportti Voittoisat kaveritaitotapahtumat Tämän lukuvuoden Koulurauha-kilpailussa tehtävänä oli suunnitella tapahtuma, jolla voitaisiin edistää oppilaiden keskinäisiä kaveritaitoja. Yläkoululaisten sarjan voiton veivät Vaasan Vöyrynkaupungin koulun tukioppilaat, jotka suunnittelivat koulurauhanjulistusjuhlan uusille 7.-luokkalaisille. Alakoululaisten sarjan voitti Paraisten Koivuhaan koulun oppilashallituksen suunnittelema ystävänpäivätempaus. Voittajat palkittiin 500 euron stipendeillä. Koulurauha julistetaan Tampereella Ratinan stadionilla Valtakunnallisessa äitienpäiväjuhlassa palkittiin 35 äitiä Valkoisen Ruusun Ritarikunnan I luokan mitalilla kultaristein. MLL on järjestänyt äitienpäiväjuhlan yhdessä sosiaali- ja terveysministeriön kanssa vuodesta 1993 lähtien. Pääsihteerin pohdintoja...epätäydellisyydestä Lapsen kehitykseen perehtyvä tutkimus koskee yhä varhaisempia kehitysvaiheita. Tutkimuksissa on todettu, että kun raskaana olevalla äidillä on hyvä olla, se heijastuu myönteisesti myös lapsen kehitykseen. Kun vanhemmat ovat myönteisiä ja luottavat tulevaisuuteen, lapsen käsitys omasta itsestään on luottavaisempi: osaan, pystyn, onnistun! Se näkyy jo vauvaiässä ja jatkuu läpi lapsuuden. Tutkimusten tietoja voi hyödyntää, kun pohditaan yhteiskunnan lapsuuteen ja perheisiin kohdistuvien investointien merkitystä. Tutkimustiedot voivat myös ahdistaa. Elämään sisältyy vääjäämättä myös pettymyksiä ja vähemmän täydellisiä osioita. Niin kauan kun ne vaikuttavat vain omaan hyvinvointiin, tilanteen voi jotenkin sietää. Mutta entä silloin, kun elämän rosoisuus vaikuttaa myös lapsiin, kun heille ei pystykään tarjoamaan sitä täydellistä lapsuutta? Onneksi hyvään elämään ei tarvita täydellisyyttä. Se, mitä lapsi oikeasti tarvitsee, on aikuisia, jotka ovat kiinnostuneita hänen kokemuksistaan ja ajatuksistaan. Lapsi tarvitsee jonkun, jonka kanssa voi työstää vaikeuksia ja puutteellisuutta vaikkapa sitä, että vanhemmat asuvat eri osoitteissa. Lapsen tulee saada kokea tulevansa ymmärretyksi ja hyväksytyksi myös kiukkuineen ja pelkoineen. Kun elämässä on vaikeuksia, voi kuitenkin käydä niinkin, että vanhempi ohittaa lapsen kokemukset ja antaa tilaa kärsimättömyydelle, ärtymykselle tai pettymykselle. Näitä tilanteita on hyvä tunnistaa ja etsiä niihin apua. Myös huonosti hoidetut tilanteet voi muuttaa lapsen kehitystä tukeviksi niin että ne käsitellään, pyydetään anteeksi, surraan yhdessä tai pyritään muutoin korjaamaan tilannetta. Hyvään elämään sisältyy epäonnistumisia ja erehtymisiä sekä niihin liittyviä korjaavia, luottamusta kasvattavia kokemuksia. Lapselle voi olla helpotus huomata, että elämä kantaa ja elämässä on paljon hyvää, vaikka se sisältää myös virheitä, erehdyksiä ja kolhuja. Mirjam Kalland Lahjat lasten hyväksi Tavataan Turussa liittokokouksessa ! Kun vietät merkkipäivääsi etkä halua lahjoja, voit pyytää ystäviäsi antamaan lahjarahat MLL:lle lasten, nuorten ja perheiden hyväksi. Katso ohjeet Lapsemme 2/2014 5

6 Liitossa tapahtuu Kuninkaallista menoa Marskin päiväkodissa Mikkelissä vietettiin vapun alla kuninkaallisia juhlia. Varastoihin kertyneistä kankaista päiväkodin oma kylämummi Helena Pöyry ompeli lapsille prinsessahameet ja ritariviitat. Laulun ja leikin lomassa kerrattiin hyviä käytöstapoja. Alueen muut kylämummit osallistuivat tapahtumaan vierailevina kuningattarina. Juhlat huipentuivat tanssiaisiin, jossa helmat ja viitat hulmusivat valssin ja smurffilaulujen tahdissa. Kuva: Helena Pöyry Kuva: Ympäristöhallinnan kuvapankki Ideoita ekoarkeen Onko teidän perhekahvilassanne jo järjestetty tavaranvaihtotori, tuunattu vanhasta uutta tai organisoitu tavaranlainausta? Uudenmaan piiri ja Suomen ympäristökeskus keräsivät perhekahvila-aktiiveilta ja kävijöiltä ideoita, jotka auttavat sujuvan ja taloudellisen arjen ohella pienentämään kodin ilmasto- ja muita ympäristövaikutuksia. Ideoihin voi tutustua osoitteessa uudenmaanpiiri.mll.fi TEKSTI JA KUVAT TIINA TYNKKYNEN-HIETA Perheentalo kasvoi kumppanuudesta Perheentalo on toiminut Iisalmessa jo 10 vuotta. Tätä järjestöjen ja kuntayhtymän yhteistyötä toteutetaan alueen lapsiperheiden toiveiden mukaisesti. Lattia on täynnä iloisia vauvoja, tarkemmin sanottuna Pikkumuikkuja. Koolla on 6 12 kuukauden ikäisille vauvoille ja heidän vanhemmilleen tarkoitettu ryhmä MLL:n Iisalmen yhdistyksen Perhekeskus Onni ja Ilonan perhekahvilassa. 6 Lapsemme 2/2014 Jare (11 kk) konttaa tutkimaan Jannin (6 kk) sukkaa. Vähän ylempänä vanhemmat juttelevat siitä, mitä kannattaa ottaa huomioon ennen kuin laittaa lasten valokuvia nettiin. Tämän kerran teemana on media. Iisalmelainen Maikki Haanketo ja Hugo (8 kk) aloittivat Pikkumuikuissa syksyllä. Äidille on tärkeää vaihtaa ajatuksia muiden samassa elämäntilanteessa olevien kanssa. Täällä on samanikäisiä lapsia ja saa vertaistukea. Maija Leena Kumpulainen on leikittänyt lapsia ja auttanut vanhempia vauvaryhmien vapaaehtoisena nimikkokerhomummona säännöllisesti kolme vuotta. Tästä saa iloisen mielen. On mukava seurata lasten kehitystä. Taitoja tulee lisää viikoittain. Yhdessä lapsen parhaaksi Perheentalo-yhteistyö aloitettiin Iisalmessa kymmenen vuotta sitten. Yhdistykset sopivat kullekin kehittämisalueen. MLL:n vastuulla ovat vertaisryhmät, Pelastakaa lapset ry otti hoitaakseen tukihenkilötoiminnan ja Ensi- ja turvakotiyhdistys avopalvelutoiminnan eli yökylä-, mummola- ja doulatoiminnat.

7 Liitossa tapahtuu Pikkumuikkujen kaltaiset vertaisryhmät ovat monelle perheelle tuttuja, ja osa perheistä on saanut kotiinsa vapaaehtoisen tukihenkilön antamaan pienen hengähdystauon arkeen. Lapset voivat vierailla vapaaehtoisten mummojen pitämässä mummolassa tai yökylässä. Lisäksi Perheentalo järjestää perheleirejä ja tapahtumia perheille. Ydinajatus on Yhdessä lapsen parhaaksi, eli lapsiperheiden kanssa toimivat järjestöt ja ammattilaiset ovat yhdistäneet voimansa ja tietämyksensä järjestääkseen perheille näiden toivomaa toimintaa. Yhteistyötä tehdään monella tasolla. MLL:n Iisalmen yhdistys, Iisalmen Pelastakaa lapset ja Ylä-Savon ensi- ja turvakotiyhdistys toimivat yhdessä ja työskentelevät julkisen sektorin kanssa. Iisalmen seudulla julkinen toimija on Ylä-Savon SOTE kuntayhtymä. Lapsiperheiden kanssa työskentelevät asiantuntijat ovat mukana verkostoissa. Esimerkiksi vauvaverkostoon haastettiin mukaan vauvaperheiden kanssa toimivia tahoja. Verkoston jäsenet vaihtavat kuulumisia ja ajatuksia ajankohtaisista ilmiöistä ja kierrättävät tietoa. Kynnys matalalla Perheentalo sai alkunsa, kun järjestöjen vapaaehtoiset kokivat, että perheiden hyväksi on tehtävä enemmän. Ryhmiä ja kotiin vietävää toimintaa alettiin kehittää. Koettiin, että tarvitaan yhteinen työntekijä, nyt meitä on neljä, Perheentalo-yhteistyön projektipäällikkö Sinikka Roth kertoo. Kymmenen vuoden aikana toiminta on laajentunut eri suuntiin ja työnteki- Vapaaehtoistyö on Perheentalon ydintä. Kerhomummo Maija Leena Kumpulainen leikittää Outi-äidin sylissä istuvaa Inka Pappia (11 kk). jämäärä kasvanut. Uusia yhteistyökumppaneita haetaan jatkuvasti. Toiminta perustuu ammatillisesti johdetulle vapaaehtoistyölle. Perheentalo on matalan kynnyksen paikka. Lähetteitä ei tarvita, toiminnot ovat maksuttomia ja kaikille avoimia. Tavoite on kohdata perheitä arjessa mahdollisimman varhain. Mallia muualle Maikki Haanketo ja Hugo käyvät Pikkumuikut vauvaryhmässä. Iisalmen kumppanuusmallista haetaan esimerkkiä myös muualle. Itä-Suomessa Joensuuhun nousi vastaavanlainen Perheentalo. Iisalmen Perheentalo on mukana Raha-automaattiyhdistyksen Emma & Elias -avustusohjelmassa, joka kokoaa yhteen perheiden terveyttä ja hyvinvointia edistäviä järjestöjen toimintoja. Tämä kertoo, että mallia arvostetaan valtakunnallisesti. Pääosa Perheentalon rahoituksesta tulee Raha-automaattiyhdistykseltä, osa Ylä-Savon SOTE kuntayhtymältä ja järjestöiltä, osa yksityisiltä lahjoittajilta. Tulevaisuuden tavoitteita Iisalmen Perheentalolla on muun muassa perustaa uusia vertaistukiryhmiä tarpeen mukaan. Haikarakahvila vauvaa odottaville on suunnitteilla. Ennaltaehkäisevää työtä ei pystyttäisi tässä laajuudessa tekemään ilman kolmatta sektoria, myöntää perhesosiaalityön esimies Marja-Liisa Korhonen kuntayhtymästä. Hän luonnehtii toimintaa uraauurtavaksi ja tärkeäksi voimavaraksi alueelle, sillä se on laajaa ja laadukasta. Kyse ei ole lakisääteisistä vaan perheiden toivomista toiminnoista. Omalta alueelta lähtevinä ne ovat aitoja ja toimivia, Korhonen sanoo. Lapset ja asiat ovat yhteisiä. Aikuisten pitää yhdessä pitää heistä huolta, Sinikka Roth kiteyttää laajan yhteistyön. Lisätietoa Eliaksen (4) pupu saa Nalleneuvolassa rokotuksen sairaanhoitajaopiskelija Sanna Höyhtyältä. Iltapöllöt ja nallet -ryhmään kuuluvat terveysasiat. Lapsemme 2/2014 7

8 TEKSTI TIINA KIRKAS KUVAT MATTI MATIKAINEN JA TOMI NUOTSALO Peruskoulu kaipaa päivitystä Oppilaiden kiinnostus ja innostus koulunkäyntiin herää, kun nuoret saavat osallistua ja vaikuttaa. Opetukseen kaivataan lisää tietoteknologiaa sekä fyysistä ja luovaa tekemistä. Vielä vuosikymmen sitten Suomen 15-vuotiwaat nuoret olivat maailman parhaita lukijoita ja luonnontieteiden osaajia. Matematiikassakin he ylsivät toiselle sijalle kansainvälisessä PISA-tutkimuksessa. Vuoden 2012 PISA-tutkimuksessa suomalaisnuoret eivät enää selvinneet mitalisijoille. Matematiikassa he olivat kahdensiatoista, lukutaidossa kuudensia ja luonnontieteissä viidensiä 65 valtion ja alueen joukossa. Ohi kiilasivat ennen kaikkea Kiinan erityisalueet Shanghai ja Hong Kong sekä Japani ja Singapore. Ensimmäistä kertaa testatussa ongelmanratkaisutaidossa suomalaiset olivat Euroopan parhaita mutta kokonaistuloksissa yhdeksänsiä. Osioon osallistui 44 valtiota ja aluetta. Tulokset ovat herättäneet Suomessa hämmennystä. Miksi suomalaisnuorten on pärjättävä aasialaisille, jotka tunnetusti puurtavat koulussa myös illat ja viikonloput? Moni myös huomauttaa, että hienoisesta laskusta huolimatta suomalaisnuoret ovat taidoiltaan yhä maailman parhaimmistoa. Kouluammattilaiset kuitenkin muistuttavat, että heikentyneistä oppimistuloksista on syytä olla huolissaan. PISAtulokset vahvistavat suuntauksen, joka on ollut tutkijoiden ja opetusviranomaisten tiedossa jo pitkään. Peruskoulusta vailla perustaitoja? PISA ei tutki niinkään perinteistä kouluosaamista vaan nuorten kykyä soveltaa matematiikkaa, lukutaitoa ja luonnontieteitä koulun ulkopuolisissa tilanteissa. 8 Lapsemme 2/2014 Lapsemme 2/2014 9

9 Teknologiaa pitäisi oppia käyttämään työvälineenä. Opettajan ei tarvitse tietää kaikkea, vaan hän voi etsiä vastauksia yhdessä oppilaiden kanssa. 10 Lapsemme 2/2014 Se siis kertoo, miten nuoret osaavat käyttää taitojaan jatko-opinnoissa ja työelämässä. Tutkimuksen mukaan neljä viidestä suomalaisnuoresta hallitsee matematiikkaa vähintäänkin välttävästi. Kaksi kolmesta taas lukee riittävän hyvin pärjätäkseen nykyisessä tietoyhteiskunnassa. Hälyttävää on, että entistä useammalla nuorella näitä taitoja ei enää ole. Kymmenen vuotta sitten heikkoja matematiikan osaajia oli seitsemän prosenttia nuorista. Nyt heidän osuutensa on 12 prosenttia. Heikkojen lukijoiden osuus on kasvanut kolmessa vuodessa kahdeksasta prosentista 11 prosenttiin. Näistä nuorista voi varmuudella sanoa, että he kohtaavat vaikeuksia jatkoopinnoissa. Puutteelliset perustaidot lisäävät myös keskeyttämisriskiä, sanoo professori Jouni Välijärvi Jyväskylän yliopistosta. Tavallisessa arjessa heidän on vaikea hahmottaa esimerkiksi alennusprosentteja, ymmärtää aikatauluja ja erottaa mittasuhteita. Tavallisten lehtitekstien ja työpaikan ohjekirjojen lukeminen tuottaa myös ongelmia. Kansainvälisessä vertailussa suomalaisnuorten tilanne on vielä kohtuullinen. Se kertoo kuitenkin siitä, että peruskoulu ei ole onnistunut varustamaan nuoria tulevaisuuden varalle. Myös nuoria huipputaitajia on entistä vähemmän. Kymmenessä vuodessa matematiikan erinomaisten osaajien osuus on laskenut 23 prosentista 15 prosenttiin. Lukutaidossa suunta on sama. Koulujärjestelmämme ei siis kykene vahvistamaan lahjakkaimpien nuorten osaamista yhteiskuntamme hyväksi. Se on huolestuttavaa maailmassa, joka korostaa osaamista kilpailutekijänä, Välijärvi sanoo. Koulutususko hiipuu Syitä oppimistulosten heikkenemiseen on etsitty ennen kaikkea nuorten maailmasta ja sen muutoksesta. Koulun ohella nuorten ajasta ja mielenkiinnosta kilpailee moni muukin asia. Nuoret eivät enää esimerkiksi lue niin kuin ennen. Varsinkaan pojat eivät viihdy kirjojen parissa vaan pelaavat ja viestivät sosiaalisessa mediassa. Kirja on pitkää paneutumista vaativa käyttöliittymä. Sen on vaikea kilpailla sähköisten pelien kanssa, jotka on tarkoituksella rakennettu koukuttaviksi. Myös sosiaalinen media koukuttaa, kun omiin kuviin ja kommentteihin halutaan palautetta, toteaa rehtori Pasi Majasaari vantaalaisesta Hämeenkylän peruskoulusta. Someviestien lukeminen ei kuitenkaan kehitä kieltä eikä abstraktia ajattelua. Niitä taas tarvitaan kaikenlaisessa opiskelussa. Koevastaaminenkin vaatii kykyä ilmaista itseään selkeästi ja ennen kaikkea kirjallisesti. Muutenkaan monet nuoret eivät välitä enää paneutua pitkäjänteiseen työskentelyyn, mitä esimerkiksi matematiikan ja kielten oppiminen yhä vaatii. Majasaaren mielestä se on ymmärrettävää, sillä nuoria ympäröivä todellisuus ei erityisemmin kannusta puurtamiseen. Pelimaailmassa pärjää paljolti onnella, ja televisiossa julkisuuteen pääsee muuten vain. Ekaluokkalaiset aloittavat koulun jännittyneinä mutta innokkaina.

10 Elina Toivola ja Sini Salin viihtyvät koulussa. Hyvällä mielellä kouluun Rehtori Pasi Majasaari muistuttaa, että opettamisen ohella koulun tehtävä on kasvattaa. Kaikki koditkaan eivät tarjoa lapsilleen työn tekemisen mallia. Koulussa koetamme kertoa nuorille, että jos elämässä haluaa menestyä, täytyy jaksaa tehdä työtä. Mutta miksi ponnistella, jos tavoitteeseen pääsee helpommallakin? kysyy Majasaari. Heikentyneet oppimistulokset selittyvät myös suomalaisnuorten tutkitusti alhaisella opiskelumotivaatiolla. Osittain se liittyy koulutususkon hiipumiseen, kertoo opetusneuvos Najat Oukarim-Soivio opetus- ja kulttuuriministeriöstä. Aikoinaan koulu mahdollisti sosiaalisen ja taloudellisen nousun. Näin ei välttämättä enää tapahdu. Yhteiskunta on muuttunut, eikä koulu ole enää ainoa väylä hankkia tietoja ja taitoja. Siksi kaikki oppilaat eivät koe koulunkäyntiä mielekkääksi. Ilmiö on tuttu muista teollisuusmaista, joissa koulutuksen rooli työn ja toimeentulon takaajana on heikentynyt Suomea aikaisemmin. Tietoteknologia haltuun Silti tulevaisuudessa tarvitaan koulutusta enemmän kuin koskaan. Se on yhä välttämätön väylä pärjätä työssä ja muutoinkin elämässä, Jouni Välijärvi huomauttaa. Mutta miten saada nuoret kiinnostumaan ja innostumaan koulunkäynnistä? Välijärven mielestä koulun pitäisi kyt- Elina Toivola ja Sini Salin käyvät yhdeksättä luokkaa Hämeenkylän peruskoulussa Vantaalla. Aamuisin he matkaavat kouluun mielellään. Kaverit ja hyvä ruoka, he listaavat tärkeimmät viihtyvyystekijät omassa koulussaan. Opiskelun innostavuus vaihtelee aineesta ja opettajasta toiseen. Mieluisimpia ovat taito- ja taideaineet. Ei tule ketään mieleen, joka ei tykkäisi kotitaloudesta, Sini sanoo. Elina pitää myös kielistä. Tytöt tietävät, että monen nuoren mielestä koulussa on tyhmää. Viihdytkö koulussa? -kysymykseen vastataan kieltävästi ilman, että perusteluita pohditaan sen kummemmin. Mutta kyllä täällä viihtyy. Suomen koulut ovat turvallisia. Ainakaan meidän koulussa ei ole tappeluita, joita kaikki ovat ihmettelemässä ja selvittämässä, Elina sanoo. Sini ja Elina toimivat tukioppilaina eli tukareina. Syksyllä he auttoivat uusia seiskaluokkalaisia tutustumaan toisiinsa erilaisissa tapahtumissa. Nyt he kokoontuvat kerran viikossa ja käsittelevät erilaisia koulupäivän sattumuksia. Vakavissa kiusaamistapauksissa tarvitaan aina aikuista. Muissa tilanteissa voimme omalla esimerkillämme vaikuttaa oppilaiden käytökseen. Voimme myös huomauttaa huonosta käytöksestä, Sini kertoo. Pohdintaa ja keskustelua Läksyjä Elina ja Sini tekevät vartista puoleen tuntiin. Muutoin aika kuuluu kännykällä facebookissa, instagramissa, whatsupissa ja muissa sosiaalisen median foorumeissa. Tietokoneella katsotaan elokuvia. Joskus harvoin tehdään koulutöitä, Sini sanoo. Tytöt tunnustavat, että kännykkää tulee näprättyä myös tunneilla, vaikka se häiritsee keskittymistä opetukseen. Osa opettajista sen sallii, osa takavarikoi puhelimen huostaansa. Kännykkää voisi hyödyntää nykyistä enemmän myös opiskelussa, he tuumivat. Matikan tunneilla käytämme puhelinta laskimena, ja kerran yhteiskuntaopin tunnilla etsimme tietoa presidentistä, kun emme voineet käyttää tietokoneita. Opinto-ohjaaja olisi myös halunnut perustaa whatsup-ryhmän ja jakaa meille tietoa yhteisvalinnasta, Sini kertoo. Parhaiten tytöt oppivat, kun asiat havainnollistetaan käytännössä. He haluavat myös pohtia ja keskustella asioista. Hyvä opettaja osaa opettaa. Hän kertoo aiheesta ja syventää sitä. Hyvä opettaja myös vastaa kysymyksiin eikä heti siirry seuraavaan asiaan. Jos jotain ei ymmärrä, ei voi sanoa vain, että käytä aivojasi. Lapsemme 2/

11 Koulutuksen tulisi valmistaa opettaja kohtaamaan koulun arkea. keytyä nykyistä tiiviimmin nuorten todellisuuteen ja tulevaisuuteen. Emme voi vaatia nuoria toimimaan niin kuin ennen, vaan koulun ja sen toimintatapojen on muututtava. On tärkeä löytää keinoja, joilla nuoret saavat mahdollisuuden osallistua ja vaikuttaa. Nuoret on nähtävä kumppaneina ja oppiminen vuorovaikutuksena, joka viime kädessä tuottaa kaikille inhimillistä hyvää. Yksi keinoista on lisätä tieto- ja viestintäteknologian käyttöä kouluopetuksessa. Jo nyt on tarjolla useita teknologiasovelluksia, jotka tukevat erilaisia tapoja oppia ja hahmottaa maailmaa. Ne helpottavat myös tiedonhakua ja yhteydenpitoa, samoin oppimista luokkahuoneen ulkopuolella. Koulun haasteena on, että valtaosa nuorista käyttää älypuhelimiaan, tablettejaan ja tietokoneitaan lähinnä viihtymiseen. Harvat nuoret hallitsevat esimerkiksi tekstinkäsittelyä tai taulukkolaskentaa. Verkosta ei myöskään osata etsiä tietoa eikä arvioida sen oikeellisuutta. Teknologiaa pitäisikin oppia käyttämään työvälineenä, Najat Ouakrim-Soivio sanoo. Viihdekäytössä taitoja ei opi, vaan ne on opetettava nuorille erikseen. Taitoja tulisi soveltaa jokaisessa oppiaineessa, ja siksi tieto- ja viestintäteknologian hyödyntäminen on jokaisen opettajan asia. Tieto- ja viestintäteknologiataitojen opettaminen koulussa on myös tasaarvokysymys, sillä Suomessa on satoja nuoria, joilta osaaminen yhä puuttuu. 12 Lapsemme 2/2014 Tulevaisuuden ammattilaiselle näiden taitojen osaaminen on välttämätöntä. Oppia elämää varten Heikentyneet PISA-tulokset ovat vauhdittaneet keskustelua peruskoulun uudistamisesta. Jo aiemmin Opetushallituksessa on ryhdytty uudistamaan peruskoulun opetussuunnitelman perusteita. Pasi Majasaari toivoisi koulupäivään nykyistä enemmän tilaa muullekin kuin oppiaineiden sisältöjen omaksumiselle. Nyt kunnon opettaja pitäytyy tiukasti oman aineensa opetussuunnitelmassa, vaikka nuorten tulisi oppia koulussa myös muita elämässä välttämättömiä taitoja. Sellaisia ovat tavoitteiden asettaminen ja niiden toteutumisen arvioiminen sekä tiedon hankinta. Opetussuunnitelman perusteissa puhutaan myös ihmisyyteen kasvamisesta, toisten huomioonottamisesta ja oman elämän hallinnasta. Opettamisen ohella koulun tehtävänä on kasvattaa. Monen nuoren oppiminen tehostuisi myös, jos pulpettityöskentelyn ohella koulussa olisi nykyistä enemmän fyysistä ja luovaa tekemistä. Osalle nuorista taito- ja taideaineet ovatkin lähes ainoita mahdollisuuksia oppia ja onnistua ja siten viihtyä koulussa. Professori Antti Juvonen Itä-Suomen yliopistosta tietää, että taito- ja taideaineiden opiskelu lisää koulussa pedagogista hyvinvointia. Se taas parantaa matematiikan, äidinkielen ja tiedeaineiden opiskelumotivaatiota ja oppimistuloksia. Juvonen suosii tutkivaa oppimista, jossa oppilaat ja opettajat yhdessä perehtyvät johonkin ilmiöön useasta eri näkökulmasta. Se edellyttää yhteistyötä yli ainerajojen ja ennen kaikkea uudisajattelua opettajan työhön ja koulutukseen. Haluamme opettajia, jotka eivät ole tietäjiä ja totuuden kertojia vaan lasten ymmärtäjiä ja myötäoppijoita. Opettajan ei tarvitse tietää kaikkea valmiiksi, vaan hän voi etsiä vastauksia yhdessä oppilaiden kanssa. Myös Najat Ouakrim-Soivio muistuttaa, että opettajalta vaaditaan monenlaisten ammatillisten tietojen ja taitojen lisäksi kykyä ymmärtää ja pysähtyä kuuntelemaan lasten ja nuorten arkeen liittyviä asioita. Samalla opettajankoulutuksen tulisi valmistaa kentälle tulevia uusia opettajia nykyistä paremmin kohtaamaan koulun arkea ja tilanteita, jotka ovat joskus aika karuja. l PISA PISA (Program for International Student Assesment) on Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestön OECD:n arviointiohjelma, joka mittaa kolmen vuoden välein 15-vuotiaiden nuorten osaamista lukutaidossa, matematiikassa ja luonnontieteissä. Ensimmäinen tutkimus toteutettiin vuonna Vuoden 2012 PISA-tutkimukseen osallistui hieman yli puoli miljoonaa nuorta 65 maasta ja alueesta. Suomesta mukana oli reilu 300 koulua ja lähes oppilasta.

12 Enemmän hommia hallinnassa. Vähemmän laskua. Uusi Sonera Yhdessä tuo perheellesi huippuedullisesti rajattomat puhelut ja viestit kaikkiin liittymiin. Ensimmäinen liittymä maksaa alk. 24,90 /kk, seuraavat vain 9,90 /kk! Samalla saat nopean Aito 4G -netin vaikka tablettiin. Rajattomat puhelut Rajattomat viestit Aito -netti Hanki omasi: sonera.fi/yhdessa ja Sonera Yhdessä -palvelukokonaisuuden ensimmäinen puheliittymä 24,90 /kk ja seuraavat 9,90 /kk. Liittymät sisältävät rajattomasti norm.hintaisia puheluita, norm.hintaisia viestejä ja määritellyn määrän netin käyttöä verkon maksiminopeudella Suomessa, Ruotsissa, Norjassa, Tanskassa, Virossa, Latviassa ja Liettuassa. Voit käyttää paketteja myös puheluihin ja viesteihin em. maiden välillä. Hinnoittelu ei koske puheluja ja viestejä palvelu- ja yritysnumeroihin. Saapuvan liikenteen maksiminopeus Soneran 4G LTE-verkossa 150 Mbit/s (vaihteluväli Mbit/s), 3G Dual Carrier -verkossa 42 Mbit/s (vaihteluväli 0,4 20 Mbit/s), 3G-verkossa 21 Mbit/s (vaihteluväli 0,4 10 Mbit/s) ja 2G-verkossa 236 kbit/s (vaihteluväli kbit/s). Tiedonsiirron nopeus riippuu mm. laitteen ominaisuuksista sekä verkon kuormituksesta. Liittymät kuluttavat yhteistä Yhteisnetti-pakettia. Saatavilla eri kokovaihtoehtoja. Ilman erillistä lisämaksua hintaan sisältyy S-paketti. Maksiminopeus käytettävissä 500 Mt/kk käyttömäärään saakka, jonka jälkeen asiakas voi jatkaa käyttöä 128 kbit/s perusnopeudella tai ostaa lisäpaketin ja jatkaa netin käyttöä paketin täydellä nopeudella. Sonera Kaupassa, Sonera-kauppiaalla tai Myyntipalvelunumerossa tehdystä liittymän vaihdosta Lapsemme tai uuden 2/2014 liittymän avauksesta 13 veloitamme hinnaston mukaisen maksun 3,90 /liittymä. Katso suuntaa-antavat peittoalueet

13

14 Lasten asialla Esa Iivonen asiantuntijalakimies, vaikuttamis- ja strategiatyö Perus- ja ihmisoikeudet tulee ottaa vakavasti Perustuslaissa turvatut perusoikeudet ja ihmisoikeussopimuksissa turvatut ihmisoikeudet ovat julkista valtaa velvoittavia. Valtion ja kuntien on otettava huomioon ne myös talouspäätöksiä tehtäessä. Sosiaalisia oikeuksia koskevilla perus- ja ihmisoikeussäännöksillä on useita oikeusvaikutuksia, joista yksi on heikennyskieltovaikutus. Sillä tarkoitetaan, että perus- tai ihmisoikeussäännös kieltää heikentämästä oikeuden toteutumisessa saavutettua tasoa. Taloudellinen lama ja julkisen talouden vaikeudet voivat tiettyyn rajaan saakka olla hyväksyttäviä perusteita poiketa heikennyskiellosta. On kuitenkin muistettava, että perus- ja ihmisoikeudet ovat tavallisen lainsäännön yläpuolella, ja ne velvoittavat valtiota ja kuntaa voimavaroja ja säästöjä kohdennettaessa. Säästöjä tulee aina hakea ensisijaisesti muista kohteista kuin perus- ja ihmisoikeussäännösten suojaamista oikeuksista. Lasten sosiaali- ja terveyspalveluista, koulutuksesta ja perheiden tukemisesta säädetään perustuslaissa ja useissa ihmisoikeussopimuksissa. Ihmisoikeussopimuksista näitä säännöksiä on YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen lisäksi erityisesti taloudellisia, sosiaalisia ja sivistyksellisiä oikeuksia koskevassa YK:n sopimuksessa ja uudistetussa Euroopan sosiaalisessa peruskirjassa. Viime aikoina on tehty monia heikennyksiä lasten ja perheiden palveluihin ja perheiden tukeen. On leikattu palvelujen järjestämiseen tarkoitettuja kuntien valtionosuuksia, jäädytetty lapsilisän indeksikorotukset, päätetty kotihoidon tukiajan puolittamisesta vanhempien kesken ja päivähoito-oikeuden rajaamisesta sekä toisen asteen koulutuksen rahoituksen leikkaamisesta. Maaliskuun kehysriihessä päätettiin leikata lapsilisiä ja perusopetuksen rahoitusta. Kehysriihen päätökset osuvat ankarimmin tavallisiin lapsiperheisiin. Lapsilisän leikkaus on osa suurempaa kokonaisuutta, jossa perheiden toimeentulo tiukentuu, ja palvelut heikkenevät. Lapsilisän leikkaamisen lisäksi perheiden toimeentuloon vaikuttaa erityisesti asumisen ja liikkumisen verotuksen kiristyminen. Kehysriihen päätösten seurauksena kahden keskituloisen aikuisen ja kahden lapsen perheen ostovoima pienenee ensi vuonna eurolla. Lapsiperheiden talouden kiristäminen vaikuttaa perheiden arkeen. Niin ruoka-, vaate- kuin harrastemenoista joudutaan tinkimään. Lapsivaikutuksia ei arvioitu ennakolta kehysriihen eikä aiemmin leikkauspäätösten yhteydessä, vaikka hallitusohjelman mukaan lapsivaikutusten arviointia lisätään kaikessa päätöksenteossa. Lapsen oikeuksien sopimus edellyttää, että kaikissa lapsia koskevissa asioissa tulee ensisijaisesti ottaa huomioon lapsen etu. Hallitus antaa eduskunnan syysistuntokauden alussa muun muassa lapsilisän leikkausta sekä kotihoidon tukiajan käyttöä ja päivähoito-oikeutta rajaavat lakiesitykset. Uskon, että esityksiä tarkastellaan eduskunnan perustuslakivaliokunnassa kriittisesti. Perustuslakivaliokunta pohtii leikkauksia suhteessa perus- ja ihmisoikeussäännöksiin. Esimerkiksi seuraavat kysymykset ovat tärkeitä. Miten lapsilisän leikkaaminen on sopusoinnussa lapsen oikeuksien sopimusten säännösten ja lapsiperheiden tukemista koskevan perustuslain säännöksen kanssa? Ovatko kotihoidon tuen käyttöä ja päivähoito-oikeutta rajaavat esitykset ristiriidassa yhdenvertaisuutta koskevien perus- ja ihmisoikeussäännösten kanssa? l Lapsemme 2/

15 TEKSTI ANNI-ELINA KARVONEN KUVAT ANU PYNNÖNEN Pop-tähdet Robin ja Isac Elliot ovat nostaneet Suomessa valtavan fanibuumin. Edellinen vastaava koettiin 1980-luvun Dingo-huumassa. Kuten idolit, myös heidän faninsa ovat nyt aiempaa nuorempia. Tunne valtaa fanit Essi Pylväinen seuraa tiiviisti Robinin elämää ja kokoaa hänestä leikekirjaa. Essi Pylväinen on kuudesluokkalainen helsinkiläinen, joka fanittaa Robinia. Kotona soi Boom Kah ja Onnellinen, välillä korville sujahtavat kuulokkeet. Musiikin lisäksi pidän Robinin luonteesta. Hän on ystävällinen, kiva ja hauska, Essi sanoo. Essi tietää Robinista paljon. Hän on lukenut idolistaan lehdistä ja netistä sekä katsonut elokuvan. Robinin ajatuksia ja tekemisiä hän seuraa muun muassa facebookissa, jonne tähti päivittää ahkerasti kuulumisiaan. Sosiaalinen media onkin nykyisin fanittamisen keskeinen areena. Siellä fanit voivat seurata ja kommentoida idolinsa sekä toisten fanien päivityksiä. Idolien elämässä voi piipahtaa vaikka joka päivä mihin kellon aikaan tahansa, toisin kuin vaikkapa Dingon aikaan, jolloin oltiin OK- ja Suosikki-lehtien varassa. Netti tuo idolit fanien lähelle ihan toisella tavalla kuin aiemmin. Fani voi seurata, mitä idoli tekee päivällä, minne menee illalla ja missä hänet voisi nähdä, sanoo mediakulttuurin professori Kaarina Nikunen Tampereen yliopistosta. Monta tapaa fanittaa Nikusen mukaan fanittaminen ilmiönä ei ole muuttunut. Nykyiset fanit innostuvat, jopa hurmioituvat ja ihastuvat idoleihinsa ihan yhtä vahvasti kuin vaikkapa Bay City Roller s -fanit 1970-luvulla. Fani tarvitsee myös edelleen ympärilleen toisia faneja, kavereita, joiden kanssa iloita ja jakaa pop-tähteen liittyviä asioita. Nykyään on tarjolla alakouluikäisille tuotettuja pop-idoleja, kuten Robin ja Isac Elliot. Aiemmin sellaisia ei ole ollut. Siksi myös fanit ovat aiempaa nuorempia, hän kertoo. Uutta ovat myös internetin tuomat runsaat ja erilaiset mahdollisuudet fanittaa. Esimerkiksi Robinilla on virallisten fanisivujensa lisäksi facebookissa lähes tykkääjää. Lisäksi hän twiittaa ja lataa kuvia Instagramiin. Youtubessa on oma Robin Fanikanava. Essi Pylväinen seuraa näitä kaikkia. Haluan pysyä ajan tasalla ja tietää, mitä tapahtuu. Esimerkiksi tänään huomasin, että Robin jakaa huomenna nimmareita Lasipalatsin Elisa Studiolla ja päätimme mennä sinne kavereideni kanssa, hän sanoo. Samaa porukkaa! Yhteys toisiin faneihin on yleensä tiiviimpää kuin fanin ja idolin välillä. Pop-tähtien kuuluukin olla vähän saavuttamattomissa, ihailun ja palvonnan kohteita. Netin myötä faniyhteisöt ovat laajentuneet. Verkkoyhteisöissä voi nimettömästi jutella toisten kanssa idolista tai kertoa keikkakokemuksiaan. Esimerkiksi facebookissa on kymmeniä Robinia fanittavia yhteisöjä. Myös alakouluikäisten tyttöjen suosimassa gosupermodelissa on Robin-ryhmiä, joista yhteen Essikin on kuulunut. Fanit erottautuvat omaksi ryhmäkseen. Me pidämme tästä idolista, olemme samaa joukkoa. Faniryhmissä syntyy myös hierarkioita eli sen arvioimista, kuka faneista ilmentää faniuttaan parhaiten ja eniten. Puhutaan fanipääomasta, Kaarina Nikunen selvittää. Fanipääoman kartuttamiseen myös rohkaistaan. Netin fanisivustoilla kannustetaan tekemään jotain, jolla saa pisteitä tai joka nostaa statusta. Nikunen 16 Lapsemme 2/2014 Lapsemme 2/

16 Essin huoneen seinä on vuorattu idolien kuvilla. jä Mikael Gabriel ja se, että pääsin melkein eturiviin ottamaan valokuvia. Oli hyvä, että äiti oli mukana, koska keikka loppui myöhään eikä tarvinnut tulla yksin kotiin, Essi kertoo. Lapsifanit eivät välttämättä halua tehdä fanittamisellaan pesäeroa omiin vanhempiinsa tai ylipäänsä vanhempaan sukupolveen. Nuorilla ihailu voi olla ikäkauteen muutenkin kuuluvaa vanhemmista erottautumista ja itsenäistymistä. Se ilmenee pitämällä omaa reviiriä, joka eroaa vanhempien musiikkimausta. sanoo, että fanipääomaa eivät kerää pelkästään lapsifanit, sitä tekevät myös aikuiset omissa faniyhteisöissään. Askarrellaan ja videoidaan itse Fanittaminen on oikeastaan yksi harrastus. Perehdytään perusteellisesti, kerätään ja jaetaan fanitavaraa, liimataan ja leikataan. Essi pitää muun muassa leikekirjaa, jossa on Robinista kertovia lehtijuttuja, laulujen sanoja ja kuvia. Nimmarikortit ovat hänen huoneensa seinällä. Koulukaveriensa kanssa hän vaihtaa muun muassa julisteita. Netti antaa faneille lisää välineitä. Netissä kuka tahansa fani voi itse tehdä fanikamaa ja jakaa sitä muille. Se on monesti hyvin aktiivista yhdessä tekemistä ja jakamista, Kaarina Nikunen toteaa. 18 Lapsemme 2/2014 Fanifiktioiden, videoiden, tarrojen, blogien, itse tekemien idolimukien tai muiden fanituotteiden jakaminen netissä lisää yhteisöllisyyttä. Se myös antaa lapsille mahdollisuuden tehdä itse mieleisiään fanitavaroita. Kaiken ei tarvitse olla ammattilaisten tekemää kauppatavaraa eikä kaikkea tarvitse ostaa. Äidin kanssa keikalla Nuorten pop-tähtien konserteissa käyvät lapsifanien lisäksi heidän vanhempansa. Jo siitäkin syystä, että lapset ovat liian nuoria mennäkseen niihin yksin. Keikoilla käyminen voi olla myös mukava vanhemman ja lapsen välinen kahdenkeskinen yhteinen juttu, niin kuin se on Essillä ja hänen äidillään ollut. Unelmille siivet -konsertissa oli tosi kivaa. Parasta oli Robin ja toinen esiinty- Pojatkin fanittavat Robinia ja Isac Elliotia seuraavat ennen kaikkea tytöt. Kaarina Nikunen sanoo, ettei fanitus kuitenkaan ole pelkästään tyttöjen juttu, vaan samanikäisillä pojilla on myös ihailun kohteita, kuten esimerkiksi urheilusankareita. Ylipäänsä tytöt ovat netin sosiaalisissa yhteisöissä aktiivisia, minkä vuoksi myös faniyhteisöjä syntyy nopeasti ja fanitus laajenee. Näin tyttövaltaisia fanibuumeja syntyy helpommin. Kaikkia faneja kuitenkin kannattelee fanituksen tärkein voima eli tunne. Se ei liity ikään, sukupuoleen, musiikkimakuun tai muuhunkaan. Kun Jari Sillanpään yleisö näkee ensimmäisen vilauksen lavalle saapuvasta tähdestään, se on menoa. Essi odottaa kaveriensa kanssa kesää, jolloin Robin esiintyy Olympiastadionilla. Toivotaan, että on hyvä sää, koska se on ulkokeikka, Essi sanoo. l

17 Lapsemme 2/

18 TEKSTI KATI PITKÄNEN PIIRROKSET JOHANNA SARAJÄRVI 20 Lapsemme 2/2014

19 Lasten auttaminen vanhempien avioerossa voi ehkäistä myöhempiä ongelmia. Vertaisryhmiä tarjotaan jo aivan pienille lapsille. Erolapsi voi kätkeä tunteensa H Hyvinkäällä kokoontuu kerran viikossa ryhmä 4 6-vuotiaita, jotka leikkivät, kuuntelevat satuja ja etsivät toisistaan pipejä. Näitä ihan tavallisia lapsia yhdistää se, että heidän vanhemmillaan on vaikeita asioita. Me emme puhu eroista vaan vaikeista aikuisten asioista, selvittää hankekoordinaattori Paula Väliaho. Hän kehittää pienille lapsille suunnattua eroauttamisen mallia, Tilli Toukkaa. Toteuttajia ovat Mannerheimin Lastensuojeluliiton Hyvinkään yhdistys ja Yhden vanhemman perheiden liitto. Tilli Toukka -ryhmissä käy lapsia, joiden vanhemmat ovat eronneet tai eroamassa. Lapsille yritetään antaa välineitä tunteiden kertomiseen ja näyttämiseen. Kun ymmärtää, että kaikilla on kaikenlaisia tunteita, on helpompi hyväksyä omat vaikeatkin tunteet. Ulospäin voi näyttää siltä, että lapsi pärjää hyvin. Hän ei kuitenkaan välttämättä halua näyttää tunteitaan, koska arvelee sen lisäävän vanhemman tuskaa. Sekin voi jo auttaa, että saa tuoda ulos kiukkua, surua ja vihaa, Väliaho huomauttaa. Ensimmäiset ryhmät pidettiin viime syksynä. Tänä vuonna hakijoita oli niin paljon, että ryhmiä järjestetään aiottua enemmän. Näkymättömät lapset Vanhempien avioero koskettaa arvioiden mukaan noin suomalaislasta joka vuosi. Erojen yleistymisen myötä myös eroauttaminen on lisääntynyt. Aluksi tulivat aikuisten eroryhmät. Sitten alettiin miettiä, miten tukea lapsia. Yksi lasten eroauttamisen pioneereista on jyväskyläläinen lapsipsykologi Sirkku Niemelä. Hän kiinnostui asiasta huomattuaan lasten jäävän usein jalkoihin eroprosessissa. Aikuiset tuovat hätänsä julki. Toki jotkut lapsetkin osaavat tehdä sen. On kuitenkin myös lapsia, jotka eivät osaa tai halua. Näitä lapsia Niemelä kutsuu näkymättömiksi. Heille kaikki on ihan sama. Kun kysyy, mitä leikitään tai syödään, vastaus on aina ihan sama. Jäin miettimään, kuka näitä lapsia auttaa. Niemelä oli 2000-luvulla kehittämässä Taikuri- ja Vetskari-vertaisauttamisen mallia Suomen Kasvatus- ja perheneuvontaliitto Kasperissa. Taikuri-ryhmät on tarkoitettu 7 12-vuotiaille ja Vetskari-ryhmät yli 12-vuotiaille lapsille ja nuorille, joiden vanhemmat ovat eronneet. Ero ei ole tabu Lasten eroryhmiä järjestetään nykyään ympäri Suomea. Ryhmiä tarjoavat niin perheneuvolat, seurakunnat kuin järjestötkin. Kynnys hakeutua ryhmiin on madaltunut, arvioi psykologi Esko Rinnevuori, joka ohjaa lasten eroryhmiä MLL:n Tampereen osastossa. Ero ei enää ole tabu, ja moni vanhempi ymmärtää, miten kauaskantoisia vaikutuksia erolla voi lapsen elämään olla. Rinnevuori viittaa tutkimuksiin, joiden mukaan moni mielenterveyspalveluita tarvinneista lapsista on kokenut vanhempiensa eron. En halua syyllistää vanhempia, mutta ongelmia voidaan ehkäistä, jos pystytään etukäteen puuttumaan asioihin. Rinnevuori muistuttaa, että lapset ovat aina mukana erokriisissä jo aivan sen varhaisvaiheissa. Lapset ovat mestareita aistimaan. He miettivät, miksi meillä ennen oli iloakin perheessä, mutta nyt toinen vanhemmista nököttää toisessa ja toinen toisessa nurkassa. Sekasortoisessa erossa lapsi voi jäädä ulkopuolelle kysymyksineen. Joskus vanhempien on myös vaikea puhua erosta lapselle. Rinnevuori onkin kirjoittanut vanhemmille oppaan Pasin kaksi kotia, jossa neuvotaan, miten käsitellä eroa lapsen kanssa. Tukea yhä nuoremmille Viime aikoina lasten eroauttaminen on suuntautunut yhä pienempiin lapsiin. Jos lapsi joutuu odottamaan apua vaikkapa seitsemän vuoden ikään asti, mahdolliset ongelmat voivat kertautua, toteaa Paula Väliaho. Yksittäisiä pienten lasten ryhmiä on Suomessa järjestetty ennenkin, mutta Väliahon mukaan Tilli Toukka on ensimmäinen systemaattinen pienten lasten eroauttamisen malli. Sitä lähdetään levittämään ympäri Suomea kuluvan vuoden aikana. Myös Rinnevuori uskoo, että pienempien lasten auttaminen kannattaa. Lapsemme 2/

20 Ryhmissä puhutaan arjesta, missä tavarat ja avaimet ovat. Tuon ikäiset lapset ovat yllättävän kiinnostuneita siitä, mitä ero tarkoittaa, hän korostaa. Vertaisryhmässä lapsi voi ymmärtää paremmin, mitä perheessä tapahtuu. Samalla ryhmä voi auttaa lasta vapautumaan syyllisyyden tunteista. Rinnevuori kertoo, että jo aivan pienetkin lapset voivat syyttää erosta itseään. He ajattelevat, että jos olisin ollut kiltimpi, isä tai äiti ei olisi lähtenyt. Satuja ja selvää puhetta Pienten lasten eroryhmissä asioita käsitellään usein toiminnallisesti satujen, taiteen ja leikin avulla. Vanhempien lasten kanssa voi puhua konkreettisemmin siitä, miten selvitä eron aiheuttamista muutoksista. Esimerkiksi Taikuri- ja Vetskari-ryhmissä pohditaan myös sitä, miten luoda ehyt arki. Ryhmissä puhutaan, miten siirtymät äidin ja isän luota tapahtuvat, missä tavarat ja avaimet ovat, Niemelä kertoo. Taikuri- ja Vetskari-ryhmissä opetellaan myös puhumaan selkeästi tunteista ja huolista. Niemelä kuitenkin varoittaa, ettei lasten kanssa pidä puhua liian aikuismaisesti. Erosta huolimatta lapsen täytyy saada olla aivan tavallinen lapsi. Alle 11-vuotiaille ero on yksinkertaisesti tyhmä. Siinä ei ole mitään hyvää. Lapset tuskastuvat, jos aikuiset ryhtyvät etsimään erosta hyviä ja huonoja puolia, hän muistuttaa. Yksi eroauttamisen edellytys on, että lapset tietävät saaneensa vanhemmiltaan luvan osallistua ryhmään ja puhua siellä. Esimerkiksi Taikuri- ja Vetskariryhmissä vanhemmat ovat mukana aina tapaamisen alussa ja lopussa. Tilli Toukka -ryhmäläisten vanhemmat kokoontuvat rinnan lasten ryhmän kanssa. Lapset tapaavat kymmenen kertaa, vanhemmat neljä tai viisi kertaa. Aina ei tarvita ulkopuolista apua Kaikki lapset eivät tarvitse ulkopuolista apua selviytyäkseen vanhempiensa erosta. Jos vanhemmat kykenevät selvittämään asioita yhdessä ja perheellä on hyvä verkosto, moni lapsi selviää vanhempiensa erosta ongelmitta. Niemelä myös muistuttaa, että ryhmämuotoinen auttaminen on lapselle vaativaa eikä sovi kaikille. Esimerkiksi 10-vuotias poika ei halua purskahtaa itkuun samanikäisen tytön edessä. Siksi on aina mietittävä, kuka Miten auttaa lasta erossa? tarvitsee henkilökohtaista ohjausta, Niemelä korostaa. Ikuisuuskysymys on tietysti, miten apua saataisiin niille, jotka sitä eniten tarvitsevat. Rinnevuori huomauttaa, että Suomessa on paljon vanhempia, jotka osaavat hakea lapsilleen apua ja ovat jopa valmiita maksamaan siitä. Rankimmat tapaukset jäävät sen sijaan usein piiloon. Tilli Toukka -mallissa ongelmaan yritetään tarttua luomalla vahva paikallinen verkosto. Kun mukana ovat päiväkodit, neuvolat ja seurakunnat, ryhmiin voidaan saada myös lapsia, joiden vanhemmat eivät itse hakisi apua, Väliaho painottaa. l Tietoa lasten eroryhmistä Lasten eroryhmistä kannattaa kysyä muun muassa perheneuvoloista, seurakunnilta ja järjestöiltä. Lisätietoja Tilli Toukka -ryhmistä saa MLL:n Hyvinkään yhdistyksen sivuilta ja Taikuri- ja Vetskari-ryhmistä Suomen Kasvatus- ja perheneuvolaliitto KAS- PERin sivuilta. Tietoja ryhmistä saa myös Ensi- ja turvakotien liiton Neuvokeskuksesta. 1. Selvitä lapselle, että ero ei ole hänen vikansa. 2. Rohkaise lasta näyttämään tunteensa. Surun, kiukun ja vihan tuominen esiin voi helpottaa lasta. 3. Lapsi kokee olevansa puolet äitiä ja puolet isää. Älä hauku puolisoasi, sillä haukut osuvat myös lapseen. 4. Älä tee lapsesta postinkantajaa, välittäjän rooli on lapselle raskas. 5. Älä aseta lasta puuttuvan puolison paikalle, vaan hae lohtua muualta. 6. Lapselle ei pidä puhua ihmissuhteista kuin aikuiselle. 7. Yritä säilyttää lapsen entistä verkostoa. 8. Älä kosta ex-puolisolle lapsen kautta. 9. Salli toisenkin vanhemmuus. Lapsella on oikeus molempiin vanhempiin. 10. Älä arastele hakea apua lapselle. 22 Lapsemme 2/2014

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan!

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan! SELKOESITE Tule mukaan toimintaan! MLL:n Uudenmaan piiri Asemapäällikönkatu 12 C 00520 Helsinki Tel. +358 44 0470 407 uudenmaan.piiri@mll.fi uudenmaanpiiri.mll.fi Mannerheimin Lastensuojeluliitto Mannerheimin

Lisätiedot

NEro-hanke ja Tilli Toukka -toiminta

NEro-hanke ja Tilli Toukka -toiminta NEro-hanke ja Tilli Toukka -toiminta NEro-hankeseminaari 7.5.2015 Paula Väliaho paula.valiaho@mll.fi MLL Hyvinkää - NEro-hanke NErolla lapselle voimaa- eli lyhyemmin NEro-hanke (NEro=lapseN Ero) MLL Hyvinkään

Lisätiedot

Lapsiperheiden ryhmämuotoiset palvelut

Lapsiperheiden ryhmämuotoiset palvelut Lapsiperheiden ryhmämuotoiset palvelut Perhepalvelukeskus, Korkalonkatu 4, 96100 Rovaniemi Kuva: Pekka Ojaniemi Palveluja perheille Avoin päiväkoti Avoimen päiväkodin toiminta on tarkoitettu alle kouluikäisille

Lisätiedot

Koko Suomi leikkii hanke

Koko Suomi leikkii hanke Koko Suomi leikkii hanke 2014 2016 Koko Suomi leikkii Koko Suomi leikkii on Suomen Kulttuurirahaston käynnistämä ja rahoittama kolmevuotinen hanke (2014 2016), jonka toteutuksesta vastaavat Mannerheimin

Lisätiedot

Suomalaisten aikuisten osaaminen ja sen tulevaisuus PIAACin valossa Petri Haltia

Suomalaisten aikuisten osaaminen ja sen tulevaisuus PIAACin valossa Petri Haltia Suomalaisten aikuisten osaaminen ja sen tulevaisuus PIAACin valossa 27.5.2014 Petri Haltia KANSAINVÄLINEN AIKUISTUTKIMUS PIAAC: Programme for the International Assessment of Adult Competencies OECD:n organisoima,

Lisätiedot

PISA 2012 ENSITULOKSIA Pekka Kupari Jouni Välijärvi Koulutuksen tutkimuslaitos Jyväskylän yliopisto

PISA 2012 ENSITULOKSIA Pekka Kupari Jouni Välijärvi Koulutuksen tutkimuslaitos Jyväskylän yliopisto PISA 2012 ENSITULOKSIA Pekka Kupari Jouni Välijärvi Koulutuksen tutkimuslaitos Jyväskylän yliopisto PISA 2012 Programme for International Student Assessment Viides tutkimus PISA-ohjelmassa: pääalueena

Lisätiedot

PISA 2012 ENSITULOKSIA Jouni Välijärvi Koulutuksen tutkimuslaitos Jyväskylän yliopisto

PISA 2012 ENSITULOKSIA Jouni Välijärvi Koulutuksen tutkimuslaitos Jyväskylän yliopisto PISA 2012 ENSITULOKSIA Jouni Välijärvi Koulutuksen tutkimuslaitos Jyväskylän yliopisto PISA 2012 Programme for International Student Assessment Viides tutkimus PISA-ohjelmassa: pääalueena matematiikan

Lisätiedot

PISA 2012 ENSITULOKSIA Pekka Kupari Jouni Välijärvi Koulutuksen tutkimuslaitos Jyväskylän yliopisto

PISA 2012 ENSITULOKSIA Pekka Kupari Jouni Välijärvi Koulutuksen tutkimuslaitos Jyväskylän yliopisto PISA 2012 ENSITULOKSIA Pekka Kupari Jouni Välijärvi Koulutuksen tutkimuslaitos Jyväskylän yliopisto PISA 2012 Programme for International Student Assessment Viides tutkimus PISA-ohjelmassa: pääalueena

Lisätiedot

Ops14 Askola KYSELY HUOLTAJILLE JA YLÄKOULUN OPPILAILLE ARVOISTA JA OPPIMISEN TAIDOISTA KEVÄT 2014

Ops14 Askola KYSELY HUOLTAJILLE JA YLÄKOULUN OPPILAILLE ARVOISTA JA OPPIMISEN TAIDOISTA KEVÄT 2014 Ops14 Askola KYSELY HUOLTAJILLE JA YLÄKOULUN OPPILAILLE ARVOISTA JA OPPIMISEN TAIDOISTA KEVÄT 2014 Oppilaille 269 viestiä vastasi 85, 32% Huoltajille 768 viestiä 97 ei lukenut viestiä Vastauksia 220, 27%

Lisätiedot

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Mieletön mahdollisuus Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Tukea lapsille ja nuorille, joiden vanhempi on sairastunut psyykkisesti Mieletön Mahdollisuus -projektin

Lisätiedot

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,

Lisätiedot

Oppimistulokset ja eriytymiskehitys haastavat henkilöstökoulutusta Aulis Pitkälä Pääjohtaja Opetushallitus

Oppimistulokset ja eriytymiskehitys haastavat henkilöstökoulutusta Aulis Pitkälä Pääjohtaja Opetushallitus Oppimistulokset ja eriytymiskehitys haastavat henkilöstökoulutusta 1.11. 2013 Aulis Pitkälä Pääjohtaja Opetushallitus Opetustoimen henkilöstökoulutuksen haasteet ja päämäärä oppimistulokset oppiminen osaaminen

Lisätiedot

Yhdessä oleminen ja kohtaaminen turvallisuutta luovana tekijänä turvallisuutta luovana Marttaliitto tekijänä ry

Yhdessä oleminen ja kohtaaminen turvallisuutta luovana tekijänä turvallisuutta luovana Marttaliitto tekijänä ry Yhdessä oleminen ja kohtaaminen turvallisuutta luovana tekijänä Yhdessä oleminen Pirkko Elomaa-Vahteristo ja kohtaaminen 21.10.2010 turvallisuutta luovana Marttaliitto tekijänä ry Pirkko Elomaa-Vahteristo

Lisätiedot

Pienikin apu arjessa voi helpottaa päivääsi!

Pienikin apu arjessa voi helpottaa päivääsi! Pienikin apu arjessa voi helpottaa päivääsi! Lapsiparkkiin ovat tervetulleita 0-6 vuotiaat lapset. Lapsiparkissa hoitajina toimivat perhetyöntekijät. Tee rauhassa ruokaostokset, piipahda vaatekaupassa

Lisätiedot

Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä

Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä Lomake annetaan etukäteen huoltajille mietittäväksi. Lomakkeen lopussa on lapsen kehitystä suojaavia tekijöitä kotona ja koulussa, ja

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala 10.8.2015 Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä 2015 (2014)

Lisätiedot

Seinäjoen seurakunnan varhaiskasvatuksen kehittämisasiakirja

Seinäjoen seurakunnan varhaiskasvatuksen kehittämisasiakirja Seinäjoen seurakunnan varhaiskasvatuksen kehittämisasiakirja Kun pienen lapsen äiti ja isä ottavat lapsen syliin ja painavat häntä lähelle sydäntään, he antavat hänelle rakkautta ja huolenpitoa. Tällä

Lisätiedot

LAUSUNTO VALTIONEUVOSTON LAPSI- JA NUORISOPOLITIIKAN KEHITTÄMISOHJELMASTA VUOSILLE 2012 2015

LAUSUNTO VALTIONEUVOSTON LAPSI- JA NUORISOPOLITIIKAN KEHITTÄMISOHJELMASTA VUOSILLE 2012 2015 1 (5) 17.10.2011 Opetus- ja kulttuuriministeriölle LAUSUNTO VALTIONEUVOSTON LAPSI- JA NUORISOPOLITIIKAN KEHITTÄMISOHJELMASTA VUOSILLE 2012 2015 Suomen Vanhempainliitto esittää kunnioittavasti pyydettynä

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS LUMA-seminaari 15.1.2013 1 Opetussuunnitelmatyön kokonaisuus 2 Yleissivistävän koulutuksen uudistaminen

Lisätiedot

Esityksen aihe 9.10.2014

Esityksen aihe 9.10.2014 Tunne ja turvataidot osaamiseksi hankkeen satoa Helsinki Kaija Lajunen, Pirjo Lahtinen, Sirpa Valkama & Riitta Ala Luhtala 2 TUNNE JA TURVATAIDOT OSAAMISEKSI TUTA HANKE (2012 2014) Jyväskylän ammattikorkeakoulun

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala 10.8.2015 Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä 2015 (2014)

Lisätiedot

HYVÄN KASVUN OHJELMA ARVIOINTI 2016

HYVÄN KASVUN OHJELMA ARVIOINTI 2016 HYVÄN KASVUN OHJELMA 2015-2020 ARVIOINTI 2016 Toteutus Toteutettiin Wilman kyselytoiminnolla huhtikuun 2016 aikana Vastauksia yht. 1118 kpl Perusopetuksen oppilaat (4.,6.,8.lk) oppilaat 610 kpl Lukion

Lisätiedot

Koti, koulu ja lapsen paras. Kari Uusikylä MLL -seminaari

Koti, koulu ja lapsen paras. Kari Uusikylä MLL -seminaari Koti, koulu ja lapsen paras Kari Uusikylä MLL -seminaari 30.09.2016 Miksi yhteistyötä? Siksi, että se on lapsen etu Opiskelu tehostuu Ongelmat tunnistetaan Muodostuu aito kouluyhteisö, turvallinen, välittävä,

Lisätiedot

KEHO ON LEIKKI - kirjan rakenne. Susanne Ingman-Friberg kätilö YAMK projektikoordinaattori

KEHO ON LEIKKI - kirjan rakenne. Susanne Ingman-Friberg kätilö YAMK projektikoordinaattori KEHO ON LEIKKI - kirjan rakenne Susanne Ingman-Friberg kätilö YAMK projektikoordinaattori OSA 1 Tutkimus Mitä on lapsen seksuaalisuus Väestöliitossa tehty LASEKE-tutkimus Ammattilaisten ajatuksia lasten

Lisätiedot

VALTAKUNNALLISET NEUVOLAPÄIVÄT 20.10.2015

VALTAKUNNALLISET NEUVOLAPÄIVÄT 20.10.2015 VALTAKUNNALLISET NEUVOLAPÄIVÄT 20.10.2015 Terveydenhoitajan näkökulma sosiaalihuoltolakiin JOENSUUSTA Perustettu vuonna 1848, 284 asukasta Asukkaita 1.1.2015 75 041 Syntyvyys v 2014 768 lasta Asukastiheys

Lisätiedot

NY Yrittäjyyskasvatuksen polku ja OPS2016

NY Yrittäjyyskasvatuksen polku ja OPS2016 NY Yrittäjyyskasvatuksen polku ja OPS2016 Nuori Yrittäjyys Yrittäjyyttä, työelämätaitoja, taloudenhallintaa 7-25- vuotiaille nuorille tekemällä oppien 55 000 oppijaa 2013-14 YES verkosto (17:lla alueella)

Lisätiedot

Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma

Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma Perhepäivähoidon toiminta-ajatus Perhepäivähoito tarjoaa lapselle mahdollisuuden hoitoon, leikkiin, oppimiseen ja ystävyyssuhteisiin muiden lasten kanssa. Varhaiskasvatuksen

Lisätiedot

PERUSOPETUKSEN AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN SEKÄ KERHOTOIMINNAN AJANKOHTAISPÄIVÄ 23.4.2014 VARKAUS T E R V E T U L O A! Riitta Rajala, Opetushallitus

PERUSOPETUKSEN AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN SEKÄ KERHOTOIMINNAN AJANKOHTAISPÄIVÄ 23.4.2014 VARKAUS T E R V E T U L O A! Riitta Rajala, Opetushallitus PERUSOPETUKSEN AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN SEKÄ KERHOTOIMINNAN AJANKOHTAISPÄIVÄ 23.4.2014 VARKAUS T E R V E T U L O A! Ajankohtaistilanne perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminta ja koulun kerhotoiminta

Lisätiedot

Dialogin missiona on parempi työelämä

Dialogin missiona on parempi työelämä VIMMA 6.6. 2013 Dialogin missiona on parempi työelämä Amis-Dialogi yhdisti yritykset ja opiskelijat vuoropuheluun rakentamaan yhdessä parempaa tulevaisuuden työtä. Amis-Dialogia tehtiin isolla porukalla

Lisätiedot

LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN JA HYVÄ OPETTAMINEN

LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN JA HYVÄ OPETTAMINEN LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN JA HYVÄ OPETTAMINEN Mitä laaja-alainen osaaminen tarkoittaa? Mitä on hyvä opettaminen? Miten OPS 2016 muuttaa opettajuutta? Perusopetuksen tavoitteet ja laaja-alainen osaaminen

Lisätiedot

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka on kuuden lapsi- ja perhejärjestön (Ensi- ja turvakotien liitto, Lastensuojelun Keskusliitto, Mannerheimin Lastensuojeluliitto,

Lisätiedot

Jutellaan murrosiästä! Tietoa ja tehtäviä kasvamisesta ja kehittymisestä 5.- ja 6.-luokkalaisille

Jutellaan murrosiästä! Tietoa ja tehtäviä kasvamisesta ja kehittymisestä 5.- ja 6.-luokkalaisille Jutellaan murrosiästä! Tietoa ja tehtäviä kasvamisesta ja kehittymisestä 5.- ja 6.-luokkalaisille 1 Hei koululainen! Tässä tehtävävihkossa käsitellään murrosikään liittyviä asioita. Tehtävät ovat kotitehtäviä,

Lisätiedot

VARHAISKASVATUS SUUNNITELMA

VARHAISKASVATUS SUUNNITELMA PÄIVÄKOTI MAJAKKA VARHAISKASVATUS SUUNNITELMA Majakan päiväkoti on pieni kodinomainen päiväkoti Nurmijärven kirkonkylässä, Punamullantie 12. Päiväkodissamme on kaksi ryhmää: Simpukat ja Meritähdet. Henkilökunta:

Lisätiedot

Työpahoinvoinnin alkeet. Alueelliset nuorten työpajapäivät Syötekeskus Maija Saviniemi

Työpahoinvoinnin alkeet. Alueelliset nuorten työpajapäivät Syötekeskus Maija Saviniemi Työpahoinvoinnin alkeet Alueelliset nuorten työpajapäivät Syötekeskus 12.11.2014 Maija Saviniemi Miksi olen pessimisti? Miksi tarkastelemme työtä pahoinvoinnin näkökulmasta? Onko työpahoinvoinnissa edes

Lisätiedot

Avoimien palveluiden kokonaisuus lapsiperheiden tueksi. KUKKANIEMEN PERHEKESKUS HAAPAJÄRVI ja REISJÄRVEN PERHEKESKUS

Avoimien palveluiden kokonaisuus lapsiperheiden tueksi. KUKKANIEMEN PERHEKESKUS HAAPAJÄRVI ja REISJÄRVEN PERHEKESKUS Avoimien palveluiden kokonaisuus lapsiperheiden tueksi KUKKANIEMEN PERHEKESKUS HAAPAJÄRVI ja REISJÄRVEN PERHEKESKUS 1.9.2016 PERUSPALVELUKUNTAYHTYMÄ SELÄNTEEN PERHEKESKUSMALLI Visio: Perhekeskustoimintaan

Lisätiedot

TERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA

TERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA TERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA Oppimisen ja osaamisen iloa Uudet opetussuunnitelmalinjaukset todeksi Irmeli Halinen Opetusneuvos Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPPIMINEN OPETUS JA OPISKELU PAIKALLISET

Lisätiedot

Lasten ja perheiden hyvinvointia tukeva ehkäisevän päihdetyön hanke 2006 2010

Lasten ja perheiden hyvinvointia tukeva ehkäisevän päihdetyön hanke 2006 2010 18.5.2010 Ehkäisevän päihdetyön hanke Lasten ja perheiden hyvinvointia tukeva ehkäisevän päihdetyön hanke 2006 2010 Mannerheimin Lastensuojeluliitto, yhteistyössä A-klinikkasäätiö ja Terveys ry Hankkeessa

Lisätiedot

Varhainen tukihyvinvoinnin. lapselle

Varhainen tukihyvinvoinnin. lapselle Tiedosta hyvinvointia Varhaisen tuen tutkimus ja kehittäminen 1 Varhainen tukihyvinvoinnin edellytys lapselle KT, erikoistutkija Liisa Heinämäki Stakes Liisa Heinämäki Tiedosta hyvinvointia Varhaisen tuen

Lisätiedot

Iisalmen kaupunki Sivistyspalvelukeskus Varhaiskasvatus ESIOPETUKSEN LUKUVUOSISUUNNITELMA. Lukuvuosi - Yksikkö. Esiopetusryhmän nimi

Iisalmen kaupunki Sivistyspalvelukeskus Varhaiskasvatus ESIOPETUKSEN LUKUVUOSISUUNNITELMA. Lukuvuosi - Yksikkö. Esiopetusryhmän nimi Lukuvuosi - Yksikkö Esiopetusryhmän nimi Esiopetusryhmän henkilöstö Lukuvuoden painotusalueet Esioppilaiden määrä Tyttöjä Poikia LUKUVUODEN TYÖAJAT Syyslukukausi / 20 - / 20 Syysloma / 20 - / 20 Joululoma

Lisätiedot

Kuka tekee arjen valinnat? Hyvää ikää kaikille seminaari Seinäjoki 18.9.2014 autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa

Kuka tekee arjen valinnat? Hyvää ikää kaikille seminaari Seinäjoki 18.9.2014 autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa Kuka tekee arjen valinnat? Hyvää ikää kaikille seminaari Seinäjoki 18.9.2014 autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa Erityistarpeita vai ihan vaan perusjuttuja? Usein puhutaan autismin kirjon ihmisten kohdalla,

Lisätiedot

Lapsiperheiden ryhmämuotoiset palvelut

Lapsiperheiden ryhmämuotoiset palvelut Lapsiperheiden ryhmämuotoiset palvelut Perhepalvelukeskus, Korkalonkatu 4, 96100 Rovaniemi Päivitetty 1.5.2016 / Marja Leena Nurmela Kuva: Pekka Ojaniemi Palveluja perheille Avoin päiväkoti Avoimen päiväkodin

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana Helka Pirinen Esimies muutoksen johtajana Talentum Helsinki 2014 Copyright 2014 Talentum Media Oy ja Helka Pirinen Kansi: Ea Söderberg, Hapate Design Sisuksen ulkoasu: Sami Piskonen, Suunnittelutoimisto

Lisätiedot

LAPSET PUHEEKSI KÄYTÄNNÖN KOKEMUKSIA LASTENSUOJELUSSA

LAPSET PUHEEKSI KÄYTÄNNÖN KOKEMUKSIA LASTENSUOJELUSSA LAPSET PUHEEKSI KÄYTÄNNÖN KOKEMUKSIA LASTENSUOJELUSSA 24.2.2015 Salo Katri Inkinen, erityisperhetyöntekijä, Tl&p-menetelmäkouluttaja Lausteen perhekuntoutuskeskus, Vaalan Perheyksikkö, Turku MITEN KOULUTUSTA

Lisätiedot

MIKSEI SE VAAN VOI LOPETTAA? JOS SE RAKASTAA MUA, NIIN MIKSEI SE VAAN LOPETA.

MIKSEI SE VAAN VOI LOPETTAA? JOS SE RAKASTAA MUA, NIIN MIKSEI SE VAAN LOPETA. MIKSEI SE VAAN VOI LOPETTAA? JOS SE RAKASTAA MUA, NIIN MIKSEI SE VAAN LOPETA. Esitys käsittelee alkoholismia ja toimintahäiriöisen perheen dynamiikkaa. Se tuo näkyviin ne tunteet, joita lapsi joutuu piilottelemaan

Lisätiedot

MLL. Tukioppilastoiminta

MLL. Tukioppilastoiminta MLL Tukioppilastoiminta Tukioppilastoiminta on Peruskoulussa toimiva tukijärjestelmä, joka perustuu vertaistuen ajatukseen Tukioppilas on tavallinen, vapaaehtoinen oppilas, joka haluaa toimia kouluyhteisön

Lisätiedot

Piiriniityn päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Piiriniityn päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Piiriniityn päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma PIIRINIITYN TOIMINTA-AJATUS Päiväkotitoimintamme Piiriniityssä on alkanut syksyllä 2014. Ikurin päiväkodin kanssa yhdistyimme vuonna 2013. Päiväkoti sijaitsee

Lisätiedot

Tervetuloa Halkokarin koulun vanhempainiltaan

Tervetuloa Halkokarin koulun vanhempainiltaan Tervetuloa Halkokarin koulun vanhempainiltaan 5.9.2016 Opetussuunnitelma = OPS Opetussuunnitelma on suunnitelma siitä, miten opetus järjestetään. Se on kaiken koulun opetuksen ja toiminnan perusta. Opetussuunnitelmassa

Lisätiedot

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Sukupuoli ja ikä Haastattelin Kirjasto 10:ssä 14 henkilöä, joista seitsemän oli naisia (iät 24, 25, 36, 36, 50,

Lisätiedot

TerveysInfo. Hellitä hetkeksi punnitse voimavarasi Omien voimavarojen kartoitukseen ja hyvinvoinnin vahvistamiseen.

TerveysInfo. Hellitä hetkeksi punnitse voimavarasi Omien voimavarojen kartoitukseen ja hyvinvoinnin vahvistamiseen. TerveysInfo Arjen aapinen Julkaisu muistuttaa yksinkertaisista keinoista, joilla jokainen voi huolehtia mielensä hyvinvoinnista ja jaksamisestaan. 2005 maksuton, 17,6 x 17,6 cm : 24 s. :piirr. : 2 vär.

Lisätiedot

UUTISKIRJE TOUKOKUU 2016

UUTISKIRJE TOUKOKUU 2016 UUTISKIRJE TOUKOKUU 2016 HSY:n kompostointikurssi Aiheuttaako kompostointi päänvaivaa? Oletko suunnitellut kompostin perustamista? Tule käytännölliselle ja maksuttomalle kompostointikurssille ma 2.5.2016

Lisätiedot

Yhteenveto VASU2017 verkkokommentoinnin vastauksista. Opetushallitus

Yhteenveto VASU2017 verkkokommentoinnin vastauksista. Opetushallitus Yhteenveto VASU2017 verkkokommentoinnin vastauksista Opetushallitus Verkkokommentointi VASU2017 Opetushallituksen nettisivuilla oli kaikille kansalaisille avoin mahdollisuus osallistua perusteprosessiin

Lisätiedot

Mitä kuuluu isä? Mannerheimin Lastensuojeluliiton valtakunnallisen isäkyselyn satoa. 5.3.2009 Mirjam Kalland, MLL Maija Säkäjärvi, Sosiaalikehitys Oy

Mitä kuuluu isä? Mannerheimin Lastensuojeluliiton valtakunnallisen isäkyselyn satoa. 5.3.2009 Mirjam Kalland, MLL Maija Säkäjärvi, Sosiaalikehitys Oy Mitä kuuluu isä? Mannerheimin Lastensuojeluliiton valtakunnallisen isäkyselyn satoa 5.3.2009 Mirjam Kalland, MLL Maija Säkäjärvi, Sosiaalikehitys Oy Kyselyllä haluttiin tietoa Millainen toiminta kiinnostaa

Lisätiedot

TAIDETASSUJEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

TAIDETASSUJEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA TAIDETASSUJEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2 SISÄLLYS JOHDANTO 1. TAIDETASSUJEN RYHMÄPERHEPÄIVÄKOTI 2. TOIMINTA-AJATUS JA ARVOT 3. KASVATTAJA 4. TOIMINTAYMPÄRISTÖ 5. SISÄLTÖALUEET 6. ARVIOINTI JA SEURANTA

Lisätiedot

Toivon tietoa sairaudestani

Toivon tietoa sairaudestani Liite 4 LY1 Sopeutumisvalmennuskurssille osallistuvan yläasteella olevan nuoren kyselylomake 1. Hyvä kurssilainen! Olet osallistumassa narkolepsiaa sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssille.

Lisätiedot

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus Outi Ståhlberg outi.stahlberg@mtkl.fi 050 3759 199 Laura Barck laura.barck@mtkl.fi 050 4007 605 Mielenterveyden keskusliitto, kuntoutus ja sopeutumisvalmennus

Lisätiedot

Vuorohoito varhaiskasvatuksessa lasten opetuksen, kasvun ja kehityksen sekä vanhemmuuden tukijana OHOI-seminaari Jyväskylä Marja-Liisa

Vuorohoito varhaiskasvatuksessa lasten opetuksen, kasvun ja kehityksen sekä vanhemmuuden tukijana OHOI-seminaari Jyväskylä Marja-Liisa Vuorohoito varhaiskasvatuksessa lasten opetuksen, kasvun ja kehityksen sekä vanhemmuuden tukijana OHOI-seminaari 21.9.2016 Jyväskylä Marja-Liisa Keski-Rauska, KT ylitarkastaja (varhaiskasvatus) Länsi-

Lisätiedot

KODIN JA KOULUN PÄIVÄ KODIN JA KOULUN PÄIVÄ

KODIN JA KOULUN PÄIVÄ KODIN JA KOULUN PÄIVÄ KODIN JA KOULUN PÄIVÄ KODIN JA KOULUN PÄIVÄ Päivä oli hieno, pahvimukit loppuivat nopeasti, vanhemmat tulivat upeasti mukaan. Rehtori 3 KODIN JA KOULUN PÄIVÄ Kodin ja Koulun Päivä kohtaamisia hyvien asioiden

Lisätiedot

Ryhmämuotoinen työskentely lasten ja vanhempien tukena eron jälkeen

Ryhmämuotoinen työskentely lasten ja vanhempien tukena eron jälkeen Ryhmämuotoinen työskentely lasten ja vanhempien tukena eron jälkeen Pirpana ry:n koulutuspäivä Kuntatalo 13.5.2013 Riitta Mykkänen-Hänninen kouluttaja, työnohjaaja Samanaikaiset ryhmäprosessit Vanhempia

Lisätiedot

Osallisuuden pedagogiikka - kohti uudenlaista toimintakulttuuria. Elina Kataja, LTO, KM, Päiväkoti Kuusimäki, Lempäälä

Osallisuuden pedagogiikka - kohti uudenlaista toimintakulttuuria. Elina Kataja, LTO, KM, Päiväkoti Kuusimäki, Lempäälä Osallisuuden pedagogiikka - kohti uudenlaista toimintakulttuuria Elina Kataja, LTO, KM, Päiväkoti Kuusimäki, Lempäälä elina.kataja@lempaala.fi Kasvatuksen ydinkysymykset Millaisia lapsia haluamme kasvattaa?

Lisätiedot

Pienen lapsen kiukku. KK Elisa Haapala ja KK Sallamari Keto-Tokoi Oulun yliopisto

Pienen lapsen kiukku. KK Elisa Haapala ja KK Sallamari Keto-Tokoi Oulun yliopisto Pienen lapsen kiukku KK Elisa Haapala ja KK Sallamari Keto-Tokoi Oulun yliopisto Sisältö: Lapsen psyykkisen kehityksen vaiheet Temperamentti Mikä lasta kiukuttaa? Konstit ja keinot kiukkutilanteissa Tavoitteet:

Lisätiedot

Lapsiperheiden yksinäisyys ja vapaaehtoistoiminta Hanna Falk, tutkija, VTT HelsinkiMissio

Lapsiperheiden yksinäisyys ja vapaaehtoistoiminta Hanna Falk, tutkija, VTT HelsinkiMissio Lapsiperheiden yksinäisyys ja vapaaehtoistoiminta Hanna Falk, tutkija, VTT HelsinkiMissio HelsinkiMissio HelsinkiMissio on uskonnollisesti ja poliittisesti sitoutumaton sosiaalialan järjestö, joka toimii

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2016

TOIMINTASUUNNITELMA 2016 Sivu 1/5 TOIMINTASUUNNITELMA 2016 Yleistä MLL Meilahden yhdistys ry () on keskoslasten ja heidän vanhempiensa ja muiden läheistensä sekä keskosten kanssa työskentelevien oma yhdistys. Yhdistyksen tavoitteena

Lisätiedot

MAOL 17.11.2012. Ajankohtaiskatsaus Koulutusjohtaja Heljä Misukka

MAOL 17.11.2012. Ajankohtaiskatsaus Koulutusjohtaja Heljä Misukka MAOL 17.11.2012 Ajankohtaiskatsaus Koulutusjohtaja Heljä Misukka Yleissivistävä koulutus uudistuu: Opetussuunnitelmatyö 2012-2017 2012 2013 2014 2015 2016 Esi-, 2017 perus- ja lisäopetuksen opsin perusteet

Lisätiedot

KiVa Koulu tilannekartoituskysely 2016 sivu 1/14. KiVa Koulu tilannekartoituskysely 2016 sivu 2/14. KiVa Koulu tilannekartoituskysely 2016 sivu 3/14

KiVa Koulu tilannekartoituskysely 2016 sivu 1/14. KiVa Koulu tilannekartoituskysely 2016 sivu 2/14. KiVa Koulu tilannekartoituskysely 2016 sivu 3/14 KiVa Koulu tilannekartoituskysely 2016 sivu 1/14 Tervetuloa täyttämään kysely! Koulutunnus: Oppilaiden tilannekartoitussalasana: Kirjaudu kyselyyn KiVa Koulu tilannekartoituskysely 2016 sivu 2/14 Kukaan

Lisätiedot

Toimintaohjelman kehittämisalueita on yhdeksän:

Toimintaohjelman kehittämisalueita on yhdeksän: Sivistyslautakunta 55 18.05.2016 Joensuun seudun kasvatuksen ja koulutuksen toimintaohjelma 2016-2020 155/20.201/2016 Sivistyslautakunta 18.05.2016 55 Joensuun seudun seitsemän kuntaa, Ilomantsi, Joensuu,

Lisätiedot

Lapsen oma arvio päivähoidosta Päiväkodissa parasta on leikkiminen.

Lapsen oma arvio päivähoidosta Päiväkodissa parasta on leikkiminen. 23.10.2009 Kunnallisen päivähoidon laatukyselyjen tulokset kevät 2009 Lapsen oma arvio päivähoidosta Päiväkodissa parasta on leikkiminen. 23.10.2009 1 Ketkä käyttivät ja missä yhteydessä? Kysely tehtiin

Lisätiedot

Taiteen perusopetuksen kyselyjen alustavia tuloksia Oppilaiden ja huoltajien kysely Avoin verkkokysely keväällä 2016

Taiteen perusopetuksen kyselyjen alustavia tuloksia Oppilaiden ja huoltajien kysely Avoin verkkokysely keväällä 2016 Taiteen perusopetuksen kyselyjen alustavia tuloksia Oppilaiden ja huoltajien kysely Avoin verkkokysely keväällä 2016 Taiteen perusopetuksen seminaari15.4.2016 Minna Harmanen Jan Hellgren Matti Pietilä

Lisätiedot

LASTEN KERTOMUKSIA PÄIVÄHOIDON ARJESTA

LASTEN KERTOMUKSIA PÄIVÄHOIDON ARJESTA LASTEN KERTOMUKSIA PÄIVÄHOIDON ARJESTA Varhaiskasvatusjohdon päivä 15.52014 Eila Estola 1 Kaksi tutkimushanketta TELL I S - H A N K E (2010-2013) - Lapset kertovat hyvinvoinnistaan kuka kuuntelee? Kohdistuu

Lisätiedot

Lapset puheeksi lapsen kehityksen tukeminen, kun aikuinen sairastaa. Mika Niemelä, FT, Oulun yliopisto, Oulun yliopistollinen sairaala

Lapset puheeksi lapsen kehityksen tukeminen, kun aikuinen sairastaa. Mika Niemelä, FT, Oulun yliopisto, Oulun yliopistollinen sairaala Lapset puheeksi lapsen kehityksen tukeminen, kun aikuinen sairastaa Mika Niemelä, FT, Oulun yliopisto, Oulun yliopistollinen sairaala Sidonnaisuudet Tutkija, Oulun yliopisto, PPSHP Psykoterapiakouluttaja,

Lisätiedot

NUORTEN TALO. Miten Nuorten talo syntyi?

NUORTEN TALO. Miten Nuorten talo syntyi? NUORTEN TALO Miten Nuorten talo syntyi? NUORTEN TALON HISTORIA 2009: YLILYÖNTI AVASI OVENSA OSANA ETSIVÄÄ TYÖTÄ Etsivä työ avasi tammikuussa matalan kynnyksen kohtaamispaikka Ylilyönnin osana perustyötä.

Lisätiedot

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun.

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. RISKIARVIOINTILOMAKE 1. Henkilön nimi Pekka P. 2. Asia, jonka henkilö haluaa tehdä. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. 3. Ketä kutsutaan mukaan

Lisätiedot

Lapset, nuoret ja media - Tukea digiajan kasvattajalle

Lapset, nuoret ja media - Tukea digiajan kasvattajalle Ala-aste vanhempainilta Lapset, nuoret ja media - Tukea digiajan kasvattajalle Paula Aalto 14.4.2016 MLL:n mediakasvatustyö Mediakasvatuksella pyritään edistämään lasten valmiuksia ymmärtää ja tulkita

Lisätiedot

Potkua peruskoulun tvt-taitoihin sekä sosiaalisen median käyttöön Jyväskylä, Oskari Uotinen viestintäkonsultti, yrittäjä

Potkua peruskoulun tvt-taitoihin sekä sosiaalisen median käyttöön Jyväskylä, Oskari Uotinen viestintäkonsultti, yrittäjä Potkua peruskoulun tvt-taitoihin sekä sosiaalisen median käyttöön Jyväskylä, 22.10. Oskari Uotinen viestintäkonsultti, yrittäjä Tutustuminen ja esittelyt Ketäs te olette? Etsi täältä sellainen henkilö,

Lisätiedot

Pisan 2012 tulokset ja johtopäätökset

Pisan 2012 tulokset ja johtopäätökset Pisan 2012 tulokset ja johtopäätökset Jouni Välijärvi, professori Koulutuksen tutkimuslaitos Jyväskylän yliopisto PISA ja opettajankoulutuksen kehittäminen-seminaari Tampere 14.3.2014 17.3.2014 PISA 2012

Lisätiedot

Rauhala. on maakunnan paras maatila! Kannattavin Tehokkain Haluttu ja mukava työpaikka. Hyvää elämää ihmisille ja eläimille

Rauhala. on maakunnan paras maatila! Kannattavin Tehokkain Haluttu ja mukava työpaikka. Hyvää elämää ihmisille ja eläimille Rauhala on maakunnan paras maatila! Kannattavin Tehokkain Haluttu ja mukava työpaikka Hyvää elämää ihmisille ja eläimille Yrityksen perustiedot Omistajat: Ismo ja Miika Takkunen Ismo vastaa tilanjohtaminen

Lisätiedot

Järjestöt kotoutumista tukemassa 1.3.2016. Mina Zandkarimi Monikulttuurisuuden asiantuntija mina.zandkarimi@vaestoliitto.

Järjestöt kotoutumista tukemassa 1.3.2016. Mina Zandkarimi Monikulttuurisuuden asiantuntija mina.zandkarimi@vaestoliitto. Järjestöt kotoutumista tukemassa 1.3.2016 Mina Zandkarimi Monikulttuurisuuden asiantuntija mina.zandkarimi@vaestoliitto.fi Puh:0503256450 4.3.2016 Maahanmuutto on siirtymä Valtava sosiokulttuurinen muutos,

Lisätiedot

Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma 15.1.2015 Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Annalan päiväkoti on perustettu vuonna 1982 ja se sijaitsee omalla isolla tontillaan keskellä matalaa kerrostaloaluetta. Lähellä on avara luonto

Lisätiedot

TerveysInfo. Hellitä hetkeksi punnitse voimavarasi Omien voimavarojen kartoitukseen ja hyvinvoinnin vahvistamiseen.

TerveysInfo. Hellitä hetkeksi punnitse voimavarasi Omien voimavarojen kartoitukseen ja hyvinvoinnin vahvistamiseen. TerveysInfo Arjen aapinen Julkaisu muistuttaa yksinkertaisista keinoista, joilla jokainen voi huolehtia mielensä hyvinvoinnista ja jaksamisestaan. 2005 maksuton, 17,6 x 17,6 cm : 24 s. :piirr. : 2 vär.

Lisätiedot

Meillä on yhteinen vastuu! Mutta onko siihen aikaa?

Meillä on yhteinen vastuu! Mutta onko siihen aikaa? Meillä on yhteinen vastuu! Mutta onko siihen aikaa? Väestöliitto Perheaikaa.fi nettiluento ti 12.1.2016 klo 14 Mika Jokinen, Suomen Vanhempainliiton puheenjohtaja Sillä on merkitystä, millaisen yhteistyön

Lisätiedot

Tervetuloa. koululaisen vanhemmaksi

Tervetuloa. koululaisen vanhemmaksi Tervetuloa koululaisen vanhemmaksi Lukuvuosi 2016-2017 Syyslukukausi ti 16.8. ke 21.12.2016, lisäksi 5.12. on vapaapäivä Syysloma to 13.10. su 16.10. Kevätlukukausi ke 4.1. la 3.6.2017 Talviloma ma 20.

Lisätiedot

Tampereen kaupunki Hyvinvointipalvelut Päivähoito 30.9.2009. Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN

Tampereen kaupunki Hyvinvointipalvelut Päivähoito 30.9.2009. Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN Onnistuneen kasvatuskumppanuuden aloittamisen kannalta on tärkeää, että päivähoitoa koskevaa tietoa on saatavilla kun tarve lapsen päivähoidolle syntyy.

Lisätiedot

Vanhempien näkemyksiä kouluhyvinvoinnista Vanhempien Barometri 2013

Vanhempien näkemyksiä kouluhyvinvoinnista Vanhempien Barometri 2013 Vanhempien näkemyksiä kouluhyvinvoinnista Vanhempien Barometri 2013 OPStuki 2016 koulutus, Helsinki 29.4.2014 Tuija Metso www.vanhempainliitto.fi/filebank/1656-barometri_2013_verkko.pdf Myönteisiä viestejä

Lisätiedot

Eväspussi. Onko lähipiirissä esiintynyt hitautta tai vaikeutta lukemaan ja kirjoittamaan oppimisessa? Millaista?

Eväspussi. Onko lähipiirissä esiintynyt hitautta tai vaikeutta lukemaan ja kirjoittamaan oppimisessa? Millaista? Liite Pienten Kielireppuun. Eväspussi Oman äidinkielen vahva hallinta tukee kaikkea oppimista. Tämän vuoksi keskustelemme kielten kehityksestä aina varhaiskasvatuskeskustelun yhteydessä. Kopio Kielirepusta

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät Sivistystoimiala 10.8. Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä Kaikki vastaajat

Lisätiedot

Matkalla yhteiseen osallisuuteen - kohti uudenlaista toimintakulttuuria. Elina Kataja & Erika Niemi

Matkalla yhteiseen osallisuuteen - kohti uudenlaista toimintakulttuuria. Elina Kataja & Erika Niemi Matkalla yhteiseen osallisuuteen - kohti uudenlaista toimintakulttuuria Elina Kataja & Erika Niemi Mitä osallisuus tarkoittaa? Kohtaamista, kunnioittavaa vuorovaikutusta, äänen antamista, mielipiteiden

Lisätiedot

Ovet. Omaishoitajavalmennus. Keinoja omaishoitajan tukemiseksi. Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry www.omaishoitajat.fi

Ovet. Omaishoitajavalmennus. Keinoja omaishoitajan tukemiseksi. Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry www.omaishoitajat.fi Ovet Omaishoitajavalmennus Keinoja omaishoitajan tukemiseksi Minäkö omaishoitaja? Omaishoitotilanteen varhainen tunnistaminen on hoitajan ja hoidettavan etu: antaa omaiselle mahdollisuuden jäsentää tilannetta,

Lisätiedot

Suunnittele ja toteuta lukuhetki!

Suunnittele ja toteuta lukuhetki! Minä luen sinulle -kampanja (2017) Suunnittele ja toteuta lukuhetki! Tietoa ja vinkkejä oppilaitoksille ja vammais- ja vanhustyön yksiköille Hyvä lukija, Selkokieli - yhteinen kieli tämä pieni opas tarjoaa

Lisätiedot

Lastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMAN JA PERHEEN ELÄMÄNTILANNE

Lastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMAN JA PERHEEN ELÄMÄNTILANNE Lastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMAN JA PERHEEN ELÄMÄNTILANNE Valma-hanke 2004-2005 Lastensuojelullisen huolen arvioinnin työväline on kokonaisuudessaan tarkoitettu välineeksi silloin

Lisätiedot

Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta. Uudistuva esiopetus Helsinki Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen

Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta. Uudistuva esiopetus Helsinki Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta Uudistuva esiopetus Helsinki 4.12.2014 Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen Uudistus luo mahdollisuuksia Pohtia omaa opettajuutta Pohtia

Lisätiedot

Uudistuva esiopetus ja. näkökulmia paikallisen ops työn aloittamiseen

Uudistuva esiopetus ja. näkökulmia paikallisen ops työn aloittamiseen Uudistuva esiopetus ja näkökulmia paikallisen ops työn aloittamiseen Opetusneuvos Arja-Sisko Holappa OPETUSHALLITUS 25.9.2013 1 Kirjoittamaan voi oppia sitten kun hampaat putoaa Esiopetus uudistuu Esiopetuksen

Lisätiedot

Kohti lapsi- ja perhelähtöisiä palveluita

Kohti lapsi- ja perhelähtöisiä palveluita Kohti lapsi- ja perhelähtöisiä palveluita Sopivaa tukea oikeaan aikaan Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma (LAPE) on yksi Juha Sipilän hallituksen 26 kärkihankkeesta. Muutosta tehdään - kohti lapsi-

Lisätiedot

Mitä on osallistava mediakasvatus?

Mitä on osallistava mediakasvatus? Mitä on osallistava mediakasvatus? Pirjo Sinko, opetusneuvos, Opetushallitus Valtakunnalliset virtuaaliopetuksen päivät 4.12.2012 Helsinki Media auttaa lapsia ja nuoria osallistumaan Osallistaminen - suomalaisen

Lisätiedot

Yhteiset Lapsemme ry Yhteiset Lapsemme rakentaa monikulttuuristen lasten hyvän elämän edellytyksiä.

Yhteiset Lapsemme ry Yhteiset Lapsemme rakentaa monikulttuuristen lasten hyvän elämän edellytyksiä. Yhteiset Lapsemme ry 25.10.2016 Strategia 2017-2020 Strateginen tavoite Monikulttuuristen lasten hyvän elämän edellytykset toteutuvat Suomessa. Kansainvälisesti tuemme haavoittuvassa asemassa olevien lasten

Lisätiedot

OPS 2016 ESI- JA PERUSOPETUS UUDISTUVAT

OPS 2016 ESI- JA PERUSOPETUS UUDISTUVAT OPS 2016 ESI- JA PERUSOPETUS UUDISTUVAT ESI- JA PERUSOPETUS UUDISTUVAT Miten maailma koulun ympärillä muuttuu? Millaista osaamista oppilaat tarvitsevat elämässään? Millaisessa koulussa on hyvä oppia ja

Lisätiedot

Monilukutaito kärkihankkeena kehittämisohjelman esittely. Media mahdollisuuksien maailma varhaiskasvatuksessa ja nuorisotyössä, 1.11.

Monilukutaito kärkihankkeena kehittämisohjelman esittely. Media mahdollisuuksien maailma varhaiskasvatuksessa ja nuorisotyössä, 1.11. Monilukutaito kärkihankkeena kehittämisohjelman esittely Media mahdollisuuksien maailma varhaiskasvatuksessa ja nuorisotyössä, 1.11.2016 Varkaus 1 Monilukutaito Monilukutaidolla tarkoitetaan erilaisten

Lisätiedot

Vasu 2017 suhde hyvinvointiin ja liikkumisen edistämiseen

Vasu 2017 suhde hyvinvointiin ja liikkumisen edistämiseen Vasu 2017 suhde hyvinvointiin ja liikkumisen edistämiseen Ylitarkastaja Anu Liljeström Opetus- ja kulttuuritoimi -vastuualue, Itä-Suomen aluehallintovirasto Anu Liljeström, ISAVI OKT-vastuualue 5.10.2016

Lisätiedot

VIESTINTÄSUUNNITELMA CITIZEN MINDSCAPES TUTKIMUSRYHMÄLLE

VIESTINTÄSUUNNITELMA CITIZEN MINDSCAPES TUTKIMUSRYHMÄLLE VIESTINTÄSUUNNITELMA CITIZEN MINDSCAPES TUTKIMUSRYHMÄLLE Joulukuu 2015 Mira Matilainen LÄHTÖKOHDAT Kohderyhmät: Rahoittajat, tutkijakollegat, muut sosiaalisen median tutkimuksesta ja hankkeesta kiinnostuneet

Lisätiedot

Työnhaku 2.0. #viestikoulu. 11.2.2016 Sanna Saarikangas

Työnhaku 2.0. #viestikoulu. 11.2.2016 Sanna Saarikangas Työnhaku 2.0 A s i a n t u n t i j a b r ä n d i v e r k o s s a, t y ö n h a k u s o m e s s a j a v i s u a a l i n e n C V 11.2.2016 Sanna Saarikangas Mitä? Ohjelmassa Miten ja miksi työnhaku on muuttunut

Lisätiedot

YRITTÄJYYSPROJEKTI HYVÄNTEKEVÄISYYSILTA

YRITTÄJYYSPROJEKTI HYVÄNTEKEVÄISYYSILTA YRITTÄJYYSPROJEKTI HYVÄNTEKEVÄISYYSILTA HANKEIDEA Hyväntekeväisyysilta, joka järjestetään jonkin paikallisen järjestön (esim. Lions clubin) kanssa Illan tuotto lahjoitetaan hyväntekeväisyyteen Illan aikana

Lisätiedot