LAPSEMME. Peruskoulun täytyy uudistua. Tunne valtaa fanit. Vertaisryhmiä erolapsille. Tottuneesti tabletilla. Kannabiksen käyttöä on vaikea huomata

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "LAPSEMME. Peruskoulun täytyy uudistua. Tunne valtaa fanit. Vertaisryhmiä erolapsille. Tottuneesti tabletilla. Kannabiksen käyttöä on vaikea huomata"

Transkriptio

1 LAPSEMME Mannerheimin Lastensuojeluliiton jäsenlehti 2/2014 Kannabiksen käyttöä on vaikea huomata Tunne valtaa fanit Terhokerho yhdistää sukupolvet Vertaisryhmiä erolapsille Tottuneesti tabletilla Peruskoulun täytyy uudistua

2 Ihanan sitruunainen maku. Ihan kuin herkullisen pehmeää vanukasta. IhQ! Sydämelle, aivoille ja näkökyvylle M Maista ja ihastu! Möller Omega Twist on ihan uusi omega-3-makuelämys! SYDÄMELLE AIVOILLE NÄKÖKYVYLLE Yksi herkullinen lusikallinen (10 ml) Möller Omega Twistiä sisältää runsaasti (925 mg) omega-3-rasvahappoja, joista DHA ja EPA yhteensä 730 mg. DHA ja EPA (250 mg/vrk) edistävät sydämen toimintaa. DHA (250 mg/vrk) on tärkeä aivoille ja näkökyvylle. Lue lisää Markkinoija Axellus Oy,

3 Pääkirjoitus Kouluista tärkein P eruskoululla on äärimmäisen tärkeä tehtävä. Sen pitäisi antaa kaikille lapsille hyvät eväät elämälle: opettaa paitsi lukemaan, kirjoittamaan ja laskemaan myös opiskelemaan, työskentelemään ryhmässä ja toimimaan yhteiskunnan jäsenenä. Kun peruskoulu toimii, se kasvattaa yhdessä kotien kanssa fiksuja kansalaisia, joilla on hyvä tieto- ja taitopohja ja intoa oppimiseen. Onnistuessaan peruskoulu voi myös tasoittaa lasten kotitaustasta johtuvia eroja. Tällä hetkellä peruskoulu ei vaativasta tehtävästään täysin selviä. Kasvatukseen ja sosiaalisten taitojen tukemiseen ei jää aikaa eivätkä oppimiseen lisätukea tarvitsevat lapset saa tarpeeksi apua. Osalla oppilaista ei päättötodistuksen saatuaan ole riittäviä valmiuksia jatkokoulutukseen. Näyttää siltä, että peruskoulun merkitystä ei ymmärretä. Vaikka asiantuntijat ovat varoitelleet haasteista, vasta sijoituksen heikkeneminen PISA-tuloksissa sai huolen heräämään. Peruskoulun kehittämiseen luvattiin panostaa. Peruskoulun arvostuksesta kertoo se, miten nopeasti lupaus unohtui. Hallituksen kehysriihessä perusopetuksen laadun parantamiseen kohdistetuista valtionavustuksista leikattiin 57 miljoonaa. Leikkausten vuoksi ryhmäkoot uhkaavat kasvaa, mistä kärsivät eniten erityistä tukea tarvitsevat oppilaat. Myös koulujen rakennusrahoista leikattiin. Se tarkoittaa, että korjaus- ja rakennushankkeet, joiden myötä homekoulut vähenisivät, eivät toteudukaan. Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki tulee ja oppivelvollisuutta pidennetään, mutta niidenkin toteuttamiseen on niukasti resursseja. Peruskoulun kehittäminen niin, että oppilaat saavat vahvan pohjan, joka auttaa pärjäämään jatko-opinnoissa ja tulevaisuuden työelämän vaatimuksissa, on välttämätöntä. Uudistuksessa on kuunneltava koulun asiantuntijoita: oppilaita ja opettajia ja sen toteuttamiseen on saatava riittävät voimavarat. Koulutus on menestystekijä, jota Suomella ei ole varaa heikentää. Liisa Partio, päätoimittaja Sisältö 3 Pääkirjoitus 4 Liitossa tapahtuu 8 Peruskoulu kaipaa päivitystä Oppilaat osallistumaan ja vaikuttamaan 15 Lasten asialla 16 Tunne valtaa fanit 20 Erolapsi voi kätkeä tunteensa Vertaisryhmiä tarjotaan jo pienille lapsille 24 Terhokerho yhdistää sukupolvet Kerhossa ollaan yhdessä, tarinoidaan ja leikitään 28 Terveyttä kahdessa Karjalassa 31 Isän kynästä 32 Tottuneesti tabletilla Tietotekniikka kuuluu nykylasten arkipäivään 35 Lastenkulttuuri Kirjakko Kulttuurikierros 38 19% hyväksyy, 9 % kokeilee Kannabiksen poltto arkipäiväistyy 41 Mitä mielessä? 44 Poimitut 47 Kirjoissa & kansissa 48 Jäsensivut 50 Sattuipa kerran PAINOTUOTE LAPSEMME Päätoimittaja Liisa Partio l Toimitussihteeri Sisko Kajama l Tiedotustoimittaja Kaarina Kokkonen l Ulkoasu ja taitto Merja Lensu l Kansikuva Tomi Nuotsalo l Toimitusneuvosto: Anu Mustonen (pj), Joona Kallio, Eva Kuntsi, Petra Vesuri, Anne Vola l Toimituksen osoite PL 141, Helsinki, p , l Tilaukset ja osoitteen muutokset: p Vuosikerta 18 euroa. Jäsenillä lehti sisältyy jäsenmaksuun l Ilmoitukset: Bouser Oy, Vattuniemenranta 2, Helsinki, Jukka Tiainen, p. (09) , Jouni Kohonen, p. (09) , Ilmoitusaineistot: Lapsemme 3/2014 ilmestyy l Kustantaja Mannerheimin Lastensuojeluliitto. ISSN-L , ISSN , ISSN l Paino Forssa Print l Lapsemmelehti ilmestyy 4 kertaa vuodessa, 43. vuosikerta. Lapsemme 2/2014 3

4 Liitossa tapahtuu Vanhempainpuhelin maksuttomaksi Vanhempainpuhelin numerossa palvelee nyt maksutta. Maksuttomuus tuli mahdolliseksi RAY:n rahoituksen ansiosta. Vanhempainpuhelimessa voi keskustella luottamuksellisesti mistä tahansa vanhemmuuteen liittyvästä asiasta. Puheluihin vastaa koulutettu vapaaehtoinen päivystäjä, joka on itsekin vanhempi. Puhelin päivystää ma kello ja 17-20, ti kello ja 17-20, ke kello sekä to kello Muistathan myös Vanhempainnetin kirjepalvelun! Kuva: Keksi/Suvi-Tuuli Kankaanpää Seminaariin! Mentalisaatio ja reflektiivinen työote perheiden kohtaamisessa Hotelli Presidentti, Helsinki e / hlö Päivähoidosta varhaiskasvatukseen Finlandia-talo, Helsinki maksuton Seminaarien ohjelmat ja ilmoittautumiset MLL kannattaa tasa-arvoista avioliittolakia MLL muistuttaa, että lapsen oikeuksien sopimuksen mukaan kaikille lapsille tulee taata sopimuksessa tunnustetut oikeudet ilman minkäänlaista lapsen, hänen vanhempansa tai muun laillisen huoltajan syrjintää. MLL kannattaa myös mahdollisuutta samaa sukupuolta olevien parien yhteisadoptioon, sillä ei ole lapsen edun mukaista, että lapsi adoptoidaan yksin, vaikka perheessä on kaksi vanhempaa. > kannanotot Vaikutetaan lasten puolesta MLL on ottanut aktiivisesti kantaa hallituksen kehysriihipäätöksiin ja muistuttanut mm. että lapsilta leikkaaminen syventää kestävyysvajetta. Katso kannanotot netissä. Seuraa ja jaa MLL:n viestejä myös facebookissa ja twitterissä. Ohjeita äideille 70 vuotta sitten Jo ensimmäisenä kesänä olette totuttanut lapsenne aurinkokylpyihin. Jos olette sen unohtanut, aloittakaa kylvyt seuraavana vuonna. Voitte aloittaa sisällä. Avatkaa ikkuna, kun aurinko paistaa sisään, asettakaa lapsi leikkikaluineen lattialle aurinkoiselle paikalle ja antakaa sen leikkiä siinä alasti. Pitäkää ovet suljettuina, jottei synny ristivetoa! Aloittakaa muutamista minuuteista ja lisätkää aikaa joka päivä vähitellen yhteen tuntiin asti! Kääntäkää lasta (siirtämällä leikkikaluja), niin ettei se pala. Pian voi lapsen siirtää ulos aurinkoon. Lähde: Terveet lapset kodin ilo ja kansan tulevaisuus. Leikki- ja kouluikäisten lasten terveyden hoidon opas äideille. Kenraali Mannerheimin Lastensuojeluliitto Muistathan eurovaalit Katso MLL:n eurovaaliohjelma Kiitos kaikille Kevätilo-keräykseen osallistuneille! Keräyksen tuotolla paikallisyhdistykset ylläpitävät perhekahviloita, järjestävät kerhoja, retkiä ja tapahtumia ja tukevat tukioppilastoimintaa. Kampanja muistuttaa, että hauskanpitoon ei tarvita päihteitä. 4 Lapsemme 2/2014

5 Liitossa tapahtuu Kuva: Raisa Kyllikki Karjalainen Nuorten ongelmia ei aina havaita Lasten ja nuorten puhelimeen tuli viime vuonna yli yhteydenottoa. Joka kymmenes puhelu liittyi nuorten pahoinvointiin. Nuorten oireilujen, kuten masennuksen ja ahdistuksen, taustalla olivat usein perheen aikuisten vakavat ongelmat ja suoranainen kaltoinkohtelu. Yhteydenottojen perusteella nuorten kaltoinkohtelu jää usein piiloon. Tilanteensa selvittämiseksi nuoret toivoivat ammattilaisilta nykyistä paljon enemmän aikaa ja heidät yksilöllisesti huomioivia kohtaamistapoja. Lasten ja nuorten puhelimen vuosiraportti Voittoisat kaveritaitotapahtumat Tämän lukuvuoden Koulurauha-kilpailussa tehtävänä oli suunnitella tapahtuma, jolla voitaisiin edistää oppilaiden keskinäisiä kaveritaitoja. Yläkoululaisten sarjan voiton veivät Vaasan Vöyrynkaupungin koulun tukioppilaat, jotka suunnittelivat koulurauhanjulistusjuhlan uusille 7.-luokkalaisille. Alakoululaisten sarjan voitti Paraisten Koivuhaan koulun oppilashallituksen suunnittelema ystävänpäivätempaus. Voittajat palkittiin 500 euron stipendeillä. Koulurauha julistetaan Tampereella Ratinan stadionilla Valtakunnallisessa äitienpäiväjuhlassa palkittiin 35 äitiä Valkoisen Ruusun Ritarikunnan I luokan mitalilla kultaristein. MLL on järjestänyt äitienpäiväjuhlan yhdessä sosiaali- ja terveysministeriön kanssa vuodesta 1993 lähtien. Pääsihteerin pohdintoja...epätäydellisyydestä Lapsen kehitykseen perehtyvä tutkimus koskee yhä varhaisempia kehitysvaiheita. Tutkimuksissa on todettu, että kun raskaana olevalla äidillä on hyvä olla, se heijastuu myönteisesti myös lapsen kehitykseen. Kun vanhemmat ovat myönteisiä ja luottavat tulevaisuuteen, lapsen käsitys omasta itsestään on luottavaisempi: osaan, pystyn, onnistun! Se näkyy jo vauvaiässä ja jatkuu läpi lapsuuden. Tutkimusten tietoja voi hyödyntää, kun pohditaan yhteiskunnan lapsuuteen ja perheisiin kohdistuvien investointien merkitystä. Tutkimustiedot voivat myös ahdistaa. Elämään sisältyy vääjäämättä myös pettymyksiä ja vähemmän täydellisiä osioita. Niin kauan kun ne vaikuttavat vain omaan hyvinvointiin, tilanteen voi jotenkin sietää. Mutta entä silloin, kun elämän rosoisuus vaikuttaa myös lapsiin, kun heille ei pystykään tarjoamaan sitä täydellistä lapsuutta? Onneksi hyvään elämään ei tarvita täydellisyyttä. Se, mitä lapsi oikeasti tarvitsee, on aikuisia, jotka ovat kiinnostuneita hänen kokemuksistaan ja ajatuksistaan. Lapsi tarvitsee jonkun, jonka kanssa voi työstää vaikeuksia ja puutteellisuutta vaikkapa sitä, että vanhemmat asuvat eri osoitteissa. Lapsen tulee saada kokea tulevansa ymmärretyksi ja hyväksytyksi myös kiukkuineen ja pelkoineen. Kun elämässä on vaikeuksia, voi kuitenkin käydä niinkin, että vanhempi ohittaa lapsen kokemukset ja antaa tilaa kärsimättömyydelle, ärtymykselle tai pettymykselle. Näitä tilanteita on hyvä tunnistaa ja etsiä niihin apua. Myös huonosti hoidetut tilanteet voi muuttaa lapsen kehitystä tukeviksi niin että ne käsitellään, pyydetään anteeksi, surraan yhdessä tai pyritään muutoin korjaamaan tilannetta. Hyvään elämään sisältyy epäonnistumisia ja erehtymisiä sekä niihin liittyviä korjaavia, luottamusta kasvattavia kokemuksia. Lapselle voi olla helpotus huomata, että elämä kantaa ja elämässä on paljon hyvää, vaikka se sisältää myös virheitä, erehdyksiä ja kolhuja. Mirjam Kalland Lahjat lasten hyväksi Tavataan Turussa liittokokouksessa ! Kun vietät merkkipäivääsi etkä halua lahjoja, voit pyytää ystäviäsi antamaan lahjarahat MLL:lle lasten, nuorten ja perheiden hyväksi. Katso ohjeet Lapsemme 2/2014 5

6 Liitossa tapahtuu Kuninkaallista menoa Marskin päiväkodissa Mikkelissä vietettiin vapun alla kuninkaallisia juhlia. Varastoihin kertyneistä kankaista päiväkodin oma kylämummi Helena Pöyry ompeli lapsille prinsessahameet ja ritariviitat. Laulun ja leikin lomassa kerrattiin hyviä käytöstapoja. Alueen muut kylämummit osallistuivat tapahtumaan vierailevina kuningattarina. Juhlat huipentuivat tanssiaisiin, jossa helmat ja viitat hulmusivat valssin ja smurffilaulujen tahdissa. Kuva: Helena Pöyry Kuva: Ympäristöhallinnan kuvapankki Ideoita ekoarkeen Onko teidän perhekahvilassanne jo järjestetty tavaranvaihtotori, tuunattu vanhasta uutta tai organisoitu tavaranlainausta? Uudenmaan piiri ja Suomen ympäristökeskus keräsivät perhekahvila-aktiiveilta ja kävijöiltä ideoita, jotka auttavat sujuvan ja taloudellisen arjen ohella pienentämään kodin ilmasto- ja muita ympäristövaikutuksia. Ideoihin voi tutustua osoitteessa uudenmaanpiiri.mll.fi TEKSTI JA KUVAT TIINA TYNKKYNEN-HIETA Perheentalo kasvoi kumppanuudesta Perheentalo on toiminut Iisalmessa jo 10 vuotta. Tätä järjestöjen ja kuntayhtymän yhteistyötä toteutetaan alueen lapsiperheiden toiveiden mukaisesti. Lattia on täynnä iloisia vauvoja, tarkemmin sanottuna Pikkumuikkuja. Koolla on 6 12 kuukauden ikäisille vauvoille ja heidän vanhemmilleen tarkoitettu ryhmä MLL:n Iisalmen yhdistyksen Perhekeskus Onni ja Ilonan perhekahvilassa. 6 Lapsemme 2/2014 Jare (11 kk) konttaa tutkimaan Jannin (6 kk) sukkaa. Vähän ylempänä vanhemmat juttelevat siitä, mitä kannattaa ottaa huomioon ennen kuin laittaa lasten valokuvia nettiin. Tämän kerran teemana on media. Iisalmelainen Maikki Haanketo ja Hugo (8 kk) aloittivat Pikkumuikuissa syksyllä. Äidille on tärkeää vaihtaa ajatuksia muiden samassa elämäntilanteessa olevien kanssa. Täällä on samanikäisiä lapsia ja saa vertaistukea. Maija Leena Kumpulainen on leikittänyt lapsia ja auttanut vanhempia vauvaryhmien vapaaehtoisena nimikkokerhomummona säännöllisesti kolme vuotta. Tästä saa iloisen mielen. On mukava seurata lasten kehitystä. Taitoja tulee lisää viikoittain. Yhdessä lapsen parhaaksi Perheentalo-yhteistyö aloitettiin Iisalmessa kymmenen vuotta sitten. Yhdistykset sopivat kullekin kehittämisalueen. MLL:n vastuulla ovat vertaisryhmät, Pelastakaa lapset ry otti hoitaakseen tukihenkilötoiminnan ja Ensi- ja turvakotiyhdistys avopalvelutoiminnan eli yökylä-, mummola- ja doulatoiminnat.

7 Liitossa tapahtuu Pikkumuikkujen kaltaiset vertaisryhmät ovat monelle perheelle tuttuja, ja osa perheistä on saanut kotiinsa vapaaehtoisen tukihenkilön antamaan pienen hengähdystauon arkeen. Lapset voivat vierailla vapaaehtoisten mummojen pitämässä mummolassa tai yökylässä. Lisäksi Perheentalo järjestää perheleirejä ja tapahtumia perheille. Ydinajatus on Yhdessä lapsen parhaaksi, eli lapsiperheiden kanssa toimivat järjestöt ja ammattilaiset ovat yhdistäneet voimansa ja tietämyksensä järjestääkseen perheille näiden toivomaa toimintaa. Yhteistyötä tehdään monella tasolla. MLL:n Iisalmen yhdistys, Iisalmen Pelastakaa lapset ja Ylä-Savon ensi- ja turvakotiyhdistys toimivat yhdessä ja työskentelevät julkisen sektorin kanssa. Iisalmen seudulla julkinen toimija on Ylä-Savon SOTE kuntayhtymä. Lapsiperheiden kanssa työskentelevät asiantuntijat ovat mukana verkostoissa. Esimerkiksi vauvaverkostoon haastettiin mukaan vauvaperheiden kanssa toimivia tahoja. Verkoston jäsenet vaihtavat kuulumisia ja ajatuksia ajankohtaisista ilmiöistä ja kierrättävät tietoa. Kynnys matalalla Perheentalo sai alkunsa, kun järjestöjen vapaaehtoiset kokivat, että perheiden hyväksi on tehtävä enemmän. Ryhmiä ja kotiin vietävää toimintaa alettiin kehittää. Koettiin, että tarvitaan yhteinen työntekijä, nyt meitä on neljä, Perheentalo-yhteistyön projektipäällikkö Sinikka Roth kertoo. Kymmenen vuoden aikana toiminta on laajentunut eri suuntiin ja työnteki- Vapaaehtoistyö on Perheentalon ydintä. Kerhomummo Maija Leena Kumpulainen leikittää Outi-äidin sylissä istuvaa Inka Pappia (11 kk). jämäärä kasvanut. Uusia yhteistyökumppaneita haetaan jatkuvasti. Toiminta perustuu ammatillisesti johdetulle vapaaehtoistyölle. Perheentalo on matalan kynnyksen paikka. Lähetteitä ei tarvita, toiminnot ovat maksuttomia ja kaikille avoimia. Tavoite on kohdata perheitä arjessa mahdollisimman varhain. Mallia muualle Maikki Haanketo ja Hugo käyvät Pikkumuikut vauvaryhmässä. Iisalmen kumppanuusmallista haetaan esimerkkiä myös muualle. Itä-Suomessa Joensuuhun nousi vastaavanlainen Perheentalo. Iisalmen Perheentalo on mukana Raha-automaattiyhdistyksen Emma & Elias -avustusohjelmassa, joka kokoaa yhteen perheiden terveyttä ja hyvinvointia edistäviä järjestöjen toimintoja. Tämä kertoo, että mallia arvostetaan valtakunnallisesti. Pääosa Perheentalon rahoituksesta tulee Raha-automaattiyhdistykseltä, osa Ylä-Savon SOTE kuntayhtymältä ja järjestöiltä, osa yksityisiltä lahjoittajilta. Tulevaisuuden tavoitteita Iisalmen Perheentalolla on muun muassa perustaa uusia vertaistukiryhmiä tarpeen mukaan. Haikarakahvila vauvaa odottaville on suunnitteilla. Ennaltaehkäisevää työtä ei pystyttäisi tässä laajuudessa tekemään ilman kolmatta sektoria, myöntää perhesosiaalityön esimies Marja-Liisa Korhonen kuntayhtymästä. Hän luonnehtii toimintaa uraauurtavaksi ja tärkeäksi voimavaraksi alueelle, sillä se on laajaa ja laadukasta. Kyse ei ole lakisääteisistä vaan perheiden toivomista toiminnoista. Omalta alueelta lähtevinä ne ovat aitoja ja toimivia, Korhonen sanoo. Lapset ja asiat ovat yhteisiä. Aikuisten pitää yhdessä pitää heistä huolta, Sinikka Roth kiteyttää laajan yhteistyön. Lisätietoa Eliaksen (4) pupu saa Nalleneuvolassa rokotuksen sairaanhoitajaopiskelija Sanna Höyhtyältä. Iltapöllöt ja nallet -ryhmään kuuluvat terveysasiat. Lapsemme 2/2014 7

8 TEKSTI TIINA KIRKAS KUVAT MATTI MATIKAINEN JA TOMI NUOTSALO Peruskoulu kaipaa päivitystä Oppilaiden kiinnostus ja innostus koulunkäyntiin herää, kun nuoret saavat osallistua ja vaikuttaa. Opetukseen kaivataan lisää tietoteknologiaa sekä fyysistä ja luovaa tekemistä. Vielä vuosikymmen sitten Suomen 15-vuotiwaat nuoret olivat maailman parhaita lukijoita ja luonnontieteiden osaajia. Matematiikassakin he ylsivät toiselle sijalle kansainvälisessä PISA-tutkimuksessa. Vuoden 2012 PISA-tutkimuksessa suomalaisnuoret eivät enää selvinneet mitalisijoille. Matematiikassa he olivat kahdensiatoista, lukutaidossa kuudensia ja luonnontieteissä viidensiä 65 valtion ja alueen joukossa. Ohi kiilasivat ennen kaikkea Kiinan erityisalueet Shanghai ja Hong Kong sekä Japani ja Singapore. Ensimmäistä kertaa testatussa ongelmanratkaisutaidossa suomalaiset olivat Euroopan parhaita mutta kokonaistuloksissa yhdeksänsiä. Osioon osallistui 44 valtiota ja aluetta. Tulokset ovat herättäneet Suomessa hämmennystä. Miksi suomalaisnuorten on pärjättävä aasialaisille, jotka tunnetusti puurtavat koulussa myös illat ja viikonloput? Moni myös huomauttaa, että hienoisesta laskusta huolimatta suomalaisnuoret ovat taidoiltaan yhä maailman parhaimmistoa. Kouluammattilaiset kuitenkin muistuttavat, että heikentyneistä oppimistuloksista on syytä olla huolissaan. PISAtulokset vahvistavat suuntauksen, joka on ollut tutkijoiden ja opetusviranomaisten tiedossa jo pitkään. Peruskoulusta vailla perustaitoja? PISA ei tutki niinkään perinteistä kouluosaamista vaan nuorten kykyä soveltaa matematiikkaa, lukutaitoa ja luonnontieteitä koulun ulkopuolisissa tilanteissa. 8 Lapsemme 2/2014 Lapsemme 2/2014 9

9 Teknologiaa pitäisi oppia käyttämään työvälineenä. Opettajan ei tarvitse tietää kaikkea, vaan hän voi etsiä vastauksia yhdessä oppilaiden kanssa. 10 Lapsemme 2/2014 Se siis kertoo, miten nuoret osaavat käyttää taitojaan jatko-opinnoissa ja työelämässä. Tutkimuksen mukaan neljä viidestä suomalaisnuoresta hallitsee matematiikkaa vähintäänkin välttävästi. Kaksi kolmesta taas lukee riittävän hyvin pärjätäkseen nykyisessä tietoyhteiskunnassa. Hälyttävää on, että entistä useammalla nuorella näitä taitoja ei enää ole. Kymmenen vuotta sitten heikkoja matematiikan osaajia oli seitsemän prosenttia nuorista. Nyt heidän osuutensa on 12 prosenttia. Heikkojen lukijoiden osuus on kasvanut kolmessa vuodessa kahdeksasta prosentista 11 prosenttiin. Näistä nuorista voi varmuudella sanoa, että he kohtaavat vaikeuksia jatkoopinnoissa. Puutteelliset perustaidot lisäävät myös keskeyttämisriskiä, sanoo professori Jouni Välijärvi Jyväskylän yliopistosta. Tavallisessa arjessa heidän on vaikea hahmottaa esimerkiksi alennusprosentteja, ymmärtää aikatauluja ja erottaa mittasuhteita. Tavallisten lehtitekstien ja työpaikan ohjekirjojen lukeminen tuottaa myös ongelmia. Kansainvälisessä vertailussa suomalaisnuorten tilanne on vielä kohtuullinen. Se kertoo kuitenkin siitä, että peruskoulu ei ole onnistunut varustamaan nuoria tulevaisuuden varalle. Myös nuoria huipputaitajia on entistä vähemmän. Kymmenessä vuodessa matematiikan erinomaisten osaajien osuus on laskenut 23 prosentista 15 prosenttiin. Lukutaidossa suunta on sama. Koulujärjestelmämme ei siis kykene vahvistamaan lahjakkaimpien nuorten osaamista yhteiskuntamme hyväksi. Se on huolestuttavaa maailmassa, joka korostaa osaamista kilpailutekijänä, Välijärvi sanoo. Koulutususko hiipuu Syitä oppimistulosten heikkenemiseen on etsitty ennen kaikkea nuorten maailmasta ja sen muutoksesta. Koulun ohella nuorten ajasta ja mielenkiinnosta kilpailee moni muukin asia. Nuoret eivät enää esimerkiksi lue niin kuin ennen. Varsinkaan pojat eivät viihdy kirjojen parissa vaan pelaavat ja viestivät sosiaalisessa mediassa. Kirja on pitkää paneutumista vaativa käyttöliittymä. Sen on vaikea kilpailla sähköisten pelien kanssa, jotka on tarkoituksella rakennettu koukuttaviksi. Myös sosiaalinen media koukuttaa, kun omiin kuviin ja kommentteihin halutaan palautetta, toteaa rehtori Pasi Majasaari vantaalaisesta Hämeenkylän peruskoulusta. Someviestien lukeminen ei kuitenkaan kehitä kieltä eikä abstraktia ajattelua. Niitä taas tarvitaan kaikenlaisessa opiskelussa. Koevastaaminenkin vaatii kykyä ilmaista itseään selkeästi ja ennen kaikkea kirjallisesti. Muutenkaan monet nuoret eivät välitä enää paneutua pitkäjänteiseen työskentelyyn, mitä esimerkiksi matematiikan ja kielten oppiminen yhä vaatii. Majasaaren mielestä se on ymmärrettävää, sillä nuoria ympäröivä todellisuus ei erityisemmin kannusta puurtamiseen. Pelimaailmassa pärjää paljolti onnella, ja televisiossa julkisuuteen pääsee muuten vain. Ekaluokkalaiset aloittavat koulun jännittyneinä mutta innokkaina.

10 Elina Toivola ja Sini Salin viihtyvät koulussa. Hyvällä mielellä kouluun Rehtori Pasi Majasaari muistuttaa, että opettamisen ohella koulun tehtävä on kasvattaa. Kaikki koditkaan eivät tarjoa lapsilleen työn tekemisen mallia. Koulussa koetamme kertoa nuorille, että jos elämässä haluaa menestyä, täytyy jaksaa tehdä työtä. Mutta miksi ponnistella, jos tavoitteeseen pääsee helpommallakin? kysyy Majasaari. Heikentyneet oppimistulokset selittyvät myös suomalaisnuorten tutkitusti alhaisella opiskelumotivaatiolla. Osittain se liittyy koulutususkon hiipumiseen, kertoo opetusneuvos Najat Oukarim-Soivio opetus- ja kulttuuriministeriöstä. Aikoinaan koulu mahdollisti sosiaalisen ja taloudellisen nousun. Näin ei välttämättä enää tapahdu. Yhteiskunta on muuttunut, eikä koulu ole enää ainoa väylä hankkia tietoja ja taitoja. Siksi kaikki oppilaat eivät koe koulunkäyntiä mielekkääksi. Ilmiö on tuttu muista teollisuusmaista, joissa koulutuksen rooli työn ja toimeentulon takaajana on heikentynyt Suomea aikaisemmin. Tietoteknologia haltuun Silti tulevaisuudessa tarvitaan koulutusta enemmän kuin koskaan. Se on yhä välttämätön väylä pärjätä työssä ja muutoinkin elämässä, Jouni Välijärvi huomauttaa. Mutta miten saada nuoret kiinnostumaan ja innostumaan koulunkäynnistä? Välijärven mielestä koulun pitäisi kyt- Elina Toivola ja Sini Salin käyvät yhdeksättä luokkaa Hämeenkylän peruskoulussa Vantaalla. Aamuisin he matkaavat kouluun mielellään. Kaverit ja hyvä ruoka, he listaavat tärkeimmät viihtyvyystekijät omassa koulussaan. Opiskelun innostavuus vaihtelee aineesta ja opettajasta toiseen. Mieluisimpia ovat taito- ja taideaineet. Ei tule ketään mieleen, joka ei tykkäisi kotitaloudesta, Sini sanoo. Elina pitää myös kielistä. Tytöt tietävät, että monen nuoren mielestä koulussa on tyhmää. Viihdytkö koulussa? -kysymykseen vastataan kieltävästi ilman, että perusteluita pohditaan sen kummemmin. Mutta kyllä täällä viihtyy. Suomen koulut ovat turvallisia. Ainakaan meidän koulussa ei ole tappeluita, joita kaikki ovat ihmettelemässä ja selvittämässä, Elina sanoo. Sini ja Elina toimivat tukioppilaina eli tukareina. Syksyllä he auttoivat uusia seiskaluokkalaisia tutustumaan toisiinsa erilaisissa tapahtumissa. Nyt he kokoontuvat kerran viikossa ja käsittelevät erilaisia koulupäivän sattumuksia. Vakavissa kiusaamistapauksissa tarvitaan aina aikuista. Muissa tilanteissa voimme omalla esimerkillämme vaikuttaa oppilaiden käytökseen. Voimme myös huomauttaa huonosta käytöksestä, Sini kertoo. Pohdintaa ja keskustelua Läksyjä Elina ja Sini tekevät vartista puoleen tuntiin. Muutoin aika kuuluu kännykällä facebookissa, instagramissa, whatsupissa ja muissa sosiaalisen median foorumeissa. Tietokoneella katsotaan elokuvia. Joskus harvoin tehdään koulutöitä, Sini sanoo. Tytöt tunnustavat, että kännykkää tulee näprättyä myös tunneilla, vaikka se häiritsee keskittymistä opetukseen. Osa opettajista sen sallii, osa takavarikoi puhelimen huostaansa. Kännykkää voisi hyödyntää nykyistä enemmän myös opiskelussa, he tuumivat. Matikan tunneilla käytämme puhelinta laskimena, ja kerran yhteiskuntaopin tunnilla etsimme tietoa presidentistä, kun emme voineet käyttää tietokoneita. Opinto-ohjaaja olisi myös halunnut perustaa whatsup-ryhmän ja jakaa meille tietoa yhteisvalinnasta, Sini kertoo. Parhaiten tytöt oppivat, kun asiat havainnollistetaan käytännössä. He haluavat myös pohtia ja keskustella asioista. Hyvä opettaja osaa opettaa. Hän kertoo aiheesta ja syventää sitä. Hyvä opettaja myös vastaa kysymyksiin eikä heti siirry seuraavaan asiaan. Jos jotain ei ymmärrä, ei voi sanoa vain, että käytä aivojasi. Lapsemme 2/

11 Koulutuksen tulisi valmistaa opettaja kohtaamaan koulun arkea. keytyä nykyistä tiiviimmin nuorten todellisuuteen ja tulevaisuuteen. Emme voi vaatia nuoria toimimaan niin kuin ennen, vaan koulun ja sen toimintatapojen on muututtava. On tärkeä löytää keinoja, joilla nuoret saavat mahdollisuuden osallistua ja vaikuttaa. Nuoret on nähtävä kumppaneina ja oppiminen vuorovaikutuksena, joka viime kädessä tuottaa kaikille inhimillistä hyvää. Yksi keinoista on lisätä tieto- ja viestintäteknologian käyttöä kouluopetuksessa. Jo nyt on tarjolla useita teknologiasovelluksia, jotka tukevat erilaisia tapoja oppia ja hahmottaa maailmaa. Ne helpottavat myös tiedonhakua ja yhteydenpitoa, samoin oppimista luokkahuoneen ulkopuolella. Koulun haasteena on, että valtaosa nuorista käyttää älypuhelimiaan, tablettejaan ja tietokoneitaan lähinnä viihtymiseen. Harvat nuoret hallitsevat esimerkiksi tekstinkäsittelyä tai taulukkolaskentaa. Verkosta ei myöskään osata etsiä tietoa eikä arvioida sen oikeellisuutta. Teknologiaa pitäisikin oppia käyttämään työvälineenä, Najat Ouakrim-Soivio sanoo. Viihdekäytössä taitoja ei opi, vaan ne on opetettava nuorille erikseen. Taitoja tulisi soveltaa jokaisessa oppiaineessa, ja siksi tieto- ja viestintäteknologian hyödyntäminen on jokaisen opettajan asia. Tieto- ja viestintäteknologiataitojen opettaminen koulussa on myös tasaarvokysymys, sillä Suomessa on satoja nuoria, joilta osaaminen yhä puuttuu. 12 Lapsemme 2/2014 Tulevaisuuden ammattilaiselle näiden taitojen osaaminen on välttämätöntä. Oppia elämää varten Heikentyneet PISA-tulokset ovat vauhdittaneet keskustelua peruskoulun uudistamisesta. Jo aiemmin Opetushallituksessa on ryhdytty uudistamaan peruskoulun opetussuunnitelman perusteita. Pasi Majasaari toivoisi koulupäivään nykyistä enemmän tilaa muullekin kuin oppiaineiden sisältöjen omaksumiselle. Nyt kunnon opettaja pitäytyy tiukasti oman aineensa opetussuunnitelmassa, vaikka nuorten tulisi oppia koulussa myös muita elämässä välttämättömiä taitoja. Sellaisia ovat tavoitteiden asettaminen ja niiden toteutumisen arvioiminen sekä tiedon hankinta. Opetussuunnitelman perusteissa puhutaan myös ihmisyyteen kasvamisesta, toisten huomioonottamisesta ja oman elämän hallinnasta. Opettamisen ohella koulun tehtävänä on kasvattaa. Monen nuoren oppiminen tehostuisi myös, jos pulpettityöskentelyn ohella koulussa olisi nykyistä enemmän fyysistä ja luovaa tekemistä. Osalle nuorista taito- ja taideaineet ovatkin lähes ainoita mahdollisuuksia oppia ja onnistua ja siten viihtyä koulussa. Professori Antti Juvonen Itä-Suomen yliopistosta tietää, että taito- ja taideaineiden opiskelu lisää koulussa pedagogista hyvinvointia. Se taas parantaa matematiikan, äidinkielen ja tiedeaineiden opiskelumotivaatiota ja oppimistuloksia. Juvonen suosii tutkivaa oppimista, jossa oppilaat ja opettajat yhdessä perehtyvät johonkin ilmiöön useasta eri näkökulmasta. Se edellyttää yhteistyötä yli ainerajojen ja ennen kaikkea uudisajattelua opettajan työhön ja koulutukseen. Haluamme opettajia, jotka eivät ole tietäjiä ja totuuden kertojia vaan lasten ymmärtäjiä ja myötäoppijoita. Opettajan ei tarvitse tietää kaikkea valmiiksi, vaan hän voi etsiä vastauksia yhdessä oppilaiden kanssa. Myös Najat Ouakrim-Soivio muistuttaa, että opettajalta vaaditaan monenlaisten ammatillisten tietojen ja taitojen lisäksi kykyä ymmärtää ja pysähtyä kuuntelemaan lasten ja nuorten arkeen liittyviä asioita. Samalla opettajankoulutuksen tulisi valmistaa kentälle tulevia uusia opettajia nykyistä paremmin kohtaamaan koulun arkea ja tilanteita, jotka ovat joskus aika karuja. l PISA PISA (Program for International Student Assesment) on Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestön OECD:n arviointiohjelma, joka mittaa kolmen vuoden välein 15-vuotiaiden nuorten osaamista lukutaidossa, matematiikassa ja luonnontieteissä. Ensimmäinen tutkimus toteutettiin vuonna Vuoden 2012 PISA-tutkimukseen osallistui hieman yli puoli miljoonaa nuorta 65 maasta ja alueesta. Suomesta mukana oli reilu 300 koulua ja lähes oppilasta.

12 Enemmän hommia hallinnassa. Vähemmän laskua. Uusi Sonera Yhdessä tuo perheellesi huippuedullisesti rajattomat puhelut ja viestit kaikkiin liittymiin. Ensimmäinen liittymä maksaa alk. 24,90 /kk, seuraavat vain 9,90 /kk! Samalla saat nopean Aito 4G -netin vaikka tablettiin. Rajattomat puhelut Rajattomat viestit Aito -netti Hanki omasi: sonera.fi/yhdessa ja Sonera Yhdessä -palvelukokonaisuuden ensimmäinen puheliittymä 24,90 /kk ja seuraavat 9,90 /kk. Liittymät sisältävät rajattomasti norm.hintaisia puheluita, norm.hintaisia viestejä ja määritellyn määrän netin käyttöä verkon maksiminopeudella Suomessa, Ruotsissa, Norjassa, Tanskassa, Virossa, Latviassa ja Liettuassa. Voit käyttää paketteja myös puheluihin ja viesteihin em. maiden välillä. Hinnoittelu ei koske puheluja ja viestejä palvelu- ja yritysnumeroihin. Saapuvan liikenteen maksiminopeus Soneran 4G LTE-verkossa 150 Mbit/s (vaihteluväli Mbit/s), 3G Dual Carrier -verkossa 42 Mbit/s (vaihteluväli 0,4 20 Mbit/s), 3G-verkossa 21 Mbit/s (vaihteluväli 0,4 10 Mbit/s) ja 2G-verkossa 236 kbit/s (vaihteluväli kbit/s). Tiedonsiirron nopeus riippuu mm. laitteen ominaisuuksista sekä verkon kuormituksesta. Liittymät kuluttavat yhteistä Yhteisnetti-pakettia. Saatavilla eri kokovaihtoehtoja. Ilman erillistä lisämaksua hintaan sisältyy S-paketti. Maksiminopeus käytettävissä 500 Mt/kk käyttömäärään saakka, jonka jälkeen asiakas voi jatkaa käyttöä 128 kbit/s perusnopeudella tai ostaa lisäpaketin ja jatkaa netin käyttöä paketin täydellä nopeudella. Sonera Kaupassa, Sonera-kauppiaalla tai Myyntipalvelunumerossa tehdystä liittymän vaihdosta Lapsemme tai uuden 2/2014 liittymän avauksesta 13 veloitamme hinnaston mukaisen maksun 3,90 /liittymä. Katso suuntaa-antavat peittoalueet

13

14 Lasten asialla Esa Iivonen asiantuntijalakimies, vaikuttamis- ja strategiatyö Perus- ja ihmisoikeudet tulee ottaa vakavasti Perustuslaissa turvatut perusoikeudet ja ihmisoikeussopimuksissa turvatut ihmisoikeudet ovat julkista valtaa velvoittavia. Valtion ja kuntien on otettava huomioon ne myös talouspäätöksiä tehtäessä. Sosiaalisia oikeuksia koskevilla perus- ja ihmisoikeussäännöksillä on useita oikeusvaikutuksia, joista yksi on heikennyskieltovaikutus. Sillä tarkoitetaan, että perus- tai ihmisoikeussäännös kieltää heikentämästä oikeuden toteutumisessa saavutettua tasoa. Taloudellinen lama ja julkisen talouden vaikeudet voivat tiettyyn rajaan saakka olla hyväksyttäviä perusteita poiketa heikennyskiellosta. On kuitenkin muistettava, että perus- ja ihmisoikeudet ovat tavallisen lainsäännön yläpuolella, ja ne velvoittavat valtiota ja kuntaa voimavaroja ja säästöjä kohdennettaessa. Säästöjä tulee aina hakea ensisijaisesti muista kohteista kuin perus- ja ihmisoikeussäännösten suojaamista oikeuksista. Lasten sosiaali- ja terveyspalveluista, koulutuksesta ja perheiden tukemisesta säädetään perustuslaissa ja useissa ihmisoikeussopimuksissa. Ihmisoikeussopimuksista näitä säännöksiä on YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen lisäksi erityisesti taloudellisia, sosiaalisia ja sivistyksellisiä oikeuksia koskevassa YK:n sopimuksessa ja uudistetussa Euroopan sosiaalisessa peruskirjassa. Viime aikoina on tehty monia heikennyksiä lasten ja perheiden palveluihin ja perheiden tukeen. On leikattu palvelujen järjestämiseen tarkoitettuja kuntien valtionosuuksia, jäädytetty lapsilisän indeksikorotukset, päätetty kotihoidon tukiajan puolittamisesta vanhempien kesken ja päivähoito-oikeuden rajaamisesta sekä toisen asteen koulutuksen rahoituksen leikkaamisesta. Maaliskuun kehysriihessä päätettiin leikata lapsilisiä ja perusopetuksen rahoitusta. Kehysriihen päätökset osuvat ankarimmin tavallisiin lapsiperheisiin. Lapsilisän leikkaus on osa suurempaa kokonaisuutta, jossa perheiden toimeentulo tiukentuu, ja palvelut heikkenevät. Lapsilisän leikkaamisen lisäksi perheiden toimeentuloon vaikuttaa erityisesti asumisen ja liikkumisen verotuksen kiristyminen. Kehysriihen päätösten seurauksena kahden keskituloisen aikuisen ja kahden lapsen perheen ostovoima pienenee ensi vuonna eurolla. Lapsiperheiden talouden kiristäminen vaikuttaa perheiden arkeen. Niin ruoka-, vaate- kuin harrastemenoista joudutaan tinkimään. Lapsivaikutuksia ei arvioitu ennakolta kehysriihen eikä aiemmin leikkauspäätösten yhteydessä, vaikka hallitusohjelman mukaan lapsivaikutusten arviointia lisätään kaikessa päätöksenteossa. Lapsen oikeuksien sopimus edellyttää, että kaikissa lapsia koskevissa asioissa tulee ensisijaisesti ottaa huomioon lapsen etu. Hallitus antaa eduskunnan syysistuntokauden alussa muun muassa lapsilisän leikkausta sekä kotihoidon tukiajan käyttöä ja päivähoito-oikeutta rajaavat lakiesitykset. Uskon, että esityksiä tarkastellaan eduskunnan perustuslakivaliokunnassa kriittisesti. Perustuslakivaliokunta pohtii leikkauksia suhteessa perus- ja ihmisoikeussäännöksiin. Esimerkiksi seuraavat kysymykset ovat tärkeitä. Miten lapsilisän leikkaaminen on sopusoinnussa lapsen oikeuksien sopimusten säännösten ja lapsiperheiden tukemista koskevan perustuslain säännöksen kanssa? Ovatko kotihoidon tuen käyttöä ja päivähoito-oikeutta rajaavat esitykset ristiriidassa yhdenvertaisuutta koskevien perus- ja ihmisoikeussäännösten kanssa? l Lapsemme 2/

15 TEKSTI ANNI-ELINA KARVONEN KUVAT ANU PYNNÖNEN Pop-tähdet Robin ja Isac Elliot ovat nostaneet Suomessa valtavan fanibuumin. Edellinen vastaava koettiin 1980-luvun Dingo-huumassa. Kuten idolit, myös heidän faninsa ovat nyt aiempaa nuorempia. Tunne valtaa fanit Essi Pylväinen seuraa tiiviisti Robinin elämää ja kokoaa hänestä leikekirjaa. Essi Pylväinen on kuudesluokkalainen helsinkiläinen, joka fanittaa Robinia. Kotona soi Boom Kah ja Onnellinen, välillä korville sujahtavat kuulokkeet. Musiikin lisäksi pidän Robinin luonteesta. Hän on ystävällinen, kiva ja hauska, Essi sanoo. Essi tietää Robinista paljon. Hän on lukenut idolistaan lehdistä ja netistä sekä katsonut elokuvan. Robinin ajatuksia ja tekemisiä hän seuraa muun muassa facebookissa, jonne tähti päivittää ahkerasti kuulumisiaan. Sosiaalinen media onkin nykyisin fanittamisen keskeinen areena. Siellä fanit voivat seurata ja kommentoida idolinsa sekä toisten fanien päivityksiä. Idolien elämässä voi piipahtaa vaikka joka päivä mihin kellon aikaan tahansa, toisin kuin vaikkapa Dingon aikaan, jolloin oltiin OK- ja Suosikki-lehtien varassa. Netti tuo idolit fanien lähelle ihan toisella tavalla kuin aiemmin. Fani voi seurata, mitä idoli tekee päivällä, minne menee illalla ja missä hänet voisi nähdä, sanoo mediakulttuurin professori Kaarina Nikunen Tampereen yliopistosta. Monta tapaa fanittaa Nikusen mukaan fanittaminen ilmiönä ei ole muuttunut. Nykyiset fanit innostuvat, jopa hurmioituvat ja ihastuvat idoleihinsa ihan yhtä vahvasti kuin vaikkapa Bay City Roller s -fanit 1970-luvulla. Fani tarvitsee myös edelleen ympärilleen toisia faneja, kavereita, joiden kanssa iloita ja jakaa pop-tähteen liittyviä asioita. Nykyään on tarjolla alakouluikäisille tuotettuja pop-idoleja, kuten Robin ja Isac Elliot. Aiemmin sellaisia ei ole ollut. Siksi myös fanit ovat aiempaa nuorempia, hän kertoo. Uutta ovat myös internetin tuomat runsaat ja erilaiset mahdollisuudet fanittaa. Esimerkiksi Robinilla on virallisten fanisivujensa lisäksi facebookissa lähes tykkääjää. Lisäksi hän twiittaa ja lataa kuvia Instagramiin. Youtubessa on oma Robin Fanikanava. Essi Pylväinen seuraa näitä kaikkia. Haluan pysyä ajan tasalla ja tietää, mitä tapahtuu. Esimerkiksi tänään huomasin, että Robin jakaa huomenna nimmareita Lasipalatsin Elisa Studiolla ja päätimme mennä sinne kavereideni kanssa, hän sanoo. Samaa porukkaa! Yhteys toisiin faneihin on yleensä tiiviimpää kuin fanin ja idolin välillä. Pop-tähtien kuuluukin olla vähän saavuttamattomissa, ihailun ja palvonnan kohteita. Netin myötä faniyhteisöt ovat laajentuneet. Verkkoyhteisöissä voi nimettömästi jutella toisten kanssa idolista tai kertoa keikkakokemuksiaan. Esimerkiksi facebookissa on kymmeniä Robinia fanittavia yhteisöjä. Myös alakouluikäisten tyttöjen suosimassa gosupermodelissa on Robin-ryhmiä, joista yhteen Essikin on kuulunut. Fanit erottautuvat omaksi ryhmäkseen. Me pidämme tästä idolista, olemme samaa joukkoa. Faniryhmissä syntyy myös hierarkioita eli sen arvioimista, kuka faneista ilmentää faniuttaan parhaiten ja eniten. Puhutaan fanipääomasta, Kaarina Nikunen selvittää. Fanipääoman kartuttamiseen myös rohkaistaan. Netin fanisivustoilla kannustetaan tekemään jotain, jolla saa pisteitä tai joka nostaa statusta. Nikunen 16 Lapsemme 2/2014 Lapsemme 2/

16 Essin huoneen seinä on vuorattu idolien kuvilla. jä Mikael Gabriel ja se, että pääsin melkein eturiviin ottamaan valokuvia. Oli hyvä, että äiti oli mukana, koska keikka loppui myöhään eikä tarvinnut tulla yksin kotiin, Essi kertoo. Lapsifanit eivät välttämättä halua tehdä fanittamisellaan pesäeroa omiin vanhempiinsa tai ylipäänsä vanhempaan sukupolveen. Nuorilla ihailu voi olla ikäkauteen muutenkin kuuluvaa vanhemmista erottautumista ja itsenäistymistä. Se ilmenee pitämällä omaa reviiriä, joka eroaa vanhempien musiikkimausta. sanoo, että fanipääomaa eivät kerää pelkästään lapsifanit, sitä tekevät myös aikuiset omissa faniyhteisöissään. Askarrellaan ja videoidaan itse Fanittaminen on oikeastaan yksi harrastus. Perehdytään perusteellisesti, kerätään ja jaetaan fanitavaraa, liimataan ja leikataan. Essi pitää muun muassa leikekirjaa, jossa on Robinista kertovia lehtijuttuja, laulujen sanoja ja kuvia. Nimmarikortit ovat hänen huoneensa seinällä. Koulukaveriensa kanssa hän vaihtaa muun muassa julisteita. Netti antaa faneille lisää välineitä. Netissä kuka tahansa fani voi itse tehdä fanikamaa ja jakaa sitä muille. Se on monesti hyvin aktiivista yhdessä tekemistä ja jakamista, Kaarina Nikunen toteaa. 18 Lapsemme 2/2014 Fanifiktioiden, videoiden, tarrojen, blogien, itse tekemien idolimukien tai muiden fanituotteiden jakaminen netissä lisää yhteisöllisyyttä. Se myös antaa lapsille mahdollisuuden tehdä itse mieleisiään fanitavaroita. Kaiken ei tarvitse olla ammattilaisten tekemää kauppatavaraa eikä kaikkea tarvitse ostaa. Äidin kanssa keikalla Nuorten pop-tähtien konserteissa käyvät lapsifanien lisäksi heidän vanhempansa. Jo siitäkin syystä, että lapset ovat liian nuoria mennäkseen niihin yksin. Keikoilla käyminen voi olla myös mukava vanhemman ja lapsen välinen kahdenkeskinen yhteinen juttu, niin kuin se on Essillä ja hänen äidillään ollut. Unelmille siivet -konsertissa oli tosi kivaa. Parasta oli Robin ja toinen esiinty- Pojatkin fanittavat Robinia ja Isac Elliotia seuraavat ennen kaikkea tytöt. Kaarina Nikunen sanoo, ettei fanitus kuitenkaan ole pelkästään tyttöjen juttu, vaan samanikäisillä pojilla on myös ihailun kohteita, kuten esimerkiksi urheilusankareita. Ylipäänsä tytöt ovat netin sosiaalisissa yhteisöissä aktiivisia, minkä vuoksi myös faniyhteisöjä syntyy nopeasti ja fanitus laajenee. Näin tyttövaltaisia fanibuumeja syntyy helpommin. Kaikkia faneja kuitenkin kannattelee fanituksen tärkein voima eli tunne. Se ei liity ikään, sukupuoleen, musiikkimakuun tai muuhunkaan. Kun Jari Sillanpään yleisö näkee ensimmäisen vilauksen lavalle saapuvasta tähdestään, se on menoa. Essi odottaa kaveriensa kanssa kesää, jolloin Robin esiintyy Olympiastadionilla. Toivotaan, että on hyvä sää, koska se on ulkokeikka, Essi sanoo. l

17 Lapsemme 2/

18 TEKSTI KATI PITKÄNEN PIIRROKSET JOHANNA SARAJÄRVI 20 Lapsemme 2/2014

19 Lasten auttaminen vanhempien avioerossa voi ehkäistä myöhempiä ongelmia. Vertaisryhmiä tarjotaan jo aivan pienille lapsille. Erolapsi voi kätkeä tunteensa H Hyvinkäällä kokoontuu kerran viikossa ryhmä 4 6-vuotiaita, jotka leikkivät, kuuntelevat satuja ja etsivät toisistaan pipejä. Näitä ihan tavallisia lapsia yhdistää se, että heidän vanhemmillaan on vaikeita asioita. Me emme puhu eroista vaan vaikeista aikuisten asioista, selvittää hankekoordinaattori Paula Väliaho. Hän kehittää pienille lapsille suunnattua eroauttamisen mallia, Tilli Toukkaa. Toteuttajia ovat Mannerheimin Lastensuojeluliiton Hyvinkään yhdistys ja Yhden vanhemman perheiden liitto. Tilli Toukka -ryhmissä käy lapsia, joiden vanhemmat ovat eronneet tai eroamassa. Lapsille yritetään antaa välineitä tunteiden kertomiseen ja näyttämiseen. Kun ymmärtää, että kaikilla on kaikenlaisia tunteita, on helpompi hyväksyä omat vaikeatkin tunteet. Ulospäin voi näyttää siltä, että lapsi pärjää hyvin. Hän ei kuitenkaan välttämättä halua näyttää tunteitaan, koska arvelee sen lisäävän vanhemman tuskaa. Sekin voi jo auttaa, että saa tuoda ulos kiukkua, surua ja vihaa, Väliaho huomauttaa. Ensimmäiset ryhmät pidettiin viime syksynä. Tänä vuonna hakijoita oli niin paljon, että ryhmiä järjestetään aiottua enemmän. Näkymättömät lapset Vanhempien avioero koskettaa arvioiden mukaan noin suomalaislasta joka vuosi. Erojen yleistymisen myötä myös eroauttaminen on lisääntynyt. Aluksi tulivat aikuisten eroryhmät. Sitten alettiin miettiä, miten tukea lapsia. Yksi lasten eroauttamisen pioneereista on jyväskyläläinen lapsipsykologi Sirkku Niemelä. Hän kiinnostui asiasta huomattuaan lasten jäävän usein jalkoihin eroprosessissa. Aikuiset tuovat hätänsä julki. Toki jotkut lapsetkin osaavat tehdä sen. On kuitenkin myös lapsia, jotka eivät osaa tai halua. Näitä lapsia Niemelä kutsuu näkymättömiksi. Heille kaikki on ihan sama. Kun kysyy, mitä leikitään tai syödään, vastaus on aina ihan sama. Jäin miettimään, kuka näitä lapsia auttaa. Niemelä oli 2000-luvulla kehittämässä Taikuri- ja Vetskari-vertaisauttamisen mallia Suomen Kasvatus- ja perheneuvontaliitto Kasperissa. Taikuri-ryhmät on tarkoitettu 7 12-vuotiaille ja Vetskari-ryhmät yli 12-vuotiaille lapsille ja nuorille, joiden vanhemmat ovat eronneet. Ero ei ole tabu Lasten eroryhmiä järjestetään nykyään ympäri Suomea. Ryhmiä tarjoavat niin perheneuvolat, seurakunnat kuin järjestötkin. Kynnys hakeutua ryhmiin on madaltunut, arvioi psykologi Esko Rinnevuori, joka ohjaa lasten eroryhmiä MLL:n Tampereen osastossa. Ero ei enää ole tabu, ja moni vanhempi ymmärtää, miten kauaskantoisia vaikutuksia erolla voi lapsen elämään olla. Rinnevuori viittaa tutkimuksiin, joiden mukaan moni mielenterveyspalveluita tarvinneista lapsista on kokenut vanhempiensa eron. En halua syyllistää vanhempia, mutta ongelmia voidaan ehkäistä, jos pystytään etukäteen puuttumaan asioihin. Rinnevuori muistuttaa, että lapset ovat aina mukana erokriisissä jo aivan sen varhaisvaiheissa. Lapset ovat mestareita aistimaan. He miettivät, miksi meillä ennen oli iloakin perheessä, mutta nyt toinen vanhemmista nököttää toisessa ja toinen toisessa nurkassa. Sekasortoisessa erossa lapsi voi jäädä ulkopuolelle kysymyksineen. Joskus vanhempien on myös vaikea puhua erosta lapselle. Rinnevuori onkin kirjoittanut vanhemmille oppaan Pasin kaksi kotia, jossa neuvotaan, miten käsitellä eroa lapsen kanssa. Tukea yhä nuoremmille Viime aikoina lasten eroauttaminen on suuntautunut yhä pienempiin lapsiin. Jos lapsi joutuu odottamaan apua vaikkapa seitsemän vuoden ikään asti, mahdolliset ongelmat voivat kertautua, toteaa Paula Väliaho. Yksittäisiä pienten lasten ryhmiä on Suomessa järjestetty ennenkin, mutta Väliahon mukaan Tilli Toukka on ensimmäinen systemaattinen pienten lasten eroauttamisen malli. Sitä lähdetään levittämään ympäri Suomea kuluvan vuoden aikana. Myös Rinnevuori uskoo, että pienempien lasten auttaminen kannattaa. Lapsemme 2/

20 Ryhmissä puhutaan arjesta, missä tavarat ja avaimet ovat. Tuon ikäiset lapset ovat yllättävän kiinnostuneita siitä, mitä ero tarkoittaa, hän korostaa. Vertaisryhmässä lapsi voi ymmärtää paremmin, mitä perheessä tapahtuu. Samalla ryhmä voi auttaa lasta vapautumaan syyllisyyden tunteista. Rinnevuori kertoo, että jo aivan pienetkin lapset voivat syyttää erosta itseään. He ajattelevat, että jos olisin ollut kiltimpi, isä tai äiti ei olisi lähtenyt. Satuja ja selvää puhetta Pienten lasten eroryhmissä asioita käsitellään usein toiminnallisesti satujen, taiteen ja leikin avulla. Vanhempien lasten kanssa voi puhua konkreettisemmin siitä, miten selvitä eron aiheuttamista muutoksista. Esimerkiksi Taikuri- ja Vetskari-ryhmissä pohditaan myös sitä, miten luoda ehyt arki. Ryhmissä puhutaan, miten siirtymät äidin ja isän luota tapahtuvat, missä tavarat ja avaimet ovat, Niemelä kertoo. Taikuri- ja Vetskari-ryhmissä opetellaan myös puhumaan selkeästi tunteista ja huolista. Niemelä kuitenkin varoittaa, ettei lasten kanssa pidä puhua liian aikuismaisesti. Erosta huolimatta lapsen täytyy saada olla aivan tavallinen lapsi. Alle 11-vuotiaille ero on yksinkertaisesti tyhmä. Siinä ei ole mitään hyvää. Lapset tuskastuvat, jos aikuiset ryhtyvät etsimään erosta hyviä ja huonoja puolia, hän muistuttaa. Yksi eroauttamisen edellytys on, että lapset tietävät saaneensa vanhemmiltaan luvan osallistua ryhmään ja puhua siellä. Esimerkiksi Taikuri- ja Vetskariryhmissä vanhemmat ovat mukana aina tapaamisen alussa ja lopussa. Tilli Toukka -ryhmäläisten vanhemmat kokoontuvat rinnan lasten ryhmän kanssa. Lapset tapaavat kymmenen kertaa, vanhemmat neljä tai viisi kertaa. Aina ei tarvita ulkopuolista apua Kaikki lapset eivät tarvitse ulkopuolista apua selviytyäkseen vanhempiensa erosta. Jos vanhemmat kykenevät selvittämään asioita yhdessä ja perheellä on hyvä verkosto, moni lapsi selviää vanhempiensa erosta ongelmitta. Niemelä myös muistuttaa, että ryhmämuotoinen auttaminen on lapselle vaativaa eikä sovi kaikille. Esimerkiksi 10-vuotias poika ei halua purskahtaa itkuun samanikäisen tytön edessä. Siksi on aina mietittävä, kuka Miten auttaa lasta erossa? tarvitsee henkilökohtaista ohjausta, Niemelä korostaa. Ikuisuuskysymys on tietysti, miten apua saataisiin niille, jotka sitä eniten tarvitsevat. Rinnevuori huomauttaa, että Suomessa on paljon vanhempia, jotka osaavat hakea lapsilleen apua ja ovat jopa valmiita maksamaan siitä. Rankimmat tapaukset jäävät sen sijaan usein piiloon. Tilli Toukka -mallissa ongelmaan yritetään tarttua luomalla vahva paikallinen verkosto. Kun mukana ovat päiväkodit, neuvolat ja seurakunnat, ryhmiin voidaan saada myös lapsia, joiden vanhemmat eivät itse hakisi apua, Väliaho painottaa. l Tietoa lasten eroryhmistä Lasten eroryhmistä kannattaa kysyä muun muassa perheneuvoloista, seurakunnilta ja järjestöiltä. Lisätietoja Tilli Toukka -ryhmistä saa MLL:n Hyvinkään yhdistyksen sivuilta ja Taikuri- ja Vetskari-ryhmistä Suomen Kasvatus- ja perheneuvolaliitto KAS- PERin sivuilta. Tietoja ryhmistä saa myös Ensi- ja turvakotien liiton Neuvokeskuksesta. 1. Selvitä lapselle, että ero ei ole hänen vikansa. 2. Rohkaise lasta näyttämään tunteensa. Surun, kiukun ja vihan tuominen esiin voi helpottaa lasta. 3. Lapsi kokee olevansa puolet äitiä ja puolet isää. Älä hauku puolisoasi, sillä haukut osuvat myös lapseen. 4. Älä tee lapsesta postinkantajaa, välittäjän rooli on lapselle raskas. 5. Älä aseta lasta puuttuvan puolison paikalle, vaan hae lohtua muualta. 6. Lapselle ei pidä puhua ihmissuhteista kuin aikuiselle. 7. Yritä säilyttää lapsen entistä verkostoa. 8. Älä kosta ex-puolisolle lapsen kautta. 9. Salli toisenkin vanhemmuus. Lapsella on oikeus molempiin vanhempiin. 10. Älä arastele hakea apua lapselle. 22 Lapsemme 2/2014

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan!

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan! SELKOESITE Tule mukaan toimintaan! Mannerheimin Lastensuojeluliiton Varsinais-Suomen piiri ry Perhetalo Heideken Sepänkatu 3 20700 Turku p. 02 273 6000 info.varsinais-suomi@mll.fi Mannerheimin Lastensuojeluliitto

Lisätiedot

MLL:n perhekummitoiminta - auttavia käsiä ja aikuista seuraa

MLL:n perhekummitoiminta - auttavia käsiä ja aikuista seuraa Perheiden hyvinvoinnin merkitys lapselle MLL:n perhekummitoiminta - auttavia käsiä ja aikuista seuraa Marita Viertonen toiminnanjohtaja marita.viertonen@mll.fi p. 044 299 0541 MLL on kaikille avoin poliittisesti

Lisätiedot

19/1/2012 Mervi Kestilä. Mannerheimin Lastensuojeluliitto lapsiperheiden arjen tukena

19/1/2012 Mervi Kestilä. Mannerheimin Lastensuojeluliitto lapsiperheiden arjen tukena 19/1/2012 Mervi Kestilä Mannerheimin Lastensuojeluliitto lapsiperheiden arjen tukena MLL:n arvot Inhimillisyys Lapsen ja lapsuuden arvostus Yhteisvastuu Suvaitsevaisuus ja yhdenvertaisuus Ilo 2 Toiminnan

Lisätiedot

Koulutukset ja aineistot alakouluille 2015 2016

Koulutukset ja aineistot alakouluille 2015 2016 Koulutukset ja aineistot alakouluille 2015 2016 Koulutusta opettajille ja oppilashuollon henkilöstölle Lapsen ja nuoren kohtaaminen oppilashuollossa Tietoa uudistuneen oppilashuoltolain soveltamisesta

Lisätiedot

NEro-hanke ja Tilli Toukka -toiminta

NEro-hanke ja Tilli Toukka -toiminta NEro-hanke ja Tilli Toukka -toiminta NEro-hankeseminaari 7.5.2015 Paula Väliaho paula.valiaho@mll.fi MLL Hyvinkää - NEro-hanke NErolla lapselle voimaa- eli lyhyemmin NEro-hanke (NEro=lapseN Ero) MLL Hyvinkään

Lisätiedot

KOULUN JA OPETTAJAN SUHDE KOTIIN

KOULUN JA OPETTAJAN SUHDE KOTIIN KOULUN JA OPETTAJAN SUHDE KOTIIN OPETTAJUUS MUUTOKSESSA opetustoimen Luosto Classic 13.11.2010 Tuija Metso Kodin ja koulun yhteistyö Arvostavaa vuoropuhelua: toisen osapuolen kuulemista ja arvostamista,

Lisätiedot

MLL:n palvelut lapsille ja lapsiperheille Kainuussa. 4.6.2015 / Seija Karjalainen

MLL:n palvelut lapsille ja lapsiperheille Kainuussa. 4.6.2015 / Seija Karjalainen MLL:n palvelut lapsille ja lapsiperheille Kainuussa 4.6.2015 / Seija Karjalainen Mannerheimin Lastensuojeluliitto ry Mannerheimin Lastensuojeluliitto (MLL) on avoin kansalaisjärjestö, joka edistää lasten,

Lisätiedot

Pienten lasten kerho Tiukuset

Pienten lasten kerho Tiukuset Pienten lasten kerho Tiukuset Kerhotoiminnan varhaiskasvatussuunnitelma 2014 2015 Oi, kaikki tiukuset helähtäkää, maailman aikuiset herättäkää! On lapsilla ikävä leikkimään, he kaipaavat syliä hyvää. (Inkeri

Lisätiedot

Ei tarvitse pärjätä yksin. Uudenmaan vapaaehtoistoiminta lapsiperheiden tueksi

Ei tarvitse pärjätä yksin. Uudenmaan vapaaehtoistoiminta lapsiperheiden tueksi Ei tarvitse pärjätä yksin Uudenmaan vapaaehtoistoiminta lapsiperheiden tueksi Perheet ovat erilaisia ja elämäntilanteet vaihtelevat. Vanhemmat voivat välillä tuntea väsymystä arjen pyörittämiseen, yksinäisyyttäkin.

Lisätiedot

TAIKURI VERTAISRYHMÄT

TAIKURI VERTAISRYHMÄT TAIKURI VERTAISRYHMÄT C LAPSILLE JOIDEN VANHEMMAT OVAT ERONNEET Erofoorumi 3.11.15 Tina Hav erinen Suom en Kasv atus- ja perheneuvontaliitto Kenelle ja miksi? Alakouluikäisille kahden kodin lapsille joiden

Lisätiedot

SANOMALEHTEÄ AKTIIVISESTI LUKEVAT NUORET PÄRJÄSIVÄT PISA:SSA. Sanomalehtien lukemisaktiivisuus ja lukutaito. PISA 2009.

SANOMALEHTEÄ AKTIIVISESTI LUKEVAT NUORET PÄRJÄSIVÄT PISA:SSA. Sanomalehtien lukemisaktiivisuus ja lukutaito. PISA 2009. SANOMALEHTEÄ AKTIIVISESTI LUKEVAT NUORET PÄRJÄSIVÄT PISA:SSA Sanomalehtien lukemisaktiivisuus ja lukutaito. PISA 2009. Sanomalehteä useita kertoja lukevat suomalaisnuoret menestyivät kansainvälisessä PISA-tutkimuksessa

Lisätiedot

Monitoimijainen perhevalmennus

Monitoimijainen perhevalmennus Monitoimijainen perhevalmennus Ulla Lindqvist Projektipäällikkö, VTL, KM Tukevasti alkuun, vahvasti kasvuun hanke ulla.j.lindqvist@hel.fi Monitoimijainen perhevalmennus on esimerkki Perhekeskus toiminnasta,

Lisätiedot

Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen. Pekka Peura 28.01.2012

Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen. Pekka Peura 28.01.2012 Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen Pekka Peura 28.01.2012 MOTIVAATIOTA JA AKTIIVISUUTTA LISÄÄVÄN OPPIMISYMPÄRISTÖN ESITTELY (lisätietoja maot.fi)

Lisätiedot

Kun isä jää kotiin. Teksti: Liisi Jukka Kuvat: Iida Vainionpää

Kun isä jää kotiin. Teksti: Liisi Jukka Kuvat: Iida Vainionpää Teksti: Liisi Jukka Kuvat: Iida Vainionpää Kun isä jää kotiin Mikko Ratia, 32, istuu rennosti olohuoneen tuolilla, samalla kun hänen tyttärensä Kerttu seisoo tuolista tukea ottaen samaisessa huoneessa.

Lisätiedot

Leija-hanke. 10.3.2014 Ryhmänohjaajakoulutus Reetta Pauni ja Tarja Janhunen

Leija-hanke. 10.3.2014 Ryhmänohjaajakoulutus Reetta Pauni ja Tarja Janhunen Leija-hanke 10.3.2014 Ryhmänohjaajakoulutus Reetta Pauni ja Tarja Janhunen YVPL Yhden Vanhemman Perheiden Liitto ry Olemme lastensuojelujärjestö Yhden Vanhemman Perheiden Liitto ry on lastensuojelujärjestö,

Lisätiedot

Perusopetuksen yleiset valtakunnalliset tavoitteet ovat seuraavat:

Perusopetuksen yleiset valtakunnalliset tavoitteet ovat seuraavat: Maailma muuttuu - miten koulun pitäisi muuttua? Minkälaista osaamista lapset/ nuoret tarvitsevat tulevaisuudessa? Valtioneuvosto on päättänyt perusopetuksen valtakunnalliset tavoitteet ja tuntijaon. Niiden

Lisätiedot

Lapsiperheiden ryhmämuotoiset palvelut

Lapsiperheiden ryhmämuotoiset palvelut Lapsiperheiden ryhmämuotoiset palvelut Perhepalvelukeskus, Korkalonkatu 4, 96100 Rovaniemi Kuva: Pekka Ojaniemi Palveluja perheille Avoin päiväkoti Avoimen päiväkodin toiminta on tarkoitettu alle kouluikäisille

Lisätiedot

Koulutukset ja aineistot yläkouluille Syksy 2015

Koulutukset ja aineistot yläkouluille Syksy 2015 Koulutukset ja aineistot yläkouluille Syksy 2015 Koulutukset Lapsen ja nuoren kohtaaminen oppilashuollossa Tietoa uudistuneen oppilashuoltolain soveltamisesta käytäntöön Työvälineitä vaikeassa elämäntilanteessa

Lisätiedot

Verkostoitumisen mahdollisuudet pienlapsiperheen elämässä. ohjelmajohtaja, psykologi Marie Rautava

Verkostoitumisen mahdollisuudet pienlapsiperheen elämässä. ohjelmajohtaja, psykologi Marie Rautava Verkostoitumisen mahdollisuudet pienlapsiperheen elämässä ohjelmajohtaja, psykologi Marie Rautava Sosiaaliset verkostot ja vertaistuki q Sosiaaliset verkostot tukevat pienlapsiperheen hyvinvointia q Vertaistuen

Lisätiedot

Lapset ja nuoret jäävät liian yksin huolineen. Lasten ja nuorten puhelin ja netti vuonna 2007

Lapset ja nuoret jäävät liian yksin huolineen. Lasten ja nuorten puhelin ja netti vuonna 2007 Lapset ja nuoret jäävät liian yksin huolineen. Lasten ja nuorten puhelin ja netti vuonna 2007 Kerro aikuiselle, jolla on aikaa kuunnella. Kaikenlaiset asiat, fiilikset ja tapahtumat kannattaa jakaa läheisille

Lisätiedot

Seinäjoen seurakunnan varhaiskasvatuksen kehittämisasiakirja

Seinäjoen seurakunnan varhaiskasvatuksen kehittämisasiakirja Seinäjoen seurakunnan varhaiskasvatuksen kehittämisasiakirja Kun pienen lapsen äiti ja isä ottavat lapsen syliin ja painavat häntä lähelle sydäntään, he antavat hänelle rakkautta ja huolenpitoa. Tällä

Lisätiedot

TOIMINNALLINEN ESIOPETUS HENNA HEINONEN UITTAMON PÄIVÄHOITOYKSIKKÖ TURKU

TOIMINNALLINEN ESIOPETUS HENNA HEINONEN UITTAMON PÄIVÄHOITOYKSIKKÖ TURKU TOIMINNALLINEN ESIOPETUS HENNA HEINONEN UITTAMON PÄIVÄHOITOYKSIKKÖ TURKU Toiminnallinen esiopetus on: Toiminnallinen esiopetus on tekemällä oppimista. Vahvistaa vuorovaikutus- ja yhteistyötaitoja, sekä

Lisätiedot

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Neuvolan perhetyön asiakkaan ääni: Positiivinen raskaustesti 2.10.2003 Miten tähän on tultu? Valtioneuvoston

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN PERHEOPPIMINEN. Opetushallituksen seminaari Jyväskylä 5.9.2008 Johanna Jussila

MAAHANMUUTTAJIEN PERHEOPPIMINEN. Opetushallituksen seminaari Jyväskylä 5.9.2008 Johanna Jussila MAAHANMUUTTAJIEN PERHEOPPIMINEN Opetushallituksen seminaari Jyväskylä 5.9.2008 Johanna Jussila MITÄ ON? Perheoppimisella tarkoitetaan eri sukupolveen kuuluvien ihmisten yhteistä usein informaalia oppimista,

Lisätiedot

SISÄLTÖ. Sano näin itsellesi Ohjaa lasta Jos lapsi on jatkuvasti vihainen Kun aikuista suututtaa Ole etuviisas Kun aikuisen tunteet kiehuvat

SISÄLTÖ. Sano näin itsellesi Ohjaa lasta Jos lapsi on jatkuvasti vihainen Kun aikuista suututtaa Ole etuviisas Kun aikuisen tunteet kiehuvat Tunteet SISÄLTÖ Värikylläinen tunne-elämä Tunne on aina viesti Olet malli tunteiden ilmaisemisessa Auta lasta tunnistamaan Auta lasta nimeämään Kiukku lapsen haasteena Kun lapsi kiukustuu Sano näin itsellesi

Lisätiedot

Kodin ja koulun yhteistyö 2.0 vanhempien osallisuus tulevaisuuden koulussa

Kodin ja koulun yhteistyö 2.0 vanhempien osallisuus tulevaisuuden koulussa Kodin ja koulun yhteistyö 2.0 vanhempien osallisuus tulevaisuuden koulussa Kotkan perusopetuksen pajapäivä, 10.10.2015 Tuija Metso Suomen Vanhempainliitto Vanhempainyhdistysten yhteistyöjärjestö noin 1350

Lisätiedot

Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA AJATUS Tarjoamme lapsille niin kodinomaista elämää kuin se on mahdollista laitoksessa.säännöllisen päivärytmin avulla luomme lapsille turvallisuutta.

Lisätiedot

Lapsen elämää kahdessa kodissa -työpaja

Lapsen elämää kahdessa kodissa -työpaja Lapsen elämää kahdessa kodissa -työpaja Ajoissa liikkeelle reseptejä ehkäisevään työhön 12.6.2012 Iisalmi Mika Ketonen eroperhetyöntekijä, Eroperheen kahden kodin lapset projekti, Lahden ensi- ja turvakoti

Lisätiedot

VANHEMMAN ALKOHOLINKÄYTÖSTÄ KÄRSIVÄN LAPSEN TUKEMINEN

VANHEMMAN ALKOHOLINKÄYTÖSTÄ KÄRSIVÄN LAPSEN TUKEMINEN VANHEMMAN ALKOHOLINKÄYTÖSTÄ KÄRSIVÄN LAPSEN TUKEMINEN PÄIHDEPÄIVÄT 11.10.2011 TAMPERE Annikka Taitto 1 A-KLINIKKASAATIÖ LAPSI JA VANHEMPIEN ALKOHOLINKÄYTTÖ OPAS VARHAISKASVATUKSEN TYÖNTEKIJÖILLE Maritta

Lisätiedot

MITÄ SUOMESSA ON MENEILLÄÄN EROAUTTAMISESSA JÄRJESTÖNÄKÖKULMASTA

MITÄ SUOMESSA ON MENEILLÄÄN EROAUTTAMISESSA JÄRJESTÖNÄKÖKULMASTA MITÄ SUOMESSA ON MENEILLÄÄN EROAUTTAMISESSA JÄRJESTÖNÄKÖKULMASTA JUSSI PULLI KEHITTÄMISPÄÄLLIKKÖ ENSI- JA TURVAKOTIEN LIITTO / NEUVOKESKUS EROFOORUMI 21.11.2012 Jos klikkaa internetistä (Google) olen eroamassa?

Lisätiedot

EROKUMPPANIT. Nalleperhe Karhulan tarina

EROKUMPPANIT. Nalleperhe Karhulan tarina EROKUMPPANIT Nalleperhe Karhulan tarina Avuksi vanhempien eron käsittelyyn lapsen kanssa Ulla Sauvola 1 ALKUSANAT Tämä kirja on tarkoitettu avuksi silloin, kun vanhemmat eroavat ja asiasta halutaan keskustella

Lisätiedot

Vanhemmat ja perheet toiminnassa mukana. Vanhempien Akatemia Riitta Alatalo 16.4.2013

Vanhemmat ja perheet toiminnassa mukana. Vanhempien Akatemia Riitta Alatalo 16.4.2013 Vanhemmat ja perheet toiminnassa mukana Vanhempien Akatemia Riitta Alatalo 16.4.2013 Vanhempien Akatemia toimivia kasvatuskäytäntöjä vanhemmuuden tueksi Toteuttaja Nuorten Ystävät ry RAY:n tuella Vuosille

Lisätiedot

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan seurantakysely 2012 Lähivuosien haasteet YHTEINEN VASTUU JA VÄLITTÄMINEN.

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan seurantakysely 2012 Lähivuosien haasteet YHTEINEN VASTUU JA VÄLITTÄMINEN. Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan seurantakysely 2012 Lähivuosien haasteet YHTEINEN VASTUU JA VÄLITTÄMINEN Tuomo Lähdeniemi Aamu- ja iltapäivätoiminnan Osallistujia 4 469 seuranta 2012 Ohjaajat

Lisätiedot

Perheverkko - yhdessä lasten ja perheiden asialla

Perheverkko - yhdessä lasten ja perheiden asialla Perheverkko - yhdessä lasten ja perheiden asialla Oululaisten lapsiperhejärjestöjen ja kaupungin toimijoiden työryhmä ja järjestöjen välisen sekä järjestö-kaupunki yhteistyön toimintamalli Tavoitteena:

Lisätiedot

Nuoren hyvä tuleminen sijaishuoltoon 30.9.2015 Lahti. Johanna Barkman Osallisuuden taidot ja valmiudet

Nuoren hyvä tuleminen sijaishuoltoon 30.9.2015 Lahti. Johanna Barkman Osallisuuden taidot ja valmiudet Nuoren hyvä tuleminen sijaishuoltoon 30.9.2015 Lahti Johanna Barkman Osallisuuden taidot ja valmiudet JÄHMETYN JÄÄDYN Mihin olemme menossa? Miten tähän on tultu? OLET TÄSSÄ. Kalle Hamm, 2008 Mitä nyt tapahtuu?

Lisätiedot

Kiinnostaako. koodaus ja robotiikka? 2014 Innokas www.innokas.fi All Rights Reserved Copying and reproduction prohibited

Kiinnostaako. koodaus ja robotiikka? 2014 Innokas www.innokas.fi All Rights Reserved Copying and reproduction prohibited Kiinnostaako koodaus ja robotiikka? Innokas-verkosto Innovatiivisen koulun toiminnan kehittäminen ja levittäminen Suomi Yli 30 000 osallistujaa vuosien 2011-2014 aikana Kouluja, kirjastoja, päiväkoteja,

Lisätiedot

Yhdessä oleminen ja kohtaaminen turvallisuutta luovana tekijänä turvallisuutta luovana Marttaliitto tekijänä ry

Yhdessä oleminen ja kohtaaminen turvallisuutta luovana tekijänä turvallisuutta luovana Marttaliitto tekijänä ry Yhdessä oleminen ja kohtaaminen turvallisuutta luovana tekijänä Yhdessä oleminen Pirkko Elomaa-Vahteristo ja kohtaaminen 21.10.2010 turvallisuutta luovana Marttaliitto tekijänä ry Pirkko Elomaa-Vahteristo

Lisätiedot

VAnkasti verkossa! VAnkasti verkossa! VAnkasti verkossa! VAnkasti verkossa!

VAnkasti verkossa! VAnkasti verkossa! VAnkasti verkossa! VAnkasti verkossa! Löydät Internetistä kotibilekuvia, joissa esiinnyt. Mitä ajattelet kuvista? 1) SIISTII! 2) EVVK 3) En pidä siitä, että kuviani laitetaan nettiin ilman lupaani Internetiin laitettua kuvaa tai aineistoa

Lisätiedot

Jutellaan murrosiästä! Tietoa ja tehtäviä kasvamisesta ja kehittymisestä 5.- ja 6.-luokkalaisille

Jutellaan murrosiästä! Tietoa ja tehtäviä kasvamisesta ja kehittymisestä 5.- ja 6.-luokkalaisille Jutellaan murrosiästä! Tietoa ja tehtäviä kasvamisesta ja kehittymisestä 5.- ja 6.-luokkalaisille 1 Hei koululainen! Tässä tehtävävihkossa käsitellään murrosikään liittyviä asioita. Tehtävät ovat kotitehtäviä,

Lisätiedot

Perhetyö. Ylikartanon päiväkodin Perheiden Villiinassa

Perhetyö. Ylikartanon päiväkodin Perheiden Villiinassa 1 Perhetyö Ylikartanon päiväkodin Perheiden Villiinassa 10.10.2012 Hanna Hirvonen, lastentarhanopettaja 2 MIKÄ ON PERHEIDEN VILLIINA? Ylikartanon päiväkodin avoimia varhaiskasvatuspalveluja tarjoava ryhmä

Lisätiedot

Liitekuviot. Tietoteknologian käyttö ja käyttämättömyyden syyt 75 89-vuotiailla Kooste kyselytutkimuksesta. www.ikateknologia.fi

Liitekuviot. Tietoteknologian käyttö ja käyttämättömyyden syyt 75 89-vuotiailla Kooste kyselytutkimuksesta. www.ikateknologia.fi www.ikateknologia.fi Liitekuviot Tietoteknologian käyttö ja käyttämättömyyden syyt 9-vuotiailla Kooste kyselytutkimuksesta Nordlund, Marika; Stenberg, Lea; Lempola, Hanna-Mari. KÄKÄTE-projekti (Käyttäjälle

Lisätiedot

KELLOKOSKEN PERHEKESKUS IKIOMA. Taustalla Tuulas-hanke Toiminta alkanut elokuussa 2007 Kellokosken sosiaali- ja terveysaseman uusissa tiloissa

KELLOKOSKEN PERHEKESKUS IKIOMA. Taustalla Tuulas-hanke Toiminta alkanut elokuussa 2007 Kellokosken sosiaali- ja terveysaseman uusissa tiloissa KELLOKOSKEN PERHEKESKUS IKIOMA Taustalla Tuulas-hanke Toiminta alkanut elokuussa 2007 Kellokosken sosiaali- ja terveysaseman uusissa tiloissa TYÖNTEKIJÄT Hankerahoituksella palkatut työntekijät: IKIOMASSA

Lisätiedot

Emma & Elias -avustusohjelma. Järjestöjen lasten suojelun maajoukkue

Emma & Elias -avustusohjelma. Järjestöjen lasten suojelun maajoukkue Emma & Elias -avustusohjelma Järjestöjen lasten suojelun maajoukkue Yksi ohjelma, monta tarkoitusta Järjestöjen tekemään hyvää työtä esiin Ray:n aseman tukeminen Tulosten ja vaikutusten vahvistaminen Lapsen

Lisätiedot

TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN OPETUSKÄYTTÖ JA SUKUPUOLI. Ella Kiesi Opetushallitus

TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN OPETUSKÄYTTÖ JA SUKUPUOLI. Ella Kiesi Opetushallitus TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN OPETUSKÄYTTÖ JA SUKUPUOLI Ella Kiesi Opetushallitus Tieto ja viestintätekniikkataidot kouluissa Valtakunnalliset opetussuunnitelmien perusteet lähtökohtana Tieto- ja viestintätekniikalla

Lisätiedot

SISÄLTÖ. Keho ja seksuaalisuus Tunteet ja seksuaalisuus Tytöksi ja pojaksi Isä ja lapset Äiti ja lapset Mallioppiminen

SISÄLTÖ. Keho ja seksuaalisuus Tunteet ja seksuaalisuus Tytöksi ja pojaksi Isä ja lapset Äiti ja lapset Mallioppiminen Seksuaalisuus SISÄLTÖ Keho ja seksuaalisuus Tunteet ja seksuaalisuus Tytöksi ja pojaksi Isä ja lapset Äiti ja lapset Mallioppiminen Lapsen kysymykset Lapsen häiritty seksuaalisuus Suojele lasta ja nuorta

Lisätiedot

Tukea vanhemmuuteen. Kasvamme Yhdessä vanhempainillat 7 luokan vanhemmille Terveydenhoitaja Anna Maija Puukka 28.2.2014

Tukea vanhemmuuteen. Kasvamme Yhdessä vanhempainillat 7 luokan vanhemmille Terveydenhoitaja Anna Maija Puukka 28.2.2014 Tukea vanhemmuuteen Kasvamme Yhdessä vanhempainillat 7 luokan vanhemmille Terveydenhoitaja Anna Maija Puukka 28.2.2014 Miksi? Miksi? Turun sanomat 29.1.14: Tykkääköhän lapsi minusta, jos rajoitan? Vanhempien

Lisätiedot

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Lapsen nimi: LASTEN OIKEUKSIEN JULISTUS Lapsella on oikeus Erityiseen suojeluun ja hoivaan Riittävään osuuteen yhteiskunnan voimavaroista Osallistua ikänsä ja kehitystasonsa

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS LUMA-seminaari 15.1.2013 1 Opetussuunnitelmatyön kokonaisuus 2 Yleissivistävän koulutuksen uudistaminen

Lisätiedot

Yhdistyksen toiminnan esittely

Yhdistyksen toiminnan esittely Yhdistyksen toiminnan esittely Oulun Seudun yhden Vanhemman Perheet ry on valtakunnallisen Yhden Vanhemman Perheiden liitto ry:n jäsenyhdistys joka toimii Oulun seudulla, pitäen sisällään seuraavat kunnat

Lisätiedot

Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA-AJATUS Peltolammin päiväkodissa vaalitaan myönteistä ja kannustavaa ilmapiiriä, jossa lapsen on turvallista kasvaa ja kehittyä yhdessä vertaisryhmän

Lisätiedot

Nettikasvattajan. käsikirja

Nettikasvattajan. käsikirja Nettikasvattajan käsikirja 5+1 ohjetta kasvattajalle 1 Ole positiivinen. Osallistu lapsen nettiarkeen kuten harrastuksiin tai koulukuulumisiin. Kuuntele, keskustele, opi! Pelastakaa Lapset ry:n nettiturvallisuustyön

Lisätiedot

VALTAKUNNALLISET NEUVOLAPÄIVÄT 20.10.2015

VALTAKUNNALLISET NEUVOLAPÄIVÄT 20.10.2015 VALTAKUNNALLISET NEUVOLAPÄIVÄT 20.10.2015 Terveydenhoitajan näkökulma sosiaalihuoltolakiin JOENSUUSTA Perustettu vuonna 1848, 284 asukasta Asukkaita 1.1.2015 75 041 Syntyvyys v 2014 768 lasta Asukastiheys

Lisätiedot

Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä

Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä Ops-prosessi pedagogisen ja strategisen kehittämisen näkökulmasta Opetusneuvos Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS 1 Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä 2 1 Yleissivistävän

Lisätiedot

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka on kuuden lapsi- ja perhejärjestön (Ensi- ja turvakotien liitto, Lastensuojelun Keskusliitto, Mannerheimin Lastensuojeluliitto,

Lisätiedot

Kaikki vastaajat (N=819) 25% 26% 22% 27%

Kaikki vastaajat (N=819) 25% 26% 22% 27% Kaikki vastaajat (N=819) % 30 20 10 0 25% 26% 22% 27% 29% 36% 7. 8. 9. 34% 52% % 52 50 48 48% 46 Tyttö Poika Aloittelija: minulla ei ole kokemusta ipadin käytöstä Noviisi: minulla on ipadin peruskäyttökokemusta,

Lisätiedot

Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma

Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma Perhepäivähoidon toiminta-ajatus Perhepäivähoito tarjoaa lapselle mahdollisuuden hoitoon, leikkiin, oppimiseen ja ystävyyssuhteisiin muiden lasten kanssa. Varhaiskasvatuksen

Lisätiedot

Enemmän otetta. toimintaa perheille, joissa vanhemmalla on erityinen tuen tarve. Enemmän otetta -toiminta

Enemmän otetta. toimintaa perheille, joissa vanhemmalla on erityinen tuen tarve. Enemmän otetta -toiminta Enemmän otetta toimintaa perheille, joissa vanhemmalla on erityinen tuen tarve Enemmän otetta -toiminta Enemmän otetta - toimintaa järjestetään perheille, joissa vanhemmalla on erityinen tuen tarve. Toiminnan

Lisätiedot

LNPN oikeus olla keskeneräinen

LNPN oikeus olla keskeneräinen LNPN oikeus olla keskeneräinen Lasten ja nuorten puhelin ja netti Valtakunnallinen, kaikille lapsille ja nuorille avoin ja maksuton tukipalvelu - Lasten ja nuorten puhelin 116 111 - Nuortennetin kirjepalvelu

Lisätiedot

Opettajuus ja oppiminen, mihin menossa? Askola 1.12.2014 Rauno Haapaniemi

Opettajuus ja oppiminen, mihin menossa? Askola 1.12.2014 Rauno Haapaniemi Opettajuus ja oppiminen, mihin menossa? Askola 1.12.2014 Rauno Haapaniemi Perusopetuslaki: 2 Opetuksen tavoitteet Tässä laissa tarkoitetun opetuksen tavoitteena on tukea oppilaiden kasvua ihmisyyteen ja

Lisätiedot

Jorma Lehtojuuri, rkm Omakotiliiton rakennusneuvoja Juuan Omakotiyhdistys ry:n puheenjohtaja

Jorma Lehtojuuri, rkm Omakotiliiton rakennusneuvoja Juuan Omakotiyhdistys ry:n puheenjohtaja Jorma Lehtojuuri, rkm Omakotiliiton rakennusneuvoja Juuan Omakotiyhdistys ry:n puheenjohtaja Uusavuttomuus - uusi ilmiö Jorma Lehtojuuri Wikipedia määrittelee uusavuttomuuden varsinkin nuorten aikuisten

Lisätiedot

1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään

1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään Satakieli-teesit 1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään Lapsuus on arvokas ja merkityksellinen aika ihmisen elämässä se on arvojen ja persoonallisuuden muotoutumisen aikaa. Jokaisella lapsella on oikeus

Lisätiedot

Lasten ja perheiden hyvinvointia tukeva ehkäisevän päihdetyön hanke 2006 2010

Lasten ja perheiden hyvinvointia tukeva ehkäisevän päihdetyön hanke 2006 2010 18.5.2010 Ehkäisevän päihdetyön hanke Lasten ja perheiden hyvinvointia tukeva ehkäisevän päihdetyön hanke 2006 2010 Mannerheimin Lastensuojeluliitto, yhteistyössä A-klinikkasäätiö ja Terveys ry Hankkeessa

Lisätiedot

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaamisen arviointi Osaamisen arvioinnin tavoitteena oli LEVEL5:n avulla tunnistaa osaamisen taso, oppiminen

Lisätiedot

Esityksen aihe 9.10.2014

Esityksen aihe 9.10.2014 Tunne ja turvataidot osaamiseksi hankkeen satoa Helsinki Kaija Lajunen, Pirjo Lahtinen, Sirpa Valkama & Riitta Ala Luhtala 2 TUNNE JA TURVATAIDOT OSAAMISEKSI TUTA HANKE (2012 2014) Jyväskylän ammattikorkeakoulun

Lisätiedot

Opetushenkilöstö Punkaharju

Opetushenkilöstö Punkaharju Opetuksen arviointi Sivistysltk 18.6.2012 20 Kevät 2012 Opetushenkilöstö Punkaharju Koulu (Punkaharju) 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % Kulennoisten koulu Punkasalmen koulu Särkilahden koulu Koulu (Punkaharju)

Lisätiedot

Peruskoulutus 5.-7.3.2015 Espoo Koordinaattori Maija Mielonen

Peruskoulutus 5.-7.3.2015 Espoo Koordinaattori Maija Mielonen Peruskoulutus 5.-7.3.2015 Espoo Koordinaattori Maija Mielonen Maaseudun Tukihenkilöverkko Maaseudun Tukihenkilöverkko on vapaaehtoistyöhön perustuva auttamisverkosto, joka tarjoaa apua kaikille maaseudun

Lisätiedot

Liite 1 b 42) Kenen kanssa puhuminen auttaa, jos sinulla on vaikeuksia koulunkäynnissä? 1 Puhuminen auttaa harvoin

Liite 1 b 42) Kenen kanssa puhuminen auttaa, jos sinulla on vaikeuksia koulunkäynnissä? 1 Puhuminen auttaa harvoin Liite 1 b 42) Kenen kanssa puhuminen auttaa, jos sinulla on vaikeuksia koulunkäynnissä? 1 Puhuminen auttaa 2 3 4 5 Puhuminen auttaa Äidin kanssa Isän kanssa Äitipuolen kanssa Isäpuolen kanssa Isovanhempien

Lisätiedot

Hyvinvoinnin puolesta. Toiminnan suojelija: Tasavallan presidentti Sauli Niinistö

Hyvinvoinnin puolesta. Toiminnan suojelija: Tasavallan presidentti Sauli Niinistö Hyvinvoinnin puolesta Toiminnan suojelija: Tasavallan presidentti Sauli Niinistö Johtava lasten liikuttaja Missio Edistää lasten sekä nuorten terveyttä ja sosiaalista hyvinvointia liikunnan avulla Yli

Lisätiedot

LAUSUNTO VALTIONEUVOSTON LAPSI- JA NUORISOPOLITIIKAN KEHITTÄMISOHJELMASTA VUOSILLE 2012 2015

LAUSUNTO VALTIONEUVOSTON LAPSI- JA NUORISOPOLITIIKAN KEHITTÄMISOHJELMASTA VUOSILLE 2012 2015 1 (5) 17.10.2011 Opetus- ja kulttuuriministeriölle LAUSUNTO VALTIONEUVOSTON LAPSI- JA NUORISOPOLITIIKAN KEHITTÄMISOHJELMASTA VUOSILLE 2012 2015 Suomen Vanhempainliitto esittää kunnioittavasti pyydettynä

Lisätiedot

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Petri Kallio Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Asiantuntijaryhmän jäsen Petra Tiihonen Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Henkilökohtainen avustajatoiminta Syyskuu 2014

Lisätiedot

Vanhempi lapsen mediavalintojen ohjaajana. Suvi Tuominen

Vanhempi lapsen mediavalintojen ohjaajana. Suvi Tuominen Vanhempi lapsen mediavalintojen ohjaajana Suvi Tuominen Mikä KAVI? Kansallinen audiovisuaalinen arkisto ja Mediakasvatus- ja kuvaohjelmakeskus yhdistyivät 1.1.2014 Lakisääteisiä tehtäviä mm. audiovisuaalisen

Lisätiedot

Osoite. Kansalaisuus Äidinkieli. Vanhempien / huoltajan luona Jos vain toisen huoltajan luona, kumman? Yksin omassa asunnossa Muuten, miten?

Osoite. Kansalaisuus Äidinkieli. Vanhempien / huoltajan luona Jos vain toisen huoltajan luona, kumman? Yksin omassa asunnossa Muuten, miten? TULOHAASTATTELULOMAKE Tämän lomakkeen tarkoituksena on helpottaa opiskelusi aloitusta ja suunnittelua. Luokanvalvojasi keskustelee kanssasi lomakkeen kysymyksistä ja perehdyttää Sinut ammatillisiin opintoihin.

Lisätiedot

NUORTEN ERITYISTUKEA TARVITSEVIEN ODOTTAVIEN ÄITIEN TUKEMISEN TOIMINTAMALLEJA. Marita Väätäinen Sanna Vähätiitto Oulun kaupunki

NUORTEN ERITYISTUKEA TARVITSEVIEN ODOTTAVIEN ÄITIEN TUKEMISEN TOIMINTAMALLEJA. Marita Väätäinen Sanna Vähätiitto Oulun kaupunki NUORTEN ERITYISTUKEA TARVITSEVIEN ODOTTAVIEN ÄITIEN TUKEMISEN TOIMINTAMALLEJA Marita Väätäinen Sanna Vähätiitto Oulun kaupunki Siskot-ryhmän taustaa Siskot -projekti on Mannerheimin Lastensuojeluliiton

Lisätiedot

Mielen hyvinvointi projekti 2009-2011

Mielen hyvinvointi projekti 2009-2011 Mielen hyvinvointi projekti 2009-2011 - Itsearvioinnin tueksi opiskelijalle Selviytymistaidot Avunhakutaidot Tunnetaidot Oma tukiverkko Erilaisuus voimavarana Sosiaaliset taidot Mielenterveys arjessani

Lisätiedot

Miten tukea lasta vanhempien erossa

Miten tukea lasta vanhempien erossa Miten tukea lasta vanhempien erossa Kokemuksia eroperheiden kanssa työskentelystä erityisesti lapsen näkökulma huomioiden. Työmenetelminä mm. vertaisryhmät ja asiakastapaamiset. Eroperheen kahden kodin

Lisätiedot

Vertaistukea perheille avoimen varhaiskasvatuksen areenoilla

Vertaistukea perheille avoimen varhaiskasvatuksen areenoilla Imatra 10.10.2012 Vertaistukea perheille avoimen varhaiskasvatuksen areenoilla Liisa Ollikainen Espoo Yleistietoa Espoosta www.espoo.fi Suomen toiseksi suurin kaupunki Pinta-ala, 528 km², asukkaita >250

Lisätiedot

TAIDETASSUJEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

TAIDETASSUJEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA TAIDETASSUJEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2 SISÄLLYS JOHDANTO 1. TAIDETASSUJEN RYHMÄPERHEPÄIVÄKOTI 2. TOIMINTA-AJATUS JA ARVOT 3. KASVATTAJA 4. TOIMINTAYMPÄRISTÖ 5. SISÄLTÖALUEET 6. ARVIOINTI JA SEURANTA

Lisätiedot

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Hyvää Ikää Kaikille seminaari Seinäjoella 18.9.2014 Marjut Mäki-Torkko Vammaispalvelujen johtaja, KM Mitä ajattelet ja sanot minusta Sitä luulet minusta Sinä olet

Lisätiedot

Lapsen oikeuksien päivää vietetään 20. marraskuuta

Lapsen oikeuksien päivää vietetään 20. marraskuuta Kasvata ilolla Lapsen oikeuksien päivää vietetään 20. marraskuuta Lapsen oikeudet toteutuvat kun aikuiset ottavat niistä vastuun sekä kunnioittavat lapsen ihmisarvoa. Lapsen oikeuksissa on kysymys myös

Lisätiedot

Tervetuloa Pihlavan koulun esiluokkaan

Tervetuloa Pihlavan koulun esiluokkaan Tervetuloa Pihlavan koulun esiluokkaan Pihlavan koulu Vanha maantie 2 puh. 02-621 5146 www.cedunet.fi/pihlava Pihlavan koulun esiopetus alkoi vuonna 1996, sosiaali- ja koulutoimen yhteistyötä nykyään päivähoito

Lisätiedot

HYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret

HYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret HYVINVOINTIKERTOMUS Lapset ja nuoret LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTI JOENSUUSSA Lapsiperheiden määrä suhteessa kaikkiin perheisiin on laskenut. Yksinhuoltajaperheitä on lähes neljännes lapsiperheistä. Lasten

Lisätiedot

Dialogin missiona on parempi työelämä

Dialogin missiona on parempi työelämä VIMMA 6.6. 2013 Dialogin missiona on parempi työelämä Amis-Dialogi yhdisti yritykset ja opiskelijat vuoropuheluun rakentamaan yhdessä parempaa tulevaisuuden työtä. Amis-Dialogia tehtiin isolla porukalla

Lisätiedot

Vastuu on meidän! Ansvaret är vårt!

Vastuu on meidän! Ansvaret är vårt! Lions Clubs International MD 107 Finland Vastuu on meidän! Ansvaret är vårt! Aktiviteetti lionsklubeille Netin turvallinen käyttö perheissä 1 Leijonien oma palveluaktiviteetti! Netin turvallinen käyttö

Lisätiedot

Elämyksi kehittämisseminaari

Elämyksi kehittämisseminaari Elämyksi myksiä sisält ltävä kehittämisseminaari Könkäällä 31.3.2008 Anne Korva Merja Saukkoriipi EVÄIT ITÄ ELÄMÄÄ ÄÄN N RYHMÄT Ylitorniolla ja Pellossa pidetty: pienten lasten vanhemmille eri työntekij

Lisätiedot

Erityispedagogiikka päiväkodissa 6.3.2015. Lastentarhanopettajaliitto Keski-Suomen lastentarhanopettajat ry Puheenjohtaja Sanna Satosaari

Erityispedagogiikka päiväkodissa 6.3.2015. Lastentarhanopettajaliitto Keski-Suomen lastentarhanopettajat ry Puheenjohtaja Sanna Satosaari Erityispedagogiikka päiväkodissa 6.3.2015 Lastentarhanopettajaliitto Keski-Suomen lastentarhanopettajat ry Puheenjohtaja Sanna Satosaari Varhaiskasvatus tukee lapsen kokonaisvaltaista hyvinvointia sekä

Lisätiedot

Vapaaehtoistoiminnan linjaus

Vapaaehtoistoiminnan linjaus YHDESSÄ MUUTAMME MAAILMAA Vapaaehtoistoiminnan linjaus Suomen Punainen Risti 2008 Hyväksytty yleiskokouksessa Oulussa 7.-8.6.2008 SISÄLTÖ JOHDANTO...3 VAPAAEHTOISTOIMINNAN LINJAUKSEN TAUSTA JA TAVOITTEET

Lisätiedot

Muistot omasta lapsuudesta saattavat herätä Millaisia vanhempia sinun äitisi ja isäsi olivat?

Muistot omasta lapsuudesta saattavat herätä Millaisia vanhempia sinun äitisi ja isäsi olivat? Raskauden alussa mielen täyttävät raskauden fyysiset muutokset ja ajatukset itse raskaudesta tunteellisuus huoli lapsen menettämisestä stressaantuminen väsymys Muistot omasta lapsuudesta saattavat herätä

Lisätiedot

LAPSI NÄKYVÄKSI PERHETYÖSSÄ. Perhetyöntekijät Aune Paloranta Viitasaarelta ja Otto Myllynen Jyväskylästä

LAPSI NÄKYVÄKSI PERHETYÖSSÄ. Perhetyöntekijät Aune Paloranta Viitasaarelta ja Otto Myllynen Jyväskylästä LAPSI NÄKYVÄKSI PERHETYÖSSÄ Perhetyöntekijät Aune Paloranta Viitasaarelta ja Otto Myllynen Jyväskylästä Miksi me puhumme täät äällä? Aune, 53 Oma pieni perhe, 1 lapsi Suuri syntymäperhe, 13 lasta Vanhainkodin

Lisätiedot

PIAAC Mitä Kansainvälinen aikuistutkimus kertoo suomalaisten osaamisesta?

PIAAC Mitä Kansainvälinen aikuistutkimus kertoo suomalaisten osaamisesta? 1 Educa 2014 Helsinki PIAAC Mitä Kansainvälinen aikuistutkimus kertoo suomalaisten osaamisesta? Antero Malin Koulutuksen tutkimuslaitos Jyväskylän yliopisto 25.1.2014 2 Kansainvälinen aikuistutkimus PIAAC:

Lisätiedot

Sähköiset oppimateriaalit osana opetusta

Sähköiset oppimateriaalit osana opetusta Tutkimus opettajien odotuksista ja asenteista: Sähköiset oppimateriaalit osana opetusta #digikoulu Tutkimuksen taustaa Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää peruskoulun ja lukion opettajien odotuksia ja

Lisätiedot

Mannerheimin Lastensuojeluliiton Satakunnan piirin Lasten ja nuorten. Tukihenkilötoiminta. Kuntatoimijat

Mannerheimin Lastensuojeluliiton Satakunnan piirin Lasten ja nuorten. Tukihenkilötoiminta. Kuntatoimijat Mannerheimin Lastensuojeluliiton Satakunnan piirin Lasten ja nuorten Tukihenkilötoiminta Kuntatoimijat Satakunnan lasten ja nuorten tukihenkilötoiminnan kehittämishanke 2008-2011 MLL:n Satakunnan piiri

Lisätiedot

Mitä on oikeudenmukaisuus? (Suomessa se on kaikkien samanvertainen kohtelu ja tasa-arvoisuus)

Mitä on oikeudenmukaisuus? (Suomessa se on kaikkien samanvertainen kohtelu ja tasa-arvoisuus) 14 E KYSYMYSPAKETTI Elokuvan katsomisen jälkeen on hyvä varata aikaa keskustelulle ja käydä keskeiset tapahtumat läpi. Erityisesti nuorempien lasten kanssa tulee käsitellä, mitä isälle tapahtui, sillä

Lisätiedot

Turun Seudun Yksinhuoltajat ry KaMu-projekti projektikoordinaattori Marika Huurre p: 044-5757 696 e-mail:kamuturku@luukku.com PERHEEN TAUSTATIEDOT

Turun Seudun Yksinhuoltajat ry KaMu-projekti projektikoordinaattori Marika Huurre p: 044-5757 696 e-mail:kamuturku@luukku.com PERHEEN TAUSTATIEDOT PERHEEN TAUSTATIEDOT NIMI (LAPSEN): OSOITE: IKÄ: ASUINALUE: PUHELIN: HUOLTAJA: E-MAIL: HARRASTUKSET: KOTIELÄIMET: ALLERGIAT: MUUTA HUOMIOITAVAA/TOIVEITA: OPISKELIJAN TAUSTATIEDOT NIMI: OSOITE: IKÄ: ASUINALUE:

Lisätiedot

MIKSEI SE VAAN VOI LOPETTAA? JOS SE RAKASTAA MUA, NIIN MIKSEI SE VAAN LOPETA.

MIKSEI SE VAAN VOI LOPETTAA? JOS SE RAKASTAA MUA, NIIN MIKSEI SE VAAN LOPETA. MIKSEI SE VAAN VOI LOPETTAA? JOS SE RAKASTAA MUA, NIIN MIKSEI SE VAAN LOPETA. Esitys käsittelee alkoholismia ja toimintahäiriöisen perheen dynamiikkaa. Se tuo näkyviin ne tunteet, joita lapsi joutuu piilottelemaan

Lisätiedot

Opetussuunnitelmauudistus etenee globaaleja haasteita koulutuksessa

Opetussuunnitelmauudistus etenee globaaleja haasteita koulutuksessa Opetussuunnitelmauudistus etenee globaaleja haasteita koulutuksessa Johtaja Jorma Kauppinen Peruskoulujen ja lukioiden kansainvälisyyspäivät 21.11.2013 Kuopio Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi Suitsutusta

Lisätiedot

5. Kuinka kauan pystyisit olemaan ilman sähköisiä mediavälineitä? (Ei tarkoita puhelimella soittamista.)

5. Kuinka kauan pystyisit olemaan ilman sähköisiä mediavälineitä? (Ei tarkoita puhelimella soittamista.) 1. Luokka-aste 3 66 22.8% 4 92 31.8% 5 103 35.6% 6 23 8 % 7 2 0.7% 8 2 0.7% 9 1 0.3% 2. Sukupuoli Tyttö 159 55 % Poika 130 45 % 3. Mitä sähköisiä mediavälineitä käytät päivittäin koulussa? ATK-luokan/kirjaston

Lisätiedot

Kukkapellon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Kukkapellon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Kukkapellon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA AJATUS Kukkapellon päiväkoti sijaitsee Tampereen eteläisellä alueella kauniin Arboretumin puutarhan välittömässä läheisyydessä. Päiväkoti on perustettu

Lisätiedot

Menninkäisen majatalo

Menninkäisen majatalo Ari Ruokola Menninkäisen majatalo runoja Menninkäisen majatalo Ari Ruokola Ulkoasu: R. Penttinen Kustantaja: Mediapinta, 2010 ISBN 978-952-235-224-8 Menninkäisen majatalohon, ovi auki aina on. Pääsee sinne

Lisätiedot