KOKOUSPÖYTÄKIRJA, Nro 1/2009

Transkriptio

1 1 KOKOUSPÖYTÄKIRJA, Nro 1/2009 KOKOUSAIKA Tiistai klo 18:30 21:15 KOKOUSPAIKKA SAAPUVILLA OLLEET JÄSENET (ja merkintä siitä, kuka toimii puheenjohtajana) MUUT SAAPUVILLA OLLEET (ja läsnäolon peruste) Pöytäkirjanpitäjä LAILLISUUS JA PÄÄTÖS- VALTAISUUS Hailuodon kunnanvirasto (tekninen toimisto) Ranta Timo, puheenjohtaja Heikkinen Pekka (varaj.), Kangas Laila, Krekilä Marja-Leena, Parrila Maarit, Rantapirkola Kaarlo Markku Maikkola Kokous todettiin laillisesti kokoon kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi. ASIAT 1 16 PÖYTÄKIRJAN TARKASTUSTAPA (tarkastuspaikka- ja aika sekä tarkastajien valinta taikka merkintä edellisen kokouksen pöytäkirjan tarkastamisesta) Kokouksen jälkeen. Pöytäkirjan tarkastajiksi valittiin Heikkinen Pekka ja Kangas Laila. PÄÄTÖSTEN ANTAMISPÄIVÄ LUPA-ASIASSA PÖYTÄKIRJAN ALLEKIRJOITUS JA VARMENNUS PÖYTÄKIRJAN TARKASTUSTOIMITUS Tässä kokouksessa lupa-asiassa tehdyt päätökset annetaan julkipanon jälkeen. Puheenjohtaja Timo Ranta Tarkastusaika kokouksen jälkeen Pöytäkirjanpitäjä Markku Maikkola Pöytäkirja on tarkastettu ja todettu kokouksen kulun mukaiseksi. Pöytäkirjan käsittelylehdet on samalla varustettu nimikirjaimillamme. Allekirjoitukset: Pekka Heikkinen Laila Kangas Pöytäkirjan nähtävänä pito: tekninen toimisto klo

2 2 KOKOUSKUTSU Tekninen lautakunta Kokous 1/2009 Kokousaika: Tiistai klo 18:30 Kokouspaikka: Hailuodon kunnanvirasto, tekninen toimisto Käsiteltävät asiat: 1 1 Liite 1 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 2 2 valitseminen ja tarkastusaika 3 3 Liite 2 Uuden lautakunnan ja viranhaltijoiden esittely 4 4 Teknisen lautakunnan kokouskäytäntö Otto-oikeuden käyttämisen ohjeet 6 6 Liite 3 Teknisen lautakunnan tilinpäätös v Liite 4 Kannanotot mökkiläisten jätepisteiden lakkauttamiseen 8 8 Liite 5 Yksityistien nimeäminen 9 9 Liite 6 Yksityistien nimeäminen Liite 7 Yksityistien nimeäminen Liite 8 Yksityistien nimeäminen Liite 9 Lausunto luonnoksesta Hailuodon kunnan hallintosäännöksi Liite 10 Esitys puuston poistamisesta kunnan kiinteistöiltä Liite 11 Hailuoto-seuran rakennuslupahakemus, vanha Arina Ilmoitusasiat Liite 12 - sopimus teknisestä isännöinnistä v Liite 13 - Oulun seudun rakennusvalvonnan yhdistämissuunnitelma Liite 14 - viranhaltijapäätös stipendistä Liite 15 - viranhaltijapäätös reitistöjen hoidosta v Liite 16 - viranhaltijapäätös jäteastian myynnistä Liite 17 - PPY:n poikkeamispäätös Raimo ja Marja-Leena Kylmäniemi Liite 18 - PPY:n poikkeamispäätös Sakari Seppälä Liite 19 - PPY:n poikkeamispäätös Mäkelä Martta Liite 20 - PPY:n poikkeamispäätös Hanni Toivo perik. ja Matti Hanni Liite 21 - PPY:n poikkeamispäätös Suomela Ossi ja Lauri Liite 22 - PPY:n poikkeamispäätös Aune Helanen Liite 23 - myönnetyt luvat Muut asiat MERK Timo Ranta Puheenjohtaja

3 3 KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS Tekn. ltk. 1 Hailuodon kunnan hallintosäännön (liite 1) mukaan kokouskutsun antaa lautakunnan puheenjohtaja tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtaja. Kokouskutsussa on ilmoitettava kokouksen aika ja paikka sekä käsiteltävät asiat (asialista). Esityslista lähetetään mahdollisuuksien mukaan kokouskutsun yhteydessä. Kokouskutsu lähetetään jäsenille ja muille, joilla on läsnäolo-oikeus tai velvollisuus, toimielimen päättämällä tavalla. Jäsenten lisäksi läsnäolo ja puheoikeus on kunnan hallintosäännön mukaan kunnanhallituksen puheenjohtajalla ja varapuheenjohtajalla sekä kunnanjohtajalla. Kokouskutsu tulee postittaa vähintään 6 päivää ennen kokousta. Kiireellisen kokouksen koollekutsumisessa puheenjohtajalla on harkintansa mukaan mahdollisuus käyttää lyhyempää kutsuaikaa. Kutsu tähän kokoukseen on lähetetty Kokous on päätösvaltainen, kun vähintään puolet lautakunnan jäsenistä on paikalla. Hallintosäännön mukaan asiat päätetään kokouksessa viranhaltijan esittelystä. Esittelijän esitys on käsittelyn pohjana. Teknisen lautakunnan esittelijänä toimii kunnaninsinööri. Lautakunta toteaa kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden. Liite n:o 1. Tiedoksi: Toimeksi:

4 4 PÖYTÄKIRJAN TARKASTAJIEN VAALI Tekn. ltk. 2 Valtuuston työjärjestyksen mukaan pöytäkirjan tarkastaa kaksi kullakin kerralla tähän tehtävään valittua valtuutettua, jollei valtuusto jonkin asian kohdalla toisin päätä. Samaa käytäntöä sovelletaan lautakunnissa lautakunnan jäseniin. Pöytäkirjantarkastajille ilmoitetaan pöytäkirjan valmistumisesta puhelimitse, jollei kokouksessa muuta sovita. Lautakunta valitsee pöytäkirjan tarkastajiksi Pekka Heikkisen ja Laila Kankaan. Pöytäkirja tarkistetaan heti kokouksen jälkeen. Tiedoksi: Toimeksi:

5 5 UUDEN LAUTAKUNNAN JA VIRANHALTIJOIDEN ESITTELY Tekn. ltk. 3 Uuden lautakunnan ensimmäisessä kokouksessa suoritetaan läsnä olevien lyhyt esittelykierros ja tarkistetaan jäsenten yhteystiedot. Käytiin esittelykierros läpi. Liite n:o 2. Tiedoksi: Toimeksi:

6 6 TEKNISEN LAUTAKUNNAN KOKOUSKÄYTÄNTÖ Tekn. ltk. 4 Kunnan hallintosäännössä todetaan kokousmenettelystä mm. seuraavaa: Toimielin pitää kokouksensa päättämänään aikana ja päättämässään paikassa. Kokous pidetään myös, milloin puheenjohtaja katsoo kokouksen tarpeelliseksi tai enemmistö toimielimen jäsenistä tekee puheenjohtajalle esityksen sen pitämisestä. Jos kokousasioita ei ole saatu siinä kokouksessa käsitellyiksi, jäljellä olevat asiat voidaan siirtää jatkokokoukseen, johon ei tarvitse antaa eri kutsua. Kokouksesta poissa olleille on kuitenkin pyrittävä antamaan tieto jatkokokouksesta. Kokouksen pöytäkirja pidetään yleisesti nähtävänä toimielimen päättämänä aikana ja paikassa siten kuin siitä vähintään yhtä päivää aiemmin on ilmoitettu. Tekninen lautakunta kokoontuu tarvittaessa. Kokousaika on pääsääntöisesti torstaisin klo 18:30 ja kokouspaikka kunnanviraston tekninen toimisto, ellei toisin ilmoiteta. Kokouskutsut postitetaan vähintään 6 päivää ennen kokousta. Tarkastettu pöytäkirja on nähtävänä kunnanvirastossa kokousta seuraavana arkipäivänä klo , ellei muuta sovita. Lisäksi kokouksen pöytäkirja lähetetään tiedoksi kunnanhallitukselle, tarkastuslautakunnan puheenjohtajalle, kunnan johtoryhmälle, Rantalakeus lehdelle sekä kunnan www-sivuille. Lisäksi päätettiin, että kokouskutsut lähetetään kirjeitse kaikille kutsuttavilla. Kokouspöytäkirja lähetetään sähköpostilla. Liitteet saa pyydettäessä sähköpostitse. Niille jäsenille, joilla ei ole sähköpostia, lähetetään kutsut, pöytäkirjat ja liitteet postitse. Tiedoksi: Toimeksi:

7 7 OTTO-OIKEUDEN KÄYTTÄMISEN OHJEET K.hall 41 KuntaL 51 :n mukaan kunnanhallitus, kunnanhallituksen puheenjohtaja, kunnanjohtaja tai johtosäännössä määrätty kunnan viranhaltija voivat ottaa kunnanhallituksen käsiteltäväksi asian, joka on tämän lain nojalla siirretty kunnanhallituksen alaisen viranomaisen tai kunnanhallituksen jaoston toimivaltaan ja jossa asianomainen viranomainen on tehnyt päätöksen. Asia on otettava ylemmän toimielimen käsiteltäväksi viimeistään sen ajan kuluessa, jossa KuntaL 89 :ssä tarkoitettu oikaisuvaatimus päätöksestä on tehtävä. Lain mukaan asia on otettava ylemmän toimielimen päätettäväksi 14 vrk päätöksen tiedoksi saannista. Otto-oikeuden käyttäminen merkitsee sitä, että alemman viranomaisen käsittelemä asia siirtyy kokonaan kunnanhallituksen tai lautakunnan käsiteltäväksi. Nämä eivät ole sidottuja alemman viranomaisen tekemään ratkaisuun Ottokelpoisen päätöksen ilmoittaminen: Päätökset, joita ei voi ottaa ylemmän toimielimen käsittelyyn, määrätään kuntalain 51 :n 4 momentissa: Ylemmän toimielimen käsiteltäväksi ei saa kuitenkaan ottaa: 1) lain tai asetuksen mukaisia lupa-, ilmoitus-, valvonta- tai toimitusmenettelyä koskevia asioita; eikä 2) yksilöön kohdistuvia opetustoimen, terveydenhuollon tai sosiaalitoimen asioita. Muusta kuin 51 4 momentissa tarkoitetusta päätöksestä on ilmoitettava viranomaiselle, joka on toimivaltainen ottamaan kyseisen päätöksen ylemmän toimielimen käsittelyyn. Ilmoittaa ei kuitenkaan tarvitse päätöksistä jotka koskevat: hankintoja ja urakoita, joiden arvo ei ylitä ( urakat ja hankinnat 2000 ) henkilövalintoja, joissa yhden vuoden yhtäjaksoinen määräaika yhdellä tai useammalla virkamääräyksellä tai työsopimuksella ei ylity; virka- tai työehtosopimuksen mukaisia etuuksia, jotka eivät ole harkinnanvaraisia; harkinnanvaraisia palkattomia virkavapauksia ja työlomia yhdenjaksoisesti enintään yhdeksi kuukaudeksi; henkilöstöasioita, jotka työnantaja on oikeutettu päättämään; tai niistä päätöksistä, joiden ilmoitusvelvollisuudesta kunnanhallitus on toimielimen tai viranhaltijan vapauttanut. Ohjeistus ei estä ylemmän viranomaisen otto-oikeuden käyttämistä. Mikäli päätöksistä on ilmoitettava, on ilmoitus tehtävä neljän päivän kuluessa toimielimen tai viranhaltijan päätöksenteosta niille viranomaisille, joilla on otto-oikeus. Otto-oikeuteen oikeutettavista päätöksistä ilmoitetaan seuraavasti: Kunnanjohtajan päätökset: hallituksen puheenjohtajisto Perusturva-, sivistys- ja teknisen lautakunnan päätökset: kj ja hallituksen puheenjohtajisto

8 8 Toimialajohtajat: Oman lautakunnan puheenjohtajisto, kj ja hallituksen puheenjohtajisto Muut päätöksiä tekevät viranhaltijat: esimies, oman lautakunnan puheenjohtajisto, kj ja hallituksen puheenjohtajisto Ilmoittamistapa: kirjeellä Päätösesitysesitys: Kunnanhallitus hyväksyy yllä olevat ohjeet. Päätösesitys: Kunnanhallitus hyväksyy yllä olevat ohjeet. Hyväksyttiin yksimielisesti. Tekn. ltk. 5 Mitä Kuntalain 51 :n1 momentissa säädetään, koskee vastaavasti lautakuntia, niiden puheenjohtajia tai johtosäännössä määrättyä kunnan viranhaltijaa asianomaisen lautakunnan alaisen viranomaisen tai lautakunnan jaoston toimivaltaan siirretyissä asioissa, jollei kunnanhallitus, kunnanhallituksen puheenjohtaja, kunnanjohtaja tai 1 momentissa tarkoitettu johtosäännössä määrätty kunnan viranhaltija ole ilmoittanut asian ottamisesta kunnanhallituksen käsiteltäväksi. Asia on otettava ylemmän toimielimen käsiteltäväksi viimeistään sen ajan kuluessa, jossa 89 :ssä tarkoitettu oikaisuvaatimus päätöksestä on tehtävä. Ylemmän toimielimen käsiteltäväksi ei kuitenkaan saa ottaa: - lain tai asetuksen mukaisia lupa-, ilmoitus-, valvonta- tai toimitusmenettelyä koskevia asioita; eikä - yksilöön kohdistuvia opetustoimen, terveydenhuollon tai sosiaalitoimen asioita. Tekninen lautakunta merkitsee tiedoksi ja noudatettavaksi kunnanhallituksen päättämät otto-oikeuden käyttämisen ohjeet sekä soveltaa niitä myös lautakunnan omaan vastuualueeseen. Tiedoksi: Toimeksi:

9 9 TEKNISEN LAUTAKUNNAN TILINPÄÄTÖS V Tekn. ltk. 6 Hailuodon kunnan vuoden 2008 talousarvion laadintaohjeiden keskeisenä tavoitteena oli se, että hallintokuntien toimintakatteet pysyvät vuoden 2006 talousarvion tasolla. Käyttötalousmenojen kasvu sai olla enintään käyttötaloustulojen kasvun suuruinen eli toimintakate ei saanut heiketä ja sen oli oltava vähintään 0 verrattuna vuoteen Edelleen lautakunnat velvoitettiin tarkistamaan kaikki kunnan maksut ja taksat siten, että ne ovat ajan tasalla. Oheiselle liitteelle on laadittu tilinpäätös vastuualueittain teknisen lautakunnan toimintatuotoista ja -menoista. Teknisen lautakunnan tilinpäätös on talousarvion mukainen. Toimintatuotot ylittivät talousarvion 3,3 %-yksiköllä ja toimintakulut olivat 90,4 % talousarvion lukemasta (mukana ulkoiset ja sisäiset erät). Ulkoisten erien toimintatuotot ylittivät talousarvion 43,9 %-yksiköllä ja ulkoisten erien toimintakulut olivat 90,2 % talousarviosta. Tekninen lautakunta hyväksyy tilinpäätöksen ja esittää sen edelleen kunnanhallituksen ja -valtuuston hyväksyttäväksi. Liite n:o 3. Tiedoksi: Toimeksi: kunnanhallitus ja -valtuusto

10 10 KANNANOTOT MÖKKILÄISTEN JÄTEPISTEIDEN LAKKAUTTAMISEEN Tekn. ltk. 23 Hailuodon kunta on tarjonnut mökkiläisille jätepistepalvelua sekajätteitä varten. Jätepisteitä on yhteensä 11 kpl. Vuotuinen jätemaksukustannus mökkiläisille oli v euroa (sis. alv). Vuoden 2007 tilinpäätöksessä mökkiläisten jätehuollosta aiheutui kunnalle menoa ,31 euroa (alv. 0). Tuloja kirjattiin ,74 euroa (alv. 0). Sisäisten erien ja poistojen jälkeen kate oli nettona ,55 euroa (alv. 0). Kustannukseen eivät sisälly kiinteistönhoitajien palkat eivätkä kilometrikorvaukset. Tilinpäätöksessä on tulojen osalta virhe. Mökkiläisten jätehuollon kustannuspaikalle on kirjattu tuloksi Sintantien viemärimaksuja 3780 euroa (alv. 0). Todelliset verottomat tulot kustannuspaikalta ovat siten 8.523,74 euroa ja veroton netto ennen sisäisiä eriä ja poistoja ,57 euroa. Lopullinen veroton netto kustannuspaikalle on ,55 euroa. Mökkiläisten jätepisteet on tyhjennetty välisenä aikana vuonna 2006 kerran kahdessa viikossa. Lisäksi Huikun, Isolanojan ja Ulkokarvon pisteet on tyhjennetty kahden viikon välein ympäri vuoden. Vuodelle 2007 tyhjennyskertoja lisättiin siten, että välisenä aikana jätepisteet tyhjennettiin viikon välein. Lisäksi Huikun, Isolanojan ja Ulkokarvon pisteet tyhjennettiin kahden viikon välein ympäri vuoden. Vuonna 2008 jatkettiin vuoden 2007 mallin mukaisesti. Jätemaksulaskuja lähetettiin mökkiläisille v kpl. Mikäli palvelua jatkettaisiin samalla konseptilla, tulisi mökkiläisten jätemaksua nykyisellä maksajavolyymilla korottaa nykyisestä 27,05 eurosta (alv. 0) 67,65 euroon (alv. 0), jolloin palvelussa toimittaisiin nollakatteella. Käytännössä tämä tarkoittaisi 82,53 euron verollista laskua / mökki / vuosi. Huolimatta tyhjennyskertojen tuplauksesta pisteille kertyy sekajätettä niin paljon, että ne ovat suuren osan kesäkaudesta siivottomassa kunnossa. Lisäksi pisteille tuodaan mm. hyötyjätettä (mm. paperi, puu, pahvi, lasi, muovi ja metalli) ja ongelmajätettä (mm. akut, maalit, paristot, elohopealamput). Pisteille on tuotu myös pienmetallia ja käytöstä poistettuja kodinkoneita. Huikun pisteelle tuodaan jätteitä myös mantereen puolelta. Vaikka pisteet on tarkoitettu mökkiläisten sekajätteille käyttävät jätepisteitä myös päiväkävijät ja kuntalaiset huolimatta siitä, että jokaisella jätepisteellä on ohjeet jätteiden käsittelystä ja siitä kenelle jätepisteet on tarkoitettu. Tyhjennyskertojen lisääminen kasvattaa mökkiläisten jätemaksua. Maksujen jatkuva korottaminen on periaatteellisesti kohtuutonta, koska pisteitä käyttävät muutkin. Hailuodon kunnalla ja Oulun Jätehuollolla on sopimus jätehuollon järjestämisestä. Sopimus on tullut voimaan Sopimuksessa kunta siirtää jätelaissa kunnalle määrätyt jätehuollon hyödyntämis- ja käsittelytehtävät, eräät jätehuollon järjestämistehtävät sekä jätehuollon neuvontatehtävät Oulun Jätehuollolle. Oulun Jätehuolto huolehtii siten kunnassa järjestetyn jätehuollon toteuttamisesta, kotitalouksien sekä maa- ja metsätalouksien ongelmajätehuollosta sekä jätehuollon toteutukseen liittyvästä neuvonnasta. Kunta on maksanut liittymismaksua 200 mk/asukas, yhteensä mk. Liittymismaksulla kunta on lunastanut osuutensa Oulun Jätehuollon kapasiteetista. Sillä on kustannettu myös jäteaseman ja ekopisteen rakentaminen. Oulun Jätehuollon johtaja Markku Illikainen on ilmoittanut, ettei Oulun Jätehuolto ole kiinnostunut ottamaan hoitaakseen nykyistä järjestelmää. Illikaisen mielestä kunkin mökkiläisen tulisi liittyä järjestettyyn jätteenkuljetukseen ja tyhjennyskertoja olisi esim. 1-2 krt/kk. Jokainen kiinteistö neuvottelisi kuljetusyrittäjän kanssa tyhjennyskertojen määrästä ja hinnasta. Jokaiselle kiinteistölle tulisi oma astia tai naapurustolle yhteiset kimppaastiat. Mökkiläiset hankkivat astiansa itse. Astiat tulisi sijoittaa siten, että ne ovat helposti tyhjennettävissä.

11 11 Seudullisten jätehuoltomääräysten mukaan Oulun seudun ympäristöviraston toimialue kuuluu järjestetyn jätteenkuljetuksen piiriin. Jätteen haltija vastaa tuottamastaan jätteestä. Jätteen haltijan on tehtävä sopimus jäteastian tyhjennyksestä määrävälein asianmukaisen jätteenkuljettajan kanssa. Tekninen lautakunta päättää, että mökkiläisten jätepisteiden ylläpidosta luovutaan alkaen. Kunta ilmoittaa kirjeellä kesämökkiläisille että jätepisteet poistetaan käytöstä, ja alkaen mökkiläiset velvoitetaan tekemään jätehuoltosopimus jonkin alan kuljetusyrittäjän kanssa. Jätepisteille jätetään ilmoitukset niiden lakkauttamisesta, asiasta ilmoitetaan myös kuntatiedotteessa. Tekninen toimi purkaa pisteet. Mökkiläiset järjestävät jätteidensä kuljetuksen Oulun Jätehuollon ohjeiden mukaisesti. Mökkiläisten jätemaksun periminen lopetetaan vuoden 2009 alusta lukien. Liite n:o 2. Tekn. ltk. 7 Hailuodon kunnan tekniselle lautakunnalle on tullut kolme kirjallista kannanottoa mökkiläisten jätepisteiden lopettamisesta. Tekninen lautakunta on päätöksessään päättänyt lopettaa kaikki 11 kunnan hoitamaa mökkiläisten jätepistettä ja velvoittaa mökkiläiset itse hoitamaan ja järjestämään jätehuoltonsa kiinteistökohtaisesti tai yhdessä muiden kiinteistönomistajien kanssa ns. sopimusperusteisena jätteenkuljetuksena. Mökkiläisten jätepisteitä on Oulun seudulla ollut käytössä Hailuodon ja Oulunsalon kunnissa. Hailuodon kunta on alkaen sopinut Oulun Jätehuollon kanssa siitä, että kunta siirtää jätelaissa kunnalle määrätyt jätehuollon hyödyntämis- ja käsittelytehtävät (jätelaki 13 ), eräät jätehuollon järjestämistehtävät (jätelaki 10 ja 28 ) sekä jätehuollon neuvontatehtävät (jätelaki 68 ) Oulun Jätehuollolle. Sopimuksen mukaan Oulun Jätehuolto huolehtii siten kunnassa järjestetyn jätehuollon toteuttamisesta, kotitalouksien sekä maa- ja metsätalouksien ongelmajätehuollosta sekä jätehuollon toteutukseen liittyvästä jäteneuvonnasta. Jätteen tuottajana ja haltijana on tässä tapauksessa kiinteistön omistaja. Toiminnan järjestäjänä on Oulun Jätehuolto. Jätelain 6 :n mukaan jätteen haltijan on huolehdittava jätehuollon järjestämisestä. Jätteen tuottajan on 7 :n mukaisesti huolehdittava jätteen keräyksen järjestämisestä. Toiminnan järjestäjän on puolestaan huolehdittava alueellaan tai reitillään syntyvän jätteen keräyksen järjestämisestä. Kunta voi määrätä, mihin keräyspaikkaan jäte on toimitettava järjestettyä jätteenkuljetusta varten. Jätteen haltijan on huolehdittava jätteen kuljetuksen järjestämisestä (8 ). Jätelain 10 :n mukaan kunnan on järjestettävä joko omana toimintanaan taikka muuta yhteisöä tai yksityistä yrittäjää käyttäen asumisessa

12 12 syntyneen jätteen sekä ominaisuudeltaan, koostumukseltaan ja määrältään siihen rinnastettavan valtion, kunnan ja seurakunnan sekä julkisoikeudellisen yhteisön ja yhdistyksen julkisessa hallinto- ja palvelutoiminnassa syntyneen muun jätteen kuin ongelmajätteen kuljetus (kunnan järjestämä jätteenkuljetus). Sama koskee myös asuinkiinteistössä sijaitsevassa liikehuoneistossa syntynyttä muuta kuin ongelmajätettä, joka ominaisuudeltaan, koostumukseltaan ja määrältään vastaa asumisessa syntynyttä jätettä ja joka toimitetaan kiinteistön haltijan luvalla kiinteistöllä olevaan jätteen keräyspaikkaan. Asumisessa syntyvänä jätteenä pidetään kaikkea asumisessa syntyvää jätettä, kuten vakinaisessa ja vapaa-ajan asunnossa sekä maatilan asuinrakennuksessa syntyvää jätettä jätteen lajista, laadusta ja määrästä riippumatta, sako- ja umpikaivoliete mukaan luettuna. Edellä 1 momentissa tarkoitettu jätteenkuljetus voidaan järjestää kunnassa tai sen osassa kunnan päätöksellä ja tarkemmin määräämillä ehdoilla myös siten, että jätteen haltija sopii siitä kuljetuksen suorittajan kanssa (sopimusperusteinen jätteenkuljetus). Kunnan määräämät ehdot voivat koskea kuljetettavan jätteen lajia ja laatua, kuljetuksesta lajeittain perittävää kohtuullista ylintä hintaa samoin kuin aluetta, jolla kuljetuksen suorittajan on tarjottava kuljetuspalveluja. Kunta voi päättää, ettei 1 tai 2 momentissa tarkoitettua jätteenkuljetusta (järjestetty jätteenkuljetus) järjestetä alueella, jossa on hankalat kulkuyhteydet tai jossa on vähän jätteen haltijoita tai vähän kuljetettavaa jätettä, ellei kuljetusta ole terveys- tai ympäristönsuojelusyystä taikka muusta siihen rinnastettavasta syystä pidettävä tarpeellisena. Järjestetty jätteenkuljetus on suunniteltava ja hoidettava siten, että se osaltaan toteuttaa 6 :ssä säädettyjä yleisiä velvollisuuksia ja turvaa jätteen haltijoille riittävän palvelutason. Jos jätteenkuljetusta ei ole järjestetty kiinteistökohtaisesti, kunnan on huolehdittava siitä, että keräyspaikat ovat kohtuullisesti saavutettavissa. Jätelain 13 :n mukaan kunnan on järjestettävä 10 :n 1 momentissa tarkoitetun asumisessa syntyneen ja siihen rinnastettavan muun kuin ongelmajätteen hyödyntäminen ja käsittely. Kunnan on järjestettävä myös asumisessa ja maa- ja metsätaloudessa syntyneen ongelmajätteen hyödyntäminen ja käsittely, jollei kysymys ole kohtuuttomasta määrästä jätettä. Edellä mainittu jäte on toimitettava kunnan järjestämään hyödyntämiseen tai käsittelyyn. Kunta voi antaa 1 momentissa säädetyn jätehuollon osittain tai kokonaan muun yhteisön tai yksityisen yrittäjän hoidettavaksi. Kunta vastaa tällöinkin siitä, että sille säädetty velvollisuus tulee täytetyksi. Jätelain 16 :n mukaan kuntien on tarpeen huolehtia niille kuuluvasta jätehuollon järjestämisestä yhteistoiminnassa. Jätelain 17 :n mukaan kunta voi antaa paikallisia yleisiä jätehuoltomääräyksiä. Tämän pykälän perusteella on Oulun seudulle laadittu seudun kuntien yhteiset jätehuoltomääräykset, jotka Oulun seudun ympäristölautakunta on vahvistanut ja ne ovat tulleet voimaan

13 13 Jätehuoltomääräysten 24 mukaisesti Oulun seudun ympäristöviraston toimialue kuuluu järjestetyn jätteenkuljetuksen piiriin. Jätteen haltijan on tehtävä sopimus jäteastian tyhjennyksestä määrävälein asianmukaisen jätteenkuljettajan kanssa. Kiinteistöt voivat keskinäisen sopimuksen perusteella käyttää yhteisiä keräysvälineitä. Yhteisen astian käyttö on kirjattava järjestetyn jätteenkuljetuksen liittymissopimukseen siten, että jätteiden kuljettajan asiakasrekisteristä käy ilmi kaikki astiaa käyttävät kiinteistöt. Loma-asunnon haltijan on mahdollisuus olla tekemättä jätteenkuljetussopimusta, mikäli hän käyttää vuosimaksua vastaan vapaa-ajanasuntojen jätehuoltopisteitä (jätehuoltomääräykset 24 ). Kiinteistön haltijan on huolehdittava keräysvälineille johtavan kulkuväylän ja keräysvälineiden sijoituspaikan kunnossa- ja puhtaanapidosta siten, että keräysvälineet voidaan siirtää ja tyhjentää esteettä (jätehuoltomääräykset 26 ). Edelliseen perustuen tekninen lautakunta toteaa seuraavaa: (Kälviäinen Ritva ja Reino, ) Jätepalvelun järjestäminen yhden alueen mökkiläisiä varten ei ole tasapuolista muita mökkiläisiä kohtaan. Ei ole osoitettu, että jätepisteitä olisivat väärin käyttäneet vain paikalliset asukkaat tai matkailijat. Todennäköisempää on, että myös osa mökkiläisistä on toimittanut jätepisteille etenkin keväällä ja syksyllä sellaista jätettä, jonka oikea paikka olisi ollut jäteasemalla tai Ruskon jätekeskuksessa. On kiistatonta, että mökkiläiset ovat Hailuodon kunnalle voimavara. Yhtenä kunnan strategiana on kehittää Hailuotoa seudun vetovoimaisena vapaa-ajan ja vakituisen asumisen kohteena. Peruspalveluiden ja rakennetun infran järjestäminen ovat kiristyvän kuntatalouden kannalta haasteellisia tehtäviä. Näistä palveluista voivat osaltaan nauttia myös vapaa-ajan asukkaat Hailuodossa ollessaan. Esitys jäteastioiden sijoittamisesta ns. Neljäntien risteykseen on ajatuksena hyvä. Jätepiste olisi tällöin lähempänä Hietaniemen mökkejä kuin yksikään lakkautetuista jätepisteistä. Metsäautotiet alueella on viimeisten kymmenen vuoden aikana kunnostettu ja rakennettu sellaisiksi, että ne kestävät tukkirekkojen liikkumisen täydellä kuormalla ja siten myös jäteautojen liikkuminen niillä on mahdollista. Mökkiläiset voivat perustaa jätepisteen itse hankkimalla yhteiset jäteastiat, sopimalla maanomistajan kanssa jäteastioiden sijoittamisesta, solmimalla jätehuoltosopimuksen alan yrityksen kanssa ja huolehtimalla siitä, että jäteastiat ja niiden sijoituspaikka pysyvät siisteinä ja hoidettuina. Tällöin toteutuvat myös parhaiten jätelaissa /1072 määritetyt huolehtimisvelvollisuudet. Niiden mukaisesti kiinteistön omistajan tulee huolehtia siitä, että jätettä syntyy mahdollisimman vähän. Edelleen jätteen haltijan on huolehdittava jätehuollon järjestämisestä ja jätteen keräyksen järjestämisestä.

14 14 (Paavo Nikula ). Nikulan esityksessä todetaan, että syyt ylimääräisiin kustannuksiin purettujen jätepisteiden osalta aiheutuvat muista kuin mökkiläisistä. Ei ole osoitettu, että jätepisteitä olisivat väärin käyttäneet vain paikalliset asukkaat tai matkailijat. Todennäköisempää on, että myös osa mökkiläisistä on toimittanut jätepisteille etenkin keväällä ja syksyllä sellaista jätettä, jonka oikea paikka olisi ollut jäteasemalla tai Ruskon jätekeskuksessa. Nikula toteaa, että mökkiläisten velvollisuudeksi tulee nyt itse huolehtia jätteistään. Jätelain mukaan jätteen haltijan on huolehdittava jätehuollon järjestämisestä ja jätteen keräyksen järjestämisestä. Hailuodossa vakituiset asunnot kuuluvat kunnan päätöksellä jätelain 10 :n mukaisen sopimusperusteisen jätteenkuljetuksen piiriin. Rakennuslupaehtona on velvollisuus liittyä sopimusperusteisen jätteenkuljetuksen piiriin. Jätelain mukaan asumisessa syntyvänä jätteenä pidetään kaikkea asumisessa syntyvää jätettä, kuten vakinaisessa ja vapaa-ajan asunnossa sekä maatilan asuinrakennuksessa syntyvää jätettä jätteen lajista, laadusta ja määrästä riippumatta, sako- ja umpikaivoliete mukaan lukien. Vuoden 2009 alusta rakennuslupaehtoa sovelletaan myös vapaa-ajan asuntoja koskeviin lupapäätöksiin. Nikulan loma-asunto sijaitsee Marjaniemessä Etelähaminantiellä. Marjaniementielle mökiltä on matkaa n. 300 m. Etelähaminantien varressa on sopimusperusteisen jätteenkuljetuksen ja talvikunnossapidon piiriin kuuluvia kiinteistöjä ainakin kaksi kappaletta: Uusi luotsiasema, n. 100 m Marjaniementieltä ja okt Hanni, n. 200 m Marjaniementieltä. Kunnan omistama Perämeren tutkimusaseman kiinteistö kuuluu myös järjestetyn jätteenkuljetuksen ja talvikunnossapidon piiriin, ja se sijaitsee Nikulan kiinteistön naapurina. Mökkiläisillä on mahdollisuus sopia talvikunnossapidosta linkousurakoitsijoiden kanssa. Alueen mökkiläiset voivat kohtuullisin kustannuksin perustaa jätepisteen itse hankkimalla yhteiset jäteastiat, sopimalla maanomistajan kanssa jäteastioiden sijoittamisesta, solmimalla jätehuoltosopimuksen alan yrityksen kanssa ja huolehtimalla siitä, että jäteastiat ja niiden sijoituspaikka pysyvät siisteinä ja hoidettuina. Jätepiste olisi tällöin lähempänä alueen mökkejä kuin yksikään lakkautetuista jätepisteistä. Tällöin toteutuvat myös parhaiten jätelaissa /1072 määritetyt huolehtimisvelvollisuudet. Niiden mukaisesti kiinteistön omistajan tulee huolehtia siitä, että jätettä syntyy mahdollisimman vähän. Edelleen jätteen haltijan on huolehdittava jätehuollon järjestämisestä ja jätteen keräyksen järjestämisestä.

15 15 (Antti ja Eeva-Liisa Hietala, ). Hietalan esityksessä todetaan, että syyt väärinkäytöksiin purettujen jätepisteiden osalta aiheutuvat muista kuin mökkiläisistä. Ei ole osoitettu, että jätepisteitä olisivat väärin käyttäneet vain paikalliset asukkaat tai matkailijat. Todennäköisempää on, että myös osa mökkiläisistä on toimittanut jätepisteille etenkin keväällä ja syksyllä sellaista jätettä, jonka oikea paikka olisi ollut jäteasemalla tai Ruskon jätekeskuksessa. Jätelain mukaan jätteen haltijan on huolehdittava jätehuollon järjestämisestä ja jätteen keräyksen järjestämisestä. Hailuodossa vakituiset asunnot kuuluvat kunnan päätöksellä jätelain 10 :n mukaisen sopimusperusteisen jätteenkuljetuksen piiriin. Rakennuslupaehtona on velvollisuus liittyä sopimusperusteisen jätteenkuljetuksen piiriin. Jätelain mukaan asumisessa syntyvänä jätteenä pidetään kaikkea asumisessa syntyvää jätettä, kuten vakinaisessa ja vapaa-ajan asunnossa sekä maatilan asuinrakennuksessa syntyvää jätettä jätteen lajista, laadusta ja määrästä riippumatta, sako- ja umpikaivoliete mukaan lukien. Vuoden 2009 alusta rakennuslupaehtoa sovelletaan myös vapaa-ajan asuntoja koskeviin lupapäätöksiin. Hietalat viittaavat esityksessään kimppa-astioiden aiheuttamiin ympäristöongelmiin, ja edellyttävät rakennusvalvonnan ohjeita sekä valvontaa. Oulun seudun alueella ympäristönsuojelusta vastaa viranomaistasolla Oulun seudun ympäristötoimi. Oulun seudulle on ympäristölautakunnan toimesta laadittu seudun kuntien yhteiset jätehuoltomääräykset, jotka Oulun seudun ympäristölautakunta on vahvistanut ja ne ovat tulleet voimaan Niissä annetaan yksityiskohtaiset ohjeet ja määräykset jätehuollon järjestämisestä (mm. keräysvälineet ja niiden sijoittaminen, käyttö, tyhjennys, paikka, jne) sekä kerrotaan eri osapuolten vastuista ja velvollisuuksista myös mahdollisiin väärinkäytöksiin liittyen. Nämä määräykset korvaavat seudun kuntien omat ympäristömääräykset myös Hailuodossa. Matkailijoiden tuottamasta jätteestä vastaavat matkailupalvelujen tuottajat. Yleisten teiden alueella jätehuollon järjestämisen vastuu on tienpitäjällä. Mikäli jätteitä päätyy luontoon vastaa maanomistaja jätteistä. Jätteiden luontoon jättäminen on myös rikos, jossa toimivaltaisina viranomaisina ovat seudullinen ympäristötoimi ja poliisi. Laitonta jätteenpolttoa hillitsee varsin tehokkaasti tiedottaminen ja naapureiden kontrolli. Alueellinen palo- ja pelastuslaitos on tiedottanut kuntatiedotteella vuosittain mm. kulottamisen ja roskan polton kieltämisestä. Mikäli aluehälytyskeskukseen tulee hälytys palosta/poltosta, on paikallisen pelastusviranomaisen lähdettävä paikalle. Jos hälytys osoittautuu turvallisuuden kannalta turhaksi (esim. roskan poltto), on roskan polttaja korvausvastuussa hälytyksestä. Lisäksi voivat käynnistyä myös rikosoikeudelliset tutkimukset ja niitä seuraavat sanktiot. Hailuodon jäteaseman toiminnasta ja toiminnasta tiedottamisesta vastaa Oulun jätehuolto. Toiminta ja tiedottaminen on lautakunnan mielestä toiminut moitteetta ja tietoa on helposti saatavilla, jos sitä halutaan etsiä.

16 16 Jäteaseman nykyinen aukioloaika la 9-12 on kaikkia käyttäjiä ajatellen sopivin. Aukioloaika ei ole todellinen syy siihen, miksei jäteasemaa käytetä tarkoituksenmukaisella tavalla. Lisäksi on olemassa mahdollisuus toimittaa jätteet Ruskon jätekeskukseen joka arkipäivä klo 7-20 (huhti-marraskuussa la 8:30-15). Yhden jäteaseman tulee riittää 1000 asukkaan kunnan ja mökkiläisten tarpeisiin. Palvelutasoa ei voida ilman painavia perusteita nostaa muista seudun kunnista poikkeavaksi, eikä kunta voi sellaista Oulun Jätehuollolta vaatiakaan. Lukollisia astioita on kokeiltu Oulun seudulla. Lopputuloksena on ollut jätesäkkien kertyminen astioiden ulkopuolelle. Näiden jätteiden tutkimiselle ja alkuperän selvittämiselle ei kunnissa ole ollut resursseja. Jos jätteitä jätetään muualle kuin niille varattuihin keräyspisteisiin, on kyseessä ympäristörikos ja toimivaltainen viranomainen on tällöin muu kuin kunta. Keräyslavojen toimittaminen keräyspisteille aiheuttaa väistämättä sen, että lavat täyttyvät täysin hallitsemattomasti kaikenlaisesta mahdollisesta jätteestä, eikä se periaatteellisestikaan edistä jätelain tavoitteita ja henkeä. Hailuodossa mökkiläiset voivat kohtuullisin kustannuksin perustaa omat jätepisteet hankkimalla yhteiset jäteastiat, sopimalla maanomistajan kanssa jäteastioiden sijoittamisesta, solmimalla jätehuoltosopimuksen alan yrityksen kanssa ja huolehtimalla siitä, että jäteastiat ja niiden sijoituspaikka pysyvät siisteinä ja hoidettuina. Jätepisteet ovat tällöin yleensä lähempänä mökkejä kuin yksikään lakkautetuista jätepisteistä. Tällöin toteutuvat myös parhaiten jätelaissa /1072 määritetyt huolehtimisvelvollisuudet. Niiden mukaisesti kiinteistön omistajan tulee huolehtia siitä, että jätettä syntyy mahdollisimman vähän. Edelleen jätteen haltijan on huolehdittava jätehuollon järjestämisestä ja jätteen keräyksen järjestämisestä. Tekninen lautakunta toteaa, että edellä esitetty tapa järjestää Hailuodon mökkiläisten jätehuolto ei ole kohtuutonta mökkiläisiä kohtaan ja sopimusperusteisen jätteenkuljetuksen järjestäminen Hailuodossa sijaitsevilla vapaa-ajan asunnoilla on mahdollista. Vakituisten asukkaiden kanssa voi myös sopia yhteisen jäteastian käytöstä. Liite n:o 4. Tiedoksi: Toimeksi: kunnanhallitus, Oulun seudun ympäristötoimi, Oulun Jätehuolto, mökkiläistoimikunta, Kälviäinen Ritva ja Reino, Nikula Paavo, Hietala Antti ja Eeva-Liisa

17 17 YKSITYISTIEN NIMEÄMINEN Tekn. ltk. 8 Seppo Vähämetsä esittää oheisen karttaliitteen mukaisen yksityistien nimeämistä Kutukarintieksi. Nimettävä tie alkaisi Pölläntieltä ja päättyisi Viinikanlahden rannalle. Uusjaon jälkeen vanha tieoikeus Vähämetsän kohdalta Kutukarin suuntaan on lakkautettu ja virallinen tieoikeus on nykyisen Salmenrannantien liittymän kohdalta. Maanomistajilla on mahdollisuus ja oikeus kieltää kulku vanhan tieoikeuden kautta. Tekninen lautakunta nimeää yksityistien Kutukarintieksi. Tekninen toimi hankkii ja asentaa tarvittavat tienviitat. Tienviitat jäävät tiekunnan/tieosakkaiden hoidettavaksi. Retkeilyreitistöstä vastaava urakoitsija siirtää reitistön viitat Kutukarintien liittymään. Jos kulku vanhan liittymän kautta kielletään, tulee tiekunnan/tieosakkaiden huolehtia siitä, että Kutukarintien liittymä täyttää sekä tielainsäädännön että kunnan organisoiman talvikunnossapidon palvelutaso-ohjeen mukaiset yksityisteille asetetut vaatimukset ja määräykset. Liite n:o 5. Tiedoksi: kunnanhallitus, kuntatiedote, Seppo Vähämetsä, Jorma Iljana Toimeksi: kunnaninsinööri

18 18 YKSITYISTIEN NIMEÄMINEN Tekn. ltk. 9 Matti Kalaja esittää oheisen karttaliitteen mukaisen yksityistien nimeämistä Kalajankujaksi. Nimettävä tie alkaa Kestintieltä ja pituutta sillä on n. 650 metriä. Tieuralle on vahvistettu tieoikeus. Tieuran vaikutusalueella on sekä vakituisia asuinrakennuksia että lomarakennuksia. Tekninen lautakunta nimeää yksityistien Kalajankujaksi. Tekninen toimi hankkii ja asentaa tienviitan. Tienviitta jää tiekunnan/tieosakkaiden hoidettavaksi. Alueen tiekunnan/tieosakkaiden tulee huolehtia siitä, että uusi yksityistie liittymineen täyttää sekä tielainsäädännön että kunnan organisoiman talvikunnossapidon palvelutaso-ohjeen mukaiset yksityisteille asetetut vaatimukset ja määräykset. Liite n:o 6. Tiedoksi: kunnanhallitus, kuntatiedote, Matti Kalaja Toimeksi: kunnaninsinööri

19 19 YKSITYISTIEN NIMEÄMINEN Tekn. ltk. 10 Pirkko Sipilä esittää oheisen karttaliitteen mukaisen yksityistien nimeämistä Nummitieksi. Nimettävä tie sijaitsee Marjaniemen osayleiskaava-alueella. Pituutta tieuralla on n. 470 metriä. Tieuralle on vahvistettu tieoikeus. Tieuran vaikutusalueella on osayleiskaavan mukaisesti sekä vakituisten asuinrakennusten rakennuspaikkoja että vapaa-ajan asuinrakennusten rakennuspaikkoja. Tekninen lautakunta nimeää yksityistien Nummitieksi. Tekninen toimi hankkii ja asentaa tienviitan. Tienviitta jää tiekunnan/tieosakkaiden hoidettavaksi. Alueen tiekunnan/tieosakkaiden tulee huolehtia siitä, että yksityistie liittymineen täyttää sekä tielainsäädännön että kunnan organisoiman talvikunnossapidon palvelutaso-ohjeen mukaiset yksityisteille asetetut vaatimukset ja määräykset. Liite n:o 7. Tiedoksi: kunnanhallitus, kuntatiedote, Pirkko Sipilä Toimeksi: kunnaninsinööri

20 20 YKSITYISTIEN NIMEÄMINEN Tekn. ltk. 11 Raija Kantola on tehnyt esityksen yksityistien nimeämisestä Kaitalankujan alueella. Esityksessä on useita vaihtoehtoja, joita Kantola on yhdessä alueen asukkaiden kanssa valmistellut. Nimettävä tieura sijaitsee Kaitalankujan ja Rantasuon välissä, jonka varressa on kunnalla kolme rakennuspaikkaa. Kantola on ostanut näistä yhden ja sille on valmistunut viikolla 12/2009 omakotitalo. Osoitteen määrittämiseksi valmistuneelle ok-talolle ja vielä myymättömille rakennuspaikoille sekä tieuran kunnossapidon vuoksi olisi helpointa nimetä tieura yksityistieksi. Tekninen lautakunta nimeää yksityistien Kaitalanpoluksi. Tekninen toimi hankkii ja asentaa tienviitan. Tienviitta jää tiekunnan/tieosakkaiden hoidettavaksi. Alueen tiekunnan/tieosakkaiden tulee huolehtia siitä, että yksityistie liittymineen täyttää sekä tielainsäädännön että kunnan organisoiman talvikunnossapidon palvelutaso-ohjeen mukaiset yksityisteille asetetut vaatimukset ja määräykset. Liite n:o 8. Tiedoksi: kunnanhallitus, kuntatiedote, Raija Kantola Toimeksi: kunnaninsinööri

21 21 LAUSUNTO LUONNOKSESTA HAILUODON KUNNAN HALLINTOSÄÄNNÖKSI Tekn. ltk. 12 Kunnanhallitus pyytää lautakuntien lausuntoa uudesta hallintosäännöstä, joka korvaa aikaisemman v hyväksytyn hallintosäännön sekä aikaisemmin erillisinä hyväksytyt päävastuualueiden johtosäännöt, kunnanhallituksen johtosäännön ja tarkastussäännön. Tekninen lautakunta hyväksyy osaltaan uuden hallintosäännön. Lautakunta kuitenkin toivoo, että sen roolia kaavoituksen ja maankäytön suunnittelun ja järjestämisen osalta jatkossa terävöitetään. Maanhankinnan osalta kunnanhallituksen tulisi hyödyntää rakennusvalvonnan kaavakonsultointia (kirjallinen lausuntopyyntö ja lausunto valmisteluvaiheessa). Lisäksi lautakunta pyytää huomioimaan lautakunnan esitetyn hallintosäännön mukaisen osallistumisen maankäytön suunnitteluun ja kaavoituksen valmisteluun. Liite n:o 9. Tiedoksi: Toimeksi: kunnanhallitus

22 22 ESITYS PUUSTON POISTAMISESTA KUNNAN KIINTEISTÖILTÄ Tekn. ltk. 13 Tekninen lautakunta keskusteli v liian lähellä rakennuksia olevien puiden poistamista kunnan kiinteistöillä. Tämän perusteella isännöitsijä on tehnyt esityksen puuston poistosta. Osa poistettavaksi esitettävästä puustosta sijaitsee rakennuskaava-alueella, osa yleiskaava-alueella. Rakennuskaava-alueella sijaitsevan puuston poistoon tarvitaan maisematyölupa. Yleiskaava-alueella maisematyölupa tarvitaan, mikäli yleiskaavassa on niin määrätty (MRL 128, MRL 140 ). Oulun seudun yleiskaavassa ei ole erityistä mainintaa maisematyöluvan tarpeellisuudesta, mutta Hailuodon maisema-arvoja on yleiskaavassa korostettu. Tekninen lautakunta esittää kunnanhallitukselle maisematyöluvan hakemista liitteissä mainittujen puiden poistamiseen kunnan kiinteistöiltä. Perusteena esitetään, että puusto ja istutukset rakennusten välittömässä läheisyydessä (lähempänä kuin 5 metriä rakenteista) aiheuttavat rakenteille vaurioita. Ennen kunnanhallituksen käsittelyä karttoja tulee korjata siten, että niissä esitetään erikoismerkinnällä ne puut jotka ovat lähempänä kuin 5 metriä rakenteista. Edelleen karttoihin merkitään jäävän puuston vyöhykkeet. Maisematyöluvan tarvetta perustellaan rakennuskaavalla ja maisemallisilla arvoilla. Maisematyöluvan käsittelee tekninen lautakunta. Liite n:o 10. Tiedoksi: kunnanhallitus, Sauli Asikainen Toimeksi:

23 23 HAILUOTO-SEURAN RAKENNUSLUPAHAKEMUS, VANHA ARINA Tekn. ltk. 14 Hailuoto-seura hakee rakennuslupaa vanhan Arinan kaupparakennuksen kunnostamiselle ja muuttamiselle yhteisökäyttöön. Tiloissa tulee hakemuksen mukaan jatkossa olemaan mm. näyttely- ja myymälätilaa, majoitustilaa ja työtilaa. Tekninen lautakunta on myöntänyt rakennukselle purkamisluvan kunnanhallituksen hakemuksesta. Päätös on voimassa toistaiseksi. Lupaehtona on vaadittu, että rakennuksen omistajan on mennessä päätettävä toimenpiteistä rakennuksen suhteen. Kunta on kauppakirjalla (kauppakirjan lisäys ) myynyt vanhan kaupparakennuksen Hailuoto-seuralle. Maapohja on vuokrattu 30 vuodeksi Hailuoto-seuralle. Hailuoto-seura on jättänyt Hailuodon rakennusvalvontaan lupahakemuksen Tekninen lautakunta toteaa, että rakennuksen omistaja Hailuoto-seura on toiminut asiassa teknisen lautakunnan purkamislupapäätöksen lupaehtojen mukaisesti. Suunnitellun käyttötarkoituksen ja rakennuksen heikon kunnon johdosta tulee hakemukseen kuitenkin pyytää lausunnot Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskukselta, Oulun seudun ympäristötoimelta, Oulu-Koillismaan pelastuslaitokselta sekä museovirastolta. Tekninen lautakunta pyytää lausunnot, jotka tulee toimittaa Hailuodon kunnan rakennusvalvontaan ke klo 16:00 mennessä. Lautakunta päättää luvasta ja mahdollisista lupaehdoista lausuntojen jälkeen. Päätös toimitetaan hakijalle ja lausunnon antajille tiedoksi mennessä. Liite n:o 11. Tiedoksi: Toimeksi: Hailuoto-seura, kunnanhallitus, PPY, Oulun seudun ympäristötoimi, Oulu-Koillismaa pelastuslaitos kunnaninsinööri

24 24 ILMOITUSASIAT Tekn. ltk. 15 Liite 12 - sopimus teknisestä isännöinnistä v Liite 13 - Oulun seudun rakennusvalvonnan yhdistämissuunnitelma Liite 14 - viranhaltijapäätös stipendistä Liite 15 - viranhaltijapäätös reitistöjen hoidosta v Liite 16 - viranhaltijapäätös jäteastian myynnistä Liite 17 - PPY:n poikkeamispäätös Raimo ja Marja-Leena Kylmäniemi Liite 18 - PPY:n poikkeamispäätös Sakari Seppälä Liite 19 - PPY:n poikkeamispäätös Mäkelä Martta Liite 20 - PPY:n poikkeamispäätös Hanni Liite 21 - PPY:n poikkeamispäätös Suomela Ossi ja Lauri Liite 22 - PPY:n poikkeamispäätös Aune Helanen Liite 23 - myönnetyt luvat Asiat merkitään tiedoksi. Tiedoksi: Toimeksi:

25 25 MUUT ASIAT Tekn. ltk. 16 Kunnaninsinööri jakoi kokouksen päätteeksi lautakunnan jäsenille Vaasan yliopiston Levon-instituutin laatiman Raippaluodon silta Vaikutusten seuranta loppuraportin. Tiedoksi: Toimeksi: