LÄNSI-UUDENMAAN KUNTIEN TERVEYDENHUOLLON JÄRJESTÄMINEN

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "LÄNSI-UUDENMAAN KUNTIEN TERVEYDENHUOLLON JÄRJESTÄMINEN"

Transkriptio

1 LÄNSI-UUDENMAAN KUNTIEN TERVEYDENHUOLLON JÄRJESTÄMINEN EHDOTUS LÄNSI-UUDENMAAN KUNTIEN PERUSLINJAUKSIKSI TERVEYSPALVELUIDEN JÄRJESTÄMISEKSI Loppuraportti ! "# $ % & ' () & % $ * +, # $ % & ' () & % $ * -. / * % ) % & & * % ) % & & 41 % $ $ & % & $ ! "/ "6 4! "/.

2 SISÄLTÖ TIIVISTELMÄ 3 1. JOHDANTO 7 2. TERVEYDENHUOLLON HAASTEET LÄNSI-UUDELLAMAALLA Väestön- ja sen ikärakennekehitykseen vastaaminen Hyvinvointi- ja tarvetekijöiden huomioon ottaminen Muuttuvaan sairastavuus-panoraamaan varautuminen Palvelujen saatavuuden ja hoitoonpääsyn turvaaminen Tutkimus- ja hoitokäytäntöjen kehittäminen Äidinkielisten palvelujen varmistaminen Työvoiman turvaaminen Taloudellisten reunaehtojen huomioon ottaminen HUS-kuntayhtymän ja Länsi-Uudenmaan alueen synergian aikaansaaminen LÄNSI-UUDENMAAN TERVEYDENHUOLLON KESKEISET STRATEGISET VALINNAT Palveluiden perusjärjestelmä Palvelurakenteen uudistaminen Alueen oma palvelutuotanto Työnjako muiden HUS-piirin yksiköiden kanssa Palvelujen hankkiminen muilta palveluntuottajilta Osaavan työvoiman turvaaminen Uuden organisaation luominen EHDOTUS LÄNSI-UUDENMAAN SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON KEHITTÄMIS- SUUNNITELMAKSI Sosiaali- ja terveydenhuollon toimintamalli Ehdotus toimintamallin toteuttamiseksi Ehdotus organisaatioratkaisuksi Ehdotusten resurssi- ja kustannusvaikutukset TOIMENPIDE-EHDOTUKSET Lyhyen aikavälin ehdotukset Pitkän aikavälin ehdotukset Ehdotus HUSin hallitukselle esitettävää kannanottoa varten 49 2

3 TIIVISTELMÄ Länsi-Uudenmaan kunnat ovat muodostaneet ohjausryhmän selvittämään alueen kuntien terveydenhuollon järjestämistä. Ohjausryhmään ovat kuuluneet Jarl Boström, Inkoo, puheenjohtajana (varaedustajana Marie Lundell), Håkan Ekström, Pohja (varaedustajana Anders Björklöf), Pirkko Grönroos, Tammisaari (varaedustajana Mårten Johansson), Arne Nummenmaa, Länsi- Uudenmaan sairaanhoitoalue (varaedustajana Marianne Gripenberg-Gahmberg), Mona Wickström, Karjaa (varaedustajana Kerstin Ilander) ja Sten Öhman, Hanko (varaedustajana Jouko Kavander) sekä sihteerinä Eija Taskinen, Inkoo. Hankkeen taustalla on mm. Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin (HUS) hallituksen päätös ( 89), jonka mukaan Länsi-Uudenmaan sairaanhoitoalueen toiminnan linjauksia koskevassa asiassa pyydetään näkemykset Länsi-Uudenmaan sairaanhoitoalueen kunnilta. Ohjausryhmä on tilannut tehtävää varten selvityshenkilötyön, jonka on suorittanut johtava konsultti Seppo Tuomola VIA Groupista. Ohjausryhmä on kokoontunut 8 kertaa ja pitänyt yhden yhteiskokouksen Raaseporin terveyskeskushankkeen ohjausryhmän kanssa sekä järjestänyt yhden yhteisen neuvottelutilaisuuden HUSpiirin muiden terveydenhuoltoaluehankkeiden valmistelijoiden kanssa. Terveydenhuollon haasteet Länsi-Uudellamaalla Ohjausryhmässä on käsitelty Länsi-Uudenmaan terveydenhuoltoon kohdistuvia haasteita, jotka aiheutuvat toimintaympäristön muutoksista. Johtopäätöksinä näistä voidaan todeta, että 65 vuotta täyttäneiden ja erityisesti 75 vuotta täyttäneiden määrä kasvaa voimakkaasti vuoteen 2020 mennessä merkiten n. 15,5 milj. euron suuruista painetta lisärahoitukseen nykyisen palvelujen käytön rakenteella toimittaessa. Jotta tähän ei jouduttaisi, edellyttää se rakenteiden ja toimintakäytäntöjen muutoksia, hyvinvointihaaste niin tulo- kuin koulutustasollakin mitattaessa on Länsi-Uudellamaalla selvästi muuta HUS-piiriä ja koko maan tasoa suurempi, kansantautien esiintyvyys on muuta HUS-piiriä korkeampi, joskin hieman koko maan tasoa vähäisempi, terveydenhuollon palvelujen tarveindeksi on 20 % muuta HUS-piiriä korkeampi, kansallisten hoitoon pääsytavoitteiden toteuttaminen Länsi-Uudellamaalla on mahdollista nykyisen kokonaisresurssitason puitteissa, ruotsinkielisten palvelujen tuottaminen on erityiskysymys, josta on huolehdittava, työvoimapula sekä pula osaavasta erityishenkilöstöstä tulee selkeästi vaikeutumaan Länsi- Uudenmaan alueella, 3

4 terveydenhuollon tarvevakioitu kokonaiskustannustaso Länsi-Uudellamaalla on HUSin keskiarvoa alempi, mutta koko maan keskiarvoa hieman korkeampi. Palvelurakenne on vino; erikoissairaanhoidon käyttö on runsasta ja perusterveydenhuollon käyttö vähäistä, synnytystoiminnan laajuus on väestöpohjasta ja sen tuottamasta toiminnan volyymista johtuen muiden sairaanhoitoalueiden vastaavaa toimintaa vähäisempi ja mitä ilmeisimmin tuottavuustasoltaan jonkin verran alhaisempi. Kuitenkin toiminnan mahdollisen siirron ei arvioida johtavan olennaisiin kuntalaskutuksen säästöihin, koska muiden palvelujen tuottajien hinnat eivät ole olennaisesti alempia Länsi-Uudenmaan sairaalan hintoihin verrattuna ja kustannustason alentamisen edellytyksenä on myös kiinteiden kustannusten poistuminen tai kompensoiminen. Samoin on voitava varmistua muiden sairaaloiden synnytysten kustannusperusteisesta ja alenevasta hintatasosta mahdollisen siirron jälkeisessä tilanteessa, operatiivisen päivystystoiminnan laajuus on väestöpohjasta ja sen tuottamasta toiminnan volyymista johtuen muiden sairaanhoitoalueiden vastaavaa toimintaa vähäisempi. Mahdollinen toiminnan pois siirtäminen alentaisi sairaalan kustannuksia kuitenkin vain marginaalisesti, koska sairaalassa kaikissa tapauksissa järjestetään edelleen konservatiivista päivystystä ja terveyskeskusten ja sairaalan yhteispäivystystä. Samoin kustannusten alentaminen edellyttäisi kiinteiden kustannusten poistumista tai kompensoimista, lastentautien toiminnassa erityisesti vuodeosastotoiminnan laajuus ja tuottavuus on muiden sairaanhoitoalueiden vastaavaa toimintaa vähäisempi väestöpohjasta ja sen tuottamasta toiminnan volyymista johtuen, erikoissairaanhoidon sisäistä palvelurakennetta koskevat muutokset ovat kaiken kaikkiaan taloudelliselta merkitykseltään kunnille mitä ilmeisimmin selkeästi pienempi kysymys kuin erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon välinen palvelurakennekysymys, em. johtopäätökset eivät tarkoita sitä, että kyse olisi Länsi-Uudenmaan sairaalan ja sen yksiköiden tehottomasta tai tuottamattomasta toiminnasta, vaan ensisijaisesti tilanne johtuu väestöpohjan ja sen tuottaman palveluvolyymin koosta. Yhteenvetona Länsi-Uudenmaan terveydenhuollon haasteista kehittämisehdotuksia varten voidaan todeta, että väestön- ja tarvetason kehitys huomioon ottaen Länsi-Uudellamaalla tarvitaan rakennemuutosta perusterveydenhuollon avohoidon vahvistamiseksi ja painopisteen siirtämiseksi vanhusten tarpeisiin, edellytysten luomista erikoissairaanhoidon hyvälle tuottavuuskehitykselle sekä toimenpiteitä työvoiman ja osaamisen säilyttämiseksi ja kehittämiseksi. Länsi-Uudenmaan terveydenhuollon strategia Ohjausryhmässä on käsitelty strategisia toimenpiteitä edellä esitettyihin haasteisiin vastaamiseksi. Näitä toimenpiteitä ovat: o terveydenhuollon palvelujen järjestämisvastuun antaminen kuntien yhteistyöverkostolle, joka muodostaa myös jäljempänä esitettävän oman hallinnollisen organisaationsa, o alueen väestölle annettavien palvelujen jäsentäminen (1) lähipalveluihin, (2) seutupalveluihin ja (3) keskitetysti hankittaviin palveluihin, o palvelurakenteen muutos siten, että se vastaa väestön tulevaa ikärakennemuutosta, 4

5 o seudun oman palvelutuotannon määrittely siten, että perusterveydenhuollon lähi- ja seutupalvelut tuotetaan Länsi-Uudenmaan omana toimintana ja että mielenterveystyön ja psykiatrian palvelut tuotetaan HUS-piirin psykiatrian kokonaisselvityksen mukaisesti, o Seudun ulkopuolisia palveluita hankitaan tilaaja-tuottaja mallin pohjalta tai kilpailutuksen perusteella. Kilpailutusperiaatteet määritellään. o Työvoiman ja osaamisen turvaamista, rekrytointia, täydennyskoulutusta, sijaistamista sekä muuta henkilöstöhallintoa varten luodaan seudullinen henkilöstökeskus. o Erikoissairaanhoidon palveluiden tuottamiseksi esitetään seuraavia vaihtoehtoja: I Terveydenhuoltoaluemalli, jonka mukaan Länsi-Uudenmaan terveydenhuollon toiminnot yhdistetään samaan hallinnolliseen kokonaisuuteen Mallissa on seuraavat alavaihtoehdot: - I A: Alueella tuotettava vanhustenhuolto, perusterveydenhuolto, mielenterveystyö ja psykiatria sekä somaattinen erikoissairaanhoito yhdistetään yhteen ja samaan hallinnolliseen organisaatioon. Psykiatrisia palveluita myydään alueen ulkopuolisille kunnille HUSin psykiatrian kokonaisselvityksen mukaisesti. Samoin synnytyspalveluja myydään ulkopuolisille kunnille sopimuspohjaisesti mikäli tällä ja potilaiden omiin valintoihin perustuvalla palveluihin hakeutumisella voidaan pitää toiminnan volyymi riittävän korkeana yksikkökustannusten ja turvallisuusnäkökohtien kannalta - I B: Yhteisorganisaatioon kuuluu alueen muu terveydenhuolto kuin Tammiharjun sairaala, joka kuuluu HUSiin muita alueita koskevien tehtäviensä johdosta. Muilta osin vaihtoehto on sama kuin I A - I C: Yhteisorganisaatio keskittyy Länsi-Uudenmaan alueen oman väestön palveluihin, jolloin väestöpohja ei riitä synnytyspalvelujen, operatiivisen päivystyksen eikä lastentautien vuodeosastohoidon tuottamiseen alueella. Nämä palvelut tilataan muista HUS-piirin sairaaloista tai muilta palveluntuottajilta - I D: Yhteisorganisaatioon kuuluu vaihtoehdossa I A mainittujen toimintojen lisäksi kuntien sosiaalitoimi kokonaisuudessaan tai pääosa siitä II Länsi-Uusimaa Lohja malli, jonka mukaan Länsi-Uudenmaan ja Lohjan sairaanhoitoalueet yhdistetään yhdeksi ja samaksi läntisen Uudenmaan sairaanhoitoalueeksi/ terveydenhuoltoalueeksi. Tässä mallissa työnjako Länsi-Uudenmaan sairaalan ja Lohjan sairaalan kesken on erikseen määriteltävä. Samoin kysymys perusterveydenhuollon seudullisesta organisoinnista on erikseen selvitettävä III Raaseporin terveyskeskus malli, jonka mukaan Länsi-Uudenmaan alueen perusterveydenhuolto ja sosiaalitoimi erikseen sovittavalla tavalla yhdistetään yhdeksi ja samaksi hallinnolliseksi kokonaisuudeksi koko erikoissairaanhoidon eli Länsi-Uudenmaan sairaalan ja Tammiharjun sairaalan kuuluessa HUS-piiriin omana tulosalueenaan. Ehdotus Länsi-Uudenmaan terveydenhuollon kehittämissuunnitelmaksi Länsi-Uudenmaan terveydenhuoltoa varten esitetään ehdotukset: 5

6 - terveydenhuollon toimintamalliksi, - toimintamallin toteuttamiseksi, - organisaatioratkaisuksi ja - kustannusvaikutuksiksi. Toimintamalli perustuu ratkaisuun, jossa terveydenhuollon toiminnot jäsennetään ns. palvelulinjoiksi, joilla kullakin on lähipalveluita ja seudullisesti keskitetysti tuotettavia palveluita. Palvelulinjoihin kuuluvat sekä nykyisen perusterveydenhuollon ja sosiaalitoimen terveydenhuoltoon liittyvien toimintojen että nykyisen erikoissairaanhoidon palvelut. Toimintamallin toteuttamiseksi on määritelty Länsi-Uudellamaalla itse tuotettavat palvelut ja alueelle ulkopuolelta hankittavat palvelut. Palvelujen päävaihtoehdoksi on valittu vaihtoehto 1 A, jonka mukaan alueelta tuotetaan palveluita alueen ulkopuolisille tahoille erityisesti psykiatriassa, jossa Tammiharjun sairaalalla on erityistehtäviä sekä synnytystoiminnassa, josta ehdotetaan muodostettavaksi ns. nettobudjetoitu tulosyksikkö. Yksikkö toimii nykyisellä resurssitasolla kyeten lisäämään potilaiden määrää ja myös tavoittelee ulkopuolisten synnytyspotilaiden määrän lisäämistä. Nettobudjettiyksikön toiminta on kokeiluluontoista vuoden 2009 loppuun asti, jonka jälkeen sen toiminta sekä sen kustannukset arvioidaan. Länsi-Uudenmaan alueen terveydenhuollon organisaatiomalliksi ehdotetaan alueen kuntien ja HUSin yhteistä kunnallista liikelaitosta tai vastaavaa organisaatiomuotoa, jonka mukaan hallinto ja päätoksenteko säilyy Länsi-Uudenmaan alueella, mutta terveydenhuoltoalue toimii myös HUSiin kytkeytyneenä. Uudelleenjärjestelyjen kustannusvaikutusten arvioidaan olevan n euroa kustannustasoa alentavia, mutta varsinaisen terveydenhuoltoalueen muodostamisen arvioidaan johtavan tätä selkeästi suurempiin kustannussäästöihin erityisesti hallinto- ja tukipalveluiden osalta. 6

7 1. JOHDANTO Länsi-Uudenmaan kunnat ovat muodostaneet ohjausryhmän (pj. kunnanjohtaja Jarl Boström) selvittämään alueen kuntien terveydenhuollon järjestämistä. Ohjausryhmään ovat kuuluneet Jarl Boström, Inkoo, puheenjohtajana (varaedustajana Marie Lundell), Håkan Ekström, Pohja (varaedustajana Anders Björklöf), Pirkko Grönroos, Tammisaari (varaedustajana Mårten Johansson), Arne Nummenmaa, Länsi- Uudenmaan sairaanhoitoalue (varaedustajana Marianne Gripenberg-Gahmberg), Mona Wickström, Karjaa (varaedustajana Kerstin Ilander) ja Sten Öhman, Hanko (varaedustajana Jouko Kavander) sekä sihteerinä Eija Taskinen, Inkoo. Hankkeen taustalla on mm. Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin (HUS) hallituksen päätös ( 89), jonka mukaan Länsi-Uudenmaan sairaanhoitoalueen toiminnan linjauksia koskevassa asiassa pyydetään näkemykset Länsi- Uudenmaan sairaanhoitoalueen kunnilta. Ohjausryhmä on tilannut tehtävää varten selvityshenkilötyön, jonka on suorittanut johtava konsultti Seppo Tuomola VIA Groupista. Selvitystyön tarkoituksena on ollut valmistella Länsi-Uudenmaan kuntien yhteisiä toimenpide-ehdotuksia alueen terveydenhuollon kehittämiseksi siten, että myös HUSin hallituksen päätöksessä todettuihin Länsi-Uudenmaan alueen erikoissairaanhoidon linjauksiin muodostetaan alueen kuntien yhteiset perustellut linjaukset. Selvitystyö on suoritettu VIA Groupin strategisen ohjauksen lähestymistapaa noudattaen siten, että aluksi on tarkasteltu Länsi-Uudenmaan sosiaali- ja terveydenhuoltoon kohdistuvia haasteita ja toimintaympäristön muutospaineita ja tämän pohjalta on määritelty keskeiset strategiset linjaukset ja valinnat. Tämän jälkeen on valmisteltu ehdotukset strategisten valintojen toimeenpanemiseksi. Kutakin vaihetta on edeltänyt ohjausryhmän lähetekeskustelu sekä sen jälkeen po. vaihetta koskevan raportin käsittely. Tässä raportissa keskitytään asiaa koskevien johtopäätösten tekoon. 7

8 2. TERVEYDENHUOLLON HAASTEET LÄNSI-UUDELLAMAALLA Länsi-Uudenmaan alueen sosiaali- ja terveydenhuollon tulevaan kehitykseen vaikuttaa useita sellaisia toimintaympäristön kehitystekijöitä, joista aiemmin laadituissa selvityksissä ja suunnitelmissa, mm. Raaseporin terveyskeskus-hankkeessa, useissa asiaan liittyvissä konsulttiraporteissa, HUSin selvityksissä sekä muissa tietolähteissä on runsaasti käsitelty. Tässä selvityksessä ei lähdetä toistamaan aiemmin suoritettua, varsin runsasta tietojenkeruuta ja käsittelyä, vaan keskitytään näissä selvityksissä esitettyjen sekä tätä työtä varten erikseen hankittujen tilasto- ym. tosiasiatietojen perusteella tehtäviin johtopäätöksiin. Kehittämishaasteita ovat erityisesti seuraavat: Väestön- ja sen ikärakennekehitykseen vastaaminen Hyvinvointi- ja tarvetekijöiden huomioon ottaminen Muuttuvaan sairastavuus-panoraamaan varautuminen Palvelujen saatavuuden ja hoitoonpääsyn turvaaminen Tutkimus- ja hoitokäytäntöjen kehittäminen Äidinkielisten palvelujen varmistaminen Työvoiman turvaaminen Taloudellisten reunaehtojen huomioon ottaminen HUS-kuntayhtymän ja Länsi-Uudenmaan alueen synergian aikaansaaminen Tässä luvussa vedetään johtopäätökset sitä, mihin käytettävissä olevien tietojen mukaan Länsi-Uudenmaan terveydenhuollossa kaiken kaikkiaan tulee tulevaisuudessa varautua Väestön- ja sen ikärakennekehitykseen vastaaminen Länsi-Uudenmaan alueen (Hanko, Inkoo, Karjaa, Pohja, Siuntio ja Tammisaari) väestö kasvaa yhteenlaskettuna (vuodesta 2003) noin 2 000:lla vuoteen 2020 mennessä ollen vuonna 2020 yhteensä lähes n asukasta. 65 vuotta täyttäneiden ja sitä vanhempien määrä kasvaa yli 6 500:lla tuona aikana. Nuorempiin ikäluokkiin kuuluvien määrä vähenee. Huomattakoon, että 75 vuotta täyttäneiden ja sitä vanhempien määrä kaksinkertaistuu vuoteen 2020 mennessä ollen tuolloin yli 15 % väestöstä (vuonna 2003 n. 8 %). Ikärakennemuutosta on pidettävä merkittävänä sosiaali- ja terveydenhuollon kustannuspaineita lisäävänä tekijänä. Ikäryhmittäisiä kustannuksia on selvitetty mm. kuntaliiton terveydenhuollon kustannuksia koskevissa vertailuissa. Tämän perusteella eri ikäryhmille on muodostettavissa laskennallinen kokonaiskustannus. Kun ikäryhmien väestöennusteet tiedetään, on laskennallisesti selvitettävissä, kuinka paljon ikärakennemuutoksen vaikutus kustannuksiin on, jos palvelujen käyttö ja sen rakenne toteutuu nykyisenkaltaisena. Länsi-Uudenmaan kuntien em. laskenta tuottaa havainnon, jonka mukaan pelkkä ikärakennemuutos merkitsee sitä, että alueen terveydenhuollon (=perusterveydenhuolto, vanhusten laitoshoito ja erikois- 8

9 sairaanhoito) rahoitukseen tarvittaisiin lisää rahaa n. 15,5 milj. euroa vuoteen 2020 mennessä olettaen, että palvelurakenne ja palvelujen käyttö olisi nykyisen kaltainen. Em. johtopäätöksen tietopohjana on: HUS-piirin johdon tietojärjestelmä/kuntaprofiilit sekä STAKESin tarvekertoimia ja tarvevakioituja kustannuksia koskeva vertailutietokanta Hyvinvointitekijöiden huomioon ottaminen Hyvinvointitekijöiden on todettu vaikuttavan keskeisellä tavalla terveydenhuollon palvelutarpeisiin. Tällaisina keskeisesti terveydenhuollon tarpeisiin ja käyttöön vaikuttavina hyvinvointikuvaajina on tutkimusten perusteella pidetty tulotasoa ja koulutustasoa. Hyvinvointia tulotasolla mitattuna voidaan Länsi-Uudenmaan kuntien verotulojen/asukas todeta olevan alle euron/asukas niiden HUS-piirissä ollessa lähes euroa/asukas ja koko maassa euroa/asukas. Hyvinvointitekijät koulutustasomittarein mitattuna osoittavat, että korkea-asteen koulutuksen saaneita 15 vuotta täyttäneistä on Länsi-Uudellamaalla n. 20 % väestöstä HUS-piirissä vastaavan luvun ollessa 30 % ja koko maassa lähes 25 %. Hyvinvointihaaste on siis Länsi-Uudellamaalla suuri. STAKESin tarvetekijöiden mukaan terveydenhuollon palvelujen käyttöä ja kustannuksia ennakoivat tarveindeksit Länsi-Uudenmaan alueen kunnissa ovat koko terveydenhuollon tarpeen, erikoissairaanhoidon tarpeen sekä erityisesti perusterveydenhuollon laitoshoidon ja vanhustenhuollon osalta selkeästi sekä maan keskitasoa että HUS-piirin tasoa korkeammat. Tarvetaso muuhun HUS-piiriin verrattuna on yli 20 % korkeampi. Em. johtopäätöksen tietopohjana on: HUS-piirin johdon tietojärjestelmä / kuntaprofiilit sekä Tilastokeskuksen väestötietokanta Muuttuvan sairastavuus-panoraaman huomioon ottaminen Ikärakennekehitys muuttaa luonnollisesti Länsi-Uudenmaan alueen väestön sairastavuutta. Kansaneläkelaitoksen terveyspuntarin mukaan suurimpien kansantautien esiintyvyysindeksit vaihtelevat jonkin verran Länsi-Uudenmaan kuntien välillä, mutta kansantautien esiintyvyys (summaindeksi) on alueella keskimäärin kuitenkin alle maan keskitason, mutta yli HUS-piirin keskitason. On kuitenkin väistämätöntä, että erityisesti sepelvaltimotaudin, diabeteksen sekä reuma- ja syöpädiagnoosien esiintyvyys tulee ikärakennemuutoksen myötä kasvamaan. Samoin tulevat lisääntymään lonkka- ym. ikäsidonnaisten ortopedisten potilaiden samoin kuin mielenterveysongelmaisten potilaiden määrät. Po. johtopäätös perustuu Kansaneläkelaitoksen Terveyspuntarin tietoihin Palvelujen saatavuuden ja hoitoon pääsyn turvaaminen Kansallisessa terveysprojektissa asetetut hoitoon pääsyä koskevat tavoitteet velvoittavat myös Länsi-Uudenmaan aluetta. 9

10 Perusterveydenhuollon osalta tuleva ikärakenne- ja sairastavuuskehitys tulee edellyttämään nykyistä suurempaa panostusta hoitoon pääsytavoitteiden toteuttamiseksi. Todettakoon myös, että maassamme valmistellaan myös ns. hoivatakuujärjestelmää, jonka avulla tarkoituksena on turvata erityisesti vanhustenhuollon palvelujen saatavuus. Erikoissairaanhoidossa HUSin johdon tietojärjestelmän mukaan Länsi-Uudenmaan sairaalaan yli kuusi kuukautta jonottavien määrä on toukokuun 2005 tilanteessa yhteensä noin 30 potilasta eli varsin vähän. Näin ollen hoitoon pääsyä koskevissa tavoitteissa pysymiseen näyttäisi tällä hetkellä olevan hyvät mahdollisuudet, mutta on selvää, että pidemmällä aikavälillä kehityksen hallinta edellyttää jatkuvaa aktiivista seurantaa ja toimintaa. Po. johtopäätös perustuu HUS:n johdon tietojärjestelmään Tutkimus- ja hoitokäytäntöjen kehittäminen Kansallisen terveysprojektin keskeinen tavoite on tutkimus- ja hoitokäytäntöjen kehittäminen ja yhtenäistäminen ns. hoitoketjujen määrittelyn avulla. Asiaa koskevissa ohjeistuksissa on lähdetty siitä, että tutkimus- ja hoitokäytäntöjen kehittämistä koordinoidaan sairaanhoitopiirikohtaisesti. Koko HUS-piirin käsittävää, järjestelmällistä hoitoketjujen määrittelytyötä ei tiettävästi eikä keskeisten potilasryhmien osalta kattavasti ole suoritettu. Tämä on tarpeellista aikaa myöten toteuttaa HUS-piirissä. Olennaista kuitenkin on, että hoitoketjut sovitaan seudullisesti sosiaalitoimen, perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon kesken, koska suuret potilasvirratkin koskevat näitä toimintoja Äidinkielisten palvelujen varmistaminen Länsi-Uudenmaan alueen väestön ruotsinkielisen väestön osuus on 58% ( asukasta). Kyse ei ole siis mistään vähemmistökielisestä väestön osasta, vaan yhteisöstä, jossa päivittäinen asiointi, palveluiden käyttö ja sosiaalinen kanssakäyminen tapahtuu pääosin ruotsinkielellä. Terveyspalvelujen käyttäjäkunnan osalta asialla on tätäkin suurempi merkitys, sillä erityisesti runsaasti palveluja käyttävän, ikääntyneen väestön ja terveydenhuoltohenkilöstön välisen kommunikoinnin keskeinen edellytys on asiointi omalla äidinkielellä. Kielisuhteet poikkeavat selkeästi muualla HUSpiirissä vallitsevasta tilanteesta, mistä syystä palvelujärjestelmää kehitettäessä tilanne on erityiskysymyksenä otettava huomioon Työvoiman turvaaminen Väestön ikärakennemuutos tulee johtamaan siihen, että työvoiman saatavuudessa jo nykyisin vallitsevat ongelmat kärjistyvät edelleen tulevaisuudessa. Eläkkeelle poistuma sekä henkilöstön ikärakenne edellyttävät erityisen huomion kiinnittämistä henkilöstöresurssien käyttöön. 10

11 Länsi-Uudenmaan alueen sosiaali- ja terveydenhuollossa on jo tällä hetkellä runsaasti virkoja/toimia täyttämättä. Kyse näyttäisi työvoimatilanteen ohella olevan myös siitä, että monet yksiköt ovat varsin pieniä ja haavoittuvia eikä niiden puitteissa aina ole mahdollisuuksia huolehtia vetovoimaisesta henkilöstöpolitiikasta, täydennyskoulutuksesta, sijaistamisesta eikä riittävästä ammatillisesta vuorovaikutuksesta Taloudellisten reunaehtojen huomioon ottaminen Sekä HAUSin konsulttiraportissa että HUSin hallitukselle esitetyssä Länsi- Uudenmaan alueen linjauksia selvitelleessä raportissa on kiinnitetty huomiota kustannuskysymyksiin, erityisesti erikoissairaanhoidon kokonaiskustannuksiin sekä päivystyksen, lastentautien ja synnytystoiminnan kustannuksiin. Samoin niin kansallisesti kuin alueen kunnissakin tavoitellaan sosiaali- ja terveydenhuollon kustannusten nykyistä parempaa hallintaa. Tästä syystä seuraavassa pyritään muodostamaan tosiasia-aineistoon perustuvia johtopäätöksiä Länsi-Uudenmaan terveydenhuollon kustannuskehityksestä. Palvelurakenne ja palvelujen käyttö vaihtelee Länsi-Uudenmaan alueen kunnissa paljon, vaikkakin erot jonkin verran tasaantuvat kun lukuja tarkastellaan tarvevakioituna, kuten myös tulee tehdä. Johtopäätöksinä palvelujen käytöstä ja niiden kustannuksista voidaan todeta seuraavaa: Kansanterveystyön tarvevakioidut palvelujen käyttöluvut ja kustannukset ovat vuonna 2003 selkeästi alle maan (>-30 %) ja HUS-piirin (n. -40 %) tason. Luvut ovat kunnittain suhteellisen samantasoiset (indeksi 60-70; koko maa=100) Hankoa (99) ja Inkoota (93) lukuun ottamatta Vanhusten laitoshoidon tarvevakioidut käyttöluvut ja kustannukset sen sijaan ovat huomattavan korkeat sekä yli maan (n. 30 %) ja HUS-piirin (n. 20 %) lukujen Hankoa ja Karjaata lukuun ottamatta (kyseessä ovat osittain myös organisaatiomuodosta johtuvat erot, mutta laitoshoidon käyttö on kuitenkin runsasta) Erikoissairaanhoidon tarvevakioitu käyttö ja erityisesti kustannukset ovat yli koko maan tason (18 %) ja hieman alle HUS-piirin tason (-1 %). Tarkastelussa on otettava huomioon, että HUS-piirin kustannustaso on korkea muihin sairaanhoitopiireihin verrattuna Erikoissairaanhoidon sisäinen käytön ja kustannusten rakenne muodostaa oman kysymyksensä, jota käsitellään lähemmin jäljempänä. Palvelurakennekysymyksenä on kuitenkin jo tässä todettava, että perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon välillä on kyse olennaisesti suuremmasta palvelurakennevinoutumasta kuin Länsi-Uudenmaan alueen ja muun HUS-piirin kesken erikoissairaanhoidon sisällä. Tämä koskee sekä palvelujen käytön määrää että kustannuksia Tarvevakioitujen tietojen mukaan alueen kuntien palvelujen yhteenlasketut (perusterveydenhuolto + vanhustenhuolto + erikoissairaanhoito) käyttöluvut ja kustannukset ovat korkeampia kuin maassa keskimäärin, mutta jonkin verran alempia kuin HUSpiirissä keskimäärin. Palveluprofiili (kustannuksilla mitattuna) painottuu erikoissai- 11

12 raanhoitoon ja vanhusten laitoshoitoon perusterveydenhuollon palvelujen kustannusten ollessa selkeästi alle jopa maan keskitason. Palveluiden kokonaiskustannustaso ei siis ole korkea muuhun HUS-piiriin verrattuna, mutta palvelurakenne on vino; erikoissairaanhoidon käyttö on runsasta ja perusterveydenhuollon käyttö vähäistä. Toiminnan tuottavuudesta on erikoissairaanhoidon osalta käytettävissä STAKESin benchmarking-hankkeen tulokset. Verrattaessa Länsi-Uudenmaan sairaalan tuottavuuslukuja muihin vastaaviin sairaaloihin, kuten HUS-piirin muiden sairaanhoitoalueiden sairaaloihin, eivät Länsi-Uudenmaan sairaalan (eivätkä Lohjan sairaalan) tuottavuusluvut yllä yhtä hyvälle tasolle kuin ne muiden sairaanhoitoalueiden sairaaloissa ovat. HUSin johdon tietojärjestelmän mukaan (STAKESille ilmoitetut) erikoisalakohtaiset kustannukset vuosina ovat koko HUS-piirissä kasvaneet 22.6 % (185 milj. eurolla). Vastaava kasvu Länsi-Uudenmaan sairaanhoitoalueen osalta on 21.7% (6.7 milj. euroa). Vuosien 2003 ja 2004 välinen muutos koko HUS-piirissä on 4.4 % (42,3 milj. euroa). Länsi-Uudenmaan sairaanhoitoalueen osalta vastaava kasvu on 0.3 % ( euroa). Verrattaessa Länsi-Uudenmaan lukuja muihin HUS-piirin sairaanhoitoalueisiin on kasvu ollut selkeästi vähäisintä. Arvioitaessa sitä, onko em. edulliseen kustannuskehitykseen vaikuttanut muuta HUS-piiriä vähäisempi suoritekasvu tai jopa suoritemäärän aleneminen on todettava, että suoritemäärissä ei viimeisen kolmen vuoden aikana ole tapahtunut olennaista vähenemistä, päinvastoin useissa toiminnoissa suoritemäärät ovat jonkin verran kasvaneet. Johtopäätöksenä erikoissairaanhoidon kokonaiskustannusten kehityksestä voidaan todeta, että viime vuosien kustannuskehitys Länsi-Uudenmaan sairaalassa on ollut muuhun HUS-piiriin nähden suotuisa ja aiemmin tiedostettua kustannusongelmaa on kyetty selvästikin lieventämään. Kustannuskehitys ei ole tapahtunut tuotettujen palvelujen määrää vähentämällä, joten oletettavasti myös tuottavuusluvut vuoden 2004 kehityksen jatkuessa ovat parantuneet Johtopäätös perustuu STAKESin tarvevakioitujen kustannusten vertailutietokantaan ja STAKESin benchmarking tietokantaan HUS-kuntayhtymän synergian hyödyntäminen HUS-piiriä perustettaessa pyrittiin etsimään suuruuden ekonomiaa. Perustamisasiakirjoissa (STM:n PUERTO-ryhmän raportti sekä erikoissairaanhoitolain muutoksen perustelut, perussopimus perusteluineen) painotettiin myös perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteistyötä ja ns. yhteistä terveyssuunnittelua ja sitä kautta toteutettavia rakenteellisia muutoksia. HUS-piirin järjestäytymisvaiheessa linjattiin organisaatiota ns. matriisimallin mukaiseksi siten, että HUS-yhtymähallinnon sekä Helsingin sairaaloiden toimialojen tehtäviksi määriteltiin erityisesti strategisesta ohjauksesta huolehtiminen tulosalueiden ja tulosyksiköiden ollessa budjettivastuisia toimijoita. 12

13 HUSin viiden toimintavuoden kuluessa useita asioita on toteutettu em. strategisten näkemysten mukaisesti ja koko kuntayhtymälle on luotu runsaasti yhteisiä linjauksia, toimintoja ja käytäntöjä. Näiden hyödyntämisessä sekä myös uusien toimintamallien ja tapojen luomisessa on edelleenkin paljon tehtävissä. Kuitenkin maailmanlaajuisestikin suurimpiin sairaala-organisaatioihin kuuluvan organisaatiokokonaisuuden keskeinen kysymys on edelleen se, miten toiminnan ohjaus ja johtaminen voidaan jäsentää siten, että samalla kun suuren yliopistosairaalayhteisön edut voidaan menestyksellisesti hyödyntää, myös erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon seudullinen ja paikallinen synergia voidaan saavuttaa. Erikoissairaanhoidon sisäistä synergiaa tavoiteltaessa huomiota on kiinnitetty aiemmin mainituissa selvityksissä synnytystoiminnan, päivystyksen ja lastentautien toimintojen jatkamiseen Länsi-Uudenmaan sairaalassa. HUSin hallitus on päättänyt pyytää Länsi-Uudenmaan kuntien asiaa koskevan näkemyksen vuoden 2005 loppuun mennessä. Näkemyksen muodostamista varten on asiaa koskevista tiedoista vedettävissä seuraavia johtopäätöksiä: Synnytykset Synnytysten lukumäärä Länsi-Uudenmaan sairaalassa on vuosina on vaihdellut välillä, synnytyshoitojaksojen määrä välillä. Länsi- Uudenmaan kuntien synnytyshoitojaksoista (yht. 704 vuonna 2004) muissa kuin Länsi-Uudenmaan sairaalassa tuotettiin 8.5 % (=65 kpl, joista 40 Helsingin sairaaloissa ja 25 Lohjan sairaalassa), joten Länsi-Uudenmaan omavaraisuusaste on korkea Synnytystoiminnan kuntalaskutus Länsi-Uudenmaan sairaalassa on vuonna 2004 ollut hieman yli euroa. Muiden sairaaloiden kuntalaskutus Länsi- Uudenmaan kunnille on ollut euroa (12.6%). Synnytyshoitojaksoa kohden muiden sairaaloiden laskutus kunnille on ollut korkeampi kuin Länsi- Uudenmaan sairaalan. Tähän luonnollisesti vaikuttaa se, että erityisesti Helsingin sairaaloissa tuotetut synnytykset ovat olleet ns. riskisynnytyksiä tai muita vastaavia kustannuksiltaan kalliimmiksi tulevia synnytyshoitojaksoja. Sen sijaan Lohjan sairaalassa esim. Siuntiolle tuotetut synnytyshoitojaksot (22 vuonna 2004) ovat kuntalaskutuksessa yhtä hoitojaksoa kohden maksaneet (1 636 euroa/hj) enemmän kuin Siuntiolle Länsi-Uudenmaan sairaalassa tuotetut (26 vuonna 2004) ovat maksaneet (1 270 euroa/hj.). Em. tiedot perustuvat hintojen kautta suoritettuun laskentaan, sillä todelliseen kustannuslaskentaan perustuvia ns. jälkilaskettuja yksikkökustannustietoja ei synnytystoiminnasta ole käytettävissä. Näin ollen kunnolla kustannuslaskettua tietoa siitä, missä sairaalassa synnytys tulee edullisemmaksi, ei ole HUS-piirin sairaaloista olemassa. Kuntarahoituksen näkökulmasta on mahdotonta käytettävissä olevien tietojen perusteella arvioida sitä, mitä ehdotettu Länsi-Uudenmaan sairaalan synnytysten siirto muiden HUS-piirin sairaaloiden tuotettavaksi kunnille taloudellisesti merkitsisi. Selvää on kuitenkin, että kyse on mitä ilmeisimmin marginaalisesta kustannusvaikutuksesta ja lopputulos voi olla jopa kuntalaskutusta lisääväkin, mikäli em. hintatiedoin lasketut kustannukset toteutuvat. Mikäli kuntalaskutuksesta ei ole 13

14 HUS-piirissä jälkilaskettuja tuotekohtaisia, todellisiin kustannuksiin perustuvia tietoja, tarkan arvion antaminen on mahdotonta. Synnytyksiä hoitavan sairaalan eli palveluntuottajan näkökulmasta tarkasteltuna sairaalan tuottavuutta on mahdollista luonnollisesti nostaa siirtämällä sieltä pois alhaisen tuottavuuden toimintoja. Tällöin kuitenkin tuotantokustannusten tulee kokonaan poistua sairaalan kustannusrakenteesta. Mikäli po. kustannukset eivät kokonaisuudessaan poistu, tulee siirron jälkeinen toiminta välttämättä aiempaa kalliimmaksi. Näin käy yleensä omissa tiloissaan ja organisaatiossaan toimivissa sairaaloissa, koska kiinteät kustannukset aina jäävät. Ainoa tapa tehdä järjestely rahoittajalle, tässä tapauksessa kunnalle, edulliseksi on hyödyntää kiinteä kustannus, jossakin muussa, ehdottomasti tarpeellisessa toiminnassa, joka edellyttäisi kiinteisiin kustannuksiin johtavia investointeja tai sitten lopettaa (niin ikään kiinteine kustannuksineen) jokin sellainen toiminta muualla sen jälkeen, kun se on siirretty synnytystoiminnan vapauttamiin tiloihin. Toisin sanoen kyse on ketjureaktiosta, jonka tuloksena kokonaiskustannuksen on aina alennuttava, jos toiminnan siirtämisellä halutaan kustannussäästöjä. Synnytys- ja naistentautien erikoisalan tuottavuusvertailussa STAKESin tietojen perusteella Länsi-Uudenmaan sairaalan synnytystoiminnan tuottavuus jää useita muita sairaaloita heikommaksi. Samoin HUS-piirin johdon tietojärjestelmän mukaan erikoisalan käyttöaste etenkin vuodeosastotoiminnassa jää suhteellisen pieneksi (käyttöaste vastaa noin 13 sairaansijaa 90%:n kuormituksella laskettuna). Sen sijaan poliklinikkakäyntien määrä on kaiken kaikkiaan päivittäin riittävä pkltoiminnan ylläpitämiseksi. Erikoisalan kustannukset suoritetta kohden niin avohoidossa kuin vuodeosastohoidossakin ovat kuitenkin jonkin verran korkeammat kuin esim. Hyvinkään ja Porvoon sairaaloissa. Kyse tuottavuustarkastelussa ei ole Länsi-Uudenmaan sairaalan toiminnan tehottomuudesta, vaan väestöpohjasta ja sen tuottamasta toiminnan volyymista kokonaisen yksikön resurssointiin suhteutettuna. Sanotun perusteella Länsi- Uudenmaan väestöpohjaa ja erityisesti sen hedelmällisyysikäisen väestön nykyistä ja ennustettua määrää on pidettävä liian vähäisenä nykyaikaisesti varustetun ja resurssoidun synnytysosaston toimintaa varten. On kuitenkin erittäin epätodennäköistä, että toiminnan lakkauttaminen Länsi-Uudenmaan sairaalassa alentaisi olennaisesti kuntien terveydenhuollon kustannuksia. Päivystys Länsi-Uudenmaan alueella toimii sekä perusterveydenhuollon päivystys että erikoissairaanhoidon päivystys. Perusterveydenhuollon yö- ja viikonloppupäivystys on päätetty järjestää keskitetysti Länsi-Uudenmaan sairaalassa. Iltapäivystyksen ja päiväaikaisen terveyskeskuspäivystyksen järjestelyt vaihtelevat kunnittain. Kysymystä perusterveydenhuollon päivystyksen järjestelyiksi käsitellään erikseen jäljempänä ja myös osana Raaseporin terveyskeskushanketta. Erikoissairaanhoidon päivystystoiminnasta voidaan johtopäätöksinä todeta seuraavaa: 14

15 Päivystyskäyntien määrä Länsi-Uudenmaan sairaalassa on yhteensä vuosittain n eli n. 20 vuorokautta kohden. Näistä kirurgian käyntejä on n (8/vrk), sisätautien (7/vrk), synnytysten ja naistentautien n (3/vrk) ja lastentautien (2/vrk). Päivystyksen volyymia on pidettävä suhteellisen vähäisenä. Muut HUS-piirin sairaalat hoitavat Länsi-Uudenmaan kuntien päivystyspotilaita vuosittain n (17.5 %). Päivystyskäyntien kuntalaskutus Länsi-Uudenmaan sairaalassa on vuonna 2004 Länsi-Uudenmaan kunnille yhteensä noin 2,3 milj.euroa. Tämän lisäksi muut HUS-piirin sairaalat laskuttavat Länsi-Uudenmaan kunnilta n euroa (18 %). Päivystystoiminnan tuotepohjaisesta, jälkilasketusta kustannustasosta ei ole olemassa todellisia kustannusperusteisia tietoja, mutta edellä esitettyjen lukujen pohjalta näyttäisi siltä, että kustannukset kunnille olisivat jotakuinkin samaa luokkaa palvelun tuottajasta riippumatta. Kuntarahoituksen näkökulmasta operatiivisen päivystyksen mahdollisesta lopettamisesta (Länsi-Uudenmaan sairaalan toimintana) johtopäätökset ovat samat kuin synnytystenkin kohdalla; lopetettavan toiminnan kaikkien kustannusten on poistuttava Länsi-Uudenmaan sairaalan kustannusrakenteesta, jotta järjestely ei tulisi kunnille nykyistä kalliimmaksi. Päivystystoiminnan lopettaminen ilman synnytystoiminnan lakkauttamista ei olisi järkevää eikä myöskään toisin päin. Kun sairaala kaikissa tapauksissa toimii päivystyssairaalana konservatiivisessa toiminnassa sekä perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon päivystysaikaisena yhteispäivystysyksikkönä, olisi operatiivisen päivystystoiminnan lakkauttamisella varsin marginaalinen kustannusvaikutus. Tästä huolimatta on perusteltua, että yöaikaista leikkaussalikäyttöä edelleenkin vähennetään ja vaativampaa kirurgiaa edellyttävät potilaat hoidetaan Helsingin sairaaloissa. Lastentaudit Länsi-Uudenmaan sairaalassa lastentautien erikoisalalla on poliklinikka- ja vuodeosastotoimintaa sekä lastenpsykiatrista toimintaa, jota viimemainittua tässä ei kuitenkaan erikseen tarkastella (lastenpsykiatriaan on otettu kantaa HUS-piirin psykiatrian kokonaisselvityksessä). Somaattisten lastentautien osalta voidaan todeta seuraavaa: Lastentautien ajanvarauspoliklinikkakäyntien määrä on Länsi-Uudenmaan sairaalassa vuosina on vaihdellut välillä eli n työpäivää kohden. Lastentautien vuodeosastohoidon hoitojaksojen määrä on vaihdellut vuosina välillä. Hoitopäivistä (yht ) laskettuna käyttö vastaa keskimäärin 3 5 sairaansijaa. Vaikka oletetaankin, että kuormitus lastentautien hoidossa on alempi, ei sairaansijojen käyttö kuitenkaan ylitä 10 sairaansijaa vuodessa. Lastentautien kustannukset Länsi-Uudenmaan sairaalassa ovat sekä poliklinikkatoiminnan että vuodeosastotoiminnan osalta suoritetta kohden selkeästi korkeammat kuin muissa HUS-piirin sairaanhoitoalueiden sairaaloissa. 15

16 Kuntarahoituksen näkökulmasta on mahdotonta käytettävissä olevien tietojen perusteella arvioida sitä, mitä ehdotettu Länsi-Uudenmaan sairaalan lastentautien hoidon siirto muiden HUS-piirin sairaaloiden tuotettavaksi kunnille taloudellisesti merkitsisi. Vaikka jonkin verran kustannussäästöjä on mahdollista saada aikaan, kyse on mitä ilmeisimmin marginaalisesta kustannusvaikutuksesta. Ainoa tapa tehdä mahdollinen uudelleen järjestely rahoittajalle eli kunnalle, edulliseksi on hyödyntää kiinteä kustannus, jossakin muussa, ehdottomasti tarpeellisessa toiminnassa, joka edellyttäisi kiinteisiin kustannuksiin johtavia investointeja tai sitten lopettaa (niin ikään kiinteine kustannuksineen) jokin sellainen toiminta muualla sen jälkeen, kun se on siirretty lastentautitoiminnan vapauttamiin tiloihin. Toisin sanoen kyse on ketjureaktiosta, jonka tuloksena kokonaiskustannuksen on aina alennuttava, jos toiminnan siirtämisellä halutaan kustannussäästöjä. Sen sijaan varsinaisen, erillisen lastenosaston ylläpitäminen ei nykyisellä toiminnan volyymilla ole perusteltua. Järjestelyksi ehdotetaan, että erikoisalakohtainen vuodeosastojako kokonaan korvataan uudella toimintamallilla. Lasten hoitaminen sairaalapaikalla tarvittaessa on tällöinkin mahdollista, mutta vuodeosastoja käytetään joustavasti eri erikoisalojen toimintoihin. Kyse kustannustarkastelussa ei ole Länsi-Uudenmaan sairaalan toiminnan tehottomuudesta, vaan väestöpohjasta ja sen tuottamasta toiminnan volyymista kokonaisen yksikön resurssointiin suhteutettuna. Sanotun perusteella Länsi- Uudenmaan väestöpohjaa ja erityisesti sen lapsiväestön nykyistä ja ennustettua määrää on pidettävä liian vähäisenä nykyaikaisesti varustetun ja resurssoidun vuodeosaston toimintaa varten. Sen sijaan lastentautien avohoidon järjestämistä voidaan volyymitietojenkin pohjalta pitää vielä perusteltuna. On kuitenkin erittäin epätodennäköistä, että toiminnan lakkauttaminen Länsi-Uudenmaan sairaalassa alentaisi olennaisesti kuntien terveydenhuollon kustannuksia. Johtopäätöksinä Länsi-Uudenmaan kuntien terveydenhuollon haasteista voidaan todeta, että 65 vuotta täyttäneiden ja erityisesti 75 vuotta täyttäneiden määrä kasvaa voimakkaasti vuoteen 2020 mennessä merkiten n. 15,5 milj. euron suuruista painetta lisärahoitukseen nykyisen palvelujen käytön rakenteella toimittaessa. Jotta tähän ei jouduttaisi, edellyttää se rakenteiden ja toimintakäytäntöjen muutoksia, hyvinvointihaaste niin tulo- kuin koulutustasollakin mitattaessa on Länsi-Uudellamaalla selvästi muuta HUS-piiriä ja koko maankin tasoa suurempi, kansantautien esiintyvyys on muuta HUS-piiriä korkeampi, joskin hieman koko maan tasoa vähäisempi, terveydenhuollon palvelujen tarveindeksi on 20 % muuta HUSpiiriä korkeampi, 16

17 kansallisten hoitoon pääsytavoitteiden toteuttaminen Länsi- Uudellamaalla on mahdollista nykyisen kokonaisresurssitason puitteissa, ruotsinkielisten palvelujen tuottaminen on erityiskysymys, josta on huolehdittava, työvoimapula sekä pula osaavasta erityishenkilöstöstä tulee selkeästi vaikeutumaan Länsi-Uudenmaan alueella, terveydenhuollon tarvevakioitu kokonaiskustannustaso Länsi- Uudellamaalla on HUSin keskiarvoa alempi, mutta koko maan keskiarvoa hieman korkeampi. Palvelurakenne on vino; erikoissairaanhoidon käyttö on runsasta ja perusterveydenhuollon käyttö vähäistä, synnytystoiminnan laajuus on väestöpohjasta ja sen tuottamasta toiminnan volyymista johtuen muiden sairaanhoitoalueiden vastaavaa toimintaa vähäisempi ja mitä ilmeisimmin tuottavuustasoltaan jonkin verran alhaisempi. Kuitenkin toiminnan siirron ei arvioida johtavan olennaisiin kuntalaskutuksen säästöihin ja kustannustason alentamisen edellytyksenä on myös kiinteiden kustannusten poistuminen tai kompensoiminen. Samoin on voitava varmistua muiden sairaaloiden synnytysten kustannusperusteisesta ja alenevasta hintatasosta siirron jälkeisessä tilanteessa, päivystystoiminnan laajuus on väestöpohjasta ja sen tuottamasta toiminnan volyymista johtuen muiden sairaanhoitoalueiden vastaavaa toimintaa vähäisempi. Mahdollinen toiminnan pois siirtäminen alentaisi sairaalan kustannuksia marginaalisesti, koska muilta osin päivystystä joka tapauksessa järjestetään. Silti operatiivisten potilaiden päivystysaikainen kirurginen hoito keskittyy Helsingin sairaaloihin, lastentautien toiminnassa erityisesti vuodeosastotoiminnan laajuus ja tuottavuus on muiden sairaanhoitoalueiden vastaavaa toimintaa vähäisempi väestöpohjasta ja sen tuottamasta toiminnan volyymista johtuen, erikoissairaanhoidon sisäistä palvelurakennetta koskevat muutokset ovat kaiken kaikkiaan taloudelliselta merkitykseltään kunnille mitä ilmeisimmin selkeästi pienempi kysymys kuin erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon välinen palvelurakennekysymys, em. johtopäätökset eivät tarkoita sitä, että kyse olisi Länsi- Uudenmaan sairaalan ja sen yksiköiden tehottomasta tai tuottamattomasta toiminnasta, vaan ensisijaisesti tilanne johtuu väestöpohjan ja sen tuottaman palveluvolyymin koosta. 17

18 Yhteenvetona Länsi-Uudenmaan terveydenhuollon haasteista kehittämisehdotuksia varten voidaan todeta, että väestön- ja tarvetason kehitys huomioon ottaen Länsi-Uudellamaalla tarvitaan rakennemuutosta perusterveydenhuollon avohoidon vahvistamiseksi ja painopisteen siirtämiseksi vanhusten tarpeisiin, edellytysten luomista erikoissairaanhoidon hyvälle tuottavuuskehitykselle sekä toimenpiteitä työvoiman ja osaamisen säilyttämiseksi ja kehittämiseksi. 18

19 3. LÄNSI-UUDENMAAN TERVEYDENHUOLLON KESKEISET STRATE- GISET VALINNAT Seuraavassa käsitellään näkemyksiä ja linjauksia edellä mainittuihin strategisiin haasteisiin vastaamiseksi Palveluiden perusjärjestelmä Jotta yllä todettuihin haasteisiin kyetään tehokkaalla tavalla vastaamaan, lähdetään tässä siitä, että Länsi-Uudenmaan kunnat muodostavat yhdessä sosiaali- ja terveyspalvelujen yhteistyöverkoston, joka toimii oman seutunsa osalta ns. järjestämisvastuisena toimijana seudun väestön tarvitsemia kaikkia sosiaali- ja terveyspalveluita varten. Yhteistyöverkoston organisaatiokysymyksiin tullaan jäljempänä. Järjestämisvastuuseen kuuluu alueen kaikkien kuntien osalta: o väestön palvelutarpeen selvittäminen ja arviointi, o ennalta ehkäisyn ja terveyden edistämisen toimenpiteiden määrittely, o väestölle julkisella rahoituksella tuotettavien palveluiden palvelutason määrittely, o palvelurakennetta koskevien tavoitteiden asettaminen, o erikseen määriteltyjen sosiaali- ja terveydenhuollon peruspalveluiden tuottamisesta huolehtiminen, o toiminta tilaajana seudun ulkopuolisilta toimijoilta hankittavia palveluja varten sekä o sosiaali- ja terveydenhuollon rahoittaminen kuntarahoituksen osalta jäljempänä esitettävien periaatteiden mukaan. Järjestämisvastuuseen kuuluvat siis ns. viranomaistehtävät, joista huolehditaan yhteistyöverkoston avulla. Samoin järjestämisvastuuseen kuuluu peruspalveluiden tuottaminen. Peruspalvelut ehdotetaan jäsennettäviksi o lähipalveluihin eli palveluihin, jotka kuntalaiset saavat enimmäkseen oman kuntansa sisältä ja joihin on hyvät yhteydet (enintään n. 20 km), o seutupalveluihin eli palveluihin, jotka tuotetaan seudun yhteistyöverkoston omien yksiköiden toimesta keskitetysti koko seutua varten sekä o keskitetysti tuotettaviin palveluihin, jotka kuntien yhteistyöverkosto tilaa seudun ulkopuolisilta tai yksityisiltä palveluntuottajilta. Lähipalvelut ja seutupalvelut kuuluvat viranomaistehtävien ohella yhteen ja samaan kuntien yhteistyöverkostoon, jonka tulisi olla samaa organisaatiota myös hallinnollisesti. Sen sijaan keskitetysti tuotettavat palvelut eivät kuulu organisatorisesti seudun yhteistyöverkostoon, vaan yhteistyöverkosto kilpailuttaa tai tilaa po. palvelut sopimuspohjaisesti. Järjestämisvastuuta voidaan kuvata seuraavasti: 19

20 Kuvio 1. Kaavio Länsi-Uudenmaan sosiaali- ja terveyspalvelujen perusjärjestelmästä Omat palvelut Ulkopuoliset palvelut JÄRJESTÄMIS- VASTUU Seudun kuntaverkosto (Hanko, Inkoo, Karjaa, Pohja, Tammisaari) Lähipalvelut Seutupalvelut Tilaaminen Em. perusjärjestelmää koskevia organisaatioratkaisuja käsitellään erikseen jäljempänä. Rahoituksen osalta kuvattu järjestämisvastuumalli tekisi mahdolliseksi sen, että kunnat osallistuvat väestöpohjaisesti, kuten esim. tarveindeksein korjatun asukasmääränsä suhteessa (vrt. valtionosuusjärjestelmän kertoimet) kaikkien sosiaali- ja terveydenhuollon toimintojen yhteenlaskettuihin kokonaiskustannuksiin. Tällöin kustannuskehitystä on nykyistä paremmin ennakoitavissa ja hallittavissa. Ulkopuoliset palvelut laskutetaan sopimuksen mukaisin hinnoin yhdellä laskulla koko seutua varten, jolloin kuntakohtaiseen rahoitukseen voitaisiin noudattaa samaa väestöpohjaista rahoitusmallia. Näin tehtäisiin mahdolliseksi suurten kustannusten tasaamismenettely Palvelurakenteen uudistaminen Kuten aiemmin on todettu väestön ikärakennemuutos ja sen mukainen sairastavuuspanoraaman muutos edellyttää palvelurakenteen muutoksia, jotta kustannuskehitystä voitaisiin hillitä. Edellä kuvattu palveluiden perusjärjestelmä tekee mahdolliseksi resurssien uudelleen kohdentamisen ja esim. pienten, haavoittuvien yksiköiden ongelmien välttämisen. Peruspalveluiden palvelurakennetta käsitellään lähemmin Raaseporin terveyskeskushankkeessa. Seuraavassa esitetään asiaa varten kuitenkin eräitä keskeisiä tavoitteita. Näitä ovat: 20

21 o Vanhustenhuollon ja perusterveydenhuollon avohoidon, kotiin annettavien palveluiden, asumispalveluiden ja potilaiden itsehoitoa tukevien palveluiden määrää tulisi lisätä siten, että sekä erikoissairaanhoidon että laitoshoidon palvelujen käyttöä voidaan vähentää o Eläkeläisten ja vanhusten asuntojen ja asumisyhteisöjen lisäämistä tulisi siten (esim. klubimuotoisesti) tukea, että po. asiakas-/potilasryhmät voisivat saada terveyspalveluita klubien/asumisyhteisöjen piirissä toimivan tukihenkilön välityksellä paikan päälle ilman, että asiakkaat/potilaat hakeutuvat päivystyksen tai vastaanottojen kautta sairaaloihin o Mielenterveystyön, perhe- ja kasvatusneuvolatoiminnan sekä päihdehuollon piiriin kuuluvat toiminnot tulisi koota seudulliseksi palvelukokonaisuudeksi HUS-piirin psykiatrian kokonaisselvityksessä esitetyllä tavalla. Merkittävä osa palveluista tuotetaan kuitenkin tuottaa lähipalveluina kunnissa o Perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon päivystyspalvelut tulisi keskittää yhteispäivystysjärjestelmäksi Raaseporin terveyskeskushankkeessa esitetyllä tavalla. Erikoissairaanhoidon päivystysaikaisen toiminnan järjestelyyn palataan erikseen jäljempänä o Perusterveydenhuollon vuodeosaston akuuttitoimintaa sekä erikoissairaanhoidosta jatkohoitoon siirrettävien potilaiden akuuttia, vuodeosastolla tapahtuvaa kuntoutusta tulisi keskittää esim. Länsi-Uudenmaan sairaalassa/tammiharjun sairaalassa vapautuneisiin/vapautuviin tiloihin o Erikoissairaanhoidon sisäistä työnjakoa Länsi-Uudenmaan sairaalan ja HUSpiirin muiden sairaaloiden kesken käsitellään jäljempänä erikseen Em. palvelurakennemuutosten toteuttamisen edellytyksenä on, että potilaiden hoitopaikka- ja toimintayksikkövalinnat voivat tapahtua vapaasti yli kuntarajojen Alueen oma palvelutuotanto Kuntien yhteistyöverkoston itse tuotettavien palvelujen piiriin kuuluvat aiemmin todetun perusjärjestelmän mukaisesti lähipalvelut ja seutupalvelut. Po. palveluita tuotetaan sosiaalitoimen piirissä ja perusterveydenhuollossa, mielenterveystyössä ja psykiatriassa sekä erikoissairaanhoidossa. Sosiaalitoimen ja perusterveydenhuollon palvelut Sosiaalitoimen ja perusterveydenhuollon lähi- ja seutupalvelut määritellään lähemmin Raaseporin terveyskeskushankkeen yhteydessä. Mielenterveystyön ja psykiatrian palvelut Lähipalvelut ja seudullisesti keskitetysti tuotettavat palvelut mielenterveystyön ja psykiatrian osalta on määritelty HUS-piirin psykiatrian kokonaisselvityksen yhteydessä seuraavasti: 21

22 Lähipalvelut Lähipalveluja ovat: - mielenterveyden edistäminen sekä sosiaali- ja terveysviranomaisten toimintana että osana kuntien muiden hallintokuntien päätöksentekoa terveysvaikutteisissa asioissa, - perusturvan järkkymiseen liittyvät perustasoiset kriisipalvelut (perheiden ongelmatilanteissa, päihdehäiriöiden piirissä, syrjäytymisuhassa, ahdistumisyms. sosiaalisissa ongelmavaiheissa tai -tilanteissa eläville), - äitiys- ja lastenneuvolatoiminta; etsivät ja varhaistoteavat toiminnot, - kouluterveydenhuolto; etsivät ja varhaistoteavat toiminnot, - työterveyshuollon piirissä tapahtuvat varhaistoteaminen, hoito ja hoitoonohjaus, - lääkärien, sairaanhoitajien ja muiden vastaavien työntekijöiden vastaanottotoiminta (terveyskeskusvastaanotot), - psykiatrisen erikoissairaanhoitajan tai muun mielenterveysongelmien hoitamiseen erikoistuneen mielenterveystyöntekijän ongelman selvittely- ja hoitotyö, - kotiin annettavat (kotisairaanhoidon, kotipalvelun ja kotisairaalatoiminnan piiriin kuuluvat) palvelut sekä osana perinteisiä kunnan kotiin annettavia palveluita että psykiatrisen terveydenhuollon liikkuvia avohoitopalveluita, - päihde- ja riippuvuushoidon piiriin kuuluvat perustasoiset avohoito- ja terapiapalvelut, - kuntoutusprosessin intensiivi- ja valvontavaiheiden jälkeisen (sekundaarisen) kuntoutuksen piiriin kuuluvat asumis- ja kuntoutuskotipalvelut sekä - seudullisesti tuotettavan psykiatrisen erikois- sairaanhoidon liikkuvat konsultaatiopalvelut. Seudulliset palvelut Seudulliset palvelut koostuvat: - psykiatristen akuuttien kriisien päivystys- ja vastaaotto-osaston palveluista, jotka tuotetaan Tammiharjun sairaalan toimesta koko sairaanhoitoalueen väestölle sekä Siuntiolle sopimuksen mukaan, - aikuispsykiatrisista poliklinikkapalveluista, joita tuotetaan sairaanhoitoalueen psykiatrisilla poliklinikoilla. Polklinikoiden tulisi olla integroituja vastaanottojen (ent. mielenterveys-toimistot), A-klinikoiden ja perheneuvoloiden/perhetyöntekijöiden muodostamia yksiköitä. Väestöpohja huomioon ottaen po. poliklinikoita tarvittaisiin 22

Sipoon väestön terveyspalvelujen tarve on, lähinnä väestön ikärakenteesta ja sairastavuudesta johtuen, keskimääräistä vähäisempää.

Sipoon väestön terveyspalvelujen tarve on, lähinnä väestön ikärakenteesta ja sairastavuudesta johtuen, keskimääräistä vähäisempää. SIPOO Väestökehitys on runsaan 17 100 asukkaan kunta (väkiluku 31.12.1999) itäisellä Uudellamaalla. Kunnan väestö on keskimääräistä nuorempaa, alle 15 vuotiaita on noin 12 % väestöstä eli selvästi enemmän

Lisätiedot

Kumppanuussopimus. Tahto-osa. Euran kunta ja Satakunnan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä

Kumppanuussopimus. Tahto-osa. Euran kunta ja Satakunnan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä Kumppanuussopimus Tahto-osa 1 /3 Organisaatiot Euran kunta ja Satakunnan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä Sopimuskausi 2015-2017 Johtopäätökset toimintaympäristön kehityksestä Väestöennusteen mukaan yli

Lisätiedot

Kumppanuussopimus. Tahto-osa. Eurajoen kunta ja Satakunnan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä

Kumppanuussopimus. Tahto-osa. Eurajoen kunta ja Satakunnan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä 1 /5 Organisaatiot Eurajoen kunta ja Satakunnan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä Sopimuskausi 2013 2015 Johtopäätökset toimintaympäristön kehityksestä 65 75 -vuotiaiden määrä kasvaa, huoltosuhde heikkenee

Lisätiedot

Itäisen Uudenmaan terveydenhuollon palvelujen yhteistyöseminaari 11.6.2010. Aki Lindén, toimitusjohtaja

Itäisen Uudenmaan terveydenhuollon palvelujen yhteistyöseminaari 11.6.2010. Aki Lindén, toimitusjohtaja Itäisen Uudenmaan terveydenhuollon palvelujen yhteistyöseminaari 11.6.2010 Aki Lindén, toimitusjohtaja 1 Suomen sairaalat ja niiden hallinnollinen asema: Ennen sairaanhoitopiiriuudistusta Suomessa oli

Lisätiedot

TERVEYDENHUOLLON KUSTANNUKSET 2014 Tilastotiedote 11/ 2015

TERVEYDENHUOLLON KUSTANNUKSET 2014 Tilastotiedote 11/ 2015 TERVEYDENHUOLLON KUSTANNUKSET 2014 Tilastotiedote 11/ 2015 Kuntaliitto on julkaissut suurten kaupunkien terveydenhuollon kustannusvertailun 2014 kesäkuussa 2015. Julkaisun mukaan n terveydenhuollon ikävakioidut

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma akuuttivuodeosastohoidon ja siihen liittyvien hoitoprosessien tuottamiseksi Päijät-Hämeessä

Toimintasuunnitelma akuuttivuodeosastohoidon ja siihen liittyvien hoitoprosessien tuottamiseksi Päijät-Hämeessä Toimintasuunnitelma akuuttivuodeosastohoidon ja siihen liittyvien hoitoprosessien tuottamiseksi Päijät-Hämeessä Seminaari 27.8.2014 Johdanto Terveyskeskussairaaloiden rooli on muuttunut koko maassa. Tavoitteena

Lisätiedot

Terveyden huollon i kavakioitu kustannusvertailu

Terveyden huollon i kavakioitu kustannusvertailu TERVEYDENHUOLLON 25. ATK-PAIVAT Kuopio, Hotelli Scandic 31.5-1.6.1999 erityisasiantuntija Yrjö Lahtinen Suomen Kuntaliitto Terveyden huollon i kavakioitu kustannusvertailu SUOMEN KUNTALIITTO Sairaalapalvelut

Lisätiedot

Forssan malli terveydenhuollon palvelujen tuottajana

Forssan malli terveydenhuollon palvelujen tuottajana Forssan malli terveydenhuollon palvelujen tuottajana Kari Österberg Erikoissairaanhoidon johtava lääkäri Naistentautien ja synnytysten el Forssan seudun terveydenhuollon ky LHKTT ky LHAS Tavoitteena Koordinoida

Lisätiedot

yhteistyössä ja kumppanuudessa Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali ja terveys 10.2.2015

yhteistyössä ja kumppanuudessa Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali ja terveys 10.2.2015 Sote-alan kehittäminen yhteistyössä ja kumppanuudessa Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali ja terveys 10.2.2015 Sote-uudistus tulee ja muuttaa rakenteita Järjestämisvastuu Järjestämisvastuu t ja tuotantovastuu

Lisätiedot

LAADUKKAILLA PALVELUILLA PERUSTERVEYDENHUOLLON KUSTANNUSSÄÄSTÖIHIN

LAADUKKAILLA PALVELUILLA PERUSTERVEYDENHUOLLON KUSTANNUSSÄÄSTÖIHIN SOSIAALI- JA TERVEYSJOHTAJA PIA NURME PORVOON KAUPUNKI Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå LAADUKKAILLA PALVELUILLA PERUSTERVEYDENHUOLLON KUSTANNUSSÄÄSTÖIHIN Sosiaali- ja terveysjohtaja Pia Nurme

Lisätiedot

Helsingin terveydenhuollon asukaskohtaiset kustannukset vuonna 2014

Helsingin terveydenhuollon asukaskohtaiset kustannukset vuonna 2014 Sivu 1 / 6 Helsingin terveydenhuollon asukaskohtaiset kustannukset vuonna 2014 Aineisto Kustannusvertailussa mukana oleva aineisto on jaoteltu perusterveydenhuoltoon ja erikoissairaanhoitoon ja näiden

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon tulevat uudistukset Sosterin erikoissairaanhoidon näkökulmasta HJ 06/12

Sosiaali- ja terveydenhuollon tulevat uudistukset Sosterin erikoissairaanhoidon näkökulmasta HJ 06/12 Sosiaali- ja terveydenhuollon tulevat uudistukset Sosterin erikoissairaanhoidon näkökulmasta HJ 06/12 Sosterin ESH:n nykyinen tilanne Pienehkön aluesairaalan kokoinen keskussairaala Suhteellinen vaikeus

Lisätiedot

Muutostiimin ehdotus Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveystoimen uudeksi organisaatioksi

Muutostiimin ehdotus Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveystoimen uudeksi organisaatioksi Muutostiimin ehdotus Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveystoimen uudeksi organisaatioksi Lautakuntien seminaari 20.3.2012 Muutostiimi 21.3.2012 Muutostiimi 1 Sosiaali- ja terveyslautakunta Ensimmäinen

Lisätiedot

Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymä

Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymä Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymä Puheenvuoro kuntapäättäjien seminaarissa Jouni Mutanen Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymä Toiminta alkoi 1.1.2007. Kolmen toimialan organisaatio, jossa on

Lisätiedot

PORVOON VANHUSTENHUOLTO - ESIMERKKI JULKISEN JA YKSITYISEN SEKTORIN KEHITTÄMISKUMPPANUUDESTA

PORVOON VANHUSTENHUOLTO - ESIMERKKI JULKISEN JA YKSITYISEN SEKTORIN KEHITTÄMISKUMPPANUUDESTA SOSIAALI- JA TERVEYSJOHTAJA PIA NURME Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå PORVOON VANHUSTENHUOLTO - ESIMERKKI JULKISEN JA YKSITYISEN SEKTORIN KEHITTÄMISKUMPPANUUDESTA PORVOO 50.000 ASUKASTA Yli

Lisätiedot

Sairaaloiden tuottavuus 2010

Sairaaloiden tuottavuus 2010 TILASTORAPORTTI Statistikrapport Statistical report Sairaaloiden tuottavuus 2010 Sjukhusens produktivitet 2010 Pirjo Häkkinen +358 20 610 7152 pirjo.hakkinen@thl.fi Terveyden ja hyvinvoinnin laitos PL

Lisätiedot

LÄÄKÄRI HOITAJA - TYÖPARITYÖSKENTELYSTÄKÖ RATKAISU? Kehittämispäällikkö Eija Peltonen

LÄÄKÄRI HOITAJA - TYÖPARITYÖSKENTELYSTÄKÖ RATKAISU? Kehittämispäällikkö Eija Peltonen LÄÄKÄRI HOITAJA - TYÖPARITYÖSKENTELYSTÄKÖ RATKAISU? Kehittämispäällikkö Eija Peltonen Eija Peltonen 1 Vastaanoton menetystekijät 6. Maaliskuuta 2006 Hyvät vuorovaikutustaidot Ammattitaito Väestövastuu

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyspalveluiden Maisema-raportti. Mikkelin seutu 2014 Versio 18.6.2015

Sosiaali- ja terveyspalveluiden Maisema-raportti. Mikkelin seutu 2014 Versio 18.6.2015 Sosiaali- ja terveyspalveluiden Maisema-raportti Mikkelin seutu Versio 18.6.2015 Mikkeli Hirvensalmi Puumala JOHDANTO JA SISÄLLYSLUETTELO Raportissa esitetyt brutto- ja nettokustannukset sekä toimintatiedot

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 13/2012 1 (5) Terveyslautakunta Tja/6 11.09.2012

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 13/2012 1 (5) Terveyslautakunta Tja/6 11.09.2012 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 13/2012 1 (5) 224 Toiminnan laatu Helsingin terveyskeskuksessa vuonna 2011 HEL 2012-001668 T 00 01 02 Päätös Käsittely päätti merkitä tiedoksi Toiminnan laatu Helsingin terveyskeskuksessa

Lisätiedot

Sairaaloiden tuottavuus 2012 Sjukhusens produktivitet 2012

Sairaaloiden tuottavuus 2012 Sjukhusens produktivitet 2012 Terveys 2014 Hälsa Health TILASTORAPORTTI Statistikrapport Statistical report Sairaaloiden tuottavuus 2012 Sjukhusens produktivitet 2012 Pirjo Häkkinen +358 29 524 7152 pirjo.hakkinen@thl.fi Terveyden

Lisätiedot

LEHDISTÖTILAISUUS 22.10.2010

LEHDISTÖTILAISUUS 22.10.2010 LEHDISTÖTILAISUUS 22.1.21 Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå ITÄ-UUDENMAAN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUJEN JÄRJESTÄMINEN TULEVAISUUDESSA HANKKEEN VÄLIRAPORTTI SELVITYSHENKILÖ LEENA PENTTINEN TERVEYDENHUOLLON-

Lisätiedot

THL:n rooli sote-muutoksen toimeenpanossa. POHJOIS-SUOMEN SOTE-KUNTAKOKOUS 5.2.2015, OULU Markku Pekurinen, johtaja, tutkimusprofessori

THL:n rooli sote-muutoksen toimeenpanossa. POHJOIS-SUOMEN SOTE-KUNTAKOKOUS 5.2.2015, OULU Markku Pekurinen, johtaja, tutkimusprofessori THL:n rooli sote-muutoksen toimeenpanossa POHJOIS-SUOMEN SOTE-KUNTAKOKOUS 5.2.2015, OULU Markku Pekurinen, johtaja, tutkimusprofessori Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Päämääränä

Lisätiedot

Talousarvio & taloussuunnitelma 2015 Terveydenhuolto. Paraisten kaupunki TERVEYDENHUOLTO

Talousarvio & taloussuunnitelma 2015 Terveydenhuolto. Paraisten kaupunki TERVEYDENHUOLTO TERVEYDENHUOLTO Sosiaali- ja terveyslautakunta Sosiaali- ja terveysosasto, Paula Sundqvist, vt. sosiaali- ja terveysjohtaja Katariina Korhonen, ylilääkäri Toiminta Perusterveydenhuolto ja sairaanhoito

Lisätiedot

sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisessa Neuvotteleva virkamies Ulla Närhi Sosiaali- ja terveysministeriö

sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisessa Neuvotteleva virkamies Ulla Närhi Sosiaali- ja terveysministeriö Moniammatillisuus sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisessa Neuvotteleva virkamies Ulla Närhi Sosiaali- ja terveysministeriö Rakenteiden uudistaminen: Sosiaali- ja terveydenhuolto viidelle sote-alueelle

Lisätiedot

Ikäihmisten palvelurakenteen haasteet ja kehittämiskohteet väestöennusteiden ja nykyisen palvelurakenteen näkökulmasta 31.1.2013

Ikäihmisten palvelurakenteen haasteet ja kehittämiskohteet väestöennusteiden ja nykyisen palvelurakenteen näkökulmasta 31.1.2013 Ikäihmisten palvelurakenteen haasteet ja kehittämiskohteet väestöennusteiden ja nykyisen palvelurakenteen näkökulmasta 31.1.2013 Tuula Kärkkäinen sh yamk Sosiaali- ja terveydenhuollon kehittäminen ja johtaminen

Lisätiedot

HYVÄ PALVELURAKENNE MITÄ ASIANTUNTIJAT PAINOTTIVAT? 22082013 Helsinki. Hannu Leskinen sairaanhoitopiirin johtaja TtT MISTÄ YHTÄMIELTÄ?

HYVÄ PALVELURAKENNE MITÄ ASIANTUNTIJAT PAINOTTIVAT? 22082013 Helsinki. Hannu Leskinen sairaanhoitopiirin johtaja TtT MISTÄ YHTÄMIELTÄ? HYVÄ PALVELURAKENNE MITÄ ASIANTUNTIJAT PAINOTTIVAT? 22082013 Helsinki Hannu Leskinen sairaanhoitopiirin johtaja TtT MISTÄ YHTÄMIELTÄ? - Haasteista - Muutoksen tarpeesta 1 MISTÄ ASIANTUNTIJAT YHTÄ MIELTÄ?

Lisätiedot

Työterveyshuollon rooli ja tulevaisuus

Työterveyshuollon rooli ja tulevaisuus Hyvinvointia työstä Työterveyshuollon rooli ja tulevaisuus Työterveyslaitos, Jorma Mäkitalo Lähi-Tapiolan ja Elon työyhteisöjen työhyvinvointi seminaari 12.5.2016 12.5.2016 2 Sisältö Työterveyshuollon

Lisätiedot

Lapin läänin kuntien ikä ja palvelurakenteen kuvaus vuonna 2007 sekä ennuste vuoteen 2020

Lapin läänin kuntien ikä ja palvelurakenteen kuvaus vuonna 2007 sekä ennuste vuoteen 2020 Lapin läänin kuntien ikä ja palvelurakenteen kuvaus vuonna 27 sekä ennuste vuoteen 22 Lapin seniori ja vanhustyön kehittämisyksikkö hanke 27 29 Sauli Juupaluoma Timo Nurmela SISÄLLYS Johdanto Kaavion numero

Lisätiedot

Keski-Suomen tulevaisuusfoorumi

Keski-Suomen tulevaisuusfoorumi Keski-Suomen tulevaisuusfoorumi Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Vastaa alueen sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisuudesta. Väestö 132.000 Budjetti 410 M Työntekijöitä 4200 Helsinki tai Pietari

Lisätiedot

Hiiden terveydenhuoltoalue - esimerkkejä eri hallinto- ym. malleista

Hiiden terveydenhuoltoalue - esimerkkejä eri hallinto- ym. malleista Hiiden terveydenhuoltoalue - esimerkkejä eri hallinto- ym. malleista Ritva Teräväinen Kehittämispäällikkö Yksittäinen kunta: tilaajaosaaminen Palvelu Palvelu Palvelu Palvelu Palvelu Palvelu Tasapuolisuus?

Lisätiedot

Talousarvio & taloussuunnitelma 2016 Terveydenhuolto. Paraisten kaupunki TERVEYDENHUOLTO

Talousarvio & taloussuunnitelma 2016 Terveydenhuolto. Paraisten kaupunki TERVEYDENHUOLTO TERVEYDENHUOLTO Sosiaali- ja terveyslautakunta Sosiaali- ja terveysosasto, Paula Sundqvist, Sosiaali- ja terveysjohtaja Katariina Korhonen, ylilääkäri Toiminta Perusterveydenhuolto ja sairaanhoito kaikille

Lisätiedot

Näin Tays-erva-alueen toiminnot ja palvelut jäsentyvät tulevaisuudessa

Näin Tays-erva-alueen toiminnot ja palvelut jäsentyvät tulevaisuudessa Näin Tays-erva-alueen toiminnot ja palvelut jäsentyvät tulevaisuudessa Sairaalapäivät 20. 21.11.2012 Sibeliustalo, Lahti Rauno Ihalainen FT, sairaanhoitopiirin johtaja Sairaanhoidon erityisvastuualueet

Lisätiedot

Kanta-Hämeen sote 2016

Kanta-Hämeen sote 2016 Kanta-Hämeen sote 2016 Markku Puro 8.12.2015 Hämeen parasta kehittämistä! I. 2015 saavutukset II. Hahmotelma 2016-2018 III. Vuosi 2016 tarkennettuna 1. Tavoitetilan määrittely 2. Osallisuuden varmistaminen

Lisätiedot

Sosiaali ja terveyspalvelut yp TR 2 Loppuraportti

Sosiaali ja terveyspalvelut yp TR 2 Loppuraportti Sosiaali ja terveyspalvelut yp Loppuraportti StjPaula Kokkonen Akj Jukka T Salminen Kaupunginvaltuustojen informaatiotilaisuus 10.1.20111 Työryhmän kokoonpano: Apulaiskaupunginjohtaja Paula Kokkonen (Hki),

Lisätiedot

Sairaaloiden tuottavuus 2014. Pirjo Häkkinen

Sairaaloiden tuottavuus 2014. Pirjo Häkkinen Sairaaloiden tuottavuus 2014 Pirjo Häkkinen 4.3.2016 Sairaaloiden tuottavuus 2014 Tilastoraportti 3/2016 1 Sairaanhoitopiirien sairaaloiden tuottavuus 2014; sairaanhoitopiirien keskimääräinen tuottavuusluku

Lisätiedot

Pääsevätkö helsinkiläiset hoitoon?

Pääsevätkö helsinkiläiset hoitoon? Pääsevätkö helsinkiläiset hoitoon? Miten olemme valmistautuneet Miten seuraamme hoitoonpääsyn toteutumista Miten hoitoonpääsy toteutuu Mitä tulemme tekemään Hallintoylilääkäri Jukka Pellinen 1 Mitä olemme

Lisätiedot

Päivystysasetus. STM:n asetus kiireellisen hoidon perusteista ja päivystyksen erikoisalakohtaisista edellytyksistä - Voimaan 1.1.2015 / 1.1.

Päivystysasetus. STM:n asetus kiireellisen hoidon perusteista ja päivystyksen erikoisalakohtaisista edellytyksistä - Voimaan 1.1.2015 / 1.1. Päivystysasetus STM:n asetus kiireellisen hoidon perusteista ja päivystyksen erikoisalakohtaisista edellytyksistä - Voimaan 1.1.2015 / 1.1.2017 Yleiset säännökset Kiireellistä hoitoa oltava saatavilla

Lisätiedot

MITEN JA MIKSI HYKS HYÖDYNTÄÄ VELJESKOTIEN OSAAMISTA käytännön kokemuksia

MITEN JA MIKSI HYKS HYÖDYNTÄÄ VELJESKOTIEN OSAAMISTA käytännön kokemuksia MITEN JA MIKSI HYKS HYÖDYNTÄÄ VELJESKOTIEN OSAAMISTA käytännön kokemuksia Seinäjoki 12.11.2012 Reijo Haapiainen toimialajohtaja HYKS Operatiivinen tulosyksikkö ESITYKSEN SISÄLTÖ Hyksin operatiivinen tulosyksikkö

Lisätiedot

Kumppanuussopimus Tahto-osa

Kumppanuussopimus Tahto-osa 1 /5 Organisaatiot Porin perusturvan yhteistoiminta-alue (Pori, Merikarvia ja Ulvila) ja Satakunnan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä Sopimuskausi 2016-2018 Johtopäätökset toimintaympäristön kehityksestä

Lisätiedot

Väestö ikääntyy => palvelutarpeen tyydyttäminen Pula ja kilpailu tekijöistä kiihtyy

Väestö ikääntyy => palvelutarpeen tyydyttäminen Pula ja kilpailu tekijöistä kiihtyy Palvelustrategia Miksi palvelustrategiaa tarvitaan? Väestö ikääntyy => palvelutarpeen tyydyttäminen Pula ja kilpailu tekijöistä kiihtyy Kuntatalous => tuloksellisuuden ja kustannustehokkuuden lisääminen

Lisätiedot

SOTE UUDISTUS, Itä-Savo Priorisointiryhmän toimeksianto 6.11.2012. 4.12.2012 Hemmo Pirhonen

SOTE UUDISTUS, Itä-Savo Priorisointiryhmän toimeksianto 6.11.2012. 4.12.2012 Hemmo Pirhonen SOTE UUDISTUS, Itä-Savo Priorisointiryhmän toimeksianto 6.11.2012 4.12.2012 Hemmo Pirhonen PRIORISOINTI ESH:SSA Priorisointiryhmä 6.11.2012 Shp:n johtajalta pyydetään kokonaistaloudellisesti tarkasteltu

Lisätiedot

H E L S I N G I N J A U U D E N M A A N S A I R AA N H O I T O P I I R I

H E L S I N G I N J A U U D E N M A A N S A I R AA N H O I T O P I I R I HYKS Nuorisopsykiatria Helsinkiläisiä nuoria on vuoden 2014 aikana tutkittu ja hoidettu HYKS Nuorisopsykiatrian Avohoidon, Osastohoidon ja Erityispalvelujen klinikassa. Organisaatio on sama, mutta yksikkömuutosten

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 4/2014 1 (5) Kaupunginvaltuusto Kj/24 26.02.2014

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 4/2014 1 (5) Kaupunginvaltuusto Kj/24 26.02.2014 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 4/2014 1 (5) 66 Stj / Valtuutettu Tuomo Valokaisen aloite terveyskeskuksen ja kaupunginsairaalan palveluista päätti kaupunginhallituksen ehdotuksen mukaisesti katsoa valtuutettu

Lisätiedot

Uuden Kouvolan uudistettu terveydenhuolto ja sen vaikutukset koko Kymenlaakson erikoissairaanhoidon järjestämiseen

Uuden Kouvolan uudistettu terveydenhuolto ja sen vaikutukset koko Kymenlaakson erikoissairaanhoidon järjestämiseen Uuden Kouvolan uudistettu terveydenhuolto ja sen vaikutukset koko Kymenlaakson erikoissairaanhoidon järjestämiseen Kati Myllymäki Johtava ylilääkäri Kouvola Ermo Haavisto Johtajaylilääkäri Carea Kati Myllymäki

Lisätiedot

Perussopimuksen mukaan erikoissairaanhoidon palvelujen hinnoitteluperusteet päättää valtuusto ja sairaalakohtaiset hinnat hyväksyy hallitus.

Perussopimuksen mukaan erikoissairaanhoidon palvelujen hinnoitteluperusteet päättää valtuusto ja sairaalakohtaiset hinnat hyväksyy hallitus. HALLITUS 178 16.12.2015 ESITYS VUODEN 2016 PALVELUHINNASTOKSI 613/02/05/00/02/2014 HALL 178 Palveluiden tuotteistus vuonna 2016 Palveluiden hinnoittelun tavoitteet ja hintataso Perussopimuksen mukaan erikoissairaanhoidon

Lisätiedot

Sairaaloiden tuottavuus 2009

Sairaaloiden tuottavuus 2009 TILASTORAPORTTI Statistikrapport Statistical report Sairaaloiden tuottavuus 2009 Sjukhusens produktivitet 2009 Pirjo Häkkinen +358 20 610 7152 pirjo.hakkinen@thl.fi Terveyden ja hyvinvoinnin laitos PL

Lisätiedot

Keskussairaalan nykytilanne ja tulevaisuus. Ylihoitaja Maijaterttu Tiainen Erikoissairaanhoidon tulosalue, operatiivinen tulosyksikkö 13.6.

Keskussairaalan nykytilanne ja tulevaisuus. Ylihoitaja Maijaterttu Tiainen Erikoissairaanhoidon tulosalue, operatiivinen tulosyksikkö 13.6. Keskussairaalan nykytilanne ja tulevaisuus Ylihoitaja Maijaterttu Tiainen Erikoissairaanhoidon tulosalue, operatiivinen tulosyksikkö 13.6.2012 Tarkastelen asiaa Kolmesta näkökulmasta 1) asiakkaat / potilaat

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 3/2011 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 1.3.2011

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 3/2011 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 1.3.2011 HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 3/2011 1 73 8.2.2011 pöydälle pantu asia LAUSUNTO ALOITTEESTA ERIKOISSAIRAANHOIDOSTA KOTIUTETTAVIEN JATKOHOIDON JÄRJESTÄMISESTÄ Terke 2010-3092 Esityslistan asia TJA/8 TJA

Lisätiedot

Kansallinen valinnanvapaus terveydenhuollossa. Terveydenhuoltolaki

Kansallinen valinnanvapaus terveydenhuollossa. Terveydenhuoltolaki Kansallinen valinnanvapaus terveydenhuollossa Terveydenhuoltolaki Terveydenhuoltolain merkitys Asiakaskeskeisyys julkisen potilaan rooli asiakkaana järjestelmän ohjaaja - valinnanmahdollisuus oman hoidon

Lisätiedot

Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä. Seminaari Reumaa sairastavien hoito ja kuntoutus Syksy 2010

Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä. Seminaari Reumaa sairastavien hoito ja kuntoutus Syksy 2010 Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä Seminaari Reumaa sairastavien hoito ja kuntoutus Syksy 2010 Hallituksen esitys Terveydenhuoltolaiksi - Yhteinen sisältölaki perusterveydenhuollolle

Lisätiedot

ja sote Liisa Heinämäki,STM Etunimi Sukunimi 21.5.2015

ja sote Liisa Heinämäki,STM Etunimi Sukunimi 21.5.2015 Paikalliset erityispiirteet ja sote Liisa Heinämäki,STM Etunimi Sukunimi 21.5.2015 Väestö 1970 Väestö 2007 Asukkaita neliökilometrillä Asukkaita neliökilometrillä Asuttamaton alue Asuttamaton alue 14.10.2014

Lisätiedot

Tyks Vakka-Suomen sairaalan ja Uudenkaupungin kaupungin terveyskeskuksen vuodeosastotoimintojen yhdistäminen

Tyks Vakka-Suomen sairaalan ja Uudenkaupungin kaupungin terveyskeskuksen vuodeosastotoimintojen yhdistäminen Kaupunginhallitus 400 26.10.2015 Tyks Vakka-Suomen sairaalan ja Uudenkaupungin kaupungin terveyskeskuksen vuodeosastotoimintojen yhdistäminen 1591/06.00.00/2015 KHALL 26.10.2015 400 Palvelusopimus Uudenkaupungin

Lisätiedot

Sote-uudistus, ensihoito ja ensihoidon pätevyysvaatimukset

Sote-uudistus, ensihoito ja ensihoidon pätevyysvaatimukset Sote-uudistus, ensihoito ja ensihoidon pätevyysvaatimukset Hyvinvointialojen koulutustarjonnan tulevaisuus -dialogi Anne Koskela hallitusneuvos, STM Sote-uudistus Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyspalvelujen ulkoistamista koskeva kysely 8.6.2015

Sosiaali- ja terveyspalvelujen ulkoistamista koskeva kysely 8.6.2015 Sosiaali- ja terveyspalvelujen ulkoistamista koskeva kysely 8.6.2015 Sosiaali- ja terveyspalvelujen ulkoistuksia koskeva kysely Kysely suunnattiin kaikille Manner-Suomen kunnille sekä sosiaali- ja terveydenhuollon

Lisätiedot

Kannattiko palvelujen ulkoistaminen? Oman ja ulkoistetun perusterveydenhuollon palvelujen käytön ja tuottavuuden vertailu Kouvolan terveyskeskuksessa

Kannattiko palvelujen ulkoistaminen? Oman ja ulkoistetun perusterveydenhuollon palvelujen käytön ja tuottavuuden vertailu Kouvolan terveyskeskuksessa Kannattiko palvelujen ulkoistaminen? Oman ja ulkoistetun perusterveydenhuollon palvelujen käytön ja tuottavuuden vertailu Kouvolan terveyskeskuksessa Kati Myllymäki, Kouvolan terveyskeskus Miika Linna,

Lisätiedot

ETELÄ-KARJALAN SOSIAALI- JA TERVEYSPIIRIN ULKOINEN ARVIOINTI

ETELÄ-KARJALAN SOSIAALI- JA TERVEYSPIIRIN ULKOINEN ARVIOINTI ETELÄ-KARJALAN SOSIAALI- JA TERVEYSPIIRIN ULKOINEN ARVIOINTI KH Etelä-Karjalan kuntajohtajien työvaliokunnan kokouksessa 6.6.2012 on käsitelty alla olevan kokouspöytäkirjan otteen mukaisesti Etelä-Karjalan

Lisätiedot

Palvelutarpeen kasvu ja talouden tasapainottaminen tilaajien näkemyksiä tasapainon edellytyksistä

Palvelutarpeen kasvu ja talouden tasapainottaminen tilaajien näkemyksiä tasapainon edellytyksistä Palvelutarpeen kasvu ja talouden tasapainottaminen tilaajien näkemyksiä tasapainon edellytyksistä Tampereen kaupunginvaltuuston talous- ja strategiaseminaari Tampere-talo 4.5.2015 Kari Hakari johtaja tilaajaryhmä

Lisätiedot

HELSINKI ESPOO VANTAA TURKU TAMPERE OULU KUUSIKKO HUOMAUTUKSET

HELSINKI ESPOO VANTAA TURKU TAMPERE OULU KUUSIKKO HUOMAUTUKSET LIITE 1(1) HELSINKI ESPOO VANTAA TURKU TAMPERE OULU KUUSIKKO HUOMAUTUKSET VÄESTÖTIEDOT 1.1.2006 560 905 231 704 187 281 174 868 204 337 128 962 1 488 057 KOKO VÄESTÖ 560 905 231 704 187 281 174 868 204

Lisätiedot

Tilauksen ja tuottamisen läpinäkyvyys Mitä Maisema-malli toi esiin Tampereella?

Tilauksen ja tuottamisen läpinäkyvyys Mitä Maisema-malli toi esiin Tampereella? Tilauksen ja tuottamisen läpinäkyvyys Mitä Maisema-malli toi esiin Tampereella? Maisema-seminaari 23.04.2009 Helsinki Tilaajapäällikkö Eeva Päivärinta Ikäihmisten palvelujen ydinprosessi Tampereen kaupunki

Lisätiedot

Tuottavuuden parantamisestako ratkaisu terveydenhuollon kustannus- ja työvoiman saantiongelmiin?

Tuottavuuden parantamisestako ratkaisu terveydenhuollon kustannus- ja työvoiman saantiongelmiin? Tuottavuuden parantamisestako ratkaisu terveydenhuollon kustannus- ja työvoiman saantiongelmiin? Kalevi Luoma To be or Well be IV seminaari Oulu 11.2.2010 Julkisen talouden kestävyysvaje Suomen julkisessa

Lisätiedot

Hoitaminen. Yhdessä kohti terveyttä ja hyvinvointia. Potilas. Potilas. Liite 1, LTK 6/2010. Palvelut - valikoima - vaikuttavuus ja laatu

Hoitaminen. Yhdessä kohti terveyttä ja hyvinvointia. Potilas. Potilas. Liite 1, LTK 6/2010. Palvelut - valikoima - vaikuttavuus ja laatu Yhdessä kohti terveyttä ja hyvinvointia Liite 1, LTK 6/2010 Potilas Vetovoimaisuus - julkinen kuva -ympäristö Palvelut - valikoima - vaikuttavuus ja laatu Hoitaminen Asiointi ja viestintä - sähköinen asiointi

Lisätiedot

Terveyttä helsinkiläisille. Helsingin terveyskeskus

Terveyttä helsinkiläisille. Helsingin terveyskeskus Terveyttä helsinkiläisille Helsingin terveyskeskus 2012 Suomen suurin terveyskeskus Terveyskeskuksessa työskentelee yli 9 000 työntekijää ja toimipisteitä on yli 90 eri puolilla kaupunkia. Terveyskeskus

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 23/2014 1 (11) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/5 18.11.2014

Helsingin kaupunki Esityslista 23/2014 1 (11) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/5 18.11.2014 Helsingin kaupunki Esityslista 23/2014 1 (11) 5 Suurten kaupunkien terveydenhuollon kustannukset vuonna 2013 HEL 2014-009072 T 07 01 03 Päätösehdotus Esittelijän perustelut Aineisto päättää merkitä tiedoksi

Lisätiedot

SOPIMUS TERVEYDENHUOLLON PALVELUISTA VUONNA 2013

SOPIMUS TERVEYDENHUOLLON PALVELUISTA VUONNA 2013 FORSSAN SEUDUN TERVEYDENHUOLLON KUNTAYHTYMÄ SOPIMUS TERVEYDENHUOLLON PALVELUISTA VUONNA 2013 Tällä sopimuksella Forssan seudun terveydenhuollon kuntayhtymä ja Tammelan kunta sopivat vuonna 2013 tuotettavien

Lisätiedot

LÄHIPALVELUJEN JÄRJESTÄMINEN SEUTUYHTEISTYÖSSÄ Maaseudun PARAS -seminaari 27.11.2006. TtL, Seutukuntajohtaja Kirsti Ylitalo Oulunkaaren seutukunta

LÄHIPALVELUJEN JÄRJESTÄMINEN SEUTUYHTEISTYÖSSÄ Maaseudun PARAS -seminaari 27.11.2006. TtL, Seutukuntajohtaja Kirsti Ylitalo Oulunkaaren seutukunta LÄHIPALVELUJEN JÄRJESTÄMINEN SEUTUYHTEISTYÖSSÄ Maaseudun PARAS -seminaari 27.11.2006 TtL, Seutukuntajohtaja Kirsti Ylitalo Oulunkaaren seutukunta Oulunkaaren seutukunta ja Vaala Kuntien väkiluku 30.6.2006

Lisätiedot

Itäisen Uudenmaan terveydenhuollon palvelutuotannon muutos vuoteen 2020

Itäisen Uudenmaan terveydenhuollon palvelutuotannon muutos vuoteen 2020 Itäisen Uudenmaan terveydenhuollon palvelutuotannon muutos vuoteen 2020 Outi Elonheimo Dosentti, LKT Yleislääketieteen, terveydenhuollon ja hallinnon erikoislääkäri Yhteistyöseminaari 11.6.2010 Porvoo

Lisätiedot

Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin valmistelutyö. Vammaistyö osana piirin valmistelutyötä 10.9.2008

Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin valmistelutyö. Vammaistyö osana piirin valmistelutyötä 10.9.2008 sosiaali- ja terveyspiirin valmistelutyö Vammaistyö osana piirin valmistelutyötä 10.9.2008 Organisoitumisen lähtökohdat Organisaation on vastattava n perussopimuksen ja perustamissuunnitelman tavoitteita

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 12/2013 1 (13) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/6 03.09.2013

Helsingin kaupunki Esityslista 12/2013 1 (13) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/6 03.09.2013 Helsingin kaupunki Esityslista 12/2013 1 (13) 6 Helsingin terveydenhuollon asukaskohtaiset kustannukset vuonna 2012 HEL 2013-010663 T 07 01 03 Päätösehdotus Esittelijä Kustannusvertailun sisältö päättänee

Lisätiedot

Kliinisten hoitopalvelujen tuottavuustoimet, vuoden 2016 raamiin sopeuttaminen ja sen aiheuttamat riskit

Kliinisten hoitopalvelujen tuottavuustoimet, vuoden 2016 raamiin sopeuttaminen ja sen aiheuttamat riskit Kliinisten hoitopalvelujen tuottavuustoimet, vuoden 2016 raamiin sopeuttaminen ja sen aiheuttamat riskit Leena Setälä, paj KYS Kliiniset hoitopalvelut Sairaanhoitopiirien vertailussa PSSHP:n toimintakulut

Lisätiedot

SUOMEN AVOHOITOISIN MIELENTERVEYSPALVELUJEN TUOTTAJA

SUOMEN AVOHOITOISIN MIELENTERVEYSPALVELUJEN TUOTTAJA SUOMEN AVOHOITOISIN MIELENTERVEYSPALVELUJEN TUOTTAJA PALVELUJA HAJAUTETUSTI LÄHELLÄ PALVELUJEN KÄYTTÄJIEN KOTIPAIKKAA Juha Koivu toimialajohtaja, VSSHP Psykiatria EGENTLIGA FINLANDS SJUKVÅRDSDISTRIKT PSYKIATRIAN

Lisätiedot

Kaupunginjohtaja Jaana Karrimaa

Kaupunginjohtaja Jaana Karrimaa Kaupunginjohtaja Jaana Karrimaa } Erikoissairaanhoito ja kehitysvammaisten erityishuolto Satakunnan sairaanhoitopiirin ky:stä } Kunnat Keski-Satakunnan terveydenhuollon kuntayhtymän jäsenkuntia Väestöpohja

Lisätiedot

Etelä Suomen LAPSEN ÄÄNI kehittämisohjelma

Etelä Suomen LAPSEN ÄÄNI kehittämisohjelma Etelä Suomen LAPSEN ÄÄNI kehittämisohjelma LAPSEN ÄÄNI - KEHITTÄMISOHJELMA 27.2.2009 STM:n rahoituspäätös: 11.3. milj. euroa 1.1.2009 31.10.2011 väliselle ajalle Ehdot mm.: Yhteistyö muiden valtakunnallisten

Lisätiedot

Kuntoutujien ryhmä-/ päivätoiminta kaupungin omana toimintana

Kuntoutujien ryhmä-/ päivätoiminta kaupungin omana toimintana UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI Selvitys 1 (5) Sosiaali- ja terveyskeskus Kuntoutujien ryhmä-/ päivätoiminta kaupungin omana toimintana Toiminnan taustaa ja käsitteen määrittelyä: Mielenterveyskuntoutuja tarkoittaa

Lisätiedot

Itä-Savon sairaanhoitopiiri ja maakuntauudistus. 19.4.2016 PN Pekka Nousiainen

Itä-Savon sairaanhoitopiiri ja maakuntauudistus. 19.4.2016 PN Pekka Nousiainen Itä-Savon sairaanhoitopiiri ja maakuntauudistus 19.4.2016 PN Pekka Nousiainen Sote- ja aluehallintouudistus 7.11.2015 18 itsehallintoaluetta, sote 15 alueen puitteissa. 3 aluetta järjestää palvelut toisen

Lisätiedot

Keski-Suomen keskussairaalan yhteispäivystys

Keski-Suomen keskussairaalan yhteispäivystys Keski-Suomen keskussairaalan yhteispäivystys Sairaalapäivät 2010 23.-24.11.2010, Finlandia-talo, Helsinki toimialueen johtaja Jorma Teittinen Päivystyksen toimialue Keski-Suomen sairaanhoitopiiri KESKI-SUOMEN

Lisätiedot

ERITYISTASON SAIRAANHOIDON JÄRJESTÄMINEN. Erikoissairaanhoidosta annettu laki (1062/89) 11 :n 2 momentti

ERITYISTASON SAIRAANHOIDON JÄRJESTÄMINEN. Erikoissairaanhoidosta annettu laki (1062/89) 11 :n 2 momentti Jakelussa mainituille ERITYISTASON SAIRAANHOIDON JÄRJESTÄMINEN Valtuutussäännökset Erikoissairaanhoidosta annettu laki (1062/89) 11 :n 2 momentti Kohderyhmät Sairaanhoitopiirit Sairaalat Terveyskeskukset

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistuksesta

Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistuksesta Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistuksesta l k t Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus Hallitusohjelma l Sosiaali- ja terveydenhuollon laadukkaiden, vaikuttavien ja oikea-aikaisten

Lisätiedot

KUNTAKOHTAINEN PERUSTERVEYDEN HUOLLON JA SOSIAALIPALVELUJEN PALVELUSO- PIMUS 2011

KUNTAKOHTAINEN PERUSTERVEYDEN HUOLLON JA SOSIAALIPALVELUJEN PALVELUSO- PIMUS 2011 KUNTAKOHTAINEN PERUSTERVEYDEN HUOLLON JA SOSIAALIPALVELUJEN PALVELUSO- PIMUS 2011 (PUNKAHARJUN KUNTA / ITÄ-SAVON SAIRAANHOITO- PIIRIN KY) SISÄLLYSLUETTELO 1. SOPIJAOSAPUOLET 3 2. KUNTAKOHTAINEN PALVELURAKENNE

Lisätiedot

Somaattinen erikoissairaanhoito 2006

Somaattinen erikoissairaanhoito 2006 Terveys 2008 Hälsa Health Tilastotiedote Statistikmeddelande 7/2008 Somaattinen erikoissairaanhoito 2006 15.2.2008 Specialiserad somatisk vård 2006 Simo Pelanteri +358 9 3967 2356 S-posti: etunimi.sukunimi@stakes.fi

Lisätiedot

Lausunnon antaminen hallituksen esityksestä laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä

Lausunnon antaminen hallituksen esityksestä laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä Lausunnon antaminen hallituksen esityksestä laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä 169/00.04.00/2014 KH 22.09.2014 211 Asian valmistelija: Merja Olenius, kunnanjohtaja, gsm 044 743 2217 Sosiaali-

Lisätiedot

PÄIHDEPALVELUT 2006 Nykytila ja haasteet. Kari Haavisto, STM

PÄIHDEPALVELUT 2006 Nykytila ja haasteet. Kari Haavisto, STM PÄIHDEPALVELUT 2006 Nykytila ja haasteet Kari Haavisto, STM Alkoholin kulutus ennätystasolla 100 % alkoholia henkeä kohti 1901-2004 9 8 7 1919 kieltolaki 2004 matkustajatuonti + alkoholiveron alennukset

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteen uudistaminen

Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteen uudistaminen Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteen uudistaminen Alue- ja rakennepolitiikan ajankohtaispäivät 27. 28.11.2012, Helsinki Rauno Ihalainen FT, Sairaanhoitopiirin johtaja 2 Miksi tarvitaan palvelurakenneuudistusta

Lisätiedot

Siun sote tapa ajatella, lupa kehittää Anu Niemi, ylilääkäri, perusterveydenhuollon yksikkö, PKSSK

Siun sote tapa ajatella, lupa kehittää Anu Niemi, ylilääkäri, perusterveydenhuollon yksikkö, PKSSK Siun sote tapa ajatella, lupa kehittää Anu Niemi, ylilääkäri, perusterveydenhuollon yksikkö, PKSSK Pohjois-Karjalan sote-hanke tekee suunnitelman kuntien päätöksentekoa varten siitä, miten alueen sosiaali-

Lisätiedot

Kysely YTHS:lle suun terveydenhuollosta: maaliskuu 2014

Kysely YTHS:lle suun terveydenhuollosta: maaliskuu 2014 0% valmiina (Sivu 0 / 7) Kysely YTHS:lle suun terveydenhuollosta: maaliskuu 2014 PERUSTIEDOT 1. Toimipiste, jonka tietoja vastaukset koskevat * Helsinki 2. Johtava hammaslääkäri / vastaaja * 3. Päivämäärä

Lisätiedot

CASE II: Mitä opittiin lastentautien Tyks Tays tuottavuusvertailusta

CASE II: Mitä opittiin lastentautien Tyks Tays tuottavuusvertailusta CASE II: Mitä opittiin lastentautien Tyks Tays tuottavuusvertailusta Lääk. yo., tekn. yo. (Aalto yliopisto) Susanna Siitonen Toimialuejohtaja Jussi Mertsola, Tyks Tuottavuus Suomen Lastenklinikoilla 2011

Lisätiedot

Kuntien valtionosuusuudistus: VATT:n tutkijaryhmän ehdotus

Kuntien valtionosuusuudistus: VATT:n tutkijaryhmän ehdotus Kuntien valtionosuusuudistus: VATT:n tutkijaryhmän ehdotus Antti Moisio GOVERNMENT INSTITUTE FOR ECONOMIC RESEARCH (VATT) VM:n työryhmä Tausta: valtionosuusuudistus 2010 Esitys uudesta valtionosuusjärjestelmästä

Lisätiedot

Mitä henkilöstöä tulevaisuuden terveydenhuolto tarvitsee?

Mitä henkilöstöä tulevaisuuden terveydenhuolto tarvitsee? Mitä henkilöstöä tulevaisuuden terveydenhuolto tarvitsee? Eeva Aarnio Henkilöstöjohtaja, Keski-Suomen sairaanhoitopiiri X Terveydenhuollon laatupäivä 17.4.2013 Terveydenhuollon työvoimapoistuma ja työlliset

Lisätiedot

Ajankohtaista HUS psykiatriassa

Ajankohtaista HUS psykiatriassa Ajankohtaista HUS psykiatriassa Omaistoiminnan neuvottelukuntien kehittämispäivät, 30.10.2014 Matti Holi Toimialajohtaja, HYKS Psykiatria Rakenneuudistus: Viimeisten vuosien muutosprosessi, joka on kulminoitumassa

Lisätiedot

Keski-Uudenmaan sote. Lohja 6.10.2015 Rolf Paqvalin Selvityshenkilö

Keski-Uudenmaan sote. Lohja 6.10.2015 Rolf Paqvalin Selvityshenkilö Keski-Uudenmaan sote. Lohja 6.10.2015 Rolf Paqvalin Selvityshenkilö Selvityksen tarkoitus 1. Helmikuussa näytti mahdolliselta, että pääministeri Stubbin hallituksen esityksenä kaikkien puolueiden hyväksymä

Lisätiedot

Perusterveydenhuollon suunta 2011 kyselytutkimuksen tulokset. Nordic Healthcare Group Oy Suomen Lääkäriliitto 1.4.2011

Perusterveydenhuollon suunta 2011 kyselytutkimuksen tulokset. Nordic Healthcare Group Oy Suomen Lääkäriliitto 1.4.2011 Perusterveydenhuollon suunta 0 kyselytutkimuksen tulokset Nordic Healthcare Group Oy Suomen Lääkäriliitto..0 Johdanto Perusterveysbarometri 0 Nordic Healthcare Group Oy ja Suomen Lääkäriliitto ovat toteuttaneet

Lisätiedot

OPTS 2015 3.6.2015 TERVEYSPALVELUT

OPTS 2015 3.6.2015 TERVEYSPALVELUT TERVEYSPALVELUT OPTS 215 3.6.215 Kustannukset ja tuottavuustavoitteet Mittari Toteuma 213 Tavoite 214 Toteuma 214 Tavoitetaso 215 1. Taloustavoitteet Menot - 136 633 993 Tulot - 2 87 6 Netto - 115 826

Lisätiedot

Palveluja vai seiniä? Hyvinvointipalvelujen asukasillat 2014

Palveluja vai seiniä? Hyvinvointipalvelujen asukasillat 2014 Palveluja vai seiniä? Hyvinvointipalvelujen asukasillat 2014 1 Mikä Kouvolassa on muuttunut? Perusturva Sivistys HYVINVOINTIPALVELUT 2013- Tilaaja-tuottaja mallista luovuttiin Kolme ikäryhmittäin jaoteltua

Lisätiedot

Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä

Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä Kuopio 7.9.2010 Johtaja Liisa-Maria Voipio-Pulkki Stm / sosiaali- ja terveysosasto / terveyspalveluryhmä Esityksen sisältö Kunta- ja palvelurakenneuudistus

Lisätiedot

Doctagonin Porvoon etälääkäripalveluiden arviointi 12.2.2014

Doctagonin Porvoon etälääkäripalveluiden arviointi 12.2.2014 1 Doctagonin Porvoon etälääkäripalveluiden arviointi 12.2.2014 Johdanto Doctagon Oy on kehittänyt toimintamallin jonka tarkoituksena on tuottaa kattava lääketieteellinen tuki vanhusten kotihoidolle alueilla

Lisätiedot

Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveyspiiri

Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveyspiiri Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveyspiiri Miten turvataan sosiaalipalvelujen osuus sosiaali- ja terveyspiirissä? Anu Olkkonen-Nikula Koti- ja asumispalvelujen johtaja Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveydenhuollon

Lisätiedot

Sote-uudistus. Kari Haavisto, STM

Sote-uudistus. Kari Haavisto, STM Sote-uudistus Kari Haavisto, STM Tässä puheenvuorossa Sote-uudistus Hallitusohjelma 2015 Aikataulu Sote-uudistus Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Päämääränä väestön hyvinvoinnin

Lisätiedot

Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä. HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko

Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä. HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko Ikäihmisten palvelujen kehittämistä linjaavat Suosituksen tavoitteena on lisätä ikäihmisten

Lisätiedot

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista 1 (4) HOITO- JA HOIVATYÖN TOIMINTAOHJELMA 2015-2016 Väestön ikääntyminen, palvelu- ja kuntarakenteen muutos, palveluiden uudistamistarve, väestön tarpeisiin vastaavuus, kilpailu osaavasta työvoimasta ja

Lisätiedot

Psykiatrian toiminnan muutoksia. Psykiatrian tulosalueen johtaja Outi Saarento

Psykiatrian toiminnan muutoksia. Psykiatrian tulosalueen johtaja Outi Saarento Psykiatrian toiminnan muutoksia Psykiatrian tulosalueen johtaja Outi Saarento 14.11.2013 Tausta -asiakirjoja Kansallinen Mieli 2009-suunnitelma PPSHP:n strategia ja omistajastrategia 2009 PPSHP:n pohjoisen

Lisätiedot

Palvelukonseptin suunnittelulla uudenlaiseen palveluverkkoon

Palvelukonseptin suunnittelulla uudenlaiseen palveluverkkoon Palvelukonseptin suunnittelulla uudenlaiseen palveluverkkoon Kuntamarkkinat 11.9.2013 CASE 1: Ohjaavatko väestön muuttuvat palvelutarpeet myös uusien palveluverkkojen ja -tapojen muodostumista? Erityisasiantuntija

Lisätiedot