Työryhmä: Työntekijöiden hyvinvointi, esimiestyö ja johtaminen 24h-taloudessa. Tapio Mäkelä, Jyväskylän ammattikorkeakoulu

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Työryhmä: Työntekijöiden hyvinvointi, esimiestyö ja johtaminen 24h-taloudessa. Tapio Mäkelä, Jyväskylän ammattikorkeakoulu"

Transkriptio

1 Työelämän tutkimuspäivät Työryhmäkoordinaattorit: Anna Rönkä, Jyväskylän yliopisto Tapio Mäkelä, Jyväskylän ammattikorkeakoulu Torstai , klo , Päätalo, LS C5 Työntekijänäkökulma Aloitus Anna Rönkä & Tapio Mäkelä Epätyypilliset työajat ja perheiden ajankäyttö Timo Anttila Isännöintialalla haasteita työajan hallinnassa Virpi Slotte Tauko Epätyypillinen työaika, perhe-elämä ja lapset: haasteita ja ratkaisumalleja Anna Rönkä Mobiilivälinettä hyödyntävä hyvinvointiryhmä epätyypillistä työaikaa tekevien työntekijöiden hyvinvoinnin edistämisessä Mari Punna Yhteenveto Perjantai , klo , Päätalo, LS C5 Johtamisen näkökulma Esimiestyö 24h-taloudessa Marianne Ekonen Kaupan alan esimiestyötä usein kellon ympäri Irja Kandolin Tauko Miten voit olla esimies? Liisa Mäkelä Työelämän laadun mittaaminen ja liiketoimintavaikutusten analysointi Marko Kesti Loppukeskustelu 1

2 Timo Anttila & Tomi Oinas Jyväskylän yliopisto Jouko Nätti Tampereen yliopisto Epätyypilliset työajat ja perheiden ajankäyttö Yhteiskunnan aikarytmien muutosta, ja erityisesti työaikoja, koskevaa keskustelua on hallinnut (uhka)kuva siirtymästä kohti 24/7 -yhteiskuntaa. Talouden palvelu- ja tietovaltaistumisen, aukiolojen vapautumisen, kulutusrytmien muutoksen, paikallisen sopimisen lisääntymisen ja naisten työssäkäynnin yleistymisen on oletettu rikkovan niin sanottua normaalityöaikaa. Jälkiteollinen tuotantomuoto ja palvelutalous lisäävät epätyypillisiä ja epäsosiaalisia (unsociable, unsocial) työaikoja. On esitetty, että epätyypillistyvät työajat uhkaavat biologisia rytmejä ja hankaloittavat sosiaalista kanssakäymistä. Tutkimuksessa tarkastellaan ensin työaikojen ajoituksen muutosta. Kysymme, missä määrin työn ajoitus on viimeisen parin vuosikymmenen aikana siirtynyt normaalityöajan kahdeksasta neljään, maanantaista perjantaihin ulkopuolelle. Tarkastelu perustuu kolmen viimeisimmän ajankäyttöaineiston ( , ja ) analyysiin. Toinen tutkimuskysymys liittyy epäsosiaalisten työaikojen vaikutuksiin perheiden ajankäyttöön. Tarkastelussa käytetään vuosien ja ajankäyttöaineistoista muodostettua puolisoaineistoa. Puolisoaineisto mahdollistaa puolisoiden työtuntien ajoittumisen yksityiskohtaisen tarkastelun. Kysymme, miten puolisoiden työaikojen epäsosiaalisuus on yhteydessä vanhempien ja lasten ajankäyttöön sekä toisaalta perheen yhteiseen aikaan. 2

3 Virpi Slotte Kiinteistöalan Koulutussäätiö Isännöintialalla haasteita työajan hallinnassa Tämä tutkimus perustuu Kiinteistöalan Koulutussäätiön teettämän Isännöintialan ammattilaiset - kyselyn tuloksiin. Kyselyn tarkoituksena on selvittää ja seurata miten isännöitsijät itse näkevät työnsä, työmääränsä ja jaksamisensa. Kysely toteutettiin keväällä 2014 (n=546) ja tuloksia verrataan osittain vuoden 2010 (n=637) ja vuoden 2007 (n=733) tuloksiin. Isännöinti toimialana Isännöinnin toimialalla on merkittävä rooli suomalaisessa yhteiskunnassa. Suomessa on yli asunto-osakeyhtiötä, joissa asuu noin 2.7 miljoonaa suomalaista (Isännöintiliitto 2014). Toimiala on suurten haasteiden edessä. Kiinteistöjen korjausvelka kasvaa, isännöitsijöiden keskiikä on huomattavan korkea ja eläköitymisen seurauksena alalle pitäisi rekrytoida nuorta väkeä. Isännöitsijän ammatin ja toimialan tunnettavuuden lisääminen ovat tässä avainasemassa. Tähän liittyy oleellisesti tavoite parantaa työntekijöiden työssä jaksamista ja työhyvinvointia. Tulokset Kyselytutkimusten toteutuksessa käytettiin Kiinteistöalan Koulutussäätiön asiakasrekisteriä ja Isännöintiliiton jäsenrekisteriä, jolloin kohderyhmäksi saatiin varsin kattavasti alalla toimivat isännöitsijät. Vastausprosentit vaihtelivat tämän vuoden 23 % ja vuoden % välillä. Vuoden 2014 tulosten mukaan isännöintityön sisältöä pidetään pääsääntöisesti mielenkiintoisena: vastaajista 87 % on tyytyväisiä tai erittäin tyytyväisiä työnsä sisältöön. Vastaava luku vuonna 2010 oli 83 %. Selvästi vähemmän tyytyväisempiä oltiin tehtävä-/urakehitysmahdollisuuksiin (ka=3.46), työaikoihin(ka=3.32) sekä ansiokehitykseen (ka=3.21). Vaikka ammattitaidon kehittämistä ja ylläpitämistä pidetään tärkeänä niin urakehityksen kuin työn mielekkyyden näkökulmasta, joka kolmannen mielestä (35 %) siihen ei ole riittävästi aikaa. Isännöitsijöiden keskimääräinen työaika on noussut vuodesta 2007 lähes kahdella tunnilla viikossa 43 tuntiin. Silti joka kolmannes (31 %) kokee, että heidän työaikansa ei riitä laadukkaaseen palvelun tuottamiseen asiakkaalle. Tätäkin suurempi ryhmä eli puolet vastaajista (51 %) ei pysty laskuttamaan asiakkailta kaikkia heille tekemiään töitä. Yli puolet vastaajista (54 %) kertoo, että heidän työaikaansa ei seurata. Uuvuttavasta työmäärästä kielii joka neljännen tyytymättömyys työaikoihin. Vuonna 2010 vastaava luku oli 20 %. Alalta löytyy kuitenkin myös työpaikkoja, joissa isännöitsijät kokevat olevansa tyytyväisiä työaikaansa. Näiden henkilöiden osuus (48 %) on laskenut jonkin verran neljän vuoden takaisesta tuloksesta (53 %). Myönteinen kokemus siitä, että voi riittävän itsenäisesti päättää omasta ajankäytöstään (71 %) on sen sijaan pysynyt lähes muuttumattomana. Yhteenveto ja johtopäätökset Tämän tutkimuksen tulokset vahvistavat julkisuudessakin esillä olleet väitteet isännöitsijöiden pitkistä ja säännöllisen epäsäännöllisistä työajoista. Alalla toimivien toiveena on järkeistää isännöitsijöiden työaikaa, erityisesti ilta-aikaan ajoittuvia kokouksia. Toisaalta tietoisuus työn ajoittaisesta ruuhkautumisesta tekee siitä ennakoitavan, joka yhdessä työn itsenäisyyden ja monipuolisuuden kanssa saavat sen alan ammattilaisten mielestä tuntumaan antoisalta. 3

4 Kehitettävää löytyi epätyypillisinä aikoina tehtävän työn lisäksi toimintatapojen nykyaikaistamisessa: alan toimintamallien ja erityisesti kokouskulttuurin pitäisi muuttua radikaalisti, jotta houkuttelevuus olisi muiden alojen tasolla. Myös Pitkät työpäivät pitäisi saada esim. työaikajoustoilla kohtuullisemmiksi. Isännöitsijöiden maineen parantamiseksi asiakkaat pitäisi saada vakuuttuneeksi, että isännöitsijä todella ehtii tehdä ne työt, joista on sovittu. Tuloksia ja johtopäätöksiä täydennetään aineiston analyysin päätyttyä. 4

5 Anna Rönkä 1, Mia Tammelin 1, Marja-Leena Laakso 1, Eija Sevon 1, Riitta-Leena Metsäpelto 1 & Kaisa Malinen 2 Jyväskylän yliopisto 1, Jyväskylän ammattikorkeakoulu 2 Epätyypillinen työaika, perhe-elämä ja lapset: haasteita ja ratkaisumalleja Vaikka monet perheelliset työntekijät Suomessa ja muualla maailmassa tekevät työtä myös perinteisten virka-aikojen ulkopuolella, perheiden palvelut kuten päivähoito ja koulu on rakennettu pitkälti säännöllistä päivätyötä tekeviä silmällä pitäen. Myös tutkimuksissa epätyypillistä työaikaa tekevien perhe-elämän ja lastenhoidon kysymykset ovat jääneet vähemmälle huomiolle perhetutkimusten keskittyessä säännöllistä päivätyötä tekeviin perheisiin. Työelämän kehitystrendejä seurataan kansainvälisillä työolotutkimuksilla, mutta niissä työntekijöiden perheelämän kysymykset eivät kuulu tutkimusten keskiöön. Suomen Akatemian Families 24/7- tutkimuksessa on tutkittu epätyypillistä työtä tekeviä vanhempia Suomessa, Isossa Britanniassa ja Alankomaissa. Keskeisinä kysymyksinä on ollut selvittää, miten perheelliset työntekijät näissä kolmessa maassa sovittavat yhteen perhe-elämää ja työaikojaan sekä järjestävät lastenhoidon ja arkensa. Kansainvälisen verkkokyselyn lisäksi Suomessa on kerätty aineistoa eri menetelmillä vanhemmilta, lapsilta ja vuorohoidon työntekijöiltä. Tässä esitelmässä kokoamme päätuloksia Families 24/7-tutkimuksesta. Hahmotamme eri osatutkimustemme tulosten pohjalta kuvaa epätyypillistä työaikaa tekevien vanhempien tilanteesta Euroopassa ja erityisesti Suomessa. Nostamme esille niitä tekijöitä epätyypillisessä työajassa, jotka näyttävät olevan työssäkäyvien vanhempien ja heidän lastensa kannalta ongelmallisia, ja pohdimme ratkaisuja näihin epäkohtiin. Vaikka olemme havainneet puutteita epätyypillisen työajan ja perheelämän yhteensovittamisessa, tutkimuksemme osoittaa kuitenkin myös, että monelle työssäkäyvälle vanhemmalle epätyypillinen työaika sopii hyvin, jopa paremmin kuin säännöllinen päivätyö. Epätyypillisen työaikamuodon ja perhe-elämän yhteensovittamiseen vaikuttaa tutkimuksemme perusteella usea tekijä: 1) se, miten hyvin epätyypillinen työaika sopii maan palvelujärjestelmään, työ- ja perhepolitiikkaan sekä kulttuurisiin normeihin 2) vanhemman mahdollisuus vaikuttaa työaikoihinsa, työaikojen ennakoitavuus ja kesto sekä palkkataso ja 3) epätyypillistä työaikaa tekevän vanhemman (ex)puolison osallistuminen lastenhoitoon ja kasvatukseen. Lasten hyvinvoinnin kannalta on olennaista, miten perheessä ja vuorohoidossa epäsäännölliseen arkeen löydetään säännöllisyyttä ja jatkuvuutta ja pehmennetään epätyypillisen työajan arkeen mahdollisesti tuomia stressitekijöitä. Lapsen hyvinvointia 24h-taloudessa voidaan edistää pienillä arkisilla teoilla ottamalla lapsen näkökulma huomioon arjen siirtymissä ja tilanteissa. 5

6 Mari Punna, Sanna Sihvonen, Ulla Teppo & Anna Rönkä Jyväskylän ammattikorkeakoulu Mobiilivälinettä hyödyntävä hyvinvointiryhmä epätyypillistä työaikaa tekevien työntekijöiden hyvinvoinnin edistämisessä Take Care 24/7 (Työntekijänä ja esimiehenä 24h-taloudessa ratkaisumalleja ja johtamisen välineitä) -tutkimus- ja kehittämishankkeessa tarkastellaan epätyypillisinä työaikoina tapahtuvaa työtä erityisesti työntekijöiden ja esimiesten sekä laajemmin koko työyhteisön näkökulmista. Hanke toteutuu vuosina ja yhteistyökumppanina toimii SOK sekä sen kolme alueellista osuuskauppaa. Hankkeen alussa kartoitettiin työntekijöiden kokemaa päivittäistä hyvinvointia mobiilipäiväkirjatutkimuksen avulla. Alkukartoituksen tuloksista nousi esille kolme pääteemaa työntekijöiden hyvinvoinnin edistämisessä; 1) palautuminen ja uni 2) työn ja muun elämän yhteensovittaminen sekä 3) liikunnan lisääminen ja terveellinen ravitsemus. Työntekijöiden päivittäisen hyvinvoinnin edistämiseksi toteutettiin motivoivaan ja voimaannuttavaan ohjaukseen perustuvat hyvinvointiryhmät, joiden pääteemat nousivat alkukartoituksen tuloksista. Hyvinvointiryhmiin osallistui yhteensä 15 työntekijää kahdessa sisällöltään samanlaisessa pienryhmässä. Ryhmät kestivät 12 viikkoa ja kokoontuivat yhteensä kolme kertaa: alussa, puolivälissä ja lopussa. Hyvinvointiryhmän tavoitteena oli oman arkisen toiminnan tarkastelu hyvinvoinnin näkökulmasta, oman hyvinvointitavoitteen asettaminen, omien keinojen pohtiminen ja löytäminen hyvinvoinnin edistämiseksi sekä hyvinvointiasioiden esille nostaminen omassa toimipaikassa. Hyvinvointiryhmien toiminnassa käytettiin menetelminä tekstiviestejä (hyvinvointiin liittyvät kysymykset, pohdintaan kannustaminen, toimintaan ohjaaminen sekä motivointi), henkilökohtaista hyvinvointipäiväkirjaa, suljettua web-ryhmätilaa sekä tapaamisissa mm. ryhmäkeskusteluja, casetehtäviä ja perehtymistä hyvinvointitietoon yhteistoiminnallisesti. Tulokset osoittivat, että suurin osa osallistujista arvioi oman terveyskäyttäytymisensä kohentuneen hyvinvointiryhmän aikana. Ryhmätapaamisiin osallistuminen ja kännykkäviesteihin vastaaminen oli aktiivista. Palautekyselyn perusteella suurin osa osallistujista piti ryhmätapaamisia ja kännykkäviestejä hyödyllisinä ja kannustavina, sen sijaan web-ryhmätilan käyttö koettiin hankalaksi ja osa piti paperipäiväkirjan täyttämistä työläänä. Tässä työntekijöiden hyvinvointia edistävässä interventiossa toimiviksi elementeiksi osoittautuivat oman terveyskäyttäytymisen havainnointi, ryhmätapaamiset ja säännölliset elintapamuutosta tukevat tekstiviestit. Mobiilivälineellä saadaan merkityksellistä tietoa koetusta päivittäisestä hyvinvoinnista tutkittavien arjessa ja menetelmä näyttää soveltuvan yhdeksi motivoivan ja voimaannuttavan ohjauksen välineeksi. Mobiilivälineen hyödyntämisestä epätyypillistä työaikaa tekevien työntekijöiden hyvinvoinnin edistämisessä kuitenkin tarvitaan lisätietoa toimivien työmenetelmien kehittämiseksi. 6

7 Marianne Ekonen & Tapio Mäkelä Jyväskylän ammattikorkeakoulu Esimiestyö 24h-taloudessa Työelämä- ja johtamistutkimuksessa on jonkin verran käsitelty johtamiseen ja esimiestyöhön liittyviä kysymyksiä vuorotyön aikaansaamassa kontekstissa. 24h -taloutta koskevissa tutkimuksissa johtamiskysymyksiä on lähinnä sivuttu, mutta niitä ei ole juuri tarkasteltu omana kokonaisuutena. Johtaminen ja esimiestyö on kuitenkin avainasemassa työn aiheuttamien terveyshaittojen torjunnassa, sillä esimerkiksi toimivan työvuorojärjestelmän katsotaan ehkäisevän työn synnyttämää kuormitusta ja edesauttavan palautumista. 24h-taloudessa johtamiselle asettaa vaatimuksia työntekijöiden matalahko sosioekonominen tausta, työn luonne, työyhteisöjen fragmenttinen rakenne sekä Y sukupolven etsiytyminen 24h-talouden töihin (Haavisto 2010). Yksin nämä tekijät erilaistavat esimiestyötä ja johtamisosaamista perinteisistä johtamisratkaisuista. Tässä esityksessä kuvaamme empiirisen tutkimuksen alustavia tuloksia haastatteluaineistosta, jossa on tutkittu johtamista 24h -taloudessa aikavälillä Kaiken kaikkiaan 23 esimiestä osallistui kuuteen ryhmähaastatteluun tai workshoppiin. Aineistonkeruu tapahtui Jyväskylän ammattikorkeakoulun ja Jyväskylän yliopiston Take Care 24/7 -hankkeessa. Tulokset osoittavat, että vallitsevista näkemyksistä poiketen epätyypillisinä työaikoina tehtävä työ on esimiesten näkökulmasta sekä palkitsevaa että haastavaa. Esimiehille työskentely tarjoaa vapausasteita ja mahdollisuuksia itsensä toteuttamiseen. Lähes poikkeuksetta esimiehet näkivät työpäivän vaihtelevuuden, nopeasyklisyyden ja asiakastyön positiivisiksi tekijöiksi. Ala nähtiin myös kilpailuhenkisenä. Toisaalta esimiehet muodostivat tiiviin ryhmän, joka tuki ja sparrasi toisiaan sekä jakoi tietoa. Esimiestyön haasteena pidettiin työyhteisön kiinteyteen ja viestintään liittyviä ongelmia. Yhtenä keskeisenä osaamisalueena pidettiin rekrytointia työn luonteesta johtuen alalle soveltuvan työntekijän rekrytointi oli tärkeää. Haittatekijöinä mainittiin työn, perhe-elämän ja harrastusten yhteensovittaminen. Omaa jaksamista ja työhyvinvoinnin merkitystä korostettiin useissa haastatteluissa. Lisäksi oikeudenmukaisuuteen liittyvät kysymykset ovat esimiestyön arjessa keskeisiä; työntekijöiden tasapuolinen kohtelu erityisesti työvuorosuunnittelun näkökulmasta, jossa avoin ja henkilökohtainen vuorovaikutus on tärkeää. Osassa tutkittavista työyhteisöistä oli havaittavissa, että fyysisen työyhteisön rinnalle oli rakentunut virtuaalinen työyhteisö, jossa esimiehet ja työntekijät jakoivat kokemuksiaan. 7

8 Irja Kandolin Työterveyslaitos Kaupan alan esimiestyötä usein kellon ympäri Kaupan alan esimiestyöhön on tullut lisää haasteita, kun myymälöiden aukioloajat ovat laajentuneet. Näin on etenkin pienissä, alle 400 m2 myymälöissä, joiden aukioloajat vapautettiin vuoden 2009 lopulla. Myös suuremmat myymälät ovat nykyään auki päivittäin lukuun ottamatta joitakin juhlapäiviä. Tähän liittyy työaikojen uudenlainen organisointi työntekijöiden hyvinvointia tukevaksi. Etenkin silloin, kun työaikajoustoja joudutaan toteuttamaan esimiehen tai työtehtävien vaatimuksesta, olisi tärkeää olla mahdollisuus myös työntekijälähtöiseen, yksilölliseen joustoon. Tällainen tilanne tukee sekä psyykkistä että sosiaalista hyvinvointia (Hakola ym. 2007). Esimiehenä kaupan alalla -tutkimus (Työterveyslaitos ) kartoittaa esimiesten toimintakäytäntöjä arjen esimiestyössä sekä henkilöstön kokemuksia ja hyvinvointia nykymuotoisessa kaupassa. Lisäksi selvittämme kaupan alan esimiestyön yhteyttä henkilöstön hyvinvointiin ja organisaatioiden tuloksellisuuteen. Palvelualojen ammattiliiton PAM:n vähittäiskaupan alalla toimiville vuonna 2013 tehdyn kyselyn (n=992, vastausprosentti 48) tuloksia voidaan verrata vuoden 2008 tilanteeseen, jolloin tehtiin vastaava kysely (Kandolin ym. 2010). Vaikka myymälöiden aukioloaikojen laajennus toi työn organisointiin muutoksia, koetaan työaikajoustot hyvin samalla tavalla kuin aiemmin. Työntekijälähtöisiä joustoja, eli mahdollisuus vaikuttaa omiin työaikoihin, kokee omaavansa melko tai erittäin usein 40 %, pienemmissä myymälöissä useammin kuin suuremmissa. Sen sijaan joustoja esimiehen tai työtehtävien vaatimuksista koetaan yhtä lailla kaiken kokoisissa myymälöissä (42 % vähintään kuukausittain). Työntekijälähtöisiä joustoja omaavat ovat selvästi tyytyväisempiä esimiestoimintaan kuin muut, esimerkiksi esimies koetaan useammin oikeudenmukaiseksi (r=.33, p<.001) ja palautetta saadaan useammin (r=.24, p<.001). Silloin myös stressiä koetaan vähemmän (r=.15, p<001) ja työstä ollaan innostuneita (r=.16, p<.001). Hakola, T., Hublin, C., Härmä, M., Kandolin, I., Laitinen, J. & Sallinen M. (2007) Toimivat ja terveet työajat Työterveyslaitos, Helsinki. Kandolin, I., Tilev, K., Vartia, M., Lindström, K. & Nykyri, E. (2010) Työhyvinvoinnilla tulosta kaupassa. Työterveyslaitos, Palvelualojen ammattiliitto PAM, Kaupan liitto, Helsinki. 8

9 Liisa Mäkelä, Riitta Viitala & Jussi Tanskanen Vaasan yliopisto Miten voit esimies? Organisaatioiden resurssit on pyritty optimoimaan ja esimiehen tulee saada oman yksikkönsä työtehtävät tehdyksi mahdollisimman tehokkaasti niukkojen resurssien kohdentamisella. Esimiestyö modernissa työelämässä nähdäänkin usein haastavana ja voimavaroja kuluttavana työnä. Esimiesten hyvinvointia on tähän mennessä kuitenkin tutkittu melko vähän ja tämän tutkimuksen tarkoituksena on lähestyä esimiesten työhyvinvointia eri näkökulmista. Tutkimuksen aineistona on Läike-hankkeessa vuonna 2011 kerätty kyselytutkimusaineisto, joka koostuu 160 esimiestä ja heidän 1488 alaisestaan. Tässä tutkimuksessa vertaamme esimiesasemassa työskentelevien hyvinvointia ei-esimiesasemassa oleviin työntekijöihin. Tarkastelemme myös sukupuolen ja iän merkitystä esimiesten hyvinvoinnin kokemuksiin. Alustavien tulosten mukaan naisesimiehet voivat miesesimiehiä paremmin, mutta esimiehen iällä ei näyttäisi olevan tilastollisesti merkittävää yhteyttä esimiehen hyvinvointiin. Esimiehet kokevat alaisiaan korkeampaa työn imua mutta heillä on myös alaisiaan korkeampi stressin taso, eli esimiestyö sisältää elementtejä, jotka tukevat työhyvinvointia mutta toisaalta myös kuluttavat voimavaroja. Esimiehen hyvinvointi myös heijastuu alaisen hyvinvoinnin kokemukseen. Tämä tutkimus tuottaa suomalaisesta työelämästä käytännön toimijoille relevanttia tietoa tuomalla erityisesti esiin esimiesten hyvinvointiin liittyviä näkökulmia ja osoittamalla myös, millaisia siirrännäisvaikutuksia esimiesten hyvinvoinnilla organisatorisessa kontekstissa on. Tämän tutkimuksen tulosten valossa voidaan sanoa että on erityisen tärkeää kiinnittää huomiota esimiesten hyvinvointiin ja sen tukemiseen. Lisäksi voidaan kuitenkin myös osaltaan kyseenalaistaa yleistä näkemystä esimiestyön kuormittavuudesta ja osoittaa sen sisältävän myös keskeisiä voimavaroja, jotka tukevat hyvinvointia. 9

10 Marko Kesti Lapin Yliopisto Työelämän laadun mittaaminen ja liiketoimintavaikutusten analysointi Työelämä 2020 ohjelman tavoitteena on luoda Suomalaisille organisaatioille kilpailuetua hyvän henkilöstöjohtamisen ja työelämän laadun avulla. Työelämän laatua ja tuottavuutta pitää kehittää samanaikaisesti, jolloin syntyy kestävää kilpailuetua. Työelämä 2020 ohjelman tavoitteiden saavuttamisen tiellä on useita merkittäviä haasteita. Yksi haaste liittyy siihen, että henkilöstöjohtaminen ei ole riittävästi kytköksissä liiketoiminnan strategiseen johtamiseen. Henkilöstö nähdään kustannuksena eikä tuotantopääomana, jonka kehittämiseen kannattaa investoida. Jotta johto voi käsitellä henkilöstökehittämistä investointiluonteisena panostuksena, pitää pystyä luotettavasti arvioimaan investoinnin tuotto. Henkilöstön suorituskyky pitää kytkeä paremmin liiketoimintamittareihin. Henkilöstön suorituskykyyn liittyvä mittaristo-ongelma on havaittu myös alan tutkijapiireissä. Lapin Yliopistossa on luotu erityinen henkilöstövoimavarojen tuotantofunktio (Human Capital Production Function), jossa aineeton henkilöstöpääoma muutetaan tuotantotekijäksi. Suomessa on runsas kirjo erilaisia työhyvinvointimittauksia, joiden tuloksia ei juurikaan käytännössä pystytä hyödyntämään henkilöstövoimavarojen kehittämisessä. Liiketoimintajohdon silmissä työhyvinvointimittaukset ovat sinänsä mielenkiintoista puuhastelua, joka on vailla liiketaloudellista kytkentää. Haasteena on työelämän laadun mittaaminen siten, että se kertoo riittävällä tarkkuudella aineettoman henkilöstöpääoman hyödyntämisasteesta, jolloin indeksiä voisi käyttää henkilöstötuottavuuden analysointiin. Tässä paperissa esitellään uusi teoreettinen viitekehys työelämän laadun mittaamiseen siten, että se kvantifioi organisaation todellista suorituskykyä. Näin mittaustulosta voidaan paremmin käyttää paitsi henkilöstötuottavuuden analysointiin myös henkilöstövoimavarojen kehittämiseen. Työelämän laadun analysointimalli noudattaa tunnustettuja organisaatiopsykologian periaatteita motivaatioteorian ja itsearvostukseen perustuvan suorituskyvyn suhteen. Artikkelissa näytetään esimerkkiorganisaation mittaus ja henkilöstötuottavuuden laskenta, joka osoittaa henkilöstökehittämisellä saavutettavat taloudelliset hyödyt henkilöstövoimavarojen tuotantofunktion mukaan. 10

Ikääntyvät työntekijät organisaatiomuutoksessa - ELDERS -projektin tuloksia

Ikääntyvät työntekijät organisaatiomuutoksessa - ELDERS -projektin tuloksia Ikääntyvät työntekijät organisaatiomuutoksessa - ELDERS -projektin tuloksia Krista Pahkin Organisatoriset innovaatiot ja johtaminen -tiimi ELDERS -projektin aineisto 1. Kirjallisuuskatsaus 2. HYVIS -aineiston

Lisätiedot

Vanhempien työajat ja lasten kanssa vietetty aika onko 24/7 yhteiskunta uhka vai mahdollisuus lapsiperheille?

Vanhempien työajat ja lasten kanssa vietetty aika onko 24/7 yhteiskunta uhka vai mahdollisuus lapsiperheille? Vanhempien työajat ja lasten kanssa vietetty aika onko 24/7 yhteiskunta uhka vai mahdollisuus lapsiperheille? Anneli Miettinen Väestöliitto Väestöntutkimuslaitos Luennon aiheita Kuinka yleistä on vanhempien

Lisätiedot

Esimiehestä kaikki irti?

Esimiehestä kaikki irti? Esimiehestä kaikki irti? Esimiestyön vaatimukset, aikapaine ja vaikutusmahdollisuudet 2.6.2006 2.6.2006 Johtaminen ja organisaatiot muuttuneet! ENNEN johtamistyylit tavoite- ja tulosjohtaminen, prosessiajattelu

Lisätiedot

EK-elinkeinopäivä Jyväskylässä 15.9.2005

EK-elinkeinopäivä Jyväskylässä 15.9.2005 EK-elinkeinopäivä Jyväskylässä 15.9.2005 Tuottavuutta ja hyvinvointia kannustavalla johtamisella Tuulikki Petäjäniemi Hyvä johtaminen on tuotannon johtamista sekä ihmisten osaamisen ja työyhteisöjen luotsaamista.

Lisätiedot

Henkilöstön työkyky ja yrityksen menestyminen Tulosten pohdintaa

Henkilöstön työkyky ja yrityksen menestyminen Tulosten pohdintaa Henkilöstön työkyky ja yrityksen menestyminen Tulosten pohdintaa Työsuojelurahaston Tutkimus tutuksi tapaaminen 13.2.2009 / Sinikka Vanhala Yksinkertaistettu HRM-tuloksellisuus -malli ( Black Box malli)

Lisätiedot

JOHTAMISEN JA ESIMIESTYÖN KEHITTÄMINEN Hr-toimintana Vaasa

JOHTAMISEN JA ESIMIESTYÖN KEHITTÄMINEN Hr-toimintana Vaasa JOHTAMISEN JA ESIMIESTYÖN KEHITTÄMINEN Hr-toimintana Vaasa Hr-verkoston ideatyöpaja 2/2013 Kuntatyönantajat Helsinki Leena Kaunisto henkilöstöjohtaja, Ktm Työhyvinvointiohjelma 2009-2012: Tuottavuusohjelma

Lisätiedot

Hyvän työpaikan kriteerit

Hyvän työpaikan kriteerit Hyvän työpaikan kriteerit Vetovoimaa ja työhyvinvointia terveydenhuoltoon! Hyvän työpaikan kriteerit 2 Hyvä lukija, esitteessä olevat Hyvän työpaikan kriteerit terveydenhuollon organisaatioille on laadittu

Lisätiedot

Mittarit kertovat ja eurot puhuvat

Mittarit kertovat ja eurot puhuvat Mittarit kertovat ja eurot puhuvat Uuden työelämän trendit -huippuseminaari Tornio 7.9.2016 Tauno Hepola, Mcompetence Oy Toimitusjohtaja, yritysvalmentaja TYÖELÄMÄN LAADULLA ON MAHDOLLISTA RAKENTAA KILPAILUETUA,

Lisätiedot

Jaksamiskysely S-ryhmä 10/2016 Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt

Jaksamiskysely S-ryhmä 10/2016 Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Jaksamiskysely S-ryhmä 10/2016 Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Vastaus%: 54 Havaintoja A (omat esimiehet ja johto): 5/9 hakee tukea omasta esimiehestään, kun tarve siihen on. Reilu

Lisätiedot

Jaksamiskysely 10/2016 (netti) Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt

Jaksamiskysely 10/2016 (netti) Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Jaksamiskysely 10/2016 (netti) Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Vastaus%: 60 Havaintoja A (omat esimiehet ja johto): Reilu 3/7 hakee tukea omasta esimiehestään, kun tarve siihen on.

Lisätiedot

Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015. Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö

Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015. Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015 Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö Mie tahtoisin ihan tavallisen työpaikan semmosen missä pomo on paikalla kun sitä tarvii työkaveri ei

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. 23.11.2012 Eija Lehto, Työhyvinvointipalvelut. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. 23.11.2012 Eija Lehto, Työhyvinvointipalvelut. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Eija Lehto, erityisasiantuntija IKÄTIETOISELLA JOHTAMISELLA KOHTI TYÖHYVINVOINTIA 23.11.2012 Eija Lehto, Työhyvinvointipalvelut Työhyvinvointi työntekijän omakohtainen kokemus, joka

Lisätiedot

Savonlinnan kaupunki 2013

Savonlinnan kaupunki 2013 Savonlinnan kaupunki 2013 Kuntasi työhyvinvointisyke Yleistä kyselystä Savonlinnan kaupungin työhyvinvointikyselyssä kartoitettiin organisaation palveluksessa olevien työntekijöiden työhyvinvointi ja siinä

Lisätiedot

OAJ:n Työolobarometrin tuloksia

OAJ:n Työolobarometrin tuloksia OAJ:n Työolobarometrin tuloksia 31.1.2014 OAJ:n Työolobarometrin perustiedot Kysely toteutettiin loka-marraskuussa 2013 Kyselyn vastaajia 1347 Opetusalan ammattijärjestön ja Finlands Svenska Lärarförbundin

Lisätiedot

Esityksen rakenne: Mobiilivälinettä hyödyntävä Hyvinvointiryhmä epätyypillistä työaikaa tekevien työntekijöiden hyvinvoinnin edistämisessä 3.12.

Esityksen rakenne: Mobiilivälinettä hyödyntävä Hyvinvointiryhmä epätyypillistä työaikaa tekevien työntekijöiden hyvinvoinnin edistämisessä 3.12. Mobiilivälinettä hyödyntävä Hyvinvointiryhmä epätyypillistä työaikaa tekevien työntekijöiden hyvinvoinnin edistämisessä Mari Punna JAMK, Anna Rönkä JYU, Sanna Sihvonen JAMK, Ulla Teppo JAMK Esityksen rakenne:

Lisätiedot

Sitä saadaan, mitä mitataan!

Sitä saadaan, mitä mitataan! Sitä saadaan, mitä mitataan! Kehittämisen tueksi esimiestyön 360-palaute, VMBaro ja kehityskeskustelumalli ValtioExpo Niina Turumäki/Valtiokonttori Yhteiset työkalut 360-palaute Esimiestyön ja johtamisen

Lisätiedot

PERHEET 24/7 TUTKIMUKSEN TULOKSIA EPÄTYYPILLINEN TYÖAIKA: Aikaisina aamuina, iltaisin, öisin ja viikonloppuisin tehtävää työtä mukaan lukien vuorotyö

PERHEET 24/7 TUTKIMUKSEN TULOKSIA EPÄTYYPILLINEN TYÖAIKA: Aikaisina aamuina, iltaisin, öisin ja viikonloppuisin tehtävää työtä mukaan lukien vuorotyö PERHEET 24/7 TUTKIMUKSEN TULOKSIA Perheet 24/7 -tutkimusprojektiin osallistui yhteensä 1294 vanhempaa Suomesta, Iso-Britanniasta ja Hollannista. Tutkimuksessa verrattiin epätyypillisinä aikoina (eli iltaisin,

Lisätiedot

Valtakunnallinen työsuojelun vastuualueiden työsuojelulautakuntien seminaari

Valtakunnallinen työsuojelun vastuualueiden työsuojelulautakuntien seminaari Valtakunnallinen työsuojelun vastuualueiden työsuojelulautakuntien seminaari Luottamus ja asenne ratkaisevat Työelämä 2020 hanke Työturvallisuuskeskus TTK Risto Tanskanen Asiantuntija tuottavuus ja työyhteisön

Lisätiedot

Ensihoitajien psyykkinen ja fyysinen kuormittuminen sekä työssäjaksaminen. Anssi Aunola Lääkintämestari Keski-Uudenmaan pelastuslaitos

Ensihoitajien psyykkinen ja fyysinen kuormittuminen sekä työssäjaksaminen. Anssi Aunola Lääkintämestari Keski-Uudenmaan pelastuslaitos Ensihoitajien psyykkinen ja fyysinen kuormittuminen sekä työssäjaksaminen Anssi Aunola Lääkintämestari Keski-Uudenmaan pelastuslaitos Mitä kuormittavuus on? Työn kuormittavuus on moniulotteinen käsite.

Lisätiedot

Työn voimavarat ja vaatimukset kaupan alalla

Työn voimavarat ja vaatimukset kaupan alalla Taulukkoraportti Työn voimavarat ja vaatimukset kaupan alalla Tässä taulukkoraportissa verrataan kaupan esimiesten ja myymälätyöntekijöiden työn voimavaroja, vaatimuksia ja hyvinvointia. Kysely toteutettiin

Lisätiedot

Työntekijänä 24h taloudessa: Mobiilipäiväkirjatutkimus päivittäisestä hyvinvoinnista ja terveydestä

Työntekijänä 24h taloudessa: Mobiilipäiväkirjatutkimus päivittäisestä hyvinvoinnista ja terveydestä Työntekijänä 24h taloudessa: Mobiilipäiväkirjatutkimus päivittäisestä hyvinvoinnista ja terveydestä Anna Rönkä JY, Sanna Sihvonen JAMK, Mari Punna JAMK, Ulla Teppo JAMK & Kaisa Aunola JY Näkökulmamme epätyypilliseen

Lisätiedot

17.11.2014 www.tyojaperhe.fi 1

17.11.2014 www.tyojaperhe.fi 1 17.11.2014 www.tyojaperhe.fi 1 TYÖN JA PERHEEN YHTEENSOVITTAMISEN VERKKOAIVORIIHI Esitys on osa Työterveyslaitoksen koordinoimaa Sosiaali- ja terveysministeriön Työ ja perhe-elämä -ohjelmaa. Marja Etunimi

Lisätiedot

Kehittämisen omistajuus

Kehittämisen omistajuus Kehittämisen omistajuus Kuntaliitto 18.4.2013 Tuottava ja hallittu kehittämistoiminta kunnissa hanke (KUNTAKEHTO) Pasi-Heikki Rannisto Kehityspäällikkö, HT Tampereen Palveluinnovaatiokeskus (TamSI) Kehittämistyön

Lisätiedot

Henkilöstötuottavuuden johtaminen ja työelämän laadun merkitys organisaation tuottavuudessa Tauno Hepola 11.2.2010

Henkilöstötuottavuuden johtaminen ja työelämän laadun merkitys organisaation tuottavuudessa Tauno Hepola 11.2.2010 Henkilöstötuottavuuden johtaminen ja työelämän laadun merkitys organisaation tuottavuudessa Tauno Hepola 11.2.2010 Organisaatioiden haasteita Työelämän laadun rakentuminen Työhyvinvointi, tuottavuus ja

Lisätiedot

Henkinen kuormitus työssä lisääntyy vai vähenee?

Henkinen kuormitus työssä lisääntyy vai vähenee? Henkinen kuormitus työssä lisääntyy vai vähenee? Työsuojeluhallinto 40 v. tilaisuus Tampere 1.10.2013 Eeva-Marja Lee Työyhteisöpalvelut Työterveyslaitos Työhyvinvoinnin ja työsuojelun portaat Uusi työturvallisuuslaki

Lisätiedot

Kauppa vetovoimaisena työnantajana

Kauppa vetovoimaisena työnantajana Kauppa vetovoimaisena työnantajana Puheenjohtaja Ann Selin Vähittäiskaupan ennakointiseminaari 10.3.2015 PAM lukuina Jäseniä 232 381 (31.12.2014) Naisia n. 80 % jäsenistä Nuoria, alle 31-vuotiaita 30 %

Lisätiedot

Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011

Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011 Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011 17.2.2011 Hannele Waltari Mitä työhyvinvointi on? Työhyvinvointi tarkoittaa turvallista, terveellistä ja tuottavaa työtä, jota ammattitaitoiset

Lisätiedot

Henkilöstöjohdon rooli ja organisaation tiedonhallinta

Henkilöstöjohdon rooli ja organisaation tiedonhallinta Henkilöstöjohdon rooli ja organisaation tiedonhallinta Strateginen työhyvinvointijohtaminen kunta-alalla Pauli Forma Henkilöstöjohtamisen seminaari 9.4.2013 Perustuu Kevan julkaisuun 1/2013 (Pauli Forma,

Lisätiedot

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA Annamari Mäki-Ullakko, Ilmarinen, 5.11.2015 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Oma jaksaminen on perusta 2. Työyhteisössä jokainen vaikuttaa ja on vastuussa 3. Ammattitaidon

Lisätiedot

Työhyvinvointi ja tuottavuus

Työhyvinvointi ja tuottavuus Työhyvinvointi ja tuottavuus DI HTT Marko Kesti marko.kesti@mcompetence.com EVP HRM-Performance, Mcompetence Oy Researcher, Lapin Yliopisto Tietokirjailija, Suomen tietokirjailijat ry Henkilöstö on yrityksen

Lisätiedot

MARKO KESTI. Strateginen henkilöstötuottavuuden johtaminen

MARKO KESTI. Strateginen henkilöstötuottavuuden johtaminen MARKO KESTI Strateginen henkilöstötuottavuuden johtaminen TALENTUM Helsinki 2010 Copyright 2010 Talentum Media Oy ja tekijä Kansi: Ea Söderberg Taitto: NotePad ISBN: 978-952-14-1508-1 Kariston Kirjapaino

Lisätiedot

Fokusryhmäkeskustelut perheystävällisyyden arvioinnin ja kehittämisen menetelmänä

Fokusryhmäkeskustelut perheystävällisyyden arvioinnin ja kehittämisen menetelmänä Fokusryhmäkeskustelut perheystävällisyyden arvioinnin ja kehittämisen menetelmänä Väestöliitto Perheystävällinen työpaikka -ohjelma Laura Hannola 29.9.2016 Sisältö Fokusryhmähaastattelumenetelmä Mikä toimi/mikä

Lisätiedot

Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2.

Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2. Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2.2017 Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti STTK:n toimeksiannosta

Lisätiedot

Henkilöstösuunnittelu: mitä, miksi, miten

Henkilöstösuunnittelu: mitä, miksi, miten Henkilöstösuunnittelu: mitä, miksi, miten Henkilöstösuunnittelu tulevaisuuden toiminnan suuntaajana - teema-aamupäivä Juha Eskelinen, KTT Melkior Oy 23.9.2015 Viestit 2 Haasteina kiristynyt talous, teknologiamurros,

Lisätiedot

ETÄTYÖN EDISTÄMINEN. Agronomiliitto ry:n jäsenten kokemuksia etätyöstä. Mari Raininko

ETÄTYÖN EDISTÄMINEN. Agronomiliitto ry:n jäsenten kokemuksia etätyöstä. Mari Raininko ETÄTYÖN EDISTÄMINEN Agronomiliitto ry:n jäsenten kokemuksia etätyöstä Mari Raininko Tutkimuksen taustaa Etätyöstä ja sen hyödyistä puhuttu paljon, mutta hyödyntäminen ei ole toteutunut odotetulla tavalla

Lisätiedot

Aikuisten työ rytmittää lasten arjen Anna Rönkä, Jyväskylän yliopisto

Aikuisten työ rytmittää lasten arjen Anna Rönkä, Jyväskylän yliopisto Aikuisten työ rytmittää lasten arjen Anna Rönkä, Jyväskylän yliopisto Alustus perustuu tutkimushankkeeseen Lasten sosio-emotionaalinen hyvinvointi ja perheen arki 24/7-taloudessa (Perheet 24/7) Suomen

Lisätiedot

Perhemyönteiset käytännöt kuntatyöpaikoilla 2016 kyselyn tulokset

Perhemyönteiset käytännöt kuntatyöpaikoilla 2016 kyselyn tulokset Hyvinvointia työstä Perhemyönteiset käytännöt kuntatyöpaikoilla 2016 kyselyn tulokset Salla Toppinen-Tanner Nina Olin Marjukka Laine 8.11.2016 Työterveyslaitos www.ttl.fi 2 Kyselyn toteutus Nettikysely

Lisätiedot

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA 1 YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA Työmarkkinat ovat murroksessa. Suomea varjostanut taantuma on jatkunut ennätyksellisen pitkään. Pk-yritysten merkitystä ei tule aliarvioida taantumasta

Lisätiedot

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Osa 1: Kuinka valmiita me olemme? Tutkimuksen perustiedot Tutkimukseen on haastateltu 1000 suomalaista Kohderyhmänä olivat 18-64 -vuotiaat pois lukien eläkeläiset

Lisätiedot

Ikäjohtaminen-työntekijän hyvinvoinnnin tukemiseksi

Ikäjohtaminen-työntekijän hyvinvoinnnin tukemiseksi Ikäjohtaminen-työntekijän hyvinvoinnnin tukemiseksi ATERIA 14 tapahtuma, ammattiasiain toimitsija JHL edunvalvontalinja, työelämän laadun toimialue Ikäjohtaminen, määrittely Ikäjohtamiseksi kutsutaan eri-ikäisten

Lisätiedot

Työelämän ilmiöt ja työkyvyn tukeminen Johanna Ahonen 1.9.2015

Työelämän ilmiöt ja työkyvyn tukeminen Johanna Ahonen 1.9.2015 Työelämän ilmiöt ja työkyvyn tukeminen Johanna Ahonen Työkykyjohtaminen Ilmiöitä Tiedolla johtaminen 2 Ilmiöitä ja huolia yritysten arjessa Kannattavuus, tehokkuus, kasvu "Liikevaihto jää alle budjetin

Lisätiedot

Suomalaisista 84 prosenttia pitää työsuhdeetuja merkittävänä työhyvinvoinnin kannalta

Suomalaisista 84 prosenttia pitää työsuhdeetuja merkittävänä työhyvinvoinnin kannalta Tiedote Maaliskuu 2017 Työsuhde-edut Suomessa -kyselytutkimus: Suomalaisista 84 prosenttia pitää työsuhdeetuja merkittävänä työhyvinvoinnin kannalta Tuoreen Työsuhde-edut Suomessa -kyselytutkimuksen mukaan

Lisätiedot

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään 8.5.2014 MARJUKKA LAINE, TYÖTERVEYSLAITOS 0 Verkoston lähtökohta ja tehtävät Hallitusohjelma 2011: Perustetaan Työterveyslaitoksen

Lisätiedot

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Osa 1: Kuinka valmiita me olemme? Tutkimuksen perustiedot Tutkimukseen on haastateltu 1000 suomalaista Kohderyhmänä olivat 18-64 -vuotiaat pois lukien eläkeläiset

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Parempi Työyhteisö - kysely Kuntaliitto Tulosten esittely Heli Kuitunen ja Maarit Vartia Työyhteisöt ja -organisaatiot -osaamiskeskus Työterveyslaitos - Terveen työelämän edistäjä Edistämme

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely - Työhyvinvointi_Perusturva_lautakunta

Työhyvinvointikysely - Työhyvinvointi_Perusturva_lautakunta Työhyvinvointikysely - Työhyvinvointi_Perusturva_lautakunta 1. Sukupuoli 0% 25% 50% 75% 100% mies 6,8% nainen 93,2% 2. Työ- ja virkasuhteesi muoto? 0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% 90% vakituinen 86,41%

Lisätiedot

Seinäjoen perusopetus Arviointikysely syksy 2012 JOHTAJUUS. Piia Seppälä Seinäjoen perusopetuksen arviointityö

Seinäjoen perusopetus Arviointikysely syksy 2012 JOHTAJUUS. Piia Seppälä Seinäjoen perusopetuksen arviointityö Seinäjoen perusopetus Arviointikysely syksy 2012 JOHTAJUUS Piia Seppälä Seinäjoen perusopetuksen arviointityö Koulut vastaajaryhmittäin Yleistä Kysely toteutettiin syysloman jälkeisillä kolmella viikolla.

Lisätiedot

Miten jaksamme työelämässä?

Miten jaksamme työelämässä? Miten jaksamme työelämässä? työelämän haasteet Työhyvinvoinnin asiantuntija Tiina Holappa Sisältö: Työelämän haasteet Työelämän tämän hetkiset trendit Tilastoja suomalaisten eläköitymisestä Työurat pidemmiksi

Lisätiedot

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita!

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Vuoden 2013 aikana 359 Turun yliopiston opiskelijaa suoritti yliopiston rahallisesti tukeman harjoittelun. Sekä harjoittelun suorittaneilta opiskelijoilta

Lisätiedot

STRATEGISEN HYVINVOINNIN JOHTAMINEN. Ossi Aura & Guy Ahonen

STRATEGISEN HYVINVOINNIN JOHTAMINEN. Ossi Aura & Guy Ahonen STRATEGISEN HYVINVOINNIN JOHTAMINEN Ossi Aura & Guy Ahonen Talentum Pro Helsinki 2016 Copyright 2016 Talentum Media ja kirjoittajat ISBN 978-952-14-2780-0 ISBN 978-952-14-2781-7 (sähkökirja) ISBN 978-952-14-2782-4

Lisätiedot

Tutkimuksen tavoitteet

Tutkimuksen tavoitteet T-Media Oy T-Media on vuonna 1997 perustettu työnantajakuvaan ja maineeseen erikoistunut tutkimus- ja viestintäyhtiö. T-Median missiona on auttaa asiakkaitaan luomaan sidosryhmilleen kestävää kilpailuetua

Lisätiedot

Työkaarikeskustelu työhyvinvoinnin tukena

Työkaarikeskustelu työhyvinvoinnin tukena Hyvinvointia työstä Työkaarikeskustelu työhyvinvoinnin tukena Marjo Wallin, erikoistutkija 14.10.2016 Työterveyslaitos Marjo Wallin www.ttl.fi 2 Työhyvinvointi rakennetaan yhdessä Eri-ikäisten työkykyä

Lisätiedot

PAMin vetovoimabarometri 2012. PAMin vetovoimabarometri 2012

PAMin vetovoimabarometri 2012. PAMin vetovoimabarometri 2012 Barometrin teki TNS-Gallup Toteutettu Gallup Forumissa lokamarraskuussa Tehty aikaisemmin 2010 ja 2011 Selvittää kaupan, majoitus-ja ravitsemisalan sekä kiinteistöpalvelualan vetovoimaisuutta (mukana joissain

Lisätiedot

Työkaari kantaa - teknologiateollisuuden tulevaisuushanke

Työkaari kantaa - teknologiateollisuuden tulevaisuushanke Työkaari kantaa - teknologiateollisuuden tulevaisuushanke Työkaarikeskustelu ja Pomotsekki työhyvinvoinnin tukena Työkaarikeskustelu Työhyvinvointi rakennetaan yhdessä Eri-ikäisten työkykyä ja työssä onnistumista

Lisätiedot

Salon kaupunki Työhyvinvointihanke

Salon kaupunki Työhyvinvointihanke Salon kaupunki Työhyvinvointihanke Salon kaupunki työnantajana 1.1.2009 toteutui kymmenen kunnan ja neljän kuntayhtymän kuntaliitos Kaupungin työntekijämäärä oli joulukuussa 2011 yht. 3518 henkeä, joista

Lisätiedot

Isännöintialan näkymät ja osaamistarpeet. Heikki Kauranen Kehityspäällikkö Isännöintiliitto 29.1.2014

Isännöintialan näkymät ja osaamistarpeet. Heikki Kauranen Kehityspäällikkö Isännöintiliitto 29.1.2014 Isännöintialan näkymät ja osaamistarpeet Heikki Kauranen Kehityspäällikkö Isännöintiliitto 29.1.2014 Isännöintiala on osa kiinteistö- ja rakentamisalaa Koko kiinteistö- ja rakentamisklusteri: - Työllistää

Lisätiedot

TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi

TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008 Hannu.tamminen@ttk.fi Taustaa Ohjausvälineet Lait Asetukset, ministeriön päätökset Keskusviraston suositukset Työmarkkinasopimukset Työmarkkinajärjestöjen

Lisätiedot

OSAAMISKARTOITUKSEN ESITTELY

OSAAMISKARTOITUKSEN ESITTELY OSAAMISKARTOITUKSEN ESITTELY Mistä osaamis- ja osaamistarvekartoituksessa on kysymys Yhteiskunta ja työelämän ilmiöt muuttuvat ympärillämme kovaa vauhtia. Usein joudumme kysymään ja ihmettelemään, mitä

Lisätiedot

ParTy. Parempi Työyhteisö -ilmapiirikysely. Luotettava väline työyhteisön vahvuuksien ja kehittämiskohteiden löytämiseen

ParTy. Parempi Työyhteisö -ilmapiirikysely. Luotettava väline työyhteisön vahvuuksien ja kehittämiskohteiden löytämiseen ParTy Parempi Työyhteisö -ilmapiirikysely Luotettava väline työyhteisön vahvuuksien ja kehittämiskohteiden löytämiseen Parempi työyhteisö ilmapiirikysely Työyhteisön tilaa voi arvioida ja kehittää rakentavasti

Lisätiedot

YRITTÄJIEN HYVINVOINTI

YRITTÄJIEN HYVINVOINTI YRITTÄJIEN HYVINVOINTI Yrittäjien työhyvinvointikysely 2013 tulokset 4.9.2013 Kati Huoponen, Mari Merilampi ja Jouni Vatanen TAUSTAA Kysely lähetettiin yli 10 000:lle Ilmarisen yrittäjäasiakkaalle Kyselyyn

Lisätiedot

Kehitetään työhyvinvointia yhdessä

Kehitetään työhyvinvointia yhdessä Kehitetään työhyvinvointia yhdessä TTK Työhyvinvointipalveluista tukea Työhyvinvointikortti Pirkko Mäkinen pirkko.makinen@ttk.fi Mitä hyötyä? Hyöty on osoitettu tutkimuksin ja kehittämishankkeissa Työhyvinvoinnin

Lisätiedot

ITSENSÄ JOHTAMINEN KOTIHOIDON ESIMIEHEN TYÖSSÄ

ITSENSÄ JOHTAMINEN KOTIHOIDON ESIMIEHEN TYÖSSÄ ITSENSÄ JOHTAMINEN KOTIHOIDON ESIMIEHEN TYÖSSÄ Jonna Luhtaniemi Taija Rämä 2017 SISÄLTÖ 1 JOHDANTO... 3 2 OPINNÄYTETYÖN TEOREETTISET LÄHTÖKOHDAT... 3 3 OPINNÄYTETYÖN TULOKSET JA JOHTOPÄÄTÖKSET... 4 4 LOPUKSI...

Lisätiedot

Pk-yritys - Hyvä työnantaja 2014 Työolobarometri

Pk-yritys - Hyvä työnantaja 2014 Työolobarometri Pk-yritys - Hyvä työnantaja 2014 Työolobarometri 1 Yritysten määrän kehitys 1990-2013 290 000 282635 270 000 266062 263 001263759 266909 262548 250 000 252 815 230 000 210 000 209151 207493 203542 205468

Lisätiedot

Työelämätaitoja tukemalla työhyvinvointiin ja tuottavuuteen. Työelämän tutkimuspäivät, Tampere 5.11.2010 Elina Sipponen

Työelämätaitoja tukemalla työhyvinvointiin ja tuottavuuteen. Työelämän tutkimuspäivät, Tampere 5.11.2010 Elina Sipponen Työelämätaitoja tukemalla työhyvinvointiin ja tuottavuuteen Työelämän tutkimuspäivät, Tampere 5.11.2010 Elina Sipponen Moniosaaja -valmennus Pientyöpaikoilla uudistuminen (Punk) hankkeen työelämäosaamista

Lisätiedot

Työmarkkinatutkimus 1/2014 Lehdistöaamiainen, Ravintola Loiste,

Työmarkkinatutkimus 1/2014 Lehdistöaamiainen, Ravintola Loiste, Työmarkkinatutkimus 1/2014 Lehdistöaamiainen, Ravintola Loiste, 8.4.2014 Pro on Yksi Suomen suurimmista ammattiliitoista: suurin yksityisen sektorin toimihenkilöliitto ja Toimihenkilökeskusjärjestö STTK:n

Lisätiedot

VÄLKKY-PROJEKTI Työvalmennus ja työnetsintä NET EFFECT OY

VÄLKKY-PROJEKTI Työvalmennus ja työnetsintä NET EFFECT OY VÄLKKY-PROJEKTI Työvalmennus ja työnetsintä NET EFFECT OY 15.6.2009 Aikataulu Ensimmäinen työpaja 9.6 klo 8.30 12.00 MTC, Porin Puuvilla, Pohjoisranta 11F, Puuvillasali Toinen työpaja 25.8, sama aika ja

Lisätiedot

Työnantaja. Haluatko olla edelläkävijä? Haluatko panostaa henkilökuntasi hyvinvointiin ja tuottavuuteen?

Työnantaja. Haluatko olla edelläkävijä? Haluatko panostaa henkilökuntasi hyvinvointiin ja tuottavuuteen? Työnantaja Haluatko olla edelläkävijä? Haluatko panostaa henkilökuntasi hyvinvointiin ja tuottavuuteen? Jos vastasit kyllä, niin tule mukaan hankkeeseen, josta saat työkaluja toimivan henkilöstöpolitiikan

Lisätiedot

Myynnin Pyöreä Pöytä

Myynnin Pyöreä Pöytä Myynnin Pyöreä Pöytä Myynnin Arvostus Suomessa Havaintoja selvityksestä keväällä 2009 Petteri Laine, Customer Centric Selling Finland Petteri.laine@customercentric.fi 050 3229107 Sisältö Miksi Myynnin

Lisätiedot

JOHTAJUUDEN LAADUN ARVIOINTI

JOHTAJUUDEN LAADUN ARVIOINTI JOHTAJUUDEN LAADUN ARVIOINTI Copyright Mentorit Oy, 2006. www.mentorit.fi Mittarin käyttöoikeus vain tunnukset lunastaneella. Osittainenkin kopiointi tai muokkaus vain tekijän luvalla. Kyselyn perustana

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työhyvinvoinnin tilannekuva - Työnantajan nykyiset tiedot ja taidot toimintaan Rauno Pääkkönen Elina Ravantti Selvityksen tarkoitus ja toteutus Muodostaa käsitys mitä työhyvinvoinnilla

Lisätiedot

Kunniamaininnat tuottavuusyhteistyöstä 2012

Kunniamaininnat tuottavuusyhteistyöstä 2012 Kunniamaininnat tuottavuusyhteistyöstä 2012 RTK-Palvelu Oy: Kohti hyvää, monikulttuurista työyhteisöä RTK-Palvelu Oy on aktiivisesti kehittänyt työyhteisöään. RTK-Palvelu Oy on valtakunnallinen kiinteistöpalvelualan

Lisätiedot

Työpaikkavalmentaja osatyökykyisen henkilön työllistymisen tukena Työpaikkavalmentajien ja heidän esimiesten näkemyksiä työpaikkavalmentajuudesta

Työpaikkavalmentaja osatyökykyisen henkilön työllistymisen tukena Työpaikkavalmentajien ja heidän esimiesten näkemyksiä työpaikkavalmentajuudesta Työpaikkavalmentaja osatyökykyisen henkilön työllistymisen tukena Työpaikkavalmentajien ja heidän esimiesten näkemyksiä työpaikkavalmentajuudesta Kristiina Leppänen 3.12.2014 Opinnäytetyö kevät 2014 Sosiaalialan

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä 6.11.2012 1. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä 6.11.2012 1. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä 6.11.2012 1 Eija Lehto, erityisasiantuntija ATERIA 2012 IKÄYSTÄVÄLLISYYDESTÄ VOIMAA TYÖYHTEISÖÖN 6.11.2012 Eija Lehto, Työterveyslaitos 2 Ikäystävällisyydestä VOIMAA... Elämänkulku

Lisätiedot

Psykososiaalinen kuormitus työpaikoilla Liisa Salonen

Psykososiaalinen kuormitus työpaikoilla Liisa Salonen Psykososiaalinen kuormitus työpaikoilla 11.3.2017 Liisa Salonen Psykososiaalinen kuormitus Psykososiaalisilla kuormitustekijöillä tarkoitetaan työn sisältöön ja järjestelyihin sekä työyhteisön sosiaaliseen

Lisätiedot

Vastausprosentti % Kuntaliitto 2004, n=202 Kuntaliitto 2008, n=198 Kuntaliitto 2011, n=220. Parempi Työyhteisö -kysely Työterveyslaitos 1

Vastausprosentti % Kuntaliitto 2004, n=202 Kuntaliitto 2008, n=198 Kuntaliitto 2011, n=220. Parempi Työyhteisö -kysely Työterveyslaitos 1 Vastausprosentti % 9 8 75 74 67 Kuntaliitto 4, n=2 Kuntaliitto 8, n=198 Kuntaliitto 11, n=2 Työterveyslaitos 1 Parempi Työyhteisö -Avainluvut 19 Työyhteisön kehittämisedellytykset 18 Työryhmän kehittämisaktiivisuus

Lisätiedot

Porvoon kaupunki 2011 Henkilöstökysely QPS 34+

Porvoon kaupunki 2011 Henkilöstökysely QPS 34+ 1,2 1 0,8 0,6 0,4 0,2 0 1 Porvoon kaupunki 2011 Henkilöstökysely QPS 34+ Porvoo 2011 - Borgå 2011 N = 1273 Sukupuoli 100 % 90 % 80 % 81 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 18 % 10 % 0 % mies nainen Ikäryhmä

Lisätiedot

Työhyvinvoinnin yhteistyökumppanuus Savonlinnan kaupunki

Työhyvinvoinnin yhteistyökumppanuus Savonlinnan kaupunki Työhyvinvoinnin yhteistyökumppanuus Savonlinnan kaupunki Työstä terveyttä ja elinvoimaa! -seminaari 23.4.2015 Kruunupuisto Henkilöstösihteeri Susanna Laine Sisältö Strategia Henkilöstö Työhyvinvointiohjelma

Lisätiedot

Työyhteisön pelisäännöt - tuottavuutta työhyvinvoinnista

Työyhteisön pelisäännöt - tuottavuutta työhyvinvoinnista Työyhteisön pelisäännöt - tuottavuutta työhyvinvoinnista Jyväskylän kaupunki Henkilöstöhallinto Sisältö: 1. Henkilöstötyön keskeiset sisällöt 2. Miksi työyhteisön pelisäännöt? 3. Työhyvinvoinnin määritelmä

Lisätiedot

Henkilöstötuottavuusmiten se rakennetaan? Webinaari

Henkilöstötuottavuusmiten se rakennetaan? Webinaari Henkilöstötuottavuusmiten se rakennetaan? Webinaari 21.6.2016 Äänessä tänään Kati Järvinen Johtava konsultti - Hyvinvointi ja tuottavuus Kokenut henkilöstön ja johtamisen kehittäjä Työtään rakastava ammattivalmentaja

Lisätiedot

Forssan kaupungin ja kaupungin henkilöstöjärjestöjen välinen HENKILÖSTÖSOPIMUS 2011 2012

Forssan kaupungin ja kaupungin henkilöstöjärjestöjen välinen HENKILÖSTÖSOPIMUS 2011 2012 Forssan kaupungin ja kaupungin henkilöstöjärjestöjen välinen HENKILÖSTÖSOPIMUS 2011 2012 Yhteistoimintaryhmä 29.11.2010 Kaupunginhallitus 29.11.2010 Kaupunginvaltuusto 13.12.2010 Sisällysluettelo 1. Edellisen

Lisätiedot

Tutkija Satu-Mari Jansson, TAIKA II -hanke Liite 4

Tutkija Satu-Mari Jansson, TAIKA II -hanke Liite 4 Tutkija Satu-Mari Jansson, TAIKA II -hanke Liite 4 ESIMIESKYSELY 1. Perustietoja TAIKA II-hankkeen alku- ja loppukartoituskyselyn tarkoituksena oli kerätä tietoa projektiin osallistuneiden työyhteisöjen

Lisätiedot

Case Moventas: Avainhenkilöiden hyvinvoinnin hallinta Maarit Herranen

Case Moventas: Avainhenkilöiden hyvinvoinnin hallinta Maarit Herranen Case Moventas: Avainhenkilöiden hyvinvoinnin hallinta Maarit Herranen Avainhenkilöiden hyvinvoinnin hallinta Taustaa Hyvinvointi- ja kuntokartoitukset Seurantamittaus ja kuormituksen sekä palautumisen

Lisätiedot

Vetovoimaa sote-alan työpaikoille 20.2.2015 Säätytalo, Helsinki. Riitta Sauni

Vetovoimaa sote-alan työpaikoille 20.2.2015 Säätytalo, Helsinki. Riitta Sauni Vetovoimaa sote-alan työpaikoille 20.2.2015 Säätytalo, Helsinki Riitta Sauni Hankkeen taustaa Sote-alalla tarvitaan tulevaisuudessa runsaasti uutta työvoimaa ja laaja-alaista osaamista On arvioitu, että

Lisätiedot

Henkilöstöstrategia 2010 2013

Henkilöstöstrategia 2010 2013 Henkilöstöstrategia 2010 2013 1 Henkilöstöstrategia avuksi johtamiseen Henkilöstöstrategia on väline Raision kaupungin henkilöstöpolitiikan kehittämiseen. Se toteuttaa osaltaan kaupungin strategiaa. Henkilöstöstrategia

Lisätiedot

ESIMIESTEN TYÖHYVINVOINTI. Anu Järvensivu FT, Erikoistutkija Työelämän tutkimuskeskus Tampereen yliopisto anu.jarvensivu@uta.fi

ESIMIESTEN TYÖHYVINVOINTI. Anu Järvensivu FT, Erikoistutkija Työelämän tutkimuskeskus Tampereen yliopisto anu.jarvensivu@uta.fi ESIMIESTEN TYÖHYVINVOINTI Anu Järvensivu FT, Erikoistutkija Työelämän tutkimuskeskus Tampereen yliopisto anu.jarvensivu@uta.fi Esimies ja työhyvinvointi Tavanomainen tarkastelukulma: Esimies alaisten työhyvinvoinnin

Lisätiedot

Työhyvinvointi- ja työsuojeluyhteistyön haasteita

Työhyvinvointi- ja työsuojeluyhteistyön haasteita Työhyvinvointi- ja työsuojeluyhteistyön haasteita Erkki Auvinen, STTK 7. 4. 2 0 1 6 Työpaikan kehittämistä ei saa unohtaa vaikeinakaan aikoina Työpaikan kehittämistä ei saa haudata mukamas tärkeämpien

Lisätiedot

TYÖSUOJELUN JA TYÖHYVINVOINNIN TILANNE JA TARPEET TYÖPAIKOILLA

TYÖSUOJELUN JA TYÖHYVINVOINNIN TILANNE JA TARPEET TYÖPAIKOILLA TS-paneeli I TYÖSUOJELUN JA TYÖHYVINVOINNIN TILANNE JA TARPEET TYÖPAIKOILLA Minna Toivanen & Minna Janhonen 24.1.2013 24.1.2013 Työsuojelupaneeli I, Toivanen & Janhonen 1 TS-paneeli I TS-paneeli on työsuojeluhenkilöstölle

Lisätiedot

Puolison rooli nais- ja miesjohtajien urilla

Puolison rooli nais- ja miesjohtajien urilla Puolison rooli nais- ja miesjohtajien urilla Suvi Heikkinen Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu NaisUrat-hanke Työn ja yksityiselämän tasapaino 6.5.2014 Väitöskirjatutkimus Pyrkimyksenä on selvittää

Lisätiedot

Työaikoihin liittyvät kuormitustekijät *

Työaikoihin liittyvät kuormitustekijät * Työaikoihin liittyvät kuormitustekijät * Työaikatekijöiden arviointiohje Työaikojen kuormituksen arvioinnin tarkoitus on selvittää, ovatko joko ryhmän ja/ yksilön työajat kunnossa terveyden ja toimintakyvyn

Lisätiedot

Kysely tehtiin loka-marraskuussa 2015 Kohderyhmänä työmarkkinoilla olevat TEKin jäsenet Vastaajia noin , vastausprosentti noin 25 YTN-teemana

Kysely tehtiin loka-marraskuussa 2015 Kohderyhmänä työmarkkinoilla olevat TEKin jäsenet Vastaajia noin , vastausprosentti noin 25 YTN-teemana Kysely tehtiin loka-marraskuussa 2015 Kohderyhmänä työmarkkinoilla olevat TEKin jäsenet Vastaajia noin 11 000, vastausprosentti noin 25 YTN-teemana työtyytyväisyys ja työn muutokset Tuunia Keränen @TEK_akateemiset

Lisätiedot

Kuntien tuloksellisuusseminaari 19.11.2009. Titta Jääskeläinen YTM, tutkija Kuopion yliopisto

Kuntien tuloksellisuusseminaari 19.11.2009. Titta Jääskeläinen YTM, tutkija Kuopion yliopisto Kuntien tuloksellisuusseminaari 19.11.2009 Titta Jääskeläinen YTM, tutkija Kuopion yliopisto Kuntien toimintaympäristö Kuntaorganisaatioiden toimintaan ja tavoitteenasetteluun osallistuu monia suorittavia,

Lisätiedot

T-Media Oy. Olemme osa TATia yhdessä Finnfactsin kanssa ja edustamme Suomessa Reputation Institutea.

T-Media Oy. Olemme osa TATia yhdessä Finnfactsin kanssa ja edustamme Suomessa Reputation Institutea. T-Media Oy T-Media on vuonna 1997 perustettu työnantajakuvaan ja maineeseen erikoistunut tutkimus- ja viestintäyhtiö. T-Median missiona on auttaa asiakkaitaan luomaan sidosryhmilleen kestävää kilpailuetua

Lisätiedot

Lisäksi vastaajat saivat antaa vapaamuotoisesti muutos- ja kehitysehdotuksia ja muuta palautetta SOS-lapsikylille ja SOS-Lapsikylän nuorisokodille.

Lisäksi vastaajat saivat antaa vapaamuotoisesti muutos- ja kehitysehdotuksia ja muuta palautetta SOS-lapsikylille ja SOS-Lapsikylän nuorisokodille. 27.3.2014 YHTEENVETO ASIAKASPALAUTTEESTA SOS-Lapsikyliin ja nuorisokotiin sijoitettujen läheiset 1. Kyselyn taustaa Kirjallinen palautekysely SOS-lapsikyliin ja SOS-Lapsikylän nuorisokotiin sijoitettujen

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä Terveyden edistämistä työpaikalle / P Husman Työterveyslaitos

Hyvinvointia työstä Terveyden edistämistä työpaikalle / P Husman Työterveyslaitos Hyvinvointia työstä Työhyvinvointia arjessa Päivi Husman, teemajohtaja Työhön osallistuminen ja kestävä työura Työterveyslaitos Työhyvinvointi tehdään arjessa yhdessä Työkykyä, terveyttä ja hyvinvointia

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2015

Työhyvinvointikysely 2015 Työhyvinvointikysely 2015 Vakuutusväen Liitto VvL ry kyseli työoloista edellisen kerran vuonna 2012. Silloin kaikkien vakuutusalan työntekijöiden oli mahdollista vastata. Vastaajia oli yli 3.300, joista

Lisätiedot

HENKILÖSTÖTUTKIMUKSEN TULOSTEN JALOSTAMINEN Henkilöstöjohtaja Kirsi Matero, Lassila & Tikanoja Oyj Back-to-Basics, Katajanokka 7.5.

HENKILÖSTÖTUTKIMUKSEN TULOSTEN JALOSTAMINEN Henkilöstöjohtaja Kirsi Matero, Lassila & Tikanoja Oyj Back-to-Basics, Katajanokka 7.5. HENKILÖSTÖTUTKIMUKSEN TULOSTEN JALOSTAMINEN Henkilöstöjohtaja Kirsi Matero, Lassila & Tikanoja Oyj Back-to-Basics, Katajanokka 7.5.2014 Lassila & Tikanoja Oyj 1 TÄNÄÄN KÄYMME LÄPI 1. Taustaa henkilöstökyselylle

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2013

Työhyvinvointikysely 2013 Työhyvinvointikysely 2013 22.11.2013 Henkilöstöpalvelut Ulla Huttunen Toteutus Kysely toteutettiin sähköisesti JY:ssa 23.9.- 6.10.2013 Kysely uudistui vuonna 2013 kysymysten määrä väheni (62 -> 43) Uudet

Lisätiedot

Työelämä toiveet ja todellisuus samaan maailmaan, mutta miten? Maria Vesanen, tutkija, T-Media Oy

Työelämä toiveet ja todellisuus samaan maailmaan, mutta miten? Maria Vesanen, tutkija, T-Media Oy Työelämä toiveet ja todellisuus samaan maailmaan, mutta miten? Maria Vesanen, tutkija, T-Media Oy T-Media Oy T-Media tarjoaa parhaat palvelut maineen ja sidosryhmäsuhteiden johtamiseen. Palvelemme asiakkaitamme

Lisätiedot

University of Tampere University of Jyväskylä

University of Tampere University of Jyväskylä Työ kuormituksesta palautumisen haasteet Ulla Kinnunen Tampereen yliopisto Psykologian laitos Työelämän muutokset 24 x 7 x 365 logiikka Aina avoin yhteiskunta Työn rajattomuus Aika ja paikka Oma kyky asettaa

Lisätiedot

Porvoon kaupunki. Yleistä kyselystä. Yleistä raportoinnista. Raportin rakenne. Raportti tehty: , klo 16.

Porvoon kaupunki. Yleistä kyselystä. Yleistä raportoinnista. Raportin rakenne. Raportti tehty: , klo 16. n kaupunki Raportti tehty: 7..7, klo 6.9 Vastaajia: 75 Yleistä kyselystä n työhyvinvointikyselyssä kartoitettiin työntekijöiden työhyvinvoinnin tilaa ja kokemuksia työn sujuvuudesta. Työhyvinvointikyselyn

Lisätiedot