Työryhmä: Työntekijöiden hyvinvointi, esimiestyö ja johtaminen 24h-taloudessa. Tapio Mäkelä, Jyväskylän ammattikorkeakoulu

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Työryhmä: Työntekijöiden hyvinvointi, esimiestyö ja johtaminen 24h-taloudessa. Tapio Mäkelä, Jyväskylän ammattikorkeakoulu"

Transkriptio

1 Työelämän tutkimuspäivät Työryhmäkoordinaattorit: Anna Rönkä, Jyväskylän yliopisto Tapio Mäkelä, Jyväskylän ammattikorkeakoulu Torstai , klo , Päätalo, LS C5 Työntekijänäkökulma Aloitus Anna Rönkä & Tapio Mäkelä Epätyypilliset työajat ja perheiden ajankäyttö Timo Anttila Isännöintialalla haasteita työajan hallinnassa Virpi Slotte Tauko Epätyypillinen työaika, perhe-elämä ja lapset: haasteita ja ratkaisumalleja Anna Rönkä Mobiilivälinettä hyödyntävä hyvinvointiryhmä epätyypillistä työaikaa tekevien työntekijöiden hyvinvoinnin edistämisessä Mari Punna Yhteenveto Perjantai , klo , Päätalo, LS C5 Johtamisen näkökulma Esimiestyö 24h-taloudessa Marianne Ekonen Kaupan alan esimiestyötä usein kellon ympäri Irja Kandolin Tauko Miten voit olla esimies? Liisa Mäkelä Työelämän laadun mittaaminen ja liiketoimintavaikutusten analysointi Marko Kesti Loppukeskustelu 1

2 Timo Anttila & Tomi Oinas Jyväskylän yliopisto Jouko Nätti Tampereen yliopisto Epätyypilliset työajat ja perheiden ajankäyttö Yhteiskunnan aikarytmien muutosta, ja erityisesti työaikoja, koskevaa keskustelua on hallinnut (uhka)kuva siirtymästä kohti 24/7 -yhteiskuntaa. Talouden palvelu- ja tietovaltaistumisen, aukiolojen vapautumisen, kulutusrytmien muutoksen, paikallisen sopimisen lisääntymisen ja naisten työssäkäynnin yleistymisen on oletettu rikkovan niin sanottua normaalityöaikaa. Jälkiteollinen tuotantomuoto ja palvelutalous lisäävät epätyypillisiä ja epäsosiaalisia (unsociable, unsocial) työaikoja. On esitetty, että epätyypillistyvät työajat uhkaavat biologisia rytmejä ja hankaloittavat sosiaalista kanssakäymistä. Tutkimuksessa tarkastellaan ensin työaikojen ajoituksen muutosta. Kysymme, missä määrin työn ajoitus on viimeisen parin vuosikymmenen aikana siirtynyt normaalityöajan kahdeksasta neljään, maanantaista perjantaihin ulkopuolelle. Tarkastelu perustuu kolmen viimeisimmän ajankäyttöaineiston ( , ja ) analyysiin. Toinen tutkimuskysymys liittyy epäsosiaalisten työaikojen vaikutuksiin perheiden ajankäyttöön. Tarkastelussa käytetään vuosien ja ajankäyttöaineistoista muodostettua puolisoaineistoa. Puolisoaineisto mahdollistaa puolisoiden työtuntien ajoittumisen yksityiskohtaisen tarkastelun. Kysymme, miten puolisoiden työaikojen epäsosiaalisuus on yhteydessä vanhempien ja lasten ajankäyttöön sekä toisaalta perheen yhteiseen aikaan. 2

3 Virpi Slotte Kiinteistöalan Koulutussäätiö Isännöintialalla haasteita työajan hallinnassa Tämä tutkimus perustuu Kiinteistöalan Koulutussäätiön teettämän Isännöintialan ammattilaiset - kyselyn tuloksiin. Kyselyn tarkoituksena on selvittää ja seurata miten isännöitsijät itse näkevät työnsä, työmääränsä ja jaksamisensa. Kysely toteutettiin keväällä 2014 (n=546) ja tuloksia verrataan osittain vuoden 2010 (n=637) ja vuoden 2007 (n=733) tuloksiin. Isännöinti toimialana Isännöinnin toimialalla on merkittävä rooli suomalaisessa yhteiskunnassa. Suomessa on yli asunto-osakeyhtiötä, joissa asuu noin 2.7 miljoonaa suomalaista (Isännöintiliitto 2014). Toimiala on suurten haasteiden edessä. Kiinteistöjen korjausvelka kasvaa, isännöitsijöiden keskiikä on huomattavan korkea ja eläköitymisen seurauksena alalle pitäisi rekrytoida nuorta väkeä. Isännöitsijän ammatin ja toimialan tunnettavuuden lisääminen ovat tässä avainasemassa. Tähän liittyy oleellisesti tavoite parantaa työntekijöiden työssä jaksamista ja työhyvinvointia. Tulokset Kyselytutkimusten toteutuksessa käytettiin Kiinteistöalan Koulutussäätiön asiakasrekisteriä ja Isännöintiliiton jäsenrekisteriä, jolloin kohderyhmäksi saatiin varsin kattavasti alalla toimivat isännöitsijät. Vastausprosentit vaihtelivat tämän vuoden 23 % ja vuoden % välillä. Vuoden 2014 tulosten mukaan isännöintityön sisältöä pidetään pääsääntöisesti mielenkiintoisena: vastaajista 87 % on tyytyväisiä tai erittäin tyytyväisiä työnsä sisältöön. Vastaava luku vuonna 2010 oli 83 %. Selvästi vähemmän tyytyväisempiä oltiin tehtävä-/urakehitysmahdollisuuksiin (ka=3.46), työaikoihin(ka=3.32) sekä ansiokehitykseen (ka=3.21). Vaikka ammattitaidon kehittämistä ja ylläpitämistä pidetään tärkeänä niin urakehityksen kuin työn mielekkyyden näkökulmasta, joka kolmannen mielestä (35 %) siihen ei ole riittävästi aikaa. Isännöitsijöiden keskimääräinen työaika on noussut vuodesta 2007 lähes kahdella tunnilla viikossa 43 tuntiin. Silti joka kolmannes (31 %) kokee, että heidän työaikansa ei riitä laadukkaaseen palvelun tuottamiseen asiakkaalle. Tätäkin suurempi ryhmä eli puolet vastaajista (51 %) ei pysty laskuttamaan asiakkailta kaikkia heille tekemiään töitä. Yli puolet vastaajista (54 %) kertoo, että heidän työaikaansa ei seurata. Uuvuttavasta työmäärästä kielii joka neljännen tyytymättömyys työaikoihin. Vuonna 2010 vastaava luku oli 20 %. Alalta löytyy kuitenkin myös työpaikkoja, joissa isännöitsijät kokevat olevansa tyytyväisiä työaikaansa. Näiden henkilöiden osuus (48 %) on laskenut jonkin verran neljän vuoden takaisesta tuloksesta (53 %). Myönteinen kokemus siitä, että voi riittävän itsenäisesti päättää omasta ajankäytöstään (71 %) on sen sijaan pysynyt lähes muuttumattomana. Yhteenveto ja johtopäätökset Tämän tutkimuksen tulokset vahvistavat julkisuudessakin esillä olleet väitteet isännöitsijöiden pitkistä ja säännöllisen epäsäännöllisistä työajoista. Alalla toimivien toiveena on järkeistää isännöitsijöiden työaikaa, erityisesti ilta-aikaan ajoittuvia kokouksia. Toisaalta tietoisuus työn ajoittaisesta ruuhkautumisesta tekee siitä ennakoitavan, joka yhdessä työn itsenäisyyden ja monipuolisuuden kanssa saavat sen alan ammattilaisten mielestä tuntumaan antoisalta. 3

4 Kehitettävää löytyi epätyypillisinä aikoina tehtävän työn lisäksi toimintatapojen nykyaikaistamisessa: alan toimintamallien ja erityisesti kokouskulttuurin pitäisi muuttua radikaalisti, jotta houkuttelevuus olisi muiden alojen tasolla. Myös Pitkät työpäivät pitäisi saada esim. työaikajoustoilla kohtuullisemmiksi. Isännöitsijöiden maineen parantamiseksi asiakkaat pitäisi saada vakuuttuneeksi, että isännöitsijä todella ehtii tehdä ne työt, joista on sovittu. Tuloksia ja johtopäätöksiä täydennetään aineiston analyysin päätyttyä. 4

5 Anna Rönkä 1, Mia Tammelin 1, Marja-Leena Laakso 1, Eija Sevon 1, Riitta-Leena Metsäpelto 1 & Kaisa Malinen 2 Jyväskylän yliopisto 1, Jyväskylän ammattikorkeakoulu 2 Epätyypillinen työaika, perhe-elämä ja lapset: haasteita ja ratkaisumalleja Vaikka monet perheelliset työntekijät Suomessa ja muualla maailmassa tekevät työtä myös perinteisten virka-aikojen ulkopuolella, perheiden palvelut kuten päivähoito ja koulu on rakennettu pitkälti säännöllistä päivätyötä tekeviä silmällä pitäen. Myös tutkimuksissa epätyypillistä työaikaa tekevien perhe-elämän ja lastenhoidon kysymykset ovat jääneet vähemmälle huomiolle perhetutkimusten keskittyessä säännöllistä päivätyötä tekeviin perheisiin. Työelämän kehitystrendejä seurataan kansainvälisillä työolotutkimuksilla, mutta niissä työntekijöiden perheelämän kysymykset eivät kuulu tutkimusten keskiöön. Suomen Akatemian Families 24/7- tutkimuksessa on tutkittu epätyypillistä työtä tekeviä vanhempia Suomessa, Isossa Britanniassa ja Alankomaissa. Keskeisinä kysymyksinä on ollut selvittää, miten perheelliset työntekijät näissä kolmessa maassa sovittavat yhteen perhe-elämää ja työaikojaan sekä järjestävät lastenhoidon ja arkensa. Kansainvälisen verkkokyselyn lisäksi Suomessa on kerätty aineistoa eri menetelmillä vanhemmilta, lapsilta ja vuorohoidon työntekijöiltä. Tässä esitelmässä kokoamme päätuloksia Families 24/7-tutkimuksesta. Hahmotamme eri osatutkimustemme tulosten pohjalta kuvaa epätyypillistä työaikaa tekevien vanhempien tilanteesta Euroopassa ja erityisesti Suomessa. Nostamme esille niitä tekijöitä epätyypillisessä työajassa, jotka näyttävät olevan työssäkäyvien vanhempien ja heidän lastensa kannalta ongelmallisia, ja pohdimme ratkaisuja näihin epäkohtiin. Vaikka olemme havainneet puutteita epätyypillisen työajan ja perheelämän yhteensovittamisessa, tutkimuksemme osoittaa kuitenkin myös, että monelle työssäkäyvälle vanhemmalle epätyypillinen työaika sopii hyvin, jopa paremmin kuin säännöllinen päivätyö. Epätyypillisen työaikamuodon ja perhe-elämän yhteensovittamiseen vaikuttaa tutkimuksemme perusteella usea tekijä: 1) se, miten hyvin epätyypillinen työaika sopii maan palvelujärjestelmään, työ- ja perhepolitiikkaan sekä kulttuurisiin normeihin 2) vanhemman mahdollisuus vaikuttaa työaikoihinsa, työaikojen ennakoitavuus ja kesto sekä palkkataso ja 3) epätyypillistä työaikaa tekevän vanhemman (ex)puolison osallistuminen lastenhoitoon ja kasvatukseen. Lasten hyvinvoinnin kannalta on olennaista, miten perheessä ja vuorohoidossa epäsäännölliseen arkeen löydetään säännöllisyyttä ja jatkuvuutta ja pehmennetään epätyypillisen työajan arkeen mahdollisesti tuomia stressitekijöitä. Lapsen hyvinvointia 24h-taloudessa voidaan edistää pienillä arkisilla teoilla ottamalla lapsen näkökulma huomioon arjen siirtymissä ja tilanteissa. 5

6 Mari Punna, Sanna Sihvonen, Ulla Teppo & Anna Rönkä Jyväskylän ammattikorkeakoulu Mobiilivälinettä hyödyntävä hyvinvointiryhmä epätyypillistä työaikaa tekevien työntekijöiden hyvinvoinnin edistämisessä Take Care 24/7 (Työntekijänä ja esimiehenä 24h-taloudessa ratkaisumalleja ja johtamisen välineitä) -tutkimus- ja kehittämishankkeessa tarkastellaan epätyypillisinä työaikoina tapahtuvaa työtä erityisesti työntekijöiden ja esimiesten sekä laajemmin koko työyhteisön näkökulmista. Hanke toteutuu vuosina ja yhteistyökumppanina toimii SOK sekä sen kolme alueellista osuuskauppaa. Hankkeen alussa kartoitettiin työntekijöiden kokemaa päivittäistä hyvinvointia mobiilipäiväkirjatutkimuksen avulla. Alkukartoituksen tuloksista nousi esille kolme pääteemaa työntekijöiden hyvinvoinnin edistämisessä; 1) palautuminen ja uni 2) työn ja muun elämän yhteensovittaminen sekä 3) liikunnan lisääminen ja terveellinen ravitsemus. Työntekijöiden päivittäisen hyvinvoinnin edistämiseksi toteutettiin motivoivaan ja voimaannuttavaan ohjaukseen perustuvat hyvinvointiryhmät, joiden pääteemat nousivat alkukartoituksen tuloksista. Hyvinvointiryhmiin osallistui yhteensä 15 työntekijää kahdessa sisällöltään samanlaisessa pienryhmässä. Ryhmät kestivät 12 viikkoa ja kokoontuivat yhteensä kolme kertaa: alussa, puolivälissä ja lopussa. Hyvinvointiryhmän tavoitteena oli oman arkisen toiminnan tarkastelu hyvinvoinnin näkökulmasta, oman hyvinvointitavoitteen asettaminen, omien keinojen pohtiminen ja löytäminen hyvinvoinnin edistämiseksi sekä hyvinvointiasioiden esille nostaminen omassa toimipaikassa. Hyvinvointiryhmien toiminnassa käytettiin menetelminä tekstiviestejä (hyvinvointiin liittyvät kysymykset, pohdintaan kannustaminen, toimintaan ohjaaminen sekä motivointi), henkilökohtaista hyvinvointipäiväkirjaa, suljettua web-ryhmätilaa sekä tapaamisissa mm. ryhmäkeskusteluja, casetehtäviä ja perehtymistä hyvinvointitietoon yhteistoiminnallisesti. Tulokset osoittivat, että suurin osa osallistujista arvioi oman terveyskäyttäytymisensä kohentuneen hyvinvointiryhmän aikana. Ryhmätapaamisiin osallistuminen ja kännykkäviesteihin vastaaminen oli aktiivista. Palautekyselyn perusteella suurin osa osallistujista piti ryhmätapaamisia ja kännykkäviestejä hyödyllisinä ja kannustavina, sen sijaan web-ryhmätilan käyttö koettiin hankalaksi ja osa piti paperipäiväkirjan täyttämistä työläänä. Tässä työntekijöiden hyvinvointia edistävässä interventiossa toimiviksi elementeiksi osoittautuivat oman terveyskäyttäytymisen havainnointi, ryhmätapaamiset ja säännölliset elintapamuutosta tukevat tekstiviestit. Mobiilivälineellä saadaan merkityksellistä tietoa koetusta päivittäisestä hyvinvoinnista tutkittavien arjessa ja menetelmä näyttää soveltuvan yhdeksi motivoivan ja voimaannuttavan ohjauksen välineeksi. Mobiilivälineen hyödyntämisestä epätyypillistä työaikaa tekevien työntekijöiden hyvinvoinnin edistämisessä kuitenkin tarvitaan lisätietoa toimivien työmenetelmien kehittämiseksi. 6

7 Marianne Ekonen & Tapio Mäkelä Jyväskylän ammattikorkeakoulu Esimiestyö 24h-taloudessa Työelämä- ja johtamistutkimuksessa on jonkin verran käsitelty johtamiseen ja esimiestyöhön liittyviä kysymyksiä vuorotyön aikaansaamassa kontekstissa. 24h -taloutta koskevissa tutkimuksissa johtamiskysymyksiä on lähinnä sivuttu, mutta niitä ei ole juuri tarkasteltu omana kokonaisuutena. Johtaminen ja esimiestyö on kuitenkin avainasemassa työn aiheuttamien terveyshaittojen torjunnassa, sillä esimerkiksi toimivan työvuorojärjestelmän katsotaan ehkäisevän työn synnyttämää kuormitusta ja edesauttavan palautumista. 24h-taloudessa johtamiselle asettaa vaatimuksia työntekijöiden matalahko sosioekonominen tausta, työn luonne, työyhteisöjen fragmenttinen rakenne sekä Y sukupolven etsiytyminen 24h-talouden töihin (Haavisto 2010). Yksin nämä tekijät erilaistavat esimiestyötä ja johtamisosaamista perinteisistä johtamisratkaisuista. Tässä esityksessä kuvaamme empiirisen tutkimuksen alustavia tuloksia haastatteluaineistosta, jossa on tutkittu johtamista 24h -taloudessa aikavälillä Kaiken kaikkiaan 23 esimiestä osallistui kuuteen ryhmähaastatteluun tai workshoppiin. Aineistonkeruu tapahtui Jyväskylän ammattikorkeakoulun ja Jyväskylän yliopiston Take Care 24/7 -hankkeessa. Tulokset osoittavat, että vallitsevista näkemyksistä poiketen epätyypillisinä työaikoina tehtävä työ on esimiesten näkökulmasta sekä palkitsevaa että haastavaa. Esimiehille työskentely tarjoaa vapausasteita ja mahdollisuuksia itsensä toteuttamiseen. Lähes poikkeuksetta esimiehet näkivät työpäivän vaihtelevuuden, nopeasyklisyyden ja asiakastyön positiivisiksi tekijöiksi. Ala nähtiin myös kilpailuhenkisenä. Toisaalta esimiehet muodostivat tiiviin ryhmän, joka tuki ja sparrasi toisiaan sekä jakoi tietoa. Esimiestyön haasteena pidettiin työyhteisön kiinteyteen ja viestintään liittyviä ongelmia. Yhtenä keskeisenä osaamisalueena pidettiin rekrytointia työn luonteesta johtuen alalle soveltuvan työntekijän rekrytointi oli tärkeää. Haittatekijöinä mainittiin työn, perhe-elämän ja harrastusten yhteensovittaminen. Omaa jaksamista ja työhyvinvoinnin merkitystä korostettiin useissa haastatteluissa. Lisäksi oikeudenmukaisuuteen liittyvät kysymykset ovat esimiestyön arjessa keskeisiä; työntekijöiden tasapuolinen kohtelu erityisesti työvuorosuunnittelun näkökulmasta, jossa avoin ja henkilökohtainen vuorovaikutus on tärkeää. Osassa tutkittavista työyhteisöistä oli havaittavissa, että fyysisen työyhteisön rinnalle oli rakentunut virtuaalinen työyhteisö, jossa esimiehet ja työntekijät jakoivat kokemuksiaan. 7

8 Irja Kandolin Työterveyslaitos Kaupan alan esimiestyötä usein kellon ympäri Kaupan alan esimiestyöhön on tullut lisää haasteita, kun myymälöiden aukioloajat ovat laajentuneet. Näin on etenkin pienissä, alle 400 m2 myymälöissä, joiden aukioloajat vapautettiin vuoden 2009 lopulla. Myös suuremmat myymälät ovat nykyään auki päivittäin lukuun ottamatta joitakin juhlapäiviä. Tähän liittyy työaikojen uudenlainen organisointi työntekijöiden hyvinvointia tukevaksi. Etenkin silloin, kun työaikajoustoja joudutaan toteuttamaan esimiehen tai työtehtävien vaatimuksesta, olisi tärkeää olla mahdollisuus myös työntekijälähtöiseen, yksilölliseen joustoon. Tällainen tilanne tukee sekä psyykkistä että sosiaalista hyvinvointia (Hakola ym. 2007). Esimiehenä kaupan alalla -tutkimus (Työterveyslaitos ) kartoittaa esimiesten toimintakäytäntöjä arjen esimiestyössä sekä henkilöstön kokemuksia ja hyvinvointia nykymuotoisessa kaupassa. Lisäksi selvittämme kaupan alan esimiestyön yhteyttä henkilöstön hyvinvointiin ja organisaatioiden tuloksellisuuteen. Palvelualojen ammattiliiton PAM:n vähittäiskaupan alalla toimiville vuonna 2013 tehdyn kyselyn (n=992, vastausprosentti 48) tuloksia voidaan verrata vuoden 2008 tilanteeseen, jolloin tehtiin vastaava kysely (Kandolin ym. 2010). Vaikka myymälöiden aukioloaikojen laajennus toi työn organisointiin muutoksia, koetaan työaikajoustot hyvin samalla tavalla kuin aiemmin. Työntekijälähtöisiä joustoja, eli mahdollisuus vaikuttaa omiin työaikoihin, kokee omaavansa melko tai erittäin usein 40 %, pienemmissä myymälöissä useammin kuin suuremmissa. Sen sijaan joustoja esimiehen tai työtehtävien vaatimuksista koetaan yhtä lailla kaiken kokoisissa myymälöissä (42 % vähintään kuukausittain). Työntekijälähtöisiä joustoja omaavat ovat selvästi tyytyväisempiä esimiestoimintaan kuin muut, esimerkiksi esimies koetaan useammin oikeudenmukaiseksi (r=.33, p<.001) ja palautetta saadaan useammin (r=.24, p<.001). Silloin myös stressiä koetaan vähemmän (r=.15, p<001) ja työstä ollaan innostuneita (r=.16, p<.001). Hakola, T., Hublin, C., Härmä, M., Kandolin, I., Laitinen, J. & Sallinen M. (2007) Toimivat ja terveet työajat Työterveyslaitos, Helsinki. Kandolin, I., Tilev, K., Vartia, M., Lindström, K. & Nykyri, E. (2010) Työhyvinvoinnilla tulosta kaupassa. Työterveyslaitos, Palvelualojen ammattiliitto PAM, Kaupan liitto, Helsinki. 8

9 Liisa Mäkelä, Riitta Viitala & Jussi Tanskanen Vaasan yliopisto Miten voit esimies? Organisaatioiden resurssit on pyritty optimoimaan ja esimiehen tulee saada oman yksikkönsä työtehtävät tehdyksi mahdollisimman tehokkaasti niukkojen resurssien kohdentamisella. Esimiestyö modernissa työelämässä nähdäänkin usein haastavana ja voimavaroja kuluttavana työnä. Esimiesten hyvinvointia on tähän mennessä kuitenkin tutkittu melko vähän ja tämän tutkimuksen tarkoituksena on lähestyä esimiesten työhyvinvointia eri näkökulmista. Tutkimuksen aineistona on Läike-hankkeessa vuonna 2011 kerätty kyselytutkimusaineisto, joka koostuu 160 esimiestä ja heidän 1488 alaisestaan. Tässä tutkimuksessa vertaamme esimiesasemassa työskentelevien hyvinvointia ei-esimiesasemassa oleviin työntekijöihin. Tarkastelemme myös sukupuolen ja iän merkitystä esimiesten hyvinvoinnin kokemuksiin. Alustavien tulosten mukaan naisesimiehet voivat miesesimiehiä paremmin, mutta esimiehen iällä ei näyttäisi olevan tilastollisesti merkittävää yhteyttä esimiehen hyvinvointiin. Esimiehet kokevat alaisiaan korkeampaa työn imua mutta heillä on myös alaisiaan korkeampi stressin taso, eli esimiestyö sisältää elementtejä, jotka tukevat työhyvinvointia mutta toisaalta myös kuluttavat voimavaroja. Esimiehen hyvinvointi myös heijastuu alaisen hyvinvoinnin kokemukseen. Tämä tutkimus tuottaa suomalaisesta työelämästä käytännön toimijoille relevanttia tietoa tuomalla erityisesti esiin esimiesten hyvinvointiin liittyviä näkökulmia ja osoittamalla myös, millaisia siirrännäisvaikutuksia esimiesten hyvinvoinnilla organisatorisessa kontekstissa on. Tämän tutkimuksen tulosten valossa voidaan sanoa että on erityisen tärkeää kiinnittää huomiota esimiesten hyvinvointiin ja sen tukemiseen. Lisäksi voidaan kuitenkin myös osaltaan kyseenalaistaa yleistä näkemystä esimiestyön kuormittavuudesta ja osoittaa sen sisältävän myös keskeisiä voimavaroja, jotka tukevat hyvinvointia. 9

10 Marko Kesti Lapin Yliopisto Työelämän laadun mittaaminen ja liiketoimintavaikutusten analysointi Työelämä 2020 ohjelman tavoitteena on luoda Suomalaisille organisaatioille kilpailuetua hyvän henkilöstöjohtamisen ja työelämän laadun avulla. Työelämän laatua ja tuottavuutta pitää kehittää samanaikaisesti, jolloin syntyy kestävää kilpailuetua. Työelämä 2020 ohjelman tavoitteiden saavuttamisen tiellä on useita merkittäviä haasteita. Yksi haaste liittyy siihen, että henkilöstöjohtaminen ei ole riittävästi kytköksissä liiketoiminnan strategiseen johtamiseen. Henkilöstö nähdään kustannuksena eikä tuotantopääomana, jonka kehittämiseen kannattaa investoida. Jotta johto voi käsitellä henkilöstökehittämistä investointiluonteisena panostuksena, pitää pystyä luotettavasti arvioimaan investoinnin tuotto. Henkilöstön suorituskyky pitää kytkeä paremmin liiketoimintamittareihin. Henkilöstön suorituskykyyn liittyvä mittaristo-ongelma on havaittu myös alan tutkijapiireissä. Lapin Yliopistossa on luotu erityinen henkilöstövoimavarojen tuotantofunktio (Human Capital Production Function), jossa aineeton henkilöstöpääoma muutetaan tuotantotekijäksi. Suomessa on runsas kirjo erilaisia työhyvinvointimittauksia, joiden tuloksia ei juurikaan käytännössä pystytä hyödyntämään henkilöstövoimavarojen kehittämisessä. Liiketoimintajohdon silmissä työhyvinvointimittaukset ovat sinänsä mielenkiintoista puuhastelua, joka on vailla liiketaloudellista kytkentää. Haasteena on työelämän laadun mittaaminen siten, että se kertoo riittävällä tarkkuudella aineettoman henkilöstöpääoman hyödyntämisasteesta, jolloin indeksiä voisi käyttää henkilöstötuottavuuden analysointiin. Tässä paperissa esitellään uusi teoreettinen viitekehys työelämän laadun mittaamiseen siten, että se kvantifioi organisaation todellista suorituskykyä. Näin mittaustulosta voidaan paremmin käyttää paitsi henkilöstötuottavuuden analysointiin myös henkilöstövoimavarojen kehittämiseen. Työelämän laadun analysointimalli noudattaa tunnustettuja organisaatiopsykologian periaatteita motivaatioteorian ja itsearvostukseen perustuvan suorituskyvyn suhteen. Artikkelissa näytetään esimerkkiorganisaation mittaus ja henkilöstötuottavuuden laskenta, joka osoittaa henkilöstökehittämisellä saavutettavat taloudelliset hyödyt henkilöstövoimavarojen tuotantofunktion mukaan. 10

Ikääntyvät työntekijät organisaatiomuutoksessa - ELDERS -projektin tuloksia

Ikääntyvät työntekijät organisaatiomuutoksessa - ELDERS -projektin tuloksia Ikääntyvät työntekijät organisaatiomuutoksessa - ELDERS -projektin tuloksia Krista Pahkin Organisatoriset innovaatiot ja johtaminen -tiimi ELDERS -projektin aineisto 1. Kirjallisuuskatsaus 2. HYVIS -aineiston

Lisätiedot

Vanhempien työajat ja lasten kanssa vietetty aika onko 24/7 yhteiskunta uhka vai mahdollisuus lapsiperheille?

Vanhempien työajat ja lasten kanssa vietetty aika onko 24/7 yhteiskunta uhka vai mahdollisuus lapsiperheille? Vanhempien työajat ja lasten kanssa vietetty aika onko 24/7 yhteiskunta uhka vai mahdollisuus lapsiperheille? Anneli Miettinen Väestöliitto Väestöntutkimuslaitos Luennon aiheita Kuinka yleistä on vanhempien

Lisätiedot

Hyvän työpaikan kriteerit

Hyvän työpaikan kriteerit Hyvän työpaikan kriteerit Vetovoimaa ja työhyvinvointia terveydenhuoltoon! Hyvän työpaikan kriteerit 2 Hyvä lukija, esitteessä olevat Hyvän työpaikan kriteerit terveydenhuollon organisaatioille on laadittu

Lisätiedot

Esimiehestä kaikki irti?

Esimiehestä kaikki irti? Esimiehestä kaikki irti? Esimiestyön vaatimukset, aikapaine ja vaikutusmahdollisuudet 2.6.2006 2.6.2006 Johtaminen ja organisaatiot muuttuneet! ENNEN johtamistyylit tavoite- ja tulosjohtaminen, prosessiajattelu

Lisätiedot

JOHTAMISEN JA ESIMIESTYÖN KEHITTÄMINEN Hr-toimintana Vaasa

JOHTAMISEN JA ESIMIESTYÖN KEHITTÄMINEN Hr-toimintana Vaasa JOHTAMISEN JA ESIMIESTYÖN KEHITTÄMINEN Hr-toimintana Vaasa Hr-verkoston ideatyöpaja 2/2013 Kuntatyönantajat Helsinki Leena Kaunisto henkilöstöjohtaja, Ktm Työhyvinvointiohjelma 2009-2012: Tuottavuusohjelma

Lisätiedot

EK-elinkeinopäivä Jyväskylässä 15.9.2005

EK-elinkeinopäivä Jyväskylässä 15.9.2005 EK-elinkeinopäivä Jyväskylässä 15.9.2005 Tuottavuutta ja hyvinvointia kannustavalla johtamisella Tuulikki Petäjäniemi Hyvä johtaminen on tuotannon johtamista sekä ihmisten osaamisen ja työyhteisöjen luotsaamista.

Lisätiedot

Esityksen rakenne: Mobiilivälinettä hyödyntävä Hyvinvointiryhmä epätyypillistä työaikaa tekevien työntekijöiden hyvinvoinnin edistämisessä 3.12.

Esityksen rakenne: Mobiilivälinettä hyödyntävä Hyvinvointiryhmä epätyypillistä työaikaa tekevien työntekijöiden hyvinvoinnin edistämisessä 3.12. Mobiilivälinettä hyödyntävä Hyvinvointiryhmä epätyypillistä työaikaa tekevien työntekijöiden hyvinvoinnin edistämisessä Mari Punna JAMK, Anna Rönkä JYU, Sanna Sihvonen JAMK, Ulla Teppo JAMK Esityksen rakenne:

Lisätiedot

Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015. Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö

Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015. Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015 Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö Mie tahtoisin ihan tavallisen työpaikan semmosen missä pomo on paikalla kun sitä tarvii työkaveri ei

Lisätiedot

Savonlinnan kaupunki 2013

Savonlinnan kaupunki 2013 Savonlinnan kaupunki 2013 Kuntasi työhyvinvointisyke Yleistä kyselystä Savonlinnan kaupungin työhyvinvointikyselyssä kartoitettiin organisaation palveluksessa olevien työntekijöiden työhyvinvointi ja siinä

Lisätiedot

Työntekijänä 24h taloudessa: Mobiilipäiväkirjatutkimus päivittäisestä hyvinvoinnista ja terveydestä

Työntekijänä 24h taloudessa: Mobiilipäiväkirjatutkimus päivittäisestä hyvinvoinnista ja terveydestä Työntekijänä 24h taloudessa: Mobiilipäiväkirjatutkimus päivittäisestä hyvinvoinnista ja terveydestä Anna Rönkä JY, Sanna Sihvonen JAMK, Mari Punna JAMK, Ulla Teppo JAMK & Kaisa Aunola JY Näkökulmamme epätyypilliseen

Lisätiedot

Työn voimavarat ja vaatimukset kaupan alalla

Työn voimavarat ja vaatimukset kaupan alalla Taulukkoraportti Työn voimavarat ja vaatimukset kaupan alalla Tässä taulukkoraportissa verrataan kaupan esimiesten ja myymälätyöntekijöiden työn voimavaroja, vaatimuksia ja hyvinvointia. Kysely toteutettiin

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. 23.11.2012 Eija Lehto, Työhyvinvointipalvelut. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. 23.11.2012 Eija Lehto, Työhyvinvointipalvelut. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Eija Lehto, erityisasiantuntija IKÄTIETOISELLA JOHTAMISELLA KOHTI TYÖHYVINVOINTIA 23.11.2012 Eija Lehto, Työhyvinvointipalvelut Työhyvinvointi työntekijän omakohtainen kokemus, joka

Lisätiedot

PERHEET 24/7 TUTKIMUKSEN TULOKSIA EPÄTYYPILLINEN TYÖAIKA: Aikaisina aamuina, iltaisin, öisin ja viikonloppuisin tehtävää työtä mukaan lukien vuorotyö

PERHEET 24/7 TUTKIMUKSEN TULOKSIA EPÄTYYPILLINEN TYÖAIKA: Aikaisina aamuina, iltaisin, öisin ja viikonloppuisin tehtävää työtä mukaan lukien vuorotyö PERHEET 24/7 TUTKIMUKSEN TULOKSIA Perheet 24/7 -tutkimusprojektiin osallistui yhteensä 1294 vanhempaa Suomesta, Iso-Britanniasta ja Hollannista. Tutkimuksessa verrattiin epätyypillisinä aikoina (eli iltaisin,

Lisätiedot

Ensihoitajien psyykkinen ja fyysinen kuormittuminen sekä työssäjaksaminen. Anssi Aunola Lääkintämestari Keski-Uudenmaan pelastuslaitos

Ensihoitajien psyykkinen ja fyysinen kuormittuminen sekä työssäjaksaminen. Anssi Aunola Lääkintämestari Keski-Uudenmaan pelastuslaitos Ensihoitajien psyykkinen ja fyysinen kuormittuminen sekä työssäjaksaminen Anssi Aunola Lääkintämestari Keski-Uudenmaan pelastuslaitos Mitä kuormittavuus on? Työn kuormittavuus on moniulotteinen käsite.

Lisätiedot

Valtakunnallinen työsuojelun vastuualueiden työsuojelulautakuntien seminaari

Valtakunnallinen työsuojelun vastuualueiden työsuojelulautakuntien seminaari Valtakunnallinen työsuojelun vastuualueiden työsuojelulautakuntien seminaari Luottamus ja asenne ratkaisevat Työelämä 2020 hanke Työturvallisuuskeskus TTK Risto Tanskanen Asiantuntija tuottavuus ja työyhteisön

Lisätiedot

Henkilöstöjohdon rooli ja organisaation tiedonhallinta

Henkilöstöjohdon rooli ja organisaation tiedonhallinta Henkilöstöjohdon rooli ja organisaation tiedonhallinta Strateginen työhyvinvointijohtaminen kunta-alalla Pauli Forma Henkilöstöjohtamisen seminaari 9.4.2013 Perustuu Kevan julkaisuun 1/2013 (Pauli Forma,

Lisätiedot

Henkinen kuormitus työssä lisääntyy vai vähenee?

Henkinen kuormitus työssä lisääntyy vai vähenee? Henkinen kuormitus työssä lisääntyy vai vähenee? Työsuojeluhallinto 40 v. tilaisuus Tampere 1.10.2013 Eeva-Marja Lee Työyhteisöpalvelut Työterveyslaitos Työhyvinvoinnin ja työsuojelun portaat Uusi työturvallisuuslaki

Lisätiedot

17.11.2014 www.tyojaperhe.fi 1

17.11.2014 www.tyojaperhe.fi 1 17.11.2014 www.tyojaperhe.fi 1 TYÖN JA PERHEEN YHTEENSOVITTAMISEN VERKKOAIVORIIHI Esitys on osa Työterveyslaitoksen koordinoimaa Sosiaali- ja terveysministeriön Työ ja perhe-elämä -ohjelmaa. Marja Etunimi

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely - Työhyvinvointi_Perusturva_lautakunta

Työhyvinvointikysely - Työhyvinvointi_Perusturva_lautakunta Työhyvinvointikysely - Työhyvinvointi_Perusturva_lautakunta 1. Sukupuoli 0% 25% 50% 75% 100% mies 6,8% nainen 93,2% 2. Työ- ja virkasuhteesi muoto? 0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% 90% vakituinen 86,41%

Lisätiedot

Kehittämisen omistajuus

Kehittämisen omistajuus Kehittämisen omistajuus Kuntaliitto 18.4.2013 Tuottava ja hallittu kehittämistoiminta kunnissa hanke (KUNTAKEHTO) Pasi-Heikki Rannisto Kehityspäällikkö, HT Tampereen Palveluinnovaatiokeskus (TamSI) Kehittämistyön

Lisätiedot

Henkilöstötuottavuuden johtaminen ja työelämän laadun merkitys organisaation tuottavuudessa Tauno Hepola 11.2.2010

Henkilöstötuottavuuden johtaminen ja työelämän laadun merkitys organisaation tuottavuudessa Tauno Hepola 11.2.2010 Henkilöstötuottavuuden johtaminen ja työelämän laadun merkitys organisaation tuottavuudessa Tauno Hepola 11.2.2010 Organisaatioiden haasteita Työelämän laadun rakentuminen Työhyvinvointi, tuottavuus ja

Lisätiedot

Henkilöstösuunnittelu: mitä, miksi, miten

Henkilöstösuunnittelu: mitä, miksi, miten Henkilöstösuunnittelu: mitä, miksi, miten Henkilöstösuunnittelu tulevaisuuden toiminnan suuntaajana - teema-aamupäivä Juha Eskelinen, KTT Melkior Oy 23.9.2015 Viestit 2 Haasteina kiristynyt talous, teknologiamurros,

Lisätiedot

ETÄTYÖN EDISTÄMINEN. Agronomiliitto ry:n jäsenten kokemuksia etätyöstä. Mari Raininko

ETÄTYÖN EDISTÄMINEN. Agronomiliitto ry:n jäsenten kokemuksia etätyöstä. Mari Raininko ETÄTYÖN EDISTÄMINEN Agronomiliitto ry:n jäsenten kokemuksia etätyöstä Mari Raininko Tutkimuksen taustaa Etätyöstä ja sen hyödyistä puhuttu paljon, mutta hyödyntäminen ei ole toteutunut odotetulla tavalla

Lisätiedot

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Osa 1: Kuinka valmiita me olemme? Tutkimuksen perustiedot Tutkimukseen on haastateltu 1000 suomalaista Kohderyhmänä olivat 18-64 -vuotiaat pois lukien eläkeläiset

Lisätiedot

Kauppa vetovoimaisena työnantajana

Kauppa vetovoimaisena työnantajana Kauppa vetovoimaisena työnantajana Puheenjohtaja Ann Selin Vähittäiskaupan ennakointiseminaari 10.3.2015 PAM lukuina Jäseniä 232 381 (31.12.2014) Naisia n. 80 % jäsenistä Nuoria, alle 31-vuotiaita 30 %

Lisätiedot

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Osa 1: Kuinka valmiita me olemme? Tutkimuksen perustiedot Tutkimukseen on haastateltu 1000 suomalaista Kohderyhmänä olivat 18-64 -vuotiaat pois lukien eläkeläiset

Lisätiedot

Ikäjohtaminen-työntekijän hyvinvoinnnin tukemiseksi

Ikäjohtaminen-työntekijän hyvinvoinnnin tukemiseksi Ikäjohtaminen-työntekijän hyvinvoinnnin tukemiseksi ATERIA 14 tapahtuma, ammattiasiain toimitsija JHL edunvalvontalinja, työelämän laadun toimialue Ikäjohtaminen, määrittely Ikäjohtamiseksi kutsutaan eri-ikäisten

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Parempi Työyhteisö - kysely Kuntaliitto Tulosten esittely Heli Kuitunen ja Maarit Vartia Työyhteisöt ja -organisaatiot -osaamiskeskus Työterveyslaitos - Terveen työelämän edistäjä Edistämme

Lisätiedot

Työhyvinvointi ja tuottavuus

Työhyvinvointi ja tuottavuus Työhyvinvointi ja tuottavuus DI HTT Marko Kesti marko.kesti@mcompetence.com EVP HRM-Performance, Mcompetence Oy Researcher, Lapin Yliopisto Tietokirjailija, Suomen tietokirjailijat ry Henkilöstö on yrityksen

Lisätiedot

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään 8.5.2014 MARJUKKA LAINE, TYÖTERVEYSLAITOS 0 Verkoston lähtökohta ja tehtävät Hallitusohjelma 2011: Perustetaan Työterveyslaitoksen

Lisätiedot

Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011

Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011 Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011 17.2.2011 Hannele Waltari Mitä työhyvinvointi on? Työhyvinvointi tarkoittaa turvallista, terveellistä ja tuottavaa työtä, jota ammattitaitoiset

Lisätiedot

OSAAMISKARTOITUKSEN ESITTELY

OSAAMISKARTOITUKSEN ESITTELY OSAAMISKARTOITUKSEN ESITTELY Mistä osaamis- ja osaamistarvekartoituksessa on kysymys Yhteiskunta ja työelämän ilmiöt muuttuvat ympärillämme kovaa vauhtia. Usein joudumme kysymään ja ihmettelemään, mitä

Lisätiedot

STRATEGISEN HYVINVOINNIN JOHTAMINEN. Ossi Aura & Guy Ahonen

STRATEGISEN HYVINVOINNIN JOHTAMINEN. Ossi Aura & Guy Ahonen STRATEGISEN HYVINVOINNIN JOHTAMINEN Ossi Aura & Guy Ahonen Talentum Pro Helsinki 2016 Copyright 2016 Talentum Media ja kirjoittajat ISBN 978-952-14-2780-0 ISBN 978-952-14-2781-7 (sähkökirja) ISBN 978-952-14-2782-4

Lisätiedot

Työelämän ilmiöt ja työkyvyn tukeminen Johanna Ahonen 1.9.2015

Työelämän ilmiöt ja työkyvyn tukeminen Johanna Ahonen 1.9.2015 Työelämän ilmiöt ja työkyvyn tukeminen Johanna Ahonen Työkykyjohtaminen Ilmiöitä Tiedolla johtaminen 2 Ilmiöitä ja huolia yritysten arjessa Kannattavuus, tehokkuus, kasvu "Liikevaihto jää alle budjetin

Lisätiedot

Esimiestyö 24h taloudessa Marianne Ekonen, JAMK Tapio Mäkelä, JAMK

Esimiestyö 24h taloudessa Marianne Ekonen, JAMK Tapio Mäkelä, JAMK Esimiestyö 24h taloudessa Marianne Ekonen, JAMK Tapio Mäkelä, JAMK Johtamiseen liittyviä ilmiöitä 24h taloudessa 24h taloutta koskevissa tutkimuksissa johtamiskysymyksiä on lähinnä sivuttu, mutta niitä

Lisätiedot

ParTy. Parempi Työyhteisö -ilmapiirikysely. Luotettava väline työyhteisön vahvuuksien ja kehittämiskohteiden löytämiseen

ParTy. Parempi Työyhteisö -ilmapiirikysely. Luotettava väline työyhteisön vahvuuksien ja kehittämiskohteiden löytämiseen ParTy Parempi Työyhteisö -ilmapiirikysely Luotettava väline työyhteisön vahvuuksien ja kehittämiskohteiden löytämiseen Parempi työyhteisö ilmapiirikysely Työyhteisön tilaa voi arvioida ja kehittää rakentavasti

Lisätiedot

PAMin vetovoimabarometri 2012. PAMin vetovoimabarometri 2012

PAMin vetovoimabarometri 2012. PAMin vetovoimabarometri 2012 Barometrin teki TNS-Gallup Toteutettu Gallup Forumissa lokamarraskuussa Tehty aikaisemmin 2010 ja 2011 Selvittää kaupan, majoitus-ja ravitsemisalan sekä kiinteistöpalvelualan vetovoimaisuutta (mukana joissain

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työhyvinvoinnin tilannekuva - Työnantajan nykyiset tiedot ja taidot toimintaan Rauno Pääkkönen Elina Ravantti Selvityksen tarkoitus ja toteutus Muodostaa käsitys mitä työhyvinvoinnilla

Lisätiedot

YRITTÄJIEN HYVINVOINTI

YRITTÄJIEN HYVINVOINTI YRITTÄJIEN HYVINVOINTI Yrittäjien työhyvinvointikysely 2013 tulokset 4.9.2013 Kati Huoponen, Mari Merilampi ja Jouni Vatanen TAUSTAA Kysely lähetettiin yli 10 000:lle Ilmarisen yrittäjäasiakkaalle Kyselyyn

Lisätiedot

Salon kaupunki Työhyvinvointihanke

Salon kaupunki Työhyvinvointihanke Salon kaupunki Työhyvinvointihanke Salon kaupunki työnantajana 1.1.2009 toteutui kymmenen kunnan ja neljän kuntayhtymän kuntaliitos Kaupungin työntekijämäärä oli joulukuussa 2011 yht. 3518 henkeä, joista

Lisätiedot

Miten jaksamme työelämässä?

Miten jaksamme työelämässä? Miten jaksamme työelämässä? työelämän haasteet Työhyvinvoinnin asiantuntija Tiina Holappa Sisältö: Työelämän haasteet Työelämän tämän hetkiset trendit Tilastoja suomalaisten eläköitymisestä Työurat pidemmiksi

Lisätiedot

Forssan kaupungin ja kaupungin henkilöstöjärjestöjen välinen HENKILÖSTÖSOPIMUS 2011 2012

Forssan kaupungin ja kaupungin henkilöstöjärjestöjen välinen HENKILÖSTÖSOPIMUS 2011 2012 Forssan kaupungin ja kaupungin henkilöstöjärjestöjen välinen HENKILÖSTÖSOPIMUS 2011 2012 Yhteistoimintaryhmä 29.11.2010 Kaupunginhallitus 29.11.2010 Kaupunginvaltuusto 13.12.2010 Sisällysluettelo 1. Edellisen

Lisätiedot

Kehitetään työhyvinvointia yhdessä

Kehitetään työhyvinvointia yhdessä Kehitetään työhyvinvointia yhdessä TTK Työhyvinvointipalveluista tukea Työhyvinvointikortti Pirkko Mäkinen pirkko.makinen@ttk.fi Mitä hyötyä? Hyöty on osoitettu tutkimuksin ja kehittämishankkeissa Työhyvinvoinnin

Lisätiedot

TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi

TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008 Hannu.tamminen@ttk.fi Taustaa Ohjausvälineet Lait Asetukset, ministeriön päätökset Keskusviraston suositukset Työmarkkinasopimukset Työmarkkinajärjestöjen

Lisätiedot

Vetovoimaa sote-alan työpaikoille 20.2.2015 Säätytalo, Helsinki. Riitta Sauni

Vetovoimaa sote-alan työpaikoille 20.2.2015 Säätytalo, Helsinki. Riitta Sauni Vetovoimaa sote-alan työpaikoille 20.2.2015 Säätytalo, Helsinki Riitta Sauni Hankkeen taustaa Sote-alalla tarvitaan tulevaisuudessa runsaasti uutta työvoimaa ja laaja-alaista osaamista On arvioitu, että

Lisätiedot

HYVINVOINTIANALYYSI Ryhmämittaamisen haasteet. Jyväskylä 19.5.2009

HYVINVOINTIANALYYSI Ryhmämittaamisen haasteet. Jyväskylä 19.5.2009 HYVINVOINTIANALYYSI Ryhmämittaamisen haasteet Jyväskylä 19.5.2009 Sari Tiainen Työhyvinvoinnin palvelupäällikkö työfysioterapeutti, TtM sari.tiainen@myontec.com MYONTEC OY Kuopiolainen yritys, perustettu

Lisätiedot

Myynnin Pyöreä Pöytä

Myynnin Pyöreä Pöytä Myynnin Pyöreä Pöytä Myynnin Arvostus Suomessa Havaintoja selvityksestä keväällä 2009 Petteri Laine, Customer Centric Selling Finland Petteri.laine@customercentric.fi 050 3229107 Sisältö Miksi Myynnin

Lisätiedot

Työaikoihin liittyvät kuormitustekijät *

Työaikoihin liittyvät kuormitustekijät * Työaikoihin liittyvät kuormitustekijät * Työaikatekijöiden arviointiohje Työaikojen kuormituksen arvioinnin tarkoitus on selvittää, ovatko joko ryhmän ja/ yksilön työajat kunnossa terveyden ja toimintakyvyn

Lisätiedot

Työnantaja. Haluatko olla edelläkävijä? Haluatko panostaa henkilökuntasi hyvinvointiin ja tuottavuuteen?

Työnantaja. Haluatko olla edelläkävijä? Haluatko panostaa henkilökuntasi hyvinvointiin ja tuottavuuteen? Työnantaja Haluatko olla edelläkävijä? Haluatko panostaa henkilökuntasi hyvinvointiin ja tuottavuuteen? Jos vastasit kyllä, niin tule mukaan hankkeeseen, josta saat työkaluja toimivan henkilöstöpolitiikan

Lisätiedot

Isännöintialan näkymät ja osaamistarpeet. Heikki Kauranen Kehityspäällikkö Isännöintiliitto 29.1.2014

Isännöintialan näkymät ja osaamistarpeet. Heikki Kauranen Kehityspäällikkö Isännöintiliitto 29.1.2014 Isännöintialan näkymät ja osaamistarpeet Heikki Kauranen Kehityspäällikkö Isännöintiliitto 29.1.2014 Isännöintiala on osa kiinteistö- ja rakentamisalaa Koko kiinteistö- ja rakentamisklusteri: - Työllistää

Lisätiedot

Tutkimuksen tavoitteet

Tutkimuksen tavoitteet T-Media Oy T-Media on vuonna 1997 perustettu työnantajakuvaan ja maineeseen erikoistunut tutkimus- ja viestintäyhtiö. T-Median missiona on auttaa asiakkaitaan luomaan sidosryhmilleen kestävää kilpailuetua

Lisätiedot

Ikäihmisten toimintakykyä tukevan työotteen kehittäminen Vaasan kaupungin koti- ja laitoshoidossa. Paula Hakala Yliopettaja Vaasan ammattikorkeakoulu

Ikäihmisten toimintakykyä tukevan työotteen kehittäminen Vaasan kaupungin koti- ja laitoshoidossa. Paula Hakala Yliopettaja Vaasan ammattikorkeakoulu Ikäihmisten toimintakykyä tukevan työotteen kehittäminen Vaasan kaupungin koti- ja laitoshoidossa Paula Hakala Yliopettaja Vaasan ammattikorkeakoulu Taustaa ja koulutuksen tarkoitus Vaasan eläkeikäisen

Lisätiedot

T-Media Oy. Olemme osa TATia yhdessä Finnfactsin kanssa ja edustamme Suomessa Reputation Institutea.

T-Media Oy. Olemme osa TATia yhdessä Finnfactsin kanssa ja edustamme Suomessa Reputation Institutea. T-Media Oy T-Media on vuonna 1997 perustettu työnantajakuvaan ja maineeseen erikoistunut tutkimus- ja viestintäyhtiö. T-Median missiona on auttaa asiakkaitaan luomaan sidosryhmilleen kestävää kilpailuetua

Lisätiedot

Aikuisten työ rytmittää lasten arjen Anna Rönkä, Jyväskylän yliopisto

Aikuisten työ rytmittää lasten arjen Anna Rönkä, Jyväskylän yliopisto Aikuisten työ rytmittää lasten arjen Anna Rönkä, Jyväskylän yliopisto Alustus perustuu tutkimushankkeeseen Lasten sosio-emotionaalinen hyvinvointi ja perheen arki 24/7-taloudessa (Perheet 24/7) Suomen

Lisätiedot

Kunniamaininnat tuottavuusyhteistyöstä 2012

Kunniamaininnat tuottavuusyhteistyöstä 2012 Kunniamaininnat tuottavuusyhteistyöstä 2012 RTK-Palvelu Oy: Kohti hyvää, monikulttuurista työyhteisöä RTK-Palvelu Oy on aktiivisesti kehittänyt työyhteisöään. RTK-Palvelu Oy on valtakunnallinen kiinteistöpalvelualan

Lisätiedot

Palvelualojen ammattiliiton strategia vuoteen 2015

Palvelualojen ammattiliiton strategia vuoteen 2015 Palvelualojen ammattiliiton strategia vuoteen 2015 Strategiatyön eteneminen Strategiaperusta 2015 Toimintaympäristön (työelämän) muutosvoimat Globalisaatio (Globaali) taloustaantuma /lama Ikääntyminen

Lisätiedot

Työpaikkavalmentaja osatyökykyisen henkilön työllistymisen tukena Työpaikkavalmentajien ja heidän esimiesten näkemyksiä työpaikkavalmentajuudesta

Työpaikkavalmentaja osatyökykyisen henkilön työllistymisen tukena Työpaikkavalmentajien ja heidän esimiesten näkemyksiä työpaikkavalmentajuudesta Työpaikkavalmentaja osatyökykyisen henkilön työllistymisen tukena Työpaikkavalmentajien ja heidän esimiesten näkemyksiä työpaikkavalmentajuudesta Kristiina Leppänen 3.12.2014 Opinnäytetyö kevät 2014 Sosiaalialan

Lisätiedot

FIRSTBEATIN 11.5.2010

FIRSTBEATIN 11.5.2010 FIRSTBEATIN VI Stressipäivä Jyväskylässä 11.5.2010 MH-valmennus ja Siuntion Hyvinvointikeskus VIISAAT VALINNAT 2008-2010 Siuntion Hyvinvointikeskuksen kokemukset hyvinvointianalyysin käytöstä työkykyvalmennuksessa

Lisätiedot

Vastausprosentti % Kuntaliitto 2004, n=202 Kuntaliitto 2008, n=198 Kuntaliitto 2011, n=220. Parempi Työyhteisö -kysely Työterveyslaitos 1

Vastausprosentti % Kuntaliitto 2004, n=202 Kuntaliitto 2008, n=198 Kuntaliitto 2011, n=220. Parempi Työyhteisö -kysely Työterveyslaitos 1 Vastausprosentti % 9 8 75 74 67 Kuntaliitto 4, n=2 Kuntaliitto 8, n=198 Kuntaliitto 11, n=2 Työterveyslaitos 1 Parempi Työyhteisö -Avainluvut 19 Työyhteisön kehittämisedellytykset 18 Työryhmän kehittämisaktiivisuus

Lisätiedot

JOHTAJUUDEN LAADUN ARVIOINTI

JOHTAJUUDEN LAADUN ARVIOINTI JOHTAJUUDEN LAADUN ARVIOINTI Copyright Mentorit Oy, 2006. www.mentorit.fi Mittarin käyttöoikeus vain tunnukset lunastaneella. Osittainenkin kopiointi tai muokkaus vain tekijän luvalla. Kyselyn perustana

Lisätiedot

Työyhteisön pelisäännöt - tuottavuutta työhyvinvoinnista

Työyhteisön pelisäännöt - tuottavuutta työhyvinvoinnista Työyhteisön pelisäännöt - tuottavuutta työhyvinvoinnista Jyväskylän kaupunki Henkilöstöhallinto Sisältö: 1. Henkilöstötyön keskeiset sisällöt 2. Miksi työyhteisön pelisäännöt? 3. Työhyvinvoinnin määritelmä

Lisätiedot

Työhyvinvoinnin yhteistyökumppanuus Savonlinnan kaupunki

Työhyvinvoinnin yhteistyökumppanuus Savonlinnan kaupunki Työhyvinvoinnin yhteistyökumppanuus Savonlinnan kaupunki Työstä terveyttä ja elinvoimaa! -seminaari 23.4.2015 Kruunupuisto Henkilöstösihteeri Susanna Laine Sisältö Strategia Henkilöstö Työhyvinvointiohjelma

Lisätiedot

11.02.2015/ Anna-Liisa Lämsä. Työnantajien näkemyksiä erityistä tukea tarvitsevien työllistämisestä

11.02.2015/ Anna-Liisa Lämsä. Työnantajien näkemyksiä erityistä tukea tarvitsevien työllistämisestä Työnantajien näkemyksiä erityistä tukea tarvitsevien työllistämisestä Työnantajakysely ja työnantajien haastattelut Vuoden 2014 alussa työnantajille tehty työnantajakysely 161 vastaajaa 51 työnantajan

Lisätiedot

Esimiesten osaamiskartoitusten tulokset

Esimiesten osaamiskartoitusten tulokset Esimiesten osaamiskartoitusten tulokset Kartoitus tehty sähköisenä kyselynä Oma tupa, oma lupa hankkeeseen liittyen 10/2013 http://www.jkl.fi/hallinto/hankkeet_ja_strategiat/perusturvapalvelut/omatupa

Lisätiedot

ARCUSYS OY HYVINVOINNILLA TUOTTAVUUTTA

ARCUSYS OY HYVINVOINNILLA TUOTTAVUUTTA ARCUSYS OY HYVINVOINNILLA TUOTTAVUUTTA ARCUSYS OY 2003 perustettu Tietotekniikan innovatiivinen palveluyritys, joka on erikoistunut it-asiantuntijapalveluihin ja tietojärjestelmäratkaisuihin. Asiakkaina

Lisätiedot

Tuottavuuden tunnusluvut Eteva. Markku Niemelä, toimitusjohtaja, Eteva Ossi Aura, työhyvinvoinnin tutkimus- ja kehitysjohtaja, Terveystalo

Tuottavuuden tunnusluvut Eteva. Markku Niemelä, toimitusjohtaja, Eteva Ossi Aura, työhyvinvoinnin tutkimus- ja kehitysjohtaja, Terveystalo Tuottavuuden tunnusluvut Eteva Markku Niemelä, toimitusjohtaja, Eteva Ossi Aura, työhyvinvoinnin tutkimus- ja kehitysjohtaja, Terveystalo Eteva kuntayhtymä 47 omistajakuntaa 26 kunnan alueella 150 toimipaikkaa

Lisätiedot

Kysymykset ja vastausvaihtoehdot

Kysymykset ja vastausvaihtoehdot KAARI-TYÖHYVINVOINTIKYSELY 1 (8) Kysymykset ja vastausvaihtoehdot JOHTAMINEN TYÖYKSIKÖSSÄ Tässä osiossa arvioit lähiesimiehesi työskentelyä. Myös esimiehet arvioivat omaa lähiesimiestään. en enkä Minun

Lisätiedot

Case Moventas: Avainhenkilöiden hyvinvoinnin hallinta Maarit Herranen

Case Moventas: Avainhenkilöiden hyvinvoinnin hallinta Maarit Herranen Case Moventas: Avainhenkilöiden hyvinvoinnin hallinta Maarit Herranen Avainhenkilöiden hyvinvoinnin hallinta Taustaa Hyvinvointi- ja kuntokartoitukset Seurantamittaus ja kuormituksen sekä palautumisen

Lisätiedot

Lähiesimiestaitojen kehittäminen pelastuslaitoksissa. Esimieskoulutukset 2015-2016

Lähiesimiestaitojen kehittäminen pelastuslaitoksissa. Esimieskoulutukset 2015-2016 Lähiesimiestaitojen kehittäminen pelastuslaitoksissa Esimieskoulutukset 2015-2016 Taustaa Pelastustoimen henkilöjohtamisen koulutusohjelmat toteutettiin 2010 2012 Tuolloin nousi esiin tarve lähiesimieskoulutuksille

Lisätiedot

Miten tukea työurien jatkamista työpaikoilla?

Miten tukea työurien jatkamista työpaikoilla? Miten tukea työurien jatkamista työpaikoilla? Mistä työhyvinvointi koostuu? Työhyvinvointiryhmä tämä ryhmä perustettiin 2009 ryhmään kuuluu 13 kaupungin työntekijää - edustus kaikilta toimialoilta, työterveyshuollosta,

Lisätiedot

Työelämätaitoja tukemalla työhyvinvointiin ja tuottavuuteen. Työelämän tutkimuspäivät, Tampere 5.11.2010 Elina Sipponen

Työelämätaitoja tukemalla työhyvinvointiin ja tuottavuuteen. Työelämän tutkimuspäivät, Tampere 5.11.2010 Elina Sipponen Työelämätaitoja tukemalla työhyvinvointiin ja tuottavuuteen Työelämän tutkimuspäivät, Tampere 5.11.2010 Elina Sipponen Moniosaaja -valmennus Pientyöpaikoilla uudistuminen (Punk) hankkeen työelämäosaamista

Lisätiedot

Kuntien tuloksellisuusseminaari 19.11.2009. Titta Jääskeläinen YTM, tutkija Kuopion yliopisto

Kuntien tuloksellisuusseminaari 19.11.2009. Titta Jääskeläinen YTM, tutkija Kuopion yliopisto Kuntien tuloksellisuusseminaari 19.11.2009 Titta Jääskeläinen YTM, tutkija Kuopion yliopisto Kuntien toimintaympäristö Kuntaorganisaatioiden toimintaan ja tavoitteenasetteluun osallistuu monia suorittavia,

Lisätiedot

TYÖELÄMÄN LAADUN JA TUOTTAVUUDEN KEHITTÄMINEN PAROCISSA

TYÖELÄMÄN LAADUN JA TUOTTAVUUDEN KEHITTÄMINEN PAROCISSA TYÖELÄMÄN LAADUN JA TUOTTAVUUDEN KEHITTÄMINEN PAROCISSA Jan Gustafsson Henkilöstöjohtaja Paroc Group Paroc Pähkinänkuoressa 2 25.11.2014 Paroc Group Oy Parocin Asiakkaat Monipuolinen asiakaskuntamme koostuu

Lisätiedot

Porvoon kaupunki 2011 Henkilöstökysely QPS 34+

Porvoon kaupunki 2011 Henkilöstökysely QPS 34+ 1,2 1 0,8 0,6 0,4 0,2 0 1 Porvoon kaupunki 2011 Henkilöstökysely QPS 34+ Porvoo 2011 - Borgå 2011 N = 1273 Sukupuoli 100 % 90 % 80 % 81 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 18 % 10 % 0 % mies nainen Ikäryhmä

Lisätiedot

Isännöinnin asiakastyytyväisyystutkimus

Isännöinnin asiakastyytyväisyystutkimus Isännöinnin asiakastyytyväisyystutkimus 2010 17.2.2011 Toteutus: 11-12/2010 Vastaajia yhteensä 9783 Tutkimuksen toteutus Promenade Research Oy Pekka Harjunkoski Esityksen sisältö: Tiivistelmä s. 3-12 Numeeriset

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2015

Työhyvinvointikysely 2015 Työhyvinvointikysely 2015 Vakuutusväen Liitto VvL ry kyseli työoloista edellisen kerran vuonna 2012. Silloin kaikkien vakuutusalan työntekijöiden oli mahdollista vastata. Vastaajia oli yli 3.300, joista

Lisätiedot

TIEDÄTKÖ TUKEEKO HR YRITYKSESI LIIKETOIMINTAA? mittaamalla oikea suunta johtamiseen

TIEDÄTKÖ TUKEEKO HR YRITYKSESI LIIKETOIMINTAA? mittaamalla oikea suunta johtamiseen TIEDÄTKÖ TUKEEKO HR YRITYKSESI LIIKETOIMINTAA? mittaamalla oikea suunta johtamiseen Uudista ja Uudistu 28.9.2011 Sirpa Ontronen ja Jori Silfverberg MARTELA OYJ SISÄLTÖ Mittaamalla oikea suunta johtamiseen

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä 6.11.2012 1. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä 6.11.2012 1. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä 6.11.2012 1 Eija Lehto, erityisasiantuntija ATERIA 2012 IKÄYSTÄVÄLLISYYDESTÄ VOIMAA TYÖYHTEISÖÖN 6.11.2012 Eija Lehto, Työterveyslaitos 2 Ikäystävällisyydestä VOIMAA... Elämänkulku

Lisätiedot

Työhyvinvointi vahvistuu ASLAK-kuntoutuksessa. Maija Tirkkonen ja Ulla Kinnunen Tampereen yliopiston psykologian laitos

Työhyvinvointi vahvistuu ASLAK-kuntoutuksessa. Maija Tirkkonen ja Ulla Kinnunen Tampereen yliopiston psykologian laitos Työhyvinvointi vahvistuu ASLAK-kuntoutuksessa Maija Tirkkonen ja Ulla Kinnunen Tampereen yliopiston psykologian laitos ASLAK ammatillisesti syvennetty lääketieteellinen kuntoutus Kohderyhmä: työntekijät,

Lisätiedot

Esimiesroolin muutokset. Puheenjohtaja Heli Martinmäki Pääluottamusmies Ritva Timonen Työsuojelun päävaltuutettu Tiina Norppa

Esimiesroolin muutokset. Puheenjohtaja Heli Martinmäki Pääluottamusmies Ritva Timonen Työsuojelun päävaltuutettu Tiina Norppa Esimiesroolin muutokset Puheenjohtaja Heli Martinmäki Pääluottamusmies Ritva Timonen Työsuojelun päävaltuutettu Tiina Norppa HAKE-hanke - Arviolta 70 esimiestä tulee jäämään ilman esimiestehtävää HAKEhankkeen

Lisätiedot

Puolison rooli nais- ja miesjohtajien urilla

Puolison rooli nais- ja miesjohtajien urilla Puolison rooli nais- ja miesjohtajien urilla Suvi Heikkinen Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu NaisUrat-hanke Työn ja yksityiselämän tasapaino 6.5.2014 Väitöskirjatutkimus Pyrkimyksenä on selvittää

Lisätiedot

Hyvinvointi ja tuloksellisuus mittaamisen haasteet esimiestyössä

Hyvinvointi ja tuloksellisuus mittaamisen haasteet esimiestyössä Hyvinvointi ja tuloksellisuus mittaamisen haasteet esimiestyössä HAKU-hankkeen asiantuntijaseminaari Kuntatalo 12.4.2011 Anna-Liisa Elo, prof. Työterveyslaitos ja Tampereen yliopisto anna-liisa.elo@ttl.fi

Lisätiedot

Lähihoitajan toimenkuva / LearningCafe oppimismenetelmänä. Tuula Mantere, THM, kouluttaja, työnohjaaja Jyväskylän aikuisopisto

Lähihoitajan toimenkuva / LearningCafe oppimismenetelmänä. Tuula Mantere, THM, kouluttaja, työnohjaaja Jyväskylän aikuisopisto Lähihoitajan toimenkuva / LearningCafe oppimismenetelmänä Tuula Mantere, THM, kouluttaja, työnohjaaja Jyväskylän aikuisopisto Learning Cafe (oppimiskahvila) kehittämisen perustana Työskentelymenetelmä,

Lisätiedot

University of Tampere University of Jyväskylä

University of Tampere University of Jyväskylä Työ kuormituksesta palautumisen haasteet Ulla Kinnunen Tampereen yliopisto Psykologian laitos Työelämän muutokset 24 x 7 x 365 logiikka Aina avoin yhteiskunta Työn rajattomuus Aika ja paikka Oma kyky asettaa

Lisätiedot

ENSIHOITAJIEN TYÖSSÄ KUORMITTUMINEN SEKÄ TYÖSSÄJAKSAMINEN

ENSIHOITAJIEN TYÖSSÄ KUORMITTUMINEN SEKÄ TYÖSSÄJAKSAMINEN ENSIHOITAJIEN TYÖSSÄ KUORMITTUMINEN SEKÄ TYÖSSÄJAKSAMINEN Anssi Aunola Lääkintämestari Keski-Uudenmaan pelastuslaitos MITÄ ENSIHOITOTYÖN KUORMITTAVUUS ON TEIDÄN MIELESTÄ? Työn kuormittavuus on moniulotteinen

Lisätiedot

ESIMIESTEN TYÖHYVINVOINTI. Anu Järvensivu FT, Erikoistutkija Työelämän tutkimuskeskus Tampereen yliopisto anu.jarvensivu@uta.fi

ESIMIESTEN TYÖHYVINVOINTI. Anu Järvensivu FT, Erikoistutkija Työelämän tutkimuskeskus Tampereen yliopisto anu.jarvensivu@uta.fi ESIMIESTEN TYÖHYVINVOINTI Anu Järvensivu FT, Erikoistutkija Työelämän tutkimuskeskus Tampereen yliopisto anu.jarvensivu@uta.fi Esimies ja työhyvinvointi Tavanomainen tarkastelukulma: Esimies alaisten työhyvinvoinnin

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. KP Martimo: Työhyvinvoinnista. www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. KP Martimo: Työhyvinvoinnista. www.ttl.fi Hyvinvointia työstä KP Martimo: Työhyvinvoinnista 12.2.2014 Hyvinvointi työssä vai siitä huolimatta? Kari-Pekka Martimo, LT Johtava ylilääkäri Vaikuttava työterveyshuolto teemajohtaja KP Martimo: Työhyvinvoinnista

Lisätiedot

Varhaiskasvatuksen työidentiteettien muotoutuminen ammattilaissukupolvien ja ammattiryhmien kohtaamisissa

Varhaiskasvatuksen työidentiteettien muotoutuminen ammattilaissukupolvien ja ammattiryhmien kohtaamisissa Varhaiskasvatuksen työidentiteettien muotoutuminen ammattilaissukupolvien ja ammattiryhmien kohtaamisissa Kirsti Karila Tay Päivi Kupila Tay 15.11.2010 Työsuojelurahaston rahoittama hanke Tutkimuksen lähtökohdat

Lisätiedot

Työturvallisuus osaksi ammattitaitoa ja työyhteisön toimintaa

Työturvallisuus osaksi ammattitaitoa ja työyhteisön toimintaa Työturvallisuus osaksi ammattitaitoa ja työyhteisön toimintaa YTM, HTL Pasi Valtee Syvätutkimus Oy Syvätutkimus Oy Pyhäjärvenkatu 6, 33200 Tampere P. 03-2127855, 040-5583910 E-mail: syvatutkimus@yritys.soon.fi

Lisätiedot

Inno-Vointi. Johtamisella innovaatioita ja hyvinvointia Vantaan kaupungin varhaiskasvatuksessa. Inno-Vointi 3.10.2012

Inno-Vointi. Johtamisella innovaatioita ja hyvinvointia Vantaan kaupungin varhaiskasvatuksessa. Inno-Vointi 3.10.2012 Johtamisella innovaatioita ja hyvinvointia Vantaan kaupungin varhaiskasvatuksessa 1 -tutkimushanke: Hyviä käytäntöjä innovaatiojohtamiseen julkisella palvelusektorilla Miten palveluja voidaan kehittää

Lisätiedot

Minun työhyvinvointini

Minun työhyvinvointini Minun työhyvinvointini Päivi Rauramo, asiantuntija TtM Työturvallisuuskeskus TTK paivi.rauramo@ttk.fi Työhyvinvoinnin tinkimätön rakentaja Kestävän työuran edistäjä Tuottavuuden mahdollistaja Hyvinvointi

Lisätiedot

Hoiva- ja hoito Perusterveydenhuolto TEHTÄVÄNKUVAUS ja TEHTÄVÄN VAATIVUUDEN ARVIOINTI

Hoiva- ja hoito Perusterveydenhuolto TEHTÄVÄNKUVAUS ja TEHTÄVÄN VAATIVUUDEN ARVIOINTI 1 Hoiva- ja hoito Perusterveydenhuolto TEHTÄVÄNKUVAUS ja TEHTÄVÄN VAATIVUUDEN ARVIOINTI 1. TEHTÄVÄN PERUSTIEDOT Tehtävän nimike: Koulutus ja KVTES:n hinnoitteluryhmä: Työyksikkö (esim. kotihoito): Työpaikka

Lisätiedot

Miksi tulisin aamulla töihin toimistolle?

Miksi tulisin aamulla töihin toimistolle? Miksi tulisin aamulla töihin toimistolle? Timo Räikkönen, kehitys- ja markkinointijohtaja, YIT Jari Niemelä, toimitusjohtaja, Workspace Oy #HENRYFoorumi / #HF_2014 #yitkehitys HR erilaisten muutosten keskellä

Lisätiedot

Johdatko työhyvinvointia vai jahtaatko tulosta?

Johdatko työhyvinvointia vai jahtaatko tulosta? Johdatko työhyvinvointia vai jahtaatko tulosta? Mitä työhyvinvointi tuottaa? Jari Honkanen Vastaava työterveyslääkäri Mehiläinen Kuopio 1 9.10.2014 TYHY tapahtuma Työhyvinvoinnin merkitys liiketoiminnan

Lisätiedot

Paras työpaikka tulevaisuuden osaajalle

Paras työpaikka tulevaisuuden osaajalle Paras työpaikka tulevaisuuden osaajalle HENRY Foorumi 4.11.2008 Päivi Lind 1 Suomen parhaat työpaikat 2003 Tapiola-ryhmä 9.sija suurten organisaatioiden sarjassa. Euroopan sadan parhaan työpaikan joukossa.

Lisätiedot

Esimies, tarvitsen sinua. Terveisin, Y-sukupolvi. Tohtorikoulutettava Susanna Kultalahti (KTM) Vaasan yliopisto, johtamisen laitos Minä ja Tiede 2014

Esimies, tarvitsen sinua. Terveisin, Y-sukupolvi. Tohtorikoulutettava Susanna Kultalahti (KTM) Vaasan yliopisto, johtamisen laitos Minä ja Tiede 2014 Esimies, tarvitsen sinua. Terveisin, Y-sukupolvi Tohtorikoulutettava Susanna Kultalahti (KTM) Vaasan yliopisto, johtamisen laitos Minä ja Tiede 2014 Mikä on sukupolvi? Eri asia kuin ikä Yhteiset muistot

Lisätiedot

Kaikilla mausteilla. Artikkeleita työolotutkimuksesta. Julkistamisseminaari 2.6.2006

Kaikilla mausteilla. Artikkeleita työolotutkimuksesta. Julkistamisseminaari 2.6.2006 Kaikilla mausteilla Artikkeleita työolotutkimuksesta Julkistamisseminaari 2.6.2006 Esityksen rakenne! Mitä työolotutkimukset ovat?! Artikkelijulkaisun syntyhistoria! Sisältöalueet! Seminaarista puuttuvat

Lisätiedot

Henkilöstöstrategia 2010 2013

Henkilöstöstrategia 2010 2013 Henkilöstöstrategia 2010 2013 1 Henkilöstöstrategia avuksi johtamiseen Henkilöstöstrategia on väline Raision kaupungin henkilöstöpolitiikan kehittämiseen. Se toteuttaa osaltaan kaupungin strategiaa. Henkilöstöstrategia

Lisätiedot

SYNNYTTÄJIEN ARVIOINNIT HOIDON LAADUSTA SYNNYTYKSEN AIKANA

SYNNYTTÄJIEN ARVIOINNIT HOIDON LAADUSTA SYNNYTYKSEN AIKANA SYNNYTTÄJIEN ARVIOINNIT HOIDON LAADUSTA SYNNYTYKSEN AIKANA Pilottitutkimuksen tuloksia Anne Kantanen, Klö, TtM, TtT-opisk., Itä-Suomen yo Tarja Kvist, TtT, Itä-Suomen yo Seppo Heinonen, LT, HUS Hannele

Lisätiedot

Reilun Pelin työkalupakki: Kiireen vähentäminen

Reilun Pelin työkalupakki: Kiireen vähentäminen Reilun Pelin työkalupakki: Kiireen vähentäminen Tavoitteet Tämän toimintamallin avulla opit määrittelemään kiireen. Työyhteisösi oppii tunnistamaan toistuvan, kuormittavan kiireen sekä etsimään sen syitä

Lisätiedot