Leena Rossi: Aktivoinnistako autuus? Eli miten saada opiskelijat mukaan pienryhmätyöskentelyyn
|
|
- Helmi Hämäläinen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 1 k&h, kulttuurihistoria, Turun yliopisto, 2005, ISBN toimittajat: Riitta Laitinen, Ilana Aalto, Kimi Kärki ja Henri Terho Leena Rossi: Aktivoinnistako autuus? Eli miten saada opiskelijat mukaan pienryhmätyöskentelyyn Perinteinen massaluento on paras yliopistollinen opetusmuoto opettajalle, joka haluaa päästä mahdollisimman vähällä! Mutta jos on valmis näkemään enemmän vaivaa kurssin joka vaiheessa, kannattaa kokeilla opiskelijoita aktivoivia opetusmuotoja. Massaluennolla kuulija voi jopa nukkua, mutta seminaareissa ja muussa pieniryhmäopetuksessa opiskelijan on pakko osallistua opetus/oppimistapahtumaan muutenkin kuin olemalla paikalla, koska seminaarin tavoite on yleensä sekä tietojen että taitojen omaksuminen. Opiskelijoiden osallistuvuus riippuu kuitenkin pääasiassa siitä, miten paljon opettaja viitsii ja jaksaa kannustaa opiskelijoita omaehtoiseen ja vuorovaikutteiseen työskentelyyn. Opiskelun ja opiskelijan aktivoiminen Tässä raportissa selostan niitä aktivoivia opetusmenetelmiä, 1 joita olen käyttänyt kulttuurihistorian oppiaineessa loka-marraskuussa vuonna 2002 ja 2003 pitämilläni Muistitietoa haastattelemalla -kursseilla. Olisin voinut pitää kurssit luentoina, joilla olisin opettanut haastattelujen tekemistä teoriassa ja joille olisin saanut kuulijaa. Päädyin kuitenkin rajoittamaan kummankin kurssin osallistujamäärän alle 20:n, sillä halusin vain asiasta todella kiinnostuneiden tulevan mukaan ja myös oppivan teoreettisten tietojen lisäksi eräitä käytännön taitoja. Sen vuoksi suunnittelin kurssini mahdollisimman monipuolisiksi ja osallistuttaviksi. 2 Seminaarityyppisen opetusmuodon valintaan vaikutti myös se, että historia-aineiden piirissä on yleensä järjestetty melko vähän aktivoivaa opetusta metodikursseja sekä proseminaareja ja graduseminaareja lukuun ottamatta. Kohdistin kurssini opinnoissaan jo melko pitkälle ehtineille siitä huolimatta, että aktivoivia menetelmiä sisältävien kurssien on todettu sopivan parhaiten opiskelun alkupuolelle, kun opiskelijat vasta opettelevat oppimisen ja opiskelemisen taitoja. 3 Kirsti Lonka toteaa aktivoivan opetuksen käytännön kulmakiviksi diagnosoinnin ja aktivoinnin, oppimisprosessin tukemisen ja seuraamisen sekä palautteen antamisen ja kokonaisvaltaisen arvioimisen. 4 Mutta oman opetukseni suunnittelun ja toteuttamisen tietoisina lähtökohtina eivät olleet nämä seikat eivätkä kasvatustieteelliset pohdiskelut prosessipainotteisesta opetustapahtumasta5. Pikemminkin sovelsin spontaanisti ja "vaistonvaraisesti" niitä opettajakokemuksia, joita olen vuosien mittaan saanut erityis-, perus- ja korkeakouluopetuksen piiristä. Ehkä taustalla vaikuttivat myös vuosien takaiset kasvatustieteen opinnot. Vasta pitämieni haastattelukurssien jälkeen olen perehtynyt viime vuosien kasvatustieteelliseen kirjallisuuteen ja etsinyt yhtymäkohtia omien sovellusteni ja teoreettisen keskustelun välille. Selvittäessäni opiskelijoiden tietojen lähtötasoa, en ajatellut niinkään heidän aikaisemmin omaksumiensa "sisäisten mallien aktivointia" 6 kuin sitä, mitä ja miten minun tulisi asiani opettaa heidän silloisen tietämyksensä huomioiden, jotta saisin opiskelijat omaksumaan mielestäni tärkeät tiedot ja taidot. Kannustavalla suhtautumisella ja erilaisilla oppimistehtävillä pyrin tukemaan kurssilaisten oppimisprosessia sekä kannustamaan heitä etsimään syventävää tietoa ja rakentamaan omia käsityksiään itse asettamiensa ongelmien avulla. Kurssin arvostelukriteereitä en liene yksityiskohtaisesti selvittänyt missään vaiheessa, mutta jo alussa korostin arvostavani sekä omakohtaista pohdiskelua että yhteistyötä. Palautetta pyrin antamaan ilmein, elein ja sanoin heti, kun opiskelija oli jotakin tehnyt. En kuitenkaan antanut erityistä palautetta opiskelijoiden vahvuuksista ja kehittämisalueista enää kurssien jälkeen, minkä myös katsotaan kuuluvan aktivoivan opetuksen periaatteisiin. 7 Yritin myös auttaa heitä kokemaan oivalluksia ja oppimisen iloa. Haastattelukurssien opiskelumuoto
2 2 Kulttuurihistoriaa haastattelemalla -kurssilleni osallistui syksyllä 2002 kaikkiaan 14 henkeä (2 miestä ja 12 naista) ja syksyllä 2003 yhteensä 18 henkeä (3 miestä ja 15 naista). Ensimmäistä ryhmää voidaan pitää pienryhmänä tai kookkaana pienryhmänä, toista taas keskisuurena ryhmänä. 8 Yliopistossa opiskelijan ryhmät ovat melko yleisiä varsinkin aineopinnoissa ja syventävissä opinnoissa; historia-aineissa tällaisia ryhmiä on nimenomaan metodiopetuksessa. Pienissä ja keskisuurissa ryhmissä on paljon enemmän mahdollisuuksia luoda toiminnallista ja vuorovaikutuksellista ilmapiiriä kuin massaluennoilla. 9 Kumpikin haastattelukurssini oli naisvaltainen kuten kulttuurihistorian kurssit yleensä ovat. Opiskelijoiden ikä vaihteli noin 20 vuodesta noin 55 vuoteen, mikä on nykyisin varsin tavallista, kun avoimen yliopiston väylän kautta tulee myös varttuneita aikuisopiskelijoita nuorempien joukkoon. Ensimmäiselle kurssille en voinut ottaa läheskään kaikkia ilmoittautuneita. Ilmoittautumislistalla oli kymmenkunta nimeä yli määrittelemäni maksimin, ja halukkaita on saattanut olla vielä enemmän. Tahdoin pitää ryhmät melko pieninä, jotta niistä tulisi mahdollisimman vuorovaikutteisia. Halusin myös, että opiskelijat oppisivat työskentelemään ryhmässä eli oppisivat tekemään yhdessä ja yhdessä tekemällä. 10 Sitä paitsi opetustila asetti omat rajansa. Valitsin ilmoittautuneista kulttuurihistorian ja muiden historia-aineiden pääaineopiskelijoita, jotka olivat pitkällä opinnoissaan ja aikoivat koota opinnäytteitänsä varten muistitietoa haastattelemalla. Otin mukaan myös muutaman proseminaarilaisen, jotka olivat aloittamassa haastattelututkimusta. Toiselle, suuremmalle kurssille otin kaikki ilmoittautuneet, joista useimmat olivat historian opinnoissaan varsin pitkällä. Ilmeisesti osa kurssilaisista oli niitä, jotka eivät mahtuneet mukaan edellisenä vuonna. Jouduin muuttamaan suunnittelemiani toimintatapoja vähemmän aktivoiviksi, koska en saanut käyttöömme yksilöllisten ja pariharjoitusten vaatimia tiloja. Kurssien kesto ja suorittaminen Muistitietoa haastattelemalla -kurssit pidin varsin tiiviinä periodiopetuksena osin oman työaikatauluni vuoksi, osin siksi, että opiskelijat sitoutuvat paremmin tällaiseen tiiviiseen opiskeluun kuin koko lukukauden kestäviin kursseihin. Järjestin kummankin kurssin kokoontumiset viitenä peräkkäisenä perjantaina nelituntisina istuntoina, joista kertyi yhteensä 20 opetus/opiskelutuntia. Istuntojen kuluessa pidimme yhteisestä sopimuksesta 1-2 lyhyttä tuuletus- ja välipalataukoa. Työskentelimme pääasiassa samassa seminaarihuoneessa, mutta opiskelijat tekivät ohjeistetut pari- ja yksilölliset harjoitukset muissa tiloissa varsinaisten istuntojen ulkopuolella. Lopputehtävään varattu aika mukaan luettuna kumpikin kurssi vaati opiskelijoilta 24 tunnin läsnäolon ja itseltäni lähes kaksinkertaisen ajan. Osallistumalla opetukseen ja tekemällä antamani tehtävät jokainen opiskelija saattoi suorittaa yhden opintoviikon (1 ov). Ylimääräisillä, tutkielman luontoisilla valinnaisilla tehtävillä kukin voi suorittaa vielä yhden tai kaksi opintoviikkoa eli kurssista voi saada enintään kolme opintoviikkoa (3 ov). En pitänyt kurssien päätteeksi perinteistä loppukuulustelua, kirjallista tenttiä, jonka tehtäviin olisi pitänyt vastata muistinvaraisesti, itsenäisesti, valvottuna ja rajallisen ajan puitteissa,11 vaan annoin summatiivisen (päättö)arviointini 12 kaikkien kurssien aikana suoritettujen tehtävien perusteella. Monet yliopisto-opiskelijat suhtautuvat välinpitämättömästi varsinkin heille tarjottuun luentoopetukseen ja ovat paljon poissa luennoilta, mutta ilmestyvät loppukuulusteluihin. Jopa seminaareista eräät opiskelijat jäävät pois kaikki "sallitut" kerrat. Haastattelukurssieni oppilaat olivat erittäin motivoituneita ja lähes kaikki olivat paikalla joka istunnossa. Ensimmäisellä haastattelukurssilla vaikutti varmasti myös se, etten ottanut mukaan niitä opiskelijoita, jotka tiesivät joutuvansa olemaan poissa jostakin istunnosta, vaan otin heidän tilalleen seuraavan ilmoittautuneen. Toisella kurssilla yksi opiskelija keskeytti kurssin pakottavista syistä. Koska jokaisessa istunnossa tehtiin arvosteltavia harjoituksia, joutuivat mahdollisesti poissaolevat tekemään kotona korvaavia tehtäviä. Poissaolojen vähyyteen on motivoituneisuuden ohella saattanut vaikuttaa myös työskentelytapojen moninaisuus ja aktivoivuus, mikä teki kursseistani "erilaisia". Opetuksen tavoitteet ja oppimisympäristöt Haastattelukurssieni opetus/oppimistavoitteet olivat sekä teoreettisia että käytännöllisiä eli pyrin jakamaan tietoja ja kehittämään taitoja. Ensinnäkin halusin opettaa osallistujille muistitietohistoriaan ja ongelmakeskeisiin muistitietohaastatteluihin liittyviä käsitteitä ja käsityksiä sekä saada heidät ymmärtämään muistitiedon merkityksiä ja käyttömahdollisuuksia historian tutkimuksessa. Opetin lisäksi käytännön seikkoja, jotka on huomioitava ongelmakeskeisten muistitietohaastattelujen eri vaiheissa. 13 Kurssieni tavoite oli myös antaa kurssilaisille valmiuksia tai ainakin jonkinlainen tuntuma haastattelujen tekemiseen, mikä
3 3 onnistui paremmin ensimmäisellä kurssilla pariharjoitusten ansiosta. Vielä yksi tietoinen päämääräni oli auttaa opiskelijoita parantamaan esiintymis-, keskustelu- ja ryhmätyöskentelyvalmiuksiaan. Oppimisympäristö opettajan, opiskelijoiden, opiskeltavan aiheen ja opetusmenetelmän muodostama kokonaisuus on yliopisto-opetuksessa useimmiten opettajakeskeinen, mutta sen ei tarvitse olla sellainen jatkuvasti, vaan samallakin kurssilla se voi muuttua välillä oppilaskeskeiseksi tai ainakin tähän suuntaan. 14 Omat kurssini olivat paljolti opettajakeskeisiä, sillä suunnittelin kurssien sisällön, rakenteen ja työskentelytavat itse ilman että opiskelijat saivat niihin vaikuttaa. Asetin oppimistavoitteet, määräsin arviointitavan ja ohjasin keskustelua itse. Luennoimalla jakamani "tietoiskut" olivat opettajakeskeisiä, mutta yritin niidenkin aikana innostaa opiskelijoita kyselemään, kommentoimaan ja keskustelemaan. Keskustelun virittäminen onnistuikin mielestäni hyvin, ja opiskelijat alkoivat varsin pian kysellä omaaloitteisesti ja kommentoida myös toistensa esittämiä ajatuksia. Selvästi oppilaskeskeiseksi kurssieni oppimisympäristö muuttui pari- ja ryhmätehtävissä sekä yksilötehtävissä, joissa opiskelijat joutuivat muodostamaan oman käsityksensä asioista opettajasta riippumatta. Ohjeistus- ja lopetusvaiheessa näidenkin tehtävien oppimisympäristö muuttui opettajakeskeiseen suuntaan, koska silloin "ohjat" olivat lähinnä minun käsissäni. Yleensä opettaja voi tietoisesti ja tarkoituksellisesti vaihdella oppimisympäristöä sen mukaan, mikä kussakin tilanteessa on tarkoituksenmukaista mm. opiskeltavan asiasisällön ja opetukseen käytettävissä olevan ajan mukaan. Haastattelukursseillani koin jakavani oppimisen säätelyn vastuun opiskelijoiden kanssa varsin pitkälle ja tämän ansiosta ryhmissä syntyi hedelmällinen ja rakentava jännite, 15 joka motivoi lisää jo ennestään tavoitteisia opiskelijoita ja auttoi heitä kehittämään tietojaan ja taitojaan. Tilat ja olosuhteet Opetustila koko, valaistus, lämpötila, tuuletus, hiljaisuus/meluisuus, kalusteiden sijoittelu ja sen käyttö vaikuttavat siinä työskentelevän ryhmän prosesseihin sekä osallistujien viihtyvyyteen, mahdollisuuksiin havainnoida toisiaan ja kommunikoida keskenään. 16 Sen vuoksi säilytin ensimmäisessä istunnossa kulttuurihistorian seminaarihuoneen kalusteiden tavanomaisen järjestelyn: pöydät olivat kehässä, jonka ympärille kaikki mahtuivat istumaan melko väljästi ja näkivät toisensa. Itse istuin pöytien muodostaman kehän yhdellä laidalla. Ensimmäisellä kerralla opiskelijat jättivät yhden tuolin mittaisen "hajuraon" itsensä ja minun välille. Seuraavissa istunnoissa opiskelijat rohkenivat istua viereisellekin tuolille. Aluksi koin heidän tulevan liian lähelle. En pitänyt fyysistä läheisyyttä epämiellyttävänä, mutta en halunnut opiskelijoiden näkevän sekavia muistiinpanojani. Ryhmätöissä muutimme kalusteiden paikkaa tarpeen mukaan niin, että opiskelijat saattoivat muodostaa keskenään pienen kehän. Koska istunnot kestivät neljä opetustuntia, huonetta oli välillä tuuletettava. Ensimmäisellä kerralla kehotin lähinnä ikkunaa istuvaa opiskelijaa avaamaan ikkunan; seuraavilla kokoontumiskerroilla kehotustani ei enää tarvittu, vaan joku avasi ikkunan oma-aloitteisesti. Yleensä seminaarihuoneeseen ei kuulunut ulkopuolelta mitään häiritseviä ääniä, mutta meidän tilastamme kuului usein ulkopuolelle varsin äänekästä keskustelua ja naurua, mitä eräät henkilöstön jäsenet ihmettelivät. Koko ryhmän työskentelyyn varatun seminaarihuoneen lisäksi ensimmäisen kurssin opiskelijat käyttivät poliittisen historian pientä kokoushuonetta haastatteluharjoituksiin sekä kulttuurihistorian kirjaston takahuonetta tekstintämisharjoituksiin. Myös nämä tilat olivat suhteellisen häiriöttömiä. Opiskelumuotojen kirjo Vasta jälkeenpäin opetustani reflektoidessani tiedostin käyttäneeni kummallakin kurssillani monia erilaisia aktivoivia opetus/opiskelu/oppimis-menetelmiä. Pääpiirteissään kurssit olivat samanlaisia, mutta jouduin jättämään toiselta kurssilta pois haastattelu- ja tekstintämisharjoituksen lähinnä tilojen puutteen takia. Myönnän, että tämä vähensi huomattavasti kurssiin käyttämääni aikaa, sillä ensimmäisellä kurssilla jouduin juuri harjoitusten vuoksi olemaan opiskelijoiden käytettävissä istuntojen ulkopuolella yli 20 tuntia. Selostan tässä kurssien etenemistä ja käyttämiäni enemmän tai vähemmän aktivoivia menetelmiä. 17 Aloitus ja ensimmäinen kirjallinen tehtävä: Aloitin kummankin kurssin toteamalla lyhyesti, kuka olen, millaisesta kurssista on kyse ja miten se suoritetaan. Lisäksi selostin kurssin teoreettiset ja käytännön tavoitteet. Tämän jälkeen annoin ensimmäisen kirjallisen tehtävän, joka tuli suorittaa noin 15 minuutissa: pyysin osallistujia määrittelemään / tulkitsemaan 'muistitiedon' käsitteen sen hetkisen tietämyksensä valossa. Tämän tehtävän avulla halusin saada selville suunnilleen opiskelijoiden teoreettisen lähtötason, jotta voisin huomioida sen myöhemmin opetuksessani. Rajasin tehtävän vähintään yhteen ja korkeintaan kahteen konseptin sivuun, jotta opiskelijoiden olisi pakko pohtia asiaa mutta toisaalta kiteyttää sanottavansa olennaiseen,
4 4 ja jotta oma työmääräni pysyisi kohtuullisena. Tällaisilla alkukokeilla on luennoitsijankin helppo selvittää opiskelijoiden taustatiedot kurssinsa suunnittelua varten.18 Olen käyttänyt niitä myös useimmilla luentokursseillani. Tehtävän ohjeistuksessa mainitsin myös, että opiskelija voi myös rehellisesti myöntää tietämättömyytensä, mutta hänen on silloinkin pohdittava sanan mahdollisia merkityksiä sekä sen synnyttämiä mielikuvia ja mielleyhtymiä. Pari opiskelijaa totesi vastauksessaan, ettei heillä ollut "aavistustakaan" 'muistitiedon' merkityksestä, mutta silti he erittelivät yllättävän syvällisesti muistin ulottuvuuksia. Tehtävää ohjeistaessani annoin luvan keskustella, mikä herätti ensin hämmennystä, mutta sitten ainakin muutamat toisensa ennestään tuntevat opiskelijat kuiskailivatkin hetken keskenään. Lupasin myös antaa yleistä palautetta tehtävästä seuraavalla kokoontumiskerralla ja annoin sitä myös. Kurssilaiset näyttivät hyvin tyytyväisiltä palautteeseen, jolla pyrin kannustamaan rohkeaa ja omakohtaista pohdiskelua. Esittäytyminen: Omana opiskeluaikanani ei yksikään opettaja kertonut itsestään nimeä enempää; opiskelijoidenkaan ei tarvinnut seminaareissa kertoa muuta kuin nimensä ja tutkielmansa mahdollisen aiheen. Tietenkin näin pidettiin opettajien ja opiskelijoiden välit etäisinä ja viileän asiallisina. Omilla haastattelukursseillani aloitin esittäytymisen heti ensimmäisen kirjallisen tehtävän jälkeen kertomalla ensin itsestäni, opetustyöstäni ja tutkimuksestani kurssin aihepiirin kannalta olennaisia seikkoja. Koska ryhmän tehokkaan työskentelyn kannalta oli tärkeää, että opiskelijat tutustuivat toisiinsa mahdollisimman pian, pyysin tämän jälkeen jokaista kurssilaista esittäytymään ja kertomaan, mitä aineita he opiskelivat, missä vaiheessa opintojaan he olivat, miksi he olivat kurssille tulleet ja mitä he toivoivat siellä oppivansa. Opiskelijoiden toiveet liittyivät heidän tekeillä oleviin opinnäytteisiinsä, ja hyödynsimme heidän tutkimusaiheitaan myöhemmin 4-5 hengen ryhmissä tehdyissä harjoitustehtävissä laatimalla haastattelurunkoja. Niukatkin tiedot muista kurssilaisista auttoivat osallistujia tuntemaan olonsa luontevammaksi ja turvallisemmaksi, kun he ryhtyivät toisella kokoontumiskerralla työskentelemään keskenään. Luennot: Koska luennoiminen on nopea ja tehokas tapa jakaa tietoa uudesta asiasta, käytin menetelmää haastattelukursseillani usein, mutta vain suhteellisen pieninä annoksina, useimmiten vain minuuttia kerrallaan. Pisin luentojakso kesti normaalin kaksoisluennon verran eli 120 minuuttia. Luennoin nimenomaan silloin, kun halusin opettaa keskeisiä käsitteitä ja perehdyttää opiskelijat aikaisempaan tutkimukseen. Pyrin kuitenkin tekemään luennostakin keskustelunomaisen houkuttelemalla opiskelijoita kyselemään ja kommentoimaan. Silloin tällöin suorastaan pakotin jonkun osallistujan esittämään huomioitaan kysymällä suoraan, mitä hän ajatteli asiasta tai miten hän ymmärsi jonkin käsittelemäni seikan. Toisten vastaukset näyttivät rohkaisevan muitakin sanomaan jotakin, ja välistä opiskelijat kommentoivat myös toistensa esittämiä ajatuksia. Olen käyttänyt keskustelevaa luennointia myös massaluennoilla silloin, kun paikalla on ollut joku ennestään tuntemani opiskelija, jonka olen tiennyt rohkenevan ilmaista käsityksensä. Näin muutkin ovat innostuneet osallistumaan. Olen käyttänyt myös opiskelijoita luennoitsijoina eräillä englanninkielisillä kursseillani, joilla on ollut vain parikymmentä osallistujaa. He ovat saaneet puhua jostakin suppeasta aiheesta etukäteen antamani aineiston pohjalta. Tällöin olen havainnut, että jo pienet, noin 5 minuutin pituiset luennointitehtävät harjaannuttavat esiintymistaitoja ja auttavat ainakin luennoivaa opiskelijaa omaksumaan tietoa tehokkaasti. Myös haastattelukursseilla harkitsin tätä vaihtoehtoa, mutta luovuin siitä, koska en olisi pystynyt laatimaan jokaiselle kurssilaiselle yhtä vaativaa tehtävää ja koska sopivan kirjallisen aineiston etsiminen olisi vienyt liian paljon aikaa. Ryhmätyö: Kummankin kurssin osallistujat laativat ongelmakeskeisen haastattelurungon ryhmätyönä; ensimmäisellä kurssilla kaikki laativat samaa kysymysluetteloa, toisella niitä tehtiin useita. Kaikki kurssilaiset työskentelivät yhtä aikaa samassa seminaarihuoneessa 4-5 hengen ryhmissä. Ensimmäistä kurssia kehotin ryhmittymään niin, että jokaiseen pienryhmään tuli eri-ikäisiä henkilöitä. Haastattelurungon aiheena oli nimittäin kouluruokailu, johon päädyimme opiskelijoiden tekemien ehdotusten ja äänestyksen pohjalta. Aihepiiri oli kaikille tuttu ja opiskelijoiden ikäjakauma avasi käsittelylle historiallisen perspektiivin 1950-luvulta 1990-luvulle. Toisen kurssin osallistujat laativat neljä eri kysymysrunkoa, sillä kurssilaisista neljä oli aloittamassa muistitietoon pohjautuvan opinnäytetyön. Osallistujat jakautuivat kiinnostuksensa mukaan ryhmiin sen jälkeen, kun opinnäytteiden tekijät olivat selostaneet tutkimustaan. Nämä lyhyet suulliset esitykset voidaan myös laskea yhdeksi opetus/ opiskelumuodoksi. Ryhmiin tuli 3-6 henkeä kuhunkin. Kysymysrunkoja laadittiin kahdessa istunnossa ja kun ne olivat valmiit, kukin pienryhmä esitteli oman työnsä tulokset muille kalvojen ja piirtoheittimen avulla. Jokainen ryhmän jäsen joutui selostamaan osan tehtävästä. Kysymysrungoista keskusteltiin vielä yhdessä. Ensimmäisellä kurssilla neljä vapaaehtoista opiskelijaa kokosi ryhmien ehdotusten ja keskustelun pohjalta lopullisen haastattelurungon kouluruokailusta ja monistin sen jokaiselle. Toisella kurssilla aiheen antanut opiskelija kokosi itse haastattelurungon oman ryhmänsä ehdotusten ja muiden
5 5 kurssilaisten huomioiden pohjalta. Ryhmätyön kuluessa opiskelijat keskustelivat vilkkaasti ja välillä melko äänekkäästikin, niin että muutaman kerran pyysin heitä puhumaan hieman vaimeammin, jotta kaikki pystyisivät työskentelemään. Muistiinpanoharjoitus: Haastatteluja ei nykyisin yleensä tallenneta käsin muistiinpanoja tehden, vaan yleensä ääni tai videonauhoituksin, mutta joskus haastattelija voi joutua tilanteeseen, että se on ainoa tallennuskeino. Koska toinen kurssi ei voinut tehdä haastattelu- eikä tekstintämisharjoituksia, annoin sille muistiinpanoharjoituksen, jolla he saivat tuntumaa haastattelutilanteeseen ja muistiinpanojen tekemiseen. Kun olin ensin kertonut erilaisista tallennuskeinoista, opiskelijat saivat kuunnella tekemääni äänitettyä haastattelua ja yrittää samalla kirjoittaa muistiin keskustelua. Tilanne ei tietenkään vastannut tavallista haastattelutilannetta, jossa kertoja yleensä hidastaa kerrontaansa haastattelijan tehdessä muistiinpanojaan käsin. Harjoituksen jälkeen opiskelijat reagoivat heti spontaanisti lähes mahdottomalta tuntuvaan tehtävään ja keskustelivat vilkkaasti tallennuskeinoista. Tämän tehtävän muistiinpanoja en koonnut enkä huomioinut arvioinnissani. Haastatteluharjoitus: Tämän harjoituksen tekivät vain ensimmäisen kurssin osallistujat istuntojen ulkopuolella erillisessä neuvottelutilassa. Opiskelijat jakautuivat oman valintansa mukaan pareihin ja haastattelivat toinen toistaan noin 30 minuutin ajan (C60-kasetin puolikas) oppiaineen kasettinauhurilla. Olin laatinut etukäteen aikataulun sen mukaan, miten huone oli vapaa, ja opiskelijat valitsivat siitä itselleen sopivimmat ajat. Haastattelut toteutettiin kahden viikon aikana. Olin itse läsnä vain haastattelun aloituksessa ja lopetuksessa varmistaakseni, että nauhoitus onnistui teknisesti. Opiskelijat saivat keskustella haastattelukokemuksistaan yhteisessä istunnossa. Toisen kurssin osallistujat, jotka eivät päässeet haastattelemaan, saivat vain kokeilla, miten kasettinauhuria käytetään kaikki eivät olleet edes nähneet haastattelunauhuria. Mainitsin oppiaineen omistavan myös minidisc-tallentimen, mutta en esitellyt sitä tarkemmin, koska levykkeille ei silloin ollut purkulaitetta. Tekstintämisharjoitus: Ennen kuin tutkija voi käyttää nauhoitettua muistitietoa, se on saatava puheesta ja äänestä kirjoitukseksi. Niinpä ensimmäisellä kurssilla jokainen opiskelija joutui tekstintämään noin tunnin ajan kulttuurihistorian kenttätöissä tekemääni haastattelua, jossa kertoja puhui selvästi ja rauhallisesti. Neuvoin aluksi jokaiselle "kädestä pitäen" purkulaitteen käyttämiseen, tekstin kirjoittamiseen ja tallentamiseen liittyviä seikkoja ja lopussa varmistin, että tiedoston tallennus onnistui. Toisella kurssilla en teettänyt tätä harjoitusta. Sen sijaan opiskelijat saivat kuunnella nauhalta tekemääni suhteellisen selväpuheista haastattelua ja seurata piirtoheittimellä heijastamaani tekstinnöstä samasta haastattelusta. Molemmista harjoituksista keskustelimme jälkeenpäin yhdessä. Tutkielmat: Ne opiskelijat, jotka halusivat suorittaa useita opintoviikkoja, saivat tehdä sen laatimalla muutaman sivun mittaisen kirjallisen analyysin yhdestä muistitietotutkimuksesta vaihtoehtoja oli viisi ja niistä yksi oli englanninkielinen tai kirjoittamalla 6-8 sivun tutkielman muistitiedon keruuta ja käyttöä koskevien teosten pohjalta itse valitsemastaan aiheesta. Tutkielmat piti palauttaa viimeistään kahden viikon kuluessa kurssin päättymisestä, mutta useimmat palauttivat tehtävänsä jo kurssin aikana. Toisen kurssin osallistujat laativat lisäksi kaksi lyhyttä kirjallista analyysia muistitiedon käsitettä ja käyttöä koskevista artikkeleista, joista toinen oli englannin- ja toinen suomenkielinen. Keskustelu: Sekä luentojen yhteydessä että eri harjoitusten jälkeen pyrin herättämään keskustelua. Jos se ei heti virinnyt, kysyin rohkeimmilta ja myös hiljaisimmilta. Yleensä opiskelijat keskustelivat vilkkaasti. Erityisen vilkkaasti kurssilaiset vaihtoivat mielipiteitä toisten haastattelukokemuksista. Itse kerroin omista haastatteluistani, joissa jotakin oli "mennyt pieleen", osoittaakseni, ettei täydellistä haastattelua voi tehdä ja ettei pieni epäonnistuminen pilaa koko yritystä. Tämä näytti tuntuvan opiskelijoista erityisen lohdulliselta, ja eräs opiskelija mainitsi seikan myös arvioidessaan kurssia lopputehtävän yhteydessä. Minun ei tarvinnut jakaa puheenvuoroja, sillä kurssilaiset osasivat kuunnella toisiaan ja puhua niin, että jokainen halukas pääsi ääneen. Katsoin, että opiskelijoiden pyytäminen puheenjohtajaksi olisi kangistanut tilanteita ja saanut ainakin puheenjohtajan jännittämään. Kirjallinen lopputehtävä: Kurssin päätteeksi teetin opiskelijoilla saman tehtävän kuin sen alussa eli pyysin heitä määrittelemään 'muistitiedon' käsitteen nykyisen tietämyksensä ja käsityksensä mukaan sekä kertomaan, miten heidän käsityksensä oli mahdollisesti muuttunut kurssin aikana. Vastauksen täytyi olla vähintään yhden sivun mittainen, mutta se sai olla korkeintaan neljän sivun mittainen. Opiskelijat saivat myös esittää oman arvionsa kurssista. Kuten ensimmäisen myös tämän viimeisen kirjallisen tehtävän aikana opiskelijat saivat keskustella. Itse asiassa he alkoivat jutella aivan spontaanisti jo ennen kuin ehdin asiasta mainita. Lopputehtävä ei ratkaissut kurssin koko arvosanaa, vaan tämä koostui kaikista kurssin aikana suoritetuista tehtävistä. Lopputehtävätyyppi oli toisaalta teoreettinen, toisaalta avoin, sillä siinä tarvittiin faktatietoa, mutta myös perusteluja.19 Palaute: Palautteen antamista pidetään keskeisenä seikkana aktivoivien ja oppimistapahtumaa tukevien opiskelumenetelmien käytössä. 20 Koska pyrin mahdollisuuksien mukaan antamaan
6 6 opiskelijoille palautetta tehtävien yhteydessä tai kotitehtävien palautuksen jälkeen, en pitänyt tarpeellisena antaa kurssin lopuksi muuta kuin numeraalisen loppuarvosanan perinteisellä 9- portaisella asteikolla 1-3. Kurssin suorittamisesta saatu numero on sitä paitsi tärkeä opintokokonaisuuksien arvosanaa laskettaessa. Huomioin siinä kaikki kurssin aikana tehdyt kirjalliset ja suulliset tehtävät sekä ryhmätyöt ja niiden tuloksen esittelyn. Jo kurssien alussa mainitsin arvostavani erityisesti omakohtaista pohdiskelua. Heti ensimmäisestä tehtävästä lähtien useimpien opiskelijoiden vastauksissa näkyikin reflektiivinen, 21 pohdiskeleva ote, johon kulttuurihistorian opetuksessa yleensäkin kannustetaan. Myös opiskelijat antoivat palautetta. Kurssin edetessä muutamat kertoivat jo istuntojen aikana tai niiden jälkeen huomioitaan tehtävien mielekkyydestä ja vaativuudesta. Lopputehtävän yhteydessä useimmat vielä arvioivat kurssia ja ehdottivat parannuksia tuleville kursseille. Eräät opiskelijat jäivät vielä loppukokeen jälkeen keskustelemaan vaikutelmistaan. Mitä tästä opimme? Kurssi oli antoisa ja mukava. Henki oli hyvä ja uskon, että me kaikki opimme paljon. Erityisesti asian syvempi ymmärtäminen lisääntyi ja nyt osaamme katsoa asioita laajemmin. Se, että keskustelimme yhdessä kurssin teemoista ja kaikesta muistitietoon liittyvästä, auttoi todella pohtimaan asioita paremmin kuin jos olisimme vain passiivisesti tehneet muistiinpanoja [ ] Yhdessä tekemiseen ja itsensä & omien mielipiteidensä ilmaisuun kannustava ilmapiiri auttoi varmasti itse kutakin todella ajattelemaan kurssilla esille tulleita teemoja. Ryhmätyö [haastattelurungon laatiminen] oli myös hedelmällistä, mutta vei ehkä vähän liikaa kaikesta vähästä ajasta. Vapaamuotoinen, "tehdään yhdessä" -tunnelma on ollut uudenlainen kokemus ja se varmasti teki tästä kurssista vieläkin mielekkäämmän. (Kurssilaisten palautteita 2003.) Haastattelukurssini eivät suinkaan olleet kaikkea sitä, mitä Eila Asikainen toteaa pienryhmien käytön yliopistossa parhaimmillaan merkitsevän eli opiskelun alun ahdistuksen helpotusta, teoreettisuuden yhteisöllistä sulatusta, kokemusten yhteistä reflektointia ja ammatillisten tavoitteiden jäsentämistä. 22 Kursseilla emme helpottaneet opiskelun alun ahdistusta emmekä jäsennelleet ammatillisia tavoitteita, mutta sulattelimme teoreettisia sekä käytännön ongelmia ja pohdiskelimme kokemuksiamme yhdessä. Lisäksi teimme niillä paljon muutakin. Kummallakin kurssilla koin onnistuneeni opetuksessani ja saavuttaneeni tavoitteeni melko hyvin. Opintoviikkojakin kertyi varsin runsaasti, sillä erittäin harva opiskelija tyytyi yhteen ainoaan opintoviikkoon. Kurssien päättyessä opiskelijoista eroaminen tuntui suorastaan haikealta. Realiteetteja pohtiessani jouduin toteamaan, että olin varsinkin ensimmäisellä kurssillani uhrannut paljon tavallista enemmän aikaa sekä opetuksen valmisteluun ja toteuttamiseen että erilaisten tehtävien tarkastamiseen. Täsmällisiä tuntimääriä en laskenut, mutta vaikutelmani on, että luento-osuuksien valmistelu kävi suunnilleen samassa ajassa kuin muidenkin pitämieni luentojen valmistelu, mutta juuri aktivoivien tehtävien ja kurssikokonaisuuden suunnitteluun meni enemmän aikaa, kuin etukäteen arvioin. Jo ryhmätöiden ja paritöiden aikatauluttaminen oli yllättävän työlästä, mutta lisäksi harjoitukset vaativat minun jatkuvaa läsnäoloani noin kolmen työpäivän ajan. Harjoituksissa käytettävien julkaisujen etsimiseen meni myös useita päiviä, mutta tutkielmien kirjoittamiseen sopivat teokset löytyivät muutamassa minuutissa, koska tunsin kirjallisuutta ennestään. Sekä kurssien edetessä että niiden lopussa antamassaan palautteessa opiskelijat tuntuivat olevan ylipäätään tyytyväisiä opetukseen. Moni mainitsi käsityksensä muistitiedosta selventyneen ja syventyneen, mikä oli tavoitteenikin. Muutamat tosin valittivat kurssin lyhyyttä ja toivoivat jatkokurssia. Tämä kertonee siitä, että opiskelijat ovat valmiita käyttämään aikaansa sellaiseen, mistä kokevat saavansa muutakin kuin opintoviikkoja. Oli kiintoisaa havaita, että kaikki opiskelijoiden ehdottamat parannukset tulevien haastattelukurssien varalta vaatisivat toteutuessaan paitsi enemmän aikaa myös enemmän yhdessä tekemistä ja ns. kokemuksellista oppimista (experiential learning). 23 Minusta itsestäni oli hauska pitää kursseja, koska opiskelijat olivat kiinnostuneita ja innostuneita ja myös sitoutuivat tehtäviinsä. Silti hieman yllätyin, kun toisella kurssilla neljä tai viisi opiskelijaa mainitsi kurssin olleen "hauska". Hauskuuden vaikutelma saattoi opiskelijalle syntyä monestakin syystä. Ehkä se oli hyvä arvosana. Ehkä hän koki kurssin helpoksi tai onnistui vaikeiksi kokemissaan tehtävissä. Ehkä hän tutustui kurssilla toisiin kiintoisiin ihmisiin, joilta hän sai ajatuksilleen tukea tai jotka edistivät hänen opinnäytetyönsä etenemistä. Vaikutelma saattoi syntyä siitäkin, kun kerroin omia välistä surkuhupaisiakin haastattelukokemuksiani. Hauskaa voi olla myös intensiivinen työskentely tai vastuun kantaminen sekä omasta työstään että yhdessä tekemisestä. Hauskuus saattoi merkitä myös menetelmien vaihtelevuutta, jonka etukäteen pelkäsin aiheuttavan sekavuutta, mutta näin ei ilmeisesti käynyt. Yksikään opiskelija ei edes maininnut siitä ehkä he eivät edes tiedostaneet menetelmien moninaisuutta.
7 7 Jos saisin pitää Muistitietoa haastattelemalla -kurssin uudelleen, opettaisin sen jokseenkin samalla tavalla, mutta lisäisin tuntimäärän 30:een. Voisin kokeilla kurssin sisällön ja rakenteen suunnittelua ryhmissä. Varmistuisin hyvissä ajoin siitä, että tilat löytyvät niin tekstintämisharjoitusta kuin haastatteluharjoitustakin varten. Lisäksi panisin opiskelijat lukemaan ensin ainakin yhden tutkimuksen, jossa muistitietoa olisi käytetty lähdeaineistona, ja sitten analysoimaan sen ryhmissä. Sekä näiltä haastattelukursseiltani että muusta pienopetuksestani saamani kokemukset puhuvat sen puolesta, että kulttuurihistorian opiskelussa voi erittäin hyvin käyttää monipuolista, keskustelevaa ja kannustavaa pienryhmätyöskentelyä, jossa opiskelijat joutuvat ottamaan vastuuta paitsi omasta suorituksestaan myös yhdessä tehdystä työstä. Uskon, että tällainen opiskelumuoto lisää valmiuksia myös työelämää varten. Viitteet 1 Aktivoivista opetusmenetelmistä ks. esim. Lonka, Kirsti & Lonka, Irma, Aktivoivia ja prosessipainotteisia työtapoja: Aakkosellinen hakemisto. Aktivoiva opetus. Käsikirja aikuisten opettajille. Toim. Kirsti Lonka & Irma Lonka. Kirjayhtymä, Helsinki 1991, Erilaisista opetusmenetelmistä ks. esim. Vuorinen, Ilpo, Tuhat tapaa opettaa. Menetelmäopas opettajille, kouluttajille ja ryhmän ohjaajille. Suomen Morenoinstituutin julkaisusarja nro 1. Resurssi, Naantali Nevgi, Anne & Lindblom-Ylänne, Sari, Opetuksen suunnittelun työkalut. Yliopisto- ja korkeakouluopettajan käsikirja. Toim. Sari Lindblom-Ylänne ja Anne Nevgi. Werner Söderström Osakeyhtiö, Helsinki 2003, Lonka, Kirsti, Aktivoivan opetuksen pääperiaatteita. Aktivoiva opetus. Käsikirja aikuisten opettajille. Toim. Kirsti Lonka & Irma Lonka. Kirjayhtymä, Helsinki, 1991, Oppimisprosessiin suuntautuneesta opetuksesta ks. esim. Lehtinen, Erno, Prosessiorientoituneen opetuksen perusteet: teoreettisia lähtökohtia matematiikan opetuksen kokeiluohjelmalle. Turun yliopisto, Kasvatustieteellinen tiedekunta. Julkaisusarja A:127. Turku Lindblom-Ylänne, Sari & Nevgi, Anne, Oppimisympäristöt. Yliopisto- ja korkeakouluopettajan käsikirja. Toim. Sari Lindblom-Ylänne ja Anne Nevgi. Werner Söderström Osakeyhtiö, Helsinki 2003, 63; ks. myös Lonka, Kirsti, Aktivoivan opetuksen pääperiaatteita. Aktivoiva opetus. Käsikirja aikuisten opettajille. Toim. Kirsti Lonka & Irma Lonka. Kirjayhtymä, Helsinki 1991b, Palautteesta ks. esim. Aktivoivista opetusmenetelmistä ks. esim. Lonka, Kirsti & Lonka, Irma, Aktivoivia ja prosessipainotteisia työtapoja: Aakkosellinen hakemisto. Aktivoiva opetus. Käsikirja aikuisten opettajille. Toim. Kirsti Lonka & Irma Lonka. Kirjayhtymä, Helsinki 1991, 35-36; Lindblom-Ylänne, Sari & Nevgi, Anne, Oppimisympäristöt. Yliopisto- ja korkeakouluopettajan käsikirja. Toim. Sari Lindblom- Ylänne ja Anne Nevgi. Werner Söderström Osakeyhtiö, Helsinki 2003, Lindblom-Ylänne & Repo-Kaarento & Nevgin määrittelevät pienryhmäksi sellaisen ryhmän, jossa on alle 15 opiskelijaa. Keskisuureksi ryhmäksi he kutsuvat ja suurryhmiksi opiskelijan ryhmää. Yli 50 henkilön ryhmä on heidän mukaansa "massa" ja tällaisen ryhmän opettaminen on "massaopetusta" (2003, 203, 205). Sinikka Ojanen ja Leila Keski-Luopa puolestaan määrittelevät pienryhmän kooksi 3-8 jäsentä (1995, 196). 9 Lindblom-Ylänne, Sari & Repo-Karento, Saara & Nevgi, Anne, Massa- ja ryhmäopetuksen haasteet. Yliopisto- ja korkeakouluopettajan käsikirja. Toim. Sari Lindblom-Ylänne ja Anne Nevgi. Werner Söderström Osakeyhtiö, Helsinki 2003, 214; pienryhmistä korkeakouluopiskelussa ks. myös Asikainen Oppimistilanteen vuorovaikutuksesta ja yhteistoiminnallisesta oppimisesta ks. esim. Repo-Kaarento, Saara & Levander, Lena, Oppimista edistävä vuorovaikutus. Yliopisto- ja korkeakouluopettajan käsikirja. Toim. Sari Lindblom-Ylänne ja Anne Nevgi. Werner Söderström Osakeyhtiö, Helsinki Karjalainen, Asko, Tentin teoria. Kasvatustieteiden tiedekunta, Oulun yliopisto. Oulun yliopiston opetuksen kehittämisyksikön julkaisuja. Dialogeja 4. Oulu 2001, Ks. esim. Karjalainen, Asko, Tentin teoria. Kasvatustieteiden tiedekunta, Oulun yliopisto. Oulun yliopiston opetuksen kehittämisyksikön julkaisuja. Dialogeja 4. Oulu 2001, Rossi, Leena, Muistitietoa haastattelemalla. Opintomoniste. Turun yliopisto, Kulttuurihistoria ja Avoin yliopisto-opetus, Turku Opettaja- ja oppilaskeskeisistä oppimisympäristöistä Lindblom-Ylänne, Sari & Nevgi, Anne, Oppimisympäristöt. Yliopisto- ja korkeakouluopettajan käsikirja. Toim. Sari Lindblom-Ylänne ja Anne Nevgi. Werner Söderström Osakeyhtiö, Helsinki 2003, 54-55; ks. myös esim. Prosser, M. & Triggwell, K., Understanding learning and teaching. The experience in higher education. Open University Press and The Society for Research
8 8 into Higher Education, Suffolk, UK 1999 ja Vermunt, Jan D. & Veerlop, Nico, Congruence and friction between learning and teaching. Learning and Instruction 9, 1999, Oppimisympäristöjen jännitteistä Lindblom-Ylänne, Sari & Nevgi, Anne, Oppimisympäristöt. Yliopisto- ja korkeakouluopettajan käsikirja. Toim. Sari Lindblom- Ylänne ja Anne Nevgi. Werner Söderström Osakeyhtiö, Helsinki 2003, 57-62; ks. myös esim. Vermunt, Jan D. & Veerlop, Nico, Congruence and friction between learning and teaching. Learning and Instruction 9, 1999, Ryhmistä opetustilassa ks. esim. Lindblom-Ylänne, Sari & Repo-Karento, Saara & Nevgi, Anne, Massa- ja ryhmäopetuksen haasteet. Yliopisto- ja korkeakouluopettajan käsikirja. Toim. Sari Lindblom-Ylänne ja Anne Nevgi. Werner Söderström Osakeyhtiö, Helsinki 2003, Löysin jokseenkin kaikki käyttämäni menetelmät Kirsti Lonkan ja Irma Lonkan laatimasta aktivoivien ja prosessipainotteisten työtapojen hakemistosta, muutamat tosin eri nimellä. Ks. Lonka, Kirsti & Lonka, Irma, Aktivoivia ja prosessipainotteisia työtapoja: Aakkosellinen hakemisto. Aktivoiva opetus. Käsikirja aikuisten opettajille. Toim. Kirsti Lonka & Irma Lonka. Kirjayhtymä, Helsinki 1991, Lähtötason määrittämisestä alkukokeella ks. esim. Lonka, Kirsti, Aktivoiva luento tai oppitunti. Aktivoiva opetus. Käsikirja aikuisten opettajille. Toim. Kirsti Lonka & Irma Lonka. Kirjayhtymä, Helsinki 1991a, 61; Lonka, Kirsti, Aktivoivan opetuksen pääperiaatteita. Aktivoiva opetus. Käsikirja aikuisten opettajille. Toim. Kirsti Lonka & Irma Lonka. Kirjayhtymä, Helsinki 1991b, 23; Lonka, Kirsti & Lonka, Irma, Aktivoivia ja prosessipainotteisia työtapoja: Aakkosellinen hakemisto. Aktivoiva opetus. Käsikirja aikuisten opettajille. Toim. Kirsti Lonka & Irma Lonka. Kirjayhtymä, Helsinki 1991, Tenttien tehtävätyypeistä ks. esim. Karjalainen, Asko, Tentin teoria. Kasvatustieteiden tiedekunta, Oulun yliopisto. Oulun yliopiston opetuksen kehittämisyksikön julkaisuja. Dialogeja 4. Oulu 2001, Lonka, Kirsti, Aktivoivan opetuksen pääperiaatteita. Aktivoiva opetus. Käsikirja aikuisten opettajille. Toim. Kirsti Lonka & Irma Lonka. Kirjayhtymä, Helsinki 1991b, Eri tutkijat kirjoittavat termin eri tavoin: reflektio, reflektiivinen, reflektiivisyys tai refleksio, refleksiivinen, refleksiivisyys. Ks. esim. Aalto 2000, 150; Levander 2003, ; Karjalainen, Asko, Tentin teoria. Kasvatustieteiden tiedekunta, Oulun yliopisto. Oulun yliopiston opetuksen kehittämisyksikön julkaisuja. Dialogeja 4. Oulu 2001, Asikainen, Eila, Pienryhmät dynaaminen voimavara ja haaste korkeakouluopiskelussa. Yliopisto-opetus: Korkeakoulupedagogiikan haasteita. Toim. Juhani Aaltola ja Markku Suortamo. Werner Söderström Osakeyhtiö, Porvoo Helsinki Juva 1995, Kolb, David A., Experiential Learning: Experience as the source of learning and development. Prentice Hall, Englewood, N.J
Vertaisvuorovaikutus tekee tiedon eläväksi Avoimen opiskelijoiden kokemuksia hyvästä opetuksesta
Vertaisvuorovaikutus tekee tiedon eläväksi Avoimen opiskelijoiden kokemuksia hyvästä opetuksesta Avoimen yliopiston pedagoginen kahvila 3.3.2010 Saara Repo Tutkimusaineisto Avoimen yliopiston opiskelijat,
LisätiedotSulautuva yliopisto opetus, syksy 2009
Sulautuva yliopisto opetus, syksy 2009 Opettaja: verkkopedagogiikan asiantuntija Taina Joutsenvirta Aika: keskiviikkoina klo 16 18 4.11., 18.11., 2.12., 16.12.2009 Paikka: Metsätalo U40, sali 27 Kurssin
LisätiedotSulautuvan opetuksen seminaari, Helsingin yliopisto, Saara Repo, HY, Avoin yliopisto Paavo Pylkkänen, Filosofian laitos, HY ja Skövden
Sulautuvan opetuksen seminaari, Helsingin yliopisto, 8.3.2012 Saara Repo, HY, Avoin yliopisto Paavo Pylkkänen, Filosofian laitos, HY ja Skövden korkeakoulu, Ruotsi Kurssin esittely Opiskelijapalautteen
LisätiedotAlkukartoitus Opiskeluvalmiudet
Alkukartoitus Opiskeluvalmiudet Päivämäärä.. Oppilaitos.. Nimi.. Tehtävä 1 Millainen kielenoppija sinä olet? Merkitse rastilla (x) lauseet, jotka kertovat sinun tyylistäsi oppia ja käyttää kieltä. 1. Muistan
LisätiedotKASVATUSTIETEELLISET PERUSOPINNOT
KASVATUSTIETEELLISET PERUSOPINNOT Opiskelijan nimi Maija-Kerttu Sarvas Sähköpostiosoite maikku@iki.f Opiskelumuoto 1 vuosi Helsinki Tehtävä (merkitse myös suoritusvaihtoehto A tai B) KAS 3A osa II Tehtävän
LisätiedotOnnistuuko verkkokurssilla, häh?
Onnistuuko verkkokurssilla, häh? Draama opetusmenetelmänä ja tuloksena kansainvälinen tieteellinen artikkeli Pentti Haddington, Helsingin yliopisto, Tutkijakollegium Oulun yliopisto, Kielikeskus Kehittämishanke
LisätiedotLuennot vuorovaikutuskeinona Peda-Forum
Luennot, joille osallistuin vaikuttivat mielenkiintoisemmilta. Jos jätin osallistumisen väliin, koin että en todennäköisesti opi enempää olemalla läsnä. Opiskelija kurssipalautteessaan Luennot vuorovaikutuskeinona
LisätiedotKurssipalaute HTKP103 Johdanto tieto- ja viestintäteknologiaan, harjoitukset, syksy 2015
Kyselyyn vastanneiden määrä: 88/0 Kurssipalaute HTKP103 Johdanto tieto- ja viestintäteknologiaan, harjoitukset, syksy 2015 OPETUS JA TYÖSKENTELYTAVAT Vastaa seuraaviin väittämiin asteikolla 1-5 Kurssilla
LisätiedotOppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen. Pekka Peura 28.01.2012
Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen Pekka Peura 28.01.2012 MOTIVAATIOTA JA AKTIIVISUUTTA LISÄÄVÄN OPPIMISYMPÄRISTÖN ESITTELY (lisätietoja maot.fi)
LisätiedotJuttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi
JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,
LisätiedotEsimerkkejä formatiivisesta arvioinnista yläkoulun matematiikan opiskelussa
Esimerkkejä formatiivisesta arvioinnista yläkoulun matematiikan opiskelussa Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2014, luku 6, Oppimisen arviointi: Oppilaan oppimista ja työskentelyä on arvioitava
LisätiedotOpetuksen ja ohjauksen laatu
Opetuksen ja ohjauksen laatu Linjakkaasti yhdessä III Avoimien yliopistojen ja kesäyliopistojen johdon seminaari 27.4.2012 Pedagoginen yliopistonlehtori Saara Repo Koulutussuunnittelija Satu-Tuulia Vuoksenranta
LisätiedotYHTEENVETO VERKKO-OPETUKSEN PERUSTEET (VOP) -KOULUTUKSESTA syksyllä 2003 SAADUSTA PALAUTTEESTA
1 Itä-Suomen virtuaaliyliopisto YHTEENVETO VERKKO-OPETUKSEN PERUSTEET (VOP) -KOULUTUKSESTA syksyllä 23 SAADUSTA PALAUTTEESTA Henkilöstökoulutushankkeessa järjestettiin Verkko-opetuksen perusteet (VOP)
LisätiedotOPS-KYSELY. Syksy Vetelin lukio
OPS-KYSELY Syksy 2015 Vetelin lukio KYSYMYKSET Mikä lukiossa on tärkeää? Millainen on unelmalukio? Missä ja miten opitaan parhaiten? VASTAAJAT 58 opiskelijaa 4 huoltajaa 7 opettajaa OPISKELIJAT Viihtyisät
LisätiedotSanallinen arviointi ja hyviä normien mukaisia arviointikäytänteitä. Pirjo Koivula Opetusneuvos
Sanallinen arviointi ja hyviä normien mukaisia arviointikäytänteitä Pirjo Koivula Opetusneuvos 12 Sanallinen arviointi 2 Arviointi lukuvuoden päättyessä Opintojen aikainen arviointi sisältää myös oppimisprosessin
LisätiedotOpitaan yhdessä. Saara Repo-Kaarento Kansanopistopäivät Siikaranta-opistossa 9.-11.6.2008
Opitaan yhdessä Saara Repo-Kaarento Kansanopistopäivät Siikaranta-opistossa 9.-11.6.2008 Ilmapiiri Läsnäolo Opitaan yhdessä Yhteiset käytännöt/ välineet Yhteinen kohde/ tavoite Ryhmädynamiikka Vuorovaikutus
LisätiedotPedagogisen koulutuksen ja opetuskokemuksen vaikutus yliopisto-opettajien opetuksellisiin lähestymistapoihin
Pedagogisen koulutuksen ja opetuskokemuksen vaikutus yliopisto-opettajien opetuksellisiin lähestymistapoihin Liisa Postareff, Anne Nevgi & Sari Lindblom-Ylänne Helsingin yliopisto Tutkimuksen tarkoitus
LisätiedotOppimisprosessissa opiskelijoiden tukena analytiikan opiskelua yhdessä tehden
Oppimisprosessissa opiskelijoiden tukena analytiikan opiskelua yhdessä tehden Katariina Vuorensola Luento-opetuksen tulevaisuus Oppimisseikkailu 2017 Analytiikan kurssi Analytiikan perusteet, 4 op Maisterivaiheen
LisätiedotPentti Haddington Oulun yliopisto englantilainen filologia. Anna Marin OAMK, liiketalouden yksikkö; Oulun yliopisto, UniOGS
Draaman käy*ö pedagogisena menetelmänä vieraiden kielten yliopisto- opetuksessa: Tutkimuspohjainen opetus, draama ja =eteellisen ar=kkelin kirjoi*aminen Pentti Haddington Oulun yliopisto englantilainen
LisätiedotMOOC linjakkaan digiopetuksen muotona. Kokeilu kulttuuriperinnön opetuksessa. PedaForum-päivät, Jyväskylä,
MOOC linjakkaan digiopetuksen muotona Kokeilu kulttuuriperinnön opetuksessa PedaForum-päivät, Jyväskylä, 17.8.2016 Visa Immonen Apulaisprofessori Helsingin yliopisto Joanna Veinio Koulutussuunnittelija
LisätiedotLaadukas oppiminen ja opetus Avoimessa yliopistossa. Saara Repo Pedagoginen yliopistonlehtori Avoin yliopisto Helsingin yliopisto 4.9.
Laadukas oppiminen ja opetus Avoimessa yliopistossa Saara Repo Pedagoginen yliopistonlehtori Avoin yliopisto Helsingin yliopisto 4.9.2012 Opetus Avoimessa yliopistossa Aina Helsingin yliopiston tutkintovaatimusten
LisätiedotLokikirjojen käyttö arviointimenetelmänä
Lokikirjojen käyttö arviointimenetelmänä Kaisu Rättyä Itä-Suomen yliopisto Tero Juuti Tampereen teknillinen yliopisto Teoreettinen viitekehys kognitiiviskonstruktivistinen oppimiskäsitys opettajan tiedon
LisätiedotMiten kurssit tehdään Eirassa?
Miten kurssit tehdään Eirassa? Peruskoulussa sinun pitää olla tunneilla, tehdä kurssiin kuuluvat tehtävät ja osallistua loppukokeisiin. Verkkokurssit (suomen kielen kirjoituskurssi s2kki2v ja s2klu2v)
LisätiedotOpiskelijan motivaation rakentuminen ja ylläpitäminen virtuaaliympäristössä
Opiskelijan motivaation rakentuminen ja ylläpitäminen virtuaaliympäristössä Esimerkkinä Palvelujen markkinointi kurssin verkkototeutus Virpi Näsänen 16.11.2016 Lähtökohtatilanne Sovimme Aalto-yliopiston
LisätiedotSulautuvan linjakkaan opetuksen kurssisuunnittelun avaimet. Työpaja. Sulautuvan linjakkaan opetuksen suunnittelu. Taina Joutsenvirta 12.3.
Sulautuvan linjakkaan opetuksen kurssisuunnittelun avaimet Taina Joutsenvirta 12.3.2010 Työpaja Työpajassa tutustutaan sulautuvan opetuksen suunnittelun avaintekijöihin Käytetään ryhmässä tapahtuvassa
LisätiedotJohdatus historiatieteeseen
Johdatus historiatieteeseen Verkkokeskustelulla tuettu luentosarja Jari Ojala jaojala@campus.jyu.fi Lähtökohtia Historian perusopintojen massaluento Kurssin yleiset tavoitteet: Kehittää teoreettista ajattelua
LisätiedotKansainvälisen opinnäytetyöryhmän ohjaus kokemuksia ja havaintoja. Outi Kivirinta Rovaniemen ammattikorkeakoulu
Kansainvälisen opinnäytetyöryhmän ohjaus kokemuksia ja havaintoja Outi Kivirinta Rovaniemen ammattikorkeakoulu Thesis Support Group for RAMK s EDP students Taustaa: Opinnäytetyö oli havaittu tulpaksi valmistumiselle
LisätiedotVerkossa opiskelu vaatii opiskelijalta paljon aktiivisuutta ja kykyä työskennellä itsenäisesti
Verkossa opiskelu vaatii opiskelijalta paljon aktiivisuutta ja kykyä työskennellä itsenäisesti Opiskelijoiden kokemuksia oppimisesta ITK 2010 seminaari; Hämeenlinna Soile Bergström Opintojakson esittely
LisätiedotHUOMAUTUS LUKIJALLE: Tässä on esitelty kaikkien aineiden palaute. Kysymyksestä 1. ilmenee mitä aineita oppilas on kurssilla lukenut.
Kurssipalaute HUOMAUTUS LUKIJALLE: Tässä on esitelty kaikkien aineiden palaute. Kysymyksestä 1. ilmenee mitä aineita oppilas on kurssilla lukenut. OPPILAS 1 Vastaa seuraaviin kysymyksiin asteikolla 1 5.
LisätiedotMitoitussuositus. Opetussuunnitelmien suunnitteluun
Mitoitussuositus Opetussuunnitelmien suunnitteluun Mitoitussuositus Opetussuunnitelmien suunnitteluun Päätöspäivämäärä 01.06.2012 Opintojen mitoitus ja oppiminen Aika on oppimisen välttämätön edellytys
LisätiedotJATKUVA JA MONIPUOLINEN ARVIOINTI LUKIOSSA
JATKUVA JA MONIPUOLINEN ARVIOINTI LUKIOSSA MITEN SELVITÄ HENGISSÄ? HYOL:n kesäkurssi 6.6.2017 Hanna Toikkanen ARVIOINTI YHTEYDESSÄ OPPIMISKÄSITYKSEEN (LOPS) Opetussuunnitelman perusteet pohjautuvat oppimiskäsitykseen,
LisätiedotMiten minun tulisi toimia, jotta toimisin oikein?
Miten minun tulisi toimia, jotta toimisin oikein? Verkkopohjainen dilemmakeskustelu sosiaali- ja terveysalan opiskelijoiden eettisen ajattelun kehittäjänä Soile Juujärvi ja Kaija Pesso SULOP 2013 3/7/2013
LisätiedotOPISKELUTYÖN MITOITUS Opetuksen suunnittelun työväline, jolla arvioidaan opiskelijan työmäärää suhteessa 1 PERUSTIEDOT
OPISKELUTYÖN MITOITUS Opetuksen suunnittelun työväline, jolla arvioidaan opiskelijan työmäärää suhteessa 1 PERUSTIEDOT Tiedekunta Laitos Yksikkö Taso (kandidaatti, maisteri, jatkoopinnot) Moduuli Kurssikoodi
LisätiedotHelsingin yliopiston Opettajien akatemian kriteerit
n kriteerit 1. Oman opetus- ja ohjausosaamisen jatkuva kehittäminen Erinomaisuus näkyy mm. siten, että opettaja arvioi ja kehittää systemaattisesti opettamiseen ja ohjaukseen liittyvää omaa toimintaansa
LisätiedotSVKS112 Viittomakielten syntaksin tutkimus ( )
SVKS112 Viittomakielten syntaksin tutkimus (16.03.2017-27.04.2017) 1. OPETUS JA TYÖSKENTELYTAVATVastaa seuraaviin väittämiin asteikolla 1-5: 1=täysin eri mieltä, 2=jokseenkin eri mieltä, 3=en samaa enkä
LisätiedotKURSSIPALAUTE KÄYTÄNNÖSSÄ: MITÄ JA MITEN?
KURSSIPALAUTE KÄYTÄNNÖSSÄ: MITÄ JA MITEN? Terhi Skaniakos Erikoissuunnittelija Strateginen kehittäminen Kurssipalautejärjestelmä Tarkoituksena on kerätä systemaattista palautetta yliopiston kaikista tutkinto-opiskelijoille
LisätiedotYOYO-hankkeen väliarviointiseminaari 30.11.2011 Opinto-ohjaajat Laura Juuti ja Kaija Kumpukallio Itäkeskuksen lukio
Pienryhmäohjauksen mahdollisuuksia lukiossa - kokemuksia Itäkeskuksen lukiosta YOYO-hankkeen väliarviointiseminaari 30.11.2011 Opinto-ohjaajat Laura Juuti ja Kaija Kumpukallio Itäkeskuksen lukio Lukion
LisätiedotA! PEDA INTRO (5 op)
A! PEDA INTRO (5 op) LP 1: Minä yliopisto-opettajana Oppimispalvelut Yliopistopedagoginen koulutus Miia Leppänen (SCI) ja Päivi Kinnunen (BIZ) 3.2.2016 Ohjaajat ja yhteystiedot Miia Leppänen Asiantuntija
LisätiedotEtäisistä massaluennoista aitoihin kohtaamisiin. Pekka Koskinen, Heli Lehtivuori, Jussi Maunuksela Jyväskylän yliopisto
Etäisistä massaluennoista aitoihin kohtaamisiin Pekka Koskinen, Heli Lehtivuori, Jussi Maunuksela Jyväskylän yliopisto Slide 1 9 Eli ajoitus voisi olla: - aloitus 2 min - mallin esittely 6 min - arviointi
LisätiedotTU-A Itsensä tunteminen ja johtaminen Tervetuloa kurssille!
TU-A1140 - Itsensä tunteminen ja johtaminen Tervetuloa kurssille! Kurssin avaus 5.1. 2017 Eerikki Mäki eerikki.maki@aalto.fi Opiskelijapalautetta aiemmilta kursseilta Oman olemisen ja tietoisten valintojen
LisätiedotMenetelmiä jatkuvaan opiskeluun kannustamiseen ja oppimisen seurantaan
Menetelmiä jatkuvaan opiskeluun kannustamiseen ja oppimisen seurantaan Matemaattiset menetelmät, syksy 2012 Lassi Korhonen, Oulun yliopisto, Matematiikan jaos 4.12.2012 1 Lähtökohta, opiskelijan näkökulma
LisätiedotOppiminen verkossa - teoriasta toimiviin käytäntöihin
Luennon teemat Oppiminen verkossa - teoriasta toimiviin käytäntöihin Hanna Salovaara, tutkija Kasvatustieteiden tiedekunta Koulutusteknologian tutkimusyksikkö Oulun Yliopisto Pedagogiset mallit ja skriptaus
LisätiedotJoni Forsell/ EDU OPS-TYÖ 2018 Opintojen mitoitus suhteessa opintopistemäärään
Joni Forsell/24.7.18 EDU OPS-TYÖ 2018 Opintojen mitoitus suhteessa opintopistemäärään Alustus EDUn opetussuunnitelmatyössä on noussut eri instansseissa ja tilaisuuksissa toistuvasti esiin perustavanlaatuinen
LisätiedotVaikeat tilanteet esimiestyössä
Vaikeat tilanteet esimiestyössä Workshop esimiehille ja tiiminvetäjille 1.-3.10.2014 Suomen Yhteisöakatemia Oy Saarijärventie 5 B 14, Taitoniekantie 8 D 35 40200 Jyväskylä 40740 Jyväskylä www.sya.fi www.sya.fi
LisätiedotOpiskelutaidot Tiina Kerola
Opiskelutaidot 29.10.2015 Tiina Kerola Opiskelutaidot osana opiskelukykyä Omat voimavarat Persoonallisuus Identiteetti Elämänhallinta Elämäntilanne ja olosuhteet Sosiaaliset suhteet Fyysinen ja psyykkinen
LisätiedotBlended Learning ja sen hyödyntäminen avoimen yliopistoopetuksen. Blended learning & tulevaisuuden menestystekijät
Blended Learning ja sen hyödyntäminen avoimen yliopistoopetuksen kehittämisessä Avoimien yliopistojen valtakunnalliset neuvottelupäivät Turussa 4-5.10.2007 Avoimen yliopiston menestystekijöiden pohtiminen
LisätiedotYllättävän, keskustelun aikana puhkeavan ristiriidan käsittely
Yllättävän, keskustelun aikana puhkeavan ristiriidan käsittely TOIMI NÄIN Pysäytä keskustelu hetkeksi ja sanoita havaitsemasi ristiriita. Kysy osallistujilta, mitä he ajattelevat havainnostasi. Sopikaa
LisätiedotSaksan sanastopainotteinen kurssi. Helsingin yliopiston kielikeskus, syksy 2007, Seppo Sainio
Oppimispäiväkirja. Nimi: Saksan sanastopainotteinen kurssi. Helsingin yliopiston kielikeskus, syksy 2007, Seppo Sainio Huomaa että oppimispäiväkirjan tekeminen on huomioitu kurssin mitoituksessa osaksi
LisätiedotKonstruktiivisesti linjakas opetus. Saara Repo Avoimen yliopiston pedagoginen kahvila
Konstruktiivisesti linjakas opetus Saara Repo Avoimen yliopiston pedagoginen kahvila 17.11.2014 Opetuksen linjakkuus (Biggs & Tang 2007) Seuraavat opetuksen osat tukevat toisiaan oppimistavoitteet sisällöt
LisätiedotOpinto-ohjaussuunnitelma ohjauksen kehittämisen välineenä
Opinto-ohjaussuunnitelma ohjauksen kehittämisen välineenä Satu Hekkala Johdanto Tämä artikkeli kertoo Oulun Diakoniaopiston opinto-ohjaussuunnitelman kehittämistyöstä ja esittelee lyhyesti opinto-ohjaussuunnitelman
LisätiedotALUEELLISET TYÖPAJAT. Ulla Ilomäki-Keisala
ALUEELLISET TYÖPAJAT Alueellisten työpajojen työskentelylle on tunnusomaista: 1. Osallistava ja vuorovaikutteinen kouluttaminen opsprosessin käynnistämiseen ja ohjaamiseen, 2. Uusien toimintatapojen etsiminen
Lisätiedotkorkeasti koulutetun maahan muuttaneen osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen viitekehys
URAREITTI korkeasti koulutetun maahan muuttaneen osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen viitekehys Työpaketti 3: Ammatillinen suomen kieli ja viestintätaito terveysalalla iltapäiväseminaari 30.5.2017
LisätiedotMikä ihmeen Global Mindedness?
Ulkomaanjakson vaikutukset opiskelijan asenteisiin ja erilaisen kohtaamiseen Global Mindedness kyselyn alustavia tuloksia Irma Garam, CIMO LdV kesäpäivät 4.6.2 Jun- 14 Mikä ihmeen Global Mindedness? Kysely,
LisätiedotVESO yläkoulun opettajat. OPS 2016 ARVIOINTI Jokivarren koululla
VESO yläkoulun opettajat OPS 2016 ARVIOINTI Jokivarren koululla 29.3.2017 Oppimisen arviointi Erja Vitikka 6.3.2015 Laaja-alainen osaaminen Laaja-alaisella osaamisella tarkoitetaan tietojen, taitojen,
LisätiedotOsaamispisteet. Vapaasti valittava
Hyväksymismerkinnät 1 (5) Ammattiopiskelun S2 3 osp Osaaminen arvioidaan opiskelijan keräämän oman alan sanaston sekä portfolion avulla. Oman alan sanavaraston Tekstien ymmärtäminen Luku- ja opiskelustrategioiden
LisätiedotALISUORIUTUMINEN. Ajoittain kaikki ihmiset saavuttavat vähemmv kuin mihin he pystyisivät t ja se voi suojata sekä säästää. ihmistä.
ALISUORIUTUMINEN Ajoittain kaikki ihmiset saavuttavat vähemmv hemmän, kuin mihin he pystyisivät t ja se voi suojata sekä säästää ihmistä. Alisuoriutuminen on kyseessä,, kun siitä tulee tapa - voimavarat
LisätiedotToiminnallinen oppiminen -Sari Koskenkari
Toiminnallinen oppiminen -Sari Koskenkari Toiminnallinen oppiminen Perusopetuksen opetussuunnitelmassa painotetaan työtapojen toiminnallisuutta. Toiminnallisuudella tarkoitetaan oppilaan toiminnan ja ajatuksen
LisätiedotAkvaariokeskustelu-menetelmästä
Akvaariokeskustelu-menetelmästä Matti Vuori, www.mattivuori.net 11.2.2009 1(11) Sisällysluettelo Yleistä 3 Akvaarion perusasetelma 4 Miten avoin akvaario toimii 6 Menestystekijät 8 Toinen malli: Suljettu
LisätiedotHankintojen johtaminen
Hankintojen johtaminen sähköinen kurssipalaute, syksy 06 Opetus,0 Yleisarvio,8 Opetustapa, Oma panos,8 Osaamistavoitteet,8 Suhteellinen työmäärä,86 OSTO 6 n= C000 Hankintojen johtaminen (060 0608). Yleisarvioni
LisätiedotAJATTELE ITSE. Hanna Vilkka
AJATTELE ITSE Hanna Vilkka Kirjallisuus: Hurtig, Laitinen, Uljas-Rautio 2010. Ajattele itse! Hirsjärvi, Remes, Sajavaara 2007: Tutki ja kirjoita Viskari 2009: Tieteellisen kirjoittamisen perusteet TUTKIMUKSELLINEN
LisätiedotHarjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa
Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa Ohjeet opiskelijalle Opiskelija harjoittelee omassa opetustyössään ammatillisessa koulutuksessa. Opetusharjoittelussa keskeisenä tavoitteena
LisätiedotHorisontti
Horisontti 19.11.2015 Vuosiluokkaistaminen. Mitä tehdään ennen sitä? Oppimiskäsitys Eriyttäminen ja oppimisen tuki Oppiaine Laaja-alainen osaaminen Oppimisen arvioinnin periaatteet Oppimisympäristöt Tärkeää
LisätiedotAikuisten perusopetus
Aikuisten perusopetus Laaja-alainen osaaminen ja sen integrointi oppiaineiden opetukseen ja koulun muuhun toimintaan 23.1.2015 Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS Uudet opetussuunnitelman
LisätiedotPohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto
Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto NUORTEN KOULUTUKSEN ENSIMMÄISEN VUODEN OPISKELIJOIDEN PALAUTE Huhtikuu 2015 Vastausprosentti: 49,9 % Vertailuryhmä: Kaikki koulutusalat kaikki oppilaitokset Lukuvuoden
LisätiedotVERTAISARVIOINTI. s a a p u u k o u l u k o t i i s i! Mitä sulle kuuluu? Minkälainen tyyppi sä olet? Onko sulla hyvä olla täällä?
VERTAISARVIOINTI s a a p u u k o u l u k o t i i s i! Minkälainen tyyppi sä olet? Mitä sulle kuuluu? Onko sulla hyvä olla täällä? VALTTI VERTAISARVIOINTI SIJAISHUOLLOSSA VERTAISARVIOINTI? MIKSI? MITÄ HYÖTYÄ?
LisätiedotArviointi ja palaute käytännössä
Arviointi ja palaute käytännössä Merja Ellilä Arvioinnista Oppimista ohjaavan arvioinnin merkitys ohjattavan oppimisen tukemista ja suuntaamista tietojen, taitojen ja asenteiden arvioimista ohjattavan
LisätiedotAineenvaihdunta II -kurssin uudistaminen oppimistavoitteet mielessä
Aineenvaihdunta II -kurssin uudistaminen oppimistavoitteet mielessä Tuomo Glumoff, FT, Dos. Yliopistonlehtori Oulun yliopisto, Biokemian laitos Opintori 13.12.2012 Kehittämisideana on aineenvaihdunnan
LisätiedotJos diplomityö olisi peli, ketkä sitä pelaisivat ja mitkä olisivat sen säännöt?
7.5.2012 Jos diplomityö olisi peli, ketkä sitä pelaisivat ja mitkä olisivat sen säännöt? Aalto-yliopiston Otaniemen kampuskirjastossa on pidetty jo vuodesta 2008 lähtien kurssia nimeltä Diplomityöntekijän
LisätiedotPalautekysely tilastollisen signaalinkäsittelyn kurssiin
Palautekysely tilastollisen signaalinkäsittelyn kurssiin Palautteeseen ei tarvitse laittaa nimeä. Kysymyksiä on molemmilla puolilla paperia 1. Muihin kursseihin verrattuna tämä kurssi oli mielestäni Vaikein
LisätiedotCHERMUG-pelien käyttö opiskelijoiden keskuudessa vaihtoehtoisen tutkimustavan oppimiseksi
Tiivistelmä CHERMUG-projekti on kansainvälinen konsortio, jossa on kumppaneita usealta eri alalta. Yksi tärkeimmistä asioista on luoda yhteinen lähtökohta, jotta voimme kommunikoida ja auttaa projektin
LisätiedotOpiskelijoiden ja opettajien erilaiset käsitykset opettamisesta koulutuksen suunnittelun taustalla
Opiskelijoiden ja opettajien erilaiset käsitykset opettamisesta koulutuksen suunnittelun taustalla Viivi Virtanen ja Sari Lindblom-Ylänne Kasvatustieteen päivät Vaasa 23.11.2007 Kuvat Aki Suzuki ja Heikki
LisätiedotOsoite. Kansalaisuus Äidinkieli. Vanhempien / huoltajan luona Jos vain toisen huoltajan luona, kumman? Yksin omassa asunnossa Muuten, miten?
TULOHAASTATTELULOMAKE Tämän lomakkeen tarkoituksena on helpottaa opiskelusi aloitusta ja suunnittelua. Luokanvalvojasi keskustelee kanssasi lomakkeen kysymyksistä ja perehdyttää Sinut ammatillisiin opintoihin.
LisätiedotKoulun nimi: Tiirismaan koulu
Koulun nimi: Tiirismaan koulu OPS2016 Arviointi, Tiirismaan peruskoulun ops-työpaja 28.10.2014 Mitä ovat uuden opetussuunnitelman (2016) mukaisen arvioinnin keskeiset tehtävät? Ohjata oppimaan Tukea kehitystä
LisätiedotEsimiehen opas erityisesti vuorotyötä tekevissä yksiköissä
Työhyvinvointikyselyn tulosten käsittely ja hyvinvointisuunnitelman laatiminen työyksikön hyvinvointipajassa Esimiehen opas erityisesti vuorotyötä tekevissä yksiköissä Lapin sairaanhoitopiirin työhyvinvointisyke
LisätiedotPORVOON KAUPUNKI. yleisen oppimäärän
PORVOON KAUPUNKI Taiteen perusopetuksen yleisen oppimäärän opetussuunnitelma Porvoon kaupunki / Sivistyslautakunta 4.9.2007 1. TOIMINTA-AJATUS... 2 2. ARVOT JA OPETUKSEN YLEISET TAVOITTEET, OPPIMISKÄSITYS,
LisätiedotKokemuksia Unesco-projektista
Kokemuksia Unesco-projektista Puheviestinnän harjoitusten tavoitteet Kuuden oppitunnin mittaisen jakson aikana asetin tavoitteiksi seuraavia oppimis- ja kasvatustavoitteita: Oppilas oppii esittämään omia
LisätiedotThe Caring Ethics, The Caring Teacher Välittäminen on opetuksen kulmakivi, jonka avulla voimme uudistaa koko nykyisen koulujärjestelm
The Caring Ethics, The Caring Teacher Välittäminen on opetuksen kulmakivi, jonka avulla voimme uudistaa koko nykyisen koulujärjestelm rjestelmämme! mme! (Noddings,N., 2005, The Challenge to Care in Schools,
LisätiedotYksilöllisen oppimisen menetelmä. Ville Aitlahti, @matikkamatskut, www.matikkamatskut.com
Yksilöllisen oppimisen menetelmä Yksilöllisen oppimisen menetelmä Tarve menetelmän takana: http://youtu.be/dep6mcnbh_c Oman oppimisen omistaminen Opettajan tietyt raamit toiminnalle Oman oppimisen omistaminen
LisätiedotSulautuvalla opetuksella vuorovaikutteisuutta ja laatua farmakologian opiskeluun
Sulautuvalla opetuksella vuorovaikutteisuutta ja laatua farmakologian opiskeluun Dosentti Atso Raasmaja Farmakologian & toksikologian osasto Farmasian tiedekunta Helsingin yliopisto atso.raasmaja@helsinki.fi
LisätiedotExactumista Paradisumiksi - saako opettaminen olla kivaa? Juha Oikkonen Matematiikan ja tilastotieteen laitos Opettajien akatemia
Exactumista Paradisumiksi - saako opettaminen olla kivaa? Juha Oikkonen Matematiikan ja tilastotieteen laitos Opettajien akatemia 04/03/15 1 Paradisum? 04/03/15 2 Matka ja näkymiä 1989 alkaen: Matikkakeskusteluja
LisätiedotPED Assistentti oppimisen ohjaajana
PED-131.9000 Assistentti oppimisen ohjaajana Lähipäivä 1:, K1, h. 201 Maire Syrjäkari, KT, yliopistopedagoginen asiantuntija ja Jukka Välimäki, TM, suunnittelija, digitaalinen opetus Aikataulu 14:15-14:30
LisätiedotVerkkokeskustelulla tuettu massaluento
Verkkokeskustelulla tuettu massaluento Jari Ojala Jyväskylän yliopisto, Historian laitos TieVie-koulutuksen seminaari 16.1.2003 Jyväskylä Lähtökohtia Johdatus historiatieteeseen - historian perusopintojen
LisätiedotLappeenrannan lukiokoulutuksen strateginen kehittämissuunnitelma Suomen paras lukiokoulutus 2022
Lappeenrannan lukiokoulutuksen strateginen kehittämissuunnitelma Suomen paras lukiokoulutus 2022 Painopistealueet Kivijalka: Turvallinen oppisympäristö Yhteisöllisyys ja yhdessä tekeminen Kannustava ilmapiiri
LisätiedotNPH ja NPJ kurssien tiedonhaun koulutukset informaatikkonäkökulmasta
KYSin tieteellinen kirjasto 1/8 NPH ja NPJ kurssien tiedonhaun koulutukset informaatikkonäkökulmasta Tuulevi Ovaska, Kirsi Salmi Näyttöön perustuva hoitotyö edellyttää tiedonhakutaitoja ja niiden oppimiseen,
LisätiedotKokemuksista strategiaan digitaalisuus opettajien ja opiskelijoiden silmin
Kokemuksista strategiaan digitaalisuus opettajien ja opiskelijoiden silmin Janne Niinivaara Koordinaattori, verkkoopetus ja viestintä Helsingin yliopiston Kielikeskus Johanna Vaattovaara Pedagoginen yliopistonlehtori
LisätiedotOpetuskielen vaikutuksesta oppimiseen: Kuvailevaa evidenssiä opiskelijoiden näkemyksistä
Harri J. Seppänen Opetuskielen vaikutuksesta oppimiseen: Kuvailevaa evidenssiä opiskelijoiden näkemyksistä 1. Johdanto Onko opetus kielellä vaikutusta opiskelijoiden oppimiseen? Tämä on tärkeä kysymys
LisätiedotTYÖPAIKKAHAASTATTELUUN VALMISTAUTUMINEN, HAKEMUS JA CV
TYÖPAIKKAHAASTATTELUUN VALMISTAUTUMINEN, HAKEMUS JA CV TAVOITTEET Annetaan tietoa ja valmiuksia työnhakuun liittyvistä taidoista ja menetelmistä, mukaan lukien simuloitu työhaastattelu. Työnhakuun liittyvien
LisätiedotYLIOPISTO- OPETTAJANA KEHITTYMINEN
YLIOPISTO- OPETTAJANA KEHITTYMINEN SARI LINDBLOM-YLÄNNE PROFESSOR I UNIVERSITETSPEDAGOGIK UNIVERSITETSPEDAGOGISTA FORSKINS- OCH UTVECKLINGSENHETEN (YTY) HELSINGFORS UNIVERSITET MUUTOKSEN VAIKEUS JA HITAUS
LisätiedotOpiskelun aloitusvuosi:
Kurssi: Steroidien kemia - KEMS3 (Kevät 9) Vastaamalla kurssista esitettyihin kysymyksiin, mielipiteesi kurssista ja sen hyödyllisyydestä välittyvät kurssin järjestäjille. Palautetta tullaan käyttämään
LisätiedotOpetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta. Uudistuva esiopetus Helsinki Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen
Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta Uudistuva esiopetus Helsinki 4.12.2014 Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen Uudistus luo mahdollisuuksia Pohtia omaa opettajuutta Pohtia
LisätiedotErillisopintooikeuslomake. Täyttäkää ja antakaa kouluttajille Jos et muista opiskelijanumeroasi, niin henkilötunnus riittää
Erillisopintooikeuslomake Täyttäkää ja antakaa kouluttajille Jos et muista opiskelijanumeroasi, niin henkilötunnus riittää A! PEDA INTRO (5 op) LP 1: Minä yliopisto-opettajana Yliopistopedagoginen koulutus
LisätiedotPOM2STN+TS jaksosuunnitelma, teemana joulu. Elina Lappalainen & Pia Perälä
POM2STN+TS jaksosuunnitelma, teemana joulu Elina Lappalainen & Pia Perälä Suunnittelemamme käsityön kokonaisuuden teemana on joulu. Projekti on suunniteltu kuudesluokkalaisille. Projektin esittelyvaiheessa
LisätiedotVaihto-opiskelujakso Ateenassa keväällä 2018
Vaihto-opiskelujakso Ateenassa keväällä 2018 Miska Konttinen 1 1. JOHDANTO Vietin kevään 2018 Ateenassa vaihto-opiskelujen merkeissä. Yliopistona toimi Athens University of Economics and Business (AUEB).
LisätiedotKysely 1.vuoden opiskelijoille 2016
Kysely 1.vuoden opiskelijoille 2016 1. Mistä sait tietoa Helsingin Konservatorion ammatillisesta koulutuksesta? 2. Miksi hait Helsingin Konservatorion ammatilliseen koulutukseen? (tärkeimmät syyt) Vastaajien
LisätiedotKevään 2014 valmistumiskyselyn tulokset Loviisa. TRENDIT, N=68, vastausprosentti keskimäärin 62, 01.05.2010-31.05.2014 Ajankohta: 11.8.
Kevään 2014 valmistumiskyselyn tulokset Loviisa TRENDIT, N=68, vastausprosentti keskimäärin 62, 01.05.2010-31.05.2014 Ajankohta: 11.8.2014 10:31:45 2014 TULOKSET N=18, vastausprosentti keskimäärin 60,
LisätiedotENY-C2003 Vesi- ja ympäristötekniikka KURSSIPALAUTE 2014
ENY-C2003 Vesi- ja ympäristötekniikka KURSSIPALAUTE 2014 Kurssipalaute Kurssi järjestetään ensimmäistä kertaa + uusi toteutusmuoto à Tärkeää saada palaute6a jo kurssin aikana, jo6a voimme puu6ua ongelmakoh;in
LisätiedotPari sanaa arvioinnista
Pari sanaa arvioinnista Joensuun seudun ops Jokaisella oppilaalla on oikeus opetussuunnitelman mukaiseen opetukseen jokaisena työpäivänä (Perusopetuslaki 30) Mitä minun tulee tehdä, liittyen oppiainekohtaisiin
LisätiedotEhdottomasti suosittelisin! Täällä on kivat ja hyvät opet ja loistavat oppimismenetelmät!
OPPILAS 1 Ehdottomasti suosittelisin! Täällä on kivat ja hyvät opet ja loistavat oppimismenetelmät! Kurssi oli superhyvä, juuri sellainen mitä halusin, jopa parempi! Tietokoneohjelma oli loistava opiskeluapuri
LisätiedotYksilöllisen oppimisen menetelmä. Ville
Yksilöllisen oppimisen menetelmä Yksilöllisen oppimisen menetelmä Tarve menetelmän takana: http://youtu.be/dep6mcnbh_c Oman oppimisen omistaminen Opettajan tietyt raamit toiminnalle Oman oppimisen omistaminen
LisätiedotPimeän Kuva kaunokirjallisuutta lääketieteen opetuksessa. Tampere 9.5.2007
Pimeän Kuva kaunokirjallisuutta lääketieteen opetuksessa Irma Virjo Yleislääketieteen professori Tampereen yliopisto, Lääketieteen laitos Hanna-Mari Alanen Ylilääkäri, Hatanpään puistosairaala, psykogeriatria
Lisätiedot