Selostus (päivitetty )

Transkriptio

1 Nakkilan kunta SOINILAN JA KIRKONSEUDUN ASEMAKAAVOJEN MUUTOS Asemakaavan muutos koskee: Nakkilan kunnan Arantilan kylän lähivirkistys- ja puistoaluetta sekä leikkikentälle tarkoitettua urheilualuetta Asemakaavan muutoksella muodostuu: Nakkilan kunnan Arantilan kylän korttelin 327 tontit 1 ja 2 sekä lähivirkistys- ja katualuetta Selostus (päivitetty )

2 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot Asemakaavan muutos koskee: Nakkilan kunnan Arantilan kylän lähivirkistys- ja puistoaluetta sekä leikkikentälle tarkoitettua urheilualuetta. Asemakaavan muutoksella muodostuu: Nakkilan kunnan Arantilan kylän korttelin 327 tontit 1 ja 2 sekä lähivirkistys- ja katualuetta. Vireilletulo: Käsittelyt ja nähtävilläolot: Osallistumis- ja arviointisuunnitelma kunnanhallitus ja nähtävillä ja Luonnos kunnanhallitus nähtävillä Ehdotus kunnanhallitus nähtävillä Hyväksyminen kunnanhallitus valtuusto Suunnittelija: Piirtäjä: saakka aluearkkitehti Susanna Roslöf alkaen vs. aluearkkitehti Marjut Savolainen Ulvilan kaupunki, Loukkurantie 1,28450 Vanha-Ulvila p. (02) , fax (02) Piirto-Sipari Oy / Virpi Sipari Eteläranta 6, Pori p. (02) Kaava-alueen sijainti Asemakaava-alue sijaitsee Nakkilan keskustaajaman eteläosassa noin kilometrin etäisyydellä kunnan ydinkeskustasta. Suunnittelualue käsittää Taijantien sekä toistaiseksi rakentamattomien Satakunnantien ja Soinilan mäkitien jatkeiden väliselle alueelle sijoittuvat lähivirkistys- ja puistoalueet sekä leikkikentälle tarkoitetun urheilualueen. Suunnittelualueen pinta-ala on noin 1 ha. 1.3 Kaavan nimi ja tarkoitus Soinilan ja kirkonseudun asemakaavojen muutos. Tarkoituksena on lisätä korttelin nro 289 eteläpäähän kaksi uutta erillispientalojen rakentamispaikkaa (tonttia). Lisäksi asemakaavaan tehdään tarvittavat katu- ja virkistysalueiden rajauksia sekä kaavamerkintöjä ja -määräyksiä koskevat muutokset. 2 (9)

3 1.4 Sisällysluettelo 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT Tunnistetiedot Kaava-alueen sijainti Kaavan nimi ja tarkoitus Sisällysluettelo Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista TIIVISTELMÄ Kaavaprosessin vaiheet Asemakaava LÄHTÖKOHDAT Selvitys suunnittelualueen oloista Alueen yleiskuvaus Rakennettu ympäristö Maanomistus Suunnittelutilanne Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET Asemakaavan suunnittelun tarve Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset Osallistuminen ja yhteistyö Osalliset Vireilletulo Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt Viranomaisyhteistyö Asemakaavan tavoitteet Lähtökohta-aineiston antamat tavoitteet Prosessin aikana syntyneet tavoitteet ja tavoitteiden tarkentuminen Asemakaavaratkaisun vaihtoehdot ja niiden vaikutukset Alustavien vaihtoehtojen kuvaus ja karsinta Asemakaavaratkaisun valinta ja perusteet ASEMAKAAVAN KUVAUS Kaavan rakenne Mitoitus Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen Aluevaraukset Korttelialueet Muut alueet Kaavan vaikutukset Ympäristön häiriötekijät Kaavamerkinnät ja määräykset ASEMAKAAVAN TOTEUTUS Toteuttaminen ja ajoitus Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista 1. Seurantalomake 2. Pohjakartan hyväksymiskirje 3. Asemakaavakartat 4. Havainnepiirros 5. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (päivitetty ) 6. Muistutukset ja lausunnot 3 (9)

4 2 TIIVISTELMÄ 2.1 Kaavaprosessin vaiheet Soinilan ja kirkonseudun asemakaavojen muutoksen suunnittelu on käynnistynyt elokuussa Nakkilan kunnanhallitus päätti pidetyssä kokouksessa kaavamuutoksen vireilletulosta ja osallistumis- ja arviointisuunnitelman nähtäville asettamisesta välisenä aikana nähtävillä olleen osallistumis- ja arviointisuunnitelman mukainen alkuperäinen suunnittelualue käsitti Taijantien, Satakunnantien ja Soinilan mäkitien varteen sijoittuvat korttelit ja sekä niitä ympäröivät lähivirkistysalueet. Tarkoituksena oli mm. muuttaa Soinilan mäkitien linjausta katualueelle sijoittuvan johtokadun vuoksi. Aloitusvaiheen jälkeen suunnittelun lähtökohdat kuitenkin muuttuivat, ja edellä mainittujen korttelialueiden asemakaavan muuttaminen todettiin tarpeettomaksi päivitetty osallistumis- ja arviointisuunnitelma sekä kaavaluonnos kuulutettiin julkisesti nähtäville väliseksi ajaksi. Mielipiteitä ei jätetty. Asemakaavaehdotus valmistui ja se asetettiin julkisesti nähtäville väliseksi ajaksi. Muistutuksia ei jätetty. Kaavaehdotuksesta saaduissa lausunnoissa ei ollut huomautettavaa. Asemakaavan muutoksessa on kyse muusta kuin merkitykseltään vähäisestä toimenpiteestä, jolloin kaavamuutoksen hyväksyminen kuuluu Nakkilan valtuuston toimivaltaan. Valtuuston hyväksymispäätöstä seuraavan valitusajan (30 päivää) jälkeen kunta kuuluttaa asemakaavan muutoksen hyväksymisestä ja kaavan lainvoimaisuudesta. 2.2 Asemakaava Asemakaavassa noin 3000 m2:n suuruinen osa lähivirkistysalueesta on muutettu erillispientalojen korttelialueeksi nro 327. Kortteli on jaettu kahdeksi tontiksi, joiden pinta-alat ovat 1544 ja 1580 m2. Asemakaavassa esitetty tonttijako on ohjeellinen. Rakennusten suurin sallittu kerrosluku on I u ½ ja rakennusoikeus on osoitettu tehokkuuslukuna e=0,25. Leikkikentälle tarkoitettu urheilualue on muutettu leikkikentälle varatuksi lähivirkistysalueen osaksi. Osa vanhasta puistoalueesta on osoitettu Taijantien jatkeen muodostavaksi katualueeksi. Korttelien 289 ja 327 väliin on osoitettu jalankululle ja polkupyöräilylle varattu katualue. Lähivirkistysalueelle on osoitettu ohjeellinen yleiselle jalankululle ja polkupyöräilylle varattu alueen osa. 3 LÄHTÖKOHDAT 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista Alueen yleiskuvaus Suunnittelualue sijaitsee Nakkilan keskustaajaman eteläpuolella noin yhden kilometrin päässä ydinkeskustasta. Alue muodostuu Taijantien sekä toistaiseksi rakentamattomien Satakunnantien ja Soinilan mäkitien jatkeiden väliselle alueelle sijoittuvista lähivirkistys- ja puistoalueista sekä leikkikentälle tarkoitetusta urheilualueesta. Suunnittelualueen pinta-ala on noin 1 ha. Näkymä (toistaiseksi rakentamattomasta) Satakunnantien ja Soinilan mäkitien risteyksestä suunnittelualueelle joulukuussa (MS) 4 (9)

5 3.1.3 Rakennettu ympäristö Yhdyskuntarakenne Suunnittelualuetta pohjoisessa ja lännessä ympäröivät asuin- ja teollisuusalueet liittyvät saumattomasti Nakkilan keskustaajaman rakenteeseen. Etelässä ja idässä suunnittelualue rajautuu toistaiseksi rakentamattomiin katuja erillispientalojen korttelialueisiin. Kyläkuva, rakennuskanta ja luonnonympäristö Suunnittelualueen pohjoiskulmaan on rakennettu pieni leikkipuisto. Muilta osin alue on rakentamaton peltoaukea, eikä sillä ole merkittävää kasvillisuutta. Taijantien varren luvuilla rakennetut asuinpientalot ovat 1- ja 1 ½ -kerroksisia, auma-, tasa- ja harjakattoisia rakennuksia. Tontit ovat pienehköjä ja puutarhamaisesti istutettuja. Palvelut, työpaikat Suunnittelualue tukeutuu Nakkilan keskustan kaupallisiin ja julkisiin palveluihin ja työpaikkatarjontaan. Virkistys Kunnan liikuntakeskus ja urheilukentät sijaitsevat Kokemäenjoen rannalla noin 1,5 kilometrin etäisyydellä suunnittelualueesta. Kaavoitettava alue liittyy Nakkilan viheralueverkostoon sen itäpuolelle sijoittuvan pelto- ja metsäalueen sekä Satakunnantietä reunustavan virkistysalueen välityksellä. Liikenne Suunnittelualueeseen päättyvä sorapintainen Taijantie toimii pientaloalueen kokoojakatuna, jonka liikennemäärät ovat vähäisiä. Yhteydet muihin kunnan osiin ja alueellisille pääväylille ovat erittäin hyvät. Satakunnantien varteen on rakennettu Nakkilan keskustaan johtava erillinen kevyen liikenteen väylä. Asemakaavoissa osoitettuja Satakunnantien ja Soinilan mäkitien jatkeita ei ole vielä toteutettu. Rakennettu kulttuuriympäristö Suunnittelualueella ei ole kulttuurihistoriallisesti arvokkaita kohteita. Tekninen huolto Suunnittelualue kuuluu kunnallisen vesijohto- ja viemäriverkoston piiriin. Ympäristönsuojelu ja ympäristöhäiriöt Suunnittelualueella ei ole ympäristöhäiriöitä aiheuttavia toimintoja Maanomistus Suunnittelualueeseen sisältyy noin 1720 neliömetrin suuruinen osa Nakkilan kunnan omistamasta kiinteistöstä , sekä noin 8560 neliömetrin suuruinen osa kiinteistöstä (Suolake), jonka omistaa Liisi Viherlehto. 3.2 Suunnittelutilanne Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset Alueidenkäytön valtakunnalliset tavoitteet Maankäyttö- ja rakennuslain mom. mukaan alueidenkäytön suunnittelussa on huolehdittava valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden huomioon ottamisesta siten, että edistetään niiden toteuttamista. Tavoitteet on ryhmitelty sisällön perusteella seuraaviin kokonaisuuksiin: 1. Toimiva aluerakenne 2. Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu 3. Kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat 4. Toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto 5. Helsingin seudun erityiskysymykset 6. Luonto- ja kulttuuriympäristöinä erityiset aluekokonaisuudet Maakuntakaava Satakunnan maakuntakaavan laadinta on käynnistynyt helmikuussa Osallistumis- ja arviointisuunnitelman ( ) laatimisen jälkeen maakuntakaavan suunnittelu on edennyt valmisteluvaiheeseen. Seutukaava Satakunnan seutukaava 5 on vahvistettu ympäristöministeriössä Suunnittelualue kuuluu seutukaavassa taajamatoimintojen alueeseen (A-28, Keskusta). Seutukaavassa taajamatoimintojen aluetta koskevat seuraavat määräykset (M) ja suositukset (S): 5 (9)

6 M1 Taajamatoimintojen alueilla (A) tulee yksityiskohtaisemmassa kaavoituksessa erityistä huomiota kiinnittää yhdyskuntarakenteen täydentämiseen ja tiivistämiseen hajanaisesti ja vajaasti rakennetuilla alueilla. M2 Taajamatoimintojen alueilla (A) tulee yksityiskohtaisemmassa kaavoituksessa meren, järvien, jokien ja muiden vesistöjen rantavyöhyke osoittaa ensisijaisesti virkistysalueiksi ja muiksi vapaiksi rannoiksi. S12 Taajamatoimintojen alueilla (A) tulisi ennen uusien alueiden kaavoittamista uudistaa vanhentuneet toteutumattomat ja tehottomat kaavat, ottaa käyttöön muut valmiiksi kaavoitetut alueet sekä hyödyntää jo valmiit tekniset verkostot. S13 PORIN (A-33, A-35), ULVILAN (A-46), NAKKILAN (A-28), HARJAVALLAN (A-5) ja KOKEMÄEN (A-16) taajamien yksityiskohtaisemmassa kaavoituksessa tulisi ottaa huomioon raideliikenteen kehittämismahdollisuuksien tukeminen Kokemäenjokilaakson vyöhykkeellä. Osayleiskaava Alueella on voimassa vahvistettu oikeusvaikutteinen Nakkilan taajamaosayleiskaava Osayleiskaavassa suunnittelualue on osoitettu pientalovaltaiseksi alueeksi (AP) ja virkistysalueeksi (V). Asemakaava Suunnittelualueella on voimassa vahvistunut Soinilan asemakaava ja vahvistunut Kirkonseudun asemakaava. Soinilan asemakaavaan kuuluva suunnittelualueen osa on osoitettu lähivirkistysalueeksi (VL). Kirkonseudun asemakaavaan kuuluva suunnittelualueen osa on osoitettu puistoalueeksi ja leikkikentälle tarkoitetuksi urheilualueeksi (P, UL). Pohjakartta Asemakaavan pohjakarttana on Nakkilan keskustan alueen kaavoituksen pohjakartta 1:2000. Pohjakartan on tarkastanut ja hyväksynyt Porin kaupungin apulaiskaupungingeodeetti Kalervo Salonen Rakennusjärjestys Nakkilan valtuusto on hyväksynyt rakennusjärjestyksen (90 ). Rakennusjärjestys on tullut voimaan lukien. Maankäyttösopimus Nakkilan kunnanhallitus hyväksyi kunnan ja Liisi Viherlehdon välisen maankäyttösopimuksen, jonka mukaan kunta laatii asemakaavan kiinteistön itäiselle sivulle. Sopimuksen mukaisia rakentamispaikkoja osoitettiin hyväksytyssä Soinilan asemakaavassa. Lisäksi arkkitehtitoimisto Jarmo Lukka Oy:n laatiman luonnoksen pohjalta päätettiin seuraavan kaavamuutoksen yhteydessä osoittaa kaksi uutta omakotirakennuspaikkaa korttelin 289 eteläpäähän. 4 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 4.1 Asemakaavan suunnittelun tarve Asemakaavan suunnittelu on tarpeen, jotta Nakkilan kunnanhallituksen hyväksymissä maankäyttösopimuksessa ja kaavaluonnoksessa esitetyt uudet rakentamispaikat voidaan osoittaa asemakaavassa sopimuksen mukaisella tavalla. 4.2 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset Asemakaavan muutoksen suunnittelu on käynnistynyt elokuussa Kaavamuutoksen suunnittelijaksi valittiin aluearkkitehti Susanna Roslöf. Nakkilan kunnanhallitus päätti kaavamuutoksen vireilletulosta ja osallistumis- ja arviointisuunnitelman nähtäville asettamisesta. 4.3 Osallistuminen ja yhteistyö Osalliset Osallisia ovat 1) kaavamuutosalueella ja sen naapureina sijaitsevien kiinteistöjen omistajat, asukkaat ja työntekijät, 2) viranomaiset ja yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään, sekä 3) muut henkilöt, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa Vireilletulo Asemakaavamuutos on tullut vireille Vireilletulosta ilmoitettiin julkisella kuulutuksella. 6 (9)

7 4.3.3 Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt Aloitusvaihe Asemakaavamuutoksen vireilletulosta ja osallistumis- ja arviointisuunnitelman julkisesta nähtäville asettamisesta ilmoitettiin osallisille kuulutuksella ja kirjeitse. Aloitusvaiheessa suunnittelualue käsitti Taijantien, Satakunnantien ja Soinilan mäkitien varteen sijoittuvat korttelit ja sekä niitä ympäröivät lähivirkistysalueet. Tarkoituksena oli mm. muuttaa Soinilan mäkitien linjausta katualueelle sijoittuvan johtokadun vuoksi. Aloitusvaiheen jälkeen suunnittelun lähtökohdat kuitenkin muuttuivat, ja edellä mainittujen korttelialueiden asemakaavan muuttaminen todettiin tarpeettomaksi. Valmisteluvaihe Kaavamuutosalueen rajauksen ja kaavan tavoitteiden osalta päivitetty osallistumis- ja arviointisuunnitelma sekä suunnitelmaa havainnollistava luonnos kuulutettiin julkisesti nähtäville väliseksi ajaksi. Mielipiteitä ei jätetty. Ehdotusvaihe Asemakaavaehdotus valmistui ja se asetettiin julkisesti nähtäville väliseksi ajaksi. Muistutuksia ei jätetty. Hyväksymisvaihe Asemakaavan muutoksessa on kyse muusta kuin merkitykseltään vähäisestä toimenpiteestä, jolloin kaavamuutoksen hyväksyminen kuuluu Nakkilan valtuuston toimivaltaan. Valtuuston hyväksymispäätöstä seuraavan valitusajan (30 päivää) jälkeen kunta kuuluttaa asemakaavan muutoksen hyväksymisestä ja kaavan lainvoimaisuudesta Viranomaisyhteistyö Valmisteluvaihe Valmisteluvaiheessa hankkeen lähtökohtia tarkasteltiin Nakkilan kunnan ja Lounais-Suomen ympäristökeskuksen välisessä vuoden 2006 kehittämiskeskustelussa. Esillä olleesta kaavaluonnoksesta todettiin, että taajamayleiskaavasta poikkeminen on vähäistä ja eikä esitetty rakentaminen vaikeuta yleiskaavan toteutumista. Lisäksi ylitarkastaja Esa Hoffrén totesi, että erillisen lausunnon pyytäminen ympäristökeskukselta ei ole kaavan ehdotusvaiheessa tarpeen. Ehdotusvaihe Asemakaavaehdotus valmistui ja se asetettiin julkisesti nähtäville väliseksi ajaksi. Ehdotuksesta saaduissa lausunnoissa ei ollut huomautettavaa. 4.4 Asemakaavan tavoitteet Lähtökohta-aineiston antamat tavoitteet välisenä aikana nähtävillä olleen osallistumis- ja arviointisuunnitelman mukaan Soinilan alueen asemakaavan muutoksen tavoitteena on lisätä kortteliin 289 muutama rakennuspaikka Taijantien eteläpäähän. Asemakaavan muutoksella tiivistetään jo rakentunutta yhdyskuntarakennetta ja samalla tarkistetaan ja ajanmukaistetaan vanha (1976 vahvistunut) asemakaava kortteleiden 287 ja 288 osalta. Kortteleita koskee asemakaavan muutos, jossa Soinilan mäkitien linjaus ja katutilan varaus tarkistetaan sähkölinjan kohdalta Prosessin aikana syntyneet tavoitteet ja tavoitteiden tarkentuminen Prosessin aikana suunnittelualueen rajaus muuttui. Tavoitteeksi tarkentui Soinilan ja keskustan asemakaavojen muutaminen siten, että korttelin nro 289 eteläpuolelle osoitetaan kaksi uutta erillispientalojen rakentamispaikkaa. Lisäksi asemakaavaan tehdään tarvittavat katu- ja virkistysalueiden rajauksia sekä kaavamerkintöjä ja -määräyksiä koskevat muutokset. 4.5 Asemakaavaratkaisun vaihtoehdot ja niiden vaikutukset Alustavien vaihtoehtojen kuvaus ja karsinta Alustavia vaihtoehtoja oli kaksi: voimassa olevan asemakaavan säilyttäminen, tai sen muuttaminen kohdassa 4.4. esitettyjen tavoitteiden saavuttamiseksi. Alustavat vaihtoehdot on arvioitu ja kaavamuutoksen perusteet havaittu riittäviksi maankäyttösopimuksen laatimisen yhteydessä. Varsinaisen kaavasuunnittelun yhteydessä tutkittavat vaihtoehdot koskevatkin lähinnä uusien tonttien kokoa ja muotoa sekä rakentamistapaan ja liikenteen järjestämiseen liittyviä tekijöitä. 7 (9)

8 4.5.4 Asemakaavaratkaisun valinta ja perusteet Valitussa asemakaavaratkaisussa korttelin nro 289 eteläpuolelle muodostetaan kokonaan uusi, kaksi rakentamispaikkaa käsittävää erillispientalojen korttelialue. Kaavamerkintöjä selkeytetään muuttamalla leikkikentälle tarkoitettu urheilualue leikkikentälle varatuksi lähivirkistysalueen osaksi. Taijantien katualuetta jatketaan vanhan tilustien kohdalla siten, että uusille tonteille saadaan ajoyhteys. Virkistysalueelle ja AOkorttelialueiden väliin osoitetaan yleiselle jalankululle ja polkupyöräilylle varatut alueet. Asemakaavaratkaisun perusteina ovat kohdissa 4.4 ja 4.5. esitetyt tavoitteet ja tarpeet sekä seutukaavan ja valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden mukaisen maankäytön suunnittelun periaatteet, jotka edellyttävät kunnalta mm. yhdyskuntarakenteen täydentämistä ja tiivistämistä hajanaisesti ja vajaasti rakennetuilla alueilla, sekä vanhentuneiden, toteutumattomien ja tehottomien kaavojen uudistamista ennen uusien alueiden kaavoittamista. Kaavan vaikutusten arviointi on esitetty kohdassa ASEMAKAAVAN KUVAUS 5.1 Kaavan rakenne Asemakaavassa osa poistuvan kaavan mukaisesta lähivirkistysalueesta on muutettu erillispientalojen korttelialueeksi nro 327. Uutena muodostuvien tonttien nro 1 ja 2 pinta-alat ovat noin 1544 ja 1580 m2. Tonttijako on ohjeellinen. Leikkikentälle tarkoitettu urheilualue on muutettu leikkikentälle varatuksi lähivirkistysalueen osaksi. Osa vanhasta puistoalueesta on osoitettu Taijantien jatkeen muodostavaksi katualueeksi Mitoitus Kaava-alueen pinta-ala yht. 1,0277 ha AO- alue 0,3124 ha (30,4%) VL- alue 0,6172 ha (60,1%) Katualueet 0,0981 ha (9,5%) 5.2 Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen Asemakaavamääräyksillä ohjataan kiinnittämään erityistä huomiota uusista ja vanhoista rakennuksista muodostuvaan korttelikokonaisuuteen ja uudisrakennusten ympäristöön sopivuuteen. Asemakaavassa annettujen määräysten lisäksi kaavan toteuttamista ohjataan yleisen rakentamista koskevan lainsäädännön ja kunnan rakentamismääräysten avulla, joiden sisältöä ei ole kaavamääräysten muodossa tarpeen kerrata. 5.3 Aluevaraukset Korttelialueet Korttelin 327 tontit 1 ja 2 kuuluvat erillispientalojen korttelialueeseen (AO-1), jolla rakennusten muodostamaan korttelikokonaisuuteen ja ympäristöön sopivuuteen on kiinnitettävä erityistä huomiota. Asemakaavassa esitetty tonttijako on ohjeellinen. AO-1 -korttelialueen rakennusoikeus on osoitettu tehokkuusluvulla e=0,25. Rakennusten suurin sallittu kerrosluku I u ½ tarkoittaa sitä, että kerrosalaan laskettavaksi tilaksi saa ullakon tasolla rakentaa ½ rakennuksen ensimmäisen kerroksen kerrosalasta. Lisäksi asemakaavassa osoitettu rakennusten pääasiallinen harjan suunta Muut alueet Virkistysalueet Korttelin 289 ja katualueiden väliin on osoitettu noin 6200 m2:n suuruinen lähivirkistysalue (VL), jonka pohjoiskulmaan on merkitty leikkikentälle varattu alueen osa (vk). Lähivirkistysalueella kulkeva tilustie on osoitettu ohjeelliseksi yleiselle jalankululle ja polkupyöräilylle varatuksi alueen osaksi (pp). Katualueet Taijantien katualuetta on jatkettu noin 50 metriä kaakon suuntaan. Taijantien päähän osoitetun kääntöpaikan kohdalla katualuevarauksen leveys on 15 metriä ja muualla noin 11 metriä. Korttelien 289 ja 327 väliin on 8 (9)

9 osoitettu kunnan omistaman kiinteistön 1:308 alueelle sijoittuva yleiselle jalankululle ja polkupyöräilylle varattu katu (pp). 5.4 Kaavan vaikutukset Vaikutukset rakennettuun ympäristöön ja katukuvaan Asemakaavassa osoitetut uudet rakentamispaikat on sijoitettu naapuritontteihin ja olemassa oleviin rakennuksiin nähden varsin väljästi, ja uudet tontit ovat huomattavasti suurempia kuin alueen vanhat, pintaalaltaan noin m2:n suuruiset tontit. Uudisrakentamisella ei ole merkittäviä vaikutuksia alueen katukuvaan, sillä uudet rakentamispaikat sijoittuvat aivan Taijantien päähän ja hieman taaemmaksi kuin nykyisten rakennusten muodostama, katutilaa rajaava linja. Uusilla tonteilla suurin sallittu rakennusten kerrosluku I u ½ poikkeaa ullakon tasoon rakentamisen osalta naapurikorttelin 289 rakennuksista, mutta on yhtenevä Taijantien vastakkaisella puolella sijaitsevan korttelin 287 rakennusten kanssa. Vaikutukset maisemaan ja luonnonympäristöön Uudet rakentamispaikat sijoittuvat vanhan asuinpientaloalueen ja tällä hetkellä kolmeen suuntaan avoimen peltoaukean liitoskohtaan. Uudisrakentamisen maisemalliset vaikutukset ovat kuitenkin väliaikaisia, sillä vuonna 2001 vahvistetussa Soinilan asemakaavassa osoitettujen kortteleiden nro 290, 316 ja 318 toteutuessa alueen nykyisessä rakenteessa ja maisemassa olevat aukot kuroutuvat umpeen. Kaavalla ei ole merkittäviä luonnonympäristöön kohdistuvia vaikutuksia. Poikkeminen Nakkilan oikeusvaikutteisessa taajamayleiskaavassa osoitetuista virkistysalueiden rajauksista on vähäistä, ja kaavassa osoitettu yhteys virkistysalueiden välillä säilyy. Vaikutukset liikenteeseen Kaavan liikenteelliset vaikutukset ovat vähäisiä. Taijantien jatke ja sen päähän osoitettu kääntöpaikka palvelevat huolto- ja tonteille ajoa. Kaavassa osoitetuilla kevyen liikenteen aluevarauksilla pyritään varmistamaan, että lyhyt ja turvallinen yhteys alueen pääväylien ja lähivirkistysalueiden välillä säilyy myös toistaiseksi rakentamattoman Satakunnantien jatkeen toteutumisen jälkeen. Muut vaikutukset Kaavan toteutumisella ei ole merkittäviä ihmisten elinoloihin ja elinympäristöön, maa- ja kallioperään, veteen, ilmaan ja ilmastoon, kasvi- ja eläinlajeihin, luonnon monimuotoisuuteen ja luonnonvaroihin, alue- ja yhdyskuntarakenteeseen, yhdyskunta- ja energiatalouteen tai kulttuuriperintöön kohdistuvia vaikutuksia. 5.5 Ympäristön häiriötekijät Kaava-alueella ei ole ympäristöhäiriöitä aiheuttavia toimintoja. Taijantien ja siitä noin 300 metrin etäisyydelle sijoittuvan Pori-Tampere radan välisen teollisuusalueen liikenne kulkee muiden samansuuntaisten väylien (Satakunnantie, Mikaelintie, Harjuntie) kautta. Ajoneuvo- ja raideliikenteen synnyttämä melu ei ylitä Valtioneuvoston päätöksen (993/1992) mukaisia melutasojen ohjearvoja. 5.6 Kaavamerkinnät ja määräykset Kaavamerkinnät- ja määräykset on esitetty kaavakartan yhteydessä sekä kohdassa 5.3, Aluevaraukset. 6 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS 6.1 Toteuttaminen ja ajoitus Kaavan toteuttamiseksi ei ole toistaiseksi laadittu erityisiä suunnitelmia. Keskustaajaman tuntumaan sijoittuvilla asuinpientalotonteilla voidaan ennakoida olevan jonkin verran kysyntää, jolloin uusien AO-tonttien rakentaminen voidaan tarvittaessa aloittaa heti asemakaavan vahvistumisen ja rakennusluvan myöntämisen jälkeen. 9 (9)