LUOVAT ALAT SATAKUNNASSA 2008

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "LUOVAT ALAT SATAKUNNASSA 2008"

Transkriptio

1 PORIN YKSIKKÖ LUOVAT ALAT SATAKUNNASSA 2008 Aarni Moisala Taina Rajanti Saku Vähäsantanen Taideteollisen korkeakoulun julkaisu C7 Taideteollinen korkeakoulu, Porin taiteen ja median osasto ISSN ISBN

2 Copyright Aarni Moisala, Taina Rajanti, Saku Vähäsantanen Taideteollinen korkeakoulu, Porin taiteen ja median osasto Pori, Finland ISSN ISBN

3 3 Tiivistelmä ja avainsanat Avainsanat Luovat toimialat, tilastollinen selvitys, kyselytutkimus, yrittäjä, alueellinen vaikutus Tiivistelmä Tämän selvityksen perimmäisenä tavoitteena on kartoittaa luovan talouden vaikutusta Satakunnan alueella, sen tämänhetkistä merkitystä alueen talouselämässä ja sen tulevaisuuden näkymiä ja kehitysmahdollisuuksia. Luovien alojen taloudellisen painoarvon tilastoselvitys tarkastelee luovien alojen yritysten osuutta liikevaihdosta, henkilöstömäärästä sekä toimipaikoista, sekä niiden tilastollista riippuvuussuhdetta seitsemän kilpailukykyä tarkastelevan muuttujan kanssa. Luovien alojen yrittäjille tehdyn kysely kartoittaa luovien alojen yrittäjien todellisuutta - keitä he ovat, millaisia yrityksiä heillä on, millaiseksi he kokevat Satakunnan luovan alan toimintaympäristönä, millaisia kehittämistarpeita heillä on. Satakunnan luovien alojen tilastollisessa selvityksessä käytettiin OPM:n toimialaluokitusta, ja verrattiin Satakunnan seutukuntia 77 suomalaiseen seutukuntaan. Tarkasteluvuotena on Tarkasteltavana oli luovien alojen osuus liikevaihdosta, henkilöstömäärästä sekä toimipaikoista seutukunnittain. Lisäksi tässä osiossa tarkasteltiin luovien alojen liikevaihdon, henkilöstömäärän sekä toimipaikkojen osuuksien tilastollista riippuvuussuhdetta regressioanalyysin ja korrelaatiokertoimien avulla seitsemän kilpailukykyä tarkastelevan muuttujan kanssa. Näitä muuttujia ovat työn tuottavuus, työllisyysaste, innovatiivisuus, koulutustaso, yritysdynamiikka, teollisuuden osuus alueen arvonlisäyksestä ja arvonlisäys per capita. Tuloksena voidaan todeta, että innovatiivisuudella, yritysdynamiikalla ja teollisuuden osuudella alueen arvonlisäyksestä ei ole tämän aineiston mukaan tilastollisesti merkitsevää korrelaatiota luovien alojen kanssa. Luovien alojen liikevaihdon ja henkilöstömäärien osuudet korreloivat negatiivisesti työn tuottavuuden ja arvonlisäyksen per capita kanssa. Lisäksi liikevaihdon osuus korreloi negatiivisesti myös koulutustason ja työllisyysasteen kanssa. Poikkeavaa on luovien alojen toimipaikkojen osuuksien positiivinen korrelaatio seutukuntien työllisyysasteen, koulutustason ja arvonlisäyksen per capita kanssa. Tämä tarkoittaa sitä, että mitä enemmän seutukunnassa on luovien alojen yritysten toimipaikkoja, sitä korkeampi on työllisyysaste, koulutustaso ja arvonlisäys henkeä kohden. Yhteensä 382 Satakunnan alueen luovien alojen yrittäjille suunnattuun nettikyselyyn vastasi 87 henkilöä. Kyselyn perusteella satakuntalainen luovan alan yrittäjä on keski-ikäinen mies tai nainen, joka on oppinut ammattiinsa työssä mutta

4 4 jolla on myös monipuolinen muu koulutustausta. Yrityskoko on yleensä hyvin pieni, ja kasvutavoitteita oli vain kolmanneksella yrittäjistä. Luovuus yrityksessä kumpuaa erityisesti yrittäjän omasta ydinosaamisesta. Luovan alan yrittäjän ongelmat ja haasteet eivät merkittävästi poikkea muiden alojen yrittäjien vastaavista. Siten voidaan olettaa, että luovien alojen yrittäjän elinkaari seuraa yrittäjyyden yleisiä elinkaarimalleja. Alueellisen kehittämisen suurimpana haasteena on miten saada yrittäjien liikkeenjohdollinen osaaminen sellaiseksi, että he kykenevät siirtämään omaa henkilökohtaista ydinosaamistaan kollektiiviseksi osaamiseksi, tuottavuudeksi ja arvonlisäykseksi. Tämä voi tapahtua alkuvaiheessa joko orgaanisten tai mekanististen johtamismallien ja käytäntöjen sekä tehokkaan verkottumisen avulla. Myös uudet, innovatiiviset käytännöt olisivat kaikille yrittäjille tervetulleita.

5 5 SISÄLLYS 1 JOHDANTO LÄHTÖKOHDAT LUOVAN TALOUDEN OMINAISPIIRTEITÄ LUOVAN TALOUDEN TILASTOT YLEISTÄ JOHDATUS TILASTOANALYYSIIN LUOVIEN ALOJEN LIIKEVAIHDON OSUUS SEUTUKUNNITTAIN LUOVIEN ALOJEN HENKILÖSTÖMÄÄRIEN OSUUS SEUTUKUNNITTAIN LUOVIEN ALOJEN TOIMIPAIKKOJEN OSUUS SEUTUKUNNITTAIN LUOVIEN ALOJEN PALKKASUMMAN VAIKUTUS SATAKUNNAN TALOUTEEN YHTEENVETOA TILASTOANALYYSISTÄ LUOVIEN ALOJEN YRITTÄJILLE SUUNNATTU KYSELY LUOVIEN TOIMIALOJEN TUNNISTAMINEN KYSELYN MENETELMÄ MÄÄRÄLLISEN KYSELYTUTKIMUKSEN TULOKSET LUOVAT TOIMIALAT SATAKUNNASSA SATAKUNTALAINEN LUOVAN ALAN YRITTÄJÄ HENKILÖNÄ YRITTÄJÄN OSAAMISSTRATEGIA VALIDITEETTI JA RELIABILITEETTI YHTEENVETO JA JOHTOPÄÄTÖKSET LÄHTEET LIITTEET... 47

6 6

7 7 1 JOHDANTO 1.1 Lähtökohdat Tämän selvityksen perimmäisenä tavoitteena on kartoittaa luovan talouden vaikutusta Satakunnan alueella, sen tämänhetkistä merkitystä alueen talouselämässä sekä sen tulevaisuuden näkymiä ja kehitysmahdollisuuksia. Luovien alojen yrittäjille tehdyn kyselyn konkreettina tavoitteena oli kartoittaa luovien alojen yrittäjien todellisuutta keitä he ovat, millaisia yrityksiä heillä on, millaiseksi he kokevat Satakunnan luovan alan toimintaympäristönä, millaisia kehittämistarpeita heillä on. Luovien alojen taloudellisen painoarvon arviointi taas tarkastelee luovien alojen osuutta liikevaihdosta, henkilöstömäärästä sekä toimipaikoista, sekä niiden tilastollista riippuvuussuhdetta seitsemän kilpailukykyä tarkastelevan muuttujan kanssa. Toivomme, että tämä selvitys on todellakin vain pelinavaus luovan talouden tutkimukselle ja kehittämistyölle Satakunnassa, ja että kartoitusmenetelmien kehittelyä jatketaan ja syvennetään. 1.2 Luovan talouden ominaispiirteitä Luova talous on kiistämättä tämän hetken merkittävin taloudellinen ilmiö. Maailmanlaajuisella tasolla luova talous merkitsee uuden taloudellisen aikakauden tulemista. Kansallisella ja alueellisella tasolla luova talous on siis kehitystä jonka mukana on pysyttävä, jolla on vaikutusta kaikkeen yritystoimintaan, ei vain suoraan ns. luoviin aloihin luettavien yritysten toimintaan. Luova talous ei kuitenkaan ole samanlainen taloudellinen realiteetti kuin monet aikaisemmat kehityssuuntaukset. Luovan talouden tekee hankalaksi hahmottaa juuri se luovuus. Luovuus taloudellisena tekijänä ei ole määrällinen ilmiö, vaan ennen muuta laadullinen. Luovan talouden vaikutuksen selvittämiseksi luovan talouden toimialojen taloudellisen volyymin selvittäminen ei onnistu perinteisin tilastollisin menetelmin. Aivan yleisimmillään, minkään tuotteen arvo ei enää ole suoraan sidoksissa tuotteen aineellisiin ominaisuuksiin, vaan niihin merkityksiin joita se käyttäjälle ja kuluttajalle antaa. Raaka-aineen muuttaminen tuotteeksi ei enää riitä, siitä eivät voitot enää kerry. Tuotteelle on annettava tunnistettavissa oleva merkitys, jota

8 8 potentiaaliset kuluttajat voivat arvostaa ja jonka kokea omakseen, jonka haluavat itselleen. Tuotannossa painopiste siirtyy siis materiaalisen tuotteen tuottamisesta tunteiden, osallistumisen ja onnellisuuden tunteiden tuottamiseen. (Rullani 2004). Tilastotieteilijät ovat todenneet tämän tuotannon tunnistamisen ja mittaamisen ongelmat. Juuri tuo "luovuus" laadullisena käsitteenä vaikeuttaa indikaattorien ja mittaamisen kehittämistä. Luovuus on jonkin tekemistä toisin, uudella tavalla, ja siksi sitä ei voida mitata kuin jälkikäteen. Luovuus ei myöskään yksiselitteisesti ole tietyn toimialan yksinomaisuutta, vaikka tiettyjä toimialoja nimitetäänkin luoviksi. On siis vaikea mitata luovan talouden taloudellista volyymiä, kun ei pysty tilastollisesti tunnistamaan edes luovia toimialoja eli luovia yrityksiä. (Alanen 2006, Holden 2004). Kysymys on luovan talouden t. tietotalouden eräistä perimmäisistä laadullisista ominaisuuksista (Rullani 2004): 1. luova tietotalous on välttämättä verkosto- tai ketjumaista taloutta. Arvoa ei voida paikantaa yhden yrityksen tasolla, vaan vain tutkimalla koko monipolvista ketjua joka johtaa tuottajasta useisiin käyttäjiin, ja jossa on aina kyse panosten, näkökulmien ja merkitysten moninaisuudesta. 2. Luovuus ja tieto ovat kerrannaisresursseja, joita ei kuluteta (loppuun) niitä käyttämällä. Tuotannon monipolvinen ketju siis mahdollistaa yhä laajenevan käytön ja moninaiset käytöt, moninkertaistaen samalla tuotteen arvon. 3. Arvon tuottamiseksi tiedon avulla tarvitaan luovia prosesseja, jotka tulkitsevat tietoa, ja jotka soveltavat tietoa siinä kontekstissa jossa sitä on tarkoitus käyttää. Toistavat ja uudentavat prosessit eivät ole riittäviä. Tarvitaan mielikuvitusta, kokeilunhalua ja kykyä pohdiskella ja analysoida tuotetta ja sen tuottamisen monipolvista prosessia. Tuotantoprosessin luovuus ei tuo ennalta laskettavissa lisäarvoa, vaan tuottaa esiin nousevaa arvoa (valore emergente, emergent value), joka saa muotonsa jaetun tiedollisen ja merkityksellisen prosessin kulussa. Turun kauppakorkeakoulun Porin yksikön ja Taideteollisen korkeakoulun yhteisessä Creative Leadership -hankkeessa (CL) olemme lähteneet siitä, että kartoitettaessa luovan talouden vaikutuksia Satakunnan alueella ensimmäisessä vaiheessa pyrimme tunnistamaan em. monipolvisen ketjun tekijät Satakunnassa, ja tutkimaan heidän taloudellisen toimintansa ympäristöä. Lisäksi Saku Vähäsantanen on kehittänyt muutamia indikaattoreita luovien alojen taloudellisen volyymin arvioimiseksi.

9 9 2 LUOVAN TALOUDEN TILASTOT 2.1 Yleistä Tässä osiossa käsitellään luovien alojen osuutta liikevaihdosta, henkilöstömäärästä sekä toimipaikoista seutukunnittain. Tarkastelun kohteena ovat yritykset. Julkinen sektori ei sisälly tarkasteluun poikkeuksena julkiset rahoituslaitokset ja valtion liikelaitokset. Yrityksellä tarkoitetaan yhden tai usean henkilön yhdessä harjoittamaa taloudellista toimintaa, joka tähtää kannattavaan tulokseen. Yrityksiä ovat ammatinja liikkeenharjoittajat, jotka toimivat omalla nimellä tai rekisteröidyllä toiminimellä, oikeushenkilöt (esim. osakeyhtiö, osuuskunta, säästöpankki, taloudellinen yhdistys ja avoin yhtiö) sekä julkiset rahoituslaitokset ja valtion liikelaitokset (Tilastokeskus 2008). Lisäksi tässä osiossa tarkastellaan luovien alojen liikevaihdon, henkilöstömäärän sekä toimipaikkojen osuuksien tilastollista riippuvuussuhdetta regressioanalyysin ja korrelaatiokertoimien avulla seitsemän kilpailukykyä tarkastelevan muuttujan kanssa. Näitä muuttujia ovat työn tuottavuus, työllisyysaste, innovatiivisuus, koulutustaso, yritysdynamiikka, teollisuuden osuus alueen arvonlisäyksestä ja arvonlisäys per capita. Aineisto on peräisin vuodelta 2005 ja se on siten poikkileikkausaineisto. Tutkimushypoteesina on, onko seitsemällä kilpailukykymuuttujalla riippuvuussuhdetta (ja minkä suuntaista) luovien alojen liikevaihdon, henkilöstömäärien ja toimipaikkojen osuuksien kanssa seutukunnittain tarkasteltuna. Lopuksi tarkastellaan luovan talouden toimijoiden (ml. julkinen sektori) maksaman palkkasumman vaikutuksia Satakunnan talouteen. Luovan talouden tilastoinnissa käytetään opetusministeriön kulttuurialan satelliittiluokitusta. Luokittelu perustuu Tilastokeskuksen vuoden 2002 toimialajaotteluun ja siitä on poistettu TOL (laivojen valmistus ja korjaus), koska se aiheuttaa seutukunnissa, joissa on merkittävää telakkatoimintaa, liikevaihtoon merkittäviä vuosittaisia poikkeamia tilauskantojen tavallisesti korkean arvon ja suurten vaihteluiden vuoksi. Tällaisia seutukuntia ovat esimerkiksi Porin ja Rauman seutukunnat. Luokittelun sisältävä artikkeli on luettavissa ja ladattavissa osoitteessa fi. Luokitus löytyy liitteestä 1 sivulta 38 alkaen. Myös tässä tutkimuksessa on

10 10 liitteessä 4 sama luovien alojen toimialaluokitus. Tähän luokitteluun päädyttiin, koska luovan alan tilastollinen luokittelutyö on vielä kesken, eikä muita kattavia luokitteluja, joissa käytetään aineiston saantia ja sen vertailukelpoisuutta helpottavaa Tilastokeskuksen toimialaluokittelua, ole vielä saatavilla. Tällaisia luokitteluja on parhaillaan työn alla, joten tilanne todennäköisesti helpottuu tulevaisuudessa. 2.2 Johdatus tilastoanalyysiin Luovien alojen liikevaihdon, henkilöstömäärien sekä toimipaikkojen osuus on laskettu käyttämällä johdannossa esiteltyä opetusministeriön luokittelua, jonka perusteella on laskettu luovien alojen osuus kussakin muuttujassa seutukuntatasolla. Tarkasteluvuosi on Luovien alojen yhteissummat kussakin muuttujassa on suhteutettu alueen koko liikevaihdon, henkilöstömäärien tai toimipaikkojen määriin, jolloin on saatu prosenttiosuus, joka kuvaa luovien alojen osuutta kustakin muuttujasta. Tilastokeskus ei tietojen luottamuksellisuuden takia julkista yhtä tai kahta toimipaikkaa koskevia tietoja, vaan ainoastaan toimipaikkojen lukumäärätietoja annetaan. Tämä saattaa vinouttaa hieman tuloksia liikevaihdon ja henkilöstömäärien osuuksissa, mutta kyseessä on tällöin yleensä melko pieni toimiala, jonka liikevaihto ja henkilöstömäärä ovat pieniä. Toisaalta koska määritelmän mukaiset luovat alat sisältää toimialoja 110 kappaletta, saattaa usean toimialan tietojen puuttuminen aliarvostaa luovien alojen liikevaihtoa ja henkilöstömääriä. Tällöin myös osuudet koko taloudesta jäävät todellista alemmiksi. Toimipaikkojen määrä ja siten myös osuus kaikista toimipaikoista on kuitenkin oikea. Edellä mainitut on syytä pitää mielessä tarkasteltaessa tilastollisten analyysien tuloksia. Lisäksi kyseessä on otos vain yhdestä vuodesta (2005). Vuosittaiset arvot saattavat poiketa toisistaan, joten tämäkin seikka on syytä huomioida. Regressio- ja korrelaatioanalyyseissä tarkastellaan luovien alojen liikevaihdon, henkilöstömäärien ja toimipaikkojen määrien riippuvuutta seitsemästä alueen kilpailukykyä tarkastelevasta muuttujasta. Tällä pyritään selvittämään tilastollisesti merkitsevät riippuvuussuhteet luovan talouden liikevaihdon, henkilöstömäärien ja toimipaikkojen osuuksien ja erityyppisten kilpailukykymuuttujien kanssa. Kilpailukykymuuttujat on valittu alan kirjallisuuden perusteella kuvaamaan mahdollisimman monipuolisesti alueen kilpailukykyä ja sen edellytyksiä (ks. ja ne on määritelty seuraavasti: - Yrittäjyyttä kuvaava muuttuja on yritysdynamiikka ((aloittaneet + lopettaneet yritykset)/yrityskanta). Tämä kuvaa uudistumista yritysrakenteissa. - Toimialarakennetta ja alueellista erikoistumista kuvaavaksi muuttujaksi on valittu teollisuusvaltaisuus, joka tarkoittaa teollisuuden osuutta alueen arvonlisäyksestä. Teollisuuden

11 11 menestyminen kuvaa alueen pärjäämistä globaalissa kilpailussa. - Osaamista kuvaava muuttuja on korkea-asteen (alempi ja ylempi korkea-aste sekä tutkijakoulutusaste) tutkinnon suorittaneiden osuus 15 v. täyttäneestä väestöstä. - Innovatiivisuutta kuvaa t&k-menojen osuus arvonlisäyksestä. - Työn tuottavuus on laskettu arvonlisäyksellä työtuntia kohti. - Työllisyysaste tarkoittaa työllisten osuutta vuotta täyttäneestä väestöstä. - Arvonlisäys per capita mittaa viime kädessä toteutunutta kilpailukykyä, eli tuotosta asukasta kohti. Seuraavissa kolmessa luvussa on omina osioinaan luovien alojen liikevaihdon, henkilöstömäärien ja toimipaikkojen osuuksien tilastolliset tarkastelut. 2.3 Luovien alojen liikevaihdon osuus seutukunnittain Luovien alojen osuus liikevaihdosta on koko Suomessa keskimäärin 6,7 % vuonna Mediaani on keskiarvoa pienempi 5,3 %, joten luovien alojen osuudella mitattuna keskiarvoon verrattuna pienempiä seutukuntia on suhteessa paljon. Osuus vaihtelee merkittävästi seutukunnittain. Suurin osuus on Oulunkaaren seutukunnassa, 19,4 %. Alhaisin osuus on Joutsan seutukunnassa, 0,05 %. Satakunnassa Porin seutukunta yltää mediaaniin 5,3 %:n arvollaan. Pohjois-Satakunnassa osuus on jonkin verran maan keskiarvoa korkeampi 9,0 %, mutta Raumalla osuus jää 2,3 %:iin. Ainakin osasyynä Raumalla alhaiseen osuuteen on suurten teollisuustoimialojen (metsä, koneet ja laitteet sekä telakat) dominoivuus liikevaihdon jakaumassa, joten yleensä varsin pienten luovien alojen osuus jää helposti huomattavasti pienemmäksi. Seuraavassa tarkastellaan seitsemän kilpailukykymuuttujan (työn tuottavuus, työllisyysaste, innovatiivisuus, koulutustaso, yritysdynamiikka, teollisuuden osuus alueen arvonlisäyksestä ja arvonlisäys per capita) ja luovien alojen liikevaihdon osuuden riippuvuuksia regressioanalyysin ja korrelaatiokertoimen avulla. Tällöin luovan talouden liikevaihdon osuuden ja työllisyysasteen välillä vallitsee tilastollisesti merkitsevä negatiivinen riippuvuussuhde (p-arvo on tosin suurehko 0,072). Korrelaatiokerroin on -0,21. Kuvio 1 havainnollistaa suhdetta.

12 12 Työllisyysaste ja luovan talouden osuus 75 % 70 % Työllisyysaste 65 % 60 % 55 % 50 % 0 % 2 % 4 % 6 % 8 % 10 % 12 % 14 % 16 % 18 % 20 % Luovien alojen osuus Kuvio 1. Työllisyysasteen ja luovien alojen liikevaihdon osuuden välinen riippuvuus, yksittäiset pisteet ovat seutukuntia. Työn tuottavuuden ja luovien alojen liikevaihdon osuuden välinen riippuvuussuhde on tilastollisesti merkitsevä ja negatiivinen (kuvio 2). P-arvo on hyvin lähellä nollaa. Korrelaatiokerroin on -0,43.

13 13 Luovat alat ja työn tuottavuus Työn tuottavuus % 2 % 4 % 6 % 8 % 10 % 12 % 14 % 16 % 18 % 20 % Luovien alojen osuus Kuvio 2. Työllisyysasteen ja luovien alojen liikevaihdon osuuden välinen riippuvuus, yksittäiset pisteet ovat seutukuntia. Korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden ja luovien alojen liikevaihdon osuuden välinen riippuvuussuhde on tilastollisesti merkitsevä suurehkolla p-arvolla tosin (0,058) ja negatiivinen (kuvio 3). Korrelaatiokerroin on -0,22.

14 14 Luovat alat ja koulutustaso 25 % 20 % Koulutustaso 15 % 10 % 5 % 0 % 0 % 2 % 4 % 6 % 8 % 10 % 12 % 14 % 16 % 18 % 20 % Luovien alojen osuus Kuvio 3. Korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden osuuden ja luovien alojen liikevaihdon osuuden välinen riippuvuus, yksittäiset pisteet ovat seutukuntia. Arvonlisäyksen per capita ja luovien alojen liikevaihdon osuuden välinen riippuvuus on negatiivinen (kuvio 4) ja p-arvo on hyvin pieni. Korrelaatiokerroin on -0,34. Muilla kilpailukykymuuttujilla (yritysdynamiikka, innovatiivisuus ja teollisuuden osuus arvonlisäyksestä) ei ole tilastollisesti merkitsevää riippuvuutta luovien alojen liikevaihdon osuuden kanssa seutukunnittaisessa tarkastelussa käytetyllä aineistolla.

15 15 Luovat alat ja arvonlisäys per capita Arvonlisäys per capita % 2 % 4 % 6 % 8 % 10 % 12 % 14 % 16 % 18 % 20 % Luovien alojen osuus Kuvio 4. Arvonlisäyksen per capita ja luovien alojen liikevaihdon osuuden välinen riippuvuus, yksittäiset pisteet ovat seutukuntia. 2.4 Luovien alojen henkilöstömäärien osuus seutukunnittain Luovien alojen osuus henkilöstöstä on koko Suomessa keskimäärin 9,2 % vuonna Osuus on liikevaihtoa korkeampi, mikä selittynee alan yritysten pienellä koolla ja keskimääräisestä alemmalla työn tuottavuudella. Miljoonan euron liikevaihdon saavuttamiseen tarvitaan maan kaikilla toimialoilla keskimäärin 4,13 henkilötyövuotta. Luovilla aloilla arvo on suurempi 5,67, joka on noin 37 % keskimääräistä 4,13 henkilötyövuotta korkeampi. Tämä viittaa keskimääräistä alempaan tuottavuuteen, mitä tukee myös luovien alojen liikevaihdon ja henkilöstömäärien tilastollisesti merkitsevä negatiivinen korrelaatio työn tuottavuuden kanssa seutukunnittaisella aineistolla vuonna Toisaalta luovat alat myös työllistävät siten suhteessa keskimääräistä enemmän, millä on usein positiivisia alueellisia työllisyysvaikutuksia. Porin seutukunnassa vastaavat suhdeluvut ovat 4,62 ja 5,98 (kaikki toimialat yhteensä ja luovat alat), Rauman seutukunnassa 4,58 ja 7,70 ja Pohjois-Satakunnassa 5,66 ja 5,88. Rauman seudulla ero tuottavuudessa kaikkien toimialojen ja luovien alojen välillä on huomattavan suuri.

16 16 Koko maassa luovien alojen osuus henkilöstöstä -muuttujan mediaani on keskiarvoa pienempi 7,0 %, joten henkilöstömäärällä mitattuna luovien alojen osuudella keskiarvoa pienempiä seutukuntia on suhteessa paljon. Osuus vaihtelee merkittävästi seutukunnittain. Suurin osuus on Oulunkaaren seutukunnassa, 18,0 %. Alhaisin osuus on Joutsan seutukunnassa, 0,1 %. Satakunnassa Porin seutukunta yltää mediaanin tuntumaan 6,9 %:n arvollaan. Pohjois-Satakunnassa osuus on lähellä maan keskiarvoa (9,3 %), mutta Rauman seutukunnassa osuus jää 3,9 %:iin. Pohjois- Satakunnassa liikevaihdon ja henkilöstömäärien osuudet ovat lähes samat. Ainakin osasyynä Raumalla alhaiseen osuuteen on suurten teollisuustoimialojen (metsä, koneet ja laitteet sekä telakat) dominoivuus henkilöstön jakaumassa, joten yleensä varsin pienten luovien alojen osuus jää helposti huomattavasti pienemmäksi. Rauman seudulla henkilöstön osuus on kuitenkin lähes kaksinkertainen liikevaihdon osuuteen verrattuna, mikä merkitsee alhaista työn tuottavuutta. Tähän viittaa jo aiemmin mainittu keskimääräistä selvästi suurempi suhdeluku liikevaihdon ja henkilöstömäärän välillä (miljoonan euron liikevaihto vaatii 7,7 henkilötyövuotta). Tarkasteltaessa seitsemän kilpailukykymuuttujan (työn tuottavuus, työllisyysaste, innovatiivisuus, koulutustaso, yritysdynamiikka, teollisuuden osuus alueen arvonlisäyksestä ja arvonlisäys per capita) ja luovien alojen henkilöstömäärien osuuden riippuvuuksia regressioanalyysin ja korrelaatiokertoimen avulla työn tuottavuus ja arvonlisäys per capita ovat tilastollisesti merkitseviä ja riippuvuussuhde on negatiivinen (kuviot 5 ja 6). Korrelaatiokertoimet ovat työn tuottavuudessa -0,34 ja arvonlisäyksessä per capita -0,24. P-arvot ovat vastaavasti 0,003 ja 0,038.

17 17 Luovat alat ja työn tuottavuus arvonlisäys per työtunti % 2 % 4 % 6 % 8 % 10 % 12 % 14 % 16 % 18 % 20 % Luovien alojen osuus henkilöstöstä Kuvio 5. Työn tuottavuuden ja luovien alojen henkilöstömäärien osuuden välinen riippuvuus, yksittäiset pisteet ovat seutukuntia. Luovat alat ja arvonlisäys per capita arvonlisäys per capita % 2 % 4 % 6 % 8 % 10 % 12 % 14 % 16 % 18 % 20 % Luovien alojen osuus henkilöstöstä Kuvio 6. Arvonlisäyksen per capita ja luovien alojen henkilöstömäärien osuuden välinen riippuvuus, yksittäiset pisteet ovat seutukuntia.

18 Luovien alojen toimipaikkojen osuus seutukunnittain Luovien alojen osuus yritysten toimipaikoista on koko Suomessa keskimäärin 10,6 % vuonna Osuus on liikevaihtoa ja henkilöstömääriä korkeampi, mikä selittynee alan yritysten pienellä koolla. Lisäksi toimipaikkamäärätiedot ilmoitetaan aina, vaikka tietosuojasyistä johtuen Tilastokeskus ei ilmoita alle kahden toimipaikan toimialojen liikevaihto- ja henkilöstömäärätietoja tietyllä alueella. Tämä saattaa hieman laskea luovien alojen liikevaihdon ja henkilöstömäärien osuuksia. Koko maassa mediaani on keskiarvoa pienempi 9,4 %, joten luovien alojen osuudella mitattuna keskiarvoa pienempiä seutukuntia on suhteessa keskiarvoa enemmän. Osuus vaihtelee merkittävästi seutukunnittain, mutta hajonta on vähäisempää kuin liikevaihdossa ja henkilöstömäärissä. Suurin osuus on Suupohjan seutukunnassa, 14,0 %. Alhaisin osuus on Ålands skärgårdin seutukunnassa, 4,6 %. Pieninkin arvo on selvästi korkeampi kuin liikevaihdossa ja henkilöstömäärissä. Kuten on aiemmin todettu, toimipaikkatiedot on saatavilla kaikista toimialoista, vaikka tietosuojasyistä alle kahden toimipaikan toimialoista ei liikevaihtoa ja henkilöstömääriä ilmoitetakaan. Tämä tarkoittaa sitä, että tilastolliset analyysit koskien toimipaikkojen määriä ovat luotettavampia kuin liikevaihdon ja henkilöstömäärien analyysit. Satakunnassa Porin seutukunta yltää mediaaniin 9,4 %:n arvollaan. Pohjois- Satakunnassa osuus on lähellä maan keskiarvoa (10,5 %), mutta Raumalla osuus jää 8,8 %:iin. Pohjois-Satakunnassa liikevaihdon ja henkilöstömäärien osuudet ovat vain vähän toimipaikkojen osuutta alempia. Rauman seudulla toimipaikkojen osuus (8,8 %) on huomattavasti liikevaihdon (2,0 %) ja henkilöstömäärien (3,9 %) osuutta korkeampi. Toimipaikat ovat siten ilmeisesti melko pieniä ja vähän työllistäviä ja liikevaihtoa tuottavia. Pohjois-Satakunnassa erot kolmen muuttujan osuuksissa ovat melko vähäiset. Tutkittaessa jokaisen seitsemän kilpailukykymuuttujan (työn tuottavuus, työllisyysaste, innovatiivisuus, koulutustaso, yritysdynamiikka, teollisuuden osuus alueen arvonlisäyksestä ja arvonlisäys per capita) ja luovien alojen toimipaikkojen osuuden yhteyttä regressioanalyysin ja korrelaatiokertoimen avulla työllisyysaste on selvästi tilastollisesti merkitsevä (positiivinen ja korrelaatiokerroin 0,25, p-arvo 0,03, kuvio 7), samoin kuin koulutustaso (positiivinen, korrelaatiokerroin 0,26, p-arvo 0,025, kuvio 8) sekä arvonlisäys per capita (riippuvuussuhde positiivinen korrelaatiokertoimen saadessa arvon 0,28, p-arvo 0,014, kuvio 9).

19 19 Luovat alat ja työllisyysaste työllisyysaste 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % 0 % 2 % 4 % 6 % 8 % 10 % 12 % 14 % 16 % Luovien alojen osuus toimipaikoista Kuvio 7. Työllisyysasteen ja luovien alojen toimipaikkojen osuuden välinen riippuvuus, yksittäiset pisteet ovat seutukuntia. Luovat alat ja koulutustaso 0 0 koulutustaso % 2 % 4 % 6 % 8 % 10 % 12 % 14 % 16 % Luovien alojen osuus toimipaikoista Kuvio 8. Koulutustason ja luovien alojen toimipaikkojen osuuden välinen riippuvuus, yksittäiset pisteet ovat seutukuntia.

20 20 Luovat alat ja arvonlisäys per capita BKT per capita, % 2 % 4 % 6 % 8 % 10 % 12 % 14 % 16 % Luovien alojen osuus toimipaikoista Kuvio 9. Arvonlisäyksen per capita ja luovien alojen toimipaikkojen osuuden välinen riippuvuus, yksittäiset pisteet ovat seutukuntia. Poiketen liikevaihdon ja henkilöstömäärien analyyseistä luovien alojen toimipaikkojen määrällä ja arvonlisäyksellä per capita, työllisyysasteella sekä koulutustasolla on tilastollisesti merkitsevä positiivinen riippuvuussuhde. Eli mitä enemmän luovien alojen toimipaikkoja seutukunnassa on, sitä korkeampi on työllisyysaste, koulutustaso korkeakoulututkinnon suorittaneiden osuudella mitattuna sekä arvonlisäys henkeä kohden. Työn tuottavuudella ei enää ole merkitsevää riippuvuutta. 2.6 Luovien alojen palkkasumman vaikutus Satakunnan talouteen Taulukko 1 esittää vuoden 2006 tiedoilla kulutusosuuksia maksetuista palkoista paikallisiin hyödykkeisiin, veroasteen vaikutuksia käytettävissä olevaan palkkatuloon sekä rajakulutusalttiuksia. Rajakulutusalttiudella tarkoitetaan sitä osaa saadusta lisätulosta, joka käytetään kulutukseen. Kerroin 0,75 tarkoittaa sitä, että 75 % saadusta lisätulosta käytetään kulutukseen. (Vähäsantanen, Karppinen, Laamanen, Pernell, Aalto-Setälä 2006).

21 21 Taulukko 1 Parametriarviot Parametri MIN MAX w 0,28 0,34 henkilöstön käytettävissä olevien tulojen kulutusosuus paikallisiin hyödykkeisiin 1 t 1 työhön kohdistuva keskimääräinen veroaste (verot + työntekijän sova-maksut, 2004) 25 t /vuosi ansaitsevalla 2 0,45 0,45 c 0,75 0,90 Satakunnan rajakulutusalttius 3 1 Perusestimaatti saadaan käyttämällä hyväksi Tilastokeskuksen kuluttajahintaindeksipainoja laskettaessa yhteen pääkulutusryhmittäin järkeväksi arvioimamme tyypillisen satakuntalaisen se kulutusmenojen osuus, joka kohdistuu paikalliseen arvonlisäykseen. Perusestimaatti w:lle on 0,31. Tästä minimi- ja maksimiestimaatti ovat ±10 %. Bleaney ym. (1992) tutkimuksessa w = 0, Työhön kohdistuva veroaste vaihtelee perhekoon ja työtulojen mukaan. Jos esimerkkinä käytetään yksinäistä työntekijää keskimääräisellä palkalla, niin hänen kohtaama työn veroaste sisältäen myös työnantajan SOVA-maksut vuonna 2004 on 44,9 % (esim. VATT 2006). 3 Satakunnan rajakulutusalttiuden arvioimisessa käytetään koko maan rajakulutusalttiudesta tehtyjä arvioita. Luovilla aloilla maksettu palkkasumma kohosi :oon v (Tilastokeskus 2007). Tämä sisältää sekä yksityisen että julkisen sektorin toimijat. Tämä on noin viisi prosenttia koko satakuntalaisten ansaitsemasta palkkasummasta vuonna Keynesiläinen peruskerroin lasketaan kaavalla k = 1/(1-wc(1-t 1 )) Taulukon 1 parametreja käyttäen kertoimen arvoksi saadaan minimissään k=1/(1-0,28*0,75(1-0,45)=1/(1-0,21*0,55)=1/(1-0,1155)=1/0,8845=1,13 Siten minimikerroin saa arvon 1,13* = Vastaavasti maksimiarvo saadaan k=1/(1-0,9*0,34(1-0,45)=1/(1-0,306*0,55)=1/(1-0,1683)=1/0,8317=1,20 Siten kerroin saa maksimissaan arvon 1,20* = Maksetun palkkasumman kokonaiskysyntävaikutus Satakunnan talouteen on siten minimissään ja maksimissaan

22 22 Kerroinvaikutus Satakunnan talouteen on siten minimissään = ja maksimissaan = Luovien alojen palkkasumman tuottama kokonaiskysyntävaikutus Satakunnan talouteen on siis yhteensä noin miljoonaa euroa. 2.7 Yhteenvetoa tilastoanalyysistä Tässä osiossa on laadittu regressio- ja korrelaatioanalyysejä, jotta on kyetty löytämään tilastollisesti merkitseviä riippuvuussuhteita luovien alojen liikevaihdon, henkilöstömäärien ja toimipaikkojen osuuksien sekä seitsemän alueen kilpailukykyisyyttä mittaavan muuttujan (työn tuottavuus, työllisyysaste, innovatiivisuus, koulutustaso, yritysdynamiikka, teollisuuden osuus alueen arvonlisäyksestä ja arvonlisäys per capita) välillä. Alueina ovat Suomen 77 seutukuntaa ja tarkasteluvuosi on Lisäksi tarkastelun kohteena on luovien alojen toimijoiden maksaman palkkasumman kokonaiskysyntävaikutukset Satakunnassa. Suomen seutukunnissa luovien alojen liikevaihdon osuus on henkilöstömäärien osuutta alempi. Toimipaikkojen osuus on vielä hieman korkeampi kuin henkilöstömäärien. Alan yritykset ovat siis keskimääräistä pienempiä liikevaihdolla ja henkilöstömäärällä mitattuna. Tämä viittaa myös luovien alojen keskimääräistä heikompaan työn tuottavuuteen, mitä tukee myös negatiivinen korrelaatio työn tuottavuuden ja luovien alojen liikevaihdon ja henkilöstömäärien osuuksien välillä. Luovilla aloilla tarvitaan keskimäärin 37 % enemmän henkilötyövuosia tietyn suuruisen liikevaihdon saavuttamiseen kuin kaikilla toimialoilla keskimäärin. Luku vaihtelee seutukunnittain. Liikevaihdon ja henkilöstömäärien tarkasteluissa tilastollisesti merkitsevät riippuvuussuhteet poikkeavat selvästi toimipaikkojen määrän vastaavista analyyseistä. Tarkasteltaessa regressioanalyysin avulla erikseen kutakin seitsemää selittävää kilpailukykymuuttujaa työn tuottavuus, työllisyysaste, innovatiivisuus, koulutustaso, yritysdynamiikka, teollisuuden osuus alueen arvonlisäyksestä ja arvonlisäys per capita luovien alojen liikevaihdon osuus korreloi tilastollisesti merkitsevästi työllisyysasteen (negatiivinen, p-arvo 0,072 ja korrelaatiokerroin -0,21), työn tuottavuuden (negatiivinen, p-arvo on hyvin lähellä nollaa, korrelaatiokerroin -0,43),

23 23 korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden (negatiivinen, p-arvo 0,058, korrelaatiokerroin -0,22) ja arvonlisäyksen per capita (negatiivinen, p-arvo on hyvin pieni, korrelaatiokerroin -0,34) kanssa. Muilla muuttujilla (yritysdynamiikka, innovatiivisuus ja teollisuuden osuus arvonlisäyksestä) ei ole tilastollisesti merkitsevää riippuvuutta luovien alojen liikevaihdon osuuden kanssa. Luovien alojen henkilöstömäärien osuus korreloi tilastollisesti merkitsevästi arvonlisäyksen per capitan (negatiivinen, p-arvo 0,038, korrelaatio -0,24) ja työn tuottavuuden (negatiivinen, p-arvo hyvin pieni, korrelaatio -0,34) kanssa. Muilla muuttujilla (työllisyysaste, innovatiivisuus, koulutustaso, yritysdynamiikka ja teollisuuden osuus alueen arvonlisäyksestä) ei havaittu olevan tilastollisesti merkitsevää riippuvuussuhdetta tarkasteltaessa kutakin seitsemää kilpailukykymuuttujaa erikseen selittävänä muuttujana. Tutkittaessa luovien alojen toimipaikkojen osuuden ja jokaista seitsemän muuttujan välistä riippuvuussuhdetta erikseen regressioanalyysillä työllisyysaste muuttuu selvästi tilastollisesti merkitseväksi (positiivinen ja korrelaatiokerroin 0,25, samoin kuin koulutustaso (merkitsevä ja positiivinen, korrelaatiokerroin 0,26, kuvio 8) ja arvonlisäys per capita (positiivinen korrelaatiokertoimen saadessa arvon 0,28 kuvio 9). Muilla kilpailukykymuuttujilla (työn tuottavuus, innovatiivisuus, yritysdynamiikka, ja teollisuuden osuus alueen arvonlisäyksestä) ei havaittu olevan tilastollisesti merkitsevää riippuvuussuhdetta. Taulukko 2 havainnollistaa vielä muuttujien välistä riippuvuutta. +-merkki tarkoittaa positiivista, tilastollisesti merkitsevää riippuvuutta, miinusmerkki negatiivista ja tyhjä solu tilastollisesti ei-merkitsevää riippuvuutta.

24 24 Taulukko 2. Korrelaatiot luovien alojen osuuksien ja kilpailukykymuuttujien välillä työn tuott. työll. aste innovat. koulutustaso yritysdyn. teoll.valt. arvonlisäys per capita Luovien alojen liikevaihdon osuus Luovien alojen henkilöstön osuus - - Luov. alojen toimipaikkojen osuus Luovien alojen liikevaihdon ja henkilöstömäärien korrelaatiot seitsemän kilpailukykymuuttujan välillä ovat samansuuntaiset, mutta liikevaihdon osuus korreloi negatiivisesti myös korkeasti koulutettujen osuuden (koulutustaso) kanssa. Innovatiivisuudella, yritysdynamiikalla ja teollisuuden osuudella alueen arvonlisäyksestä ei ole tällä aineistolla tilastollisesti merkitsevää korrelaatiota luovien alojen kanssa. Poikkeavaa on luovien alojen toimipaikkojen osuuksien positiivinen korrelaatio seutukuntien työllisyysasteen, koulutustason ja arvonlisäyksen per capita kanssa. Toimipaikkojen aineisto on myös liikevaihdon ja henkilöstömäärien aineistoa luotettavampaa tiedon paremman saatavuuden ansiosta. Tämä tarkoittaa sitä, että mitä enemmän seutukunnassa on luovien alojen yritysten toimipaikkoja, sitä korkeampi on työllisyysaste, koulutustaso ja arvonlisäys henkeä kohden. Toisaalta luovien alojen liikevaihdon ja henkilöstömäärien osuuksien kohotessa työn tuottavuus ja arvonlisäys henkeä kohden laskevat ja liikevaihdon osuuden kasvaessa myös koulutustaso laskee. Liikevaihdon ja henkilöstömäärien osuuksien tilastolliset tarkastelut ovat kuitenkin epäluotettavampia johtuen alle kahden henkilön yritysten toimipaikkojen tietosuojasyistä johtuvasta puuttuvista tiedoista.

25 25 3 LUOVIEN ALOJEN YRITTÄJILLE SUUNNATTU KYSELY Luovien toimialojen tunnistaminen Luovuus ei ole luovien alojen yksinomaisuutta, eikä luovaa taloutta esiinny vain luovien alojen piirissä. Luovan talouden toimijoiksi olemme alustavasti tunnistaneet seuraavat: a. YRITYKSET - varsinaiset luovan talouden yritykset - yritykset jotka käyttävät luovan talouden yrityksiä - myös yritykset joissa sovelletaan luovan talouden/ luovia menetelmiä b. JULKISET TEKIJÄT - erilaiset taide- ja kulttuuri-instituutiot - kunnallisen/ alueellisen/ valtakunnallisen päätöksenteon jne. elimet c. ns. KOLMAS SEKTORI eli vapaaehtoistoiminta, yhdistykset d. KÄYTTÄJÄT, YLEISÖ Luovan talouden aluevaikutusten kartoittamiseksi olisi siis viime kädessä kartoitettava toimijoiden koko kenttä. Kenties hieman ristiriitaisesti edellä esitetyn kanssa olemme kuitenkin päätyneet aloittamaan vain yhden toimijaryhmän kartoituksella, ja nimenomaan lähtemään liikkeelle kiistanalaisesta luovan talouden yrityksistä, eli luovien toimialojen yrityksistä. Tämä siksi, että CL-hankkeessa oli tarvetta ja kiinnostusta kartoittaa luovien alojen koulutustarvetta ja yritysten halukkuutta kehityshankkeisiin. Lisäksi sisällöllisesti luoville aloille sijoittuvat yritykset muodostavat kuitenkin luovan talouden perustan. Hankkeen tarkoituksena on kuitenkin tulevaisuudessa laajentaa kartoitusta ja tutkimusta myös muihin luovan talouden toimijaryhmiin. Luovat toimialat on käsite, joka juontaa juurensa Blairin hallitukseen Britanniassa. Alanen näkee käsitteen syntymisen perussyiden olevan poliittisia: käsite korvaa konservatiivien käyttämän tietotalouden ja perinteisen vasemmiston kulttuurialojen käsitteet. Englannin kulttuuriministeriön tekemä selvitys luovista toimialoista on myös ensimmäinen laatuaan, ja on toiminut mallina muille selvityksille. Määritelmän mukaan kyseessä ovat "ne toimialat joiden alkuperä on yksilöllisessä luovuudessa, kyvyssä ja lahjakkuudessa, ja joilla on potentiaalia luoda

26 26 vaurautta ja työpaikkoja immateriaalioikeuksien (tekijänoikeuksien) tuottamisen ja hyväksikäyttämisen kautta". (DCMS 2001, p. 4). Luokitus tunnistaa 11 luovaa toimialaa: Mainonta Arkkitehtuuri Taide ja antiikki (myös restauraatio) Käsityöalat Design (myös kommunikaatio design) Muoti Elokuvat, videot ja valokuvat Ohjelmistot, pelit ja elektroninen julkaiseminen Musiikki ja visuaaliset ja esittävät taiteet Julkaisutoiminta Televisio ja radio Tämä luokitus on ollut vaikutusvaltainen. Se kiinnittää luovat toimialat kiinteästi perinteisiin kulttuurisen luovuuden aloihin, että immateriaalisiin tekijänoikeuksiin. Tämän johdosta luokitusta on myös kritisoitu. (Alanen). Mielenkiintoinen selvitys on tehty 2005 Italiassa, Emilia-Romagnan maakunnassa (I distretti della creatività in Emilia-Romagna). Selvityksen lähtökohdat ovat olleet hyvin erilaiset. Selvityksessä lähdetään tarkastelemaan nimenomaan Emilia- Romagnan maakuntaa ja sille ominaisia piirteitä, tunnistamaan sieltä kolme erityyppistä "maantieteellistä yhteisöä": Bologna, jossa luovat alat keskittyvät ja tukeutuvat kuuluisan ja vaikutusvaltaisen yliopiston yhteyteen; Emilia, jossa taas sijaitsevat Parma, Modena jne. Alueella on perinteisesti vahvaa esittävän musiikkitaiteen toimintaa. Kolmanneksi on Romagnan alue, joka kattaa Adrianmeren rantakaupungit joissa luovat alat tukeutuvat erilaiseen hyvinvointi- ja elämysaloihin, turismiin, diskoihin sekä wellness- ja fitness-palveluihin. Edelleen luovuutta ei kuitenkaan määritellä lähtökohtaisesti tiettyjen alojen kautta tai niiden omaisuudeksi, vaan lähdetään siitä, että luovuus on hyvinkin yleisinhimillinen ominaisuus, ei mitään marginaalista haihattelua, vaan tuottavaa toimintaa. Luovuus tuottaa teoksia ja vaikutuksia. Etenkin juuri Emilia-Romagnan alueella voidaan siis tunnistaa "töihin laitettu luovuus", joka on silti monimuotoinen sisältäen erilaisia toimialoja ja toimijoita. Selvityksessä ei rajoitutakaan tarkastelemaan vain luovien alojen yrittäjien toimintaa, vaan haastateltujen toimijoiden joukkoon kuuluu pankkien edustajia, yrityksiä, paikallisia toimijoita, ns. autonomisia eli vapaaehtoisia toimijoita ja kulttuurisia yhdistyksiä. Tässä selvityksessä on pyritty osin soveltamaan juuri Emilia-Romagnan selvityksen perusideoita, sillä niiden pohjalta näyttäisi olevan toimivinta tarkastella nimenomaan jonkun erityisen alueen luovan talouden vaikutuksia. Mallin mukaisesti olisi siis syytä pyrkiä tunnistamaan erityisesti alueellisia vahvuuksia ja perinteitä. Lisäksi, kuten on jo todettukin, CL-hankkeen luovan

27 27 talouden aluevaikutusten kartoituksessa on tavoitteena ulottaa tutkimus myös muiden toimijoiden kuin luovien alojen yritysten pariin. Suomessa kartoitusta ja määritystä ovat tehneet opetusministeriö ("Kulttuurin arvo", raportti kulttuurin kansantaloudellisista vaikutuksista, ilmestynyt 2006) ja kauppa- ja teollisuusministeriö (Luovien alojen yrittäjyyden kehittämisstrategia 2015, ilmestynyt 2007). Opetusministeriön toimialaluokitus perustuu kanadalaiseen kulttuurin toimialaluokitukseen ja mukailee tilastoviranomaisten kulttuurin toimialaluokitusta, ja on hyvin samankaltainen englantilaisen luokituksen kanssa. Sen pääryhmät ovat 1) taide ja kulttuuriperintö, 2) joukkoviestintä, 3) muotoilu ja mainonta sekä 4) viihde. KTM:n luokitus lähtee ristiintaulukoimaan varsinaisia yritysten toimialoja OPM:n pääryhmien mukaan ja yritysten toimintoja pääryhminä teollisuus, kulttuuri ja palvelu. Eli KTM:n luokituksessa on siis mukana ajatus siitä, että luovaa toimintaa ja luovan talouden toimintaa voi olla muillakin kuin tarkasti rajatuilla luovilla toimialoilla. KTM:n luokitus sekä kuvaa paremmin todellisuutta että ei ole yhteensopiva olemassa olevien tilastollisten luokitusten ja aineistojen kanssa. Ensimmäinen käytännön kartoitus on tehty CreaM-hankkeen toimesta otsikolla "Oulun seudun media- ja sisältöliiketoiminnan toimialakysely" (2006). Kyselyn saatesanoissa todetaan, että tilastolliset luokitukset eivät antaneet selkeää pohjaa kyselyä varten, sillä luokitukset eivät vastaa toimialojen omaa ymmärrystä toiminnastaan. Niinpä hankkeessa päädyttiin tekemään kartoitus käsityönä: ensin haastateltiin seitsemän yritystä, ja haastattelujen pohjalta muodostettiin luokitus, jonka avulla yritysrekisteristä löydettiin 162 yritystä kyselyn kohderyhmäksi. Selvitys kohdistui siis vain osaan luovia toimialoja, media- ja sisältöliiketoimintaan. Kyselyllä haluttiin selvittää luovuuden merkitystä yrityksille. Myös haluttiin selvittää korreloiko julkisen rahan hankkeisiin osallistuminen yritysten menestyksen kanssa. 3.2 Kyselyn menetelmä Kyselyn kohderyhmää haettaessa päädyimme kuitenkin käyttämään OPM:n toimialaluokitusta pohjana, koska sen perusteella saimme tilastoaineiston, johon oli listattuna 1492 satakuntalaista yritystä. Jo silmäys aineistoon kuitenkin osoitti, että siihen oli listattu sellaisia yrityksiä joita on vaikea mieltää "luoviksi" millään kriteerillä, esim. urheiluvälineitä myyvät liikkeet tai valokuvaprinttejä välittävät valokuvausliikkeet. Päädyimme samaan ratkaisuun kuin CreaM: 1492 yrityksestä perattiin käsin yritykset, joiden saattoi katsoa kuuluvan luovien toimialojen pariin. Näin saatiin 940 yrityksen lista. (Liite luokittelusta ks. Liite 5.) On huomautettava, että koska OPM:n luokitus on alun perin perustunut nimenomaan kulttuurialoihin, on kyselyn ulkopuolelle toimialaluokituksesta johtuen

28 28 jääneet uuden teknologian yritykset, sekä erilaiset matkailuun liittyvät yritykset, jotka voidaan lukea ns. elämysteollisuuden pariin. Näitä yrityksiä ei kuitenkaan ole mahdollista yksiselitteisesti poimia tilastoluokituksen avulla, ja ne ovat siis jääneet kyselyn ulkopuolelle. On silti syytä muistaa niiden puuttuminen tarkasteltaessa satakuntalaisen luovan alan yrittäjän profiilia. Uuden teknologian ja elämysteollisuuden mukana olo voisi tuoda uutta informaatiota ja monipuolistaa kuvaa. Toisaalta tällaisenaankin kyselyn tulokset ovat koherentit ja suuntaa antavat. Koska kysely oli päätetty tehdä nettikyselynä, tarvitsimme yritysten sähköpostiosoitteet. Osa osoitteista löytyi listalta, osan jäljitti tutkimusapulainen Satakannasta ( tai googlaamalla. Lopulta käsissämme oli 382 yrityksen lista, joille nettikysely lähetettiin. Kyselyn kysymyksiä työstettiin tutkimusryhmässä sekä yhteistyössä eri alojen tutkijoiden kanssa. Kiinnostuksen kohteena oli erityisesti selvittää luovien alojen yritysten toimintaympäristöä, sitä verkostoa, jossa yritykset toimivat ja jonka ne kokevat tärkeäksi. Edelleen haluttiin saada selville yritysten toiminnan kannalta kriittiset, toimintaa edistävät että jarruttavat tekijät. Kyselyssä kartoitettiin myös kehittämistarpeita ja -halukkuutta osallistua kehittämishankkeisiin. Lisäksi laadittiin sarja kysymyksiä, joilla pyrittiin selvittämään luovuuden merkitystä yrityksissä. Lomakkeeseen antoivat tervetullutta palautetta Satakunnan alueen luovien alojen yritystoiminnan kehittäjä Pirkko Siitari, sekä CL-hankkeen luovan johtamisen täydennyskoulutus-kurssiin osallistuneet satakuntalaiset luovien alojen yrittäjät ja - toimijat. (kyselylomake liitteenä). 3.3 Määrällisen kyselytutkimuksen tulokset Kysely toteutettiin vuoden 2007 marras joulukuussa ja vastauksia saatiin yhteensä 87. Kuvaamme tässä osiossa, mitkä ovat Satakunnan merkittävimmät luovat toimialat ja niiden henkilöstömäärä, yrittäjien koulutus-, ikä- ja sukupuoliprofiili, vastaajien rooli yritysten johtamis- ja innovaatiotoiminnassa, henkilöstön osallistumisaste luovassa toiminnassa, yritysten kasvuodotukset, miten vastaajat panostavat luovuuteen, mikä kehittämistoiminnassa on olennaisinta, miten työntekijöitä motivoidaan ja miten luovuuteen panostetaan, mitä sen eteen on tehty ja mitä koulutusta ja valmennusta tarvitaan, tarvitaanko Porin yliopistokeskuksen osaamista yritysten kehittämishankkeissa, mikä on Porin Visuaalinen keskus - hankkeen merkitys ja mitkä ovat vastaajien mielestä Satakunnan alueen merkittävimmät luovien alojen yritykset? Lopuksi esitämme yhteenvedon ja johtopäätökset tämän määrällisen tutkimuksen näytteen perusteella. Emme tavoittele tarkkaa yleistettävyyttä vaan pyrimme luomaan yleiskatsauksen Satakunnan alueen luovien alojen yrittäjien ongelmiin ja

29 29 haasteisiin. Vertailemme myös luvun kaksi laajempaa tilastollista aineistoa kohdennetun kyselymme tuloksiin. 3.4 Luovat toimialat Satakunnassa Suurin osa vastaajista edustaa yhden henkilön yrityksiä (47 %). Toiseksi suurin ryhmä (29 %) sijoittuu kokoluokkaan 1-4 henkilöä 1. Alle viiden hengen yrityksissä työskenteli yhteensä siis yli kaksi kolmasosaa (76 %) vastaajista. Loput yritykset sijoittuvat tasaisesti kokoluokkaan työntekijää. Kaksi yritystä työllisti yli sata henkilöä (kuvio 10). henkilöstömäärät yrityksiä yritysten koot * mukana myös yritys, jossa ilmoitettu olevan 1+2osa-aikaista sekä yritys, jossa ilmoitettu olevan 3+verkosto ** koko konsernissa 125 henkilöä 1 henkilö 1-2 henkilöä 1-3 henkilöä 1-4 henkilöä 2 henkilöä 2,5 henkilöä 2-3 henkilöä 3 henkilöä * 4 henkilöä 5 henkilöä 5-6 henkilöä 5-8 henkilöä 6 henkilöä 7 henkilöä 8 henkilöä 10 henkilöä 12 henkilöä 15 henkilöä 22 henkilöä 25 henkilöä ** 30 henkilöä 43 henkilöä 80 henkilöä 120 henkilöä 150 henkilöä Kuvio 10. Luovien alojen yritysten henkilöstömäärä Satakunnassa Luovien alojen yrittäjällä on tyypillisesti joko asiantuntijapalveluihin keskittyvä mainos- tai arkkitehtitoimisto, valokuvaamo tai taideteolliseen suunnitteluun tai muotoiluun keskittyvä toimisto. Valmistavan teollisuuden suunnittelutehtävistä merkittävimmät satakuntalaiset toimijat edustavat interiööriteollisuutta tai vaatteiden ja muiden asusteiden valmistusta. 1 Luokittelussa vastaaja sijoitettu vastaustavasta riippuen joko luokkaan 1 henkilö tai 1-4 henkilöä mutta ei molempiin

30 30 Määrä Mainostoimistot Arkkitehtipalvelu Muu rak. puusep Muiden vaatteiden/asust Muiden huonekal. valm. Valokuvaamotoiminta Toimialat Taideteoll. suunn/muotoilu Taiteilijatoiminta Kuvio 11. Merkittävimmät luovat toimialat Satakunnassa Kyselyyn vastanneista luovan alan yrityksistä 32 kuuluu artesaanitoimialaan. Seuraavaksi eniten yrityksiä sijoittuu media/kulttuuri-toimialaan (26). Näytteessämme ei esimerkiksi ollut edustettuna yhtään matkailu- tai elämysmatkailualan yritystä. 3.5 Satakuntalainen luovan alan yrittäjä henkilönä Vastaajista 54 % oli naisia ja 46 % miehiä (kuvio 12). Naisten keski-ikä oli 46 vuotta ja miesten 50 vuotta. Luova yrittäjä on siten hieman useammin nais- kuin miespuolinen. Luovien alojen yrittäjistä naisten osuus oli suurempi kuin koko maassa ja kaikilla toimialoilla yleensä (koko maa 24,5 %, Suomen Yrittäjien jäsenluettelo 2008).

31 31 Kuvio 12. Vastaajat sukupuolen mukaan Kyselyyn vastanneiden henkilöiden asema yrityksessä on useimmiten yrityksen omistaja. Seuraavaksi eniten vastaajat toimivat toimitusjohtajina. Suurin osa vastaajista toimii samanaikaisesti monessa eri tehtävässä tai he hoitavat kaiken juoksupojan tehtävistä toimitusjohtajan tehtäviin asti. Kuvio 13. Vastaajat mukana yrityksensä toiminnassa Suurin osa vastaajista (61 %) on saanut koulutuksensa työssä oppimisen kautta. Seuraavaksi eniten vastaajilla on ammatillista koulutusta (39,1 %). On huomioitavaa, että osalla vastaajista on työhönsä monenlaista koulutusta yhden ainoan sijaan (kuvio 14). Kuvio 14. Vastaajat koulutuksen mukaan Tässä näytteessä luovan alan yrityksiä on perustettu eniten 2000-luvulla (36 yritystä), 1990-luvulla on perustettu yrityksiä seuraavaksi eniten (23 yritystä). Yrityksen toiminta perustuu selkeästi yrittäjävetoiseen ydinosaamiseen eli yrittäjä on itse toimialan vahva osaaja (81,6 %). Osalla yrityksistä on tämän tutkimuksen

32 32 mukaan useampia ydinosaamisalueita, ensisijaisesti oma tuote- tai palveluinnovaatio (35,6 %). Yrityksen työntekijät (32,2 %) ovat myös yrityksen toimialan vahvoja osaajia (kuvio 15). Kuvio 15. Yrityksen ydinosaaminen 3.6 Yrittäjän osaamisstrategia Vastaajien mukaan yli puolet luovan yrityksen henkilöstöstä (56,7 %) tuo omia ideoitaan yrityksen toimintaan (kuvio 16). Seuraavaksi eniten on vastattu muutaman henkilön (28,3 %) tuovan omia ideoitaan. Vastausten luotettavuuteen vaikuttaa se seikka, että suuri osa vastaajista edusti hyvin pieniä työyhteisöjä.

33 33 Kuvio 16. Henkilöstön osallistumisaste luovassa toiminnassa Luovan alan yrittäjä ei ole valmis kasvamaan, sillä 39,5 % vastaajista on sitä mieltä, että yrityksen nykyinen koko tai toiminta palvelee yrityksen ideaa parhaiten. Kuitenkin 32,6 %:a vastaajista ajatus kasvusta kyllä kiinnostaa, mutta yrityksellä ei ole selkeitä suunnitelmia kasvulle. Viidennes vastaajista ilmoittaa, että kasvu on selkeä osa yrityksen strategiaa ja toimintaa. (kuvio 17). Kuvio 17. Vastaajien kasvuodotukset Kasvuun varautuneiden vastaajien yritykset ovat pääosin joko kaikkein suurimpia ( henkilöä) tai kaikkein pienimpiä (1-3 henkilöä). Joukosta löytyy myös yksi kuuden ja yksi kahdeksan henkilön yritys. Yhteensä kasvuun varautuneita vastaajia on 18.

34 34 Niillä vastaajilla, joita ajatus kasvusta kiinnostaa, mutta joilla ei ole selkeitä suunnitelmia, yrityskoko vaihteli 1 10 henkilön välillä. Suurin osa näin vastanneista on 1 3 henkilön yrityksiä, joukossa on vain yksi kymmenen henkilön yritys, yksi seitsemän henkilön yritys, yksi kuuden ja kaksi viiden henkilön yritystä. Yhteensä näin vastanneita on 28. Nykyiseen tilaan tyytyväisistä suurin osa on yhden henkilön pyörittämiä yrityksiä, joukossa on myös yksi kahdeksan henkilön yritys, yksi seitsemän henkilön yritys, kaksi viiden henkilön yritystä, yksi kolmen henkilön ja kaksi 2-3 henkilön yritystä. Yhdessä yrityksessä työskentelee 1 4 henkilöä osan vuotta. Lisäksi tässä ryhmässä on yksi 150 henkilön ja yksi 12 henkilön yritys. Tässä ryhmässä on siis kaikkein eniten hajontaa yritysten koon suhteen. Yhteensä nykyiseen tilanteeseen tyytyväisiä vastaajia on 34. Kuusi vastaajaa ei ottanut kantaa kasvuodotuksiin, näistä yksi on viiden henkilön yritys ja loput 1 2 henkilön yrityksiä. Luovan yrityksen kannalta on vastaajien mielestä ratkaisevan tärkeätä parantaa henkilöstön ammatillista osaamista, johdon osaamista sekä tuotteiden ja palveluiden kehittämistä. Tärkeää on kehittää myös henkilöstön ryhmätyötaitoja, tuotteita ja palveluita sekä yrityksen omaehtoista kehittämistä yhdessä työtovereiden kanssa (taulukko 3). Taulukko 3. Luovuuteen panostaminen

Toimialoittaisten suhdannetietojen ja tilastojen

Toimialoittaisten suhdannetietojen ja tilastojen Toimialoittaisten suhdannetietojen ja tilastojen hyödyntäminen ja käyttö Satakunnassa!Satakunnan talous -katsaus (painettu ja pdf) kaksi kertaa vuodessa, kesä- ja marraskuussa, sis. mm. toimialoittaisen

Lisätiedot

Kulttuuristen alojen rooli keskisuurissa kaupungeissa.docx

Kulttuuristen alojen rooli keskisuurissa kaupungeissa.docx 1(5) Kulttuuristen alojen rooli keskisuurissa kaupungeissa Keskisuurilla kaupungeilla tarkoitetaan muistiossa kahta asiaa: niiden väkilukua sekä niiden epävirallista asemaa maakunnan keskuksena. Poikkeus

Lisätiedot

Toimialoittaisten suhdannetietojen ja tilastojen hyödyntäminen ja käyttö Satakunnassa

Toimialoittaisten suhdannetietojen ja tilastojen hyödyntäminen ja käyttö Satakunnassa Toimialoittaisten suhdannetietojen ja tilastojen hyödyntäminen ja käyttö Satakunnassa!Satakunnan talous -katsaus (painettu ja pdf) kaksi kertaa vuodessa, kesä- ja marraskuussa, sis. mm. toimialoittaisen

Lisätiedot

Luovat alat. Helsingissä 16.12.2014 Sami Peltola, Matias Ollila

Luovat alat. Helsingissä 16.12.2014 Sami Peltola, Matias Ollila Luovat alat Helsingissä 16.12.2014 Sami Peltola, Matias Ollila Toimialaraportin teon taustoittamiseksi Varsinais-Suomen ELY-keskuksen LUOVAMO luovien alojen urapalvelut toiminut 3,5v luovien alojen kehittämiseksi

Lisätiedot

- kaupunkialueen tuotanto voidaan jakaa paikalliseen käyttöön jäävään ja alueen ulkopuolelle menevään vientiin

- kaupunkialueen tuotanto voidaan jakaa paikalliseen käyttöön jäävään ja alueen ulkopuolelle menevään vientiin 76 9. Kaupunkialueiden kasvu - talouskasvu: kaupunkialueen työllisyyden (ja tuotannon) kasvu, jonka taustalla on - kaupungin tuottamien hyödykkeiden kysynnän kasvu ---> työvoiman kysynnän kasvu - työvoiman

Lisätiedot

Toimintaympäristö: Yritykset

Toimintaympäristö: Yritykset Toimintaympäristö: Yritykset Tampere 5.2.29 Janne Vainikainen Toimipaikat 12 1 8 6 4 2 lkm 1 6 1 4 1 2 1 8 6 4 2 % 14, 12, 1, 8, 6, 4, 2,, -2, 8 812 8 67 8 743 126 134 145 9 32 144 164 151 liikevaihto/hlö,

Lisätiedot

YHTEISKUNNALLINEN YRITTÄJYYS MAASEUDULLA UUSIA TUULIA PALVELUTUOTANTOON?

YHTEISKUNNALLINEN YRITTÄJYYS MAASEUDULLA UUSIA TUULIA PALVELUTUOTANTOON? YHTEISKUNNALLINEN YRITTÄJYYS MAASEUDULLA UUSIA TUULIA PALVELUTUOTANTOON? Kysely Etelä-Pohjanmaan kyläyhdistyksille Ruralia-instituutti 2018 1 OSA 4B: KYLÄYHDISTYS JA YRITTÄJYYS MIELIPIDEVÄITTÄMÄT Ruralia-instituutti

Lisätiedot

Päätoimialojen kehitys ja työpaikkojen muutos Satakunnassa

Päätoimialojen kehitys ja työpaikkojen muutos Satakunnassa Päätoimialojen kehitys ja työpaikkojen muutos Satakunnassa "AVAA SATAKUNNAN OPINOVI" AIKUISOHJAUS TYÖELÄMÄN VOIMAVARANA -SEMINAARI 19.1.2010 Projektitutkija Saku Vähäsantanen Turun kauppakorkeakoulu, Porin

Lisätiedot

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset Tiina Herttuainen 09 1734 3619 palvelut.suhdanne@tilastokeskus.fi Joensuu 24.11.2011 24.11.2011 A 1 Suhdannetilastoista Suhdannetilastot kuvaavat

Lisätiedot

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset Hanna Heikinheimo (09) 1734 2978 palvelut.suhdanne@tilastokeskus.fi Lahti 11.5.2011 11.5.2011 A 1 Suhdannetilastoista Suhdannetilastot kuvaavat

Lisätiedot

Matkailutulo ja -työllisyys Satakunnassa, Porin seutukunnassa ja sen kunnissa

Matkailutulo ja -työllisyys Satakunnassa, Porin seutukunnassa ja sen kunnissa 1 kauppakorkeakoulun Porin yksikkö Matkailutulo ja -työllisyys Satakunnassa, Porin seutukunnassa ja sen kunnissa 2009 2011 2 HANKKEEN PERUSTARKOITUS TUOTTAA PORIN SEUDUN MATKAILUN KEHITTÄMISEKSI MÄÄRÄLLISTÄ,

Lisätiedot

Maailma Suomi Luovat toimialat Pohjois-Karjala

Maailma Suomi Luovat toimialat Pohjois-Karjala Maailma Suomi Luovat toimialat Pohjois-Karjala Näkymiä Kolin huipulla 1.9.2010 Luovien toimialojen määrittelyä... Tuotteiden ja palveluiden tuotannossa keskeistä: luovuus ja henkilökohtainen lahjakkuus

Lisätiedot

YLEISKUVA - Kysymykset

YLEISKUVA - Kysymykset INSIGHT Käyttöopas YLEISKUVA - Kysymykset 1. Insight - analysointityökalun käytön mahdollistamiseksi täytyy kyselyn raportti avata Beta - raportointityökalulla 1. Klikkaa Insight välilehteä raportilla

Lisätiedot

Suomalaisten kotimaanmatkat kesällä 2017, niiden syyt ja alueen suosittelu

Suomalaisten kotimaanmatkat kesällä 2017, niiden syyt ja alueen suosittelu Porvoon seutu Suomalaisten kotimaanmatkat kesällä 2017, niiden syyt ja alueen suosittelu Tutkimus- ja Analysointikeskus TAK Oy Lokakuu 2018 2 Keskimäärin 4 matkaa kesässä Uusimaa vierailluin maakunta Vastaajat

Lisätiedot

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset Hanna Heikinheimo (09) 1734 2978 palvelut.suhdanne@tilastokeskus.fi Lohja 12.10.2011 12.10.2011 A 1 Suhdannetilastoista Suhdannetilastot kuvaavat

Lisätiedot

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset?

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset? Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset? Ajankohtaista kunta- ja aluetiedoista Helsingissä 11.9.2012 Satu Elho Yleisesti Suhdannetilastoista Suhdannetilastot kuvaavat talouden eri osatekijöiden

Lisätiedot

Toimintaympäristö: Yritykset 17.4.2012

Toimintaympäristö: Yritykset 17.4.2012 Toimintaympäristö: Yritykset 17.4.2012 Toimintaympäristö: Yritykset Tampere 17.4.2012 Jesse Marola www.tampere.fi/tilastot etunimi.sukunimi@tampere.fi Tampereen kaupunki Tietotuotanto ja laadunarviointi

Lisätiedot

... Vinkkejä lopputyön raportin laadintaan. Sisältö 1. Johdanto 2. Analyyseissä käytetyt muuttujat 3. Tulososa 4. Reflektio (korvaa Johtopäätökset)

... Vinkkejä lopputyön raportin laadintaan. Sisältö 1. Johdanto 2. Analyyseissä käytetyt muuttujat 3. Tulososa 4. Reflektio (korvaa Johtopäätökset) LIITE Vinkkejä lopputyön raportin laadintaan Sisältö 1. Johdanto 2. Analyyseissä käytetyt muuttujat 3. Tulososa 4. Reflektio (korvaa Johtopäätökset) 1. Johdanto Kerro johdannossa lukijalle, mitä jatkossa

Lisätiedot

Taide- ja kulttuuriasiat uudistuvassa aluehallinnossa

Taide- ja kulttuuriasiat uudistuvassa aluehallinnossa Taide- ja kulttuuriasiat uudistuvassa aluehallinnossa Sivistystoimen asiat uudistuvassa aluehallinnossa 14.10.2009 Kulttuuriasiainneuvos Kirsi Kaunisharju Taustaa 1/2 Lääninhallituslain (22/1997) 2 :n

Lisätiedot

SATAKUNTALAINEN TYTÄRYHTIÖTALOUS*

SATAKUNTALAINEN TYTÄRYHTIÖTALOUS* SATAKUNTALAINEN TYTÄRYHTIÖTALOUS* Osa. Aluetaloudellinen tarkastelu Ari Karppinen Turun kauppakorkeakoulu, Porin yksikkö Julkaisusarja A, Nro A3/009 *Tutkimus perustuu Menestyvä Satakunta kansainvälisessä

Lisätiedot

Luova Tampere 7.12.2010

Luova Tampere 7.12.2010 Luova Tampere 7.12.2010 Lasse Paananen ohjelmajohtaja +358 40 720 5088 lasse.paananen@luovatampere.fi 1. Mahdollisuuksia Hieman taustaa 2. Menestystä Luova Tampere 3. Mestareita Muutama esimerkki Kokonaisvaltaista

Lisätiedot

Yleiskuva. Palkkatutkimus 2008. Tutkimuksen tausta. Tutkimuksen tavoite. Tutkimusasetelma

Yleiskuva. Palkkatutkimus 2008. Tutkimuksen tausta. Tutkimuksen tavoite. Tutkimusasetelma Palkkatutkimus 2008 Yleiskuva Tutkimuksen tausta Tutkimuksen tavoite Tutkimusasetelma Tietotekniikan liitto (TTL) ja Tietoviikko suorittivat kesäkuussa 2008 perinteisen palkkatutkimuksen. Tutkimus on perinteisesti

Lisätiedot

LUOVIEN ALOJEN TILASTOT. -katsaus Suomen seutukuntien luoviin aloihin tilastojen valossa

LUOVIEN ALOJEN TILASTOT. -katsaus Suomen seutukuntien luoviin aloihin tilastojen valossa LUOVIEN ALOJEN TILASTOT -katsaus Suomen seutukuntien luoviin aloihin tilastojen valossa Esityksen sisällys Luovien alojen tilastollinen määritelmä ja toimialaluokitus Luovien alojen seutukuntatason tilastollinen

Lisätiedot

Merkityksellisyys. työn uusi trendi. Jokke Eljala Suomalaisen Työn Liitto Tieke / Slush

Merkityksellisyys. työn uusi trendi. Jokke Eljala Suomalaisen Työn Liitto Tieke / Slush Merkityksellisyys työn uusi trendi Jokke Eljala Suomalaisen Työn Liitto 1.12.2016 Tieke / Slush Suomalaisen Työn Liiton tehtävänä on edistää työn arvostusta. Avainlippu vuodesta 1965 Design from Finland

Lisätiedot

RegTour-malli (Alueellisen matkailun numeerinen laskentamalli)

RegTour-malli (Alueellisen matkailun numeerinen laskentamalli) Kauppakorkeakoulu, Porin yksikkö RegTour-malli (Alueellisen matkailun numeerinen laskentamalli) MALLI 1. Varsinais-Suomen ja Turun seudun matkailutulo ja -työllisyys 2011-2012 MALLI 2. Satakunnan, sen

Lisätiedot

Matkailutulo ja -työllisyys Satakunnassa, Porin seutukunnassa ja sen kunnissa 2009 ja 2010

Matkailutulo ja -työllisyys Satakunnassa, Porin seutukunnassa ja sen kunnissa 2009 ja 2010 1 kauppakorkeakoulun Porin yksikkö Matkailutulo ja -työllisyys Satakunnassa, Porin seutukunnassa ja sen kunnissa 2009 ja 2010 2 HANKKEEN PERUSTARKOITUS TUOTTAA PORIN SEUDUN MATKAILUN KEHITTÄMISEKSI MÄÄRÄLLISTÄ,

Lisätiedot

Pk yritysten toimintaympäristö. Pk toimintaympäristökysely & EK:n yrittäjävaltuuskuntakysely

Pk yritysten toimintaympäristö. Pk toimintaympäristökysely & EK:n yrittäjävaltuuskuntakysely Pk yritysten toimintaympäristö Pk toimintaympäristökysely & EK:n yrittäjävaltuuskuntakysely Työllistäminen helpommaksi ja yrittäjyyspolitiikka johdonmukaiseksi Osaamista pidetään suurimpana vahvuutena

Lisätiedot

LUOVUUDESTA KASVUA JA UUDISTUMISTA

LUOVUUDESTA KASVUA JA UUDISTUMISTA LUOVUUDESTA KASVUA JA UUDISTUMISTA - Luovaa taloutta edistävät julkiset toimet ja kehittämislinjaukset Rysä goes Luova Suomi, Mikkeli, 16.-17.10.2012 Tn Sakari Immonen TEM/Elinkeino- ja innovaatio-osasto

Lisätiedot

Kuva: Anniina Korpi. Osaamiskehitys

Kuva: Anniina Korpi. Osaamiskehitys Kuva: Anniina Korpi Osaamiskehitys Osaamiskehityksen keskeiset nostot Porin seudun korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden osuus (36,4 %) väestöstä oli suurista ja keskisuurista kaupunkiseuduista alhaisin.

Lisätiedot

mahdollisuudet Ahti Leinonen 29.10.2009

mahdollisuudet Ahti Leinonen 29.10.2009 Yritysrekisterin monet mahdollisuudet 29.10.2009 Yritys- ja toimipaikkarekisteri! Konserneja noin 6 000! Yrityksiä ja yhteisöjä n. 288 800! Toimipaikkoja yli 326 000! Yritystoiminta: ammatinharjoittajista

Lisätiedot

01/2016 ELÄKETURVAKESKUKSEN TUTKIMUKSIA TIIVISTELMÄ. Juha Rantala ja Marja Riihelä. Eläkeläisnaisten ja -miesten toimeentuloerot vuosina 1995 2013

01/2016 ELÄKETURVAKESKUKSEN TUTKIMUKSIA TIIVISTELMÄ. Juha Rantala ja Marja Riihelä. Eläkeläisnaisten ja -miesten toimeentuloerot vuosina 1995 2013 01/2016 ELÄKETURVAKESKUKSEN TUTKIMUKSIA TIIVISTELMÄ Juha Rantala ja Marja Riihelä Eläkeläisnaisten ja -miesten toimeentuloerot vuosina 1995 2013 Sukupuolten välinen tasa-arvo on keskeinen arvo suomalaisessa

Lisätiedot

- Tilastoaineistoista vuodelle Satu Elho, Tilastopäällikkö

- Tilastoaineistoista vuodelle Satu Elho, Tilastopäällikkö - Tilastoaineistoista vuodelle 2019, Tilastopäällikkö palvelut.suhdanne@stat.fi Tietosisältö vuodelle 2019: I Toimialoittaisen yritystietopalvelun esittely a) Kunnittainen toimipaikkatilasto b) Alueelliset

Lisätiedot

Tilastotiedote 2007:1

Tilastotiedote 2007:1 TAMPEREEN KAUPUNGIN TALOUS- JA STRATEGIARYHMÄ TIETOTUOTANTO JA LAADUNARVIOINTI Tilastotiedote 2007:1 25.1.2007 TULONJAKOINDIKAATTORIT 1995 2004 Tilastokeskus kokosi vuodenvaihteessa kotitalouksien tulonjakoa

Lisätiedot

ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008

ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 Aluekeskusohjelman toteutus Aluekeskusohjelman kansallisesta koordinoinnista vastaa työ- ja elinkeinoministeriöministeriö

Lisätiedot

OKM:n ja TEM:n ohjeistus vuodelle Kaakkois-Suomen luovien alojen kehittämisverkoston kokous 3/2017

OKM:n ja TEM:n ohjeistus vuodelle Kaakkois-Suomen luovien alojen kehittämisverkoston kokous 3/2017 OKM:n ja TEM:n ohjeistus vuodelle 2018 Kaakkois-Suomen luovien alojen kehittämisverkoston kokous 3/2017 Aineeton tuotanto ja luova talous Ohjaus tapahtuu työ- ja elinkeinoministeriön ja opetus- ja kulttuuriministeriön

Lisätiedot

Yhteistietohankintojen tarve- ja käyttöarvio vuodelle 2015

Yhteistietohankintojen tarve- ja käyttöarvio vuodelle 2015 Yhteistietohankintojen tarve- ja käyttöarvio vuodelle 2015 Tavoite: kartoittaa laajasti mm. TEM hallinnon alan, ministeriöiden, seutukuntien ja kuntien arviot ja tarpeet taustana julkisen hallinnon vaikeutuva

Lisätiedot

Uutta luovaa taloutta. Anu Perttunen ohjelmajohtaja Luovien alojen verkosto

Uutta luovaa taloutta. Anu Perttunen ohjelmajohtaja Luovien alojen verkosto Uutta luovaa taloutta Anu Perttunen ohjelmajohtaja Luovien alojen verkosto Murros Meneillään on talouden murros. Tiedon, osaamisen, luovuuden ja merkitysten rooli kasvaa. Uudistuva talous, digitalisoituva

Lisätiedot

Mitä on luova talous? Luovat toimialat ja niiden kehityssuuntia

Mitä on luova talous? Luovat toimialat ja niiden kehityssuuntia Mitä on luova talous? Luovat toimialat ja niiden kehityssuuntia Luova talous kasvava talouden sektori Kulutustutkimusten mukaan kulttuurin talous ollut 1980-luvulta lähtien Euroopassa ja Pohjois- Amerikassa

Lisätiedot

Kehittämiskysely 2012. Tulokset

Kehittämiskysely 2012. Tulokset Kehittämiskysely 2012 Tulokset Tausta Kehittämiskysely toteutettiin eteläpohjalaisissa kaluste- ja asumisteollisuuden yrityksissä loka-marraskuussa 2012 Kyselyn tavoitteena oli kartoittaa kohderyhmään

Lisätiedot

Yrittäjät. Konsultit 2HPO 17.4.2013 2HPO.FI

Yrittäjät. Konsultit 2HPO 17.4.2013 2HPO.FI Yrittäjät Konsultit 2HPO 1 Yrittäjien lukumäärä pl. maatalous 1990-270 250 230 210 190 170 150 130 110 90 tuhatta yrittäjää 261 000 169 000 92 000 70 1990 1992 1994 1996 1998 2000 2002 2004 2006 2008 2010

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2013

Lappeenrannan toimialakatsaus 2013 Lappeenrannan toimialakatsaus 2013 14.10.2013 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset?

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset? Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset? Rovaniemi 17.11.2010 Tiina Yleisesti Suhdannetilastoista Suhdannetilastot kuvaavat talouden eri osatekijöiden tai alueiden kehitystä lyhyellä

Lisätiedot

ALUEELLISEN HYVINVOINTIMITTARISTON KEHITTÄMINEN. SATAKUNNAN LAPSI- JA NUORISOPOLIITTINEN FOORUMI 16.9.2014 Ari Karppinen & Saku Vähäsantanen

ALUEELLISEN HYVINVOINTIMITTARISTON KEHITTÄMINEN. SATAKUNNAN LAPSI- JA NUORISOPOLIITTINEN FOORUMI 16.9.2014 Ari Karppinen & Saku Vähäsantanen ALUEELLISEN HYVINVOINTIMITTARISTON KEHITTÄMINEN SATAKUNNAN LAPSI- JA NUORISOPOLIITTINEN FOORUMI 16.9.2014 Ari Karppinen & Saku Vähäsantanen 2 Koulukiusaaminen Satakunnan kunnissa 2013 3 Onko koulukiusauskokemuksella

Lisätiedot

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Selvityksen tavoitteet ja toteutus Taustaa Keski- Suomen ja erityisesti Jyväskylän seudun elinkeinorakenne osoittautui laman

Lisätiedot

Näistä standardoiduista arvoista laskettu keskiarvo on nolla ja varianssi 1, näin on standardoidulle muuttujalle aina.

Näistä standardoiduista arvoista laskettu keskiarvo on nolla ja varianssi 1, näin on standardoidulle muuttujalle aina. [MTTTP1] TILASTOTIETEEN JOHDANTOKURSSI, Syksy 2017 http://www.uta.fi/sis/mtt/mtttp1/syksy_2017.html HARJOITUS 3 viikko 40 Joitain ratkaisuja 1. Suoritetaan standardointi. Standardoidut arvot ovat z 1 =

Lisätiedot

KORKEASTI KOULUTETTUJEN YRITTÄJYYS. VTT, Kehittämispäällikkö Timo Aro 18.4.2012

KORKEASTI KOULUTETTUJEN YRITTÄJYYS. VTT, Kehittämispäällikkö Timo Aro 18.4.2012 KORKEASTI KOULUTETTUJEN YRITTÄJYYS VTT, Kehittämispäällikkö Timo Aro 18.4.2012 Yrittäjyys tilastojen takana Lähde: Suomen Yrittäjät ry Suomessa on noin 270 000 yritystä Tilastokeskuksen toimipaikkarekisterin

Lisätiedot

Yleiskuva. Palkkatutkimus 2005, osa I. Tutkimuksen tausta. Tutkimusasetelma. Tulosten edustavuus

Yleiskuva. Palkkatutkimus 2005, osa I. Tutkimuksen tausta. Tutkimusasetelma. Tulosten edustavuus Palkkatutkimus 2005, osa I Yleiskuva Tutkimuksen tausta Tutkimusasetelma Tietotekniikan liitto (TTL) ja ITviikko suorittivat maalis-huhtikuussa 2005 perinteisen palkkatutkimuksen. Tutkimus on perinteisesti

Lisätiedot

yritysvastuu 2018 TIIVISTELMÄ

yritysvastuu 2018 TIIVISTELMÄ yritysvastuu 2018 TIIVISTELMÄ Yhteenveto FIBSin Yritysvastuu 2018 -tutkimus on Suomen laajin suurten ja keskisuurten yritysten vastuullisuutta kartoittava kyselytutkimus. Tutkimus on tehty vuodesta 2013

Lisätiedot

Etelä-Savon maaseudulla toimivien yritysten kehitysnäkymät 2020

Etelä-Savon maaseudulla toimivien yritysten kehitysnäkymät 2020 Etelä-Savon maaseudulla toimivien yritysten kehitysnäkymät 2020 Niina Kuuva Etelä-Savon maaseutupäivä 12.10.2015, Mikaeli Helsingin yliopiston Ruralia-instituutti / Niina Kuuva / Etelä-Savon maaseudulla

Lisätiedot

Mitä tilastot kertovat Etelä-Savon taideja kulttuurielämästä? Taiteen edistämiskeskuksen alueprofiiliaineiston esittelyä Etelä-Savon näkökulmasta

Mitä tilastot kertovat Etelä-Savon taideja kulttuurielämästä? Taiteen edistämiskeskuksen alueprofiiliaineiston esittelyä Etelä-Savon näkökulmasta Mitä tilastot kertovat Etelä-Savon taideja kulttuurielämästä? Taiteen edistämiskeskuksen alueprofiiliaineiston esittelyä Etelä-Savon näkökulmasta Kulttuurin tulevaisuuspöytä 3.5.218 Mikkeli Erityisasiantuntija

Lisätiedot

Asiakaskohtainen suhdannepalvelu - Suhdannetietoja toimialoista, yritysryhmistä ja alueista

Asiakaskohtainen suhdannepalvelu - Suhdannetietoja toimialoista, yritysryhmistä ja alueista Asiakaskohtainen suhdannepalvelu - Suhdannetietoja toimialoista, yritysryhmistä ja alueista Tampere 25.10.2007 (09) 1734 2966 palvelut.suhdanne@tilastokeskus.fi 29.10.2007 A 1 A) Budjettirahoitteinen liiketoiminnan

Lisätiedot

Yrityskyselyn toteutus

Yrityskyselyn toteutus Yrityskyselyn toteutus Kyselyn perusjoukon muodosti 6480 EK:n jäsenyritystä (kokonaismäärä on n. 16 000), jotka edustavat kaikkia jäsenliittoja ja työllistävät 738792 työntekijää ja toimihenkilöä. Perusjoukon

Lisätiedot

Palkankorotusten toteutuminen vuonna 2011

Palkankorotusten toteutuminen vuonna 2011 TutkimusYksikön julkaisuja 1/2012 Palkankorotusten toteutuminen vuonna 2011 perälauta suosituin korotusvaihtoehdoista JOHDANTO Metallityöväen Liitto ry ja Teknologiateollisuus ry sopivat lokakuussa 2011

Lisätiedot

Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2.

Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2. Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2.2017 Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti STTK:n toimeksiannosta

Lisätiedot

Keskeiset käsitteet Teknologiateollisuus

Keskeiset käsitteet Teknologiateollisuus Keskeiset käsitteet Välittömät vaikutukset: Välittömät vaikutukset kuvaavat tarkasteltavan toimialan tuotosta, arvonlisää ja työllisten määrää, sekä investointien osalta niiden edellyttämiä ostoja muilta

Lisätiedot

VEROKIILAN OSIEN VAIKUTUS YRITYSTEN

VEROKIILAN OSIEN VAIKUTUS YRITYSTEN VEROKIILAN OSIEN VAIKUTUS YRITYSTEN KASVUMAHDOLLISUUKSIIN Mikko Martikainen Selvitys Palvelutyönantajien jäsenyritysten näkemyksistä työntekijän tuloverotuksen, työnantajan sosiaalivakuutusmaksujen ja

Lisätiedot

Piilotettu osaaminen. tunnistammeko kansainväliset osaajat

Piilotettu osaaminen. tunnistammeko kansainväliset osaajat Piilotettu osaaminen tunnistammeko kansainväliset osaajat Työpaikoilla tarvitaan uteliaita ja sitkeitä muutoksentekijöitä. Kansainvälisissä osaajissa on juuri näitä ominaisuuksia. Millaista osaamista työelämä

Lisätiedot

- Miten pärjäävät pienet yritykset? Turussa Tilastopäällikkö Reetta Moilanen

- Miten pärjäävät pienet yritykset? Turussa Tilastopäällikkö Reetta Moilanen Suhdanteet t vaihtelevat t - Miten pärjäävät pienet yritykset? Turussa 23.11.2010 Tilastopäällikkö Reetta Moilanen Yleisesti Suhdannetilastoista Suhdannetilastot kuvaavat talouden eri osatekijöiden tai

Lisätiedot

OULUN SEUTU & POHJOIS-POHJANMAA

OULUN SEUTU & POHJOIS-POHJANMAA TAPAHTUMA- JA FESTIVAALIKLUSTERIN LASKENNALLINEN ALUEVAIKUTUSMALLISOVELLUS: OULUN SEUTU & POHJOIS-POHJANMAA Ari Karppinen ja Mervi Luonila helmikuu 2014 2 3 TAUSTAA Tapahtumien ovat kautta aikojen olleet

Lisätiedot

Sata-hanke ALUEELLISEN HYVINVOINTIMITTARISTON KEHITTÄMINEN. Ari Karppinen & Saku Vähäsantanen

Sata-hanke ALUEELLISEN HYVINVOINTIMITTARISTON KEHITTÄMINEN. Ari Karppinen & Saku Vähäsantanen Sata-hanke ALUEELLISEN HYVINVOINTIMITTARISTON KEHITTÄMINEN Ari Karppinen & Saku Vähäsantanen 27.5.2014 2 SATA-HANKE SATA-HANKKEEN TAUSTAA RAHOITUS 2011-2013/2014 Satakuntaliiton myöntämä EAKR-avustus ja

Lisätiedot

Porvoolaisten yrittäjien hyvinvointi sekä neuvonta- ja tukipalvelut

Porvoolaisten yrittäjien hyvinvointi sekä neuvonta- ja tukipalvelut Porvoolaisten yrittäjien hyvinvointi sekä neuvonta- ja tukipalvelut Selvitys Porvoon nuorkauppakamari yhteistyössä Porvoon Yrittäjät Lähtökohta Porvoolaisille yrittäjille suunnatussa kyselyssä lähtökohta

Lisätiedot

Metalliteollisuuden yritykset Suomessa

Metalliteollisuuden yritykset Suomessa Metalliteollisuuden yritykset Suomessa HTSY Verohallinto 18.12.2012 Verohallinto 2 (6) METALLITEOLLISUUDEN YRITYKSET SUOMESSA Kirjoitus perustuu Harmaan talouden selvitysyksikön ilmiöselvitykseen Metalliteollisuuden

Lisätiedot

11. Jäsenistön ansiotaso

11. Jäsenistön ansiotaso 24 Kuvio 19. 11. Jäsenistön ansiotaso Tutkimuksessa selvitettiin jäsenistön palkkaukseen liittyviä asioita. Vastaajilta kysyttiin heidän kokonaiskuukausiansioitaan (kuukausibruttotulot). Vastaajia pyydettiin

Lisätiedot

Yritykset T A M P E R E E N K A U P U N K I

Yritykset T A M P E R E E N K A U P U N K I Toimintaympäristö: Yritykset 4.5.2011 T A M P E R E E N K A U P U N K I Toimintaympäristö: Yritykset Tampere 4.5.2011 Matias Ansaharju www.tampere.fi/tilastot etunimi.sukunimi@tampere.fi Tampereen kaupunki

Lisätiedot

Promoting Blue Growth. Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä

Promoting Blue Growth. Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä Promoting Blue Growth Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä Merellisessä liiketoiminnassa on valtava potentiaali uusille innovaatioille ja kasvulle. Blue Growth

Lisätiedot

Näistä standardoiduista arvoista laskettu keskiarvo on nolla ja varianssi 1, näin on standardoidulle muuttujalle aina.

Näistä standardoiduista arvoista laskettu keskiarvo on nolla ja varianssi 1, näin on standardoidulle muuttujalle aina. [MTTTP1] TILASTOTIETEEN JOHDANTOKURSSI, kevät 2019 https://coursepages.uta.fi/mtttp1/kevat-2019/ HARJOITUS 3 Joitain ratkaisuja 1. x =(8+9+6+7+10)/5 = 8, s 2 = ((8 8) 2 + (9 8) 2 +(6 8) 2 + (7 8) 2 ) +

Lisätiedot

Nuorisotutkimus 2007

Nuorisotutkimus 2007 Nuorisotutkimus 2007 Tutkimuksen taustatiedot Nuorisotutkimus tehtiin maaliskuussa 2007 nettikyselynä Tutkimus toteutettiin Elinkeinoelämän nuoriso-ohjelman alueilla Vastaajina on peruskoulun 7. 9.-luokkalaisia

Lisätiedot

Ekonomi yrittäjänä kysely 2017 Kooste tuloksista

Ekonomi yrittäjänä kysely 2017 Kooste tuloksista Ekonomi yrittäjänä kysely 2017 Kooste tuloksista Anja Uljas Kehitysjohtaja Taustatietoja Suomen Ekonomien ekonomijäsenistä on vajaa kymmenen prosenttia joko pää- tai sivutoimisia yrittäjiä. Joka toinen

Lisätiedot

Tekstiili- ja muotialan ydin: Tekstiilien ja vaatteiden valmistus & valmistuttaminen. Yritysten määrä, henkilöstö & liikevaihto

Tekstiili- ja muotialan ydin: Tekstiilien ja vaatteiden valmistus & valmistuttaminen. Yritysten määrä, henkilöstö & liikevaihto Tekstiili- ja muotialan ydin: Tekstiilien ja vaatteiden valmistus & valmistuttaminen Yritysten määrä, henkilöstö & liikevaihto Tekstiilien ja vaatteiden valmistuksen ja valmistuttamisen toimialojen yritysten

Lisätiedot

Etelä-Pohjanmaan Yrittäjyyskatsaus 2007

Etelä-Pohjanmaan Yrittäjyyskatsaus 2007 Etelä-Pohjanmaan Yrittäjyyskatsaus 2007 Yrittäjyysohjelma Etelä-Pohjanmaa Yrittäjyyskatsauksen tavoitteet Tarkastella poikkileikkauksena keväällä 2007, miltä Etelä-Pohjanmaan maakunta yrittäjyyden näkökulmasta

Lisätiedot

RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2012

RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2012 RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2012 Anetjärvi Mikko Karvonen Kaija Ojala Satu Sisällysluettelo 1 TUTKIMUKSEN YLEISTIEDOT... 2 2 LIIKEVAIHTO... 5 3 TYÖVOIMA... 6 3.1 Henkilöstön määrä... 6 3.2 Rekrytoinnit...

Lisätiedot

SATAKUNTA NYT JA KOHTA. Tunnuslukuja Satakunnan kehityksestä ( Osa I Miten meillä menee Satakunnassa)

SATAKUNTA NYT JA KOHTA. Tunnuslukuja Satakunnan kehityksestä ( Osa I Miten meillä menee Satakunnassa) SATAKUNTA NYT JA KOHTA Tunnuslukuja Satakunnan kehityksestä ( Osa I Miten meillä menee Satakunnassa) VTT, kehittämispäällikkö Timo Aro Porin kaupunki 25.10.2013 S I S Ä L T Ö 1. MITEN MEILLÄ MENEE SATAKUNNASSA?

Lisätiedot

OKM:n ja TEM:n ohjeistus vuodelle Kaakkois-Suomen luovien alojen kehittämisverkoston kokous 3/2016 ja 1/2017

OKM:n ja TEM:n ohjeistus vuodelle Kaakkois-Suomen luovien alojen kehittämisverkoston kokous 3/2016 ja 1/2017 OKM:n ja TEM:n ohjeistus vuodelle 2017 Kaakkois-Suomen luovien alojen kehittämisverkoston kokous 3/2016 ja 1/2017 Aineeton tuotanto ja luova talous Ohjaus tapahtuu työ- ja elinkeinoministeriön ja opetus-

Lisätiedot

Yritysyhteistyötutkimus 2014. Julkinen yhteenveto tutkimusraportista

Yritysyhteistyötutkimus 2014. Julkinen yhteenveto tutkimusraportista Yritysyhteistyötutkimus 2014 Julkinen yhteenveto tutkimusraportista 25.6.2014 Anne Mähönen Yleistä tutkimuksesta Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää alueen yritysten käsityksiä oppilaitosten tarjoamista

Lisätiedot

Tekstiilien ja vaatteiden valmistus & valmistuttaminen: yritysten lukumäärä, liikevaihto ja henkilöstö Suomessa 2015 (toimialan ydin) Toukokuu 2017

Tekstiilien ja vaatteiden valmistus & valmistuttaminen: yritysten lukumäärä, liikevaihto ja henkilöstö Suomessa 2015 (toimialan ydin) Toukokuu 2017 Tekstiilien ja vaatteiden valmistus & valmistuttaminen: yritysten lukumäärä, liikevaihto ja henkilöstö Suomessa 2015 (toimialan ydin) Toukokuu 2017 Tekstiilien ja vaatteiden valmistuksen ja valmistuttamisen

Lisätiedot

Määrällisen aineiston esittämistapoja. Aki Taanila

Määrällisen aineiston esittämistapoja. Aki Taanila Määrällisen aineiston esittämistapoja Aki Taanila 24.4.2017 1 Kategoriset muuttujat Lukumääriä Prosentteja (muista n-arvot) Pylväitä 2 Yhteenvetotaulukko (frekvenssitaulukko) TAULUKKO 1. Asunnon tyyppi

Lisätiedot

Palkitsemisen tila ja muutos Suomessa 2008

Palkitsemisen tila ja muutos Suomessa 2008 Palkitsemisen tila ja muutos Suomessa 2008 Toteuttajat: Tutkijat Aino Salimäki & Tina Sweins Tutkimusassistentit Jouko Heiskanen & Antti Salimäki Ohjaajat: Professorit Matti Vartiainen & Tomi Laamanen

Lisätiedot

Tarkista vielä ennen analysoinnin aloittamista seuraavat seikat:

Tarkista vielä ennen analysoinnin aloittamista seuraavat seikat: Yleistä Tilastoapu on Excelin sisällä toimiva apuohjelma, jonka avulla voit analysoida tilastoaineistoja. Tilastoapu toimii Excelin Windows-versioissa Excel 2007, Excel 2010 ja Excel 2013. Kun avaat Tilastoavun,

Lisätiedot

ALUENÄKÖKULMA SATAKUNNAN ASEMAAN JA OSAAMISPERUSTAAN 2000-LUVULLA

ALUENÄKÖKULMA SATAKUNNAN ASEMAAN JA OSAAMISPERUSTAAN 2000-LUVULLA ALUENÄKÖKULMA SATAKUNNAN ASEMAAN JA OSAAMISPERUSTAAN 2000-LUVULLA Kehittämispäällikkö Timo Aro Porin kaupunki 14.10.2014 Ei riitä, että osaa nousta hevosen selkään, on osattava myös pudota - Argentiinalainen

Lisätiedot

Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY Päivi Kilpeläinen & Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Vilja Tähtinen, HSY

Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY Päivi Kilpeläinen & Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Vilja Tähtinen, HSY Helsingin seudun yritysraportti Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY Päivi Kilpeläinen & Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Vilja Tähtinen, HSY Helsingin seutu on Suomen suurin tuotannon ja yritystoiminnan

Lisätiedot

Työ muuttuu muuttuvatko pelisäännöt ja asenteet? Timo Lindholm / SITRA

Työ muuttuu muuttuvatko pelisäännöt ja asenteet? Timo Lindholm / SITRA Työ muuttuu muuttuvatko pelisäännöt ja asenteet? Timo Lindholm / SITRA 7.9.2016 Kansan, maan ja työn vuotuisen tuoton arvoa ei voida lisätä millään muulla keinolla kuin lisäämällä joko sen tuottavien työläisten

Lisätiedot

Työssäkäyntitilaston ja yritysrekisterin. henkilöstötiedonkeruuseen. Korkeakoulujen KOTA-seminaari 21.8.2013 Aura Pasila, Jukka Pakola Tilastokeskus

Työssäkäyntitilaston ja yritysrekisterin. henkilöstötiedonkeruuseen. Korkeakoulujen KOTA-seminaari 21.8.2013 Aura Pasila, Jukka Pakola Tilastokeskus Työssäkäyntitilaston ja yritysrekisterin huomiot OKM:n toimipisteja henkilöstötiedonkeruuseen Korkeakoulujen KOTA-seminaari 21.8.2013 Aura Pasila, Jukka Pakola Tilastokeskus OKM:n tiedonkeruu yliopistojen

Lisätiedot

Kulttuuriperintö huomenna Elämystalouden arvokohde vai osallisuus tulevaisuuden rakentamisessa?

Kulttuuriperintö huomenna Elämystalouden arvokohde vai osallisuus tulevaisuuden rakentamisessa? Kulttuuriperintö huomenna Elämystalouden arvokohde vai osallisuus tulevaisuuden rakentamisessa? Professori Katriina Siivonen, Helsingin yliopisto Elävä perinne! Avaus aineettoman kulttuuriperinnön vaalimiseen

Lisätiedot

HYVINVOINTIALAN YKSITYINEN PALVELUJÄRJESTELMÄ SATAKUNNASSA

HYVINVOINTIALAN YKSITYINEN PALVELUJÄRJESTELMÄ SATAKUNNASSA HYVINVOINTIALAN YKSITYINEN PALVELUJÄRJESTELMÄ SATAKUNNASSA Sosiaali- ja terveyspalvelualan toimijoiden liiketoimintaosaamisen tutkimus- ja kehittämistarpeita kartoittava selvitys Tutkija Eevaleena Mattila

Lisätiedot

TIEDOTE 4/2014 TYÖSSÄKÄYNTI KUOPIOSSA

TIEDOTE 4/2014 TYÖSSÄKÄYNTI KUOPIOSSA KUOPION KAUPUNKI Konsernipalvelu Talous- ja strategiapalvelu Elokuu 213 TIEDOTE 4/214 TYÖSSÄKÄYNTI KUOPIOSSA Väestö pääasiallisen toiminnan mukaan Kuopiossa 31.12.212 Tilastokeskuksen keväällä 214 julkaisemien

Lisätiedot

KAUPUNKISEUTUJEN VÄLISET EROT YRITYSDYNAMIIKASSA VUOSINA 2008-2012

KAUPUNKISEUTUJEN VÄLISET EROT YRITYSDYNAMIIKASSA VUOSINA 2008-2012 KAUPUNKISEUTUJEN VÄLISET EROT YRITYSDYNAMIIKASSA VUOSINA 2008-2012 Valtiotieteen tohtori Timo Aro Helmikuu 2015 Mitä on yritysdynamiikka? Yritysdynamiikka on yksi alueen kilpailukykyyn tai ulkoiseen elinvoimaan

Lisätiedot

Arvio hallituksen talousarvioesityksessä ehdottaman osinkoveromallin vaikutuksista yrittäjien veroasteisiin

Arvio hallituksen talousarvioesityksessä ehdottaman osinkoveromallin vaikutuksista yrittäjien veroasteisiin Liitemuistio, 4.9.213 Arvio hallituksen talousarvioesityksessä ehdottaman osinkoveromallin vaikutuksista yrittäjien veroasteisiin Sami Grönberg, Seppo Kari ja Olli Ropponen, VATT 1 Verotukseen ehdotetut

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Lappeenrannan seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Lappeenrannan seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Lappeenrannan seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2018

Lappeenrannan toimialakatsaus 2018 Lappeenrannan toimialakatsaus 2018 24.10.2018 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

ILMASTONMUUTOS. Erikoiseurobarometri (EB 69) kevät 2008 Euroopan parlamentin / Euroopan komission kyselytutkimus Tiivistelmä

ILMASTONMUUTOS. Erikoiseurobarometri (EB 69) kevät 2008 Euroopan parlamentin / Euroopan komission kyselytutkimus Tiivistelmä Viestinnän pääosasto KANSALAISMIELIPITEEN SEURANNAN YKSIKKÖ Bryssel, 15/10/2008 ILMASTONMUUTOS Erikoiseurobarometri (EB 69) kevät 2008 Euroopan parlamentin / Euroopan komission kyselytutkimus Tiivistelmä

Lisätiedot

BtoB-markkinoinnin tutkimus

BtoB-markkinoinnin tutkimus BtoB-markkinoinnin tutkimus Tiivistelmä tutkimustuloksista Anna-Mari West 19.6.2008 Tutkimuksen tavoitteet ja toteutus Tutkimuksen tavoitteet Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää markkinointipäättäjien

Lisätiedot

VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, TAMMIKUU 2016 OSA 2

VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, TAMMIKUU 2016 OSA 2 VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, TAMMIKUU 216 OSA 2 Osa 2: Kaupungin eri osa-alueet 1) Liikevaihdon kehitys kaupungin eri osissa on ollut erilainen. Kasvu vuoden 2 alkupuoliskolla oli kaikilla alueilla hyvin samantyyppinen,

Lisätiedot

Yrittäjävaikutusten arviointi. Yrittäjätypologia ja suositukset arviointityökalun rakentamiseen

Yrittäjävaikutusten arviointi. Yrittäjätypologia ja suositukset arviointityökalun rakentamiseen Yrittäjävaikutusten arviointi Yrittäjätypologia ja suositukset arviointityökalun rakentamiseen Yrittäjävaikutusten arviointi Nykytilanne: Elinkeinoelämä Hanke A Toimialat Pkyritykset Yritysvaikutukset

Lisätiedot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot 2015 Botniastrategia Kansainvälinen Nuorekas Vahva pedagoginen osaaminen Korkea teknologia Toiminnallinen yhteistyö Mikro- ja pk-yrittäjyys Vaikuttavuus Arvostettu aikuiskoulutus Tutkimus ja innovaatiot

Lisätiedot

YHTEISKUNNALLINEN YRITTÄJYYS MAASEUDULLA UUSIA TUULIA PALVELUTUOTANTOON?

YHTEISKUNNALLINEN YRITTÄJYYS MAASEUDULLA UUSIA TUULIA PALVELUTUOTANTOON? YHTEISKUNNALLINEN YRITTÄJYYS MAASEUDULLA UUSIA TUULIA PALVELUTUOTANTOON? Kysely Etelä-Pohjanmaan kyläyhdistyksille Ruralia-instituutti 2018 1 KALVOSARJAN OSAT Osa 1: Taustatiedot Osa 2: Nykytilanne Osa

Lisätiedot

KOTA ja korkeakoulujen tilastollinen seuranta

KOTA ja korkeakoulujen tilastollinen seuranta KOTA ja korkeakoulujen tilastollinen seuranta Jukka Haapamäki Jukka.Haapamaki@minedu.fi Kota online Tunnusluvut korkeakoulujen ohjauksessa Korkeakoulumaailmaa kuvaavat indikaattorit OPETUSMINISTERIÖ Koulutus-

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus2006

Aikuiskoulutustutkimus2006 2007 Aikuiskoulutustutkimus2006 Ennakkotietoja Helsinki 21.5.2007 Tietoja lainattaessa lähteenä mainittava Tilastokeskus. Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia

Lisätiedot

ETELÄ-SAVON JÄRJESTÖKYSELYN 2018 KESKEISIMPIÄ TULOKSIA

ETELÄ-SAVON JÄRJESTÖKYSELYN 2018 KESKEISIMPIÄ TULOKSIA ETELÄ-SAVON JÄRJESTÖKYSELYN 2018 KESKEISIMPIÄ TULOKSIA Etelä-Savon yhdistykset tukevat asukkaiden hyvinvointia ja terveyttä monipuolisesti Järjestöt Etelä-Savo -hankkeen järjestökyselyssä kohderyhmänä

Lisätiedot

Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa

Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa Education at a Glance: OECD Indicators (EaG) on OECD:n koulutukseen keskittyvän työn lippulaivajulkaisu, joka kertoo vuosittain koulutuksen

Lisätiedot

TASA-ARVON EDISTÄMINEN JA PALKKAKARTOITUS

TASA-ARVON EDISTÄMINEN JA PALKKAKARTOITUS TASA-ARVON EDISTÄMINEN JA PALKKAKARTOITUS 1 15.4.2015 Naisten ja miesten tasa-arvo työelämässä Naisten ja miesten tosiasiallisissa oloissa tuntuvia eroja Työelämässä rakenteita, jotka ylläpitävät sukupuolten

Lisätiedot