Hankesuunnitelma 4V: Välitä, Vaikuta, Viihdy, Voi Hyvin yhteisöllisyys ja hyvä elinympäristö

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Hankesuunnitelma 4V: Välitä, Vaikuta, Viihdy, Voi Hyvin yhteisöllisyys ja hyvä elinympäristö"

Transkriptio

1 Hankesuunnitelma 4V: Välitä, Vaikuta, Viihdy, Voi Hyvin yhteisöllisyys ja hyvä elinympäristö Hankeaika Toteuttajat Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskus Oy, Helsingin, Espoon ja Vantaan kaupungit Tiivistelmä Hankkeen tavoite on parantaa elinympäristöä, viihtyisyyttä ja turvallisuutta edistämällä kestävää, osallistumiseen ja yhteisöllisyyteen perustuvaa suurkaupunkikulttuuria ja elämäntapaa luonnollisena osana vetovoimasta pääkaupunkiseutua. Tavoite toteutetaan vahvistamalla kestävän elämäntavan osaamista ja kehittämällä malleja, ohjelmia ja verkostoja järjestelmällisen osallistuvan asumisen, yhteisöllisyyden ja elinympäristönparantamistyön tueksi. Uudenlaisia toiminta- ja palvelumalleja etsitään ja kokeillaan Espoon, Helsingin ja Vantaan yhteistyönä erityisesti kaupunkien vuokrataloyhtiöissä ja niiden lähiyhteisöissä: kouluissa, päiväkodeissa, asunto-osake- ja huoltoyhtiöissä, järjestöissä ja muissa asukasorganisaatioissa. Hanketta toteutetaan pilottialueilla, jotka ovat asukasmäärältään samaa suuruusluokkaa joka kaupungissa. Hankkeeseen osallistuvien ammattitaito ja -osaaminen kehittyvät kestävän kehityksen vaatimuksia paremmin vastaaviksi ja heidän tukiverkostonsa vahvistuvat. Tämä edistää työssä jaksamista ja elinikäistä oppimista. Asukkaiden toimintavalmiudet ja -mahdollisuudet sekä elämänhallinta paranevat hankkeen myötä. Lisäksi viihtyminen ja koettu turvallisuus omalla asuinalueella sekä kiinnostus yhteisten asioiden hoitoon lisääntyvät. Asukkaat tietävät miten ja milloin he voivat vaikuttaa oman elinympäristönsä parantamiseen ja mistä saavat tarvittaessa tukea. Hankkeen tuotoksia ovat mm. ohjelma-malli kaupunkien asuinkiinteistöjen kestävän kehityksen työhön, vertaistukeen perustuva tukihenkilöverkostomalli, opetus- ja koulutusohjelmasisällöt, uudet yhteistyömuodot kuntien välillä sekä tuotoksia tukevat julkaisut. Sosiaalisen kestävyyden näkökulmasta toiminta on ennaltaehkäisevää. Hanke tukee kuntien ja osallistuvien organisaatioiden päämääriä, jotka liittyvät yhteisöllisyyden ja turvallisuuden lisäämiseen sekä asukastoiminnan vahvistamiseen. Työtä tehdään mm. tuottamalla menetelmiä välittämisen ja osallisuuden kulttuurin kehittämiseen, vastakkainasettelun ilmapiirin syntymisen ehkäisemiseen, elinympäristön parantamiseen sekä turvattomuuden tunteen vähentymiseen. Näin vaikutetaan ehkäisevästi ja korjaavasti kielteiseen alueelliseen ja sosiaaliseen eriytymiseen sekä alueiden imagon parantamiseen. Oleellista on, että hankkeen avulla saadaan uusia menetelmiä syrjäytymisvaarassa olevien asukkaiden tavoittamiseen. Ekologisesti kestävän kehityksen osalta pyritään vaikuttamaan jo olemassa oleviin ongelmiin, mutta myös vähentämään potentiaalisten uhkien toteutumista. Hanke täydentää kaupunkien kestävän kehityksen ja ympäristövastuullisuuden edistämiseen tähtäävää työtä sekä vahvistaa ympäristöjohtamista. Hanke tukee myös pääkaupunkiseudun ilmastostrategian toteuttamista ja alueellista ja poikkihallinnollista työtä erityisesti hyvän elinympäristön kehittämisessä. Uudenlaiset toimintatavat tähtäävät mm. arkipäiväisen ympäristövastuullisuuden lisäämiseen kuntalaisten omassa asuinympäristössä yhdessä muiden asukkaiden kanssa. 1

2 Sisällysluettelo: TAUSTA JA TARVE... 3 Osallistuminen, yhteisöllisyys ja kestävä elinympäristö... 5 Keskiössä kaupunkien vuokra-asunnot... 6 Lapset ja nuoret päiväkodit, koulut ja oppilaitokset avainasemassa... 7 HANKKEEN KUVAUS... 9 Hanke lyhyesti... 9 Kohderyhmät TOIMINTAMUOTOJEN KUVAUS Selvitykset Kartoitukset Koulutukset, neuvonta ja kurssit Alueen toimijoiden omaehtoisen toiminnan tukeminen Yhteisölliset projektit Materiaalien tuottaminen Viestintä ja asian esiin nostaminen TAVOITTEET JA TULOKSET Laadulliset tavoitteet ja tulokset Määrälliset tulostavoitteet Tuotokset Vertailu EAKR-ohjelmaan ja toimintalinja 4:n tavoitteisiin SEURANTA JA ARVIOINTI TOTEUTUSMALLI Toteuttavat tahot ja toteutusosuudet Organisaatio ja johtaminen TYÖSUUNNITELMA TIEDOTUS JA TULOSTEN LEVITTÄMINEN Tiedotussuunnitelma Alustava suunnitelma projektin tuloksista tiedottamisesta KUSTANNUSARVIO JA RAHOITUSSUUNNITELMA

3 Tausta ja tarve Elinympäristöstään ja itsestään vastuunsa kantavat, aktiiviset asukkaat ja työntekijät ovat viihtyisän, vetovoimaisen ja kestävää kehitystä edistävän kaupungin perusta. Kestävän kehityksen haasteisiin vastaamisessa tarvitaan laajaa yhteistä tahtotilaa ja halua toimia yhteisen päämäärän eteen. Sosiaalinen pääoma ja kyky toimia hyvän elinympäristön eteen rakentuu aidoissa vuorovaikutustilanteissa, joiden ylläpitämisen taito täytyy oppia ja joiden toteutumiseksi täytyy olla tosiasiallisia mahdollisuuksia. Suurkaupunkien nopeat muutokset haastavat sosiaaliset verkostot ja yhteisöllisyyden, joiden varassa pääomaa rakennetaan (Haverinen ). Yksilöllisten arvojen nousun vastavoimana on kasvava huoli välinpitämättömyydestä ja ympäristökysymyksistä 2. Halua toimia on, mutta aina kyky tai jaksaminen ei riitä. Tarvitaan uusia malleja, verkostoja ja toimintakulttuureja, joissa vahvistetaan ja luodaan seuraavia askeleita osallistumisen, välittämisen ja yhteisen päämäärän eteen toimimisen voimistamiseksi. Tarvitaan osaamista ja keinoja edistää rakentavaa sosiaalista kontrollia ja puuttumisen kulttuuria. Pääkaupunkiseudun kunnilla, ja niiden toimijoilla, on omat vahvuutensa ja hyviä toimintatapoja, joiden jakaminen ja kehittäminen edelleen on tärkeää. 4V: Välitä, Vaikuta, Viihdy, Voi hyvin -hankkeen tavoitteena on parantaa elinympäristöä, viihtyisyyttä ja turvallisuutta edistämällä kestävää, osallistumiseen ja yhteisöllisyyteen perustuvaa suurkaupunkikulttuuria ja elämäntapaa luonnollisena osana vetovoimasta pääkaupunkiseutua. Hankkeessa etsitään ja kokeillaan tätä tavoitetta edistäviä uudenlaisia palvelu- ja toimintamalleja erityisesti kaupunkien vuokrataloyhtiöissä ja niiden lähiyhteisöissä (koulut, päiväkodit, asunto-osakeyhtiöt, huoltoyhtiöt, järjestöt jne.). Kaikki toiminta lähtee alueen tarpeista ja tukee yhteisöllisen, tasaarvoisen ja kestävän kaupunkikulttuurin syntymistä. Hanke tukee kuntien ja muiden osallistuvien organisaatioiden tavoitteita, jotka liittyvät ympäristövastuullisuuden, asumisaktiivisuuden, yhteisöllisyyden ja turvallisuuden lisäämiseen, asukastoiminnan tukemiseen, eri-ikäisten ja taustaisten asukkaiden yhteistoiminnan vahvistamiseen sekä asukastoimikuntien työn ohjaamiseen ja tukemiseen. Hanke lisää myös yhteistyötä eri sidosryhmien välillä ja sisällä. Kunnissa on nostettu esille alueiden erilaisia uhkia, uhan aiheuttajia ja seurauksia sekä toimenpide-ehdotuksia turvallisuuden parantamiseksi. Hanke 1 Haverinen 2006: Kaupunkilaisen elinympäristöongelma käsitteellistämistavat ja puuttumisen mallit. Väitöskirja. Helsingin kaupungin tietokeskus, tutkimuksia 2006:11. Helsinki. 2 Kansallinen nuorisotutkimus Uskonto, arvot ja instituutiot. Suomalaiset World Values -tutkimuksissa : Kirjassa Borg, Sami & Ketola, Kimmo & Kääriäinen, Kimmo & Niemelä, Kati & Suhonen, Pertti (toim.) Yhteiskuntatieteellisen tietoarkiston julkaisuja 4,

4 tukee turvallisuustyötä tuottamalla välineitä ja malleja mm. välittämisen ja osallisuuden kulttuurin kehittämiseen, vastakkainasettelun ilmapiirin syntymisen ehkäisemiseen, elinympäristön parantamiseen sekä turvattomuuden tunteen vähentymiseen. Tätä kautta on mahdollista vaikuttaa ehkäisevästi ja korjaavasti kielteiseen alueelliseen ja sosiaaliseen eriytymiseen ja alueiden imagon parantamiseen. Hanke tukee ja täydentää ympäristökeskusten ja opetustoimen kestävän kehityksen ja ympäristövastuullisuuden edistämiseen tähtäävää työtä ja mahdollistaa kaupungin ympäristöjohtamisen vahvistamista ja laajentamista. Hanke tukee myös pääkaupunkiseudun ilmastostrategian toteuttamista. Lisäksi hanke tukee muuta alueellista ja poikkihallinnollista kehittämistyötä erityisesti hyvän elinympäristön kehittämisessä. Uudet palvelumallit ja uudenlaiset toimintatavat tähtäävät mm. arkipäiväisen ympäristövastuullisuuden lisäämiseen kuntalaisten omassa asuin- ja lähiympäristössä yhdessä muiden asukkaiden kanssa. Hankkeen taustalla ovat kokemukset aiemmista hankkeista sekä kansalliset, kansainväliset ja kaupunkien omat selvitykset, tutkimukset, strategiat ja linjaukset. Hankeidea on lähtöisin Kierrätyskeskuksen ja Suomen Ympäristökasvatuksen Seuran kokemuksista Urban II -ohjelman hanketyöstä, Vantaan Elävä kaupunki -hankkeesta, Helsingin ympäristökeskuksen selvityksestä asuinkiinteistöyhtiöiden ympäristövastuullisuuden ja asukasosallisuuden lisäämiseksi sekä osallistuvien kuntien tarpeista koskien yhteisöllisyyden, hyvän ja viihtyisän elinympäristön edistämistä. Hankevalmistelussa on otettu myös laajemmin huomioon EU:n Urban - ohjelmakauden kokemukset (ohjelman työntekijät osallistuneet mm. hankesuunnitteluun). Kaupunkikohtaisia ja alueellisia tarpeita on tuotu suunnitteluun kuntien laajan osallistumisen kautta. Lähtökohtina ovat olleet mm. kaupunkien strategiat ja arvot, turvallisuusstrategiatyö, kaupunkien omistamien asuinkiinteistöyhtiöiden strategiatyö ja yhtiöiden tarpeet, kaupunkien kestävän kehityksen ja ympäristövastuullisuuden edistämiseen tähtäävä työ (mm. kaupunkien ympäristöpolitiikat ja -ohjelmat, pääkaupunkiseudun ilmastostrategia 2030), asukasdemokratiatyö ja tarpeet aluetoiminnan kehittämiseen, Turvallisuustalkoot-työ, Poliisin tarpeet, positiivisen diskriminaation hankkeiden kokemukset ja suositukset sekä koulujen ja päiväkotien tuen tarve kestävän kehityksen ohjelmavelvoitteiden toteuttamiseksi. Valtakunnallisen tason tutkimuksista huomioon on otettu mm. Oikeusministeriön Kansalaisyhteiskunta ohjelman sekä Nuorten osallisuushankkeen (Opetushallitus 3 ) tulokset ja suositukset. 3 Nuorten osallisuushanke: mm. Vehviläinen 2006: Nuorten osallisuushankkeen hyvät käytännöt. Opetushallitus. Hakapaino Oy, Helsinki ja Nuorten osallisuushankkeen päätösseminaari Helsingissä

5 Osallistuminen, yhteisöllisyys ja kestävä elinympäristö Aktiivinen ja osallistuva kansalaisyhteiskunta vaatii yhteiskunnalta tukea ja kannustusta, tilaisuuksia oppia vaikuttamaan sekä tietoa vaikuttamisen välineistä, väylistä ja verkostoista. Monipuolisen osallistumisen ja vaikuttamisen mahdollistaminen edellyttää myös kansalaisten aitoa kuulemista, erityisesti vaikeassa elämäntilanteessa elävien ja vähän osallistuvien kansalaisten osallistumismahdollisuuksien turvaamista sekä lähija asukasdemokratian vahvistamista. (Kansalaisyhteiskunta 2006 toimikunnan raportti 4.) Asuinalueiden eri toimijat ovat oman arkensa parhaita asiantuntijoita. He tuntevat omat lähtökohtansa ja tarpeet niiden kehittämiseksi. Parhaat keinot kestävän elinympäristön rakentamiseksi löytyvät kohderyhmiä kuuntelemalla ja sovittamalla heidän tarpeensa yhteisiin tavoitteisiin ja strategioihin. Lähtökohta palvelee myös yhteisöllisyyden vahvistamisen tavoitetta. Luottamuksellinen ilmapiiri ja voimaantuminen (empowerment) rakentuu osallistumisen vapaaehtoisuudelle ja tasavertaisuudelle. Käytännössä tämä tarkoittaa, että osallistujilla on oltava aito vaikutusmahdollisuus suunniteltavaan toimintaan. Aiempien hankkeiden kokemusten perusteella 5 oikein suunniteltu kuunteleminen ja osallistaminen toteuttaa samanaikaisesti useita tavoitteita; muun muassa selvittää nykytilaa, luo keskustelua tarpeista, etsii parannusehdotuksia, lisää vuorovaikutusta viranomaisten ja asukkaiden välillä, vähentää ristiriitatilanteiden syntymistä sekä motivoi ja opettaa osallistumaan Asukkaiden hyvinvointia, viihtymistä ja turvallisuutta voidaan edistää toimilla, jotka samalla luovat edellytyksiä ekologisesti ja taloudellisesti kestävälle elämäntavalle ja kaupunkikulttuurille. Asukkailla ja työntekijöillä on halua ja kiinnostusta toimia oman elinympäristönsä hyväksi. Toistaiseksi kiinnostus ja myönteiset asenteet eivät läheskään aina konkretisoidu tekojen tasolla parhaalla mahdollisella tavalla. Esimerkiksi helsinkiläiset ovat tutkimusten mukaan 6 asenteiltaan hyvin ympäristömyönteisiä, mutta silti heidän ympäristökäyttäytymisessään olisi vielä parantamisen varaa. Usein hyvien aikeiden muuttumisen toiminnaksi estää muun muassa oikean ja 4 Kohti aktiivista kansalaisuutta. Kansalaisyhteiskunta 2006 toimikunnan raportti. Julkaisu 2005:14, Oikeusministeriö. Helsinki, Lilja & Järvilehto 2006: Ekoarki. Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskuksen ja Suomen Ympäristökasvatuksen Seuran Ekoarki-hankkeen hedelmiä vuosilta Helsinki. Lilja & Viberg: Ekoarki Vantaalla Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskuksen ja Suomen Ympäristökasvatuksen Seuran Ekoarki-hankkeen hedelmiä. Helsinki. Kumpulainen Hienot maisemat ja paljon kavereita. Uusyhteisöllisyys mielenterveyden tukena -hanke loppuraportti. Suomen Mielenterveysseura. Vantaa: Dark Oy. Rinkinen 2004: Rivien väliin jäävät asukkaat. Hiljaisten ryhmien osallistaminen ympäristösuunnittelussa. Diplomityö, Teknillinen korkeakoulu, arkkitehtiosasto. Vantaan kaupungin paino. 6 mm. Lankinen Helsinkiläisten ympäristöasenteet ja ympäristökäyttäytyminen vuonna Helsingin kaupungin tietokeskus, tutkimuksia 2005:5. 5

6 konkreettisen tiedon puuttuminen vaikuttamismahdollisuuksista sekä kokemus omien taitojen ja mielipiteiden riittämättömyydestä. Toiminta jää helposti hyvien ajatusten tasolle myös silloin, jos ei ole tarjolla rakenteellisia mahdollisuuksia toimia haluamallaan tavalla. Kyky toimia yhteisten päämäärien eteen edellyttää myös aitojen vuorovaikutussuhteiden syntymistä. Vuorovaikutussuhteiden edistäminen taas vaatii aikaa, aitoa kuuntelemista, suoria kontakteja, luottamuksen synnyttämistä ja arvostuksen saamista. Ajan antaminen kannattaa, jos saavutetaan tavoiteltu päämäärä eli aidon sosiaalisen vuorovaikutuksen lisääntyminen ja halu toimia oman elinympäristönsä ja yhteisönsä parhaaksi. Fokuksen kohdentaminen elinympäristön huomioon ottamiseen ja ympäristövastuullisuuden lisäämiseen mahdollistaa muiden samanaikaisten tavoitteiden saavuttamisen. Ympäristökysymysten ottaminen toimintaan läpäisyperiaatteella tuo kohderyhmille mielekkään ja neutraalin motiivin osallistua pyrkimyksen yhteisten, ei yksilöihin keskittyvien, ongelmien ratkaisuun. Se antaa luvan osallistua ilman leimaamisen pelkoa myös silloin, kun osallistetaan ja toimitaan heikommassa asemassa olevien asukasryhmien kanssa. Ympäristökysymyksissä ja -taidoissa sosiaalisen aseman tuoma mahdollinen eriarvoisuus ei ole merkityksellinen lähtökohta. Kaupunki elää myös mielikuvissa. Yksi turvattomuutta ja viihtymättömyyttä aiheuttava tekijä on median kielteiset uutiset turvattomuudesta, ympäristöstä ja alueellisista ongelmista. Onkin tarvetta hyvien uutisten ja kokemusten jakamiseen eri kanavia, myös mediaa, käyttäen. Iloisten uutisten ja onnistumisten nostaminen esille on tapa taistella kielteisiä mielikuvia vastaan. Yhteisöllisyyden ja lähiympäristöstä välittämisen lisääntyminen vähentää myös suullisesti leviäviä huonoja uutisia ja nostaa oman elinympäristön arvoa asukkaiden mielikuvissa. Kansalaisille tulee luoda tilaisuuksia nähdä kestävän kehityksen tavoitteiden mielekkyys ja edut oman arjen kannalta sekä uskoa omiin vaikutusmahdollisuuksiin, jotta kestävät toimintamallit omaksuttaisiin osaksi arkea. Onkin tärkeä löytää, nostaa esille ja kehittää osallistavia menetelmiä, joilla saavutetaan parempaa elinympäristöä ja yhteisöllisyyttä. Yhtä tärkeää on tehdä työtä sen eteen, että menetelmät otetaan käyttöön työyhteisöjen ja hallinnon eri tasoilla. Sosiaalisen pääoman muodostumisen näkökulmasta on välttämätöntä, että suunnitellun kaltaisessa hanketyössä panostetaan resursseja työhön eli fyysisesti kentällä oleviin työntekijöihin. Heidän tehtävään on olla läsnä, kuunnella, kannustaa ja luoda verkostoja olla oikeasti käytettävissä ja uskoa ihmisten kykyyn ja asiantuntemukseen. Keskiössä kaupunkien vuokra-asunnot Kiinteistöjen asukkaiden ja henkilöstön osallistuminen tai osallistumatta jättäminen yhteisten asioiden hoitoon, arjen valinnat sekä kulutustottumukset 6

7 määrittelevät elinympäristön laatua, turvallisuutta ja viihtyisyyttä huomattavissa määrin. Esimerkiksi asumisen ja asuinkiinteistöjen ympäristövaikutukset ovat erittäin merkittäviä. Myös asukkaiden ja työntekijöiden toiminnan välilliset vaikutukset elinympäristöön, yhteiskuntaan ja yhteisöihin ovat hyvin huomattavia. Ympäristövastuullisen asumisen tuottamisessa kunnat voivat toimia hyvinä esimerkkeinä. Asuinkiinteistöjen ympäristövaikutusten vähentäminen tai ainakin kasvun pysäyttäminen onkin otettu tavoitteeksi monessa kunnassa. Kuntien tavoitteena kiinteistönomistajina on toimia vastuullisesti ja taata asukkaille hyvätasoista ja turvallista asumista. Kiinteistöihin liittyvien politiikkojen, ohjelmien ja strategiatyön konkreettinen jalkauttaminen hallinnon ja yhtiöiden henkilöstölle sekä asukkaiden arkeen asti on tarpeellisesta tavoitteiden saavuttamiseksi. Vuokralaisdemokratian toteutuminen ja kehittäminen on olennainen osa hyvää asumista. Asumisaktiivisuuden, yhteisöllisyyden ja turvallisuuden lisääminen, asukastoiminnan tukeminen, eriikäisten ja -taustaisten asukkaiden yhteistoiminnan vahvistaminen sekä asukastoimikuntien työn ohjaaminen ja tukeminen ovat alueita, joiden kehittäminen ja parantaminen vaativat jatkuvaa työtä asuinkiinteistöjen johtamisessa, hallinnossa ja ylläpidossa. Kaupunkien asuinkiinteistöjen toimintaa kehittämällä tavoitetaan laaja kirjo erilaisia asukasryhmiä. Oleellista on, että hankkeen avulla saadaan uusia menetelmiä myös syrjäytymisvaarassa olevien asukkaiden (esim. vanhukset, mielenterveyspotilaat, maahanmuuttajat) tavoittamiseen. Aiempien kokemusten perusteella näiden niin sanottujen hiljaisten ryhmien asukkaita voidaan osallistaa ja voimaannuttaa kaupungin vuokra-asuntojen asukkaiden ja henkilöstön kanssa tehtävällä työllä. Hanke mahdollistaa lisäksi uusien yhteistyötapojen rakentamisen ja yhteistyön lisäämisen eri sidosryhmien kanssa. Helsingin kaupungin omistamissa asuinkiinteistöissä asuu yli asukasta ja kaupunki omistaa yli vuokra-asuntoa. Espoon kaupunkikonserniin kuuluva Espoonkruunu Oy omistaa asuntoa. Asunnoissa asuu yli espoolaista, joka on kymmenen prosenttia koko kaupungin asukkaista. Vantaan kaupungin omistama VAV Asunnot Oy konserniyhtiö omistaa puolestaan noin vuokra-, asumisoikeus- ja osaomistusasuntoa Vantaalla. Suurkaupunkilaisen vuokra-asumisen hyvän imagon nostamiseen on tarvetta. Pääkaupunkiseudun kunnissa ja niiden kiinteistöyhtiöissä on tehty työtä sosiaalisen ja ekologisen kestävyyden eteen taloudelliset reunaehdot huomioiden, mutta monilla osa-alueilla on kuitenkin vielä parantamista. Lapset ja nuoret päiväkodit, koulut ja oppilaitokset avainasemassa Tarve koulujen, päiväkotien ja oppilaitosten kestävän kehityksen kasvatustyön tukemiseen on tunnustettu monella taholla. Ympäristöasioiden ohella kestävää kehitystä edistävään kasvatukseen liittyvät muun muassa 7

8 demokratia- ja turvallisuuskasvatus sekä osallistumisen ja aktiivisen kansalaisuuden opiskelu. Kansallisissa linjauksissa ja strategioissa kouluille ja muille oppilaitoksille on asetettu haastavia kestävän kehityksen edistämistavoitteita 7, joiden saavuttaminen edellyttää nopeita ja monipuolisia toimia. Myös opetussuunnitelmien perusteet edellyttävät ympäristönäkökulman, osallisuuden ja kansalaisvaikuttamisen taitojen ottamista mukaan opetukseen. Koulut, päiväkodit, oppilaitokset ja muut kasvatustyötä tekevät tahot ovat ilmaisseet selvästi tuen tarpeen uusien kestävän kehityksen kasvatuksen ja opetuksen vaatimusten toteuttamisessa. Kestävän kehityksen kasvatuksen nykytilaa ja tulevaisuutta kartoittanut kyselytutkimus vuodelta 2005 kertoi opettajien toivovan ympäristökasvatuksen voimavarojen lisäämistä jokapäiväiseen työhön. Merkittävää resurssien lisäystä ei kuitenkaan ole saatu ja tarve on yhä olemassa. Sama tarve on tullut ilmi Kierrätyskeskuksen aiemmissa EU:n Urban II -ohjelmaan kuuluneissa hankkeissa sekä muiden Kierrätyskeskuksen koulutus- ja neuvontapalvelujen asiakkaiden kanssa työskenneltäessä. Merkityksellisiä ovat myös väylät, joita pitkin opettajat välittävät arvoja ja käyttäytymismalleja oppilaille ja oppilaat edelleen omille vanhemmilleen. Koulun ja kodin välisen yhteistyön lisääminen sekä lähialueen mahdollisuuksien, kuten lähiluonnon ja paikallisten järjestöjen, yritysten ja muiden toimijoiden, hyödyntäminen oppimisympäristön suunnittelussa tukee myös kestävän kehityksen opetustavoitteiden saavuttamista. Koulujen, päiväkotien ja muiden kasvatustyötä tekevien tahojen ottaminen mukaan hankkeeseen täydentää ja vahvistaa kehää, jossa hankkeen tavoitteiden mukainen toiminta kasvaa ja kehittyy. 7 Kestävän kehityksen toimikunnan koulutusjaosto Kestävää kehitystä edistävän kasvatuksen ja koulutuksen strategia ja sen toimeenpanosuunnitelma vuosille Kestävän kehityksen edistäminen koulutuksessa. Baltic 21E -ohjelman toimeenpano sekä kansallinen strategian YK:n kestävää kehitystä edistävän koulutuksen vuosikymmentä ( ) varten. Opetusministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä 2006:6. Yliopistopaino.. 8

9 Hankkeen kuvaus Hanke lyhyesti Hankkeen tavoitteena on parantaa elinympäristöä, viihtyisyyttä ja turvallisuutta edistämällä kestävää, osallistumiseen ja yhteisöllisyyteen perustuvaa suurkaupunkikulttuuria ja elämäntapaa luonnollisena osana vetovoimasta pääkaupunkiseutua. Tavoite toteutetaan vahvistamalla ja lisäämällä kestävän elämäntavan osaamista ja kehittämällä malleja ja verkostoja järjestelmällisen osallistuvan asumisen ja elinympäristönparantamistyön tueksi. Uudenlaisia toiminta- ja palvelumalleja etsitään ja kokeillaan yhteistyönä Espoossa, Helsingissä ja Vantaalla. Tavoitteita edistetään kohdealueiden eri yhteisöihin kohdistuvan toiminnan kautta siten, että viesti saavuttaa toimijat samanaikaisesti sekä kotona, vapaa-ajalla, töissä että koulussa. Hankkeeseen osallistuvien ammattitaito ja -osaaminen kehittyvät kestävän kehityksen vaatimuksia paremmin vastaaviksi ja heidän tukiverkostonsa vahvistuvat. Tämä edistää työssä jaksamista ja elinikäistä oppimista. Hankkeen myötä kuntien yhteistyö syvenee ja osallistuvien kuntien välille syntyy uusia yhteistyöverkostoja, toimintatapoja ja tiedon jakamisen muotoja. Asukkaiden toimintavalmiudet ja -mahdollisuudet sekä elämänhallinta kehittyvät hankkeen myötä. Lisäksi viihtyminen ja koettu turvallisuus omalla asuinalueella paranevat sekä kiinnostus yhteisten asioiden hoitoon lisääntyy. Asukkaat tietävät miten ja milloin he voivat vaikuttaa oman elinympäristönsä parantamiseen ja mistä saavat tarvittaessa tukea. Sosiaalisen kestävyyden näkökulmasta toiminta on ennaltaehkäisevää. Hanke tukee kuntien ja osallistuvien organisaatioiden päämääriä, jotka liittyvät yhteisöllisyyden ja turvallisuuden lisäämiseen sekä asukastoiminnan vahvistamiseen. Työtä tehdään mm. tuottamalla menetelmiä välittämisen ja osallisuuden kulttuurin kehittämiseen, vastakkainasettelun ilmapiirin syntymisen ehkäisemiseen, elinympäristön parantamiseen sekä turvattomuuden tunteen vähentymiseen. Näin vaikutetaan ehkäisevästi ja korjaavasti kielteiseen alueelliseen ja sosiaaliseen eriytymiseen sekä parannetaan alueiden imagoa. Oleellista on, että hankkeen avulla saadaan uusia menetelmiä syrjäytymisvaarassa olevien asukkaiden tavoittamiseen. Ekologisesti kestävän kehityksen osalta pyritään vaikuttamaan jo olemassa oleviin ongelmiin, mutta myös vähentämään potentiaalisten uhkien toteutumista. Hanke täydentää kaupunkien kestävän kehityksen ja ympäristövastuullisuuden edistämiseen tähtäävää työtä sekä vahvistaa ympäristöjohtamista. Hanke tukee myös pääkaupunkiseudun ilmastostrategian toteuttamista ja alueellista ja poikkihallinnollista työtä erityisesti hyvän elinympäristön kehittämisessä. Uudenlaiset toimintatavat tähtäävät mm. arkipäiväisen ympäristövastuullisuuden lisäämiseen kuntalaisten omassa asuinympäristössä yhdessä muiden asukkaiden kanssa. 9

10 Hanketta toteutetaan pilottialueilla, jotka ovat asukasmäärältään samaa suuruusluokkaa joka kaupungissa. Pilottialueiden valinnassa keskitytään taloudellisten ja sosiaalisten tunnuslukujen osalta keskimääräistä heikompiosaisiin alueisiin. Helsingissä ja Vantaalla hankkeessa hyödynnetään ja levitetään Urban-ohjelman tuloksia kohdentamalla osa toiminnasta Urban alueelle ja osin sen ulkopuolelle. Espoossa mahdollisia kohdealueita ovat Suvela ja Leppävaara. Hankkeen ensimmäisessä vaiheessa kartoitetaan ylikunnallisia ja alueellisia kehitystarpeita sekä tavoitteen kannalta merkityksellisiä olemassa olevia menetelmiä ja hyviä käytäntöjä. Merkittävänä kohteena ovat erilaisten ja eriikäisten kuntalaisten näkemykset asuinalueensa ja elinympäristönsä kehittämistarpeista sekä heidän käsityksensä omista vaikutusmahdollisuuksistaan ympäristöönsä. Myös kaupunkien nykyisiä käytäntöjä ohjata ja tukea asukkaiden osallistumista ja asumisen ympäristövaikutuksia selvitetään. Kartoitukset varmistavat hankkeessa tehtävän kehittämistyön suunnan, sitouttavat kuntalaisia hankkeeseen ja antava perustietoa hankkeen vaikuttavuuden arviointiin. Hankkeessa kehitetään kaupunkien omistamien vuokra-asuntoyhtiöiden kestävän kehityksen toteuttamista, seurantaa ja arviointia sekä osallistavan asukaslähtöisen työtavan menetelmiä. Tuotoksena syntyy asuinkiinteistöjen kestävän kehityksen ohjelma -malli. Ohjelma sisältää nykytilan kartoituksen, toimintasuunnitelman laatimisen, seurannan, arvioinnin ja jatkuvan parantamisen. Asukkaiden osallistuminen ja yhteisöllisyyden tukeminen on sisällytetty ohjelman eri vaiheisiin. Seurannan osalta tavoitteena on kehittää asukastyytyväisyyden ja ympäristö- ja turvallisuuskysymysten seurannan integrointia. Mallia voidaan hyödyntää myös muissa asuinkiinteistöyhtiöissä. Hankkeessa luodaan uusia ja vahvistetaan olemassa olevia kestävän kehityksen ja kansalaisyhteiskunnassa toimimisen verkostoja sekä kootaan ja kehitetään verkostoissa edelleen jaettavaksi hyviä toimintamalleja hyvän ja viihtyisän elinympäristön saavuttamiseksi. Tavoitteena on luoda pysyvät vertaistukeen perustuvat verkostot (1.) kiinteistöyhtiöiden henkilöstölle asuinkiinteistöjen kestävän kehityksen ohjelman toteuttamiseksi, (2.) asukkaille oman elinympäristöön vaikuttamisen tueksi sekä (3.) opettajille lapsia ja nuoria osallistavan koulujen ja oppilaitoksen kestävän kehityksen ohjelmatyön tueksi. Lisäksi hankkeessa edistetään viranomaisten, asukkaiden, asukasjärjestöjen ja muiden osallistuvien organisaatioiden välisten yhteistyömuotojen ja - kanavien syntymistä ja vakiinnuttamista. Vuorovaikutusta toimijaryhmien välille tuetaan esimerkiksi yhteisten projektien ja tapahtumien muodossa. Näin lisätään eri ikäryhmien ja kulttuuritaustaisten toimijoiden kanssakäymistä ja luodaan uusia malleja alueellisen yhteisöllisyyden edistämiseen ja alueen sisäisen eriarvoisuuden vähentämiseen. Samalla lisääntyy sosiaalinen koheesio ei vain alueen asukkaiden tai tiettyjen ammattiryhmien kesken vaan myös eri toimijatahojen välillä. 10

11 Osana yhteisöllisyyden ja osallistumisen kulttuurin vahvistamista hankkeessa tuetaan koulujen, päiväkotien ja muiden kasvatustyötä tekevien tahojen tavoitteellista ja järjestelmällistä työtä kestävän kehityksen opetuksen parissa myös kouluttamalla ja konsultoimalla opettajia ja kehittämällä oppimiskokonaisuuksia. Kasvattajien lisääntyneet valmiudet osallistumisen ja aktiivisen kansalaisuuden opetuksessa sekä ympäristökasvatuksessa rakentavat osaamista kestävän kehityksen opetuksen laajemmallekin kehittämiselle sekä tukevat lasten ja nuorten kasvua aktiivisiksi, vastuunsa omasta elinympäristöstään ja toisistaan kantaviksi kansalaisiksi. Uusien toimintamallien ja hyvien käytäntöjen juurruttamista tuetaan tuottamalla julkaisuja ja näyttelyitä, järjestämällä koulutuksia sekä viestimällä toiminnasta, sen tarpeista ja tavoitteista laajasti eri foorumeilla. Kohderyhmät - asukkaat (yksittäiset asukkaat, talotoimikunnat, vuokralaistoimikunnat, järjestöt jne.) - kaupunkien omistamien asuinkiinteistöyhtiöiden (vuokra-asunnot) hallinnon ja ylläpidon henkilökunta - lapset ja nuoret - opettajat ja muut ammattikasvattajat (koulut, päiväkodit, nuorisotalot yms.) Erityistä huomiota kiinnitetään syrjäytymisvaarassa olevien asukasryhmien tavoittamiseen. Varsinaisten kohderyhmien lisäksi välilliset kohderyhmät ja muut tahot joihin projektin toiminta kohdistuu huoltoyhtiöiden henkilöstö (joilla yhteistyötä kaupunkien vuokraasuntojen kanssa) kaupunkien muiden kuin asuinkiinteistöjen henkilöstö (tilakeskukset) asuinosakeyhtiöiden henkilöstö kiinteistöalan oppilaitokset opettajien koulutusta toteuttavat organisaatiot alueiden yritykset Toimintamuotojen kuvaus Hanke on kehittämishanke, jossa keskeisellä sijalla on uusien toimintamallien kehittäminen kunnille ja alueiden sosiaalisen pääoman vahvistamiseen tukeutuvat toimet. Tästä johtuen henkilöstökuluilla ja uusien hanketyöntekijöiden palkkaamisella on merkittävä rooli. Tarvitaan uudenlaista osaamista ja erityistä panostamista uusien palvelumallien tuottamiseen sekä henkilökohtaisten verkostojen rakentamiseen. Hankkeen lopussa tuotetut mallit etsivät paikkansa kaupungin organisaatioissa joko osana olemassa olevan henkilöstön toimenkuvia tai uusien toimenkuvien muodossa (vrt. asumisneuvojat Helsingissä Urban-ohjelman tuloksena). 11

12 Hankkeen toimintamuodot tuottavat valmiuksia toimia kestävän, viihtyisän ja turvallisen elinympäristön eteen hyödyntäen olemassa olevaa osaamista ja voimavaroja. Näin vältetään päällekkäisiä toimintoja ja lisätään toiminnan tehokuutta, omaehtoisuutta, osallistujien aktiivisuutta, osaamista ja motivaatiota toimia sekä kasvatetaan sosiaalista pääomaa ja koheesiota. Toimintamuodot ovat: Selvitykset Selvitetään ylikunnallisia ja alueellisia kehitystarpeita sekä kohderyhmien ympäristökokemuksia, asenteita ja osaamista sekä näkemyksiä mahdollisuuksistaan vaikuttaa Ympäristökokemukset, asenteet ja osaaminen pilottialueilla, vaihe 1. Selvitetään ostopalveluna osallistuvien kuntien pilottialueiden toimijoiden ympäristökokemuksia (koettua viihtyisyyttä, turvallisuutta ja toimivuutta sekä kehittämistarpeita) sekä asenteita ja osaamista (koettuja vaikutusmahdollisuuksia oma elinympäristönsä tilaan, ympäristövalmiuksia ja -tietoisuutta). Selvityksen pohjalta laaditaan kehittämissuunnitelma. Selvitys on osa hankeen arviointia. - Espoossa tehdään lisäksi ostopalveluna selvitys koskien yleisiä tiloja (kerhoym. yhteisöllisyyttä tukevaan toimintaan sopivia), alueiden esteettömyyttä sekä korjaus- ja muutostarpeita Ympäristökokemukset, asenteet ja osaaminen pilottialueilla, vaihe 2. Selvitetään ostopalveluna osallistuvien kuntien pilottialueiden toimijoiden ympäristökokemuksia, asenteita ja osaamista. Tuloksia verrataan vuoden 2008 vastaavan selvityksen tuloksiin. Selvitys on osa hankeen arviointia. Kartoitukset Kartoitetaan olemassa olevia hyviä toimintatapoja ja kehitetään uusia. Kartoittamis- ja kehittämistyötä tekevät hanketyöntekijät ja kohteita ovat mm. hankkeen tavoitteiden kannalta olennaiset kuntien eri toimialat, asuinkiinteistöyhtiöt, asukasorganisaatiot, koulut, päiväkodit yms. toimijat. Koulutukset, neuvonta ja kurssit Järjestetään kursseja, koulutuksia ja neuvontaa eri kohderyhmille tavoitteiden saavuttamiseksi. Sisällön tuottamisessa hyödynnetään alueella jo olevaa osaamista ja hankkeessa tuotettuja koulutuskokonaisuuksia. 12

13 - Asuinkiinteistöjen ja huoltoyhtiöiden henkilökunnan koulutus - Asukkaille suunnatut kurssit ja koulutukset - Opettajien koulutus - Neuvontatunteja oppilaille, asukkaille, tapahtumiin - Yhteistyö mm. kiinteistö-/isännöintialan ja opettajien koulutusta toteuttavien oppilaitosten kanssa - Aihepiireinä esimerkiksi: osallistamisen ja osallistumisen menetelmät, arjen ympäristöasiat työssä ja kotona, kestävän kehityksen ja ympäristöohjelmat, hyvä naapuruus ja turvallisuus Alueen toimijoiden omaehtoisen toiminnan tukeminen Tuetaan ja kannustetaan alueen toimijoita tuottamaan hankkeen tavoitteiden mukaisia tapahtumia, toimintaa ja materiaaleja. Osallistujia ruohonjuuritasolla kannustetaan ja tuetaan tuottamaan hankkeen toimintaa tukevia tapahtumia, näyttelyitä ja muita vastaavia toimia samalla luoden heille onnistuneita vaikuttamis- ja osallistumiskokemuksia, halua ja kykyä toimia sekä valmiuksia osallistua ja ottaa vastuuta myös tulevaisuudessa oman elinympäristönsä tilasta, viihtyisyydestä ja turvallisuudesta. Yhteisölliset projektit Toteutetaan yhteistyössä alueen toimijoiden kanssa tempauksia ja tapahtumia. Toteutettavien projektien tarkoitus on levittää tietoa hankkeesta, synnyttää verkostoja sekä motivoida osallistumaan ja toimimaan. Esimerkkinä voisi olla vaikkapa samanaikaiset talkoot useissa asuinkiinteistöissä yhteisellä teemalla. Materiaalien tuottaminen Tuotetaan julkaisuja, näyttelyitä, tiedotusmateriaaleja ja koulutusohjelmasisältöjä hyvien kokemusten jakamiseksi, toimintaan motivoimiseksi ja voimaannuttamiseksi sekä uusien tavoitteiden mukaisten toimintatapojen mahdollistamiseksi ja juurruttamiseksi. - Tiedotusmateriaalit: esimerkiksi hanke-esitteet ja tiedotteet - Internetsivusto - Kaupungin omistamien asuinkiinteistöjen kestävän kehityksen ohjelman manuaali - Lainattavat materiaalit, mm. näyttelyt - Asukasoppaiden päivittäminen - Koulutuskokonaisuuksia kiinteistöyhtiöiden, asukaselimien ja -järjestöjen, opettajien koulusta toteuttavien yms. tahojen käyttöön 13

14 - Vaikuttamisen käsikirjat 1. Asukkaiden/järjestöjen käyttöön 2. Kiinteistöyhtiöiden henkilöstön käyttöön (voi sisältyä kestävän kehityksen ohjelman manuaaliin) 3. Koulujen ja päiväkotien opettajien käyttöön Käsikirjat sisältävät mm. hankkeessa koottuja vaikuttamisen polkuja (ks. tuotokset vertaistukiverkostomalli) ja tapausesimerkkejä osallistamisesta, joiden avulla tieto leviää ja on aktiivisestikin levitettävissä muihin yhtiöihin/kouluihin/organisaatioihin, alueille ja paikkakunnille - Loppuraportti Viestintä ja asian esiin nostaminen Tuodaan tietoisuuteen hyviä uutisia, tietoa mahdollisuuksista ja motivoidaan osallistumaan sekä tuetaan tulosten ja tuotosten juurruttamista. - Osallistuminen tapahtumiin ja tilaisuuksiin - Yleisen keskustelun herättäminen, aktiivinen media- ja sidosryhmäyhteistyö - Asukkaiden omien viestintäkanavien tukeminen, kehittäminen ja hyödyntäminen (esim. kaupunginosien nettisivut, radiot ja lehdet) - Sisällön tuottaminen Hima- ja Asukasviesti-lehtiin - Osallistuminen seminaareihin ja konferensseihin (valtakunnalliset, yksi ulkomainen) Katso myös luku Tiedotus ja tulosten levittäminen. Tavoitteet ja tulokset Laadulliset tavoitteet ja tulokset Hankkeen tavoitteena on parantaa elinympäristöä, viihtyisyyttä ja turvallisuutta edistämällä kestävää, osallistumiseen ja yhteisöllisyyteen perustuvaa suurkaupunkikulttuuria ja elämäntapaa luonnollisena osana vetovoimasta pääkaupunkiseutua. Hanke kehittää pysyviksi kaavailtuja kestävää kehitystä tukevia palvelurakenteita, jotka luovat asukkaille, kunnan organisaatioille ja yrityksille mahdollisuuden kestävän kehityksen edistämiseen. Hankkeen tuloksena saavutetaan pitkäkestoisia laadullisia muutoksia seuraavissa tekijöissä: 1. Hankkeen tuottamat uudet mallit ja verkostot asukkaiden, kiinteistöyhtiöiden henkilökunnan sekä lasten ja nuorten kanssa tehtävään järjestelmälliseen oman elinympäristön parantamistyöhön otetaan käyttöön kohdealueilla - Kaupunkien asuinkiinteistöjen asukasosallisuus, yhteisöllisyys sekä ympäristövaikutusten ja turvallisuusriskien hallinta vahvistuvat - Kaupunkien väliset ja sisäiset verkostot sekä hyvien käytäntöjen ja kokemusten vaihto vahvistuvat 14

15 - Kuntien ja kiinteistöyhtiöiden tavoitteiden näkyvyys asukkaille lisääntyvät - Alueiden yhteisöjen ongelmanratkaisukyky vahvistuu - Myönteisiä vaikutuksia alueelliseen, asukasryhmien väliseen ja sosiaaliseen eriytymiseen saadaan aikaan - Kaupunkiympäristö ja toiminta-alueiden imago paranevat 2. Kestävän kehityksen toteutumisen seuranta ja arviointi kaupunkien omistamissa asuinkiinteistöissä, kouluissa ja päiväkodeissa kehittyvät - Menetelmät arvioida ja kehittää asuinkiinteistöjen ja niiden ympäristöjen viihtyvyyttä, esteettömyyttä, turvallisuutta ja asumisen ympäristövaikutuksia paranevat - Valmiudet kohdata kestävän kehityksen haasteet kasvavat - Paremmat menetelmät luovat parempaa jaksamista työssä ja arjessa 3. Sosiaalinen pääoma, yhteisöllisyys ja ympäristöosaaminen lisääntyvät - Lisääntynyt yhteisöllinen toiminta oman elinympäristön puolesta edistää viihtymistä, turvallisuutta ja yhteisöllisyyttä, kasvattaa sosiaalista pääomaa sekä parantaa alueen vetovoimaisuutta - Ympäristöosaaminen, vaikuttamisvalmiudet ja -mahdollisuudet sekä ongelmanratkaisukyky paranevat; - Hankkeen toiminta ja koulutus tuottavat hankkeen tarpeiden lisäksi työkokemusta ja osaamista, joilla on arvoa vapailla markkinoilla: mm. osallistamisen menetelmätaitoja, ympäristöosaamista, viestintätaitoja ja koulutuskokemusta. - Sitoutuminen yhteisölliseen vastuullisuuteen kasvaa - Lähiluonnon ja kulttuuriympäristöjen arvostaminen sekä niiden tunnettuus ja merkitys osana alueidentiteettiä lisääntyvät - Myönteiset vaikutukset alueelliseen, asukasryhmien väliseen ja sosiaaliseen eriytymiseen 4. Uudet, pysyvät yhteistyöverkostot ja tiedon jakamisen tavat kuntien välillä - Kuntien yhteistyö syvenee sekä eri toimialojen ja kunnan organisaatioiden välillä että poikkihallinnollisessa yhteistyössä Ohjelman tavoitteiden lisäksi hankkeen tavoitteet ja toiminta tukevat mm. seuraavia kansallisia ja kansainvälisiä strategioita ja ohjelmia: - Lissabonin strategia ja EU:n kestävän kehityksen strategia - Hallitusohjelma - Kansallinen kestävän kehityksen strategia - Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet - Kuntaliiton kestävän kehityksen toimintaohjelma - Kansallinen ohjelma tuotanto- ja kulutustapojen muutoksen edistämiseksi - Kansallinen ilmastostrategia - Valtakunnallinen jätesuunnitelma - Uudenmaan ympäristöohjelma - Baltic 21E -ohjelma - Unescon kestävän kehityksen kasvatuksen (ESD) vuosikymmenen Suomen kestävän kehityksen toimikunnan koulutusjaoston strategia 15

16 - Kansallinen strategia YK:n kestävää kehitystä edistävän koulutuksen vuosikymmentä ( ) varten - Asuinkiinteistöalan energiasäästösopimus - Asumisen klusteriohjelma OSKE Määrälliset tulostavoitteet Määrälliset tulostavoitteet tukevat ja kuvaavat hankkeen laadullisten tavoitteiden toteutumista. Hanke tuottaa uusia palvelumalleja, jotka luovat asukkaille, kunnan organisaatioille ja yrityksille mahdollisuuden kestävän kehityksen edistämiseen. Mitattavissa oleva kestävän kehityksen ohjelmatyö varmistaa laadukkaan pitkäntähtäimen kehittämistyön. Tuotettujen julkaisujen, materiaalien, tilaisuuksien ja osallistujien omaehtoisten toimintojen lukumäärä kertoo hankkeen toiminnan tehokkuudesta ja laajuudesta sekä antaa suuntaa, siitä kuinka hyvin hanke on tavoittanut kohderyhmänsä. Myös hankkeeseen osallistuneiden henkilöiden ja organisaatioiden lukumäärä kuvaa toiminnan tehokkuutta ja laajuutta. Hankkeen alun selvityksellä pyritään luomaan mitattavia tunnusarvoja osallistujien koettujen ympäristökokemusten (elinympäristön koettu viihtyisyys, turvallisuus ja toimivuus) sekä asenteiden ja osaamisen (koetut vaikutusmahdollisuudet oman elinympäristönsä tilaan, ympäristövalmiudet ja -tietoisuus) mittaamiseen. Mediaosumat ovat yksi tapa mitata ulkoisen viestinnän onnistumista. Lisäksi hankkeessa pyritään vaikuttamaan kuntien ja niiden asuinkiinteistöyhtiöiden tavoitteiden kanssa samansuuntaisesti asumisen ympäristötunnuslukuihin. Hankkeen laadullisten tavoitteiden toteutumista kuvaavat seuraavat määrälliset tavoitteet: Uusia palvelumalleja 2 kpl (kaupunkien asuinkiinteistöjen kestävän kehityksen ohjelma -malli, vertaistukiverkostomalli) Kestävän kehityksen ja/tai ympäristöohjelmia (asuinkiinteistöt, koulut, päiväkodit) käyttöön hankkeen aikana 15 kpl (n. 5/kunta) Verkostoihin osallistuu 100 henkeä 20 eri organisaatiosta Julkaisuja ja materiaaleja (raportit, koulutuskokonaisuudet ja -ohjelmat, näyttelyt jne.) 10 kpl Toteutettuja omaehtoisia (talkoo- tms.) toimintoja 22 kpl Koulutuksia 22 kpl Julkisuuskynnys ylitetään eri medioissa 25 kertaa Koettu asumistyytyväisyys/viihtyvyys, turvallisuus, ympäristöosaaminen ja vaikuttamismahdollisuudet nousevat pilottialueilla (ks. selvitys- ja arviointityö) Myönteiset vaikutukset asumisen kustannuksiin ja ympäristökuormitukseen (tulokset tukevat osallistuvien asuinkiinteistöyhtiöiden tavoitteita). Myönteinen kehitys mm. seuraavissa indikaattoreissa: Jätehuollon kustannukset /m 2 /kk Jätteistä hyötykäyttöön % Sähkönkulutus kwh/m 3 Kaukolämmön kulutus kwh/m 3 Vedenkulutus l/asukas/vrk 16

17 Tuotokset Hanke tuottaa kaksi uutta palvelumallia (1. ja 2.) sovellettavaksi kaupunkien yhteisöllisessä elinympäristönparantamistyössä. Lisäksi tuotetaan erilaisia koulutus- ja opetusohjelmasisältöjä (3.), uusia yhteistyöverkostoja ja toimintamuotoja kuntien välille (4.) sekä tavoitteita tukevia julkaisuja (5.). 1. Asuinkiinteistöjen kestävän kehityksen ohjelma -malli Mallin lähtökohtana ovat erityisesti kaupunkien vuokra-asunnot. Malli sisältää kartoituksen, toimintasuunnitelman, seurannan ja arvioinnin sekä asukkaiden osallistamisen. Tavoitteena ovat parempi asuinympäristö, pienemmät ympäristövaikutukset, esteettömyys, kasvanut turvallisuus, siisteys ja viihtyvyys. Malli sisältää myös osallistamismenetelmiä. Ks. tarkempi kuvaus alla. 2. Tukihenkilöverkosto-malli Luodaan vertaistukeen perustuva tukiverkostomalli ja pysyvät verkostot (1-3) kestävän yhteisöllisen elämäntavan edistämiseen. 1. Asuinkiinteistöyhtiöiden henkilökunnalle (erityisesti kestävän kehityksen ohjelman toteuttamisen tukeminen) 2. Asukkaille ja asukasjärjestöille (oman elinympäristön vaikutusmahdollisuuksien ja -kykyjen tukeminen) 3. Opettajille ja muille ammattikasvattajille (kestävän kehityksen ohjelmatyön tukeminen olemassa olevia malleja hyödyntäen) Ks. tarkempi kuvaus alla. 3. Koulutus- ja opetusohjelmasisällöt Tuotetaan koulutus- ja opetussisältöjä mm. isännöitsijäkoulutukseen ja opettajien koulutukseen tukemaan hankkeen tavoitteita ja niiden juurtumista. 4. Kuntien yhteistyön toimintatavat Luodaan uusia yhteistyöverkostoja, toimintamuotoja ja tiedon jakamisen tapoja osallistujakuntien välillä. 5. Julkaisut Tuotetaan julkaisuja tukemaan em. tuotoksia. Kustannustehokkuus varmistetaan mm. sovittamalla tuotteet osaksi olemassa olevia tarpeita, tavoitteita ja järjestelmiä sekä tekemällä yhteistyötä tahojen kanssa, jotka tulevaisuudessa vastaavat tuotteiden käytöstä. Poikkihallinnollisella yhteistyöllä voidaan myös ehkäistä päällekkäisiä toimintoja. Kustannustehokkuuteen liittyen voidaan tuottaa myös tutkimusta (opinnäytetyöt) hankkeen aikana. 17

18 Asuinkiinteistöjen kestävän kehityksen ohjelma- malli Malli tähtää asuinkiinteistöjen ympäristövaikutusten minimointiin sekä asukasosallisuuden, yhteisöllisyyden ja asumisviihtyisyyden lisäämiseen. Mallin tavoitteena on mm.: - Vähentää asumisen jätehuolto-, ilkivalta-, energiankulutus- ja vesikustannuksia sekä edistää koettua turvallisuutta ja viihtyvyyttä - Jakaa hyviä kokemuksia kaupunkien omistamien vuokrataloyhtiöiden henkilökunnan ja asukkaiden kesken - Levittää tietoa olemassa olevista hyvistä käytännöistä myös muille sidosryhmille (esim. päiväkodit, koulut ja muut paikalliset toimijat) - Luoda käyttökelpoisia malleja yhteisölliseen ja asukaslähtöiseen asumisen kestävän kehityksen edistämiseen - Konkretisoida ympäristö- ja kestävän kehityksen tavoitteita kiinteistöyhtiöiden omiin toimintamalleihin sopivalla tavalla - Etsiä ja jakaa hyviä yksinkertaisia menetelmiä asukasosallisuuden lisäämiseen asumisessa - Ottaa huomioon olemassa olevat osaamisen ja työkalut (mm. energiaeksperttitoiminta, kerättävät tunnusluvut) - Kehittää tulosten seurantaa kiinteistöviraston/hallinnon jo vuosittain kerättävien tunnuslukujen pohjalta - Kehittää asukastyytyväisyyden ja ympäristöasenteiden muutosten seurantamuotoja osaksi jo olemassa olevia seurantatutkimuksia - Kehittää yhteisten tavoitteiden näkyvyyttä asukkaisiin päin Vaihe Mitä tehdään Vastuutaho Milloin Ohjauskeinojen kartoitus Kartoitetaan kaupunkien ohjauskeinot ja vaikutusmahdollisuudet merkittävimpiin asumisen, kiinteistöjen hoidon ja ylläpidon ympäristövaikutuksiin sekä turvallisuusriskit ja ilkivaltakulut. asumistyöntekijät projektiryhmä avustaa 2008 kevät Olemassa olevien hyvien käytäntöjen kartoitus Selvitykset Mallin testiversion rakentaminen Kartoitetaan osallistamisen ja ympäristön parantamistyön kannalta merkittäviä olemassa olevia hyviä käytäntöjä ja kehittämistarpeita. Ostopalveluina toteuttavilla selvityksillä tuotetaan tietoa kohderyhmien ympäristökokemuksista ja osaamisesta sekä ympäristöstä ks Kehitetään suhteellisen kevyin resurssein toteutettava kestävän kehityksen ohjelma -malli vuorovaikutteisessa prosessissa asukkaiden, asuinkiinteistöyhtiöiden ja kiinteistöviraston henkilökunnan kanssa. Ohjelma sisältää seurannan, arvioinnin ja jatkuvan asumistyöntekijät projektiryhmä avustaa hankepäällikkö 2008 asumistyöntekijät projektiryhmä avustaa ohjausryhmä kommentoi 2008 kevät 2008 syksy- 18

19 parantamisen. Mallin testaaminen Mallin toimivuutta testataan pilottialueiden vuokraasuntokiinteistöissä. Espoonkruunu, VAV, Kontulan, Vesalan, Roihuvuoren kiinteistöt (pilottialueet) 2008 loppu asumistyöntekijät käynnistää ja ohjaa Koulutukset, verkostot Korjaaminen Tuetaan mallin käyttöönottoa ja juurruttamista henkilöstön, asukkaiden ja muiden sidosryhmien koulutuksilla ja tukiverkostojen luomisella. Kerätään palautetta kokeilusta ja sen tuloksista, tehdään tarvittavat muutokset malliin. projektiryhmä avustaa asumistyöntekijät projektiryhmät asumistyöntekijät Espoonkruunu, VAV, Kontulan, Vesalan, Roihuvuoren kiinteistöt ja projektiryhmä avustaa Asuinkiinteistöjen kestävän kehityksen ohjelma -opaskirja Työstetään ohjelma valmiiksi, tuotetaan 1. painos opaskirjasta asumistyöntekijät ohjaus- ja projektiryhmä kommentoi 2010 alku Levittäminen Vakiinnuttaminen Mallin mahdollisuuksista kerrotaan laajemmalle kohderyhmälle kohdekunnissa ja myös muille kunnille (mm. seminaari) Mallin käyttöönoton varmentaminen ja juurruttaminen asumistyöntekijät hankepäällikkö Espoonkruunu, VAV, Espoon ja Vantaan asumistoimet, Helsingin kiinteistövirasto, ympäristökeskukset hankepäällikkö, asumistyöntekijät Espoon ja Vantaan asumistoimet, Espoonkruunu, VAV, Helsingin kiinteistövirasto, ympäristökeskukset Tukihenkilöverkosto-malli Malli perustuu vertaistukeen ja sen tavoitteena on mm.: - Rakentaa siirrettävissä oleva malli pysyvien vertaistukiverkostojen luomiseen eri kohderyhmille - Auttaa luomaan hankealueelle pysyviä vertaistukeen perustuvia verkostoja elinympäristön parantamistyöhön - Edistää viranomaisten, asukkaiden, asukasjärjestöjen ja muiden organisaatioiden välistä aitoa yhteistyötä ja toimimista yhteisten päämäärien eteen - Etsiä, tehdä näkyväksi ja tarvittaessa täydentää kuntalaisen vaikuttamisen polkuja 19

20 - Levittää tukihenkilöiden kautta sidosryhmille tietoa, valmiuksia ja halun toimia kestävämmän elinympäristön puolesta - Tukea asukasdemokratian toteutumista - Tukea kehitettävän asuinkiinteistöjen kestävän kehityksen ohjelma -mallin käyttöönottoa ja juurruttamista - Tukea koulujen ja päiväkotien kestävän kehityksen työtä Mallin vastuutahot löytyvät hankkeen aikana hankkeen työntekijöistä ja tukihenkilöt hankealueiden kohderyhmistä. Rakennettaville verkostoille etsitään pysyvät vastuutahot hankkeen päättyessä. Vaihe Mitä tehdään Vastuutaho Milloin Olemassa olevien käytäntöjen ja tarpeiden kartoitus Olemassa olevien hyvien toimintamallien, käytäntöjen, verkostojen ja asumistyöntekijät kasvattajat 2008 alku Verkostojen käynnistäminen tukitarpeiden kartoitus Verkostojen potentiaalisten avainhenkilöiden ja jäsenten etsiminen, verkostojen toiminnan käynnistäminen asumistyöntekijät kasvattajat 2008 syksy Materiaalien tuottaminen, koulutukset, tapahtumat Vaikuttamisen polut Mallin kehittäminen Julkaisut Julkaisujen ja materiaalien tuottaminen koulutuksia, motivointia ja toiminnan juurtumisen tukemista varten, jäsenten kouluttaminen tiedon ja toimintavalmiuksien luominen Vaikuttamisen polkujen etsiminen, luominen ja tuominen verkostojen tietoon ja käyttöön (tietoa siitä kuka viranomainen vastaa mistäkin, mihin kenelläkin on mahdollisuus vaikuttaa ja mitä reittiä, mistä saa lisäapua (viranomaiset, järjestöt, muut verkostot, organisaatiot jne.) Verkostomallin kehittäminen kokemusten pohjalta Vaikuttamisen käsikirjat eri verkostoille (asuinkiinteistöjen henkilöstön voi sisältyä kestävän kehityksen ohjelman manuaaliin, asukkaille oma, opettajille asumistyöntekijät kasvattajat käytetään asiantuntijoita ja verkoston jäseniä sisällön tuottamisessa ja koulutuksissa projektiryhmät tukevat asumistyöntekijät kasvattajat projektityöryhmät avustavat asumistyöntekijät kasvattajat verkostojen jäsenet ja projektiryhmät kommentoivat/avustavat asumistyöntekijät kasvattajat ohjaus- ja projektiryhmät tukevat alkaen 2008 syksy 2008 alkaen 2009 alkaen

Hyvää huomista. - yhteisiä tekoja ja viisaita valintoja

Hyvää huomista. - yhteisiä tekoja ja viisaita valintoja Hyvää huomista - yhteisiä tekoja ja viisaita valintoja 12.11.2009 4V-hanke 1.4.2008-31.3.2011 Etelä-Suomen EAKR-ohjelma, toimintalinja Suurten kaupunkiseutujen kehittäminen Kansallinen rahoittaja Uudenmaan

Lisätiedot

Kaupunkilaisista ympäristökansalaisia

Kaupunkilaisista ympäristökansalaisia Kaupunkilaisista ympäristökansalaisia Testattuja malleja ja menetelmiä Tuija Hyyrynen ja Katja Viberg Kaupunkitutkimuksen päivät 6.5.2010 4V-hanke 1.4.2008-31.3.2011 Etelä-Suomen EAKR-ohjelma, toimintalinja

Lisätiedot

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Kotouttamisrahasto. Vuosiohjelma 2009

Kotouttamisrahasto. Vuosiohjelma 2009 Kotouttamisrahasto Vuosiohjelma 2009 TOIMILINJA A1. Haavoittuvassa asemassa olevien kolmansien maiden kansalaisten tukeminen TOIMILINJA A2. Innovatiiviset neuvonnan ja kotoutumisen mallit TOIMILINJA B3

Lisätiedot

Hyväntuulinen Raahe kehittyvä käupunki

Hyväntuulinen Raahe kehittyvä käupunki Hyväntuulinen Raahe kehittyvä käupunki TAIKAKUUn valokuvakilpailu Katse tulevaisuuteen Annika Oksa, Raahen lukio OPETUSTOIMEN STRATEGIA VUOSILLE 2016-2020 OPLA 20.1.2016 7 SISA LTO 1. OPETUSTOIMEN KESKEISET

Lisätiedot

Osallisuussuunnitelma

Osallisuussuunnitelma Osallisuussuunnitelma Lastensuojelun järjestäminen ja kehittäminen Tukea suunnitelmatyöhön - työkokous Kolpeneen palvelukeskus Kerttu Vesterinen Osallisuus Osallisuus on kokemus mahdollisuudesta päättää

Lisätiedot

Osallistamalla osaamista -toimenpidekokonaisuus

Osallistamalla osaamista -toimenpidekokonaisuus Osallistamalla osaamista -toimenpidekokonaisuus Esa Pirnes kulttuuriasiainneuvos kulttuuri- ja taidepolitiikan osasto opetus- ja kulttuuriministeriö Merja Hilpinen ylitarkastaja nuoriso- ja liikuntapolitiikan

Lisätiedot

Koulutuksen järjestäjän paikallinen kehittämissuunnitelma vuosille Hyväksytty sivistyslautakunnassa

Koulutuksen järjestäjän paikallinen kehittämissuunnitelma vuosille Hyväksytty sivistyslautakunnassa Koulutuksen järjestäjän paikallinen kehittämissuunnitelma vuosille 2015-2020 Hyväksytty sivistyslautakunnassa 23.9.2015 Kaarinan strategia Visio Maailma muuttuu Kaarina toimii! Toiminta-ajatus Järjestämme

Lisätiedot

Osalliseksi omaan lähiyhteisöön Susanna Tero, Malike-toiminta

Osalliseksi omaan lähiyhteisöön Susanna Tero, Malike-toiminta Osalliseksi omaan lähiyhteisöön 1.12.2015 Susanna Tero, Malike-toiminta Kun YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia koskeva sopimus saatetaan Suomessa voimaan. Sopimus laajentaa esteettömyyden ja saavutettavuuden

Lisätiedot

OSALLISUUS. Opetussuunnitelma 2016 Yksi tavoitteista on oppilaiden ja huoltajien osallisuuden vahvistaminen

OSALLISUUS. Opetussuunnitelma 2016 Yksi tavoitteista on oppilaiden ja huoltajien osallisuuden vahvistaminen OSALLISUUS Opetussuunnitelma 2016 Yksi tavoitteista on oppilaiden ja huoltajien osallisuuden vahvistaminen Monipuoliset yhteistyökokemukset Oppilaiden osallistuminen suunnitteluun Oppilaskunta yhteistyön

Lisätiedot

helmiä ruohonjuuritasolta Hankepäällikkö Eija Koski, 4V-hanke Kestävän kehityksen toimikunta

helmiä ruohonjuuritasolta Hankepäällikkö Eija Koski, 4V-hanke Kestävän kehityksen toimikunta Keke kuuluu kaikille helmiä ruohonjuuritasolta Hankepäällikkö Eija Koski, 4V-hanke Kestävän kehityksen toimikunta 13.10.2010 Kiitos! Kysymyksiä? Hankkeen päätösseminaari Keke kuuluu kaikille 23.11.2010

Lisätiedot

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön strategia 2025 Turvalliseen huomiseen Visio Suomessa asuvat turvallisuustietoiset ja -taitoiset ihmiset ja yhteisöt turvallisessa ympäristössä. Toiminta-ajatus on osaltaan

Lisätiedot

Kansalaistoiminta setlementtityössä - osallisuus, osallistuminen ja vaikuttaminen

Kansalaistoiminta setlementtityössä - osallisuus, osallistuminen ja vaikuttaminen Kansalaistoiminta setlementtityössä - osallisuus, osallistuminen ja vaikuttaminen Valtakunnallinen vertaistoiminnan koulutus 1 Mona Särkelä-Kukko 18.10.2013 1 Sisältö 1. Osallisuus, osallistuminen ja vaikuttaminen

Lisätiedot

Tulokset Turun kaupungin näkökulmasta

Tulokset Turun kaupungin näkökulmasta Tulokset Turun kaupungin näkökulmasta Rakli Elinvoimaa lähiöihin klinikkatyöskentelyn tulostyöseminaari 7.6.2016 Tuomas Heikkinen, johtaja, konsernihallinto Minna Sartes, toimialajohtaja, vapaa-aikatoimiala

Lisätiedot

Näin luet toimintasuunnitelmaa

Näin luet toimintasuunnitelmaa Näin luet toimintasuunnitelmaa HELVARYn toimintasuunnitelman tavoitteet on merkitty tähän esitykseen tummennetulla ja merkattu nuolella. Toimenpiteitä kuvataan tavoitteiden yhteydessä. Tässä esityksessä

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2015

TOIMINTASUUNNITELMA 2015 EVIVA Ennaltaehkäisevä virikkeellinen vapaa-aika TOIMINTASUUNNITELMA 2015 Sisällysluettelo Tavoite ja päämäärä... 2 EVIVA toimintaohjelman hallinto... 2 Päätoimenpiteet 2015... 2 Arviointi ja seuranta

Lisätiedot

Terveyden edistämisen laatusuositus

Terveyden edistämisen laatusuositus Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen on kunnan perustehtävä. Tämän tehtävän toteuttamiseen kunta tarvitsee jokaisen hallinnonalan osaamista ja yhteistyötä. Terveyden edistäminen on tietoista terveyteen

Lisätiedot

POKAT Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma

POKAT Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma POKAT 2014 Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma 2011-2014 Toimintalinjat: 1. Kilpailukykyiset elinkeinot ja yritystoiminta 2. Menestys viriää osaamisesta 3. Hyvinvoiva ja turvallinen maakunta 4. Puitteet houkutteleviksi

Lisätiedot

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti

Lisätiedot

Nuorten ohjaus- ja palveluverkostojen ensiaskeleita

Nuorten ohjaus- ja palveluverkostojen ensiaskeleita Nuorten ohjaus- ja palveluverkostojen ensiaskeleita Onnistuvat opit -hanke Hyvinvointipäivä, Rovaniemi 31.3.2011 Pirjo Oulasvirta-Niiranen Onnistuvat opit nuorten ohjaus- ja palveluverkostojen ensiaskeleilla

Lisätiedot

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminta Kuvaus Hyvin järjestetty aamu- ja iltapäivätoiminta tukee koulun perustehtävää

Lisätiedot

VESANNON SIVISTYSTOIMEN STRATEGIA

VESANNON SIVISTYSTOIMEN STRATEGIA VESANNON SIVISTYSTOIMEN STRATEGIA 2015-2020 Sivistystoimen palvelut Varhaiskasvatus: perhepäivähoito, ryhmäperhepäivähoito, päiväkoti, esiopetus Perusopetus: Vesannon yhtenäiskoulu, 1-9 lk Lukio: Vesannon

Lisätiedot

OPS2016 painottaa toimintakulttuurin muutosta

OPS2016 painottaa toimintakulttuurin muutosta OPS2016 painottaa toimintakulttuurin muutosta, projektitutkija 2.11.2016 OPS2016 Muovaa käsitystä oppimisesta Oppimisen ilo Oppijan aktiivinen rooli, ongelmanratkaisutaidot Monipuoliset oppimisympäristöt

Lisätiedot

1. Ohjausta koskeva julkinen päätöksenteko

1. Ohjausta koskeva julkinen päätöksenteko Kysymykset 1. 1. Ohjausta koskeva julkinen päätöksenteko OHJAUKSEN TOIMINTAPOLITIIKKA ALUEELLISELLA TASOLLA Alueellisesti tulisi määritellä tahot, joita tarvitaan alueellisten ohjauksen palvelujärjestelyjen

Lisätiedot

Koukkuniemi 2020- hanke. Palvelujärjestelmän uudistaminen osana Koukkuniemen vanhainkotialueen ja palveluiden kehittämistä

Koukkuniemi 2020- hanke. Palvelujärjestelmän uudistaminen osana Koukkuniemen vanhainkotialueen ja palveluiden kehittämistä Koukkuniemi 2020- hanke Palvelujärjestelmän uudistaminen osana Koukkuniemen vanhainkotialueen ja palveluiden kehittämistä Hankkeen tavoitteet 1. Yhteiskunnallisen yrityksen perustaminen vanhustenhuollon

Lisätiedot

Saarijärven elinkeinostrategia.

Saarijärven elinkeinostrategia. Saarijärven elinkeinostrategia www.ssypkehitys.fi Sisällys 1. Strategian iso kuva 2. Visio 3. Asiakkaat 4. Toiminnan tärkeimmät fokukset 5. Toimintatapa 6. Isot strategiset muutokset 7. Strategian sisällölliset

Lisätiedot

Terveyden edistämisen neuvottelukunta Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen

Terveyden edistämisen neuvottelukunta Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen Terveyden edistämisen neuvottelukunta 2009-2013 Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen Alueellinen TED-työryhmä (2010) Kuntakierros 2009 Kuntien toiveet Terveyden edistämisen neuvottelukunta 2009 Alueellinen

Lisätiedot

Mitä etnisen yhdenvertaisuuden edistäminen tarkoittaa? Peter Kariuki Pääsihteeri Etnisten suhteiden neuvottelukunta

Mitä etnisen yhdenvertaisuuden edistäminen tarkoittaa? Peter Kariuki Pääsihteeri Etnisten suhteiden neuvottelukunta Mitä etnisen yhdenvertaisuuden edistäminen tarkoittaa? Peter Kariuki Pääsihteeri Etnisten suhteiden neuvottelukunta Mikä on ETNO? Etnisten suhteiden neuvottelukunta (ETNO) on valtioneuvoston asettama,

Lisätiedot

EKOARKI Helmiä asukastoiminnan ja kestävän kehityksen

EKOARKI Helmiä asukastoiminnan ja kestävän kehityksen EKOARKI Helmiä asukastoiminnan ja kestävän kehityksen Helmiä asukastoiminnan ja kestävän kehityksen kasvatuksen tukemisesta kasvatuksen tukemisesta Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskus Oy:n ja Suomen Ympäristökasvatuksen

Lisätiedot

Pohjois-Karjalan turvallisuuspäivä. Turvallisuus on yhteinen etumme

Pohjois-Karjalan turvallisuuspäivä. Turvallisuus on yhteinen etumme Pohjois-Karjalan turvallisuuspäivä Kontiolahti 7.5.2013 Turvallisuus on yhteinen etumme Elli Aaltonen ylijohtaja Itä-Suomen aluehallintovirasto Itä-Suomen aluehallintovirasto 7.5.2013 1 KAMU kaikki mukaan

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020. Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010. Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020. Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010. Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020 Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010 Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies Strategian tausta laajat muutostrendit haastavat toiminnan kehittämiseen

Lisätiedot

UUDENMAAN VÄLKE RYHMÄ. Asetettu uudelleen vuosiksi Uudenmaan ELY-keskus, nimittämiskirje Dnro UUDELY/2005/00.00.

UUDENMAAN VÄLKE RYHMÄ. Asetettu uudelleen vuosiksi Uudenmaan ELY-keskus, nimittämiskirje Dnro UUDELY/2005/00.00. UUDENMAAN VÄLKE RYHMÄ Asetettu uudelleen vuosiksi 2016-2018 Uudenmaan ELY-keskus, nimittämiskirje 19.2.2016 Dnro UUDELY/2005/00.00.01/2011 ALUKSI TAUSTALLA Laaja verkostoyhteistyö > jäsentymistä > VÄLKE

Lisätiedot

Ohjaamo osana ESR-toimintaa

Ohjaamo osana ESR-toimintaa Ohjaamo osana ESR-toimintaa Kohti ohjaamoa 23.9.2014 Merja Rossi Ohjelmakausi 2014-2020 yksi ohjelma Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 - Suomen rakennerahasto-ohjelma Sekä Euroopan sosiaalirahaston ESR

Lisätiedot

Kulttuurin ja hyvinvoinnin välisten yhteyksien kehittäminen Turussa

Kulttuurin ja hyvinvoinnin välisten yhteyksien kehittäminen Turussa Kuva: Nina Tienhaara, Osaamispolku-hanke 2013 Kulttuurin ja hyvinvoinnin välisten yhteyksien kehittäminen Turussa Marja Susi, Turun AMK /Taideakatemia. Diat, Anna-Mari Rosenlöf Taustaa Turun Kulttuuripääkaupunkivuosi

Lisätiedot

Tulevaisuuden kunta ja Kunnat ohjelma

Tulevaisuuden kunta ja Kunnat ohjelma Tulevaisuuden kunta ja Kunnat 2021 -ohjelma Kainuun maakuntatilaisuus 19.4.2016 Jarkko Majava, va kehityspäällikkö Aineisto: www.kunnat.net/maakuntatilaisuudet 4.4.2016 Luonnos Kuntaliiton strategisista

Lisätiedot

Erilaisia Osaava verkostoja - Lapin hankkeiden Learning café

Erilaisia Osaava verkostoja - Lapin hankkeiden Learning café Erilaisia Osaava verkostoja - Lapin hankkeiden Learning café Aika 27.11.11.2013 klo 9.45 10.30 Kouluttaja: Koulutus- ja kehitysjohtaja Miten hankkeen toimintaa voidaan motivoida, keinoja viedä hanketta

Lisätiedot

Hankkeistaminen Webinaari Erasmus + Ammatillinen koulutus (KA1)

Hankkeistaminen Webinaari Erasmus + Ammatillinen koulutus (KA1) Hankkeistaminen Webinaari 24.11.2015 Erasmus + Ammatillinen koulutus (KA1) Ulkopuolisen rahoituksen konteksti AMMATILLISTEN OPPILAITOSTEN KONTEKSTI: STRATEGIAT, LINJAUKSET, KEHITTÄMISTARPEET, RESURSSIT,

Lisätiedot

korkeakoulut ja yhteisöt Keski-Suomessa

korkeakoulut ja yhteisöt Keski-Suomessa KYTKE korkeakoulut ja yhteisöt Keski-Suomessa KYTKE lyhyesti Toteuttamisaika: 1.8.2015-30.6.2017 Päätavoite: korkeakouluopiskelijoiden työelämävalmiuksien kehittäminen yhdistysyhteistyöllä Muita tavoitteita:

Lisätiedot

TAUSTA JA TARVE. VALOA-hankkeen keskiössä Suomessa korkeakoulututkinnon opiskelevien ulkomaalaisten työllistyminen Suomeen

TAUSTA JA TARVE. VALOA-hankkeen keskiössä Suomessa korkeakoulututkinnon opiskelevien ulkomaalaisten työllistyminen Suomeen VALOA Ulkomaalaiset korkeakouluopiskelijat suomalaisille työmarkkinoille Milja Tuomaala ja Tiina Hämäläinen - VALOA-hankkeen esittely Oulun yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnan Edutool- maisteriohjelmalle,

Lisätiedot

KOHTI SOSIAALISESTI KESTÄVÄÄ HYVINVOINTIA Näkökulmia Pohjanmaalta. Pirkko Vartiainen & Maritta Vuorenmaa

KOHTI SOSIAALISESTI KESTÄVÄÄ HYVINVOINTIA Näkökulmia Pohjanmaalta. Pirkko Vartiainen & Maritta Vuorenmaa KOHTI SOSIAALISESTI KESTÄVÄÄ HYVINVOINTIA Näkökulmia Pohjanmaalta Pirkko Vartiainen & Maritta Vuorenmaa SOSIAALI- JA TERVEYS- HALLINTOTIEDE Yhdistää opetuksessa (kaikilla tasoilla) molemmat hyvinvoinnin

Lisätiedot

Koulutus ja tietoyhteiskunta vuoteen 2020 mennessä

Koulutus ja tietoyhteiskunta vuoteen 2020 mennessä Koulutus ja tietoyhteiskunta vuoteen 2020 mennessä Valtakunnalliset virtuaaliopetuksen päivät Valtiosihteeri Heljä Misukka 8.12.2010 Helsinki Tuottava ja uudistuva Suomi- Digitaalinen agenda vv. 2011-2020

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen

Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen Vastaanottava maaseutu Helsinki 22.1.2016 Marianne Selkäinaho Maa- ja metsätalousministeriö Mahdollisuuksien maaseutu Maaseutuohjelmalla

Lisätiedot

Tampereen yliopiston ylioppilaskunnan strategia

Tampereen yliopiston ylioppilaskunnan strategia Tampereen yliopiston ylioppilaskunnan strategia Johdanto Tampereen yliopiston ylioppilaskunta Tamyn toiminta päättyy 31.12.2017 kolmen tamperelaisen korkeakoulun yhdistymisen myötä. Tamy ja Tampereen teknillisen

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman toteutussuunnitelma vuosille 2016 2017

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman toteutussuunnitelma vuosille 2016 2017 Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman toteutussuunnitelma vuosille 2016 2017 A. Ennakointi ja varautuminen 1. Otetaan ikääntyneiden asumisen parantaminen huomioon valtion asuntopolitiikan toteutuksessa

Lisätiedot

LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN JA HYVÄ OPETTAMINEN

LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN JA HYVÄ OPETTAMINEN LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN JA HYVÄ OPETTAMINEN Mitä laaja-alainen osaaminen tarkoittaa? Mitä on hyvä opettaminen? Miten OPS 2016 muuttaa opettajuutta? Perusopetuksen tavoitteet ja laaja-alainen osaaminen

Lisätiedot

Yhteinen tulevaisuus maaseudulla -hanke

Yhteinen tulevaisuus maaseudulla -hanke Yhteinen tulevaisuus maaseudulla -hanke 1.1.2012-31.12.2014 Rahoittajina Keski-Suomen ja Pirkanmaan ELY -keskukset Hankkeen taustaa: Toimintarahan riittävyyteen piti reagoida ajoissa, ennen kuin rahat

Lisätiedot

Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen

Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen Digitaalisen nuorisotyön strategisessa kehittämisessä tavoitteena on, että organisaatioissa digitaalisen median ja teknologian tarjoamia

Lisätiedot

ARVIOINTISUUNNITELMA

ARVIOINTISUUNNITELMA 1 VERKOTTAJA 2013 2016 -projekti - Päihde- ja mielenterveystyön kokemusta, vertaisuutta ja ammattiapua ARVIOINTISUUNNITELMA 2 SISÄLLYS 1 Johdanto 3 2 Hankkeen kuvaus ja päämäärä 3 3 Hankkeen tavoitteet

Lisätiedot

1. YMPÄRISTÖASIOIDEN SUUNNITTELU, ORGANISOINTI, ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN

1. YMPÄRISTÖASIOIDEN SUUNNITTELU, ORGANISOINTI, ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN 1. YMPÄRISTÖASIOIDEN SUUNNITTELU, ORGANISOINTI, ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN Oppilaitos: Yhteyshenkilö: Päivämäärä: 1.1 YMPÄRISTÖASIOIDEN HOIDON TILA KRITEERI 1: Oppilaitoksella on käsitys omaan toimintaansa

Lisätiedot

Eloisa ikä. RAY:n avustusohjelma ikäihmisten hyvän arjen puolesta 2012 2017

Eloisa ikä. RAY:n avustusohjelma ikäihmisten hyvän arjen puolesta 2012 2017 Eloisa ikä RAY:n avustusohjelma ikäihmisten hyvän arjen puolesta 2012 2017 1 Eloisa ikä ikäihmisten avustusohjelma RAY:n avustusohjelmassa tuetaan yli 60-vuotiaita ikäihmisiä eri elämänvaiheissa ja elämän

Lisätiedot

LARK alkutilannekartoitus

LARK alkutilannekartoitus 1 LARK alkutilannekartoitus 1 Toimintojen tarkastelu kokonaisuutena Suunnittelu Koulutuksen järjestäjällä on dokumentoitu toimintajärjestelmä, jonka avulla se suunnittelee ja ohjaa toimintaansa kokonaisvaltaisesti

Lisätiedot

SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI

SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI Sivistyslautakunta 5 20.01.2016 SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI SIVLK 20.01.2016 5 Valmistelu ja lisätiedot: koulutusjohtaja

Lisätiedot

Mielenterveys- ja päihdetyö osana kunnan hyvinvointia

Mielenterveys- ja päihdetyö osana kunnan hyvinvointia Mielenterveys- ja päihdetyö osana kunnan hyvinvointia - Opas strategiseen suunnitteluun Vs. ylihoitaja, projektopäällikkö Minna Laitila Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Välittäjä 2013:n Pohjanmaa-hanke

Lisätiedot

Eläkeläisvaltuusto 24.3.2016. VTS-kotien asukastoiminta. Asukastoiminnan edistäminen

Eläkeläisvaltuusto 24.3.2016. VTS-kotien asukastoiminta. Asukastoiminnan edistäminen Eläkeläisvaltuusto 24.3.2016 VTS-kotien asukastoiminta Asukastoiminnan edistäminen 1 Tampereen Vuokratalosäätiön tarkoitus Säätiön tarkoituksena on hankkia asuntoja mahdollisimman edullista vuokraa vastaan

Lisätiedot

Talousarvion 2016 laadintaohjeen liite 1. Kuntalainen ja asiakas. Tilaajan eli valtuuston asettama tavoite ja toimenpide

Talousarvion 2016 laadintaohjeen liite 1. Kuntalainen ja asiakas. Tilaajan eli valtuuston asettama tavoite ja toimenpide Hyvinvoiva kuntalainen Ennaltaehkäisevien ja terveyttä edistävien palveluiden kehittäminen Varhaisen puuttumisen resurssien kohdentaminen ja palveluiden kehittäminen poikkihallinnollisesti 1. Liikuntapalveluissa

Lisätiedot

SOKU. Nuorten työelämäosallisuuden ja sosiaalisen kuntoutuksen kehittäminen Rauni Räty

SOKU. Nuorten työelämäosallisuuden ja sosiaalisen kuntoutuksen kehittäminen Rauni Räty SOKU Nuorten työelämäosallisuuden ja sosiaalisen kuntoutuksen kehittäminen 2015-2018 Perustiedot Toteuttajat: Lapin AMK Oy, Hyvinvointiala; Osatoteuttajina Meri-Lapin Työhönvalmennussäätiö, Sodankylän

Lisätiedot

Miksi tarvittaisiin seniorien toimintakeskus? Seniorien toiminnat ja Elinvoimaa ikääntyville -kehitysohjelma. Kristiina Mustakallio 28.4.

Miksi tarvittaisiin seniorien toimintakeskus? Seniorien toiminnat ja Elinvoimaa ikääntyville -kehitysohjelma. Kristiina Mustakallio 28.4. Miksi tarvittaisiin seniorien toimintakeskus? Seniorien toiminnat ja Elinvoimaa ikääntyville -kehitysohjelma Kristiina Mustakallio Taustana väestönkehitys Espoossa 2014-2016 suhteellisesti kasvu on nopeinta

Lisätiedot

SAKU-strategia

SAKU-strategia 1 (6) SAKU-strategia 2012 2016 Sisältö: 1. TOIMINTA-AJATUS 2. TOIMINTAPERIAATTEET 3. VISIO 3.1 Visio 2016 3.2 Vision mukaiset päämäärät 3.3 Tavoitteet ja menestystekijät 1. TOIMINTA-AJATUS SAKU ry edistää

Lisätiedot

Kaupunginvaltuusto

Kaupunginvaltuusto Kaupunginvaltuusto 13.11.2014 108 1 Kemijärvi 2020 Vedenvälkettä ja vihreää kultaa Kemijärven kaupunki on vuonna 2020 Itä-Lapin elinvoimainen palvelu- ja seutukuntakeskus, joka hyödyntää maantieteellistä

Lisätiedot

VÄLI- JA LOPPURAPORTOINTI

VÄLI- JA LOPPURAPORTOINTI Tuija Nikkari 2012 VÄLI- JA LOPPURAPORTOINTI Raportointikoulutus 23.8.12 Raportoinnin tarkoitus Raportoinnin tehtävänä on tuottaa tietoa projektin etenemisestä ja tuloksista rahoittajalle, yhteistyökumppaneille

Lisätiedot

Monikäyttöinen, notkea CAF - mihin kaikkeen se taipuukaan?

Monikäyttöinen, notkea CAF - mihin kaikkeen se taipuukaan? Monikäyttöinen, notkea CAF - mihin kaikkeen se taipuukaan? Raila Oksanen 1.9.2016 Page 1 Monikäyttöisyyden lähtökohta CAF on tarkoitettu helppokäyttöiseksi työkaluksi julkisen sektorin organisaatioiden

Lisätiedot

Hanketoiminnan ohjaus ja vaikuttavuus

Hanketoiminnan ohjaus ja vaikuttavuus AMMATILLISEN PERUS- JA LISÄKOULUTUKSEN VALTIONAVUSTUSHANKKEIDEN 2014 ALOITUSTILAISUUS 11.9.2014 Hanketoiminnan ohjaus ja vaikuttavuus Opetusneuvos Vaikuttavuus Ei ole vain yhtä määritelmää siitä, mitä

Lisätiedot

Miten Tampere on muuttunut ja muuttumassa

Miten Tampere on muuttunut ja muuttumassa Miten Tampere on muuttunut ja muuttumassa Miten toimintaympäristö haastaa toimintamallin uudistuksen? Tampere 2017 -seminaari 23.3.2015 Matias Ansaharju Strategiasuunnittelija Yhteinen Tampere kaupunkistrategia:

Lisätiedot

Ikääntyvä väestö Asuinalueiden kehittämisohjelmassa

Ikääntyvä väestö Asuinalueiden kehittämisohjelmassa Ikääntyvä väestö Asuinalueiden kehittämisohjelmassa Ikäystävällinen asuinalue -seminaari 12.5.2014 Hanna Dhalmann 12.10.2007 Tekijän nimi Projektipäällikkö, FT 13 kasvukeskuskaupunkia: Helsinki, Vantaa,

Lisätiedot

Kansalaisuus yhteiskunnan voimavarana

Kansalaisuus yhteiskunnan voimavarana Kansalaisuus yhteiskunnan voimavarana Erityistä huomiota tulisi myös kiinnittää vaikeassa elämäntilanteessa elävien ja vähän osallistuvien osallistumismahdollisuuksien turvaamiseen ja vahvistamiseen. Demokratiapolitiikan

Lisätiedot

Varhaisen puuttumisen strategiset lähtökohdat ja poikkisektorinen johtaminen Nurmijärvellä

Varhaisen puuttumisen strategiset lähtökohdat ja poikkisektorinen johtaminen Nurmijärvellä Varhaisen puuttumisen strategiset lähtökohdat ja poikkisektorinen johtaminen Nurmijärvellä Perhe ja sosiaalipalveluiden päällikkö Mervi Herola Perhekeskus palvelumallina seminaari 28.8.2008 Nurmijärven

Lisätiedot

Hankkeistaminen Webinaari Erasmus + Ammatillinen koulutus (KA1)

Hankkeistaminen Webinaari Erasmus + Ammatillinen koulutus (KA1) Hankkeistaminen Webinaari 1.11.2016 Erasmus + Ammatillinen koulutus (KA1) Ulkopuolisen rahoituksen konteksti AMMATILLISTEN OPPILAITOSTEN KONTEKSTI: STRATEGIAT, LINJAUKSET, KEHITTÄMISTARPEET, RESURSSIT,

Lisätiedot

Liikuntatoimen ylitarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto

Liikuntatoimen ylitarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto Liikuntatoimen ylitarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto Tavoitteena liikunta-aktiivisuuden edistäminen Keinoina liikkumisympäristöjen kehittäminen Ohjauskeinot: Resurssiohjaus

Lisätiedot

Vahva kuvataide hyvinvoiva kuvataiteilija Suomen Taiteilijaseuran strategia

Vahva kuvataide hyvinvoiva kuvataiteilija Suomen Taiteilijaseuran strategia Vahva kuvataide hyvinvoiva kuvataiteilija Suomen Taiteilijaseuran strategia 2017-2021 suomen taiteilijaseuran strategia 2017 2021 VISIOMME Visiomme on vahva kuvataide hyvinvoiva kuvataiteilija. Suomen

Lisätiedot

Suurkäyttäjien hoito- ja palveluketjujen rakentaminen Oulunkaarella HUCCO

Suurkäyttäjien hoito- ja palveluketjujen rakentaminen Oulunkaarella HUCCO Suurkäyttäjien hoito- ja palveluketjujen rakentaminen Oulunkaarella HUCCO Heavy Users Care Chains in OuluArc Tiedotussuunnitelma OULUNKAAREN SEUTUKUNTA Ii Pudasjärvi Utajärvi Vaala Yli-Ii Piisilta 1, 91100

Lisätiedot

Mitä on osallistava mediakasvatus?

Mitä on osallistava mediakasvatus? Mitä on osallistava mediakasvatus? Pirjo Sinko, opetusneuvos, Opetushallitus Valtakunnalliset virtuaaliopetuksen päivät 4.12.2012 Helsinki Media auttaa lapsia ja nuoria osallistumaan Osallistaminen - suomalaisen

Lisätiedot

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka on kuuden lapsi- ja perhejärjestön (Ensi- ja turvakotien liitto, Lastensuojelun Keskusliitto, Mannerheimin Lastensuojeluliitto,

Lisätiedot

Hankkeen esittely Monialaisten yhteistyöverkostojen kehittämishanke

Hankkeen esittely Monialaisten yhteistyöverkostojen kehittämishanke Hankkeen esittely Monialaisten yhteistyöverkostojen kehittämishanke 2011-2013 Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry Hyvinkään kaupunki Lohjan Kaupunki Porvoon kaupunki Nuorisotutkimusseura Monialaisen yhteistyön

Lisätiedot

MITÄ HANKEALUEILLA ON TEHTY? Katsaus paikalliseen kehittämistyöhön Johanna Lång & Saara Perälä KAMPA-hanke

MITÄ HANKEALUEILLA ON TEHTY? Katsaus paikalliseen kehittämistyöhön Johanna Lång & Saara Perälä KAMPA-hanke MITÄ HANKEALUEILLA ON TEHTY? Katsaus paikalliseen kehittämistyöhön Johanna Lång & Saara Perälä KAMPA-hanke 12.2.2013 Kokkola ja Kruunupyy Kehittämisen painopistealueet: 1. Vuorovaikutuksen lisääminen sosiaali-

Lisätiedot

MIKSI VAIKUTTAVUUTTA? Vaikuttavuusvalmentamo 29.10

MIKSI VAIKUTTAVUUTTA? Vaikuttavuusvalmentamo 29.10 MIKSI VAIKUTTAVUUTTA? Vaikuttavuusvalmentamo 29.10 AVUSTUSOSASTO RAY 25.10.2016 2 LAKISÄÄTEINEN TEHTÄVÄ Laki raha-automaattiavustuksista 21. Rahaautomaattiyhdistyksen on sopivalla tavalla seurattava myönnettyjen

Lisätiedot

Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA

Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA 2012 2016 Suomen ammatillisen koulutuksen kulttuuri- ja urheiluliitto, SAKU ry Lähtökohdat ennen: liikunnan kilpailutoimintaa ja kulttuurikisat

Lisätiedot

Ajankohtaista Georg Henrik Wrede. Johtaja, nuorisotyön ja politiikanvastuualue

Ajankohtaista Georg Henrik Wrede. Johtaja, nuorisotyön ja politiikanvastuualue Ajankohtaista Georg Henrik Wrede Johtaja, nuorisotyön ja politiikanvastuualue 02953 30345 georghenrik.wrede@minedu.fi Uudistuksesta kysytty ja ehdotettu 1. Tavoitteet (2 ) 2. Nuorten määritelmä (3 ) 3.

Lisätiedot

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011 Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu Hankkeen tavoitteet Pitkän aikavälin laadullisen ennakoinnin verkostohanke Teemallisesti hanke kohdistuu hyvinvointi-

Lisätiedot

Allianssin päivitetty strategia Esitys Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry:n kevätkokoukselle

Allianssin päivitetty strategia Esitys Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry:n kevätkokoukselle Allianssin päivitetty strategia Esitys Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry:n kevätkokoukselle 21.4.2016 Allianssin strategia 2021 Allianssi edistää nuorten hyvinvointia Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi

Lisätiedot

SENIORIASUMISEN SEMINAARI, JYVÄSKYLÄ

SENIORIASUMISEN SEMINAARI, JYVÄSKYLÄ SENIORIASUMISEN SEMINAARI, JYVÄSKYLÄ 14.10.2016 AVUSTUSOSASTO HILPPA TERVONEN 14.10.2016 2 AVUSTUSMÄÄRÄRAHAN KÄYTTÖ 2016-2019 RAY:N AVUSTUSTOIMINNAN LINJAUSTEN TAVOITEALUEIDEN MUKAISESTI (MILJ. EUROA)

Lisätiedot

KESTÄVÄ SEINÄJOEN SEUTU

KESTÄVÄ SEINÄJOEN SEUTU KESTÄVÄ SEINÄJOEN SEUTU - SEINÄJOEN SEUDUN ILMASTOSTRATEGIA - hankkeen toimenpiteiden toteuttaminen (kunnat, yritykset, kuluttajat) Mika Yli-Petäys projektipäällikkö, Lapuan kaupunki Toimitusjohtaja, Thermopolis

Lisätiedot

Punaisella merkityt kohdat ovat koulutyöskentelyn kysymyksiä, joihin toivomme teidän ottavan kantaa.

Punaisella merkityt kohdat ovat koulutyöskentelyn kysymyksiä, joihin toivomme teidän ottavan kantaa. Punaisella merkityt kohdat ovat koulutyöskentelyn kysymyksiä, joihin toivomme teidän ottavan kantaa. LUKU 4 YHTENÄISEN PERUSOPETUKSEN TOIMINTAKULTTUURI 4.5 Paikallisesti päätettävät asiat Toimintakulttuuri

Lisätiedot

VIESTINTÄSTRATEGIA Oulun yliopiston ylioppilaskunta

VIESTINTÄSTRATEGIA Oulun yliopiston ylioppilaskunta VIESTINTÄSTRATEGIA 2017 2020 Oulun yliopiston ylioppilaskunta Sisällysluettelo 1. Johdanto 2. Nykytila 2.1. Kehittämiskohteiden toteutuminen 3. Perusviesti 4. Viestintä ylioppilaskunnan strategian toteuttajana

Lisätiedot

Orientaatioseminaari. Kehittämistehtävä: Tukevasti alkuun ja vahvasti kasvuun varhaisen puuttumisen ja pedagogisen tuen avulla

Orientaatioseminaari. Kehittämistehtävä: Tukevasti alkuun ja vahvasti kasvuun varhaisen puuttumisen ja pedagogisen tuen avulla Orientaatioseminaari Mikko Ojala 15.01.2010 Kehittämistehtävä: Tukevasti alkuun ja vahvasti kasvuun varhaisen puuttumisen ja pedagogisen tuen avulla Tukevasti alkuun,vahvasti kasvuun Kehittämishanketta

Lisätiedot

OULU KASVAA KESTÄVÄSTI

OULU KASVAA KESTÄVÄSTI Oulun kaupungin ympäristöpolitiikka OULU KASVAA KESTÄVÄSTI Hyväksytty kaupunginhallituksessa 9.8.2010 399 2 Oulu kasvaa kestävästi Sisältö Johdanto... 3 Oulun kaupungin ympäristöjohtaminen... 4 Oulun kaupungin

Lisätiedot

Sisäisen turvallisuuden ohjelman vuosiraportin sisällöstä ja valmistelusta Mikkeli Tarja Mankkinen Sisäministeriö

Sisäisen turvallisuuden ohjelman vuosiraportin sisällöstä ja valmistelusta Mikkeli Tarja Mankkinen Sisäministeriö 9.9.2013 Sisäisen turvallisuuden ohjelman vuosiraportin sisällöstä ja valmistelusta Mikkeli 5.9.2013 Tarja Mankkinen Sisäministeriö Mistä puhun Valtakunnallisen sisäisen turvallisuuden ohjelman vuosiraportin

Lisätiedot

Torstai Mikkeli

Torstai Mikkeli Torstai 14.2.2013 Mikkeli OSUVA (2012 2014) - Osallistuva innovaatiotoiminta ja sen johtamista edistävät tekijät sosiaali- ja terveydenhuollossa. hanke tutkii minkälaisilla innovaatiojohtamisen toimintatavoilla

Lisätiedot

VÄLKE-ryhmän toiminta. Mikko Kantokari Uudenmaan ELY-keskus

VÄLKE-ryhmän toiminta. Mikko Kantokari Uudenmaan ELY-keskus VÄLKE-ryhmän toiminta Mikko Kantokari Uudenmaan ELY-keskus 22.4.2014 Ympäristö ja luonnonvarat ympäristönsuojelu alueidenkäyttö, yhdyskuntarakenne ja rakentamisen ohjaus ympäristövaikutusten arviointi

Lisätiedot

Suunnitelmat tammi-huhti 2011 08.12.2010

Suunnitelmat tammi-huhti 2011 08.12.2010 Suunnitelmat tammi-huhti 2011 08.12.2010 EkoKymenlaakso-projektin viisi työpakettia TP1: Kuntien ympäristöjohtaminen ja ohjelmatyö TP2: Ympäristötietämyksen lisääminen TP3: Energiatehokkuus ja uusiutuvan

Lisätiedot

Asiakaspalvelun uusi toimintamalli autetaan asiakasta digitaalisten palveluiden käytössä (AUTA)

Asiakaspalvelun uusi toimintamalli autetaan asiakasta digitaalisten palveluiden käytössä (AUTA) Muistio 3.5.2016 1 (5) Liite 1 Asiakaspalvelun uusi toimintamalli autetaan asiakasta digitaalisten palveluiden käytössä (AUTA) 1 Tausta ja tavoite Pääministeri Juha Sipilän hallitusohjelmaan on kirjattu

Lisätiedot

Opiskelijoidemme näköinen Salpaus

Opiskelijoidemme näköinen Salpaus Opiskelijoidemme näköinen Salpaus Oppilaitoksen toimintakulttuurin kehittäminen; osallistavan toimintatutkimuksen tulokset TutkeOpe2015 -hanke 15.9.2016 Pedagogiset huiput seminaari, Levi Merja Tirkkonen,

Lisätiedot

Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi 2.10.2012

Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi 2.10.2012 Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi Jaana Lerssi-Uskelin Ohjelma: Verkostot työhyvinvoinnin tukena Alustuspuheenvuorot ja työpaja Jatketaan toimintaa yhdessä! Yhteenveto Työterveyslaitos on työhyvinvoinnin

Lisätiedot

Hyvinvointia ja laatua vanhuspalvelulain toimeenpano -hanke

Hyvinvointia ja laatua vanhuspalvelulain toimeenpano -hanke KAINUUN SOTE KUNTAYHTYMÄ Hyvinvointia ja laatua vanhuspalvelulain toimeenpano -hanke Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon toimintasuunnitelma Marja-Liisa Ruokolainen Eija Tolonen, Jaana Mäklin, Lahja

Lisätiedot

Tavoite Mittari Tavoitearvo Seuranta Asiakas Eri ikäryhmien osallisuuden vahvistamisen tueksi tehdään toimenpideohjelma. Kouluterveyskysely,

Tavoite Mittari Tavoitearvo Seuranta Asiakas Eri ikäryhmien osallisuuden vahvistamisen tueksi tehdään toimenpideohjelma. Kouluterveyskysely, SIVISTYSTOIMI Tulosalueet: Hallinto Perusopetus Varhaiskasvatus Opinto- ja vapaa-aika Toiminta-ajatus Sivistystoimen tavoitteena on tuottaa kuntalaisille monipuolisia ja korkealaatuisia palveluja toimialallaan

Lisätiedot

KUNTIEN JA MAAKUNTIEN VASTUUT JA ROOLIT HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMISESSÄ

KUNTIEN JA MAAKUNTIEN VASTUUT JA ROOLIT HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMISESSÄ KUNTIEN JA MAAKUNTIEN VASTUUT JA ROOLIT HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMISESSÄ Sosiaali- ja terveysjohdon neuvottelupäivät Helsinki, Selvityshenkilöraportti 14.8.2015 3) Itsehallintoalueiden ja kuntien

Lisätiedot

CIMO. Elinikäisen oppimisen ohjelma LLP POIKITTAISOHJELMAT

CIMO. Elinikäisen oppimisen ohjelma LLP POIKITTAISOHJELMAT Elinikäisen oppimisen ohjelma LLP POIKITTAISOHJELMAT Comenius Kouluopetus n. 15 % Elinikäisen oppimisen ohjelma Lifelong learning programme LLP Erasmus Korkea-asteen koulutus n. 45 % Leonardo da Vinci

Lisätiedot

TSL:n strategia vuosille

TSL:n strategia vuosille TSL:n strategia vuosille 2011 2015 PERUSTEHTÄVÄ TSL on kaksikielinen sivistysjärjestö, jonka perustehtävänä on edistää demokratiaa, yhteiskunnallista ja sivistyksellistä tasa-arvoa sekä suvaitsevaisuutta

Lisätiedot