Hankesuunnitelma 4V: Välitä, Vaikuta, Viihdy, Voi Hyvin yhteisöllisyys ja hyvä elinympäristö

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Hankesuunnitelma 4V: Välitä, Vaikuta, Viihdy, Voi Hyvin yhteisöllisyys ja hyvä elinympäristö"

Transkriptio

1 Hankesuunnitelma 4V: Välitä, Vaikuta, Viihdy, Voi Hyvin yhteisöllisyys ja hyvä elinympäristö Hankeaika Toteuttajat Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskus Oy, Helsingin, Espoon ja Vantaan kaupungit Tiivistelmä Hankkeen tavoite on parantaa elinympäristöä, viihtyisyyttä ja turvallisuutta edistämällä kestävää, osallistumiseen ja yhteisöllisyyteen perustuvaa suurkaupunkikulttuuria ja elämäntapaa luonnollisena osana vetovoimasta pääkaupunkiseutua. Tavoite toteutetaan vahvistamalla kestävän elämäntavan osaamista ja kehittämällä malleja, ohjelmia ja verkostoja järjestelmällisen osallistuvan asumisen, yhteisöllisyyden ja elinympäristönparantamistyön tueksi. Uudenlaisia toiminta- ja palvelumalleja etsitään ja kokeillaan Espoon, Helsingin ja Vantaan yhteistyönä erityisesti kaupunkien vuokrataloyhtiöissä ja niiden lähiyhteisöissä: kouluissa, päiväkodeissa, asunto-osake- ja huoltoyhtiöissä, järjestöissä ja muissa asukasorganisaatioissa. Hanketta toteutetaan pilottialueilla, jotka ovat asukasmäärältään samaa suuruusluokkaa joka kaupungissa. Hankkeeseen osallistuvien ammattitaito ja -osaaminen kehittyvät kestävän kehityksen vaatimuksia paremmin vastaaviksi ja heidän tukiverkostonsa vahvistuvat. Tämä edistää työssä jaksamista ja elinikäistä oppimista. Asukkaiden toimintavalmiudet ja -mahdollisuudet sekä elämänhallinta paranevat hankkeen myötä. Lisäksi viihtyminen ja koettu turvallisuus omalla asuinalueella sekä kiinnostus yhteisten asioiden hoitoon lisääntyvät. Asukkaat tietävät miten ja milloin he voivat vaikuttaa oman elinympäristönsä parantamiseen ja mistä saavat tarvittaessa tukea. Hankkeen tuotoksia ovat mm. ohjelma-malli kaupunkien asuinkiinteistöjen kestävän kehityksen työhön, vertaistukeen perustuva tukihenkilöverkostomalli, opetus- ja koulutusohjelmasisällöt, uudet yhteistyömuodot kuntien välillä sekä tuotoksia tukevat julkaisut. Sosiaalisen kestävyyden näkökulmasta toiminta on ennaltaehkäisevää. Hanke tukee kuntien ja osallistuvien organisaatioiden päämääriä, jotka liittyvät yhteisöllisyyden ja turvallisuuden lisäämiseen sekä asukastoiminnan vahvistamiseen. Työtä tehdään mm. tuottamalla menetelmiä välittämisen ja osallisuuden kulttuurin kehittämiseen, vastakkainasettelun ilmapiirin syntymisen ehkäisemiseen, elinympäristön parantamiseen sekä turvattomuuden tunteen vähentymiseen. Näin vaikutetaan ehkäisevästi ja korjaavasti kielteiseen alueelliseen ja sosiaaliseen eriytymiseen sekä alueiden imagon parantamiseen. Oleellista on, että hankkeen avulla saadaan uusia menetelmiä syrjäytymisvaarassa olevien asukkaiden tavoittamiseen. Ekologisesti kestävän kehityksen osalta pyritään vaikuttamaan jo olemassa oleviin ongelmiin, mutta myös vähentämään potentiaalisten uhkien toteutumista. Hanke täydentää kaupunkien kestävän kehityksen ja ympäristövastuullisuuden edistämiseen tähtäävää työtä sekä vahvistaa ympäristöjohtamista. Hanke tukee myös pääkaupunkiseudun ilmastostrategian toteuttamista ja alueellista ja poikkihallinnollista työtä erityisesti hyvän elinympäristön kehittämisessä. Uudenlaiset toimintatavat tähtäävät mm. arkipäiväisen ympäristövastuullisuuden lisäämiseen kuntalaisten omassa asuinympäristössä yhdessä muiden asukkaiden kanssa. 1

2 Sisällysluettelo: TAUSTA JA TARVE... 3 Osallistuminen, yhteisöllisyys ja kestävä elinympäristö... 5 Keskiössä kaupunkien vuokra-asunnot... 6 Lapset ja nuoret päiväkodit, koulut ja oppilaitokset avainasemassa... 7 HANKKEEN KUVAUS... 9 Hanke lyhyesti... 9 Kohderyhmät TOIMINTAMUOTOJEN KUVAUS Selvitykset Kartoitukset Koulutukset, neuvonta ja kurssit Alueen toimijoiden omaehtoisen toiminnan tukeminen Yhteisölliset projektit Materiaalien tuottaminen Viestintä ja asian esiin nostaminen TAVOITTEET JA TULOKSET Laadulliset tavoitteet ja tulokset Määrälliset tulostavoitteet Tuotokset Vertailu EAKR-ohjelmaan ja toimintalinja 4:n tavoitteisiin SEURANTA JA ARVIOINTI TOTEUTUSMALLI Toteuttavat tahot ja toteutusosuudet Organisaatio ja johtaminen TYÖSUUNNITELMA TIEDOTUS JA TULOSTEN LEVITTÄMINEN Tiedotussuunnitelma Alustava suunnitelma projektin tuloksista tiedottamisesta KUSTANNUSARVIO JA RAHOITUSSUUNNITELMA

3 Tausta ja tarve Elinympäristöstään ja itsestään vastuunsa kantavat, aktiiviset asukkaat ja työntekijät ovat viihtyisän, vetovoimaisen ja kestävää kehitystä edistävän kaupungin perusta. Kestävän kehityksen haasteisiin vastaamisessa tarvitaan laajaa yhteistä tahtotilaa ja halua toimia yhteisen päämäärän eteen. Sosiaalinen pääoma ja kyky toimia hyvän elinympäristön eteen rakentuu aidoissa vuorovaikutustilanteissa, joiden ylläpitämisen taito täytyy oppia ja joiden toteutumiseksi täytyy olla tosiasiallisia mahdollisuuksia. Suurkaupunkien nopeat muutokset haastavat sosiaaliset verkostot ja yhteisöllisyyden, joiden varassa pääomaa rakennetaan (Haverinen ). Yksilöllisten arvojen nousun vastavoimana on kasvava huoli välinpitämättömyydestä ja ympäristökysymyksistä 2. Halua toimia on, mutta aina kyky tai jaksaminen ei riitä. Tarvitaan uusia malleja, verkostoja ja toimintakulttuureja, joissa vahvistetaan ja luodaan seuraavia askeleita osallistumisen, välittämisen ja yhteisen päämäärän eteen toimimisen voimistamiseksi. Tarvitaan osaamista ja keinoja edistää rakentavaa sosiaalista kontrollia ja puuttumisen kulttuuria. Pääkaupunkiseudun kunnilla, ja niiden toimijoilla, on omat vahvuutensa ja hyviä toimintatapoja, joiden jakaminen ja kehittäminen edelleen on tärkeää. 4V: Välitä, Vaikuta, Viihdy, Voi hyvin -hankkeen tavoitteena on parantaa elinympäristöä, viihtyisyyttä ja turvallisuutta edistämällä kestävää, osallistumiseen ja yhteisöllisyyteen perustuvaa suurkaupunkikulttuuria ja elämäntapaa luonnollisena osana vetovoimasta pääkaupunkiseutua. Hankkeessa etsitään ja kokeillaan tätä tavoitetta edistäviä uudenlaisia palvelu- ja toimintamalleja erityisesti kaupunkien vuokrataloyhtiöissä ja niiden lähiyhteisöissä (koulut, päiväkodit, asunto-osakeyhtiöt, huoltoyhtiöt, järjestöt jne.). Kaikki toiminta lähtee alueen tarpeista ja tukee yhteisöllisen, tasaarvoisen ja kestävän kaupunkikulttuurin syntymistä. Hanke tukee kuntien ja muiden osallistuvien organisaatioiden tavoitteita, jotka liittyvät ympäristövastuullisuuden, asumisaktiivisuuden, yhteisöllisyyden ja turvallisuuden lisäämiseen, asukastoiminnan tukemiseen, eri-ikäisten ja taustaisten asukkaiden yhteistoiminnan vahvistamiseen sekä asukastoimikuntien työn ohjaamiseen ja tukemiseen. Hanke lisää myös yhteistyötä eri sidosryhmien välillä ja sisällä. Kunnissa on nostettu esille alueiden erilaisia uhkia, uhan aiheuttajia ja seurauksia sekä toimenpide-ehdotuksia turvallisuuden parantamiseksi. Hanke 1 Haverinen 2006: Kaupunkilaisen elinympäristöongelma käsitteellistämistavat ja puuttumisen mallit. Väitöskirja. Helsingin kaupungin tietokeskus, tutkimuksia 2006:11. Helsinki. 2 Kansallinen nuorisotutkimus Uskonto, arvot ja instituutiot. Suomalaiset World Values -tutkimuksissa : Kirjassa Borg, Sami & Ketola, Kimmo & Kääriäinen, Kimmo & Niemelä, Kati & Suhonen, Pertti (toim.) Yhteiskuntatieteellisen tietoarkiston julkaisuja 4,

4 tukee turvallisuustyötä tuottamalla välineitä ja malleja mm. välittämisen ja osallisuuden kulttuurin kehittämiseen, vastakkainasettelun ilmapiirin syntymisen ehkäisemiseen, elinympäristön parantamiseen sekä turvattomuuden tunteen vähentymiseen. Tätä kautta on mahdollista vaikuttaa ehkäisevästi ja korjaavasti kielteiseen alueelliseen ja sosiaaliseen eriytymiseen ja alueiden imagon parantamiseen. Hanke tukee ja täydentää ympäristökeskusten ja opetustoimen kestävän kehityksen ja ympäristövastuullisuuden edistämiseen tähtäävää työtä ja mahdollistaa kaupungin ympäristöjohtamisen vahvistamista ja laajentamista. Hanke tukee myös pääkaupunkiseudun ilmastostrategian toteuttamista. Lisäksi hanke tukee muuta alueellista ja poikkihallinnollista kehittämistyötä erityisesti hyvän elinympäristön kehittämisessä. Uudet palvelumallit ja uudenlaiset toimintatavat tähtäävät mm. arkipäiväisen ympäristövastuullisuuden lisäämiseen kuntalaisten omassa asuin- ja lähiympäristössä yhdessä muiden asukkaiden kanssa. Hankkeen taustalla ovat kokemukset aiemmista hankkeista sekä kansalliset, kansainväliset ja kaupunkien omat selvitykset, tutkimukset, strategiat ja linjaukset. Hankeidea on lähtöisin Kierrätyskeskuksen ja Suomen Ympäristökasvatuksen Seuran kokemuksista Urban II -ohjelman hanketyöstä, Vantaan Elävä kaupunki -hankkeesta, Helsingin ympäristökeskuksen selvityksestä asuinkiinteistöyhtiöiden ympäristövastuullisuuden ja asukasosallisuuden lisäämiseksi sekä osallistuvien kuntien tarpeista koskien yhteisöllisyyden, hyvän ja viihtyisän elinympäristön edistämistä. Hankevalmistelussa on otettu myös laajemmin huomioon EU:n Urban - ohjelmakauden kokemukset (ohjelman työntekijät osallistuneet mm. hankesuunnitteluun). Kaupunkikohtaisia ja alueellisia tarpeita on tuotu suunnitteluun kuntien laajan osallistumisen kautta. Lähtökohtina ovat olleet mm. kaupunkien strategiat ja arvot, turvallisuusstrategiatyö, kaupunkien omistamien asuinkiinteistöyhtiöiden strategiatyö ja yhtiöiden tarpeet, kaupunkien kestävän kehityksen ja ympäristövastuullisuuden edistämiseen tähtäävä työ (mm. kaupunkien ympäristöpolitiikat ja -ohjelmat, pääkaupunkiseudun ilmastostrategia 2030), asukasdemokratiatyö ja tarpeet aluetoiminnan kehittämiseen, Turvallisuustalkoot-työ, Poliisin tarpeet, positiivisen diskriminaation hankkeiden kokemukset ja suositukset sekä koulujen ja päiväkotien tuen tarve kestävän kehityksen ohjelmavelvoitteiden toteuttamiseksi. Valtakunnallisen tason tutkimuksista huomioon on otettu mm. Oikeusministeriön Kansalaisyhteiskunta ohjelman sekä Nuorten osallisuushankkeen (Opetushallitus 3 ) tulokset ja suositukset. 3 Nuorten osallisuushanke: mm. Vehviläinen 2006: Nuorten osallisuushankkeen hyvät käytännöt. Opetushallitus. Hakapaino Oy, Helsinki ja Nuorten osallisuushankkeen päätösseminaari Helsingissä

5 Osallistuminen, yhteisöllisyys ja kestävä elinympäristö Aktiivinen ja osallistuva kansalaisyhteiskunta vaatii yhteiskunnalta tukea ja kannustusta, tilaisuuksia oppia vaikuttamaan sekä tietoa vaikuttamisen välineistä, väylistä ja verkostoista. Monipuolisen osallistumisen ja vaikuttamisen mahdollistaminen edellyttää myös kansalaisten aitoa kuulemista, erityisesti vaikeassa elämäntilanteessa elävien ja vähän osallistuvien kansalaisten osallistumismahdollisuuksien turvaamista sekä lähija asukasdemokratian vahvistamista. (Kansalaisyhteiskunta 2006 toimikunnan raportti 4.) Asuinalueiden eri toimijat ovat oman arkensa parhaita asiantuntijoita. He tuntevat omat lähtökohtansa ja tarpeet niiden kehittämiseksi. Parhaat keinot kestävän elinympäristön rakentamiseksi löytyvät kohderyhmiä kuuntelemalla ja sovittamalla heidän tarpeensa yhteisiin tavoitteisiin ja strategioihin. Lähtökohta palvelee myös yhteisöllisyyden vahvistamisen tavoitetta. Luottamuksellinen ilmapiiri ja voimaantuminen (empowerment) rakentuu osallistumisen vapaaehtoisuudelle ja tasavertaisuudelle. Käytännössä tämä tarkoittaa, että osallistujilla on oltava aito vaikutusmahdollisuus suunniteltavaan toimintaan. Aiempien hankkeiden kokemusten perusteella 5 oikein suunniteltu kuunteleminen ja osallistaminen toteuttaa samanaikaisesti useita tavoitteita; muun muassa selvittää nykytilaa, luo keskustelua tarpeista, etsii parannusehdotuksia, lisää vuorovaikutusta viranomaisten ja asukkaiden välillä, vähentää ristiriitatilanteiden syntymistä sekä motivoi ja opettaa osallistumaan Asukkaiden hyvinvointia, viihtymistä ja turvallisuutta voidaan edistää toimilla, jotka samalla luovat edellytyksiä ekologisesti ja taloudellisesti kestävälle elämäntavalle ja kaupunkikulttuurille. Asukkailla ja työntekijöillä on halua ja kiinnostusta toimia oman elinympäristönsä hyväksi. Toistaiseksi kiinnostus ja myönteiset asenteet eivät läheskään aina konkretisoidu tekojen tasolla parhaalla mahdollisella tavalla. Esimerkiksi helsinkiläiset ovat tutkimusten mukaan 6 asenteiltaan hyvin ympäristömyönteisiä, mutta silti heidän ympäristökäyttäytymisessään olisi vielä parantamisen varaa. Usein hyvien aikeiden muuttumisen toiminnaksi estää muun muassa oikean ja 4 Kohti aktiivista kansalaisuutta. Kansalaisyhteiskunta 2006 toimikunnan raportti. Julkaisu 2005:14, Oikeusministeriö. Helsinki, Lilja & Järvilehto 2006: Ekoarki. Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskuksen ja Suomen Ympäristökasvatuksen Seuran Ekoarki-hankkeen hedelmiä vuosilta Helsinki. Lilja & Viberg: Ekoarki Vantaalla Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskuksen ja Suomen Ympäristökasvatuksen Seuran Ekoarki-hankkeen hedelmiä. Helsinki. Kumpulainen Hienot maisemat ja paljon kavereita. Uusyhteisöllisyys mielenterveyden tukena -hanke loppuraportti. Suomen Mielenterveysseura. Vantaa: Dark Oy. Rinkinen 2004: Rivien väliin jäävät asukkaat. Hiljaisten ryhmien osallistaminen ympäristösuunnittelussa. Diplomityö, Teknillinen korkeakoulu, arkkitehtiosasto. Vantaan kaupungin paino. 6 mm. Lankinen Helsinkiläisten ympäristöasenteet ja ympäristökäyttäytyminen vuonna Helsingin kaupungin tietokeskus, tutkimuksia 2005:5. 5

6 konkreettisen tiedon puuttuminen vaikuttamismahdollisuuksista sekä kokemus omien taitojen ja mielipiteiden riittämättömyydestä. Toiminta jää helposti hyvien ajatusten tasolle myös silloin, jos ei ole tarjolla rakenteellisia mahdollisuuksia toimia haluamallaan tavalla. Kyky toimia yhteisten päämäärien eteen edellyttää myös aitojen vuorovaikutussuhteiden syntymistä. Vuorovaikutussuhteiden edistäminen taas vaatii aikaa, aitoa kuuntelemista, suoria kontakteja, luottamuksen synnyttämistä ja arvostuksen saamista. Ajan antaminen kannattaa, jos saavutetaan tavoiteltu päämäärä eli aidon sosiaalisen vuorovaikutuksen lisääntyminen ja halu toimia oman elinympäristönsä ja yhteisönsä parhaaksi. Fokuksen kohdentaminen elinympäristön huomioon ottamiseen ja ympäristövastuullisuuden lisäämiseen mahdollistaa muiden samanaikaisten tavoitteiden saavuttamisen. Ympäristökysymysten ottaminen toimintaan läpäisyperiaatteella tuo kohderyhmille mielekkään ja neutraalin motiivin osallistua pyrkimyksen yhteisten, ei yksilöihin keskittyvien, ongelmien ratkaisuun. Se antaa luvan osallistua ilman leimaamisen pelkoa myös silloin, kun osallistetaan ja toimitaan heikommassa asemassa olevien asukasryhmien kanssa. Ympäristökysymyksissä ja -taidoissa sosiaalisen aseman tuoma mahdollinen eriarvoisuus ei ole merkityksellinen lähtökohta. Kaupunki elää myös mielikuvissa. Yksi turvattomuutta ja viihtymättömyyttä aiheuttava tekijä on median kielteiset uutiset turvattomuudesta, ympäristöstä ja alueellisista ongelmista. Onkin tarvetta hyvien uutisten ja kokemusten jakamiseen eri kanavia, myös mediaa, käyttäen. Iloisten uutisten ja onnistumisten nostaminen esille on tapa taistella kielteisiä mielikuvia vastaan. Yhteisöllisyyden ja lähiympäristöstä välittämisen lisääntyminen vähentää myös suullisesti leviäviä huonoja uutisia ja nostaa oman elinympäristön arvoa asukkaiden mielikuvissa. Kansalaisille tulee luoda tilaisuuksia nähdä kestävän kehityksen tavoitteiden mielekkyys ja edut oman arjen kannalta sekä uskoa omiin vaikutusmahdollisuuksiin, jotta kestävät toimintamallit omaksuttaisiin osaksi arkea. Onkin tärkeä löytää, nostaa esille ja kehittää osallistavia menetelmiä, joilla saavutetaan parempaa elinympäristöä ja yhteisöllisyyttä. Yhtä tärkeää on tehdä työtä sen eteen, että menetelmät otetaan käyttöön työyhteisöjen ja hallinnon eri tasoilla. Sosiaalisen pääoman muodostumisen näkökulmasta on välttämätöntä, että suunnitellun kaltaisessa hanketyössä panostetaan resursseja työhön eli fyysisesti kentällä oleviin työntekijöihin. Heidän tehtävään on olla läsnä, kuunnella, kannustaa ja luoda verkostoja olla oikeasti käytettävissä ja uskoa ihmisten kykyyn ja asiantuntemukseen. Keskiössä kaupunkien vuokra-asunnot Kiinteistöjen asukkaiden ja henkilöstön osallistuminen tai osallistumatta jättäminen yhteisten asioiden hoitoon, arjen valinnat sekä kulutustottumukset 6

7 määrittelevät elinympäristön laatua, turvallisuutta ja viihtyisyyttä huomattavissa määrin. Esimerkiksi asumisen ja asuinkiinteistöjen ympäristövaikutukset ovat erittäin merkittäviä. Myös asukkaiden ja työntekijöiden toiminnan välilliset vaikutukset elinympäristöön, yhteiskuntaan ja yhteisöihin ovat hyvin huomattavia. Ympäristövastuullisen asumisen tuottamisessa kunnat voivat toimia hyvinä esimerkkeinä. Asuinkiinteistöjen ympäristövaikutusten vähentäminen tai ainakin kasvun pysäyttäminen onkin otettu tavoitteeksi monessa kunnassa. Kuntien tavoitteena kiinteistönomistajina on toimia vastuullisesti ja taata asukkaille hyvätasoista ja turvallista asumista. Kiinteistöihin liittyvien politiikkojen, ohjelmien ja strategiatyön konkreettinen jalkauttaminen hallinnon ja yhtiöiden henkilöstölle sekä asukkaiden arkeen asti on tarpeellisesta tavoitteiden saavuttamiseksi. Vuokralaisdemokratian toteutuminen ja kehittäminen on olennainen osa hyvää asumista. Asumisaktiivisuuden, yhteisöllisyyden ja turvallisuuden lisääminen, asukastoiminnan tukeminen, eriikäisten ja -taustaisten asukkaiden yhteistoiminnan vahvistaminen sekä asukastoimikuntien työn ohjaaminen ja tukeminen ovat alueita, joiden kehittäminen ja parantaminen vaativat jatkuvaa työtä asuinkiinteistöjen johtamisessa, hallinnossa ja ylläpidossa. Kaupunkien asuinkiinteistöjen toimintaa kehittämällä tavoitetaan laaja kirjo erilaisia asukasryhmiä. Oleellista on, että hankkeen avulla saadaan uusia menetelmiä myös syrjäytymisvaarassa olevien asukkaiden (esim. vanhukset, mielenterveyspotilaat, maahanmuuttajat) tavoittamiseen. Aiempien kokemusten perusteella näiden niin sanottujen hiljaisten ryhmien asukkaita voidaan osallistaa ja voimaannuttaa kaupungin vuokra-asuntojen asukkaiden ja henkilöstön kanssa tehtävällä työllä. Hanke mahdollistaa lisäksi uusien yhteistyötapojen rakentamisen ja yhteistyön lisäämisen eri sidosryhmien kanssa. Helsingin kaupungin omistamissa asuinkiinteistöissä asuu yli asukasta ja kaupunki omistaa yli vuokra-asuntoa. Espoon kaupunkikonserniin kuuluva Espoonkruunu Oy omistaa asuntoa. Asunnoissa asuu yli espoolaista, joka on kymmenen prosenttia koko kaupungin asukkaista. Vantaan kaupungin omistama VAV Asunnot Oy konserniyhtiö omistaa puolestaan noin vuokra-, asumisoikeus- ja osaomistusasuntoa Vantaalla. Suurkaupunkilaisen vuokra-asumisen hyvän imagon nostamiseen on tarvetta. Pääkaupunkiseudun kunnissa ja niiden kiinteistöyhtiöissä on tehty työtä sosiaalisen ja ekologisen kestävyyden eteen taloudelliset reunaehdot huomioiden, mutta monilla osa-alueilla on kuitenkin vielä parantamista. Lapset ja nuoret päiväkodit, koulut ja oppilaitokset avainasemassa Tarve koulujen, päiväkotien ja oppilaitosten kestävän kehityksen kasvatustyön tukemiseen on tunnustettu monella taholla. Ympäristöasioiden ohella kestävää kehitystä edistävään kasvatukseen liittyvät muun muassa 7

8 demokratia- ja turvallisuuskasvatus sekä osallistumisen ja aktiivisen kansalaisuuden opiskelu. Kansallisissa linjauksissa ja strategioissa kouluille ja muille oppilaitoksille on asetettu haastavia kestävän kehityksen edistämistavoitteita 7, joiden saavuttaminen edellyttää nopeita ja monipuolisia toimia. Myös opetussuunnitelmien perusteet edellyttävät ympäristönäkökulman, osallisuuden ja kansalaisvaikuttamisen taitojen ottamista mukaan opetukseen. Koulut, päiväkodit, oppilaitokset ja muut kasvatustyötä tekevät tahot ovat ilmaisseet selvästi tuen tarpeen uusien kestävän kehityksen kasvatuksen ja opetuksen vaatimusten toteuttamisessa. Kestävän kehityksen kasvatuksen nykytilaa ja tulevaisuutta kartoittanut kyselytutkimus vuodelta 2005 kertoi opettajien toivovan ympäristökasvatuksen voimavarojen lisäämistä jokapäiväiseen työhön. Merkittävää resurssien lisäystä ei kuitenkaan ole saatu ja tarve on yhä olemassa. Sama tarve on tullut ilmi Kierrätyskeskuksen aiemmissa EU:n Urban II -ohjelmaan kuuluneissa hankkeissa sekä muiden Kierrätyskeskuksen koulutus- ja neuvontapalvelujen asiakkaiden kanssa työskenneltäessä. Merkityksellisiä ovat myös väylät, joita pitkin opettajat välittävät arvoja ja käyttäytymismalleja oppilaille ja oppilaat edelleen omille vanhemmilleen. Koulun ja kodin välisen yhteistyön lisääminen sekä lähialueen mahdollisuuksien, kuten lähiluonnon ja paikallisten järjestöjen, yritysten ja muiden toimijoiden, hyödyntäminen oppimisympäristön suunnittelussa tukee myös kestävän kehityksen opetustavoitteiden saavuttamista. Koulujen, päiväkotien ja muiden kasvatustyötä tekevien tahojen ottaminen mukaan hankkeeseen täydentää ja vahvistaa kehää, jossa hankkeen tavoitteiden mukainen toiminta kasvaa ja kehittyy. 7 Kestävän kehityksen toimikunnan koulutusjaosto Kestävää kehitystä edistävän kasvatuksen ja koulutuksen strategia ja sen toimeenpanosuunnitelma vuosille Kestävän kehityksen edistäminen koulutuksessa. Baltic 21E -ohjelman toimeenpano sekä kansallinen strategian YK:n kestävää kehitystä edistävän koulutuksen vuosikymmentä ( ) varten. Opetusministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä 2006:6. Yliopistopaino.. 8

9 Hankkeen kuvaus Hanke lyhyesti Hankkeen tavoitteena on parantaa elinympäristöä, viihtyisyyttä ja turvallisuutta edistämällä kestävää, osallistumiseen ja yhteisöllisyyteen perustuvaa suurkaupunkikulttuuria ja elämäntapaa luonnollisena osana vetovoimasta pääkaupunkiseutua. Tavoite toteutetaan vahvistamalla ja lisäämällä kestävän elämäntavan osaamista ja kehittämällä malleja ja verkostoja järjestelmällisen osallistuvan asumisen ja elinympäristönparantamistyön tueksi. Uudenlaisia toiminta- ja palvelumalleja etsitään ja kokeillaan yhteistyönä Espoossa, Helsingissä ja Vantaalla. Tavoitteita edistetään kohdealueiden eri yhteisöihin kohdistuvan toiminnan kautta siten, että viesti saavuttaa toimijat samanaikaisesti sekä kotona, vapaa-ajalla, töissä että koulussa. Hankkeeseen osallistuvien ammattitaito ja -osaaminen kehittyvät kestävän kehityksen vaatimuksia paremmin vastaaviksi ja heidän tukiverkostonsa vahvistuvat. Tämä edistää työssä jaksamista ja elinikäistä oppimista. Hankkeen myötä kuntien yhteistyö syvenee ja osallistuvien kuntien välille syntyy uusia yhteistyöverkostoja, toimintatapoja ja tiedon jakamisen muotoja. Asukkaiden toimintavalmiudet ja -mahdollisuudet sekä elämänhallinta kehittyvät hankkeen myötä. Lisäksi viihtyminen ja koettu turvallisuus omalla asuinalueella paranevat sekä kiinnostus yhteisten asioiden hoitoon lisääntyy. Asukkaat tietävät miten ja milloin he voivat vaikuttaa oman elinympäristönsä parantamiseen ja mistä saavat tarvittaessa tukea. Sosiaalisen kestävyyden näkökulmasta toiminta on ennaltaehkäisevää. Hanke tukee kuntien ja osallistuvien organisaatioiden päämääriä, jotka liittyvät yhteisöllisyyden ja turvallisuuden lisäämiseen sekä asukastoiminnan vahvistamiseen. Työtä tehdään mm. tuottamalla menetelmiä välittämisen ja osallisuuden kulttuurin kehittämiseen, vastakkainasettelun ilmapiirin syntymisen ehkäisemiseen, elinympäristön parantamiseen sekä turvattomuuden tunteen vähentymiseen. Näin vaikutetaan ehkäisevästi ja korjaavasti kielteiseen alueelliseen ja sosiaaliseen eriytymiseen sekä parannetaan alueiden imagoa. Oleellista on, että hankkeen avulla saadaan uusia menetelmiä syrjäytymisvaarassa olevien asukkaiden tavoittamiseen. Ekologisesti kestävän kehityksen osalta pyritään vaikuttamaan jo olemassa oleviin ongelmiin, mutta myös vähentämään potentiaalisten uhkien toteutumista. Hanke täydentää kaupunkien kestävän kehityksen ja ympäristövastuullisuuden edistämiseen tähtäävää työtä sekä vahvistaa ympäristöjohtamista. Hanke tukee myös pääkaupunkiseudun ilmastostrategian toteuttamista ja alueellista ja poikkihallinnollista työtä erityisesti hyvän elinympäristön kehittämisessä. Uudenlaiset toimintatavat tähtäävät mm. arkipäiväisen ympäristövastuullisuuden lisäämiseen kuntalaisten omassa asuinympäristössä yhdessä muiden asukkaiden kanssa. 9

10 Hanketta toteutetaan pilottialueilla, jotka ovat asukasmäärältään samaa suuruusluokkaa joka kaupungissa. Pilottialueiden valinnassa keskitytään taloudellisten ja sosiaalisten tunnuslukujen osalta keskimääräistä heikompiosaisiin alueisiin. Helsingissä ja Vantaalla hankkeessa hyödynnetään ja levitetään Urban-ohjelman tuloksia kohdentamalla osa toiminnasta Urban alueelle ja osin sen ulkopuolelle. Espoossa mahdollisia kohdealueita ovat Suvela ja Leppävaara. Hankkeen ensimmäisessä vaiheessa kartoitetaan ylikunnallisia ja alueellisia kehitystarpeita sekä tavoitteen kannalta merkityksellisiä olemassa olevia menetelmiä ja hyviä käytäntöjä. Merkittävänä kohteena ovat erilaisten ja eriikäisten kuntalaisten näkemykset asuinalueensa ja elinympäristönsä kehittämistarpeista sekä heidän käsityksensä omista vaikutusmahdollisuuksistaan ympäristöönsä. Myös kaupunkien nykyisiä käytäntöjä ohjata ja tukea asukkaiden osallistumista ja asumisen ympäristövaikutuksia selvitetään. Kartoitukset varmistavat hankkeessa tehtävän kehittämistyön suunnan, sitouttavat kuntalaisia hankkeeseen ja antava perustietoa hankkeen vaikuttavuuden arviointiin. Hankkeessa kehitetään kaupunkien omistamien vuokra-asuntoyhtiöiden kestävän kehityksen toteuttamista, seurantaa ja arviointia sekä osallistavan asukaslähtöisen työtavan menetelmiä. Tuotoksena syntyy asuinkiinteistöjen kestävän kehityksen ohjelma -malli. Ohjelma sisältää nykytilan kartoituksen, toimintasuunnitelman laatimisen, seurannan, arvioinnin ja jatkuvan parantamisen. Asukkaiden osallistuminen ja yhteisöllisyyden tukeminen on sisällytetty ohjelman eri vaiheisiin. Seurannan osalta tavoitteena on kehittää asukastyytyväisyyden ja ympäristö- ja turvallisuuskysymysten seurannan integrointia. Mallia voidaan hyödyntää myös muissa asuinkiinteistöyhtiöissä. Hankkeessa luodaan uusia ja vahvistetaan olemassa olevia kestävän kehityksen ja kansalaisyhteiskunnassa toimimisen verkostoja sekä kootaan ja kehitetään verkostoissa edelleen jaettavaksi hyviä toimintamalleja hyvän ja viihtyisän elinympäristön saavuttamiseksi. Tavoitteena on luoda pysyvät vertaistukeen perustuvat verkostot (1.) kiinteistöyhtiöiden henkilöstölle asuinkiinteistöjen kestävän kehityksen ohjelman toteuttamiseksi, (2.) asukkaille oman elinympäristöön vaikuttamisen tueksi sekä (3.) opettajille lapsia ja nuoria osallistavan koulujen ja oppilaitoksen kestävän kehityksen ohjelmatyön tueksi. Lisäksi hankkeessa edistetään viranomaisten, asukkaiden, asukasjärjestöjen ja muiden osallistuvien organisaatioiden välisten yhteistyömuotojen ja - kanavien syntymistä ja vakiinnuttamista. Vuorovaikutusta toimijaryhmien välille tuetaan esimerkiksi yhteisten projektien ja tapahtumien muodossa. Näin lisätään eri ikäryhmien ja kulttuuritaustaisten toimijoiden kanssakäymistä ja luodaan uusia malleja alueellisen yhteisöllisyyden edistämiseen ja alueen sisäisen eriarvoisuuden vähentämiseen. Samalla lisääntyy sosiaalinen koheesio ei vain alueen asukkaiden tai tiettyjen ammattiryhmien kesken vaan myös eri toimijatahojen välillä. 10

11 Osana yhteisöllisyyden ja osallistumisen kulttuurin vahvistamista hankkeessa tuetaan koulujen, päiväkotien ja muiden kasvatustyötä tekevien tahojen tavoitteellista ja järjestelmällistä työtä kestävän kehityksen opetuksen parissa myös kouluttamalla ja konsultoimalla opettajia ja kehittämällä oppimiskokonaisuuksia. Kasvattajien lisääntyneet valmiudet osallistumisen ja aktiivisen kansalaisuuden opetuksessa sekä ympäristökasvatuksessa rakentavat osaamista kestävän kehityksen opetuksen laajemmallekin kehittämiselle sekä tukevat lasten ja nuorten kasvua aktiivisiksi, vastuunsa omasta elinympäristöstään ja toisistaan kantaviksi kansalaisiksi. Uusien toimintamallien ja hyvien käytäntöjen juurruttamista tuetaan tuottamalla julkaisuja ja näyttelyitä, järjestämällä koulutuksia sekä viestimällä toiminnasta, sen tarpeista ja tavoitteista laajasti eri foorumeilla. Kohderyhmät - asukkaat (yksittäiset asukkaat, talotoimikunnat, vuokralaistoimikunnat, järjestöt jne.) - kaupunkien omistamien asuinkiinteistöyhtiöiden (vuokra-asunnot) hallinnon ja ylläpidon henkilökunta - lapset ja nuoret - opettajat ja muut ammattikasvattajat (koulut, päiväkodit, nuorisotalot yms.) Erityistä huomiota kiinnitetään syrjäytymisvaarassa olevien asukasryhmien tavoittamiseen. Varsinaisten kohderyhmien lisäksi välilliset kohderyhmät ja muut tahot joihin projektin toiminta kohdistuu huoltoyhtiöiden henkilöstö (joilla yhteistyötä kaupunkien vuokraasuntojen kanssa) kaupunkien muiden kuin asuinkiinteistöjen henkilöstö (tilakeskukset) asuinosakeyhtiöiden henkilöstö kiinteistöalan oppilaitokset opettajien koulutusta toteuttavat organisaatiot alueiden yritykset Toimintamuotojen kuvaus Hanke on kehittämishanke, jossa keskeisellä sijalla on uusien toimintamallien kehittäminen kunnille ja alueiden sosiaalisen pääoman vahvistamiseen tukeutuvat toimet. Tästä johtuen henkilöstökuluilla ja uusien hanketyöntekijöiden palkkaamisella on merkittävä rooli. Tarvitaan uudenlaista osaamista ja erityistä panostamista uusien palvelumallien tuottamiseen sekä henkilökohtaisten verkostojen rakentamiseen. Hankkeen lopussa tuotetut mallit etsivät paikkansa kaupungin organisaatioissa joko osana olemassa olevan henkilöstön toimenkuvia tai uusien toimenkuvien muodossa (vrt. asumisneuvojat Helsingissä Urban-ohjelman tuloksena). 11

12 Hankkeen toimintamuodot tuottavat valmiuksia toimia kestävän, viihtyisän ja turvallisen elinympäristön eteen hyödyntäen olemassa olevaa osaamista ja voimavaroja. Näin vältetään päällekkäisiä toimintoja ja lisätään toiminnan tehokuutta, omaehtoisuutta, osallistujien aktiivisuutta, osaamista ja motivaatiota toimia sekä kasvatetaan sosiaalista pääomaa ja koheesiota. Toimintamuodot ovat: Selvitykset Selvitetään ylikunnallisia ja alueellisia kehitystarpeita sekä kohderyhmien ympäristökokemuksia, asenteita ja osaamista sekä näkemyksiä mahdollisuuksistaan vaikuttaa Ympäristökokemukset, asenteet ja osaaminen pilottialueilla, vaihe 1. Selvitetään ostopalveluna osallistuvien kuntien pilottialueiden toimijoiden ympäristökokemuksia (koettua viihtyisyyttä, turvallisuutta ja toimivuutta sekä kehittämistarpeita) sekä asenteita ja osaamista (koettuja vaikutusmahdollisuuksia oma elinympäristönsä tilaan, ympäristövalmiuksia ja -tietoisuutta). Selvityksen pohjalta laaditaan kehittämissuunnitelma. Selvitys on osa hankeen arviointia. - Espoossa tehdään lisäksi ostopalveluna selvitys koskien yleisiä tiloja (kerhoym. yhteisöllisyyttä tukevaan toimintaan sopivia), alueiden esteettömyyttä sekä korjaus- ja muutostarpeita Ympäristökokemukset, asenteet ja osaaminen pilottialueilla, vaihe 2. Selvitetään ostopalveluna osallistuvien kuntien pilottialueiden toimijoiden ympäristökokemuksia, asenteita ja osaamista. Tuloksia verrataan vuoden 2008 vastaavan selvityksen tuloksiin. Selvitys on osa hankeen arviointia. Kartoitukset Kartoitetaan olemassa olevia hyviä toimintatapoja ja kehitetään uusia. Kartoittamis- ja kehittämistyötä tekevät hanketyöntekijät ja kohteita ovat mm. hankkeen tavoitteiden kannalta olennaiset kuntien eri toimialat, asuinkiinteistöyhtiöt, asukasorganisaatiot, koulut, päiväkodit yms. toimijat. Koulutukset, neuvonta ja kurssit Järjestetään kursseja, koulutuksia ja neuvontaa eri kohderyhmille tavoitteiden saavuttamiseksi. Sisällön tuottamisessa hyödynnetään alueella jo olevaa osaamista ja hankkeessa tuotettuja koulutuskokonaisuuksia. 12

13 - Asuinkiinteistöjen ja huoltoyhtiöiden henkilökunnan koulutus - Asukkaille suunnatut kurssit ja koulutukset - Opettajien koulutus - Neuvontatunteja oppilaille, asukkaille, tapahtumiin - Yhteistyö mm. kiinteistö-/isännöintialan ja opettajien koulutusta toteuttavien oppilaitosten kanssa - Aihepiireinä esimerkiksi: osallistamisen ja osallistumisen menetelmät, arjen ympäristöasiat työssä ja kotona, kestävän kehityksen ja ympäristöohjelmat, hyvä naapuruus ja turvallisuus Alueen toimijoiden omaehtoisen toiminnan tukeminen Tuetaan ja kannustetaan alueen toimijoita tuottamaan hankkeen tavoitteiden mukaisia tapahtumia, toimintaa ja materiaaleja. Osallistujia ruohonjuuritasolla kannustetaan ja tuetaan tuottamaan hankkeen toimintaa tukevia tapahtumia, näyttelyitä ja muita vastaavia toimia samalla luoden heille onnistuneita vaikuttamis- ja osallistumiskokemuksia, halua ja kykyä toimia sekä valmiuksia osallistua ja ottaa vastuuta myös tulevaisuudessa oman elinympäristönsä tilasta, viihtyisyydestä ja turvallisuudesta. Yhteisölliset projektit Toteutetaan yhteistyössä alueen toimijoiden kanssa tempauksia ja tapahtumia. Toteutettavien projektien tarkoitus on levittää tietoa hankkeesta, synnyttää verkostoja sekä motivoida osallistumaan ja toimimaan. Esimerkkinä voisi olla vaikkapa samanaikaiset talkoot useissa asuinkiinteistöissä yhteisellä teemalla. Materiaalien tuottaminen Tuotetaan julkaisuja, näyttelyitä, tiedotusmateriaaleja ja koulutusohjelmasisältöjä hyvien kokemusten jakamiseksi, toimintaan motivoimiseksi ja voimaannuttamiseksi sekä uusien tavoitteiden mukaisten toimintatapojen mahdollistamiseksi ja juurruttamiseksi. - Tiedotusmateriaalit: esimerkiksi hanke-esitteet ja tiedotteet - Internetsivusto - Kaupungin omistamien asuinkiinteistöjen kestävän kehityksen ohjelman manuaali - Lainattavat materiaalit, mm. näyttelyt - Asukasoppaiden päivittäminen - Koulutuskokonaisuuksia kiinteistöyhtiöiden, asukaselimien ja -järjestöjen, opettajien koulusta toteuttavien yms. tahojen käyttöön 13

14 - Vaikuttamisen käsikirjat 1. Asukkaiden/järjestöjen käyttöön 2. Kiinteistöyhtiöiden henkilöstön käyttöön (voi sisältyä kestävän kehityksen ohjelman manuaaliin) 3. Koulujen ja päiväkotien opettajien käyttöön Käsikirjat sisältävät mm. hankkeessa koottuja vaikuttamisen polkuja (ks. tuotokset vertaistukiverkostomalli) ja tapausesimerkkejä osallistamisesta, joiden avulla tieto leviää ja on aktiivisestikin levitettävissä muihin yhtiöihin/kouluihin/organisaatioihin, alueille ja paikkakunnille - Loppuraportti Viestintä ja asian esiin nostaminen Tuodaan tietoisuuteen hyviä uutisia, tietoa mahdollisuuksista ja motivoidaan osallistumaan sekä tuetaan tulosten ja tuotosten juurruttamista. - Osallistuminen tapahtumiin ja tilaisuuksiin - Yleisen keskustelun herättäminen, aktiivinen media- ja sidosryhmäyhteistyö - Asukkaiden omien viestintäkanavien tukeminen, kehittäminen ja hyödyntäminen (esim. kaupunginosien nettisivut, radiot ja lehdet) - Sisällön tuottaminen Hima- ja Asukasviesti-lehtiin - Osallistuminen seminaareihin ja konferensseihin (valtakunnalliset, yksi ulkomainen) Katso myös luku Tiedotus ja tulosten levittäminen. Tavoitteet ja tulokset Laadulliset tavoitteet ja tulokset Hankkeen tavoitteena on parantaa elinympäristöä, viihtyisyyttä ja turvallisuutta edistämällä kestävää, osallistumiseen ja yhteisöllisyyteen perustuvaa suurkaupunkikulttuuria ja elämäntapaa luonnollisena osana vetovoimasta pääkaupunkiseutua. Hanke kehittää pysyviksi kaavailtuja kestävää kehitystä tukevia palvelurakenteita, jotka luovat asukkaille, kunnan organisaatioille ja yrityksille mahdollisuuden kestävän kehityksen edistämiseen. Hankkeen tuloksena saavutetaan pitkäkestoisia laadullisia muutoksia seuraavissa tekijöissä: 1. Hankkeen tuottamat uudet mallit ja verkostot asukkaiden, kiinteistöyhtiöiden henkilökunnan sekä lasten ja nuorten kanssa tehtävään järjestelmälliseen oman elinympäristön parantamistyöhön otetaan käyttöön kohdealueilla - Kaupunkien asuinkiinteistöjen asukasosallisuus, yhteisöllisyys sekä ympäristövaikutusten ja turvallisuusriskien hallinta vahvistuvat - Kaupunkien väliset ja sisäiset verkostot sekä hyvien käytäntöjen ja kokemusten vaihto vahvistuvat 14

15 - Kuntien ja kiinteistöyhtiöiden tavoitteiden näkyvyys asukkaille lisääntyvät - Alueiden yhteisöjen ongelmanratkaisukyky vahvistuu - Myönteisiä vaikutuksia alueelliseen, asukasryhmien väliseen ja sosiaaliseen eriytymiseen saadaan aikaan - Kaupunkiympäristö ja toiminta-alueiden imago paranevat 2. Kestävän kehityksen toteutumisen seuranta ja arviointi kaupunkien omistamissa asuinkiinteistöissä, kouluissa ja päiväkodeissa kehittyvät - Menetelmät arvioida ja kehittää asuinkiinteistöjen ja niiden ympäristöjen viihtyvyyttä, esteettömyyttä, turvallisuutta ja asumisen ympäristövaikutuksia paranevat - Valmiudet kohdata kestävän kehityksen haasteet kasvavat - Paremmat menetelmät luovat parempaa jaksamista työssä ja arjessa 3. Sosiaalinen pääoma, yhteisöllisyys ja ympäristöosaaminen lisääntyvät - Lisääntynyt yhteisöllinen toiminta oman elinympäristön puolesta edistää viihtymistä, turvallisuutta ja yhteisöllisyyttä, kasvattaa sosiaalista pääomaa sekä parantaa alueen vetovoimaisuutta - Ympäristöosaaminen, vaikuttamisvalmiudet ja -mahdollisuudet sekä ongelmanratkaisukyky paranevat; - Hankkeen toiminta ja koulutus tuottavat hankkeen tarpeiden lisäksi työkokemusta ja osaamista, joilla on arvoa vapailla markkinoilla: mm. osallistamisen menetelmätaitoja, ympäristöosaamista, viestintätaitoja ja koulutuskokemusta. - Sitoutuminen yhteisölliseen vastuullisuuteen kasvaa - Lähiluonnon ja kulttuuriympäristöjen arvostaminen sekä niiden tunnettuus ja merkitys osana alueidentiteettiä lisääntyvät - Myönteiset vaikutukset alueelliseen, asukasryhmien väliseen ja sosiaaliseen eriytymiseen 4. Uudet, pysyvät yhteistyöverkostot ja tiedon jakamisen tavat kuntien välillä - Kuntien yhteistyö syvenee sekä eri toimialojen ja kunnan organisaatioiden välillä että poikkihallinnollisessa yhteistyössä Ohjelman tavoitteiden lisäksi hankkeen tavoitteet ja toiminta tukevat mm. seuraavia kansallisia ja kansainvälisiä strategioita ja ohjelmia: - Lissabonin strategia ja EU:n kestävän kehityksen strategia - Hallitusohjelma - Kansallinen kestävän kehityksen strategia - Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet - Kuntaliiton kestävän kehityksen toimintaohjelma - Kansallinen ohjelma tuotanto- ja kulutustapojen muutoksen edistämiseksi - Kansallinen ilmastostrategia - Valtakunnallinen jätesuunnitelma - Uudenmaan ympäristöohjelma - Baltic 21E -ohjelma - Unescon kestävän kehityksen kasvatuksen (ESD) vuosikymmenen Suomen kestävän kehityksen toimikunnan koulutusjaoston strategia 15

16 - Kansallinen strategia YK:n kestävää kehitystä edistävän koulutuksen vuosikymmentä ( ) varten - Asuinkiinteistöalan energiasäästösopimus - Asumisen klusteriohjelma OSKE Määrälliset tulostavoitteet Määrälliset tulostavoitteet tukevat ja kuvaavat hankkeen laadullisten tavoitteiden toteutumista. Hanke tuottaa uusia palvelumalleja, jotka luovat asukkaille, kunnan organisaatioille ja yrityksille mahdollisuuden kestävän kehityksen edistämiseen. Mitattavissa oleva kestävän kehityksen ohjelmatyö varmistaa laadukkaan pitkäntähtäimen kehittämistyön. Tuotettujen julkaisujen, materiaalien, tilaisuuksien ja osallistujien omaehtoisten toimintojen lukumäärä kertoo hankkeen toiminnan tehokkuudesta ja laajuudesta sekä antaa suuntaa, siitä kuinka hyvin hanke on tavoittanut kohderyhmänsä. Myös hankkeeseen osallistuneiden henkilöiden ja organisaatioiden lukumäärä kuvaa toiminnan tehokkuutta ja laajuutta. Hankkeen alun selvityksellä pyritään luomaan mitattavia tunnusarvoja osallistujien koettujen ympäristökokemusten (elinympäristön koettu viihtyisyys, turvallisuus ja toimivuus) sekä asenteiden ja osaamisen (koetut vaikutusmahdollisuudet oman elinympäristönsä tilaan, ympäristövalmiudet ja -tietoisuus) mittaamiseen. Mediaosumat ovat yksi tapa mitata ulkoisen viestinnän onnistumista. Lisäksi hankkeessa pyritään vaikuttamaan kuntien ja niiden asuinkiinteistöyhtiöiden tavoitteiden kanssa samansuuntaisesti asumisen ympäristötunnuslukuihin. Hankkeen laadullisten tavoitteiden toteutumista kuvaavat seuraavat määrälliset tavoitteet: Uusia palvelumalleja 2 kpl (kaupunkien asuinkiinteistöjen kestävän kehityksen ohjelma -malli, vertaistukiverkostomalli) Kestävän kehityksen ja/tai ympäristöohjelmia (asuinkiinteistöt, koulut, päiväkodit) käyttöön hankkeen aikana 15 kpl (n. 5/kunta) Verkostoihin osallistuu 100 henkeä 20 eri organisaatiosta Julkaisuja ja materiaaleja (raportit, koulutuskokonaisuudet ja -ohjelmat, näyttelyt jne.) 10 kpl Toteutettuja omaehtoisia (talkoo- tms.) toimintoja 22 kpl Koulutuksia 22 kpl Julkisuuskynnys ylitetään eri medioissa 25 kertaa Koettu asumistyytyväisyys/viihtyvyys, turvallisuus, ympäristöosaaminen ja vaikuttamismahdollisuudet nousevat pilottialueilla (ks. selvitys- ja arviointityö) Myönteiset vaikutukset asumisen kustannuksiin ja ympäristökuormitukseen (tulokset tukevat osallistuvien asuinkiinteistöyhtiöiden tavoitteita). Myönteinen kehitys mm. seuraavissa indikaattoreissa: Jätehuollon kustannukset /m 2 /kk Jätteistä hyötykäyttöön % Sähkönkulutus kwh/m 3 Kaukolämmön kulutus kwh/m 3 Vedenkulutus l/asukas/vrk 16

17 Tuotokset Hanke tuottaa kaksi uutta palvelumallia (1. ja 2.) sovellettavaksi kaupunkien yhteisöllisessä elinympäristönparantamistyössä. Lisäksi tuotetaan erilaisia koulutus- ja opetusohjelmasisältöjä (3.), uusia yhteistyöverkostoja ja toimintamuotoja kuntien välille (4.) sekä tavoitteita tukevia julkaisuja (5.). 1. Asuinkiinteistöjen kestävän kehityksen ohjelma -malli Mallin lähtökohtana ovat erityisesti kaupunkien vuokra-asunnot. Malli sisältää kartoituksen, toimintasuunnitelman, seurannan ja arvioinnin sekä asukkaiden osallistamisen. Tavoitteena ovat parempi asuinympäristö, pienemmät ympäristövaikutukset, esteettömyys, kasvanut turvallisuus, siisteys ja viihtyvyys. Malli sisältää myös osallistamismenetelmiä. Ks. tarkempi kuvaus alla. 2. Tukihenkilöverkosto-malli Luodaan vertaistukeen perustuva tukiverkostomalli ja pysyvät verkostot (1-3) kestävän yhteisöllisen elämäntavan edistämiseen. 1. Asuinkiinteistöyhtiöiden henkilökunnalle (erityisesti kestävän kehityksen ohjelman toteuttamisen tukeminen) 2. Asukkaille ja asukasjärjestöille (oman elinympäristön vaikutusmahdollisuuksien ja -kykyjen tukeminen) 3. Opettajille ja muille ammattikasvattajille (kestävän kehityksen ohjelmatyön tukeminen olemassa olevia malleja hyödyntäen) Ks. tarkempi kuvaus alla. 3. Koulutus- ja opetusohjelmasisällöt Tuotetaan koulutus- ja opetussisältöjä mm. isännöitsijäkoulutukseen ja opettajien koulutukseen tukemaan hankkeen tavoitteita ja niiden juurtumista. 4. Kuntien yhteistyön toimintatavat Luodaan uusia yhteistyöverkostoja, toimintamuotoja ja tiedon jakamisen tapoja osallistujakuntien välillä. 5. Julkaisut Tuotetaan julkaisuja tukemaan em. tuotoksia. Kustannustehokkuus varmistetaan mm. sovittamalla tuotteet osaksi olemassa olevia tarpeita, tavoitteita ja järjestelmiä sekä tekemällä yhteistyötä tahojen kanssa, jotka tulevaisuudessa vastaavat tuotteiden käytöstä. Poikkihallinnollisella yhteistyöllä voidaan myös ehkäistä päällekkäisiä toimintoja. Kustannustehokkuuteen liittyen voidaan tuottaa myös tutkimusta (opinnäytetyöt) hankkeen aikana. 17

18 Asuinkiinteistöjen kestävän kehityksen ohjelma- malli Malli tähtää asuinkiinteistöjen ympäristövaikutusten minimointiin sekä asukasosallisuuden, yhteisöllisyyden ja asumisviihtyisyyden lisäämiseen. Mallin tavoitteena on mm.: - Vähentää asumisen jätehuolto-, ilkivalta-, energiankulutus- ja vesikustannuksia sekä edistää koettua turvallisuutta ja viihtyvyyttä - Jakaa hyviä kokemuksia kaupunkien omistamien vuokrataloyhtiöiden henkilökunnan ja asukkaiden kesken - Levittää tietoa olemassa olevista hyvistä käytännöistä myös muille sidosryhmille (esim. päiväkodit, koulut ja muut paikalliset toimijat) - Luoda käyttökelpoisia malleja yhteisölliseen ja asukaslähtöiseen asumisen kestävän kehityksen edistämiseen - Konkretisoida ympäristö- ja kestävän kehityksen tavoitteita kiinteistöyhtiöiden omiin toimintamalleihin sopivalla tavalla - Etsiä ja jakaa hyviä yksinkertaisia menetelmiä asukasosallisuuden lisäämiseen asumisessa - Ottaa huomioon olemassa olevat osaamisen ja työkalut (mm. energiaeksperttitoiminta, kerättävät tunnusluvut) - Kehittää tulosten seurantaa kiinteistöviraston/hallinnon jo vuosittain kerättävien tunnuslukujen pohjalta - Kehittää asukastyytyväisyyden ja ympäristöasenteiden muutosten seurantamuotoja osaksi jo olemassa olevia seurantatutkimuksia - Kehittää yhteisten tavoitteiden näkyvyyttä asukkaisiin päin Vaihe Mitä tehdään Vastuutaho Milloin Ohjauskeinojen kartoitus Kartoitetaan kaupunkien ohjauskeinot ja vaikutusmahdollisuudet merkittävimpiin asumisen, kiinteistöjen hoidon ja ylläpidon ympäristövaikutuksiin sekä turvallisuusriskit ja ilkivaltakulut. asumistyöntekijät projektiryhmä avustaa 2008 kevät Olemassa olevien hyvien käytäntöjen kartoitus Selvitykset Mallin testiversion rakentaminen Kartoitetaan osallistamisen ja ympäristön parantamistyön kannalta merkittäviä olemassa olevia hyviä käytäntöjä ja kehittämistarpeita. Ostopalveluina toteuttavilla selvityksillä tuotetaan tietoa kohderyhmien ympäristökokemuksista ja osaamisesta sekä ympäristöstä ks Kehitetään suhteellisen kevyin resurssein toteutettava kestävän kehityksen ohjelma -malli vuorovaikutteisessa prosessissa asukkaiden, asuinkiinteistöyhtiöiden ja kiinteistöviraston henkilökunnan kanssa. Ohjelma sisältää seurannan, arvioinnin ja jatkuvan asumistyöntekijät projektiryhmä avustaa hankepäällikkö 2008 asumistyöntekijät projektiryhmä avustaa ohjausryhmä kommentoi 2008 kevät 2008 syksy- 18

19 parantamisen. Mallin testaaminen Mallin toimivuutta testataan pilottialueiden vuokraasuntokiinteistöissä. Espoonkruunu, VAV, Kontulan, Vesalan, Roihuvuoren kiinteistöt (pilottialueet) 2008 loppu asumistyöntekijät käynnistää ja ohjaa Koulutukset, verkostot Korjaaminen Tuetaan mallin käyttöönottoa ja juurruttamista henkilöstön, asukkaiden ja muiden sidosryhmien koulutuksilla ja tukiverkostojen luomisella. Kerätään palautetta kokeilusta ja sen tuloksista, tehdään tarvittavat muutokset malliin. projektiryhmä avustaa asumistyöntekijät projektiryhmät asumistyöntekijät Espoonkruunu, VAV, Kontulan, Vesalan, Roihuvuoren kiinteistöt ja projektiryhmä avustaa Asuinkiinteistöjen kestävän kehityksen ohjelma -opaskirja Työstetään ohjelma valmiiksi, tuotetaan 1. painos opaskirjasta asumistyöntekijät ohjaus- ja projektiryhmä kommentoi 2010 alku Levittäminen Vakiinnuttaminen Mallin mahdollisuuksista kerrotaan laajemmalle kohderyhmälle kohdekunnissa ja myös muille kunnille (mm. seminaari) Mallin käyttöönoton varmentaminen ja juurruttaminen asumistyöntekijät hankepäällikkö Espoonkruunu, VAV, Espoon ja Vantaan asumistoimet, Helsingin kiinteistövirasto, ympäristökeskukset hankepäällikkö, asumistyöntekijät Espoon ja Vantaan asumistoimet, Espoonkruunu, VAV, Helsingin kiinteistövirasto, ympäristökeskukset Tukihenkilöverkosto-malli Malli perustuu vertaistukeen ja sen tavoitteena on mm.: - Rakentaa siirrettävissä oleva malli pysyvien vertaistukiverkostojen luomiseen eri kohderyhmille - Auttaa luomaan hankealueelle pysyviä vertaistukeen perustuvia verkostoja elinympäristön parantamistyöhön - Edistää viranomaisten, asukkaiden, asukasjärjestöjen ja muiden organisaatioiden välistä aitoa yhteistyötä ja toimimista yhteisten päämäärien eteen - Etsiä, tehdä näkyväksi ja tarvittaessa täydentää kuntalaisen vaikuttamisen polkuja 19

20 - Levittää tukihenkilöiden kautta sidosryhmille tietoa, valmiuksia ja halun toimia kestävämmän elinympäristön puolesta - Tukea asukasdemokratian toteutumista - Tukea kehitettävän asuinkiinteistöjen kestävän kehityksen ohjelma -mallin käyttöönottoa ja juurruttamista - Tukea koulujen ja päiväkotien kestävän kehityksen työtä Mallin vastuutahot löytyvät hankkeen aikana hankkeen työntekijöistä ja tukihenkilöt hankealueiden kohderyhmistä. Rakennettaville verkostoille etsitään pysyvät vastuutahot hankkeen päättyessä. Vaihe Mitä tehdään Vastuutaho Milloin Olemassa olevien käytäntöjen ja tarpeiden kartoitus Olemassa olevien hyvien toimintamallien, käytäntöjen, verkostojen ja asumistyöntekijät kasvattajat 2008 alku Verkostojen käynnistäminen tukitarpeiden kartoitus Verkostojen potentiaalisten avainhenkilöiden ja jäsenten etsiminen, verkostojen toiminnan käynnistäminen asumistyöntekijät kasvattajat 2008 syksy Materiaalien tuottaminen, koulutukset, tapahtumat Vaikuttamisen polut Mallin kehittäminen Julkaisut Julkaisujen ja materiaalien tuottaminen koulutuksia, motivointia ja toiminnan juurtumisen tukemista varten, jäsenten kouluttaminen tiedon ja toimintavalmiuksien luominen Vaikuttamisen polkujen etsiminen, luominen ja tuominen verkostojen tietoon ja käyttöön (tietoa siitä kuka viranomainen vastaa mistäkin, mihin kenelläkin on mahdollisuus vaikuttaa ja mitä reittiä, mistä saa lisäapua (viranomaiset, järjestöt, muut verkostot, organisaatiot jne.) Verkostomallin kehittäminen kokemusten pohjalta Vaikuttamisen käsikirjat eri verkostoille (asuinkiinteistöjen henkilöstön voi sisältyä kestävän kehityksen ohjelman manuaaliin, asukkaille oma, opettajille asumistyöntekijät kasvattajat käytetään asiantuntijoita ja verkoston jäseniä sisällön tuottamisessa ja koulutuksissa projektiryhmät tukevat asumistyöntekijät kasvattajat projektityöryhmät avustavat asumistyöntekijät kasvattajat verkostojen jäsenet ja projektiryhmät kommentoivat/avustavat asumistyöntekijät kasvattajat ohjaus- ja projektiryhmät tukevat alkaen 2008 syksy 2008 alkaen 2009 alkaen

Hyvää huomista. - yhteisiä tekoja ja viisaita valintoja

Hyvää huomista. - yhteisiä tekoja ja viisaita valintoja Hyvää huomista - yhteisiä tekoja ja viisaita valintoja 12.11.2009 4V-hanke 1.4.2008-31.3.2011 Etelä-Suomen EAKR-ohjelma, toimintalinja Suurten kaupunkiseutujen kehittäminen Kansallinen rahoittaja Uudenmaan

Lisätiedot

Kestävän kehityksen ohjelma

Kestävän kehityksen ohjelma Kestävän kehityksen ohjelma tavoitteita, toimintaa ja tuloksia Annukka Luomi ja Laura Virta 8.10.2010 Tervetuloa pajaan! 4V-hanke Keke koulussa ja Keke päiväkodissa -oppaat Keke-työn käynnistäminen Keke

Lisätiedot

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 1. Johdanto Seuran ensimmäinen strategia on laadittu viisivuotiskaudelle 2013-2017. Sen laatimiseen ovat osallistuneet seuran hallitus sekä

Lisätiedot

Eloisa ikä ohjelman koordinaatio Ohjelman käynnistysseminaari 23.3.2012 Ohjelmapäällikkö Reija Heinola Ohjelmakoordinaattori Katja Helo

Eloisa ikä ohjelman koordinaatio Ohjelman käynnistysseminaari 23.3.2012 Ohjelmapäällikkö Reija Heinola Ohjelmakoordinaattori Katja Helo Eloisa ikä ohjelman koordinaatio Ohjelman käynnistysseminaari 23.3.2012 Ohjelmapäällikkö Reija Heinola Ohjelmakoordinaattori Katja Helo etunimi.sukunimi@vtkl.fi Esityksen sisältö Koordinaatiossa tapahtunutta

Lisätiedot

Monta päätä on parempi kuin yksi

Monta päätä on parempi kuin yksi Monta päätä on parempi kuin yksi Case: 4V-hanke ja verkostotyöllä yhdessä toteutettu valtakunnallinen Keke Päiväkodissa -ohjelma Tutkimusmatkalla päivähoidon uusiin liikuntakäytäntöihin -seminaari 27.1.2012

Lisätiedot

Kestävän asumisen työkalupakki vuokrataloyhtiöille

Kestävän asumisen työkalupakki vuokrataloyhtiöille Kestävän asumisen työkalupakki vuokrataloyhtiöille Yhteenveto 27.5. Taustaa: - valmis 11/10 - Tehty yhteistyössä mm. kuntien vuokrataloyhtiöiden, asukkaiden edustajien, kaupunkien asiantuntijoiden ja alan

Lisätiedot

Hankkeen kuulumisia. Vuokratalotyön pääsuunnitteluryhmän kokous 20.10.2009

Hankkeen kuulumisia. Vuokratalotyön pääsuunnitteluryhmän kokous 20.10.2009 Hankkeen kuulumisia Vuokratalotyön pääsuunnitteluryhmän kokous 20.10.2009 Hankkeessa tapahtuu Selvitys Kestävän kehityksen ja yhteisöllisyyden nykykäytänteet, asenteet ja tiedot sekä tuen tarve Hankkeen

Lisätiedot

Arvosta ja innosta vaikuttamaan! Hanna Lilja Yhteisöllisyyskoordinaattori 4V-hanke/Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskus Oy 3.12.2009

Arvosta ja innosta vaikuttamaan! Hanna Lilja Yhteisöllisyyskoordinaattori 4V-hanke/Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskus Oy 3.12.2009 Arvosta ja innosta vaikuttamaan! Hanna Lilja Yhteisöllisyyskoordinaattori 4V-hanke/Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskus Oy 3.12.2009 Osallisuus hyvä elinympäristö kestävä elämäntapa kestävä kehitys asukastoiminta

Lisätiedot

VIHREÄ LIPPU Käytännöllinen ja tehokas ympäristökasvatuksen työkalu

VIHREÄ LIPPU Käytännöllinen ja tehokas ympäristökasvatuksen työkalu VIHREÄ LIPPU Käytännöllinen ja tehokas ympäristökasvatuksen työkalu Suomen Ympäristökasvatuksen Seura ry Aino Alasentie ECO SCHOOLS OHJELMA Vihreä lippu on osa kansainvälistä Eco Schools ohjelmaa Eco Schools

Lisätiedot

Näin luet toimintasuunnitelmaa

Näin luet toimintasuunnitelmaa Näin luet toimintasuunnitelmaa HELVARYn toimintasuunnitelman tavoitteet on merkitty tähän esitykseen tummennetulla ja merkattu nuolella vuosikokouksessa käsittelyn helpottamiseksi. Toimenpiteitä kuvataan

Lisätiedot

Tiedotussuunnitelma. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry.

Tiedotussuunnitelma. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Tiedotussuunnitelma Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. 1 1. Lähtökohdat... 2 2. Tiedottamisen tarpeet... 2 3. Tiedottamisen tavoitteet... 2 4. Sisäinen tiedotus... 3 5. Ulkoinen

Lisätiedot

Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15

Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15 Ammatillisen peruskoulutuksen valtionavustushankkeiden aloitustilaisuus Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15 Opetusneuvos Leena.Koski@oph.fi www.oph.fi Hankkeen vaikuttavuuden

Lisätiedot

Kestävä kehitys. on päiväkodin yhteinen asia

Kestävä kehitys. on päiväkodin yhteinen asia Kestävä kehitys on päiväkodin yhteinen asia Kestävän kehityksen eli keken päämääränä on taata terveelliset, turvalliset ja oikeudenmukaiset elämisen mahdollisuudet nykyisille ja tuleville sukupolville

Lisätiedot

Kotouttamisrahasto. Vuosiohjelma 2009

Kotouttamisrahasto. Vuosiohjelma 2009 Kotouttamisrahasto Vuosiohjelma 2009 TOIMILINJA A1. Haavoittuvassa asemassa olevien kolmansien maiden kansalaisten tukeminen TOIMILINJA A2. Innovatiiviset neuvonnan ja kotoutumisen mallit TOIMILINJA B3

Lisätiedot

Tavoitteena on luoda mahdollisimman hyvät yhteiskunnalliset edellytykset ja olosuhteet vapaaehtoistoiminnalle.

Tavoitteena on luoda mahdollisimman hyvät yhteiskunnalliset edellytykset ja olosuhteet vapaaehtoistoiminnalle. ntästrategia Vuosikokous 25.11.2014 Kansalaisareenan viestintästrategia tukee järjestöstrategiaa. Toiminnan osa-alueet on käsitelty viestintästrategiassa erikseen. Osa-alueisiin panostetaan toimintasuunnitelman

Lisätiedot

Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi

Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi VAHVAT VANHUSNEUVOSTO ääni kuuluviin ja osaaminen näkyväksi Tampere projektijohtaja Mari Patronen Tampereen hankkeet 1. Asiakas- ja palveluohjaus 2. Henkilökohtainen

Lisätiedot

Arkistot ja kouluopetus

Arkistot ja kouluopetus Arkistot ja kouluopetus Arkistopedagoginen seminaari 4.5.2015 Heljä Järnefelt Erityisasiantuntija Opetushallitus Koulun toimintakulttuuri on kokonaisuus, jonka osia ovat Lait, asetukset, opetussuunnitelman

Lisätiedot

Kaakon kaksikko foorumi 21.5.2013

Kaakon kaksikko foorumi 21.5.2013 Etelä-Kymenlaaksoon turvallisuutta yhteistyöllä Kaakon kaksikko foorumi 21.5.2013 KyAMK Sosiaali- ja terveysala / EK-ARTU-hanke 21.5.2013 1 Virojoella 19.11.2012 tapaamisessa tuotettuja turvallisuuteen

Lisätiedot

Merellinen Raahe ELÄVÄ KAUPUNKI

Merellinen Raahe ELÄVÄ KAUPUNKI Merellinen Raahe ELÄVÄ KAUPUNKI RAAHEN OPETUSTOIMI Opetustoimen Strategia 2015 Op.ltk. 14.09.2011 131 Sisällysluettelo 1. Opetustoimen keskeiset menestystekijät 3 2. Opetustoimen toimintaa ohjaavat periaatteet

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2015

TOIMINTASUUNNITELMA 2015 EVIVA Ennaltaehkäisevä virikkeellinen vapaa-aika TOIMINTASUUNNITELMA 2015 Sisällysluettelo Tavoite ja päämäärä... 2 EVIVA toimintaohjelman hallinto... 2 Päätoimenpiteet 2015... 2 Arviointi ja seuranta

Lisätiedot

Aktiivinen ja hyvinvoiva ikäihminen

Aktiivinen ja hyvinvoiva ikäihminen Aktiivinen ja hyvinvoiva ikäihminen 16.9.2013 31.3.2015 Projektipäällikkö Jari Latvalahti, EETU ry Sitran Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä -avainalue 6 suuren valtakunnallisen eläkeläisjärjestön

Lisätiedot

EKOARKI Helmiä asukastoiminnan ja kestävän kehityksen

EKOARKI Helmiä asukastoiminnan ja kestävän kehityksen EKOARKI Helmiä asukastoiminnan ja kestävän kehityksen Helmiä asukastoiminnan ja kestävän kehityksen kasvatuksen tukemisesta kasvatuksen tukemisesta Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskus Oy:n ja Suomen Ympäristökasvatuksen

Lisätiedot

O Osaava-ohjelma Programmet Kunnig

O Osaava-ohjelma Programmet Kunnig n taustaa Hallitusohjelman tavoite "Opettajan työn houkuttelevuutta parannetaan kehittämällä työolosuhteita. Koulutuksen järjestäjille säädetään velvoite huolehtia siitä, että henkilöstö saa säännöllisesti

Lisätiedot

KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA VUOSILLE 2015-2020

KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA VUOSILLE 2015-2020 KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA VUOSILLE 2015-2020 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on

Lisätiedot

Eloisa ikä avustusohjelma Rifin vuosikokous 18.4.2012 Ohjelmapäällikkö Reija Heinola reija.heinola@vtkl.fi

Eloisa ikä avustusohjelma Rifin vuosikokous 18.4.2012 Ohjelmapäällikkö Reija Heinola reija.heinola@vtkl.fi Eloisa ikä avustusohjelma Rifin vuosikokous 18.4.2012 Ohjelmapäällikkö Reija Heinola reija.heinola@vtkl.fi Eloisa Ikä - Livfullt Liv - Active Age Raha-automaattiyhdistyksen avustusohjelma 2012-2017, joka

Lisätiedot

Avustustoiminta. Vapaaehtoistoiminnan. tarkentavia ohjeita hakijoille

Avustustoiminta. Vapaaehtoistoiminnan. tarkentavia ohjeita hakijoille Avustustoiminta Vapaaehtoistoiminnan avustamisen periaatteet tarkentavia ohjeita hakijoille sisällysluettelo Taustaa...3 Vapaaehtoistoiminnan avustamisesta...3 Esimerkkejä linjausten mukaisista vapaaehtoistoiminnan

Lisätiedot

Arjen turvallisuus. järjestöt osallistuvat

Arjen turvallisuus. järjestöt osallistuvat Arjen turvallisuus järjestöt osallistuvat Turvapäivän tuloksia odotellessa Ideoita Miten järjestöt voivat toimia yhteistyössä keskenään Miten järjestöt voivat tukea viranomaisia Mikä rooli itselläni ja

Lisätiedot

Merellinen Raahe ELÄVÄ KAUPUNKI

Merellinen Raahe ELÄVÄ KAUPUNKI Merellinen Raahe ELÄVÄ KAUPUNKI suvaitsevaisuus rohkeus oikeudenmukaisuus vastuullisuus MAAILMANKANSALAINEN aktiivisuus terve itsetunto avoimuus muutosvalmius RAAHEN OPETUSTOIMI Kansainvälisyysstrategia

Lisätiedot

SUOMEN KARATELIITON STRATEGIA 2013 2020. Visio Suomi on varteenotettava karatemaa v. 2020, kansallisesti yhtenäinen ja kansainvälisesti menestyvä.

SUOMEN KARATELIITON STRATEGIA 2013 2020. Visio Suomi on varteenotettava karatemaa v. 2020, kansallisesti yhtenäinen ja kansainvälisesti menestyvä. Suomen Karateliitto STRATEGIA 2013-2020 1 SUOMEN KARATELIITON STRATEGIA 2013 2020 YHTEINEN TEKEMINEN ON VOIMAVARAMME Visio Suomi on varteenotettava karatemaa v. 2020, kansallisesti yhtenäinen ja kansainvälisesti

Lisätiedot

Kestävän kehityksen strategia

Kestävän kehityksen strategia Kestävän kehityksen strategia Yhtymähallitus xx.xx.2012 Sisällysluettelo 1. Kestävä kehitys... 1 2. Oppilaitosten ympäristösertifiointi... 1 3. Kestävä kehitys Lounais-Suomen koulutuskuntayhtymässä...

Lisätiedot

Keke päiväkodissa ja koulussa

Keke päiväkodissa ja koulussa Keke päiväkodissa ja koulussa 4V -hankkeen loppuseminaari Katja Viberg 23.11.2010 Mistä puhe? Keke opseissa ja vasuissa Keke-työn raamit ja resurssit Keke koulussa ja Keke päiväkodissa -oppaat Keke-työn

Lisätiedot

KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014. Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus

KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014. Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014 Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus Opettajuuden tulevaisuuden taitoja Sisältö- ja pedagoginen tietous: aineenhallinta, monipuoliset opetusmenetelmät

Lisätiedot

Vihreä lippu. Käytännöllinen ja tehokas ympäristökasvatuksen työkalu

Vihreä lippu. Käytännöllinen ja tehokas ympäristökasvatuksen työkalu Vihreä lippu Käytännöllinen ja tehokas ympäristökasvatuksen työkalu KANSAINVÄLINEN ECO-SCHOOLS -OHJELMA Vihreä lippu on osa kansainvälistä Eco-Schools -ohjelmaa Eco-Schools -ohjelman kattojärjestö on Foundation

Lisätiedot

Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset

Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset Osa 1: Kestävän kehityksen asioiden johtaminen Arvot ja strategiat KRITEERI 1 Kestävä kehitys sisältyy oppilaitoksen arvoihin, ja niiden sisältöä

Lisätiedot

NUORTEN TIETO- JA NEUVONTAPALVELU TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE

NUORTEN TIETO- JA NEUVONTAPALVELU TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE TUTKINNONSUORITTAJAN NIMI: NUORTEN TIETO- JA NEUVONTAPALVELU TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE ARVIOINNIN KOHTEET ARVIOINTIKRITEERIT 1. Työprosessin hallinta Toimintakokonaisuuksien suunnittelu suunnittelee

Lisätiedot

VIESTINTÄSUUNNITELMA. SOS Syrjäytyneestä osalliseksi sosiaalityön keinoin

VIESTINTÄSUUNNITELMA. SOS Syrjäytyneestä osalliseksi sosiaalityön keinoin VIESTINTÄSUUNNITELMA SOS Syrjäytyneestä osalliseksi sosiaalityön keinoin VÄLI-SUOMEN SOS-HANKE 2011-2013 Kuva Niina Raja-aho Päivi Krook Maarit Pasto SOS-HANKE JA SEN TAVOITTEET SOS Syrjäytyneestä osalliseksi

Lisätiedot

YHTEISTYÖLLÄ ENEMMÄN HYVINVOINTIA

YHTEISTYÖLLÄ ENEMMÄN HYVINVOINTIA YHTEISTYÖLLÄ ENEMMÄN HYVINVOINTIA - ikääntyvien hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Hattulassa ja Janakkalassa Minna Heikkilä, Kanta-Hämeen POLKKA -hanke 2009 2011 Oppaan kirjoittaja: Kuvittaja: Tekstintoimittaja:

Lisätiedot

HOLLOLA ON HALUTTU Henkilöstöstrategia 2025 Henkilöstöpolitiikan ja henkilöstötyön linjaukset

HOLLOLA ON HALUTTU Henkilöstöstrategia 2025 Henkilöstöpolitiikan ja henkilöstötyön linjaukset HOLLOLA ON HALUTTU Henkilöstöstrategia 2025 Visiomme 2025 Olemme osana Lahden aluetta tulevaisuutta innovatiivisesti rakentava, vetovoimainen ja ammattilaisiaan arvostava työpaikka Strateginen päämäärämme

Lisätiedot

Kansalaisyhteiskunta järjestöt mukaan. Pääsihteeri Kristiina Kumpula Suomen Punainen Risti

Kansalaisyhteiskunta järjestöt mukaan. Pääsihteeri Kristiina Kumpula Suomen Punainen Risti Kansalaisyhteiskunta järjestöt mukaan Pääsihteeri Kristiina Kumpula Suomen Punainen Risti Sisäisen turvallisuuden kehittäminen 06.09.2013 Järjestöillä erilaisia rooleja Kansalaisyhteiskunta on laajempi

Lisätiedot

kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki

kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki Johda kehitystä, kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki TAVOITTEENA SOSIAALISESTI KESTÄVÄ SUOMI 2020 Sosiaalisesti kestävä yhteiskunta kohtelee kaikkia yhteiskunnan jäseniä

Lisätiedot

KYLIEN TURVALLISUUSSUUNNITTELU Miten se tehdään? Mitä se vaatii onnistuakseen? TAATUSTI TURVASSA huolehtiva kyläyhteisö

KYLIEN TURVALLISUUSSUUNNITTELU Miten se tehdään? Mitä se vaatii onnistuakseen? TAATUSTI TURVASSA huolehtiva kyläyhteisö KYLIEN TURVALLISUUSSUUNNITTELU Miten se tehdään? Mitä se vaatii onnistuakseen? TAATUSTI TURVASSA huolehtiva kyläyhteisö Arjen turva? Läheisistä huolehtiminen vähentynyt yhteiskunta erottanut sukupolvet

Lisätiedot

Laatusampo 2 - hankkeen käytänteitä. Laatuseminaari 7.12.2015

Laatusampo 2 - hankkeen käytänteitä. Laatuseminaari 7.12.2015 Laatusampo 2 - hankkeen käytänteitä Laatuseminaari 7.12.2015 Hankeverkosto Sammosta ammennetaan Hankkeen tavoitteet Kehittää toimintamalleja ja tietovarastoja, joilla vahvistetaan johdon roolia ja osallistumista

Lisätiedot

Elämänhallinta kuntayhteisöissä yhteistoiminta-alueella. Niina Lehtinen

Elämänhallinta kuntayhteisöissä yhteistoiminta-alueella. Niina Lehtinen Elämänhallinta kuntayhteisöissä yhteistoiminta-alueella Niina Lehtinen Tavoite Vastaus kysymykseen Mitkä kuntien toimenpiteet vaikuttavat niin, että ihmiset kykenevät vahvistamaan elämänhallintataitojansa?

Lisätiedot

Koukkuniemi 2020- hanke. Palvelujärjestelmän uudistaminen osana Koukkuniemen vanhainkotialueen ja palveluiden kehittämistä

Koukkuniemi 2020- hanke. Palvelujärjestelmän uudistaminen osana Koukkuniemen vanhainkotialueen ja palveluiden kehittämistä Koukkuniemi 2020- hanke Palvelujärjestelmän uudistaminen osana Koukkuniemen vanhainkotialueen ja palveluiden kehittämistä Hankkeen tavoitteet 1. Yhteiskunnallisen yrityksen perustaminen vanhustenhuollon

Lisätiedot

Kulttuurin ja hyvinvoinnin välisten yhteyksien kehittäminen Turussa

Kulttuurin ja hyvinvoinnin välisten yhteyksien kehittäminen Turussa Kuva: Nina Tienhaara, Osaamispolku-hanke 2013 Kulttuurin ja hyvinvoinnin välisten yhteyksien kehittäminen Turussa Marja Susi, Turun AMK /Taideakatemia. Diat, Anna-Mari Rosenlöf Taustaa Turun Kulttuuripääkaupunkivuosi

Lisätiedot

korkeakoulut ja yhteisöt Keski-Suomessa

korkeakoulut ja yhteisöt Keski-Suomessa KYTKE korkeakoulut ja yhteisöt Keski-Suomessa KYTKE lyhyesti Toteuttamisaika: 1.8.2015-30.6.2017 Päätavoite: korkeakouluopiskelijoiden työelämävalmiuksien kehittäminen yhdistysyhteistyöllä Muita tavoitteita:

Lisätiedot

1. Ohjausta koskeva julkinen päätöksenteko

1. Ohjausta koskeva julkinen päätöksenteko Kysymykset 1. 1. Ohjausta koskeva julkinen päätöksenteko OHJAUKSEN TOIMINTAPOLITIIKKA ALUEELLISELLA TASOLLA Alueellisesti tulisi määritellä tahot, joita tarvitaan alueellisten ohjauksen palvelujärjestelyjen

Lisätiedot

Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus. Jenni Kuja-Aro 19.11.2014

Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus. Jenni Kuja-Aro 19.11.2014 Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus Jenni Kuja-Aro 19.11.2014 Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus Suomi, jonka haluamme 2050. Kansallinen kestävän kehityksen strategia uudistettu 2013 Perinteisen

Lisätiedot

1 Teknisen ja ympäristötoimen mittareiden laatiminen

1 Teknisen ja ympäristötoimen mittareiden laatiminen Teknisen ja ympäristötoimen mittareiden laatiminen Liikenneväyliä ja yleisiä alueita koskeva mittariprojekti Päijät-Hämeen kunnissa PÄIJÄT-HÄMEEN LIITTO PAKETTI Kuntien palvelurakenteiden kehittämisprojekti

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriö

Sosiaali- ja terveysministeriö Sosiaali- ja terveysministeriö Sosiaali- ja terveydenhuoltoalan ergonomia-asiantuntijoiden työseminaari 6.-7.6.2013 Liisa Hakala Mielekäs työ sosiaali- ja terveydenhuoltoalalla - Miksi työn mielekkyys

Lisätiedot

Sosten arviointifoorumi 4.6.2015. Elina Varjonen Erityisasiantuntija, RAY

Sosten arviointifoorumi 4.6.2015. Elina Varjonen Erityisasiantuntija, RAY Sosten arviointifoorumi 4.6.2015 Elina Varjonen Erityisasiantuntija, RAY 1 Mistä on kysymys? Arviointi = tiedon tuottamista toiminnasta, siihen liittyvistä kehittämistarpeista sekä toiminnan vaikuttavuudesta

Lisätiedot

ENNAKOIVAA JA VAIKUTTAVAA ARVIOINTIA 2020 KANSALLISEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUKSEN STRATEGIA

ENNAKOIVAA JA VAIKUTTAVAA ARVIOINTIA 2020 KANSALLISEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUKSEN STRATEGIA ENNAKOIVAA JA VAIKUTTAVAA ARVIOINTIA 2020 KANSALLISEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUKSEN STRATEGIA 02 04 05 06 08 09 12 Visio, tehtävä ja toiminta-ajatus Palvelulupaukset Strategiset tavoitteet Karvin tuloskortti

Lisätiedot

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään 8.5.2014 MARJUKKA LAINE, TYÖTERVEYSLAITOS 0 Verkoston lähtökohta ja tehtävät Hallitusohjelma 2011: Perustetaan Työterveyslaitoksen

Lisätiedot

Kuntaliitto kehittää aktiivisesti lähidemokratiaa. Kaija Majoinen Tutkimus- ja kehitysjohtaja, HT 26.3.2015

Kuntaliitto kehittää aktiivisesti lähidemokratiaa. Kaija Majoinen Tutkimus- ja kehitysjohtaja, HT 26.3.2015 Kuntaliitto kehittää aktiivisesti lähidemokratiaa Kaija Majoinen Tutkimus- ja kehitysjohtaja, HT 26.3.2015 Äänestysaktiivisuuden lasku Ilkeät ongelmat Luottamustoimien ei-houkuttelevuus Vallankäytön korostuminen

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020. Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010. Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020. Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010. Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020 Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010 Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies Strategian tausta laajat muutostrendit haastavat toiminnan kehittämiseen

Lisätiedot

MEDIA- JA VERKKO-OHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE

MEDIA- JA VERKKO-OHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE TUTKINNONSUORITTAJAN NIMI: MEDIA- JA VERKKO-OHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE ARVIOINNIN KOHTEET ARVIOINTIKRITEERIT 1. Työprosessin hallinta Toimintakokonaisuuksien suunnittelu suunnittelee toimintaa

Lisätiedot

TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi

TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008 Hannu.tamminen@ttk.fi Taustaa Ohjausvälineet Lait Asetukset, ministeriön päätökset Keskusviraston suositukset Työmarkkinasopimukset Työmarkkinajärjestöjen

Lisätiedot

Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2. OSA A (koskee koko hankeaikaa 1.9.2012 alkaen) Seurantakysely 1.9.2012 31.12.

Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2. OSA A (koskee koko hankeaikaa 1.9.2012 alkaen) Seurantakysely 1.9.2012 31.12. Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2 OSA A (koskee koko hankeaikaa 1.9.2012 alkaen) Seurantakysely 1.9.2012 31.12.2012 Osahankkeen nimi: TAVOITTEET JA NIIDEN SAAVUTTAMINEN Vammaispalveluhankkeen

Lisätiedot

Opiskelijaelämän kuopat ja henkilökohtainen opinto-ohjaus tukitoimena

Opiskelijaelämän kuopat ja henkilökohtainen opinto-ohjaus tukitoimena Opiskelijaelämän kuopat ja henkilökohtainen opinto-ohjaus tukitoimena Katja Munter Kehittäjä, lehtori HUMAK / Preventiimi Sivu 1 1. Opiskelijan terveys & voimavarat 2. Opiskelutaidot OPISKELUKYKY 4. Opiskeluympäristö

Lisätiedot

Jyväskylän kaupungin viestinnän linjaukset

Jyväskylän kaupungin viestinnän linjaukset Jyväskylän kaupungin viestinnän linjaukset Hyväksytty kaupunginhallituksessa 18.12.2006 Helinä Mäenpää viestintäpäällikkö Jyväskylän kaupungin viestinnän tavoite Viestintä tukee tasapuolista tiedonsaantia,

Lisätiedot

Käytännöllinen ja tehokas ympäristökasvatuksen työkalu

Käytännöllinen ja tehokas ympäristökasvatuksen työkalu Vihreä lippu Käytännöllinen ja tehokas ympäristökasvatuksen työkalu KANSAINVÄLINEN ECO-SCHOOLS -OHJELMA Vihreä lippu on osa kansainvälistä Eco-Schools - ohjelmaa Eco-Schools -ohjelman kattojärjestö on

Lisätiedot

Järjestöjen toiminnan arviointi ja JÄRVI-hankkeen kehittämät välineet

Järjestöjen toiminnan arviointi ja JÄRVI-hankkeen kehittämät välineet Järjestöjen toiminnan arviointi ja JÄRVI-hankkeen kehittämät välineet Järjestöjohdon sosiaali- ja terveyspolitiikan kehittämisfoorumi 30.1.2009 Lahti www.jarvi-hanke.fi Sisältö ja toteutus 30.1. Klo 8.30

Lisätiedot

Yksissä tuumin nuorten asumista tukemaan. - Toimintamallien ja materiaalien esittelyä

Yksissä tuumin nuorten asumista tukemaan. - Toimintamallien ja materiaalien esittelyä Yksissä tuumin nuorten asumista tukemaan - Toimintamallien ja materiaalien esittelyä Materiaalille tilausta Asumisen asioiden käsittelyyn ei ole ollut välineitä, vaikka nuorten asumisen haasteet nousseet

Lisätiedot

YMPÄRISTÖOPPI. Marita Kontoniemi Jyväskylän normaalikoulu marita.kontoniemi@norssi.jyu.fi

YMPÄRISTÖOPPI. Marita Kontoniemi Jyväskylän normaalikoulu marita.kontoniemi@norssi.jyu.fi YMPÄRISTÖOPPI Marita Kontoniemi Jyväskylän normaalikoulu marita.kontoniemi@norssi.jyu.fi OPPIAINEEN TEHTÄVÄ Rakentaa perusta ympäristö- ja luonnontietoaineiden eri tiedonalojen osaamiselle Tukea oppilaan

Lisätiedot

Hollolan kunta. Viestintäpolitiikka 2025

Hollolan kunta. Viestintäpolitiikka 2025 n kunta Viestintäpolitiikka 2025 Kunnanhallitus 25.6.2012 Viestinnän tavoitteet Viestinnän tavoitteena on omalta osaltaan tukea kuntastrategiassa 2025 määritellyn tahtotilamme saavuttamista ja arvojemme

Lisätiedot

Etelä Suomen LAPSEN ÄÄNI kehittämisohjelma

Etelä Suomen LAPSEN ÄÄNI kehittämisohjelma Etelä Suomen LAPSEN ÄÄNI kehittämisohjelma LAPSEN ÄÄNI - KEHITTÄMISOHJELMA 27.2.2009 STM:n rahoituspäätös: valtionavustus 11.3. (15.1.m ) m 1.1.2009 31.10.2011 väliselle ajalle Kokonaisuutta koordinoi,

Lisätiedot

Oppijan polku - kohti eoppijaa. Mika Tammilehto

Oppijan polku - kohti eoppijaa. Mika Tammilehto Oppijan polku - kohti eoppijaa Mika Tammilehto Julkisen hallinnon asiakkuusstrategia Yhteistyössä palvelu pelaa määritellään julkisen hallinnon asiakaspalvelujen visio ja tavoitetila vuoteen 2020 Asiakaspalvelun

Lisätiedot

Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016

Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016 Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016 Hyvinvointikertomus valtuustokaudelta 2009-2012 ja hyvinvointisuunnitelma valtuustokaudelle 2013-2016 Keskeneräinen Kertomuksen vastuutaho ja laatijat (viranhaltijat,

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman toteutussuunnitelma vuosille 2016 2017

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman toteutussuunnitelma vuosille 2016 2017 Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman toteutussuunnitelma vuosille 2016 2017 A. Ennakointi ja varautuminen 1. Otetaan ikääntyneiden asumisen parantaminen huomioon valtion asuntopolitiikan toteutuksessa

Lisätiedot

OAJ:n kestävän kehityksen ohjelma. Lauri Kurvonen Helsinki 10.2.2010

OAJ:n kestävän kehityksen ohjelma. Lauri Kurvonen Helsinki 10.2.2010 OAJ:n kestävän kehityksen ohjelma Lauri Kurvonen Helsinki 10.2.2010 Sisällys Lähtökohdat Ohjelman rakenne Ohjelman laadinta ja käyttöönotto 2 Kestävän kehityksen neljä ulottuvuutta Ekologinen kestävyys

Lisätiedot

TAUSTA JA TARVE. VALOA-hankkeen keskiössä Suomessa korkeakoulututkinnon opiskelevien ulkomaalaisten työllistyminen Suomeen

TAUSTA JA TARVE. VALOA-hankkeen keskiössä Suomessa korkeakoulututkinnon opiskelevien ulkomaalaisten työllistyminen Suomeen VALOA Ulkomaalaiset korkeakouluopiskelijat suomalaisille työmarkkinoille Milja Tuomaala ja Tiina Hämäläinen - VALOA-hankkeen esittely Oulun yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnan Edutool- maisteriohjelmalle,

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN SUOMALAIS-VENÄLÄISEN KOULUN VISIO

ITÄ-SUOMEN SUOMALAIS-VENÄLÄISEN KOULUN VISIO ITÄ-SUOMEN SUOMALAIS-VENÄLÄISEN KOULUN VISIO Itä-Suomen koulu on oppilaistaan välittävä yhtenäinen suomalais-venäläinen kielikoulu - Monipuolisilla taidoilla ja avaralla asenteella maailmalle Tavoitteet

Lisätiedot

SUVI-ESISELVITYSHANKE 4.5.2007 31.1.2008

SUVI-ESISELVITYSHANKE 4.5.2007 31.1.2008 SUVI-ESISELVITYSHANKE 4.5.2007 31.1.2008 PAIKALLISEN DIGIMEDIATUOTANNON JAKELUKANAVAT JA TEKNIIKAT, PALVELUT JA LIIKETOIMINTAMALLIT SEKÄ TOIMIJOIDEN YHTEISTYÖMAHDOLLISUUDET SUUPOHJAN SEUTUVERKOSSA SISÄLLYSLUETTELO

Lisätiedot

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toteutuminen ja tuen tarpeet kuntien ja alueiden näkökulma

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toteutuminen ja tuen tarpeet kuntien ja alueiden näkökulma Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toteutuminen ja tuen tarpeet kuntien ja alueiden näkökulma Heli Hätönen, TtT, erityisasiantuntija 12.11.2014 Kuopio 13.11.2014 Hätönen 1 Hyvinvoinnin ja terveyden

Lisätiedot

KAIKKI MUKAAN! Lasten osallisuus päiväkodissa

KAIKKI MUKAAN! Lasten osallisuus päiväkodissa KAIKKI MUKAAN! Lasten osallisuus päiväkodissa Aiheita Osallistumisen alkuun Onnistumisen avaimia Osallistumisen hyötyjä ja haasteita Osallisuuden käsitteitä Lasten osallisuus päiväkodissa Keskiössä yhteisössä

Lisätiedot

Suunnitelmat tammi-huhti 2011 08.12.2010

Suunnitelmat tammi-huhti 2011 08.12.2010 Suunnitelmat tammi-huhti 2011 08.12.2010 EkoKymenlaakso-projekti koordinoi ja tukee Kymenlaakson kuntien ilmasto- ja energiatavoitteiden ja toimenpiteiden toteuttamista, edistää eri toimijoiden yhteistyötä

Lisätiedot

Digitaalisen maailman mahdollisuudet OKM:n kirjastopäivät 2012. Minna Karvonen 11.12.2012

Digitaalisen maailman mahdollisuudet OKM:n kirjastopäivät 2012. Minna Karvonen 11.12.2012 Digitaalisen maailman mahdollisuudet OKM:n kirjastopäivät 2012 Minna Karvonen 11.12.2012 Kirjastot digitalisoituvassa maailmassa: kansallista perustaa Hallitusohjelman kirjaukset: kirjastojen kehittäminen

Lisätiedot

Suunnitelma oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä

Suunnitelma oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä Auran ja Pöytyän kunnat Suunnitelma oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä Auran kunnan sivistyslautakunta 16.12.2014 175 Pöytyän kunnan koulutuslautakunta 10.12.2014 97 Sisällys

Lisätiedot

Kulttuurisesti kestävän kehityksen huomioiminen täydennyskoulutuksissa

Kulttuurisesti kestävän kehityksen huomioiminen täydennyskoulutuksissa Kulttuurisesti kestävän kehityksen huomioiminen täydennyskoulutuksissa Helsinki 24.01.2013 Risto Tenhunen Osuuskunta Eco-One & Erkka Laininen OKKA-säätiö Oppilaitosten kestävän kehityksen sertifiointi

Lisätiedot

Oulun poliisilaitoksen neuvottelukunta Kunnallisen turvallisuussuunnittelun tavoitteet ja toteutus

Oulun poliisilaitoksen neuvottelukunta Kunnallisen turvallisuussuunnittelun tavoitteet ja toteutus Oulun poliisilaitoksen neuvottelukunta Kunnallisen turvallisuussuunnittelun tavoitteet ja toteutus Erityisrikostorjuntasektorin johtaja, rikosylikomisario Antero Aulakoski 1 Turvallisuus on osa hyvinvointia

Lisätiedot

MIELENTERVEYS ON ELÄMÄNTAITOA

MIELENTERVEYS ON ELÄMÄNTAITOA MIELENTERVEYS ON ELÄMÄNTAITOA turvaverkon varmistaminen mielen- terveystaitojen oppiminen yhteisöllisen oppilaitoskulttuurin rakentaminen HYVINVOIVA OPPILAITOS voimavarojen tunnistaminen ja vahvistaminen

Lisätiedot

PAAVOSTA AUNEEN. Jyväskylä 16.10.2015. Jari Karppinen

PAAVOSTA AUNEEN. Jyväskylä 16.10.2015. Jari Karppinen PAAVOSTA AUNEEN Jyväskylä 16.10.2015 Jari Karppinen PAAVO 2008-2015 Asuntoloista asumisyksiköitä, joissa asuminen perustuu vuokrasopimukseen ja AHVL:ään Noin 2 500 asuntoa tai asuntopaikkaa pitkäaikaisasunnottomille

Lisätiedot

Turvallisempi huominen

Turvallisempi huominen lähiturvallisuus 3STO Pääsihteeri Kristiina Kumpula Suomen Punainen Risti 23.01.2013 Tulevaisuuden usko Minkälaisena näet tulevaisuuden? Uskotko, että saat tukea ja apua, jos sitä tarvitset? Sosiaalinen

Lisätiedot

Eloisa ikä. RAY:n avustusohjelma ikäihmisten hyvän arjen puolesta 2012 2017

Eloisa ikä. RAY:n avustusohjelma ikäihmisten hyvän arjen puolesta 2012 2017 Eloisa ikä RAY:n avustusohjelma ikäihmisten hyvän arjen puolesta 2012 2017 1 Eloisa ikä ikäihmisten avustusohjelma RAY:n avustusohjelmassa tuetaan yli 60-vuotiaita ikäihmisiä eri elämänvaiheissa ja elämän

Lisätiedot

ARVIOINTISUUNNITELMA

ARVIOINTISUUNNITELMA 1 VERKOTTAJA 2013 2016 -projekti - Päihde- ja mielenterveystyön kokemusta, vertaisuutta ja ammattiapua ARVIOINTISUUNNITELMA 2 SISÄLLYS 1 Johdanto 3 2 Hankkeen kuvaus ja päämäärä 3 3 Hankkeen tavoitteet

Lisätiedot

Kotona Suomessa -hanke

Kotona Suomessa -hanke Kotona Suomessa -hanke KOTONA SUOMESSA -hanke Uudenmaan ELY-keskuksen koordinaatiohanke HYVÄ ALKU -osahanke Kotoutumisen alkuvaiheen palvelukokonaisuuden ja palveluiden ulkopuolelle jääneiden kotoutumiskoulutuksen

Lisätiedot

Inno-Vointi. Johtamisella innovaatioita ja hyvinvointia Vantaan kaupungin varhaiskasvatuksessa. Inno-Vointi 3.10.2012

Inno-Vointi. Johtamisella innovaatioita ja hyvinvointia Vantaan kaupungin varhaiskasvatuksessa. Inno-Vointi 3.10.2012 Johtamisella innovaatioita ja hyvinvointia Vantaan kaupungin varhaiskasvatuksessa 1 -tutkimushanke: Hyviä käytäntöjä innovaatiojohtamiseen julkisella palvelusektorilla Miten palveluja voidaan kehittää

Lisätiedot

ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008

ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 Aluekeskusohjelman toteutus Aluekeskusohjelman kansallisesta koordinoinnista vastaa työ- ja elinkeinoministeriöministeriö

Lisätiedot

Forssan kaupungin ja kaupungin henkilöstöjärjestöjen välinen HENKILÖSTÖSOPIMUS 2011 2012

Forssan kaupungin ja kaupungin henkilöstöjärjestöjen välinen HENKILÖSTÖSOPIMUS 2011 2012 Forssan kaupungin ja kaupungin henkilöstöjärjestöjen välinen HENKILÖSTÖSOPIMUS 2011 2012 Yhteistoimintaryhmä 29.11.2010 Kaupunginhallitus 29.11.2010 Kaupunginvaltuusto 13.12.2010 Sisällysluettelo 1. Edellisen

Lisätiedot

Kunnan rooli mielenterveyden edistämisessä

Kunnan rooli mielenterveyden edistämisessä Tiedosta hyvinvointia Mielenterveysryhmä 1 Kunnan rooli mielenterveyden edistämisessä Eija Stengård PsT, kehittämispäällikkö Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus Eija Stengård, 2005 Tiedosta

Lisätiedot

PARASTA OHJELMISTA! VALTAKUNNALLISET OHJELMAT LASTEN JA NUORTEN LIIKKUMISEN LISÄÄMISEEN

PARASTA OHJELMISTA! VALTAKUNNALLISET OHJELMAT LASTEN JA NUORTEN LIIKKUMISEN LISÄÄMISEEN PARASTA OHJELMISTA! VALTAKUNNALLISET OHJELMAT LASTEN JA NUORTEN LIIKKUMISEN LISÄÄMISEEN Lisää liikettä! Perusopetuksen opetussuunnitelma ja varhaiskasvatuslaki edellyttävät lasten ja nuorten aktiivisuuden

Lisätiedot

Tulevaisuuden tärkeät asiat STM:n näkökulma. Joensuu 16.-17.2.2011 Merja Söderholm, STM

Tulevaisuuden tärkeät asiat STM:n näkökulma. Joensuu 16.-17.2.2011 Merja Söderholm, STM Tulevaisuuden tärkeät asiat STM:n näkökulma Joensuu 16.-17.2.2011 Merja Söderholm, STM Sosiaalisesti kestävä Suomi 2020 - Sosiaali- ja terveyspolitiikan strategia 1. Hyvinvoinnille vahva perusta Terveys

Lisätiedot

Eläkeläisvaltuusto 24.3.2016. VTS-kotien asukastoiminta. Asukastoiminnan edistäminen

Eläkeläisvaltuusto 24.3.2016. VTS-kotien asukastoiminta. Asukastoiminnan edistäminen Eläkeläisvaltuusto 24.3.2016 VTS-kotien asukastoiminta Asukastoiminnan edistäminen 1 Tampereen Vuokratalosäätiön tarkoitus Säätiön tarkoituksena on hankkia asuntoja mahdollisimman edullista vuokraa vastaan

Lisätiedot

ILMANKOS 2009 2012 Kokemuksia asukkaille suunnatusta ilmastotyöstä

ILMANKOS 2009 2012 Kokemuksia asukkaille suunnatusta ilmastotyöstä ILMANKOS 2009 2012 Kokemuksia asukkaille suunnatusta ilmastotyöstä ILMANKOS projektin päätösseminaari Vapriikki 6.11.2012 Leena Karppi ja Sanna Ovaska 2 6.11.2012 Esityksen sisältö ILMANKOS projektin lähtökohdat

Lisätiedot

LAATUSUOSITUKSET TYÖLLISTYMISEN JA OSALLISUUDEN TUEN PALVELUIHIN. Kehitysvammaisille ihmisille tarjottavan palvelun lähtökohtana tulee olla, että

LAATUSUOSITUKSET TYÖLLISTYMISEN JA OSALLISUUDEN TUEN PALVELUIHIN. Kehitysvammaisille ihmisille tarjottavan palvelun lähtökohtana tulee olla, että Suomen malli 2 LAATUSUOSITUKSET TYÖLLISTYMISEN JA OSALLISUUDEN TUEN PALVELUIHIN (entinen työ- ja päivätoiminta) Kehitysvammaisille ihmisille tarjottavan palvelun lähtökohtana tulee olla, että he voivat

Lisätiedot

Arjen turvaa kunnissa

Arjen turvaa kunnissa Arjen turvaa kunnissa Turvallisuusyhteistyön kehittäminen kunnissa Alueellinen sisäisen turvallisuuden yhteistyö Vaasa 25.9.2012 Marko Palmgren, projektipäällikkö Lapin aluehallintovirasto 1.10.2012 1

Lisätiedot

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020. YMPÄRISTÖKASVATUS http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020. YMPÄRISTÖKASVATUS http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020 YMPÄRISTÖKASVATUS http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia Kainuun ilmastostrategia 2020-projekti valmistellaan maakunnallinen strategia ilmastomuutoksen hillitsemiseksi

Lisätiedot

KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen

KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen Terttu Virtanen Aikuiskoulutusjohtaja Helsingin tekniikan alan oppilaitos Ammatillisen aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen oleellinen osa oppilaitosten

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen

Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen Vastaanottava maaseutu Helsinki 22.1.2016 Marianne Selkäinaho Maa- ja metsätalousministeriö Mahdollisuuksien maaseutu Maaseutuohjelmalla

Lisätiedot

SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI

SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI Sivistyslautakunta 5 20.01.2016 SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI SIVLK 20.01.2016 5 Valmistelu ja lisätiedot: koulutusjohtaja

Lisätiedot