KAUPUNKISEUDUN ELINKEINOPOLITIIKKA JA PROSESSIEN LAATU
|
|
- Antero Salo
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 KAUPUNKISEUDUN ELINKEINOPOLITIIKKA JA PROSESSIEN LAATU
2
3 Tampereen yliopisto Aluetieteen ja ympäristöpolitiikan laitos Sarja A, 19 Kaupunkiseudun elikeinopolitiikka ja prosessien laatu Tampere, Turku, Oulu, Seinäjoki, Vammala ja Parkano benchmarking-vertailussa Markku Sotarauta & Reija Linnama Tampere 1997 CITYOFFSET
4 Avainsanat: Elinkeinopolitiikka kaupunkiseutu prosessienlaatu - strategia Kannensuunnittelu Markku Sotarauta Tekstinvalmistus, tekijät Markku Sotarauta ja Reija Linnamaa ISBN ISSN CITYOFFSET OY Tampere 1997 Myynti Tampereen yliopisto/julkaisujen myynti PL 617, Tampere Puh.. (03) Fax (03)
5 OSA, KIIREISTEN TIIVISTELMÄ 9 OSA II TUTKIMUSRAPORTTI 26 1 JOHDANTO Prosessien laatu korostuu toimintamallien muuttuessa Tutkimusasetelma Tutkimuksen tehtävät ja tavoitteet Aineisto ja menetelmät 35 2 PAIKALLINEN ELINKEINOPOLITIIKKA - KIVIJALKANA YHTEISTYÖ Elinkeinopolitiikan käsite Paikallisen elinkeinopolitiikan muotoutuminen Seutuistuminen VERKOSTOT JA PEHMEÄ STRATEGIA Verkostomainen toiminta ja oppivat järjestelmät Yhteistoiminta, yhteistyö ja kumppanuus Kilpailu Oppiminen Mahdollistaminen Informaatio Luottamus Sitoutuminen Yhteenveto Yhteistoimintaverkostojen hallinta - pehmeä strategia ja prosessien laatu Klassinen lähestymistapa strategiseen suunnitteluun Prosessia ja kommunikaatiota korostava lähestymistapa strategiaan Pehmeä strategia Prosessien laatu BENCHMARKING LAADUN KEHITTÄMISEN VÄLINEENÄ Benchmarking-toiminnan ominaispiirteet Benchmarking tässä tutkimuksessa KAUPUNKIPROFIILIT Tilastovertailu 99
6 5.2. Elinkeinopolitiikan toimintapuitteet KAUPUNKIKOHTAISET TULOKSET Parkano Parkanon yritys- ja seutuyhteistyö Parkanon prosessien vahvuudet ja heikkoudet Parkanon prosessien strategiset kehittämisehdotukset ja keinot Vammala Vammalan yritys- ja seutuyhteistyö Vammalan prosessien vahvuudet ja heikkoudet Vammalan prosessien strategiset kehittämisehdotukset ja keinot Seinäjoki Seinäjoen yritys- ja seutuyhteistyö Seinäjoen prosessien vahvuudet ja heikkoudet Seinäjoen prosessien strategiset kehittämisehdotukset ja keinot Oulu Oulun yritys- ja seutuyhteistyö Mistä Oulun menestys? Oulun prosessien vahvuudet ja prosesseja uhkaavat jännitteet Oulun prosessien strategiset kehittämisehdotukset ja keinot Turku Turun yritys- ja seutuyhteistyö Turun prosessien vahvuudet ja heikkoudet Turun prosessien strategiset kehittämisehdotukset ja keinot Tampere Tampereen yritys- ja seutuyhteistyö Tampereen prosessien vahvuudet ja heikkoudet Tampereen prosessien strategiset kehittämisehdotukset ja keinot KAUPUNKISEUTUJEN ELINKEINOPOLITIIKAN PERUSONGELMA: KOKONAISUUS JA OSAT KAUKANA TOISISTAAN Klassinen malli - kokonaisuuksista osiin (Turun seutu, Seinänaapurit ja Luoteis-Pirkanmaan seutu) Prosessuaalinen malli - osista kokonaisuuteen (Tampereen seutu, Vammalan seutu) Pehmeän strategian mukainen malli - osien ja kokonai- suuden jatkuva vuorovaikutus (Ouluseutu) Prosessien kipupisteet 180
7 8. VERKOSTOMAINEN TOIMINTA JA UUSI TOIMINTAKULTTUURI Strateginen tietoisuus - uuden toimintakulttuurin ydin Kaupunkiseudun strategiaprosessien ihannemalli Elinkeinopolitiikan tulosten mittaaminen JOHTOPÄÄTÖS: KAUPUNKISEUDUN ELINKEINOPOLITIIKKA ON JOUKKUEPELI JA TAITOLAJI 200 LÄHTEET LIITTEET Liite 1. Projektin ohjausryhmän jäsenet ja varajäsenet Liite 2. Haastattelut kaupungeittain Liite 3. Työseminaariin osallistuneet Liite 4. Kaupunkikohtaisiin seminaareihin osallistuneet Liite 5. Strategiakeskustelun tukilista
8 26$,.,,5(,67(1 7,,9,67(/0b
9
10 7lVVlW\ VVlRQWDUNDVWHOWXHOLQNHLQRSROLWLLNNDDYHUNRVWRMDMDVWUDWHJLDQWHR ULDDWDUNHPPLQNXLQPLWlWlPlQWXWNLPXNVHQDONXSHUlLVWHQWDYRLWWHLGHQPX NDDQ ROLVL ROOXW WDUSHHQ 7XWNLPXNVHQ DLNDQD Nl\G\W OXNXLVDW NHVNXVWHOXW MD \OHLQHQ VHXGXOOLVWHQ HOLQNHLQRSROLLWWLVWHQ WRLPLQWDPDOOLHQ MD WDSRMHQ HWVLQWl MRKWLYDW WXWNLPXNVHQ ODDMHQWDPLVHHQ 7DYRLWWHHNVL QRXVL P\ V \OHLVHHQ NDX SXQNLVHXWXMHQHOLQNHLQRSROLWLLNNDDNHKLWWlYllQNHVNXVWHOXXQRVDOOLVWXPLQHQ.LLUHVDDWWDDMRVNXVROOD\NVLRSSLPLVHQSDKLPPLVWDYLKROOLVLVWD8VHLQYRL ROODYDLNHDO \WllDLNDDOXNHDNDLNNLDW\ MD\ S \GlOOlRGRWWDYLDNLUMRMDMD WXWNLPXVUDSRUWWHMD.DVYDYLHQ UDSRUWWLSLQRMHQ DLKHXWWDPDQ WXVNDQ KHOSRWWD PLVHNVLWlPlWXWNLPXVRQMDHWWXNDKWHHQRVDDQ 2VDVVD,H[HFXWLYHVXPPDU\RQHVLWHWW\WXWNLPXNVHQWHKWlYlMDWDYRLWWHHW VHNlSllWXORNVHWWLLYLLVVlPXRGRVVD2VDQ,WHKWlYlRQDQWDDNLLUHLVHOOHOXNL MDOOH \OHLVNXYD WXWNLPXNVHQ WXORNVLVWD 2VDVVD,, SXROHVWDDQ RQ WDUNDVWHOWX WDUNHPPLQ WXWNLPXNVHQ WHRUHHWWLVWD WDXVWDD MD HQQHQ NDLNNHD DQDO\VRLWX V\ YlOOLVHPPLQ WXWNLPXNVHVVD PXNDQD ROOHLGHQ NDXSXQNLVHXWXMHQ HOLQNHLQRSR OLLWWLVWHQSURVHVVLHQODDWXD 7XWNLPXNVHQWHKWlYlWWDYRLWWHHWMDOlKW NRKGDW Tämä tutkimus on luonteeltaan prosessien laadun analyysiin perustuva kehittämisprojekti. Sen tarkoituksena on tukea Tampereen, Turun, Oulun, Seinäjoen, Vammalan ja Parkanon kaupunkien elinkeinopolitiikan kehittämistä. Tutkimus kohdistuu kaupunkien elinkeinopoliittiseen yhteistyöhön naapurikuntien kanssa (VHXWX\KWHLVW\ ) ja kaupungin elinkeinotoimen yhteistyöhön yrittäjien kanssa (\ULW\V\KWHLVW\ ). Painopisteet ovat niitä elinkeinopolitiikan osa-alueita, joiden merkitys on viime aikoina selvästi korostunut. Tarkastelun kohteena on kaupungin organisaatiossa elinkeinopolitiikan toteuttamisesta huolehtiva yksikkö. Tutkimuksen painopisteet - seutu- ja yritysyhteistyö - ovat toisiaan täydentäviä, sillä elinkeinopolitiikasta on kehittymässä seudullinen toimintamuoto. Tutkimustehtävä ja päätavoitteet voidaan tiivistää seuraavasti: 7XWNLPXVWHKWlYlQl on tukea projektiin osallistuvien kaupunkien elinkeinopoliittisten prosessien kehittämistä luomalla edellytykset omasta ja kumppanin toiminnasta oppimiselle. Lisäksi luodaan perusta jatkuvalle kaupunkien väliselle oppimisprosessille. Tutkimustehtävä voidaan jakaa seuraaviin kysymyskokonaisuuksiin, joihin etsitään vastauksia: Mikä on prosessien laatu kaupunkiseudun kuntien välisessä yhteistyössä? - Millaisia vahvuuksia ja heikkouksia prosesseissa on?
11 6RWDUDXWD /LQQDPDD.DXSXQNLVHXGXQHOLQNHLQRSROLWLLNNDMDSURVHVVLHQODDWX Mikä on prosessien laatu kaupungin elinkeinotoimen ja yritysten välisessä yhteistyössä? - Millaisia vahvuuksia ja heikkouksia prosesseissa on? Millaisia kaupunkien prosessit ovat suhteessa toisiinsa? Miten kunkin kaupungin prosesseja voidaan kehittää? Edellä esitettyihin kysymyksiin liittyen voidaan tutkimuksen päätavoitteet esittää seuraavasti: Tutkimuksen WDYRLWWHHQD on tunnistaa kaupunkien prosessit valittujen teemojen osalta, esittää prosessien keskeisimmät vahvuudet ja heikkoudet, verrata kuntien prosesseja sekä laatia kullekin kaupungille toimenpide-ehdotukset elinkeinopolitiikan kehittämiseksi tutkimuksen painopistealueilla. Tutkimus rakentuu verkostojen ja pehmeän strategian teorioiden varaan. Tutkimuksessa sovelletaan myös benchmarking-toimintaa kaupunkien elinkeinopolitiikan analysointiin ja kehittämiseen. Teoriaperustaa ja benchmarkingkäytäntöjä on selvitetty tarkemmin kirjan II osassa. Tässä tutkimuksessa kaupunkiseutujen elinkeinopolitiikan tarkastelu kohdistetaan prosessien laatuun. Se koostuu seuraavista peruskysymyksistä: Mikä on LQIRUPDDWLRQMDWLHGRQmerkitys prosessien laadulle? Mikä on OLVlDUYRQmerkitys prosessien laadulle? - mitä OLVlDUYRD kukin toimija tuo erilaisiin verkostoihin ja prosesseihin? Mikä on VLWRXWXPLVHQmerkitys prosessien laadulle? - miten toimijat VLWRXWXYDW prosesseihin, miksi eri toimijoiden kannattaisi sitoutua prosesseihin? Miten verkostoissa olevien SllPllUlWvaikuttavat prosessien laatuun - miten voidaan löytää eri toimijoiden SllPllULHQYlOLOWl\KW\PlNRKWLD, jotka mahdollistavat yhteisen tekemisen? Mikä on RSSLPLVHQmerkitys prosessien laadulle? Mikä on IRRUXPLHQmerkitys prosessien laadulle? Mikä on OXRWWDPXNVHQmerkitys prosessien laadulle? Miten W\ QMDNRMDYDVWXXWXVvaikuttavat prosessien laatuun? Huomio kiinnitetään erityisesti siihen, miten nämä tekijät vaikuttavat toisiinsa joko prosessien laatua kehittävästi tai heikentävästi. Toiminnan strategisuus ja organisointi vaikuttavat kaikkiin prosessin laadun osatekijöihin joko tukien tai heikentäen prosessin laatua. 12
12 .LLUHLVWHQWLLYLVWHOPl.DXSXQNLNRKWDLVHWOXRQQHKGLQQDW 3DUNDQRSHULQWHHVVlNLLQQLVHNDYXXVYDLYDD Pienimmän projektikaupungin eli Parkanon elinkeinopolitiikkaa voidaan kuvata perinteiseksi kunnalliseksi elinkeinopolitiikaksi. Elinkeinopolitiikkaa pidetään tärkeänä keinona Parkanon aseman turvaamisessa alueellisessa työnjaossa ja kaupungin taantuvan kehityksen hidastamisessa. Kaupungissa yritysasiamiehen toiminta on tarjonnut käytännönläheistä ja paljon kiitosta saanutta apua yrittäjille, mutta muuten kaupungin elinkeinopolitiikkaa luonnehtii jäsentymättömyys ja sen näkeminen kaupungin organisaation (sekä viranhaltijoiden että luottamuselinten) asiana eikä verkostomaisena yhteistyönä eli myös muita toimijoita mukaan ottavana toimintana. Seutuyhteistyötä pidetään ylimääräisenä lisänä, jota tehdään, koska laki niin edellyttää. Toisaalta kaupungissa on merkkejä siitä, että aluepoliittiseen ohjelmatyöhön liittyvä seutuyhteistyö voi jatkossa olla se väline, joka saattaa laajentaa myös kunnan elinkeinopoliittista toimintakenttää. 9DPPDODXXVLDWXXOLDHWVLPlVVl Vammalan elinkeinopolitiikkaa voidaan luonnehtia uusien tuulien etsinnän sävyttämäksi. Kaupungissa tunnetaan aitoa halua elinkeinojen edistämistyöhön, ja elinkeinopolitiikkaa halutaan toteuttaa entistä enemmän yhteistyössä eri osapuolten kanssa. Seutuyhteistyötä pidetään luonnollisena ja erittäin tärkeänä osana elinkeinopolitiikkaa. Elinkeinoelämän edistämistyö koetaan kuitenkin osin toivottomaksi: seudun väestö vähenee, bkt säilyy alhaisena, talous ei salli suuria satsauksia, uudet, yrityslähtöiset kehittämisideat tuntuvat olevan kiven alla jne. 6HLQlMRNL\ULW\V\VWlYlOOLQHQMD6HLQlQDDSXUL\KWHLVW\ VVlLWWHHOOLQHQLWWHHOOLV WHQMRXNRVVD Seinäjoki on tulosten perusteella yrittäjäystävällinen kaupunki, jossa elinkeinopolitiikka on tärkeä osa kaupungin kehittämistä. Elinkeinopolitiikka halutaan pääasiassa pitää kaupungin omana, sisäisenä asiana, mutta toteuttaa samalla laajaa yhteistyötä kaupungissa sijaitsevien muiden yrityspalveluorganisaatioiden kanssa. Seutuyhteistyössä suhteellisen voimakkaat, Seinäjokea maaseutumaisemmat kehyskunnat vahvistavat selkeästi seudun kehittämispotentiaalia, mutta toisaalta kehyskuntien Seinäjoesta poikkeavat kehittämisen lähtökohdat ja seutuyhteistyön prosessien laadun vääristymät estävät saamasta seutuyhteistyöstä optimaalista hyötyä. 13
13 6RWDUDXWD /LQQDPDD.DXSXQNLVHXGXQHOLQNHLQRSROLWLLNNDMDSURVHVVLHQODDWX 2XOXVWUDWHJLQHQYHUNRVWRLWXMD Ouluseutua pidetään malliesimerkkinä korkeaan teknologiaan panostamisen aikaansaamasta menestyksestä. Menestystä voidaan selittää usealla eri tekijällä, mutta selkeä vaikutus on myös toimivalla verkostomaisella yhteistoiminnalla (sis. seutu- ja yritysyhteistyön). Elinkeinopolitiikka mielletään keinoksi edistää koko Ouluseudun kehitystä. Sillä on selkeät seudulliset strategiset painotukset, joita toteutetaan hyvässä yhteisymmärryksessä ja yhteistyöllä. Muihin projektikaupunkeihin ja -seutuihin verrattuna yritysten osallistuminen elinkeinopoliittiseen strategiatyöhön on Ouluseudulla poikkeuksellisen laajaa. Vaikka Ouluseudun elinkeinopoliittisissa prosesseissa on useita sellaisia piirteitä, jotka sopivat esimerkiksi muille kaupunkiseuduille, niin täysin ongelmatonta toiminta ei ole Ouluseudullakaan. Keskittyminen korkean teknologian alojen kehittämiseen on saanut osakseen jonkin verran kritiikkiä ulkopuolelle jääneiltä ja kuntien välinen varsin löyhästi organisoitu elinkeinopoliittinen yhteistyö ei ehkä pysty nykymuodossaan tuomaan riittävää lisäarvoa seudun kehittämiseen. 7XUNXP\ KlLVKHUlQQ\WHOLQNHLQRSROLWLLNDQNHKLWWlMlMDVHXWXLVWXMDVLVlLVHW MlQQLWWHHWYDLYDDYDWVHXWX\KWHLVW\ Wl Turussa elinkeinopolitiikan merkitys kaupungin kehittämisessä on ollut viime vuosiin saakka vähäistä. Turun seudun kehityksen on uskottu jatkuvan myönteisenä itsellään. Selkeä osoitus elinkeinopolitiikan ja myös seutuyhteistyön merkityksen kasvamisesta on seudun kuntien elinkeinotoimet yhdistävän Turun seudun alueellisen kehttämiskeskuksen eli TAD Centren perustaminen. TAD Centrellä ja yleensä Turun seudun elinkeinopoliittisella yhteistyöllä on kuitenkin vaikea tie edessään. Sen pitäisi pystyä luomaan perusta entistä monipuolisemmalle elinkeinojen edistämistyölle ja kuromaan umpeen Turun seudun eroa muihin, kehittämistyössä pidemmällä oleviin kaupunkiseutuihin. Onnistuessaan TAD Centre voi omalta osaltaan edistää seudun kehitystä ja epäonnistuessaan viedä pitkäksi aikaa pohjan yhteistyöltä. 7DPSHUHDOKDDOWD\O VSURMHNWLHQNDXWWDVHXGXQURROLQHSlVHOY\\VYDLYDD Tampere on Oulun tapaan niittänyt viime vuosina mainetta 1 mitä erilaisemmissa elinkeinopolitiikkaan liittyvissä yhteyksissä. Kaupungin 1990-luvulla tehostunutta elinkeinopolitiikkaa voidaan pitää tuloksia tuottaneena. Elinkeinopolitiikan toteutuksessa tehdään laajaa yhteistyötä kaupungissa toimivien muiden yrityspalveluorganisaatioiden kanssa, mutta kaupungin elinkeinopolitiikan linjaamista pidetään kaupungin omana asiana. Tampereen suhtautumi- 1 Ks esim. Riihosen artikkelit Kauppalehti , 20 ja Optio ,
14 .LLUHLVWHQWLLYLVWHOPl nen seutuyhteistyöhön on hyvin tuloshakuista ja luonteeltaan operatiivista. Yhteistyö koetaan mielekkääksi, jos siitä saatavat hyödyt tukevat Tampereen omia tavoitteita. Kehyskunnille seutuyhteistyö on strategisempi tekijä kunnan kehittämisessä. Laaja-alainen kuntien välinen vuorovaikutus on vielä syntymättä. 6HXWX\KWHLVW\ QYHUWDLOX Tässä yhteydessä (taulukko 1) seutuyhteistyön organisoinnilla tarkoitetaan sitä kokonaisuutta, jonka avulla kuntien välistä elinkeinopoliittista seutuyhteistyötä koordinoidaan. Strategisuudella tarkoitetaan elinkeinopoliittisen seutuyhteistyön pitkäjänteisyyttä ja johdonmukaisuutta (miten on tehty - kysymys), eikä niinkään elinkeinopolitiikan strategisuutta sisällön näkökulmasta (mitä on tehty -kysymys). Yhteistyön tavoitteilla tarkoitetaan yhteistyöhön osallistuvien kuntien tavoitteiden samansuuntaisuutta seutuyhteistyön osalta. Yleishuomiona voidaan todeta, että yhteistyöltä halutaan yleisesti ottaen samoja asioita eli työttömyyden alentumista, uusien työpaikkojen ja yritysten aikaansaamista, toimivien yritysten kehittämistä jne., mutta millään projektiseudulla ei olla käyty perusteellista strategista keskustelua siitä, mitä seutuyhteistyöltä loppujen lopuksi halutaan suhteessa kunnan omaan elinkeinopolitiikkaan. Näin yhteisistä yleisen tason päämääristä huolimatta toiminnan laatu kärsii, kun päädytään konkreettisempiin kysymyksiin. Tällöin jokaisella seudulla voidaan yhteistyön tavoitteiden sanoa olevan epäselviä. Työnjaolla tarkoitetaan työnjakoa seutuorganisaation sisällä eli yhtäältä erilaisten ryhmien, tiimien, elinkeinoasioista vastaavien henkilöiden jne. välillä ja toisaalta työnjakoa esimerkiksi elinkeinoasioista vastaavien ja kuntajohtajien kesken. Yhdelläkään tutkimuksessa mukana olleella seudulla ei olla vielä päästy selkeään työnjakoon elinkeinoasiamiesten välillä. Elinkeinoasiamiehet eivät esimerkiksi ole erikoistuneet toimialoittain, vaikka ko. ajatus on ollut vahvasti esillä yleisessä seudullisen elinkeinopolitiikan kehittämiseen liittyvissä keskusteluissa useilla kaupunkiseuduilla. Työnjakoon ei olla vielä päästy edes Turun seudulla, vaikka TAD Centren yhtenä lähtökohtana on se, että siinä toimivat elinkeinoasiamiehet erikoistuvat kukin jollekin seudun kehityksen kannalta keskeiselle osa-alueelle. Tampereen seudulla ja Ouluseudulla on tutkimuksen yhteydessä virinnyt keskustelu työnjaon merkityksestä ja mahdollisuuksista 1. 1 mm. Tampereen seudun elinkeinoasiamiehet ovat työseminaarissa pohtineet työnjaon mahdollisuuksia ja ongelmia sekä suunnitelleet keskinäistä työnjakoaan. 15
15 6RWDUDXWD /LQQDPDD.DXSXQNLVHXGXQHOLQNHLQRSROLWLLNNDMDSURVHVVLHQODDWX Informaationkululla tarkoitetaan sitä, miten informaatio kulkee seutuorganisaation sisällä. Tuskin koskaan kuitenkaan voidaan välittää kaikki oleellinen informaatio kaikille sitä tarvitseville. Informaationkulku siis tuskin koskaan on niin hyvää, etteikö jotain parannettavaa olisi. Haastatteluissa nousi esiin jokaisen kaupunkiseudun kohdalla informaationkulun puutteet jollakin tasolla. Lisäarvolla tarkoitetaan tässä projektikaupungin kokemaa 1 lisäarvoa elinkeinopoliittisesta seutuyhteistyöstä, ja sitoutumisella projektikaupungin sitoutumista seutuyhteistyöhön. Luottamuksella tarkoitetaan yhteistyöhön osallistuvien kuntien (eli käytännössä elinkeinopoliittiseen seutuyhteistyöhön osallistuvien ihmisten) keskinäistä luottamusta. TAULUKKO 1. Seutuyhteistyön laadun vertailu. 3DUNDQR 9DPPDOD 6HLQlMRNL 2XOX 7XUNX 7DPSHUH 2UJDQL VRLQWL 6WUDWHJL VXXV <KWHLVW\ Q WDYRLWWHHW uusi - melko kiinteä, vanha - löyhä löyhä kiinteä melko kiinteä melko samansuuntaisia melko samansuuntaisia erilaisia,qirupddwl RQNXONX /LVlDUYR 6LWRXWXPL QHQ /XRWWDPXV melko suuri suuri melko hyvä melko heikkoa melko suuri keskinkertaista keskinkertaista keskinkertaista keskinkertaista voimakasta keskinkertaista melko heikko hyvä melko samansuuntaisia melko heikkoa melko suuri hyvä erittäin kiinteä melko heikko melko erilaisia 7\ QMDNR heikkoa heikkoa keskinkertaista keskinkertaista melko heikkoa suuri melko hyvä löyhä heikko heikko keskinkertainen keskinkertainen erilaisia ja täsmentymättömiä heikkoa melko heikkoa melko vähäinen melko voimakasta voimakasta keskinkertaista keskinkertainen keskinkertainen /XRWHLV3LUNDQPDDQVHXWX Luoteis-Pirkanmaan seudun (yhteistyön huhtikuun alusta 1997 alkanut uusi malli) on melko kiinteä. Yhteistyötä on vahvistettu sopimuksellisesti, ja or- 1 Projektikaupungeilla tarkoitetaan tässä projektissa mukana olevia kuntia eli Tamperetta, Turkua, Oulua, Seinäjokea, Vammalaa ja Parkanoa. Kaupungin kokemalla lisäarvolla tarkoitetaan käytännössä keskeisten toimijoiden kokemaa lisäarvoa. 16
16 .LLUHLVWHQWLLYLVWHOPl ganisaatio on varsin jäsentynyt. Luoteis-Pirkanmaan seudulla strategisuus on heikkoa 1, koska seudulliseen strategiseen yhteistoimintaan ei olla tietoisesti kiinnitetty huomiota. Haastatellut nostivat lisäksi esille selkeitä puutteita toiminnan johdonmukaisuudessa ja pitkäjänteisyydessä. Luoteis-Pirkanmaan seutuyhteistyötä voidaan luonnehtia tässä tutkimuksessa mukana olevista selvärajaisimmaksi. Seutuyhteistyö nähdään tavallaan lain edellytyksenä. Kunnallinen elinkeinopolitiikka halutaan pitää erillään seudullisesta elinkeinojen edistämisestä ja aluepoliittisista ohjelmista. Luoteis-Pirkanmaalla elinkeinoasiamiehet jakavat spontaanisti tehtäviään, mutta esimerkiksi kuntajohtajien ja elinkeinoasiamiesten välinen työnjako on epäselvää. Informaation nähtiin kuitenkin kulkevan suhteellisen hyvin Luoteis-Pirkanmaan seudulla. Tätä selittänee seudun ja kuntien pienuus. Kuitenkin Luoteis-Pirkanmaan seudulla elinkeinoasiamiesten ja kuntajohtajien välinen informaationkulku ei vastaa tarpeita (vanha organisointimalli). Parkanossa seutuyhteistyöstä saatava lisäarvo on koettu melko suureksi. Merkitystä vähentää seutuyhteistyön kokeminen kunnan sisäisestä elinkeinopolitiikasta erillisenä. Tästä syystä myös kaupungin sitoutuminen seutuyhteistyöhön jää keskinkertaiseksi. Luoteis-Pirkanmaan seudulla kuntien välinen luottamus on keskinkertaista. Luottamusta heikentää pelko oman kunnan epätasavertaisesta kohtelusta muiden kuntien rinnalla. Epäluottamusta lisää kolmen suunnilleen yhtä suuren kunnan kuuluminen samaan seutuun, ja siitä syntyvä kilpailuasetelma. 9DPPDODQVHXWX Vammalan seudulla yhteistyö on löyhästi organisoitu. Se rakentuu erilaisten virka- ja luottamushenkilöryhmien varaan. Strategisuus on ollut heikkoa, koska seudulliseen strategiseen yhteistoimintaan ei olla tietoisesti kiinnitetty huomiota. Tosin käynnistymässä oleva strategisen suunnittelun prosessi antaa mahdollisuuden tilanteen jäsentämiseen. Toiminnan strategisuuden puutteet nousivat esille useissa haastatteluissa. Vammalan seudulla seutuyhteistyö nähdään kaikissa kunnissa strategisena asiana. Vammalassa työnjako eri ryhmien välillä on epäselvää. Vaikka informaationkulku on suhteellisen hyvää, koettiin myös Vammalan seudulla eri ryhmien toiminnasta saatavan informaation vähäisyys ongelmaksi. Vammalan seudulla elinkeinopoliittisesta seutuyhteistyöstä saatavaa lisäarvoa pidetään suurena. Seudulla on tunnustettu Vammalan veturiasema seu- 1 Haastattelujen tekohetkellä Luoteis-Pirkanmaan seudulla oli käytössään vanha, II osan luvussa esitelty malli. Näin taulukon 1 tulokset organisointikohtaa lukuunottamatta perustuvat haastatteluhetken tilanteeseen. 17
17 6RWDUDXWD /LQQDPDD.DXSXQNLVHXGXQHOLQNHLQRSROLWLLNNDMDSURVHVVLHQODDWX tuyhteistyössä, ja yhteistyön koetaan tuovan merkittävää lisäarvoa myös Vammalan omiin, suhteellisen pieniin elinkeinopoliittisiin resursseihin. Vammalan sitoutumista seutuyhteistyöhön voidaan pitää voimakkaana. Vammalan seudun kuntien keskinäinen luottamus on melko hyvää. Ristiriidat liittyvät lähinnä erilaisiin näkemyksiin kuntien ja seudun alueellisesta suuntautumisesta. 6HLQlQDDSXULW Seinänaapurit yhteistyön organisointia voidaan luonnehtia kiinteäksi. Yhteistyötä on vahvistettu sopimuksellisesti, organisaatiolla on itsenäistä päätösvaltaa ja Seinänaapureilla on päätoiminen koordinaattori. Seudulla on useaan otteeseen käyty läpi erilaisia strategisen suunnittelun prosesseja ja saatu käyntiin useita yhteishankkeita, mutta tästä huolimatta yhteistyön strategisuus voidaan arvioida keskinkertaiseksi. Seudullisen elinkeinopolitiikan suhdetta kunnallisiin toimintoihin ei ole kyetty määrittelemään. (Sama tilanne on hyvin pitkälle myös muilla tämän tutkimuksen kohdeseuduilla.) Seinänaapurien yhteistyötä koskevia tavoitteita voidaan luonnehtia erilaisiksi. Tämä heijastaa yhteistyöhön osallistuvien kuntien erilaisia lähtökohtia. Seinänaapureilla elinkeinoasioista vastaavien henkilöiden välillä ei ole selkeää työnjakoa, mutta virallinen linkki elinkeinoasioista vastaavien henkilöiden yhteistyöstä muun muassa kuntajohtajien yhteistyöhön on varsin selkeä ja toimiva. Seinäjoella seinänaapurikoordinaattori toimii eri tahojen välisenä linkkinä, ja virallisen informaationkulun koetaan toimivan hyvin. Seinänaapuriyhteistyötä hiertää kuitenkin sellaisen hiljaisen tiedon puute, joka ei välity virallisia kanavia pitkin. Tätä ongelmaa ei voi ratkaista virallista järjestelmää kehittämällä, vaan etsimällä tapoja luoda verkostomaisen toiminnan edellytyksiä. Tällöin on tietoisesti panostettava luottamuksen, vastavuoroisuuden ja rupattelukulttuurin luomiseen. Rupattelukulttuurissa kyse on halusta kertoa kumppaneille asioista, jotka eivät juuri sillä hetkellä välttämättä vaikuta oleellisilta, mutta joiden avulla luottamuksellisen suhteen on mahdollista syntyä. Jos asioista ei kerrota avoimesti, saattaa yhteistyön osapuolten puutteellisesta tiedosta tekemät tulkinnat nostaa esiin ajatukset tahallisesta salailusta, vaikka tällaisesta ei edes olisi kysymys. Seinäjoella yhteistyöstä saatavaa lisäarvoa pidetään melko suurena, mutta sen merkitystä vähentää Seinänaapurikuntien väliset ristiriidat ja kuntien erilaiset lähtökohdat. Periaatteellisella tasolla ollaan valmiita laajaankin yhteistyöhön, mutta yhteistyön käytännön merkitys ja toimintamuodot johtavat prosessien laadun heikentymiseen. 18
18 .LLUHLVWHQWLLYLVWHOPl Seinäjoen kohdalla on aistittavissa varsin selkeä halu pitää kunnallinen ja seudullinen elinkeinopolitiikka erillään toisistaan. Seinäjoen sitoutumista yhteistyöhön vähentää yhteistyön toteuttamisen seinäjokipainotteisuus ja kuntien erilaiset lähtökohdat. Seinänaapureiden keskinäistä luottamusta on taulukossa 1 luonnehdittu melko heikoksi. Arvio heijastelee avoimuuden puutetta, sekä sitä että seudun kuntien erilaisia lähtökohtia ei olla kyetty yhteisissä strategiakeskusteluissa käsittelemään ja rakentamaan yhteistyötä erilaisten tavoitteiden välille. 2XOXVHXWX Ouluseudun yhteistyön organisointia voidaan luonnehtia melko kiinteäksi. Seudulla on vuonna 1996 solmittu seutusopimus, ja yhteistyön organisaatio on varsin jäsentynyt. Vaikka Ouluseudullakaan ei ole selkeästi linjattu kunnallisen ja seudullisen elinkeinopolitiikan suhdetta, on seudulla ehkä paremmin kuin muilla seuduilla strategiset painotukset välittyneet myös käytännön yhteistyöhön. Tämä johtunee Ouluseudulla vallitsevasta hyvästä yhteistyökulttuurista, jonka avulla toiminnan pitkäjänteisyys syntyy yksittäisten projektien ja toimenpiteiden kautta samalla kun niitä ohjaavat laajassa yhteistyöprosessissa laaditut aiotut strategiat. Ouluseudulla seutuyhteistyön tavoitteet on arvioitu melko samansuuntaisiksi. Seudullisen kehittämisen päälinjoista vallitsee suhteellisen hyvä yksimielisyys, vaikka jonkin verran on esitetty kritiikkiä korkean teknologian liiallisesta painottamisesta muiden toimialojen kustannuksella. Myöskään Ouluseudulla elinkeinoasioista vastaavien henkilöiden välillä ei ole selkeää työnjakoa. Kuitenkin linkki elinkeinoasioista vastaavien henkilöiden yhteistyöstä mm. kuntajohtajien yhteistyöhön ja osaamiskeskusohjelman toteutukseen on suhteellisen toimiva. Myös Ouluseudulla informaationkulkua seutuyhteistyöorganisaation sisällä pidettiin melko heikkona varsinkin seututiimin ja elinkeinotiimin välillä. Oulussa seutuyhteistyön lisäarvo on koettu melko suureksi elinkeinopolitiikassa. Oulussa on kuitenkin noussut esille kysymys saatavan lisäarvon suuruudesta, koska elinkeinoasiamiesten kuukausittaiset kokoontumiset eivät välttämättä takaa riittävää lisäarvoa. Oulun sitoutumista seutuyhteistyöhön voidaan pitää melko voimakkaana. Se on hyväksynyt roolinsa yhteistyön veturina. Myös kehyskunnat ovat hyväksyneet Oulun roolin. Ouluseudulla kuntien välinen luottamus on suhteellisen hyvää, ja sitä vahvistavat yhteistyöllä aikaansaadut positiiviset tulokset. 19
19 6RWDUDXWD /LQQDPDD.DXSXQNLVHXGXQHOLQNHLQRSROLWLLNNDMDSURVHVVLHQODDWX 7XUXQVHXWX Turun seudulla on tässä tutkimuksessa mukana olleista kiintein seutuyhteistyön malli, koska elinkeinotoimet 1 on yhdistetty seudullisesti. Turun seudun yhteistoiminnan strategisuus voidaan määritellä melko heikoksi. Tässä on kuitenkin muistettava, että arvio perustuu yhtäältä mallin sisälle rakentuneisiin jännitteisiin ja toisaalta haastateltavien näkemyksiin perustamisvaiheessa alkaneen kehityksen suunnasta. TAD Centrelle asetetut tavoitteet eivät olleet ainakaan haastattelujen tekohetkellä välittyneet sidosryhmille selkeinä, vaan niistä esiintyi useita erilaisia tulkintoja. Haastateltavat esittivät myös epäilyksiä keskuksen toiminnan pitkäjänteisen kehittämisen jäämisestä taka-alalle pyrittäessä nopeisiin tuloksiin projektimuotoisena käynnistetyn keskuksen ensimmäisellä jaksolla. Myös Turun seudulla kuntien yhteistyötä koskevat tavoitteet ovat melko erilaisia. TAD Centrelle on asetettu tietyt painopisteet, mutta niiden välittyminen toimintaan ja sidosryhmille on ainakin keskuksen toiminnan alkuvaiheessa ollut heikkoa. Lisäksi osallistuvien kuntien erilaisista tarpeista johtuen seutuyhteistyölle on asetettu kunnissa osin erilaisia päämääriä. Turun seudulla elinkeinoasioista vastaavien henkilöiden välillä ei ole selkeää työnjakoa, mutta linkki elinkeinoasioista vastaavien henkilöiden yhteistyöstä muun muassa kuntajohtajien yhteistyöhön on suhteellisen selkeä. Turun seudulla informaationkulku sai osakseen kritiikkiä, vaikka edellytykset hyvään informaationkulkuun ovat kiinteän mallin ansiosta paremmat kuin muualla. Turun seudulla elinkeinopoliittisesta seutuyhteistyöstä saatavaa lisäarvoa pidetään suurena. Turussa TAD Centren perustamisen myötä elinkeinopolitiikka on saanut runsaasti lisää painoarvoa, ja Turku vaikuttaa halukkaalta ottamaan veturiroolin seudulla. Turun sitoutumista seutuyhteistyöhön voidaankin pitää voimakkaana. Luottamus Turun seudun kuntien väillä on melko hyvää, mikä näkyy seudullisen ajattelun heräämisenä ja ennen kaikkea siinä, että TAD Centre on yleensä kyetty perustamaan. Luottamus saattaa kuitenkin rakoilla, jos keskuksen sisälle rakentuneita jännitteitä ei pystytä käsittelemään. Luottamusta saattaa heikentää myös se, että osa kunnista pelkää oman edun kärsivän keskukseen liittymisestä. 1 Turun seudun TAD Centreä lukuunottamatta seutuyhteistyön organisointi on seuduilla enemmän tai vähemmän muodostettu koskemaan laajemmin myös muuta kuin elinkeinopoliittista yhteistyötä, vaikka elinkeinopolitiikka ja aluepoliittiset ohjelmat hankkeineen näyttelevätkin yleensä yhteistyössä pääosaa. 20
20 .LLUHLVWHQWLLYLVWHOPl 7DPSHUHHQVHXWX Tampereen seudulla yhteistyö on organisoitu löyhästi. Yhteistyötä toteutetaan lähinnä elinkeinoasiamies- ja kuntajohtajakokoontumisin ja erilaisten projektien kautta. Seudulla on useaan otteeseen käyty läpi erilaisia strategisen suunnittelun prosesseja ja saatu käyntiin useita yhteishankkeita. Tampereen seutuyhteistyön strategisuus on keskinkertaista, eikä seudullisen elinkeinopolitiikan suhdetta kunnallisiin toimintoihin ole kyetty määrittelemään. Lisäksi Tampereen seudulla elinkeinoasiamiesten välisen yhteistyön rooli suhteessa seudun laajempaan kehittäjäverkostoon ei ole kaikilta osin selkeä. Tampereen seudulla kehyskunnat näkevät seutuyhteistyön oman elinkeinopolitiikkansa kannalta strategisena kysymyksenä, kun taas Tampereen kaupungille seutuyhteistyö on enemmän operatiivinen asia. Yhteistyöllä ei ole Tampereelle itseisarvoa sinällään, vaan sen mahdollinen lisäarvo koetaan saatavan esimerkiksi projektien toteuttamisen kautta. Jos työnjakoa ajatellaan koko seutuorganisaatiota koskevana asiana, niin Tampereen seudulla työnjako on täsmentymätöntä paitsi elinkeinoasiamiesten myös kuntajohtajien ja elinkeinoasiamiesten välillä. Myös linkki elinkeinoasiamies- ja kuntajohtajakokoontumisista luottamushenkilökokouksiin on epäselvä. Informaationkulku elinkeinoasiamiesten välillä on kohtuullisen toimivaa, mutta informaationkulku elinkeinoasiamiesten ja kuntajohtajien välillä on heikkoa. Tampere pitää yhteistyöstä saamaansa lisäarvoa melko vähäisenä, koska elinkeinopoliittista yhteistyötä pidetään nykyisellään tehottomana ja työnjakoa liian tamperepainotteisena. Tampere haluaakin varsin selkeästi pitää kunnallisen ja seudullisen elinkeinopolitiikan erillään. Tampereen sitoutumista seudullisiin projekteihin voidaan pitää erittäin hyvänä, mutta sitoutumista yhteistyöhön sinänsä ei pidetä tärkeänä. Tampereen seudulla kuntien välinen luottamus on keskinkertaista. Keskinäistä luottamusta heikentää joidenkin seudun kuntien liiallinen keskinäinen kilpailu yritysten sijoittumisesta. Luottamusta heikentää myös yhteistyön tamperepainotteisuus. <ULW\V\KWHLVW\ QYHUWDLOX Taulukossa 2 on kuvattu muutamalla keskeisellä kriteerillä yritysyhteistyön laatua. Foorumeilla tarkoitetaan niitä epävirallisia tai virallisia paikkoja, joissa kaupungin elinkeinotoimi ja yrittäjät kohtaavat. Näkemysten vastaavuudella tarkoitetaan yrittäjien ja kaupungin näkemysten vastaavuutta siitä elinkeinopoliittisesta linjasta, jota kaupungissa tulisi harjoittaa. 21
21 6RWDUDXWD /LQQDPDD.DXSXQNLVHXGXQHOLQNHLQRSROLWLLNNDMDSURVHVVLHQODDWX Yritysyhteistyössä (samoin kuin seutuyhteistyössä) informaationkulku tuntuu olevan yleinen kritiikin kohde. Kritiikkiä informaationkulkua kohtaan esitettiin, vaikka kaupungissa olisi käytössä paljonkin erilaisia kanavia sen kehittämiseksi. Pelkkä kanavien runsaus ei kuitenkaan tarkoita välttämättä sitä, että informaatio menisi perille. Informaation välityksen kanavat voivat esimerkiksi olla vääriä viestin perillemenon kannalta tai jotain kanavaa pitkin lähetetty viesti voi olla sanomaltaan sellainen, että sitä ei huomioida (sanoman tärkeyttä ei olla osattu esittää oikein), tai informaation välittämisen tapa (kieli, muoto yms.) voi olla vastaanottajan kannalta väärä. Luottamuksella tarkoitetaan yrittäjien luottamusta kaupunkiin yhteistyökumppanina. TAULUKKO 2. Yritysyhteistyön laadun vertailu. 3DUNDQR 9DPPDOD 6HLQlMRNL 2XOX 7XUNX 7DPSHUH )RRUXPH MD 2VDOOVWUD WHJLRLGHQ VXXQQLWWH OXXQ,QIRUPDDWL RQNXONX 1lNHP\V WHQYDVWDD YXXV vähäistä melko heikkoa /XRWWDPXV keskinkertainen melko runsasta keskinkertaista keskinkertaista melko hyvä melko hyvä melko hyvää hyvä runsaasti runsasta melko vähän melko vähäistä vähän runsaasti keskinkertaisesti keskinkertaisesti keskinkertaista hyvää heikkoa keskinkertaista keskinkertainen keskinkertainen melko heikko hyvä hyvä keskinkertainen melko hyvä hyvä 3DUNDQR Parkanossa ei ole virallisluonteista yhteistyöelintä yrittäjien ja kaupungin välillä. Myös yritysten osallistumista strategioiden suunnitteluun voidaan pitää vähäisenä. Parkanossa kaupungin ja yrittäjien välinen informaationkulku koettiin melko heikoksi. Tätä selittänee mm. kaupungin ja yrittäjien välisten foorumien vähäisyys ja epätietoisuus kaupungin elinkeinopolitiikan vastuutahoista. Yritysten ja kaupungin näkemysten vastaavuutta elinkeinopoliittisesta linjasta voidaan luonnehtia kaksijakoiseksi. Osa yrittäjistä näkee kaupungin elinkeinopolitiikan linjattomana ja sisäisten kähmintöjen vaivaamana, ja osa näkee, lähinnä yritysasiamiehen toimintaan liittyen, kaupungin elinkeinopolitiikan yritysten tarpeita vastaavaksi. Parkanossa yrittäjien ja kaupungin välinen 22
22 .LLUHLVWHQWLLYLVWHOPl luottamus on keskinkertaista. Sitä heikentävät erilaiset, jo osin ratkaistut henkilöristiriidat. 9DPPDOD Vammalassa on varsin runsaasti erilaisia foorumeita, joilla yrittäjillä ja kunnalla on mahdollisuus kohdata toisensa. Tällaisia foorumeja ovat kaupungin ja yrittäjien välinen neuvottelukunta, isojen teollisuusyritysten ja kaupungin väliset lounastilaisuudet, aamukahvitilaisuudet, elinkeinopoliittisen ohjelman laadinta, projektit jne. Pelkkä foorumien runsaus ei kuitenkaan välttämättä takaa laadukasta yhteistyötä yrittäjien ja kaupungin välillä, jos niiden toimivuudesta ja laadusta ei jatkuvasti huolehdita - ne saattavat kuivua kokoon. Vammalassa yrittäjien ja kaupungin näkemykset elinkeinopoliittisesta linjasta vastaavat melko hyvin toisiaan. Yritysten osallistumista strategioiden suunnitteluun voidaan pitää melko runsaana. Yrittäjät ovat mm. mukana elinkeinopoliittisen ohjelman suunnittelussa. Lisäksi kaupungin ja yrittäjien välisellä neuvottelukunnalla on merkittävä rooli kaupungin elinkeinopolitiikan linjaamisessa. Vammalassa informaationkulku on arvioitu keskinkertaiseksi. Yhteistyölle on paljon foorumeita, mutta informaationkulku koetaan silti jonkinasteiseksi ongelmaksi. Tätä voitaneen osittain selittää sillä, että yrittäjistä valtaosalla ei ole selvyyttä kenen viranhaltijan puoleen pitää missäkin asiassa kääntyä. Kun elinkeinoasioista ei ole vastaamassa päätoimista viranhaltijaa, myös mahdollisuudet esimerkiksi yrityskäynteihin ja yrittäjäyhdistyksen kokouksiin osallistumisiin eivät ole riittävät. Vammalassa yrittäjien ja kaupungin välinen luottamus on melko hyvää. Luottamusta ehkä vähentävät jonkin verran Vammalassa koetut puutteet kaupungin eri toimialojen toiminnassa ja kaupungin elinkeinotoimen organisoinnin jäsentymättömyys sekä tietty puuhastelun leima kaupungin toiminnassa. 6HLQlMRNL Seinäjoella kaupungin ja yritysten välisten foorumien määrä on arvioitu keskinkertaiseksi. Seinäjoella on virallisena yhteistyöelimenä elinkeinoelämän yhteistyöryhmä. Tämän lisäksi kaupunki ja yrittäjät ovat yhteistyössä keskenään myös projektien kautta, sekä muun muassa kauppiastyöryhmässä ja seudullisesti yrittäjäyhdistysten puheenjohtajien ja elinkeinoasioista vastaavien yhteiskokoontumisissa. Seinäjoella yritykset ovat olleet mukana elinkeinopoliittisen ohjelman päivityksessä. Selvin yksimielisyys tulosten mukaan elinkeinopolitiikasta yrittä- 23
23 6RWDUDXWD /LQQDPDD.DXSXQNLVHXGXQHOLQNHLQRSROLWLLNNDMDSURVHVVLHQODDWX jien ja kaupungin välillä on Seinäjoella. Myös informaationkulku kaupungin ja yrittäjien välillä sai enemmän ruusuja kuin risuja. 2XOX Oulussa on varsin runsaasti erilaisia foorumeita, joilla yrittäjillä ja kunnalla on mahdollisuus kohdata toisensa. Oulussa yrittäjät osallistuvat laajasti sekä osaamiskeskusohjelman että muiden kuin high-tech -alojen kehittämiseen keskittyvän elinkeino-ohjelman laadintaan ja myös ohjelmia toteuttaviin projekteihin. Muilla seuduilla ei ole toteutettu yhtä laajaa strategisen suunnittelun prosessia kuin Ouluseudulla. Foorumien määrää lisää kaupungin elinkeinokeskuksen, Oulun Yrittäjien ja Kauppakamarin laaja yhteistyö, joka liittyy niin erilaisten tilaisuuksien ja projektien järjestämiseen kuin epäviralliseen kanssakäymiseenkin. Foorumeiksi voidaan lukea myös yhteistyössä julkaistava lehdet, %XVLQHVV5HYLHZRI2XOX5HJLRQ ja 2SWLPLVWL. Oulussa informaationkulkua kaupungin ja yrittäjien välillä pidettiin hyvänä. Tulosta selittänee foorumien runsaus, sillä näin informaation välittyminen ei ole kiinni vain yhden kanavan laadusta. Oulussa yrittäjien ja kaupungin näkemysten vastaavuus on arvioitu keskinkertaiseksi. Voimakas high-tech -alojen painotus sai haastatteluissa osakseen kritiikkiä muiden alojen yrittäjiltä. Kysymyksessä ei välttämättä ole niinkään high-tech painotuksen kritiikki sinällään, vaan kritiikkiä saattaa aiheuttaa se, että koska selkeä aiotun strategian muotoilu ja toteutus ovat aina valintoja (joihinkin asioihin panostetaan enemmän, jolloin toiset jäävät syrjään kehittämistoimenpiteistä), strategisen huomion ulkopuolelle jääneet saattavat kokea oman alan vähemmän tärkeäksi seudun kehittämisen kannalta, ja että kehittäjäverkosto laiminlyö strategian ulkopuolella olevat asiat. 7XUNX Turussa kaupungin ja yrittäjien välisiä foorumeja on melko vähän. Tosin Turussa on TAD Centren toimintaan liittyen aloittanut kaupunkiseudun yrittäjäneuvottelukunta. Turussa yritysten osallistuminen elinkeinopoliittisten strategioiden suunnitteluun on melko vähäistä, laajaa elinkeino-ohjelman laadintaprosessia ei Turussa ole ollut. Suomen Yrittäjien yrittäjyysilmastokyselyn (Elinkeinopoliittinen ilmastokysely ) mukaan informaationkulku koettiin Turussa yrittäjien ja kaupungin välillä vähäiseksi. Informaation kulun ongelmat tulivat esiin myös tämän tutkimuksen yhteydessä. Syitä informaationkulun heikkouteen Turun kaupungin ja yrittäjien välillä lienee useita, mutta kaksi merkittävintä lienee kuitenkin kaupungin suuri koko ja ennen kaikkea yhteistyöperinteen puute. 24
24 .LLUHLVWHQWLLYLVWHOPl Turussa näkemysten vastaavuus on melko heikkoa. Yrittäjät kokivat kaupungin toiminnan yleisesti enemmän yritystoimintaa hidastavana kuin sitä edistävänä. Turun niinkuin muidenkin kaupunkien tapauksessa on kuitenkin muistettava, että mahdollinen kritiikki kohdistuu pääosin kaupungin toimintaan yleensä, ei pelkästään elinkeinoasioista vastaavaan yksikköön. Yrittäjien kritiikin kohteet liittyvät mm. keskustan toimimattomuuteen, liikennejärjestelyihin, rakennuslupien ym. asioiden käsittelyn hitauteen jne. Turussa yrittäjien luottamus kaupunkiin on edellä mainituista syistä ainoastaan keskinkertaista. 7DPSHUHHQVHXWX Tampereella kaupungin ja yritysten välisten foorumien määrä on arvioitu keskinkertaiseksi. Tampereella yritysyhteistyön keskeisimpiä foorumeita ovat toimialakohtaiset ryhmät ja projektit. Tampereella yrittäjät kaipasivat haastatteluissa säännöllistä foorumia kaupungin ja yrittäjien välille. Yksi syy tällaisen foorumin tarpeelle lienee yrittäjäyhdistysten jakaantuminen Tampereella kymmeneen kaupunginosayhdistykseen. Yhteydenpito moniin yhdistyksiin vie runsaasti aikaa. Yhteys isoihin yrityksiin Tampereella niinkuin muissakin projektin suurimmista kaupungeista toteutuu osaksi Kauppakamarin eri toimintamuotojen kautta. Tampereella yritysten osallistuminen elinkeinopolitiikan suunnitteluun on rajoittunut lähinnä osaamiskeskusohjelman laadintaan. Tosin toimialakohtaisissa ryhmissä yrittäjät osallistuvat oman alansa tavoitteiden asetantaan. Tampereella informaationkulku on arvioitu keskinkertaiseksi. Informaationkulkua haitannee Tampereen tilanteessa selkeän yhteisen foorumin puute ja tietysti osin myös kaupungin suuruus. Tampereella yrittäjien ja kaupungin näkemykset vastaavat melko hyvin toisiaan. Osa haastatelluista piti kuitenkin kaupungin harjoittamaa elinkeinopolitiikkaa liian suuryrityspainotteisena. 25
25
26 26$,, 787.,0865$32577,
27 28
28 - 1 - JOHDANTO 3URVHVVLHQODDWXNRURVWXXWRLPLQWDPDOOLHQPXXWWXHVVD Kaupunkiseutujen taloudellinen, sosiaalinen ja poliittinen toimintaympäristö on muuttunut nopeasti 1990-luvulla. Pääomat, tavarat, palvelut ja ihmiset liikkuvat yhä vapaammin paikasta toiseen. Alueiden Eurooppa ja rajaton maailma ovat nousseet tutkimusten lähtökohdiksi ja juhlapuheiden vakiokalustoon. Alueiden Eurooppaa tai rajatonta maailmaa ei vielä siinä mielessä ole kuin teorioissa ja juhlapuheissa on tullut tavaksi korostaa. Matka kohti uusien ajattelu- ja toimintamallien maailmaa on vielä kesken, eikä kukaan voi varmuudella sanoa, mihin se johtaa. Selvältä kuitenkin näyttää, että uusien sanojen ja retoriikan takana on myös uusi alueellisen kehittämisen toimintalogiikka. Uusien toimintamuotojen etsintä on käynnissä. Vaikka vanhat toiminta- ja ajattelumallit ovat kovassa puristuksessa ja uusia etsitään, niin olemme yhä peruskysymysten edessä. Miksi jotkut kaupunkiseudut kehittyvät nopeammin kuin toiset? Miksi toisaalla erilaiset kehittämisohjelmat ja suunnitelmat tuntuvat purevan ja toisaalla päätyvän suoraan kirjahyllyyn? Miksi jossain tuntuu vallitsevan hyvä yhteishenki, dynaaminen ote ja vahva usko omiin kykyihin? Miksi toisaalla juututaan ikuisiin ristiriitoihin? Vastauksia näihin kysymyksiin voi tapauksesta riippuen löytää niin yleisestä taloudellisesta kehityksestä, maantieteellisestä sijainnista kuin onnestakin. Myös pitkäjänteisellä ja johdonmukaisella kehittämistoiminnalla saattaa olla oma merkityksensä. Joskus voi olla vaikea edes löytää kysymyksiä, joista lähteä kehittämisessä liikkeelle. Kysymykset ovat joka tapauksessa vanhoja tuttuja: Mihin asioihin pitää panostaa menestyäkseen kansainvälisessä toi-
29 6RWDUDXWD /LQQDPDD.DXSXQNLVHXGXQHOLQNHLQRSROLWLLNNDMDSURVHVVLHQODDWX mintaympäristössä? Mitä asioita pitää painottaa? Mihin resurssit tulee suunnata? Mistä ja miten kaivamme esiin ne uudet innovaatiot, joilla voimme kehittää uusia tuotteita, prosesseja ja organisointimuotoja? 1990-luku on muuttamassa suomalaista kehittämisajattelua. Vastauksia peruskysymyksiin etsitään yhä useammin aiemmasta poikkeavilla painotuksilla. Suorat keinot alueiden kehittämiseksi eivät enää pure kuten ennen, ja epäsuoran - mahdollistavan ja edellytyksiä luovan - kehittämisen merkitys on kasvanut. Samalla on siirrytty perinteisestä pitkistä etäisyyksistä ja syrjäisestä sijainnista aiheutuvien heikkouksien poistamisen ja tasa-arvoistamisen sijasta omaehtoiseen kehittämiseen, vahvuuksien etsimiseen ja tukemiseen. Kysymys on pitkälle siitä, miten Suomi ja sen kaupunkiseudut selviävät kansainvälisessä kilpailussa yleensä, eikä niinkään siitä, miten kansantalouden tuottoa jaetaan mahdollisimman tasaisesti. Innovaatio-, teknologia- ja kaupunkipolitiikka ovat nivoutumassa aivan uudella tavalla yhteen aluepolitiikan kanssa. Tähän kokonaisuuteen myös maaseutupolitiikka olisi kyettävä nivomaan aivan uudella tavalla, jotta erilaiset kehittämispolitiikat muodostaisivat mahdollisimman selkeän kokonaisuuden ilman vahingollisia vastakkainasetteluja kaupunkien ja maaseudun välillä. Painotusten muutosta kuvaa myös se, että kaupunkipolitiikka on saamassa aivan uuden merkityksen myös Suomessa. Kaupunkien merkityksen korostuminen on sikäli luonnollista, että kaupunkiseutujen osuus kansantalouden kokonaistuotannosta on n. 4/5 (Kaupungit kasvun ). Kaupunkiseuduilla toimivien yritysten kansainvälinen kilpailukyky ja osaamisen taso määrittävät hyvin pitkälle myös Suomen aseman kansainvälisessä taloudellisessa kilpailussa. Uutta ajattelua kuvaavat myös osaamiskeskusohjelmat, joissa yleisenä tavoitteena on parantaa kansainvälisesti kilpailukykyisen ja korkean osaamisen yritystoiminnan sijoittumisen ja kehittymisen edellytyksiä. Kehittämispolitiikkojen taustalle on noussut sellaisia käsitteitä kuten kumppanuus, verkosto, innovaatiojärjestelmä, kommunikatiivinen suunnittelu, oppiminen ja klusteri. Yhteistä näille suhteellisen nopeasti esiin nousseille käsitteille on toimijoiden välisen vuorovaikutuksen ja eri aluetasojen keskinäisen riippuvuuden korostaminen. Vanhan keskitetysti koordinoidun ja hierarkisen järjestelmän tilalle on syntymässä uudenlainen moninainen ja limittyvä neuvottelu- ja kommunikaatiojärjestelmä. Uuden järjestelmän tehtävänä ei niinkään ole suoraan vaikuttaa kehityksen kulkuun, vaan luoda toimintaedellytyksiä taloudelliselle toiminnalle. Kehityksen suunta näyttäisi olevan kohti verkostuneita, moninaisia, dynaamisia ja limittyviä neuvottelusysteemejä, joissa suunnittelu ja ohjaus 30
30 -RKGDQWR eivät kohdistu vain ylhäältä alas vaan eri toimijoiden jatkuvana vuoropuheluna. Moniulotteisessa järjestelmässä ei ole yhtä hallitsevaa keskusta, vaan se rakentuu useiden toimijoiden keskinäiselle vuorovaikutukselle. Ajattelu- ja toimintatapojen muutos näkyy myös siinä, että 1980-luvulla Suomen julkiseen hallintoon tiensä löytänyt strateginen suunnittelu on vakiinnuttanut asemansa kehittämistoiminnassa. Strategisen suunnitteluajattelun varsin suora reitti USA:n yksityiseltä sektorilta USA:n julkisen hallinnon kautta Suomen käytäntöihin ei ole kuitenkaan ollut ongelmaton. Strategisen suunnittelun on odotettu tuovan jotain "uutta" julkishallinnon suunnitteluun, mutta käytännössä se on kantanut uusien toimintamallien ja käsitteiden sisällä myös vanhaa painolastia. Luonteeltaan strateginen suunnittelu on ollut rationalistisen suunnittelun ihanteeseen nojautuvaa klassista strategista suunnittelua (ks. Sotarauta 1996a). Sen säännölliset rutiinit ovat monesti tarjonneet ennemmin rauhoittavia rituaaleja kompleksisessa maailmassa kuin toimintaa ohjaavia malleja tai kehittämisen uusia suuntia. Strategiset suunnitelmat, hienot kehittämisajatukset ja vauhdikkaat visiot eivät aina ole toteutuneet suunnitellusti. Hyväkin suunnitelma voi jäädä toteutumatta, jos ulkoiset tapahtumat heittelevät, tai sisäiset ongelmat syövät pohjan pois aiotuilta strategioilta. Esimerkiksi jännitteet keskeisten toimijoiden välillä saattavat kovertaa ohjelmat sisältä ontoiksi. Parhaimmillaan strategisen suunnittelun avulla on kuitenkin pystytty löytämään selkeitä painopisteitä ja kohdistamaan resurssit pitkäjänteisesti ja johdonmukaisesti. Tässä tutkimuksessa lähdetään oletuksesta, että osa strategisen suunnittelun ongelmista johtuu siitä, että se on alueellisessa kehittämisessä nähty liian kapeasti (ks. Sotarauta 1996b.) Liian usein keskitytään vain PLWlWHKGllQ ja PLVVlWLODQWHHVVD -tehdään kysymyksiin. Tällöin kysymys PLWHQWHKGllQ jää taustalle eli prosessien laatuun ei ole kiinnitetty riittävästi huomiota. Strategisen suunnittelun peruskolmio (ks. kuva 1) koostuu sekä miksi, mitä että miten -kysymyksistä. Oleellista on pitää kolmio tasapainossa. Tässä tutkimuksessa huomio kohdistetaan erityisesti prosessien laatuun, koska strategioita ja strategista muutosta tarkastellaan liian usein vain uuden aiotun strategian sisällön näkökulmasta tai muutoksen kontekstin eli muuttuvan toimintaympäristön näkökulmasta. Strategisen muutoksen konteksti voidaan jakaa sisäiseen ja ulkoiseen. Sisäinen konteksti viittaa organisaatiorakenteeseen ja -kulttuuriin ja siihen poliittiseen kontekstiin, jonka sisällä organisaatio ratkaisee ne ideat, joiden pohjalta muutos suuntautuu. Ulkoinen konteksti viittaa taloudellisiin, poliittisiin 31
31 6RWDUDXWD /LQQDPDD.DXSXQNLVHXGXQHOLQNHLQRSROLWLLNNDMDSURVHVVLHQODDWX ja sosiaalisiin muodostelmiin, joiden puitteissa organisaation on toimittava. (Pettigrew 1987.) Prosessilla tarkoitetaan strategiseen muutokseen vaikuttavien intressiryhmien toimenpiteitä, reaktioita ja vuorovaikutusverkostoja, joiden pohjalta muutos lopullisesti suuntautuu. Prosessilla ei sinällään ole alkua tai loppua tai yksiselitteistä sisältöä. Se sisältää kaiken sen jokapäiväisen puuhan ja puserruksen, joka antaa kehittämistyölle konkreettisen muodon, eli kokouksia, neuvotteluja, uusien projektien alkuja, vanhojen projektien loppuja, lounastapaamisia, käytäväkeskusteluja... Strategian peruskolmiosta nousee ajatus siitä, että strategiassa pelkkä sisältöön tuijottaminen on vain osa strategian kokonaisprosessia. Samoin pelkästään päätöstä tai suunnitelmaa edeltävään suunnitteluprosessiin keskittyminen paljastaa vain osan kokonaisuudesta. Aivan yhtä lailla pelkkään prosessiin keskittyminen rajoittaisi huomion pieneen osaan laajasta kokonaisuudesta. Sisältö (mitä) Konteksti (miksi) Ulkoinen Sisäinen Prosessil (miten) KUVA 1. Strategian ymmärtämisen ja tutkimuksen peruskolmio (Pettigrew 1987, 5.) Strategiassa on ymmärrettävä sen luonne päätösten, suunnitelmien, toteutuksen ja tulosten välisenä jatkuvana prosessina. Samalla korostuu se, että todelliset strategiat eivät ole paperilla vaan pitkäjänteisessä ja johdonmukaisessa toiminnassa. Strategiset aikomukset on sisäistettävä ja niiden todellinen merkitys oivallettava. Vasta tämän jälkeen ne voivat todella ohjata toimintaa. Hyvin usein kaupunkien kehittymistä ja kehittämistä tutkittaessa huomio kiinnitetään strategioiden sisältöihin ja toimintaympäristön muutokseen. Tutkimuskohteiksi nousevat talouden rakenteet, ohjelmien sisällöt, organisaatioratkaisut tai yleisen talouskehityksen vaikutus kaupunkiseudulla. Elinkeinopolitiikkaa tutkittaessa päädytään tarkastelemaan organisaatiorakenteita, erilaisia tukia, tonttipolitiikkaa, konkreettisia projekteja jne. Nämä ovat kaikki tärkeitä huomion kohteita, mutta taloudellisen kilpailun kiristyminen sekä hierarkioiden murentuminen korostavat, että huomio tulee yhä useammin suunnata myös muodollisten rakenteiden ja ohjelmien taakse SURVHVVLHQODD WXXQ. Tällöin kiinnitetään huomiota virallisten strategiapapereiden, organisaatiokaavioiden ja juhlapuheiden taustalla oleviin yhteistoimintaprosesseihin. 32
ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008
ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 Aluekeskusohjelman toteutus Aluekeskusohjelman kansallisesta koordinoinnista vastaa työ- ja elinkeinoministeriöministeriö
LisätiedotSELVITYS MAL-AIESOPIMUSTEN SITOUTTAMISEN TEKIJÖISTÄ PROJEKTISUUNNITELMA
KORKEAKOULUHARJOITTELIJA NIINA OJANIEMI, MAL-VERKOSTO SELVITYS MAL-AIESOPIMUSTEN SITOUTTAMISEN TEKIJÖISTÄ PROJEKTISUUNNITELMA 1. YHTEENVETO Tämän selvityksen tarkoitus on neljän suurimman kaupunkiseudun
LisätiedotKestävästi kasvava, älykkäästi uudistuva
Kestävästi kasvava, älykkäästi uudistuva Joensuun seudun kestävä ja älykkäästi uudistuva kasvu edellyttää, että kaikki käytettävissä olevat voimavarat suunnataan entistäkin määrätietoisemmin kaikkein lupaavimmille
LisätiedotAvoimuus ja strateginen hankintatoimi. BRIIF: Yhteistyöllä ja uskalluksella innovaatioita julkisessa hankinnassa Sari Laari-Salmela
Avoimuus ja strateginen hankintatoimi BRIIF: Yhteistyöllä ja uskalluksella innovaatioita julkisessa hankinnassa 27.9.2016 Sari Laari-Salmela Hankintamenettelyt strategisina käytäntöinä Millaisia hankintamenettelyjen/-
LisätiedotOPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA
OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty
LisätiedotLUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA
OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty
LisätiedotSupporting the contribution of higher education institutions to regional development: Case Jyväskylä region
KESKIMAA 90 VUOTTA Supporting the contribution of higher education institutions to regional development: Case Jyväskylä region OECD/IMHE 2006 ESITYKSEN RAKENNE 1. Hankkeen tarkoitus ja toteutus 2. OECD:n
LisätiedotTyö- ja elinkeinoministeriön strategisten hankkeiden arviointi
Työ- ja elinkeinoministeriön strategisten hankkeiden arviointi Alustavia tuloksia HYVÄ hankkeen arvioinnista HYVÄ- hankkeen neuvottelukunta 18.2.2011, Toni Riipinen Arviointityön luonteesta Arviointityön
LisätiedotPEFC SUOMI SUOMEN METSÄSERTIFIOINTI RY
PEFC SUOMI SUOMEN METSÄSERTIFIOINTI RY 10.12.2018 PEFC Suomen STRATEGIA 2019-2021 Johdanto PEFC Suomen strategiaan vuosille 2019-21 PEFC on kansainvälinen metsäsertifiointijärjestelmä, joka edistää ekologisesti,
LisätiedotSosiaalisena innovaationa
FUAS-tulevaisuusseminaari 30 31.1.2014 Långvik Leena Treuthardt PUHEENVUORONI KÄSITTELEE FUASIA Sosiaalisena innovaationa 1 Innovaatio ja sosiaalinen innovaatio? Innovaatioista on tavallisesti puhuttu
LisätiedotKestävän liikkumisen asema kuntien poliittisessa päätöksenteossa. Kunta kestävän liikkumisen edistäjänä -seminaari Kuntamarkkinat 13.9.
Kestävän liikkumisen asema kuntien poliittisessa päätöksenteossa Kunta kestävän liikkumisen edistäjänä -seminaari Kuntamarkkinat 13.9.2017 Lähtökohdat Tutkimuksen laatija on Tapio Kinnunen, joka toimii
LisätiedotYHTEISTYÖSTÄ LISÄVOIMAA YHDISTYKSILLE -MITEN PÄÄSTÄ ALKUUN?
Kehittämistehtävä (AMK) Hoitotyö Terveydenhoitotyö 3.12.2012 Elina Kapilo ja Raija Savolainen YHTEISTYÖSTÄ LISÄVOIMAA YHDISTYKSILLE -MITEN PÄÄSTÄ ALKUUN? -Artikkeli julkaistavaksi Sytyn Sanomissa keväällä
LisätiedotLARK alkutilannekartoitus
1 LARK alkutilannekartoitus 1 Toimintojen tarkastelu kokonaisuutena Suunnittelu Koulutuksen järjestäjällä on dokumentoitu toimintajärjestelmä, jonka avulla se suunnittelee ja ohjaa toimintaansa kokonaisvaltaisesti
LisätiedotStrategiasta käytäntöön Porin seudulla
Strategiasta käytäntöön Porin seudulla Hyvinvointifoorum 4.11.2009 Tampere Palvelujohtaja Jari-Pekka Niemi jari-pekka.niemi@posek.fi Porin Seudun Kehittämiskeskus Oy POSEK Sisältö Strateginen tausta Kansallisten
LisätiedotJoensuun odotuksia innovatiivisten kasvuyritysten tukemiselle
Joensuun odotuksia innovatiivisten kasvuyritysten tukemiselle Kari Karjalainen Kuopio 27.10.2011 Joensuun seudun vahvoja alueita Joensuun kaupunkiseudun vahvuuksia ovat: Globaalin tason vahvuus Metsäteknologia
LisätiedotTulevaisuuden johtajan osaamisprofiili Pohdintaa erityisesti strategisen johtamisen näkökulmasta
Tulevaisuuden johtajan osaamisprofiili Pohdintaa erityisesti strategisen johtamisen näkökulmasta Suomalaista sotea rakentamassa Lapin sairaanhoitopiiri Rovaniemi KTT, dos. Mikko Luoma 19.5.2016 Kuka? Mikko
LisätiedotKehittyvien kaupunkiseutujen merkitys menestyville alueille
KUNTAUUDISTUKSEN SEUTUTILAISUUS OULUN KAUPUNKISEUTU, Oulu 4.4.2014 Professori Perttu Vartiainen, Itä-Suomen yliopisto Kehittyvien kaupunkiseutujen merkitys menestyville alueille Mihin yritän vastata ja
LisätiedotFINAS päivä Organisaation kasvun strategisen suunnittelun ja toteutuksen haasteet. FINAS-päivä Jukka Verho
FINAS päivä Organisaation kasvun strategisen suunnittelun ja toteutuksen haasteet FINAS-päivä Jukka Verho Inspectan kasvu pienestä kansallisesta tarkastuslaitoksesta kansainväliseksi TIC toimijaksi 1995
LisätiedotRaahen seudun yrityspalvelut. SeutuYP koordinaattoreiden työkokous. Risto Pietilä Helsinki 26.5.2011. www.rsyp.fi
Raahen seudun yrityspalvelut SeutuYP koordinaattoreiden työkokous Risto Pietilä Helsinki 26.5.2011 www.rsyp.fi Raahen seudun yrityspalvelut on osa Raahen seutukunnan kehittämiskeskuksen toimintaa. 1. Raahen
LisätiedotAvoin hallinto Open Government Partnership. Suomen toimintaohjelman valmistelu
Avoin hallinto Open Government Partnership Suomen toimintaohjelman valmistelu Mikä on Open Government Partnership? Open Government Partnership (avoimen hallinnon kumppanuushanke) eli OGP käynnistettiin
LisätiedotKorkeakoulututkinnon jälkeinen osaamisen kehittäminen - Quo vadis? 6.9.2012 Helsinki. Annika Ranta ja Terhikki Rimmanen
Korkeakoulututkinnon jälkeinen osaamisen kehittäminen - Quo vadis? 6.9.2012 Helsinki Annika Ranta ja Terhikki Rimmanen OSALLISUUS UTELIAISUUS INNOSTUS KORKEAKOULUELÄMÄN JÄLKEINEN OSAAMINEN QUO VADIS :
LisätiedotYHDESSÄ TEKEMÄLLÄ OPPII. Keski-Suomen oppimisverkoston kehittyminen
YHDESSÄ TEKEMÄLLÄ OPPII Keski-Suomen oppimisverkoston kehittyminen Miten aloitimme? Alueen kilpailukyvyn ydin on jatkuvasti uudistuva osaaminen. Keski-Suomen kehittyminen oppivana alueena vahvistaa maakunnan
LisätiedotTULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi
TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008 Hannu.tamminen@ttk.fi Taustaa Ohjausvälineet Lait Asetukset, ministeriön päätökset Keskusviraston suositukset Työmarkkinasopimukset Työmarkkinajärjestöjen
LisätiedotPäihke-projektin päätösseminaari Suvanto Eero Pirttijärvi. Päihke-projekti järjestöjen yhteistyön välineenä
Päihke-projektin päätösseminaari Suvanto 22.11.2006 Päihke-projekti järjestöjen yhteistyön välineenä Laajennan puheenvuoroani käsittämään Päihkeestä tehtyjä tutkimuksia. Kommentoin aluksi Päihkeestä viime
LisätiedotFARAX johtamisstrategian räätälöinti
FARAX johtamisstrategian räätälöinti Sisältö Taustaa Johtamisstrategian luominen ja instrumentin luominen Hyödyt ja referenssit Esimerkkejä matriiseista Prosessi Taustaa Esityksessä käydään läpi FaraxGroupin
LisätiedotSeinäjoen opetustoimi. Henkilöstön kehittäminen 28.4 9.5.2008 Vastausprosentti 66,3% (222 vastaajaa)
Seinäjoen opetustoimi Henkilöstön kehittäminen 28.4 9.5.2008 Vastausprosentti 66,3% (222 vastaajaa) Yhteistulos, henkilöstön kehittäminen Henkilöstön kehittäminen 5 4 3 2 1 Ka 1 Miten suunnitelmallista
LisätiedotSuomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017
Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 1. Johdanto Seuran ensimmäinen strategia on laadittu viisivuotiskaudelle 2013-2017. Sen laatimiseen ovat osallistuneet seuran hallitus sekä
LisätiedotJulkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana
Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Helsingin Yrittäjien seminaari 1.3.2011 Kumppanuus Yritysmyönteistä yhteistyötä mikko.martikainen@tem.fi Mikko Martikainen
LisätiedotKuntamaisemasta apua omaan päätöksentekoomme. Kaupunginjohtaja Kari Karjalainen 25.5.2010 Kuntamaisema Seminaari
Kuntamaisemasta apua omaan päätöksentekoomme Kaupunginjohtaja Kari Karjalainen 25.5.2010 Kuntamaisema Seminaari Raisio Asukkaita reilu 24 000 Yrityksiä yli 1400 Sosiaali- ja terveyspalvelut isäntäkuntamallilla
LisätiedotMILLAINEN ON POHJOIS-SAVON BRÄNDI?
MILLAINEN ON POHJOIS-SAVON BRÄNDI? MAAKUNNALLINEN MARKKINOINTIOHJELMA -HANKE Aluebrändityö työstetään maakunnallisena hankkeena, jonka veturina toimii Kuopio. Tämä esitys liittyy hankkeen valmisteluvaiheeseen
LisätiedotYhdyskuntarakenne ja elinvoimapolitiikka
Yhdyskuntarakenne ja elinvoimapolitiikka MALPE 1 Tehtäväalueen kuvaus ja määrittelyt Ryhmän selvitysalueeseen kuuluivat seuraavat: kaavoitus, maapolitiikka ja maaomaisuus, maankäyttö, liikenneverkko ja
LisätiedotDesign yrityksen viestintäfunktiona
Design yrityksen viestintäfunktiona Hanna Päivärinta VTM Pro gradun esittely Tutkimuksen taustaa Design on ollut pitkään puhutteleva ilmiö Designia tuntuu olevan kaikkialla Helsinki World Design Capital
LisätiedotLuottamus osana maaseudun verkostoja. Virve Rinnola,Pirityiset. Sivu
Luottamus osana maaseudun verkostoja Virve Rinnola,Pirityiset Sivu 1 3.11.2016 Maaseudun verkostot Manner-Suomessa 15 alueverkostoa, tämän lisäksi temaattisia verkostoja Pohjanmaan alueverkosto sisältää
LisätiedotSaarijärven elinkeinostrategia.
Saarijärven elinkeinostrategia www.ssypkehitys.fi Sisällys 1. Strategian iso kuva 2. Visio 3. Asiakkaat 4. Toiminnan tärkeimmät fokukset 5. Toimintatapa 6. Isot strategiset muutokset 7. Strategian sisällölliset
LisätiedotKOTOUTTAMISTYÖN PERIAATTEET
KOTOUTTAMISLAKI KOTOUTTAMISTYÖN PERIAATTEET mahdollisuus päästä yhteiskunnan jäseneksi oikeus kaikkiin peruspalveluihin, kuten terveydenhoito, koulutus, eläke, työttömyysturva, työllistyminen KOTOUTTAMISTYÖN
LisätiedotTiimityö Sinulla on yhteisö, käytä sitä!
Tiimityö Sinulla on yhteisö, käytä sitä! Reetta Kekkonen Tiimin prosessit Oppiva työprosessi YHTEISÖLLISET PROSESSIT Taidot + valmiudet Reetta Kekkonen Rakenne Foorumit TIIMI / HENKILÖSTÖ VUOROVAIKUTUS
LisätiedotStrategiatyö johtamisen välineenä case Porin kaupunki
Strategiatyö johtamisen välineenä case Porin kaupunki Kirjastonjohtajat 23.9.2010 Ydinkysymykset Mitä varten organisaatio on olemassa? (missio) Millaista tulevaisuutta tavoittelemme? (visio) Kuinka saavutamme
LisätiedotLYSEON TIIMIEN PUHEENJOHTAJIEN HAASTATTELUT 5 / Tilatiimi Laatutyön osa-alueet: henkilöstö + kumppanuudet ja resurssit
OULUN LYSEON LUKION LAATUTYÖ Omaa tarinaa laadusta Mitä koulu edustaa sinulle? Mitä haluat saada aikaan omassa työssäsi? Miksi laatutyötä tarvitaan? Miten haluat itse olla mukana laatutyössä? Miten sinun
LisätiedotJÄRJESTÖ 2.0 PIRKANMAALLA
JÄRJESTÖ 2.0 PIRKANMAALLA Osa STM:n Suomi 100 avustusohjelmaa Yhdistysten yhteistyö ja verkostoituminen Järjestöjen muutosvalmiuksien tukeminen maakunta- ja sote-uudistuksessa Järjestöjen toimintaedellytysten
LisätiedotOSKE-vaikuttajapäivä 9.11.2011 Aluerahoittajan näkemyksiä
OSKE-vaikuttajapäivä 9.11.2011 Aluerahoittajan näkemyksiä Jyrki Myllyvirta kaupunginjohtaja Lahti 2011 Yksi nopeasti kasvavista kaupunkiseuduista, erityisesti korkeakoulutetun väestön osalta Suomen merkittävin
LisätiedotKohti yhdessä tekemisen kulttuuria. Merja Mäkisalo-Ropponen SH, TtT, kansanedustaja
Kohti yhdessä tekemisen kulttuuria Merja Mäkisalo-Ropponen SH, TtT, kansanedustaja Yhdessä tekemisen hyödyt Perustehtävän laadukas toteutuminen Toimijoiden hyvinvointi Toimijoiden hyvinvoinnin vaikutus
LisätiedotEnnakkotehtävien jatkokehittelypohja. Suunnittelutasojen suhteet
Ennakkotehtävien jatkokehittelypohja Suunnittelutasojen suhteet Suunnittelutasojen suhteet Pääpointit jatkokehittelystä A. Mitä ennakkotehtävässä oli saatu aikaan? Hyvä ja konkreettinen esitys, jonka pohjalta
LisätiedotINNOVAATIOEKOSYSTEEMIT ELINKEINOELÄMÄN JA TUTKIMUKSEN YHTEISTYÖN VAHVISTAJINA
INNOVAATIOEKOSYSTEEMIT ELINKEINOELÄMÄN JA TUTKIMUKSEN YHTEISTYÖN VAHVISTAJINA KOKONAISHANKKEEN KOLME PÄÄTEHTÄVÄÄ Osakokonaisuuden yksi tavoitteena oli selvittää, miten korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten
LisätiedotKuka kylää kehittää? Salon seudun malli kyläsuunnitteluun
Kuka kylää kehittää? Salon seudun malli kyläsuunnitteluun Salon seudun suunnittelumalli yhdistää toiminnallisen kyläsuunnittelun ja maankäytön suunnittelun Toiminnallinen kyläsuunnitelma edustaa kyläläisten
LisätiedotSTRATEGIATYÖ OSAKSI PK-YRITYKSEN ARKEA
STRATEGIATYÖ OSAKSI PK-YRITYKSEN ARKEA Pysyykö yrityksesi muutoksessa mukana? Maailma ja yrityksen toimintaympäristö sen mukana muuttuvat vauhdilla. Mikä vielä viime vuonna tuntui itsestään selvältä, saattaa
LisätiedotASUKKAAT - kehityksen jarru vai voimavara?
ASUKKAAT - kehityksen jarru vai voimavara? KIRA-foorumi 27.1.2010 Toimitusjohtaja Anja Mäkeläinen ASUNTOSÄÄTIÖ ASUKKAAT KESKIÖSSÄ ASUINALUEITA KEHITETTÄESSÄ Hyvä elinympäristö ei synny sattumalta eikä
LisätiedotIisalmen kaupunkistrategia 2030 Luonnos 1. Strategiaseminaari
Iisalmen kaupunkistrategia 2030 Luonnos 1 Strategiaseminaari 27.6.2017 Visio 2030 Suomen houkuttelevin seutukaupunki Strategiset ohjelmat Vetovoima ja kasvu Osaaminen ja hyvinvointi Toimiva kaupunkiympäristö
LisätiedotInfra-alan innovaatiojärjestelmän. kehittäminen
Infra-alan innovaatiojärjestelmän kehittäminen Infra-alan innovaatiojärjestelmä Hankkeen organisointi ja aikataulu hankkeen avainhenkilöt DI Lauri Merikallio (Tieliikelaitos) KTM Mari-Anna Vallas (Tieliikelaitos)
LisätiedotKehittyvien kaupunkiseutujen merkitys menestyville alueille. Vaasa 22.5.2014
Kehittyvien kaupunkiseutujen merkitys menestyville alueille Vaasa 22.5.2014 Miksi vahvempia kaupunkiseutuja? Kauniisti muotoillut kaupungit: toiminnallisilla kaupunkiseuduilla toimiva ja sujuva arki asukkaille
LisätiedotHyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri
Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, 10.12.2013 Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri 1 Johtamisverkosto selvittää, kokoaa, kehittää ja jakaa johtamisen ja esimiestyön hyviä käytäntöjä
LisätiedotToimiva työyhteisö DEMO
Toimiva työyhteisö DEMO 7.9.6 MLP Modular Learning Processes Oy www.mlp.fi mittaukset@mlp.fi Toimiva työyhteisö DEMO Sivu / 8 TOIMIVA TYÖYHTEISÖ Toimiva työyhteisö raportti muodostuu kahdesta osa alueesta:
LisätiedotAluekehittämisen tieteellinen perusta
Aluekehittämisen tieteellinen perusta Perusasetelma Perusasetelma Innovaatiotoiminta Aluekehittäminen Lähtökohta Aluekehittäminen on jonkin aluekokonaisuuden tulevaisuuden toimintaedellytysten parantamista
LisätiedotSUOMEN KARATELIITON STRATEGIA 2013 2020. Visio Suomi on varteenotettava karatemaa v. 2020, kansallisesti yhtenäinen ja kansainvälisesti menestyvä.
Suomen Karateliitto STRATEGIA 2013-2020 1 SUOMEN KARATELIITON STRATEGIA 2013 2020 YHTEINEN TEKEMINEN ON VOIMAVARAMME Visio Suomi on varteenotettava karatemaa v. 2020, kansallisesti yhtenäinen ja kansainvälisesti
LisätiedotBACK TO BASICS 1 JOS SYDÄN VIELÄ SYKKII MATTI FORSBERG, JÄRJESTÖKONSULTTI
BACK TO BASICS 1 JOS SYDÄN VIELÄ SYKKII MATTI FORSBERG, JÄRJESTÖKONSULTTI Ohjelma Esittelyt ja koulutuksen tavoitteet Miksi yhdistyksesi on olemassa ja mitä se tekee? Tauko Mikä ihmeen missio, visio ja
LisätiedotHenkilöstösuunnittelu: mitä, miksi, miten
Henkilöstösuunnittelu: mitä, miksi, miten Henkilöstösuunnittelu tulevaisuuden toiminnan suuntaajana - teema-aamupäivä Juha Eskelinen, KTT Melkior Oy 23.9.2015 Viestit 2 Haasteina kiristynyt talous, teknologiamurros,
LisätiedotMiten muilla kaupunkiseuduilla? Projektipäällikkö Kimmo Kurunmäki, MAL-verkosto. www.mal-verkosto.fi
Miten muilla kaupunkiseuduilla? Projektipäällikkö Kimmo Kurunmäki, MAL-verkosto www.mal-verkosto.fi Vaasan kaupunkiseudun rakennemalli 2040 -seminaari 16.10.2012 Menossa rakennemallien aktiiviset vuodet
LisätiedotPalveluyritysten yhteistyöstä verkostomaiseen liiketoimintaan. Lahden Tiedepäivä Kirsi Kallioniemi Lahden ammattikorkeakoulu
Palveluyritysten yhteistyöstä verkostomaiseen liiketoimintaan Lahden Tiedepäivä 10.11.2015 Kirsi Kallioniemi Lahden ammattikorkeakoulu Tausta puheenvuorolle Käsitteet Verkostoitumisen tavoitteita, hyötyjä
LisätiedotSUOMEN KARATELIITTO Ry. Kilpaurheiluvaliokunnan strategia 2013 2020
SUOMEN KARATELIITTO Ry. Kilpaurheiluvaliokunnan strategia 2013 2020 VISIO Suomi on varteenotettava karatemaa v. 2020. Kansallisesti yhtenäinen ja kansainvälisesti menestyvä MISSIO Suomen Karateliitto on
LisätiedotKUNNAN MAINEEN JA ELINVOIMAN JOHTAMINEN Kaukolämpöpäivät , Mikkeli. Timo Halonen kaupunginjohtaja, Mikkeli VTM, väitöstilaisuus 2.9.
KUNNAN MAINEEN JA ELINVOIMAN JOHTAMINEN Kaukolämpöpäivät 24.-25.8.2016, Mikkeli Timo Halonen kaupunginjohtaja, Mikkeli VTM, väitöstilaisuus 2.9.2016 Unelmayhteiskunta (Jensen) Tulevaisuuden maailmassa
LisätiedotJOB SHOPPING. Toisen lähestymiskulman työelämään siirtymiselle tarjoaa job shopping käsite. Töiden shoppailu on teoria työmarkkinoilla liikkumisesta.
JOB SHOPPING Toisen lähestymiskulman työelämään siirtymiselle tarjoaa job shopping käsite. Töiden shoppailu on teoria työmarkkinoilla liikkumisesta. Kyse on sopivan työpaikan etsimisestä, kun työntekijä
LisätiedotTyövaliokunta Toimeksianto 2
Työvaliokunta 14.3. Toimeksianto 2 17.3.2014 Page 1 Tarkastelkaa toimeksiannon 1 perusteella mitä seikkoja tulisi sisältyä Karhusopimukseen Toimenpiteet ja tavoitteet Kilpailukyvyn edistämiseksi Palveluiden
LisätiedotHanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15
Ammatillisen peruskoulutuksen valtionavustushankkeiden aloitustilaisuus Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15 Opetusneuvos Leena.Koski@oph.fi www.oph.fi Hankkeen vaikuttavuuden
LisätiedotJoensuun seudun tuleva elinkeino-ohjelma uudella tavalla kohti tulevaisuutta. Valtuusto- ja yrittäjäseminaari Jarmo Kauppinen, JOSEK Oy 5.9.
Joensuun seudun tuleva elinkeino-ohjelma uudella tavalla kohti tulevaisuutta Valtuusto- ja yrittäjäseminaari Jarmo Kauppinen, JOSEK Oy 5.9.2017 Johdanto Valtuustokausittain laadittu Joensuun (kaupunki)seudun
LisätiedotMAL-verkoston koulutus 12.-13.10. Ryhmätyöt
MAL-verkoston koulutus 12.-13.10. Ryhmätyöt Työpajatyöskentely MAL-suunnittelun ulottuvuuksien kriittinen arviointi MAL strategisena tavoitteenasetteluna Mikä on MAL-suunnittelun asema osana strategisen
LisätiedotVerkkokurssin laadun arviointi ja mittaaminen
Verkkokurssin laadun arviointi ja mittaaminen Mittaamiseen liittyvien termien määrittelyä: - Mittaväline = mittauslaite - Tunnusluku = osoitin/ilmaisin = mittarin tulos = indikaattori Mihin laadun arviointi
LisätiedotKansallinen luonnonvarastrategia: Strategiaprosessin tavoitteet ja toteutus
Kansallinen luonnonvarastrategia: Strategiaprosessin tavoitteet ja toteutus Eeva Hellström Kestävän kehityksen toimikunnan ja Luonnonvarainneuvoston kokoukset 24.4.2008 Strategiprosessin asemointi Kansainvälinen
LisätiedotPäivi Karttunen, TtT vararehtori Tampereen ammattikorkeakoulu 4/19/201 6
Päivi Karttunen, TtT vararehtori Tampereen ammattikorkeakoulu 1 4/19/201 6 Mihin meitä korkeakoulusektorilla ja koulutuksessa yleisesti haastetaan? Hallituksen yksi strateginen painopiste: Osaaminen ja
LisätiedotKuntalaiset keskiöön projektin päätösseminaari Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma, toimitusjohtaja, Suomen Kuntaliitto
Kuntalaiset keskiöön projektin päätösseminaari 26.2.2015 Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma, toimitusjohtaja, Suomen Kuntaliitto Äänestysaktiivisuuden lasku Ilkeät ongelmat Luottamuspula Luottamustoimien ei-houkuttelevuus
LisätiedotAluevastaava. Rooli. Tehtäviä
Aluevastaava Tehtäviä Alueella järjestettävien palvelujen koordinointi. Yhteyshenkilö paikkakunnan tärkeimpien yritysten ja yhteisöjen sekä uuden kunnan organisaation välillä, tarpeiden ja mielipiteiden
LisätiedotKuopion maaseutuohjelma
Kuopion maaseutuohjelma Yhdistysten ja kaupungin yhteistyö strateginen yhteistyö (maaseutuohjelma) kumppanuusyhteistyö (sopimusyhteistyö kaupunki paikalliset yhdistykset palvelujen järjestämisestä) perusyhdistystoiminta
LisätiedotYTYÄ YRITTÄJYYTEEN! Ytyä yksinyrittämiseen! -tutkimus. Professori Ulla Hytti & projektitutkija Lenita Nieminen YTYÄ YRITTÄJYYTEEN!
YTYÄ YRITTÄJYYTEEN! Ytyä yksinyrittämiseen! -tutkimus Professori Ulla Hytti & projektitutkija Lenita Nieminen YTYÄ YRITTÄJYYTEEN! Tutkimus yhteisön synnystä ja yhteisön merkityksestä yksinyrittäjille yrittäjänä
LisätiedotTERVO 2025 KUNTASTRATEGIN TARKISTAMINEN
TERVO 2025 KUNTASTRATEGIN TARKISTAMINEN Tervon kuntastrategian lähtökohdista Tervon kuntastrategia hahmottaa kunnan halutun tulevaisuuden kuvan, painopisteet ja päämäärät. Kuntastrategia on johtamisen
LisätiedotAlueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi 2.10.2012
Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi Jaana Lerssi-Uskelin Ohjelma: Verkostot työhyvinvoinnin tukena Alustuspuheenvuorot ja työpaja Jatketaan toimintaa yhdessä! Yhteenveto Työterveyslaitos on työhyvinvoinnin
LisätiedotTiina Tuurnala Merenkulkulaitos. Paikkatietomarkkinat Helsingin Messukeskus
Tiina Tuurnala Merenkulkulaitos Paikkatietomarkkinat 3.11.2009 Helsingin Messukeskus 9.11.2009 on paikkatietoinfrastruktuurin toteuttamiseen ja hyödyntämiseen liittyvän tiedon ja kokemusten vaihdon foorumi.
LisätiedotTAHTOTILA 2020 LUPA PALVELLA
LEMPÄÄLÄN KUNNAN ELINKEINOSTRATEGIA TAHTOTILA 2020 LUPA PALVELLA Johdanto Lempäälä on vetovoimainen ja tasaisesti kasvava yli 22 000 asukkaan kunta, jolla on erinomainen sijainti Tampereen kaupunkiseudulla.
LisätiedotYritysvuorovaikutus kaupunkiseutujen suunnittelussa. Kotkan-Haminan seutu
Yritysvuorovaikutus kaupunkiseutujen suunnittelussa Kotkan-Haminan seutu Ohjelma 10.12. 12.00 Salaattilounas 12.30 Avaussanat Pauli Korkiakoski, Cursor Oy 12.40 Kotkan-Haminan seudun suunnittelu muutoksessa
LisätiedotHyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi
Hyvinvointia työstä Työterveyslaitos www.ttl.fi Ihmisten innostava johtaminen Jalmari Heikkonen, johtava asiantuntija 3.6.2014 Jalmari Heikkonen Työterveyslaitos www.ttl.fi Oikeudenmukaisuus Jaon oikeudenmukaisuus
LisätiedotKauppakeskusten markkinoinnin johtamisen kehittäminen
Kauppakeskusten markkinoinnin johtamisen kehittäminen Työryhmän yhteenveto 9.8.2007 1 Tausta Kauppakeskustoimiala kehittynyt ja monipuolistunut. Kauppakeskusten markkinoinnin johtamisesta on tullut yhä
LisätiedotTulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Ehdotus. Seutuhallitus
Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Ehdotus Seutuhallitus Strategian elementit STRATEGIA (hyväksytään valtuustoissa) Missio ja visio Strategian pääviestit ja tavoitteet Lisää kilpailukykyä Kasvulle
LisätiedotLänsi-Uudenmaan matkailun koordinointi
Länsi-Uudenmaan matkailun koordinointi Alueellisen organisoitumisen mahdollisuudet Asiat Länsi-Uudenmaan matkailun ongelmat Alueelliset organisointimallit muualla Suomessa Haastattelut kesä-elokuu 2009
LisätiedotTulevaisuuden kunta elinvoiman edistäjänä
Tulevaisuuden kunta elinvoiman edistäjänä 5.9.2017 Joensuu Jenni Airaksinen Kysymys yleisölle: Mitä on kunnan elinvoimapolitiikka? Kirjoita viestin eteen Txt VÄLI v VÄLI vaihtoehdon numero. Esimerkiksi
LisätiedotVerkostojen tehokas tiedonhallinta
Tieto Corporation Verkostojen tehokas tiedonhallinta Value Networks 3.9.2014 Risto Raunio Head of Lean System Tieto, Manufacturing risto.raunio@tieto.com Sisältö Mihin verkostoitumisella pyritään Verkoston
LisätiedotHankerahoituksesta potkua sosiaalisen osallisuuden edistämiseen seminaari Tampere
Hankerahoituksesta potkua sosiaalisen osallisuuden edistämiseen seminaari 15.01.2016 Tampere Työpaja: Kanslaisjärjestöjen ja Tampereen kaupungin Kumppanuus 2020 ohjelma - esimerkki yhteistyön mahdollisuudesta!
LisätiedotALUEIDEN GRAVITAATIO SEMINAARI
ALUEIDEN GRAVITAATIO SEMINAARI Maaseutu innovaatioympäristönä Antti Saartenoja 30.1.2008 Ruralia-instituutti Ruralia Institute Ruralia-institutet Maaseutu innovaatioympäristönä Mikä on innovaatio Innovaatioiden
LisätiedotSustainability in Tourism -osahanke
25.3.2013 Päivi Lappalainen Matkailun ja elämystuotannon osaamiskeskus Osaprojektin tavoitteet Osaprojektin tavoitteena oli työpajojen ja tilaisuuksien kautta koota yritysten näkemyksiä ja tarvetta vastuullisen
LisätiedotYliopistoverkosto laatutyöntekijänä
Yliopistoverkosto laatutyöntekijänä Laatuaskelia - seminaari 15.2.2007 Aino-Maija Hiltunen Hilma- Naistutkimuksen yliopistoverkosto Mitä Hilmassa tehtiin? verkkokurssien arvioinnin kehittäminen lähtökohtana
LisätiedotAmmatillisen koulutuksen laatutyöryhmä työskentelee
Ammatillisen koulutuksen laatutyöryhmä työskentelee Laatuverkoston tapaaminen 31.10.2013 Opetusneuvos Tarja Riihimäki Laatutyöryhmä työskentelee Ehdotus koulutuksen järjestäjien laadunhallintajärjestelmien
LisätiedotSUOMI, SUOMALAISUUS JA SUOMI 100 -ILMIÖ. Antti Maunu Valt. tri, tutkijatohtori Turun yliopisto Tmi Antti Maunu
SUOMI, SUOMALAISUUS JA SUOMI 100 -ILMIÖ Antti Maunu Valt. tri, tutkijatohtori Turun yliopisto Tmi Antti Maunu maunuan@gmail.com www.anttimaunu.fi Näkökulma arviointiin ja tutkimukseen Suomi 100 ei ehkä
LisätiedotSTRASI Alueidenkäytön strateginen ohjaaminen: loppuraportin esittely
STRASI Alueidenkäytön strateginen ohjaaminen: loppuraportin esittely KOKO MAL verkoston Kuntayhteistyö teemaryhmä Tampere Olli Maijala Ympäristöministeriö 1 STRASI hankkeeseen liittyvä julkaisu ilmestyi
LisätiedotAmmattikorkeakoulujen strateginen johtaminen case Metropolia Ammattikorkeakoulu. Riitta Konkola
Ammattikorkeakoulujen strateginen johtaminen case Metropolia Ammattikorkeakoulu Riitta Konkola 26.4.2016 Metropolia lyhyesti Monialainen ammattikorkeakoulu Osakeyhtiö; omistajat Helsinki, Espoo, Vantaa,
LisätiedotProaktiivinen strateginen johtaminen - lähtökohtia ja periaatteita. Arto Haveri Tulevaisuus Pirkanmaalla 25.10.2013
Proaktiivinen strateginen johtaminen - lähtökohtia ja periaatteita Arto Haveri Tulevaisuus Pirkanmaalla 25.10.2013 Kompleksisuus ja dynaamisuus Kuntien kuten muidenkin organisaatioiden nähdään toimivan
LisätiedotHyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään
Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään 8.5.2014 MARJUKKA LAINE, TYÖTERVEYSLAITOS 0 Verkoston lähtökohta ja tehtävät Hallitusohjelma 2011: Perustetaan Työterveyslaitoksen
LisätiedotLiikenteen ja maankäytön yhteistyömenetelmien kehittäminen Tulkintoja ja ehdotuksia esimerkkikohteiden analyysien pohjalta. Anne Herneoja
Liikenteen ja maankäytön yhteistyömenetelmien kehittäminen Tulkintoja ja ehdotuksia esimerkkikohteiden analyysien pohjalta Mitä ja miten? 2 Työn tavoitteet ja odotetut lopputulokset Hankkeen päätavoitteena
LisätiedotTulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Luonnos lausuntoja varten. Seutuhallitus
Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Luonnos lausuntoja varten Seutuhallitus 26.10.2016 Strategian elementit STRATEGIA (hyväksytään valtuustoissa) Missio ja visio Strategian pääviestit ja tavoitteet
LisätiedotYhteisen yleiskaavan mahdollisuuksia. Ritva Laine
Yhteisen yleiskaavan mahdollisuuksia Ritva Laine 24.10.2012 Yhteinen yleiskaava - lähtökohtia Yleiskaavan tehtävänä seudun maankäytön yleispiirteinen ohjaaminen ja toimintojen yhteensovittaminen Lain tarjoama
LisätiedotAsikkala Valtuustoseminaari
Asikkala Valtuustoseminaari 25.9.2017 Valtuustoseminaarin ohjelma Maanantai 25.9.2017 klo 16.30 Valtuustoseminaarin avaus Valtuuston puheenjohtaja Hilkka Kemppi Uuden strategian valmistelu ja kunnan oma
Lisätiedotvoimavaroja. Kehittämishankkeen koordinaattori tarvitsee aikaa hankkeen suunnitteluun ja kehittämistyön toteuttamiseen. Kehittämistyöhön osallistuvill
Niemi, Petri. 2006. Kehittämishankkeen toteuttaminen peruskoulussa toimintatutkimuksellisen kehittämishankkeen kuvaus ja arviointi. Turun yliopiston kasvatustieteellisen tiedekunnan lisensiaatintutkimus.
Lisätiedot<Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjien strategia 2014 2020> Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjien strategia 2014 2020
Lisätiedot
Metsäsektorin hyväksyttävyys kriisissä
Metsäsektorin hyväksyttävyys kriisissä Voidaanko brändeillä vaikuttaa? Maaliskuu 2006 Professori Helsingin yliopisto Psykologian laitos gote.nyman@helsinki.fi Mistä tiedämme.? Miten voimme toimia.? Kenelle
LisätiedotKäytännön ideoita verkostotyöhön & toimintatutkimuksellinen ote verkostojen kehittämiseen. Timo Järvensivu, KTT Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu
Käytännön ideoita verkostotyöhön & toimintatutkimuksellinen ote verkostojen kehittämiseen Timo Järvensivu, KTT Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Toimintatutkimus? Toimintatutkimus on sosiaalinen prosessi,
Lisätiedot