KAUPUNKISEUDUN ELINKEINOPOLITIIKKA JA PROSESSIEN LAATU

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "KAUPUNKISEUDUN ELINKEINOPOLITIIKKA JA PROSESSIEN LAATU"

Transkriptio

1 KAUPUNKISEUDUN ELINKEINOPOLITIIKKA JA PROSESSIEN LAATU

2

3 Tampereen yliopisto Aluetieteen ja ympäristöpolitiikan laitos Sarja A, 19 Kaupunkiseudun elikeinopolitiikka ja prosessien laatu Tampere, Turku, Oulu, Seinäjoki, Vammala ja Parkano benchmarking-vertailussa Markku Sotarauta & Reija Linnama Tampere 1997 CITYOFFSET

4 Avainsanat: Elinkeinopolitiikka kaupunkiseutu prosessienlaatu - strategia Kannensuunnittelu Markku Sotarauta Tekstinvalmistus, tekijät Markku Sotarauta ja Reija Linnamaa ISBN ISSN CITYOFFSET OY Tampere 1997 Myynti Tampereen yliopisto/julkaisujen myynti PL 617, Tampere Puh.. (03) Fax (03)

5 OSA, KIIREISTEN TIIVISTELMÄ 9 OSA II TUTKIMUSRAPORTTI 26 1 JOHDANTO Prosessien laatu korostuu toimintamallien muuttuessa Tutkimusasetelma Tutkimuksen tehtävät ja tavoitteet Aineisto ja menetelmät 35 2 PAIKALLINEN ELINKEINOPOLITIIKKA - KIVIJALKANA YHTEISTYÖ Elinkeinopolitiikan käsite Paikallisen elinkeinopolitiikan muotoutuminen Seutuistuminen VERKOSTOT JA PEHMEÄ STRATEGIA Verkostomainen toiminta ja oppivat järjestelmät Yhteistoiminta, yhteistyö ja kumppanuus Kilpailu Oppiminen Mahdollistaminen Informaatio Luottamus Sitoutuminen Yhteenveto Yhteistoimintaverkostojen hallinta - pehmeä strategia ja prosessien laatu Klassinen lähestymistapa strategiseen suunnitteluun Prosessia ja kommunikaatiota korostava lähestymistapa strategiaan Pehmeä strategia Prosessien laatu BENCHMARKING LAADUN KEHITTÄMISEN VÄLINEENÄ Benchmarking-toiminnan ominaispiirteet Benchmarking tässä tutkimuksessa KAUPUNKIPROFIILIT Tilastovertailu 99

6 5.2. Elinkeinopolitiikan toimintapuitteet KAUPUNKIKOHTAISET TULOKSET Parkano Parkanon yritys- ja seutuyhteistyö Parkanon prosessien vahvuudet ja heikkoudet Parkanon prosessien strategiset kehittämisehdotukset ja keinot Vammala Vammalan yritys- ja seutuyhteistyö Vammalan prosessien vahvuudet ja heikkoudet Vammalan prosessien strategiset kehittämisehdotukset ja keinot Seinäjoki Seinäjoen yritys- ja seutuyhteistyö Seinäjoen prosessien vahvuudet ja heikkoudet Seinäjoen prosessien strategiset kehittämisehdotukset ja keinot Oulu Oulun yritys- ja seutuyhteistyö Mistä Oulun menestys? Oulun prosessien vahvuudet ja prosesseja uhkaavat jännitteet Oulun prosessien strategiset kehittämisehdotukset ja keinot Turku Turun yritys- ja seutuyhteistyö Turun prosessien vahvuudet ja heikkoudet Turun prosessien strategiset kehittämisehdotukset ja keinot Tampere Tampereen yritys- ja seutuyhteistyö Tampereen prosessien vahvuudet ja heikkoudet Tampereen prosessien strategiset kehittämisehdotukset ja keinot KAUPUNKISEUTUJEN ELINKEINOPOLITIIKAN PERUSONGELMA: KOKONAISUUS JA OSAT KAUKANA TOISISTAAN Klassinen malli - kokonaisuuksista osiin (Turun seutu, Seinänaapurit ja Luoteis-Pirkanmaan seutu) Prosessuaalinen malli - osista kokonaisuuteen (Tampereen seutu, Vammalan seutu) Pehmeän strategian mukainen malli - osien ja kokonai- suuden jatkuva vuorovaikutus (Ouluseutu) Prosessien kipupisteet 180

7 8. VERKOSTOMAINEN TOIMINTA JA UUSI TOIMINTAKULTTUURI Strateginen tietoisuus - uuden toimintakulttuurin ydin Kaupunkiseudun strategiaprosessien ihannemalli Elinkeinopolitiikan tulosten mittaaminen JOHTOPÄÄTÖS: KAUPUNKISEUDUN ELINKEINOPOLITIIKKA ON JOUKKUEPELI JA TAITOLAJI 200 LÄHTEET LIITTEET Liite 1. Projektin ohjausryhmän jäsenet ja varajäsenet Liite 2. Haastattelut kaupungeittain Liite 3. Työseminaariin osallistuneet Liite 4. Kaupunkikohtaisiin seminaareihin osallistuneet Liite 5. Strategiakeskustelun tukilista

8 26$,.,,5(,67(1 7,,9,67(/0b

9

10 7lVVlW\ VVlRQWDUNDVWHOWXHOLQNHLQRSROLWLLNNDDYHUNRVWRMDMDVWUDWHJLDQWHR ULDDWDUNHPPLQNXLQPLWlWlPlQWXWNLPXNVHQDONXSHUlLVWHQWDYRLWWHLGHQPX NDDQ ROLVL ROOXW WDUSHHQ 7XWNLPXNVHQ DLNDQD Nl\G\W OXNXLVDW NHVNXVWHOXW MD \OHLQHQ VHXGXOOLVWHQ HOLQNHLQRSROLLWWLVWHQ WRLPLQWDPDOOLHQ MD WDSRMHQ HWVLQWl MRKWLYDW WXWNLPXNVHQ ODDMHQWDPLVHHQ 7DYRLWWHHNVL QRXVL P\ V \OHLVHHQ NDX SXQNLVHXWXMHQHOLQNHLQRSROLWLLNNDDNHKLWWlYllQNHVNXVWHOXXQRVDOOLVWXPLQHQ.LLUHVDDWWDDMRVNXVROOD\NVLRSSLPLVHQSDKLPPLVWDYLKROOLVLVWD8VHLQYRL ROODYDLNHDO \WllDLNDDOXNHDNDLNNLDW\ MD\ S \GlOOlRGRWWDYLDNLUMRMDMD WXWNLPXVUDSRUWWHMD.DVYDYLHQ UDSRUWWLSLQRMHQ DLKHXWWDPDQ WXVNDQ KHOSRWWD PLVHNVLWlPlWXWNLPXVRQMDHWWXNDKWHHQRVDDQ 2VDVVD,H[HFXWLYHVXPPDU\RQHVLWHWW\WXWNLPXNVHQWHKWlYlMDWDYRLWWHHW VHNlSllWXORNVHWWLLYLLVVlPXRGRVVD2VDQ,WHKWlYlRQDQWDDNLLUHLVHOOHOXNL MDOOH \OHLVNXYD WXWNLPXNVHQ WXORNVLVWD 2VDVVD,, SXROHVWDDQ RQ WDUNDVWHOWX WDUNHPPLQ WXWNLPXNVHQ WHRUHHWWLVWD WDXVWDD MD HQQHQ NDLNNHD DQDO\VRLWX V\ YlOOLVHPPLQ WXWNLPXNVHVVD PXNDQD ROOHLGHQ NDXSXQNLVHXWXMHQ HOLQNHLQRSR OLLWWLVWHQSURVHVVLHQODDWXD 7XWNLPXNVHQWHKWlYlWWDYRLWWHHWMDOlKW NRKGDW Tämä tutkimus on luonteeltaan prosessien laadun analyysiin perustuva kehittämisprojekti. Sen tarkoituksena on tukea Tampereen, Turun, Oulun, Seinäjoen, Vammalan ja Parkanon kaupunkien elinkeinopolitiikan kehittämistä. Tutkimus kohdistuu kaupunkien elinkeinopoliittiseen yhteistyöhön naapurikuntien kanssa (VHXWX\KWHLVW\ ) ja kaupungin elinkeinotoimen yhteistyöhön yrittäjien kanssa (\ULW\V\KWHLVW\ ). Painopisteet ovat niitä elinkeinopolitiikan osa-alueita, joiden merkitys on viime aikoina selvästi korostunut. Tarkastelun kohteena on kaupungin organisaatiossa elinkeinopolitiikan toteuttamisesta huolehtiva yksikkö. Tutkimuksen painopisteet - seutu- ja yritysyhteistyö - ovat toisiaan täydentäviä, sillä elinkeinopolitiikasta on kehittymässä seudullinen toimintamuoto. Tutkimustehtävä ja päätavoitteet voidaan tiivistää seuraavasti: 7XWNLPXVWHKWlYlQl on tukea projektiin osallistuvien kaupunkien elinkeinopoliittisten prosessien kehittämistä luomalla edellytykset omasta ja kumppanin toiminnasta oppimiselle. Lisäksi luodaan perusta jatkuvalle kaupunkien väliselle oppimisprosessille. Tutkimustehtävä voidaan jakaa seuraaviin kysymyskokonaisuuksiin, joihin etsitään vastauksia: Mikä on prosessien laatu kaupunkiseudun kuntien välisessä yhteistyössä? - Millaisia vahvuuksia ja heikkouksia prosesseissa on?

11 6RWDUDXWD /LQQDPDD.DXSXQNLVHXGXQHOLQNHLQRSROLWLLNNDMDSURVHVVLHQODDWX Mikä on prosessien laatu kaupungin elinkeinotoimen ja yritysten välisessä yhteistyössä? - Millaisia vahvuuksia ja heikkouksia prosesseissa on? Millaisia kaupunkien prosessit ovat suhteessa toisiinsa? Miten kunkin kaupungin prosesseja voidaan kehittää? Edellä esitettyihin kysymyksiin liittyen voidaan tutkimuksen päätavoitteet esittää seuraavasti: Tutkimuksen WDYRLWWHHQD on tunnistaa kaupunkien prosessit valittujen teemojen osalta, esittää prosessien keskeisimmät vahvuudet ja heikkoudet, verrata kuntien prosesseja sekä laatia kullekin kaupungille toimenpide-ehdotukset elinkeinopolitiikan kehittämiseksi tutkimuksen painopistealueilla. Tutkimus rakentuu verkostojen ja pehmeän strategian teorioiden varaan. Tutkimuksessa sovelletaan myös benchmarking-toimintaa kaupunkien elinkeinopolitiikan analysointiin ja kehittämiseen. Teoriaperustaa ja benchmarkingkäytäntöjä on selvitetty tarkemmin kirjan II osassa. Tässä tutkimuksessa kaupunkiseutujen elinkeinopolitiikan tarkastelu kohdistetaan prosessien laatuun. Se koostuu seuraavista peruskysymyksistä: Mikä on LQIRUPDDWLRQMDWLHGRQmerkitys prosessien laadulle? Mikä on OLVlDUYRQmerkitys prosessien laadulle? - mitä OLVlDUYRD kukin toimija tuo erilaisiin verkostoihin ja prosesseihin? Mikä on VLWRXWXPLVHQmerkitys prosessien laadulle? - miten toimijat VLWRXWXYDW prosesseihin, miksi eri toimijoiden kannattaisi sitoutua prosesseihin? Miten verkostoissa olevien SllPllUlWvaikuttavat prosessien laatuun - miten voidaan löytää eri toimijoiden SllPllULHQYlOLOWl\KW\PlNRKWLD, jotka mahdollistavat yhteisen tekemisen? Mikä on RSSLPLVHQmerkitys prosessien laadulle? Mikä on IRRUXPLHQmerkitys prosessien laadulle? Mikä on OXRWWDPXNVHQmerkitys prosessien laadulle? Miten W\ QMDNRMDYDVWXXWXVvaikuttavat prosessien laatuun? Huomio kiinnitetään erityisesti siihen, miten nämä tekijät vaikuttavat toisiinsa joko prosessien laatua kehittävästi tai heikentävästi. Toiminnan strategisuus ja organisointi vaikuttavat kaikkiin prosessin laadun osatekijöihin joko tukien tai heikentäen prosessin laatua. 12

12 .LLUHLVWHQWLLYLVWHOPl.DXSXQNLNRKWDLVHWOXRQQHKGLQQDW 3DUNDQRSHULQWHHVVlNLLQQLVHNDYXXVYDLYDD Pienimmän projektikaupungin eli Parkanon elinkeinopolitiikkaa voidaan kuvata perinteiseksi kunnalliseksi elinkeinopolitiikaksi. Elinkeinopolitiikkaa pidetään tärkeänä keinona Parkanon aseman turvaamisessa alueellisessa työnjaossa ja kaupungin taantuvan kehityksen hidastamisessa. Kaupungissa yritysasiamiehen toiminta on tarjonnut käytännönläheistä ja paljon kiitosta saanutta apua yrittäjille, mutta muuten kaupungin elinkeinopolitiikkaa luonnehtii jäsentymättömyys ja sen näkeminen kaupungin organisaation (sekä viranhaltijoiden että luottamuselinten) asiana eikä verkostomaisena yhteistyönä eli myös muita toimijoita mukaan ottavana toimintana. Seutuyhteistyötä pidetään ylimääräisenä lisänä, jota tehdään, koska laki niin edellyttää. Toisaalta kaupungissa on merkkejä siitä, että aluepoliittiseen ohjelmatyöhön liittyvä seutuyhteistyö voi jatkossa olla se väline, joka saattaa laajentaa myös kunnan elinkeinopoliittista toimintakenttää. 9DPPDODXXVLDWXXOLDHWVLPlVVl Vammalan elinkeinopolitiikkaa voidaan luonnehtia uusien tuulien etsinnän sävyttämäksi. Kaupungissa tunnetaan aitoa halua elinkeinojen edistämistyöhön, ja elinkeinopolitiikkaa halutaan toteuttaa entistä enemmän yhteistyössä eri osapuolten kanssa. Seutuyhteistyötä pidetään luonnollisena ja erittäin tärkeänä osana elinkeinopolitiikkaa. Elinkeinoelämän edistämistyö koetaan kuitenkin osin toivottomaksi: seudun väestö vähenee, bkt säilyy alhaisena, talous ei salli suuria satsauksia, uudet, yrityslähtöiset kehittämisideat tuntuvat olevan kiven alla jne. 6HLQlMRNL\ULW\V\VWlYlOOLQHQMD6HLQlQDDSXUL\KWHLVW\ VVlLWWHHOOLQHQLWWHHOOLV WHQMRXNRVVD Seinäjoki on tulosten perusteella yrittäjäystävällinen kaupunki, jossa elinkeinopolitiikka on tärkeä osa kaupungin kehittämistä. Elinkeinopolitiikka halutaan pääasiassa pitää kaupungin omana, sisäisenä asiana, mutta toteuttaa samalla laajaa yhteistyötä kaupungissa sijaitsevien muiden yrityspalveluorganisaatioiden kanssa. Seutuyhteistyössä suhteellisen voimakkaat, Seinäjokea maaseutumaisemmat kehyskunnat vahvistavat selkeästi seudun kehittämispotentiaalia, mutta toisaalta kehyskuntien Seinäjoesta poikkeavat kehittämisen lähtökohdat ja seutuyhteistyön prosessien laadun vääristymät estävät saamasta seutuyhteistyöstä optimaalista hyötyä. 13

13 6RWDUDXWD /LQQDPDD.DXSXQNLVHXGXQHOLQNHLQRSROLWLLNNDMDSURVHVVLHQODDWX 2XOXVWUDWHJLQHQYHUNRVWRLWXMD Ouluseutua pidetään malliesimerkkinä korkeaan teknologiaan panostamisen aikaansaamasta menestyksestä. Menestystä voidaan selittää usealla eri tekijällä, mutta selkeä vaikutus on myös toimivalla verkostomaisella yhteistoiminnalla (sis. seutu- ja yritysyhteistyön). Elinkeinopolitiikka mielletään keinoksi edistää koko Ouluseudun kehitystä. Sillä on selkeät seudulliset strategiset painotukset, joita toteutetaan hyvässä yhteisymmärryksessä ja yhteistyöllä. Muihin projektikaupunkeihin ja -seutuihin verrattuna yritysten osallistuminen elinkeinopoliittiseen strategiatyöhön on Ouluseudulla poikkeuksellisen laajaa. Vaikka Ouluseudun elinkeinopoliittisissa prosesseissa on useita sellaisia piirteitä, jotka sopivat esimerkiksi muille kaupunkiseuduille, niin täysin ongelmatonta toiminta ei ole Ouluseudullakaan. Keskittyminen korkean teknologian alojen kehittämiseen on saanut osakseen jonkin verran kritiikkiä ulkopuolelle jääneiltä ja kuntien välinen varsin löyhästi organisoitu elinkeinopoliittinen yhteistyö ei ehkä pysty nykymuodossaan tuomaan riittävää lisäarvoa seudun kehittämiseen. 7XUNXP\ KlLVKHUlQQ\WHOLQNHLQRSROLWLLNDQNHKLWWlMlMDVHXWXLVWXMDVLVlLVHW MlQQLWWHHWYDLYDDYDWVHXWX\KWHLVW\ Wl Turussa elinkeinopolitiikan merkitys kaupungin kehittämisessä on ollut viime vuosiin saakka vähäistä. Turun seudun kehityksen on uskottu jatkuvan myönteisenä itsellään. Selkeä osoitus elinkeinopolitiikan ja myös seutuyhteistyön merkityksen kasvamisesta on seudun kuntien elinkeinotoimet yhdistävän Turun seudun alueellisen kehttämiskeskuksen eli TAD Centren perustaminen. TAD Centrellä ja yleensä Turun seudun elinkeinopoliittisella yhteistyöllä on kuitenkin vaikea tie edessään. Sen pitäisi pystyä luomaan perusta entistä monipuolisemmalle elinkeinojen edistämistyölle ja kuromaan umpeen Turun seudun eroa muihin, kehittämistyössä pidemmällä oleviin kaupunkiseutuihin. Onnistuessaan TAD Centre voi omalta osaltaan edistää seudun kehitystä ja epäonnistuessaan viedä pitkäksi aikaa pohjan yhteistyöltä. 7DPSHUHDOKDDOWD\O VSURMHNWLHQNDXWWDVHXGXQURROLQHSlVHOY\\VYDLYDD Tampere on Oulun tapaan niittänyt viime vuosina mainetta 1 mitä erilaisemmissa elinkeinopolitiikkaan liittyvissä yhteyksissä. Kaupungin 1990-luvulla tehostunutta elinkeinopolitiikkaa voidaan pitää tuloksia tuottaneena. Elinkeinopolitiikan toteutuksessa tehdään laajaa yhteistyötä kaupungissa toimivien muiden yrityspalveluorganisaatioiden kanssa, mutta kaupungin elinkeinopolitiikan linjaamista pidetään kaupungin omana asiana. Tampereen suhtautumi- 1 Ks esim. Riihosen artikkelit Kauppalehti , 20 ja Optio ,

14 .LLUHLVWHQWLLYLVWHOPl nen seutuyhteistyöhön on hyvin tuloshakuista ja luonteeltaan operatiivista. Yhteistyö koetaan mielekkääksi, jos siitä saatavat hyödyt tukevat Tampereen omia tavoitteita. Kehyskunnille seutuyhteistyö on strategisempi tekijä kunnan kehittämisessä. Laaja-alainen kuntien välinen vuorovaikutus on vielä syntymättä. 6HXWX\KWHLVW\ QYHUWDLOX Tässä yhteydessä (taulukko 1) seutuyhteistyön organisoinnilla tarkoitetaan sitä kokonaisuutta, jonka avulla kuntien välistä elinkeinopoliittista seutuyhteistyötä koordinoidaan. Strategisuudella tarkoitetaan elinkeinopoliittisen seutuyhteistyön pitkäjänteisyyttä ja johdonmukaisuutta (miten on tehty - kysymys), eikä niinkään elinkeinopolitiikan strategisuutta sisällön näkökulmasta (mitä on tehty -kysymys). Yhteistyön tavoitteilla tarkoitetaan yhteistyöhön osallistuvien kuntien tavoitteiden samansuuntaisuutta seutuyhteistyön osalta. Yleishuomiona voidaan todeta, että yhteistyöltä halutaan yleisesti ottaen samoja asioita eli työttömyyden alentumista, uusien työpaikkojen ja yritysten aikaansaamista, toimivien yritysten kehittämistä jne., mutta millään projektiseudulla ei olla käyty perusteellista strategista keskustelua siitä, mitä seutuyhteistyöltä loppujen lopuksi halutaan suhteessa kunnan omaan elinkeinopolitiikkaan. Näin yhteisistä yleisen tason päämääristä huolimatta toiminnan laatu kärsii, kun päädytään konkreettisempiin kysymyksiin. Tällöin jokaisella seudulla voidaan yhteistyön tavoitteiden sanoa olevan epäselviä. Työnjaolla tarkoitetaan työnjakoa seutuorganisaation sisällä eli yhtäältä erilaisten ryhmien, tiimien, elinkeinoasioista vastaavien henkilöiden jne. välillä ja toisaalta työnjakoa esimerkiksi elinkeinoasioista vastaavien ja kuntajohtajien kesken. Yhdelläkään tutkimuksessa mukana olleella seudulla ei olla vielä päästy selkeään työnjakoon elinkeinoasiamiesten välillä. Elinkeinoasiamiehet eivät esimerkiksi ole erikoistuneet toimialoittain, vaikka ko. ajatus on ollut vahvasti esillä yleisessä seudullisen elinkeinopolitiikan kehittämiseen liittyvissä keskusteluissa useilla kaupunkiseuduilla. Työnjakoon ei olla vielä päästy edes Turun seudulla, vaikka TAD Centren yhtenä lähtökohtana on se, että siinä toimivat elinkeinoasiamiehet erikoistuvat kukin jollekin seudun kehityksen kannalta keskeiselle osa-alueelle. Tampereen seudulla ja Ouluseudulla on tutkimuksen yhteydessä virinnyt keskustelu työnjaon merkityksestä ja mahdollisuuksista 1. 1 mm. Tampereen seudun elinkeinoasiamiehet ovat työseminaarissa pohtineet työnjaon mahdollisuuksia ja ongelmia sekä suunnitelleet keskinäistä työnjakoaan. 15

15 6RWDUDXWD /LQQDPDD.DXSXQNLVHXGXQHOLQNHLQRSROLWLLNNDMDSURVHVVLHQODDWX Informaationkululla tarkoitetaan sitä, miten informaatio kulkee seutuorganisaation sisällä. Tuskin koskaan kuitenkaan voidaan välittää kaikki oleellinen informaatio kaikille sitä tarvitseville. Informaationkulku siis tuskin koskaan on niin hyvää, etteikö jotain parannettavaa olisi. Haastatteluissa nousi esiin jokaisen kaupunkiseudun kohdalla informaationkulun puutteet jollakin tasolla. Lisäarvolla tarkoitetaan tässä projektikaupungin kokemaa 1 lisäarvoa elinkeinopoliittisesta seutuyhteistyöstä, ja sitoutumisella projektikaupungin sitoutumista seutuyhteistyöhön. Luottamuksella tarkoitetaan yhteistyöhön osallistuvien kuntien (eli käytännössä elinkeinopoliittiseen seutuyhteistyöhön osallistuvien ihmisten) keskinäistä luottamusta. TAULUKKO 1. Seutuyhteistyön laadun vertailu. 3DUNDQR 9DPPDOD 6HLQlMRNL 2XOX 7XUNX 7DPSHUH 2UJDQL VRLQWL 6WUDWHJL VXXV <KWHLVW\ Q WDYRLWWHHW uusi - melko kiinteä, vanha - löyhä löyhä kiinteä melko kiinteä melko samansuuntaisia melko samansuuntaisia erilaisia,qirupddwl RQNXONX /LVlDUYR 6LWRXWXPL QHQ /XRWWDPXV melko suuri suuri melko hyvä melko heikkoa melko suuri keskinkertaista keskinkertaista keskinkertaista keskinkertaista voimakasta keskinkertaista melko heikko hyvä melko samansuuntaisia melko heikkoa melko suuri hyvä erittäin kiinteä melko heikko melko erilaisia 7\ QMDNR heikkoa heikkoa keskinkertaista keskinkertaista melko heikkoa suuri melko hyvä löyhä heikko heikko keskinkertainen keskinkertainen erilaisia ja täsmentymättömiä heikkoa melko heikkoa melko vähäinen melko voimakasta voimakasta keskinkertaista keskinkertainen keskinkertainen /XRWHLV3LUNDQPDDQVHXWX Luoteis-Pirkanmaan seudun (yhteistyön huhtikuun alusta 1997 alkanut uusi malli) on melko kiinteä. Yhteistyötä on vahvistettu sopimuksellisesti, ja or- 1 Projektikaupungeilla tarkoitetaan tässä projektissa mukana olevia kuntia eli Tamperetta, Turkua, Oulua, Seinäjokea, Vammalaa ja Parkanoa. Kaupungin kokemalla lisäarvolla tarkoitetaan käytännössä keskeisten toimijoiden kokemaa lisäarvoa. 16

16 .LLUHLVWHQWLLYLVWHOPl ganisaatio on varsin jäsentynyt. Luoteis-Pirkanmaan seudulla strategisuus on heikkoa 1, koska seudulliseen strategiseen yhteistoimintaan ei olla tietoisesti kiinnitetty huomiota. Haastatellut nostivat lisäksi esille selkeitä puutteita toiminnan johdonmukaisuudessa ja pitkäjänteisyydessä. Luoteis-Pirkanmaan seutuyhteistyötä voidaan luonnehtia tässä tutkimuksessa mukana olevista selvärajaisimmaksi. Seutuyhteistyö nähdään tavallaan lain edellytyksenä. Kunnallinen elinkeinopolitiikka halutaan pitää erillään seudullisesta elinkeinojen edistämisestä ja aluepoliittisista ohjelmista. Luoteis-Pirkanmaalla elinkeinoasiamiehet jakavat spontaanisti tehtäviään, mutta esimerkiksi kuntajohtajien ja elinkeinoasiamiesten välinen työnjako on epäselvää. Informaation nähtiin kuitenkin kulkevan suhteellisen hyvin Luoteis-Pirkanmaan seudulla. Tätä selittänee seudun ja kuntien pienuus. Kuitenkin Luoteis-Pirkanmaan seudulla elinkeinoasiamiesten ja kuntajohtajien välinen informaationkulku ei vastaa tarpeita (vanha organisointimalli). Parkanossa seutuyhteistyöstä saatava lisäarvo on koettu melko suureksi. Merkitystä vähentää seutuyhteistyön kokeminen kunnan sisäisestä elinkeinopolitiikasta erillisenä. Tästä syystä myös kaupungin sitoutuminen seutuyhteistyöhön jää keskinkertaiseksi. Luoteis-Pirkanmaan seudulla kuntien välinen luottamus on keskinkertaista. Luottamusta heikentää pelko oman kunnan epätasavertaisesta kohtelusta muiden kuntien rinnalla. Epäluottamusta lisää kolmen suunnilleen yhtä suuren kunnan kuuluminen samaan seutuun, ja siitä syntyvä kilpailuasetelma. 9DPPDODQVHXWX Vammalan seudulla yhteistyö on löyhästi organisoitu. Se rakentuu erilaisten virka- ja luottamushenkilöryhmien varaan. Strategisuus on ollut heikkoa, koska seudulliseen strategiseen yhteistoimintaan ei olla tietoisesti kiinnitetty huomiota. Tosin käynnistymässä oleva strategisen suunnittelun prosessi antaa mahdollisuuden tilanteen jäsentämiseen. Toiminnan strategisuuden puutteet nousivat esille useissa haastatteluissa. Vammalan seudulla seutuyhteistyö nähdään kaikissa kunnissa strategisena asiana. Vammalassa työnjako eri ryhmien välillä on epäselvää. Vaikka informaationkulku on suhteellisen hyvää, koettiin myös Vammalan seudulla eri ryhmien toiminnasta saatavan informaation vähäisyys ongelmaksi. Vammalan seudulla elinkeinopoliittisesta seutuyhteistyöstä saatavaa lisäarvoa pidetään suurena. Seudulla on tunnustettu Vammalan veturiasema seu- 1 Haastattelujen tekohetkellä Luoteis-Pirkanmaan seudulla oli käytössään vanha, II osan luvussa esitelty malli. Näin taulukon 1 tulokset organisointikohtaa lukuunottamatta perustuvat haastatteluhetken tilanteeseen. 17

17 6RWDUDXWD /LQQDPDD.DXSXQNLVHXGXQHOLQNHLQRSROLWLLNNDMDSURVHVVLHQODDWX tuyhteistyössä, ja yhteistyön koetaan tuovan merkittävää lisäarvoa myös Vammalan omiin, suhteellisen pieniin elinkeinopoliittisiin resursseihin. Vammalan sitoutumista seutuyhteistyöhön voidaan pitää voimakkaana. Vammalan seudun kuntien keskinäinen luottamus on melko hyvää. Ristiriidat liittyvät lähinnä erilaisiin näkemyksiin kuntien ja seudun alueellisesta suuntautumisesta. 6HLQlQDDSXULW Seinänaapurit yhteistyön organisointia voidaan luonnehtia kiinteäksi. Yhteistyötä on vahvistettu sopimuksellisesti, organisaatiolla on itsenäistä päätösvaltaa ja Seinänaapureilla on päätoiminen koordinaattori. Seudulla on useaan otteeseen käyty läpi erilaisia strategisen suunnittelun prosesseja ja saatu käyntiin useita yhteishankkeita, mutta tästä huolimatta yhteistyön strategisuus voidaan arvioida keskinkertaiseksi. Seudullisen elinkeinopolitiikan suhdetta kunnallisiin toimintoihin ei ole kyetty määrittelemään. (Sama tilanne on hyvin pitkälle myös muilla tämän tutkimuksen kohdeseuduilla.) Seinänaapurien yhteistyötä koskevia tavoitteita voidaan luonnehtia erilaisiksi. Tämä heijastaa yhteistyöhön osallistuvien kuntien erilaisia lähtökohtia. Seinänaapureilla elinkeinoasioista vastaavien henkilöiden välillä ei ole selkeää työnjakoa, mutta virallinen linkki elinkeinoasioista vastaavien henkilöiden yhteistyöstä muun muassa kuntajohtajien yhteistyöhön on varsin selkeä ja toimiva. Seinäjoella seinänaapurikoordinaattori toimii eri tahojen välisenä linkkinä, ja virallisen informaationkulun koetaan toimivan hyvin. Seinänaapuriyhteistyötä hiertää kuitenkin sellaisen hiljaisen tiedon puute, joka ei välity virallisia kanavia pitkin. Tätä ongelmaa ei voi ratkaista virallista järjestelmää kehittämällä, vaan etsimällä tapoja luoda verkostomaisen toiminnan edellytyksiä. Tällöin on tietoisesti panostettava luottamuksen, vastavuoroisuuden ja rupattelukulttuurin luomiseen. Rupattelukulttuurissa kyse on halusta kertoa kumppaneille asioista, jotka eivät juuri sillä hetkellä välttämättä vaikuta oleellisilta, mutta joiden avulla luottamuksellisen suhteen on mahdollista syntyä. Jos asioista ei kerrota avoimesti, saattaa yhteistyön osapuolten puutteellisesta tiedosta tekemät tulkinnat nostaa esiin ajatukset tahallisesta salailusta, vaikka tällaisesta ei edes olisi kysymys. Seinäjoella yhteistyöstä saatavaa lisäarvoa pidetään melko suurena, mutta sen merkitystä vähentää Seinänaapurikuntien väliset ristiriidat ja kuntien erilaiset lähtökohdat. Periaatteellisella tasolla ollaan valmiita laajaankin yhteistyöhön, mutta yhteistyön käytännön merkitys ja toimintamuodot johtavat prosessien laadun heikentymiseen. 18

18 .LLUHLVWHQWLLYLVWHOPl Seinäjoen kohdalla on aistittavissa varsin selkeä halu pitää kunnallinen ja seudullinen elinkeinopolitiikka erillään toisistaan. Seinäjoen sitoutumista yhteistyöhön vähentää yhteistyön toteuttamisen seinäjokipainotteisuus ja kuntien erilaiset lähtökohdat. Seinänaapureiden keskinäistä luottamusta on taulukossa 1 luonnehdittu melko heikoksi. Arvio heijastelee avoimuuden puutetta, sekä sitä että seudun kuntien erilaisia lähtökohtia ei olla kyetty yhteisissä strategiakeskusteluissa käsittelemään ja rakentamaan yhteistyötä erilaisten tavoitteiden välille. 2XOXVHXWX Ouluseudun yhteistyön organisointia voidaan luonnehtia melko kiinteäksi. Seudulla on vuonna 1996 solmittu seutusopimus, ja yhteistyön organisaatio on varsin jäsentynyt. Vaikka Ouluseudullakaan ei ole selkeästi linjattu kunnallisen ja seudullisen elinkeinopolitiikan suhdetta, on seudulla ehkä paremmin kuin muilla seuduilla strategiset painotukset välittyneet myös käytännön yhteistyöhön. Tämä johtunee Ouluseudulla vallitsevasta hyvästä yhteistyökulttuurista, jonka avulla toiminnan pitkäjänteisyys syntyy yksittäisten projektien ja toimenpiteiden kautta samalla kun niitä ohjaavat laajassa yhteistyöprosessissa laaditut aiotut strategiat. Ouluseudulla seutuyhteistyön tavoitteet on arvioitu melko samansuuntaisiksi. Seudullisen kehittämisen päälinjoista vallitsee suhteellisen hyvä yksimielisyys, vaikka jonkin verran on esitetty kritiikkiä korkean teknologian liiallisesta painottamisesta muiden toimialojen kustannuksella. Myöskään Ouluseudulla elinkeinoasioista vastaavien henkilöiden välillä ei ole selkeää työnjakoa. Kuitenkin linkki elinkeinoasioista vastaavien henkilöiden yhteistyöstä mm. kuntajohtajien yhteistyöhön ja osaamiskeskusohjelman toteutukseen on suhteellisen toimiva. Myös Ouluseudulla informaationkulkua seutuyhteistyöorganisaation sisällä pidettiin melko heikkona varsinkin seututiimin ja elinkeinotiimin välillä. Oulussa seutuyhteistyön lisäarvo on koettu melko suureksi elinkeinopolitiikassa. Oulussa on kuitenkin noussut esille kysymys saatavan lisäarvon suuruudesta, koska elinkeinoasiamiesten kuukausittaiset kokoontumiset eivät välttämättä takaa riittävää lisäarvoa. Oulun sitoutumista seutuyhteistyöhön voidaan pitää melko voimakkaana. Se on hyväksynyt roolinsa yhteistyön veturina. Myös kehyskunnat ovat hyväksyneet Oulun roolin. Ouluseudulla kuntien välinen luottamus on suhteellisen hyvää, ja sitä vahvistavat yhteistyöllä aikaansaadut positiiviset tulokset. 19

19 6RWDUDXWD /LQQDPDD.DXSXQNLVHXGXQHOLQNHLQRSROLWLLNNDMDSURVHVVLHQODDWX 7XUXQVHXWX Turun seudulla on tässä tutkimuksessa mukana olleista kiintein seutuyhteistyön malli, koska elinkeinotoimet 1 on yhdistetty seudullisesti. Turun seudun yhteistoiminnan strategisuus voidaan määritellä melko heikoksi. Tässä on kuitenkin muistettava, että arvio perustuu yhtäältä mallin sisälle rakentuneisiin jännitteisiin ja toisaalta haastateltavien näkemyksiin perustamisvaiheessa alkaneen kehityksen suunnasta. TAD Centrelle asetetut tavoitteet eivät olleet ainakaan haastattelujen tekohetkellä välittyneet sidosryhmille selkeinä, vaan niistä esiintyi useita erilaisia tulkintoja. Haastateltavat esittivät myös epäilyksiä keskuksen toiminnan pitkäjänteisen kehittämisen jäämisestä taka-alalle pyrittäessä nopeisiin tuloksiin projektimuotoisena käynnistetyn keskuksen ensimmäisellä jaksolla. Myös Turun seudulla kuntien yhteistyötä koskevat tavoitteet ovat melko erilaisia. TAD Centrelle on asetettu tietyt painopisteet, mutta niiden välittyminen toimintaan ja sidosryhmille on ainakin keskuksen toiminnan alkuvaiheessa ollut heikkoa. Lisäksi osallistuvien kuntien erilaisista tarpeista johtuen seutuyhteistyölle on asetettu kunnissa osin erilaisia päämääriä. Turun seudulla elinkeinoasioista vastaavien henkilöiden välillä ei ole selkeää työnjakoa, mutta linkki elinkeinoasioista vastaavien henkilöiden yhteistyöstä muun muassa kuntajohtajien yhteistyöhön on suhteellisen selkeä. Turun seudulla informaationkulku sai osakseen kritiikkiä, vaikka edellytykset hyvään informaationkulkuun ovat kiinteän mallin ansiosta paremmat kuin muualla. Turun seudulla elinkeinopoliittisesta seutuyhteistyöstä saatavaa lisäarvoa pidetään suurena. Turussa TAD Centren perustamisen myötä elinkeinopolitiikka on saanut runsaasti lisää painoarvoa, ja Turku vaikuttaa halukkaalta ottamaan veturiroolin seudulla. Turun sitoutumista seutuyhteistyöhön voidaankin pitää voimakkaana. Luottamus Turun seudun kuntien väillä on melko hyvää, mikä näkyy seudullisen ajattelun heräämisenä ja ennen kaikkea siinä, että TAD Centre on yleensä kyetty perustamaan. Luottamus saattaa kuitenkin rakoilla, jos keskuksen sisälle rakentuneita jännitteitä ei pystytä käsittelemään. Luottamusta saattaa heikentää myös se, että osa kunnista pelkää oman edun kärsivän keskukseen liittymisestä. 1 Turun seudun TAD Centreä lukuunottamatta seutuyhteistyön organisointi on seuduilla enemmän tai vähemmän muodostettu koskemaan laajemmin myös muuta kuin elinkeinopoliittista yhteistyötä, vaikka elinkeinopolitiikka ja aluepoliittiset ohjelmat hankkeineen näyttelevätkin yleensä yhteistyössä pääosaa. 20

20 .LLUHLVWHQWLLYLVWHOPl 7DPSHUHHQVHXWX Tampereen seudulla yhteistyö on organisoitu löyhästi. Yhteistyötä toteutetaan lähinnä elinkeinoasiamies- ja kuntajohtajakokoontumisin ja erilaisten projektien kautta. Seudulla on useaan otteeseen käyty läpi erilaisia strategisen suunnittelun prosesseja ja saatu käyntiin useita yhteishankkeita. Tampereen seutuyhteistyön strategisuus on keskinkertaista, eikä seudullisen elinkeinopolitiikan suhdetta kunnallisiin toimintoihin ole kyetty määrittelemään. Lisäksi Tampereen seudulla elinkeinoasiamiesten välisen yhteistyön rooli suhteessa seudun laajempaan kehittäjäverkostoon ei ole kaikilta osin selkeä. Tampereen seudulla kehyskunnat näkevät seutuyhteistyön oman elinkeinopolitiikkansa kannalta strategisena kysymyksenä, kun taas Tampereen kaupungille seutuyhteistyö on enemmän operatiivinen asia. Yhteistyöllä ei ole Tampereelle itseisarvoa sinällään, vaan sen mahdollinen lisäarvo koetaan saatavan esimerkiksi projektien toteuttamisen kautta. Jos työnjakoa ajatellaan koko seutuorganisaatiota koskevana asiana, niin Tampereen seudulla työnjako on täsmentymätöntä paitsi elinkeinoasiamiesten myös kuntajohtajien ja elinkeinoasiamiesten välillä. Myös linkki elinkeinoasiamies- ja kuntajohtajakokoontumisista luottamushenkilökokouksiin on epäselvä. Informaationkulku elinkeinoasiamiesten välillä on kohtuullisen toimivaa, mutta informaationkulku elinkeinoasiamiesten ja kuntajohtajien välillä on heikkoa. Tampere pitää yhteistyöstä saamaansa lisäarvoa melko vähäisenä, koska elinkeinopoliittista yhteistyötä pidetään nykyisellään tehottomana ja työnjakoa liian tamperepainotteisena. Tampere haluaakin varsin selkeästi pitää kunnallisen ja seudullisen elinkeinopolitiikan erillään. Tampereen sitoutumista seudullisiin projekteihin voidaan pitää erittäin hyvänä, mutta sitoutumista yhteistyöhön sinänsä ei pidetä tärkeänä. Tampereen seudulla kuntien välinen luottamus on keskinkertaista. Keskinäistä luottamusta heikentää joidenkin seudun kuntien liiallinen keskinäinen kilpailu yritysten sijoittumisesta. Luottamusta heikentää myös yhteistyön tamperepainotteisuus. <ULW\V\KWHLVW\ QYHUWDLOX Taulukossa 2 on kuvattu muutamalla keskeisellä kriteerillä yritysyhteistyön laatua. Foorumeilla tarkoitetaan niitä epävirallisia tai virallisia paikkoja, joissa kaupungin elinkeinotoimi ja yrittäjät kohtaavat. Näkemysten vastaavuudella tarkoitetaan yrittäjien ja kaupungin näkemysten vastaavuutta siitä elinkeinopoliittisesta linjasta, jota kaupungissa tulisi harjoittaa. 21

21 6RWDUDXWD /LQQDPDD.DXSXQNLVHXGXQHOLQNHLQRSROLWLLNNDMDSURVHVVLHQODDWX Yritysyhteistyössä (samoin kuin seutuyhteistyössä) informaationkulku tuntuu olevan yleinen kritiikin kohde. Kritiikkiä informaationkulkua kohtaan esitettiin, vaikka kaupungissa olisi käytössä paljonkin erilaisia kanavia sen kehittämiseksi. Pelkkä kanavien runsaus ei kuitenkaan tarkoita välttämättä sitä, että informaatio menisi perille. Informaation välityksen kanavat voivat esimerkiksi olla vääriä viestin perillemenon kannalta tai jotain kanavaa pitkin lähetetty viesti voi olla sanomaltaan sellainen, että sitä ei huomioida (sanoman tärkeyttä ei olla osattu esittää oikein), tai informaation välittämisen tapa (kieli, muoto yms.) voi olla vastaanottajan kannalta väärä. Luottamuksella tarkoitetaan yrittäjien luottamusta kaupunkiin yhteistyökumppanina. TAULUKKO 2. Yritysyhteistyön laadun vertailu. 3DUNDQR 9DPPDOD 6HLQlMRNL 2XOX 7XUNX 7DPSHUH )RRUXPH MD 2VDOOVWUD WHJLRLGHQ VXXQQLWWH OXXQ,QIRUPDDWL RQNXONX 1lNHP\V WHQYDVWDD YXXV vähäistä melko heikkoa /XRWWDPXV keskinkertainen melko runsasta keskinkertaista keskinkertaista melko hyvä melko hyvä melko hyvää hyvä runsaasti runsasta melko vähän melko vähäistä vähän runsaasti keskinkertaisesti keskinkertaisesti keskinkertaista hyvää heikkoa keskinkertaista keskinkertainen keskinkertainen melko heikko hyvä hyvä keskinkertainen melko hyvä hyvä 3DUNDQR Parkanossa ei ole virallisluonteista yhteistyöelintä yrittäjien ja kaupungin välillä. Myös yritysten osallistumista strategioiden suunnitteluun voidaan pitää vähäisenä. Parkanossa kaupungin ja yrittäjien välinen informaationkulku koettiin melko heikoksi. Tätä selittänee mm. kaupungin ja yrittäjien välisten foorumien vähäisyys ja epätietoisuus kaupungin elinkeinopolitiikan vastuutahoista. Yritysten ja kaupungin näkemysten vastaavuutta elinkeinopoliittisesta linjasta voidaan luonnehtia kaksijakoiseksi. Osa yrittäjistä näkee kaupungin elinkeinopolitiikan linjattomana ja sisäisten kähmintöjen vaivaamana, ja osa näkee, lähinnä yritysasiamiehen toimintaan liittyen, kaupungin elinkeinopolitiikan yritysten tarpeita vastaavaksi. Parkanossa yrittäjien ja kaupungin välinen 22

22 .LLUHLVWHQWLLYLVWHOPl luottamus on keskinkertaista. Sitä heikentävät erilaiset, jo osin ratkaistut henkilöristiriidat. 9DPPDOD Vammalassa on varsin runsaasti erilaisia foorumeita, joilla yrittäjillä ja kunnalla on mahdollisuus kohdata toisensa. Tällaisia foorumeja ovat kaupungin ja yrittäjien välinen neuvottelukunta, isojen teollisuusyritysten ja kaupungin väliset lounastilaisuudet, aamukahvitilaisuudet, elinkeinopoliittisen ohjelman laadinta, projektit jne. Pelkkä foorumien runsaus ei kuitenkaan välttämättä takaa laadukasta yhteistyötä yrittäjien ja kaupungin välillä, jos niiden toimivuudesta ja laadusta ei jatkuvasti huolehdita - ne saattavat kuivua kokoon. Vammalassa yrittäjien ja kaupungin näkemykset elinkeinopoliittisesta linjasta vastaavat melko hyvin toisiaan. Yritysten osallistumista strategioiden suunnitteluun voidaan pitää melko runsaana. Yrittäjät ovat mm. mukana elinkeinopoliittisen ohjelman suunnittelussa. Lisäksi kaupungin ja yrittäjien välisellä neuvottelukunnalla on merkittävä rooli kaupungin elinkeinopolitiikan linjaamisessa. Vammalassa informaationkulku on arvioitu keskinkertaiseksi. Yhteistyölle on paljon foorumeita, mutta informaationkulku koetaan silti jonkinasteiseksi ongelmaksi. Tätä voitaneen osittain selittää sillä, että yrittäjistä valtaosalla ei ole selvyyttä kenen viranhaltijan puoleen pitää missäkin asiassa kääntyä. Kun elinkeinoasioista ei ole vastaamassa päätoimista viranhaltijaa, myös mahdollisuudet esimerkiksi yrityskäynteihin ja yrittäjäyhdistyksen kokouksiin osallistumisiin eivät ole riittävät. Vammalassa yrittäjien ja kaupungin välinen luottamus on melko hyvää. Luottamusta ehkä vähentävät jonkin verran Vammalassa koetut puutteet kaupungin eri toimialojen toiminnassa ja kaupungin elinkeinotoimen organisoinnin jäsentymättömyys sekä tietty puuhastelun leima kaupungin toiminnassa. 6HLQlMRNL Seinäjoella kaupungin ja yritysten välisten foorumien määrä on arvioitu keskinkertaiseksi. Seinäjoella on virallisena yhteistyöelimenä elinkeinoelämän yhteistyöryhmä. Tämän lisäksi kaupunki ja yrittäjät ovat yhteistyössä keskenään myös projektien kautta, sekä muun muassa kauppiastyöryhmässä ja seudullisesti yrittäjäyhdistysten puheenjohtajien ja elinkeinoasioista vastaavien yhteiskokoontumisissa. Seinäjoella yritykset ovat olleet mukana elinkeinopoliittisen ohjelman päivityksessä. Selvin yksimielisyys tulosten mukaan elinkeinopolitiikasta yrittä- 23

23 6RWDUDXWD /LQQDPDD.DXSXQNLVHXGXQHOLQNHLQRSROLWLLNNDMDSURVHVVLHQODDWX jien ja kaupungin välillä on Seinäjoella. Myös informaationkulku kaupungin ja yrittäjien välillä sai enemmän ruusuja kuin risuja. 2XOX Oulussa on varsin runsaasti erilaisia foorumeita, joilla yrittäjillä ja kunnalla on mahdollisuus kohdata toisensa. Oulussa yrittäjät osallistuvat laajasti sekä osaamiskeskusohjelman että muiden kuin high-tech -alojen kehittämiseen keskittyvän elinkeino-ohjelman laadintaan ja myös ohjelmia toteuttaviin projekteihin. Muilla seuduilla ei ole toteutettu yhtä laajaa strategisen suunnittelun prosessia kuin Ouluseudulla. Foorumien määrää lisää kaupungin elinkeinokeskuksen, Oulun Yrittäjien ja Kauppakamarin laaja yhteistyö, joka liittyy niin erilaisten tilaisuuksien ja projektien järjestämiseen kuin epäviralliseen kanssakäymiseenkin. Foorumeiksi voidaan lukea myös yhteistyössä julkaistava lehdet, %XVLQHVV5HYLHZRI2XOX5HJLRQ ja 2SWLPLVWL. Oulussa informaationkulkua kaupungin ja yrittäjien välillä pidettiin hyvänä. Tulosta selittänee foorumien runsaus, sillä näin informaation välittyminen ei ole kiinni vain yhden kanavan laadusta. Oulussa yrittäjien ja kaupungin näkemysten vastaavuus on arvioitu keskinkertaiseksi. Voimakas high-tech -alojen painotus sai haastatteluissa osakseen kritiikkiä muiden alojen yrittäjiltä. Kysymyksessä ei välttämättä ole niinkään high-tech painotuksen kritiikki sinällään, vaan kritiikkiä saattaa aiheuttaa se, että koska selkeä aiotun strategian muotoilu ja toteutus ovat aina valintoja (joihinkin asioihin panostetaan enemmän, jolloin toiset jäävät syrjään kehittämistoimenpiteistä), strategisen huomion ulkopuolelle jääneet saattavat kokea oman alan vähemmän tärkeäksi seudun kehittämisen kannalta, ja että kehittäjäverkosto laiminlyö strategian ulkopuolella olevat asiat. 7XUNX Turussa kaupungin ja yrittäjien välisiä foorumeja on melko vähän. Tosin Turussa on TAD Centren toimintaan liittyen aloittanut kaupunkiseudun yrittäjäneuvottelukunta. Turussa yritysten osallistuminen elinkeinopoliittisten strategioiden suunnitteluun on melko vähäistä, laajaa elinkeino-ohjelman laadintaprosessia ei Turussa ole ollut. Suomen Yrittäjien yrittäjyysilmastokyselyn (Elinkeinopoliittinen ilmastokysely ) mukaan informaationkulku koettiin Turussa yrittäjien ja kaupungin välillä vähäiseksi. Informaation kulun ongelmat tulivat esiin myös tämän tutkimuksen yhteydessä. Syitä informaationkulun heikkouteen Turun kaupungin ja yrittäjien välillä lienee useita, mutta kaksi merkittävintä lienee kuitenkin kaupungin suuri koko ja ennen kaikkea yhteistyöperinteen puute. 24

24 .LLUHLVWHQWLLYLVWHOPl Turussa näkemysten vastaavuus on melko heikkoa. Yrittäjät kokivat kaupungin toiminnan yleisesti enemmän yritystoimintaa hidastavana kuin sitä edistävänä. Turun niinkuin muidenkin kaupunkien tapauksessa on kuitenkin muistettava, että mahdollinen kritiikki kohdistuu pääosin kaupungin toimintaan yleensä, ei pelkästään elinkeinoasioista vastaavaan yksikköön. Yrittäjien kritiikin kohteet liittyvät mm. keskustan toimimattomuuteen, liikennejärjestelyihin, rakennuslupien ym. asioiden käsittelyn hitauteen jne. Turussa yrittäjien luottamus kaupunkiin on edellä mainituista syistä ainoastaan keskinkertaista. 7DPSHUHHQVHXWX Tampereella kaupungin ja yritysten välisten foorumien määrä on arvioitu keskinkertaiseksi. Tampereella yritysyhteistyön keskeisimpiä foorumeita ovat toimialakohtaiset ryhmät ja projektit. Tampereella yrittäjät kaipasivat haastatteluissa säännöllistä foorumia kaupungin ja yrittäjien välille. Yksi syy tällaisen foorumin tarpeelle lienee yrittäjäyhdistysten jakaantuminen Tampereella kymmeneen kaupunginosayhdistykseen. Yhteydenpito moniin yhdistyksiin vie runsaasti aikaa. Yhteys isoihin yrityksiin Tampereella niinkuin muissakin projektin suurimmista kaupungeista toteutuu osaksi Kauppakamarin eri toimintamuotojen kautta. Tampereella yritysten osallistuminen elinkeinopolitiikan suunnitteluun on rajoittunut lähinnä osaamiskeskusohjelman laadintaan. Tosin toimialakohtaisissa ryhmissä yrittäjät osallistuvat oman alansa tavoitteiden asetantaan. Tampereella informaationkulku on arvioitu keskinkertaiseksi. Informaationkulkua haitannee Tampereen tilanteessa selkeän yhteisen foorumin puute ja tietysti osin myös kaupungin suuruus. Tampereella yrittäjien ja kaupungin näkemykset vastaavat melko hyvin toisiaan. Osa haastatelluista piti kuitenkin kaupungin harjoittamaa elinkeinopolitiikkaa liian suuryrityspainotteisena. 25

25

26 26$,, 787.,0865$32577,

27 28

28 - 1 - JOHDANTO 3URVHVVLHQODDWXNRURVWXXWRLPLQWDPDOOLHQPXXWWXHVVD Kaupunkiseutujen taloudellinen, sosiaalinen ja poliittinen toimintaympäristö on muuttunut nopeasti 1990-luvulla. Pääomat, tavarat, palvelut ja ihmiset liikkuvat yhä vapaammin paikasta toiseen. Alueiden Eurooppa ja rajaton maailma ovat nousseet tutkimusten lähtökohdiksi ja juhlapuheiden vakiokalustoon. Alueiden Eurooppaa tai rajatonta maailmaa ei vielä siinä mielessä ole kuin teorioissa ja juhlapuheissa on tullut tavaksi korostaa. Matka kohti uusien ajattelu- ja toimintamallien maailmaa on vielä kesken, eikä kukaan voi varmuudella sanoa, mihin se johtaa. Selvältä kuitenkin näyttää, että uusien sanojen ja retoriikan takana on myös uusi alueellisen kehittämisen toimintalogiikka. Uusien toimintamuotojen etsintä on käynnissä. Vaikka vanhat toiminta- ja ajattelumallit ovat kovassa puristuksessa ja uusia etsitään, niin olemme yhä peruskysymysten edessä. Miksi jotkut kaupunkiseudut kehittyvät nopeammin kuin toiset? Miksi toisaalla erilaiset kehittämisohjelmat ja suunnitelmat tuntuvat purevan ja toisaalla päätyvän suoraan kirjahyllyyn? Miksi jossain tuntuu vallitsevan hyvä yhteishenki, dynaaminen ote ja vahva usko omiin kykyihin? Miksi toisaalla juututaan ikuisiin ristiriitoihin? Vastauksia näihin kysymyksiin voi tapauksesta riippuen löytää niin yleisestä taloudellisesta kehityksestä, maantieteellisestä sijainnista kuin onnestakin. Myös pitkäjänteisellä ja johdonmukaisella kehittämistoiminnalla saattaa olla oma merkityksensä. Joskus voi olla vaikea edes löytää kysymyksiä, joista lähteä kehittämisessä liikkeelle. Kysymykset ovat joka tapauksessa vanhoja tuttuja: Mihin asioihin pitää panostaa menestyäkseen kansainvälisessä toi-

29 6RWDUDXWD /LQQDPDD.DXSXQNLVHXGXQHOLQNHLQRSROLWLLNNDMDSURVHVVLHQODDWX mintaympäristössä? Mitä asioita pitää painottaa? Mihin resurssit tulee suunnata? Mistä ja miten kaivamme esiin ne uudet innovaatiot, joilla voimme kehittää uusia tuotteita, prosesseja ja organisointimuotoja? 1990-luku on muuttamassa suomalaista kehittämisajattelua. Vastauksia peruskysymyksiin etsitään yhä useammin aiemmasta poikkeavilla painotuksilla. Suorat keinot alueiden kehittämiseksi eivät enää pure kuten ennen, ja epäsuoran - mahdollistavan ja edellytyksiä luovan - kehittämisen merkitys on kasvanut. Samalla on siirrytty perinteisestä pitkistä etäisyyksistä ja syrjäisestä sijainnista aiheutuvien heikkouksien poistamisen ja tasa-arvoistamisen sijasta omaehtoiseen kehittämiseen, vahvuuksien etsimiseen ja tukemiseen. Kysymys on pitkälle siitä, miten Suomi ja sen kaupunkiseudut selviävät kansainvälisessä kilpailussa yleensä, eikä niinkään siitä, miten kansantalouden tuottoa jaetaan mahdollisimman tasaisesti. Innovaatio-, teknologia- ja kaupunkipolitiikka ovat nivoutumassa aivan uudella tavalla yhteen aluepolitiikan kanssa. Tähän kokonaisuuteen myös maaseutupolitiikka olisi kyettävä nivomaan aivan uudella tavalla, jotta erilaiset kehittämispolitiikat muodostaisivat mahdollisimman selkeän kokonaisuuden ilman vahingollisia vastakkainasetteluja kaupunkien ja maaseudun välillä. Painotusten muutosta kuvaa myös se, että kaupunkipolitiikka on saamassa aivan uuden merkityksen myös Suomessa. Kaupunkien merkityksen korostuminen on sikäli luonnollista, että kaupunkiseutujen osuus kansantalouden kokonaistuotannosta on n. 4/5 (Kaupungit kasvun ). Kaupunkiseuduilla toimivien yritysten kansainvälinen kilpailukyky ja osaamisen taso määrittävät hyvin pitkälle myös Suomen aseman kansainvälisessä taloudellisessa kilpailussa. Uutta ajattelua kuvaavat myös osaamiskeskusohjelmat, joissa yleisenä tavoitteena on parantaa kansainvälisesti kilpailukykyisen ja korkean osaamisen yritystoiminnan sijoittumisen ja kehittymisen edellytyksiä. Kehittämispolitiikkojen taustalle on noussut sellaisia käsitteitä kuten kumppanuus, verkosto, innovaatiojärjestelmä, kommunikatiivinen suunnittelu, oppiminen ja klusteri. Yhteistä näille suhteellisen nopeasti esiin nousseille käsitteille on toimijoiden välisen vuorovaikutuksen ja eri aluetasojen keskinäisen riippuvuuden korostaminen. Vanhan keskitetysti koordinoidun ja hierarkisen järjestelmän tilalle on syntymässä uudenlainen moninainen ja limittyvä neuvottelu- ja kommunikaatiojärjestelmä. Uuden järjestelmän tehtävänä ei niinkään ole suoraan vaikuttaa kehityksen kulkuun, vaan luoda toimintaedellytyksiä taloudelliselle toiminnalle. Kehityksen suunta näyttäisi olevan kohti verkostuneita, moninaisia, dynaamisia ja limittyviä neuvottelusysteemejä, joissa suunnittelu ja ohjaus 30

30 -RKGDQWR eivät kohdistu vain ylhäältä alas vaan eri toimijoiden jatkuvana vuoropuheluna. Moniulotteisessa järjestelmässä ei ole yhtä hallitsevaa keskusta, vaan se rakentuu useiden toimijoiden keskinäiselle vuorovaikutukselle. Ajattelu- ja toimintatapojen muutos näkyy myös siinä, että 1980-luvulla Suomen julkiseen hallintoon tiensä löytänyt strateginen suunnittelu on vakiinnuttanut asemansa kehittämistoiminnassa. Strategisen suunnitteluajattelun varsin suora reitti USA:n yksityiseltä sektorilta USA:n julkisen hallinnon kautta Suomen käytäntöihin ei ole kuitenkaan ollut ongelmaton. Strategisen suunnittelun on odotettu tuovan jotain "uutta" julkishallinnon suunnitteluun, mutta käytännössä se on kantanut uusien toimintamallien ja käsitteiden sisällä myös vanhaa painolastia. Luonteeltaan strateginen suunnittelu on ollut rationalistisen suunnittelun ihanteeseen nojautuvaa klassista strategista suunnittelua (ks. Sotarauta 1996a). Sen säännölliset rutiinit ovat monesti tarjonneet ennemmin rauhoittavia rituaaleja kompleksisessa maailmassa kuin toimintaa ohjaavia malleja tai kehittämisen uusia suuntia. Strategiset suunnitelmat, hienot kehittämisajatukset ja vauhdikkaat visiot eivät aina ole toteutuneet suunnitellusti. Hyväkin suunnitelma voi jäädä toteutumatta, jos ulkoiset tapahtumat heittelevät, tai sisäiset ongelmat syövät pohjan pois aiotuilta strategioilta. Esimerkiksi jännitteet keskeisten toimijoiden välillä saattavat kovertaa ohjelmat sisältä ontoiksi. Parhaimmillaan strategisen suunnittelun avulla on kuitenkin pystytty löytämään selkeitä painopisteitä ja kohdistamaan resurssit pitkäjänteisesti ja johdonmukaisesti. Tässä tutkimuksessa lähdetään oletuksesta, että osa strategisen suunnittelun ongelmista johtuu siitä, että se on alueellisessa kehittämisessä nähty liian kapeasti (ks. Sotarauta 1996b.) Liian usein keskitytään vain PLWlWHKGllQ ja PLVVlWLODQWHHVVD -tehdään kysymyksiin. Tällöin kysymys PLWHQWHKGllQ jää taustalle eli prosessien laatuun ei ole kiinnitetty riittävästi huomiota. Strategisen suunnittelun peruskolmio (ks. kuva 1) koostuu sekä miksi, mitä että miten -kysymyksistä. Oleellista on pitää kolmio tasapainossa. Tässä tutkimuksessa huomio kohdistetaan erityisesti prosessien laatuun, koska strategioita ja strategista muutosta tarkastellaan liian usein vain uuden aiotun strategian sisällön näkökulmasta tai muutoksen kontekstin eli muuttuvan toimintaympäristön näkökulmasta. Strategisen muutoksen konteksti voidaan jakaa sisäiseen ja ulkoiseen. Sisäinen konteksti viittaa organisaatiorakenteeseen ja -kulttuuriin ja siihen poliittiseen kontekstiin, jonka sisällä organisaatio ratkaisee ne ideat, joiden pohjalta muutos suuntautuu. Ulkoinen konteksti viittaa taloudellisiin, poliittisiin 31

31 6RWDUDXWD /LQQDPDD.DXSXQNLVHXGXQHOLQNHLQRSROLWLLNNDMDSURVHVVLHQODDWX ja sosiaalisiin muodostelmiin, joiden puitteissa organisaation on toimittava. (Pettigrew 1987.) Prosessilla tarkoitetaan strategiseen muutokseen vaikuttavien intressiryhmien toimenpiteitä, reaktioita ja vuorovaikutusverkostoja, joiden pohjalta muutos lopullisesti suuntautuu. Prosessilla ei sinällään ole alkua tai loppua tai yksiselitteistä sisältöä. Se sisältää kaiken sen jokapäiväisen puuhan ja puserruksen, joka antaa kehittämistyölle konkreettisen muodon, eli kokouksia, neuvotteluja, uusien projektien alkuja, vanhojen projektien loppuja, lounastapaamisia, käytäväkeskusteluja... Strategian peruskolmiosta nousee ajatus siitä, että strategiassa pelkkä sisältöön tuijottaminen on vain osa strategian kokonaisprosessia. Samoin pelkästään päätöstä tai suunnitelmaa edeltävään suunnitteluprosessiin keskittyminen paljastaa vain osan kokonaisuudesta. Aivan yhtä lailla pelkkään prosessiin keskittyminen rajoittaisi huomion pieneen osaan laajasta kokonaisuudesta. Sisältö (mitä) Konteksti (miksi) Ulkoinen Sisäinen Prosessil (miten) KUVA 1. Strategian ymmärtämisen ja tutkimuksen peruskolmio (Pettigrew 1987, 5.) Strategiassa on ymmärrettävä sen luonne päätösten, suunnitelmien, toteutuksen ja tulosten välisenä jatkuvana prosessina. Samalla korostuu se, että todelliset strategiat eivät ole paperilla vaan pitkäjänteisessä ja johdonmukaisessa toiminnassa. Strategiset aikomukset on sisäistettävä ja niiden todellinen merkitys oivallettava. Vasta tämän jälkeen ne voivat todella ohjata toimintaa. Hyvin usein kaupunkien kehittymistä ja kehittämistä tutkittaessa huomio kiinnitetään strategioiden sisältöihin ja toimintaympäristön muutokseen. Tutkimuskohteiksi nousevat talouden rakenteet, ohjelmien sisällöt, organisaatioratkaisut tai yleisen talouskehityksen vaikutus kaupunkiseudulla. Elinkeinopolitiikkaa tutkittaessa päädytään tarkastelemaan organisaatiorakenteita, erilaisia tukia, tonttipolitiikkaa, konkreettisia projekteja jne. Nämä ovat kaikki tärkeitä huomion kohteita, mutta taloudellisen kilpailun kiristyminen sekä hierarkioiden murentuminen korostavat, että huomio tulee yhä useammin suunnata myös muodollisten rakenteiden ja ohjelmien taakse SURVHVVLHQODD WXXQ. Tällöin kiinnitetään huomiota virallisten strategiapapereiden, organisaatiokaavioiden ja juhlapuheiden taustalla oleviin yhteistoimintaprosesseihin. 32

ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008

ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 Aluekeskusohjelman toteutus Aluekeskusohjelman kansallisesta koordinoinnista vastaa työ- ja elinkeinoministeriöministeriö

Lisätiedot

Avoimuus ja strateginen hankintatoimi. BRIIF: Yhteistyöllä ja uskalluksella innovaatioita julkisessa hankinnassa Sari Laari-Salmela

Avoimuus ja strateginen hankintatoimi. BRIIF: Yhteistyöllä ja uskalluksella innovaatioita julkisessa hankinnassa Sari Laari-Salmela Avoimuus ja strateginen hankintatoimi BRIIF: Yhteistyöllä ja uskalluksella innovaatioita julkisessa hankinnassa 27.9.2016 Sari Laari-Salmela Hankintamenettelyt strategisina käytäntöinä Millaisia hankintamenettelyjen/-

Lisätiedot

Kestävästi kasvava, älykkäästi uudistuva

Kestävästi kasvava, älykkäästi uudistuva Kestävästi kasvava, älykkäästi uudistuva Joensuun seudun kestävä ja älykkäästi uudistuva kasvu edellyttää, että kaikki käytettävissä olevat voimavarat suunnataan entistäkin määrätietoisemmin kaikkein lupaavimmille

Lisätiedot

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Työ- ja elinkeinoministeriön strategisten hankkeiden arviointi

Työ- ja elinkeinoministeriön strategisten hankkeiden arviointi Työ- ja elinkeinoministeriön strategisten hankkeiden arviointi Alustavia tuloksia HYVÄ hankkeen arvioinnista HYVÄ- hankkeen neuvottelukunta 18.2.2011, Toni Riipinen Arviointityön luonteesta Arviointityön

Lisätiedot

SELVITYS MAL-AIESOPIMUSTEN SITOUTTAMISEN TEKIJÖISTÄ PROJEKTISUUNNITELMA

SELVITYS MAL-AIESOPIMUSTEN SITOUTTAMISEN TEKIJÖISTÄ PROJEKTISUUNNITELMA KORKEAKOULUHARJOITTELIJA NIINA OJANIEMI, MAL-VERKOSTO SELVITYS MAL-AIESOPIMUSTEN SITOUTTAMISEN TEKIJÖISTÄ PROJEKTISUUNNITELMA 1. YHTEENVETO Tämän selvityksen tarkoitus on neljän suurimman kaupunkiseudun

Lisätiedot

Sosiaalisena innovaationa

Sosiaalisena innovaationa FUAS-tulevaisuusseminaari 30 31.1.2014 Långvik Leena Treuthardt PUHEENVUORONI KÄSITTELEE FUASIA Sosiaalisena innovaationa 1 Innovaatio ja sosiaalinen innovaatio? Innovaatioista on tavallisesti puhuttu

Lisätiedot

LARK alkutilannekartoitus

LARK alkutilannekartoitus 1 LARK alkutilannekartoitus 1 Toimintojen tarkastelu kokonaisuutena Suunnittelu Koulutuksen järjestäjällä on dokumentoitu toimintajärjestelmä, jonka avulla se suunnittelee ja ohjaa toimintaansa kokonaisvaltaisesti

Lisätiedot

YHTEISTYÖSTÄ LISÄVOIMAA YHDISTYKSILLE -MITEN PÄÄSTÄ ALKUUN?

YHTEISTYÖSTÄ LISÄVOIMAA YHDISTYKSILLE -MITEN PÄÄSTÄ ALKUUN? Kehittämistehtävä (AMK) Hoitotyö Terveydenhoitotyö 3.12.2012 Elina Kapilo ja Raija Savolainen YHTEISTYÖSTÄ LISÄVOIMAA YHDISTYKSILLE -MITEN PÄÄSTÄ ALKUUN? -Artikkeli julkaistavaksi Sytyn Sanomissa keväällä

Lisätiedot

Supporting the contribution of higher education institutions to regional development: Case Jyväskylä region

Supporting the contribution of higher education institutions to regional development: Case Jyväskylä region KESKIMAA 90 VUOTTA Supporting the contribution of higher education institutions to regional development: Case Jyväskylä region OECD/IMHE 2006 ESITYKSEN RAKENNE 1. Hankkeen tarkoitus ja toteutus 2. OECD:n

Lisätiedot

Strategiasta käytäntöön Porin seudulla

Strategiasta käytäntöön Porin seudulla Strategiasta käytäntöön Porin seudulla Hyvinvointifoorum 4.11.2009 Tampere Palvelujohtaja Jari-Pekka Niemi jari-pekka.niemi@posek.fi Porin Seudun Kehittämiskeskus Oy POSEK Sisältö Strateginen tausta Kansallisten

Lisätiedot

Joensuun odotuksia innovatiivisten kasvuyritysten tukemiselle

Joensuun odotuksia innovatiivisten kasvuyritysten tukemiselle Joensuun odotuksia innovatiivisten kasvuyritysten tukemiselle Kari Karjalainen Kuopio 27.10.2011 Joensuun seudun vahvoja alueita Joensuun kaupunkiseudun vahvuuksia ovat: Globaalin tason vahvuus Metsäteknologia

Lisätiedot

FINAS päivä Organisaation kasvun strategisen suunnittelun ja toteutuksen haasteet. FINAS-päivä Jukka Verho

FINAS päivä Organisaation kasvun strategisen suunnittelun ja toteutuksen haasteet. FINAS-päivä Jukka Verho FINAS päivä Organisaation kasvun strategisen suunnittelun ja toteutuksen haasteet FINAS-päivä Jukka Verho Inspectan kasvu pienestä kansallisesta tarkastuslaitoksesta kansainväliseksi TIC toimijaksi 1995

Lisätiedot

YHDESSÄ TEKEMÄLLÄ OPPII. Keski-Suomen oppimisverkoston kehittyminen

YHDESSÄ TEKEMÄLLÄ OPPII. Keski-Suomen oppimisverkoston kehittyminen YHDESSÄ TEKEMÄLLÄ OPPII Keski-Suomen oppimisverkoston kehittyminen Miten aloitimme? Alueen kilpailukyvyn ydin on jatkuvasti uudistuva osaaminen. Keski-Suomen kehittyminen oppivana alueena vahvistaa maakunnan

Lisätiedot

Tulevaisuuden johtajan osaamisprofiili Pohdintaa erityisesti strategisen johtamisen näkökulmasta

Tulevaisuuden johtajan osaamisprofiili Pohdintaa erityisesti strategisen johtamisen näkökulmasta Tulevaisuuden johtajan osaamisprofiili Pohdintaa erityisesti strategisen johtamisen näkökulmasta Suomalaista sotea rakentamassa Lapin sairaanhoitopiiri Rovaniemi KTT, dos. Mikko Luoma 19.5.2016 Kuka? Mikko

Lisätiedot

LYSEON TIIMIEN PUHEENJOHTAJIEN HAASTATTELUT 5 / Tilatiimi Laatutyön osa-alueet: henkilöstö + kumppanuudet ja resurssit

LYSEON TIIMIEN PUHEENJOHTAJIEN HAASTATTELUT 5 / Tilatiimi Laatutyön osa-alueet: henkilöstö + kumppanuudet ja resurssit OULUN LYSEON LUKION LAATUTYÖ Omaa tarinaa laadusta Mitä koulu edustaa sinulle? Mitä haluat saada aikaan omassa työssäsi? Miksi laatutyötä tarvitaan? Miten haluat itse olla mukana laatutyössä? Miten sinun

Lisätiedot

TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi

TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008 Hannu.tamminen@ttk.fi Taustaa Ohjausvälineet Lait Asetukset, ministeriön päätökset Keskusviraston suositukset Työmarkkinasopimukset Työmarkkinajärjestöjen

Lisätiedot

Luottamus osana maaseudun verkostoja. Virve Rinnola,Pirityiset. Sivu

Luottamus osana maaseudun verkostoja. Virve Rinnola,Pirityiset. Sivu Luottamus osana maaseudun verkostoja Virve Rinnola,Pirityiset Sivu 1 3.11.2016 Maaseudun verkostot Manner-Suomessa 15 alueverkostoa, tämän lisäksi temaattisia verkostoja Pohjanmaan alueverkosto sisältää

Lisätiedot

Yhdyskuntarakenne ja elinvoimapolitiikka

Yhdyskuntarakenne ja elinvoimapolitiikka Yhdyskuntarakenne ja elinvoimapolitiikka MALPE 1 Tehtäväalueen kuvaus ja määrittelyt Ryhmän selvitysalueeseen kuuluivat seuraavat: kaavoitus, maapolitiikka ja maaomaisuus, maankäyttö, liikenneverkko ja

Lisätiedot

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, 10.12.2013 Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri 1 Johtamisverkosto selvittää, kokoaa, kehittää ja jakaa johtamisen ja esimiestyön hyviä käytäntöjä

Lisätiedot

Strategiatyö johtamisen välineenä case Porin kaupunki

Strategiatyö johtamisen välineenä case Porin kaupunki Strategiatyö johtamisen välineenä case Porin kaupunki Kirjastonjohtajat 23.9.2010 Ydinkysymykset Mitä varten organisaatio on olemassa? (missio) Millaista tulevaisuutta tavoittelemme? (visio) Kuinka saavutamme

Lisätiedot

Infra-alan innovaatiojärjestelmän. kehittäminen

Infra-alan innovaatiojärjestelmän. kehittäminen Infra-alan innovaatiojärjestelmän kehittäminen Infra-alan innovaatiojärjestelmä Hankkeen organisointi ja aikataulu hankkeen avainhenkilöt DI Lauri Merikallio (Tieliikelaitos) KTM Mari-Anna Vallas (Tieliikelaitos)

Lisätiedot

Henkilöstösuunnittelu: mitä, miksi, miten

Henkilöstösuunnittelu: mitä, miksi, miten Henkilöstösuunnittelu: mitä, miksi, miten Henkilöstösuunnittelu tulevaisuuden toiminnan suuntaajana - teema-aamupäivä Juha Eskelinen, KTT Melkior Oy 23.9.2015 Viestit 2 Haasteina kiristynyt talous, teknologiamurros,

Lisätiedot

OSKE-vaikuttajapäivä 9.11.2011 Aluerahoittajan näkemyksiä

OSKE-vaikuttajapäivä 9.11.2011 Aluerahoittajan näkemyksiä OSKE-vaikuttajapäivä 9.11.2011 Aluerahoittajan näkemyksiä Jyrki Myllyvirta kaupunginjohtaja Lahti 2011 Yksi nopeasti kasvavista kaupunkiseuduista, erityisesti korkeakoulutetun väestön osalta Suomen merkittävin

Lisätiedot

SUOMEN KARATELIITTO Ry. Kilpaurheiluvaliokunnan strategia 2013 2020

SUOMEN KARATELIITTO Ry. Kilpaurheiluvaliokunnan strategia 2013 2020 SUOMEN KARATELIITTO Ry. Kilpaurheiluvaliokunnan strategia 2013 2020 VISIO Suomi on varteenotettava karatemaa v. 2020. Kansallisesti yhtenäinen ja kansainvälisesti menestyvä MISSIO Suomen Karateliitto on

Lisätiedot

Päihke-projektin päätösseminaari Suvanto Eero Pirttijärvi. Päihke-projekti järjestöjen yhteistyön välineenä

Päihke-projektin päätösseminaari Suvanto Eero Pirttijärvi. Päihke-projekti järjestöjen yhteistyön välineenä Päihke-projektin päätösseminaari Suvanto 22.11.2006 Päihke-projekti järjestöjen yhteistyön välineenä Laajennan puheenvuoroani käsittämään Päihkeestä tehtyjä tutkimuksia. Kommentoin aluksi Päihkeestä viime

Lisätiedot

MILLAINEN ON POHJOIS-SAVON BRÄNDI?

MILLAINEN ON POHJOIS-SAVON BRÄNDI? MILLAINEN ON POHJOIS-SAVON BRÄNDI? MAAKUNNALLINEN MARKKINOINTIOHJELMA -HANKE Aluebrändityö työstetään maakunnallisena hankkeena, jonka veturina toimii Kuopio. Tämä esitys liittyy hankkeen valmisteluvaiheeseen

Lisätiedot

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Helsingin Yrittäjien seminaari 1.3.2011 Kumppanuus Yritysmyönteistä yhteistyötä mikko.martikainen@tem.fi Mikko Martikainen

Lisätiedot

INNOVAATIOEKOSYSTEEMIT ELINKEINOELÄMÄN JA TUTKIMUKSEN YHTEISTYÖN VAHVISTAJINA

INNOVAATIOEKOSYSTEEMIT ELINKEINOELÄMÄN JA TUTKIMUKSEN YHTEISTYÖN VAHVISTAJINA INNOVAATIOEKOSYSTEEMIT ELINKEINOELÄMÄN JA TUTKIMUKSEN YHTEISTYÖN VAHVISTAJINA KOKONAISHANKKEEN KOLME PÄÄTEHTÄVÄÄ Osakokonaisuuden yksi tavoitteena oli selvittää, miten korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten

Lisätiedot

MAL-verkoston koulutus 12.-13.10. Ryhmätyöt

MAL-verkoston koulutus 12.-13.10. Ryhmätyöt MAL-verkoston koulutus 12.-13.10. Ryhmätyöt Työpajatyöskentely MAL-suunnittelun ulottuvuuksien kriittinen arviointi MAL strategisena tavoitteenasetteluna Mikä on MAL-suunnittelun asema osana strategisen

Lisätiedot

Kuntalaiset keskiöön projektin päätösseminaari Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma, toimitusjohtaja, Suomen Kuntaliitto

Kuntalaiset keskiöön projektin päätösseminaari Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma, toimitusjohtaja, Suomen Kuntaliitto Kuntalaiset keskiöön projektin päätösseminaari 26.2.2015 Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma, toimitusjohtaja, Suomen Kuntaliitto Äänestysaktiivisuuden lasku Ilkeät ongelmat Luottamuspula Luottamustoimien ei-houkuttelevuus

Lisätiedot

Design yrityksen viestintäfunktiona

Design yrityksen viestintäfunktiona Design yrityksen viestintäfunktiona Hanna Päivärinta VTM Pro gradun esittely Tutkimuksen taustaa Design on ollut pitkään puhutteleva ilmiö Designia tuntuu olevan kaikkialla Helsinki World Design Capital

Lisätiedot

Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15

Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15 Ammatillisen peruskoulutuksen valtionavustushankkeiden aloitustilaisuus Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15 Opetusneuvos Leena.Koski@oph.fi www.oph.fi Hankkeen vaikuttavuuden

Lisätiedot

Kansallinen luonnonvarastrategia: Strategiaprosessin tavoitteet ja toteutus

Kansallinen luonnonvarastrategia: Strategiaprosessin tavoitteet ja toteutus Kansallinen luonnonvarastrategia: Strategiaprosessin tavoitteet ja toteutus Eeva Hellström Kestävän kehityksen toimikunnan ja Luonnonvarainneuvoston kokoukset 24.4.2008 Strategiprosessin asemointi Kansainvälinen

Lisätiedot

FARAX johtamisstrategian räätälöinti

FARAX johtamisstrategian räätälöinti FARAX johtamisstrategian räätälöinti Sisältö Taustaa Johtamisstrategian luominen ja instrumentin luominen Hyödyt ja referenssit Esimerkkejä matriiseista Prosessi Taustaa Esityksessä käydään läpi FaraxGroupin

Lisätiedot

Saarijärven elinkeinostrategia.

Saarijärven elinkeinostrategia. Saarijärven elinkeinostrategia www.ssypkehitys.fi Sisällys 1. Strategian iso kuva 2. Visio 3. Asiakkaat 4. Toiminnan tärkeimmät fokukset 5. Toimintatapa 6. Isot strategiset muutokset 7. Strategian sisällölliset

Lisätiedot

Raahen seudun yrityspalvelut. SeutuYP koordinaattoreiden työkokous. Risto Pietilä Helsinki 26.5.2011. www.rsyp.fi

Raahen seudun yrityspalvelut. SeutuYP koordinaattoreiden työkokous. Risto Pietilä Helsinki 26.5.2011. www.rsyp.fi Raahen seudun yrityspalvelut SeutuYP koordinaattoreiden työkokous Risto Pietilä Helsinki 26.5.2011 www.rsyp.fi Raahen seudun yrityspalvelut on osa Raahen seutukunnan kehittämiskeskuksen toimintaa. 1. Raahen

Lisätiedot

Stenvall Jari Professori Lapin yliopisto

Stenvall Jari Professori Lapin yliopisto Stenvall Jari Professori Lapin yliopisto Teemat Esitys perustuu Rovaniemen kaupungin yhdistymisen arviointiin Stenvall, Tyvitalo, Syväjärvi, Suikkanen Kaupungin strateginen kehittäminen Rovaniemeläisten

Lisätiedot

ASUKKAAT - kehityksen jarru vai voimavara?

ASUKKAAT - kehityksen jarru vai voimavara? ASUKKAAT - kehityksen jarru vai voimavara? KIRA-foorumi 27.1.2010 Toimitusjohtaja Anja Mäkeläinen ASUNTOSÄÄTIÖ ASUKKAAT KESKIÖSSÄ ASUINALUEITA KEHITETTÄESSÄ Hyvä elinympäristö ei synny sattumalta eikä

Lisätiedot

Aluevastaava. Rooli. Tehtäviä

Aluevastaava. Rooli. Tehtäviä Aluevastaava Tehtäviä Alueella järjestettävien palvelujen koordinointi. Yhteyshenkilö paikkakunnan tärkeimpien yritysten ja yhteisöjen sekä uuden kunnan organisaation välillä, tarpeiden ja mielipiteiden

Lisätiedot

Aluekehittämisen tieteellinen perusta

Aluekehittämisen tieteellinen perusta Aluekehittämisen tieteellinen perusta Perusasetelma Perusasetelma Innovaatiotoiminta Aluekehittäminen Lähtökohta Aluekehittäminen on jonkin aluekokonaisuuden tulevaisuuden toimintaedellytysten parantamista

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työterveyslaitos www.ttl.fi Ihmisten innostava johtaminen Jalmari Heikkonen, johtava asiantuntija 3.6.2014 Jalmari Heikkonen Työterveyslaitos www.ttl.fi Oikeudenmukaisuus Jaon oikeudenmukaisuus

Lisätiedot

SUOMEN KARATELIITON STRATEGIA 2013 2020. Visio Suomi on varteenotettava karatemaa v. 2020, kansallisesti yhtenäinen ja kansainvälisesti menestyvä.

SUOMEN KARATELIITON STRATEGIA 2013 2020. Visio Suomi on varteenotettava karatemaa v. 2020, kansallisesti yhtenäinen ja kansainvälisesti menestyvä. Suomen Karateliitto STRATEGIA 2013-2020 1 SUOMEN KARATELIITON STRATEGIA 2013 2020 YHTEINEN TEKEMINEN ON VOIMAVARAMME Visio Suomi on varteenotettava karatemaa v. 2020, kansallisesti yhtenäinen ja kansainvälisesti

Lisätiedot

Miten muilla kaupunkiseuduilla? Projektipäällikkö Kimmo Kurunmäki, MAL-verkosto. www.mal-verkosto.fi

Miten muilla kaupunkiseuduilla? Projektipäällikkö Kimmo Kurunmäki, MAL-verkosto. www.mal-verkosto.fi Miten muilla kaupunkiseuduilla? Projektipäällikkö Kimmo Kurunmäki, MAL-verkosto www.mal-verkosto.fi Vaasan kaupunkiseudun rakennemalli 2040 -seminaari 16.10.2012 Menossa rakennemallien aktiiviset vuodet

Lisätiedot

TAHTOTILA 2020 LUPA PALVELLA

TAHTOTILA 2020 LUPA PALVELLA LEMPÄÄLÄN KUNNAN ELINKEINOSTRATEGIA TAHTOTILA 2020 LUPA PALVELLA Johdanto Lempäälä on vetovoimainen ja tasaisesti kasvava yli 22 000 asukkaan kunta, jolla on erinomainen sijainti Tampereen kaupunkiseudulla.

Lisätiedot

Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Ehdotus. Seutuhallitus

Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Ehdotus. Seutuhallitus Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Ehdotus Seutuhallitus Strategian elementit STRATEGIA (hyväksytään valtuustoissa) Missio ja visio Strategian pääviestit ja tavoitteet Lisää kilpailukykyä Kasvulle

Lisätiedot

Työvaliokunta Toimeksianto 2

Työvaliokunta Toimeksianto 2 Työvaliokunta 14.3. Toimeksianto 2 17.3.2014 Page 1 Tarkastelkaa toimeksiannon 1 perusteella mitä seikkoja tulisi sisältyä Karhusopimukseen Toimenpiteet ja tavoitteet Kilpailukyvyn edistämiseksi Palveluiden

Lisätiedot

Länsi-Uudenmaan matkailun koordinointi

Länsi-Uudenmaan matkailun koordinointi Länsi-Uudenmaan matkailun koordinointi Alueellisen organisoitumisen mahdollisuudet Asiat Länsi-Uudenmaan matkailun ongelmat Alueelliset organisointimallit muualla Suomessa Haastattelut kesä-elokuu 2009

Lisätiedot

Avoin hallinto Open Government Partnership. Suomen toimintaohjelman valmistelu

Avoin hallinto Open Government Partnership. Suomen toimintaohjelman valmistelu Avoin hallinto Open Government Partnership Suomen toimintaohjelman valmistelu Mikä on Open Government Partnership? Open Government Partnership (avoimen hallinnon kumppanuushanke) eli OGP käynnistettiin

Lisätiedot

Kehittyvien kaupunkiseutujen merkitys menestyville alueille

Kehittyvien kaupunkiseutujen merkitys menestyville alueille KUNTAUUDISTUKSEN SEUTUTILAISUUS OULUN KAUPUNKISEUTU, Oulu 4.4.2014 Professori Perttu Vartiainen, Itä-Suomen yliopisto Kehittyvien kaupunkiseutujen merkitys menestyville alueille Mihin yritän vastata ja

Lisätiedot

Toimiva työyhteisö DEMO

Toimiva työyhteisö DEMO Toimiva työyhteisö DEMO 7.9.6 MLP Modular Learning Processes Oy www.mlp.fi mittaukset@mlp.fi Toimiva työyhteisö DEMO Sivu / 8 TOIMIVA TYÖYHTEISÖ Toimiva työyhteisö raportti muodostuu kahdesta osa alueesta:

Lisätiedot

Aluekehittämisjärjestelmän uudistaminen Kyselyn tuloksia

Aluekehittämisjärjestelmän uudistaminen Kyselyn tuloksia Aluekehittämisjärjestelmän uudistaminen Kyselyn tuloksia Kysely Lähetettiin aluekehittämisen keskeisille toimijoille heinäkuussa: Ministeriöt, ELYkeskukset, Maakuntien liitot, Tekes, eri sidosryhmät ja

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulujen strateginen johtaminen case Metropolia Ammattikorkeakoulu. Riitta Konkola

Ammattikorkeakoulujen strateginen johtaminen case Metropolia Ammattikorkeakoulu. Riitta Konkola Ammattikorkeakoulujen strateginen johtaminen case Metropolia Ammattikorkeakoulu Riitta Konkola 26.4.2016 Metropolia lyhyesti Monialainen ammattikorkeakoulu Osakeyhtiö; omistajat Helsinki, Espoo, Vantaa,

Lisätiedot

Kehittyvien kaupunkiseutujen merkitys menestyville alueille. Vaasa 22.5.2014

Kehittyvien kaupunkiseutujen merkitys menestyville alueille. Vaasa 22.5.2014 Kehittyvien kaupunkiseutujen merkitys menestyville alueille Vaasa 22.5.2014 Miksi vahvempia kaupunkiseutuja? Kauniisti muotoillut kaupungit: toiminnallisilla kaupunkiseuduilla toimiva ja sujuva arki asukkaille

Lisätiedot

STRASI Alueidenkäytön strateginen ohjaaminen: loppuraportin esittely

STRASI Alueidenkäytön strateginen ohjaaminen: loppuraportin esittely STRASI Alueidenkäytön strateginen ohjaaminen: loppuraportin esittely KOKO MAL verkoston Kuntayhteistyö teemaryhmä Tampere Olli Maijala Ympäristöministeriö 1 STRASI hankkeeseen liittyvä julkaisu ilmestyi

Lisätiedot

ALUEIDEN GRAVITAATIO SEMINAARI

ALUEIDEN GRAVITAATIO SEMINAARI ALUEIDEN GRAVITAATIO SEMINAARI Maaseutu innovaatioympäristönä Antti Saartenoja 30.1.2008 Ruralia-instituutti Ruralia Institute Ruralia-institutet Maaseutu innovaatioympäristönä Mikä on innovaatio Innovaatioiden

Lisätiedot

Seinäjoen opetustoimi. Henkilöstön kehittäminen 28.4 9.5.2008 Vastausprosentti 66,3% (222 vastaajaa)

Seinäjoen opetustoimi. Henkilöstön kehittäminen 28.4 9.5.2008 Vastausprosentti 66,3% (222 vastaajaa) Seinäjoen opetustoimi Henkilöstön kehittäminen 28.4 9.5.2008 Vastausprosentti 66,3% (222 vastaajaa) Yhteistulos, henkilöstön kehittäminen Henkilöstön kehittäminen 5 4 3 2 1 Ka 1 Miten suunnitelmallista

Lisätiedot

Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Luonnos lausuntoja varten. Seutuhallitus

Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Luonnos lausuntoja varten. Seutuhallitus Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Luonnos lausuntoja varten Seutuhallitus 26.10.2016 Strategian elementit STRATEGIA (hyväksytään valtuustoissa) Missio ja visio Strategian pääviestit ja tavoitteet

Lisätiedot

Tiimityö Sinulla on yhteisö, käytä sitä!

Tiimityö Sinulla on yhteisö, käytä sitä! Tiimityö Sinulla on yhteisö, käytä sitä! Reetta Kekkonen Tiimin prosessit Oppiva työprosessi YHTEISÖLLISET PROSESSIT Taidot + valmiudet Reetta Kekkonen Rakenne Foorumit TIIMI / HENKILÖSTÖ VUOROVAIKUTUS

Lisätiedot

Varkauden seudun kuntarakenneselvitys

Varkauden seudun kuntarakenneselvitys Varkauden seudun kuntarakenneselvitys Demokratiatyöryhmän pohdintoja ja linjauksia 13.8.2014 9.10.2014 Page 1 Uudistuksen tavoitteita Kuntalaisten vaikuttamismahdollisuuksien parantaminen Poliittisen johtamisen

Lisätiedot

Yritysvuorovaikutus kaupunkiseutujen suunnittelussa. Kotkan-Haminan seutu

Yritysvuorovaikutus kaupunkiseutujen suunnittelussa. Kotkan-Haminan seutu Yritysvuorovaikutus kaupunkiseutujen suunnittelussa Kotkan-Haminan seutu Ohjelma 10.12. 12.00 Salaattilounas 12.30 Avaussanat Pauli Korkiakoski, Cursor Oy 12.40 Kotkan-Haminan seudun suunnittelu muutoksessa

Lisätiedot

Palveluyritysten yhteistyöstä verkostomaiseen liiketoimintaan. Lahden Tiedepäivä Kirsi Kallioniemi Lahden ammattikorkeakoulu

Palveluyritysten yhteistyöstä verkostomaiseen liiketoimintaan. Lahden Tiedepäivä Kirsi Kallioniemi Lahden ammattikorkeakoulu Palveluyritysten yhteistyöstä verkostomaiseen liiketoimintaan Lahden Tiedepäivä 10.11.2015 Kirsi Kallioniemi Lahden ammattikorkeakoulu Tausta puheenvuorolle Käsitteet Verkostoitumisen tavoitteita, hyötyjä

Lisätiedot

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 1. Johdanto Seuran ensimmäinen strategia on laadittu viisivuotiskaudelle 2013-2017. Sen laatimiseen ovat osallistuneet seuran hallitus sekä

Lisätiedot

Ennakkotehtävien jatkokehittelypohja. Suunnittelutasojen suhteet

Ennakkotehtävien jatkokehittelypohja. Suunnittelutasojen suhteet Ennakkotehtävien jatkokehittelypohja Suunnittelutasojen suhteet Suunnittelutasojen suhteet Pääpointit jatkokehittelystä A. Mitä ennakkotehtävässä oli saatu aikaan? Hyvä ja konkreettinen esitys, jonka pohjalta

Lisätiedot

Kuntien uudistuminen. Markku Sotarauta

Kuntien uudistuminen. Markku Sotarauta Kuntien uudistuminen Markku Sotarauta Osaavatko kunnat uudistua? Kunta innovaatioympäristönä Kuntaorganisaation innovaatioympäristö Markku Sotarauta University of Tampere Research Unit for Urban and Regional

Lisätiedot

Elinkeino-ohjelma 2015-2020

Elinkeino-ohjelma 2015-2020 Elinkeino-ohjelma 2015-2020 Elinkeino-ohjelma 2015-2020 Painopisteet: Yrittäjyysmyönteisen ilmapiirin edistäminen Toimintaedellytysten luominen elinkeinoelämälle Seudullisen yhteistyön Yrittäjyysmyönteisen

Lisätiedot

Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Toteutuksen luonnostelua. Seutuhallitus

Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Toteutuksen luonnostelua. Seutuhallitus Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Toteutuksen luonnostelua Seutuhallitus 14.12.2016 9.12.2016 Saatesanat Tampereen kaupunkiseudun valtuustot (ovat hyväksyneet) Tulevaisuuden kaupunkiseutu strategian

Lisätiedot

Vaasan seutu elinvoimainen seutu Elinvoimastrategian käynnistäminen Susanna Slotte-Kock Kehitysjohtaja

Vaasan seutu elinvoimainen seutu Elinvoimastrategian käynnistäminen Susanna Slotte-Kock Kehitysjohtaja Vaasan seutu elinvoimainen seutu Elinvoimastrategian käynnistäminen 30.1.2014 Susanna Slotte-Kock Kehitysjohtaja Tutkimus paljastaa: Vaasan seutu kovassa vauhdissa Aluetutkija Timo Aro: 'Viiden kaupunkiseudun

Lisätiedot

Kuntamaisemasta apua omaan päätöksentekoomme. Kaupunginjohtaja Kari Karjalainen 25.5.2010 Kuntamaisema Seminaari

Kuntamaisemasta apua omaan päätöksentekoomme. Kaupunginjohtaja Kari Karjalainen 25.5.2010 Kuntamaisema Seminaari Kuntamaisemasta apua omaan päätöksentekoomme Kaupunginjohtaja Kari Karjalainen 25.5.2010 Kuntamaisema Seminaari Raisio Asukkaita reilu 24 000 Yrityksiä yli 1400 Sosiaali- ja terveyspalvelut isäntäkuntamallilla

Lisätiedot

KUNNAN MAINEEN JA ELINVOIMAN JOHTAMINEN Kaukolämpöpäivät , Mikkeli. Timo Halonen kaupunginjohtaja, Mikkeli VTM, väitöstilaisuus 2.9.

KUNNAN MAINEEN JA ELINVOIMAN JOHTAMINEN Kaukolämpöpäivät , Mikkeli. Timo Halonen kaupunginjohtaja, Mikkeli VTM, väitöstilaisuus 2.9. KUNNAN MAINEEN JA ELINVOIMAN JOHTAMINEN Kaukolämpöpäivät 24.-25.8.2016, Mikkeli Timo Halonen kaupunginjohtaja, Mikkeli VTM, väitöstilaisuus 2.9.2016 Unelmayhteiskunta (Jensen) Tulevaisuuden maailmassa

Lisätiedot

Verkostojen tehokas tiedonhallinta

Verkostojen tehokas tiedonhallinta Tieto Corporation Verkostojen tehokas tiedonhallinta Value Networks 3.9.2014 Risto Raunio Head of Lean System Tieto, Manufacturing risto.raunio@tieto.com Sisältö Mihin verkostoitumisella pyritään Verkoston

Lisätiedot

Uuden strategiamme ytimen voikin tiivistää muutamaan sanaan: ydintehtävät, keskittyminen, yhteistyö, vaikuttavuus ja luottamus.

Uuden strategiamme ytimen voikin tiivistää muutamaan sanaan: ydintehtävät, keskittyminen, yhteistyö, vaikuttavuus ja luottamus. Uuden strategiamme ytimen voikin tiivistää muutamaan sanaan: ydintehtävät, keskittyminen, yhteistyö, vaikuttavuus ja luottamus. Väestörekisterikeskuksen uusi strategia linjaa virastomme toimintaa uuden

Lisätiedot

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään 8.5.2014 MARJUKKA LAINE, TYÖTERVEYSLAITOS 0 Verkoston lähtökohta ja tehtävät Hallitusohjelma 2011: Perustetaan Työterveyslaitoksen

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen laatutyöryhmä työskentelee

Ammatillisen koulutuksen laatutyöryhmä työskentelee Ammatillisen koulutuksen laatutyöryhmä työskentelee Laatuverkoston tapaaminen 31.10.2013 Opetusneuvos Tarja Riihimäki Laatutyöryhmä työskentelee Ehdotus koulutuksen järjestäjien laadunhallintajärjestelmien

Lisätiedot

Korkeakoulututkinnon jälkeinen osaamisen kehittäminen - Quo vadis? 6.9.2012 Helsinki. Annika Ranta ja Terhikki Rimmanen

Korkeakoulututkinnon jälkeinen osaamisen kehittäminen - Quo vadis? 6.9.2012 Helsinki. Annika Ranta ja Terhikki Rimmanen Korkeakoulututkinnon jälkeinen osaamisen kehittäminen - Quo vadis? 6.9.2012 Helsinki Annika Ranta ja Terhikki Rimmanen OSALLISUUS UTELIAISUUS INNOSTUS KORKEAKOULUELÄMÄN JÄLKEINEN OSAAMINEN QUO VADIS :

Lisätiedot

MAASEUDUN ARJEN PALVELUVERKOSTO. hankesuunnitelma

MAASEUDUN ARJEN PALVELUVERKOSTO. hankesuunnitelma MAASEUDUN ARJEN PALVELUVERKOSTO hankesuunnitelma Sisällys 1. Tausta... 3 2. Päätavoitteet... 3 3. Toimintasuunnitelma... 4 4. Ohjausryhmä... 5 5. Johtotyhmä... 6 6. Henkilöstö... 6 7. Kustannukset ja rahoitus...

Lisätiedot

YTYÄ YRITTÄJYYTEEN! Ytyä yksinyrittämiseen! -tutkimus. Professori Ulla Hytti & projektitutkija Lenita Nieminen YTYÄ YRITTÄJYYTEEN!

YTYÄ YRITTÄJYYTEEN! Ytyä yksinyrittämiseen! -tutkimus. Professori Ulla Hytti & projektitutkija Lenita Nieminen YTYÄ YRITTÄJYYTEEN! YTYÄ YRITTÄJYYTEEN! Ytyä yksinyrittämiseen! -tutkimus Professori Ulla Hytti & projektitutkija Lenita Nieminen YTYÄ YRITTÄJYYTEEN! Tutkimus yhteisön synnystä ja yhteisön merkityksestä yksinyrittäjille yrittäjänä

Lisätiedot

Talousjohtaja strategiavaikuttajana: Kohti dialogista johtamista? Eero Vaara

Talousjohtaja strategiavaikuttajana: Kohti dialogista johtamista? Eero Vaara Talousjohtaja strategiavaikuttajana: Kohti dialogista johtamista? Eero Vaara http://www.hanken.fi/staff/vaara Strategisen johtamisen ongelmia» Toiminnallistamisen ( implementointi, jalkauttaminen ) vaikeudet»

Lisätiedot

Kuka kylää kehittää? Salon seudun malli kyläsuunnitteluun

Kuka kylää kehittää? Salon seudun malli kyläsuunnitteluun Kuka kylää kehittää? Salon seudun malli kyläsuunnitteluun Salon seudun suunnittelumalli yhdistää toiminnallisen kyläsuunnittelun ja maankäytön suunnittelun Toiminnallinen kyläsuunnitelma edustaa kyläläisten

Lisätiedot

voimavaroja. Kehittämishankkeen koordinaattori tarvitsee aikaa hankkeen suunnitteluun ja kehittämistyön toteuttamiseen. Kehittämistyöhön osallistuvill

voimavaroja. Kehittämishankkeen koordinaattori tarvitsee aikaa hankkeen suunnitteluun ja kehittämistyön toteuttamiseen. Kehittämistyöhön osallistuvill Niemi, Petri. 2006. Kehittämishankkeen toteuttaminen peruskoulussa toimintatutkimuksellisen kehittämishankkeen kuvaus ja arviointi. Turun yliopiston kasvatustieteellisen tiedekunnan lisensiaatintutkimus.

Lisätiedot

Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi 2.10.2012

Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi 2.10.2012 Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi Jaana Lerssi-Uskelin Ohjelma: Verkostot työhyvinvoinnin tukena Alustuspuheenvuorot ja työpaja Jatketaan toimintaa yhdessä! Yhteenveto Työterveyslaitos on työhyvinvoinnin

Lisätiedot

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson 1 Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson Arvoisa ohjausryhmän puheenjohtaja rehtori Lauri Lantto, hyvä työseminaarin puheenjohtaja suomen

Lisätiedot

L-metodi. (suomalainen) versio 2.0. Satakunnan ja Varsinais-Suomen toimintaryhmien hallitusten ja henkilöstön koulutus 8.2.

L-metodi. (suomalainen) versio 2.0. Satakunnan ja Varsinais-Suomen toimintaryhmien hallitusten ja henkilöstön koulutus 8.2. L-metodi (suomalainen) versio 2.0 Satakunnan ja Varsinais-Suomen toimintaryhmien hallitusten ja henkilöstön koulutus 8.2.2008 Kemiön Kasnäs Torsti Hyyryläinen HY-Ruralia, Rural Studies -verkosto Esityksen

Lisätiedot

PTH-yksikkö - toimija lähellä kuntaa

PTH-yksikkö - toimija lähellä kuntaa PTH-yksikkö - toimija lähellä kuntaa Järjestämissuunnitelma PPSHP - mistä nyt sovittava? Päivi Hirsso 190402012 Perusterveydenhuollon vahvistaminen perusterveydenhuollon yksiköiden perustehtävänä Terveydenhuoltolain

Lisätiedot

Tampereen strategian lähtökohdat elinvoiman ja kilpailukyvyn näkökulmasta

Tampereen strategian lähtökohdat elinvoiman ja kilpailukyvyn näkökulmasta Tampereen strategian lähtökohdat elinvoiman ja kilpailukyvyn näkökulmasta Johtoryhmien strategiastartti 25.4.2017 Johtaja Teppo Rantanen 1 Kokemukset nykyisestä strategiasta ja odotukset uudelle strategialle

Lisätiedot

Kohti yhdessä tekemisen kulttuuria. Merja Mäkisalo-Ropponen SH, TtT, kansanedustaja

Kohti yhdessä tekemisen kulttuuria. Merja Mäkisalo-Ropponen SH, TtT, kansanedustaja Kohti yhdessä tekemisen kulttuuria Merja Mäkisalo-Ropponen SH, TtT, kansanedustaja Yhdessä tekemisen hyödyt Perustehtävän laadukas toteutuminen Toimijoiden hyvinvointi Toimijoiden hyvinvoinnin vaikutus

Lisätiedot

MAL-verkosto ja kaupunkipolitiikka. Erityisasiantuntija Olli T. Alho Työ- ja elinkeinoministeriö / Alueosasto 16.10.2012 Vaasa

MAL-verkosto ja kaupunkipolitiikka. Erityisasiantuntija Olli T. Alho Työ- ja elinkeinoministeriö / Alueosasto 16.10.2012 Vaasa MAL-verkosto ja kaupunkipolitiikka Erityisasiantuntija Olli T. Alho Työ- ja elinkeinoministeriö / Alueosasto 16.10.2012 Vaasa Jäsentelyä MAL osana kaupunkipolitiikkaa Sopimusperusteinen kaupunkipolitiikka

Lisätiedot

AMO prosessin osallistuneiden näkemys ihanneprosessista

AMO prosessin osallistuneiden näkemys ihanneprosessista AMO prosessin osallistuneiden näkemys ihanneprosessista Ninni Saarinen, Annika Kangas & Heli Saarikoski Oulu 13.-14.3. Metsävarojen käytön laitos, Metsäntutkimuslaitos Q menetelmä Menetelmän idea on tutkia

Lisätiedot

Mielenterveys- ja päihdestrategiatyö Pohjanmaa-hankkeessa

Mielenterveys- ja päihdestrategiatyö Pohjanmaa-hankkeessa Mielenterveys- ja päihdestrategiatyö Pohjanmaa-hankkeessa Pienet Pohjalaiset Päihdepäivät 16.-17.11.2009 Minna Laitila, projektipäällikkö (Välittäjä 2009 -hanke) Tiia Järvinen, projektityöntekijä (Pohjanmaa-hanke

Lisätiedot

YS - seudullisten yrityspalvelujen uudistaminen

YS - seudullisten yrityspalvelujen uudistaminen YS - seudullisten yrityspalvelujen uudistaminen ELY-keskuksen, TE-toimiston ja seudun kuntien välillä on ollut seitsemän YS-sopimusta. Aluekohtaisesta YS-toiminnan palvelujen koordinoinnista vastaa TE-toimisto.

Lisätiedot

JOB SHOPPING. Toisen lähestymiskulman työelämään siirtymiselle tarjoaa job shopping käsite. Töiden shoppailu on teoria työmarkkinoilla liikkumisesta.

JOB SHOPPING. Toisen lähestymiskulman työelämään siirtymiselle tarjoaa job shopping käsite. Töiden shoppailu on teoria työmarkkinoilla liikkumisesta. JOB SHOPPING Toisen lähestymiskulman työelämään siirtymiselle tarjoaa job shopping käsite. Töiden shoppailu on teoria työmarkkinoilla liikkumisesta. Kyse on sopivan työpaikan etsimisestä, kun työntekijä

Lisätiedot

Sisäisen turvallisuuden ja Ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko

Sisäisen turvallisuuden ja Ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko Sisäisen turvallisuuden ja Ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko Jarno Limnéll Professori, kyberturvallisuus, Aalto-yliopisto Kyberturvallisuusjohtaja, Insta Group Oy. Dosentti, Tampereen Teknillinen

Lisätiedot

Digitaalisten palveluverkkojen liittäminen maankäytön suunnitteluun. Heli Suuronen

Digitaalisten palveluverkkojen liittäminen maankäytön suunnitteluun. Heli Suuronen Digitaalisten palveluverkkojen liittäminen maankäytön suunnitteluun Heli Suuronen Tausta Ihmettelyn aihe: Miten palvelujen digitalisoituminen vaikuttaa palveluverkkojen suunnitteluun? Miten digitaaliset

Lisätiedot

Osaaminen muutoksessa avain tulevassa Sotessa seminaari 15.4.2016

Osaaminen muutoksessa avain tulevassa Sotessa seminaari 15.4.2016 Osaaminen muutoksessa avain tulevassa Sotessa seminaari 15.4.2016 Työelämän laatu ja johtaminen muutoksessa TOIMINTAYMPÄRISTÖN KAAOS RESURSSIEN NIUKKUUS JA KUNTALAISTEN RAJOTTOMAT TARPEET OVAT JO HAASTANEET

Lisätiedot

Näkemyksiä maankäytön ja liikenteen vuorovaikutuksen kehittämiseksi Oulun seudulla. Kaisa Mäkelä Ympäristöministeriö

Näkemyksiä maankäytön ja liikenteen vuorovaikutuksen kehittämiseksi Oulun seudulla. Kaisa Mäkelä Ympäristöministeriö Näkemyksiä maankäytön ja liikenteen vuorovaikutuksen kehittämiseksi Oulun seudulla Kaisa Mäkelä Ympäristöministeriö 14.11.2012 + ELY-keskus mukana mm. seuturakennetiimissä + ELY-keskuksen hyvä sisäinen

Lisätiedot

Väsyttääkö viestintä? 7.4.2016 Yhteismetsäpäivät Sibelius-talo, Lahti

Väsyttääkö viestintä? 7.4.2016 Yhteismetsäpäivät Sibelius-talo, Lahti Väsyttääkö viestintä? 7.4.2016 Yhteismetsäpäivät Sibelius-talo, Lahti Ehkä et näe kaikkia MAHDOLLISUUKSIA! Herätysvinkit tarjoaa @Someleontti Saa kuvata & somettaa! Viestintätyyli: Lulu Manhattan HENKILÖ

Lisätiedot

Tukiohjelman vaikutukset irtisanottujen työllistymiseen ja hyvinvointiin

Tukiohjelman vaikutukset irtisanottujen työllistymiseen ja hyvinvointiin Tukiohjelman vaikutukset irtisanottujen työllistymiseen ja hyvinvointiin Anu Hakonen, Riitta Rönnqvist & Matti Vartiainen, Aalto-yliopisto Työsuojelurahaston Tutkimus tutuksi aamukahvitilaisuus 29.1.2016

Lisätiedot