Peruspalvelukeskus Aava AIKUISSOSIAALITYÖN ASIAKASKYSELY 2014

Transkriptio

1 Peruspalvelukeskus Aava AIKUISSOSIAALITYÖN ASIAKASKYSELY 2014

2 Sisällys 1 Johdanto Vastaajien taustatiedot Sukupuoli Ikäryhmä Asuinkunta Asiakkaan tilanne Työttömyyden kesto Sosiaalitoimistossa asiointi Aikuissosiaalityön asiakkuuden kesto Muiden palveluiden asiakkuus Sosiaalitoimistossa asioinnin ja yhteydenpidon tiheys Työntekijä Sosiaalitoimistossa asioinnin syyt Asiakas- tai palvelusuunnitelma Aikuissosiaalityön palveluiden arviointi Miten palvelut vastaavat odotuksia? Väittämien arviointi Minkälaista apua olet saanut aikuissosiaalityöltä? Palveluiden arviointi asteikolla Aikuissosiaalityön ongelmakohdat ja kehittämistarpeet Asiakkaan elämäntilanne ja tulevaisuudennäkymät Yhteenveto Liite 1 Aikuissosiaalityön asiakaspalautekysely-lomake

3 3 1 Johdanto SOS II hanke toteutti asiakaskyselyn yhteistyössä Peruspalvelukeskus Aavan aikuissosiaalityön kanssa keväällä Kyselylomaketta jaettiin peruspalvelukeskus Aavan kunnissa (Hartola, Sysmä, Iitti, Nastola, Myrskylä, Pukkila, Orimattila) toimeentulotukipäätösten mukana sekä asiakastapaamisilla. Kyselyn kohderyhmänä olivat Aavan aikuissosiaalityön asiakkaat. Kyselyyn vastasi yhteensä 151 asiakasta Nastolasta, Iitistä, Orimattilasta, Sysmästä ja Hartolasta. Eniten vastauksia tuli Nastolan alueelta. Kyselyllä kartoitettiin aikuissosiaalityön asiakkaiden kokemuksia ja arvioita aikuissosiaalityöstä. Lisäksi selvitettiin asiakkaiden näkemyksiä aikuissosiaalityön ongelmista ja kehittämiskohdista sekä omasta tulevaisuudestaan. Kysely sisälsi 21 kysymystä, joista 19 oli monivalintakysymyksiä ja kolme avointa kysymystä. Avoimiin kysymyksiin vastattiin vähemmin kuin monivalintakysymyksiin. Avointen vastaukset teemoiteltiin ja laskettiin mainintojen määriä, jotka löytyvät suluista teemojen jälkeen. Eniten vastaajia kertyi ikäluokasta vuotiaat, joita oli 28 prosenttia. Lähes yhtä paljon vastaajissa oli vuotiaita. Kyselyllä kerättyä aineistoa hyödynnetään aikuissosiaalityön kehittämistyössä sekä SOS II hankkeen raportoinnissa.

4 4 2 Vastaajien taustatiedot Vastaajia kertyi yhteensä 151, joista naisia 75 ja miehiä 76. Eniten vastauksia kertyi ikäryhmässä vuotiaat. Toiseksi eniten kyselyyn vastattiin ikäryhmässä vuotiaat. Kyselyyn vastattiin Nastolasta, Iitistä, Orimattilasta, Sysmästä ja Hartolasta. Vastaajista lähes puolet oli vastausajankohtana kuntouttavassa työtoiminnassa ja 34 prosenttia työttömänä. Työttömyys oli kestänyt yli viisi vuotta lähes 38 prosentilla vastaajista. 2.1 Sukupuoli Mies 76 Nainen 75 (vastaajat 151) 2.2 Ikäryhmä (vastaajat 150)

5 5 2.3 Asuinkunta (vastaajat 151) 2.4 Asiakkaan tilanne (vastaajat 151)

6 6 2.5 Työttömyyden kesto yli 5 vuotta 37,72% 3-5 vuotta 19,30% 1-2 vuotta 16,67% 6-12 kuukautta 8,77% Alle 6 kuukautta 17,54% (vastaajat 114)

7 7 3 Sosiaalitoimistossa asiointi Kyselyyn vastanneista yli 30 prosenttia oli asioinut sosiaalitoimistossa yli viisi vuotta. Lähes 20 prosenttia vastaajista oli asioinut aikuissosiaalityössä alle puoli vuotta ja sama määrä 1-2 vuotta. Suurin osa vastaajista asioi luonnollisesti myös Kelassa ja TE-toimistossa. Lähes puolet vastanneista ilmoittaa asioivansa myös terveyspalveluissa. Noin 35 prosenttia vastaajista asioi sosiaalitoimistossa kerran kuukaudessa. 3.1 Aikuissosiaalityön asiakkuuden kesto yli 5 vuotta 32,37% 3-5 vuotta 1-2 vuotta 18,71% 19,42% 6-12 kuukautta 10,07% Alle 6 kuukautta 19,42% (vastaajat 139) 3.2 Muiden palveluiden asiakkuus Joku muu, mikä? Työpaja Vammaispalvelut Kotihoito / kotiapupalvelut Mielenterveyspalvelut Päihdepalvelut Terveyspalvelut Kela TE-toimisto 4,79% 30,82% 0,68% 0,00% 12,33% 8,22% 49,32% 69,86% 89,73% (vastaajat 146)

8 8 Jokin muu: perhetyö, vpk, psykiatrin sairaanhoitaja, psykoterapeutti, psykiatri, srk, helluntaiseurakunta, Tienhaara, työvarikko 3.3 Sosiaalitoimistossa asioinnin ja yhteydenpidon tiheys Kuinka usein asioit tai olet yhteydessä sosiaalitoimistoon / työntekijääsi? En koskaan Muutaman kerran vuodessa tai Kerran kuukaudessa Muutaman kerran kuukaudessa Kerran viikossa Useita kertoja viikossa 3,45% 7,59% 7,59% 20,69% 24,83% 35,86% (vastaajat 145) 3.4 Työntekijä Yli puolet vastanneista ilmoitti asioivansa sosiaalityöntekijän kanssa. Seuraavaksi eniten asioidaan etuuskäsittelijän kanssa. Pieni osa vastaajista ei tiedä, minkä ammattiryhmän edustajan kanssa asioi ja osa ilmoittaa, ettei asioi kenenkään kanssa. Kaikilla asiakkailla ei ole välttämättä tiedossa, keitä sosiaalitoimistossa työskentelee ja mitä eri ammattiryhmien työhön kuuluu. Osa saattaa mieltää asioivansa sosiaalityöntekijän kanssa, vaikka asioisi etuuskäsittelijän luona. Kenen työntekijän kanssa asioit? En asioi kenenkään työntekijän En tiedä 4,20% 7,69% Palvelusihteeri / etuuskäsittelijä 37,06% Sosiaaliohjaaja 19,58% Sosiaalityöntekijä 55,24% (vastaajat 143)

9 9 3.5 Sosiaalitoimistossa asioinnin syyt Sosiaalitoimistossa asioinnin syitä kartoitettiin avoimella kysymyksellä ja vastaukset teemoiteltiin aiheen mukaan. Kuvioon on merkitty vastauksissa esiintyvien mainintojen määrät. Eniten vastattiin, että asiointi liittyy toimeentulotukeen ja seuraavaksi eniten työttömyyteen. Kolmanneksi eniten vastattiin, että sosiaalitoimistossa asiointi liittyy muihin palveluihin, kuten lastensuojeluun ja perhetyöhön. Sosiaalitoimistossa asioidaan myös opiskeluiden vuoksi, koska ensisijaiset etuudet eivät riitä elämiseen tai niitä ei ole mahdollista saada (opintolaina). Lisäksi asioinnin syiksi mainittiin myös päihde- ja peliongelmat. (vastaajat 118) TOIMEENTULOTUKI (58) Koska tulot on niin huonot ettei niillä pärjää Toimeentulon takia Toimeentulo Heikko rahatilanne vaatii sitä toistaiseksi Toimeentulo hakemuksen täyttäminen ja siihen liittyvät keskustelut. "-toimeentulo Haen toimeentulotukea TYÖTTÖMYYS (27) Olen jäänyt työttömäksi enkä ole löytänyt töitä enkä päässyt kouluun. Olen pitkäaikaistyötön Työttömyys

10 10 Olen työtön. Työttömyyden vuoksi Olen työtön ja tuloni on vähäiset. Tarvitsen apua sosiaalitoimistosta. Työttömyyden takia. MUUT PALVELUT (12) Perhetyön piirissä ja toimeentulotuki Jälkihuolto Perhetyön merkeissä Kuntouttavan työn puolesta, lapsen, pienen työmarkkinatuen takia TYP lastensuojelun kautta OPISKELU (7) en saa opintolainaa Koska olen opiskelija niin minulla ei ole varaa elättää perhettä Tuloni opiskelijana ovat hyvin pienet, joten haen toimeentulotukea avuksi. Opiskelijana tarvitsen opintolainan & -rahan lisäksi toimeentulotukea, koska asun yksin. Koska olen opiskelija ja rahat ei riitä elämiseen! PÄIHDE- TAI PELIONGELMA (4) alkoholin käytön takia, eikä ole muuta toimeen tuloa työtömyyden, päihdeongelman takia Täytyyhän heilläkin töitä olla... Ensinnäkin päihdeongelmien vuoksi. Välitystili rahapelaamisen takia MUUT (4) apua saadakseni ehkä vielä joskus normaali elämä? tuli tehtyä aikaisemmin tyhmiä. Elämäntilanne muuttunut. EN TIEDÄ (2)? en tiedä!

11 Asiakas- tai palvelusuunnitelma Vastaajilta kysyttiin, onko heillä tiedossa, mikä on asiakas- tai palvelusuunnitelma. Kysymys jakaa vastaukset niin, että puolet vastaajista tietävää ja puolet eivät tiedä. Jälkimmäisessä on yhdistetty taulukon en tiedä - ja en -vastaukset. Sosiaalitoimen asiakkaina olevilla on yleensä asiakkuus myös eri yhteistyötahoilla ja kaikilla on omat suunnitelmansa. Tämä voi olla yksi syy siihen, että asiakassuunnitelma aiheuttaa epätietoisuutta. Samalla tavoin epätietoisuutta aiheuttaa kysymys, onko suunnitelma tehty. Lähes 37 prosenttia vastaajista tietää, että suunnitelma on tehty. Noin 32 prosenttia vastaajista ei tiedä, onko suunnitelma tehty ja lähes saman verran vastaa, että suunnitelmaa ei ole tehty. (vastaajat 145) (vastaajat 147)

12 12 4 Aikuissosiaalityön palveluiden arviointi Kyselyyn vastanneita pyydettiin arvioimaan aikuissosiaalityön palveluita: miten palvelut vastaavat odotuksia, minkälaista apua on saanut sekä minkälaisia ongelmakohtia ja kehittämistarpeita on aikuissosiaalityössä. 4.1 Miten palvelut vastaavat odotuksia? Vastaajista 66 prosenttia kokee, että aikuissosiaalityön palvelut vastaavat hyvin heidän odotuksiaan. Reilut 18 prosenttia kokee, että palvelut vastaavat erittäin hyvin heidän odotuksiaan. Noin 15 prosenttia vastaajista arvio, että aikuissosiaalityön palvelut vastaavat heidän odotuksiaan huonosti tai erittäin huonosti. (vastaajat 142) 4.2 Väittämien arviointi Vastaajia pyydettiin arvioimaan kolmea sosiaalitoimistossa asiointiin liittyvää väittämää, joilla selvitettiin avun ja tuen saamista, palveluun vaikuttamista sekä ymmärretyksi tulemista. Jokaisen väittämän kohdalla vastattiin eniten jokseenkin samaa mieltä. Vastanneista 35 prosenttia kokee, että he ovat saaneet aikuissosiaalityöltä riittävästi apua ja jokseenkin samaa mieltä on 41 prosenttia vastaajista. Vain neljä prosenttia kokee, ettei ole saanut apua. 18 prosenttia kokee saaneensa vaikuttaa saamaansa palveluun ja tästä jokseenkin samaa mieltä on 39 prosenttia. Kuusi prosenttia vastaajista on täysin eri mieltä. Vastanneista 32 prosenttia kokee tulleensa ymmärretyksi asioidessaan sosiaalitoimistossa ja 45 prosenttia on tästä jokseenkin samaa mieltä. Vain kolme prosenttia vastaajista on täysin eri mieltä.

13 13 (vastaajat 143) (vastaajat 142) (vastaajat 143)

14 Minkälaista apua olet saanut aikuissosiaalityöltä? Suurin osa vastanneista, lähes 70 prosenttia kokee, että aikuissosiaalityöltä saatu apu on ollut taloudellista tukea ja ohjausta. Seuraavaksi eniten on saatu ohjausta palveluiden piiriin sekä apua asunnon saamiseen ja pitämiseen. Pari vastaajaa oli valinnut taloudellista tukea, mutta yliviivannut ohjausta. Aikuissosiaalityöltä on saatu myös ohjausta palveluihin ja apua asunto-asioissa. Lähes 27 prosenttia kokee saaneensa tukea, jottei elämäntilanne huonontuisi. Viisi prosenttia vastanneista kokee, ettei ole saanut tukea. (vastaajat 143) Muut vastaukset: pttm / kk, joskus rahallista, saanut tukea työpajalta.

15 Palveluiden arviointi asteikolla Vastaajia pyydettiin arvioimaan aikuissosiaalityötä sanapareilla ja asteikolla 1-5. Kysymys tuntui aiheuttavan vastaajissa hieman epäselvyyttä, koska osa oli esimerkiksi ympyröinyt sanapareja. Eniten vastauksia saivat palvelun rauhallisuus, asiantuntevuus, empaattisuus sekä läsnä oleminen. (vastaajat 138) 4.5 Aikuissosiaalityön ongelmakohdat ja kehittämistarpeet Ongelmakohtia ja kehittämistarpeita kysyttiin avoimella kysymyksellä. Vastaukset teemoiteltiin ja lajiteltiin mainintojen määrien perusteella. Tähän kysymykseen vastasi vain noin puolet kyselyyn vastanneista. Eniten vastauksia tuli toimeentulotukeen ja käsittelyaikoihin liittyen. Osa toivoo yksilökohtaisempaa palvelua ja työntekijöiden vaihtuvuus koettiin ongelmakohdaksi. Myös työntekijöiden kiireeseen ja työmääriin tuli muutama maininta. Pari maininnassa toivottiin, että palvelu olisi yhdenvertaista. Osa vastanneista kertoo olevansa tyytyväinen aikuissosiaalityöhön.

16 16 Toimeentulotuki (12) Tyytyväinen palveluun (7) Käsittelyajat (6) Yksilökohtaisempaa palvelua (6) Työntekjöiden vaihtuvuus (3) Kiire ja työmäärät (3) Yhdenvertaisuus (2) (vastaajat 55) TOIMEENTULOTUKI (12) Esim jos tarvitsee maksusitoumuksen lääkkeisiin, maksun pitäisi olla yli 30, ja jos ei ole rahaa saa taistella tiskillä saadakseen sellaisen. Maksatus olisi hyvä siirtää Kelan palveluihin. Byrokratia vähenisi, enemmän yhden luukun periaatteita. Toimeentulotukia hakiessa harmittaa että pitää hommata pankista tiliotteet koska ne maksaa 5 ja se on kahdelle ihmiselle 120 /v, koska ne himaan tulevat ei kelpa. Voi kuulostaa pikkujutulta mutta persaukiselle se on iso raha! Pitäisi enemmän kertoa mihin esim. harkinnan varaisiin tukiin voisi olla oikeutettu. Pitkiä päätöksiä ettei tarvitse luukulla jatkuvasti juosta. TYYTYVÄINEN PALVELUUN (7) Olen tyytyväinen! ei minun mielestä ole tarvetta "parantaa" palvelua. en osaa eritellä, mutta olen suht tyytyväinen asiointiin, omasta puolestani! Ei ole ollut mitään ongelmaa KÄSITTELYAJAT (6) Ongelmana mm. hitaus asioiden hoitoon tietyssä tilanteessa nopeaa käsittelyä tiliotteiden huomiointi ei kaikkia vält. saa ulos pankin sivuilta Elämän tilanteiden tukemiseen esim. lapsiperheille tukea. Käsittelyajat pitkiä ja toivottaa, että hakijan sähköinen hakemus riittävä. YKSILÖKOHTAISEMPAA PALVELUA (6) Kehittää ihmisen kohtaamista eili selvittää ihmisen taustat ja miksi tänne tulee. Lyödään lyötyä -tunteesta pois. Pitää reilusti kertoa asioista, ei mennä korulauseitten taakse. Vuorovaikutus tärkeää puolin ja toisin. Rohkeus puuttua asioi-

17 17 hin (työntekijän), ymmärtäminen ei aina riitä eikä johda mihinkään. Luottamus rakentuu pikkuhiljaa. Työntekijää pitäisi voida vaihtaa jos ei luottamusta synny. Minusta joskus sosiaalityöntekijät eivät osaa ajatella jos he itse joutuisivat vastaavanlaisiin tilanteisiin, jonka myötä he eivät aina ymmärrä asiakasta. enemmän asiakaskohtaista kuin byrokratia Yksilöllisyyden huomioimista parannettava kuunnellaan asiakasta, eikä tuputeta koko ajan jotain, mikä ei tunnu ajankohtaiselta. Asiallisempaa kohtelua / palvelua iästä riippumatta TYÖNTEKIJÖIDEN VAIHTUVUUS (3) Porukka vaihtuu tiuhaan, liikaa uusia ihmisiä ja hakemukset käsittelee eri ihmiset -asiat saa kertoa moneen kertaan. Asioidessani haluaisin että sama virkailija hoitaa asioitani loppuun eikä vaihtuisi aina uuteen niin kuin on välillä käynyt. Ei ole mukava selvittää samoja asioita moneen kertaan. Jos sosiaalityöntekijä vaihtuu usein on vaikeampaa selvittää asioita eri henkilöille. Asia tulee ymmärretyksi mutta hitaammin. KIIRE JA TYÖMÄÄRÄT (3) Liian kiireistä Suuri työmäärä ja vähäinen henkilöstö -kiire heijastuu mm. palvelusihteerien toimintaan. On turha tällä hetkellä laskea sen varaan, että sos.toimistosta rahat tulisivat ajallaan. Paperit sentään ovat hukkuneet vain yhden kerran. Voisiko lisäselvityspyynnöt hoitaa puhelimitse? aikaa vois olla enemmän YHDENVERTAISUUS (2) Syrjäseudulla asuvalla yksinäisellä lähtökohdat paljon vaikeammat kuin kaupungissa tai taajamissa asuvilla. Yhteydenpito mm. viranomaisiin syrjäseudun asukkaan on hyvin vaikeaa puuttuvien kuljetusten takia. Jokainen virkailija voisi tehdä samanlaiset päätökset, toiset tekee myönteisen / toiset kielteisen EN OSAA SANOA (9) En osaa sanoa En osaa tässä nyt sanoa En tiedä. MUUT VASTAUKSET (7) Kiitos työstänne! Olette oikeita ihmisiä :) Suomen kansalaisella pitää olla kunnioitus. Suomalaisella pitää olla asunto / kunnon toimeentulo. Suomalaisita moni elää köyhyysrajan alapuolella. Siihen on tultava loppu. Ongelmakohtia on meissä asiakkaidessa kuin sos.työntekijöissä. Kaikilla meillä on parantamisen varaa. Kuntouttava työtoiminta sanana koetaan nöyryyttävänä, varsinkin nuoret ja vähän vanhemmatkin. Viime vuoden puolella eräs ajankohtaisohjelma (tv 1, tv 2) käsitteli työttömiä ja syrjäytyneitä nuoria. Ohjelmassa esiintyi entinen työministeri Tarja Filatov, joka sanoi, että sananan kuntouttava työtoiminta pitäisi poistaa. Apteekin kuitit ei makseta

18 18 5 Asiakkaan elämäntilanne ja tulevaisuudennäkymät Kyselyn viimeisellä osiolla kartoitettiin asiakkaiden ajatuksia aikuissosiaalityön vaikutuksista omaan elämään sekä omia tulevaisuuden näkymiä. 40 prosenttia vastaajista kokee, että aikuissosiaalityön asiakkuuden myötä elämäntilanne on parantunut jonkin verran ja lähes yhtä suuri osa vastaajista kokee, että elämäntilanne on pysynyt samana. Noin 18 prosenttia vastaajista kokee, että elämäntilanne on parantunut huomattavasti. Alle yksi prosentti vastaajista kokee, että elämäntilanne on heikentynyt huomattavasti. (vastaajat 145) Asiakkaan tulevaisuuden näkymät Vastaajista 40 prosenttia näkee oman tulevaisuuden jokseenkin toiveikkaana ja 21 prosenttia on hyvin toiveikkaita tulevaisuuden suhteen. Toiseksi eniten vastattiin, ettei näe tulevaisuutta toiveikkaana eikä toivottomana. Yhteensä yli 10 prosenttia vastaajista näkee tulevaisuutensa jokseenkin toivottomana tai hyvin toivottomana.

19 19 (vastaajat 147) Minkälaisen toivoisit oman tilanteesi olevan vuoden päästä? Avoimella kysymyksellä kartoitettiin, minkälaisen toivoisi oman tilanteen olevan vuoden kuluttua. Suurin osa vastaajista toivoo olevansa töissä tai opiskelemassa (46 vastaajaa). Seuraavaksi eniten toivottiin, että oma tilanne olisi hyvä, tai vähintään samanlainen (19). Kolmanneksi eniten vastattiin, että toivoisi tulevaisuuden olevan nykyhetkeä parempi (15). Osa koki kysymyksen ehkäpä haasteellisena ja vastasi, ettei osaa sanoa (13). Lisäksi toivottiin, että oma tilanne olisi selkeämpi, olisi päässyt eläkkeelle ja olisi terveenä. Terve (3) Hyvä tai samanlainen (19) Töissä tai opiskelemassa (46) Parempi (15) Eläkkeellä (4) Selkeämpi (3) (vastaajat 111) En tiedä -vastauksia 13 ja muita vastauksia 9.

20 20 TÖISSÄ TAI OPISKELEMASSA (46) Opiskelisin tai olisin työelämässä. Olisin töissä, jos mahdollista, tai voittaisin sitten vaikka lotossa. Opiskelisin ja samalla mahdollisesti töissä. Opiskeluni päättyvät silloin, valmistunut ja hakemassa yliopistoon. HYVÄ TAI SAMANLAINEN (19) Hyvä Pysyisi edes ennallaan Samanlainen kun nytten, ei ainakaan huonompi. vähintään samanlainen hyvä Samanlainen PAREMPI TULEVAISUUS (15) 50 % parempi kuin tällä hetkellä Paljo parempi. toivottavasti parempi Parempi Parempi! EN TIEDÄ (13) En osaa sanoa Ikinä ei tiedä mitä ensi vuosi tuo tullessaan! En tiedä en tiedä vaikea sanoa :) ELÄKKEELLÄ (4) Että pääsisin eläkkeelle Eläkkeellä Että olisin työkyvyttömyys eläkkeellä Pääsyä eläke järjestelmään TERVE (3) Olisin terve, tulisin omillani toimeen jne. Terveenä ja töissä Terve ja hengissä"

21 21 SELKEYTTÄ TILANTEESEEN (3) Saisin selvyyttä tilanteeseen, että jatkuuko sairasloma, työelämä vai eläke Olisin saanut asunnon remontoitua ja myytyä ja olisin kuntoutunut opiskelemaan tai työhön. Selkeyttä elämään. Järjestelmällisempi. MUUT VASTAUKSET (9) Edelleen päihteetöntä. Työtoiminnassa mukana. Vähemmän surullista. Lottovoittaja. Tasainen tilanne psyykkisesti. Halusin kehittää palvelua todellakin!!!" Uskon että olen palvellut tätä yhteiskuntaa jo niin pitkään että voisin uskoa tehneeni sen mitä minulta voi vaatia. Työt aloitin jo 13-vuotiaana. Sen tähden uskon tehneeni sen mitä voi vaatia tämän ikäiseltä! TILANNE HUONOMPI: Talous pahemmassa jamassa. (Nyt jonotan talous- ja velkaneuvontaan.) TYYTYVÄINEN NYKYTILANTEESEEN : Olen tyytyväinen. Kiitos. EI ENÄÄ SOSIAALITOIMISTON ASIAKKAANA: Päätoiminen äiti, sivutoiminen opiskelija -puolisolla tulot sellaiset, ettei teidän laitoksessanne tarvitsisi enää asioida. Ettei tarvitsisi rampata sossun luukulla!!!

22 22 6 Yhteenveto Tällä kyselyllä kartoitettiin peruspalvelukeskus Aavan aikuissosiaalityön asiakkaiden näkemyksiä aikuissosiaalityöstä. Kyselyyn vastattiin eniten ikäryhmästä vuotiaat, mutta lähes yhtä paljon vastaajia oli ikäryhmästä vuotiaat. Lähes puolet vastaajista oli kuntouttavassa työtoiminnassa ja yli 30 prosenttia ilmoitti olevansa työttömänä. Lähes 38 prosenttia vastaajista oli ollut työttömänä yli viisi vuotta. Sosiaalitoimistossa asiointi oli kestänyt yli viisi vuotta noin 33 prosentilla vastaajista ja 35 prosenttia ilmoittaa asioivansa sosiaalitoimistossa kerran kuukaudessa. Yli puolet vastanneista ilmoitti tapaavansa sosiaalityöntekijää. Tässä on kuitenkin huomioitava, etteivät asiakkaat aina tiedä, minkä ammattiryhmän edustajan kanssa hän asioi. Eli tapaako hän sosiaalityöntekijää tai sosiaaliohjaajaa vai asioiko hän toimeentulotukiasioissa vain etuuskäsittelijän kanssa. Sosiaalitoimiston asiakkuudessa olevat asioivat pääasiassa myös Kelassa ja TEtoimistossa. Lähes puolet vastanneista oli myös terveyspalveluiden asiakkuudessa. Sosiaalitoimistossa asioinnin syitä määriteltiin toimeentulotuen, työttömyyden, opiskelun ja muiden palveluiden piiriin kuulumisen kautta. Taloudellinen tuki kytketään asiakkaiden vastauksissa olennaisena osana aikuissosiaalityöhön ja se koetaan yleensä pääasiallisena syynä sosiaalitoimistossa asiointiin. Asiakassuunnitelma oli lähes puolille vastaajista tuttu, mutta puolet eivät tienneet, mikä on aikuissosiaalityön asiakas- tai palvelusuunnitelma. Lähes 40 prosenttia ilmoitti, että heille oli tehty kyseinen suunnitelma. Asiakassuunnitelma on osalle asiakkaista tuntematon. Aikuissosiaalityötä arvioitiin melko positiivisesti. Reilusti yli puolet kyselyyn vastanneista kokivat aikuissosiaalityön vastaavat hyvin heidän odotuksiaan ja noin viidennes koki palvelun vastaavan heidän tarpeitaan erittäin hyvin. Toisaalta vajaa viidesosa vastaajista kokivat, että aikuissosiaalityön palvelu vastaa heidän tarpeitaan huonosti tai erittäin huonosti. Ongelmakohdiksi nähtiin toimeentulotuen käsittelyyn liittyvät asiat, kuten maksusitoumuksen saaminen ja liitteiden toimittaminen (esim. tiliotteen hakeminen pankista on maksullinen). Myös käsittelyajoista tuli mainintoja, joskus taloudellisen avun saaminen kestää liian kauan. Toisaalta toivottiin enemmän yksilökohtaisempaa palvelua ja hyvää vuorovaikutusta. Asiakkaan kuuntelemista pidettiin tärkeänä. Osa mainitsi ongelmakohtana työntekijöiden vaihtuvuuden, silloin asiakas voi joutua käymään samat asiat läpi eri työntekijöille. Muutama maininta tuli myös palvelun kiireeseen ja työmääriin liittyen. Työntekijöiden suuri työmäärä näkyy myös asiakkaille. Lisäksi pari mainintaa tuli palvelun yhdenvertaisuuteen liittyen, sekä toimeentulotuen käsittelyyn, että yleensäkin sosiaalitoimistossa asiointiin liittyen. Esimerkiksi syrjäseudulla asuvat eivät pääse välttämättä kovin helposti asioimaan sosiaalitoimistoon kulkuyhteyksien takia. Lopuksi selvitettiin asiakkaiden ajatuksia aikuissosiaalityön vaikutuksista omaan elämään ja odotuksia omalta tulevaisuudelta. Lähes 40 prosenttia vastanneista koki, että aikuissosiaalityön asiakkuuden myötä oma elämäntilanne on parantunut jonkin verran. Lähes yhtä suuri osa vastanneista koki, että elämäntilanne on pysynyt samana. Noin 18 prosenttia vastanneista koki, että elämäntilanne on parantunut huomattavasti. Muutama prosentti vastaajista koki, että elämäntilanne on heikentynyt. Omaan tulevaisuuteen suhtauduttiin varovaisen toiveikkaasti. 21 prosenttia näki oman tulevaisuuden hyvin toiveikkaana ja 40 prosenttia jokseenkin toiveikkaana. Mutta 27 prosenttia ei nähnyt tulevaisuutta toiveikkaana tai toivottomana ja yli 10 prosenttia vastanneista näki oman tulevaisuuden toivottomana. Lisäksi kysyttiin, minkälaisen toivoisi oman tilanteen olevan vuoden päästä. Eniten mainintoja tuli työn tai opiskelupaikan saamiseen liittyen. Seuraavaksi eniten toivottiin, että tilanne olisi hyvä tai vähintään samanlainen

23 23 kuin nyt. Lähes yhtä paljon mainintoja oli siitä, että tilanne olisi parempi kuin nyt. Lisäksi toivottiin eläkkeelle pääsemistä ja parempaa terveyttä tai terveenä pysymistä. Muutamassa vastauksessa toivottiin yleensäkin selkeämpää tilannetta omaan elämään. Eräs vastaaja esittikin toiveen sosiaalitoimistossa asioinnin syistä kysyttäessä: Ehkä vielä joskus normaali elämä?

24 Liite 1 24

25 25

26 26