Opinto-opas

Transkriptio

1 Opinto-opas

2 LAUTTAKYLÄN LUKIO Lauttakylänkatu Huittinen Internet-sivut: Blogi: Twitter: Instagram: Facebook : lauttakylän lukio ja lauttakylän lukion kirjakauppa Rehtori Timo Mäkinen Vararehtori Birgitta Simola Opinto-ohjaaja Anu Heinonen-Seppälä Koulusihteeri Anne Paasikivi Keittiö Tarja Laine Terveydenhoitaja Mailis Roue Koulupsykologi Tiina Marjamäki Kiinteistönhoitaja Timo Marttila Opettajainhuone

3 LAUTTAKYLÄN LUKIO OPINTO-OPAS LAUTTAKYLÄN LUKION TOIMINTA-AJATUS Lauttakylän lukio jatkaa perusopetuksen opetus- ja kasvatustehtävää, antaa laajan yleissivistyksen sekä hyvät valmiudet jatko-opintoihin. Pyrkimyksenä on taata se, että opiskelijat kasvavat yhteiskunnan vastuullisiksi jäseniksi ja kykenevät itsenäisesti huolehtimaan sekä omasta että muiden hyvinvoinnista. Keskeistä on tukea opiskelijan kasvua aikuisuuteen ja antaa valmiudet vastata yhteiskunnan haasteisiin ja tarkastella asioita eri näkökulmista. Lukio kannustaa elinikäiseen oppimiseen ja itsensä jatkuvaan kehittämiseen. 2. LAUTTAKYLÄN LUKION ARVOPERUSTA Lauttakylän lukion lähtökohtina ovat elämän ja ihmisoikeuksien kunnioitus sekä laajan yleissivistyksen arvostaminen. Seuraavat seikat ovat lukion erityisen huomion kohteena: 1. Arvostetaan laajaa yleissivistystä sekä jatkuvan oppimisen taitoja ja halua. 2. Kunnioitetaan suomalaista kulttuuria ja satakuntalaisuutta sen osana sekä edistetään kulttuurien välistä vuorovaikutusta. 3. Suhtaudutaan kriittisesti ympäröivän yhteiskunnan epäkohtiin ja kannustetaan vastuuseen lähimmäisistä, ympäristöstä ja omasta elämästä. 4. Korostetaan hyvän käytöksen, kannustavan vuorovaikutuksen sekä oikeudenmukaisen kohtelun ja tasa-arvon merkitystä. Ei hyväksytä väkivaltaa, syrjintää tai rasismia. 5. Ohjataan totuuteen, rehellisyyteen ja suvaitsevaisuuteen. 6. Arvostetaan avointa demokratiaa ja kannustetaan yhteisön jäseniä osallistumaan sekä yhteisön että yhteiskunnan toimintaan. 7. Toimitaan elämää ja ympäristöä kunnioittaen sekä kestävää kehitystä rakentaen.

4 3. ARVIOINTI ARVIOINNIN TAVOITTEET Arvioinnin avulla opiskelija saa palautetta opintojen edistymisestä. Opettajan antaman arvioinnin lisäksi itsearviointi kannustaa opiskelijaa myönteisellä tavalla omien tavoitteittensa asettamiseen ja työskentelytapojensa tarkentamiseen. Arviointi antaa tietoja opiskelijan huoltajan sekä jatkoopintojen järjestäjien, työelämän ja muiden vastaavien tahojen tarpeita varten. KURSSISUORITUKSEN ARVIOINTI Yleisten arviointiperusteiden lisäksi kunkin kurssin arviointiperusteet on selvitettävä opiskelijalle kunkin kurssin alussa, jolloin niistä keskustellaan opiskelijoiden kanssa. Kurssin arviointi perustuu mahdollisiin kirjallisiin kokeisiin, opintojen edistymisen jatkuvaan havainnointiin ja opiskelijan tietojen ja taitojen arviointiin. Jakson päätyttyä huoltajat saavat opiskelijan jaksotodistuksen allekirjoitettavaksi. Pakolliset ja valtakunnalliset syventävät kurssit arvioidaan numeroin. Muista syventävistä tai soveltavista kursseista suoritusmerkinnällä (S = suoritettu, H = hylätty) arvioidaan ÄI11, ÄI12, IL1, IL2, ME1-5, FY9, FY10, FY11, KE7, KE8, MAA14, MAA15, MAA16, YH5, YH6, HI7, BI6, BI7, BI8, GE5, KVK 1 5, RUB00, RUB8, RUB9, SAB39, ENA00, ENA9, ENA10, ENA11, AT1 5, KU5, PS7. Muut syventävät kurssit arvioidaan numeroin. Keskeneräinen kurssisuoritus merkitään K-kirjaimella. Kurssisuoritus on täydennettävä uusintakoepäivään mennessä. Opiskelijalla on mahdollisuus kerran lukuvuodessa järjestettävässä erityisessä hyväksyttyjen kurssien uusintakuulustelussa yrittää korottaa hyväksyttyä kurssisuoritusta. Tällöin lopulliseksi kurssiarvosanaksi tulee parempi suoritus. Opiskelijan siirtyessä oppiaineen pitkästä oppimäärästä lyhyempään hänen suorittamansa pitkän oppimäärän opinnot luetaan hyväksi lyhyemmässä oppimäärässä oppiaineiden kohdalla esitetyllä tavalla. Tällöin pitkän oppimäärän kurssien arvosanat siirtyvät suoraan lyhyiden kurssien arvosanoiksi. Muut pitkän oppimäärän kurssit voivat olla lyhyen oppimäärän syventäviä tai soveltavia kursseja. OPPIAINEEN OPPIMÄÄRÄN ARVIOINTI Oppiaineen oppimäärän arvosana määräytyy opiskelijan opiskelemien pakollisten ja valtakunnallisesti syventävien kurssien kurssiarvosanojen aritmeettisena keskiarvona. Oppiaineen oppimäärässä ovat mukana kaikki opiskelijan arvioidut pakolliset ja opetussuunnitelman perusteissa määritellyt valtakunnallisesti syventävät kurssit, eikä mitään niistä voi jälkikäteen poistaa.

5 Opiskelijalla saa olla hylättyjä kurssiarvosanoja enintään seuraavasti: Opiskelusuunnitelman mukaisesti joista voi olla hylättyjä opiskeltuja pakollisia ja ops:n kurssiarvosanoja perusteissa määriteltyjä valta- enintään kunnallisesti syventäviä kursseja 1-2 kurssia kurssia kurssia 2 9 kurssia tai enemmän 3 Mikäli opiskelijalla on enemmän hylättyjä kurssiarvosanoja jossakin oppiaineessa kuin edellä olevassa taulukossa esitetään, hän ei voi edetä seuraavalle sen oppiaineen kurssille eikä voi saada päättöarvosanaa. Opiskelijalla on oikeus ennen päättötodistuksen saamista osallistua oppiaineiden kertaus kuulusteluihin. Kuulusteltavan oppimäärän laajuus määräytyy opiskelijan opinto-ohjelmasta. Mikäli opiskelija osoittaa erillisessä kuulustelussa suurempaa kypsyyttä ja oppiaineen hallintaa kuin kurssien arvostelusta määräytyvä oppiaineen arvosana edellyttää, tulee arvosanaa korottaa. Numeroarvosanoin arvioidaan kaikki pakollisten oppiaineiden oppimäärät sekä valinnaiset vieraat kielet. Opinto-ohjauksesta annetaan suoritusmerkintä. Mikäli opiskelija pyytää, hän on oikeutettu saamaan suoritusmerkinnän liikunnasta ja sellaisista oppiaineista, joissa opiskelijan suorittama oppimäärä käsittää vain yhden kurssin sekä valinnaisista vieraista kielistä, mikäli opiskelijan suorittama oppimäärä niissä käsittää vain kaksi kurssia. Lukion suorittamisen vähimmäiskurssimäärä on 75. Opiskelijan tulee sisällyttää opintoohjelmaansa vähintään 10 valtakunnallisesti syventävää kurssia. Koulun omista syventävistä ja soveltavista kursseista voidaan lukea mukaan lukion oppimäärään vain opiskelijan hyväksytysti suorittamat kurssit. Myös itsenäinen kurssi pitää suorittaa hyväksytysti. Opinnoissa etenemistä tai päättöarviointia koskevan päätöksen uusimista on pyydettävä kahden kuukauden kuluessa tiedon saamisesta. Uudesta arvioinnista päättävät koulun rehtori ja opiskelijan opettajat yhdessä. 4. ITSENÄISEN OPISKELUN PERIAATTEET - lukion opetussuunnitelmasta löytyy oppiainekohtaisesti merkintä niistä kursseista, joita ei voi suorittaa itsenäisesti - itsenäisestä suorituksesta sovitaan keskustelemalla aineenopettajan kanssa, minkä jälkeen rehtori hyväksyy tai hylkää suoritussuunnitelman - itsenäinen suoritus tehdään pääsääntöisesti sille aineenopettajalle, jonka kurssin opiskelija on käynyt tai joka opettaa kyseistä kurssia kuluvana lukuvuonna - kurssisuoritusta tulee tehdä vähintään kaksi viikkoa ja korkeintaan kolme kuukautta

6 - välitarkastus / arviointi ja osasuoritusten palauttaminen on suositeltavaa - itsenäinen suoritus tulee toimittaa opettajalle tarkistettavaksi 1 viikko ennen sovittua aikarajaa / suorituksen päättymispäivämäärää myös koe tulee tehdä viimeistään tällöin - suoritusta ei voi keskeyttää tai aloittaa uudelleen alusta - hylätyn itsenäisen suorituksen jälkeen on osallistuttava opetukseen - hylättyä itsenäistä suoritusta ei merkitä kurssitodistukseen - hylättyä itsenäistä kurssisuoritusta ei voi laskea lukion 75 kurssin oppimäärään

7 5. TUNTIJAKO Oppiaine tai pakolliset syventävät lukion omat aineryhmä kurssit valtakunnalliset kurssit kurssit Äidinkieli Englanti, A-kieli Ruotsi, B1-kieli Saksa, A2-kieli 6 Saksa, B3-kieli 8 1 Ranska, B3-kieli 8 Italia, B3-kieli 8 Venäjä, B3-kieli 8 Espanja, B3-kieli 8 Kiinan kieli 2 Latina ⅓ Matematiikka yhteinen 1 Matematiikka, pitkä oppimäärä Matematiikka, lyhyt oppimäärä Biologia Maantiede Fysiikka Kemia Uskonto Elämänkatsomustieto 2 4 Psykologia Filosofia Historia Yhteiskuntaoppi Terveystieto Musiikki valittava yht. 1 3 Kuvataide 3 kurssia Liikunta Opinto-ohjaus 2 1 Tietotekniikka 4 Ilmaisutaito 2 Kansainvälisyyskurssi 5 Opiskelijan turvakurssi 1 Mediakulttuuri 5 Teemaopinnot 3 Yhteensä ⅓ soveltavat valtakunnalliset kurssit Taiteiden väliset kurssit 3 Lukiodiplomit (kuvataide, 1 (liikunta, media, musiikki)

8 6. KURSSIKUVAUKSET ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS (ÄI) 1. Tekstit ja vuorovaikutus (ÄI01) Opiskelija perehtyy lukion äidinkielen perusasioihin ja saa välineitä tekstien tutkimiseen ja tekemiseen. Kurssilla opetellaan kirjoittamaan lukiolaiselle tärkeitä tekstejä. Lisäksi harjoitellaan mm. tiedonhakua, aineiston käyttöä ja lähdekritiikkiä sekä tutustutaan erityyppisiin mediateksteihin. 2. Kieli, kulttuuri ja identiteetti (ÄI02) Mikä merkitys kielellä ja kirjallisuudella on identiteetin rakentamisessa? Kurssilla tarkastellaan suomen kieltä maailman kielten joukossa sekä suomen kielen vaihtelua ja muuttumista murteista uudissanoihin. Lisäksi opiskelija kehittää puhe- ja kirjoitustaitojaan: hän oppii suunnittelemaan, rakentamaan, muokkaamaan ja arvioimaan tekstejä. 3. Kirjallisuuden keinoja ja tulkintaa (ÄI03) Kurssilla syvennetään kaunokirjallisuuden lukutaitoa: tarkastellaan sen keskeisiä lajeja ja harjoitellaan tekstin sekä kuvien tulkintaa. Lisäksi tarkastellaan mm. kielen kuvallisuutta ja monitulkintaisuutta. 4. Tekstit ja vaikuttaminen (ÄI04) Kielellä on valtaa: tekstit vaikuttavat meihin monin tavoin. Kurssilla perehdytään vaikuttamisen kulmakiviin argumentointiin ja retoriikkaan. Opiskelija oppii perustelemaan näkemyksiään, tehostamaan sanomaansa ja analysoimaan kantaa ottavien tekstien sisältöjä ja merkityksiä. Lisäksi tarkastellaan mm. mainontaa, sananvapautta ja median toimintaperiaatteita sekä harjoitellaan väittelytaitoja. 5. Teksti ja konteksti (ÄI05) Kurssilla tarkastellaan erilaisia tekstejä kielen, tyylin ja kontekstin näkökulmista. Tutustutaan kirjallisuuden keskeisiin teemoihin, piirteisiin sekä merkitykseen eri aikakausina. Opiskelija perehtyy eri tyylilajeihin ja oppii analysoimaan sekä kehittämään tekstien kieltä ja tyyliä. 6. Nykykulttuuri ja kertomukset (ÄI06) Mikä merkitys teksteillä on suomalaisessa kulttuurissa ja yhteiskunnassa? Kurssilla käsitellään ajankohtaisia kielen ja kulttuurin ilmiöitä, kuten tekstien merkitystä ja tiedonvälitystä digitaalisissa ympäristöissä. Tarkastellaan vuorovaikutusta mm. tiedonvälityksen vaikuttavuuden, ideologian ja eettisyyden näkökulmista. 7. Puhe- ja vuorovaikutustaitojen syventäminen (ÄI07) Opiskelija kehittää ja monipuolistaa puhe- ja vuorovaikutustaitojaan käytännön puhe- ja keskustelutilanteiden kautta. Hän oppii arvioimaan viestintätaitojaan ja niiden merkitystä mm. opiskelussa ja työelämässä. Mahdollisuus osallistua toisen asteen puheviestintätaitojen päättökokeeseen eli Puhvi-kokeeseen.

9 8. Kirjoittamistaitojen syventäminen (ÄI08) Opiskelija syventää taitojaan tuottaa erilaisia tekstejä, erityisesti asiatyylisiä laajoja aineistopohjaisia tekstejä. Kehitetään kirjoittamisen eri osa-alueita: tekstin rakentamista ja tyyliä, argumentointia ja retoriikkaa. Perehdytään ajankohtaisiin aiheisiin ja syvennetään taitoja osallistua yhteiskunnalliseen keskusteluun. 9. Lukutaitojen syventäminen (ÄI09) Kurssilla syvennetään kriittistä lukutaitoa. Tarkastellaan monenlaisia tekstilajeja eri näkökulmista: analysoidaan, tulkitaan, tuotetaan ja arvioidaan sekä keskustelemalla että kirjoittamalla. Opiskelija tutustuu ajankohtaisiin median ja kaunokirjallisuuden teksteihin ja oppii tulkitsemaan niiden merkityksiä yhteiskunnallisessa keskustelussa. 10. Kielen rakenteet ja oikeakielisyys (ÄI10) Jos pilkut eivät mene kohdilleen ja teksti on täynnä punakynää, tämä kurssi auttaa vaivaan. Kurssilla perehdytään oikeakielisyyden ja kielen ohjailun periaatteisiin sekä harjoitellaan oman tekstin huoltoa. Tavoitteena on oppia tuottamaan virheetöntä, selkeää ja sujuvaa asiatekstiä. 11. Luova kirjoittaminen (ÄI11) Kurssilla perehdytään erilaisiin tekstilajeihin ja kirjoitetaan monipuolisesti erityisesti fiktiivistä tekstiä, esim. runoja, satuja, novelleja, kirjeitä opiskelijan omien halujen mukaan. Keskustellaan teksteistä ja harjoitellaan tekstin muokkausta. Luovan kirjoittamisen kurssin tarkoitus on auttaa opiskelijaa löytämään oma, persoonallinen ja luova kirjoittajaminänsä ja opettaa kirjoittamisprosessia. 12. Lukudiplomi (ÄI12) Lukudiplomin voi suorittaa lukemalla 20 kaunokirjallista teosta sovituilta aihealueilta ja tekemällä niihin liittyvät tehtävät. Opiskelija valitsee haluamansa teokset ja sopii opettajan kanssa tehtävistä. ENGLANTI A1-KIELI (ENA) 0. Englannin valmentava kurssi (ENA00) Kurssi, jolta haetaan varmuutta pitkän englannin opintoihin. Pohditaan kielenoppijan identiteettiä ja siihen vaikuttavia tekijöitä. Saadaan käsitys siitä, mitä lukion pitkä kieli tarkoittaa ja haastetaan omat oppimisstrategiat. Kurssi keskiössä englannin perusteiden, erityisesti kieliopin ja kirjoittamisen, vahvistaminen. Kurssia suositellaan ensimmäisen vuoden opiskelijoille, mutta se soveltuu kieliopin haltuunottoon ja kirjallisen ilmaisun kehittämiseen lukio-opintojen kaikissa vaiheissa tarpeen mukaan. 1. Englannin kieli ja maailmani (ENA01) Kurssilla kartoitetaan opiskelijan kielitaidon eri osa-alueiden osaamista ja kehittämisen kohteita, analysoidaan ja arvioidaan omia kieltenopiskelutaitoja, asetetaan tavoitteita englannin opiskelulle ja etsitään keinoja oman ja yhteisen osaamisen kehittämiseksi. Kurssilla pohditaan maailman kielellistä monimuotoisuutta ja kielitaitoa välineenä kasvattaa kulttuurista osaamista. Teemat

10 liittyvät nuorten elämään, opiskeluun, suomalaisuuteen ja paikallisuuteen sekä englantiin globaalina kielenä. Opiskeltavat rakenteet: lauseenmuodostus, aikamuodot ja konditionaalit, liitekysymykset. 2. Ihminen verkostoissa (ENA02) Kurssilla toimitaan kielellisesti ja kulttuurisesti vaativissa vuorovaikutustilanteissa eri viestintäkanavia käyttäen, myös kansainvälisessä kontekstissa. Syvennetään taitoa toimia aktiivisena keskustelijana ja toista kuuntelevana kielenkäyttäjänä. Harjaannutetaan taitoa muotoilla mielipiteitä sekä käydä merkitysneuvotteluja. Monipuolistetaan erilaisissa vuorovaikutustilanteissa tarvittavien strategioiden valikoimaa. Kurssilla käsitellään ihmissuhteisiin liittyviä teemoja ja niiden yhteydessä psyykkistä, fyysistä ja sosiaalista hyvinvointia. Pohditaan myös teknologian ja digitalisaation merkitystä vuorovaikutukselle ja hyvinvoinnille. Opiskeltavat rakenteet: sanajärjestys, muodolliset subjektit, persoonapronominit, passiivi sekä ajan ja paikan prepositiot. 3. Kulttuuri-ilmiöitä (ENA03) Kurssilla laajennetaan ja syvennetään monilukutaitoa. Kurssilla tehdään eri tekstilajien tuotoksia painottaen tekstilajille ominaista kielellistä tarkkuutta. Aihepiireinä ovat erilaiset kulttuuriset ilmiöt, englanninkieliset mediat sekä luova toiminta. Opiskeltavat rakenteet: artikkelit, yksikkö ja monikko sekä genetiivi. 4. Yhteiskunta ja ympäröivä maailma (ENA04) Kurssilla kehitetään tiedonhankintataitoja ja kriittistä lukutaitoa sekä harjoitellaan aktiivista toimijuutta englannin kielellä. Tutustutaan erilaisiin yhteiskunnallisista ilmiöistä käytäviin keskusteluihin erityisesti aktiivisen kansalaisuuden näkökulmasta. Pohditaan yksilöiden ja yhteisöjen vastuita ja toimintamahdollisuuksia, kuten ihmisoikeuskysymyksiä ja vaikuttamismahdollisuuksia kansalaisyhteiskunnassa. 5. Tiede ja tulevaisuus (ENA05) Kurssilla syvennetään tekstin tulkinnan ja tuottamisen sekä tiedonhankinnan taitoja hakemalla tietoa opiskelijoita kiinnostavista tiedon- ja tieteenaloista. Harjaannutaan jakamaan omia tietoon tai mielipiteeseen perustuvia näkökantoja. Pohditaan erilaisia tulevaisuudenvisioita erityisesti teknologian ja digitalisaation näkökulmista sekä englannin kielen asemaa kansainvälisenä tieteen ja teknologian kielenä. Aihepiirit nousevat eri tiedon- ja tieteenaloista. 6. Opiskelu, työ ja toimeentulo (ENA06) Kurssilla syvennetään käsitystä kielitaidosta työelämätaitona ja sosiaalisena pääomana. Tutustutaan tekstilajeihin, joita opiskelijat kohtaavat mahdollisissa jatko-opinnoissa tai työelämässä. Pohditaan jatko-opinto- tai urasuunnitelmia ja työntekoa myös kansainvälisessä kontekstissa. Käsitellään talousasioita, jotka liittyvät itsenäistyvän, työelämään astuvan nuoren elämänpiiriin, sekä laajempia talouden ilmiöitä.

11 7. Kestävä elämäntapa (ENA07) Kurssilla syvennetään taitoa tulkita ja tuottaa englantia erilaisissa kirjallisissa vuorovaikutustilanteissa ja erilaisille yleisöille. Kurssilla analysoidaan tai tuotetaan eri tekstilajien tekstejä, kuten fiktiivisiä tai ei-fiktiivisiä, kertovia, kuvaavia, pohtivia, ohjaavia tai kantaa ottavia tekstejä. Kurssilla jatketaan oppimäärän pakollisten kurssien teemojen käsittelyä ekologisen, taloudellisen sekä sosiaalisesti ja kulttuurisesti kestävän elämäntavan näkökulmasta ottaen huomioon opiskelijoiden tarpeet tai kiinnostuksen kohteet. 8. Viesti ja vaikuta puhuen (ENA08) Kurssilla syvennetään taitoa tuottaa kieltä suullisesti, taitoa ymmärtää puhuttua kieltä ja rakentaa dialogia. Vankennetaan puhumisen sujuvuutta sekä harjoitellaan valmistelua edellyttävää suullista tuottamista. Kurssilla kerrataan oppimäärän pakollisilla kursseilla käsiteltyjä aihepiirejä tai niitä täydennetään opiskelijoiden tarpeiden mukaan. 9. Yo-kokeeseen valmentava kurssi (ENA09) Vahvistetaan englannin yo-kokeissa tarvittavia tietoja ja taitoja mm. tekstin- ja kuullunymmärtämistä ja kirjoittamista sekä kerrataan kielioppirakenteita. Arviointi suoritusmerkinnällä. 10. Writing and literature (W&L) (ENA10) Tavoitteena on hioa englannin kirjoitustaitoa ja analysoida kielelle tyypillisiä ongelmakohtia. Arviointi suoritusmerkinnällä. 11. Yhteinen maailma ja kansainvälistyminen (ENA11) Aihealueita ovat yleismaailmalliset kehityslinjat, ajankohtaiset tapahtumat ja erilaisiin maailmankuviin liittyvät aiheet. SAKSA A1-KIELI (SAA) 1. Kieli ja maailmani (SAA01) Kurssilla kartoitetaan opiskelijan kielitaidon eri osa-alueiden osaamista ja kehittämisen kohteita sekä analysoidaan ja arvioidaan omia kieltenopiskelutaitoja. Asetetaan tavoitteita kohdekielen opiskelulle ja etsitään keinoja oman ja yhteisen osaamisen kehittämiseksi. Kurssilla pohditaan maailman kielellistä monimuotoisuutta ja kielitaitoa välineenä kasvattaa kulttuurista osaamista. Aihepiirit ja tilanteet liittyvät opiskeluun, nuoren elämänpiiriin ja kielenkäyttötarpeisiin. 2. Ihminen verkostoissa (SAA02) Kurssilla harjoitellaan toimintaa kielelliseltä ja kulttuuriselta vaativuudeltaan erilaisissa vuorovaikutustilanteissa eri viestintäkanavia käyttäen. Syvennetään taitoa toimia aktiivisena keskustelijana ja toista kuuntelevana kielenkäyttäjänä. Harjaannutetaan taitoa muotoilla mielipiteitä. Kurssilla käsitellään ihmissuhteisiin liittyviä teemoja ja niiden yhteydessä psyykkistä, fyysistä ja sosiaalista hyvinvointia. Pohditaan myös teknologian ja digitalisaation tuomia muutoksia.

12 3. Kulttuuri-ilmiöitä (SAA03) Kurssilla laajennetaan ja syvennetään monilukutaitoa. Kurssilla tehdään eri tekstilajien tuotoksia painottaen tekstilajille ominaista kielellistä tarkkuutta. Aihepiireinä ovat erilaiset kulttuuriset ilmiöt, kohdekieliset mediat sekä luova toiminta. 4. Yhteiskunta ja ympäröivä maailma (SAA04) Kurssilla kehitetään tiedonhankintataitoja ja kriittistä lukutaitoa sekä harjoitellaan aktiivista toimijuutta kohdekielellä. Tutustutaan erilaisiin yhteiskunnallisista ilmiöistä käytäviin keskusteluihin erityisesti aktiivisen kansalaisuuden näkökulmasta. Pohditaan yksilöiden ja yhteisöjen vastuita ja toimintamahdollisuuksia, kuten ihmisoikeuskysymyksiä ja vaikuttamismahdollisuuksia kansalaisyhteiskunnassa. 5. Tiede ja tulevaisuus (SAA05) Kurssilla syvennetään tekstin tulkinnan ja tuottamisen sekä tiedonhankinnan taitoja hakemalla tietoa opiskelijoita kiinnostavista tiedon- ja tieteenaloista. Harjaannutaan jakamaan omia tietoon tai mielipiteeseen perustuvia näkökantoja. Pohditaan erilaisia tulevaisuudenvisioita erityisesti teknologian ja digitalisaation näkökulmasta. Aihepiirit nousevat eri tiedon- ja tieteenaloista. 6. Opiskelu, työ ja toimeentulo (SAA06) Kurssilla syvennetään käsitystä kielitaidosta työelämätaitona ja sosiaalisena pääomana. Tutustutaan tekstilajeihin, joita opiskelijat kohtaavat mahdollisissa jatko-opinnoissa tai työelämässä. Pohditaan jatko-opinto- tai urasuunnitelmia ja työntekoa myös kansainvälisessä kontekstissa. Käsitellään talousasioita, jotka liittyvät itsenäistyvän, työelämään astuvan nuoren elämänpiiriin. 7. Kestävä elämäntapa (SAA07) Kurssilla syvennetään taitoa tulkita ja tuottaa kohdekieltä erilaisissa kirjallisissa vuorovaikutustilanteissa ja erilaisille yleisöille. Kurssilla käsitellään eri tekstilajien tekstejä, kuten fiktiivisiä tai ei-fiktiivisiä, kertovia, kuvaavia, pohtivia, ohjaavia tai kantaa ottavia tekstejä. Kurssilla jatketaan oppimäärän pakollisten kurssien teemojen käsittelyä ekologisen, taloudellisen sekä sosiaalisesti ja kulttuurisesti kestävän elämäntavan näkökulmasta ottaen huomioon opiskelijoiden tarpeet tai kiinnostuksen kohteet. 8. Viesti ja vaikuta puhuen (SAA08) Kurssilla syvennetään taitoa tuottaa kieltä suullisesti, taitoa ymmärtää puhuttua kieltä ja rakentaa dialogia. Vankennetaan puhumisen sujuvuutta sekä harjoitellaan valmistelua edellyttävää suullista tuottamista. Kurssilla kerrataan oppimäärän pakollisilla kursseilla käsiteltyjä aihepiirejä tai niitä täydennetään opiskelijoiden tarpeiden mukaan. RUOTSI B1-KIELI (RUB1) 0. Kulttuurin tekijöitä ja näkijöitä (RUB10) Syvennetään sanaston tuntemusta ja kerrataan kielioppia erityisesti ruotsin ylioppilaskokeen edellä. Kurssilla käsitellään kulttuuria laaja-alaisesti. Aihekokonaisuudet "kulttuuri-identiteetti ja

13 kulttuurien tuntemus" ja "viestintä- ja mediaosaaminen" tarjoavat erilaisia näkökulmia kurssin aiheista. Kurssi arvostellaan suoritusmerkinnällä. 1. Minun ruotsini (RUB11) Kurssilla kartoitetaan opiskelijan ruotsin kielen taidon eri osa-alueiden osaamista ja kehittämisen kohteita sekä arvioidaan omia kielenopiskelutaitoja. Asetetaan tavoitteita omalle oppimiselle ja etsitään keinoja osaamisen kehittämiseksi. Pohditaan ruotsin kielen merkitystä omassa elämässä nyt ja tulevaisuudessa. Syvennetään vapaamuotoisia ja tuttavallisia matkailuun ja arkeen liittyviä vuorovaikutustaitoja. Käsiteltävät aihepiirit liittyvät nuorten omiin kiinnostuksen kohteisiin ja tarpeisiin erityisesti suullisissa viestintätilanteissa. 2. Hyvinvointi ja ihmissuhteet (RUB12) Kurssilla harjoitellaan erilaisia vuorovaikutustilanteita eri viestintäkanavia käyttäen ja niistä suoriutumiseen tarvittavia strategioita. Harjoitellaan taitoa toimia aktiivisena keskustelijana ja kuuntelijana. Harjaannutetaan taitoa muotoilla mielipiteitä ja käydä merkitysneuvotteluja arkipäivän elämässä. Kurssilla pohditaan hyvää elämää ja hyvinvoinnin ja ihmissuhteiden merkitystä eri näkökulmista. Pohditaan myös teknologian ja digitalisaation vaikutuksia vuorovaikutukseen ja hyvinvointiin. 3. Kulttuuri ja mediat (RUB13) Kurssilla vahvistetaan monilukutaitoa ja erilaisten tekstilajien tulkitsemis- ja tuottamistaitoa eri medioita hyödyntäen. Tutustutaan suomenruotsalaisiin ja muihin pohjoismaisiin kulttuuri-ilmiöihin ja medioihin ajankohtaisesta ja nuoria kiinnostavasta näkökulmasta. 4. Monenlaiset elinympäristömme (RUB14) Kurssilla kehitetään erilaisten tekstilajien tulkintaa ja tuottamista. Aihepiireinä ovat kulttuurisesti moninainen elinympäristö sekä yhteiskunnan ajankohtaiset ilmiöt, joita tarkastellaan ensisijaisesti nuorten näkökulmasta. 5. Opiskelu- ja työelämää ruotsiksi (RUB15) Kurssilla harjoitellaan työelämässä tarvittavia vuorovaikutustaitoja sekä pohditaan jatko-opintoja ja tulevaisuudensuunnitelmia. Tutkitaan mahdollisuuksia opiskella ja tehdä töitä ruotsin kielellä. Tutustutaan mahdollisuuksiin osallistua pohjoismaiseen ja muuhun kansainväliseen yhteistyöhön. 6. Viesti ja vaikuta puhuen (RUB16) Kurssilla syvennetään taitoa tuottaa kieltä suullisesti, taitoa ymmärtää puhuttua kieltä ja rakentaa dialogia. Vankennetaan puhumisen sujuvuutta sekä harjoitellaan valmistelua edellyttävää suullista tuottamista. Kurssilla kerrataan oppimäärän pakollisilla kursseilla käsiteltyjä aihepiirejä tai niitä täydennetään opiskelijoiden tarpeiden mukaan. 7. Kestävä elämätapa (RUB17) Kurssilla syvennetään taitoa tulkita ja tuottaa ruotsin kieltä erilaisissa kirjallisissa vuorovaikutustilanteissa ja erilaisille yleisöille. Kurssilla käsitellään eri tekstilajien tekstejä, kuten fiktiivisiä tai ei-fiktiivisiä, kertovia, kuvaavia, pohtivia, ohjaavia tai kantaa ottavia tekstejä.

14 Kurssilla jatketaan oppimäärän pakollisten kurssien teemojen käsittelyä ekologisen, taloudellisen sekä sosiaalisesti ja kulttuurisesti kestävän elämäntavan näkökulmasta huomioiden opiskelijoiden tarpeet tai kiinnostuksen kohteet. 8. Ruotsin ylioppilaskokeeseen valmisteleva kurssi (RUB18) Kurssi on monipuolinen sanastollinen ja kieliopillinen kertauskurssi, joka keskittyy ensisijaisesti ruotsin ylioppilaskirjoituksiin ja sen syksystä 2017 alkavaan sähköiseen kokeeseen. Erilaisten kuuntelutyyppien harjoittelu on myös keskiössä. Arvostelu suoritusmerkinnällä. 9. Rukki (RUB19) Ruotsin kielen kirjoitus- ja kirjallisuuskurssi, jolla hiotaan erityisesti toisen kotimaisen kielen kirjoitustaitoa erityyppisin tuntitehtävin. Kirjallisuusotteilla tuetaan sanastontuntemuksen laajenemista. Kurssin arvostelu suoritusmerkinnällä. SAKSA B3-KIELI (SAB) 1. Tutustutaan toisiimme ja uuteen kieleen (SAB31) Kurssilla tutustutaan opiskeltavan kielen asemaan maailmassa ja hahmotetaan uuden kielen suhde opiskelijoiden aiemmin opiskelemiin tai osaamiin kieliin. Harjoitellaan vuorovaikutusta arkeen liittyvissä tilanteissa ja niissä tarvittavia viestintästrategioita sekä opetellaan tärkeimpiä kohteliaisuuteen liittyviä ilmauksia. 2. Matkalla maailmassa (SAB32) Kurssilla harjoitellaan selviytymistä erilaisissa matkustamiseen liittyvissä sosiaalisen kohtaamisen tilanteissa ja tavanomaisissa asiointitilanteissa. Opetellaan lisää kompensaatiokeinojen ja muiden viestintästrategioiden käyttöä. 3. Elämän tärkeitä asioita (SAB33) Kurssilla harjoitellaan vuorovaikutustaitoja eri viestintäkanavia käyttäen. Aihepiirit ja tilanteet liittyvät nuorten jokapäiväiseen elämään, ihmissuhteisiin ja verkostoihin, kiinnostuksen kohteisiin, vapaa-ajan viettoon ja harrastuksiin. 4. Monenlaista elämää (SAB34) Kurssilla kiinnitetään huomiota sosiaalisten koodien mahdollisiin eroavuuksiin vuorovaikutuksessa. Harjoitellaan pienimuotoista kirjallista viestintää. Kurssin aihepiirit käsittelevät viestintää kulttuurien välisissä kohtaamisissa Suomessa ja ulkomailla. 5. Hyvinvointi ja huolenpito (SAB35) Kurssilla opetellaan eri viestintäkanavia käyttäen toimimista keskustelijana ja kuuntelijana erilaisissa vuorovaikutustilanteissa. Harjoitellaan taitoa muotoilla mielipiteitä ja käydä merkitysneuvotteluja arkipäivän elämässä. Tutustutaan erilaisiin hyvinvointiin, ihmissuhteisiin ja elämänvaiheisiin liittyviin teksteihin ja keskustellaan niiden sisällöstä. Pohditaan myös teknologian ja digitalisaation tuomia muutoksia vuorovaikutukselle ja hyvinvoinnille.

15 6. Kulttuuri ja mediat (SAB36) Kurssilla vahvistetaan monilukutaitoa. Tutustutaan kohdekielisen kielialueen tai alueiden kulttuuriilmiöihin ja medioihin ajankohtaisesta ja nuoria kiinnostavasta näkökulmasta. 7. Opiskelu, työ ja tulevaisuus (SAB37) Kurssilla kiinnitetään huomiota viestinnän kulttuuriseen sopivuuteen. Aihepiirit liittyvät kouluun, myöhempään opiskeluun ja työelämään sekä nuorten tulevaisuudensuunnitelmiin. 8. Yhteinen maapallomme (SAB38) Lähtökohtana ovat esimerkiksi oman maan ja kohdemaiden yhteiskuntien toimintaan sekä maapallon nykytilaan ja tulevaisuuden näkymiin liittyvät yleistajuiset tekstit, myös mediatekstit. Kurssilla painotetaan tekstin ymmärtämistä ja kuvausten ja yksinkertaisten selostusten laatimista suullisesti ja kirjallisesti. 9. Abikurssi (SAB39) Harjoitellaan monipuolisesti saksan ylioppilaskoetta varten: kirjoitetaan erityisesti viestinnällisiä tuotoksia, kuunnellaan monien eri lähteiden materiaalia ja kerrataan kielioppia sekä sanastoa. Valmistaudutaan saksan kielen sähköiseen ylioppilaskokeeseen. RANSKA B3-KIELI (RAB3) 1. Tutustutaan toisiimme ja uuteen kieleen (RAB31) Kurssilla tutustutaan opiskeltavan kielen asemaan maailmassa ja hahmotetaan uuden kielen suhde opiskelijoiden aiemmin opiskelemiin tai osaamiin kieliin. Harjoitellaan vuorovaikutusta arkeen liittyvissä tilanteissa ja niissä tarvittavia viestintästrategioita sekä opetellaan tärkeimpiä kohteliaisuuteen liittyviä ilmauksia. Kurssilla harjoitellaan ranskan kielen äännejärjestelmää ja opetellaan aktiivisesti ranskan ääntämistä. 2. Matkalla maailmassa (RAB32) Kurssilla harjoitellaan selviytymistä erilaisissa matkustamiseen liittyvissä sosiaalisen kohtaamisen tilanteissa ja tavanomaisissa asiointitilanteissa. Opetellaan lisää kompensaatiokeinojen ja muiden viestintästrategioiden käyttöä. Vahvistetaan ranskan kielen ääntämistaitoja edelleen. 3. Elämän tärkeitä asioita (RAB33) Kurssilla harjoitellaan vuorovaikutustaitoja eri viestintäkanavia käyttäen. Aihepiirit ja tilanteet liittyvät nuorten jokapäiväiseen elämään, ihmissuhteisiin ja verkostoihin, kiinnostuksen kohteisiin, vapaa-ajan viettoon ja harrastuksiin. 4. Monenlaista elämää (RAB34) Kurssilla kiinnitetään huomiota sosiaalisten koodien mahdollisiin eroavuuksiin vuorovaikutuksessa. Harjoitellaan pienimuotoista kirjallista viestintää. Kurssin aihepiirit käsittelevät viestintää kulttuurien välisissä kohtaamisissa Suomessa ja ulkomailla.

16 5. Hyvinvointi ja huolenpito (RAB35) Kurssilla opetellaan eri viestintäkanavia käyttäen toimimista keskustelijana ja toista kuuntelevana kielenkäyttäjänä erilaisissa vuorovaikutustilanteissa. Harjoitellaan taitoa muotoilla mielipiteitä ja käydä merkitysneuvotteluja arkipäiväiseen elämään liittyvistä asioista. Tutustutaan erilaisiin hyvinvointiin, ihmissuhteisiin ja elämänvaiheisiin liittyviin teksteihin ja harjoitellaan keskustelemaan niihin liittyvistä asioista. Pohditaan myös teknologian ja digitalisaation tuomia muutoksia vuorovaikutukselle ja hyvinvoinnille. 6. Kulttuuri ja mediat (RAB36) Kurssilla vahvistetaan monilukutaitoa. Tutustutaan kohdekielisen kielialueen tai alueiden kulttuuriilmiöihin ja medioihin ajankohtaisesta ja nuoria kiinnostavasta näkökulmasta. ESPANJA B3-KIELI (EAB3) 1. Tutustutaan toisiimme ja uuteen kieleen (EAB31) Kurssilla tutustutaan opiskeltavan kielen asemaan maailmassa ja hahmotetaan uuden kielen suhde opiskelijoiden aiemmin opiskelemiin tai osaamiin kieliin. Harjoitellaan vuorovaikutusta arkeen liittyvissä tilanteissa ja niissä tarvittavia viestintästrategioita sekä opetellaan tärkeimpiä kohteliaisuuteen liittyviä ilmauksia. 2. Matkalla maailmassa (EAB32) Kurssilla harjoitellaan selviytymistä erilaisissa matkustamiseen liittyvissä sosiaalisen kohtaamisen tilanteissa ja tavanomaisissa asiointitilanteissa. Opetellaan lisää kompensaatiokeinojen ja muiden viestintästrategioiden käyttöä. 3. Elämän tärkeitä asioita (EAB33) Kurssilla harjoitellaan vuorovaikutustaitoja eri viestintäkanavia käyttäen. Aihepiirit ja tilanteet liittyvät nuorten jokapäiväiseen elämään, ihmissuhteisiin ja verkostoihin, kiinnostuksen kohteisiin, vapaa-ajan viettoon ja harrastuksiin. 4. Monenlaista elämää (EAB34) Kurssilla kiinnitetään huomiota sosiaalisten koodien mahdollisiin eroavuuksiin vuorovaikutuksessa. Harjoitellaan pienimuotoista kirjallista viestintää. Kurssin aihepiirit käsittelevät viestintää kulttuurien välisissä kohtaamisissa Suomessa ja ulkomailla. 5. Hyvinvointi ja huolenpito (EAB35) Kurssilla opetellaan eri viestintäkanavia käyttäen toimimista keskustelijana ja toista kuuntelevana kielenkäyttäjänä erilaisissa vuorovaikutustilanteissa. Harjoitellaan taitoa muotoilla mielipiteitä ja käydä merkitysneuvotteluja arkipäiväiseen elämään liittyvistä asioista. Tutustutaan erilaisiin hyvinvointiin, ihmissuhteisiin ja elämänvaiheisiin liittyviin teksteihin ja harjoitellaan keskustelemaan niihin liittyvistä asioista. Pohditaan myös teknologian ja digitalisaation tuomia muutoksia vuorovaikutukselle ja hyvinvoinnille.

17 6. Kulttuuri ja mediat (EAB36) Kurssilla vahvistetaan monilukutaitoa. Tutustutaan kohdekielisen kielialueen tai alueiden kulttuuriilmiöihin ja medioihin ajankohtaisesta ja nuoria kiinnostavasta näkökulmasta. VENÄJÄ B3-KIELI (VEB3) 1. Tutustutaan toisiimme ja uuteen kieleen (VEB31) Kurssilla tutustutaan opiskeltavan kielen asemaan maailmassa ja hahmotetaan uuden kielen suhde opiskelijoiden aiemmin opiskelemiin tai osaamiin kieliin. Harjoitellaan vuorovaikutusta arkeen liittyvissä tilanteissa ja niissä tarvittavia viestintästrategioita sekä opetellaan tärkeimpiä kohteliaisuuteen liittyviä ilmauksia. 2. Matkalla maailmassa (VEB32) Kurssilla harjoitellaan selviytymistä erilaisissa matkustamiseen liittyvissä sosiaalisen kohtaamisen tilanteissa ja tavanomaisissa asiointitilanteissa. Opetellaan lisää kompensaatiokeinojen ja muiden viestintästrategioiden käyttöä. 3. Elämän tärkeitä asioita (VEB33) Kurssilla harjoitellaan vuorovaikutustaitoja eri viestintäkanavia käyttäen. Aihepiirit ja tilanteet liittyvät nuorten jokapäiväiseen elämään, ihmissuhteisiin ja verkostoihin, kiinnostuksen kohteisiin, vapaa-ajan viettoon ja harrastuksiin. 4. Monenlaista elämää (VEB34) Kurssilla kiinnitetään huomiota sosiaalisten koodien mahdollisiin eroavuuksiin vuorovaikutuksessa. Harjoitellaan pienimuotoista kirjallista viestintää. Kurssin aihepiirit käsittelevät viestintää kulttuurien välisissä kohtaamisissa Suomessa ja ulkomailla. 5. Hyvinvointi ja huolenpito (VEB35) Kurssilla opetellaan eri viestintäkanavia käyttäen toimimista keskustelijana ja toista kuuntelevana kielenkäyttäjänä erilaisissa vuorovaikutustilanteissa. Harjoitellaan taitoa muotoilla mielipiteitä ja käydä merkitysneuvotteluja arkipäiväiseen elämään liittyvistä asioista. Tutustutaan erilaisiin hyvinvointiin, ihmissuhteisiin ja elämänvaiheisiin liittyviin teksteihin ja harjoitellaan keskustelemaan niihin liittyvistä asioista. Pohditaan myös teknologian ja digitalisaation tuomia muutoksia vuorovaikutukselle ja hyvinvoinnille. 6. Kulttuuri ja mediat (VEB36) Kurssilla vahvistetaan monilukutaitoa. Tutustutaan kohdekielisen kielialueen tai alueiden kulttuuriilmiöihin ja medioihin ajankohtaisesta ja nuoria kiinnostavasta näkökulmasta.

18 ITALIA B3-KIELI (IAB3) 1. Tutustutaan toisiimme ja uuteen kieleen (IAB31) Kurssilla tutustutaan opiskeltavan kielen asemaan maailmassa ja hahmotetaan uuden kielen suhde opiskelijoiden aiemmin opiskelemiin tai osaamiin kieliin. Harjoitellaan vuorovaikutusta arkeen liittyvissä tilanteissa ja niissä tarvittavia viestintästrategioita sekä opetellaan tärkeimpiä kohteliaisuuteen liittyviä ilmauksia. Kurssilla harjoitellaan italian kielen ääntämisjärjestelmää ja opetellaan italian kielen äänteitä ja sanojen painotusta aktiivisesti harjoittelemalla. 2. Matkalla maailmassa (IAB32) Kurssilla harjoitellaan selviytymistä erilaisissa matkustamiseen liittyvissä sosiaalisen kohtaamisen tilanteissa ja tavanomaisissa asiointitilanteissa. Opetellaan lisää kompensaatiokeinojen ja muiden viestintästrategioiden käyttöä. Vahvistetaan italian kielen ääntämistä edelleen harjoittelemalla aktiivisesti. 3. Elämän tärkeitä asioita (IAB33) Kurssilla harjoitellaan vuorovaikutustaitoja eri viestintäkanavia käyttäen. Aihepiirit ja tilanteet liittyvät nuorten jokapäiväiseen elämään, ihmissuhteisiin ja verkostoihin, kiinnostuksen kohteisiin, vapaa-ajan viettoon ja harrastuksiin. 4. Monenlaista elämää (IAB34) Kurssilla kiinnitetään huomiota sosiaalisten koodien mahdollisiin eroavuuksiin vuorovaikutuksessa. Harjoitellaan pienimuotoista kirjallista viestintää. Kurssin aihepiirit käsittelevät viestintää kulttuurien välisissä kohtaamisissa Suomessa ja ulkomailla. 5. Hyvinvointi ja huolenpito (IAB35) Kurssilla opetellaan eri viestintäkanavia käyttäen toimimista keskustelijana ja toista kuuntelevana kielenkäyttäjänä erilaisissa vuorovaikutustilanteissa. Harjoitellaan taitoa muotoilla mielipiteitä ja käydä merkitysneuvotteluja arkipäiväiseen elämään liittyvistä asioista. Tutustutaan erilaisiin hyvinvointiin, ihmissuhteisiin ja elämänvaiheisiin liittyviin teksteihin ja harjoitellaan keskustelemaan niihin liittyvistä asioista. Pohditaan myös teknologian ja digitalisaation tuomia muutoksia vuorovaikutukselle ja hyvinvoinnille. 6. Kulttuuri ja mediat (IAB36) Kurssilla vahvistetaan monilukutaitoa. Tutustutaan kohdekielisen kielialueen tai alueiden kulttuuriilmiöihin ja medioihin ajankohtaisesta ja nuoria kiinnostavasta näkökulmasta. KIINAN KIELI (KI) 1. Hyvää päivää, hauska tutustua (KI1) Tutustutaan opiskeltavan kielen asemaan maailmassa ja hahmotetaan uuden kielen suhde opiskelijoiden aiemmin opiskelemiin tai osaamiin kieliin. Harjoitellaan vuorovaikutusta arkeen

19 liittyvissä tilanteissa ja niissä tarvittavia viestintästrategioita sekä opetellaan tärkeimpiä kohteliaisuuteen liittyviä ilmaisuja. Tutustutaan vähitellen kirjoitusmerkkeihin ja harjoitellaan niiden tunnistamista. Opetellaan kiinan äännejärjestelmän toonit ja äänteet pinyin- äännekirjoitusta apuna käyttäen. Harjoitellaan kiinalaisen sanakirjan käyttöä, myös tietotekniikkaa apuna käyttäen. 2. Hyvää matkaa Kiinaan! (KI2) Kurssilla harjoitellaan selviytymistä erilaisissa sosiaalisen kohtaamisen tilanteissa ja tavanomaisissa asiointitilanteissa. Opetellaan lisää viestintästrategioiden ja erilaisten kompensaatiokeinojen käyttöä. Tutustutaan myös joihinkin sosiaalisen kohtaamisen ei-kielellisiin piirteisiin. Harjoitellaan kirjoittamaan lisää (yksinkertaistettuja) merkkejä ja suppeita viestejä. Tutustutaan mahdollisuuksien mukaan siihen, kuinka kieltä kirjoitetaan tietokoneella. LATINA (LL) 1. Lingua Linguarum -kulttuurilatinan erikoiskurssi (LL1) Tavoitteena on luoda pohja integraatiolle äidinkielen, vieraiden kielten, historian ja muiden aineiden kanssa sekä välittää kulttuurimme antiikista periytyviä, yleissivistyksellisesti arvokkaita sisältöjä. MATEMATIIKAN YHTEINEN OPINTOKOKONAISUUS (MAY) 1. Luvut ja lukujonot (MAY01) Kurssilla kerrataan peruskoulumatematiikan keskeisimpiä asioita ja opetellaan ratkaisemaan tehtäviä lukiomatematiikan edellyttämällä tavalla. Uusina asioina tutustutaan lukujonoihin ja opetellaan käyttämään teknisiä apuvälineitä tehtävien ratkaisuissa. MATEMATIIKKA, PITKÄ OPPIMÄÄRÄ (MAA) 2. Polynomifunktiot ja yhtälöt (MAA02) Kurssilla tutustutaan polynomifunktioihin ja opetellaan ratkaisemaan sekä toisen että korkeamman asteen polynomiyhtälöitä ja -epäyhtälöitä. 3. Geometria (MAA03) Kurssilla opetellaan ratkaisemaan geometristen kuvioiden ja kappaleiden kulmia, pituuksia, pintaaloja ja tilavuuksia erilaisten matemaattisten lauseiden avulla.

20 4. Vektorit (MAA04) Kurssilla tutustutaan vektoreiden perusominaisuuksiin ja opetellaan vektorilaskennan perusteita. Lisäksi kurssilla opetellaan ratkaisemaan yhtälöryhmiä ja tutustutaan suoriin ja tasoihin sekä kaksiettä kolmiulotteisessa koordinaatistossa. 5. Analyyttinen geometria (MAA05) Kurssilla tutustutaan pistejoukkoihin, suoriin, paraabeleihin ja ympyröihin koordinaatistossa ja opetellaan ratkaisemaan niiden yhtälöitä sekä niihin liittyviä ominaisuuksia. Lisäksi opetellaan ratkaisemaan itseisarvoyhtälöitä ja -epäyhtälöitä. 6. Derivaatta (MAA06) Kurssilla opetellaan derivoimaan polynomifunktioita sekä niiden tuloa ja osamäärää. Derivaatan avulla tutkitaan näiden funktioiden kulkua ja ääriarvoja. Lisäksi tutustutaan funktion raja-arvon ja jatkuvuuden käsitteisiin sekä opetellaan ratkaisemaan rationaaliyhtälöitä ja -epäyhtälöitä. 7. Trigonometriset funktiot (MAA07) Kurssilla tutustutaan trigonometrisiin funktioihin ja tutkitaan niiden käyttäytymistä yksikköympyrän ja derivaatan avulla. Lisäksi opetellaan ratkaisemaan trigonometrisia yhtälöitä ja derivoimaan yhdistettyä funktiota. 8. Juuri- ja logaritmifunktiot (MAA08) Kurssilla tutustutaan juuri-, eksponentti- ja logaritmifunktioihin ja tutkitaan niiden käyttäytymistä derivaatan avulla. Lisäksi opetellaan ratkaisemaan juuri-, eksponentti- ja logaritmiyhtälöitä. 9. Integraalilaskenta (MAA09) Kurssilla opetellaan määrittämään alkeisfunktioiden integraalifunktioita ja määritetään pinta-aloja ja tilavuuksia määrätyn integraalin avulla. 10. Todennäköisyys ja tilastot (MAA10) Kurssilla tutustutaan todennäköisyyslaskennan ja tilastotieteen perusteisiin. Todennäköisyyksiä lasketaan erilaisten laskusääntöjen avulla ja todennäköisyyksien avulla määritetään odotusarvoja. Tilastojen perusteella opetellaan tekemään tilastokuvioita ja tulkitsemaan niitä sekä opetellaan laskemaan tilastollisia tunnuslukuja. 11. Lukuteoria ja todistaminen (MAA11) Kurssilla tutustutaan lukuteorian perusteisiin kuten alkulukuihin, jaollisuuteen ja kongruenssiin. Lisäksi opetellaan erilaisten todistusperiaatteiden käyttöä lauseiden todistamisessa ja tutustutaan logiikan alkeisiin tarkoituksena oppia ratkaisemaan loogisia päättelytehtäviä. 12. Algoritmit matematiikassa (MAA12) Kurssilla tutustutaan erilaisten algoritmien käyttöön tehtävien ratkaisuissa: opetellaan jakamaan polynomeja jakokulmassa ja ratkaisemaan numeerisesti yhtälöitä, muutosnopeutta ja pinta-alaa.

21 13. Differentiaali- ja integraalilaskennan jatkokurssi (MAA13) Kurssilla syvennetään differentiaali- ja integraalilaskennan tuntemusta: opetellaan tutkimaan derivoituvuutta, integroidaan uusia funktioita, tutustutaan osittaisderivointiin ja epäoleellisiin integraaleihin. Lisäksi tutkitaan lukujonoja sekä niiden raja-arvoja että summia. 14. Kertauskurssi (MAA14) Kurssilla kerrataan peruskoulumatematiikan ja kurssin MAY01 keskeisimpiä sisältöjä heti lukion 1. ja 2. jakson aikana tarkoituksena auttaa opiskelijaa lukiomatematiikan alkuvaiheessa. Kurssi on tarkoitettu erityisesti niille, jotka eivät vielä ole täysin varmoja lukiomatematiikan oppimäärän valinnastaan (pitkä/lyhyt) ja niille, jotka kokevat tarvitsevansa apua matematiikan opintojen alkuvaiheessa. Kurssin aikana on mahdollista korottaa kurssin MAY01 arvosanaa. 15. Talousmatematiikan kurssi (MAA15) Kurssilla vahvistetaan kurssien MAY01 ja MAA02-MAA06 keskeisimpien sisältöjen hallintaa monipuolisten ongelmanratkaisu- ja soveltavien tehtävien parissa. Tarkoituksena on, että opiskelija harjaantuu käyttämään opittuja tietoja ja taitoja monipuolisissa ongelmanratkaisutilanteissa yhdistämällä useiden kurssien tietoja toisiinsa. Kurssin aikana on mahdollista korottaa aiemmin käytyjen kurssien arvosanoja. 16. Laskuharjoituskurssi (MAA16) Kurssilla vahvistetaan kurssien MAA07-MAA11 keskeisimpien sisältöjen hallintaa monipuolisten ongelmanratkaisu- ja soveltavien tehtävien parissa. Tarkoituksena on, että opiskelija harjaantuu käyttämään opittuja tietoja ja taitoja monipuolisissa ongelmanratkaisutilanteissa yhdistämällä useiden kurssien tietoja toisiinsa. Kurssin aikana on mahdollista korottaa aiemmin käytyjen kurssien arvosanoja. Lisäksi kurssi toimii kertaavana kurssina syksyllä matematiikan ylioppilaskirjoituksiin osallistuville oppilaille. 17. Harjoituskurssi (MAA17) Kurssi toimii valmistavana ja kertaavana kurssina pitkän matematiikan ylioppilaskirjoituksiin. Kurssilla vahvistetaan valtakunnallisten pakollisten ja syventävien pitkän matematiikan kurssien keskeisimpien sisältöjen hallintaa niin, että oppilas suoriutuu matematiikan ylioppilaskirjoituksista parhaalla mahdollisella tavalla. Kurssi päättyy valtakunnalliseen preliminäärikokeeseen ja sen perusteella on mahdollista korottaa lukion päättötodistuksen matematiikan arvosanaa. MATEMATIIKKA, LYHYT OPPIMÄÄRÄ (MAB) 2. Lausekkeet ja yhtälöt (MAB02) Kurssilla vahvistetaan yhteisen opintokokonaisuuden kurssin aiheita ja opitaan muodostamaan ja ratkaisemaan yhtälöitä erilaisilla menetelmillä. Lisäksi kurssilla tutustutaan matemaattisen ongelmanratkaisun periaatteisiin.

22 3. Geometria (MAB03) Kurssilla opitaan geometristen kuvioiden ja kappaleiden ominaisuuksia sekä ratkaisemaan ongelmia trigonometrian menetelmien avulla eri välineillä. 4. Matemaattisia malleja (MAB04) Kurssi antaa menetelmiä erilaisten ilmiöiden matemaattiseen mallintamiseen ja niihin liittyvien ongelmien ratkaisemiseen. Opiskelija saa kurssin avulla valmiuksia myös matemaattisten ennusteiden tekemiseen ja mallien toimivuuden arvioimiseen. 5. Tilastot ja todennäköisyys (MAB05) Kurssilla käsitellään matematiikan menetelmiä tilastollisten aineistojen tutkimiseen ja vertailuun eri välineillä. Kurssin toisena aihepiirinä ovat todennäköisyyslaskennan periaatteet ja laskusäännöt. 6. Talousmatematiikka (MAB06) Tämä kurssi esittelee talouselämän tarvitsemia matematiikan välineitä ja tutustuttaa opiskelijan yrittämiseen liittyviin rahaliikennelaskelmiin. Kurssi antaa opiskelijalle valmiuksia myös oman talouden suunnittelemiseen. 7. Matemaattinen analyysi (MAB07) Kurssi tutustuttaa opiskelijan derivaatan käsitteeseen funktion muutosnopeuden mittarina. Sovellustehtävien avulla saadaan kuva matemaattisen analyysin hyödyntämisestä käytännön ongelmanratkaisussa. 8. Tilastot ja todennäköisyys II (MAB08) Kurssilla syvennetään opiskelijan tietoja ja taitoja tilastomatematiikan ja todennäköisyyslaskennan menetelmien hyödyntämisessä. 9. Kertauskurssi (MAB09) Tavoitteena on, että opiskelija harjaantuu käyttämään opittuja tietoja ja taitoja sekä soveltamaan niitä monipuolisissa ongelmanratkaisuissa. BIOLOGIA (BI) 1. Elämä ja evoluutio (BI01) Kurssilla perehdytään elämän edellytyksiin ja kaikille eliöille tunnusomaisiin piirteisiin. Kurssilla tutustutaan myös biologian tapaan hankkia ja kuvata tietoa sekä biologiaan osana luonnontieteellistä ajattelua. Keskeinen näkökulma kurssilla on evoluutio ja sen merkityksen ymmärtäminen. 2. Ekologia ja ympäristö (BI02) Kurssi tarkastelee ekologian perusteita ja elämän monimuotoisuutta sekä sen uhkia Suomessa ja muualla maailmassa. Keskeisinä teemoina ovat luonnon monimuotoisuutta uhkaavat tekijät ja mahdollisuudet suojella monimuotoisuutta. Kurssi perehdyttää myös muihin ekologisiin

23 ympäristöongelmiin. Kurssilla tehdään itsenäisesti tai yhteistyössä muiden kanssa pienimuotoinen ekologiaa tai ympäristön tilaa koskeva tutkimus tai kehittämisprojekti. 3. Solu ja perinnöllisyys (BI03) Kurssin tarkoituksena on auttaa opiskelijaa syventämään ymmärrystä solun rakenteesta ja toiminnasta. Kurssilla tarkastellaan myös solun toiminnan ohjaamista, solujen lisääntymistä ja periytymisen perusteita. Kurssin työtavoille on keskeistä kokeellisuus ja opiskelijan omat tutkimukset. 4. Ihmisen biologia (BI04) Kurssilla perehdytään ihmisen anatomiaan ja fysiologiaan. Keskeisiä tarkastelun kohteita ovat ihmisen elintoiminnot, lisääntyminen sekä perimän ja ympäristön merkitys ihmisen terveyteen. Kurssilla tarkastellaan ihmiselimistön kykyä sopeutua muutoksiin ja puolustautua ulkoisia uhkia vastaan. 5. Biologian sovellukset (BI05) Kurssin tarkoituksena on, että opiskelija ymmärtää biologisen tutkimuksen merkityksen tulevaisuuden ongelmien ratkaisemisessa. Kurssilla perehdytään biologian erilaisiin sovelluksiin lääketieteessä, teollisuudessa, elintarviketuotannossa ja luonnonvarojen kestävän kehityksen mukaisessa käytössä. Keskeisiä tarkastelun kohteita ovat geeniteknologian ja mikrobiologian erilaiset sovellukset. Kurssilla opiskelija suunnittelee ja toteuttaa biologian soveltamiseen liittyvän kokeen tai tutkimuksen. 6. Kertauskurssi (BI06) Biologian kertauskurssi on ylioppilaskirjoituksiin kertaava kurssi, jolla pyritään kertaamaan kaikki biologian valtakunnalliset kurssit. Kerrattavia aiheita voidaan valita tarpeen mukaan myös yhdessä. Kurssilla tutustutaan biologian ylioppilaskokeen rakenteeseen ja harjoitellaan kysymyksiin vastaamista. Kurssista saa suoritusmerkinnän osallistumalla tuntiopetukseen, tekemällä kurssin alussa annettavat kurssitehtävät sekä osallistumalla biologian ylioppilaskokeeseen. 7. Luonto- ja retkeilykurssi (BI07) Kurssilla opitaan retkeily- ja erätaitoja sekä luonnontuntemusta. Kurssi toteutetaan elokuussa ensimmäisellä (täydellä) kouluviikolla. Vaellus suuntautuu pääsääntöisesti Lappiin, kohteesta voidaan sopia kurssin alkaessa. Kurssiin kuuluu vaelluksen lisäksi keväällä pidettävät teoriatunnit sekä retken jälkeen palautteen tai oppimispäiväkirjan kirjoittaminen. Teoriatuntien aikana perehdytään retkeilyn perustaitoihin; suunnistamiseen, retkivarusteisiin ja -muonaan sekä ensiapuun. Vaelluskurssin hinta on 100euroa/opiskelija, joka on samalla linja-autokuljetuksen omavastuuosuus. Retkivarusteiden hankkimisesta jokainen opiskelija vastaa itse. Kurssille voidaan ottaa maksimissaan 14 opiskelijaa. Kurssista saa suoritusmerkinnän osallistumalla vaellukselle ja kirjoittamalla oppimipäiväkirjan tai palautteen.

24 8. Biologian laborointikurssi (BI08) Kurssilla perehdytään biologialle tyypillisten tutkimusmetodien käyttöön, suunnitellaan ja toteutetaan biologisia tutkimuksia ja opitaan laatimaan hypoteeseja, työselostuksia ja raportteja tehdyistä töistä. Lisäksi syvennetään aikaisemmilla kursseilla opittuja asioita ja opitaan tulkitsemaan ja havainnollistamaan biologista tietoa, mikä on keskeistä esim. biologian ainereaalissa. Kurssista saa suoritusmerkinnän. MAANTIEDE (GE) 1. Maailma muutoksessa (GE01) Kurssi perehdyttää opiskelijan muuttuvan maailman ja sen alueellisten ongelmien tarkasteluun. Kurssin aikana seurataan ajankohtaisuutisointia eri puolilta maailmaa ja hahmotetaan globaaleja riskialueita sekä luonnonriskien, ympäristöriskien että ihmiskunnan riskien kannalta. Kurssi käsittelee myös eri puolilla maailmaa tapahtuvaa myönteistä kehitystä ja mahdollisuuksia hillitä, varautua, ennakoida sekä sopeutua riskeihin. Keskeisiä näkökulmia ovat ekososiaalinen kestävyys, kiertotalous ja globaalit kehityskysymykset. 2. Sininen planeetta (GE02) Kurssilla tarkastellaan luonnonmaantieteen ilmiöitä ja syvennetään ilma-, vesi- ja kivikehän rakenteen ja toiminnan tuntemusta. Keskeisenä näkökulmana ovat luonnossa tapahtuvat prosessit ja niihin liittyvät syy-seuraussuhteet. Kurssilla tutustutaan luonnonmaantieteen tutkimusmenetelmiin ja harjoitellaan geomediaa hyväksi käyttäen tulkitsemaan luonnonmaisemia ja niiden syntyä. Kurssi perehdyttää luonnonmaantieteellisen tiedon käyttöön yhteiskunnassa ja arkielämässä. 3. Yhteinen maailma (GE03) Kurssilla tarkastellaan ihmismaantieteen ilmiöitä ja syvennetään ihmistoiminnan alueellisten piirteiden tuntemusta. Keskeisenä näkökulmana on luonnonvarojen ja ympäristön tarjoamien mahdollisuuksien arviointi ihmistoiminnan kannalta. Kurssilla tutustutaan ihmismaantieteen tutkimusmenetelmiin ja harjoitellaan geomediaa hyväksi käyttäen tulkitsemaan ihmistoiminnan jäsentymistä maapallolla. Kurssi perehdyttää ihmismaantieteellisen tiedon käyttöön yhteiskunnassa ja arkielämässä. 4. Geomedia tutki, osallistu ja vaikuta (GE04) Kurssi perehdyttää aiemmilla kursseilla hankittujen maantieteellisten tietojen ja taitojen soveltamiseen tutkielman laatimisessa tai osallistumis- ja vaikuttamisprojektin toteuttamisessa. Keskeisiä näkökulmia kurssilla ovat osallistuva suunnittelu, maailmanlaajuiset kehitystrendit ja geomedian käyttö tutkimuksessa ja vaikuttamisessa. 5. Kertauskurssi (GE05) Maantieteen abikurssi. Kerrataan valtakunnallisten kurssien keskeiset sisällöt ja harjoitellaan maantieteen aineraalikoetta varten. Suoritusmerkinnän saa, kun kurssin alussa sovittavat kurssitehtävät on tehty ja loppukoe suoritettu. Loppukokeena toimii maantieteen yo-koe.

25 FYSIIKKA (FY) 1. Fysiikka luonnontieteenä (FY01) Mistä maailmankaikkeus koostuu? Mikä pitää meidät kasassa? Miksi toinen joukkue voittaa köydenvedossa? Mitä fysiikalla tehdään? Kurssilla tutustutaan fysiikkaan luonnontieteenä. Kurssin tavoitteena on herättää ja syventää opiskelijan kiinnostusta fysiikkaan ja sen opiskeluun. Kurssilla tutustutaan maailmankaikkeuden rakenteeseen niin mikro- kuin makrotasollakin. Kurssin tavoitteena on harjoitella kokeellisia menetelmiä TVT-välineitä apuna käyttäen fysikaalisten tietojen hankinnassa. Kokeellisuus liitetään liikkeen ja voiman peruskäsitteiden tutkimiseen, joita mallinnetaan graafisten esitysten avulla. 2. Lämpö (FY02) Miksi olo tuntuu viileältä suihkun jälkeen? Miksi märät pyykit kuivuvat kylmällä pakkaskelillä? Miksi järvet eivät jäädy pohjaan asti? Mikä on tehokkain tapa kuumentaa vettä? Kurssilla tutustutaan kiinteiden aineiden, nesteiden sekä kaasujen ominaisuuksiin sekä niissä vallitseviin lainalaisuuksiin. Kurssilla käsitellään lämpötilaan liittyviä asioita, kuten esimerkiksi aineiden eri olomuotoja ja niiden muutoksia sekä lämpölaajenemista. Energian säilyminen on kurssin keskeisenä käsitteenä, jota tarkastellaan lämmön siirtymisen avulla niin teoreettisesti kuin kokeellisestikin. Kurssi antaa valmiuksia yhteiskunnalliseen energiatuotannon ajatteluun. Kurssilla tutkitaan mittaamisen ja pohdinnan kautta arkielämän lämpöilmiöitä käyttämällä tieto- ja viestintäteknologiaa. 3. Sähkö (FY03) Miksi pöly kertyy sähköjohtojen ympärille? Miten sähköankerias voi antaa lamaannuttavia sähköiskuja? Miten tehdään virtapiirejä? Kurssilla tutustutaan sähköön tasavirtapiirien ja staattisen sähkön avulla. Kurssin tavoitteena on antaa valmiuksia tasavirtapiirien ymmärtämiseen laskennallisesti sekä kokeellisesti tieto- ja viestintäteknologiaa apuna käyttäen. Kurssilla tutustutaan tasavirtapiirien tavallisimpiin komponentteihin, kuten vastukseen, kondensaattoriin ja LEDiin. Kurssilla käsiteltävä sähköenergian säilyminen ja siirto lisää opiskelijan tietoisuutta sähköilmiöiden käytöstä jokapäiväisessä elämässä. Staattisen sähkön ilmiöitä kohdataan arkielämässä. Kurssilla käsitellään staattista sähköä käsitteellisesti sekä kokeellisesti. Coulombin voima ja sähkökenttä syventävät opiskelijan vektorikäsitystä fysiikassa. Uutena säilymislakina kurssilla käsitellään sähkövarauksen säilymislakia, joka esiintyy sekä tasavirtapiireissä että staattisessa sähkössä. 4. Voima ja liike (FY04) Miksi vene lähtee erisuuntaan kuin sinä, kun hyppäät veneestä pois? Kuinka pitkälle lentää vaakasuoraan heitetty kivi? Miksi tuolissa on yleensä neljä jalkaa? Kurssilla syvennytään voiman käsitteeseen teoreettisesti ja kokeellisesti sekä tutkitaan voimaan liikkeen aiheuttajana ja tasapainottajana. Tavoitteena on soveltaa voiman ja liikkeen käsitteitä jokapäiväisen elämään. Kurssilla harjaannutetaan opiskelijaa graafisen esityksen käyttämisessä ja tuottamisessa. Mekaanisen energian ja liikemäärän säilymislakien avulla tutustutaan arkielämän liikkeen ilmiöihin mm. törmäysten avulla. Kurssi kehittää opiskelijan matemaattisia valmiuksia fysiikan opinnoissa erityisesti mallien muodostamisessa sekä vektorisuureiden tarkastelussa.

26 5. Jaksollinen liike ja aallot (FY05) Miksi ääni kuulostaa Mikki Hiiren ääneltä, kun olet hengittänyt heliumia vappupallosta? Mihin putoat, kun päästät irti keinusta ääriasennossa? Miten kitara viritetään? Maa kiertää auringon ympäri, keinu heilahtelee edes takaisin, kielisoittimien kieli värähtelee, kun soittimella soitetaan, äänihuulet värähtelevät puhuttaessa. Kaikki edellä mainitut kuvaavat jaksottaista liikettä. Kurssilla tutustutaan jaksottaiseen liikkeeseen ilmiönä ja tutkitaan jaksottaisen liikkeen aiheuttajaa niin teoreettisesti kuin kokeellisestikin. Keskeisenä käsitteenä on mekaaninen aaltoliike, jota tarkastellaan erityisesti äänen avulla. Kurssilla käydään läpi äänen tuottoa, käyttötarkoitusta ja haittavaikutuksia. Kurssin ääniosiossa liitetään fysiikka ja musiikki toisiinsa. 6. Sähkömagnetismi (FY06) Miten toimii induktioliesi tai metallinpaljastin? Miten nopeuskamera mittaa tiellä ajavan auton nopeutta? Mitä tapahtuisi, jos maapallolta häviäisi magneettikenttä? Mitä tarvitaan, kun tehdään tähystysleikkaus? Nyky-yhteiskunta pyörii vahvasti sähkön avulla. Kurssilla tutustutaan sähkömagneettisiin ilmiöihin. Sähköenergiaa siirretään nykyään vaihtovirran avulla. Kurssilla käsiteltävä vaihtovirran synty ja tuotto syventää fysiikan merkitystä yhteiskunnan toiminnan kannalta. Kurssilla käydään läpi magneettisia ilmiöitä ja magneettisten ilmiöiden vaikutuksia varatulle hiukkaselle, mikä on keskeisessä roolissa monissa fysiikan tutkimuslaitteissa ja sovellutuksissa. Valo on yksi sähkömagneettisen vuorovaikutuksen ilmentymä. Valo on välttämätöntä ihmisen elämälle. Kurssilla syvennetään aaltoliikkeen ymmärtämistä valoilmiöihin tutkimalla valon aaltoliikkeen ominaisuuksia sekä käsitteellisesti että kokeellisesti. 7. Aine ja säteily (FY07) Miten tuotetaan valoa kynttilässä, loisteputkilampussa, energiansäästölampussa tai laserissa? Miten aurinkokenno toimii? Onko säteily aina vaarallista? Miten selvittää muumion ikä? Kurssi syventää kokonaiskuvaa fysiikasta aineen ja maailmankaikkeuden rakennetta selittävänä tieteenä. Kurssi tarkastelee sähkömagneettisen säteilyn syntyä aineen rakenteen ja kvantittumisen kautta. Kurssilla käydään läpi sähkömagneettisen säteilyn sovellutuksia yhteiskunnassa. Kurssin yhtenä keskeisenä asiana on säteilyn eri muodot ja säteilyn käyttö yhteiskunnassa. Kurssilla käsitellään niin teoreettisesti kuin käytännön sovellutusten kautta radioaktiivisuutta, ydinreaktioita sekä säteilyturvallisuutta. Kurssin tavoitteena on saada opiskelija ymmärtämään fysiikan merkityksestä säteilyn käytössä. 8. Kertauskurssi (FY08) Arkielämän ilmiöiden taustalla vaikuttaa voimakkaasti fysiikan lainalaisuudet. Kurssin tavoite on havainnollistaa fysiikan merkitystä arkielämän ilmiöissä. Kurssilla keskitytään erityisesti käsitteelliseen fysiikkaan arkielämän ilmiöissä. Mallintaminen on yksi keskeisimmistä asioista fysiikassa. Lukiofysiikan tavoitteena on saada opiskelija havainnoimaan ympärillään olevaa luontoa ja muodostamaan siitä ilmiöitä kuvaavia malleja. Kurssilla opiskellaan tiedon keräämistä arkielämän ilmiöiden avulla. Kurssilla luodaan malleja arkielämän tilanteista fysiikan demonstraatioita apuna käyttäen. Kurssi syventää opiskelijan fysiikan käsitteellistä osaamista sekä mallien muodostustaitoa. Kurssilla tutustutaan yleisimpiin fysiikan käsitteiden virhekäsityksiin. Kurssilla syvennytään fysiikan tekstin kirjoittamiseen.

27 9. Arkielämän fysiikkaa (FY09) Kurssin tavoitteena on laajentaa fysiikan kokonaiskuvaa ja yhdistää eri kurssien aihealueita toisiinsa sekä yhteiskuntaan. Kurssilla syvennetään fysiikan matemaattisten mallien muodostamista koko lukiofysiikan osalta. Samalla annetaan oppilaalle paremmat valmiudet selviytyä ylioppilaskirjoitusten ainereaalin fysiikan tehtävistä. Kurssilla yhdistetään matematiikan termistöä fysiikkaan. Kurssilla käydään läpi fysiikan eri jatko-opintomahdollisuuksia ja vahvistetaan opiskelijan kiinnostusta tekniikan alan jatko-opintoihin. 10. Tähtitiede ja avaruusfysiikka (FY10) Ihmistä on aina mietityttänyt, mitä taivaalla olevat tähdet ovat ja mitä on ympärillämme. Kurssilla perehdytään käsitykseemme maailmankaikkeudesta, sen synnystä ja rakenteesta. Rakenteen lisäksi tutustutaan maailmakaikkeuden suuruusluokkiin ja maailmankaikkeuden mittaamisessa käytettyihin suureisiin. Avaruusfysiikka tarkastelee aurinkokuntaamme ja sen tutkimista. Aurinkokunta on maapalloa lähinnä oleva avaruuteen liittyvä järjestelmä. Aurinkokunnan tutkimiseen liittyy satelliitit, luotaimet ja avaruuslennot. Kurssilla käsitellään satelliitteja, niiden fysikaalista toimintaperiaatetta sekä käyttöä yhteiskunnassa. Lisäksi tutustutaan painottomuuteen. Kurssi antaa valmiuksia löytää tietoa maailmankaikkeudesta ja perehtyä itsenäisesti aiheeseen kurssin päätyttyä. 11. Kokeellinen fysiikka (FY11) Fysiikka on kokeellinen luonnontiede joka havainnoi ja mallintaa ympäristöä. Mallintaminen fysiikassa voi tapahtua teoreettisten mallien tai mittaamisen avulla. Kurssin keskeisimpänä tavoitteena on saada fysiikan opiskelija suorittamaan yksinkertaistettuja fysiikan mittauksia ja luomaan mittauksien pohjalta mallin. Kurssilla tehdään työselostus mittausten ja ilmiöiden pohjalta. Mittaamisen ja työselostuksen tekemisen apuna käytetään monimuotoisesti tieto- ja viestintäteknologiaa. Kurssilla keskitytään mittauksissa tapahtuvien virheiden arviointiin ja minimointiin. Kurssi valmentaa opiskelijaa fysiikan ylioppilaskirjoituksissa vaadittaviin kuva- ja graafisiin tehtäviin ja antaa valmiuksia fysiikan ja teknologia-alojen jatko-opintoihin pyrkimiselle. Kurssi arvioidaan suoritusmerkinnällä. KEMIA (KE) 1. Kemiaa kaikkialla (KE01) Kurssi antaa opiskelijalle kuvan kemian merkityksestä tieteenä ja arkielämässä. Kurssilla tutustutaan kemian tutkimuskohteisiin ja -menetelmiin. 2. Ihmisen ja elinympäristön kemiaa (KE02) Kurssilla tutustutaan orgaanisen kemian yhdisteisiin ja niiden rakenteisiin kemiallisen mallinnuksen avulla. Lisäksi kurssilla käsitellään ainemäärälaskuja ja erilaisten työvälineiden käyttöä. 3. Reaktiot ja energia (KE03) Tällä kurssilla opiskelija saa käsityksen kemiasta laskennallisena tieteenä. Kurssi antaa valmiuksia tutkia kemiallisia ilmiöitä reaktioiden ja kokeellisen työskentelyn avulla.

28 4. Materiaalit ja teknologia (KE04) Kurssi käsittelee hapettumis- ja pelkistymisreaktioita materiaalien valmistusmenetelminä sekä sähkökemian perusilmiönä. Opiskelija tutustuu myös kemiallisen tiedon tuottamisen perusteisiin. 5. Reaktiot ja tasapaino (KE05) Kurssi antaa välineitä kemiallisten tasapainoreaktioiden ymmärtämiseen ja käsittelyyn laskennallisesti. Olennainen osa kurssia on tiedon esittäminen graafisesti. 6. Syvemmälle kemiaan (KE06) Syvennetään ja yhdistellään aiemmilla kursseilla opittuja tietoja ja taitoja sekä kehitetään laskennallista ongelmanratkaisemisen hallintaa. 7. Työkurssi (KE07) Tavoitteena on hahmottaa paremmin teorian ja käytännön yhteys. Arviointi suoritusmerkinnällä. 8. Energia ja ympäristö (KE08) Energia- ja ympäristökeskustelu on Suomessa erittäin kiivasta. Lähes jokainen kansalainen joutuu tilanteisiin, joissa pitäisi olla mielipide energian tuottamistavasta sekä niiden ympäristövaikutuksista. Medioissa tulvii eri energiamuotojen hyviä ja huonoja puolia, jotka ovat aina jonkin tietyn tahon esittämiä. Jotta pystytään kriittisesti tulkitsemaan mediaa energiapoliittisissa keskusteluissa, pitää olla tietoa, mihin eri energiantuotantomenetelmät perustuvat, millaisia ympäristövaikutuksia niillä on ja mitkä tekijät vaikuttavat valittaessa energiantuotantomenetelmiä. Kurssin energiaosassa keskitytään energian perusperiaatteisiin ja koneisiin energian tuotantoprosessissa. Kurssilla tutustutaan eri energiantuotantomenetelmiin sekä pohditaan Suomessa mahdollisesti tulevaisuudessa käytettäviä energianlähteitä ja keskustellaan niistä. Lisäksi kurssilla käydään läpi pientalojen energiatietoutta ja tutustutaan yleisimpiin energian ja energiahäviöiden mittaamisessa käytettyihin suureisiin. FILOSOFIA (FI) 1. Johdatus filosofiseen ajatteluun (FI01) Filosofian ensimmäisellä kurssilla tutustutaan filosofian perustoimintamalleihin kuten kriittiseen ajatteluun, käsitteelliseen pohdintaan, argumentointi- ja väittelytaitoihin sekä tiedon ja tieteen asemaan nykyaikaisessa yhteiskunnallisessa keskustelussa ja ajattelussa. Kurssin painopiste on argumentoinnin ja kriittisen ajattelun kehittämisessä. 2. Etiikka (FI02) Kurssilla tutustutaan filosofian peruskysymyksiin etiikasta sekä moraalista. Keskeistä sisältöä ovat moraaliongelmien ratkaisu yksilö- ja yhteisötasolla filosofiseen traditioon nojautuen. Tavoitteena on ymmärtää erilaisten moraalisten ratkaisujen tausta sekä hahmottaa argumentaatiota eettisten kysymysten taustalla. Kurssin avulla voidaan ymmärtää nyky-yhteiskunnan taloudellisten, sosiaalisten sekä ympäristökysymysten toteutumista yksilön näkökulmasta.

29 3. Yhteiskuntafilosofia (FI03) Yhteiskuntafilosofian kurssilla tutustaan aatehistorian kautta nyky-yhteiskunnassa vaikuttavaan yhteiskunnalliseen keskusteluun. Tavoitteena on ymmärtää keskustelun filosofinen tausta eri ilmiöitä tutkimalla ja taustojen liittäminen osaksi yhteiskuntafilosofisia teorioita. Kurssi on luonteva osa yhteiskunnallisista aineista kiinnostuneen opiskelijan opintopolkua ja sitä suositellaan ei pelkästään filosofiasta kiinnostuneille henkilöille, vaan myös yhteiskuntaopin opiskelijoille. 4. Tieto, tiede ja todellisuus (FI04) Kurssilla opiskellaan tiedon, tieteen ja tietämisen filosofisia kysymyksiä. Pääpaino on tieteellisen tiedon ja arkikokemukseen nojaavan todellisuuden vertailussa eri tieteenfilosofian teorioiden avulla. Kurssin avulla opiskelija kykenee erottamaan näennäistiedon ja tieteellisen tiedon eroavaisuuksia sekä ymmärtää eri oppiaineiden tietopohjan rakennetta. 5. Filosofian kertauskurssi (FI05) Kurssilla kerrataan filosofian kurssien tärkein oppisisältö painopisteenä keskeiset suuntaukset, klassikot sekä kysymyksenasettelu. Kurssin painopiste on ylioppilaskirjoitusten filosofian kokeeseen valmistautumisessa. Kurssi suoritetaan verkkokurssina moodle-oppimisalustalla ja se arvostellaan hyväksytty/hylätty. PSYKOLOGIA (PS) 1. Psyykkinen toiminta ja oppiminen (PS01) Kurssilla perehdytään psykologian keskeisiin sisältöihin ja tutustutaan psykologiaan tieteenalana. Tavoitteena on hahmottaa ihminen kokonaisuutena ja tutustua niin biologisiin, sosiaalisiin kuin psyykkisiin tekijöihin. Kurssin keskeisiä aihepiirejä ovat esimerkiksi tunteet, motivaatio ja oppiminen. Kurssilla perehdytään myös siihen, miten sosiaaliset ja kulttuuriset tekijät vaikuttavat ihmisen toimintaan. Lisäksi kurssilla tarkastellaan psykologisen tiedon muodostumista ja psykologian tutkimuskohteita. 2. Kehittyvä ihminen (PS02) Kurssin aihepiirinä on ihmisen kehitys ja erityisesti lapsuus- ja nuoruusiän psykologia. Keskitymme kehityksen eri osa-alueisiin ja niiden välisiin vuorovaikutussuhteisiin, kuten esimerkiksi minuuden kehitykseen. Muita kurssin keskeisiä sisältöjä ovat mm. ajattelun kehitys, identiteetin kehitys, hermoston kypsyminen, kiintymyssuhteet sekä perimän ja ympäristön välinen vuorovaikutus. 3. Tietoa käsittelevä ihminen (PS03) Tavoitteena on keskittyä kognitiiviseen psykologiaan ja sen perustoimintoihin kuten havaitsemiseen, tarkkaavaisuuteen ja muistiin. Näiden lisäksi myös sisäiset mallit ja havaintokehän periaate liittyvät kognitiiviseen psykologiaan. Lisäksi kurssilla tutustutaan kognitiivisen psykologian ja aivotutkimuksen tutkimusmenetelmiin ja näiden toimintojen neurobiologiseen taustaan.

30 4. Tunteet, psyykkinen hyvinvointi ja mielenterveys (PS04) Tunteet, niiden merkitys ja niihin vaikuttavat tekijät on yksi kurssin keskeinen aihealue. Tunteisiin liittyvinä sisältöinä käydään läpi tunteiden biologista perustaa ja syntymistä, niiden kulttuurisidonnaisuutta ja tutkimista sekä niiden merkitystä itseymmärryksen välineenä. Toinen kurssin keskeinen aihealue on mielenterveys, johon liittyen keskitytään esimerkiksi psyykkiseen hyvinvointiin, erilaisiin selviytymiskeinoihin ja erilaisiin mielenterveyden ongelmiin sekä niiden hoitoon. Lisäksi tarkastelemme myös unen ja nukkumisen merkitystä ihmisen hyvinvoinnille. 5. Yksilöllinen ja yhteisöllinen ihminen (PS05) Persoonallisuus, sen selittämisen mallit ja erilaiset lähestymistavat ovat keskeisimpiä kurssin sisältöjä. Kurssilla tarkastellaan yksilöiden välisiä eroja selittäviä osa-alueita, kuten temperamenttia, persoonallisuuden piirteitä ja älykkyyttä. Lisäksi tarkastellaan erilaisten tilanne- ja ryhmäilmiöiden vaikutusta ihmisen toimintaan sekä kulttuurin vaikutusta persoonallisuuteen ja vuorovaikutukseen. Tutustumme myös persoonallisuutta ja sosiaalipsykologiaa koskevaan tutkimukseen ja erilaisiin persoonallisuusteorioihin. 6. Psykologian tutkimuskurssi (PS06) Kurssilla perehdytään monipuolisesti psykologisen tutkimuksen eri vaiheisiin sekä arvioidaan psykologisen tutkimusprosessin vahvuuksia ja heikkouksia. Kurssin aikana käydään läpi erilaisia tutkimusesimerkkejä ja pohditaan tutkimuksen tekemisen ongelmakohtia huomioiden myös psykologian eri osa-alueet ja muiden kurssien aihepiirit. Kurssin aikana opiskelijat toteuttavat oman, psykologiseen ilmiöön liittyvän tutkimuksen. 7. Kertauskurssi Kurssilla keskitytään ihmisen toiminnan tarkasteluun laajojen kokonaisuuksien kautta. Kurssin aikana pyritään hahmottamaan laajemmin aikaisemmilla kursseilla esitellyt psykologiset ilmiöt ja niiden väliset yhteydet sekä kerrataan opittuja asioita. Kurssin aikana valmistaudutaan tulevaan ylioppilaskokeeseen ja tehdään siihen liittyviä harjoituksia. Kurssi arvioidaan suoritusmerkinnällä. HISTORIA (HI) 1. Ihminen ympäristön ja yhteiskuntien muutoksessa (HI01) Kurssi tarkastelee yksilön, yhteiskunnan ja luonnon välistä vuorovaikutusta eurooppalaisessa ja globaalissa kulttuuriympäristössä. Opetuksen näkökulma on nykyisyyden selittämisessä sekä historiallisten ilmiöiden pitkän aikavälin tarkastelussa. Kurssilla tutustutaan yhteiskunnallistaloudellisten rakenteiden keskeisiin muutoksiin sekä sosiaali- ja ympäristöhistoriaan maanviljelyksen alusta nykyaikaan. Kurssilla harjoitellaan monipuolisen historiallisen lähdeaineiston hyödyntämistä. 2 Kansainväliset suhteet (HI02) Kurssi tarkastelee kansainvälisen politiikan keskeisiä ilmiöitä ja valtasuhteiden muutoksia luvun alusta nykypäivään. Kurssilla analysoidaan kansainvälistä politiikkaa erilaisten taloudellisten ja ideologisten mallien näkökulmista. Keskeisiä teemoja ovat kilpailun ja yhteistyön välinen jännite,

31 tasapainon ja turvallisuuden tavoittelu sekä erilaisten poliittisten järjestelmien kilpailu. Kurssilla syvennetään tiedon hakemisen, analysoinnin ja tuottamisen taitoja sekä perehdytään kansainvälisiin suhteisiin liittyvien erityyppisten lähteiden tulkintaan ja arviointiin. 3. Itsenäisen Suomen historia (HI03) Kurssin tarkoituksena on analysoida Suomen historian keskeisiä muutosprosesseja ja kehityslinjoja taustoineen autonomian ajan loppupuolelta nykyaikaan. Keskeisiä tarkastelun kohteita ovat Suomen valtiollisen ja kansainvälisen aseman kehittyminen, muutoksiin liittyvät kriisit, siirtyminen säätyyhteiskunnasta kansalaisyhteiskuntaan sekä poliittiset, taloudelliset ja kulttuuriset murrokset. Kurssilla perehdytään Suomen historian erilaisiin lähteisiin, muuttuviin tulkintoihin ja historian tiedon käyttöön. 4. Eurooppalaisen maailmankuvan kehitys (HI04) Kurssi tarkastelee yhteiskunnallisen ajattelun, aatteiden ja ihmisoikeuksien kehittymistä sekä myyttisiä, uskonnollisia ja tieteellisiä maailmanselityksiä antiikista nykypäivään. Kurssilla perehdytään kulttuuriperintöön, taiteeseen ja tieteeseen oman aikansa ilmentäjinä Euroopassa. Tarkastelun kohteena on eurooppalainen ihminen, yksilön ja yhteiskunnan suhde, sukupuoli ja arkielämä. 5. Ruotsin itämaasta Suomeksi (HI05) Kurssi tarkastelee Suomen kehitystä osana Itämeren alueen historiaa autonomian ajalle asti. Kurssilla perehdytään yhteiskunnan, talouden ja ympäristön lisäksi yhteisöjen ja yksilöiden väliseen vuorovaikutukseen, arjen historiaan ja ihmisten elämäntapaan sekä elinkeinoihin historian eri vaiheissa. Kurssilla syvennytään erityisesti lähiympäristön historian lähteisiin ja erilaisiin tutkimusmenetelmiin. Lauttakylän lukiossa hyödynnetään lähialueiden paikallishistoriaa vierailemalla historiallisesti merkittävissä kohteissa. 6. Maailman kulttuurit kohtaavat (HI06) Kurssilla perehdytään kulttuurin käsitteeseen ja kulttuurieroja koskevan ajattelun muutoksiin sekä tarkastellaan, miten suhtautuminen eri kulttuureihin on vaihdellut ajattelun ja yhteiskuntien rakenteen muuttuessa. Kulttuuri ymmärretään kokonaisvaltaisena käsitteenä. Kurssilla tarkastellaan eurooppalaisten ja Euroopan ulkopuolisten kulttuurien kohtaamista ja vuorovaikutusta historian eri aikoina. 7. Historian ja yhteiskuntaopin kertauskurssi (HI07) Kurssilla kerrataan historian ja/tai yhteiskuntaopin keskeiset osa-alueet ylioppilaskirjoituksia silmällä pitäen. Lisäksi päivitetään uusin tieto molempien oppiaineiden viimeaikaisista tapahtumista ja ilmiöistä. Painopiste kurssilla on valmistautumisessa sekä historian että yhteiskuntaopin ainereaalin vaatimuksiin. Erityinen huomio kohdistetaan ylioppilaskokeen tehtävätyyppeihin sekä toimintaan koetilanteessa.

32 YHTEISKUNTAOPPI (YH) 1. Suomalainen yhteiskunta (YH01) Kurssi perehdyttää valtiollisiin ja yhteiskunnallisiin järjestelmiin ja niissä vaikuttamiseen. Kurssi keskittyy suomalaisen yhteiskunnan analyysiin valtio-opin, sosiaalipolitiikan ja sosiologian käsitteistöä ja teorioita hyödyntäen. Keskeisiä näkökulmia ovat demokratia, yhteiskunnan perusrakenteiden kehitys, valta ja vaikuttaminen aktiivista ja osallistuvaa kansalaisuutta korostaen. 2. Taloustieto (YH02) Taloustieteisiin pohjautuva kurssi johdattaa ymmärtämään talouden toimintaperiaatteita ja ajankohtaista talouspoliittista keskustelua. Se käsittelee mikro- ja makrotalouden kysymyksiä kansalaisten, yritysten ja valtioiden näkökulmista. Kurssilla perehdytään talouden ja politiikan kytköksiin sekä työnteon ja yrittämisen merkitykseen hyvinvointivaltion rahoittamisessa. Lisäksi tarkastellaan talouden ja ympäristön suhdetta kestävän kehityksen näkökulmasta. 3. Suomi, Eurooppa ja muuttuva maailma (YH03) Kurssi perehdyttää Euroopan taloudelliseen ja poliittiseen yhdentymiseen ja yksittäisen kansalaisen asemaan yhdentyvässä Euroopassa ja globalisoituvassa maailmassa. Kurssi aikana opitaan seuraamaan ajankohtaisia maailman tapahtumia. Se kannustaa osallistumaan erilaisia kansainvälisen politiikan ilmiöitä koskevaan keskusteluun. Kurssin toteuttamisessa painotetaan tutkivaa oppimista, jossa hyödynnetään mediaa ja muita monipuolisia informaatiolähteitä. 4. Kansalaisen lakitieto (YH04) Kurssilla perehdytään Suomen oikeusjärjestyksen ja oikeuden käytön perusasioihin. Tutustutaan tärkeimpiin oikeudellisiin sopimuksiin ja tiedon lähteisiin sekä paneudutaan tavanomaisten oikeusasioiden hoitamiseen. 5. Historian ja yhteiskuntaopin kertauskurssi (YH05) Kurssilla kerrataan historian ja/tai yhteiskuntaopin keskeiset osa-alueet ylioppilaskirjoituksia silmällä pitäen. Lisäksi päivitetään uusin tieto molempien oppiaineiden viime aikaisista tapahtumista ja ilmiöistä. Painopiste kurssilla on valmistautumissa sekä historian että yhteiskuntaopin ainereaalin vaatimuksiin. 6. Yritystoimintaa käytännössä (YH06) Opiskelijat perustavat yrityksen, jolle laaditaan liikeidea sekä avataan tili. Kurssilla käydään käytännössä läpi yrityksen elinkaari lukuvuoden aikana.

33 USKONTO (UE) 1. Uskonto ilmiönä kristinuskon, juutalaisuuden ja islamin jäljillä (UE01) Kurssilla perehdytään uskontoon ilmiönä ja käsitteenä. Tarkastellaan nykyajan uskonnollisuutta, uskonnottomuutta ja uskonnonvapautta. Lisäksi kontrastiivisesti tarkastellaan Lähi-idän monoteistisia uskontoja, pyhiä kirjoja, keskeisiä sisältöjä ja ajankohtaisia kysymyksiä. 2. Maailmanlaajuinen kristinusko (UE02) Kurssilla perehdytään kristinuskon asemaan ja vuorovaikutukseen globaalissa maailmassa. Selvitetään ekumenian vaikutuksia ja ajankohtaisia kysymyksiä. Tarkastellaan kristinuskon historiaa suhteessa nykypäivän suuriin kirkkokuntiin ja kristillisperäisiin uskontoihin. Tutustutaan kontrastiivisesti eri ryhmien opillisiin näkemyksiin ja omiin painotuksiin. 3. Maailman uskontoja ja uskonnollisia liikkeitä (UE03) Kurssilla perehdytään suuriin maailmanuskontoihin. Käydään läpi luonnonuskonnot, hindulaisuus, buddhalaisuus, Kiinan kansanuskonnot ja nykyinen uskontotilanne, sintolaisuus, uudet uskonnolliset liikkeet sekä Aasian uskontojen vaikutus ja asema länsimaissa. 4. Uskonto suomalaisessa yhteiskunnassa (UE04) Kurssi keskittyy uskonnollisuuden ja uskonnollisten ilmiöiden ilmenemismuotoihin Suomessa eri aikoina. Tehdään katsaus suomalaiseen uskonnollisuuteen ja suomalaisiin uskonnollisiin perinteisiin. Tarkastellaan myös maailmanuskontojen asemaa ja vaikutusta Suomessa. 5. Uskonnot tieteessä, taiteessa ja populaarikulttuurissa (UE05) Kurssilla perehdytään laajasti havainnollistaen siihen, miten uskonnot näkyvät ja vaikuttavat tieteen ja taiteen eri muotoihin. Tarkastellaan uskonnollista symboliikkaa, myyttejä ja teemoja, joita taiteessa hyödynnetään. Pohditaan uskonnon merkitystä perinteiden osana. 6. Uskonnot ja media (UE06) Kurssilla tarkastellaan uskontoja median näkökulmasta. Miten uskonto ja uskonnollisuus näkyy mediassa, millaista on uskontojen mediajulkisuus, median ja uskonnon suhteen positiiviset ja negatiiviset puolet. Perehdytään myös siihen, millainen vaikutus medialla on uskontoilmiöihin, kuten asenteisiin ja uskontoihin liittyviin mielikuviin, uskontoihin ja konflikteihin, uskontoihin ja rauhan rakentamiseen ja uskontokritiikkiin. 7. Kertauskurssi (UE07) Uskonnon kertauskurssi on ylioppilaskirjoituksiin kertaava kurssi, jolla tarkastellaan ajankohtaisia uskonnollisia ilmiöitä ja nivotaan yhteen uskonnon kurssien eri teemoja. Kerrattavia aiheita voidaan valita tarpeen mukaan myös yhdessä. Kurssilla tutustutaan ylioppilaskokeen rakenteeseen ja harjoitellaan kysymyksiin vastaamista.

34 TERVEYSTIETO (TE) 1. Terveyden perusteet (TE01) Pakollisella kurssilla syvennetään perusopetuksen aikana opittua terveysosaamista ja ymmärrystä terveyden ja hyvinvoinnin edistämisestä. Lisäksi opitaan tunnistamaan ja arvioimaan terveyden edellytysten toteutumista omassa elämässä, lähiyhteisöissä ja ympäristöissä sekä yhteiskunnallisessa päätöksenteossa. Keskeistä on myös itsehoitovalmiuksien ja arjen terveysosaamisen kehittäminen, mielenterveyden suojaaminen sekä ajankohtaisten ja opiskelijoiden esille nostamien asioiden käsittely. 2. Ihminen, ympäristö ja terveys (TE02) Kurssilla tarkastellaan terveyttä, hyvinvointia ja turvallisuutta voimavarana ja perehdytään sosiaaliseen kestävyyteen osana kestävän tulevaisuuden tavoitteita. Keskeistä on myös tarkastella perimän ja ympäristöön liittyvien tekijöiden yhteyksiä ja vaikutuksia terveyteen ja toimintakykyyn. 3. Terveyttä tutkimassa (TE03) Kurssilla luodaan kokonaiskuvaa terveyden edistämisen ja sairauksien ehkäisyn historiallisista kehityslinjoista ja tulevaisuuden haasteista pääpiirteissään. Kurssilla vahvistetaan opiskelijan valmiuksia hankkia ja arvioida terveyteen liittyvää tutkimus- ja arkitietoa ja soveltaa terveysosaamistaan aktiivisena kansalaisena. Kurssilla perehdytään terveyteen vaikuttavien tekijöiden kriittiseen arviointiin ja pohditaan tutkimuksen ja päätöksenteon mahdollisuuksia terveyden edistämisessä lähiyhteisöissä, yhteiskunnassa ja globaalisti. 4. Terveystiedon kertauskurssi (TE04) Kurssilla kerrataan lukion valtakunnallisten kurssien oppisisällöt sekä harjoitellaan reaalikokeen tehtäviin vastaamista. Suoritetaan verkkokurssina. Kurssi arvostellaan suoritusmerkinnällä. Kurssin oheismateriaalina toimii kertauskirja Yo Terveystieto. LIIKUNTA (LI) 1. Energiaa liikunnasta (LI01) Tavoitteena on, että opiskelija ymmärtää fyysisen aktiivisuuden ja toimintakyvyn terveyden ja hyvinvoinnin perusedellytyksenä. Opiskelija harjaantuu liikuntataidoissaan ja kehollisessa ilmaisussaan sekä saa tietoja ja kokemuksia fyysisten ominaisuuksien harjoittamisesta monipuolisesti. Opiskelija saa kokemuksia yhdessä liikkumisesta reilun pelin hengessä. Opiskelijan koettu liikunnallinen pätevyys vahvistuu uuden oppimisen, liikunnan tuoman ilon ja virkistyksen myötä. Opettaja auttaa opiskelijaa löytämään opiskelijalle sopivan liikunnallisen harrastuksen tutustuttamalla paikallisiin liikuntamahdollisuuksiin. Kurssin keskeisiä sisältöjä ovat liikunnallisten perustaitojen soveltaminen ja fyysisten ominaisuuksien harjoittaminen eri liikuntamuodoissa. Erilaisten pelien osuus kurssilla korostuu.

35 2. Aktiivinen elämäntapa (LI02) Tavoitteena on opettaa ja kannustaa opiskelijaa liikunnallisen elämäntavan omaksumiseen sekä riittävän päivittäisen fyysisen aktiivisuuden saavuttamiseen. Opiskelijaa ohjataan ymmärtämään, että liikuntaharrastusten lisäksi toimintakykyä, terveyttä ja hyvinvointia tukeva fyysinen aktiivisuus muodostuu arjen valinnoista ja pitkäkestoisen istumisen välttämisestä. Kurssin keskeisiä sisältöjä ovat fyysisten ominaisuuksien arviointi, hengitys- ja verenkiertoelimistöä kuormittava liikunta, lihaskuntoharjoittelu ja kehonhuolto. Opiskelijat ohjataan havainnoimaan arkisia toimintatapojaan ja valintojaan fyysisen aktiivisuuden ja terveyden näkökulmista. Opiskelijat saavat ohjausta ja palautetta liikunnallisen elämäntavan ja fyysisesti aktiivisen arjen toteuttamiseen. Opiskelijat tutustutetaan erityylisiin fyysistä kuntoa parantaviin harjoitusmuotoihin, tarkoituksena mielekkään harjoitusmuodon löytyminen. 3. Terveyttä liikkuen (LI03) Kurssilla syvennetään erityisesti fyysiseen toimintakykyyn liittyviä taitoja ja tietoja. Kurssin tavoitteena on oman säännöllisen liikunnan edistäminen sekä fyysisten ominaisuuksien seuraaminen ja kehittäminen. Opettaja ohjaa liikuntaohjelman suunnittelua ja toteutusta. Liikuntasuunnitelmaa toteutetaan mahdollisuuksien mukaan liikuntateknologiaa hyväksi käyttäen. 4. Yhdessä liikkuen (LI04) Kurssin sisältönä on vanhojen tanssien harjoittelu, tansseissa esiintyminen sekä vanhojenpäivän suunnittelu. Kurssilla paitsi opetellaan laaja valikoima erilaisia tansseja, myös syvennetään erityisesti sosiaalisen toimintakyvyn osa-alueen taitoja ja tietoja. Kurssin yhtenä tavoitteena on edistää opiskelijoiden sosiaalista yhteenkuuluvuutta. Työtavoissa painottuu opiskelijaryhmän aktiivinen osallisuus, toiminnallisuus ja yhteistoiminta. 5. Hyvinvointia liikkuen (LI05) Kurssilla syvennetään erityisesti psyykkisen toimintakyvyn osa-alueen taitoja ja tietoja. Kurssin tavoitteena on tukea opiskelijan jaksamista ja lisätä opiskeluvireyttä rentouttavien ja elämyksellisten liikuntakokemusten kautta. Monipuoliset liikuntatehtävät mahdollistavat osallisuuden, liikunnallisen pätevyyden ja kehollisen ilmaisun kokemuksia. Kurssin sisällöstä vastaavat pääasiassa opiskelijat. Opettaja huolehtii kurssin monipuolisuudesta. Kurssiin on mahdollista sisällyttää tutustumiskäynti johonkin täysin uuteen lajiin. 6. Palloilukurssi (LI06) Kurssin tavoitteena on tuoda virkistystä kouluviikkoihin liikunnan avulla. Pääsisältöinä ovat eri pallopelit, joissa opiskelija pääsee oppimaan uutta sekä käyttämään ja yhdistämään aiemmin opittuja taitoja. Kurssin tarkempi sisältö suunnitellaan yhdessä opiskelijoiden kanssa.

36 MUSIIKKI (MU) 1. Musiikki ja minä (MU01) Opiskelija kehittää äänenkäyttöään ja soittotaitoaan musiikillisen ajattelun ja ilmaisun välineenä. Kurssilla syvennetään musiikin ja musiikkikäsitteiden tuntemusta käytännön musisoinnin avulla. Opiskelija oppii tarkkailemaan ääniympäristöään ja perehtyy kuulonhuoltoon. 2. Moniääninen Suomi (MU02) Opiskelussa käytetään monipuolisia työtapoja, erityisesti musisointia ja kuuntelua. Musisoitaessa kiinnitetään huomiota oman taiteellisen ilmaisun sekä kuuntelu- ja vuorovaikutustaitojen kehittämiseen. Musiikkiohjelmistoon valitaan eri musiikinlajeja populaari- ja taidemusiikista perinnemusiikkiin. 3. Ovet auki musiikille (MU03) Kurssilla tutustutaan syvällisesti joihinkin musiikinlajeihin tai musiikkikulttuureihin. Opiskelija kehittää musisointitaitojaan sekä taitojaan hankkia ja käsitellä tietoa. Kurssin voi suorittaa myös projektina. 4. Musiikki viestii ja vaikuttaa (MU04) Opiskelija tutkii musiikin yhteyttä tekstiin, kuvaan ja liikkeeseen ja perehtyy tarkemmin musiikin käyttötapoihin esimerkiksi elokuvassa, näyttämöllä, joukkoviestimissä tai verkkoympäristöissä muutaman rajatun näytteen avulla. Sisältöjen tarkastelussa painottuu pyrkimys kokonaisuuksien ymmärtämiseen. Musiikin vaikuttavuutta tutkitaan analysoimalla olemassa olevaa materiaalia tai tuottamalla sitä itse. Kurssin voi suorittaa myös taiteidenvälisenä tai monialaisena projektina. KUVATAIDE (KU) 1. Kuvat ja kulttuurit (KU01) Kuvataiteen ykköskurssilla käydään läpi taiteen tekemisen perusasioita. Opiskelemme mm. värioppia, sommittelua ja tilankuvaamista. Tavoitteena on myös tutustua eri tekniikoihin monipuolisesti. Kehitytään omassa ilmaisussa ja tyylissä. Analysoimme myös muiden tekemiä kuvia. 2. Muotoillut ja rakennetut ympäristöt (KU02) Kauneutta on kaikkialla ympärillämme. Kurssilla harjoittelemme se löytämistä niin luonnosta, arkkitehtuurista kuin muotoillusta ympäristöstämme. Käytämme eri tekniikoita monipuolisesti vaihtelevien töiden toteutuksessa. 3. Osallisena mediassa (KU03) Kurssilla tutustumme vaihdellen eri medioihin. erityisesti valokuvaus on painopisteenä. Analysoimme valmiita kuvia ja kuvaamme itse mm. maisema-, muoto- ja tuotekuvia. Käsittelemme kuvia tarvittaessa. Kurssilla pohdimme visuaalisuuden merkitystä mediassa.

37 4. Taiteen monet maailmat (KU04) Näkemämme kuvat vaikuttavat meihin. Tällä kurssilla tutustutaan ihmisen muovaamiin kuviin ja arkkitehtuuriin kautta aikojen. Tutustutaan tarkemmin vanhoihin tuttuihin teoksiin ja törmätään uusiin kiinnostaviin kuviin. Kurssiin sisältyy opintoretki valittuun taidekohteeseen. 5. Nykytaiteen työpaja (KU05) Kurssilla tutustutaan nykytaiteen ilmiöihin. Pääpaino on omassa ilmaisussa ja sen kehittämisessä. Materiaali ja tekniikka vaihtoehdot ovat rajattomat. Kurssi järjestetään mahdollisuuksien mukaan viikonloppu kurssina työpajana. OPINTO-OHJAUS (OP) 1. Minä opiskelijana (OP01) Kurssi koostuu luokkaopetuksesta, ryhmänohjauksista sekä tutustumiskohteista. Kurssilla orientoidutaan lukio-opintoihin. Tutustutaan itseen oppijana ja kehitetään elämänhallintataitoja. Suunnitellaan lukio-opintoja ja ylioppilaskirjoituksia. Kurssilla aloitetaan opintopolun suunnittelua. 2. Jatko-opinnot ja työelämä (OP02) Kurssilla tutustutaan toisen- ja korkea-asteen jatko-opintomahdollisuuksiin. Lisäksi tutustumme muihin koulutusmahdollisuuksiin. Kehitetään työelämätietoutta. Tavoitteena on rakentaa jokaiselle on opinto- ja urapolku suunnitelma. 3. Tutortoiminta (OP03) Tutorkurssi muodostuu keväällä järjestettävästä tutorkurssista sekä seuraavan lukuvuoden toiminnasta. Kurssilla tutor saa perustietoa lukion toiminnasta, omasta tehtävästään ja sen velvoitteista sekä uuden opiskelijan elämäntilanteesta. Tutorin tehtävä on opastaa lukion aloittamiseen liittyvissä käytännön asioissa ja olla apuna ryhmänohjaustunneilla sekä opintoohjauksen kurssilla. Tutorien keskeisin tehtävä on luoda erilaisin keinoin yhteishenkeä sekä viihtyisää ja turvallista kouluilmapiiriä yhteistyössä oppilaskunnan ja koulun aikuisten kanssa. TEEMAOPINNOT (TO) 1. Monitieteinen ajattelu (TO01) Kurssin tavoitteena on tarjota tilaisuuksia ajattelun taitojen kehittämiseen laaja-alaisesti ja oppiainerajat ylittävästi. Opiskelijat oppivat hahmottamaan eri tieteen- ja taiteenalojen välisiä yhteyksiä sekä niiden keskeisten periaatteiden ja käsitteiden vuorovaikutusta yhtä tiedonalaa laajemmissa kokonaisuuksissa. Kurssin aikana opiskelijat kehittävät kriittistä ja luovaa ajatteluaan itsenäisesti ja yhteistoiminnassa muiden kanssa. He analysoivat ja arvioivat erilaisia käsitejärjestelmiä ja näkökulmia ja käyttävät niitä johtopäätösten ja ratkaisujen tekemiseen. Kurssin keskeiset sisällöt valitaan vähintään kahdesta eri oppiaineesta tai aihekokonaisuudesta.

38 2. Tutkiva työskentely teknologialla (TO02) Tieto- ja viestintäteknologian kurssin tavoitteena on, että opiskelija suunnittelee, toteuttaa ja esittää yksin tai yhteistyössä muiden opiskelijoiden kanssa johonkin ilmiöön tai aihepiiriin liittyvän dokumentoidun projektin, tutkielman, keksinnön tai muun tuotoksen. Samalla hän kehittää osaamistaan tieto- ja viestintäteknologiassa. Lisäksi tavoitteena on, että opiskelija saa tilaisuuksia oppiainerajat ylittävään työskentelyyn ja yhteistyöhön. Kurssin keskeisillä sisällöillä on yhteys kahden tai useamman eri oppiaineen tietoihin ja taitoihin sekä aihekokonaisuuksiin. 3. Osaaminen arjessa (TO03) Vapaaehtoistoiminnan, työelämän, liikennekasvatuksen tai kansainvälisen toiminnan kurssilla opiskelija saa tilaisuuksia tietojensa ja taitojensa soveltamiseen käytännön työtehtävissä ja tilanteissa. Tarkoituksena on vahvistaa opiskelijoiden koulussa hankkiman osaamisen ja arkielämän välistä yhteyttä. Kurssin tavoitteena on, että opiskelija oppii ymmärtämään yhteiskunnan toimintaperiaatteita ja kehittää työelämässä tarvittavaa osaamista koulun ulkopuolisissa toimintaympäristöissä. Hän saa mahdollisuuksien mukaan tilaisuuksia osaamisensa syventämiseen myös kansainvälisessä yhteistyössä. Opiskelijalle voidaan lukea hyväksi kokonaan tai osin kurssin tavoitteiden ja sisältöjen mukainen muualla hankittu osaaminen. LUKIODIPLOMIT (LD) 2. Kuvataiteen lukiodiplomi (KULD02) Kurssilla tehdään valtakunnallisten ohjeiden ja tehtävien mukainen opinnäytetyö. Työ koostuu varsinaisesta teoksesta sekä siihen liittyvästä portfoliosta. Saadakseen todistuksen kurssista täytyy olla suoritettuna vähintään neljä kuvataiteen kurssia. 4. Liikunnan lukiodiplomi (LILD04) Kurssin tavoitteena on, että opiskelija antaa erityisen näytön lukioaikaisesta osaamisestaan ja harrastuneisuudestaan liikunnassa. Liikunnan lukiodiplomin tavoitteena on, että opiskelija pohtii monipuolisesti liikunnan merkitystä elämässään samalla kehittäen fyysistä toimintakykyään, liikunnallista erityisosaamistaan, harrastuneisuuttaan ja yhteistyökykyjään. Kurssin keskeisiä sisältöjä ovat liikunnan osioiden lisäksi liikunnallisen tutkielman sekä portfolion tekeminen. Liikunnan lukiodiplomi muodostuu liikuntakykyisyyden, liikuntatietojen, erityisosaamisen, harrastuneisuuden ja yhteistyötaitojen sekä portfolion muodossa tehtävän itsearvioinnin muodostamasta kokonaisuudesta. 5. Median lukiodiplomi (MELD05) Kurssin tavoitteena on, että opiskelija antaa erityisen näytön lukioaikaisesta mediaosaamisestaan ja harrastuneisuudestaan. Median lukiodiplomin tavoitteena on edistää opiskelijan monipuolisia media- ja vuorovaikutustaitoja sekä median välineiden, ilmaisukeinojen ja mahdollisuuksien luovaa käyttöä. Lisäksi edellytetään informaation kriittisen valinnan, tulkinnan, arvioinnin ja jäsentelyn taitoa, mediasuhteen pohdintaa ja median toimintaympäristön hahmottamista. Kurssin keskeiset sisällöt perustuvat opiskelijan valitsemaan tehtävään, näkökulmaan ja toteutustapaan. Median lukiodiplomi on portfolion ja mediaesityksen muodostama kokonaisuus.

39 6. Musiikin lukiodiplomi (MULD06) Kurssin tavoitteena on, että opiskelija antaa lukioaikanaan näytön musiikillisesta erityisosaamisestaan ja erityisestä harrastuneisuudestaan musiikissa. Opiskelija osoittaa musiikillista osaamistaan ja harrastuneisuuttaan valmistamalla musiikin taidollista ja tiedollista hallintaa osoittavan projektin tai kokoamalla näytesalkun lukioaikaisista musiikkiopinnoistaan ja toiminnastaan. Musiikin lukiodiplomin voi toteuttaa joko yksin tai ryhmän jäsenenä. Kurssin keskeiset sisällöt perustuvat musiikin lukiodiplomin erilaisiin toteutustapoihin ja osa-alueisiin. Musiikin lukiodiplomi muodostuu neljästä osasta, jotka ovat opiskelijan musiikillinen omaelämäkerta, musiikkiprojekti tai musiikillinen näytesalkku, yhteenveto ja arvioitsijoiden lausunto. TAITEIDEN VÄLISET KURSSIT (TA) 1. Monitaiteellinen musiikkiprojekti (TA01) Kurssi tarjoaa opiskelijalle tilaisuuksia kehittää musiikillista ja muuta taiteellista luovaa ajatteluaan ja ilmaisutaitojaan taiteidenvälisessä työskentelyssä ja yhteistyössä muiden kanssa. 2. Nykytaiteen keinoin (TA02) Kurssin tavoitteena on, että opiskelija syventää omakohtaista suhdettaan kuvataiteeseen ja muuhun visuaaliseen kulttuuriin nykytaiteelle ominaisin keinoin. Opiskelijat tutkivat kulttuurisia ilmiöitä eri taiteenalojen ilmaisun keinoja käyttämällä ja soveltamalla. Kurssilla hyödynnetään visuaalisuuden rinnalla myös muita tiedon tuottamisen tapoja. Opiskelijat syventyvät erilaisiin käsityksiin taiteen tehtävästä. Kurssilla tarkastellaan kuvataiteen ja muun visuaalisen kulttuurin henkilökohtaisia ja yhteiskunnallisia merkityksiä. Taidetta käytetään osallistumisen ja vaikuttamisen muotona. Tutkittavat ilmiöt sekä käytettävät välineet, teknologiat ja ilmaisun keinot valitaan yhdessä opiskelijoiden kanssa. Kurssilla toteutetaan monitaiteellisia teoksia, produktioita ja esityksiä erilaisiin ympäristöihin. 3. Taidetta kaikilla aisteilla (TA03) Kurssin tavoitteena on, että opiskelija oppii tuntemaan ja arvioimaan eri taiteenalojen ajankohtaisia toimintatapoja ja ilmiöitä. Kurssilla tarkastellaan taiteiden ja kulttuurien suhdetta sekä taiteen merkityksiä omassa elämässä, yhteiskunnassa ja maailmassa. Opiskelijoille merkityksellisiä teemoja ja aihepiirejä tutkitaan eri taiteenalojen keinoin ja niitä yhdistellen. Kurssi toteutetaan vähintään kahden taiteenalan välisenä kokonaisuutena. Kurssin keskeisiä sisältöjä voidaan valita myös aihekokonaisuuksista. MEDIAKULTTUURI (ME) 1. Mediakurssi (ME01) Kurssilla käsitellään mediaa eri näkökulmista. Opiskelija voi myös valita kurssiin sisältöjä yksilöllisesti sen mukaan, mikä median osa-alue kiinnostaa ja mitkä ovat tavoitteet. Kurssilla on

40 mahdollista esimerkiksi perehtyä tarkasti media-alan työhön tai tuotteisiin, työstää eri oppiaineisiin liittyviä sisältöjä tai laajentaa tekstien analysoimisen ja tuottamisen taitoja. 2. Lukion lehti (ME02) Kuinka sanomalehteä tehdään? Kurssilla perustetaan toimitus, joka julkaisee lukion lehden. Toimitus ideoi lehden sisällön, tuottaa materiaalin ja suunnittelee julkaisun ulkoasun. Kurssilla perehdytään tekemisen kautta mm. journalismin periaatteisiin, toimituksen työnjakoon ja lehden teon eri vaiheisiin. 3. Sosiaalinen media verkkokurssi (ME03) Kurssilla käydään läpi, mitä sosiaalinen media tarkoitta ja tutustutaan tämänhetkisiin suosituimpiin sosiaalisen median ohjelmiin. Kurssilla perehdytään sosiaalisen median hyötyihin ja haittoihin ja sosiaaliseen mediaan liittyviin tekijänoikeuksiin. Opiskelija oppii hyödyntämään ja tuottamaan sosiaalista mediaa opiskelunsa tukena ja tunnistamaan mahdolliset ongelmat ja vaarat. 4. Käytännön mediaa (ME04) Facebook, Twitter, Snapchat, Periscope ja niin edelleen: kurssin opiskelijat somettavat lukion tapahtumista ja arjesta. Kurssi ei ole perinteistä tunneilla istumista vaan tiedonvälitystä sieltä missä tapahtuu. Perehdytään sosiaalisen median periaatteisiin, ideoidaan toimintatapoja ja viestitään Lalun hengessä. 5. Ajatuksesta elokuvaksi (ME05) Kurssin tavoitteena on syventää opiskelijan tietoja ja ymmärrystä elokuvista ja elokuvan tekemisestä. Kurssilla perehdytään elokuvan historiaan ja kehitykseen. Opiskelija tutustuu elokuvan käsikirjoittamiseen ja tekemiseen: ihmisiin elokuvan takana. Kurssilla käydään lävitse elokuvan tyylilajit, elokuvan ja kirjallisuuden suhdetta ja pohditaan, milloin elokuva on klassikko. Lisäksi opiskelija oppii hyödyntämään elokuvaa lähteenä, mediana. KANSAINVÄLISYYSKASVATUS (KVK) 1. Kansainvälisyyskurssi Lauttakylän lukiossa (KVK01) Kansainvälisyyskurssi on ainerajat ylittävä kurssi, jossa tutustutaan syvällisesti jonkin maan kulttuuriin kansainvälisestä näkökulmasta. Opetuksessa painottuvat niin tutkittavan kohteen maantiede, historia, yhteiskunta ja kulttuuri. Kurssiin kuuluu opintomatka, ja kohde vaihtelee lukuvuosittain. 2. Kansainvälinen keittiö (KVK02) Kurssilla tutustutaan eri kulttuuripiirien ruokakulttuuriin ja -tapoihin. Kurssi toteutetaan valmistamalla ja nauttimalla yhdessä valmistettuja aterioita. Kohteina olevat kulttuuripiirit vaihtuvat vuosittain. Kurssi suoritetaan valmistamalla ateriakokonaisuus valitun ruokakulttuurin teemasta. Kurssin alussa sovitaan montako ruokakulttuuria kullakin kurssilla käydään läpi.

41 3. Kansainvälinen kauppa ja talous (KVK03) Kurssilla tutustutaan matkailijan ulkomailla tapahtuvaan kauppaan uusien valuuttojen sekä kaupankäyntitapojen kautta. Lisäksi kurssilla harjoitellaan liikeneuvotteluiden kulkua eri kulttuureissa sekä kirjoitetaan liikekirjeitä suomeksi ja vierailla kielillä. Kurssilla kerrataan maailmankaupassa vaikuttavat ajankohtaiset ilmiöt. 4. Monikulttuurinen maailma (KVK04) Kurssin keskeinen tavoite on ymmärtää monikulttuurisuuden tarjoamat hyödyt. Kurssilla tutustutaan monimuoto-opetuksena monikulttuurisuuteen omassa lähiympäristössä, ymmärretään kuinka ennakkoluulot johtavat syrjintään ja rasismiin, sekä yritetään löytää keinoja monikulttuurisuuden kohtaamiseen. Kurssilla tutustutaan ulkomaalaisiin omalla paikkakunnalla sekä vieraillaan vastaanottokeskuksessa tai muussa monikulttuurisuuteen keskittyvässä yhteisössä. 5. Kansainvälinen tiede- ja projektikurssi (KVK05) Kurssin suoritustapa: opiskelija osallistuu aktiivisesti lukion käynnissä olevaan kansainväliseen hankkeeseen. TIETOTEKNIIKKA (TI) 1. Toimisto-ohjelmat (TI01) Libre Office-ohjelmiin (Writer, Calc, Impress, Draw, Math) tutustuminen. 2. Vektorigrafiikka (TI02) Inkscape-vektorigrafiikkaohjelmaan tutustuminen. 3. Kuvankäsittely (TI03) GIMP-kuvankäsittelyohjelmaan tutustuminen. 4. Ohjelmointi (TI04) Tutustutaan algoritmisen ajattelun ja ohjelmoinnin perusteisiin. ILMAISUTAITO (IL) 1. Ilmaisutaidon peruskurssi (IL01) Kurssi rohkaisee opiskelijoita ilmaisemaan itseään teatterin keinoin ja kartuttamaan esiintymistaitojaan. Arviointi suoritusmerkinnällä. 2. Ilmaisutaidon näytelmäkurssi 1 (IL02) Kurssilla perehdytään teatteri-ilmaisun, käsikirjoituksen laadintaan ja esitysympäristön suunnitteluun. Arviointi suoritusmerkinnällä.