1 / 2007 pohjoiskirkkonummelaisten oma kylälehti. Päiväkotitilanne. Kylätalo s Vastaa kyläkyselyyn s. 19

Transkriptio

1 1 / 2007 pohjoiskirkkonummelaisten oma kylälehti Päiväkotitilanne s. 12 Kylätalo s Vastaa kyläkyselyyn s. 19

2 2 PÄÄKIRJOITUS Kylänraitti 1/2007 Päätoimittaja Matti Saartamo Toimitussihteeri Kirsi Suni Toimituskunta Katriina Aatsalo,Maria Feldt, Tapani Iivari, Raija Kari, Raili Leidenius, Marjokaisa Piironen, Paavo Sortti Askartelu ja sarjakuva Franz Raschbacher Hyvää kylävuotta! Meillä on nyt kylätalo ja talossa työntekijä kyläpiika. Talo on auki arkisin. Käykää ihmeessä tutustumassa! Aukioloajat ovat tällä samalla sivulla. Hanke pyörii EU:n ja kyläyhdistyksen varoilla sekä kyläläisten talkootyöllä. Tänä vuonna talon ja toiminnan on saatava kyläyhteisön tuki, jotta jatko varmistuu. Lauantaina on kylätalolla avoimien ovien päivä ja tarjolla kahvia ja pullaa. Vuoden alusta Veikkolasta on päässyt seutulipulla kaikkialle pääkaupunkiseudulle. On hieno juttu, että aloitteemme toteutui ja siirryimme tasatahtiin Masalan ja kirkonkylän kanssa YTV-aikaan. Tässä lehdessä on lyhyt kysely, jolla päivitetään viimevuotista kyläsuunnitelmaa. Vastaamalla vaikutat kylän kehitykseen. Mielipiteesi on meille tärkeä. Mitä enemmän ihmiset osallistuvat kyselyyn, sitä enemmän tuloksilla on painoarvoa. Kunta on luvannut jakaa uudistetun kyläsuunnitelman kaikille uusille veikkolalaisille. Kunnan kanssa on neuvoteltu kylätalon toimimisesta kunnan infopisteenä. Sinulla on vuoden mittaan monta mahdollisuutta osallistua talkoisiin ja yhteistilaisuuksiin. Niissä tapaa muita mukavia kyläläisiä ja kotiutuu vieläkin paremmin tähän hienoon kylään. Kylänraitin lisäksi Veikkola tulee tutuksi kyläyhdistyksen nettisivuilla osoitteessa Raija Kari Veikkolan kyläyhdistyksen puheenjohtaja PS. Ennakkotieto: Toukokuun 26. päivä on Veikkola-päivä, joka rakennetaan yhdistysten ja yhteisöjen yhteistyönä kaiken ikäisille kyläläisille. KYLÄNRAITTI 1/2007 Kylänraittia julkaisee Veikkolan kyläyhdistys. Taitto Urkki Löfqvist Painopaikka Kangasalan lehtipaino Oy Seuraava numero 2/2007 ilmestyy aineistopäivä Aineisto Toimitus pidättää itsellään oikeuden muokata ja lyhentää aineistoa. TOIMITUSSIHTEERI KYLÄNRAITTI-LEHDELLE Haluatko ansiolistallesi kokemuksen Kylänraitin toimitussihteerin tehtävistä? Tarjoamme aitiopaikan Veikkolan asioiden seuraamiseen ja niihin vaikuttamiseen, sekä mukavaa toimitusseuraa kotoisissa ympäristöissä. Tehtävä on talkootyötä, josta ei makseta palkkaa. Yhteydenotot: Kirsi Suni, puh Matti Saartamo, puh Ilmoitukset Paavo Sortti Ilmoitushinnat v (mv) 1/16 s 60 e 1/8 s 100 e 1/4 s 180 e 1/2 s 300 e 1/1 s 450 e Neliväri-ilmoitukset ja määräpaikat sopimuksen mukaan. Jakelu Kylänraitti jaetaan vapaaehtoisvoimin Veikkolassa, Haapajärvellä, Kurkistossa, Kylmälässä, Lapinkylässä ja Siikajärvellä. Lisäksi lehteä saa kylän liikkeistä, kirjastolta ja kylätalolta. Kustantaja Kylänraittia julkaisee Veikkolan kyläyhdistys Byförening i Veikkola ry. neljä kertaa vuodessa. Painosmäärä: 4000 kpl ISSN Sisällysluettelo Pääkirjoitus 2 Uutiset 3 Ajassa 4-13: - punainen tupa 4 - joulukalenteripalaute 5 - Puheenaihe: ilotulitteet 6 - Voice massage 7 - digiaika 8 - vieraista maailmoista 9 - kylänratti 10 - askartelu 11 - päiväkotitilanne 12 - koulutilanne 13 Kylänraitilla Kulttuuri Kyläkysely 19 Ympäristö Nuoret Ajanviete 24 Urheilu 25 Tapahtumakalenteri 27 Kannen suuremman kuvan on ottanut Ilona Oranen viime marraskuun ensimmäisenä päivänä. Kuvauspaikka on Kalljärven luoteiskulmalta, hieman ennen kuin puro laskee järveen. Pienempi kuva on Veikkolan kylätalon sisäpihalta, Vanhatie 29. Kuvan otti Marjokaisa Piironen tammikuun puolivälissä. Veikkolan Kyläyhdistys VEIKKOLAN KYLÄYHDISTYS Puheenjohtaja Raija Kari , , raija.kari@saunalahti.fi Varapuheenjohtaja Matti Saartamo , matti.saartamo@manari.fi Rahastonhoitaja Paavo Sortti , , paavo.sortti@elisanet.fi Sihteeri Katriina Aatsalo , katriina.aatsalo@pp.inet.fi Muut hallituksen jäsenet: Pirkko-Liisa Iivari, , pirkko.iivari@kolumbus.fi Marjokaisa Piironen, , marjokaisa@gmail.com Raili Leidenius, , perhe.leidenius@kolumbus.fi Tuovi Hyvärinen, (09) , raimo.hyvarinen@kolumbus.fi Pirkko Kautto, , pirkko.kautto@elisanet.fi Varajäsenet Maria Feldt, , maria@feldt.fi Rauno Lahti, , rauno.lahti@kolumbus.fi Matti Knuuttila, ja , mattikn@sci.fi Johanna Artola, artolat@gmail.com Nuorisojaos Marja Huovila, , marja.huovila@kolumbus.fi Frisbeegolf Pyry Ahlfors, , pyry.ahlfors@saunalahti.fi Talviuinti Pirkko-Liisa Iivari, , pirkko.iivari@kolumbus.fi

3 Kylänraitti 1/2007 UUTISET 3 Kylätalo Veikkolan kylätalo, Vanhatie 29, Veikkola Päivystys kylätalolla ti, ke, to ja la Kyläpiian ajan varaus kylapiika@gmail.com, gsm Kyläsauna lämpiää sunnuntaisin avantouimareille Kylätalon kokoushuoneen varaukset: Veikkolaverkko veikkola.fi Kylätalolle polttopuita? Kyläyhdistys pyrkii säästämään talon sähkölämmityskustannuksissa lämmittämällä taloa myös puilla. Jos voit lahjoittaa kuivia puita, niin ota yhteyttä kylapiika@gmail. com tai Veikkola muutosten myllerryksessä Taloja rakennetaan, puita kaadetaan, teitä levennetään - maisema muuttuu. Tule keskustelemaan muutoksista keskiviikkona klo 18 koululla. Tilaisuudessa on kahvitarjoilu. Tervetuloa. Veikkolan kyläyhdistyksen vuosikokous pidetään yleisätilaisuuden jälkeen samassa paikassa. Maksa nyt jäsenmaksu säästät Liity sinäkin kyläyhdistykseen! Kyläyhdistyksen perhekohtainen jäsenmaksu on vielä vuosikokoukseen saakka kymmenen euroa. Maksamalla vuoden 2007 jäsenmaksun ennen keskiviikkoa säästät, koska jäsenmaksu nousee vuosikokouksessa. Nyt kannattaa liittyä! Kyläyhdistyksen jäsenmaksutili on: Länsi-Uudenmaan Osuuspankki , viite Jäsenmaksulla tuet kyläyhdistyksen toimintaa kahdella tavalla. Ensiksi: jäsenmaksusi antaa meille rahaa toimia. Toiseksi: mitä enemmän meillä on jäseniä, sitä enemmän saamme kunnalta avustusta. Veikkolan kyläsauna lämmitetään talvisunnuntaisin talkoilla. Olethan jo kokeillut pehmeitä löylyjä? Lammaskallion uimarannalla on Veikkolan kyläyhdistyksen sauna, jota lämmitetään talkoilla sunnuntaisin avantouimareille. Sauna on lämmin klo Käynti maksaa kolme euroa, ja kaikki maksut suoritetaan kauden lopussa tilille tai kyläpiialle kylätalossa. Tule tutustumaan avantouintiin ja sosiaaliseen saunomiseen! Avantouintia voi harrastaa tietenkin ilman saunaa. Kunnan uimakoppi on rannalla huhtikuun loppuun. Pukukopin avaimen voi tilata kunnan numerosta (Marjatta Mikkonen) tai sähköpostiosoitteesta marjatta. mikkonen@kirkkonummi.fi. Avaimen saa maksamalla 25 e, josta palautettaessa saa takaisin pantin, 15 e. Avaimen voi noutaa Veikkolasta kirjaston alakerrassa olevasta nuorisotilasta sovittuna aikana. Esim. keskiviikkoisin nuorisotila on auki klo asti. Avainta ei tarvitse palauttaa kesäksi vaan vasta, kun haluaa lopettaa uimakopin käytön. Saunan vuokraus Kyläsaunaa voi vuokrata myös oman perheen tai vieraiden käyttöön. Monet ovat esitelleet avantouintiharrastusta tai rantasaunaa ulkomaalaisille vierailleen. Siellä on pidetty myös syntymäpäiviä ja rentouduttu taloyhtiön talkoitten päätteeksi. Kyläsauna varataan ja avain noudetaan 10-kioskilta Koskentorilta. Kyläyhdistys on toimittanut 10-kioskille kalenterin, johon varaukset merkitään. Varaaja jättää puhelinnumeronsa kalenteriin. Jos sauna on vapaa, sen voi varata samana päivänäkin. Varaukset tehdään paikanpäällä kioskissa ja maksetaan varattaessa käteisellä. Varauksia ei voi tehdä puhelimitse. Saunan vuokra on 20 euroa neljältä tunnilta ja aina 20 euroa kahdesta lisätunnista. Vuokra-aikaan sisältyy saunan lämmitys ja loppusiivousaika. Saunan vuokraaja huolehtii saunan lämmityksestä, veden kantamisesta järvestä ja saunan siivouksesta käytön jälkeen. Saunan vuokraaja huolehtii myös siitä, että seuraavalle lämmittäjälle on valmiina lämmityspuut, jotka noudetaan pihapiirissä olevasta vajasta. Saunan pukuhuoneessa on lämmitys- ja sulkemisohjeet. Sauna on liitetty viemäriverkkoon, joten siellä voi peseytyä. Lämmintä vettä saa kiukaan vesisäiliöstä. Avain voidaan antaa tuntia ennen vuokrausajan alkua, ja se on palautettava tunnin kuluessa vuoron päätyttyä. Illalla 10-kioskin sulkemisen jälkeen loppuvasta vuorosta avain voidaan tuoda aamulla. Saunominen päättyy illalla klo Teksti ja kuva: Pirkko-Liisa Iivari Kyläsauna lämpiää vielä monena sunnuntaina avantouimareille. Tule perustamaan Veikkolaan senioriyhdistys! Veikkolan seurakuntakodilla lauantaina pidettyjen myyjäisten yhteydessä kerättiin nimiä Veikkolan oman senioriyhdistyksen perustamiseksi. Listalle tuli 24 nimeä. Nyt on päätösten aika. Perjantaina kaksi päivää ennen eduskuntavaalien varsinaista äänestyspäivää kello 18 alkaen pidämme kyläyhdistyksemme kylätalolla, os. Vanhatie 29, Veikkolan senioriyhdistyksen perustavan kokouksen. Paikalle tulee neuvonantajaksi Raimo Elonsalo Kirkkonummen Eerikinkalliosta. Raimo oli mm. pitkään Kirkkonummen Kansalliset Seniorit ry:n puheenjohtajana. Hän tietää, mitä mukavassa porukassa vietetyt seniorivuodet voivat parhaimmillaan olla. Tervetuloa, seniorit! Kylätalokin on kokemisen arvoinen. Kokoonkutsujan tehtävän saanut Tapani Iivari

4 4 AJASSA Kylänraitti 1/2007 Punaisella Tuvalla touhutaan yhdessä Vihdoinkin kauan odotettu talvi saapui lumituiskuineen ja pakkasineen. Veikkolan leikkipuiston Punaisella Tuvalla sekä puistolapset että esikoululaiset ja iltapäiväkerholaiset nauttivat suu hymyssä täysin rinnoin talven iloista. Yhdessä peuhataan lumessa, lasketaan mäkeä ja nuoskan saapuessa tehdään varmasti lumiukkojakin. Isompien lasten kanssa käydään lähikentällä luistelemassa, ja toivottavasti pääsisimme esikoululaisten kanssa myös hiihtämään. Lapset retkeilevät paljon myös lähiympäristössä. Metsämörrin Kotimetsä on esikoululaisten suosiossa. Ulkona keksimme paljon tekemistä säällä kuin säällä. Kylmimpinä pakkaspäivinä emme aina pääse ulos muuta kuin happihyppelylle. Onneksi Tuvan lämmössä riittää monenlaista puuhaa. Aamupäivisin siellä touhuaa 16 puolipäiväistä esikoululaista. Tutkitaan asioita, pohditaan, keskustellaan, kuunnellaan, askarrellaan, piirrellään, musisoidaan, jumpataan, leikitään, juhlitaan jne. Välillä ruokaillaan, ja joskus herkutellaan esim. itse leivotuilla pipareillakin. Opitaan monin eri tavoin asioita ja omaksutaan positiivinen asenne oppimiseen. Esikoulutoiminnassa painotetaan sosiaalisia vuorovaikutustaitoja, kuten isossa ryhmässä toimimista ja toisen huomioon ottamista. Yksi tärkeimmistä asioista on myös lasten kielellinen kehitys. Päivittäisessä toiminnassa ovat mukana niin puhuttu kuin kirjoitettukin kieli. Esimerkkinä voidaan mainita sadutus, jossa lapsi kertoo ja aikuinen kirjaa kertomuksen sanasta sanaan. Hauskoja tarinoita on jo syntynyt paljon syyskauden aikana. Lapset ovat luvanneet, että kevään mittaan satuja on tulossa paljon lisää. Samaan aikaan kun esikoululaiset puuhailevat sisällä, saapuvat klo 9:n jälkeen 2 6 -vuotiaat lapset puistoon, ilman etukäteisilmoitusta, leikkimään aikuisen turvallisessa valvonnassa. Puolilta päivin Tupa tyhjenee pienistä, ja tilalle saapuu noin 20 eka- ja tokaluokkalaista iltapäiväkerhoon. Joukossa saattaa olla myös jonkun koululaisen 6- vuotias sisarus. Punaisen Tuvan pihalla pienestäkin mäestä on suurta iloa esikoululaisille ja puistossa käyvälle Casimirille. Kerhossa syödään välipala, siellä voi tehdä läksyjä, leikkiä, askarrella, urheilla ja keksiä kaikkea kivaa yhdessä ystävien kanssa. Tammikuun teemana Punaisen Tuvan esikoulussa oli ystävyys. Yhdessä pohdittiin mm., millainen on hyvä ystävä ja mitä ystävän kanssa voi tehdä. Laulut ystävyydestä ovat soineet tiuhaan tahtiin, ja ystäväaiheisia satuja on syntynyt. Ystävänpäivän, 14.2., tienoilla kirjastossa oli mahdollisuus tutustua Punaisen Tuvan esikoululaisten taideteoksiin. Ystävyysteeman lisäksi näyttelyssä oli mukana mm. yhteistyössä kuvanveistäjä Sari Nikolan kanssa tehdyt kipsityöt sekä muita syksyn aikana tehtyjä taideteoksia. Punaisen Tuvan väki 210 Veikkolalaista tarmoa - perheiden puolesta! Olen perheenäiti, jolla on tarmoa. Tarmoa toimia paitsi oman perheeni myös muiden lapsiperheiden hyväksi. Eduskuntaan tarvitaan lisää äitejä ja isiä, jotka elävät lapsiperheen arkea ja ymmärtävät, miten yhteisiä varojamme voi parhaiten käyttää perheiden hyväksi. Kansanedustajanasi lupaan tehdä paljon työtä sen eteen, että lapsiemme hoitaminen kotona olisi todellinen vaihtoehto silloin, kun he ovat pieniä. Kotihoidontukea tulisi korottaa, kodin hoitamiseen tulisi tarvittaessa saada apua ja lapsia kotona hoitavalla vanhemmallakin tulisi olla oikeus sairaslomaan. Lue lisää osoitteessa Maria Feldt Tradenomi, HSO Uudenmaan vaalipiiri Äänestä. Eduskuntavaalit 2007 Ennakkoäänestys Vaalipäivä Tule juttelemaan! La 3.3 klo Kirkkonummen tori Ma 5.3 klo Veikkolan keskusta Ti 6.3 klo Paneelikeskustelu Porkkalasalissa To 8.3 klo Kauppakeskus Sello To 8.3 klo Vaalipaneeli, Masalan lukio Pe 9.3 klo Veikkolan keskusta La 10.3 klo Kirkkonummen Prisma Pe 16.3 klo Veikkolan keskusta La 17.3 klo Kirkkonummen tori Lisää tapaamisia:

5 Kylänraitti 1/2007 AJASSA 5 Joulukalenteri 2006 kylän yhteinen tempaus Ilopiiri-liikuntaa äideille ja vauvoille Veikkolassa Ilopiiri on liikuttanut äitejä ja vauvoja jo usean vuoden ajan. Ilopiirissä loruillaan, leikitään ja liikutaan. Kevään ryhmissä on vielä tilaa ja mukaan voit tulla myös kesken kauden! Veikkolan koululla maanantaisin jumppaavat taaperot alkaen ja torstaisin n. 3 kk - 10 kk vauvat äiteineen. Lisätietoja ja ilmoittautumiset Tuija Kaurila p Jalkkarit näkyvät kiitos, Veikkolan Leijonat! TET-tiimi: Aki, Aleksi, Tomi ja Matias tutustumassa kyläyhdistyksen toimintaan uudella kylätalolla. Helmi-tyttö hauskutti poikia kiipeilemällä vuorotellen kunkin syliin. Veikkolan kyläyhdistys työllisti jälleen alkuvuoden 2007 Työelämään tutustumisjaksolla (TET) neljä yhdeksäsluokkalaista oppilasta, jotka keräsivät joulukalenterissa mukana olleilta yrityksiltä ja muilta yhteistyötahoilta palautteen. Palaute saatiin henkilökohtaisesti käymällä yhteistyötahojen luona. Osa vastauksista tuli sähköpostitse. Vastausprosentti oli 68. Kalenteri toimi siten, että siinä luukkuina olivat yhteistyötahojen ovet. Luukkupäivänä näissä ovissa oli kalenterin tunnuksena hiihtävä tonttu luukkupäivämäärällä varustettuna. Joulukalenteri julkaistiin Kylänraitti-lehdessä ja Veikkolaverkossa. Mukana joulukalenterissa oli yhteistyötahoja 35, joista yrityksiä 21, yhdistyksiä 12 sekä Kirkkonummen kunnasta Veikkolan koulu, nuorisotoimi ja Kirkkonummen ev.lut. seurakunta. Tapahtumia oli kaikkiaan 42. Palaute Yrityksistä 66 % vastasi kyselyyn. Muilta yhteistyötahoilta vastauksia tuli 57 %. Joulukalenteri vastasi yhteistyötahojen odotuksia täysin tai kohtuullisesti. Tietoa tapahtuman valmisteluista saatiin myös runsaasti. Luukkupäivän avulla saavutettiin uusia yhteistyötahoja ja asiakkaita. Yhdistyksen toiminta tuli tapahtuman myötä tutummaksi veikkolalaisille. Joulukalenteri koettiin myös hyväksi välineeksi yhdistyksen tulevan toiminnan suunnittelussa, uusien jäsenten hankinnassa ja tiedottamisessa. Luukkutapahtuman suunnittelu ja järjestäminen sitä edeltävine talkoineen on hyvin virkistävää ja antoisaa kaikille mukanaolijoille. Kalenteri koettiin informatiiviseksi. Joulukalenteri todettiin asiasisällöltään erinomaiseksi tai hyväksi. On tärkeätä olla mukana kylän yhteisessä tempauksessa. Kalenterin ulkoasu sai kiitosta. Pääasiana on mukanaolo tässä kylän yhteisessä asiassa. Henkilökunnallekin tapahtuma oli mukava rauhoittuminen jouluun. Asiasisältöä pidettiin hyvänä tai kohtalaisena, ja järjestelyt olivat enimmäkseen hyvät. Nettikalenteri lisäsi hyvällä toteutuksellaan joulukalenterin näkyvyyttä ja toimivuutta. Olemalla mukana kalenterin teossa sai myös paljon tietoa. Parannusehdotuksia Toivottiin erilaista tekniikkaa logojen toteutukseen tulevaisuudessa. Värit voisivat olla voimakkaampia. Logohahmot voisi myös leikata ja liimata pohjapaperille. Näin logoista tulisi yhtenäisemmän näköisiä ja ennen kaikkea näkyvämpiä. Tiedottamiseen toivottiin tehostamista, jotta saadaan näkyvyyttä koko asialle ja myös omalle tapahtumalle. Tänä vuonna Veikkolaverkon toiminnallisen kalenterin kautta voidaan tiedottaa joulukalenterin tapahtumista laajemmin ja lähettää kutsuja tapahtumiin. Kutsun saajan vastatessa kutsuun tapahtuman järjestäjä saa jo jonkinlaisen arvion osallistujien määrästä. Joulukalenteri koettiin tulevaisuudessakin hyödyllisenä ja innostavana. Tämän vuoden joulukalenterissa on jo varattuna 11 luukkutapahtumaa. Palautteen kerääjät saivat tietoa kylän yrityksistä ja muista yhteistyötahoista. TET-kouluviikko koettiin myös vaihtelevana ja sosiaalisena jaksona. Hyvät käytöstavat tulivat myös tutuiksi. Tosin ne olivat jo hallinnassa kaikilla pojilla etukäteen! Teksti: Katriina Aatsalo Veikkolan koti ja koulu -yhdistystoiminta aloitti puoli vuotta sitten Jalkkarit-nimisen toiminnan. Jalkkarilaiset ovat ryhmä veikkolalaisia vapaaehtoisia vanhempia, jotka kiertelevät Veikkolan keskustassa nuorten kokoontumispaikoissa viikonloppuiltaisin. Tämäntyyppinen vapaaehtoistyö alkoi vappuna Partiointia tehdään nuorten turvallisuuden takia. Jalkkarilaiset ovat vaitiolovelvollisia, eivätkä esim. vanhemmat tiedä nuorten ylilyönneistä, elleivät nuoret itse halua. Veikkolan Lions Clubin lahjoituksen myötä jalkkarilaiset saivat yhtenäisen asun, josta vapaaehtoiset tunnistaa kylällä liikkuessaan. Osa Jalkkarilaisista kokoontui ryhmäkuvaan Veikkolan koululla Ylipäätään Veikkolassa on hyvin käyttäytyviä nuoria; ylilyöntejä ei juurikaan tapahdu. Toivottavasti suuntaus on sama, vaikka kylän nuorten määrä kasvaakin räjähdysmäisesti tulevina vuosina. Tällä hetkellä meitä on kymme- nen, mutta lisää vapaaehtoisia kaivataan. Mikäli olet täysi-ikäinen ja kiinnostunut edes muutaman kerran vuodessa osallistumaan, ota yhteyttä. Jalkkarit@luukku.com tai /Ulla Räntilä. MLL:n ehkäisevän päihdetyön hanke käynnistyi Mannerheimin Lastensuojeluliiton (MLL) ehkäisevän päihdetyön hankkeen tavoitteena on tukea lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointia ja ehkäistä nuorten päihteiden käyttöä. Aloitin työni Veikkolan alueen projektityöntekijänä vuoden alussa. Ehkäisevästä päihdetyöstä minulla on kokemusta sekä MLL:n aiemmista hankkeista että Lohjan kaupungista, jossa työskentelin viime vuoden ehkäisevän päihdetyön tekijänä. Olen toiminut asuinpaikkani Lohjan MLL:n paikallisyhdistyksessä yli 10 vuoden ajan. Tammi-helmikuun aikana olen tavannut Veikkolan MLL:n yhdistyksen jäseniä, kunnan ehkäisevästä päihdetyöstä vastaavia työntekijöitä, Veikkolan koulun henkilökuntaa ja tukioppilaita. Eri yhdistysten kevään kokouksiin on jo tullut kutsuja, joista olen hyvin iloinen, koska hankkeelle on tärkeää yhteistyö alueen muiden toimijoiden kanssa. Hanke toteutetaan yhteistyössä koulun, kotien, MLL:n paikallisyhdistyksen ja muiden järjestöjen sekä kunnan toimijoiden kanssa. Lisäksi tehdään yhteistyötä paikallisen median ja elinkeinoelämän kanssa. Tärkeä yhteistyökumppani tänä keväänä on Veikkolan koulu. Yläluokkien tukioppilaat ovat juuri saaneet MLL:n tukioppilastoiminnan peruskoulutuksen, jonka jälkeen he voivat osallistua Lapselle Selvä Elämä -jatkokoulutukseen. Kevään aikana 8. ja 9. luokkalaiset tukioppilaat pitävät 6.luokan oppilaille päihdeaiheisia tunteja opettajan ja projektityöntekijän ohjauksessa. Tunneilla pohditaan sarjakuvien kautta erilaisia tilanteita, joita lapsi voi kohdata nuoruusiässä. Tunteja pidetään neljä ja jokaiseen niistä liittyy kotitehtäviä, joiden tarkoituksena on virittää keskustelua aikuisten ja lasten kesken. Veikkolan koulun nykyiset 6. luokkalaiset ovat mukana hankkeessa yhdeksännen luokan loppuun asti. Päihdekasvatus on osa muuta arjen kasvatusta, jota me kaikki vanhemmat ja kasvattajat pyrimme lapsille antamaan parhaan taitomme mukaan. Koulussa päihteisiin liittyviä aiheita käydään läpi monien oppiaineiden yhteydessä. Kotona päihteistä keskustellaan vanhempien ja sisarusten kanssa ja vapaa-ajalla toisten samanikäisten kanssa. Monissa harrastuksissa ja vapaa-ajantoiminnoissa pohditaan nykyään päihteettömyyttä ja laaditaan sääntöjä ja sopimuksia. Nuorten päihteettömyys ei ole vielä itsestäänselvyys, vaikka peruskoulun yläluokkien oppilaiden päihteiden kokeilu ja käyttö on vähentynyt. Toisaalta lähes päivittäin saamme kuulla, että aikuisten alkoholin käyttö on vuosi vuodelta lisääntynyt. Tässä tilanteessa on tärkeää vahvistaa niitä tekijöitä, jotka suojaavat lasta päihteiden käytöltä. Näistä suojaavista tekijöistä tärkeimpiä ovat turvalliset ihmissuhteet ja mielekäs tekeminen. MLL:n hanke on valtakunnallinen. Veikkolan lisäksi hanke toteutetaan Vaasan seudulla (Merenkurkun koulu ja Mustasaaren keskuskoulu) ja Mikkelissä (Anttolan ja Rantakylän yhtenäiskoulut). Kullakin alueella toimii oma projektityöntekijä. Tiedotamme hankkeesta säännöllisesti reppupostein, verkkolehden ja muiden paikallisten tiedotusvälineiden välityksellä. Tapaan mielelläni alueen toimijoita ja kerron lisää hankkeesta. Toivon myös, että otatte minuun yhteyttä ja esitätte kommentteja sekä ehdotuksia. Yhteistyöterveisin, Projektityöntekijä Paula Mattila, p , paula.mattila@mll.fi,

6 6 AJASSA Kylänraitti 1/2007 Ilotulitteiden ihanuus ja kurjuus Vuoden 2006 viimeisenä päivänä ilotulitteet koettiin Veikkolassa niin kuin ympäri maan poikkeuksellisen häiritseviksi. Meillä vuosi vaihtui melkoisen räiskeen ja paukkeen saattelemana. Ilotulitteita on yhä enemmän, ja ne ovat entistä äänekkäämpiä. Monien mielestä raketit ovat kauniita katsella, ja jostain syystä ne kuuluvat vuodenvaihteen juhlallisuuksiin. Tosiasia on, että niistä aiheutuu vaaraa ja häiriötä ympäristölle sekä todella merkittävää kuormitusta luonnolle. Luonto saastuu Luontoon päätyvän haitallisen jätteen määrä uudenvuoden jälkeen on valtava. Lainaus Turun Sanomien artikkelista: Vuodenvaihteen juhlallisuuksissa luontoon joutui Suomessa tuhansia kiloja erilaisia raskasmetalleja. Eniten maahan satoi luontoon hajoamatonta lyijyä, ja ilotulitepäästöjen joukossa oli myös kuparia, kromia, arsenikkia ja kadmiumia. Lyijyn osuus, ympäristöministeriön arvion mukaan noin kiloa, on jo niin suuri, että se ylittää lentoliikenteen vuosittaiset lyijypäästöt. Uutena vuotena Veikkolan järviin ammutut raketit ovat jo järvien pohjissa. Miten rakettien ampujat ovat ajatelleet korjaavansa ne sieltä? Taitaa olla mukavampaa vain unohtaa ne sinne ja toivoa, ettei järvi ajan saatossa saastuisi uimakelvottomaksi. Kuka siivoaa jäljet? Omakotialueilla ja talojen pihoissa ammutut raketit sinkoilevat naapuritontille naapurien kyseenalaiseksi iloksi. Jos on onnea matkassa, naapurin kiinteistö VEIKKOLAN TAKSI leikkaa talteen säilyy vahingoittumattomana, ja hän selviää uudenvuoden juhlinnasta keräämällä muovisäkillisen ilotulitejätettä omalta pihaltaan ja talonsa katolta. Melko harva rakettien ampuja on halukas siivoamaan jälkensä muualta kuin omalta tontiltaan. Raketeista syntyy vuorokauden aikana melkoinen määrä roskaa paperisilppua, keppejä ja muoviosia. Jäte jää useimmiten sinne, minne se sattuu putoamaan. Miksi raketit useimmiten ammutaan poispäin omasta talosta naapurikiinteistön suuntaan? Melusaastetta Kun rakettien ammunta kestää tauotta useita tunteja, meluhaitta alkaa lähennellä sietämättömyyden ja desibelisäännösten rajoja. Melua on äärimmäisen vaikea päästä pakoon, kun tontin reunalla häärii innokas uudenvuoden juhlija tuntikaupalla rakettiensa kanssa. On paljon ihmisiä, nuoria ja vanhoja, jotka eivät syystä tai toisesta jaksa lämmetä edes kerran vuodessa sille, että ympäristö terrorisoi heitä tunteja kestävällä desibelija raskasmetallisaasteella. Ilotulitteista on kohtuutonta haittaa myös lemmikkieläimille ja niiden omistajille. Kovat pamaukset ja kirkkaat valonväläykset pelottavat lemmikkejä niin paljon, että eläinten rauhoittamiseen voidaan tarvita jopa lääkitystä. Kaikki lemmikkien omistajat eivät edes voi viettää uutta vuotta kotonaan meluhaitan vuoksi. Myös luonnonvaraiset eläimet kärsivät laajamittaisista ilotulituksista. Tositapahtumia Tässä muutama esimerkki siitä, mitä vuodenvaihteessa tapahtui: Naapuritontilta lähetetty raketti sytytti naapuritalon kynnysmaton palamaan. Huonolla tuurilla koko talo olisi voinut palaa poroksi. Tuliko raketin ampunut naapuri sammuttamaan aiheuttamansa tulipalon? Ei tietenkään. Hän luikki oman talonsa suojiin vastuutaan pakoon. Roomalaisesta kynttilästä irronnut valopallo kiisi kolmevuotiaan pojan syliin. Rattaissa istuneen pojan toppapuku syttyi liekkeihin, jotka pojan isä sai nopeasti sammutetuksi. Ilotulitteen sytytti nainen, joka oli juhlimassa uutta vuotta kahden muun aikuisen naisen kanssa. Naiset katosivat paikalta saman tien, ottamatta vastuuta teostaan, jossa pieni lapsi olisi voinut saada äärimmäisen pahoja palovammoja tai pahimmassa tapauksessa jopa menehtyä. Nuorison kotipihaltaan ampuma raketti laskeutui vielä kytevänä naapurin auton katolle, jonka maalipintaan jäi iso ruma jälki. Nuorison vanhemmat vähättelivät vastuutaan ja väittivät, että raketin oli periaatteessa voinut lähettää kuka tahansa. Tosin kukaan muu auton omistajan kolmesta naapurista ei ampunut lainkaan raketteja uutena vuotena, joten oli melko helppo päätellä, mistä raketti oli lähtöisin. Nuorisojoukko ampui raketteja järven rannalla. Raketit suunnattiin järven selälle, ja rakettiroska jätettiin jäälle. Sieltä se jäiden Veikkolan Koskentori p TAKSIKESKUS Lähitaksi sulaessa huuhtoutuu jo muutenkin ekosysteemiltään herkkään järveen ja edesauttaa veden saastumista. Nämä esimerkit edustavat pientä osaa siitä, mitä kaikkea pahaa raketeilla saadaan aikaan ja hyvin usein täysin ulkopuolisille tahoille. Rakettien käytön valvonta Ilotulitteiden käytön valvonta on melko löyhää. Raketteja ammutaan tiheään rakennetuilla asutusalueilla ja taajamissa. Mitään konkreettisia rajoituksia, joilla voitaisiin suojella ympäristöä rakettien haitoilta, ei juuri ole. On käsittämätöntä, miten huonosti säädeltyä ja valvottua rakettien ammunta on maassa, jossa on totuttu siihen, että yhteiskunnan taholta valvotaan vähemmänkin haitallisia asioita. Kuka maksaa viulut? Ilotulitteiden käytöstä koituu välillisesti yhteiskunnalle valtava määrä kuluja. Vanhemmat ostavat alaikäisille lapsilleen raketteja eivätkä valvo niiden käsittelyä riittävästi. Käyttö on usein harkitsematonta, ja vahinkoja sattuu sekä rakettien käsittelijöille että ympäristölle. Hyvin usein ilotulitteita käsitellään päihtyneenä ja raketteja ammutaan ilman riittäviä suojavälineitä. Joka vuosi tapahtuu satoja, ellei tuhansia onnettomuuksia (esim. silmä- ja ihovammoja) sekä tulipaloja. Loukkaantuneiden hoitoon tarvitaan lääkäreitä ja muuta sairaalahenkilökuntaa ja tulipaloja sammuttamaan palomiehiä. Poliisit joutuvat puuttumaan ilotulitteiden ampumiseen ja huolimattomaan käsittelyyn, mikäli vähäisiltä resursseiltaan kykenevät, ja hätäkeskukset ruuhkautuvat häiriöilmoituksista. Mitä pitäisi tehdä? Rakettien myynti yksityishenkilöille pitäisi kieltää, tai ainakin valvontaa pitäisi kiristää huomattavasti. Oletko samaa mieltä? Netissä kerätään parhaillaan adressia osoitteessa ilotulitteille. Adressin voi allekirjoittaa myös nimettömänä. Ilotulitteille pitäisi asettaa korkea ympäristövero, koska niiden aiheuttama saastuminen on kiistämätöntä. Asuntoalueilla ammunnan pitäisi olla kiellettyä. Kunnan tulisi osoittaa rakettien ampumiselle sopiva paikka, missä raketit eivät aiheuta vaaraa sivullisille. Esimerkiksi urheilukenttä voisi sopia hyvin tähän tarkoitukseen. Se olisi myös kohtalaisen helppo siivota roskista. Jokamiehen oikeuksiin sisältyy myös sisäänrakennettu jokamiehen velvollisuus: Älä kohtuuttomasti häiritse tekemisilläsi muita, ja korjaa itse jälkesi ja ympäristölle aiheuttamasi haitta. Mieti omien tekojesi kautta, minkälaisessa ympäristössä haluat elää. Haluatko asua puhtaassa ympäristössä ja uida Veikkolan järvissä jatkossakin? On turha vähätellä ilotuliteitten aiheuttamia haittoja toteamalla, että se ei haittaa, kun vain kerran vuodessa juhlitaan rakettien voimalla. Se on hurskastelua. Julkaisimme poikkeuksellisesti nimimerkillä harmistunut Veikkolaverkkoon kirjoitetun jutun. Kalljärven Maansiirto Oy Pauli Konttinen, Veikkola p kalja@kolumbus.fi Sinunkin kotiisi * Laatukeittiöt suoraan valmistajalta * Laajasta malllistosta jokaisen makuun * Suunnittelu ja asennuspalvelu *Keittiöt *Kylpyhuoneet * Eteiset puh Könninkuja VEIKKOLA puh. (09) faksi (09) Rakennusten pohjatyöt Louhinnat Salaojitukset Viemäröinnit Jätevesijärjestelmät Purkutyöt 20 vuoden kokemuksella SOITA JA KYSY LISÄÄ!

7 Kylänraitti 1/2007 AJASSA 7 Voice massage -terapia Äänen ja hengityksen hierontaa Voice massage -terapia eli äänihieronta on kuopiolaisen hieroja-lymfaterapeutti Leena Koskisen 1980-luvulla kehittämä toiminnallisten äänihäiriöiden hoitomuoto. Se on kehitetty yhteistyössä lääketieteen ja alan asiantuntijoiden kanssa. Terapeuttien koulutus on aloitettu v Peruskoulutuksena on hierojan tai fysioterapeutin koulutus. Voice massage on äänentuottoon ja hengitykseen osallistuvien lihasryhmien rentouttamista klassisen hieronnan otteilla. Sen avulla luodaan edellytykset puheen ja laulun tasapainoiselle äänentuotolle. Voice massage -terapiassa hoidetaan ylävartalon, rintakehän, kaulan, niskan ja kasvojen alueen lihakset. Samalla tehdään diagnoosi äänentuottoon osallistuvien lihasten toiminnasta. Voice massage -menetelmän mukainen hieronta kohdistuu syvätason lihaksiin. Tekniikkaa on sovellettu näiden usein pienten ja pintaa syvemmällä sijaitsevien lihasten käsittelyyn. Terapian avulla pyritään säilyttämään lihasten toiminnallinen tasapaino koko ylävartalon alueella. Väärä hengitystekniikka on usein ääniongelmien taustalla. Kun hengitystä säädellään lihastyöllä, niin hyvin usein syy löytyy lihaksiston vääränlaisesta käytöstä. Emme useinkaan ajattele, että hengityksessämme voisi olla jotain vikaa. Jos niskat jumittuvat tai ääni ei Kaulan pinnallisten lihasten hierontaa. kestä tai puhuminen vaikeutuu, ei vaivan yhteys hengitykseen olekaan niin tuttua. Usein ongelmat paikannetaan hartiaseudulle, vaikka jäykkyys pohjimmiltaan on hengitystä tuottavissa lihaksissa, rintakehän lihaksissa ja isoissa selkälihaksissa. Jäykistyessään lihakset muodostavat ikään kuin panssarin kehon ympärille, mikä estää syvän hengityksen. Hoito auttaa hengityslihasten elastisuuden säilymistä sekä luisen rintakehän avautumista kokonaisvaltaisesti. Hyvään äänentuottoon tarvitaan luonnollisen syvähengityksen antama tuki. Voice massage -terapian tavoitteena on poistaa äänentuottoon osallistuvien lihasryhmien jännitystilat ja ehkäistä siten jännitystiloista aiheutuvien äänihäiriöiden syntymistä. Se siis sopii kaikille ääniammattilaisille (esim. laulajat, lausuntataiteilijat, opettajat, lastentarhanopettajat, kanttorit, papit, näyttelijät, poliitikot ja puhallinsoittajat). Äänihierontaa voidaan käyttää myös puhe-ja ääniterapian sekä laulunopiskelun tukihoitona. Terapialla voidaan lisäksi poistaa purennan toimintahäiriöistä aiheutuvia lihasten jännitystiloja leukojen alueella. Urheilijat ja hengityselinsairauksista (esim. astma, keuhkoahtauma) oireilevat ovat saaneet hoidosta apua hengitysfunktion parantuessa. Toimisto- ja atktyöntekijät saavat hoidosta apua kiputiloihin, jotka johtuvat niskahartia -seudun lihasten jännitys- ja epätasapainotilasta. Voice massage -terapeutti opastaa asiakastaan taloudelliseen ja tarkoituksenmukaiseen hengitystapaan. Oikeaa hengitystekniikkaa ja lihasrentoutta tuetaan myös omatoimisilla hengitys- ja venytysharjoituksilla. Yleensä tarvitaan 3 5 hoitokertaa. Tämän jälkeen asiakas yleensä käy muutaman kerran vuodessa ylläpitävässä hoidossa. Hoito kestää kerralla tunnin ja 15 minuuttia. Kehon ja mielen rentoutuminen luo tasapainoisen perustan äänenkäytölle. Hengitysharjoitus jumppakepin avulla. Hengitysharjoitus sukkula-asennossa aktivoi ja rentouttaa varsinaisia hengityslihaksia. VOICE MASSAGE -hoitajasi Veikkolassa: Fysio-Lymfa Ritva Hernetkoski Muut hoidot: fysio-, lymfa- ja vyöhyketerapia. Vanhatie 26, VEIKKOLA, , (09) ritva.hernetkoski@suomi24.fi Sähkötyön huippuyksikkö Top-Unit Kun Birger Lindström ja Olavi Lahti jäivät suuren laman aikaan työttömiksi, he perustivat sähköasennusliikkeen. Nimen kanssa oli ongelmia. Aina kun yritimme saada ehdotuksemme läpi kaupparekisterissä, nimi oli jo jollain muulla. Lopulta valitsimme nimen Sinebrychoffin isosta sähköpiirustuksesta silmät ummessa. Ensimmäinen osa Top tuli sormen osoittamasta toptronicista, korkkikoneesta, ja toinen bottleunitista, pullotusyksiköstä, Birger, Birre, kertoo. Onhan meiltä kyselty, että olemmeko niin hyviä, oikein huippuyksikkö, Top-Unit. Parhaamme yritämme, mutta sattuu niitä huonosti hoidettuja työmaita meillekin, Birre sanoo. Satunnainen onni Top-Unit on toiminut Veikkolassa 15 vuotta, ensin parakissa Metsäkalliontiellä, sitten kaarihalleilla, pitkän aikaa parantolan vuokralaisena ja vuoden verran teollisuusalueella Maston Oy:n tiloissa. Samassa talossa on sähkösuunnittelutoimisto Techniplan. Veikkolasta on melkein mahdoton löytää yritystiloja. Elinkeinotoimenjohtaja Jouko Lahtinen sanoo, että kunnalla on yritystontteja, mutta pienyrittäjällä ei ole varaa niihin, kun hinnat ovat korkeat. Lisäksi Veikkolan yrittäjät haluavat tontteja Veikkolasta, eivät keskustasta tai Masalasta. Meitä onnisti, kun pääsimme vuokralle näihin tiloihin. Vakituista väkeä Top-Unit on nykyään Birger Lindströmin oma yritys. Olli Lahti ei enää ole mukana. Yritys työllistää kuusi henkeä. Birre tekee kustannusarviot ja laskuttaa, vaimo hoitaa kirjanpidon. Kaikki työntekijämme ovat, niin kuin minusta kuuluukin olla, pysyvissä vakituisissa työsuhteissa. Onneksi hyvää työvoimaa on ollut saatavilla. Eihän kukaan ole seppä syntyessään, mutta peruskoulutuksella ja ahkeruudella pärjää eteenpäin, Birre väittää. Top-Unitille omakotitalojen sähkötyöt, toimistojen saneeraustyöt ja teollisuuden tarpeet ovat tuttuja. Yritys on ollut Nokian tehtailla Saksassa aliurakoitsijana. Töissä on myös oltu Hannoverin maailmannäyttelyn Suomi-paviljongissa. Yleensä toimialueena on Uusimaa, Veikkolastahan on hyvät yhteydet kaikkialle. Esimerkiksi Suomenojan voimalaitoksessa ja Gyprocilla on tehty töitä sekä monen omakotitalon pistorasiat asennettu. Yrityksiltä tulee 70 prosenttia töistä ja loput meiltä yksityisiltä. Tarkastukset takaisin Sähköala on jäänyt jalkoihin, kun vertaa putki- ja rakennusalaan, jonne työmiehiä on tuotu Virostakin. Hinnat sähköalalla eivät ole juuri nousseet, Birre sanoo. Hänen mielestään sähkötarkastuksen loppuminen kymmenisen vuotta sitten on osasyynä alan alhaisempaan arvostukseen. Nyt sähkötöitä voi tehdä melkein kuka tahansa ilman riittävää pätevyyttä tai ammattitaitoa. Toivottavasti määräykset muuttuvat ja tarkastukset saadaan takaisin. Se on kaikkien etu, koska väärin tehdyt sähkötyöt saattavat pahimmassa tapauksessa olla hengenvaarallisia. Top-Unit Oy:n toimitusjohtaja Birger Lindström pistäytyi kylätalossa tutustumassa talon sähköistykseen. Birger Lindström myöntää, että yrittäminen on välillä tiukkaa. Sen hän on oppinut, että yrittäjän on huolehdittava myös itsestään. Birre pitää lomaakin. Teksti: Raija Kari Kuva Marjokaisa Piironen.

8 8 AJASSA Kylänraitti 1/2007 Digiaikaan siirrytään VEIKKOLAN SIVUAPTEEKKI Avoinna ma klo 9-18 ti-pe klo 9-17 Koskentie 3, Puh OMALÄÄKÄRI KIVINEN KY Yleislääkäri Ulla Kivinen. arkisin Lastenlääkäri Petteri Hovi, tiistaisin klo PIHA KUNTOON BETONILAATAT MUURIKIVET REUNA- JA PIHAKIVET KUKKARUUKUT VESIKOURUT LOISKEKUPIT KAIVONRENKAAT VALURAUTAKANSISTOT KULJETUSPALVELU SEMENTTIVALIMO T. HAAPANEN OY Teollisuustie 13, Veikkola puh (09) , (09) Gsm Fax (09) Kylätalkkari Keijo Ruhanen muistuttaa, että lopulliseen digiaikaan siirtymiseen on noin 180 päivää. Apua saa helposti puhelimella, eikä tyhmiä kysymyksiä ole olemassakaan. Aana-puodin Keke on lähin yksityisyrittäjä, joka kylällä tarjoaa maksutonta neuvontaa puhelimessa sekä maksullista neuvoa ja asennuspalveluita asiakkaiden luona. Itseoppineen Keken veloitustaksakaan ei ole erikoisliikkeen tasoa. Suomessa on vielä noin miljoona taloutta, joissa ei ole digilaitetta. Tästä lähtien joka päivä pitää Suomessa hoitaa digiasennus kuntoon taloudessa, jotta TV: n katselu voi jatkua elokuun jälkeen. Antenniasennusliikkeet ovat jo nyt ruuhkautuneet, ja asennuksen odotusaika venyy päivä päivältä. Toimimalla hyvissä ajoin vältytään ruuhkalta ja tavaran loppumispulmilta. Keke epäilee, ettei näiltä kokonaan voida vältytä. Boksiasennuksen perusvalmiudet Digilaitehankintaa helpottaa erittäin paljon se, että asiakas osaa määrittää boksin sopivuuden tekniset perusvalmiudet. Niitä ovat tällaiset asiat: 1. Voiko boksin liittää television scart-moninapa -liitäntään vai antenniliitäntään? Neuvon asiaan saa puhelimellakin. 2. Liitetäänkö boksi maanpäälliseen antenniverkkoon, joka on yleisin omakotitalouksissa? Selvitä, saako Nelos-kanavan nyt viritetyksi näkymään, vai tarvitseeko antenniin hankkia uusi elementti: yhteisverkkoon muiden talouksien kanssa (yleisimmin kerrostalot), kaapeliverkkoon (esim. Welho ja muut kaapeli-tv -palveluja tarjoavat yhtiöt). Katselu ja tallennus Perusvalmiuksien lisäksi olisi hyvä suunnitella hieman omaa käyttötarvetta. 1. Perusboksilla näkyvät digitaalisestikin lähetettävät kanavat. 2. Jos lisäksi haluat tallentaa digiohjelmia, on olemassa perustekniikaltaan kahdenlaisia kiinteälle muistilevylle tallentavia laitteita: A. Yhden virittimen boksi, jolla ei voi tallentaessaan katsoa toista kanavaa. B. Kahden virittimen boksi, jolla voi samaan aikaan, kun esim. tallentaa Teemaa, katsoa SubTv:tä. Kiinteille muistilevyille mahtuu rajallinen, tallennuksen tarkkuusvalinnasta riippuvainen määrä ohjelmaa, karkeasti tuntia. Veikkolaverkon kuulumisia Veikkolaverkon päivittäjäksi? Veikkolan kyläyhdistys ylläpitää veikkolalaisille tarkoitettua nettisivustoa osoitteissa ja veikkola.fi. Veikkolaverkko etsii innokkaaseen ja riehakkaaseen talkooryhmäänsä lisää päivittäjiä. Opetamme helppojen nettityökalujen käytön. Jos osaat käyttää sähköpostia ja jotain tekstinkäsittelyohjelmaa, pärjäät joukossamme mainiosti. Pystyt hyödyntämään saamaasi oppia myös muiden nettisivujen ylläpidossa. Pidämme ajoittain sivujen päivitystalkoita Veikkolan kylätalolla (Vanhatie 29), mutta voit työskennellä myös itsenäisesti, missä tahansa sinulla on nettiyhteys. Ota yhteyttä veikkolaverkko@ saunalahti.fi tai kyläpiika Marjokaisa Piiroseen, puh Veikkolaverkko myös osoitteesta Lisäsimme navigointipalkkiin uusia otsikoita: yritykset, kehitys sekä Kylätalo ja piika. Veikkola-osion sisältö oli kasvanut niin suureksi, että jaoimme sen sisällön uusiin kokonaisuuksiin. Sorat Hiekat Murskeet Sepelit On myös laitteita, joissa em. toimintojen lisäksi on tallentava/toistava DVD-levyasema. CD-levyn kokoiselle ja näköiselle levylle on helppo tallentaa ohjelmia, jotka haluaa arkistoida/säilyttää. Kaikissa bokseissa on kaukosäätö. Jos tämänhetkisen tv:n kaukosäätö on rikki tai muuten hukassa, se ei ole ongelma. Se on pikemminkin ominaisuus, joka korjaantuu boksin hankkimisen myötä. Keke neuvoo kylätalolla Kylätalolla on avoimet ovet lauantaina klo Keke tulee paikalle illansuussa heti, kun saa Aana-putiikkinsa Lapinkylässä suljetuksi. Keke Ruhasen taitotieto on karttunut 10 vuoden kokemuksesta kodinkoneliikkeen myyjänä ja myymäläpäällikkönä. Rakennusteknistä osaamista hän on hankkinut työssä vuosina isoissa ja pienissä kiinteistöissä sekä uusissa ja vanhoissa laivoissakin. Niistä kiinnostuneille Keke kertoo mielellään lisää muuna aikana. Valtakunnallinen digi-info p , Ylen antenniasioiden tekninen neuvonta Keijo Ruhanen keijo.ruhanen@aana.fi Lue lisää Veikkolaverkosta Keskustelupalstalla oli menty henkilökohtaisuuksiin ja rumien sanojen käyttöön. Palstaa siistittiin aika rajulla kädellä, ja sille lisättiin sanasensuuri: jos yrität lähettää palstalle tekstiä, jossa on kiellettyjä sanoja (lähinnä kirosanoja), niin ne korvautuvat tähtimerkillä *. Kiellettyjen sanojen lista ei toki ole täysin kattava, mutta täydennämme sitä aina kun tarvetta ilmaantuu. Kiitämme Jari Ronkaista, joka kannusti meitä keskustelupalstan siivoukseen. Keskustelupalstan rekisteröityneet käyttäjät voivat osallistua keskustelupalstan äänestyksiin. Rekisteröityneet keskustelijat voivat myös käyttää painikkeita, joiden avulla saa nopeasti näkyviin vaikka vain edellisen käynnin jälkeen tulleet uudet viestit, pelkästään omat viestit tai viestit, joihin ei ole vastattu. Ylläpitäjien puolesta Marjokaisa Piironen Kuljetus Suominen Oy Jukka Suominen Puh

9 Kylänraitti 1/2007 AJASSA 9 In vino veritas? Viini on vuosisatoja ollut ranskalaisille pyhä asia. Mutta ajat muuttuvat. Viimeisen 25 vuoden aikana ranskalaisten viininkulutus on vähentynyt parikymmentä prosenttia. Suurin muutos on tapahtunut nuorten, alle 25-vuotiaiden kulutuksessa: se on kutistunut kymmenesosaan aiemmasta. Merkittävä muutos on myös se, että kun 1980 joka toinen ranskalainen joi viiniä päivittäin, niin 2005 vain joka viides nautti viiniä joka päivä. Kulutuksen muutos näkyy selvästi ravintoloissa ja terasseilla. Kun 1980-luvulla matkustin Ranskassa, viini kuului olennaisena osana ranskalaiseen lounaspöytään. Eikä pelkästään lasillinen vaan saman tien pullo, tai ainakin puolikas, per lounastaja. Nykyään täällä Etelä-Ranskassa, joka on viinialuetta jos mikä, saa lounasaikaan lähes etsiä lounastajaa, joka nauttisi aterian kanssa viiniä. Useimmat juovat vettä, jotkut limua tai olutta. Illallisaika on jo sitten toinen juttu, mutta ei silloinkaan joka ravintolan pöydässä ole viiniä ateriaa ryydittämässä. Ei siis ihme, että arvovaltaiset tahot ovat jo pitkään olleet huolestuneita tilanteesta. Eikä vähiten siksi, että viinintuotanto työllistää henkeä. Niinpä kaksi parlamentin alahuoneen eli kansalliskokouksen edustajaa teki ns. tilaustyön. Sen rahoittajasta ei liene epäselvyyttä, vaikka sitä ei kerrottukaan julki. Edustajat julkistivat joulukuussa raportin, joka suosittelee, että kouluissa kerrottaisiin viinin myönteisestä vaikutuksesta terveyteen. Raportin mukaan koulujen tehtävänä on opettaa nuoria ranskalaisia kuluttamaan viiniä oikein ja kertoa viinielintarvikkeen hyvistä puolista. Yhtenä syynä parlamentaarikkojen näyttävään ulostuloon oli epäilemättä kysely, jonka mukaan yhdeksän kymmenestä alle 25-vuotiaasta juo mieluummin jotain muuta kuin viiniä. Toisena pontimena lienee toiminut se, että viinin vienti ei pysty korvaamaan kulutuksen laskua vaikka vienti lisääntyikin hienoisesti viime vuonna. Viininkäyttöoppaan julkistus sai täkäläisen terveysministerin riemastumaan. Eikä ihme. Alkoholin säännöllisen, käytännössä päivittäisen, kulutuksen arvioidaan aiheuttavan ennenaikaista kuolemaa. Ranskalaiset kuluttavat vuodessa noin 13 litraa alkoholia per yli 15- vuotias asukas, vaikka tavat ovat muuttuneet, nimenomaan nuorilla ja nuorilla aikuisilla. Kuluttaminen on liukumassa kohti sitä, mihin olemme Suomessa aiemmin tottuneet: pieni vähemmistö juo paljon. Toki Ranskassa se vähemmistö ei vielä ole kovin pieni. Mutta punakat sedät, jotka ostavat viiniä suoraan tuottajilta omiin kymmenen litran kanistereihinsa, voivat olla katoavaa kansanperinnettä. Vaikka nuoret juovat aiempaa vähemmän alkoholia, niin heidän alkoholinkäyttönsä puhuttaa ihmisiä täällä selvästi takavuosia enemmän. Syynä on se, että osa nuorista on alkanut juoda alkoholia tavalla, joka tunnetaan hyvin Suomessa. Paikallislehtemme La Provence on pitkin syksyä ja talvea kirjoittanut paheksuvasti nuorten viikonlopun viinajuhlista. Kyse on siitä, että suuri joukko usein alaikäisiä nuoria kokoontuu perjantai- ja lauantai-iltaisin joko ulos tai sisätiloihin ottamaan ns. perskännit. Tapa lienee valunut tänne Britteinsaarilta, missä binge drinking on ollut sikäläisen teininuorison suosikkiharrastuksia jo pitkään. Tai sitten se on kulkeutunut tänne Espanjasta, missä nuorison botellon-juhlista on viime vuosina tullut erittäin suosittuja. Ne keräävät jopa kymmeniä tuhansia nuoria ryypiskelemään taivasalle puistoihin, parkkipaikoille tai joutomaille. Espanjassa kuten täällä eteläisessä Ranskassa nuoret eivät ryyppää viiniä vaan olutta, valmiita juomasekoituksia ja ihan sitä itteänsä, viinaa. Ja samaan aikaan suomalaiset nimenomaan etelän kaupungeissa juovat entistä enemmän viiniä ja muita miedoiksi luokiteltuja alkoholijuomia. Tämäkö on sitten sitä alkoholikulttuurin eurooppalaistumista? Että eteläeurooppalaiset omaksuvat pohjoisen ryypiskelyn ja meikäläiset alkavat lipittää viiniä harva sen päivä? Tuskinpa vielä sentään. Pienten mutta äänekkäiden tai kulutusvoimaisten ryhmien tekemiset ovat perinteisesti kiinnostaneet mediaa. Niinpä nämä ilmiöt saavat palstatilaa nytkin. Tupakointi on toinen nautinto, joka on viime aikoina puhuttanut ranskalaisia kovasti. Täällä astui helmikuun alusta voimaan asetus, joka kieltää tupakoinnin julkisissa tiloissa, siis esimerkiksi julkisissa liikennevälineissä, sairaaloissa, kaupoissa, kouluissa ja työpaikoilla. Kyse on oikeastaan vanhan lain uudesta tulemisesta. Jo 1990-luvun alussa parlamentti sääti lain, joka kielsi polttamasta julkisilla paikoilla paitsi sellaisissa tiloissa, jotka oli varattu erityisesti tupakoimista varten. Sana paitsi oli kohtalokas. Tupakkatilat, siis tupakoitsijat, levittäytyivät pian sinne, missä ei alun perin ollut tarkoitus tupakoida. Lisäksi kieltoa ei valvottu eikä sen rikkojia rangaistu. Nyt aiotaan rangaista. Hallitus on valjastamassa poliisia valvomaan kieltoa. Sen noudattamatta jättämisestä pitäisi rapsahtaa 68 euron sakko. Tästä on pitkä matka neljännesvuosisadan takaiseen tilanteeseen, jolloin Ranskassa sai polttaa jopa elokuvateattereissa. Kahvilat ja baarit olivat harmaina savusta. Näytti ja tuntui siltä, että kaikki polttivat. Toisin on nykyään. Yhä harvempi polttaa, vaikka täällä tupakoidaankin yhä huomattavasti enemmän kuin Suomessa. Ranskalaiset suhtautuvat tupakointiin kuitenkin aiempaa kielteisemmin, ja he tietävät nykyään myös sen haitallisuudesta. Mutta todella harva valittaa naapurille, jos tupakansavu sattuu häiritsemään esimerkiksi ruokailua. Passiivista tupakointia siis siedetään, yksilönvapauden nimissä, jollei muuten. Vielä radikaalimpi muutos on ovella. Ensi tammikuun alusta lähtien kahviloiden, baarien, ravintoloiden, diskojen ja hotellien pitäisi olla savuttomia. Tupakointi olisi sallittu vain ilmatiiviissä tupakointikopeissa, jollaisista meillä suomalaisilla on jo kokemusta. Täyskielto on saanut ravintoloiden ja baarien pitäjät jaloilleen. Aluksi he ilmoittivat ykskantaan vastustavansa hallituksen suunnitelmaa. Kun hallitus ei suostunut perumaan esitystään ja kun se hyväksyi asiaa koskevan asetuksen, kapakoitsijat ja ravintoloitsijat alkoivat mankua korvauksia. Heidän viimeisin vetonsa on valitus korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Siinä kyyppareiden etujärjestö vaatii hallituksen asetuksen kumoamista. Ja Ranskassa kun ollaan, tämä tuskin jää järjestön viimeiseksi vedoksi. Paljon ranskalaisesta (poliittisesta) kulttuurista kertoo se, että sisäministeri Sarkozy, joka on siis ollut hyväksymässä tupakointiasetusta, on ehdottanut kompromissia: jos annettaisiin ihmisten kuitenkin pössötellä pikkuisissa kyläbaareissa, bars-tabaceissa. Ehdotus on typeryydessään hupaisa. Sen tekee hivenen ymmärrettäväksi se, että oikeistolainen Sarkozy on toinen kevään presidentinvaalien pääehdokkaista. Ja jokainen ääni on poliitikolle tärkeä, vaikka sitten tupakoivan maalaisserkun. Kyse on lopulta kai siitä, että ranskalainen asettaa helposti yksilönvapautensa yleisen viihtyvyyden edelle. Siksi Sarkozylla on varaa päästää suustaan sammakoita, jollaisista Suomessa joutuisi pelkästään naurunalaiseksi. Simo Sipola ostaa & myy & palvelee OSTAA: vanhaa, mutta hyvää käyttötavaraa: huonekaluja, yms. Huom.haemme myös tavaraa pois nurkista! MYY: mm. upeita BILLNÄS-kalusteita ja uniikkeja kodin kalusteita, sisustustarvikkeita, kodinkoneita, astioita, kirjoja. HOITAA: etsimme kokonaisuuksistasi puuttuvia esineitä ja ilmoitamme löydöistä. Myynti: Pe klo 15-19, la klo Ma-pe sopimuksen mukaan! PALVELEE: talonmiespalveluita ja pikku remontit, huollot, korjaukset - ongelmajätteen kuljetukset... keksi itse lisää!! VUOKRAA: säilytys- ja varastotilaa edulliseen neliö- & kuutiohintaan! Myös muuttolaatikoita. Tavara lahjoituksia - eko kierrätystä. Terveisin ja tervetulotoivotuksin Keijo Ruhanen keijo.ruhanen@aana.fi Puusepäntie 6, Lapinkylä / TILITOIMISTO VEIKKOLASSA Vankka kokemus tilitoimistotyöstä ja eri toimialoista, myös taloyhtiöt. Pyydä tarjous! Teollisuustie 9, Veikkola, puh , gsm satu.nerola@tilipalvelunerola.fi,

10 10 AJASSA Kylänraitti 1/2007 Näe, näy, katso oikein ja ennakoi! Liikenteen turvallisuuden tärkeimpiä tekijöitä ovat oikeat havainnot, näkyminen ja tilanteiden ennakointi. Viisas tienkäyttäjä tunnistaa omien aistiensa ja kykyjensä vajavaisuuden. Vaikka esimerkiksi maanantaina maaliskuun 5. päivänä päivänvaloa on jo lähes yksitoista tuntia, vielä monelle matkalle riittää hämärää tai pimeää. Huonolla säällä myös päivisin vaanivat valojen, varjojen, katveiden, heijastusten ja häikäisyn salakavalat riskit. Valo ja näkeminen 2000-luvun autojen valot ovat huomattavasti kirkkaampia kuin aikaisempien vuosikertojen. Vaikka valot ovat kuinka hyvät tahansa, hahmotamme kuljettajina hämärän tai pimeän tiemaiseman ja muut tienkäyttäjät dramaattisesti huonommin kuin päivänvalossa. Monilla on autonsa toinen silmä pimeänä. Nykyiset ajovalopolttimot tuntuvat olevan herkempiä rikkoutumaan kuin entisten aikojen hehkulamput. Niiden jälkeen tulivat halogeenit, H-nelosista H- seiskoihin. Nyt on jo paljon ksenonlamppuja, joiden valo näyttää siniseltä. Moni saattaa liikenteen vilinässä luulla, että jossain on tulossa hälytysajoneuvo, kun tällainen kaasupurkausvalo on näkynyt sopivasta kulmasta. Monissa nykyautoissa ajovalo- polttimon vaihtaminen on erittäin hankalaa. Tunnetun autolehden tekemässä mittavassa kokeessa pari vuotta sitten monen auton ajovalopolttimon vaihto kesti minuuttitolkulla. Muutamassa tapauksessa se ei insinööritoimittajiltakaan onnistunut, vaan tarvittiin merkkikorjaamon apua. Heijastin ja näkyminen Jalankulkijat saattavat luulla, että kun auton valot häikäisevät heitä, niin auton kuljettaja näkee heidät hyvin. Näin ei ole. Ratkaisevaa on se, miten hyvin jalankulkija erottuu taustastaan. Vaaleat vaatteet ja asusteet ovat tummia paremmat, mutta turvallisuutta lisäävät vain kunnolliset heijastimet. Ne voivat olla asuissa valmiina, kiinni hakaneulalla tai klipsillä, joustavia stretch -nauhoja tai räpsäytettäviä (suorana kuin viivoitin mutta käpertyy pienestä kosketuksesta). Ylivoimaisin on Veikkolan kansallisasuksi mainittu heijastinliivi. Se näkyy hyvin kaikista suunnista. Sanomalehden yleisönosastossa tammikuussa muuan poliisi epäili liivin havaittavuutta. Kirjoitukseen tuli sapekas vastaus, jossa häntä kehotettiin mitä pikimmin menemään optikolle. Autonkäyttäjinä meidän pitää muistaa, että heti auton ulkopuolella olemme jalankulkijoita. Olen itse sijoittanut autooni räpsäytysheijastimen. Vaihdekepin alaosaa peittävän pehmeän suojuksen ympäri kiertyneenä se pysyy paikallaan ja on nopeasti siepattavissa esimerkiksi käsivarteen. Näkö ja häikäisy Olkaa onnellisia hyvästä näöstänne ja käyttäkää sitä oikein. Itse olen ensimmäisistä teinivuosista alkaen kuulunut likinäköisiin rillipäihin. Näkökyvyn ammattilaiset sanovat, että meidän likinäköisten pitäisi käyttää hämärässä ja pimeässä ajaessamme normaalia vahvempia linssejä. Minun tapauksessani vahvennus voisi olla noin puoli diopteria. Huhtikuussa on aurinkoisia aamuja, jolloin moni esimerkiksi Vanhaa Turuntietä Tuulensuun mäkeen nouseva kärsii riskialttiista häikäisystä: aurinko kurkkii mäen harjanteen ja kiertoliittymien takaa. Samoihin aikoihin koululaiset sekä heitä kuljettavat bussit ja vanhemmat ovat liikkeellä. Aurinkolasien käyttöä kannattaa aina miettiä. Ellei aamulla tai illalla joudu ajamaan päin nousevaa tai laskevaa aurinkoa, ei aurinkolaseja ole syytä käyttää. Näkökyvyssä on yksi alue, kontrastinäkö, jota ei ajokorttia varten vielä erikseen tutkita. Vaikka näkö olisi muuten moitteeton, aurinkolasien käyttö päivänvalon vähetessä heikentää valoisuuden eri sävyjen, kontrastien, havaitsemista. Katveet ja ennakointi Kuntamme sisäisillä teillä on paljon mutkia, mäkiä ja muita näköesteitä. Niiden muodostamien katveiden ennakointi on erittäin tärkeää. Jos ajaessasi reagoit vasta sitten, kun tulet katveesta kolme rinnakkain -tilanteeseen ohitat esimerkiksi pyöräilijää ja jokin moottoriajoneuvo tulee vastaan ennakoinnissasi on parantamisen varaa. Pian siirrytään kesäaikaan Maaliskuun viidentenä päivänä aurinko nousee Helsingin horisontissa klo 7.08 ja laskee Helmikuun alkuun verrattuna päivänvaloa on jo lähes kolme tuntia enemmän, ja se lisääntyy maaliskuisena päivänä noin kymmenellä minuutilla. Kesäaika alkaa sunnuntaina aamuyöllä, jolloin kellonaikaa siirretään tunti kesää kohti eli eteenpäin. Aamu on täsmälleen yhtä valoisa kuin maaliskuun 5. päivänä. Iltaan siirtynyt valoisa lisätunti saa meidät lähes huomaamatta säästämään sähköä. Tapani Iivari Erittäin pahoja katveita on Lapinkyläntiellä Navalan kartanon ja Haapajärven kirkon kohdalla. Miten on mahdollista, että vaativalle tieosuudelle on saatu sijoittaa postilaatikko? Sen kohdalla ei ole edes kunnollista pientareen levennystä. Vastaa rehellisesti: Otatko tällä tieosalla ajaessasi aina huomioon sen, että joku saattaa kääntyä päätielle tai pois siltä pienen pihatien risteyksessä tai postilaatikolle on pysähtynyt jakeluauto ja joku on tulossa vastaan? Viherminttu Oy Suunnittelee ja toteuttaa pitopalvelua yrityksille ja yksityisillle henkilöille ja tekee toimisto- ja rakennussiivouksia. Leena Mattila , Pihlajatie29, Veikkola. Voitko näyttää kyntesi? Käytän tuotemerkkejä LCN ja O.P.I. Maalausliike Mattila Oy Maalaus-ja saneeraustyöt, Jari Mattila , Pihlajatie Veikkola. rakennekynnet salonkimanikyyrit party nails Mikaela Hynninen Eläimelle valoantenni Pimeässä näkyy pieni valaistu kaari. Vastaantulijoiden lähestyessä kaaren alta paljastuu pieni koira. Sillä on turvanaan valoantenni, jonka veikkolalainen Arto Tossavainen on keksinyt ja tehnyt. Valoantennin tarkoituksena on, että omistaja ja vastaantulijat näkevät, missä eläin liikkuu. Arto asui aikaisemmin Kylmälässä, jossa hänen koiransa sai vapaammin temmeltää. Nähdäkseen, missä koira milloinkin juoksi, hän kehitti valoantennin vuonna Arto hankki valoantennille patentin vuonna Hän on valmistanut niitä kavereiden koirille ja sitten muutamille vastaantulijoille. Arto ei ole markkinoinut valoantennia tähän mennessä vielä missään. Hänen päätyönsä on oopperassa pyroteknikkona ja kulissien ylläpitäjänä. Sen vuoksi hän tekee valoantenneja tilauksesta omaan tahtiinsa. Yhteistyö jonkin alan yrityksen kanssa kiinnostaisi Artoa. Antenni sopii koiralle, hevoselle, periaatteessa mille eläimelle vain. Laite kiinnitetään tarrakiinnityksellä valjaisiin; se ei käy pelkkään kaulapantaan. Antennin pituus määräytyy eläimen koon mukaan cm. Itse antenni on läpinäkyvää muoviputkea, jonka sisällä on kelta-oransseja led-valoja. Antennin rakenne on joustava, eli se taipuu, jos eläin menee ahtaasta paikasta tai vaikka telmii. Siinä ei ole muita ulokkeita, niin että eläin ei jää antennista kiinni mihinkään. Laitteessa on 9 voltin litteä patteri ja kytkin. Se on vesitiivis ja kestää pakkasta. Arto myy antennia 20 euron hintaan. Jos haluat valoantennin tai yhteistyöhön Arton kanssa, ota yhteyttä: elainvalo@gmail.com. Harmi-koira ja Arto Tossavainen kylätalon pihalla. Harmilla on valjaissaan Arton keksimä ja tekemä valoantenni. (Kuva on otettu salamalla, minkä vuoksi valoantennin tehokkuus ei näy.) Teksti ja kuva: Marjokaisa Piironen

11 AJASSA Kylänraitti 1/ Tässäkin mukana! Tule keskustelemaan toiveittesi kodista asuntoasiantuntijoidemme kanssa Suunnitteletko kodin hankintaa, rakentamista tai remontoimista? Tule ja kerro toiveesi asuntoasioiden osaajille. Saat reilun laina- ja välitystarjouksen lisäksi asiantuntevaa neuvontaa ja opastusta. Autamme sinua tekemään asuntotoiveistasi totta. Tervetuloa! Yhteistyötä ja tuloksia yli rajojen. 191 Matti SAARINEN 4. kauden kansanedustaja Länsi-Uudenmaan OP-Kiinteistökeskus Oy LKV Koskentie 3, Veikkola T u r v a l l i s u u s t a a t t a v a!

12 12 AJASSA Kylänraitti 1/2007 Uusikaan päiväkoti ei helpota Veikkolan tilannetta Tammikuussa lähetimme sähköpostitse kyselyn Veikkolan alueen päiväkodeille. Halusimme tietää, kuinka monelle lapselle kukin päiväkoti on tehty ja kuinka monta lasta kussakin päiväkodissa on. Päiväkotien lisäksi Punainen Tupa järjestää puistotoimintaa, esikoulua ja iltapäiväkerhotoimintaa ensiluokkalaisille. Aamukerhoon otetaan 20 lasta tuontijärjestyksessä. Esikouluryhmässä on lasta vuodesta riippuen. Punaisen tuvan Mika Orko lähettää terveisiä kunnan päättäjille, että rahaa saisi olla enemmän iltapäiväkerhotoimintaan. Nooan Arkin Kari Haapalan mielestä Veikkolan päiväkotitilanne on parantunut 3-4 vuoden takaisesta, mutta vieläkään vanhemmat eivät pääse valitsemaan, mihin päiväkotiin lapsensa sijoittavat. Lapset eivät Veikkolan päiväkodeista lopu; siitä pitää muuttoliike huolen. Henkilöstön rekrytointi haasteellista? Päiväkotien edustajien mielipiteet ammattitaitoisen henkilöstön saatavuudesta menivät ristiin. Nooan Arkin Kari Haapala näkee, että henkilöstöä on aina saatu, kun sitä on haettu, mutta sijaisten hankkiminen on välillä työlästä. Tenava Huvilan vastaavan lastentarhanopettajan Elina Suomisen mukaan ammattitaitoisen henkilöstön saanti on todella vaikeaa, koska Veikkolaan on vaikea tulla bussilla muualta kuin Helsingistä tai Nummelasta. Veikkolan päiväkodin johtajan Saija Vanhasen mukaan henkilöstön rekrytointi on ollut koko ajan haasteellisempaa, ja koulutettuja on välillä vaikea saada. Uutukaisen Haapajärven päiväkodin Mervi Vilhusen mielestä henkilöstön rekrytointi oli helppoa, vaikka julkiset kulkuyhteydet Haapajärvelle ovat vielä huonommat kuin keskustan päiväkoteihin. Uutta vanhassa miljöössä Uusi Haapajärven päiväkoti aloitti toimintansa tammikuun alussa. Haapajärven kirkon vieressä sijaitseva 1896 rakennettu talo remontoitiin vuonna 2006 täysin päiväkotikäyttöön. Remontti tehtiin vanhaa taloa kunnioittaen. Hirret tuotiin tapettien alta näkyviin, ja huoneiden puolipaneelien sävyksi valittiin vanha vaaleanvihreä. Päiväkoti on tarkoitettu 50 lapselle. Tätä enempää ei Haapajärvellä voida edes ottaa - sen sanovat vanhan talon paloturvallisuusmääräyksetkin. Haapajärven päiväkoti perustettiin helpottamaan painetta Koskentorin päiväkodilla, josta siirtyikin lapsia uuteen päiväkotiin. Helpotus on kuitenkin ohimenevä ja näkymätön: esimerkiksi Koskentorilla joudutaan edelleen yksi ryhmä sijoittamaan päiväkodin juhlasaliin. Henkilöstöä Haapajärvellä on 13. Meillä on hyvä henkilökunta. Yhdellä hoitajista opinnot ovat vielä kesken, mutta kaikki muut ovat tehtäviinsä päteviä, kertoo päiväkodin johtaja Mervi Vilhunen. Aamupala ja välipala valmistetaan Haapajärvellä itse, mutta lounas tulee Veikkolan koululta. Paikkoja Lapsia Veikkolan päiväkoti 66* 73 Rentukka-ryhmä Koskentorin päiväkoti ** 105 Koskentorin esikoulu Haapajärven päiväkoti 50 50*** Lappböle Barnträdgård 25 30**** Tenava Huvila Villa Navala Nooan Arkki * päiväkoti on alun perin tarkoitettu 66 lapselle ** Avoimen tilan paikat otettu käyttöön *** helmikuun alussa kaikki lapset eivät olleet vielä aloittaneet Haapajärvellä **** näistä 23 kokopäivähoidossa ja 7 osapäivähoidossa Veikkolan ja Koskentorin lapsiluvuissa osa- ja kokopäiväisessä hoidossa olevia lapsia Haapajärven kaunis päiväkoti miljöineen on vaikuttava näky Haapajärvellä oma esiopetusryhmä Syksyllä 2007 Haapajärvellä aloittaa oma esiopetusryhmä, jonka lapset ovat jo nyt saaneet tutustua toisiinsa. Puhdasta esiopetusryhmää ei päiväkotiin tule, vaan samassa ryhmässä on myös nuorempia lapsia. Haapajärven päiväkodille tunnusomaista on se, että siellä on paljon sisaruksia. Suuri osa heistä voi olla samassa ryhmässä. Viereisen Haapajärven kirkon ja seurakunnan kanssa yhteistyötä viritellään myöhemmin. Lapset pääsevät tutustumaan kirkkoon, ja ainakaan joulukirkkoon ei ole matkaa kuin pihan poikki. Päiväkodin johtaja Vilhusen mukaan ympäröivä luonto on otettu hyvin huomioon päiväkotitoiminnassa. Isommat lapset ovat jo päässeet tutkimaan ympäristöä. Miljöö on täällä mielettömän hieno; tämä vanha talo ja luonto, Vilhunen kuvailee. Mervi Vilhunen on tullut Haapajärven päiväkodin johtoon Espoosta, jossa hän on ollut päiväkotitoiminnassa 20 vuotta, niistä 13 vuotta saman päiväkodin johtajana. Häntä innosti Kirkkonummelle uusi projekti saada tehdä kaikki alusta lähtien. Myös ympyröiden vaihtaminen pienempiin kiehtoi. Veikkolalaiseksi Vilhusta ei vielä ole saatu. Hänestä näkyy aito rakkaus työtään kohtaan ja ylpeys hienosta uudesta päiväkodista. Haapajärven päiväkodin johtaja Mervi Vilhunen on erittäin tyytyväinen uuteen päiväkotiin Toivoa ruotsinkielisestä päivähoidosta Veikkolan alueella on paljon kaksikielisiä perheitä. Monien vuosien yrittämisestä huolimatta ruotsinkieliset lapset ovat jääneet Veikkolassa ilman ruotsinkielistä päivähoitoa. Perhepäivähoitoa on vaikea saada, ja ryhmäpäivähoidon saaminen on tällä hetkellä mahdotonta. Kunnan vuoden 2007 budjettiin on kuitenkin kirjattu, että seuraava ryhmä, mikä Veikkolaan perustetaan, olisi ruotsinkielinen. Valtteri (6) ja Ilari (4) Laakso siirtyivät helmikuun alussa Haapajärvelle perhepäivähoidosta. Poikien äiti Kati Selvenius kertoo, että alkua jännitettiin koko perheen voimin, sillä pojat eivät olleet lainkaan innostuneita luopumaan tutusta hoitopaikastaan. Vaihto on kuitenkin sujunut hämmästyttävän kivuttomasti. Haapajärven idyllinen miljöö ihastuttaa sekä lapsia että vanhempia. Yhteistyö hoitajien kanssa on mutkatonta, ja ilmapiiri vaikuttaa kodikkaan leppoisalta. Veljekset ovat nopeasti sopeutuneet päiväkotielämään ja viihtyvät mainiosti. Suurin haaste perheellemme lienee se, että saamme itsemme aamuisin liikkeelle kymmenisen minuuttia aikaisemmin kuin ennen, koska päiväkodin sijainti aiheuttaa pienen mutkan työmatkaan, Kati-äiti huomauttaa. Teksti: Kirsi Suni Kuvat: Maria Feldt

13 AJASSA Kylänraitti 1/ Maiju Kurppa Hei, saisinko kupin kahvia ja Dallas-pullan? Sopii. Se tekee 2,60 euroa. Kiitoksia! Tuttu rituaali keskellä Veikkolan Cityä. Maistuvan kahvin ja herkullisen pullan myi sympaattinen nuori nainen, Maiju Kurppa, 16 v. Kauanko olet työskennellyt Kymppi-kioskilla? Neljä kuukautta. Kuinka usein olet töissä kioskilla? Keskimäärin kolme iltaa viikossa. Mitä teet päivisin? Käyn Munkkiniemen lukiota. Mitkä ovat kioskin suosituimpia ostoksia? Kahvi, grilliruuat, peruselintarvikkeet ja veikkaus. Mitä harrastat? Historiaa ja liikuntaa. Missä asut? Viiden minuutin päässä keskustasta omakotitalossa. Kuinka kauan olet asunut Veikkolassa? 15 vuotta. Mitä hyvää Veikkolassa? Asukkaat ovat ystävällisiä. Suhteellisen pieni paikka. Hyvä ilmapiiri. Voisitko ajatella asuvasi aina Veikkolassa? En aina, mutta joskus myöhemmin kyllä. Mitä kaipaat Veikkolassa? Isompaa ajanviettopaikkaa. Mitä teet hiihtolomalla? Lepään. Mitä ja kelle myit viimeksi? Yhden Kenon keski-ikäiselle miehelle. Matti Saartamo Veikkolan koulu saa sivupisteen Evitskogista Veikkolan yhtenäiskoulu sai uudet tilat muutama vuosi sitten. Lapsimäärän voimakkaan kasvun vuoksi uudet tilat ovat käyneet pieniksi. Oppilaiden sijoittaminen muualle on tullut välttämättömäksi. Vaihtoehtojen kartoitus Ratkaisuna aloitettiin viime keväänä neuvottelut Vihdin kanssa yhteistyössä tuotettavista koulupalveluista. Vihti on kuitenkin samassa tilanteessa kuin Kirkkonummi: lapsimäärä kasvaa voimakkaasti. Näin ollen Vihti ei voinut tarjota kuin osan Veikkolan tarvitsemista tiloista. Tämän seurauksena vaihtoehdoiksi tulivat parakkikoulun tekeminen nykyisen koulun läheisyyteen tai vanhan Aktiivi-instituutin tilat Evitskogissa. Näitä kolmea vaihtoehtoa mietittäessä ja päätöstä tehtäessä oli ratkaisevia tekijöitä kolme. 1. Veikkolan uuden koulun rakentamisaikataulu ei saa vaarantua. 2. Veikkolan kouluun tulee saada riittävästi tilaa. 3. Ratkaisu antaa lisätilaa koko väliaikaistarpeen ajan eli kolme vuotta. Vihti-vaihtoehto olisi varmimmin taannut uuden koulun aikataulun. Mutta tämä vaihtoehto ei yksinään olisi vapauttanut riittävästi tiloja Veikkolan koulusta. Parakkikoulun toimivuus jo ennestään ahtaassa kouluympäristössä ei olisi ollut kenenkään kannalta hyvä ratkaisu. Lisäksi tämä ei olisi auttanut liikuntasalin, ruokalan, erikoisluokkien ja vastaavien tilojen ahtauteen. Parakkiratkaisu olisi antanut riittävästi perusopetustiloja mutta tuonut em. ongelmat mukanaan. Tämä ratkaisu selkeimmin olisi vaarantanut uuden koulun rakentamisen. Näin valinta päätyi Evitskogin tiloihin. Tämä vaihtoehto parhaiten täyttää kaikki kolme yllä olevaa kohtaa. Entisen Aktiivi-instituutin ympäristö ja tilat, isoine liikuntasaleineen ja ruokaloineen, ovat aivan loistavat koulun käyttöön. Opetusryhmistä tulee pienempiä kuin Veikkolassa, ja oppilaita on noin 130. Ihanteellinen kyläkoulu. Päätöksenteko Suomenkielinen varhaiskasvatus- ja opetuslautakunta käsitteli Evitskogin tilojen ottamista koulukäyttöön. Samassa kokouksessa koulutilojen täyttämisestä tehtiin päätös. Lautakunta päätyi omaan koulupiiriin. Asia oli esillä myös kunnanhallituksen kokouksessa. Sivistystoimenjohtajan esiteltyä asiaa kunnanhallitus ei ottanut asiaa enää lisäkäsittelyyn. Esittelyn aikana tuli selvästi esiin, että Evitskogin sivupisteeseen tulee riittävästi lapsia hyvän opetuksen turvaamiseksi. Lisäksi Veikkolasta vapautuu tarvittava määrä tilaa. Päätöksenteko täytti kaikki laillisuuden ja demokratian elementit. Evitskogin kouluun tulee oppilaita niin paljon, että heille voidaan tarjota opetusta, joka sisältää myös valinnaisia aineita. Luokkien yhteistyöllä voidaan toteuttaa kaikki samat vaihtoehdot kuin Veikkolassa. Esimerkiksi isompien lasten liikunnassa tunnit voivat olla yhtaikaa vaikka kolmella ikäluokalla. Tämän asian käsittelyn aikana ovat tunteet käyneet kuumina niin puolesta kuin vastaan milloin minkäkin ratkaisun puolesta. Välillä tuntuu, että päätöksentekijöillä ovat menneet vanhempien ja päättäjien roolit sekaisin. Tämä on välillä estänyt selkeän ja analyyttisen ajattelun. On puhuttu ja touhuttu ennen kuin on tietoa. Päätöksenteko tilanteessa, jossa kosketetaan jokaisen Veikkolan koulun oppilaan elämään, on vaikeaa. Jos tätä vielä tekee vanhemman tunteilla, niin päätöstä ei pysty tekemään saati sitten hyväksymään. Koulun johtokunnan kokouksessa käsittelimme asiaa ja totesimme, että paljon on vielä toteutuksen kannalta avoimia asioita, lähtien koulun alkamisajasta ja päätyen iltapäivien vapaaehtoistoimintaan. Asiat ratkeavat pala palalta, ja syksyllä Evitskogin sivupiste on valmiina ottamaan oppilaat vastaan. Tilahallinto tekee tarvittavat rakenteelliset muutokset koulua varten. Koulutoimiston ja Veikkolan koulun yhteistyössä syntyvät kuljetusaikataulut sekä lukujärjestykset. Lautakunta valitsee lisäopettajat (4) Evitskogiin jne. Pohjois-Kirkkonummen Koululaisten Vanhempainyhdistys, juuri perustettu uusi yhdistys, ottanee omalta osaltaan hoidettavakseen iltapäiväkerhojen organisoimisen koulun kanssa yhteistyössä. Väliaikaisen ratkaisun toimivuus on kiinni meistä kaikista. Toivon, koulun johtokunnan puheenjohtajan roolissa, että tästä eteenpäin me kaikki olemme tukemassa päätöksen toteuttajia. Kuunnellaan, seurataan ja ehdotetaan parannuksia, jos näemme, että jokin asia on menossa pieleen. Valittamalla asiat yleensä vain mutkistuvat. Suunnataan voimavarat uuden koulun paikan löytymiseen ja sen aikataulussa pitämiseen. Tämä on monelta toimijalta iso yhteistyöponnistus lastemme parhaaksi. Meidän vanhempien asenteella on ratkaiseva vaikutus siihen, miten tämä väliaikainen ratkaisu toimii. Antti Salonen Veikkolan koulun johtokunnan puheenjohtaja