Vuokko Heikkilä KANELIKAULIN-MUSIKAALIPRODUKTIO

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Vuokko Heikkilä KANELIKAULIN-MUSIKAALIPRODUKTIO"

Transkriptio

1 Vuokko Heikkilä KANELIKAULIN-MUSIKAALIPRODUKTIO Opinnäytetyö KESKI-POHJANMAAN AMMATTIKORKEAKOULU Musiikin koulutusohjelma Toukokuu 2009

2 TIIVISTELMÄ OPINNÄYTETYÖSTÄ Yksikkö Aika Taiteen yksikkö toukokuu 2009 Koulutusohjelma Musiikin koulutusohjelma Työn nimi Kanelikaulin-musikaaliproduktio Työn ohjaaja Lauri Pulakka Tekijä/tekijät Vuokko Heikkilä Sivumäärä 34 + liitteet + CD Työelämäohjaaja Hanna-Riina Aho Opinnäytetyöni aiheena oli Kanelikaulin-musikaaliproduktion tuottaminen ja laulujen harjoittaminen Keski-Pohjanmaan konservatorion lapsikuoro Sävelsäkille. Produktion tavoitteena oli tarjota kuorolaisille monipuolinen ja haastava musiikillinen ja toiminnallinen kokonaisuus, ja oman alan työkokemusta musiikin ja musiikkipedagogiikan opiskelijoille. Oma tavoitteeni oli oppia hallitsemaan paremmin tuotantoa kokonaisuutena ja kehittyä varhaisiän musiikkikasvattajana. Puolet opinnäytetyöni käytännön osiosta koostui toimimisesta produktion tuottajana, johon kuului tekijöiden etsiminen, tiedottaminen, markkinointi, aikataulutus ja budjetointi. Toisen puolen muodosti toimiminen kuoron ohjaajana ja produktion laulujen harjoittajana. Kirjallinen osioni on niin ikään jakaantunut tuotannolliseen ja pedagogiseen osioon. Pedagogisessa osiossa kerron mielestäni tärkeitä asioita lapsikuoron toiminnassa ja laulujen harjoittamisessa. Kanelikaulin-musikaali esitettiin onnistuneesti keväällä Esitys oli lapsille suuri elämys. Musikaalin tekijäryhmä sai arvokasta kokemusta produktion toteuttamisesta. Itse sain koetella omia rajojani ja kokea, miltä vastuun kantaminen tuntuu. Asiasanat Musikaali, musiikin varhaiskasvatus, lapsikuoro, tuottaminen

3 ABSTRACT CENTRAL OSTROBOTHNIA UNIVERSITY OF APPLIED SCIENCES Date May 2009 Author Vuokko Heikkilä Degree programme Music Pedagogue Name of thesis Production of Musical Kanelikaulin Instructor Lauri Pulakka Supervisor Hanna-Riina Aho Pages 34 + appendixes + CD The subject of the thesis was producing and teaching the songs of the musical Kanelikaulin to the children s choir Sävelsäkki of the Central Ostrobothnia Conservatory. The aim of the production was to offer a versatile, challenging, musical and functional experience to the choir and work experience to the students of music and music pedagogy. My own goal was to learn to run a production well and to develop myself as a music pedagogue. One half of the practical work of the thesis is pedagogical and the other half is about producing like advertising, announcing, making the budget and the schedule and finding the makers for the musical. The written part of the thesis is divided in the same way. In the pedagogical part it is also reported what is thought to be important in the function of a children s choir. The musical Kanelikaulin was successfully performed in the spring The musical was quite an experience for the children. The work group of the musical got valuable experience. The production increased my knowledge as a producer and a music pedagogue and taught me how to manage with much responsibility. Key words Musical, children s choir, producing, music pedagogy

4 ESIPUHE Opinnäytetyöni oli osa Keski-Pohjanmaan konservatorion lapsikuoro Sävelsäkille tilattua Kanelikaulin-musikaalia. Tehtäväni oli tuottaa musikaali ja kuoron ohjaajana harjoituttaa laulut lapsille. Musikaalin tilasi Sävelsäkin vanhempainyhdistys ry ja se toteutettiin Keski- Pohjanmaan konservatoriolla keväällä Produktion valmistamiseen sain apua monilta ihmisiltä, joita kaikkia tahdon lämpimästi kiittää. Tahdon kiittää vanhempainyhdistystä työpanoksesta ja hyvästä yhteistyöstä, kuten myös konservatorion auttavaista henkilökuntaa. Kiitän Sävelsäkin pieniä paakareita nasevista kommenteista ja reippaasta meiningistä, mikä mahdollisti lämpimäisen valmistamisen. Kotiväelle kiitos käytännön avusta. Läheisintä yhteistyötä tein musikaalin työryhmän kanssa, johon kuuluivat musiikkipedagogiikan opiskelijat käsikirjoittaja ja ohjaaja Anna-Maija Perttunen, säveltäjä Sampo Korva ja lapsikuoron ohjaajaparini Marja-Liisa Keinänen. Heitä tahdon kiittää erityisesti koko tuotannon onnistumisesta ja antoisasta yhteistyöstä.

5 TIIVISTELMÄ ABSTRACT ESIPUHE SISÄLLYS 1 JOHDANTO 1 2 KANELIKAULIN-PRODUKTION TUOTTAMINEN 2.1 Tuottajan rooli Tavoitteet ja merkitys Aikataulu Taiteellinen työryhmä Kustannukset ja rahoitus Markkinointi ja sidosryhmien tiedottaminen 14 3 LAPSIKUORON TOIMINTA JA MUSIKAALIN HARJOITTAMINEN 3.1 Lapsikuorossa opitaan Laulaminen ja ääni Äänen harjoittaminen ja lämmittely Laulujen harjoittaminen Kuoro kasvattajana Ilmaisu ja esiintyminen Kanelikaulin-musikaalin laulujen harjoittelu 24 4 LÄMPIMÄISEN MAKUSTELUA 28 LÄHTEET 34 LIITTEET

6 1 1 JOHDANTO Koska opiskelen pääaineenani klassista laulua, olen tehnyt koulutukseen kuuluvat opetusharjoitteluni aikuisten ja nuorten parissa. Toisin kuin muiden instrumenttien kohdalla, lasten ohjaaminen jää klassisessa laulunopettajakoulutuksessa taka-alalle. Länsimaisen taidemusiikin käyttöön koulutettavien äänien opetus on laulajan fysiikalle niin vaativaa, että tavoitteellinen harjoittelu aloitetaan yleensä vasta murrosiän jälkeen, jolloin äänielimistö on kehittynyt aikuisen mittasuhteisiin. Mielestäni laulunopettajilla on arvokkaiden aikuiskasvatustaitojen lisäksi hyvät mahdollisuudet laajentaa osaamistaan lasten kanssa työskentelyyn. Oma ääni on jo varhain kaikkien tavoitettavissa oleva instrumentti ja nimenomaan tulevien laulupedagogien asiantuntijuuden ydin. On sääli, jos klassisen laulunopettajan työnkuva painottuu vain aikuisiin, mikä vain korostaa alan teknistä orientaatiota muusikkouden sijaan. Laulunopettaja, aivan kuin muidenkin instrumenttien ohjaaja, voi halutessaan laajentaa osaamistaan varhaisiän musiikkikasvatukseen ja tehdä yhdessä muiden musiikkikasvattajien kanssa sitä pohjatyötä, mitä vaaditaan, että laulaminen olisi luontevaa aikuisiälläkin. Opiskeluni ohessa olen sattuman ja pyrkimyksen kautta tuntenut tarvetta laajentaa omaa opettajuuttani myös lasten ohjaamiseen. Siinä ensimmäisessä ja tärkeimmässä osassa on ollut Keski-Pohjanmaan konservatorion lapsikuoro, Sävelsäkki, jota olen ohjannut kohta neljä lukuvuotta. Toiveenani oli sisällyttää muodolliseen koulutukseeni lisää varhaisiän musiikkikasvatusta ja lopulta opinnäytetyöni löytyi Sävelsäkin parista. Keski-Pohjanmaan konservatorion lapsikuoro, Sävelsäkki, on 4 12-vuotialle laulusta kiinnostuneille lapsille tarkoitettu kuoro. Kuoro on perustettu vuonna 2004 ja siihen on vapaa pääsy. Kuoro tarjoaa lapsille henkilökohtaisesta lähtötasosta riippumatta mahdollisuuden päästä tutustumaan omaan ääneensä ja kehittää musiikillista osaamistaan. Musiikkikasvatus Sävelsäkissä nivoutuu esityksiin valmisteltavan lauluohjelmiston ympärille. Esiintymiset tekevät kuoron harjoittelutoiminnasta tavoitteellista. Sävelsäkillä on aktiivinen vanhempainyhdistys, joka toiminnallaan mahdollistaa monipuoliset esiintymistilaisuudet, suuret produktiot ja muut normaalista kuoron toiminnasta poikkeavat aktiviteetit, kuten kevätretket.

7 2 Syystalvella 2007 päätin Sävelsäkin vanhempainyhdistyksen kanssa, että alan koota tekijöitä uudelle musiikilliselle ja näyttämölliselle kokonaisuudelle Sävelsäkkiä varten. Kesään mennessä produktio oli jo hyvässä vauhdissa ja sen vaatima työmäärä alkoi paljastua. Oma työnkuvani oli olla sekä produktion tuottaja että kuoron ohjaaja. Samaan aikaan haikailin vielä oman taiteellisen opinnäytetyön perään. Alkoi näyttää siltä, että en saisi lukuvuodessa kaikkea toteutetuksi. Syksyn 2008 alussa päätin, että Sävelsäkin-musikaaliproduktio Kanelikaulin tulisi olemaan myös opinnäytetyöni aihe. Kanelikaulin-musikaali on Anna-Maija Perttusen käsikirjoittama ja ohjaama sekä Sampo Korvan säveltämä tilausteos Sävelsäkille. Kanelikaulin kertoo Onnellisten Leipurien Kadusta ja siellä asuvasta Kanelikaulin-perheestä. Kanelikaulimessa asustaa Aino-mummi, hänen poikansa, runoili Viljami ja Viljamin reipas Laika-tytär. Tarinan alussa Aino nukkuu pois. Koska Viljami on haaveksiva runoilija, kaatuu leipomon hoito Laikan hartioille. Viljami häviää runokirjansa sokeripokerissa Mylläri Saarikallelle, joka julkaisee sen omanaan. Laika yrittää muiden leipurien avustuksella selvitä ahdingosta. Onneksi Laikan avuksi rientävät pullanhenget, jotka antavat Laikalle idean kehittää uusi leivonnainen, joka nostaisi leipomon jaloilleen ja antaisi samalla Laikalle itseluottamusta. Sattumusten jälkeen Laika löytää ratkaisun ongelmaansa ja Mylläri Saarikalle saa opetuksen. Onnellisten Leipurien Kadulla säilyy onnellisuus. Musikaalin teemoja ovat pienen Laika-tytön kasvu menetyksen jälkeen, sukupolvien välinen vuorovaikutus, yhteisöllisyys ja asioiden sydämellä tekemisen tärkeys. Kanelikaulimen musiikki on saanut vaikutteita maailman musiikkikulttuureista ja kotimaisesta kansanperinteestä. Musikaalin rooleissa ovat Sävelsäkin lapset ja laulun lisäksi musiikillista maisemaa luo musiikin ammattiopiskelijoista koottu yhtye. Tuottajalle näin ison produktion kasassa pitäminen ja sen eri osa-alueisiin tutustuminen antaa lisää arvokasta osaamista, jota en muuten ehkä olisi koulutuksen kautta saanut. Tavoitteenani oli toimia lasten ohjaajana rakentavin mielin ja säilyttää kyky hahmottaa sitä, mikä on lapsille tärkeää. Opinnäytetyöni oli mitä suurimmassa määrin käytännön tekemistä sekä tuottajana että lasten ohjaajana ja laulujen harjoittajana. Kirjallisessa osiossa kerron, mitä kaikkea tuottajan työhöni kuului ja lapsikuoron toiminnasta. Kerron myös, kuinka musikaalin harjoittelu kuoron kanssa sujui, ja millä tavoin Kanelikaulin-produktion tekeminen tuki lasten oppimista ja kasvua. En pyrikään kertaamaan jokaista käytännön toiminnan hetkeä enkä jokaista ahaa-elämystä. Koetan antaa yleiskuvauksen siitä, mitä kaikkea produktion toteuttaminen vaati ja tarjosi siihen osallistuneille. Toivon, että opinnäytetyöni

8 3 kirjallisesta osiosta on apua niille, jotka päättävät myöhemmin tarttua samankaltaiseen urakkaan. On pedagogisesti haasteellista toteuttaa musikaali lapsiesiintyjien voimin. Käytännön tavoitteena oli tarjota lapsille kokonaisvaltainen elämys musiikin ja teatterin tekemisen parissa, juuri heidän kanssaan vuorovaikutuksessa muokkautuneella sisällöllä. Tärkeintä oli matka itse tuotokseen, oppimisprosessi, joka antaisi kuorolaisille välineitä tulevaisuuteen. Väkevän (1999) mukaan musiikkikasvatuksella voidaan tarkoittaa kolmea asiaa: musiikkipedagogista tutkimusta, musiikin opetusta ja musiikin avulla kasvatusta. Kanelikaulimen tarkoituksena oli tarjota musiikkikasvatusta, jonka tavoitteena oli sekä oppilaan musiikillinen kehitys että ennen kaikkea kokonaisvaltainen kasvu. Musiikin oppimisen lisäksi produktioon osallistuminen antoi toivottavasti myös sekä ryhmälle että yksilöille taitoja, jotka tulevat auttamaan heitä muuallakin kuin musiikillisessa kontekstissa.

9 4 2 KANELIKAULIN-PRODUKTION TUOTTAMINEN 2.1 Tuottajan rooli Musikaalin toteuttaminen koostuu useista osa-alueista, joista päävastuun kantaa viime kädessä tuottaja. Tuottaja on sekä aloittamassa että lopettamassa projektia ja hänellä on projektin ylin päätäntävalta. Tässä luvussa kerron Kanelikaulin-produktion tuotannon eri alueista, talouden hallinnasta, aikatauluttamisesta, tiedottamisesta ja markkinoinnista. Tuotannon osa-alueiden jaottelu perustuu Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulun taiteen yksikön projektisihteeri Sami Heikkisen luentoihin projektin hallinnasta, tuottamisesta ja markkinoinnista. Lisäksi kerron Kanelikaulin-produktiolle asetetuista tavoitteista, sen merkityksestä ja omista tavoitteistani produktion tuottajana ja kuoron ohjaajana. 2.2 Tavoitteet ja merkitys Tavoitteenani oli, että produktiosta on hyötyä kuorolaisille, musiikinammattiopiskelijoille ja esityksiä seuraamaan tuleville katsojille. Kuorolaisille oli tavoitteena tarjota laadukasta, uutta musiikkia ja draamaa, jossa lasten oma tekeminen on pääosassa. Musiikin ammattiopiskelijoille tarjottiin mahdollisuus päästä harjoittamaan produktiossa omia taitoja mm. säveltäjänä, muusikkona, ohjaajana ja käsikirjoittajana ja oppimaan sitä kautta tulevassa ammatissaan hyödyllisiä taitoja. Lastenkulttuurikenttä tuli rikastumaan uuden musikaalin myötä. Musikaaleja, joissa lapsikuoro saa olla pääosassa, ei ole tehty paljon, jos ollenkaan. Oli ehkä uskaliasta antaa kokonainen näyttämöllinen musiikkiesitys kolmenkymmenen vuotiaan temmellyskentäksi. Etukäteen ei voinut tietää, millainen lopputuloksesta tulisi. Menivätkö satsatut voimavarat hukkaan, jos esitys ei lunastakaan sille asetettuja odotuksia? Nummisen (2005, 19) mukaan kulttuurissamme musiikkikasvatukseen liittyy vahva

10 5 kaksoissidonnaisuus niin, että irrallinen puhe korostaa luovuutta ja vapaata ilmaisua, mutta teot ja toiminta edustavat tiukkoja sääntöjä, kaavamaisuutta, virheiden etsintää sekä kovaa kilpailua. Erityisesti konservatoriolaitosta Numminen (2006,19) syyttää ihmisten jaottelusta musikaalisiin ja heihin, joilla ei ole tarpeeksi lahjoja. Konservatorioihin on ollut tapana ottaa opiskelijoita juuri pääsykokeiden kautta ja jäsentää opiskelu tutkinnoilla. Sävelsäkki on Keski-Pohjanmaan konservatorion kurotus kohti niitä lapsia, jotka eivät tasokokeita läpäisseet tai ovat kiinnostuneita yhteisöllisestä ja vapaasta musiikkikasvatuksesta. Kanelikaulin-musikaalin kaltaiset projektit ovat ehkä yksi vastaus tarpeeseen tehdä musiikin opiskelusta mielekästä suuremmalle osalle lapsista. Tarkoitus ei ollut tehdä virheetöntä musiikillista ja näyttämöllistä produktiota. Tarkoituksena oli antaa lapsille mahdollisuus painia musiikin ja draaman kanssa kunnes he tuntevat sen omakseen. Siinä samassa lapset omaksuisivat toivon mukaan uusia musiikillisia, laulullisia, ilmaisullisia ja sosiaalisia taitoja. Edellä mainittujen lisäksi toivoin produktioon osallistuvien lasten saavan myönteisen kokemuksen musiikista ja näin motivoituvan jatkossakin kulttuurin pariin. Laadullisten tavoitteiden lisäksi produktion määrällisenä tavoitteena saattoi pitää lapsikuoro Sävelsäkin tunnettavuuden kasvattamista ja samalla taiteen perusopetuksen vaihtoehtoisen toiminnan tutuksi tuomista. Taloudellisena tavoitteena oli jäädä sen verran voitolle, että palkat ja muut kulut saadaan maksettua, ja että kuoron olisi mahdollista tehdä kevätretki itse ansaituilla rahoilla. Parhaassa tapauksessa rahoilla voisi kustantaa tallenteen Kanelikaulimesta. Tilatessamme uuden musikaalin olimme myös edistämässä lapsille suunnatun musiikin kehitystä ja laajentamassa lapsille suunnattujen esitysten kirjoa. Itselläni oli ennestään jo jonkin verran kokemusta erilaisten musiikillisten produktioiden ja konserttien kokoamisesta. Suurimmassa osassa niistä päävastuu ei kuitenkaan ole ollut minun harteillani tai produktiot eivät ole olleet yhtä mittavia kuin Kanelikaulin. Tässä produktiossa olin tuottajan asemassa. Minun tuli olla tietoinen kaikesta produktioon liittyvästä ja vastuullani oli osata pitää palaset kasassa ja oikeissa mittasuhteissa produktion tavoitteisiin ja käytännön toteutusmahdollisuuksiin. Oma tavoitteeni oli pystyä selvittämään vastaan tulevia taiteellisia, tuotannollisia ja ohjauksellisiakin ongelmia yhdessä asianosaisten kanssa. Tuottajana katsoin ennen kaikkea tehtäväkseni pitää projekti realistisena ja toimintakuntoisena loppuun asti.

11 6 Produktion tuottaminen asetti minulle myös useita tehtäviä, joita kohtaan harvoin kuoronohjaajana. Produktion tekijöiden yhteistyö, rahoitus, markkinointi ja sidosryhmät olivat organisointikykyni varassa. Yksi antoisimmista osa-aluista oli tehdä työtä käsikirjoittajan ja säveltäjän kanssa yhteistoiminnallisena ryhmänä, puntaroida heidän kanssaan erilaisia musiikillisia, draamallisia ja pedagogisia mahdollisuuksia työskentelyn edetessä ja koettaa löytää toimivimmat ja mahdolliset ratkaisut. Viime kädessä minun odotettiin tietävän jo aivan syksyn 2008 alusta, mihin lapset pystyvät, vaikka käsissäni oli silloin aivan uusi instrumentti. Sävelsäkkiin otetaan joka syksy uusia laulajia, jolloin kuoro on joka vuosi erilainen. Kuoron ohjaajana minulla oli vastuu lasten oppimisesta ja ennen kaikkea hyvinvoinnista projektin aikana. Niin antoisaa kuin tekeminen lopulta varmasti onkin, se vaatii lapsilta suurta voimanponnistusta. On mahdotonta välttää hetkiä, jolloin koko käytännön tekeminen lasten kanssa vain levisi pieneksi kaaokseksi. Kuinka saada nämä hetket minimiin ja saada lapset motivoitumaan joskus jopa tylsästä alkutyöstä, joka on pelkistetysti sanottuna puuduttavaa melodioiden, rytmien ja sanojen opettelua? Uskon, että musiikki opitaan, kunhan oppimisilmapiirimme rakentuu suotuisaksi. Tavoitteenani oli saada lapset sisälle musikaalin tarinaan heti lauluihin tutustumisvaiheessa, jotta motivaatio sen toteuttamiseen kumpuaisi heistä. Kuoronohjaajana tehtäväni oli löytää ryhmälle ne käytännöntyötavat ja opetusmenetelmät, joilla työskentelystä saadaan monipuolista ja hauskaa mutta kuitenkin tehokasta. 2.3 Aikataulu Produktion alkuvaiheessa on organisoinnin kannalta oleellista hahmotella tuleva aikataulu. Myöhemmin aikataulu voi toimia muistilistana työn tiimellyksessä. Aikataulua tehdessä eritellään, mitä osa-alueita työn toteuttamiseen vaaditaan ja samalla niille yritetään arvioida riittävästi aikaa. Aikataulun laadinta auttaa hahmottamaan työn kokonaismäärää ja toivottavasti vähentää unohduksia siinä vaiheessa, kun työ on jo vauhdissa. Taulukko 1 selvittää Kanelikaulin-musikaalin aikataulua. Taulukko 1 esittää lopullista aikataulua, joka on muotoutunut pikku hiljaa produktion edetessä. Se auttaa hahmottamaan opinnäytetyötäni ja toivottavasti antaa vihjeitä niille, jotka samanlaista produktiota suunnittelevat.

12 7 TAULUKKO 1. Aikataulu Aika Tuotanto Taiteellinen ja pedagoginen toiminta syksy 2007 Vanhempainyhdistys tilasi Sävelsäkille uuden musikaalin ja produktiota tuottamaan valittiin kuoron johtaja kevät 2008 syksy 2008 kevät 2009 tammihelmikuu Vuokko Heikkilä. Käsikirjoittajaksi ja ohjaajaksi valittiin musiikkipedagogiikan opiskelija Anna-Maija Perttunen. Säveltäjäksi valittiin musiikkipedagogiikan opiskelija Sampo Korva. Tehtiin alustava budjetti ja sidosryhmiä tiedotettiin tulevasta produktiosta. Tehtiin alustava aikataulu produktiolle ja varattiin harjoittelu ja esitystilat. Tehtiin markkinointisuunnitelma. Pidettiin alustava tiedotustilaisuus medialle ja kuorolaisten vanhemmille. Kartoitettiin mahdollisia tukijoita produktiolle. Kilpailutettiin julisteen ja käsiohjelman suunnittelu ja taitto. Tilattiin musikaalin valaistus. Julisteita levitettiin maakuntaan. Tiedotettiin vanhempia ja lapsia produktion etenemisestä ja aikatauluista. Koottiin käsiohjelman sisältö. Haettiin Keski-Pohjanmaan kulttuurirahaston apurahaa. Käsikirjoittaja loi musikaalin maailman ja kirjoitti alustavan tarinan. Harjoiteltiin Sävelsäkin kanssa musikaalin lauluja ja tutustuttiin tarinaan. Käsikirjoittaja tutustui kuorolaisiin ja kehitteli ja jakoi sen perusteella musikaalin roolit. Käsikirjoittaja muokkasi tekstiä kokemustensa perusteella. Taiteellinen työryhmä: käsikirjoittaja, säveltäjä ja kuoron ohjaaja prosessoivat musikaalia taiteellisesti ja pedagogisesti eteenpäin kuoroharjoituksista saatujen kokemusten perusteella Suunniteltiin lavastus ja puvustus. Etsittiin muusikot esityksiin. Säveltäjä sävelsi lauluja sitä mukaa, kun tekstiä valmistui ja lapset oppivat. Harjoiteltiin kuoron kanssa musikaalin laulut loppuun. Ohjaaja alkoi yhdistää lauluja, vuorosanoja ja näyttämöllistä toimintaa toisiinsa kohtaus kohtaukselta. Kuoro harjoitteli lauluja korrepetiittorin kanssa. (jatkuu)

13 8 Yhteistyötä tehtiin Lohtajan musiikin ystävien kanssa Lohtajan esityksen osalta. Lippujen ennakkomyynti alkoi. Markkinoitiin ilmaisia ennakkoesitysten päiväkodeille ja vanhusten palvelukeskuksille. maaliskuu Tiedotettiin vanhempia ja lapsia produktion etenemisestä ja aikatauluista. Valojen alustava suunnittelu Mika Paanasen kanssa Valmistettiin lavasteet. Tehtiin puvustuksen ja tarpeiston loppusuunnittelu ja toteutus. Sovittiin esitysten juoksevista asioista kuten lipunmyyjistä ja kahvittajista. Laitettiin ilmoitukset lehtiin. Esityksen tallentamisesta sopiminen huhtikuu Tiedotettiin vanhempia ja lapsia produktion etenemisestä ja aikatauluista. TAULUKKO 1. (jatkuu) Taiteellinen työryhmä kävi käsikirjoituksen läpi ja tarkisti laulujen paikat ja muun musiikin tarpeen. Säveltäjä sovitti musiikin yhtyeelle ja sävelsi laulujen välisen musiikin. Lauluja hiottiin kuoron kanssa. Näyttämöllisen toiminnan harjoittelua Säveltäjä harjoitti yhtyettä. Musikaalin kokoavat harjoitukset ohjaajan kanssa Kirjoitettiin lehtipuffit. Kenraali ja esitykset. Kutsuttiin tiedotusvälineet tiedotustilaisuuteen ja ennakoihin. toukokuu Maksettiin palkat. Pidettiin taiteellisen työryhmän palautekeskustelu. Selvitys Keski-Pohjanmaan kulttuurirahastolle rahojen käytöstä. Pidettiin palautekeskustelu kuoron ja vanhempien kanssa. 2.4 Taiteellinen työryhmä Taiteellinen ja pedagoginen työryhmä pitää sisällään musikaalin käsikirjoittajan ja ohjaajan, musiikin säveltäjän, kuoron ohjaajan ja tuottajan. Ryhmä noudatti yhteistoiminnallisen oppimisen toimintaperiaatteita ja on itsekin mukana oppimassa produktion edetessä. Karin (1994, 126) mukaan yhteistoiminnallisessa oppimisessa tärkeätä on, että työryhmä pystyy pohtimaan toimintaa tasa-arvoisesti, hallitsee oman vastuualueensa ja pystyy toimivaan

14 9 sosiaaliseen vuorovaikutukseen. Musikaaliin sopivan taiteellisen työryhmän tuli lisäksi tulla hyvin toimeen lasten kanssa ja jakaa musikaalin taiteelliset ja pedagogiset tavoitteet. Mielestäni oli luonnollista koota tämä ryhmä taiteen yksikön sisältä. Opiskelijoiden asiantuntijuus alallaan ei ole vielä huipussaan, mutta sitoutuminen, tekemisen into ja halu tehdä hyvä tuotos kompensoivat mielestäni hyvin kokemuksen puutteen. Yhteistyössä on voimaa! Produktion kustannuksen pysyvät myös aisoissa, koska opiskelijat eivät saa täyttä palkkaa, kuten ammattilaiset. Kyse ei kuitenkaan ollut yksipuolisesta eduntavoittelusta vaan opiskelijat saivat projektista laaja-alaista, arvokasta työkokemusta ja tunnettavuutta omalle työlleen. Etsin käsikirjoittajaa ja ohjaajaa musikaalille alun perin Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulun esittävän taiteen koulutusohjelmasta yksikönjohtaja Marja-Riitta Ventolan välityksellä. Koska jouluun 2007 mennessä kukaan esittävän taiteen puolella ei ollut kiinnostunut työstä, jäi tehtäväkseni yrittää löytää tekijä muualta. Kyselin, löytyykö musiikin yksikössä ketään, joka voisi tehdä sekä musiikin että käsikirjoituksen musikaaliin. Otin yhteyttä Anna-Maija Perttuseen, joka tällöin opiskeli musiikin yksikössä kolmatta vuotta laulupedagogiksi. Olin kuullut hänen kiinnostuksestaan kirjoittamiseen ja tiesin hänen harrastavan teatteria. Neuvottelujen jälkeen hän suostui ottamaan käsikirjoitustehtävän itselleen. Luodessaan keväällä 2008 tarinan maailmaa hän uskaltautui ottamaan lisäksi näyttämöllisen ohjauksen vastuulleen. Käsikirjoittajan löydyttyä oli aika etsiä hänelle sopiva säveltäjäpari. Säveltäjän löytäminen osoittautui haastavaksi, vaikka useita potentiaalisia ehdokkaita löytyikin. Mittavaan produktioon sitoutuminen koettiin usein liian kuormittavaksi ja vaikeasti omiin aikatauluihin sovitettavaksi. Kun sain käsikirjoittajalta alustavan juonen musikaalille, lähdin uudelle kyselykierrokselle ja silloin musiikkipedagogiikan opiskelija Sampo Korva päätti ottaa tehtävän vastaan. Hänen ehtonaan oli saada vastata myös musiikin sovittamisesta ja yhtyeen harjoittamisesta. Taiteellisen työryhmän muotouduttua aloimme yhteisen työskentelyn. Toimintatavaksemme tuli pitää yhteisiä palavereja tuotannon eri vaiheissa. Palavereissa keskustelimme aikatauluista, itse musikaalin musiikillisesta ja draamallisesta sisällöstä. Sitä mukaa, kun materiaalia valmistui ja harjoittelu eteni, suunnittelimme tulevia harjoituksia ja pidimme toisemme ajan tasalla omista työkentistämme. Työryhmässä toimi säveltäjän, ohjaajan ja mi-

15 10 nun lisäkseni varsinkin loppuvaiheessa vielä Sävelsäkin toinen ohjaaja musiikkipedagogigiikan opiskelija Marja-Liisa Keinänen. 2.5 Kustannukset ja rahoitus Kanelikaulin-musikaalin virallinen tilaaja oli Sävelsäkin vanhempainyhdistys. Yhdistyksen kautta maksettiin erilaiset tarvikekustannukset. Konservatorio maksoi kaikki palkat ja laskutti niistä vanhempainyhdistystä, jotta vanhempainyhdistyksen ei erikseen tarvinnut laskea sosiaaliturvamaksuja. Suurin menoerä olivat juuri palkat. Keväällä 2008 tehtiin produktiolle alustava budjetti, jota tarkennettiin syksyn aikana. Vanhempainyhdistyksen tase oli musikaalia tilatessa sen verran voitolla edellisten vuosien avustusten ja esiintymistuottojen jäljiltä, että uusi teos uskallettiin tilata. Lisätulojen saamiseksi päätettiin etsiä yhteistyökumppaneita ja hakea avustuksia. Produktion esitysten jälkeen tuloja laskettiin kertyvän lipuista ja kahvituksesta niin, että menot tulevat katettua ja hyvässä tapauksessa jäädään vielä voitolle. Suurin menoerä oli työvoimakustannukset, joihin kuului musikaalintekijöiden, valomiehen, julisteen suunnittelijan ja soittajien palkat. Käsikirjoittajan ja säveltäjän kanssa arvioin heiltä musikaalin tekemiseen kuluvan henkilökohtaisen työpanoksen määrää. Siihen kuului oma henkilökohtainen luomistyö ja harjoittamistyö. Koska kumpikin tekijöistä oli hieman uudella maaperällä, ei puhuttu mistään ammattilaisten palkkioista. Kaikille oli selvää jo projektiin sitouduttaessa, että suurin hyöty ei tule olemaan taloudellinen vaan kokemuksellinen. Päädyimme esittämään vanhempainyhdistykselle molemmille tekijöille 500 palkkiota. Keskustelin summasta vielä konservatorion apulaisrehtori Kari Pappisen kanssa. Vanhempainyhdistys hyväksyi tekijöiden palkkion, joka käytännössä tulisi maksamaan vanhempainyhdistykselle yhteensä 1500 työnantajamaksuineen. Koska työ on itselleni opinnäyte, laskettiin tuottajan työni ja ylimääräinen harjoitustyö produktiolle luontaissuoritukseksi konservatorion maksaman normaalin kahden viikkotunnin ylimenevältä ajalta. Saadaksemme musikaalille edustavan julkisivun tahdoimme löytää julisteelle asiantuntevan suunnittelijan. Julisteen tyylin tulisi olla yhtenäinen käsiohjelman kanssa ja antaa

16 11 suuntaa lavasteiden ulkoasulle. Vanhempainyhdistyksellä oli mielessään yksi henkilö, käsikirjoittajalla yksi ja minulla yksi, joten pyysimme näiltä kolmelta tarjoukset julisteen ja käsiohjelman suunnittelusta. Kaikki lähettivät tarjouksen, joista hintojen ja näytetöiden perusteella valitsimme mielestämme lastenmusikaalin markkinointiin sopivimman. Samaan tarjoukseen sisältyi myös julisteen ja käsiohjelman taitto. Julisteen ja käsiohjelman piirtäminen ja taitto tulivat maksamaan 150 työnantajamaksuineen. Julisteen (liite 1) tuli olla valmiina vuoden alussa, että musikaali näkyisi katukuvassa tarpeeksi kauan. Tällöin musikaalin visuaalinen ilme ehtisi tulla yleisölle tutuksi. Käsiohjelman (liite 2) sisältö koottiin maaliskuussa ja taitto ja paino tapahtui maaliskuun lopussa. Käsiohjelmaan tuli prologi ja pienet, leipuriaiheiset esittelyt. Lisäksi käsiohjelmassa mainittiin tekijät, roolitus, laulujen sanat ja tukijoiden logot. Produktion valaistus tehtiin konservatorion ison salin laitteistoilla, ja sen toteutti konservatorion valo- ja äänimies Mika Paananen. Konservatorio maksoi Paanasen palkan niiltä osin kuin työ tapahtui virallisella työajalla ja vanhempainyhdistys maksoi palkan muulta ajalta. Kysyin Mika Paanaselta alkusyksystä hänen mahdollisuuksistaan osallistua produktioon ja teimme asiasta viralliset paperit konservatorion toimintamallin mukaan. Pyysin Mikalta tarjousta konservatorion työajan ylittävästä työajasta. Hänen palkkansa esityspäiviltä oli 120 ja esityksiä oli kolme, joten valaistus maksoi 360. Alustavassa budjetissa vanhempain yhdistys ei ollut osannut varautua siihen, että valaistus oli niin suuri kustannuserä. Alkuperäisessä budjetissa varasimme musikaaliin kuudelle soittajalle 60 palkkion henkilöä kohden. Rahasumma on todella pieni verrattuna produktion vaatimaan työpanokseen, onhan jo esityksiäkin kuusi. Sillä hetkellä ei kuitenkaan ollut varaa ajatella isompia palkkioita. Onneksi säveltäjä sai kuitenkin koottua hyvän yhtyeen opiskelijoista. Soitinvalikoimaan haluttiin kaksi viulua, kontrabasso, klarinetti, haitari, kitara ja koskettimet. Kun saimme Keski-Pohjanmaan kulttuurirahaston avustuksen, palkkoja tarkistettiin ylöspäin, siten että jokaisesta esityksestä maksettiin 20 ja harjoituksista yhteensä 50 soittajaa kohden.

17 12 Konservatorio lupasi tulla vastaan lavasteiden materiaalikustannuksissa 200. Vanhempainyhdistykselle jäi tarvikkeista maksettavaksi vielä noin 100. Lavasteet suunnitteli Sampo Korva ja hän myös vastasi teknisestä toteutuksesta ja lavasteiden lopullisesti ilmeestä. Lavasteiden rakentaminen ja maalaaminen tapahtui talkootyönä perhepiirissäni. Työryhmän suunnittelema muu tarpeisto saatiin lainaksi eri tahoilta ja esiintyjien puvustuksesta vastasivat kuorolaisten vanhemmat annettujen ohjeiden mukaan. Kanelikaulin-musikaalista haluttiin saada tallenne, mutta siihen ei ollut erikseen varattuna rahaa. Konservatorion kautta järjestyi äänen ja kuvan yleistallennus CD:lle ja DVD:lle. Koska tiesin kuvan laadun olevan jokseenkin heikko, päätin kysyä aikuiskoulutuskeskuksen viestintälinjalta olisiko heillä halukkuutta tulla tekemään tallenne esityksestämme. Olin aikaisemmin ollut produktiossa, jonka tallennus oli tapahtunut tätä kautta. Sinnikkään kyselyn jälkeen kuvaus järjestyikin. Aikuiskoulutuskeskuksen opiskelijat kuvasivat kaksi esitystä kolmella kameralla ja editoivat niistä DVD-tallenteen, jota saatoimme sitten kopioida lapsille. Produktion tulot koostuivat pääsylipputuloista, käsiohjelmien myynnistä ja esitysten kahvion tuotosta. Koska käsiohjelmat olivat houkuttelevan näköisiä ja laadukkaita, kannatti niitä myydä erikseen lippujen lisäksi. Käsiohjelman hinta oli 2 euroa. Kanelikaulinmusikaaliin myytiin 5 euron, 10 euron ja 20 euron lippuja. Halvimmat liput olivat alle 12- vuotiaille, opiskelijoille, eläkeläisille ja työttömille, keskihintaiset aikuisille ja kallein oli perhelippu, jolla sisään pääsi samaan talouteen kuuluvat lapset ja vanhemmat. Perhelippuun sisältyi myös käsiohjelma. Lippuja myytiin ennakkoon konservatorion informaatiopisteessä. Kolmessa maksullisessa esityksessä konservatoriolla oli yhteensä noin 400 katsojaa ja lippuja, käsiohjelmia ja pullaa myytiin noin 2000 arvosta. Lohtajan koululaisesityksessä oli noin 150 henkilöä ja konservatoriolle järjestetyissä ennakkoesityksissä noin 300 henkilöä. Olin suunnitellut alusta asti vanhempainyhdistyksen ja taiteellisen työryhmän kanssa, että yrittäisimme hankkia produktiolle myös ulkopuolisia rahallisia tukijoita. Mielestämme oli hyvä idea yrittää saada juuri leipomoalan yrityksiä mukaan, koska tarina niin hienosti hei-

18 13 dän toimialaansa sivuaa. Ennen joulua lähestyimme yrittäjiä. Laadin tarkoitusta varten erillisen kirjeen (liite 3), jossa kerrottiin hieman produktiosta samaan tapaan kuin syksyn lehdistötiedotteessa. Lisäksi kerroin, miten yritykset saavat logonsa julisteeseen ja käsiohjelmaan ja muutenkin positiivista julkisuutta produktion myötä, jos he sitä jollain valitsemallaan keinolla tukevat. Kirjeessä liitteenä oli kopio syksyllä ilmestyneestä Keskipohjanmaan artikkelista. Toivoimme saavamme joko rahallista tukea, jota varten laitoin tilinumeron kirjeeseen, tai sitten tarvikkeita, joista on meille hyötyä. Kirjeessä oli myös yhteystietoni. Joulun välipäivinä kiersin hakemassa meitä tukeneista yrityksistä logot ja tekemässä sopimukset omistajien kanssa. Saimme sekä runsaasti leivonnaisia kahvioita varten että 190 rahallista avustusta. Saimme lisäksi julisteiden ja käsiohjelmien painatuksen ilmaiseksi kuorolaisen vanhemman kautta, joka on töissä Kalevaprint -kirjapainossa. Tämä mahdollisti laadukkaampien painotuotteiden valmistamisen. Virallisia avustuksia haimme Kokkolan kaupungilta ja Keski-Pohjanmaan kulttuurirahastosta. Vanhempainyhdistys hoiti Kokkolan kaupungin avustuksen hakemisen ja saimme sitä keväällä musikaalin toteuttamiseen. Laadin apuraha-anomuksen Keski- Pohjanmaan kulttuurirahastoon vanhempainyhdistyksen nimissä. Anomusta varten tein budjetin, jossa luontaissuoritukset eli talkootyö oli myös merkitty näkyviin ja merkitsin soittajien palkkiot toiveidemme mukaan korkeammiksi, kuin mitä ilman apurahaa pystyisimme maksamaan. Kun budjetissa näin näkyy myös ihmisten tekemä vapaaehtoistyö, saa produktion vaatimasta työmäärästä realistisemman kuvan. Saimme Keski-Pohjanmaan kulttuurirahastolta 2000 apurahaa Kanelikaulin-produktion toteuttamiseen. Apurahan turvin saatoimme maksaa soittajille paremmat palkkiot ja selvisimme paremmin muistakin kuluista. Kustannuksia laskiessamme katoimme useat menoerät luontaissuorituksilla eli niiden hoitamiseen ei tarvinnut rahansiirtoja. Keski-Pohjanmaan konservatorio, kuorontoiminnan pääasiallisena kustantajana, maksoi minulle kuoronjohtajana vakiopalkkaa kahdelta oppitunnilta viikossa. Lisäksi konservatorio antoi tilansa esityksen ja harjoitusten käyttöön ilmaiseksi, kustansi kaksi lehti-ilmoitusta, maksoi postimaksut tiedotuskirjeistä, maksoi Teostomaksut ja tuki lavasteiden tarvikekustannuksia 200 eurolla. Vanhempainyhdistyksen kautta saimme talkooväkeä kahvitukseen ja lippujen myyntiin ja tietysti hallitusten jäsen-

19 14 ten oman henkilökohtaisen työpanoksen, joka mahdollisti alun perin produktion tilaamisen ja toteuttamisen. Kuorolaisten vanhemmat osallistuivat musikaalin puvustukseen ja tarpeistoin hankintaan ja myös lavasteet tehtiin talkootyönä 2.6 Markkinointi ja sidosryhmien tiedottaminen Markkinoitava tuote oli Kanelikaulin-musikaali, jossa lapsikuoro Sävelsäkki oli pääosassa. Produktiota kuvaamaan valittiin sana musikaali eikä lastenmusikaali, koska mielestämme nimi ei silloin supista potentiaalista kuulijakuntaa. Tiedottamisesta ilmeni muuten, että teos oli suunnattu lapsille ja perheille ja siinä esiintyivät lapset. Produktio täytti myös mielestämme musikaali-termin kriteerit olemalla läpisävelletty, näyttämöllinen teos, jossa vuorosanojen lisäksi laulut veivät tarinan juonta eteenpäin. Kanelikaulimen markkinoinnissa iskusanoja olivat lapsikuoron rooli, musikaalin kantaesitys, uudenlainen konsepti, produktion pedagoginen luonne ja musikaalin edustama arvomaailma. Mainonnan kohteina olivat päiväkodit, ala-asteet, vanhusten palvelukeskukset, konservatorion oppilaat ja lapsiperheet. Keinoina käytettiin sekä mediamainontaa että suoramainontaa. Lisäksi tiedottamiseen kuului kuorolaisten vanhempien, vanhempainyhdistyksen, konservatorion, muiden tekijöiden ja esitykseen osallistuvien pitäminen ajan tasalla. Rakensin tiedottamisen suurimmalta osin omien aikaisempien kokemusten pohjalta. Musikaalista tiedotettiin mediaa kahteen otteeseen. Tämä markkinointi metodi, jossa median tiedottaminen jakautui selkeästi jo aivan produktion alkumetreille ja uudelleen juuri ennen esityksiä, oli tullut minulle tutuksi kulttuurintuottaja Kai-Eerik Känsälän luennolla. Ennen syyslomaa oli ensimmäinen tiedotustilaisuus ja keväällä juuri ennen esityksiä toinen. Syksyn tiedotustilaisuuden tarkoitus oli kiinnittää huomiota siihen, että tulossa on aivan uusi musikaali. Näkyvyys hyvissä ajoin helpottaisi tuotteen markkinointia jatkossa ja auttaisi saamaan rahallisia tukijoita produktiolle. Tiedotustilaisuudessa haluttiin kertoa lapsikuoron voimin tehtävän musikaalin ainutlaatuisuudesta ja produktion prosessiluonteesta niin kuoron kuin taiteellisen työryhmänkin toiminnan osalta. Siellä kerrottiin myös musikaalin tekemisestä poikivasta työllistymis- ja työkokemusarvosta produktioon osallistuville ammattiopiskelijoille. Kuukautta ennen tiedotustilaisuutta lähetin tiedotteen (liite 4)

20 15 ja kutsun seuraaville median edustajille: Keskipohjanmaa, Kokkola-lehti, Kokkolan sanomat, Österbottens Tidning, Radio Keskipohjanmaa, Lestijokilaakso ja Perhonjokilaakso. Pari päivää ennen tilaisuutta lähetin vielä muistutuksen. Syksyn tiedotustilaisuutta varten kokosin lehdistötiedotteen lisäksi tietopaketin, jossa on säveltäjän ja sovittajan henkilötiedot, käsikirjoittajan tekemä Kanelikaulimen juonen tiivistelmä ja itse kirjoittamaani tietoa Sävelsäkistä ja siitä kuinka toivon produktion hyödyttävän kuorolaisia. Tämän paketin annoin sitten tilaisuuteen tulleille Keskipohjanmaan kuvaajalle ja toimittajalle ja Kokkola-lehden toimittajalla. He ilmaisivatkin tilaisuuden aikana tyytyväisyytensä paketin sisältöön. Tiedotustilaisuudessa lapset esittivät muutaman laulun Kanelikaulimesta. Kerroimme taiteellisen työryhmän ja vanhempainyhdistyksen edustaja Hanna-Riina Ahon kanssa tulevasta produktiosta. Tiedotustilaisuus poiki hyvät artikkelit kuvineen Keskipohjanmaahan ja Kokkola-lehteen. Radio Keskipohjanmaan toimittaja haastatteli minua tiedotteen pohjalta ja näin radiossakin kuultiin musikaalista uutisissa ja erillisenä juttuna. Toinen lehdistötilaisuus järjestettiin musikaalin kenraaliharjoituksen yhteydessä. Lehdistötiedote (liite 5) lähetettiin samoille median edustajille kuin syksylläkin ja yhtenevällä aikataululla. Median edustajien aikataulujen takia kenraalissa oli lopulta vain Kokkola-lehden toimittaja. Keskipohjanmaan toimittaja teki juttunsa vasta ennakkoesitysten perusteella. Ennen esityksiä lähetin puffit (liite 6) Perhonjokilaaksoon ja Lestijokilaakson. Musikaalista tiedotettiin myös Keskipohjanmaan ja radio Keski-Pohjanmaan menovinkeissä ilmaiseksi. Valitettavasti emme saaneet etukäteen luvattua julkisuutta television kautta, kun heidän tahollaan tapahtui ensimmäisellä yrityksellä tiedotuskatkos ja toisella yrityksellä Keski- Pohjanmaalla tapahtui samaan aikaan jotain poliittisesti tärkeää ja kuvaajat eivät sen tähden päässeet esitykseen paikalle. Tammikuussa valmistui Kanelikaulimen visuaalinen julkisivu, kun juliste (liite 1) valmistui. Päivi Heikkilä piirsi julisteen tutustuttuaan käsikirjoitukseen ja saatuaan taiteelliselta työryhmältä tietoa siitä, millainen mielikuva musikaalista haluttaisiin luoda. Perttunen kirjoitti julisteen musikaalia kuvailevat tekstit ja yhdessä kokosimme muut tiedot. Jaoin julisteita ympäri kaupunkia ja maakuntaan. Juliste sai paljon positiivista huomiota. Tammikuun alussa lähestyin kirjeellä Kokkolan päiväkoteja (liite 7). Tarjosimme heille kahta ennakko-

21 16 esitystä ilmaiseksi. Päiväkodeista ilmoittauduttiinkin ahkerasti ja pian esitykset olivat täynnä. Tiedottaminen Sävelsäkin toiminnasta vanhemmille tapahtuu yleensä kirjeillä kotiin. Näin tapahtui Kanelikaulimen suhteenkin. Kirjoitin vuoden aikana koteihin 12 kirjettä ja lisäksi jaoin harjoituksissa tiedotteita. Niissä kerroin tulevasta produktiosta, aikatauluista, edistymisestämme ja tiedotin yhteisistä tilaisuuksista ja mahdollisesta talkooavun tarpeesta. Syyslukukauden alussa järjestettiin vanhemmille tiedotustilaisuus ja mahdollisuus seurata harjoituksia. Ennen joulua oli pikkujoulu, jossa myös tiedotettiin produktion senhetkisestä vaiheesta. Talvella oli vielä kaksi tiedotustilaisuutta. Produktion aikana olin yhteydessä sekä konservatorion rehtori Heikki Ahoon että apulaisrehtori Kari Pappiseen. Juoksevia asioita, kuten salivarauksia hoidin konservatorion vahtimestari Jani Pudaksen kanssa ja ATK asioita ammattikorkeakoulun ja konservatorion ATK-vastaava Karen Hagqvistin kanssa.

22 17 3 LAPSIKUORON TOIMINTA JA MUSIKAALIN LAULUJEN HARJOITTAMINEN 3.1 Lapsikuorossa opitaan Lapsikuoron toimintaan kuuluu monia kasvatuksellisia elementtejä. Osa niistä antaa lapsille valmiuksia harrastaa musiikkia ja osa antaa sosiaalisia ja muita taitoja, jotka auttavat toimimaan yhteiskunnassa. Kerron aluksi mielestäni huomion arvoisia asioita lapsikuoron ohjauksessa ja siitä, mitä pidän kuoron toiminnassa tärkeänä. Omien mielipiteideni pohjana ovat kokemukseni Sävelsäkin ohjaajana. Lisäksi kerron tarkemmin Kanelikaulinmusikaalin laulujen harjoittelusta näkökulmana roolini kuoron musiikillisena ohjaajana Laulaminen ja ääni Laulaminen on kaikenikäisille mitä luontevin tapa ilmaista itseä ja omia tuntemuksia. Ihmisen kommunikaatio lähtee kehittymään nimenomaan sanattomasta laulusta eli jokeltelusta ja jatkuu omien pienien melodioiden toistamisella ennen kuin itse puhe on alkanut kehittyä (Saraste 2006, 123). Tämä oman äänen käyttämisen mielekkyys säilyy, jollei ihmiselle aiheudu jo varhain kokemusta siitä, että laulaminen ei jostain syystä olisi häntä varten, kuten niin monille ihmisille onkin tapahtunut, kertoo Numminen väitöstutkimuksessaan (2005,19). Laulaminen voi olla ilonaihe ja voimanlähde tai pahimmassa tapauksessa suuren ahdistuksen aiheuttaja. Sävelsäkkiin tulee lapsia, joiden kokemus itsestään laulajana on vasta syntymässä. Tämä kasaa vastuuta lapsen tulevasta asenteesta laulua kohtaan ohjaajan hartioille. Kuoron pariin tulevat lapset ovat otollisessa iässä ottamaan vastaan myönteisiä kokemuksia omasta laulamisesta ja musiikista yleensäkin. Heillä on mahdollisuus ennakkoluulottomasti tutustua omaan ääneensä laulaen ja oppia sitä myös mielekkäästi käyttämään. Laulamaan kun oppii

23 18 vain laulaen. Nuorimmat, 4-vuotiaat lapset ovat Hongisto-Åberg ym. (1994, 74) mukaan sellaisella laulullisella kehitystasolla, että heidän on jo mahdollista laulaa ryhmässä, tunnistaa oman äänensä sävelkorkeuksia, voimakkuuksia, hahmottaa perusrytmi, ja heillä on jo valmius tunnistaa oman laulunsa puhtautta. Sävelsäkkiin on mahdollista osallistua ilman erilaisia pääsykokeita, joissa pienten lasten sen hetkistä musikaalisuutta testattaisiin. Näin kuoro antaa mahdollisuuden niillekin lapsille, jotka eivät ole vielä muualta saaneet välineitä laulamiseen, päästä osalliseksi yhteiselle löytöretkelle omaan ääneen. Vaikka laulamisen tahto olisi jokaisessa ihmisessä yhtä syvällä kuin halu ilmaista itseä puhumalla, ei siitä mielestäni tule kanavaa ilmaista tunteita, jos ympäristö ei tarjoa mallia, välineitä ja rohkaisua sen käyttämiseen. Koistisen (2003, 92) mukaan lasten asenteet laulamista kohtaan ovat positiiviset, avoimet ja uusia asioita opetellaan avoimesti ja kyseenalaistamattomasti. Tätä ennakkoluulotonta maaperää tulee mielestäni pyrkiä lannoittamaan mahdollisimman monipuolisesti unohtaen jopa ne omat jo piintyneet laulupedagogin ennakkokäsitykset oikeasta tavasta tuottaa ääntä. Avoimin mielin kokeillaan, millainen ääni tuntuu kehossa hyvältä ja mikä lasten tuottamana kuulostaa helpolta, eikä heti mennä kertomaan, mikä on oikein. Sävelsäkissä pyritään korostamaan, kuinka iloinen asia jokaisen ihmisen oma ääni on ilmaisun välineenä huolimatta sen tämän hetkisestä kvaliteetista, vaikka kuoron yhtenä tavoitteena on lopulta tuottaa yleisölle antoisaa kuultavaa. Toisaalta en usko, että nämä kaksi olisivat toisiaan poissulkevia. Uskon, että kun lapselle annetaan mahdollisuus pelleillä äänensä kanssa ja löytää siitä uusia ulottuvuuksia huutamisesta kuiskaukseen, hän tulee harjaannuttaneeksi sekä korvaansa että äänielimistöä niin kokonaisvaltaisesti, että juuri tämä tulee lopulta mahdollistamaan myös nuotilleen laulamisen eli äänielimistön ja korvan yhteistoiminnan. Jos ei vielä seuraavassa esityksessä, niin ehkä sitten myöhemmin aikuisena. Nuotilleen laulamistahan pidetään monesti vieläkin musikaalisuuden mittarina, vaikka asia ei tosiaankaan niin yksinkertainen ole. Lapsi oppii monimuotoisen äänenkäytön myötä, että perinteinen laulaminen nuotilleen on vain yksi osa-alue jokaisen äänenkäytössä eikä koe olevansa epäonnistunut, jos ei siihen vielä pysty. Voihan olla vaikka erityisen hyvä matkimaan eläinten ääntelyä, ja se on aivan yhtä arvokasta. Kuoron ohjaajana minun on otettava huomioon asettaessani omia musiikillisia tavoitteita Sävelsäkin ohjelmistolle, että kuorossa on lapsia eri musiikillisilla kehitystasoilla.

24 Äänen harjoittaminen ja lämmittely Kuoroharjoitukset koostuvat äänen ja kehon harjoittamisesta sekä uuden ohjelmiston opiskelusta ja vanhan kertaamisesta (Koistinen 2003, 93). Harjoitukset on hyvä aloittaa lämmittelyllä, joka virittää lapset tulevaan. Kehonlämmittelyyn voi käyttää leikkejä, pelejä, liiketarinoita tai aivan tavallista jumppatyylistä lämmittelyä. Mielestäni suositeltavaa on yhdistää tekemiseen jonkinlaista ääntä tai toisin päin, yhdistää erilaisiin ääniharjoituksiin niitä tukevia ja kuvaavia liikkeitä ja mielikuvia. Lapsille voi mielikuvien kautta myös tuoda tiettäväksi hengitystä ja, opettaa heille terveellisiä äänenkäyttötapoja ja hyvää kehonkäyttöä laulun aikana. Itse olen huomannut näiden jokseenkin abstraktien asioiden havainnollistamisen tapahtuvan parhaiten karrikoinnin kautta. Voi näyttää, kuinka vaikeaa on laulaa lysyssä, ja sitten kuinka helppoa on laulaa hyvin kannatellussa asennossa, ja kehottaa lapsia sitten toistamaan. Erilaisia tapoja tuottaa ääntä voi ohjata matkimalla ja sitten keskustella, mikä kuulosti tai tuntui hyvältä ja mikä ikävältä. Lapset ovat mainioita matkimaan, mikä on hyvä muistaa myös ohjaajana koko harjoituksen ajan. Ohjaajan äänenkäyttö ja mallilaulut ovat lasten ensisijainen samaistumisen kohde. Perinteisiä äänen skaalaharjoituksia voi helposti tehdä lapsikuoron kanssa. On kuitenkin otettava huomioon, että harjoitukset eivät ole liian monimutkaisia tai laajoja ja, että ne ovat lapsille mielekkäitä. Lapset eivät jaksa monotonista työskentelyä puolisävelaskel kerrallaan harjoituksesta toiseen vaan kaipaavat virikkeellisempää ja enemmän hetkessä olevaa lämmittelyä. Harjoitus, jonka aikuiset toistavat kuuliaisesti ja mekaanisesti kerrasta toiseen, saa lapsikuorolaiset kertaamaan päivän tapahtuja kaverille ja valumaan pitkin tuoleja. Erilaiset eläintenäänet sovellettuina eri rytmeihin ja melodioihin, mielenkiintoiset sanat ja lauseet, erikoiset äänteet, kehorytmien mukaan otto ym., pitävät lapset kiinnostuneina käsillä olevasta asiasta. Lämmittelyyn voi kaanoneita käyttämällä sisällyttää myös harmonialaulun alkeita. Pakolla on turha kuvitella toteuttavansa lämmittelyä, vaikka uskoisi skaalojen olevan kuinka kehittäviä lasten korville. Kokonaisvaltainen instrumentti ei toimi, jos on tylsää. Erilaiset ryhmänä toteutetut äänimaisemat voivat myös olla sangen mielekäs tapa rikkoa harjoitusten rutiini.

25 Laulujen harjoittaminen Ohjaajan vastuulla on, että kappaleiden harjoittaminen kuorossa on riittävän kokonaisvaltaista ja mahdollisimman vähän puisevaa. Uuden laulun sanojen ja melodian opettaminen voidaan nähdä lapsikuorossa hyvin behavioristisena toimintana. Kun noin puolet kuorolaisista ei osaa lukea, on mielestäni toisto tehokkain opetusmenetelmä laulun alkuun saamiseen. Laulamalla lapsille malliksi saa ilmaistua lisäksi monia muita vivahteita, joita haluaa kuoron omaksuvan lauluun. Behavioristisessa oppimismallissa oppiminen ymmärretään ehdollistumisena, ja haluttua reaktiota vahvistetaan palautteen avulla (Pruuki 2008, 11). Yksinkertainen oppiminen tapahtuu pääosin tätä kautta, jos ajatellaan vaikka laulun harjoittelua korvakuulolta. Lapsi toistaa sitä, minkä ohjaaja hyväksyy. Koska kuoro on suurryhmä, painottuu opetus helposti ohjaajalähtöiseksi, jolloin kuorolainen voi passivoitua ja kokea oman roolinsa pelkäksi matkijaksi (Pruuki 2008, 64). Jottei kuorolaisista tule vain mekaanisia laulujen suorittajia, on ohjaajan tehtävä tarjota kuorolaisille niin sisäistä -kuin ulkoistakin motivaatiota luovia virikkeitä (Pruuki 2008, 22). Sisäistä motivaatiota voi tukea laulun harjoittelussa esimerkiksi auttamalla lapsia löytämään laulun tunnelmaa tukevia omia kokemuksia, jolloin lapsi aktivoituu itse ilmaisemaan laulun kautta. Ulkoista motivoitumista voi edistää esimerkiksi lupaamalla leikin tai tauon, kun laulun sanat on opittu. Sisäisen motivaation tukeminen on mielestäni lapsen kasvulle edullista, jotta hän kokisi musiikin tekemisen mielekkääksi ja omakohtaiseksi, mutta myös produktion toteutumiselle edullista. Kun kuorolaiset kokevat musiikin ja tarinan omikseen, työstävät he niitä laulaen ja leikkien kuoron ulkopuolella, jolloin oppiminen tehostuu. Ohjaajan pussissa on oltava lukematon määrä erilaisia menetelmiä lähestyä laulua, kuten liike, kaikumenetelmä, sanojen rytmissä puhuminen, melodian käsittely ääniinstrumentteina, leikin kautta opettelu, draamallinen virittäytyminen, kuuntelu, body percussio eli kehorytmiharjoitukset ym. (Hongisto-Åberg ym. 1994, 110; Koistinen 2003, 93). Näin lähestymistapojen monimuotoisuus tukee musiikin eri elementtien hahmottamista laulun kautta vaihtelevasti ja tekee kuoroharjoituksista mielenkiintoisempia. Lasten kanssa kertaaminen on todella opintojen äiti. Kertaamisen ei kuitenkaan tarvitse olla monotonista. Palaute liiasta toistosta on selkeää ja armotonta, lasten keskittyminen herpaantuu ja tuloksena on yleinen levottomuus, kaaos. Kuoroharjoitusten optimaalinen rytmittäminen siten, että herpaantumista ei tapahdu koko harjoituksen aikana, tuntuu joskus olevan korkeampaa matematiikkaa. Sävelsäkissä on kolmisenkymmentä yksilöä, joilla on takanaan erilaiset

26 21 päivät, ja joskus aika ei vain ole otollinen halutun oppimiselle, tein ohjaajana sitten mitä tahansa. Aina on pyrittävä kuitenkin jaksottamaan harjoituksiin sopivasti erilaista toimintaa ja tempon vaihtelua eikä pidä pysyä liian pitkään yhdessä asiassa, vaikka tuntuu, ettei asia ole vielä mennyt perille. Lapset yllättävät monesti positiivisesti osaamalla vallan mainiosti laulun pätkän, jota yritin edellisissä harjoituksissa epätoivoisesti takoa, hyödyntäen viimeisiä keskittymisen rippeitä, ja luullen yritykseni menevän kuuroille korville. On uskallettava vaihtaa harjoituksen rytmiä silloin, kun ryhmä sitä tuntuu vaativan, vaikka ei olisikaan saavuttanut asetettuja tavoitteita sillä kerralla. Kuorossa ollaan antamassa lapsille positiivisia, musiikillisia virikkeitä, eikä tekemässä täydellistä musiikillista suoritusta. Kaikella hyvällä tahdollakin tämä tuntuu joskus ennen esitystä unohtuvan Kuoro kasvattajana Kuoro on osalle lapsista monivuotinen, sosiaalinen harrastus, jonka parista löytyy uusia ystäviä ja oppii toimimaan isossa ryhmässä. Yhteistyön syntymiseksi ohjaajan on edistettävä ensiksi lasten tutustumista toisiinsa ja pidettävä sen jälkeen jatkuvasti huolta harjoitusten ilmapiirin avoimuudesta (Pruuki 2008, 28). Kuoroharjoituksissa sekä kuunnellaan toisia kuorolaisia ja ohjaajia että opitaan itse olemaan esillä. Kuoroharjoituksen tärkein anti voi lapselle olla se, että saa kertoa uudesta lemmikistä. Kuorossa lapsi saa kohdata sekä sisäisiä että ulkoisia haasteita ja toivon mukaan voittaa ne, koska kuoro on hänelle turvallinen sosiaalinen ympäristö kohdata kaikki nämä haasteet. Kuorossa kukaan ei ole yksin. Kuorossa lapset ovat jatkuvasti tekemisissä toisten lasten kanssa ja saavat leikkiessään ja laulaessaan välineitä olla vuorovaikutuksessa muiden kanssa (Hongisto-Åberg ym. 1994, 106). Lauluja harjoitellessa opitaan myös kuuntelemaan toisia ja tekemään asioita ryhmänä. Yhdessä laulaminen yhdistää, luo yhteishenkeä ja pitää sitä yllä. Mielestäni yksi kuoron kasvatuksellinen tehtävä on opettaa lapsille pitkäjänteistä työskentelyä tänä aikana, kun valloillaan on kaikki tänne, heti -mentaliteetti. Yhteiskunnan nopea elämänrytmi tekee myös lapsista kärsimättömämpiä ja levottomampia, mistä ei voida tietenkään syyttää lapsia. Mielestäni on hyväksi antaa lapsille kokemusta siitä, miltä tuntuu

Taiteen perusopetuksen valmentavia opintoja antava musiikkileikkikoulu

Taiteen perusopetuksen valmentavia opintoja antava musiikkileikkikoulu Taiteen perusopetuksen valmentavia opintoja antava musiikkileikkikoulu Pähkinätie 6 01710 Vantaa Puh. (09) 530 1100 muskari.musike@kolumbus.fi www.kolumbus.fi/muskari.musike Hämeenkylän musiikkileikkikoulun

Lisätiedot

AINEOPETUSSUUNNITELMA VARHAISIÄN MUSIIKKIKASVATUS

AINEOPETUSSUUNNITELMA VARHAISIÄN MUSIIKKIKASVATUS AINEOPETUSSUUNNITELMA VARHAISIÄN MUSIIKKIKASVATUS Hyväksytty sivistyslautakunnassa ( 71/2011) 01.08.2015 OPETUKSEN PAINOPISTEALUEET (HTM)... 2 SUORITETTAVAT KURSSIT (MUSIIKKILEIKKIKOULUN RYHMÄT), NIIDEN

Lisätiedot

Kysely 1.vuoden opiskelijoille 2016

Kysely 1.vuoden opiskelijoille 2016 Kysely 1.vuoden opiskelijoille 2016 1. Mistä sait tietoa Helsingin Konservatorion ammatillisesta koulutuksesta? 2. Miksi hait Helsingin Konservatorion ammatilliseen koulutukseen? (tärkeimmät syyt) Vastaajien

Lisätiedot

2. tai 3. opintovuosi Menetelmät Ryhmätunnit, itsenäinen harjoittelu, orkesterien ja/tai kuorojen harjoitusten ja konserttien seuraaminen

2. tai 3. opintovuosi Menetelmät Ryhmätunnit, itsenäinen harjoittelu, orkesterien ja/tai kuorojen harjoitusten ja konserttien seuraaminen MUSIIKKIALAN PERUSTUTKINTO 2010, MUSIIKIN KOULUTUSOHJELMA OPETUSSUUNNITELMA TUTKINTOKOHTAINEN OSA PAIKALLISESTI TARJOTTAVAT TUTKINNON OSAT / täydennys Hyväksytty Helsingin Konservatorion johtokunnassa

Lisätiedot

OPPILASTIEDOTE 2012-2013 TAITEEN PERUSOPETUKSEN LAAJAN OPPIMÄÄRÄN PÄÄTTÖTYÖ

OPPILASTIEDOTE 2012-2013 TAITEEN PERUSOPETUKSEN LAAJAN OPPIMÄÄRÄN PÄÄTTÖTYÖ OPPILASTIEDOTE 2012-2013 TAITEEN PERUSOPETUKSEN LAAJAN OPPIMÄÄRÄN PÄÄTTÖTYÖ PÄÄTTÖTYÖ Keväällä 2013 Vantaan Tanssiopistossa voi suorittaa syventävien opintojen päättötyön. Päättötyön voivat suorittaa

Lisätiedot

Tampereen kaupunki Hyvinvointipalvelut Päivähoito 30.9.2009. Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN

Tampereen kaupunki Hyvinvointipalvelut Päivähoito 30.9.2009. Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN Onnistuneen kasvatuskumppanuuden aloittamisen kannalta on tärkeää, että päivähoitoa koskevaa tietoa on saatavilla kun tarve lapsen päivähoidolle syntyy.

Lisätiedot

KASVATUSTIETEELLISET PERUSOPINNOT

KASVATUSTIETEELLISET PERUSOPINNOT KASVATUSTIETEELLISET PERUSOPINNOT Opiskelijan nimi Maija-Kerttu Sarvas Sähköpostiosoite maikku@iki.f Opiskelumuoto 1 vuosi Helsinki Tehtävä (merkitse myös suoritusvaihtoehto A tai B) KAS 3A osa II Tehtävän

Lisätiedot

Pienten lasten kerho Tiukuset

Pienten lasten kerho Tiukuset Pienten lasten kerho Tiukuset Kerhotoiminnan varhaiskasvatussuunnitelma 2014 2015 Oi, kaikki tiukuset helähtäkää, maailman aikuiset herättäkää! On lapsilla ikävä leikkimään, he kaipaavat syliä hyvää. (Inkeri

Lisätiedot

SML - Suomen musiikkioppilaitosten liitto ry. Laulu. Tasosuoritusten sisällöt ja arvioinnin perusteet 2005. www.musicedu.fi

SML - Suomen musiikkioppilaitosten liitto ry. Laulu. Tasosuoritusten sisällöt ja arvioinnin perusteet 2005. www.musicedu.fi SML - Suomen musiikkioppilaitosten liitto ry Laulu Tasosuoritusten sisällöt ja arvioinnin perusteet 2005 www.musicedu.fi LAULUN TASOSUORITUSTEN SISÄLLÖT JA ARVIOINNIN PERUSTEET Suomen musiikkioppilaitosten

Lisätiedot

Musiikkipäiväkirjani: Lauletaan (S1) Lauletaan ja imitoidaan erilaisia ääniä tai musiikkityylejä (tallenteen tai karaoken kuuntelemisen jälkeen).

Musiikkipäiväkirjani: Lauletaan (S1) Lauletaan ja imitoidaan erilaisia ääniä tai musiikkityylejä (tallenteen tai karaoken kuuntelemisen jälkeen). Musiikkipäiväkirjani: Lauletaan (S1) Lauletaan ja imitoidaan erilaisia ääniä tai musiikkityylejä (tallenteen tai karaoken kuuntelemisen jälkeen). Musiikkipäiväkirjani: Lauletaan (S1) Lauletaan ja imitoidaan

Lisätiedot

Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa

Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa Ohjeet opiskelijalle Vaihtoehdoissa A ja B opiskelija harjoittelee joko

Lisätiedot

Musiikkipäiväkirjani: Tutkitaan, improvisoidaan ja sävelletään (EIC1) Kerrotaan tarina eri äänteillä, äänillä tai melodioilla, joita on luotu yhdessä.

Musiikkipäiväkirjani: Tutkitaan, improvisoidaan ja sävelletään (EIC1) Kerrotaan tarina eri äänteillä, äänillä tai melodioilla, joita on luotu yhdessä. Musiikkipäiväkirjani: Tutkitaan, improvisoidaan ja sävelletään (EIC1) Kerrotaan tarina eri äänteillä, äänillä tai melodioilla, joita on luotu yhdessä. Musiikkipäiväkirjani: Tutkitaan, improvisoidaan...

Lisätiedot

Perustiedot - Kaikki -

Perustiedot - Kaikki - KMO 13+ RTF Report - luotu 27.05.2015 15:22 Nimi Vastaaja Vastaamassa Vastanneet final 13+ 73 40 23 Yhteensä 73 40 23 Perustiedot 1. Ikäni on (39) Ikäni on 2. Olen ollut oppilaana (36) Olen ollut oppilaana

Lisätiedot

POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU AIKUISKOULUTUS

POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU AIKUISKOULUTUS AIKUISKOULUTUS OPISKELIJAPALAUTEKYSELYIDEN TULOKSET 2009 Tyytyväisyysindeksi on saatu laskemalla täysin ja osittain vastausten prosenttiosuudet yhteen. Jos tyytyväisyysindeksi on alle 50 %, se on merkitty

Lisätiedot

Musiikkipäiväkirjani: Maalataan, kirjoitetaan ja luetaan musiikkia (PWR1) Valitaan värejä, kuvia tai symboleja erilaisille äänille.

Musiikkipäiväkirjani: Maalataan, kirjoitetaan ja luetaan musiikkia (PWR1) Valitaan värejä, kuvia tai symboleja erilaisille äänille. Musiikkipäiväkirjani: Maalataan, kirjoitetaan ja luetaan musiikkia (PWR1) Valitaan värejä, kuvia tai symboleja erilaisille äänille. Musiikkipäiväkirjani: Maalataan, kirjoitetaan ja luetaan (PWR1) Valitaan

Lisätiedot

Aikuisten perusopetus

Aikuisten perusopetus Aikuisten perusopetus Laaja-alainen osaaminen ja sen integrointi oppiaineiden opetukseen ja koulun muuhun toimintaan 23.1.2015 Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS Uudet opetussuunnitelman

Lisätiedot

Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön

Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön Aikuisopiskelijan viikko tarjoaa mainion tilaisuuden toteuttaa tapahtumia yhteistyössä oman alueen eri organisaatioiden kanssa.

Lisätiedot

PORVOON KAUPUNKI. yleisen oppimäärän

PORVOON KAUPUNKI. yleisen oppimäärän PORVOON KAUPUNKI Taiteen perusopetuksen yleisen oppimäärän opetussuunnitelma Porvoon kaupunki / Sivistyslautakunta 4.9.2007 1. TOIMINTA-AJATUS... 2 2. ARVOT JA OPETUKSEN YLEISET TAVOITTEET, OPPIMISKÄSITYS,

Lisätiedot

Opetushallituksen kuulumiset

Opetushallituksen kuulumiset Opetushallituksen kuulumiset Helsinki 11.9.2015 SML:n pulmaparlamentti Eija Kauppinen OPETUSHALLITUS 1 Uudistuvat opetussuunnitelmat 2012-2017 Yleissivistävä koulutus Esiopetus 2014 Perusopetukseen valmistava

Lisätiedot

Nuorten elämäntaitojen vahvistaminen 27.11.2013

Nuorten elämäntaitojen vahvistaminen 27.11.2013 Nuorten elämäntaitojen vahvistaminen 27.11.2013 Ulla Sirviö-Hyttinen, Suomen Lions liitto ry./ Lions Quest-ohjelmat Sanna Jattu, Nuorten keskus ry Anna-Maija Lahtinen, Suomen lasten ja nuorten säätiö Elämäntaidot

Lisätiedot

OPINTO-OPAS 2007 2008. Lahden ammattikorkeakoulu Musiikin laitos. Musiikin koulutusohjelma Tutkintoon johtava aikuiskoulutus Erikoistumisopinnot

OPINTO-OPAS 2007 2008. Lahden ammattikorkeakoulu Musiikin laitos. Musiikin koulutusohjelma Tutkintoon johtava aikuiskoulutus Erikoistumisopinnot OPINTO-OPAS 2007 2008 Lahden ammattikorkeakoulu Musiikin laitos Musiikin koulutusohjelma Tutkintoon johtava aikuiskoulutus Erikoistumisopinnot 2 ERIKOISTUMISOPINNOT LUKUVUONNA 2007-2008 Lukuvuonna 2007-2008

Lisätiedot

Työelämälähtöistä oppimista ympäristötehokkuuspajassa. Susanna Vanhamäki Lahden ammattikorkeakoulu

Työelämälähtöistä oppimista ympäristötehokkuuspajassa. Susanna Vanhamäki Lahden ammattikorkeakoulu Työelämälähtöistä oppimista ympäristötehokkuuspajassa Susanna Vanhamäki Lahden ammattikorkeakoulu Esityksen rakenne EcoMill-ympäristötehokkuuspaja Koulutuksen arvot muutoksessa Työelämälähtöinen oppiminen

Lisätiedot

Musiikkipäiväkirjani: Soitetaan rytmissä omaa ääntä käyttämällä (RV1) Juhlitaan kaikkia tunnettuja kielen ääniä.

Musiikkipäiväkirjani: Soitetaan rytmissä omaa ääntä käyttämällä (RV1) Juhlitaan kaikkia tunnettuja kielen ääniä. Musiikkipäiväkirjani: Soitetaan rytmissä omaa ääntä käyttämällä (RV1) Juhlitaan kaikkia tunnettuja kielen ääniä. Musiikkipäiväkirjani: Soitetaan rytmissä omaa ääntä... (RV1) Juhlitaan kaikkia tunnettuja

Lisätiedot

Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa

Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa Ohjeet opiskelijalle Opiskelija harjoittelee omassa opetustyössään ammatillisessa koulutuksessa. Opetusharjoittelussa keskeisenä tavoitteena

Lisätiedot

Osaamisen kehittyminen työelämähankkeessa Suomen Akatemian vaikuttavuuden indikaattorikehikon näkökulmasta. Päivi Immonen-Orpana 11/28/2011

Osaamisen kehittyminen työelämähankkeessa Suomen Akatemian vaikuttavuuden indikaattorikehikon näkökulmasta. Päivi Immonen-Orpana 11/28/2011 Osaamisen kehittyminen työelämähankkeessa Suomen Akatemian vaikuttavuuden indikaattorikehikon näkökulmasta Päivi Immonen-Orpana 11/28/2011 Taustaa Laurea-ammattikorkeakoulun opiskelijat ovat osallistuneet

Lisätiedot

MUSTASAAREN PERHEPÄIVÄHOIDON VARHAISKASVATUKSEN TOIMINTA-AJATUS

MUSTASAAREN PERHEPÄIVÄHOIDON VARHAISKASVATUKSEN TOIMINTA-AJATUS MUSTASAAREN PERHEPÄIVÄHOIDON VARHAISKASVATUKSEN TOIMINTA-AJATUS Tarjotaan lapsille perhepäivähoitoa kodinomaisessa ja turvallisessa ympäristössä. Laadukkaan hoidon ja kasvatuksen tavoitteena on onnellinen

Lisätiedot

JUVAKE 2 OPPIMISYMPÄRISTÖN LUOMINEN JA VUOROVAIKUTUS

JUVAKE 2 OPPIMISYMPÄRISTÖN LUOMINEN JA VUOROVAIKUTUS JUVAKE 2 OPPIMISYMPÄRISTÖN LUOMINEN JA VUOROVAIKUTUS Koulutuksen sisältö 1. Meidän pelin osa-alueet 2. Luonne 3. Oppimisympäristö - oppimistaidot 4. Vuorovaikutus 1. Valmentajien välinen 2. Pelaajien välinen

Lisätiedot

1. Opinnäytetyön alustava suunnitelma (korkeintaan 10 minuuttia)

1. Opinnäytetyön alustava suunnitelma (korkeintaan 10 minuuttia) Musiikin koulutusohjelma/ Ylempi AMK tutkinto Valintakoekuvaus kevät 2012 Valintakokeessa on kolme osaa: 1. Opinnäytetyön alustava suunnitelma 2. Haastattelu 3. Musiikillinen työnäyte. Alla on tarkemmat

Lisätiedot

Musiikki. 1-2. luokat 3-4. luokat. Tavoitteet

Musiikki. 1-2. luokat 3-4. luokat. Tavoitteet Musiikki Musiikin opetuksen tehtävänä on auttaa oppilasta löytämään musiikin alueelta kiinnostuksen kohteensa sekä rohkaista oppilasta musiikilliseen toimintaan, antaa hänelle musiikillisen ilmaisun välineitä

Lisätiedot

Kansainvälisen opinnäytetyöryhmän ohjaus kokemuksia ja havaintoja. Outi Kivirinta Rovaniemen ammattikorkeakoulu

Kansainvälisen opinnäytetyöryhmän ohjaus kokemuksia ja havaintoja. Outi Kivirinta Rovaniemen ammattikorkeakoulu Kansainvälisen opinnäytetyöryhmän ohjaus kokemuksia ja havaintoja Outi Kivirinta Rovaniemen ammattikorkeakoulu Thesis Support Group for RAMK s EDP students Taustaa: Opinnäytetyö oli havaittu tulpaksi valmistumiselle

Lisätiedot

VARHAISKASVATUS SUUNNITELMA

VARHAISKASVATUS SUUNNITELMA PÄIVÄKOTI MAJAKKA VARHAISKASVATUS SUUNNITELMA Majakan päiväkoti on pieni kodinomainen päiväkoti Nurmijärven kirkonkylässä, Punamullantie 12. Päiväkodissamme on kaksi ryhmää: Simpukat ja Meritähdet. Henkilökunta:

Lisätiedot

LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan

LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan 1. Motoriset taidot Kehon hahmotus Kehon hallinta Kokonaismotoriikka Silmän ja jalan liikkeen koordinaatio Hienomotoriikka Silmän ja käden

Lisätiedot

MUSIIKKI. Sari Muhonen Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu sari.muhonen@helsinki.fi. Sari Muhonen

MUSIIKKI. Sari Muhonen Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu sari.muhonen@helsinki.fi. Sari Muhonen MUSIIKKI Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu sari.muhonen@helsinki.fi OPPIAINEEN TEHTÄVÄ luoda edellytykset monipuoliseen musiikilliseen toimintaan ja aktiiviseen kulttuuriseen osallisuuteen ohjata

Lisätiedot

Ota suunta Lahden ammattikorkeakouluun!

Ota suunta Lahden ammattikorkeakouluun! Ota suunta Lahden ammattikorkeakouluun! Lahden ammattikorkeakoulu Musiikin laitos Erikoistumisopinnot Opinto-opas 2006-2007 ERIKOISTUMISOPINNOT LUKUVUONNA 2006-2007 Lukuvuonna 2006-2007 Musiikin laitoksella

Lisätiedot

Verkossa opiskelu vaatii opiskelijalta paljon aktiivisuutta ja kykyä työskennellä itsenäisesti

Verkossa opiskelu vaatii opiskelijalta paljon aktiivisuutta ja kykyä työskennellä itsenäisesti Verkossa opiskelu vaatii opiskelijalta paljon aktiivisuutta ja kykyä työskennellä itsenäisesti Opiskelijoiden kokemuksia oppimisesta ITK 2010 seminaari; Hämeenlinna Soile Bergström Opintojakson esittely

Lisätiedot

Käsitys oppimisesta koulun käytännöissä

Käsitys oppimisesta koulun käytännöissä Käsitys oppimisesta koulun käytännöissä Oppimiskäsityksen kuvaus Helsinki 6.3.2015 1 Oppimiskäsitys perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa Perusteissa kuvataan oppimiskäsitys, jonka pohjalta opetussuunnitelman

Lisätiedot

D R A A M A T Y Ö P A J O I S S A O N T I L A A I D E O I L L E J A P E R S O O N I L L E

D R A A M A T Y Ö P A J O I S S A O N T I L A A I D E O I L L E J A P E R S O O N I L L E D R A A M A T Y Ö P A J O I S S A O N T I L A A I D E O I L L E J A P E R S O O N I L L E Draamatyöpajassa ryhmä ideoi ja tuottaa synopsiksen pohjalta musiikkiteatteriesityksen käsikirjoituksen. Käsikirjoitus

Lisätiedot

HR-OSAAJAN ERIKOISTUMISOPINNOT (30 op)

HR-OSAAJAN ERIKOISTUMISOPINNOT (30 op) HR-OSAAJAN ERIKOISTUMISOPINNOT (30 op) Tammikuu 2014 Joulukuu 2014 Aikuis- ja täydennyskoulutuspalvelut Linnankatu 6, PL 51, 87101 KAJAANI www.aikopa.fi HR-OSAAJAN ERIKOISTUMISOPINNOT (30 op) Tervetuloa

Lisätiedot

YRITTÄJYYSPROJEKTI HYVÄNTEKEVÄISYYSILTA

YRITTÄJYYSPROJEKTI HYVÄNTEKEVÄISYYSILTA YRITTÄJYYSPROJEKTI HYVÄNTEKEVÄISYYSILTA HANKEIDEA Hyväntekeväisyysilta, joka järjestetään jonkin paikallisen järjestön (esim. Lions clubin) kanssa Illan tuotto lahjoitetaan hyväntekeväisyyteen Illan aikana

Lisätiedot

Taide ja kulttuuri, valinnainen. Ilmaistutaidon työpaja (YV9TK1)

Taide ja kulttuuri, valinnainen. Ilmaistutaidon työpaja (YV9TK1) Kuvaukset 1 (6) Taide ja kulttuuri, valinnainen Ilmaistutaidon työpaja (YV9TK1) Tavoitteet Opiskelija kehittää luovuuttaan, yhteistyökykyään ja viestintätaitojaan rohkaistuu ilmaisemaan itseään itseilmaisun

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

Jyväskylän ammattikorkeakoulun HARJOITUSMUSIIKKIOPISTO

Jyväskylän ammattikorkeakoulun HARJOITUSMUSIIKKIOPISTO Jyväskylän ammattikorkeakoulun HARJOITUSMUSIIKKIOPISTO Opas oppilaille, opetusharjoittelijoille ja ohjaaville opettajille 2014-2015 Sisällys YLEISTÄ TIETOA HARJOITUSMUSIIKKIOPISTOSTA HAKU VALINTAPERUSTEET

Lisätiedot

KESKI-POHJANMAAN AMMATTIKORKEAKOULU ONNISTU TIEDOTUSTILAISUUDEN JÄRJESTÄMISESSÄ!

KESKI-POHJANMAAN AMMATTIKORKEAKOULU ONNISTU TIEDOTUSTILAISUUDEN JÄRJESTÄMISESSÄ! KESKI-POHJANMAAN AMMATTIKORKEAKOULU ONNISTU TIEDOTUSTILAISUUDEN JÄRJESTÄMISESSÄ! Hyvä ammattikorkeakoulumme henkilöstön jäsen, Tämä ohjeistus on tehty auttamaan ammattikorkeakoulumme henkilöstöä tiedotustilaisuuksien

Lisätiedot

KÄSITYÖN TAITEEN PERUSOPETUKSEN YLEISEN OPPIMÄÄRÄN OPETUSSUUNNITELMA LAPSILLE JA NUORILLE

KÄSITYÖN TAITEEN PERUSOPETUKSEN YLEISEN OPPIMÄÄRÄN OPETUSSUUNNITELMA LAPSILLE JA NUORILLE KÄSITYÖN TAITEEN PERUSOPETUKSEN YLEISEN OPPIMÄÄRÄN OPETUSSUUNNITELMA LAPSILLE JA NUORILLE Hiiden Opisto 2006 Perustuu lakiin taiteen perusopetuksesta 633/1998, 5 sekä sitä täydentävään asetukseen 813/1998,

Lisätiedot

ROKK-seminaari. Arviointikäytänteet Suullinen arviointi Mirja Järvinen, Metropoliaamk. Ritva Saira, Mikkelin amk Taija Votkin, Aalto-yliopisto

ROKK-seminaari. Arviointikäytänteet Suullinen arviointi Mirja Järvinen, Metropoliaamk. Ritva Saira, Mikkelin amk Taija Votkin, Aalto-yliopisto ROKK-seminaari Arviointikäytänteet Suullinen arviointi Mirja Järvinen, Metropoliaamk Ritva Saira, Mikkelin amk Taija Votkin, Aalto-yliopisto Osaprojektin tavoitteet - Löytää uusia tapoja suullisen arvioinnin

Lisätiedot

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset 1. Ohjaustyylit on hyvä tunnistaa itselleen ominaiset tavat ohjata opiskelijoita. on hyvä osata joustavasti muuttaa ohjaustyyliään erilaisiin tilanteisiin ja erilaisille opiskelijoille sopivaksi. Seuraavaksi

Lisätiedot

Valintakoekuvaus, YAMK Musiikki 2016

Valintakoekuvaus, YAMK Musiikki 2016 Valintakoekuvaus, YAMK Musiikki 2016 Valintakoe järjestetään 7.-9.6.2016. Valintakokeessa on kolme osaa: 1. Opinnäytetyön alustava suunnitelma 2. Haastattelu 3. Musiikillinen työnäyte. Valintakokeeseen

Lisätiedot

Työjärjestys 6.12.2011

Työjärjestys 6.12.2011 Kirjoittamalla lukemaan - Trageton -työtapa, rehtori Meriusvan koulu 7.12.2011 Virtuaaliopetuksen päivät, Hki Messukeskus 1 Tietokone apuvälineenä lukemaan oppimisessa Arne Trageton, norjalainen pedagogi,

Lisätiedot

Jussi Klemola 3D- KEITTIÖSUUNNITTELUOHJELMAN KÄYTTÖÖNOTTO

Jussi Klemola 3D- KEITTIÖSUUNNITTELUOHJELMAN KÄYTTÖÖNOTTO Jussi Klemola 3D- KEITTIÖSUUNNITTELUOHJELMAN KÄYTTÖÖNOTTO Opinnäytetyö KESKI-POHJANMAAN AMMATTIKORKEAKOULU Puutekniikan koulutusohjelma Toukokuu 2009 TIIVISTELMÄ OPINNÄYTETYÖSTÄ Yksikkö Aika Ylivieska

Lisätiedot

Musiikkiteatteri-ilmaisun opetussuunnitelma

Musiikkiteatteri-ilmaisun opetussuunnitelma Vantaan musiikkiopisto 1 Musiikkiteatteri-ilmaisun opetussuunnitelma Musiikkiteatteri-ilmaisu on oppiaine, jonka tavoitteena on oppilaan musiikkikäsityksen monipuolistuminen sekä esiintymisvarmuuden ja

Lisätiedot

Kukkapellon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Kukkapellon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Kukkapellon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA AJATUS Kukkapellon päiväkoti sijaitsee Tampereen eteläisellä alueella kauniin Arboretumin puutarhan välittömässä läheisyydessä. Päiväkoti on perustettu

Lisätiedot

Vinkkejä hankeviestintään

Vinkkejä hankeviestintään Vinkkejä hankeviestintään Viestintä vs. tiedottaminen Tiedon siirto ja vaihdanta kokonaisuutena Kanavina esim. nettisivut, intrat, uutiskirjeet, esitteet ja logot, kokoukset ja tilaisuudet, sosiaalinen

Lisätiedot

Terapeuttinen musiikki- kasvatus

Terapeuttinen musiikki- kasvatus Terapeuttinen musiikki- kasvatus Haapavesi 2.10.2013 Pia Kvist Terapeuttinen musiikkikasvatus Lähtökohtana ei opetussuunnitelman sisällöt sinänsä, vaan oppilaiden osallisuus ja sen kautta sisältöjen oppiminen

Lisätiedot

OPINTOKYSELY 2014. Tämä on Inkubion vuoden 2014 opintokysely

OPINTOKYSELY 2014. Tämä on Inkubion vuoden 2014 opintokysely OPINTOKYSELY 2014 Tämä on Inkubion vuoden 2014 opintokysely Inkubio on saanut ensimmäiset uuden kandidaattiohjelman mukaiset opiskelijat fuksien myötä ja korkeakoulun päässä sorvataan paraikaa maisteriuudistusta.

Lisätiedot

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Sidosryhmätyöpaja 4.9.2013 Koulutuspäällikkö Matti Tuusa 10.9.2013 1 Kyselyn tuloksia 10.9.2013 2 Taustatiedot Kysely lähetettiin 18 henkilölle, joista

Lisätiedot

MOT-hanke. Metodimessut 29.10.2005 Jorma Joutsenlahti & Pia Hytti 2. MOT-hanke

MOT-hanke. Metodimessut 29.10.2005 Jorma Joutsenlahti & Pia Hytti 2. MOT-hanke Dia 1 MOT-hanke Mat ematiikan Oppimat eriaalin Tutkimuksen hanke 2005-2006 Hämeenlinnan OKL:ssa Metodimessut 29.10.2005 Jorma Joutsenlahti & Pia Hytti 1 MOT-hanke Osallistujat:13 gradun tekijää (8 gradua)

Lisätiedot

Vuorovaikutusta arjessa näkökulmana palaute

Vuorovaikutusta arjessa näkökulmana palaute Vuorovaikutusta arjessa näkökulmana palaute 28.5.2013 Minna Lappalainen, TtM, TRO, työnohjaaja minna.lappalainen@apropoo.fi Tavoitteena: Erilaisten näkökulmien ja työvälineiden löytäminen arjen vuorovaikutustilanteisiin:

Lisätiedot

Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden linjauksia. Erja Vitikka 25.11.2014

Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden linjauksia. Erja Vitikka 25.11.2014 Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden linjauksia Erja Vitikka 25.11.2014 1 Ops-uudistuksen keskeisiä lähtökohtia Pedagoginen uudistus Siirtyminen kysymyksestä MITÄ opitaan? Kysymykseen MITEN opitaan?

Lisätiedot

Numeeriset arviot. Opintojaksolla vallinnut ilmapiiri loi hyvät puitteet oppimiselle. Saavutin opintojaksolle määritellyt osaamistavoitteet

Numeeriset arviot. Opintojaksolla vallinnut ilmapiiri loi hyvät puitteet oppimiselle. Saavutin opintojaksolle määritellyt osaamistavoitteet Tämä asiakirja sisältää opiskelijoiden antaman palautteen opettajan Metropoliassa vuoteen 2014 mennessä opettamista kursseista. Palautteet on kerätty Metropolian anonyymin sähköisen palautejärjestelmän

Lisätiedot

BtoB-markkinoinnin tutkimus

BtoB-markkinoinnin tutkimus BtoB-markkinoinnin tutkimus Tiivistelmä tutkimustuloksista Anna-Mari West 19.6.2008 Tutkimuksen tavoitteet ja toteutus Tutkimuksen tavoitteet Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää markkinointipäättäjien

Lisätiedot

Puolueettomuus. Autettavan Toiminnan ehdoilla toimiminen ilo

Puolueettomuus. Autettavan Toiminnan ehdoilla toimiminen ilo Puolueettomuus Vapaaehtoistoiminnassa toimitaan tasapuolisesti kaikkien edun mukaisesti. Vapaaehtoinen ei asetu kenenkään puolelle vaan pyrkii toimimaan yhteistyössä eri osapuolten kanssa. Mahdollisissa

Lisätiedot

Henkilökohtainen tutkintotilaisuuden suunnitelma (Hensu) Ja täydentävä aineisto näyttötutkinnoissa

Henkilökohtainen tutkintotilaisuuden suunnitelma (Hensu) Ja täydentävä aineisto näyttötutkinnoissa Henkilökohtainen tutkintotilaisuuden suunnitelma (Hensu) Ja täydentävä aineisto näyttötutkinnoissa 1 Henkilökohtainen tutkintotilaisuuden suunnitelma / Hensu Tutkinnon osan suorittaja kuvaa etukäteen,

Lisätiedot

Opintokokonaisuuden toteuttaminen opettajatiiminä

Opintokokonaisuuden toteuttaminen opettajatiiminä Opintokokonaisuuden toteuttaminen opettajatiiminä Juho Tiili, Markus Aho, Jarkko Peltonen ja Päivi Viitaharju n koulutusyksikössä opetusta toteutetaan siten, että saman opintokokonaisuuden opintojaksot

Lisätiedot

Kokemuksia Unesco-projektista

Kokemuksia Unesco-projektista Kokemuksia Unesco-projektista Puheviestinnän harjoitusten tavoitteet Kuuden oppitunnin mittaisen jakson aikana asetin tavoitteiksi seuraavia oppimis- ja kasvatustavoitteita: Oppilas oppii esittämään omia

Lisätiedot

Musiikkipäiväkirjani: Tanssitaan ja liikutaan (DM1) Liikutaan kuten (karhu, nukahtava kissa, puun lehti, puu myrskyssä).

Musiikkipäiväkirjani: Tanssitaan ja liikutaan (DM1) Liikutaan kuten (karhu, nukahtava kissa, puun lehti, puu myrskyssä). Musiikkipäiväkirjani: Tanssitaan ja liikutaan (DM1) Liikutaan kuten (karhu, nukahtava kissa, puun lehti, puu myrskyssä). Musiikkipäiväkirjani: Tanssitaan ja liikutaan (DM1) Liikutaan kuten (karhu, nukahtava

Lisätiedot

Asiakas ja tavoite. Tekninen toteutus

Asiakas ja tavoite. Tekninen toteutus Asiakas ja tavoite Heikieli on vuonna 2015 perustettu yhden hengen asiantuntijayritys, joka tarjoaa käännös- ja oikolukupalveluita englannista ja saksasta suomeksi. Freelance-kääntäjiä on Suomessa paljon,

Lisätiedot

Opetusharjoittelu 11 op (1P00BA27) Oppilaitoksen turvallisuus 2 op (1P00BA29)

Opetusharjoittelu 11 op (1P00BA27) Oppilaitoksen turvallisuus 2 op (1P00BA29) Opetusharjoittelu 11 op (1P00BA27) Oppilaitoksen turvallisuus 2 op (1P00BA29) Opetusharjoittelun aikana opettajaopiskelija osoittaa ammattipedagogisissa opinnoissa hankkimaansa osaamista. Tavoitteena on,

Lisätiedot

KAIKKI MUKAAN! Lasten osallisuus päiväkodissa

KAIKKI MUKAAN! Lasten osallisuus päiväkodissa KAIKKI MUKAAN! Lasten osallisuus päiväkodissa Aiheita Osallistumisen alkuun Onnistumisen avaimia Osallistumisen hyötyjä ja haasteita Osallisuuden käsitteitä Lasten osallisuus päiväkodissa Keskiössä yhteisössä

Lisätiedot

OPS 2016 Keskustelupohja vanhempainiltoihin VESILAHDEN KOULUTOIMI

OPS 2016 Keskustelupohja vanhempainiltoihin VESILAHDEN KOULUTOIMI OPS 2016 Keskustelupohja vanhempainiltoihin VESILAHDEN KOULUTOIMI Valtioneuvoston vuonna 2012 antaman asetuksen pohjalta käynnistynyt koulun opetussuunnitelman uudistamistyö jatkuu. 15.4.-15.5.2014 on

Lisätiedot

Miten minun tulisi toimia, jotta toimisin oikein?

Miten minun tulisi toimia, jotta toimisin oikein? Miten minun tulisi toimia, jotta toimisin oikein? Verkkopohjainen dilemmakeskustelu sosiaali- ja terveysalan opiskelijoiden eettisen ajattelun kehittäjänä Soile Juujärvi ja Kaija Pesso SULOP 2013 3/7/2013

Lisätiedot

MINNO Metropolia 2014 - Loppukatselmus. Kotisatama Järjestelmät 14.11.2014

MINNO Metropolia 2014 - Loppukatselmus. Kotisatama Järjestelmät 14.11.2014 MINNO Metropolia 2014 - Loppukatselmus Kotisatama Järjestelmät 14.11.2014 Mikä MINNO on? Innovaatioprojekti, joka sisältyy jokaisen Metropolian opiskelijan opetussuunnitelmaan. Opinnot toteutetaan usein

Lisätiedot

Taideyliopiston kirjaston toimintasuunnitelma 2015 2017

Taideyliopiston kirjaston toimintasuunnitelma 2015 2017 TOIMINTASUUNNITELMAN TAUSTAT Luova ja energinen taideorganisaatio edellyttää kirjastoa, joka elää innovatiivisesti ajassa mukana sekä huomioi kehysorganisaationsa ja sen edustamien taiteen alojen pitkän

Lisätiedot

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson 1 Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson Arvoisa ohjausryhmän puheenjohtaja rehtori Lauri Lantto, hyvä työseminaarin puheenjohtaja suomen

Lisätiedot

AHOT- käytäntöjen jalkauttaminen ja jalkautuminen Savoniaammattikorkeakoulussa

AHOT- käytäntöjen jalkauttaminen ja jalkautuminen Savoniaammattikorkeakoulussa AHOT- käytäntöjen jalkauttaminen ja jalkautuminen Savoniaammattikorkeakoulussa Anna-Leena Ruotsalainen AHOT:lla eli aiemmin hankitun osaamisen tunnistamisella ja tunnustamisella tarkoitetaan opiskelijan

Lisätiedot

Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset

Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset Fasilitointi: Kati Korhonen-Yrjänheikki, TEK; Dokumentointi työpajassa: Ida Mielityinen, TEK; Fläppien dokumentointi tulosraporttia varten:

Lisätiedot

Leikki interventiona. Aikuisen kannustava puuttuminen vuorovaikutustaitojen harjaannuttamisessa. Eira Suhonen 6.6.06

Leikki interventiona. Aikuisen kannustava puuttuminen vuorovaikutustaitojen harjaannuttamisessa. Eira Suhonen 6.6.06 Leikki interventiona Aikuisen kannustava puuttuminen vuorovaikutustaitojen harjaannuttamisessa Eira Suhonen 6.6.06 Erityispedagogiikka Käyttäytymistieteellinen tiedekunta Interventio laaja-alainen systemaattinen

Lisätiedot

AIKUISSOSIAALITYÖN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ -ASIAKKAIDEN HYVINVOINTIA LISÄÄMÄSSÄ SEKÄ MOLEMPIIN SUUNTIIN TAPAHTUVAN TIEDONKULUN VAHVISTAMISEKSI

AIKUISSOSIAALITYÖN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ -ASIAKKAIDEN HYVINVOINTIA LISÄÄMÄSSÄ SEKÄ MOLEMPIIN SUUNTIIN TAPAHTUVAN TIEDONKULUN VAHVISTAMISEKSI AIKUISSOSIAALITYÖN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ -ASIAKKAIDEN HYVINVOINTIA LISÄÄMÄSSÄ SEKÄ MOLEMPIIN SUUNTIIN TAPAHTUVAN TIEDONKULUN VAHVISTAMISEKSI 1. LÄHTÖKOHDAT Sosiaalityöntekijät kokivat osan asiakastilanteista

Lisätiedot

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole.

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole. 1 Unelma-asiakas Ohjeet tehtävän tekemiseen 1. Ota ja varaa itsellesi omaa aikaa. Mene esimerkiksi kahvilaan yksin istumaan, ota mukaasi nämä tehtävät, muistivihko ja kynä tai kannettava tietokone. Varaa

Lisätiedot

9.2.3. Englanti. 3. luokan keskeiset tavoitteet

9.2.3. Englanti. 3. luokan keskeiset tavoitteet 9.2.3. Englanti Koulussamme aloitetaan A1 kielen (englanti) opiskelu kolmannelta luokalta. Jos oppilas on valinnut omassa koulussaan jonkin toisen kielen, opiskelu tapahtuu oman koulun opetussuunnitelman

Lisätiedot

NY Yrittäjyyskasvatuksen polku ja OPS2016

NY Yrittäjyyskasvatuksen polku ja OPS2016 NY Yrittäjyyskasvatuksen polku ja OPS2016 Nuori Yrittäjyys Yrittäjyyttä, työelämätaitoja, taloudenhallintaa 7-25- vuotiaille nuorille tekemällä oppien 55 000 oppijaa 2013-14 YES verkosto (17:lla alueella)

Lisätiedot

LIITE 2: YAMK-OPINNÄYTETYÖN ARVIOINTIKRITEERIT. Arvioinnin osa-alueet ylempään AMK-tutkintoon johtavassa koulutuksessa

LIITE 2: YAMK-OPINNÄYTETYÖN ARVIOINTIKRITEERIT. Arvioinnin osa-alueet ylempään AMK-tutkintoon johtavassa koulutuksessa LIITE 2: YAMK-OPINNÄYTETYÖN ARVIOINTIKRITEERIT Arvioinnin osa-alueet ylempään AMK-tutkintoon johtavassa koulutuksessa I TEHTÄVÄN ASETTELU Työelämälähtöisyys: opinnäytetyö hyödyttää työelämää, kehittää

Lisätiedot

Opetussuunnitelmasta oppimisprosessiin

Opetussuunnitelmasta oppimisprosessiin Opetussuunnitelmasta oppimisprosessiin Johdanto Opetussuunnitelman avaamiseen antavat hyviä, perusteltuja ja selkeitä ohjeita Pasi Silander ja Hanne Koli teoksessaan Verkko-opetuksen työkalupakki oppimisaihioista

Lisätiedot

Miksi instrumenttiosaaminen ei riitä? Musiikin ammatillisen koulutuksen vaateet musiikin perusteille.

Miksi instrumenttiosaaminen ei riitä? Musiikin ammatillisen koulutuksen vaateet musiikin perusteille. Miksi instrumenttiosaaminen ei riitä? Musiikin ammatillisen koulutuksen vaateet musiikin perusteille. Webinaari 28.11.2013 Mirja Kopra TAMK Musiikki Tampere University of Applied Sciences 2013 Yleistä:

Lisätiedot

Jatko-opintoja musiikista kiinnostuneille

Jatko-opintoja musiikista kiinnostuneille Jatko-opintoja musiikista kiinnostuneille Opiskeluvaihtoehtoja yliopistossa (n.5v.) ja ammattikorkeakoulussa (n. 3,5v.) Sekä yliopistoon että ammattikorkeakouluun haettaessa ennakkotehtäviä ja/tai soveltuvuuskoe

Lisätiedot

OSALLISUUTTA OHJAUKSEN KEINOIN - projekti. Kati Ojala Lahden ammattikorkeakoulu

OSALLISUUTTA OHJAUKSEN KEINOIN - projekti. Kati Ojala Lahden ammattikorkeakoulu OSALLISUUTTA OHJAUKSEN KEINOIN - projekti Kati Ojala Lahden ammattikorkeakoulu Miten ehkäisevää työtä kehitetään osana koulutusta? 4 Ammattikorkeakoulujen tehtävät harjoittaa työelämää ja aluekehitystä

Lisätiedot

Kallion musiikkikoulu 2014-2015

Kallion musiikkikoulu 2014-2015 Kallion musiikkikoulu 2014-2015 Opetusta kaiken ikäisille ja tasoisille aloittelijoista edistyneisiin soittajiin. Kallion musiikkikoulu Kallion bändikoulu Musiikkileikkikoulu Pikkukarhu Kallion musiikkikoulu,

Lisätiedot

KOKKOLAN LASTEN JA NUORTEN KUVATAIDEKOULUN TYÖPAJAOPINNOT

KOKKOLAN LASTEN JA NUORTEN KUVATAIDEKOULUN TYÖPAJAOPINNOT TYÖPAJAT 2016-2017 KOKKOLAN LASTEN JA NUORTEN KUVATAIDEKOULUN TYÖPAJAOPINNOT Työpajaopinnot ovat opetussuunnitelman mukaisia syventäviä opintoja. Työpajaopinnot on tarkoitettu ensisijaisesti perusopinnot

Lisätiedot

Musiikkipäiväkirjani: Kuunnellaan ääniä ja musiikkia (LM1) Kuunnellaan ja nimetään ääniä, joita eri materiaaleilla voidaan saada aikaan.

Musiikkipäiväkirjani: Kuunnellaan ääniä ja musiikkia (LM1) Kuunnellaan ja nimetään ääniä, joita eri materiaaleilla voidaan saada aikaan. Musiikkipäiväkirjani: Kuunnellaan ääniä ja musiikkia (LM1) Kuunnellaan ja nimetään ääniä, joita eri materiaaleilla voidaan saada aikaan. Musiikkipäiväkirjani: Kuunnellaan ääniä ja musiikkia (LM1) Kuunnellaan

Lisätiedot

Papu-sammakko seikkailee ympäri Suomea ja opettaa viittomia

Papu-sammakko seikkailee ympäri Suomea ja opettaa viittomia Papu-sammakko seikkailee ympäri Suomea ja opettaa viittomia Papu-sammakko on Kehitysvammaliiton hanke, jossa leikkimielinen pehmohahmo vie eteenpäin tärkeitä viestintä- ja tunneasioita. Sammakko matkustaa

Lisätiedot

Miten me teemme arjesta antoisampaa?

Miten me teemme arjesta antoisampaa? Miten me teemme arjesta antoisampaa? Varhaiskasvatuksen johtajuusfoorumi Jyväskylä 25.-26.3.2015 Rinnakkaissessio 26.3.2015 Hanna Rousku / varhaiskasvatuksen esimies, Masku kasv.. kandidaatti (KM-opiskelija),

Lisätiedot

Vertaistuutorointi Lapin ammattiopisto, aikuiskoulutus. Yksin opintonsa aloittavan vertaistuutorointi

Vertaistuutorointi Lapin ammattiopisto, aikuiskoulutus. Yksin opintonsa aloittavan vertaistuutorointi Vertaistuutorointi Lapin ammattiopisto, aikuiskoulutus Yksin opintonsa aloittavan vertaistuutorointi VÄYLÄ -hanke 17.1.2012 2 (15) Sisältö 1. Vertaistuutori aikuiskoulutuksessa... 3 2. Miksi tarvitaan

Lisätiedot

Lukemisen ja kirjoittamisen kompensoivat apuvälineet. Marja-Sisko Paloneva lukiapuvälineasiantuntija Datero

Lukemisen ja kirjoittamisen kompensoivat apuvälineet. Marja-Sisko Paloneva lukiapuvälineasiantuntija Datero Lukemisen ja kirjoittamisen kompensoivat apuvälineet lukiapuvälineasiantuntija Datero Esityksen sisältö Johdanto 1. Lukiapuvälinepalvelut Suomessa 2. Oppiminen ei ole vain lukemista ja kirjoittamista 3.

Lisätiedot

Perusopetuksen arviointi. Koulun turvallisuus 2010. oppilaiden näkemyksiä RJ 26.2.2010. Tampere. Tampereen kaupunki Tietotuotanto ja laadunarviointi

Perusopetuksen arviointi. Koulun turvallisuus 2010. oppilaiden näkemyksiä RJ 26.2.2010. Tampere. Tampereen kaupunki Tietotuotanto ja laadunarviointi Perusopetuksen arviointi Koulun turvallisuus 2010 oppilaiden näkemyksiä RJ 26.2.2010 Tietotuotanto ja laadunarviointi Tampere Kyselyn taustaa Zef kysely tehtiin tuotannon toimeksiannosta vuosiluokkien

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS LUMA-seminaari 15.1.2013 1 Opetussuunnitelmatyön kokonaisuus 2 Yleissivistävän koulutuksen uudistaminen

Lisätiedot

Voimisteluliiton seuraseminaari Järvenpää 23.3.2013. Yhdessä järjestämme näyttävän näytöksen. Mäntsälän Voimistelijat ry. Mäntsälän Voimistelijat ry

Voimisteluliiton seuraseminaari Järvenpää 23.3.2013. Yhdessä järjestämme näyttävän näytöksen. Mäntsälän Voimistelijat ry. Mäntsälän Voimistelijat ry Voimisteluliiton seuraseminaari Järvenpää 23.3.2013 Yhdessä järjestämme näyttävän näytöksen Mäntsälän Voimistelijat Perustettu 1983 Jäseniä noin 750, joista valtaosa alle 19-vuotiaita Ohjaajia ja valmentajia

Lisätiedot

KAIKKI MUKAAN! Oppilaiden osallisuus koulussa

KAIKKI MUKAAN! Oppilaiden osallisuus koulussa KAIKKI MUKAAN! Oppilaiden osallisuus koulussa Aiheet Osallistumisen alkuun Onnistumisen avaimia Toiminnan arviointi Osallistumisen hyötyjä ja haasteita Osallisuuden käsitteitä Oppilaiden osallisuus koulussa

Lisätiedot

Millaiseen kouluun mahtuvat kaikki? Opettajan kommunikaatiosuhde ja ymmärrys vuorovaikutuksen voimasta Kaikkien Koulun mahdollistajana

Millaiseen kouluun mahtuvat kaikki? Opettajan kommunikaatiosuhde ja ymmärrys vuorovaikutuksen voimasta Kaikkien Koulun mahdollistajana Millaiseen kouluun mahtuvat kaikki? Opettajan kommunikaatiosuhde ja ymmärrys vuorovaikutuksen voimasta Kaikkien Koulun mahdollistajana Dosentti Elina Kontu Helsingin yliopisto Opettajankoulutuslaitos,

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8. Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto

Lisätiedot