TOTEUTTAMISOPAS. Aluekehittäjille. Ikääntyvien tulevaisuuden haasteisiin vastaaminen

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "TOTEUTTAMISOPAS. Aluekehittäjille. Ikääntyvien tulevaisuuden haasteisiin vastaaminen"

Transkriptio

1 TOTEUTTAMISOPAS Aluekehittäjille Ikääntyvien tulevaisuuden haasteisiin vastaaminen

2 CREATOR-miniohjelman aluksi alueelliset kumppanit sopivat ohjelman yhteisestä tavoitteesta: CREATOR keskittyy ylläpitämään ja lujittamaan alueellisten talouksien kilpailukykyä sekä vahvistamaan alueiden sosiaalista yhteenkuuluvuutta pitkällä tähtäimellä pureutumalla ikääntyvän väestön mukanaan tuomiin erityishaasteisiin sekä tarttumalla ennakoivasti sellaisiin taloudellisiin kehitysmahdollisuuksiin, joita kasvava ikäihmisten joukko ja sen synnyttämät uudenlaiset tarpeet tuovat mukanaan. Kaikki osaprojektit ja osaprojektien toimijat osallistuivat ohjelman puitteissa kahdesti vuodessa järjestettäviin workshop- eli työpajatapaamisiin. Työpajat tarjosivat osallistujille mahdollisuuden keskustella niistä haasteista ja mahdollisuuksista, joita väestön ikääntymiseen liittyy. Keskusteluihin osallistui myös asiantuntijoita monilta sellaisilta aloilta, joissa näiden kysymysten parissa toimitaan päivittäin. Tämä toi keskusteluihin syvyyttä ja antoi mahdollisuuden pohtia ikääntymisen mukanaan tuomia haasteita eri näkökulmista. Työpajojen, kunkin aluekoordinaattorin laatiman henkilökohtaisen arvioinnin sekä alueidenvälisten keskusteluiden pohjalta laadittiin joukko alueellisia suosituksia. Suositusten määrän rajoittamiseksi ja konkretisoimiseksi kunkin suosituksen tärkeys määriteltiin sen perusteella, mikä katsottiin olevan sen merkitys itsenäisessä tutkimuksessa esiin tuodulle demografiselle kehitykselle. Suositukset on kirjattu muistiin ja esitelty alueiden poliitikoille tarkoituksena auttaa heitä tekemään päätöksiä ennakoivasti suhteessa lähivuosina odotettavissa olevaan väestön ikääntymisen haasteeseen. CREATOR-miniohjelma Toteuttamisopas 2013

3 SISÄLLYSLUETTELO Kiitokset 4 Tervetuloa! 5 CREATOR-miniohjelma: lyhyt esittely 6 Miten tulkita trendejä ja suosituksia? 8 Yhteistyömallit 9 Kilpailu osaavasta työvoimasta kiristyy 12 Terveys 15 Muuttuva ikärakenne 18 Kotitalouksien koko muutoksessa 22 Uudet palvelumallit 26 Terveysturismi kasvussa 29 CREATOR-miniohjelman alueellinen vaikuttavuus 32 Västerbotten, Ruotsi 33 Lorraine, Ranska 34 Häme, Suomi 35 Wielkopolska, Puola 36 Pohjois-Unkari, Unkari 38 Asturia, Espanja 40 Yhteys Eurooppaan Liite 1: CREATOR-ohjelman päätöskonferenssi Pohjois-Unkarissa 42 Liite 2: Osaprojektien valinta ja kriteerit 43 Liite 3: Osaprojektin kuvaus EFFECT 44 Liite 3: Osaprojektin kuvaus BIOLIFE 45 Liite 3: Osaprojektin kuvaus SILHOUETTE 46 Liite 3: Osaprojektin kuvaus RECO 47 Liite 3: Osaprojektin kuvaus SILVER ECONOMY 48 Liite 3: Osaprojektin kuvaus ENSURE 49 Liite 3: Osaprojektin kuvaus GENERATIONS 50 Liite 4: Osaprojektien hyviä käytäntöjä 51 Liite 5: Häme matkusti Uumajaan 54 Suomenkielinen käännös: Käännös ja tulkkaus Tiina Sjelvgren Oy

4 Kiitokset Alueelliset kumppanit ja koordinaattorit haluavat kiittää kaikkia ohjelmaan osallistuneita alueita ja paikallisia toimijoita yhteistyöstä. Ilman teidän mukanaoloanne miniohjelmasta ei olisi tullut näin tärkeä ja mielenkiintoinen. Erityiskiitokset myös ohjauskomitealle, joka on luotsannut meitä esimerkillisesti eteenpäin. Kiitos! Aluekoordinaattoreiden yhteystiedot: Johtava hankekumppani ja Ruotsin aluekoordinaattori Susanna Lantz Västerbottenin lääninhallitus Ranskan aluekoordinaattori Dominique Lorrette Lorrainen maakuntaliitto Suomen aluekoordinaattori Arto Saarinen Hämeen liitto Puolan aluekoordinaattori Dorota Naparta-Kupisz Wielkopolskan alueen marsalkan virasto Italian aluekoordinaattori Michela Pierani Brescian provinssi Unkarin aluekoordinaattori István Nagy Pohjois-Unkarin (NORDA) alueen aluekehitystoimisto Espanjan aluekoordinaattori Diego Fernández Álvarez Asturian maakunnan taloudellisen kehittämisen laitos (IDEPA) 4

5 Tervetuloa! Väestön ikääntyminen on yksi Euroopan unionin suurimmista yhteiskunnallisista haasteista. Sen tähden siihen tulee myös tarttua yhteisvoimin koko unionin alueella. Valtaosa ihmisistä lienee yhtä mieltä siitä, että ilmastonmuutos on haaste, johon on vastattava sekä Euroopan tasolla että globaalisti. Sen sijaan kaikki eivät ole Euroopassa vielä heränneet ikääntyvän väestön mukanaan tuomiin haasteisiin. Tämä johtuu pitkälti siitä, että kulttuuritausta, byrokraattiset rakenteet, taloudellinen kehitys, perherakenne ja keinot tukea ikääntyvää väestöä vaihtelevat eri Euroopan maiden välillä. Meidän on hyvä muistuttaa itseämme siitä, mikä sai Euroopan unionin perustajat aikoinaan rakentamaan yhtenäisempää ja vauraampaa Eurooppaa maanosaa, joka oli valmis vastaamaan suuriinkin haasteisiin. Me olemme EU:n moton mukaisesti moninaisuudessamme yhtenäisiä. Siksi meidän tulee kohdata välillämme olevat erot ja suunnata yhdessä eteenpäin tietojamme ja osaamistamme hyödyntäen ja hyviä käytäntöjä kehittäen. Alueiden välinen yhteistyöohjelma INTERREG IV C on tarjonnut meille mahdollisuuden toimia juuri näin. Se on rahoittanut CREATOR-miniohjelmaa vuosina Hankkeen myötä seitsemän eri Euroopan aluetta on yhdistänyt voimavaransa ja pyrkinyt yhdessä kääntämään ikääntyvän väestön mukanaan tuoman haasteen taloudelliseksi mahdollisuudeksi. Neljän vuoden ajan erilaiset paikallis- ja aluetason viranomaiset, yliopistot, talousasioista vastaavat toimijat, innovaatio- ja teknologiakeskukset sekä yhteisöjärjestöt ovat työskennelleet yhdessä ja ottaneet oppia toinen toistensa toimintatavoista, hioneet strategioitaan sekä laatineet uusia kehitysstrategioita. Teemoittain jaoteltujen työpajojen, kohdevierailujen, asiantuntijapuheenvuorojen, keskustelujen ja yhteisten kokeilujen avulla yli kuusikymmentä julkishallinnon organisaatioita yhteensä seitsemästä Euroopan maasta on pohtinut strategisia painopistealueita sekä yhteisiä tulevaisuuden ohjeita. INTERREG IV C CREATOR -miniohjelmaa on ollut mukana rahoittamassa seitsemää osaprojektia. Ne ovat auttaneet meitä muodostamaan käsityksen erilaisista toisiaan hyvin täydentävistä aiheista. Näitä ovat mm. ikäihmisten pitäminen mukana työelämässä, ikääntyvälle väestölle tarjottavien palvelujen ammatillistuminen, uuden ICT-teknologian kehittäminen, uusien ja innovatiivisten tuotteiden kehittäminen, ikäihmisten hyvinvoinnin tukeminen (ravinto, vapaa-ajan harrastemahdollisuudet, terveysmatkailu jne.) Tämän yhteistyön myötä kumppanit eri Euroopan laidoilta näkivät selkeää kehitystä tai suoranaista parannusta omassa aluepolitiikassaan. Tässä oppaassa esitellään CREATOR-miniohjelman eri tapaamisten yhteydessä saatuja hyviä kokemuksia, käytäntöjä ja keskusteluja. Oppaassa käsitellään myös erilaisia kysymyksiä väestön ikääntymiseen liittyen sekä tehdään muutamia konkreettisia ehdotuksia siitä, miten lähestyvään haasteeseen tulisi vastata. Kunkin suosituksen yhteydessä annetaan käytännön evästystä varsinaisen täytäntöönpanon tueksi. Jokainen käytännön ehdotus kumpuaa joukosta hyviä käytäntöjä, jotka on tunnistettu joko seitsemällä kumppanuusalueella tai muualla Euroopassa. Tämä hanke ei kuitenkaan pääty tähän raporttiin ja siinä esitettyihin suosituksiin. Se ei rajoitu vain niihin konkreettisiin parannuksiin, joita on jo nähty paikallistason lisäksi myös alueellisessa ja valtakunnallisessa politiikassa. Meidän täytyy nyt elää ja toimia sitoumuksiemme mukaan. On ensiarvoisen tärkeää, että me jatkamme työtä vielä senkin jälkeen, kun olemme saavuttaneet INTERREG IV C -ohjelman mahdollistamat tavoitteet ja nostamme poliittista, yhteiskunnallista ja taloudellista kunnianhimon tasoamme. Meidän tulee hyödyntää uusia eurooppalaisia strategioita, jotka astuvat voimaan ja luoda niiden avulla käytännöllisiä ja toimivia ratkaisuja ikääntyvälle väestölle ja niille taloudellisille toimijoille, jotka osallistuvat lähestyviin suuriin muutoksiin. Tämä on myös syynä siihen, että raportissa esitellään jo niitä uusia mahdollisuuksia, joita voimme hyödyntää vuosina Nämä mainittiin myös 7. marraskuuta 2013 Unkarissa pidetyssä CREATOR-miniohjelman päätöskonferenssissa. Meidän tulee pyrkiä luomaan entistä yhtenäisempi, tehokas ja kunnianhimoinen maailma. Me voimme rikastuttaa toinen toisiamme ja ratkaista huomisen haasteet yhdessä työskentelemällä eroistamme huolimatta tai juuri niiden takia. Mrs. Josiane Madelaine Lorrainen maakuntaliiton varamaakuntajohtaja 5

6 CREATOR-miniohjelma: lyhyt esittely Lähes kaikki ovat yhtä mieltä siitä, että Euroopan unioni käy läpi väestönkehityksen aiheuttamaa valtavaa ikärakenteen muutosta. CREATOR-miniohjelmaan osallistuneet alueet ovat nähneet tämän haasteen ja päättäneet lähestyä ongelmaa ennakoivasti aloittamalla siihen valmistautumisen. CREATOR on nelivuotinen yhteishanke, johon on osallistunut yhteensä seitsemän eri aluetta eri puolilta Eurooppaa. Yhteistä niille kaikille on se, että niitä odottaa demografinen muutos väestön ikääntyessä. Kukin alue on tunnistanut hyviä käytäntöjä mm. aktiiviseen ikääntymiseen, terveydenhoitoon sekä ikäihmisille tarjottaviin tuotteisiin ja vapaaehtoistoimintaan liittyen. Yhdessä alueet ovat löytäneet erilaisia alueellisia ratkaisuja haastaviin demografisiin muutoksiin. Hyvät käytännöt on sitten yhdistetty demografiseen muutokseen ja ikääntymiseen liittyviin yleisiin kehityssuuntiin. CREATOR-miniohjelman tavoitteena on ollut tunnistaa ja/tai synnyttää luovia alueellisia toimintamalleja, joissa puututaan ikääntyvien yhteiskuntien taloudellisiin kehitysmahdollisuuksiin. CREATOR-miniohjelmassa on siis pyritty löytämään tapoja, joiden avulla uudenlainen väestörakenne voidaan hyödyntää luomalla alueelle talouskasvua. Tähän on pyritty kahdella eri tapaa: suoraan markkinatutkimuksen, uusien tuotteiden ja palveluiden avulla tai epäsuorasti pitämällä ikääntyvä väestö mahdollisimman terveenä. Tavoitteemme on ylläpitää ja/tai parantaa aluetalouksien kilpailukykyä sekä varmistaa alueiden sosiaalinen koheesio pitkällä aikavälillä. Tähän päästään tutkimalla mitä erityishaasteita väestön ikääntymiseen liittyy sekä tarttumalla ennakoivasti niihin taloudellisiin kehitysmahdollisuuksiin, joita yhä suurempi ikääntyneiden joukko tarjoaa. Päätavoitteen lisäksi on pyritty kahteen pienempään tavoitteeseen kokemustenvaihdon ja työn jakamisen kautta: Yhteistyöalueet ja projektit Yhteensä seitsemän eri aluetta Euroopan unionin alueelta on osallistunut yhteiseen ohjelmaan, jonka puitteissa on pyritty ennakoivasti vastaamaan demografisten muutosten mukanaan tuomiin haasteisiin. Ohjelmakumppanit ovat Västerbotten (Ruotsi), Lorraine (Ranska), Häme (Suomi), Wielkopolska (Puola), Brescia (Italia), Pohjois-Unkari (Unkari) sekä Asturia (Espanja). Väestön ikääntyminen on asia, joka koskettaa kaikkia mainittuja alueita tavalla tai toisella. Alueellisten toimijoiden lisäksi miniohjelmaan on osallistunut myös paikallisia toimijoita kultakin alueelta erilaisten osaprojektien muodossa. Projektit ovat osa CREATOR-miniohjelmaa, vaikka ne poikkeavatkin teemoiltaan ja aiheiltaan miniohjelmasta. Ohjelmaan kuului yhteensä seitsemän pienempää osaprojektia. Ohessa lyhyt lista osaprojekteista hyväksymisjärjestyksessä. EFFECT Kehittää monituottajamallin, jonka ikäihmisille suunnatuissa hoito- ja hyvinvointipalveluissa kiinnitetään huomiota asiakaslähtöisyyteen. BIO-LIFE Tutkii ja levittää hyviä käytäntöjä ikäihmisten ravintoon ja ravitsemukseen liittyen. Sopeuttamalla ja laajentamalla hoito- ja hoiva-alan toimintaa niin, että se pystyy vastaamaan paremmin ikääntyvän väestön asettamiin haasteisiin. Rohkaisemalla innovaatio- ja teknologiaalan pieniä ja keskisuuria yrityksiä kehittämään tuotteita tai palveluita, jotka vastaavat ikääntyvän väestön tarpeisiin. 6 Kaikki ohjelman puitteissa tehty työ on koottu tähän strategia-asiakirjaan ja toteuttamisoppaseen. Olemme tarkastelleet riippumattoman tutkimuksen esiin nostamia erilaisia kehityssuuntia ja kullakin alueella tunnistettuja hyviä käytäntöjä ja laatineet sen pohjalta seitsemän suositusta, jotka on täydennetty niihin liittyvin erityisin toimenpide-ehdotuksin.

7 SILHOUETTE Tukee ikäihmisten aktiivista ja sosiaalista elämäntapaa terveyden ja turvallisuuden, uuden viestinnän ja kodin ulkopuolisen tuen avulla. RECO Luo hyviä käytäntöjä ikäihmisille tarjottaviin palveluihin tiiviin julkishallinnon ja sen eri organisaatioiden viranomaisyhteistyön, esim. vapaaehtoisten, avulla. SILVER ECONOMY Kehittää, edistää ja levittää terveys- ja hyvinvointialan teknologiapalveluihin liittyviä strategioita, esim. robottiteknologiaa, sähköistä liikkumista sekä terveysliikuntaa, johon kuuluu terveysmatkailu ja green care -konsepti ENSURE Osaprojektissa on luotu senioriasiantuntijoista koostuva älykäs tietokanta, joka linkittyy yritysten, viranomaisten ja muiden tietoa hyödyntävien sidosryhmien tarpeisiin. GENERATIONS Edistää hyvien käytänteiden jakamista. On täytäntöönpannut kuusi pilottivaihetta seuraavista aiheista: ikääntyvien työntekijöiden työssä pysyminen, ikääntyvien työntekijöiden aktiivinen rooli yritysten sukupolvenvaihdoksissa. Ohjauskomitean rooli CREATOR-miniohjelmalla on ollut alusta saakka ohjauskomitea, joka seuraa miniohjelman toteutusprosessia ja luotsaa työryhmää oikeaan suuntaan. Ohjauskomitea tekee päätökset suurimmista budjettimuutoksista ja valitsee ohjelman osaprojektit. Ohjauskomiteaän kuuluu aluepoliitikkoja kaikilta CREATOR-miniohjelman alueilta. Tällä tavoin varmistutaan siitä, että poliitikot ovat mukana heti ohjelman alusta saakka ja tuntevat ohjelman ja osallistuvat siihen aktiivisesti jo ennen lopullisten suositusten laatimista. Tällä tavoin CREATOR-miniohjelmassa ei laadita suosituksia, joilla ei ole merkitystä aluepoliitikoille. Ohjauskomitean jäsenet edustavat seuraavia alueellisia organisaatioita: Västerbottenin lääninhallitus, Ruotsi Lars Lustig, lääninneuvos, Västerbotten ohjauskomitean puheenjohtaja Roger Marklund, aluepoliitikko, ohjauskomitean jäsen Hämeen liitto, Suomi Timo Saviniemi, maakuntahallituksen varapuheenjohtaja, Hämeen liitto ohjauskomitean jäsen Matti Lipsanen, maakuntajohtajan I varamies, Hämeen liitto ohjauskomitean jäsen Lorrainen maakuntaliitto, Ranska Josiane Madelaine, Lorrainen maakuntaliiton varajohtaja ohjauskomitean jäsen Wielkopolskan alueen marsalkan virasto, Puola Beata Joanna Łozińska, viraston talousosaston johtaja ohjauskomitean jäsen Brescian maakunta, Italia Giorgio Bontempi, tuottavuustoiminnot, työtoimet, työllisyyspalvelukeskus, talous- ja neuvottelutoimet, ammatillinen koulutus ohjauskomitean jäsen Pohjois-Unkarin aluekehitystoimisto, NORDA, Unkari András Lenártek, Johtamis- ja yrittäjyysosaston johtaja ohjauskomitean jäsen Asturian maakunnan taloudellisen kehittämisen laitos, IDEPA, Espanja Jaime Fernández Cuesta, Kilpailukyky- ja innovaatioasioiden vastaava varajohtaja ohjauskomitean jäsen Poliitikot tapaavat aina keväisin ohjauskomitean vuotuisessa tapaamisessa. Tapaaminen järjestetään jollakin ohjelman seitsemästä alueesta. Erityisissa tilanteissa ohjauskomitea on pitänyt myös ylimääräisiä puhelinpalavereja, joissa se on tehnyt päätöksiä asioista, joita ei ole voitu päättää varsinaisessa kokouksessa. 7

8 Miten tulkita trendejä ja suosituksia? Seuraavilla sivuilla esitellään seitsemän trendiä, jotka pohjautuvat KPMG Oy:n tekemään tutkimukseen Asiantuntijaselvitys palvelualan markkinoiden edistämisestä osana CREATOR-miniohjelmaa. KPMG Oy on alan johtavia yrityksiä Suomessa. Sen tarkoituksena oli löytää ne tulevaisuuden trendit, joihin politiikkasuositusten tulisi kyetä vastaamaan. Trendit ovat muodostaneet eräänlaisen kehyksen CREATOR-miniohjelman tulosten esittelylle (politiikkasuositukset, toimenpiteet, osaprojektit ja alueelliset hyvät käytänteet). Selvityksessä nostettiin alun perin esiin yhteensä kahdeksan eri trendiä, mutta kaksi niistä (terveydentila ja lisääntynyt terveystietoisuus) yhdistettiin trendiksi numero 3. Kunkin trendin alla on lyhyt kuvaus sen sisällöstä joka pohjaa yllä mainittuun asiantuntijaselvitykseen ja CREATOR-miniohjelmaan. POLITIIKKASUOSITUS Kunkin trendin alla oleva keskeinen politiikkasuositus. CREATOR-miniohjelman poliittinen kannanotto muodostuu näistä seitsemästä suosituksesta. TOIMENPITEET Ne toimenpiteet tai toimintatavat, joiden avulla suositukset viedään käytäntöön. Toimenpiteet on laadittu 1) CREATOR-miniohjelman alueiden välisissä työpajoissa yhdessä osaprojektien kanssa, 2) alueellisissa työpajoissa yhdessä osaprojektien ja alueellisten sidosryhmien kanssa, sekä 3) CREATOR-miniohjelman työryhmän tapaamisissa ja työpajoissa. Osa toimenpiteistä liittyy useampaan trendiin. HYVÄT KÄYTÄNNÖT Tässä oppaassa esitetyt hyvät käytännöt valikoituivat kaikkiin osaprojekteihin liittyvien hyvien käytäntöjen perusteella. Kukin aluekoordinaattori oli vastuussa yhdestä omalta alueeltaan koordinoidusta osaprojektista ja sen hyvien käytäntöjen arvioinnista. Arvioinnissa kiinnitettiin huomiota osaprojektin hyvien käytäntöjen yhteyksistä yllä mainitussa asiantuntijaselvityksessä esiteltyihin haasteisiin ja trendeihin. Selvityksen mukaan kaikkein merkittävimmät ikääntymiseen liittyvät hyvinvoinnin haasteet ovat seuraavat: 1) Yksinäisyys, 2) Hyvinvointipalveluiden kehittymättömyys, 3) Laitoshoitoon keskittyvät hoitopalvelut, 4) Palvelujen rahoitus ja resurssit. Selvityksessä todettiin, että mitä useampaanhaasteeseen hyvä käytäntö liittyy sitä innovatiivisempi se on. Ja mitä tiiviimpi yhteys hyvällä käytännöllä on trendeihin, sitä parempi mahdollisuus sillä on vaikuttaa tulevaan kehitykseen. Osa osaprojektien hyvistä käytännöistä lisättiin vasta myöhemmin tämän oppaan sisällön tasapainottamiseksi ja siksi, että muutamat osaprojektit loppuivat hiukan myöhemmin (kesäkuussa 2013). Osa hyvistä käytännöistä liittyy myös useampaan trendiin. Hyvien käytäntöjen yhteys toimenpiteisiin on merkitty hyvän käytännön otsikon alle. ALUEELLISET HYVÄT KÄYTÄNTEET Aluekoordinaattorit valitsivat tämän oppaan alueelliset hyvät käytänteet Uumajassa pidetyn työpajan yhteydessä. 8

9 Yhteistyömallit Koska väestö kaikkialla Euroopassa ikääntyy ja tarvitsee yhä enemmän erilaisia hoito- ja hoivapalveluita, on selvää että julkinen sektori ei jatkossa yksin pysty tarjoamaan kaikkia tarvittavia palveluita. Palvelujen saatavuus ja se miten hyvin ne vastaavat ikääntyvän väestön muuttuviin tarpeisiin edellyttää joustavampia palveluprosesseja ja palvelurakenteiden uudistusta. Julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin palveluntarjoajien pitää muodostaa kumppanuuksia tai löytää muita vastaavia yhteistyömahdollisuuksia. Huomion tulee olla luottamuksen rakentamisessa ja resurssien ja riskien jakamisessa osapuolten välillä. Se vahvistaa myös kilpailukykyä. TRENDI 1 POLITIIKKASUOSITUS Edistää ja tukea temaattista yhteistyötä julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin toimijoiden välillä. TOIMENPITEET 1. Avoimien prosessien hyödyntäminen ja kehittäminen asiakaslähtöisyyden, innovaatioiden ja tehokkuuden lisäämiseksi julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin kumppanuuksissa. Prosessien avoin kehittäminen ja resurssien ja osaamisen jakaminen ovat keskeisiä elementtejä lisättäessä yhteistyötä julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin palveluntuottajien ja toimijoiden välillä. Asiakaslähtöisyys on kaiken perusta, ja on tärkeää sitouttaa keskeiset päättäjät jo varhaisessa vaiheessa mukaan prosessiin uusia yhteistyöprosesseja kehitettäessä. 2. Alueellisen sateenvarjohankkeen käynnistäminen tai toimenpiteet täytäntöönpanon eri aloilla. Ikäihmisten elinolosuhteiden edistäminen. Paikallisyhteisöjen kehittämishankkeet (CLLD) ovat viime vuosina osoittautuneet tehokkaaksi työkaluksi kehityspolitiikan toteuttamisessa aluetasoa alemmilla tasoilla. EU:n arvellaan myöntävän lisätukea integroituun ja sektorien väliseen aluekohtaiseen paikalliseen kehittämiseen tulevalla ohjelmakaudella. Jotta tätä mahdollisuutta voidaan todella hyödyntää, paikallisten ja alueellisten toimijoiden tulisi harkita tasapainoisten paikallisten toimintaryhmien (local action groups) perustamista ja johtamista. Niissä olisi mukana sekä julkisen että yksityisen puolen yhteisöjä, jotka muodostaisivat kumppanuuksia ja toteuttaisivat vaativia projekteja, joissa pureudutaan ikääntyvän väestön mukana tuleviin moninaisiin haasteisiin. Koska näissä yhteisöjen johtamissa sateenvarjohankkeissa voi olla kyse eri kumppaneiden suorittamista toimista ja lukuisista toisiinsa liittyvistä tehtävistä, julkisen ja yksityisen puolen osaamista hyödynnetään niissä varsin tasapainoisella tavalla ja näillä mittavilla hankkeilla on siksi erinomainen mahdollisuus luoda integroituja ratkaisuja ikääntyvän väestön alueille synnyttämään haasteeseen. 3. Tiedon ja hyvien käytäntöjen kehittäminen ja jakaminen terveydenhuoltoalalla konkreettisten ja järjestelmällisten muutosten ja/tai tuloksellisuuden turvaamiseksi sekä ikäihmisten elinolosuhteiden parantamiseksi sosioekonomisesti. On hyvä huomioida, että ikääntyvän väestön hoidon tarve vaihtelee. Siksi on ennen kaikkea tärkeää jakaa hyviä käytäntöjä ja tehdä enemmän käytännön yhteistyötä terveydenhoitoalalla. Näin voidaan parantaa ikäihmisille tarjottavan terveydenhoidon laatua ja koordinointia. Uusien teknologien käyttöönotto edellyttää, että alan työntekijät saavat koulutuksen sekä tarvittaessa uudelleenkoulutuksen teknologian käyttöön. 9

10 10TRENDI 1 4. Uusien julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuksien solmiminen laadukkaiden asumispalveluiden turvaamiseksi ikäihmisille Ikääntyvän väestönosan kasvaessa myös laadukkaiden asumispalvelujen tarve lisääntyy. Julkisen sektorin voi olla mahdotonta vastata tähän kasvavaan haasteeseen täysimittaisesti, sillä taloudelliset resurssit asettavat omat rajoitteensa esimerkiksi lisätilan rakentamisen ja muiden kehitystoimien suhteen. Siksi yksityiset yritykset voivat olla ratkaisu ongelmaan osallistumalla rahoitukseen esimerkiksi PPP-projektien puitteissa toki sopimuksen luonteesta riippuen. Laitoksen omistus voidaan siirtää julkiselle toimijalle esimerkiksi vuoden kuluttua, mutta jo sitä ennen talouden yksityissektori voi auttaa julkista sektoria velvoitteiden täyttämisessä tehokkuustoimin, käyttökokemuksin ja innovatiivisin ratkaisuin. Toisaalta voittoa tavoittelevien toimijoiden mukaan ottaminen yhteistoiminnallisina palveluntarjoajina on asia jota tulee pohtia, sillä se voi johtaa siihen, että ikäihmisten asumisratkaisujen osalta tiettyihin tarpeisiin vastataan tehokkaammin kuin toisiin. Heartbeat-säätiö, Pohjois-Unkari, RECO (toimenpide 3) Heartbeat-säätiö on osallistunut vanhustenhuoltoon vuodesta 1999 lähtien tarjoamalla tukea niille perheille, jotka huolehtivat vanhemmista perheenjäsenistään kotona. Säätiö kouluttaa ja auttaa perheitä, jotta niillä on tarvittava osaaminen ja ammattitaito huolehtia ikääntyneistä ja eri tavoin sairaista perheenjäsenistä kotona. Perheenjäsenet ja vapaaehtoiset saavat koulutusta ja ohjausta, joka auttaa heitä selviämään vaikeista tilanteista. Tällainen toiminta on äärimmäisen tärkeää tilanteissa, joissa perheillä ei ole varaa käyttää yksityistä hoitopalvelua tai laittaa vanhusta hoitokotiin. Säätiön tarjoama ohjelma sisältää mm. tietoa vanhuusiän sairauksista, psyykkisistä ongelmista, OSAPROJEKTIEN HYVÄT KÄYTÄNNÖT Toimintakeskus Ågläntan, Västerbotten, RECO (toimenpide 1) Vanhusten hoitokodin henkilökunta kirjasi toimintasuunnitelmaansa vuonna 2010, että se halusi perustaa vanhuksille suunnatun toimintakeskuksen, jossa olisi tarjolla mm. kylpylätoimintaa, hiusten- ja kaudenhoitopalveluita sekä aistihuone, jossa olisi mahdollisuus hengähtää ja rauhoittua (Snoezelen-terapian mukaisesti). Lisäksi keskuksessa olisi erillinen kuntosali ja musiikkituokioita. Palvelu oli tarkoitettu hoitokodin asukkaiden lisäksi myös lähitienoon muille ikäihmisille, jotka asuivat vielä kotona. Hanke on kolmivaiheinen: 1) toimintakeskuksen perustaminen, 2) toiminnan koordinointi yhdessä päiväkeskuksen, vapaaehtoisten ja eri järjestöjen kanssa, sekä 3) EU-hankerahoituksen hakeminen yhdessä muiden kuntien kanssa. Hankkeen päätavoitteena on luoda avoin foorumi, jossa on paljon erilaista toimintaa ravitsemuksesta ja kotihoidon ongelmista sekä käytännön neuvoja esim. siitä, miten potilasta tulee liikutella tai miten tämän henkilökohtaisesta hygieniasta tulee huolehtia. Ohjelmasta vastaa kolme hoitoalan ammattilaista sekä noin paristakymmenestä vapaaehtoisesta koostuva joukko. Heillä on ollut toimintaa koko ajan vuodesta 2002 lähtien sen mukaan, miten säätiö on pystynyt tukemaan toimintaa taloudellisesti. Yhteyshenkilö: Verbői Tiborné Organisaatio: Szívdobbanás Nógrádmegyerért, Alapítvány Sähköposti: ja joka tarjoaa käyttäjille ja heidän perheenjäsenilleen mahdollisuuden nauttia elämästä entistä enemmän. Tavoitteena on myös tarjota potilaille laaja kirjo erilaisia toimintoja sekä kehittää ja kokeilla uusia tapoja tehdä vanhustyötä. Uudet toimintatavat ja toiminta myötävaikuttavat siihen, että vanhukset kokevat elämän mielekkäämmäksi. Kun ilmapiiri on avoin, asukkaat ja perheenjäsenet tuntevat olonsa turvalliseksi. Hanke on ollut kaiken kaikkiaan menestys, ja niin vapaaehtoiset kuin kansalaisjärjestöt ovat ottaneet osaa toimintakeskuksen kehittämiseen. Yhteyshenkilö: Birgitta Brännvall Organisaatio: Uumajan kunta Sähköposti: Internet:

11 ALUEELLISET HYVÄT KÄYTÄNNÖT Kansallinen hyvinvointiverkosto, Häme (toimenpiteet 1,2 ja 3) Verkoston tavoitteena on tarjota hyvinvointisektorille mahdollisimman käyttäjäkeskeisiä toimintamalleja ja palveluita sekä parantaa niiden saatavuutta sekä kansallisesti että paikallisesti. Hyvinvointiverkosto kehittää omalta osaltaan myös perinteistä hyvinvointisektoria hyödyntämällä uusia toimintamenetelmiä, palvelukonsepteja ja teknologisia ratkaisuja ennakkoluulottomalla tavalla yrittäjyyttä edistäen. Verkostoon kuuluu yhteensä 23 ohjelmaaluetta sekä kaksi maakuntaliittoa. Alueet keräävät ja hyödyntävät hyviä käytäntöjä keskenään. Verkoston strategiset teemat ovat seuraavat: Työ- ja elinkeinoministeriö rahoittaa kansallista hyvinvointiverkostoa Hämeen liiton ja verkoston jäsenten kautta. Todellinen alueiden välinen lisäarvo löytyy verkoston toiminnan tuloksista. Edellä mainittuihin teemoihin liittyviä hyviä käytäntöjä on levitetty verkoston avulla valtakunnallisesti, mikä on auttanut alueita niiden omassa kehitystyössä. Verkoston tarjoamaan koulutukseen osallistuneiden tieto- ja osaamistaso on kasvanut. Organisaatio: Kehittämiskeskus Oy Häme Sähköposti: Internet: TRENDI 1 1. Toimintaympäristön kehittäminen (kumppanuudet ja yhteistyö) 2. Yrittäjyys ja yhteistyö (yrittäjyysosaaminen, palvelusetelikäytännöt ja -palvelut sekä yrittäjyyskonseptit) 3. Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen (ennaltaehkäisy, urheilu ja harjoittelu terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseksi, terveysmatkailu ja green care -konsepti) 4. Yhteistyö ja kansainvälisyys (hyvät käytännöt, kokemukset, oppivat kumppanuudet) 11

12 12TRENDI 2 Kilpailu osaavasta työvoimasta kiristyy Ikäihmisillä on erityishuolenaiheita ja -tarpeita hoito- ja hoivapalveluiden suhteen (mm. lääkärit ja hoitohenkilökunta, henkilökohtaiset palvelut). Siksi olemassa olevia palveluita tulisi muokata niin, että ne vastaavat ikäihmisten tarpeisiin. Hoito- ja hyvinvointipalveluille luonteenomaista on sidosryhmien monilukuisuus ja niiden erilaiset tavoitteet ja työn puitteet. Alalla on tunnistettavissa useita rakenteellisia ongelmia, kuten esimerkiksi puutteet ammatillisen koulutuksen kehittämisessä ja laaja-alaisuudessa sekä ikäihmisille tarjottavien hoito- ja hoivapalveluiden koulutusjärjestelmässä. Tulevien taitojen ja tarpeiden ennakointia tarvitaan siis kipeästi. Siksi myös tieto olemassa olevista koulutusohjelmista ja niihin tutustuminen on ensiarvoisen tärkeää. Ammatillisella koulutuksella ja harjoittelulla on tärkeä tehtävä siinä, että ne tuottavat pitkällä tähtäimellä pätevää työvoimaa sekä myötävaikuttavat hoito- ja hoivapalveluiden tuottamiseen ikäihmisille. POLITIIKKASUOSITUS Älä aliarvioi työntekijöiden merkitystä. TOIMENPITEET 1. Täydennyskoulutusta vanhustyössä toimiville ammattihenkilöille. Erityispanostus niihin tärkeisiin osatekijöihin, joiden avulla tarjotaan laadukasta hoitoa. Yksilöpalveluissa työskenteleville ammattihenkilöille tulee tarjota mahdollisuus lisäkoulutukseen. Jotta hoito- ja hoiva-alan korkeisiin laatuvaatimuksiin voidaan vastata, vanhustyössä toimiville ammattihenkilöille tarjottavan koulutuksen tarjontaa tulee lisätä, jotta työntekijät voivat päivittää osaamistaan ja tietojaan. Tarvitaan enemmän synergiaa koulutuksensa aloittavien ja jo työelämässä olevien jatkokoulutusta tarvitsevien henkilöiden välillä. Koulutuksen tulee olla houkuttelevaa, laadukasta ja käytännönläheistä, ja siinä tulee huomioida hankittu työkokemus. 2. Uusien teknologioiden ja ICT:n käytön lisääminen. On tärkeää tarjota hoito- ja hoiva-alan ammattilaisille tehokasta tukea. Tämä tapahtuu pääasiassa jatkuvan ja ammatillisen koulutustarjonnan sekä uusien teknologioiden, esim. ICT:n, hyödyntämisen kautta. Tässä mielessä uudet teknologiat ja ICT ovat hyviä välineitä, joiden avulla voidaan ennakoida terveydenhuoltoalan markkinoiden muutoksia (etähallintajärjestelmät, digitaaliset alustat). Lisäksi ikäihmisiä tulee opastaa netin palveluiden käyttöön ja netin tarjoamiin mahdollisuuksiin. 3. Työntekijöiden aseman parantaminen. On tärkeää, että terveydenhoito- ja sosiaalialan ammatillista statusta vahvistetaan. Se tarkoittaa, että alan työntekijöiden pätevyys tulee tunnustaa ja työntekijöiden työskentelyolosuhteita parantaa. Yritysten rekrytointivaikeudet voidaan ratkaista hoito- ja hoiva-alan työskentelyolosuhteita parantamalla ja huolehtimalla siitä, että alan arvostusta nostetaan. 4. Elinikäisen oppimisen tukeminen. Hoito- ja hoiva-alalla tarvitaan aktiivista elinikäisen oppimisen edistämistä, jotta voidaan lisätä alan kasvupotentiaalia, parantaa kilpailukykyä ja parantaa sukupolvien välistä vuorovaikutusta, mikä rakentaa pitkäikäistä hyvinvointia. Elinikäinen oppiminen parantaa työntekijöiden työllistyvyyttä ja kykyä mukautua muutoksiin sekä tarjoaa ammattitaitoisille työntekijöille mahdollisuuden päivittää taitojaan ja osaamistaan.

13 5. Vaalitaan rakenteita, joiden avulla voidaan oppia yhdessä palveluntuottajien kanssa alue- ja paikallistasolla. Vanhustyöhön erikoistuville opiskelijoille tulisi tarjota entistä parempi mahdollisuus hankkia syvempää käytännön tietoa tulevasta ammattialasta jo opiskeluvaiheessa säännöllisen oman alan harjoittelun kautta. Tämä vahvistaisi taitoja jo opiskeluvaiheessa. Eräs mahdollisuus olisi kehittää olemassa olevia oppisopimusohjelmia ja ottaa työhön mukaan julkisen ja yksityisen sektorin toimijoita ja hyväntekeväisyysjärjestöjä, jotka tarjoavat hoitopalveluita ikäihmisille hoitokodeissa tai muissa vastaavissa palveluasumisen yksiköissä. Harjoittelijat voivat osallistua myös itsenäisesti asuvien vanhusten terveys- ja palvelutarvekartoituksiin, jolloin ennaltaehkäiseviä toimia voidaan suorittaa tehokkaammin. TRENDI 2 OSAPROJEKTIEN HYVÄT KÄYTÄNNÖT Yhteistyö HAMKin hoitoalan ja Hämeenlinnan kaupungin Kotipalvelun kanssa (mukaan lukien Valmis-kotikäynnit), Häme, RECO (toimenpide 5) Opiskelijoiden tekemät kotikäynnit Hämeenlinnassa ovat parantaneet yhteistyötä alueen kotipalvelun ja HAMK:n hoitoalan opiskelijoiden välillä. Tarkoituksena on ollut tarjota opiskelijoille mahdollisuus kohdata ikäihmisiä heidän elinympäristössään. Oikeassa asiakasympäristössä eli vanhuksen kotona opiskelija on vastatusten asiakkaan todellisuuden ja siihen liittyvien kysymysten ja mahdollisten ratkaisujen kanssa. Toisaalta kunta tai kaupunki voi tällaisen yhteistyön kautta saada käyttöönsä ylimääräisiä resursseja. Yhteistyön tarkoituksena on kehittää ikäihmisille suunnattuja palveluita aluetasolla kansainvälisen yhteistyön tukemana. Hämeenlinnan kaupungin työntekijä on valinnut asiakaskohteet, soittanut heille ja pyytänyt luvan kotikäyntiin. Kotikäynnin on suorittanut kaksi opiskelijaa yhdessä haastattelulomakkeen avulla. Kotikäynnin aikana opiskelijat haastattelevat vanhusta, tekevät huomioita ympäristöstä, mittaavat verenpaineen, painon, vartalonympäryksen sekä laskevat henkilön painoindeksin (BMI). Lopuksi jokaiselle asiakkaalle kerrotaan perustietoa Hämeenlinnan kaupungin ikäihmisille tarjoamista palveluista. Lukuvuonna kaupungissa tehtiin yhteensä 31 kotikäyntiä. Palaute on ollut hyvää. Yhteyshenkilö: Päivi Sanerma Organisaatio: Hämeen ammattikorkeakoulu HAMK Sähköposti: Internet: EMERGE, Pohjois-Unkari, SILVER ECONOMY (toimenpide 2) Mikäli soitto hälytysnumeroon viivästyy (esim. aivohalvauksen tai kaatumisen aiheuttaman fyysisen tai psyykkisen vaurion seurauksena), tuloksena voi olla pitkä sairaalahoito ja myöhemmin mahdollinen hoitokotijakso. Tämä heikentää nopeasti yksilön elämisen laatua ja aiheuttaa huomattavia kuluja. Ongelmaan on tartuttu EMERGE-hankkeessa tukemalla ikäihmisiä innovatiivisen valvonta- ja hälytyspalvelun ja ennaltaehkäisyn keinoin. Hankkeessa käytetään ympäristön olosuhteita mittaavia huomaamattomia antureita, jotka valvovat ja seuraavat toimintaa, sijaintia ja tärkeää tietoa. Päivittäisiä rutiineja seurataan mahdollisten poikkeamien havaitsemiseksi ja varhaisten indikaattoreiden luomiseksi hälytystilanteiden varalle. EMERGE-hankkeessa on luotu prototyyppinen malli, jossa hätätilanteet käsitellään saman askeleittain tarjottavan tuen mukaan. Integroidussa EMS-järjestelmässä voidaan tarjota lääketieteellistä hoitoa, etälääketieteellistä palvelua, sosiaalipalvelua tai lähettää paikalle sairaankuljetusyksikkö. Organisaatio: Terveysasioiden ja liiketalouden tietojärjestelmäosasto Sähköposti: Internet: 13

14 TRENDI 2 ALUEELLISET HYVÄT KÄYTÄNNÖT Lorraine haluaa varmistaa alan kestävän työllisyyden erilaisten työllisyystoimien kautta, Lorraine (toimenpiteet 1,3,4) Lorrainen alueen työllisyyspolitiikkaan kuuluu taloudellisia mekanismeja, joissa on huomioitu alueen demografinen kehitys. Henkilökohtaisten palvelujen sektori on yksi työllisyyspolitiikan priorisoiduista sektoreista. Työllistymisen tukea suunnataan rakenteisiin, joissa on yleishyödyllistä toimintaa. Tuen tavoitteena on luoda uusia pysyviä työpaikkoja tai vahvistaa jo syntyneiden työpaikkojen kestävyyttä. Lorraine Emploi eli Lorrainen työllisyyspolitiikka koostuu erilaisista tuista, joista yksi on harjoittelutuki. Sen avulla tuensaaja voi keskittyä täysimittaisesti työhön. Lisäksi tarjolla on harjoittelukursseja vapaaehtoisille, joiden avulla he voivat hankkia uusia taitoja. IRéLIS on puolestaan sosiaalisten yhteyksien vahvistamiseen tähtäävä alueellinen aloite ja täydentää Lorraine Emploin puitteissa tehtyjä työllisyystoimia. Apujärjestelmä on suunnattu pelkästään sosiaalisiin rakenteisiin (yksilöille tarjottavat palvelut, solidaarisuus ja integraatio) ja se tukee projekteja, joissa pyritään parempaan sosiaaliseen koheesioon sekä haavoittuvassa asemassa olevien ryhmien kuten vanhusten integroimiseen. Yhteyshenkilö: Dominique Lorrette Organisaatio: Lorrainen maakuntaliitto Sähköposti: Internet: 14

15 Terveys Ylipaino, diabetes, muistisairaudet, pahanlaatuiset kasvaimet ja allergiat ovat yhä yleisempiä kaikkialla Euroopassa, varsinkin ikääntyvän väestönosan keskuudessa. Monia hyvinvointisairauksia voidaan kuitenkin ennaltaehkäistä tai ainakin merkittävästi lykätä elämäntapojen muutoksella, ravinnolla ja säännöllisellä liikunnalla. Terveellisemmät elintavat pidentävät eliniän odotetta merkittävästi. Tällä on pitkällä tähtäimellä myös myönteinen vaikutus terveydenhuollon julkisiin menoihin. Ikääntyneen väestön lisääntynyt tarve huolehtia fyysisestä ja henkisestä kunnostaan mahdollisimman pitkään luo alalle myös kokonaan uusia liiketoimintamahdollisuuksia. TRENDI 3 Yksi esimerkki on laadukkaiden ruokatuotteiden ja eritoten dieettiruoan kysynnän kasvu ikääntyneen väestön keskuudessa. Trendin uskotaan kasvavan tulevina vuosikymmeninä. Ikäihmisillä on myös yhä suurempi tarve saada enemmän ja helpommin tietoa erilaisista ravintoaineista, kotiinkuljetuspalveluista ja muista vastaavista ruokaan liittyvistä ratkaisuista. Tämä tarjoaa mielenkiintoisia liiketoimintamahdollisuuksia. Samaan aikaan ikäihmisillä on yhä enemmän aikaa käytettävissä erilaiseen virkistys- ja harrastustoimintaan. Tämäkin on kasvava trendi, johon palveluntarjoajien tulisi kiinnittää enemmän huomiota ja miettiä tapoja vastata siihen. Kehitys liittyy myös tulojen kasvuun ja uusien työpaikkojen syntyyn, mutta se vaatii samalla tarjonnan ja palvelujen kehittämistä kysynnän suuntaan. Siksi tällaiseen toimintaan tähtäävien panostusten kehittäminen paikalliset olosuhteet huomioiden voi synnyttää uusia työpaikkoja, mikä on kaikkialla Euroopassa yksi tämän hetken tärkeimmistä tavoitteista. POLITIIKKASUOSITUS Ennaltaehkäisevien toimien käyttöönotto elämänlaadun parantamiseksi. TOIMENPITEET 1. Parempaa ravintoa ikäihmisille. Ikääntyneellä väestöllä on aivan omanlaisensa ravitsemusvaatimukset ja -tarpeet, joihin tulee kiinnittää enemmän huomiota etenkin tuotekehitysprosessissa. Tarvitaan lisää tutkimusta ikääntyneiden ravitsemustarpeista. Se auttaisi alan toimijoita kehittämään ja tuottamaan innovatiivisia uusia tuotteita, jotka vastaavat ikäihmisten erilaisiin ravitsemustarpeisiin. Tuotekehityksessä tulee myös kiinnittää huomiota esimerkiksi pakkausten helppokäyttöisyyteen, jotta niiden avaaminen sujuu ongelmitta, sekä pakkausetikettien luettavuuteen ja ymmärrettävyyteen. 2. Segmentoitu tuotemerkki tai laatumerkintä (+55) ikäihmisille tarkoitetuille ruokatuotteille. Tuotteessa oleva laatumerkintä kertoo kuluttajille, että kohderyhmän laadulliset vaatimukset on huomioitu tuotteen kehitystyössä. Näin se lisää kuluttajien luottamusta tuotetta kohtaan. Laatumerkintä on myös keino parantaa ikäihmisille tarkoitettujen palveluiden saatavuutta ja näkyvyyttä. Myös tuotteiden turvallisuus ja luotettavuus taataan erityisesti ikääntyneen väestön tarpeet huomioiden. 3. Liikunnan lisääminen vahvistaa ikäihmisten terveyttä. Ikääntyneelle väestölle tulee tarjota enemmän liikunta- ja hyvinvointipalveluita. Fyysisellä liikunnalla ja urheilulla on myönteinen vaikutus ikäihmisten fyysiseen kuntoon. Se myös synnyttää merkittäviä kustannussäästöjä terveys- ja sosiaalikuluissa. Liikunnan suosimisen ja sairauksien ennaltaehkäisyn uskotaan vähentävän taloudellisia ja sosiaalisia haittoja pitkällä tähtäimellä. 4. Liikuntapuistoja ikäihmisille. Ikäihmisille suunnatut julkiset liikuntapuistot auttavat heitä huolehtimaan fyysisestä ja psyykkisestä hyvinvoinnistaan edistämällä liikkuvuutta, etenkin tuki- ja liikuntaelinten terveyttä ja kuntoutusta. Puistojen laitteet on suunniteltu niin, että ne tarjoavat ikääntyvälle ruumiille juuri oikeanlaista stimulaatiota. 15

16 TRENDI 3 Laitteet on varustettu kyltein, joissa ohjeistetaan käytöstä sekä kerrotaan millainen vaikutus harjoituksella on käyttäjään. Liikuntapuistot ovat samalla luonnollinen paikka tavata muita ja solmia sosiaalisia kontakteja. Koska ne ovat itsessään näkyviä ja julkisia, ne osoittavat pelkällä olemassaolollaan myös paikallisesti, miten tärkeää on huolehtia ikäihmisten aktiivisesta ikääntymisestä. Liikuntapaikoissa voi toisinaan olla myös erityisiä kunto-ohjaajia ja fysioterapeutteja, jotka työskentelevät vapaaehtoisperiaatteella, osa-aikaisesti tai tilapäisesti. Vaikka liikuntapuistojen perustaminen onkin pienehkö investointi, ne voivat synnyttää huomattavia kustannussäästöjä julkisen sektorin terveyspalveluissa pitkällä tähtäimellä, sillä niillä on positiivinen fyysinen ja psyykkinen vaikutus ikäihmisiin. 5. Lisää terveystietoisuutta. Viestimet, mm. televisio, internet ja sanomalehdet, ovat niitä pääasiallisia kanavia, joiden kautta saavutetaan laaja kirjo eri-ikäisiä ihmisiä ja voidaan kertoa heille terveellisen elämäntyylin tärkeydestä, varsinkin terveellisestä ruokavaliosta ja säännöllisestä fyysisestä ja psyykkisestä aktiivisuudesta. Näiden kanavien ohella tulisi olla mahdollista järjestää myös paikallistasolla säännöllisesti yhteisiä tapahtumia, joissa tuodaan esiin ennaltaehkäisyn merkitys, terveys ja hyvinvointi. Vaikka päähuomio on keski-ikäisissä ja sitä vanhemmissa ikäryhmissä, myös nuoria on hyvä informoida hyvien syömis- ja liikuntatottumusten merkityksestä. OSAPROJEKTIEN HYVÄT KÄYTÄNNÖT Senior act -projekti, Ranska, BIOLIFE (toimenpiteet 1,2) Kotona asuminen on eräs keskeinen ikäihmisten hyvinvointiin vaikuttava tekijä. Jotta ikäihmisiä voidaan auttaa pysymään mahdollisimman pitkään itsenäisinä ja hyväkuntoisina, heille suunnattuja ruokapalveluita tulee kehittää. Tavoitteena on lisätä terveellisten ruokien tarjontaa ja helpottaa ikäihmisten mahdollisuutta syödä tasapainoisesti. Projektin tavoitteena on rohkaista elintarvikealan yrityksiä toimimaan innovatiivisesti ja kehittämään tuotteita ja palveluita jakamalla yrityksille tietoa ikäihmisten ravitsemukseen liittyvistä odotuksista ja tarpeista. Vuoden mittainen ohjelma koostuu kahdesta vaiheesta. Ensimmäisessä vaiheessa tavoitteena on jakaa ikäihmisille lisää elintarviketietoutta kartoittamalla heidän tarpeitaan. Tutkimuksessa analysoidaan ikäihmisten tottumuksia ja haasteita eri aloilla. Toisessa vaiheessa tarkoituksena on parantaa ikäihmisille suunnattujen tuotteiden kilpailukykyä ja kysyntää luomalla yhteyksiä ratkaisuntarjoajiin, järjestämällä ikäihmisten ruokavalioon liittyvää koulutusta ja työpajoja (joissa tunnistetaan elintarvikealan toimijoiden kannalta tärkeitä kehitysaloja). Yhteyshenkilö: Olivier FABRE Organisaatio: CRITT Agria Lorraine Sähköposti: Internet: Menumat, Häme, SILHOUETTE (toimenpide 1) 16 Palvelukonseptissa ikäihmisten annetaan syödä hyvin ja terveellisesti sitä mitä he itse haluavat ja milloin haluavat. Se auttaa julkista ja yksityistä sektoria tarjoamaan parempaa ja monipuolisempaa palvelua kotona asuville ikäihmisille. Menumat-kotiruokalaite koostuu kiertoilmauunista, pakastimesta, älykkäästä hyllyjärjestelmästä ja valvontakeskuksesta ja ohjausyksiköstä. Ohjausyksikkö perustuu Linux-käyttöjärjestelmään ja on yhteydessä langattomasti valvontakeskukseen. Menumat-ruokapalvelun käyttö on helppoa ja turvallista. Järjestelmä tunnistaa mitä ruokaa kussakin kaapissa on. Ateriat voidaan valita joko manuaalisesti tai listalta. Uuni tunnistaa aterian automaattisesti ja lämmittää sen ohjeen mukaan oikein. Laite ilmoittaa äänimerkillä, kun ruoka on valmista ja uuni sammuttaa itsensä automaattisesti ruoanlaiton jälkeen. Järjestelmässä ruoantoimittaja huolehtii ruoan valmistamisesta ja kuljettamisesta. Ateriat tilataan etukäteen Menumat-listalta joko kerran viikossa tai joka toinen viikko. Menumat-järjestelmä ja muut vastaavat ateriapalvelut tuovat mukanaan kustannussäästöjä suhteessa säännölliseen vanhustenhoitoon. Samalla se avaa yrityksille kokonaan uudenlaisia liiketoimintamahdollisuuksia ja luo uusia työpaikkoja. Ikäihmisille palvelu on joustava ja itsenäinen vaihtoehto, sillä he eivät ole enää riippuvaisia tietystä kellonlyömästä, jolloin ruoka tuodaan kotiin. Yhteyshenkilö: Jukka Penttinen/Menumat Oy, Leena Leppänen/Forssan kaupunki Organisaatio: Menumat Oy tai Forssan kaupunki Sähköposti: Internet: tai

17 ALUEELLISET HYVÄT KÄYTÄNNÖT Ennaltaehkäisevät kotikäynnit terveiden ikäihmisten luona, Västerbotten, EFFECT (toimenpide 5) Ennaltaehkäisevien kotikäyntien tavoitteena on luoda turvallisuutta, edistää terveyttä, tukea tervettä elintapaa ja lykätä näin ikäihmisten säännöllisen hoidon tarvetta. Kunnan työntekijät ottavat yhteyttä kaikkiin niihin 75 vuotta täyttäneisiin asukkaisiin, jotka eivät ole aiemmin olleet yhteydessä sosiaalihuoltoon ja käyvät niiden asukkaiden luona, jotka haluavat osallistua kartoitukseen. Vierailu on epämuodollinen juttutuokio, jonka aikana työntekijät kertovat kunnan tarjoamista sosiaali- ja terveyspalveluista sekä sosiaalisesta toiminnasta. Lopuksi tehdään semi-strukturoitu haastattelu. Kotikäynti kestää noin tunnin tai puolitoista ja sen rakenne on kaikkialla Västerbottenin alueella samanlainen. Haastatteluvastaukset rekisteröidään kunnan nettipohjaiseen työkaluun ja niiden avulla kunta tai maakäräjät voi tehdä tarkempaa tarve- ja palvelukartoitusta tulevaisuuden varalle. Hankkeeseen osallistuvat sidosryhmät ovat Västerbottenin maakäräjät (landsting) ja läänin alueen eri kunnat. On tärkeää, että kotikäyntejä tekevät ammattilaiset, jotka ymmärtävät miten ikäihmisten erilaiset selviytymisstrategiat toimivat. Ennaltaehkäisevät kotikäynnit Uumajassa ehkäisevät ikäihmisten syrjäytymistä ja tarjoavat mahdollisuuden yhdessäoloon. Kotikäyntien myötä sosiaalipalveluiden ja yksittäisten asiakkaiden välille on syntynyt kumppanuuksia. Usein kyse on saattanut olla asiakkaasta, joka ei ole aikaisemmin ollut säännöllisessä yhteydessä kuntaan tai terveydenhoitopalveluihin. Kotikäynnit ovat lisänneet tietoisuutta tarjolla olevista mahdollisuuksista, pienentäneet riskejä kotiympäristössä ja lisänneet yksin elävien ikäihmisten turvallisuudentunnetta. Kotikäyntien perusteella saatuja tuloksia käytetään tietoaineistona, jonka perusteella kartoitetaan tulevia tarpeita ja toimintaa kunta- ja maakäräjätasolla. Yhteyshenkilö: Marianne P. Bäckström Organisaatio: Sosiaalihuollon palvelut, Uumajan kaupunki TRENDI 3 17

18 18TRENDI 4 Muuttuva ikärakenne Tulevaisuudessa ihmiset elävät yhä vanhemmiksi, mikä vaikuttaa sukupolvien välisiin suhteisiin. Yksi ikääntyvän yhteiskunnan seurauksista onkin se, että työelämässä on monen eri sukupolven edustajia. Työssä hankittujen tietojen ja taitojen siirtäminen seuraavalle sukupolvelle on sosiaalisesti ja taloudellisesti ensiarvoisen tärkeää. Se lisää molemminpuolista ymmärrystä ja solidaarisuutta sukupolvien välillä. Sukupolvien välinen ammatillinen kokemustenvaihto korostaa myös ikäihmisten merkitystä yhteiskunnassa. Ikäihmisten hyvinvointiin ja terveyteen liittyy tietämyksen ja osaamisen kehittäminen sekä sellaisten palveluiden ja tuotteiden välittäminen, jotka vahvistavat ikäihmisten toiminnallisuutta ja sosiaalista osallisuutta. Valinnanvapauden vaaliminen tukee ikäihmisten itsenäisyyden ylläpitämistä. POLITIIKKASUOSITUS Elinikäisen oppimisen mahdollisuuksien edistäminen ja ikääntyvien työntekijöiden työelämässä pysymisen tukeminen. TOIMENPITEET 1. Elinikäisen oppimisen edistäminen. Elinikäiseen oppimiseen liittyvän suosituksen tavoitteena on vahvistaa työntekijöiden työllistyvyyttä ja mukautumiskykyä. Kaikille kansalaisille tulee tarjota mahdollisuus hankkia tarvittaessa lisäoppia ja -osaamista. Funktionaalisen eli toiminnallisen suorituskyvyn tukeminen auttaa työntekijöitä jatkamaan työelämässä vielä eläkeiän saavuttamisen jälkeenkin työntekijöiden pysyessä terveinä entistä pidempään. On kuitenkin ensiarvoisen tärkeää, että työntekijöiden tietoja ja taitoja päivitetään. Työntekijöille tulee tarjota houkuttelevaa, laadukasta ja käytännönläheistä koulutusta sekä mahdollisuus työkokemuksen viralliseen vahvistamiseen. 2. Työntekijöille tulee tarjota mahdollisuus palata eläkkeeltä työelämään mentoreina. Mentorointia tulee edistää ja se tulee nähdä aktiivisena osana työmarkkinoita. Ennakoivan lähestymistavan kautta väestön ikääntyminen voi osaltaan myös toimia talouskasvun vauhdittajana. Monipuolisen ikäjakauman tukipalvelut tukevat ihmisiä työssä koko työuran ajan ja takaavat sen, että ikääntyneillä työntekijöillä on mahdollisuus joustaviin ratkaisuihin työuran viimeisinä vuosina ennen eläköitymistä. Yhteiskunnan tulee myös hyödyntää työntekijöiden väliseen tietojen ja kokemusten siirtoon liittyviä mahdollisuuksia entistä paremmin. Uudenlaiset tutoroinnin ja mentoroinnin muodot täydentävät ja tuovat lisäarvoa työntekijöiden oppimiseen ja kehitykseen. Ne korostavat ikääntyvien työntekijöiden merkitystä kokonaan uudella tavalla. 3. Ikärakenteen hallinnan strategioiden käyttöönotto, mm. työolosuhteita kehittämällä ja vanhempien työntekijöiden työntekoa jatkamalla, mikä auttaa vanhempia työntekijöitä suunnittelemaan ja hallinnoimaan työuriaan. Tämä lisää vanhempien työntekijöiden työllistyvyyttä yleisemminkin. Kun työntekijät alkavat lähestyä eläkeikää, he tarvitsevat työnantajalta erityishuomiota ja entistä tiiviimpää yhteistyötä. On molempien osapuolten edun mukaista, että siirtymä työelämästä eläkkeelle tapahtuu mahdollisimman sujuvasti. Prosessissa on syytä kiinnittää huomiota työolosuhteiden ennakoitavuuteen ja pitkään työssä olleiden työntekijöiden osaamisen ja kokemusten siirtoon nuoremmille sukupolville. Ikärakenteen hallintaan tarkoitettujen strategioiden tulee edistää työurien pidentämistä niiden työntekijöiden osalta, jotka ovat halukkaita jatkamaan töissä. Samalla tulee huolehtia siitä, ettei siirtymissä menetetä osaamista. Tässä apuun voivat tulla erilaiset tiedon ja osaamisen siirtoon keskittyvät järjestelmät kuten mentorointiohjelmat.

19 4. Kannustimia eläkkeellä olevien työntekijöiden palkkaamiseksi takaisin työelämään. Mentoroinnin toimintamallia on syytä levittää niin liike-elämään kuin laajemminkin yhteiskuntaan. Pkyrityksiä tulee rohkaista näkemään ikääntyvät työntekijät entistä enemmän resurssina, mahdollisesti harkiten verovähennyksiä niille yrityksille, jotka osallistuvat aktiivisesti ikääntyvien palkkaamiseen. 5. Uudenlaisen ikääntymisen kulttuurin edistäminen; sosiaalisten suhteiden merkityksen korostaminen. Vahvistamalla sosiaalisia suhteita, joissa eri sukupolvet ovat tasaveroisessa asemassa keskenään, luodaan sosiaalista monimuotoisuutta ja vahvistetaan keskinäisen avunannon kulttuuria, sosiaalisia suhteita sekä solidaarisuutta yli sukupolvirajojen. Sosiaalisten suhteiden ja sukupolvirajat ylittävän solidaarisuuden tukeminen edistää ikäihmisten täysimittaista integraatiota yhteiskuntaan sekä vahvistaa ihmisten hyvinvointia. TRENDI 4 6. Ikäihmisten hyvinvoinnin osaamiskeskusten edistäminen. Osaamiskeskukset tarjoavat ikäihmisille sopivia palveluita ja tuotteita. Niillä on keskeinen rooli uusien tuotteiden ja teknologioiden suunnittelussa ja kehittämisessä eri aloilla, mm. asumisessa, hoitoalalla ja hyvinvointipalveluissa. 7. Ikääntyvän väestönosan huomioiminen. Kaupunkisuunnittelussa ei yleisesti ottaen huomioida riittävässä määrin ikäihmisten arjessa kohtaamia haasteita. Kaupunkien on tulevaisuudessa syytä huomioida ikääntyvän väestönosan tarpeet myös kaupunkisuunnittelussa. 8. Ikäihmisten kansalaisoikeuksien parempi turvaaminen. Ikäihmisillä tulee olla mahdollisuus osallistua yhteiskunnan toimintaan sen täysivaltaisina jäseninä. Tähän liittyy myös kansalaisoikeuksien tunnustaminen ja täyttäminen. On tärkeää tukea aloitteita, jotka lisäävät ihmisten tietoisuutta ikäihmisten oikeuksista. OSAPROJEKTIEN HYVÄT KÄYTÄNNÖT Mentorointi Valtrompiassa, Bresciassa, GENERATIONS (toimenpide 4) Tämä on ACB Servizin täytäntöön panema aloite. Sen tarkoituksena on huolehtia osaamisen ja taitojen siirtämisestä kokeneilta työntekijöiltä nuoremmille sukupolville. Tämän tyyppistä toimintaa kaipaavat esimerkiksi urheiluaseiden valmistajat, sillä käsityöammattilaisten keski-ikä on varsin korkea (varsinkin aseseppien), ja he eläköityvät suhteellisen varhain. Samaan aikaan alalle tulevat nuoret ovat kokemattomia eivätkä ehdi oppia ammattia kunnolla ennen vanhemman polven eläköitymistä. Myöskään paikallisesti ongelmaan ei ole löydetty kyllin tehokkaita ratkaisuja. Siksi on katsottu välttämättömäksi ottaa käyttöön koulutusohjelma, jonka tarkoituksena on nimenomaan kokeneempien työntekijöiden osaamisen siirtäminen nuoremmalle polvelle. Tästä syntyvä lisäarvo ilmenee paitsi perinteisten taitojen siirtämisenä seuraavalle työntekijäpolvelle myös inspiraationa, jota vanhemmat työntekijät kokevat saadessaan jakaa tietoja ja kokemuksia eteenpäin ennen eläköitymistään. Yhteyshenkilö: Veronica Zampedrini Organisaatio: ACB Servizi Srl Sähköposti: Internet: Yksityiset riskisijoittajat (bisnesenkelit), Asturia, ENSURE (toimenpide 6) Tämän hyvän käytännön tarkoituksena on tuoda yhteen innovatiivista liiketoimintaa harjoittavat yrittäjät ja yksityiset riskisijoittajat (bisnesenkelit), jotka haluavat osallistua yritystoimintaan ja siten omalta osaltaan vahvistaa alueen taloudellista kehitystä. Verkosto on tarkoitettu alueen innovatiivisille yrittäjille ja yksityisille sijoittajille, varsinkin kokeneille sijoittajille, joilla on vankkaa kokemusta, tietoa ja hyvät yhteysverkostot. Monet nuoret innovatiiviset yrittäjät Asturiassa ovat kyllä osaavia, mutta heiltä puuttuu esimerkiksi yrityksen perustamiseen tarvittavaa rahoitusta, kokemusta tai tietoa markkinoinnista, yhteyksiä jne. Siksi tämä on kokeneille sijoittajille oiva mahdollisuus olla aktiivisia ja osallistua startup-yritysten toimintaan taloudellisesti ja valjastamalla tietotaitonsa, kokemuksensa ja verkostonsa yrityksen käyttöön. Tämän aukon kokeneet toimijat täyttävät ASBAN-verkoston avulla. Yhteyshenkilö: Patricia Martín Organisaatio: CEEI (BIC Asturias) Sähköposti: Internet: 19

20 TRENDI 4 Aktiiviset seniorit ja koirakoulutus, Wiekopolska, GENERATIONS (toimenpide 6) Projektin tarkoituksena on tarjota ikäihmisille mahdollisuus osallistua tapaamisiin, joissa osallistutaan päivän mittaiseen koirakoulutukseen. Koulutuksessa osallistujille kerrotaan ensin taustatietoa esitelmän muodossa, jonka jälkeen siirrytään käytännön harjoituksiin yhdessä koirien kanssa. Tavoitteena on näyttää ikäihmisille, miten koiraa voidaan käyttää päivittäisen fyysisen liikunnan ohella myös kognitiivisten harjoitteiden välineenä sekä sosiaalisten yhteyksien ylläpitäjänä. Koulutus on koettu hyödylliseksi, sillä se on tapa tavoittaa ikäihmisten kasvava joukko ja siirtää tietoa nuoremmalta sukupolvelta vanhemmalle. Koulutus on huomioitu laajalti Puolan mediassa. Yhteyshenkilö: Hanna Mamzer Organisaatio: Adam Mickiewicz, Poznańin yliopisto Sähköposti: Internet: Työelämästä eläkkeelle -kyselylomake, GENERATIONS (toimenpide 3) Valtaosa Uumajan asukkaista jää eläkkeelle 65-vuotiaana. Ne jotka jäävät eläkkeelle ennen sitä, ovat yleensä olleet fyysisesti raskaissa työtehtävissä tai ovat muutoin väsyneitä työelämään. Ne jotka jäävät puolestaan eläkkeelle myöhemmin kuin 65-vuotiaana, ovat yleensä pitäneet työstään tai heidän taloudellinen tilanteensa on edellyttänyt työnteon jatkamista. Jotta organisaatioita ja johtamista voidaan kehittää niin, että niistä hyötyvät sekä nuoret että iäkkäämmät työntekijät, organisaatioiden tulee olla paremmin valmistautuneita keräämään eläkkeelle siirtyvien työntekijöiden kokemuksia ja ajatuksia. Kyselylomakkeen yhtenä tarkoituksena onkin saada eläkkeelle jääneet työntekijät joko lyhyeksi tai pidemmäksi aikaa takaisin työelämään. Edellä mainituista syistä Uumajassa on nyt laadittu ns. lähtökysely, jota voidaan käyttää osana toimivaa rutiinia työntekijöiden siirtyessä työelämästä eläkkeelle. Kyselylomakkeessa esiin nousseiden ajatusten avulla voidaan parantaa yritysten ja organisaatioiden houkuttelevuutta työnantajina. Tutkimus on hyödyllinen, sillä se antaa työnantajalle arvokasta palautetta, millä puolestaan voi olla myönteinen vaikutus työntekijöihin ja työympäristöön. Uumajassa on ollut käynnissä myös toinen pilottihanke, missä on kehitetty ja testattu uudenlaista kehityskeskustelumallia. Siinä vuotiaat työntekijät käyvät kehityskeskustelun yhdessä esimiehensä kanssa keskustellen työntekijän arvoista, motivaatiosta ja ajatuksista liittyen työssä jaksamiseen 67 ikävuoteen saakka. Mallin toivotaan parantavan työantajan houkuttelevuutta ja ratkaisevan tulevia rekrytointiongelmia. Yhteyshenkilö: Fredrik Åberg Organisaatio: Uumajan kaupunki Sähköposti: Internet: Kolmannen iän yliopisto, Pohjois-Unkari, GENERATIONS (toimenpide 1,2) Miskolcin hyväntekeväisyyssäätiön hanke Kolmannen iän yliopisto on vuoden 2010 alussa tehty kansalaisaloite ja ensimmäinen laatuaan Unkarissa. Sen tarkoituksena on tarjota laaja joukko erilaisia aktiviteetteja lähinnä (tosin ei yksinomaan) alueen ikäihmisille. Näihin kuuluvat muiden muassa erilaiset koulutukset ja koulutusohjelmat. Säätiön koulutustarjonta on varsin ainutlaatuista: kursseja pitävät vapaaehtoiset ja aktivistit paikallisen tarpeen mukaan. Käytössä on osaamiseen perustuva moduulijärjestelmä, jossa on useita yhteensopivia harjoitusohjelmia. Ikäihmiset voivat halutessaan osallistua useampaan samanaikaisesti. Kurssit voidaan räätälöidä esimerkiksi kestoltaan tai ajankohdaltaan käyttäjän tarpeiden mukaan. Luentoja pitävät yliopistojen joko yhä virassa toimivat tai emeritusprofessorit. Lisäksi arvostetut tutkijat ja tiedemiehet sekä alan teoreetikot ja käytännön asiantuntijat osallistuvat koulutuksiin vapaaehtoispohjalta. Kurssitarjonta on laaja ja aiheet vaihtelevat luonnontieteistä yhteiskuntatieteisiin. Mukana on mm. liiketaloutta, taidetta, viestintäteknologiaa, kieliä, filosofiaa, viestintää tai rikosten ehkäisyä. Mukana on myös kevyempiä aiheita kuten puutarhanhoitoa, sienestystä tai luonnonlääketiedettä. Säätiön toimintaa rahoitetaan sponsorivaroin, yksityisin lahjoituksin, omaisuustuotoin sekä kehitysohjelmista maksetuin julkisin tuin. Hallituksen puheenjohtaja huolehtii koordinoinnista, viestinnästä ja organisatorisista tehtävistä yhteistyössä eri kumppaneiden ja vapaaehtoisten kanssa. Viime vuosina säätiö on pyrkinyt löytämään uusia kumppaneita ja yhteistyötahoja aikuiskoulutuksen parista paikallistason ohella myös aluetasolta ja valtakunnallisesti. Yhteyshenkilö: László DOBOS Organisaatio: Harmadik Kor Egyeteme Miskolc Közhasznú Alapítvány Sähköposti: Internet: 20

Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita

Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita Sosiaali- ja terveyspalveluita tuottavat sekä julkiset että yksityiset palveluntuottajat Kunta voi järjestää palvelut tuottamalla ne itse

Lisätiedot

Eurooppalainen yleishyödyllisten sosiaalipalvelujen laatukehys

Eurooppalainen yleishyödyllisten sosiaalipalvelujen laatukehys Eurooppalainen yleishyödyllisten sosiaalipalvelujen laatukehys Kansalliset edellytykset ja vaatimukset palvelun tarjoajalle 22.8.2014 Sirpa Granö ja Johanna Haaga (käännös) Kansalliset edellytykset ja

Lisätiedot

kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki

kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki Johda kehitystä, kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki TAVOITTEENA SOSIAALISESTI KESTÄVÄ SUOMI 2020 Sosiaalisesti kestävä yhteiskunta kohtelee kaikkia yhteiskunnan jäseniä

Lisätiedot

STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet

STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet Gerontologisen kuntoutuksen seminaari 23.9.2011 Kehitysjohtaja Klaus Halla Sosiaali- ja terveysministeriö Missä toimimme 2010-luvulla Globalisaatio

Lisätiedot

Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi

Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi VAHVAT VANHUSNEUVOSTO ääni kuuluviin ja osaaminen näkyväksi Tampere projektijohtaja Mari Patronen Tampereen hankkeet 1. Asiakas- ja palveluohjaus 2. Henkilökohtainen

Lisätiedot

Interreg Pohjoinen 2014-2020

Interreg Pohjoinen 2014-2020 Interreg Pohjoinen 2014-2020 Osa-alue Nord ja osa-alue Sápmi Toimintalinjat Ohjelmabudjetti = n. 76 MEUR! 8,6% 29,1% EU-varat n. 39 MEUR IR-varat n. 8 MEUR Vastinrahoitus n. 29 MEUR 29,1% 33,3% Tutkimus

Lisätiedot

Mistä vauhtia ja tehoa ikäihmisten palveluihin? Johtava asiantuntija Tuomo Melin 3.6.2015

Mistä vauhtia ja tehoa ikäihmisten palveluihin? Johtava asiantuntija Tuomo Melin 3.6.2015 Mistä vauhtia ja tehoa ikäihmisten palveluihin? Johtava asiantuntija Tuomo Melin 3.6.2015 Avainalueen tavoitteet Strategiset tavoitteet Aktiivinen ja hyvinvoiva kansalainen - kansalaiset osallistuvat yhteisen

Lisätiedot

Aktiivinen ikääntyminen ja sukupolvien välinen solidaarisuus EU:n 2012 teemavuosi. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Aktiivinen ikääntyminen ja sukupolvien välinen solidaarisuus EU:n 2012 teemavuosi. Työterveyslaitos www.ttl.fi Aktiivinen ikääntyminen ja sukupolvien välinen solidaarisuus EU:n 2012 teemavuosi Tavoitteet: Edistää kaikkien ihmisten elinvoimaa ja arvokkuutta Lisätä ymmärrystä aktiivisen ikääntymisen ja sukupolvien

Lisätiedot

Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa

Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa 2 Osaamiskeskusohjelma (OSKE) luo edellytyksiä uutta luovalle, liiketaloudellisesti kannattavalle yhteistyölle, jossa korkeatasoinen tutkimus yhdistyy teknologia-,

Lisätiedot

Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014)

Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014) Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014) Tuula Partanen Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen koordinaattori Vanhuspalvelulain toteuttamiseen haettu hanke Rahoitus tulee

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Aktiivinen ikääntyminen ja sukupolvien välinen solidaarisuus EU:n 2012 teemavuosi Tavoitteet: Edistää kaikkien ihmisten elinvoimaa ja arvokkuutta Lisätä ymmärrystä aktiivisen ikääntymisen

Lisätiedot

PALOMA- projekti 2013-2015

PALOMA- projekti 2013-2015 Toimintamalli ikääntyvien maahanmuuttajien hyvinvoinnin lisäämiseksi ja syrjäytymisen ehkäisemiseksi Jyvässeudulla asuinalueittain PALOMA- projekti 2013-2015 PÄÄTAVOITE Pysyvän asuinalueittaisen toimintamallin

Lisätiedot

JULKISEN, YKSITYISEN JA KOLMANNEN SEKTORIN YHTEISTYÖN

JULKISEN, YKSITYISEN JA KOLMANNEN SEKTORIN YHTEISTYÖN JULKISEN, YKSITYISEN JA KOLMANNEN SEKTORIN YHTEISTYÖN KEHITTÄMINEN ITÄ-SUOMESSA Maarita Mannelin maakuntasuunnittelija Pohjois-Karjalan jos ajaa maakuntaliitto a 6.2.2015 Maarita Mannelin Pohjois-Karjalan

Lisätiedot

KOKO Kainuun hyvinvoinnin työpajat - yhteenveto

KOKO Kainuun hyvinvoinnin työpajat - yhteenveto KOKO Kainuun hyvinvoinnin työpajat - yhteenveto Sari Salmela, Welliving-hanke Anitta Juntunen, Kajaanin ammattikorkeakoulu 9.6.2010 Työpajojen idea KOKO Kainuun tavoitteina 1) Parantaa hyvinvointialan

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumistilanne 75-vuotta täyttäneistä vuoden 2010 lopussa Suositus, 2008 Asui

Lisätiedot

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto 2016-2020 Iholiiton Kevätpäivät 19.3.2016 Tampere Ajattelulle annettava aikaa - strategia ei synny sattumalta, vaan riittävän vuorovaikutuksen tuloksena Miten

Lisätiedot

Yhteiskunnalliset yritykset alueiden kehittämisessä

Yhteiskunnalliset yritykset alueiden kehittämisessä Yhteiskunnalliset yritykset alueiden kehittämisessä Satu Rinkinen, Tuija Oikarinen & Helinä Melkas LUT Lahti School of Innovation 11.11.2014 Lahden tiedepäivä Alue- ja innovaatiopolitiikan haasteet - Europe

Lisätiedot

Oikeat palvelut oikeaan aikaan

Oikeat palvelut oikeaan aikaan Kotipalvelut kuntoon Olemme Suomessa onnistuneet yhteisessä tavoitteessamme, mahdollisuudesta nauttia terveistä ja laadukkaista elinvuosista yhä pidempään. Toisaalta olemme Euroopan nopeimmin ikääntyvä

Lisätiedot

Pyydämme sinua jakamaan ajatuksesi ja kokemuksesi. Laita ruksi sopivimpaan vaihtoehtoon tai täytä puuttuva tieto.

Pyydämme sinua jakamaan ajatuksesi ja kokemuksesi. Laita ruksi sopivimpaan vaihtoehtoon tai täytä puuttuva tieto. Kyselylomakkeen palautus 2.6.2003 mennessä osoitteeseen: OAMK/ Hoitotyön osasto/ Salla Seppänen Kuntotie 2 86300 Oulainen TIETOA KOHTI AKTIIVISTA VANHUUTTA KYSELYLOMAKKEESTA Kohti aktiivista vanhuutta

Lisätiedot

- ALMA - Asumisen ja hyvinvoinnin alueelliset palvelumallit bes.tkk.fi

- ALMA - Asumisen ja hyvinvoinnin alueelliset palvelumallit bes.tkk.fi - ALMA - Asumisen ja hyvinvoinnin alueelliset palvelumallit Tieteiden talo 18.5.2010 Arto Huuskonen, DI TUTKIMUKSEN TAUSTATEKIJÄT Väestö ikääntyy ja palvelutarpeet muuttuvat Ikääntyvä väestö viettää enemmän

Lisätiedot

Tekesin uudet ohjelmat Huippuostajat 2013-2016 Fiksu kaupunki 2013-2017. Tekes Ohjelmapäällikkö Sampsa Nissinen www.tekes.

Tekesin uudet ohjelmat Huippuostajat 2013-2016 Fiksu kaupunki 2013-2017. Tekes Ohjelmapäällikkö Sampsa Nissinen www.tekes. RESCA-hankkeen työpaja 23.9.2013 Pääposti Tekesin uudet ohjelmat Huippuostajat 2013-2016 Fiksu kaupunki 2013-2017 Tekes Ohjelmapäällikkö Sampsa Nissinen www.tekes.fi/huippuostajat Kasvua ja hyvinvointia

Lisätiedot

Manner-Suomen ESR ohjelma

Manner-Suomen ESR ohjelma Manner-Suomen ESR ohjelma Toimintalinja 1: Työorganisaatioiden, työssä olevan työvoiman ja yritysten kehittäminen sekä yrittäjyyden lisääminen (ESR) Kehittää pk-yritysten valmiuksia ennakoida ja hallita

Lisätiedot

Kohti huomisen sosiaali ja terveydenhuoltoa. LähiTapiolan Veroilla ja varoilla seminaari 27.5.2015 Mikko Kosonen, yliasiamies

Kohti huomisen sosiaali ja terveydenhuoltoa. LähiTapiolan Veroilla ja varoilla seminaari 27.5.2015 Mikko Kosonen, yliasiamies Kohti huomisen sosiaali ja terveydenhuoltoa LähiTapiolan Veroilla ja varoilla seminaari 27.5.2015 Mikko Kosonen, yliasiamies Miksi Soteuudistus? Sosiaali- ja terveydenhuollon kustannusten kasvu kiihtyy.

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2012

Toimintasuunnitelma 2012 Toimintasuunnitelma 2012 YLEISTÄ Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Socom Oy toimii Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan maakunnissa. Socomin osakkaina on 15 Kaakkois-Suomen kuntaa ja alueen ammattikorkeakoulut

Lisätiedot

Green Care vihreä hoiva maaseudulla (VIVA) Taustaselvitys. 1.2.2011 Anne Korhonen

Green Care vihreä hoiva maaseudulla (VIVA) Taustaselvitys. 1.2.2011 Anne Korhonen Green Care vihreä hoiva maaseudulla (VIVA) Taustaselvitys 1.2.2011 Anne Korhonen Toteutus etsittiin viitteitä Green Care -malliin soveltuvista palvelutarpeista palvelustrategiat, palvelutarve- ja väestöselvitykset,

Lisätiedot

Liikkuvuus. Koulutus Stardardit. Työllistyvyys

Liikkuvuus. Koulutus Stardardit. Työllistyvyys Tunnistaminen Laatu Liikkuvuus Koulutus Stardardit Työllistyvyys Kehitetään työelämälähtöisiä tutkintoja sekä koulutusohjelmia VSPORT+ Projekti Avaintavoite VSPORT+ hankkeelle on kehittää läpi alan vuorovaikutteisen

Lisätiedot

Aikuiskoulutus Pohjois-Savossa

Aikuiskoulutus Pohjois-Savossa Aikuiskoulutus Pohjois-Savossa Aikuiskoulutusstrategian laadinta ja toimeenpano Pohjois-Savossa: koulutusorganisaatioiden yhteistyö Aikuiskoulutuksen rooli elinkeinoelämän ja maakunnan kehittämisessä,

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Julkiset hankinnat uudistamisen välineeksi Haluamme edistää uutta toimintakulttuuria, jossa palveluhankinnoissa

Lisätiedot

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma (2008) 2012 2015 Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Ohjelman tavoitteena on uudistaa sosiaali- ja terveyspalveluita innovaatiotoiminnan

Lisätiedot

-palvelutarpeita ja kysyntää vastaava joustava koulutus

-palvelutarpeita ja kysyntää vastaava joustava koulutus Osaavaa työvoimaa hoito- ja hoiva-alan tarpeisiin -palvelutarpeita ja kysyntää vastaava joustava koulutus Johtaja Mika Tammilehto Koulutus- ja tiedepolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen yksikkö 20.10.2009

Lisätiedot

Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Hyvinvoinnin palvelutuotannon tulevaisuus. 5.11.2014 Avainalueen vetäjä Tuomo Melin, Sitra

Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Hyvinvoinnin palvelutuotannon tulevaisuus. 5.11.2014 Avainalueen vetäjä Tuomo Melin, Sitra Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Hyvinvoinnin palvelutuotannon tulevaisuus Palvelutorin tavoitteet aktiivinen ikäihminen Tavoitteet Ikäihmisten aktivointi ottamalla vastuuta omasta ja läheisten hyvinvoinnista

Lisätiedot

Kuntien kokeilutoiminta älykkäiden kokonaisratkaisujen mahdollistajana. Tutkimushankkeen esittely Kaisa Kurkela, Tampereen yliopisto

Kuntien kokeilutoiminta älykkäiden kokonaisratkaisujen mahdollistajana. Tutkimushankkeen esittely Kaisa Kurkela, Tampereen yliopisto Kuntien kokeilutoiminta älykkäiden kokonaisratkaisujen mahdollistajana Tutkimushankkeen esittely Kaisa Kurkela, Tampereen yliopisto Kuntien kokeilutoiminta älykkäiden kokonaisratkaisujen mahdollistaja

Lisätiedot

KOHTI KAIKENIKÄISTEN EUROOPPALAISTA

KOHTI KAIKENIKÄISTEN EUROOPPALAISTA FI IKÄSYRJINNÄN TORJUMINEN EU:SSA JA KANSALLISESTI Ikäsyrjintä on koko yhteiskuntaa koskeva monitahoinen kysymys. Sen tehokas torjuminen on vaikea tehtävä. Ei ole yhtä ainoaa keinoa, jolla tasa-arvo eri

Lisätiedot

ARVOSTAN KONSEPTI. Kokemuksia hoito- ja hoiva-alan ennakoivasta rekrytoinnista. HYVÄ-asiantuntijafoorumi Osaavan työvoiman saanti hyvinvointialalla

ARVOSTAN KONSEPTI. Kokemuksia hoito- ja hoiva-alan ennakoivasta rekrytoinnista. HYVÄ-asiantuntijafoorumi Osaavan työvoiman saanti hyvinvointialalla ARVOSTAN KONSEPTI Kokemuksia hoito- ja hoiva-alan ennakoivasta rekrytoinnista HYVÄ-asiantuntijafoorumi Osaavan työvoiman saanti hyvinvointialalla 14.5.2009 Ennakoivan rekrytointityön perusteluja 1/2 Hoito-

Lisätiedot

Kotona asumista tukeva hankekokonaisuus. Oma tupa, oma lupa Henkilökohtaisen budjetoinnin seminaari Jyväskylä 20.11.2013

Kotona asumista tukeva hankekokonaisuus. Oma tupa, oma lupa Henkilökohtaisen budjetoinnin seminaari Jyväskylä 20.11.2013 Kotona asumista tukeva hankekokonaisuus Oma tupa, oma lupa Henkilökohtaisen budjetoinnin seminaari Jyväskylä 20.11.2013 Tampereen osahankkeet 1. Asiakas- ja palveluohjauksen toimintamalli 2. Henkilökohtaisen

Lisätiedot

Tietoa ja inspiraatiota

Tietoa ja inspiraatiota Terveyspolitiikka Tietoa ja inspiraatiota Nykypäivänä arvostamme valinnan vapautta. Tämä ilmenee kaikkialla työelämässämme, vapaa-aikanamme ja koko elämäntyylissämme. Vapauteen valita liittyy luonnollisesti

Lisätiedot

Ikäihmisten elämänhallinnan ja

Ikäihmisten elämänhallinnan ja Ikäihmisten elämänhallinnan ja hyvinvoinnin tukeminen (IKÄEHYT) 1.3.2011 31.8.2013 Hyvinvoinnin Lappi http://some.lappia.fi/blogs/ikaehyt/ Esitys päivitetty 30.1.2012 Hankkeen tausta Väestön ikääntyminen

Lisätiedot

ICT - HYPAKE. Timo Pekkonen, Kainuun Etu Oy Arja Ranta-aho, Minna Lappi, Fluente Kumppanit Oy 14.02.2014

ICT - HYPAKE. Timo Pekkonen, Kainuun Etu Oy Arja Ranta-aho, Minna Lappi, Fluente Kumppanit Oy 14.02.2014 ICT - HYPAKE Timo Pekkonen, Kainuun Etu Oy Arja Ranta-aho, Minna Lappi, Fluente Kumppanit Oy 14.02.2014 Mitä näkyvissä? Väestörakenteen muutos Globalisaatio Kaupungistuminen Ilmastonmuutos Digitalisaatio

Lisätiedot

VANHUSTEN ASUMISPALVELUJEN VISIOT LAHDESSA

VANHUSTEN ASUMISPALVELUJEN VISIOT LAHDESSA 29.8.2013 VANHUSTEN ASUMISPALVELUJEN VISIOT LAHDESSA VALVANNE SYMPOSIUM - HYVÄN VANHUUDEN PUOLESTA 26.8.2013 Ismo Rautiainen Vanhusten palvelujen ja kuntoutuksen johtaja Lahden sosiaali- ja terveystoimiala

Lisätiedot

Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä. HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko

Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä. HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko Ikäihmisten palvelujen kehittämistä linjaavat Suosituksen tavoitteena on lisätä ikäihmisten

Lisätiedot

Strategisen tutkimuksen infotilaisuus 5.3. 2015 Kansallismuseo

Strategisen tutkimuksen infotilaisuus 5.3. 2015 Kansallismuseo Strategisen tutkimuksen infotilaisuus 5.3. 2015 Kansallismuseo Per Mickwitz STN:n puheenjohtaja 1 SUOMEN AKATEMIA STN:n ensimmäiset ohjelmat Valtioneuvosto päätti vuoden 2015 teemoista 18.12.2014. Strategisen

Lisätiedot

"Emme voi ratkaista ongelmia ajattelemalla samalla tavalla kuin silloin, kun loimme ne. Albert Einstein

Emme voi ratkaista ongelmia ajattelemalla samalla tavalla kuin silloin, kun loimme ne. Albert Einstein "Emme voi ratkaista ongelmia ajattelemalla samalla tavalla kuin silloin, kun loimme ne. Albert Einstein Maarit Kairala Sosiaalityön e- osaamisen maisterikoulutus Lapin yliopisto/ Oulu 18.4.2013 Lähtökohtiani:

Lisätiedot

Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa

Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa Työpaja ammattikorkeakouluille ja sidosryhmille kuntousalan koulutuksesta 27.5.2014 Johtaja Päivi Voutilainen Sosiaali- ja terveysministeriö

Lisätiedot

EDISTÄMME POTILASTURVALLISUUTTA YHDESSÄ. Suomalainen potilasturvallisuusstrategia 2009 2013

EDISTÄMME POTILASTURVALLISUUTTA YHDESSÄ. Suomalainen potilasturvallisuusstrategia 2009 2013 EDISTÄMME POTILASTURVALLISUUTTA YHDESSÄ Suomalainen potilasturvallisuusstrategia 2009 2013 Suomalainen potilasturvallisuusstrategia 2009 2013 STM asetti Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmän vuosille

Lisätiedot

Mitä voimme oppia toisiltamme? Kansainvälistä kokemusten vaihtoa, SolidarCity -hanke Jouni Ponnikas, Aikuis- ja täydennyskoulutuspalvelut (AIKOPA)

Mitä voimme oppia toisiltamme? Kansainvälistä kokemusten vaihtoa, SolidarCity -hanke Jouni Ponnikas, Aikuis- ja täydennyskoulutuspalvelut (AIKOPA) Mitä voimme oppia toisiltamme? Kansainvälistä kokemusten vaihtoa, SolidarCity -hanke Jouni Ponnikas, Aikuis- ja täydennyskoulutuspalvelut (AIKOPA) KAINUUN TYÖLLISYYSFOORUMI - SOLIDARCITY KONFERENSSI 9.10.2012

Lisätiedot

Valio Olo:n juuret ovat Valion arvoissa: Vastuu hyvinvoinnista

Valio Olo:n juuret ovat Valion arvoissa: Vastuu hyvinvoinnista Risto Hietala 10.11.2009 Miksi Valio Olo? Valio Olo:n juuret ovat Valion arvoissa: Vastuu hyvinvoinnista Valio-konsernin visio 2015 määrittää vahvasti Valion tahtotilaa Valio on alansa johtava brändi Suomessa

Lisätiedot

Minkä sosiaali- ja terveyspalveluissa pitää muuttua ja miksi? 11.6.2014 Eeva Päivärinta, johtava asiantuntija, Sitra

Minkä sosiaali- ja terveyspalveluissa pitää muuttua ja miksi? 11.6.2014 Eeva Päivärinta, johtava asiantuntija, Sitra Minkä sosiaali- ja terveyspalveluissa pitää muuttua ja miksi? Ikääntynyt väestö on muuttanut yhteiskuntaamme! Ikäihmiset ovat voimavara mahdollisuus tänään ja tulevaisuudessa - Suomen eläkeläiset ovat

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen

Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen Vastaanottava maaseutu Helsinki 22.1.2016 Marianne Selkäinaho Maa- ja metsätalousministeriö Mahdollisuuksien maaseutu Maaseutuohjelmalla

Lisätiedot

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulun Bioanalytiikan koulutusohjelma: Bioanalyytikko

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulun Bioanalytiikan koulutusohjelma: Bioanalyytikko Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä Metropolia Ammattikorkeakoulun Bioanalytiikan koulutusohjelma: Bioanalyytikko Bioanalyytikko (AMK) Opinnot kestävät 3,5 vuotta ja ne koostuvat

Lisätiedot

Nuorten tieto- ja neuvontatyön lyhyt oppimäärä. Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus

Nuorten tieto- ja neuvontatyön lyhyt oppimäärä. Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus Nuorten tieto- ja neuvontatyön lyhyt oppimäärä Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus 2014 Tieto on väline ja perusta elämänhallintaan Miten voi tietää, jos ei ole tietoa tai kokemusta siitä,

Lisätiedot

Valinnanvapaus Ruotsissa ja Tanskassa. Johtaja Marko Silen Helsingin seudun kauppakamari

Valinnanvapaus Ruotsissa ja Tanskassa. Johtaja Marko Silen Helsingin seudun kauppakamari Valinnanvapaus Ruotsissa ja Tanskassa Johtaja Marko Silen Helsingin seudun kauppakamari Ruotsi Ruotsissa alkoi 1980-luvulla keskustelu julkisen sektorin tuottavuudesta ja kansalaisten osallisuudesta sekä

Lisätiedot

Tasa-arvoa terveyteen

Tasa-arvoa terveyteen Tasa-arvoa terveyteen Perusterveydenhoito tarvitsee lisää voimavaroja. Sosialidemokraattien tavoitteena on satsaaminen terveyteen ennen kuin sairaudet syntyvät. Terveydellisten haittojen ennaltaehkäisyn

Lisätiedot

50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari

50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari 50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari 22.4.2015 Vantaa Kirsi Rasinaho koulutus- ja työvoimapoliittinen asiantuntija SAK ry 22.4.2015 SAK 1 IKÄÄNTYNEIDEN JAKSAMINEN SAK:LAISILLA TYÖPAIKOILLA 22.4.2015

Lisätiedot

VetoVoimaa meille kans! Rahoitusta tuottavien palvelujen organisointiin ja johtamiseen

VetoVoimaa meille kans! Rahoitusta tuottavien palvelujen organisointiin ja johtamiseen VetoVoimaa meille kans! Rahoitusta tuottavien palvelujen organisointiin ja johtamiseen Maarit Lahtonen, asiantuntija Työelämän innovaatiot ja kehittäminen DM 629213 11-2011 VetoVoimaa! tekesläisen silmin

Lisätiedot

HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä

HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä ETELÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019 Työryhmä Eeva Häkkinen, Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimi, Kangasniemen pty Senja Kuiri, Etelä-Savon sairaanhoitopiiri Aino Mäkitalo,

Lisätiedot

Turvallisia palveluja ja asumisratkaisuja ikäihmisille

Turvallisia palveluja ja asumisratkaisuja ikäihmisille Turvallisia palveluja ja asumisratkaisuja ikäihmisille Pekka Maijala pekka.maijala@vtt.fi Turvallisuus 2012 -messut 5.9.2012 Suomi ikääntyy nopeimmin Euroopassa Suomessa on jo toista miljoonaa yli 65 -vuotiasta

Lisätiedot

Sosiaalialan AMK -verkosto

Sosiaalialan AMK -verkosto 1 Sosiaalialan AMK -verkosto Sosiaalialan ammattikorkeakouluverkosto 15.4.2010 Esitys sosionomi (AMK) tutkinnon kompetensseista Tämä esitys sisältää a) ehdotuksen sosiaalialan koulutusohjelmassa suoritetun

Lisätiedot

Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016

Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016 Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016 Hyvinvointikertomus valtuustokaudelta 2009-2012 ja hyvinvointisuunnitelma valtuustokaudelle 2013-2016 Keskeneräinen Kertomuksen vastuutaho ja laatijat (viranhaltijat,

Lisätiedot

Kumppanuutta yli rajojen - Yhteistyömalli kaupungin ja korkeakoulun kumppanuudelle. Toini Harra Yliopettaja, Metropolia

Kumppanuutta yli rajojen - Yhteistyömalli kaupungin ja korkeakoulun kumppanuudelle. Toini Harra Yliopettaja, Metropolia Kumppanuutta yli rajojen - Yhteistyömalli kaupungin ja korkeakoulun kumppanuudelle Toini Harra Yliopettaja, Metropolia Suomen suurin ammattikorkeakoulu Hyvinvointi ja toimintakyky ja Terveys ja hoitoala

Lisätiedot

Lääkehoidon tulevaisuus kotihoidossa. Anne Kumpusalo-Vauhkonen 15.3.2012

Lääkehoidon tulevaisuus kotihoidossa. Anne Kumpusalo-Vauhkonen 15.3.2012 Lääkehoidon tulevaisuus kotihoidossa Anne Kumpusalo-Vauhkonen 15.3.2012 Taustalla Suomessa tehdyt lääkepoliittiset linjaukset 1) Turvallinen lääkehoito Oppaita 2005: 32: Valtakunnallinen opas lääkehoidon

Lisätiedot

Bryssel 13. toukokuuta 2011 Nuoret liikkeellä -hanketta koskeva Flash-Eurobarometri

Bryssel 13. toukokuuta 2011 Nuoret liikkeellä -hanketta koskeva Flash-Eurobarometri MEMO/11/292 Bryssel 13. toukokuuta 2011 Bryssel 13. toukokuuta 2011 Nuoret liikkeellä -hanketta koskeva Flash-Eurobarometri Nuorista eurooppalaisista 53 prosenttia muuttaisi ulkomaille töihin Yli puolet

Lisätiedot

Marttilan kunnan suunnitelma ikääntyneen väestön tueksi vuosille 2013-2016

Marttilan kunnan suunnitelma ikääntyneen väestön tueksi vuosille 2013-2016 Marttilan kunnan suunnitelma ikääntyneen väestön tueksi vuosille 2013-2016 Ikäihmisten palveluiden tulevaisuuden visio Osallistava ja turvallinen Osallistava ja turvallinen kunta, joka tarjoaa ikäihmisille

Lisätiedot

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011 Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu Hankkeen tavoitteet Pitkän aikavälin laadullisen ennakoinnin verkostohanke Teemallisesti hanke kohdistuu hyvinvointi-

Lisätiedot

Osaamisen tunnistamista tehdään koko tutkintoihin valmentavan koulutuksen ajan sekä tietopuolisessa opetuksessa että työssäoppimassa.

Osaamisen tunnistamista tehdään koko tutkintoihin valmentavan koulutuksen ajan sekä tietopuolisessa opetuksessa että työssäoppimassa. 1 Sosiaali- ja terveysalan tutkintoihin valmentava koulutus maahanmuuttajille OSAAMISEN TUNNISTAMINEN LÄHIHOITAJAN AMMATTITAITO - perustuu Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto, lähihoitaja 2010 ammatillisen

Lisätiedot

ENNAKOIVAA JA VAIKUTTAVAA ARVIOINTIA 2020 KANSALLISEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUKSEN STRATEGIA

ENNAKOIVAA JA VAIKUTTAVAA ARVIOINTIA 2020 KANSALLISEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUKSEN STRATEGIA ENNAKOIVAA JA VAIKUTTAVAA ARVIOINTIA 2020 KANSALLISEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUKSEN STRATEGIA 02 04 05 06 08 09 12 Visio, tehtävä ja toiminta-ajatus Palvelulupaukset Strategiset tavoitteet Karvin tuloskortti

Lisätiedot

Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä. 9.4.2014 Tuomo Melin & Eeva Päivärinta, Sitra

Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä. 9.4.2014 Tuomo Melin & Eeva Päivärinta, Sitra Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Lähtökohtia Ikäihmiset ovat voimavara - mahdollisuus - Suomen eläkeläiset ovat maailman koulutetuimpia ja terveimpiä - Vapaaehtoistyöhön ja -toimintaan osallistumiseen

Lisätiedot

HYVÄÄ YRITTÄJYYDESTÄ Hyvinvointialan kehittäminen. Ulla-Maija Laiho kehitysjohtaja, TEM Lohja 18.10.2012

HYVÄÄ YRITTÄJYYDESTÄ Hyvinvointialan kehittäminen. Ulla-Maija Laiho kehitysjohtaja, TEM Lohja 18.10.2012 HYVÄÄ YRITTÄJYYDESTÄ Hyvinvointialan kehittäminen Ulla-Maija Laiho kehitysjohtaja, TEM Lohja 18.10.2012 Hoito- ja hoiva-alan yrittäjät luovat hyvinvointia Sosiaali- ja terveyspalvelujen arvo kansantaloudessa

Lisätiedot

Järjestöjen järjestö Perustettu 1998

Järjestöjen järjestö Perustettu 1998 Järjestöjen järjestö Perustettu 1998 SYRJÄYTYMISEN EHKÄISY JA YHTEISÖLLISYYS kotona asumisen tukeminen kansalaisaktiivisuuden edistäminen toimintakyvyn ja itsenäisen suoriutumisen tukeminen työllistäminen

Lisätiedot

Tietoa, neuvontaa ja ohjausta työelämään 26.1.2011 Oulu

Tietoa, neuvontaa ja ohjausta työelämään 26.1.2011 Oulu Tietoa, neuvontaa ja ohjausta työelämään 26.1.2011 Oulu Kai Koivumäki 1 Osaamistalkoot Valtioneuvoston tulevaisuuskatsaukset pohjana seuraavalle hallitusohjelmalle: TEM Haasteista mahdollisuuksia > työllisyysaste

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työhyvinvoinnin tilannekuva - Työnantajan nykyiset tiedot ja taidot toimintaan Rauno Pääkkönen Elina Ravantti Selvityksen tarkoitus ja toteutus Muodostaa käsitys mitä työhyvinvoinnilla

Lisätiedot

Kansalaisyhteiskunta järjestöt mukaan. Pääsihteeri Kristiina Kumpula Suomen Punainen Risti

Kansalaisyhteiskunta järjestöt mukaan. Pääsihteeri Kristiina Kumpula Suomen Punainen Risti Kansalaisyhteiskunta järjestöt mukaan Pääsihteeri Kristiina Kumpula Suomen Punainen Risti Sisäisen turvallisuuden kehittäminen 06.09.2013 Järjestöillä erilaisia rooleja Kansalaisyhteiskunta on laajempi

Lisätiedot

KOHTI UUTTA KUMPPANUUTTA KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄSSÄ

KOHTI UUTTA KUMPPANUUTTA KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄSSÄ KOHTI UUTTA KUMPPANUUTTA KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄSSÄ PED-kumppanuusverkoston aloitusseminaari Kuntaliitto 10.3.2016 Projektisuunnittelija Marja Tiittanen Osuuskunta Viesimo Joensuun kaupungin kasvu kuntaliitosten

Lisätiedot

Uusi Seelanti. katju.holkeri@vm.fi

Uusi Seelanti. katju.holkeri@vm.fi Uusi Seelanti katju.holkeri@vm.fi Tavoite 1 Haluttu työnantaja Varmistaa, että valtionhallinto on työnantajana houkutteleva hyville, sitoutuneille työntekijöille. Tavoite 2 Erinomaiset virkamiehet Luoda

Lisätiedot

Kolmannen ja julkisen sektorin kumppanuustoiminta Oulussa yhteistyöllä voimaa, työtä ja palveluita

Kolmannen ja julkisen sektorin kumppanuustoiminta Oulussa yhteistyöllä voimaa, työtä ja palveluita 1 Kolmannen ja julkisen sektorin kumppanuustoiminta Oulussa yhteistyöllä voimaa, työtä ja palveluita Jukka Lappalainen, Meriheinä ry:n puheenjohtaja Asukastupatoiminta Oulussa 16 suuraluetta, joissa on

Lisätiedot

Vastuuhoitajan asiakaspalaute keskustelu asiakkaan osallisuus omien palveluiden kehittämiseen

Vastuuhoitajan asiakaspalaute keskustelu asiakkaan osallisuus omien palveluiden kehittämiseen Vastuuhoitajan asiakaspalaute keskustelu asiakkaan osallisuus omien palveluiden kehittämiseen Sara Haimi-Liikkanen Kehittämiskoordinaattori KASTE / Kotona kokonainen elämä / Etelä-Kymenlaakson osakokonaisuus

Lisätiedot

Erkki Moisander 27.5.2015

Erkki Moisander 27.5.2015 Erkki Moisander 27.5.2015 Haluamme siirtää vakuutusyhtiöt sairauksien ja tapaturmien korvaamisesta hoitoketjun alkupäähän ennakoimiseen ja hyvinvoinnin luomiseen. Uskomme, että suomalaiset saavat parhaat

Lisätiedot

Itä-Suomen Innovatiiviset toimet ohjelma 2006-2008

Itä-Suomen Innovatiiviset toimet ohjelma 2006-2008 Huomiota ohjelman toteutuksesta ja haasteita hyvinvointisektorin kehittämistoiminnalle jatkossa 8.1.2009 Maarit Siitonen Ohjelman tekninen toteutus: - Toiminta-alueena neljä maakuntaa: Etelä-Savo, Pohjois-Savo,

Lisätiedot

Mitä kunnassa pitää tapahtua, että väestön hyvinvointi ja terveys paranevat?

Mitä kunnassa pitää tapahtua, että väestön hyvinvointi ja terveys paranevat? Mitä kunnassa pitää tapahtua, että väestön hyvinvointi ja terveys paranevat? Tk-johdon neuvottelupäivät 07022013 Päivi Hirsso, pth-yksikön johtaja, PPSHP Hyvinvointi järjestämissuunnitelman ytimessä PTH-yksikkö

Lisätiedot

Avustustoiminta. Vapaaehtoistoiminnan. tarkentavia ohjeita hakijoille

Avustustoiminta. Vapaaehtoistoiminnan. tarkentavia ohjeita hakijoille Avustustoiminta Vapaaehtoistoiminnan avustamisen periaatteet tarkentavia ohjeita hakijoille sisällysluettelo Taustaa...3 Vapaaehtoistoiminnan avustamisesta...3 Esimerkkejä linjausten mukaisista vapaaehtoistoiminnan

Lisätiedot

Miten tukea työurien jatkamista työpaikoilla?

Miten tukea työurien jatkamista työpaikoilla? Miten tukea työurien jatkamista työpaikoilla? Mistä työhyvinvointi koostuu? Työhyvinvointiryhmä tämä ryhmä perustettiin 2009 ryhmään kuuluu 13 kaupungin työntekijää - edustus kaikilta toimialoilta, työterveyshuollosta,

Lisätiedot

ARENEN YRITTÄJYYSSUOSITUKSET

ARENEN YRITTÄJYYSSUOSITUKSET ARENEN YRITTÄJYYSSUOSITUKSET Yrittäjyyssuositukset Arenen verkkosivuilla Arene ry Suomen Yrittäjät Riikka Ahmaniemi (JAMK), Kari Ristimäki (SeAMK), Lauri Tuomi (HAAGA-HELIA), Mika Tuuliainen (Suomen Yrittäjät),

Lisätiedot

15.1.2014 Neuvotteleva virkamies Jaana Valkokallio TEM, alueosasto

15.1.2014 Neuvotteleva virkamies Jaana Valkokallio TEM, alueosasto Rakennerahasto-ohjelman valtakunnalliset hankkeet 15.1.2014 Neuvotteleva virkamies Jaana Valkokallio TEM, alueosasto Rahoituksen jakautuminen (pl. alueellinen yhteistyö) Valtakunnalliset teemat EAKR ESR

Lisätiedot

Terveydenhoitajan tulevaisuuden osaaminen - uudet osaamisvaatimukset. Terveydenhoitajapäivät 31.1.2014, Jyväskylä Päivi Haarala

Terveydenhoitajan tulevaisuuden osaaminen - uudet osaamisvaatimukset. Terveydenhoitajapäivät 31.1.2014, Jyväskylä Päivi Haarala Terveydenhoitajan tulevaisuuden osaaminen - uudet osaamisvaatimukset Terveydenhoitajapäivät 31.1.2014, Jyväskylä Päivi Haarala Terveydenhoitajan osaaminen 31.1.2019 terveydenhoitajia koulutetaan tulevaisuuden

Lisätiedot

Luovuus, innovatiivisuus ja julkinen sektori. Virpi Einola-Pekkinen VM 30.8.2011

Luovuus, innovatiivisuus ja julkinen sektori. Virpi Einola-Pekkinen VM 30.8.2011 Luovuus, innovatiivisuus ja julkinen sektori Virpi Einola-Pekkinen VM 30.8.2011 Miten luovuus ja innovatiivisuus liittyvät julkiseen sektoriin? Hallituksen tahtotila: Avoin, oikeudenmukainen ja rohkea

Lisätiedot

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista 1 (4) HOITO- JA HOIVATYÖN TOIMINTAOHJELMA 2015-2016 Väestön ikääntyminen, palvelu- ja kuntarakenteen muutos, palveluiden uudistamistarve, väestön tarpeisiin vastaavuus, kilpailu osaavasta työvoimasta ja

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE 2013 2015 Etelä-Suomi

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE 2013 2015 Etelä-Suomi Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE 2013 2015 Etelä-Suomi Kotona kokonainen elämä / Etelä- Kymenlaakson osakokonaisuus Sara Haimi-Liikkanen, kehittämiskoordinaattori 25.10.2013

Lisätiedot

Turvallisempi huominen

Turvallisempi huominen lähiturvallisuus 3STO Pääsihteeri Kristiina Kumpula Suomen Punainen Risti 23.01.2013 Tulevaisuuden usko Minkälaisena näet tulevaisuuden? Uskotko, että saat tukea ja apua, jos sitä tarvitset? Sosiaalinen

Lisätiedot

KMO:n määräaikaisen työryhmän ehdotukset. Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma 2011-2016

KMO:n määräaikaisen työryhmän ehdotukset. Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma 2011-2016 KMO:n määräaikaisen työryhmän ehdotukset Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma 2011-2016 Johtaja Mika Tammilehto Ammatillisen koulutuksen yksikkö Kansallisen metsäohjelman määräaikainen työryhmä

Lisätiedot

Vapaaehtoistoiminnan linjaus

Vapaaehtoistoiminnan linjaus YHDESSÄ MUUTAMME MAAILMAA Vapaaehtoistoiminnan linjaus Suomen Punainen Risti 2008 Hyväksytty yleiskokouksessa Oulussa 7.-8.6.2008 SISÄLTÖ JOHDANTO...3 VAPAAEHTOISTOIMINNAN LINJAUKSEN TAUSTA JA TAVOITTEET

Lisätiedot

Aitojamakuja.fi auttaa löytämään paikalliset elintarvikeyritykset

Aitojamakuja.fi auttaa löytämään paikalliset elintarvikeyritykset Aitojamakuja.fi auttaa löytämään paikalliset elintarvikeyritykset Työryhmä: Paikallista ruokaa läheltä 18.-19.8., Maaseutututkijatapaaminen Päivi Töyli Aitoja makuja -hanke, projektipäällikkö Koulutus-

Lisätiedot

Kansainvälisty kanssamme

Kansainvälisty kanssamme MAAILMA ON LÄHELLÄSI Kansainvälisty kanssamme Kansainvälisyys kuuluu kaikille Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO on ennakkoluuloton suunnannäyttäjä suomalaisen yhteiskunnan kansainvälistymisessä

Lisätiedot

Mitä nuorten tieto- ja neuvontatyö on? Kehittämispäivät 2.10.2014 Tampere koordinaattori Jaana Fedotoff

Mitä nuorten tieto- ja neuvontatyö on? Kehittämispäivät 2.10.2014 Tampere koordinaattori Jaana Fedotoff Mitä nuorten tieto- ja neuvontatyö on? Kehittämispäivät 2.10.2014 Tampere koordinaattori Jaana Fedotoff Koordinaatin toimintaa rahoitetaan opetus- ja kulttuuriministeriön tuella veikkausvoittomäärärahoista.

Lisätiedot

Lounais-Suomen alueen hyvinvointikertomus 2015 Satakunta ja Varsinais-Suomi -

Lounais-Suomen alueen hyvinvointikertomus 2015 Satakunta ja Varsinais-Suomi - Lounais-Suomen alueen hyvinvointikertomus 2015 Satakunta ja Varsinais-Suomi - Lisää viraston nimi, tekijän nimi ja osasto 20.4.2015 1 Terveydenhuoltolaki 12 Kunnan on seurattava asukkaittensa terveyttä

Lisätiedot

ETELÄ-SUOMEN EAKR-OHJELMA www.etela-suomeneakr.fi

ETELÄ-SUOMEN EAKR-OHJELMA www.etela-suomeneakr.fi ETELÄ-SUOMEN EAKR-OHJELMA www.etela-suomeneakr.fi Teemahankkeiden avoin haku 15.9. 31.10.2011 MILLAISIA HANKKEITA? Eteläsuomalaisten osaamiskeskittymien kehittäminen ja verkostoituminen Laajoja hankekokonaisuuksia

Lisätiedot

O Osaava-ohjelma Programmet Kunnig

O Osaava-ohjelma Programmet Kunnig n taustaa Hallitusohjelman tavoite "Opettajan työn houkuttelevuutta parannetaan kehittämällä työolosuhteita. Koulutuksen järjestäjille säädetään velvoite huolehtia siitä, että henkilöstö saa säännöllisesti

Lisätiedot

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Helsingin Yrittäjien seminaari 1.3.2011 Kumppanuus Yritysmyönteistä yhteistyötä mikko.martikainen@tem.fi Mikko Martikainen

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena Rakennerahastoasiantuntija Jaana Tuhkalainen, ELY-keskus 11.11.2014 Vähähiilinen talous ohjelmakaudella 2014-2020

Lisätiedot

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka on kuuden lapsi- ja perhejärjestön (Ensi- ja turvakotien liitto, Lastensuojelun Keskusliitto, Mannerheimin Lastensuojeluliitto,

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO YHTEENVETO 5.9.2013 VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 17 vastaanottokeskuksessa loppukeväällä 2013. Vastaajia

Lisätiedot

Digitaalisen maailman mahdollisuudet OKM:n kirjastopäivät 2012. Minna Karvonen 11.12.2012

Digitaalisen maailman mahdollisuudet OKM:n kirjastopäivät 2012. Minna Karvonen 11.12.2012 Digitaalisen maailman mahdollisuudet OKM:n kirjastopäivät 2012 Minna Karvonen 11.12.2012 Kirjastot digitalisoituvassa maailmassa: kansallista perustaa Hallitusohjelman kirjaukset: kirjastojen kehittäminen

Lisätiedot