TOTEUTTAMISOPAS. Aluekehittäjille. Ikääntyvien tulevaisuuden haasteisiin vastaaminen

Transkriptio

1 TOTEUTTAMISOPAS Aluekehittäjille Ikääntyvien tulevaisuuden haasteisiin vastaaminen

2 CREATOR-miniohjelman aluksi alueelliset kumppanit sopivat ohjelman yhteisestä tavoitteesta: CREATOR keskittyy ylläpitämään ja lujittamaan alueellisten talouksien kilpailukykyä sekä vahvistamaan alueiden sosiaalista yhteenkuuluvuutta pitkällä tähtäimellä pureutumalla ikääntyvän väestön mukanaan tuomiin erityishaasteisiin sekä tarttumalla ennakoivasti sellaisiin taloudellisiin kehitysmahdollisuuksiin, joita kasvava ikäihmisten joukko ja sen synnyttämät uudenlaiset tarpeet tuovat mukanaan. Kaikki osaprojektit ja osaprojektien toimijat osallistuivat ohjelman puitteissa kahdesti vuodessa järjestettäviin workshop- eli työpajatapaamisiin. Työpajat tarjosivat osallistujille mahdollisuuden keskustella niistä haasteista ja mahdollisuuksista, joita väestön ikääntymiseen liittyy. Keskusteluihin osallistui myös asiantuntijoita monilta sellaisilta aloilta, joissa näiden kysymysten parissa toimitaan päivittäin. Tämä toi keskusteluihin syvyyttä ja antoi mahdollisuuden pohtia ikääntymisen mukanaan tuomia haasteita eri näkökulmista. Työpajojen, kunkin aluekoordinaattorin laatiman henkilökohtaisen arvioinnin sekä alueidenvälisten keskusteluiden pohjalta laadittiin joukko alueellisia suosituksia. Suositusten määrän rajoittamiseksi ja konkretisoimiseksi kunkin suosituksen tärkeys määriteltiin sen perusteella, mikä katsottiin olevan sen merkitys itsenäisessä tutkimuksessa esiin tuodulle demografiselle kehitykselle. Suositukset on kirjattu muistiin ja esitelty alueiden poliitikoille tarkoituksena auttaa heitä tekemään päätöksiä ennakoivasti suhteessa lähivuosina odotettavissa olevaan väestön ikääntymisen haasteeseen. CREATOR-miniohjelma Toteuttamisopas 2013

3 SISÄLLYSLUETTELO Kiitokset 4 Tervetuloa! 5 CREATOR-miniohjelma: lyhyt esittely 6 Miten tulkita trendejä ja suosituksia? 8 Yhteistyömallit 9 Kilpailu osaavasta työvoimasta kiristyy 12 Terveys 15 Muuttuva ikärakenne 18 Kotitalouksien koko muutoksessa 22 Uudet palvelumallit 26 Terveysturismi kasvussa 29 CREATOR-miniohjelman alueellinen vaikuttavuus 32 Västerbotten, Ruotsi 33 Lorraine, Ranska 34 Häme, Suomi 35 Wielkopolska, Puola 36 Pohjois-Unkari, Unkari 38 Asturia, Espanja 40 Yhteys Eurooppaan Liite 1: CREATOR-ohjelman päätöskonferenssi Pohjois-Unkarissa 42 Liite 2: Osaprojektien valinta ja kriteerit 43 Liite 3: Osaprojektin kuvaus EFFECT 44 Liite 3: Osaprojektin kuvaus BIOLIFE 45 Liite 3: Osaprojektin kuvaus SILHOUETTE 46 Liite 3: Osaprojektin kuvaus RECO 47 Liite 3: Osaprojektin kuvaus SILVER ECONOMY 48 Liite 3: Osaprojektin kuvaus ENSURE 49 Liite 3: Osaprojektin kuvaus GENERATIONS 50 Liite 4: Osaprojektien hyviä käytäntöjä 51 Liite 5: Häme matkusti Uumajaan 54 Suomenkielinen käännös: Käännös ja tulkkaus Tiina Sjelvgren Oy

4 Kiitokset Alueelliset kumppanit ja koordinaattorit haluavat kiittää kaikkia ohjelmaan osallistuneita alueita ja paikallisia toimijoita yhteistyöstä. Ilman teidän mukanaoloanne miniohjelmasta ei olisi tullut näin tärkeä ja mielenkiintoinen. Erityiskiitokset myös ohjauskomitealle, joka on luotsannut meitä esimerkillisesti eteenpäin. Kiitos! Aluekoordinaattoreiden yhteystiedot: Johtava hankekumppani ja Ruotsin aluekoordinaattori Susanna Lantz Västerbottenin lääninhallitus Ranskan aluekoordinaattori Dominique Lorrette Lorrainen maakuntaliitto Suomen aluekoordinaattori Arto Saarinen Hämeen liitto Puolan aluekoordinaattori Dorota Naparta-Kupisz Wielkopolskan alueen marsalkan virasto Italian aluekoordinaattori Michela Pierani Brescian provinssi Unkarin aluekoordinaattori István Nagy Pohjois-Unkarin (NORDA) alueen aluekehitystoimisto Espanjan aluekoordinaattori Diego Fernández Álvarez Asturian maakunnan taloudellisen kehittämisen laitos (IDEPA) 4

5 Tervetuloa! Väestön ikääntyminen on yksi Euroopan unionin suurimmista yhteiskunnallisista haasteista. Sen tähden siihen tulee myös tarttua yhteisvoimin koko unionin alueella. Valtaosa ihmisistä lienee yhtä mieltä siitä, että ilmastonmuutos on haaste, johon on vastattava sekä Euroopan tasolla että globaalisti. Sen sijaan kaikki eivät ole Euroopassa vielä heränneet ikääntyvän väestön mukanaan tuomiin haasteisiin. Tämä johtuu pitkälti siitä, että kulttuuritausta, byrokraattiset rakenteet, taloudellinen kehitys, perherakenne ja keinot tukea ikääntyvää väestöä vaihtelevat eri Euroopan maiden välillä. Meidän on hyvä muistuttaa itseämme siitä, mikä sai Euroopan unionin perustajat aikoinaan rakentamaan yhtenäisempää ja vauraampaa Eurooppaa maanosaa, joka oli valmis vastaamaan suuriinkin haasteisiin. Me olemme EU:n moton mukaisesti moninaisuudessamme yhtenäisiä. Siksi meidän tulee kohdata välillämme olevat erot ja suunnata yhdessä eteenpäin tietojamme ja osaamistamme hyödyntäen ja hyviä käytäntöjä kehittäen. Alueiden välinen yhteistyöohjelma INTERREG IV C on tarjonnut meille mahdollisuuden toimia juuri näin. Se on rahoittanut CREATOR-miniohjelmaa vuosina Hankkeen myötä seitsemän eri Euroopan aluetta on yhdistänyt voimavaransa ja pyrkinyt yhdessä kääntämään ikääntyvän väestön mukanaan tuoman haasteen taloudelliseksi mahdollisuudeksi. Neljän vuoden ajan erilaiset paikallis- ja aluetason viranomaiset, yliopistot, talousasioista vastaavat toimijat, innovaatio- ja teknologiakeskukset sekä yhteisöjärjestöt ovat työskennelleet yhdessä ja ottaneet oppia toinen toistensa toimintatavoista, hioneet strategioitaan sekä laatineet uusia kehitysstrategioita. Teemoittain jaoteltujen työpajojen, kohdevierailujen, asiantuntijapuheenvuorojen, keskustelujen ja yhteisten kokeilujen avulla yli kuusikymmentä julkishallinnon organisaatioita yhteensä seitsemästä Euroopan maasta on pohtinut strategisia painopistealueita sekä yhteisiä tulevaisuuden ohjeita. INTERREG IV C CREATOR -miniohjelmaa on ollut mukana rahoittamassa seitsemää osaprojektia. Ne ovat auttaneet meitä muodostamaan käsityksen erilaisista toisiaan hyvin täydentävistä aiheista. Näitä ovat mm. ikäihmisten pitäminen mukana työelämässä, ikääntyvälle väestölle tarjottavien palvelujen ammatillistuminen, uuden ICT-teknologian kehittäminen, uusien ja innovatiivisten tuotteiden kehittäminen, ikäihmisten hyvinvoinnin tukeminen (ravinto, vapaa-ajan harrastemahdollisuudet, terveysmatkailu jne.) Tämän yhteistyön myötä kumppanit eri Euroopan laidoilta näkivät selkeää kehitystä tai suoranaista parannusta omassa aluepolitiikassaan. Tässä oppaassa esitellään CREATOR-miniohjelman eri tapaamisten yhteydessä saatuja hyviä kokemuksia, käytäntöjä ja keskusteluja. Oppaassa käsitellään myös erilaisia kysymyksiä väestön ikääntymiseen liittyen sekä tehdään muutamia konkreettisia ehdotuksia siitä, miten lähestyvään haasteeseen tulisi vastata. Kunkin suosituksen yhteydessä annetaan käytännön evästystä varsinaisen täytäntöönpanon tueksi. Jokainen käytännön ehdotus kumpuaa joukosta hyviä käytäntöjä, jotka on tunnistettu joko seitsemällä kumppanuusalueella tai muualla Euroopassa. Tämä hanke ei kuitenkaan pääty tähän raporttiin ja siinä esitettyihin suosituksiin. Se ei rajoitu vain niihin konkreettisiin parannuksiin, joita on jo nähty paikallistason lisäksi myös alueellisessa ja valtakunnallisessa politiikassa. Meidän täytyy nyt elää ja toimia sitoumuksiemme mukaan. On ensiarvoisen tärkeää, että me jatkamme työtä vielä senkin jälkeen, kun olemme saavuttaneet INTERREG IV C -ohjelman mahdollistamat tavoitteet ja nostamme poliittista, yhteiskunnallista ja taloudellista kunnianhimon tasoamme. Meidän tulee hyödyntää uusia eurooppalaisia strategioita, jotka astuvat voimaan ja luoda niiden avulla käytännöllisiä ja toimivia ratkaisuja ikääntyvälle väestölle ja niille taloudellisille toimijoille, jotka osallistuvat lähestyviin suuriin muutoksiin. Tämä on myös syynä siihen, että raportissa esitellään jo niitä uusia mahdollisuuksia, joita voimme hyödyntää vuosina Nämä mainittiin myös 7. marraskuuta 2013 Unkarissa pidetyssä CREATOR-miniohjelman päätöskonferenssissa. Meidän tulee pyrkiä luomaan entistä yhtenäisempi, tehokas ja kunnianhimoinen maailma. Me voimme rikastuttaa toinen toisiamme ja ratkaista huomisen haasteet yhdessä työskentelemällä eroistamme huolimatta tai juuri niiden takia. Mrs. Josiane Madelaine Lorrainen maakuntaliiton varamaakuntajohtaja 5

6 CREATOR-miniohjelma: lyhyt esittely Lähes kaikki ovat yhtä mieltä siitä, että Euroopan unioni käy läpi väestönkehityksen aiheuttamaa valtavaa ikärakenteen muutosta. CREATOR-miniohjelmaan osallistuneet alueet ovat nähneet tämän haasteen ja päättäneet lähestyä ongelmaa ennakoivasti aloittamalla siihen valmistautumisen. CREATOR on nelivuotinen yhteishanke, johon on osallistunut yhteensä seitsemän eri aluetta eri puolilta Eurooppaa. Yhteistä niille kaikille on se, että niitä odottaa demografinen muutos väestön ikääntyessä. Kukin alue on tunnistanut hyviä käytäntöjä mm. aktiiviseen ikääntymiseen, terveydenhoitoon sekä ikäihmisille tarjottaviin tuotteisiin ja vapaaehtoistoimintaan liittyen. Yhdessä alueet ovat löytäneet erilaisia alueellisia ratkaisuja haastaviin demografisiin muutoksiin. Hyvät käytännöt on sitten yhdistetty demografiseen muutokseen ja ikääntymiseen liittyviin yleisiin kehityssuuntiin. CREATOR-miniohjelman tavoitteena on ollut tunnistaa ja/tai synnyttää luovia alueellisia toimintamalleja, joissa puututaan ikääntyvien yhteiskuntien taloudellisiin kehitysmahdollisuuksiin. CREATOR-miniohjelmassa on siis pyritty löytämään tapoja, joiden avulla uudenlainen väestörakenne voidaan hyödyntää luomalla alueelle talouskasvua. Tähän on pyritty kahdella eri tapaa: suoraan markkinatutkimuksen, uusien tuotteiden ja palveluiden avulla tai epäsuorasti pitämällä ikääntyvä väestö mahdollisimman terveenä. Tavoitteemme on ylläpitää ja/tai parantaa aluetalouksien kilpailukykyä sekä varmistaa alueiden sosiaalinen koheesio pitkällä aikavälillä. Tähän päästään tutkimalla mitä erityishaasteita väestön ikääntymiseen liittyy sekä tarttumalla ennakoivasti niihin taloudellisiin kehitysmahdollisuuksiin, joita yhä suurempi ikääntyneiden joukko tarjoaa. Päätavoitteen lisäksi on pyritty kahteen pienempään tavoitteeseen kokemustenvaihdon ja työn jakamisen kautta: Yhteistyöalueet ja projektit Yhteensä seitsemän eri aluetta Euroopan unionin alueelta on osallistunut yhteiseen ohjelmaan, jonka puitteissa on pyritty ennakoivasti vastaamaan demografisten muutosten mukanaan tuomiin haasteisiin. Ohjelmakumppanit ovat Västerbotten (Ruotsi), Lorraine (Ranska), Häme (Suomi), Wielkopolska (Puola), Brescia (Italia), Pohjois-Unkari (Unkari) sekä Asturia (Espanja). Väestön ikääntyminen on asia, joka koskettaa kaikkia mainittuja alueita tavalla tai toisella. Alueellisten toimijoiden lisäksi miniohjelmaan on osallistunut myös paikallisia toimijoita kultakin alueelta erilaisten osaprojektien muodossa. Projektit ovat osa CREATOR-miniohjelmaa, vaikka ne poikkeavatkin teemoiltaan ja aiheiltaan miniohjelmasta. Ohjelmaan kuului yhteensä seitsemän pienempää osaprojektia. Ohessa lyhyt lista osaprojekteista hyväksymisjärjestyksessä. EFFECT Kehittää monituottajamallin, jonka ikäihmisille suunnatuissa hoito- ja hyvinvointipalveluissa kiinnitetään huomiota asiakaslähtöisyyteen. BIO-LIFE Tutkii ja levittää hyviä käytäntöjä ikäihmisten ravintoon ja ravitsemukseen liittyen. Sopeuttamalla ja laajentamalla hoito- ja hoiva-alan toimintaa niin, että se pystyy vastaamaan paremmin ikääntyvän väestön asettamiin haasteisiin. Rohkaisemalla innovaatio- ja teknologiaalan pieniä ja keskisuuria yrityksiä kehittämään tuotteita tai palveluita, jotka vastaavat ikääntyvän väestön tarpeisiin. 6 Kaikki ohjelman puitteissa tehty työ on koottu tähän strategia-asiakirjaan ja toteuttamisoppaseen. Olemme tarkastelleet riippumattoman tutkimuksen esiin nostamia erilaisia kehityssuuntia ja kullakin alueella tunnistettuja hyviä käytäntöjä ja laatineet sen pohjalta seitsemän suositusta, jotka on täydennetty niihin liittyvin erityisin toimenpide-ehdotuksin.

7 SILHOUETTE Tukee ikäihmisten aktiivista ja sosiaalista elämäntapaa terveyden ja turvallisuuden, uuden viestinnän ja kodin ulkopuolisen tuen avulla. RECO Luo hyviä käytäntöjä ikäihmisille tarjottaviin palveluihin tiiviin julkishallinnon ja sen eri organisaatioiden viranomaisyhteistyön, esim. vapaaehtoisten, avulla. SILVER ECONOMY Kehittää, edistää ja levittää terveys- ja hyvinvointialan teknologiapalveluihin liittyviä strategioita, esim. robottiteknologiaa, sähköistä liikkumista sekä terveysliikuntaa, johon kuuluu terveysmatkailu ja green care -konsepti ENSURE Osaprojektissa on luotu senioriasiantuntijoista koostuva älykäs tietokanta, joka linkittyy yritysten, viranomaisten ja muiden tietoa hyödyntävien sidosryhmien tarpeisiin. GENERATIONS Edistää hyvien käytänteiden jakamista. On täytäntöönpannut kuusi pilottivaihetta seuraavista aiheista: ikääntyvien työntekijöiden työssä pysyminen, ikääntyvien työntekijöiden aktiivinen rooli yritysten sukupolvenvaihdoksissa. Ohjauskomitean rooli CREATOR-miniohjelmalla on ollut alusta saakka ohjauskomitea, joka seuraa miniohjelman toteutusprosessia ja luotsaa työryhmää oikeaan suuntaan. Ohjauskomitea tekee päätökset suurimmista budjettimuutoksista ja valitsee ohjelman osaprojektit. Ohjauskomiteaän kuuluu aluepoliitikkoja kaikilta CREATOR-miniohjelman alueilta. Tällä tavoin varmistutaan siitä, että poliitikot ovat mukana heti ohjelman alusta saakka ja tuntevat ohjelman ja osallistuvat siihen aktiivisesti jo ennen lopullisten suositusten laatimista. Tällä tavoin CREATOR-miniohjelmassa ei laadita suosituksia, joilla ei ole merkitystä aluepoliitikoille. Ohjauskomitean jäsenet edustavat seuraavia alueellisia organisaatioita: Västerbottenin lääninhallitus, Ruotsi Lars Lustig, lääninneuvos, Västerbotten ohjauskomitean puheenjohtaja Roger Marklund, aluepoliitikko, ohjauskomitean jäsen Hämeen liitto, Suomi Timo Saviniemi, maakuntahallituksen varapuheenjohtaja, Hämeen liitto ohjauskomitean jäsen Matti Lipsanen, maakuntajohtajan I varamies, Hämeen liitto ohjauskomitean jäsen Lorrainen maakuntaliitto, Ranska Josiane Madelaine, Lorrainen maakuntaliiton varajohtaja ohjauskomitean jäsen Wielkopolskan alueen marsalkan virasto, Puola Beata Joanna Łozińska, viraston talousosaston johtaja ohjauskomitean jäsen Brescian maakunta, Italia Giorgio Bontempi, tuottavuustoiminnot, työtoimet, työllisyyspalvelukeskus, talous- ja neuvottelutoimet, ammatillinen koulutus ohjauskomitean jäsen Pohjois-Unkarin aluekehitystoimisto, NORDA, Unkari András Lenártek, Johtamis- ja yrittäjyysosaston johtaja ohjauskomitean jäsen Asturian maakunnan taloudellisen kehittämisen laitos, IDEPA, Espanja Jaime Fernández Cuesta, Kilpailukyky- ja innovaatioasioiden vastaava varajohtaja ohjauskomitean jäsen Poliitikot tapaavat aina keväisin ohjauskomitean vuotuisessa tapaamisessa. Tapaaminen järjestetään jollakin ohjelman seitsemästä alueesta. Erityisissa tilanteissa ohjauskomitea on pitänyt myös ylimääräisiä puhelinpalavereja, joissa se on tehnyt päätöksiä asioista, joita ei ole voitu päättää varsinaisessa kokouksessa. 7

8 Miten tulkita trendejä ja suosituksia? Seuraavilla sivuilla esitellään seitsemän trendiä, jotka pohjautuvat KPMG Oy:n tekemään tutkimukseen Asiantuntijaselvitys palvelualan markkinoiden edistämisestä osana CREATOR-miniohjelmaa. KPMG Oy on alan johtavia yrityksiä Suomessa. Sen tarkoituksena oli löytää ne tulevaisuuden trendit, joihin politiikkasuositusten tulisi kyetä vastaamaan. Trendit ovat muodostaneet eräänlaisen kehyksen CREATOR-miniohjelman tulosten esittelylle (politiikkasuositukset, toimenpiteet, osaprojektit ja alueelliset hyvät käytänteet). Selvityksessä nostettiin alun perin esiin yhteensä kahdeksan eri trendiä, mutta kaksi niistä (terveydentila ja lisääntynyt terveystietoisuus) yhdistettiin trendiksi numero 3. Kunkin trendin alla on lyhyt kuvaus sen sisällöstä joka pohjaa yllä mainittuun asiantuntijaselvitykseen ja CREATOR-miniohjelmaan. POLITIIKKASUOSITUS Kunkin trendin alla oleva keskeinen politiikkasuositus. CREATOR-miniohjelman poliittinen kannanotto muodostuu näistä seitsemästä suosituksesta. TOIMENPITEET Ne toimenpiteet tai toimintatavat, joiden avulla suositukset viedään käytäntöön. Toimenpiteet on laadittu 1) CREATOR-miniohjelman alueiden välisissä työpajoissa yhdessä osaprojektien kanssa, 2) alueellisissa työpajoissa yhdessä osaprojektien ja alueellisten sidosryhmien kanssa, sekä 3) CREATOR-miniohjelman työryhmän tapaamisissa ja työpajoissa. Osa toimenpiteistä liittyy useampaan trendiin. HYVÄT KÄYTÄNNÖT Tässä oppaassa esitetyt hyvät käytännöt valikoituivat kaikkiin osaprojekteihin liittyvien hyvien käytäntöjen perusteella. Kukin aluekoordinaattori oli vastuussa yhdestä omalta alueeltaan koordinoidusta osaprojektista ja sen hyvien käytäntöjen arvioinnista. Arvioinnissa kiinnitettiin huomiota osaprojektin hyvien käytäntöjen yhteyksistä yllä mainitussa asiantuntijaselvityksessä esiteltyihin haasteisiin ja trendeihin. Selvityksen mukaan kaikkein merkittävimmät ikääntymiseen liittyvät hyvinvoinnin haasteet ovat seuraavat: 1) Yksinäisyys, 2) Hyvinvointipalveluiden kehittymättömyys, 3) Laitoshoitoon keskittyvät hoitopalvelut, 4) Palvelujen rahoitus ja resurssit. Selvityksessä todettiin, että mitä useampaanhaasteeseen hyvä käytäntö liittyy sitä innovatiivisempi se on. Ja mitä tiiviimpi yhteys hyvällä käytännöllä on trendeihin, sitä parempi mahdollisuus sillä on vaikuttaa tulevaan kehitykseen. Osa osaprojektien hyvistä käytännöistä lisättiin vasta myöhemmin tämän oppaan sisällön tasapainottamiseksi ja siksi, että muutamat osaprojektit loppuivat hiukan myöhemmin (kesäkuussa 2013). Osa hyvistä käytännöistä liittyy myös useampaan trendiin. Hyvien käytäntöjen yhteys toimenpiteisiin on merkitty hyvän käytännön otsikon alle. ALUEELLISET HYVÄT KÄYTÄNTEET Aluekoordinaattorit valitsivat tämän oppaan alueelliset hyvät käytänteet Uumajassa pidetyn työpajan yhteydessä. 8

9 Yhteistyömallit Koska väestö kaikkialla Euroopassa ikääntyy ja tarvitsee yhä enemmän erilaisia hoito- ja hoivapalveluita, on selvää että julkinen sektori ei jatkossa yksin pysty tarjoamaan kaikkia tarvittavia palveluita. Palvelujen saatavuus ja se miten hyvin ne vastaavat ikääntyvän väestön muuttuviin tarpeisiin edellyttää joustavampia palveluprosesseja ja palvelurakenteiden uudistusta. Julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin palveluntarjoajien pitää muodostaa kumppanuuksia tai löytää muita vastaavia yhteistyömahdollisuuksia. Huomion tulee olla luottamuksen rakentamisessa ja resurssien ja riskien jakamisessa osapuolten välillä. Se vahvistaa myös kilpailukykyä. TRENDI 1 POLITIIKKASUOSITUS Edistää ja tukea temaattista yhteistyötä julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin toimijoiden välillä. TOIMENPITEET 1. Avoimien prosessien hyödyntäminen ja kehittäminen asiakaslähtöisyyden, innovaatioiden ja tehokkuuden lisäämiseksi julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin kumppanuuksissa. Prosessien avoin kehittäminen ja resurssien ja osaamisen jakaminen ovat keskeisiä elementtejä lisättäessä yhteistyötä julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin palveluntuottajien ja toimijoiden välillä. Asiakaslähtöisyys on kaiken perusta, ja on tärkeää sitouttaa keskeiset päättäjät jo varhaisessa vaiheessa mukaan prosessiin uusia yhteistyöprosesseja kehitettäessä. 2. Alueellisen sateenvarjohankkeen käynnistäminen tai toimenpiteet täytäntöönpanon eri aloilla. Ikäihmisten elinolosuhteiden edistäminen. Paikallisyhteisöjen kehittämishankkeet (CLLD) ovat viime vuosina osoittautuneet tehokkaaksi työkaluksi kehityspolitiikan toteuttamisessa aluetasoa alemmilla tasoilla. EU:n arvellaan myöntävän lisätukea integroituun ja sektorien väliseen aluekohtaiseen paikalliseen kehittämiseen tulevalla ohjelmakaudella. Jotta tätä mahdollisuutta voidaan todella hyödyntää, paikallisten ja alueellisten toimijoiden tulisi harkita tasapainoisten paikallisten toimintaryhmien (local action groups) perustamista ja johtamista. Niissä olisi mukana sekä julkisen että yksityisen puolen yhteisöjä, jotka muodostaisivat kumppanuuksia ja toteuttaisivat vaativia projekteja, joissa pureudutaan ikääntyvän väestön mukana tuleviin moninaisiin haasteisiin. Koska näissä yhteisöjen johtamissa sateenvarjohankkeissa voi olla kyse eri kumppaneiden suorittamista toimista ja lukuisista toisiinsa liittyvistä tehtävistä, julkisen ja yksityisen puolen osaamista hyödynnetään niissä varsin tasapainoisella tavalla ja näillä mittavilla hankkeilla on siksi erinomainen mahdollisuus luoda integroituja ratkaisuja ikääntyvän väestön alueille synnyttämään haasteeseen. 3. Tiedon ja hyvien käytäntöjen kehittäminen ja jakaminen terveydenhuoltoalalla konkreettisten ja järjestelmällisten muutosten ja/tai tuloksellisuuden turvaamiseksi sekä ikäihmisten elinolosuhteiden parantamiseksi sosioekonomisesti. On hyvä huomioida, että ikääntyvän väestön hoidon tarve vaihtelee. Siksi on ennen kaikkea tärkeää jakaa hyviä käytäntöjä ja tehdä enemmän käytännön yhteistyötä terveydenhoitoalalla. Näin voidaan parantaa ikäihmisille tarjottavan terveydenhoidon laatua ja koordinointia. Uusien teknologien käyttöönotto edellyttää, että alan työntekijät saavat koulutuksen sekä tarvittaessa uudelleenkoulutuksen teknologian käyttöön. 9

10 10TRENDI 1 4. Uusien julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuksien solmiminen laadukkaiden asumispalveluiden turvaamiseksi ikäihmisille Ikääntyvän väestönosan kasvaessa myös laadukkaiden asumispalvelujen tarve lisääntyy. Julkisen sektorin voi olla mahdotonta vastata tähän kasvavaan haasteeseen täysimittaisesti, sillä taloudelliset resurssit asettavat omat rajoitteensa esimerkiksi lisätilan rakentamisen ja muiden kehitystoimien suhteen. Siksi yksityiset yritykset voivat olla ratkaisu ongelmaan osallistumalla rahoitukseen esimerkiksi PPP-projektien puitteissa toki sopimuksen luonteesta riippuen. Laitoksen omistus voidaan siirtää julkiselle toimijalle esimerkiksi vuoden kuluttua, mutta jo sitä ennen talouden yksityissektori voi auttaa julkista sektoria velvoitteiden täyttämisessä tehokkuustoimin, käyttökokemuksin ja innovatiivisin ratkaisuin. Toisaalta voittoa tavoittelevien toimijoiden mukaan ottaminen yhteistoiminnallisina palveluntarjoajina on asia jota tulee pohtia, sillä se voi johtaa siihen, että ikäihmisten asumisratkaisujen osalta tiettyihin tarpeisiin vastataan tehokkaammin kuin toisiin. Heartbeat-säätiö, Pohjois-Unkari, RECO (toimenpide 3) Heartbeat-säätiö on osallistunut vanhustenhuoltoon vuodesta 1999 lähtien tarjoamalla tukea niille perheille, jotka huolehtivat vanhemmista perheenjäsenistään kotona. Säätiö kouluttaa ja auttaa perheitä, jotta niillä on tarvittava osaaminen ja ammattitaito huolehtia ikääntyneistä ja eri tavoin sairaista perheenjäsenistä kotona. Perheenjäsenet ja vapaaehtoiset saavat koulutusta ja ohjausta, joka auttaa heitä selviämään vaikeista tilanteista. Tällainen toiminta on äärimmäisen tärkeää tilanteissa, joissa perheillä ei ole varaa käyttää yksityistä hoitopalvelua tai laittaa vanhusta hoitokotiin. Säätiön tarjoama ohjelma sisältää mm. tietoa vanhuusiän sairauksista, psyykkisistä ongelmista, OSAPROJEKTIEN HYVÄT KÄYTÄNNÖT Toimintakeskus Ågläntan, Västerbotten, RECO (toimenpide 1) Vanhusten hoitokodin henkilökunta kirjasi toimintasuunnitelmaansa vuonna 2010, että se halusi perustaa vanhuksille suunnatun toimintakeskuksen, jossa olisi tarjolla mm. kylpylätoimintaa, hiusten- ja kaudenhoitopalveluita sekä aistihuone, jossa olisi mahdollisuus hengähtää ja rauhoittua (Snoezelen-terapian mukaisesti). Lisäksi keskuksessa olisi erillinen kuntosali ja musiikkituokioita. Palvelu oli tarkoitettu hoitokodin asukkaiden lisäksi myös lähitienoon muille ikäihmisille, jotka asuivat vielä kotona. Hanke on kolmivaiheinen: 1) toimintakeskuksen perustaminen, 2) toiminnan koordinointi yhdessä päiväkeskuksen, vapaaehtoisten ja eri järjestöjen kanssa, sekä 3) EU-hankerahoituksen hakeminen yhdessä muiden kuntien kanssa. Hankkeen päätavoitteena on luoda avoin foorumi, jossa on paljon erilaista toimintaa ravitsemuksesta ja kotihoidon ongelmista sekä käytännön neuvoja esim. siitä, miten potilasta tulee liikutella tai miten tämän henkilökohtaisesta hygieniasta tulee huolehtia. Ohjelmasta vastaa kolme hoitoalan ammattilaista sekä noin paristakymmenestä vapaaehtoisesta koostuva joukko. Heillä on ollut toimintaa koko ajan vuodesta 2002 lähtien sen mukaan, miten säätiö on pystynyt tukemaan toimintaa taloudellisesti. Yhteyshenkilö: Verbői Tiborné Organisaatio: Szívdobbanás Nógrádmegyerért, Alapítvány Sähköposti: megyerotthon@globonet.hu ja joka tarjoaa käyttäjille ja heidän perheenjäsenilleen mahdollisuuden nauttia elämästä entistä enemmän. Tavoitteena on myös tarjota potilaille laaja kirjo erilaisia toimintoja sekä kehittää ja kokeilla uusia tapoja tehdä vanhustyötä. Uudet toimintatavat ja toiminta myötävaikuttavat siihen, että vanhukset kokevat elämän mielekkäämmäksi. Kun ilmapiiri on avoin, asukkaat ja perheenjäsenet tuntevat olonsa turvalliseksi. Hanke on ollut kaiken kaikkiaan menestys, ja niin vapaaehtoiset kuin kansalaisjärjestöt ovat ottaneet osaa toimintakeskuksen kehittämiseen. Yhteyshenkilö: Birgitta Brännvall Organisaatio: Uumajan kunta Sähköposti: birgitta.brannvall@umea.se Internet:

11 ALUEELLISET HYVÄT KÄYTÄNNÖT Kansallinen hyvinvointiverkosto, Häme (toimenpiteet 1,2 ja 3) Verkoston tavoitteena on tarjota hyvinvointisektorille mahdollisimman käyttäjäkeskeisiä toimintamalleja ja palveluita sekä parantaa niiden saatavuutta sekä kansallisesti että paikallisesti. Hyvinvointiverkosto kehittää omalta osaltaan myös perinteistä hyvinvointisektoria hyödyntämällä uusia toimintamenetelmiä, palvelukonsepteja ja teknologisia ratkaisuja ennakkoluulottomalla tavalla yrittäjyyttä edistäen. Verkostoon kuuluu yhteensä 23 ohjelmaaluetta sekä kaksi maakuntaliittoa. Alueet keräävät ja hyödyntävät hyviä käytäntöjä keskenään. Verkoston strategiset teemat ovat seuraavat: Työ- ja elinkeinoministeriö rahoittaa kansallista hyvinvointiverkostoa Hämeen liiton ja verkoston jäsenten kautta. Todellinen alueiden välinen lisäarvo löytyy verkoston toiminnan tuloksista. Edellä mainittuihin teemoihin liittyviä hyviä käytäntöjä on levitetty verkoston avulla valtakunnallisesti, mikä on auttanut alueita niiden omassa kehitystyössä. Verkoston tarjoamaan koulutukseen osallistuneiden tieto- ja osaamistaso on kasvanut. Organisaatio: Kehittämiskeskus Oy Häme Sähköposti: Internet: TRENDI 1 1. Toimintaympäristön kehittäminen (kumppanuudet ja yhteistyö) 2. Yrittäjyys ja yhteistyö (yrittäjyysosaaminen, palvelusetelikäytännöt ja -palvelut sekä yrittäjyyskonseptit) 3. Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen (ennaltaehkäisy, urheilu ja harjoittelu terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseksi, terveysmatkailu ja green care -konsepti) 4. Yhteistyö ja kansainvälisyys (hyvät käytännöt, kokemukset, oppivat kumppanuudet) 11

12 12TRENDI 2 Kilpailu osaavasta työvoimasta kiristyy Ikäihmisillä on erityishuolenaiheita ja -tarpeita hoito- ja hoivapalveluiden suhteen (mm. lääkärit ja hoitohenkilökunta, henkilökohtaiset palvelut). Siksi olemassa olevia palveluita tulisi muokata niin, että ne vastaavat ikäihmisten tarpeisiin. Hoito- ja hyvinvointipalveluille luonteenomaista on sidosryhmien monilukuisuus ja niiden erilaiset tavoitteet ja työn puitteet. Alalla on tunnistettavissa useita rakenteellisia ongelmia, kuten esimerkiksi puutteet ammatillisen koulutuksen kehittämisessä ja laaja-alaisuudessa sekä ikäihmisille tarjottavien hoito- ja hoivapalveluiden koulutusjärjestelmässä. Tulevien taitojen ja tarpeiden ennakointia tarvitaan siis kipeästi. Siksi myös tieto olemassa olevista koulutusohjelmista ja niihin tutustuminen on ensiarvoisen tärkeää. Ammatillisella koulutuksella ja harjoittelulla on tärkeä tehtävä siinä, että ne tuottavat pitkällä tähtäimellä pätevää työvoimaa sekä myötävaikuttavat hoito- ja hoivapalveluiden tuottamiseen ikäihmisille. POLITIIKKASUOSITUS Älä aliarvioi työntekijöiden merkitystä. TOIMENPITEET 1. Täydennyskoulutusta vanhustyössä toimiville ammattihenkilöille. Erityispanostus niihin tärkeisiin osatekijöihin, joiden avulla tarjotaan laadukasta hoitoa. Yksilöpalveluissa työskenteleville ammattihenkilöille tulee tarjota mahdollisuus lisäkoulutukseen. Jotta hoito- ja hoiva-alan korkeisiin laatuvaatimuksiin voidaan vastata, vanhustyössä toimiville ammattihenkilöille tarjottavan koulutuksen tarjontaa tulee lisätä, jotta työntekijät voivat päivittää osaamistaan ja tietojaan. Tarvitaan enemmän synergiaa koulutuksensa aloittavien ja jo työelämässä olevien jatkokoulutusta tarvitsevien henkilöiden välillä. Koulutuksen tulee olla houkuttelevaa, laadukasta ja käytännönläheistä, ja siinä tulee huomioida hankittu työkokemus. 2. Uusien teknologioiden ja ICT:n käytön lisääminen. On tärkeää tarjota hoito- ja hoiva-alan ammattilaisille tehokasta tukea. Tämä tapahtuu pääasiassa jatkuvan ja ammatillisen koulutustarjonnan sekä uusien teknologioiden, esim. ICT:n, hyödyntämisen kautta. Tässä mielessä uudet teknologiat ja ICT ovat hyviä välineitä, joiden avulla voidaan ennakoida terveydenhuoltoalan markkinoiden muutoksia (etähallintajärjestelmät, digitaaliset alustat). Lisäksi ikäihmisiä tulee opastaa netin palveluiden käyttöön ja netin tarjoamiin mahdollisuuksiin. 3. Työntekijöiden aseman parantaminen. On tärkeää, että terveydenhoito- ja sosiaalialan ammatillista statusta vahvistetaan. Se tarkoittaa, että alan työntekijöiden pätevyys tulee tunnustaa ja työntekijöiden työskentelyolosuhteita parantaa. Yritysten rekrytointivaikeudet voidaan ratkaista hoito- ja hoiva-alan työskentelyolosuhteita parantamalla ja huolehtimalla siitä, että alan arvostusta nostetaan. 4. Elinikäisen oppimisen tukeminen. Hoito- ja hoiva-alalla tarvitaan aktiivista elinikäisen oppimisen edistämistä, jotta voidaan lisätä alan kasvupotentiaalia, parantaa kilpailukykyä ja parantaa sukupolvien välistä vuorovaikutusta, mikä rakentaa pitkäikäistä hyvinvointia. Elinikäinen oppiminen parantaa työntekijöiden työllistyvyyttä ja kykyä mukautua muutoksiin sekä tarjoaa ammattitaitoisille työntekijöille mahdollisuuden päivittää taitojaan ja osaamistaan.

13 5. Vaalitaan rakenteita, joiden avulla voidaan oppia yhdessä palveluntuottajien kanssa alue- ja paikallistasolla. Vanhustyöhön erikoistuville opiskelijoille tulisi tarjota entistä parempi mahdollisuus hankkia syvempää käytännön tietoa tulevasta ammattialasta jo opiskeluvaiheessa säännöllisen oman alan harjoittelun kautta. Tämä vahvistaisi taitoja jo opiskeluvaiheessa. Eräs mahdollisuus olisi kehittää olemassa olevia oppisopimusohjelmia ja ottaa työhön mukaan julkisen ja yksityisen sektorin toimijoita ja hyväntekeväisyysjärjestöjä, jotka tarjoavat hoitopalveluita ikäihmisille hoitokodeissa tai muissa vastaavissa palveluasumisen yksiköissä. Harjoittelijat voivat osallistua myös itsenäisesti asuvien vanhusten terveys- ja palvelutarvekartoituksiin, jolloin ennaltaehkäiseviä toimia voidaan suorittaa tehokkaammin. TRENDI 2 OSAPROJEKTIEN HYVÄT KÄYTÄNNÖT Yhteistyö HAMKin hoitoalan ja Hämeenlinnan kaupungin Kotipalvelun kanssa (mukaan lukien Valmis-kotikäynnit), Häme, RECO (toimenpide 5) Opiskelijoiden tekemät kotikäynnit Hämeenlinnassa ovat parantaneet yhteistyötä alueen kotipalvelun ja HAMK:n hoitoalan opiskelijoiden välillä. Tarkoituksena on ollut tarjota opiskelijoille mahdollisuus kohdata ikäihmisiä heidän elinympäristössään. Oikeassa asiakasympäristössä eli vanhuksen kotona opiskelija on vastatusten asiakkaan todellisuuden ja siihen liittyvien kysymysten ja mahdollisten ratkaisujen kanssa. Toisaalta kunta tai kaupunki voi tällaisen yhteistyön kautta saada käyttöönsä ylimääräisiä resursseja. Yhteistyön tarkoituksena on kehittää ikäihmisille suunnattuja palveluita aluetasolla kansainvälisen yhteistyön tukemana. Hämeenlinnan kaupungin työntekijä on valinnut asiakaskohteet, soittanut heille ja pyytänyt luvan kotikäyntiin. Kotikäynnin on suorittanut kaksi opiskelijaa yhdessä haastattelulomakkeen avulla. Kotikäynnin aikana opiskelijat haastattelevat vanhusta, tekevät huomioita ympäristöstä, mittaavat verenpaineen, painon, vartalonympäryksen sekä laskevat henkilön painoindeksin (BMI). Lopuksi jokaiselle asiakkaalle kerrotaan perustietoa Hämeenlinnan kaupungin ikäihmisille tarjoamista palveluista. Lukuvuonna kaupungissa tehtiin yhteensä 31 kotikäyntiä. Palaute on ollut hyvää. Yhteyshenkilö: Päivi Sanerma Organisaatio: Hämeen ammattikorkeakoulu HAMK Sähköposti: paivi.sanerma@hamk.fi Internet: EMERGE, Pohjois-Unkari, SILVER ECONOMY (toimenpide 2) Mikäli soitto hälytysnumeroon viivästyy (esim. aivohalvauksen tai kaatumisen aiheuttaman fyysisen tai psyykkisen vaurion seurauksena), tuloksena voi olla pitkä sairaalahoito ja myöhemmin mahdollinen hoitokotijakso. Tämä heikentää nopeasti yksilön elämisen laatua ja aiheuttaa huomattavia kuluja. Ongelmaan on tartuttu EMERGE-hankkeessa tukemalla ikäihmisiä innovatiivisen valvonta- ja hälytyspalvelun ja ennaltaehkäisyn keinoin. Hankkeessa käytetään ympäristön olosuhteita mittaavia huomaamattomia antureita, jotka valvovat ja seuraavat toimintaa, sijaintia ja tärkeää tietoa. Päivittäisiä rutiineja seurataan mahdollisten poikkeamien havaitsemiseksi ja varhaisten indikaattoreiden luomiseksi hälytystilanteiden varalle. EMERGE-hankkeessa on luotu prototyyppinen malli, jossa hätätilanteet käsitellään saman askeleittain tarjottavan tuen mukaan. Integroidussa EMS-järjestelmässä voidaan tarjota lääketieteellistä hoitoa, etälääketieteellistä palvelua, sosiaalipalvelua tai lähettää paikalle sairaankuljetusyksikkö. Organisaatio: Terveysasioiden ja liiketalouden tietojärjestelmäosasto Sähköposti: bay-ikti@bayzoltan.hu Internet: 13

14 TRENDI 2 ALUEELLISET HYVÄT KÄYTÄNNÖT Lorraine haluaa varmistaa alan kestävän työllisyyden erilaisten työllisyystoimien kautta, Lorraine (toimenpiteet 1,3,4) Lorrainen alueen työllisyyspolitiikkaan kuuluu taloudellisia mekanismeja, joissa on huomioitu alueen demografinen kehitys. Henkilökohtaisten palvelujen sektori on yksi työllisyyspolitiikan priorisoiduista sektoreista. Työllistymisen tukea suunnataan rakenteisiin, joissa on yleishyödyllistä toimintaa. Tuen tavoitteena on luoda uusia pysyviä työpaikkoja tai vahvistaa jo syntyneiden työpaikkojen kestävyyttä. Lorraine Emploi eli Lorrainen työllisyyspolitiikka koostuu erilaisista tuista, joista yksi on harjoittelutuki. Sen avulla tuensaaja voi keskittyä täysimittaisesti työhön. Lisäksi tarjolla on harjoittelukursseja vapaaehtoisille, joiden avulla he voivat hankkia uusia taitoja. IRéLIS on puolestaan sosiaalisten yhteyksien vahvistamiseen tähtäävä alueellinen aloite ja täydentää Lorraine Emploin puitteissa tehtyjä työllisyystoimia. Apujärjestelmä on suunnattu pelkästään sosiaalisiin rakenteisiin (yksilöille tarjottavat palvelut, solidaarisuus ja integraatio) ja se tukee projekteja, joissa pyritään parempaan sosiaaliseen koheesioon sekä haavoittuvassa asemassa olevien ryhmien kuten vanhusten integroimiseen. Yhteyshenkilö: Dominique Lorrette Organisaatio: Lorrainen maakuntaliitto Sähköposti: Dominique.Lorrette@lorraine.eu Internet: 14

15 Terveys Ylipaino, diabetes, muistisairaudet, pahanlaatuiset kasvaimet ja allergiat ovat yhä yleisempiä kaikkialla Euroopassa, varsinkin ikääntyvän väestönosan keskuudessa. Monia hyvinvointisairauksia voidaan kuitenkin ennaltaehkäistä tai ainakin merkittävästi lykätä elämäntapojen muutoksella, ravinnolla ja säännöllisellä liikunnalla. Terveellisemmät elintavat pidentävät eliniän odotetta merkittävästi. Tällä on pitkällä tähtäimellä myös myönteinen vaikutus terveydenhuollon julkisiin menoihin. Ikääntyneen väestön lisääntynyt tarve huolehtia fyysisestä ja henkisestä kunnostaan mahdollisimman pitkään luo alalle myös kokonaan uusia liiketoimintamahdollisuuksia. TRENDI 3 Yksi esimerkki on laadukkaiden ruokatuotteiden ja eritoten dieettiruoan kysynnän kasvu ikääntyneen väestön keskuudessa. Trendin uskotaan kasvavan tulevina vuosikymmeninä. Ikäihmisillä on myös yhä suurempi tarve saada enemmän ja helpommin tietoa erilaisista ravintoaineista, kotiinkuljetuspalveluista ja muista vastaavista ruokaan liittyvistä ratkaisuista. Tämä tarjoaa mielenkiintoisia liiketoimintamahdollisuuksia. Samaan aikaan ikäihmisillä on yhä enemmän aikaa käytettävissä erilaiseen virkistys- ja harrastustoimintaan. Tämäkin on kasvava trendi, johon palveluntarjoajien tulisi kiinnittää enemmän huomiota ja miettiä tapoja vastata siihen. Kehitys liittyy myös tulojen kasvuun ja uusien työpaikkojen syntyyn, mutta se vaatii samalla tarjonnan ja palvelujen kehittämistä kysynnän suuntaan. Siksi tällaiseen toimintaan tähtäävien panostusten kehittäminen paikalliset olosuhteet huomioiden voi synnyttää uusia työpaikkoja, mikä on kaikkialla Euroopassa yksi tämän hetken tärkeimmistä tavoitteista. POLITIIKKASUOSITUS Ennaltaehkäisevien toimien käyttöönotto elämänlaadun parantamiseksi. TOIMENPITEET 1. Parempaa ravintoa ikäihmisille. Ikääntyneellä väestöllä on aivan omanlaisensa ravitsemusvaatimukset ja -tarpeet, joihin tulee kiinnittää enemmän huomiota etenkin tuotekehitysprosessissa. Tarvitaan lisää tutkimusta ikääntyneiden ravitsemustarpeista. Se auttaisi alan toimijoita kehittämään ja tuottamaan innovatiivisia uusia tuotteita, jotka vastaavat ikäihmisten erilaisiin ravitsemustarpeisiin. Tuotekehityksessä tulee myös kiinnittää huomiota esimerkiksi pakkausten helppokäyttöisyyteen, jotta niiden avaaminen sujuu ongelmitta, sekä pakkausetikettien luettavuuteen ja ymmärrettävyyteen. 2. Segmentoitu tuotemerkki tai laatumerkintä (+55) ikäihmisille tarkoitetuille ruokatuotteille. Tuotteessa oleva laatumerkintä kertoo kuluttajille, että kohderyhmän laadulliset vaatimukset on huomioitu tuotteen kehitystyössä. Näin se lisää kuluttajien luottamusta tuotetta kohtaan. Laatumerkintä on myös keino parantaa ikäihmisille tarkoitettujen palveluiden saatavuutta ja näkyvyyttä. Myös tuotteiden turvallisuus ja luotettavuus taataan erityisesti ikääntyneen väestön tarpeet huomioiden. 3. Liikunnan lisääminen vahvistaa ikäihmisten terveyttä. Ikääntyneelle väestölle tulee tarjota enemmän liikunta- ja hyvinvointipalveluita. Fyysisellä liikunnalla ja urheilulla on myönteinen vaikutus ikäihmisten fyysiseen kuntoon. Se myös synnyttää merkittäviä kustannussäästöjä terveys- ja sosiaalikuluissa. Liikunnan suosimisen ja sairauksien ennaltaehkäisyn uskotaan vähentävän taloudellisia ja sosiaalisia haittoja pitkällä tähtäimellä. 4. Liikuntapuistoja ikäihmisille. Ikäihmisille suunnatut julkiset liikuntapuistot auttavat heitä huolehtimaan fyysisestä ja psyykkisestä hyvinvoinnistaan edistämällä liikkuvuutta, etenkin tuki- ja liikuntaelinten terveyttä ja kuntoutusta. Puistojen laitteet on suunniteltu niin, että ne tarjoavat ikääntyvälle ruumiille juuri oikeanlaista stimulaatiota. 15

16 TRENDI 3 Laitteet on varustettu kyltein, joissa ohjeistetaan käytöstä sekä kerrotaan millainen vaikutus harjoituksella on käyttäjään. Liikuntapuistot ovat samalla luonnollinen paikka tavata muita ja solmia sosiaalisia kontakteja. Koska ne ovat itsessään näkyviä ja julkisia, ne osoittavat pelkällä olemassaolollaan myös paikallisesti, miten tärkeää on huolehtia ikäihmisten aktiivisesta ikääntymisestä. Liikuntapaikoissa voi toisinaan olla myös erityisiä kunto-ohjaajia ja fysioterapeutteja, jotka työskentelevät vapaaehtoisperiaatteella, osa-aikaisesti tai tilapäisesti. Vaikka liikuntapuistojen perustaminen onkin pienehkö investointi, ne voivat synnyttää huomattavia kustannussäästöjä julkisen sektorin terveyspalveluissa pitkällä tähtäimellä, sillä niillä on positiivinen fyysinen ja psyykkinen vaikutus ikäihmisiin. 5. Lisää terveystietoisuutta. Viestimet, mm. televisio, internet ja sanomalehdet, ovat niitä pääasiallisia kanavia, joiden kautta saavutetaan laaja kirjo eri-ikäisiä ihmisiä ja voidaan kertoa heille terveellisen elämäntyylin tärkeydestä, varsinkin terveellisestä ruokavaliosta ja säännöllisestä fyysisestä ja psyykkisestä aktiivisuudesta. Näiden kanavien ohella tulisi olla mahdollista järjestää myös paikallistasolla säännöllisesti yhteisiä tapahtumia, joissa tuodaan esiin ennaltaehkäisyn merkitys, terveys ja hyvinvointi. Vaikka päähuomio on keski-ikäisissä ja sitä vanhemmissa ikäryhmissä, myös nuoria on hyvä informoida hyvien syömis- ja liikuntatottumusten merkityksestä. OSAPROJEKTIEN HYVÄT KÄYTÄNNÖT Senior act -projekti, Ranska, BIOLIFE (toimenpiteet 1,2) Kotona asuminen on eräs keskeinen ikäihmisten hyvinvointiin vaikuttava tekijä. Jotta ikäihmisiä voidaan auttaa pysymään mahdollisimman pitkään itsenäisinä ja hyväkuntoisina, heille suunnattuja ruokapalveluita tulee kehittää. Tavoitteena on lisätä terveellisten ruokien tarjontaa ja helpottaa ikäihmisten mahdollisuutta syödä tasapainoisesti. Projektin tavoitteena on rohkaista elintarvikealan yrityksiä toimimaan innovatiivisesti ja kehittämään tuotteita ja palveluita jakamalla yrityksille tietoa ikäihmisten ravitsemukseen liittyvistä odotuksista ja tarpeista. Vuoden mittainen ohjelma koostuu kahdesta vaiheesta. Ensimmäisessä vaiheessa tavoitteena on jakaa ikäihmisille lisää elintarviketietoutta kartoittamalla heidän tarpeitaan. Tutkimuksessa analysoidaan ikäihmisten tottumuksia ja haasteita eri aloilla. Toisessa vaiheessa tarkoituksena on parantaa ikäihmisille suunnattujen tuotteiden kilpailukykyä ja kysyntää luomalla yhteyksiä ratkaisuntarjoajiin, järjestämällä ikäihmisten ruokavalioon liittyvää koulutusta ja työpajoja (joissa tunnistetaan elintarvikealan toimijoiden kannalta tärkeitä kehitysaloja). Yhteyshenkilö: Olivier FABRE Organisaatio: CRITT Agria Lorraine Sähköposti: olivier.fabre@iaa-lorraine.fr Internet: Menumat, Häme, SILHOUETTE (toimenpide 1) 16 Palvelukonseptissa ikäihmisten annetaan syödä hyvin ja terveellisesti sitä mitä he itse haluavat ja milloin haluavat. Se auttaa julkista ja yksityistä sektoria tarjoamaan parempaa ja monipuolisempaa palvelua kotona asuville ikäihmisille. Menumat-kotiruokalaite koostuu kiertoilmauunista, pakastimesta, älykkäästä hyllyjärjestelmästä ja valvontakeskuksesta ja ohjausyksiköstä. Ohjausyksikkö perustuu Linux-käyttöjärjestelmään ja on yhteydessä langattomasti valvontakeskukseen. Menumat-ruokapalvelun käyttö on helppoa ja turvallista. Järjestelmä tunnistaa mitä ruokaa kussakin kaapissa on. Ateriat voidaan valita joko manuaalisesti tai listalta. Uuni tunnistaa aterian automaattisesti ja lämmittää sen ohjeen mukaan oikein. Laite ilmoittaa äänimerkillä, kun ruoka on valmista ja uuni sammuttaa itsensä automaattisesti ruoanlaiton jälkeen. Järjestelmässä ruoantoimittaja huolehtii ruoan valmistamisesta ja kuljettamisesta. Ateriat tilataan etukäteen Menumat-listalta joko kerran viikossa tai joka toinen viikko. Menumat-järjestelmä ja muut vastaavat ateriapalvelut tuovat mukanaan kustannussäästöjä suhteessa säännölliseen vanhustenhoitoon. Samalla se avaa yrityksille kokonaan uudenlaisia liiketoimintamahdollisuuksia ja luo uusia työpaikkoja. Ikäihmisille palvelu on joustava ja itsenäinen vaihtoehto, sillä he eivät ole enää riippuvaisia tietystä kellonlyömästä, jolloin ruoka tuodaan kotiin. Yhteyshenkilö: Jukka Penttinen/Menumat Oy, Leena Leppänen/Forssan kaupunki Organisaatio: Menumat Oy tai Forssan kaupunki Sähköposti: jukka.penttinen@menumat.fi, leena.leppanen@forssa.fi Internet: tai

17 ALUEELLISET HYVÄT KÄYTÄNNÖT Ennaltaehkäisevät kotikäynnit terveiden ikäihmisten luona, Västerbotten, EFFECT (toimenpide 5) Ennaltaehkäisevien kotikäyntien tavoitteena on luoda turvallisuutta, edistää terveyttä, tukea tervettä elintapaa ja lykätä näin ikäihmisten säännöllisen hoidon tarvetta. Kunnan työntekijät ottavat yhteyttä kaikkiin niihin 75 vuotta täyttäneisiin asukkaisiin, jotka eivät ole aiemmin olleet yhteydessä sosiaalihuoltoon ja käyvät niiden asukkaiden luona, jotka haluavat osallistua kartoitukseen. Vierailu on epämuodollinen juttutuokio, jonka aikana työntekijät kertovat kunnan tarjoamista sosiaali- ja terveyspalveluista sekä sosiaalisesta toiminnasta. Lopuksi tehdään semi-strukturoitu haastattelu. Kotikäynti kestää noin tunnin tai puolitoista ja sen rakenne on kaikkialla Västerbottenin alueella samanlainen. Haastatteluvastaukset rekisteröidään kunnan nettipohjaiseen työkaluun ja niiden avulla kunta tai maakäräjät voi tehdä tarkempaa tarve- ja palvelukartoitusta tulevaisuuden varalle. Hankkeeseen osallistuvat sidosryhmät ovat Västerbottenin maakäräjät (landsting) ja läänin alueen eri kunnat. On tärkeää, että kotikäyntejä tekevät ammattilaiset, jotka ymmärtävät miten ikäihmisten erilaiset selviytymisstrategiat toimivat. Ennaltaehkäisevät kotikäynnit Uumajassa ehkäisevät ikäihmisten syrjäytymistä ja tarjoavat mahdollisuuden yhdessäoloon. Kotikäyntien myötä sosiaalipalveluiden ja yksittäisten asiakkaiden välille on syntynyt kumppanuuksia. Usein kyse on saattanut olla asiakkaasta, joka ei ole aikaisemmin ollut säännöllisessä yhteydessä kuntaan tai terveydenhoitopalveluihin. Kotikäynnit ovat lisänneet tietoisuutta tarjolla olevista mahdollisuuksista, pienentäneet riskejä kotiympäristössä ja lisänneet yksin elävien ikäihmisten turvallisuudentunnetta. Kotikäyntien perusteella saatuja tuloksia käytetään tietoaineistona, jonka perusteella kartoitetaan tulevia tarpeita ja toimintaa kunta- ja maakäräjätasolla. Yhteyshenkilö: Marianne P. Bäckström Organisaatio: Sosiaalihuollon palvelut, Uumajan kaupunki TRENDI 3 17

18 18TRENDI 4 Muuttuva ikärakenne Tulevaisuudessa ihmiset elävät yhä vanhemmiksi, mikä vaikuttaa sukupolvien välisiin suhteisiin. Yksi ikääntyvän yhteiskunnan seurauksista onkin se, että työelämässä on monen eri sukupolven edustajia. Työssä hankittujen tietojen ja taitojen siirtäminen seuraavalle sukupolvelle on sosiaalisesti ja taloudellisesti ensiarvoisen tärkeää. Se lisää molemminpuolista ymmärrystä ja solidaarisuutta sukupolvien välillä. Sukupolvien välinen ammatillinen kokemustenvaihto korostaa myös ikäihmisten merkitystä yhteiskunnassa. Ikäihmisten hyvinvointiin ja terveyteen liittyy tietämyksen ja osaamisen kehittäminen sekä sellaisten palveluiden ja tuotteiden välittäminen, jotka vahvistavat ikäihmisten toiminnallisuutta ja sosiaalista osallisuutta. Valinnanvapauden vaaliminen tukee ikäihmisten itsenäisyyden ylläpitämistä. POLITIIKKASUOSITUS Elinikäisen oppimisen mahdollisuuksien edistäminen ja ikääntyvien työntekijöiden työelämässä pysymisen tukeminen. TOIMENPITEET 1. Elinikäisen oppimisen edistäminen. Elinikäiseen oppimiseen liittyvän suosituksen tavoitteena on vahvistaa työntekijöiden työllistyvyyttä ja mukautumiskykyä. Kaikille kansalaisille tulee tarjota mahdollisuus hankkia tarvittaessa lisäoppia ja -osaamista. Funktionaalisen eli toiminnallisen suorituskyvyn tukeminen auttaa työntekijöitä jatkamaan työelämässä vielä eläkeiän saavuttamisen jälkeenkin työntekijöiden pysyessä terveinä entistä pidempään. On kuitenkin ensiarvoisen tärkeää, että työntekijöiden tietoja ja taitoja päivitetään. Työntekijöille tulee tarjota houkuttelevaa, laadukasta ja käytännönläheistä koulutusta sekä mahdollisuus työkokemuksen viralliseen vahvistamiseen. 2. Työntekijöille tulee tarjota mahdollisuus palata eläkkeeltä työelämään mentoreina. Mentorointia tulee edistää ja se tulee nähdä aktiivisena osana työmarkkinoita. Ennakoivan lähestymistavan kautta väestön ikääntyminen voi osaltaan myös toimia talouskasvun vauhdittajana. Monipuolisen ikäjakauman tukipalvelut tukevat ihmisiä työssä koko työuran ajan ja takaavat sen, että ikääntyneillä työntekijöillä on mahdollisuus joustaviin ratkaisuihin työuran viimeisinä vuosina ennen eläköitymistä. Yhteiskunnan tulee myös hyödyntää työntekijöiden väliseen tietojen ja kokemusten siirtoon liittyviä mahdollisuuksia entistä paremmin. Uudenlaiset tutoroinnin ja mentoroinnin muodot täydentävät ja tuovat lisäarvoa työntekijöiden oppimiseen ja kehitykseen. Ne korostavat ikääntyvien työntekijöiden merkitystä kokonaan uudella tavalla. 3. Ikärakenteen hallinnan strategioiden käyttöönotto, mm. työolosuhteita kehittämällä ja vanhempien työntekijöiden työntekoa jatkamalla, mikä auttaa vanhempia työntekijöitä suunnittelemaan ja hallinnoimaan työuriaan. Tämä lisää vanhempien työntekijöiden työllistyvyyttä yleisemminkin. Kun työntekijät alkavat lähestyä eläkeikää, he tarvitsevat työnantajalta erityishuomiota ja entistä tiiviimpää yhteistyötä. On molempien osapuolten edun mukaista, että siirtymä työelämästä eläkkeelle tapahtuu mahdollisimman sujuvasti. Prosessissa on syytä kiinnittää huomiota työolosuhteiden ennakoitavuuteen ja pitkään työssä olleiden työntekijöiden osaamisen ja kokemusten siirtoon nuoremmille sukupolville. Ikärakenteen hallintaan tarkoitettujen strategioiden tulee edistää työurien pidentämistä niiden työntekijöiden osalta, jotka ovat halukkaita jatkamaan töissä. Samalla tulee huolehtia siitä, ettei siirtymissä menetetä osaamista. Tässä apuun voivat tulla erilaiset tiedon ja osaamisen siirtoon keskittyvät järjestelmät kuten mentorointiohjelmat.

19 4. Kannustimia eläkkeellä olevien työntekijöiden palkkaamiseksi takaisin työelämään. Mentoroinnin toimintamallia on syytä levittää niin liike-elämään kuin laajemminkin yhteiskuntaan. Pkyrityksiä tulee rohkaista näkemään ikääntyvät työntekijät entistä enemmän resurssina, mahdollisesti harkiten verovähennyksiä niille yrityksille, jotka osallistuvat aktiivisesti ikääntyvien palkkaamiseen. 5. Uudenlaisen ikääntymisen kulttuurin edistäminen; sosiaalisten suhteiden merkityksen korostaminen. Vahvistamalla sosiaalisia suhteita, joissa eri sukupolvet ovat tasaveroisessa asemassa keskenään, luodaan sosiaalista monimuotoisuutta ja vahvistetaan keskinäisen avunannon kulttuuria, sosiaalisia suhteita sekä solidaarisuutta yli sukupolvirajojen. Sosiaalisten suhteiden ja sukupolvirajat ylittävän solidaarisuuden tukeminen edistää ikäihmisten täysimittaista integraatiota yhteiskuntaan sekä vahvistaa ihmisten hyvinvointia. TRENDI 4 6. Ikäihmisten hyvinvoinnin osaamiskeskusten edistäminen. Osaamiskeskukset tarjoavat ikäihmisille sopivia palveluita ja tuotteita. Niillä on keskeinen rooli uusien tuotteiden ja teknologioiden suunnittelussa ja kehittämisessä eri aloilla, mm. asumisessa, hoitoalalla ja hyvinvointipalveluissa. 7. Ikääntyvän väestönosan huomioiminen. Kaupunkisuunnittelussa ei yleisesti ottaen huomioida riittävässä määrin ikäihmisten arjessa kohtaamia haasteita. Kaupunkien on tulevaisuudessa syytä huomioida ikääntyvän väestönosan tarpeet myös kaupunkisuunnittelussa. 8. Ikäihmisten kansalaisoikeuksien parempi turvaaminen. Ikäihmisillä tulee olla mahdollisuus osallistua yhteiskunnan toimintaan sen täysivaltaisina jäseninä. Tähän liittyy myös kansalaisoikeuksien tunnustaminen ja täyttäminen. On tärkeää tukea aloitteita, jotka lisäävät ihmisten tietoisuutta ikäihmisten oikeuksista. OSAPROJEKTIEN HYVÄT KÄYTÄNNÖT Mentorointi Valtrompiassa, Bresciassa, GENERATIONS (toimenpide 4) Tämä on ACB Servizin täytäntöön panema aloite. Sen tarkoituksena on huolehtia osaamisen ja taitojen siirtämisestä kokeneilta työntekijöiltä nuoremmille sukupolville. Tämän tyyppistä toimintaa kaipaavat esimerkiksi urheiluaseiden valmistajat, sillä käsityöammattilaisten keski-ikä on varsin korkea (varsinkin aseseppien), ja he eläköityvät suhteellisen varhain. Samaan aikaan alalle tulevat nuoret ovat kokemattomia eivätkä ehdi oppia ammattia kunnolla ennen vanhemman polven eläköitymistä. Myöskään paikallisesti ongelmaan ei ole löydetty kyllin tehokkaita ratkaisuja. Siksi on katsottu välttämättömäksi ottaa käyttöön koulutusohjelma, jonka tarkoituksena on nimenomaan kokeneempien työntekijöiden osaamisen siirtäminen nuoremmalle polvelle. Tästä syntyvä lisäarvo ilmenee paitsi perinteisten taitojen siirtämisenä seuraavalle työntekijäpolvelle myös inspiraationa, jota vanhemmat työntekijät kokevat saadessaan jakaa tietoja ja kokemuksia eteenpäin ennen eläköitymistään. Yhteyshenkilö: Veronica Zampedrini Organisaatio: ACB Servizi Srl Sähköposti: info@acbservizi.it Internet: Yksityiset riskisijoittajat (bisnesenkelit), Asturia, ENSURE (toimenpide 6) Tämän hyvän käytännön tarkoituksena on tuoda yhteen innovatiivista liiketoimintaa harjoittavat yrittäjät ja yksityiset riskisijoittajat (bisnesenkelit), jotka haluavat osallistua yritystoimintaan ja siten omalta osaltaan vahvistaa alueen taloudellista kehitystä. Verkosto on tarkoitettu alueen innovatiivisille yrittäjille ja yksityisille sijoittajille, varsinkin kokeneille sijoittajille, joilla on vankkaa kokemusta, tietoa ja hyvät yhteysverkostot. Monet nuoret innovatiiviset yrittäjät Asturiassa ovat kyllä osaavia, mutta heiltä puuttuu esimerkiksi yrityksen perustamiseen tarvittavaa rahoitusta, kokemusta tai tietoa markkinoinnista, yhteyksiä jne. Siksi tämä on kokeneille sijoittajille oiva mahdollisuus olla aktiivisia ja osallistua startup-yritysten toimintaan taloudellisesti ja valjastamalla tietotaitonsa, kokemuksensa ja verkostonsa yrityksen käyttöön. Tämän aukon kokeneet toimijat täyttävät ASBAN-verkoston avulla. Yhteyshenkilö: Patricia Martín Organisaatio: CEEI (BIC Asturias) Sähköposti: patricia@ceei.es Internet: 19

20 TRENDI 4 Aktiiviset seniorit ja koirakoulutus, Wiekopolska, GENERATIONS (toimenpide 6) Projektin tarkoituksena on tarjota ikäihmisille mahdollisuus osallistua tapaamisiin, joissa osallistutaan päivän mittaiseen koirakoulutukseen. Koulutuksessa osallistujille kerrotaan ensin taustatietoa esitelmän muodossa, jonka jälkeen siirrytään käytännön harjoituksiin yhdessä koirien kanssa. Tavoitteena on näyttää ikäihmisille, miten koiraa voidaan käyttää päivittäisen fyysisen liikunnan ohella myös kognitiivisten harjoitteiden välineenä sekä sosiaalisten yhteyksien ylläpitäjänä. Koulutus on koettu hyödylliseksi, sillä se on tapa tavoittaa ikäihmisten kasvava joukko ja siirtää tietoa nuoremmalta sukupolvelta vanhemmalle. Koulutus on huomioitu laajalti Puolan mediassa. Yhteyshenkilö: Hanna Mamzer Organisaatio: Adam Mickiewicz, Poznańin yliopisto Sähköposti: mamzer@amu.edu.pl Internet: Työelämästä eläkkeelle -kyselylomake, GENERATIONS (toimenpide 3) Valtaosa Uumajan asukkaista jää eläkkeelle 65-vuotiaana. Ne jotka jäävät eläkkeelle ennen sitä, ovat yleensä olleet fyysisesti raskaissa työtehtävissä tai ovat muutoin väsyneitä työelämään. Ne jotka jäävät puolestaan eläkkeelle myöhemmin kuin 65-vuotiaana, ovat yleensä pitäneet työstään tai heidän taloudellinen tilanteensa on edellyttänyt työnteon jatkamista. Jotta organisaatioita ja johtamista voidaan kehittää niin, että niistä hyötyvät sekä nuoret että iäkkäämmät työntekijät, organisaatioiden tulee olla paremmin valmistautuneita keräämään eläkkeelle siirtyvien työntekijöiden kokemuksia ja ajatuksia. Kyselylomakkeen yhtenä tarkoituksena onkin saada eläkkeelle jääneet työntekijät joko lyhyeksi tai pidemmäksi aikaa takaisin työelämään. Edellä mainituista syistä Uumajassa on nyt laadittu ns. lähtökysely, jota voidaan käyttää osana toimivaa rutiinia työntekijöiden siirtyessä työelämästä eläkkeelle. Kyselylomakkeessa esiin nousseiden ajatusten avulla voidaan parantaa yritysten ja organisaatioiden houkuttelevuutta työnantajina. Tutkimus on hyödyllinen, sillä se antaa työnantajalle arvokasta palautetta, millä puolestaan voi olla myönteinen vaikutus työntekijöihin ja työympäristöön. Uumajassa on ollut käynnissä myös toinen pilottihanke, missä on kehitetty ja testattu uudenlaista kehityskeskustelumallia. Siinä vuotiaat työntekijät käyvät kehityskeskustelun yhdessä esimiehensä kanssa keskustellen työntekijän arvoista, motivaatiosta ja ajatuksista liittyen työssä jaksamiseen 67 ikävuoteen saakka. Mallin toivotaan parantavan työantajan houkuttelevuutta ja ratkaisevan tulevia rekrytointiongelmia. Yhteyshenkilö: Fredrik Åberg Organisaatio: Uumajan kaupunki Sähköposti: fredrik.aberg@umea.se Internet: Kolmannen iän yliopisto, Pohjois-Unkari, GENERATIONS (toimenpide 1,2) Miskolcin hyväntekeväisyyssäätiön hanke Kolmannen iän yliopisto on vuoden 2010 alussa tehty kansalaisaloite ja ensimmäinen laatuaan Unkarissa. Sen tarkoituksena on tarjota laaja joukko erilaisia aktiviteetteja lähinnä (tosin ei yksinomaan) alueen ikäihmisille. Näihin kuuluvat muiden muassa erilaiset koulutukset ja koulutusohjelmat. Säätiön koulutustarjonta on varsin ainutlaatuista: kursseja pitävät vapaaehtoiset ja aktivistit paikallisen tarpeen mukaan. Käytössä on osaamiseen perustuva moduulijärjestelmä, jossa on useita yhteensopivia harjoitusohjelmia. Ikäihmiset voivat halutessaan osallistua useampaan samanaikaisesti. Kurssit voidaan räätälöidä esimerkiksi kestoltaan tai ajankohdaltaan käyttäjän tarpeiden mukaan. Luentoja pitävät yliopistojen joko yhä virassa toimivat tai emeritusprofessorit. Lisäksi arvostetut tutkijat ja tiedemiehet sekä alan teoreetikot ja käytännön asiantuntijat osallistuvat koulutuksiin vapaaehtoispohjalta. Kurssitarjonta on laaja ja aiheet vaihtelevat luonnontieteistä yhteiskuntatieteisiin. Mukana on mm. liiketaloutta, taidetta, viestintäteknologiaa, kieliä, filosofiaa, viestintää tai rikosten ehkäisyä. Mukana on myös kevyempiä aiheita kuten puutarhanhoitoa, sienestystä tai luonnonlääketiedettä. Säätiön toimintaa rahoitetaan sponsorivaroin, yksityisin lahjoituksin, omaisuustuotoin sekä kehitysohjelmista maksetuin julkisin tuin. Hallituksen puheenjohtaja huolehtii koordinoinnista, viestinnästä ja organisatorisista tehtävistä yhteistyössä eri kumppaneiden ja vapaaehtoisten kanssa. Viime vuosina säätiö on pyrkinyt löytämään uusia kumppaneita ja yhteistyötahoja aikuiskoulutuksen parista paikallistason ohella myös aluetasolta ja valtakunnallisesti. Yhteyshenkilö: László DOBOS Organisaatio: Harmadik Kor Egyeteme Miskolc Közhasznú Alapítvány Sähköposti: lano@chello.hu Internet: 20