130 vuotta vähemmän yksinäisyyttä

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "130 vuotta vähemmän yksinäisyyttä"

Transkriptio

1 n 3/ vuotta vähemmän yksinäisyyttä Onko HelsinkiMissio uskonnollinen järjestö? s. 12 Sisarjärjestömme Tukholmassa täyttää 160 vuotta s. 18 Isämentori Juha-Pekka Myllymäki: Perheitä auttamalla vaikutamme tulevaisuuteen s. 4

2 PÄÄKIRJOITUS Kaappikilttien kapina Kirjoitin jokin aika sitten tässä lehdessä herkistä ihmisistä, ja herkkyyteen liittyvistä ennakkoluuloista. Sain jutusta palautetta useilta ihmisiltä, jotka olivat kokeneet vapauttavaksi, että herkkyys voikin olla positiivinen asia, jopa erityislahja. Samalla he kertoivat itsekin olevansa herkkiä tulivat minulle ikään kuin kaapista herkkyytensä kanssa. Alkoi tuntua, että herkkyys on melkein kuin tabu, jotakin josta ei sovi puhua. Tabujen voima on suuri. Ne vaikuttavat siihen, mitä saa sanoa ja millainen saa olla. Näin ne vaikuttavat minäkuvaamme ja hallitsevat häpeän uhalla. Jäin miettimään, millaisia muita vastaavia tabuja yhteiskunnassamme on. Yksi on ainakin kiltteys. Se on niin leimautunut käsite, että ruotsalainen Stefan Einhorn jopa kirjoitti vuonna 2005 kirjan Aidosti kiltti, jossa hän pyrki siivoamaan kiltteyteen liittyviä negatiivisia latauksia: tyhmyyttä, naiviutta ja heikkoutta, ja osoittamaan, että kiltteys on yksi älykkyyden muoto. Kiltteys ja herkkyys ovat ilmiöitä, joihin kumpaankin voi liittyä sekä negatiivisia että positiivisia asioita. Liiallisina tai kärjistettyinä ne voivat olla haitallisia. Herkät ihmiset huomioivat ympäristönsä, kiltit välittävät muista. Miksi kuitenkin yhteiskunnassamme korostetaan molempia ominaisuuksia negatiivisten ääri-ilmiöiden kautta? Miksi kiltteys on manipulointia, ulkoa ohjautuvuutta tai kynnysmatoksi jäämistä, herkkyys heikkoutta tai pelokkuutta? Tabut palvelevat aina jotakin tarkoitusta. Ne kehittyvät osana yhteisöä ja palvelevat sen tehtävää, kulttuuria tai arvoja. Mitä kertoo kulttuuristamme, että herkkyys ja kiltteys ovat tabuja? Negatiivisia ominaisuuksia, jotka jopa herättävät häpeää, jos itsensä sellaiseksi kokee? Onko siis tavoiteltavaa olla välinpitämätön, kova ja itsekäs? Näkyykö tässä kenties rankka historiamme: vain itsensä kovettamalla on voitu selviytyä karuista kohtaloista ja ajoista? Tänä päivänä yhteiskuntamme kaipaa kuitenkin lisää kiltteyttä tai pikemminkin kiltteyden arvonnousua. Jokainen ihminen on lähtökohtaisesti kiltti. Jo aivan pieni lapsi kavahtaa kun näkee toiselle tehtävän pahaa, ja haluaa lohduttaa, jos toinen itkee. Uusin tutkimustieto tukee näkemystä synnynnäisestä myötätunnosta. Myötätunto siis elää jokaisessa meissä. Mutta kun kiltteys leimataan huonoksi asiaksi, alamme tukahduttaa luontaista kiltteyttämme. HelsinkiMissiossa me uskomme kiltteyden voimaan, joskin sanoitamme sen auttamishaluksi, myötätunnoksi tai välittämiseksi. HelsinkiMission laaja vapaaehtoisten ja lahjoittajien joukko todistaa, että pelkästään meidän toiminnassamme myötätuntoaan ja välittämistään kanavoi tuhansia kaappikilttejä. Mutta se ei vielä riitä meille. Haluamme kilttien kapinaa! Haluamme, että jokainen ihminen nousee ylpeänä barrikadeille välittämisen puolesta ja toteuttaa kiltteyttään estoitta: auttaa senioria tai lastenvaunujen kanssa liikkujaa raitiovaunussa, pysähtyy kuuntelemaan perheenjäsenensä kuulumisia, kutsuu yksinäisen sukulaisen kahville tai kysyy, voiko auttaa vaikeassa elämäntilanteessa olevaa naapuria. Tapoja välittää on miljoonia, ja niitä on jokaiselle tarjolla joka päivä. Lisäämällä arjen kiltteyttä uskomme, että voimme vähän kerrallaan murtaa myös avun pyytämisen tai vastaanottamisen tabua. Kulttuurissamme elää myös sellainen sitkeä ja vahingollinen harha, että elämästä pitäisi tai voisi selviytyä yksin. En tunne ketään, jonka kohdalla tämä olisi totta. Jokainen tarvitsee toista ihmistä ja vastavuoroisesti myös mahdollisuutta itse auttaa. Vuorotellen ja samaan aikaan. Kiltteys, kiltteyden kulttuuri, avun antamisen ja vastaanottamisen kulttuuri on valinta, jonka siemen meissä jokaisessa jo on. Yhteiskuntamme järjettömästä yksin pärjäämisen ja itsekkyyden ihannoinnista pitää vain päättää oppia pois. Aloita jo tänään! Henrietta Grönlund HelsinkiMission kansalaistoiminnan johtaja 2

3 Isämentori toimii paremman tulevaisuuden puolesta s. 4 n 3/2013 Lastenkotitoiminta on kuulunut alusta alkaen Helsingin Kaupunkilähetyksen tehtäviin s. 6 Akvarellgruppen samlas i Sörnäs s. 16 Hyvät muistot lastenkodista 1930-luvulta...10 Kuukausilahjoittaja auttaa tehokkaimmin...11 HelsinkiMission suhde uskontoon...12 Onko usko järjestöille kuuma peruna?...14 Sisarjärjestömme Tukholmassa auttaa asunnottomia...18 Luontoretki opetti yhdessä toimimista...20 Keikka-auttaja voi pelastaa seniorin päivän...22 Vauvan kanssa varamummin tukena...23 Äitimentori saa auttamisesta iloa elämään...24 Albertin olohuoneessa kohtaavat juniorit ja seniorit...25 Tyttö, joka halusi muuttaa lastenkotiin...26 Ajankohtaista...28 Aikalahjalla annat lapsille paremman tulevaisuuden

4 Isämentori sukupolveaan pelastamassa Emme ehkä pysty mullistamaan hetkessä maailmaa omalla toiminnallamme. Mutta perheiden auttamisessa ovat laajemman muutoksen siemenet, jotka leviävät lasten kautta heidän kasvaessaan tasapainoisemmiksi ja onnellisemmiksi, filosofoi HelsinkiMission isämentori Juha- Pekka Myllymäki. Yritysmaailman fokus on kääntynyt suurelta osin vain rahan tekemiseen, ja minä tulen siitä maailmasta. Eikä pelkkä raha tuo välttämättä ihmisille tyydytystä saati onnellisuutta, oivalsi Juha- Pekka Myllymäki, 56. Yritysvalmentajana työskentelevässä diplomi-insinöörissä nousi pintaan voimakas nykymenon kyseenalaistaminen Esa Saarisen Pafos-seminaarissa. Onko tämä se suunta, johon meidän kannattaa yhteiskuntana ja ihmiskuntana mennä? Riittääkö omaan napaan tuijottaminen siihen, että tulen onnelliseksi, vai voisinko käyttää panostani enemmän myös muiden hyväksi? 4

5 Tiedostamaton pyrkimys johonkin muutokseen eli ehkä miehen sisällä, mutta sen suurempaa draamaa isämentoriksi ryhtymisen taustalla ei ollut. Tiesin, että HelsinkiMissio on hyvää tekevä vapaaehtoisjärjestö. Sitten ystäväni kehotti katsomaan MTV3:n Huomenta Suomi -ohjelman, jossa Olli Valtonen oli haastateltavana. Olli kertoi koskettavasti Pelastakaa sukupolvi -projektista ja kutsui uusia vapaaehtoisia mukaan. Juttu näytti niin tärkeältä, että ilmoittauduin saman tien toimintaan, Juha-Pekka kertoo. Kouluarvosanoin kympin toimintaa Helsingin kaupungin työntekijät valitsevat tuettavat perheet, joita HelsinkiMissio osoittaa mentoreille. Liian haasteellisia tapauksia ei ole tarkoitus antaa vapaaehtoisille, vaan perheitä, joita tavallinen ihminen pystyy auttamaan kaupunkilaisjärkeään käyttäen. HelsinkiMissio kouluttaa vapaaehtoiset ja tukee heitä tehtävässään. Jos firmat toimisivat noin hyvin, Suomella ei olisi mitään hätää. Helsinki Mission toiminta on huippuhyvin organisoitua, kouluarvosanoilla kympin arvoista, Juha-Pekka Myllymäki kehuu. Yritysvalmennuksia tekevän miehen arviointikriteerit ovat korkeat ja pohjaavat yli 30 vuoden bisneskokemukseen. Olen esimerkki siitä, että aika epätodennäköiselläkin taustalla, raa asta bisnesmaailmastakin, voi tulla mukaan tällaiseen vapaaehtoistoimintaan. Saan enemmän kuin annan Isämentori tapasi tuettavan perheensä HelsinkiMission tiloissa Albertinkadulla. Mukana ensimmäisessä tapaamisessa olivat Pelastakaa sukupolvi -hankkeen ja Helsingin kaupungin edustajat. Seuraavat tapaamiset olivat perheen kotona. Uskon ja toivon, että tukiperheeni asiat menevät haluttuun suuntaan. Tällä Pelastakaa sukupolvi -hankkeella on positiivinen vaikutus monen ihmisen elämään myös meidän mentorien, näkee Juha-Pekka Myllymäki. Alkuun tutustutaan puolin ja toisin, rakennetaan luottamusta. Jo ensimmäinen kohtaaminen sujui omasta mielestäni liikuttavan hyvin. Yhteys löytyi heti fiilis, että me olimme tutumpia kuin teknisesti olimmekaan. Meillä ei ollut lähtökohtaista varauksellisuutta. Uskon, että saamme rakennettua toimivan vuorovaikutussuhteen. Ei tämä homma ole mikään paha aikasyöppö. Paljon turhempaankin voisi hukata ne 20 tuntia, jotka menivät koulutukseen. Ja kerran kahdessa viikossa minulla on varaa käyttää kolme neljä tuntia tällaiseen. Olen vakuuttunut, että tulen saamaan tästä itse paljon enemmän kuin mitä käytän resurssejani tähän. Tavallisen ihmisen taito riittää Joissakin perheissä mentorit jakavat vanhempien kuormaa ja suovat heille hetken hengähdystaukoja lastenhoidosta. Toiset perheet kaipaavat valmennusta arjen kansalaistaitoihin, vaikkapa kunnon kotiruoan tekemiseen. Myllymäen tukemassa perheessä toivotaan, että koko perhe oppisi olemaan luontevasti läsnä yhdessä. Yhdessä tehty toimintasuunnitelma on yksinkertainen. Juha-Pekan tavoitteena on tukea perhettä onnellisempaan elämään ja toimivampaan arkeen. Perhe kirjasi tavoitteeksi, että minä potkin heitä persuksiin eli aktivoin heitä. He toivovat elämään uutta yhteistä kivaa tekemistä rutiinien toistamisen tilalle. Tärkeintä, mitä minulla on antaa, on läsnäolo. Olemme suunnitelleet, että ainakin leivomme pullaa, teemme piparkakkutalon, käymme uimassa ja talvella pulkkamäessä. Isältä tuli hyvä ehdotus, että koko perhe menisi kalaan. Nuorella perheellä, jossa on kaksi pientä lasta, ei ole tukenaan läsnä olevia isovanhempia. Juha-Pekan omista lapsista vanhin on jo perheen vanhempien ikäinen, joten hän pystyy tarjoamaan lapsille isoisän kaltaisen turvallisen aikuisen tuen. Turhaa stressiä onnistumisesta isämentori ei ota kannettavakseen. Koulutuksessamme toistettiin, että tavallisen ihmisen taidot riittävät. Tarjoamme perheille malliksi aivan tavallista ihmisyyttä, eikä toiminnan tarvitse sisältää mitään ihmeellisiä juttuja. Mentori satsaa omaankin tulevaisuuteensa Se kasvualusta, jonka nykylapset saavat, vaikuttaa ratkaisevasti siihen, miltä yhteiskuntamme näyttää 20 vuoden kuluttua, Juha-Pekka pohtii. Mieluummin elän sellaisessa maailmassa, missä on onnellisen lapsuuden eläneitä lapsia kuin niitä, jotka joutuivat syrjäpoluille. Koen vaikuttavani isämentoritoiminnalla tulevaisuuteen, jossa elän. Jos välitän nyt muista, on enemmän toivoa, että joku välittää minusta silloin, kun itse mahdollisesti tarvitsen apua. Jotta minulla olisivat asiat hyvin, täytyy ympäristöllänikin olla asiat ainakin kohtuullisen hyvin. Yhteiskunnissa, joissa kontrastit ovat suuria, turvallisuus luodaan korkeilla piikkilanka-aidoilla, koirilla ja vartijoilla, mutta paljon parempi olisi, jos niitä aitoja ei tarvittaisi. Kurssinkorjaus on pienestä kiinni Moni perhe kaipaa nykyään miehen mallia. Isämentori haluaa vaikuttaa myös sukupolvien yli siirtyviin elämäntapoihin. Perheen rutiineista ja kokemustaustasta saattaa puuttua joku perustaito. On vaikea antaa eteenpäin toimivaa mallia, jota ei ole itse saanut. Vanhemmat pyysivätkin, että minä sanon suoraan, jos huomaan heidän tekevän jotakin mielestäni hölmösti. Kun perhettä auttaa näkemään asiat vähän eri tavalla ja toimimaan tarkoituksenmukaisemmin, saattaa monen ihmisen elämänkulku saada uuden suunnan. Elämän suuret linjat ovat usein kiinni pienistä muutoksista. Muutaman piirun korjaus kurssissa ratkaisee sen, meneekö öljytankkeri karille vai turvallisesti väylää pitkin. Teksti: Janne Villa Kuva: Jani Laukkanen 5

6 Lasten huoltolasta nuorten krii Pikkupoikien erä Mäntysaaren päiväsiirtolan kesäolympialaisissa Kaupunkilähetys järjesti Mäntysaaressa virkistystoimintaa lapsille vuodesta 1917 lähtien 1960-luvulle asti. Helsingin Kaupunkilähetys aloitti hengellisen ja ruumiillisen hädän poistamisen pääkaupunkiseudun väestön keskuudesta vuonna Eniten hätää kärsivät vanhusten ohella lapset ja nuoret. Lasten ja nuorten auttaminen on ollut merkittävä osa Helsingin Kaupunkilähetyksen toimintaa järjestön perustamisesta alkaen. Maaliskuussa 1885 Punavuoren vaatimattomalla lähetysmajalla aloitti toimintansa Kaupunkilähetyksen ylläpitämä lasten päiväkoti. Se oli ensimmäisiä, ehkä jopa ensimmäinen yksityinen päiväkoti Pohjoismaissa. Lähetysmajan päiväkotiin saattoivat työssä käyvät vähävaraiset äidit jättää alle neljävuotiaat lapsensa hoitoon pientä korvausta vastaan. Toiminnalle oli todellista tarvetta, sillä tuolloin yleinen käytäntö oli jättää lapset päiväksi vanhemman sisarensa hoitoon. Lähetysmajalla hoidettavien lasten lukumäärä vaihteli päivittäin seitsemästä viiteentoista. Kaupunkilähetys oli päiväkotityön pioneeri Päiväkoti toimi lähetysmajalla joitakin vuosia, kunnes se jouduttiin lopettamaan henkilökuntapulan vuoksi. Kaupunkilähetyksen päiväkoti sai kuitenkin myöhemmin paremmat puitteet ja toiminta jatkui huhtikuussa Silloin vihittiin käyttöön arkkitehti Karl August Wreden Punavuoreen suunnittelema Betania-kirkko ja rakennukseen avattiin muun toiminnan ohella lasten päiväkoti. Tammikuussa 1919 kaupunkilähetys aloitti päiväkotitoiminnan myös Fredriksbergissä, nykyisessä Pasilassa. Yksityisten lahjoitusten ohella toimintaa tuki sekä sosiaali- että kouluhallitus. Päiväkotitoimin- nalla haluttiin tukea vuoden 1918 sodan sotaorpojen äitien työssäkäyntiä, joka oli edellytys heidän ja heidän lastensa toimeentulolle. Pasilan päiväkoti toimi aina elokuuhun 1953 saakka, jolloin sen tilalle tuli pieni seitsenpaikkainen ylioppilaskoti, jonka oli määrä auttaa vähävaraisia muualta Suomesta tulleita opiskelijoita suorittamaan opintonsa Helsingin yliopistossa. Päiväkotitoiminta aloitettiin uudestaan Pasilassa vuonna Alueen lapsiluvun pienentyessä 1990-luvun lopulla päiväkoti päätettiin siirtää uudelle, vielä rakenteilla olevalle asuinalueelle Vuosaareen. Vuosaaressa kristillinen päiväkoti Mirjami toimi kuitenkin vain pari vuotta ja se lakkautettiin Syinä lakkauttamiseen olivat liian pienet henkilöstöresurssit, sekä se, että uudelle alueelle ei aluksi muuttanut tarpeeksi lapsiperheitä, joten toiminta ei ollut taloudellisesti kannattavaa. 6

7 sityöhön Järjestelmällinen pyhäkouluopetus käyntiin Helsingin Kaupunkilähetys sai Helsingin seurakuntien papistolta tehtäväksi järjestää kattavan ja järjestelmällisen pyhäkoulutoiminnan Helsinkiin. Näin tehtiin: pyhäkouluja perustettiin ja ne toimivat aktiivisesti 1880-luvulta 1980-luvun puoliväliin saakka. Diakonissojen ohella vapaaehtoiset opettajat kertoivat Raamatun kertomuksia lapsille ja lisäksi opetuksen lomassa laulettiin paljon. Yksi keskeinen syy yhdistyksen perustamiselle oli aikanaan ollutkin Helsingin papiston näkemys, että kaupungissa oli tarve säännölliselle pyhäkoulutoiminnalle. Kaupunkilähetyksen ensimmäinen työntekijä diakonissa Cecilia Blomqvist alkoi pitää pyhäkoulua lähetysmajassa heti, kun yhdistys oli saanut toimiluvan joulukuussa Aina ensimmäiset lähetysmajan pyhäkoulut eivät kuitenkaan sujuneet täysin kommelluksitta. Sattui tapauksia, että ulkopuolelle jääneet pojat tekivät parhaansa opetuksen häiritsemiseksi heitellen kiviä ikkunaan ja yrittäen houkutella tovereitaan pakenemaan tunneilta. Lapsille oma kirjasto Kirjat olivat 1800-luvun lopulla vielä harvinaisuuksia varsinkin Helsingin vähävaraisissa kodeissa. Sen vuoksi merkittävä uusi lapsityönmuoto oli Kaupunkilähetyksen pyhäkoululaisille vuonna 1885 avaama oma kooltaan tosin melko vaatimaton kirjasto. Lasten kirjastotoimintaa jatkettiin vuosikymmenten ajan Betanian ja Harjun toimipisteissä. Kaupunkilähetyksen pyhäkoulutoiminta laajeni 1890-luvulla niin, että vuonna 1894 pyhäkouluissa kävi lähes 1500 lasta ja toiminta keskitettiin Helsingin Vanhaan kirkkoon. Opettajia oli melkein 80, joista huomattavasti yli puolet oli naisia. Ensimmäisen maailmansodan jälkeen pyhäkoulutoiminta siirtyi Helsingissä pääosin seurakuntien järjestettäväksi, mutta kaupunkilähetys jatkoi toimintaa pienempimuotoisena aina 1980-luvulle. Kerhotoimintaa varattomille ja lastenkoti kodittomille Vuonna 1905 Kaupunkilähetys aloitti uuden lapsityön muodon, kun se alkoi järjestää vapaaherra Karl-August Wreden Fredriksbergin lasten huoltola Pasilaan 1919 perustettu lasten huoltola oli päiväkoti työssä käyvien äitien lapsille, jotka olivat jääneet isättömiksi vuoden 1918 sodassa. KilonTyttökoti v.v , kertoo vanhan valokuva-albumin teksti. Lastenkoti toimi Kilossa vuoteen 1961 asti, jolloin se siirtyi nykyiseen paikkaansa Puotilaan. aloitteesta pyhäkoulu- ja rippikouluiän välissä oleville lapsille ompelu- ja veistokokouksia. Nykypäivän termein kyseessä oli varhaisnuorten kerhotoiminta, johon kuului askartelua ja hartaus. Vuonna 1907 varattomien kotien pojille ja kolme vuotta myöhemmin myös tytöille aloitettiin viljelypalstatoiminta. Lähetysmajaan oli jo Kaupunkilähetyksen perustamisesta alkaen majoitettu tilapäisesti kodittomia lapsia siihen asti kunnes heille oli löydetty pysyvämpi sijoituspaikka. Vuonna 1907 Oulunkylästä lahjoituksena saatuun huvilaan avattiin järjestön ensimmäinen lastenkoti. Sieltä toiminta siirtyi vuonna 1910 Betaniaan lakkautetun tyttö- ja palvelijatarkodin tiloihin ja sieltä edelleen Korsoon, jossa poikakoti aloitti lahjoitusten avulla toimintansa vuonna Lastenkotitoiminta Punavuoresta Kilon kautta Puotilaan Punavuoressa Kaupunkilähetyksen toimintakeskuksessa Betaniassa toiminut tyttökoti siirtyi syksyllä 1919 Espooseen Kilon aseman lähelle. Ensimmäisen vuoden aikana kodissa asui viisikymmentä tyttöä. Maaseutusijaintia pidettiin Kaupunkilähetyksessä lastenkodin kannalta keskustaa parempana vaihtoehtona, koska nähtiin, että maalla lapset olivat vähemmän katuelämän viettelyksille alttiina. Vuonna 1946 huomattiin, että lastenko- 7

8 Järjestössä oltiin sodan jälkeen edelleen huolissaan kaupunkielämän haitallisista vaikutuksista lapsiin ja nuoriin. Tämän johdosta pyrittiin 1950-luvulla mahdollisuuksien mukaan lisäämään kerho- ja pyhäkoulutoimintaa. Kaupunkilähetyksen pyhäkouluissa kävi vuonna 1955 hieman yli 400 lasta ja kerhotoimintaan osallistui hieman yli tuhat nuorta. Kaupunkilähetyksen pienten kerho Harjussa Kaupunkilähetys aloitti pyhäkoulutoiminnan lisäksi kerhotoiminnan varhaisnuorille jo vuonna Ohjelmaan kuului askartelua, laulua ja hartaus. tien ylläpitokustannukset olivat nousseet huomattavasti, joten Korsossa sijainnut poikakoti lopetettiin ja koko lastenkotitoiminta keskitettiin Kiloon laajennetun tyttökodin tiloihin. Vuosikymmen myöhemmin, luvun lopulla, järjestö alkoi suunnitella lastenkotitoiminnan siirtämistä Kilosta Helsingin Puotilan uuteen asumalähiöön. Sinne rakennettavaan kerrostaloon suunniteltiin tilat viisitoistapaikkaiselle lastenkodille. Uuden Kotivuoren vihkiäisiä vietettiin lokakuussa 1961 ja samalla Kilossa vuodesta 1919 toiminut lastenkoti lopetettiin. Kaupungin vilskeestä luonnonhelmaan Mäntysaareen Helsingin Kaupunkilähetys kantoi luvun alussa huolta tiiviin ja asumistiheydeltään ahtaan kaupunkimiljöön vaikutuksista lasten sieluun ja pyrki järjestämään heille mahdollisuuksia virkistäytymiseen kaupungin ulkopuolella. Keväällä 1917 järjestö päätti ostaa Kulosaaren edustalla sijaitsevan Mäntysaaren vuokra-oikeuden sekä saarella olevat huvilat. Alkuvaiheessa Mäntysaaressa vieraili keskimäärin tuhat vähävaraisten kotien lasta kesässä. Ohjelmassa oli uintia, veneilyä ja lauluhetkiä. Mäntysaaresta tuli järjestön pääkeskus lasten kesävirkistystoiminnalle aina 1960-luvulle asti. Toisen maailmansodan jälkeen Helsingille tunnusomainen piirre oli leikkivien lapsijoukkojen täyttämät pihat. Suuret ikäluokat näkyivät ja kuuluivat. Samaan aikaan myös kaupungin vanhusväestön osuus oli nousussa ja tämän vuoksi Kaupunkilähetyksen toiminnan painopisteeksi määriteltiin selkeästi työ lasten ja vanhusten parissa. Leirikeskukset myös Nurmijärvelle ja Muonioon Mahdollisuudet nuorisotyön tekemiseen paranivat merkittävästi kesällä Silloin Kaupunkilähetys sai 1910-luvun lopulta asti Mäntysaaressa toimineen kesäsiirtolan rinnalle käyttöön oman Nurmijärven Sääksjärven rannalla sijaitsevan leirikeskuksen. Mäntysaaren tavoin toiminta Sääksissä suunnattiin ensisijaisesti köyhimpien laitakaupungin lasten kesävirkistystoiminalle. Sääksissä saattoivat viettää kesää myös Kotivuoren lastenkodin lapset. Hyvinvointivaltion vahvistuminen 1970-luvun alussa siirsi kaupunkilähetystyön painopistettä aineellisen avun tarjoamisesta mielenvirkeyttä ylläpitävään ja yksinäisyyttä torjuvaan toimintaan. Sekä nuorille että vanhoille haluttiin tarjota 1970-luvun alussa lisää mahdollisuuksia virkistäytymiseen kaukana pääkaupungin urbaanista elämänrytmistä. Tätä varten Kaupunkilähetys avasi vuonna 1972 Lappiin, Muonioon Kelokairaksi nimetyn Raha-automaattiyhdistyksen tuella ja talkootyöllä rakennetun leirikeskuksen. Kelokairassa aloitettiin pian tämän jälkeen vilkas niin nuorille kuin ikä-ihmisillekin suunnattu leiritoiminta. Kriisipiste nuorten avuksi 1990-luvun alun lamalla oli merkittäviä vaikutuksia Helsingin Kaupunkilähetyksen toimintaan. Toisaalta työttömyyden nopea lisääntyminen kasvatti akuutissa avuntarpeessa olevien kaupunkilaisten määrää, toisaalta lama vaikutti Kaupunkilähetyksen toimintaan ja käytettävissä oleviin resursseihin. Monissa perheissä molemmat vanhemmat saattoivat jäädä työttömiksi ja tämä puolestaan heijastui lasten ja nuorten hyvinvointiin. Vuonna 1993 Raha-automaattiyhdistyksen tuella voitiin käynnistää maassamme ja pohjoismaissakin ensimmäinen nuorten itsemurhaa yrittäneiden tai sitä harkitsevien kriisipiste. Toiminta- 8

9 Vuodesta 1955 alkaen järjestettiin lapsille leiritoimintaa Sääksin leirikeskuksessa Nurmijärvellä. Kuvan tytöt lienevät lähdössä leiriltä paluumatkalle Helsinkiin. muodolle oli tarvetta myös pahimman talouslaman jälkeen luvulle tultaessa Nuorten Kriisipisteen toiminta laajeni niin, että vuonna 2010 kontakteja oli lähes parituhatta. Teksti: Ville Jalovaara Kuvat: HelsinkiMission kuva-arkisto Kirjoittaja on teologian tohtori ja Helsingin yliopiston kirkkohistorian tutkija, joka tekee parhaillaan Helsingin Kaupunkilähetyksen historiaa koskevaa tutkimusta luvun lopulla Kaupunkilähetys avasi kerhomajan Pukinmäkeen. Kuvassa poikia kerhomajan edustalla hiihtokisoissa. HelsinkiMissio 130 vuotta Keisarillisen Suomen senaatti vahvisti Helsingin Kaupunkilähetyksen säännöt, joiden mukaan kaupunkilähetyksen tehtäväksi tuli hengellisen ja ruumiillisen hädän poistaminen Suomen pääkaupungin väestön keskuudesta. Vuodesta 2005 nimellä HelsinkiMissio toiminut Helsingin Kaupunkilähetys viettää tänä vuonna 130-vuotisjuhlavuottaan. Lehtemme vuoden 2013 numeroissa on luotu tekeillä olevan historiateoksen pohjalta lyhyitä katsauksia Helsinki- Mission historian eri vaiheisiin. Vuoden ensimmäisessä numerossa tutustuttiin kaupunkilähetystyön alkuun Helsingissä ja toisessa vanhustyön historiaan. Tässä artikkelisarjan kolmannessa osassa luodaan silmäyksiä kaupunkilähetyksen lasten ja nuorten parissa tekemään työhön. Vuoden lopulla ilmestyvässä juttusarjan viimeisessä osassa tutustutaan kaupunkilähetystyöhön toisen maailmansodan aikaisessa Helsingissä. 9

10 Hyvän elämän eväät tyttökodista Lastenkodit ovat välttämättömiä silloin, kun elämä menee vaikeaksi, sanoo Kerttu Niemi. Lapsuutensa Helsingin Kaupunkilähetyksen lastenkodissa viettänyt Kerttu Niemi, 88, muistelee elämänsä tärkeitä vuosia lämmöllä. Valmistuttuaan myöhemmin talouskoulusta Niemi sai hyvän työpaikan sisäkkönä professori Gunnar Castrénin palveluksessa Degerön kartanossa. Mieli palasi kuitenkin opintojen pariin, ja hän jatkoi niitä Helsingin Suomalaisessa Yhteiskoulussa. Koulusta tuli minulle erityisen tärkeä, sillä siellä tapasin tulevan mieheni Auliksen. Siitä elämä lähti sitten kulkemaan omia latujaan. Niemen mielikuva lastenkodista on sekä myönteinen että kodinomainen. Kun ajattelen taaksepäin sitä aikaa, näen sen hyvänä. Turvallisuutta loivat neljä tätiä, jotka olivat aina paikalla, eikä yksinäisyydestä ollut pelkoa, olivathan ympärillä myös toverit. Vahva pohja elämälle Uskonnollisuus antoi tyttökodin päivärytmille oman leimansa. Uskonto ei kuitenkaan ollut millään tavalla kiihkeää tai rasittavaa. Päivä aloitettiin laululla ja rukouksella, ruoka siunattiin ja siitä kiitettiin, ja illalla oli iltarukouksen hetki. Muistan edelleen Lempi-tädin kauniin lauluäänen, josta on jäänyt mieleeni siunauksen lämpö. Kaikesta tästä syntyi vahva turvallisuudentunne. Olen saanut elämäni aikana vääränlaista sääliä ja osanottoa. On tietysti totta, että lastenkodista puuttui isän ja äidin rakkaus, mutta en myöskään kuullut tätien koskaan riitelevän keskenään. Sain tyttökodista hyvät eväät elämälleni, ja ne ovat kantaneet koko tämän pitkän matkan. Tällainen kasvatus ja luottamus korkeampaan voimaan ovat auttaneet elämän myrskyissä. Ne eväät olisivat hyvät kenelle tahansa, Niemi toteaa. Saamani kasvatus ei ollut liian ankara, mutta antoi vahvan pohjan elämälle. Siksi haluan korostaa sitä, miten hyviä ja tarpeellisia lastenkodit voivat olla. Se on minun missioni. HelsinkiMissio pyrkii kohentamaan ihmisten elämän olosuhteita paremmiksi. Lastenkodit toteuttavat ihan samaa tehtävää. Teksti: Harri Markkula Kuvat: Harri Markkula ja Kerttu Niemen kuva-albumi Kerttu Niemi tuli Helsingin Kaupunkilähetyksen Tyttöjen vastaanottokotiin viisi- ja puolivuotiaana vuonna Punavuoresta Kiloon siirtyneessä tyttökodissa hän vietti lapsuutensa ja osan nuoruuttaankin, aina 16-vuotiaaksi asti. Myös koulut käytiin tyttökodista käsin, pitkistä matkoista huolimatta, kävellen. Kävin kansakoulua Leppävaarassa ja Mankkaalla ja siirryin sitten sen aikaiseen jatkokouluun Kaisaniemeen. Kaksivuotinen koulu keskeytyi kuitenkin sodan alkamiseen vuonna Laulutuokio Kilon tyttökodissa 1930-luvulla. Kerttu Niemi on toinen vasemmalta keskimmäisessä rivissä. 10

11 Kuukausitukija auttaa tehokkaimmin Kuva Jani Laukkanen Kuva Henni Kuusisto Tepa Wallin HelsinkiMissiolla on jo lähes 5000 säännöllistä kuukausitukijaa. Heidän avullaan järjestössä pystytään suunnitelmalliseen ja pitkäjänteiseen toimintaan. Kaikkiaan kuukausitukijoiden lahjoituksista kertyy puolisen miljoonaa euroa vuodessa, joka on noin 10 prosenttia varainhankinnan tuotoista. Se on merkittävä summa, joka mahdollistaa tehokkaan auttamistyön. Kysyimme kahdelta kuukausitukijalta, miksi he tukevat HelsinkiMissiota. Nuorten kriisityön ja Resonaarin vuoksi Tulin alun perin feissariksi Helsinki- Missioon vuonna 2008, sillä tarvitsin työtä ja halusin samalla tehdä hyvää. Toimin feissarina reilun vuoden ja lopettaessani olin itse viimeinen ihminen, jonka feissasin. Halusin tukea erityisesti Nuorten Kriisipisteen ja Resonaarin toimin- taa. Entisenä feissarina tiedän, että kuukausitukeminen on helpoin ja tehokkain tapa sekä minulle että järjestölle. Lisäksi HelsinkiMissio on kotimainen järjestö, jonka apu menee lähelle, eikä rahaa kulu suhteettomasti suuren organisaation ylläpitämiseen ja hallintokuluihin. Tiina Nissinen, opiskelija, kuukausitukija vuodesta Vanhusten takia Vanhukset oli tärkein syy siihen, että ryhdyin tukemaan HelsinkiMissiota. Vuosikymmen sitten kukaan ei puhunut vanhusten yksinäisyydestä lukuun ottamatta HelsinkiMissiota. Olen toiminut myös Aamukorva-päivystäjänä ja silloin ymmärsin, miten suuri ongelma yksinäisyys on ja miten paljon apua tarvitaan. Tepa Wallin, eläkkeellä oleva viestintäpäällikkö, kuukausitukija vuodesta Tiina Nissinen Kuukausituen suoraveloitus muuttuu e-laskuksi tai suoramaksuksi Tähän asti kuukausitukijat ovat tehneet suoraveloitussopimuksen HelsinkiMission kanssa. EU-asetuksen mukaan suoraveloituksesta luovutaan ja se korvataan e-laskulla tai suoramaksulla mennessä. HelsinkiMissiossa siirrytään e-laskutukseen ja suoramaksujen lähettämiseen vähitellen syksyn aikana. Muutamme kuukausitukijoittemme suoraveloitukset e-laskuiksi tai suoramaksuiksi yhteistyössä pankkien kanssa marraskuusta 2013 alkaen. Uudet kuukausitukijat tekevät suoraan e-laskusopimuksen. Mitä muutos merkitsee kuukausitukijalle? HelsinkiMission varainhankinnan koordinaattorin Aleksi Harmokiven mukaan muutos ei ole käytännössä kovin suuri. Verkkopankkia käyttävä kuukausitukija saa jatkossa HelsinkiMissiolta e- laskun verkkopankkiin kerran kuukaudessa. E-lasku täytyy hyväksyä kuukau- Kätevintä on valita e- laskulle automaattinen maksutapa sittain tai vaihtoehtoisesti e-laskut voi laittaa automaattisesti maksuun, mikä on vaivattomin ja kätevin maksutapa. Verkkopankissa näkyy, milloin maksu on veloitettu tililtä. Maksutapaa, kuukausituen määrää ja eräpäivää voi muuttaa milloin tahansa. Halutessaan saapuneista e-laskuista voi saada ilmoituksen tekstiviestinä tai sähköpostina. Ilmoituksesta voi sopia verkkopankissa. Entä, jos kuukausitukija ei käytä verkkopankkia? Silloin suoraveloitus muuttuu suoramaksuksi. Suoramaksu toimii kuten suoraveloitus. HelsinkiMissio toimittaa tukijalle laskun tiedot etukäteen ja lasku maksetaan tililtä automaattisesti eräpäivänä aivan kuten suoraveloituksessa. Kuva Henni Kuusisto Aleksi Harmokivi Teksti: Jaana Kiuru 11

12 UUSI AIKA HAASTAA UUDENLAISEEN HENKISYYTEEN Onko HelsinkiMissio uskonnollinen liike? Ei ole. Se on sosiaalialan järjestö. Siitä huolimatta, että syntyessään se oli vahvasti kirkollinen vaikuttaja. Kristilliset arvot näkyvät kyllä arvopohjassamme. Mutta ne eivät ole vain kristillisiä. Niihin on helppo yhtyä uskonnosta riippumatta. Ajat muuttuvat. Uskonnollisuuden sijaan tämä aika liputtaa henkisyyden ja hengellisyyden puolesta. Kirjoittaja on HelsinkiMission toiminnanjohtaja Olli Valtonen. HelsinkiMissio syntyi aikana, jolloin lähes kaikki sosiaalinen vastuu yhteiskunnassa oli delegoitu tavalla tai toisella kirkolle. Se on asia, joka helposti unohdetaan. Kuntalaitos oli vasta muotoutumassa. Köyhien hyvinvoinnista oli huolehtinut 1800-luvulle tultaessa etupäässä vain kirkko ja sen ympärille organisoituneet järjestöt. Siihen maailmanaikaan sosiaalinen työ ja jumalansanan saarnaaminen kulkivat tiiviisti käsi kädessä. Hoidettiin sairaita, huolehdittiin köyhistä. Ja julistettiin väkevästi. Aika on muuttunut. Samoin järjestöt. Tässä lehdessä toimittaja Janne Villa pohtii jutussaan, onko uskonnolla enää roolia vanhojen järjestöjen nykytoiminnassa. Sitä samaa kysytään meiltä HelsinkiMissiossa aika ajoin. Meillä ei häpeillä 130-vuotista historiaamme. Arvomme perustuvat edelleen kristinuskon arvoihin. Mutta uskonnolliseksi järjestöksi emme miellä itseämme. HelsinkiMissio pitää itseään ennen kaikkea sosiaalialan järjestönä. Työntekijöiltä, vapaaehtoisilta tai asiakkailta ei kysellä heidän uskontoaan eikä suhdetta kirkkoon. Itse en edes tiedä, ketkä työntekijöistämme kuuluvat kirkkoon, puhumattakaan vapaaehtoisista tai asiakkaista. Kirkollisuus on laskussa, mutta henkisyys nousee Muutamassa vuosikymmenessä Suomessa on tapahtunut uskonnollisten asenteiden kulttuurivallankumous samanlainen kuin pohjoisessa Euroopassa muuallakin. Meillä vain myöhemmin ja yhtäkkisemmin. Hyvin lyhyessä ajassa kirkko on menettänyt asemansa kansalaisten enemmistön keskuudessa. Helsingissä nipin napin joka toinen vastaantulija on kirkon jäsen. Heistäkin suurin osa vähintään keski-ikäinen tai vanhempi. Ja miettii kirkosta eroamista ennemmin tai myöhemmin. Nuorten kohdalla muutos on vieläkin radikaalimpi. Sama näkyy julkisessa elämässä ja yritysmaailmassa. Uskonnolliset tunnukset koetaan ongelmallisina ja uskontoneutraalius näyttäisi olevan tavoitetila. Törmäsin tähän heti aloitettuani työni HelsinkiMissiossa. Muistan keskusteluni Björn Wahlroosin kanssa, joka on vanha RUK-kaverini. Sanoin hänelle, että yritämme etsiä yhteyksiä ja taloudellista tukea myös elinkeinoelämältä. Nalle suhtautui työhömme empaattisesti. Tai ehkä se oli vain vanhan tuttavuuden tuomaa kohteliaisuutta. Mutta jossain vaiheessa hän sanoi: Muista Olli, että suomalainen yritysjohto on Euroopan maallistuneinta. Kaikki uskontoon liittyvä herättää epäluuloja. Uskonnollinen ilman uskontoa Samaan aikaan kun uskontojärjestelmät ja organisoitunut uskonnollisuus ovat joutuneet ahtaalle kaikkialla Euroopassa, uuden tyyppinen hengellisyys on vahvassa kasvussa. Jooga, mindfulness, mystiikka ja erilaiset retriitit elävät nousukautta. Ihmiset etsivät kestävämpiä arvoja ja haluavat löytää syvempää merkitystä olemassaololle. Mistä tässä on kysymys? Ja mikä merkitys sillä on esimerkiksi HelsinkiMission kaltaiselle sosiaalialan toimijalle? Karen Armstrong, aikamme merkittävä uskontotieteilijä on todennut: 12

13 Kuva: Jukka Valtonen Uskontotiede ei pysty määrittämään, mitä on uskonto tai uskonnollisuus. Hänen olettamuksensa on, että iso osa ihmisistä on uskonnollisia ilman uskontoa. Tutkijat puhuvat uudenlaisesta hengellisyydestä tai henkisyydestä, joka näyttäisi olevan uuden ajan vastine dogmaattiselle uskonnollisuudelle. Tukea ajatus saa modernilta aivotutkimukselta. Harvardin yliopiston professori George E. Vaillant kirjassaan Hengellisyyden evoluutio (Rasalas-kustannus, 2011) muistuttaa, että uskonnollisuus ja hengellisyys löytyvät aivojen eri kohdista. Uskonnot, katekismukset ja dogmatiikka aktivoituvat aivokuoressa, joka on ihmisaivojen se alue, joka prosessoi tietoa. Hengellisyys, sanoo Vaillant, löytyy aivoissa sieltä, missä ollaan tekemisissä tunteiden kanssa eli osoite on aivokuoren alapuolella sijaitseva limbinen järjestelmä. Kehittynyt aivokuori on osa ihmislajin menestystä. Se teki meistä insinöörejä, avaruuslentäjiä ja akateemisia tutkijoita. Mutta aivan yhtä tärkeää on se, että myös limbinen järjestelmä ja kyky monimutkaisiin tunteisiin, kehittyi samalla tavalla. Näitä keskeisiä tunteita ovat sellaiset kuin luottamus, toivo, rakkaus, ilo, myötätunto, kiitollisuus, anteeksiantavaisuus ja kunnioitus. Kaikki edellä mainitut vaativat yhteyttä muihin ihmisiin. Missään niistä ei ole kysymys pelkästään minusta. Nämä tunteet ovat yhteisön rakentumisen keskeiset kulmakivet. Ne kulttuurit, jotka ovat aidosti yhteisöllisiä ovat vuosituhansien aikana olleet voittajia. Raakuuden ja väkivallan kulttuurit ovat aina jäänet lyhytikäisiksi. Hitlerin Saksa kukoisti 10 vuotta, mutta fransiskaanit, 1200-luvulla syntynyt maailman merkittävin järjestö elää ja kukoistaa yhä vuonna Vaillant pitää edellä kuvattuja myönteisiä tunteita hengellisyyden perustana. Ne rakentavat yhteistä hyvää. Sen sijaan uskonnollisuus voi hänen mielestään olla ja on ollut kanava lajitovereitten alistamiselle ja väkivallalle. Tärkeintä on toivo ja rakkaus HelsinkiMissio haluaa tukea ihmisten etsiytymistä syvempien arvojen äärelle. Yhteisöllisyys on yhä avain lajin hengissä säilymiselle. Me uskomme, että nykyihminen voi kasvaa myötätunnon, rakkauden ja kunnioituksen taidoissa. Meidän säännöissämme, jotka keisarillinen senaatti hyväksyi 1883 löytyy yhä se kohta, jossa puhutaan Jumalan sanan julistamisesta. Me olemme ratkaisseet sen niin, että verkostoiduimme Helsingissä toimivan Tuomasmessun kanssa. Ohjaamme sen kaltaista hengellisyyttä etsivät vapaaehtoisemme sen toiminnan piiriin. Mutta emme pelkää järjestää kirkkokonsertteja. Laula kanssamme -tilaisuuksissa veisataan myös Suvivirttä ja muita virsiä. Ja toiminnanjohtaja on koulutukseltaan yhä pappi. Mutta työssämme ammatillisessa ja vapaaehtoisessa me haluamme oppien sijasta jakaa iloa, toivoa, myötätuntoa ja rakkautta täysin riippumatta uskonnollisesta vakaumuksesta. 13

14 Onko usko järjestöille kuuma peruna? Maallistumisen ja kirkosta vieraantumisen myötä monen vapaaehtoisen ja työntekijän suhde uskontoon on kompleksinen tai vähän vaivaantunut. Kuinka erilaiset auttamisorganisaatiot ovat järjestäneet suhteensa kristilliseen taustaansa tai uskontoon? Veikko ja Lahja Hurstin Laupeudentyöllä on selvät sävelet. Kun se järjestää vähävaraisille juhlan, luvassa on aterian ja ohjelman lisäksi tietenkin kristillistä sanomaa. Kristillisen avustusjärjestön johtaja Heikki Hursti on aiemmin työskennellyt lähetystyössä ja helluntaipastorina. Uskon, että on Jumalan johdatusta, että olen tekemässä juuri tätä työtä, Hursti sanoo. Yhtä mutkaton suhde omaan herätyskristilliseen taustaan on Pelastusarmeijalla. Järjestö tarjoaa yhä soppaa, 14 saippuaa ja sielunhoitoa. Auttamis- ja evankelioimistyö kuuluvat yhteen erottamattomasti. Päihdetyötä tekevä Suomen Valkonauhaliitto perustaa toimintansa Jeesuksen Kultaiseen sääntöön. Valkonauhaliitossa vahvistetaan vaikeuksien keskellä yhdessä myötäeläen uskoa ja toivoa. On tärkeää, että toiminnassamme mukana olevat kokevat valkonauhatyön arvot itselleen mielekkäiksi. Kristillisyyden harjoittaminen ulkonaisin muodoin on luonnollista koko-

15 uksissamme. Virsi, rukous ja hengellinen hoitaminen on jäsenistömme voimavara. Teemme yhteistyötä seurakuntien kanssa, kertoo toiminnanjohtaja, pastori Irja Eskelinen. Auttamistyö irtautuu julistamisesta Luterilaisen kirkon valtavirrassa katsotaan tätä nykyä, että kristillistä sanomaa julistetaan ja eletään todeksi aina siellä missä arkista auttamistyötä tehdään, vaikkei evankeliumia julistettaisi sanallisesti. Kirkon diakonian ja sielunhoidon toimikunnan puheenjohtaja, piispa Kaarlo Kalliala linjaa, ettei diakonian asiakkaiden tarvitse ansaita autettavan asemaansa millään hengellisillä ponnistuksilla. Heille ei pidä tarjota apua vasta sen jälkeen kun hartaus on kuunneltu kiltisti. Totta kai on hyvä, jos ihmiset haluavat ja saavat kuulla, mistä kristinuskossa on kysymys. Sillä on aina voimaannuttava vaikutus. Yhtä lailla kelvollisia saamaan apua ovat kuitenkin ne, jotka eivät ole jalostuneet kuuntelemaan evankeliumia. Helsingin Diakonissalaitoksen työ kumpuaa kristillisestä lähimmäisenrakkaudesta, mutta kyseessä ei ole hengellinen yhteisö. Diakonissalaitoksen alkuvaiheissa palvelutyö ja julistus kytkeytyivät tiiviimmin toisiinsa. Viime vuosikymmeninä arjen auttamistyöhön ei ole liittynyt uskonnollista julistustoimintaa, eikä työntekijöiltä kysytä vakaumusta. Arvopohja antaa kuitenkin yhä juurevuutta, pohjan omalle identiteetille ja yllättävästi voimaa monenlaiseen toimintaan, toteaa viestintäjohtaja Mika Mäkinen. Diakonissalaitoksen kehityskaari on ollut samankaltainen kuin HelsinkiMissiolla sekä setlementtiliikkeellä. Setlementtiliike syntyi sosiaalisuskonnollisena liikkeenä, jossa oli alun alkaen sekä humanistinen että kristillinen suuntauksensa. Suomeen Apu ei katso avun saajan eikä antajan uskontoa. liike tuli kristillisesti motivoituneessa muodossaan merimiespappi Sigfrid Sireniuksen kautta. Perusarvona on arjen keskellä toteutuva lähimmäisenrakkaus. Työ on kirkollisesti sitoutumatonta eikä uskonto juuri näy siinä, vaan humanitaarinen auttamistyö on etualalla. Uskontopohjaiset järjestöt nousussa Kirkon Ulkomaanapu kuuluu uskopohjaisiin järjestöihin, joiden arvostus on viestintäpäällikkö Maija Sankarin mukaan nousussa sekä kansainvälisesti että kotimaassa. Identiteettimme nousee vahvasti kristillistä arvoista ja lähimmäisenrakkaudesta, mutta työ keskittyy käytännön auttamiseen, eikä kentällä julisteta evankeliumia. Työntekijöiltä ei kysytä vakaumusta, joukossa on myös muslimeita, Sankari sanoo. Kirkon julistustyöstä ulkomailla vastaavat lähetysjärjestöt, kuten Suomen Lähetysseura, joka tekee myös auttamistyötä. Humanitaaris-kristillinen järjestö World Vision tekee kehitysyhteistyötä. Sen perusti amerikkalaispappi ja kirjeenvaihtaja, jota sotaorpojen kohtalo kosketti, ja hän ryhtyi etsimään heille kummeja. Kristillisyys on tämän taustan myötä luontevasti järjestön perimässä, ja se näkyy strategiassa sitoutumisena lähimmäisenrakkauteen. Apu ei katso avun saajan eikä antajan uskontoa. World Vision on yksi suurimpia kansalaisjärjestöjä monessa muslimimaassa. Työtämme ohjaa kristillinen lähimmäisenrakkaus ja meillä on kristillinen identiteetti, mutta työ on käytännönläheistä. Tarkoituksena on palvella köyhistä köyhimpiä, lapsia, leskiä ja orpoja, kommentoi Suomen World Visionin viestintäjohtaja Unna Lehtipuu. Kaikessa viestinnässä järjestön humanitaaris-kristillistä taustaa pidetään selkeästi esillä. Monet kummit valitsevat järjestömme juuri sen kristillisen perimän takia. Humanistit ja kristityt täydentävät toisiaan Punaisen Ristin perustajalla Jean-Henri Dunantilla oli korkeita kristillisiä ihanteita, joista järjestön logo yhä muistuttaa. Suomessa SPR profiloituu humanitaariseksi kansalaisjärjestöksi. Kristillisyys ei enää näy. Koetamme suhtautua uskontoon hyvin neutraalisti, koska työskentelemme erilaisten uskontojen keskellä. Työntekijät elävät siviilissä tietysti vakaumuksensa mukaan, mutta työtehtävissä täytyy olla täysin puolueeton, sanoo viestintäjohtaja Hannu-Pekka Laiho. Mannerheimin Lastensuojeluliitto ja Pelastakaa lapset ry ovat samaan tapaan uskonnollisesti sitoutumattomia. Amnesty Internationalin Suomen osaston puheenjohtajan Jussi Förbomin mukaan monen Amnestyn jäsenen on vaikeaa nähdä kirkolliset tahot yhteistyökumppanina ja kirkko ihmisoikeusliikkeenä. Aktivistit eivät aina pysty näkemään sitä hyvää, mitä kristityt tekevät. Niin sanottujen intellektuellien parissa kirkon maine on huono. Moni suvaitsevaisena ja fiksuna itseään pitävä henkilö on käsittämättömän kyvytön näkemään uskonnolla mitään positiivista merkitystä. Minun on mahdotonta ymmärtää sitä älyllistä epärehellisyyttä, jolla älykkäät tyypit sulkevat silmänsä siltä hienolta duunilta ihmisten elämän edellytysten luomiselta ja vahvistamiselta, mitä vaikkapa diakoniassa sekä lapsi- ja nuorisotyössä tehdään, Förbom kritisoi. Amnestyn puheenjohtaja arvostaa suuresti kirkon toimintaa ja on ollut siinä itsekin mukana. Hän arvelee ajattelevien ihmisten tajuavan jossakin vaiheessa, että on älyllisesti kestämätöntä tuomita kaikki, mikä haiskahtaa uskonnolta. Ihmisen auttamisen muodot ovat monet, eivätkä erilaisilta aatteellisilta pohjilta hyvää tekevät järjestöt ole lopulta toistensa kilpailijoita, vaan toistensa työn täydentäjiä. Teksti: Janne Villa Kuva: Jukka Valtonen 15

16 Claes Hänel, i förgrunden, är ovan med akvarelltekniken men har inte heller några pretentioner eller önskemål gällande sina alster så det går bra ändå. För det höga nöjets skull Konst och att måla är ingen tävlingsgren: processen sker främst inom utövaren och resulterar i ett verk av något slag. Det betyder inte att utövandet av konst inte skulle vara trevligare i sällskap: det vet alla som samlas i HelsingforsMissionens lokaler varannan lördag för att måla akvareller. Kristian Teir koncentrerar sig: blomman på pappret framför honom är nästan klar, men de sista detaljerna kräver en stadig hand. Teir använder akvarellfärger på tub för att få täckande pigment, vilket gör att målningen knappt går att känna igen som en akvarell. De lila kronbladen står i bjärt kontrast till de gula pistillerna. Senare kommer en heltäckande mörk bakgrund att ytterligare framhäva blomman, men någon sådan är ännu inte planerad. Blomman är tills vidare ensam på sitt papper. Kristian Teir började inte måla innan han pensionerade sig, men hanterar redan vant penslar, färger och terminologi. Då HelsingforsMissionens verksamhet på svenska höll på att utökas började jag planera sådana här sammankomster. Nu är det sjätte gången vi träffas för att måla. Träffarna är menade för seniorer. Men vi känner oss unga, säger Teir. Temat för dagen är blommor och ballonger. Eller vårkänslor. Egentligen är temat fritt, man får måla vad man vill. Men det är lättare att ha någonting att utgå ifrån. Inspiration är ingen beställningsvara. Maria Laukka målar ett stilleben. Sådana är, enligt Laukka, ett tryggt sätt att öva sig på tekniken för att sedan ta sig an mer ambitiösa projekt. Jag vill skildra mitt liv, mina minnen och mina drömmar, säger Laukka. Jag har arbetat som teckningslärare, men jag hann inte måla själv medan jag jobbade. Nu, som pensionär, har jag tid. Dessutom är det trevligt att vara eleven, för en gångs skull. Laukka säger att resultatet inte alltid är fantastiskt, men det spelar ingen roll. Målandets terapeutiska effekter kvarstår. Det handlar om att få yttra sig. Samt om att få sällskap. Det är en stor fördel, så stor att jag undrar varför här inte är fler? De sex målarna använder sig av samma grundverktyg, men resultaten är ändå lika olika som motiven. Claes Hänel utmärker sig genom att använda tusch för att göra konturerna skarpare samt för att underlätta processen. Jag är ovan vid akvareller. Jag kan rita med penna, men färgläggning är obekant för mig. Jag har å andra sidan inte heller några pretentioner eller önskemål, säger Hänel. Lisa Karlsson i bordet bredvid målar skärgårdslandskap som om hon knappt gjort annat. Lisa är nästan proffs, säger de andra: hon går kurser och åker utomlands för att måla. Jag har hållit en paus med målandet, men började sakna akvarellerna, säger Karlsson. Då dök annonsen om HelsingforsMissions akvarelltillfällen upp och Karlsson nappade på möjligheten. Det gav tillbaka gnistan, så jag har tagit en arbiskurs och ska måla en vecka på Sveaborg också. Det är roligt att sotta med färger, vilket också är min enda målsättning. Jag målar för mitt höga nöjes skull konst begriper jag mig inte på. Det finns platser kvar i akvarellgruppen, så anmäl dig snarast till eller tel Kristian Teir tog tillfället i akt och satte igång med en akvarellkurs då han märkte att HelsingforsMissionens svenskspråkiga verksamhet ökade. Teir är själv en ivrig deltagare. Text och bilder: Viktor Grandell 16

17 Kun rakkaus kirjallisuuteen yhdistää HelsinkiMission Albertin olohuoneessa on tammikuusta lähtien kokoontunut kirjallisuuspiiri. Iloisen innostunut puheensorina täyttää tilan, kun piiriläiset pääsevät mieliharrastuksensa pariin keskustelemaan lukemastaan. Albertin olohuoneen pöydän ääressä kokoontuu kerran kuukaudessa seitsemän naisen kirjallisuuspiiri. Tällä kertaa käsiteltävänä on vaihteeksi kotimainen teos, Emmi Itärannan Teemestarin kirja. Piirin vetäjä Marjatta Pehkonen on alarivissä toinen oikealta. Ryhmän ohjaajana toimii vapaaehtoinen Marjatta Pehkonen, joka ilmoitti viime vuonna vapaaehtoiskurssin käytyään olevansa kiinnostunut ryhmätoiminnasta. Aihetta ryhmälle ei kirjallisuuden suurkuluttajan tarvinnut kaukaa hakea. Pehkosen luotsaaman kirjallisuuspiirin tapaamisissa korostuu kolme arvoa: kunnioitus, rohkeus ja avoimuus. Tasapuolisuuskin toteutuu, kun kukin vuorollaan esittelee sekä kirjailijan että teoksen ja kertoo, miksi juuri tämä kirja on puhutellut häntä. Kunnioitamme toistemme kirjavalintoja, olemme avoimia menemään omien lukutottumustemme ulkopuolelle ja sanomme mielipiteemme rohkeasti. Useimmiten yhteisymmärrys syntyy, emmekä ainakaan toistaiseksi ole joutuneet törmäyskurssille, Pehkonen naurahtaa. Kevään aikana kirjallisuuspiiri on tehnyt nojatuolimatkoja kirjojen mukana Andeilta Istanbuliin. Syys-lokakuussa on esillä Kirjamessujen teeman mukaisesti saksalainen kirjallisuus. Teosten valinta pyritään ennakoimaan niin, että kirjan ehtii saada myös kirjastosta. Kirjallisuuspiirin osanottajat kertovat, että kirjallisuuden tuntemus kasvaa sitä mukaa, kun uusia kirjailijoita nousee esille. Keskustelu on parhaimmillaan inspiroivaa ja voi johtaa uusiin kirjallisiin löytöihin. Piiriläiset arvostavat myös ennakkoluulottomuutta kirjavalinnoissa, samoin sitä, miten kirjailijoiden esittelyt avartavat maailmankuvaa. Ryhmätoimintaa senioreille ympäri kaupunkia HelsinkiMissio järjestää parhaansa mukaan ryhmätoimintaa sinne, missä seniorit liikkuvat: järjestön omien tilojen Albertin olohuoneen ja Kinaporin kerhotilan lisäksi mm. Töölön ja Viikin palvelukeskuksiin, kertoo vapaaehtoistoiminnan koordinaattori Marjut Puisto. Puiston mukaan ryhmille on kysyntää koko ajan, ja aiheiden kirjo ulottuu ulkoilusta runouden kautta kirjallisuuteen. Aina ei tarvitse olla varsinaista aihettakaan, tilaa on myös avoimelle keskustelulle. Siihen tarjoutuu tilaisuus Albertin olohuoneen Seniorikahvilassa sekä senioreille ja lapsiperheille suunnatussa avoimessa toiminnassa. Ryhmätoimintaa kaivataan ja sille on selkeästi tarvetta. Välillä on kuitenkin haastavaa löytää sitoutunutta ryhmänvetäjää ja osallistujia ryhmiin. Kirjallisuuspiirin kohdalla ovat järjestäjän ja osanottajien toiveet kohdanneet. Kirjallisuuspiirin tiivis työskentelytapa ja hyvä ryhmähenki ovat varmasti Marjatan ansiota. Ja kun pöydän ääressä on innostunut ja kiitollinen ryhmä, voi myös ohjaaja olla saamapuolella, Puisto toteaa. Kirjallisuuspiirissä muutama paikka vapaana Kirjallisuuspiiriin mahtuu vielä muutama kirjojen ystävä. Tule mukaan, jos olet kiinnostunut kirjoista ja lukemisesta. Lisätietoja ja ilmoittautumiset tai puh Teksti ja kuva: Harri Markkula 17

18 Tukholman kaupunkilähetys täyttä Tukholman kaupunkilähetyksen päämaja sijaitsee idyllisessä vanhassakaupungissa. Kiinteistö on hankittu jo vuonna Tukholman kaupunkilähetyksen tehtävä ei ole olennaisesti 160 vuodessa muuttunut. Menetelmät sen sijaan kehittyvät jatkuvasti. Tukholman kaupunkilähetys perustettiin vuonna 1853, jolloin teollistuminen oli alkanut ja kaupungit alkoivat kasvaa. Sosiaaliset ongelmat tulivat kasvun myötä, ja avuntarvitsijoita kerääntyi erityisesti eteläisiin kaupunginosiin. Lähtökohtana oli lähimmäisen auttaminen kristilliseltä pohjalta, uskon toteuttaminen käytännön tasolla. Missio on sama kuin 1800-luvulla Keräys- ja tiedotuspäällikkö Yvonne Borgin mukaan järjestön toiminnassa kulkee punainen lanka perustamisajoista tähän päivään asti. Historiaan tutustuessani odotin löytäväni suuria muutoksia, mutta niin ei käynytkään. Pohjimmiltaan toimintamme on yllättävän samanlaista kuin se oli kaupunkilähetyksessä 1800-luvulla. Tehtävämme on edelleen auttaa niitä, joilla on kaikkein vaikeinta, Borg kertoo. Olen löytänyt vanhoja dokumentteja, joissa sanotaan, että meidän on autettava ihmisiä perusasioissa, annettava ruokaa, vaatteita ja katto pään päälle. Mutta niissä painotetaan myös, että toiminnalla täytyy pyrkiä saamaan aikaan muutos parempaan. Borgin mukaan on erittäin tärkeää, että järjestö käyttää lahjoituksina saamansa varat mahdollisimman tehokkaasti tarpeessa olevien ihmisten hyväksi. Tukholman kaupunkilähetyksen varainhankinta- ja tiedotuspäällikkö Yvonne Borg tekee työtä inhimillisemmän Tukholman puolesta. Järjestön 160-vuotisjuhlaa vietetään pitkin vuotta Se on velvollisuutemme lahjoittajia kohtaan, Borg toteaa. Ammattimaisesti sydämellä Tukholman kaupunkilähetyksellä on Kungsholmenin kaupunginosassa vastaanottokeskus asunnottomille, Stadsmissionens Center. Erik Vårdstedt on keskuksen apulaisjohtaja, joka on neljän vuoden aikana nähnyt asiakkaiden koko kirjon. Päivittäin apua saa asunnotonta. Meidän tehtävämme on olla siellä, missä on ihmisiä, jotka haluavat muutosta elämäänsä. Minusta on inhimillistä auttaa heitä pysymään hengissä, Vårdstedt pohtii. Onnistuimme viime vuonna järjestämään vakituisen asunnon 28 ihmiselle tavoite oli 25. Se antaa toivoa. Vaikeinta sosiaalityössä asunnottomien ja päihdeongelmaisten kanssa on Vårdstedtin mukaan ammattimaisuuden säilyttäminen. Se on tasapainottelua. Työtä ei voi tehdä vain sydämellä, vaan on löydettävä ammattimainen asenne. Myös asiakkaille pitää asettaa tiettyjä vaatimuksia. Tukholman kaupunkilähetyksessä on viime aikoina panostettu asiakassuhteiden luomiseen, keskusteluihin, joiden kautta motivoidaan ihmisiä saamaan elämä hallintaan. 18

19 ä 160 vuotta Muutoksen on lähdettävä ihmisen sisältä. Me voimme tukea ja yrittää helpottaa prosessia, olla yhteydessä sosiaalitoimeen ja poliisin, mutta emme voi tietenkään pakottaa ketään mihinkään. Kaupunkilähetyksessä ihmisarvo on yksi perusarvoista. Vaikka ihminen olisi toivoton tapaus, hänellä on silti yhtä suuri ihmisarvo kuin muillakin, Vårdstedt painottaa. Lasten ja nuorten ongelmat lisääntyvät Yvonne Borg on erityisen huolissaan lasten ja nuorten ongelmien lisääntymisestä. Lasten tilanne Tukholmassa pahenee koko ajan. Siksi toimintamme lasten ja nuorten parissa kasvaa nopeimmin. Panostamme siihen nykyään yhtä paljon kuin kodittomien auttamiseen, Borg sanoo. Kaupunkilähetys tukee väliinputoajia kuten raskaaksi tulevia teinejä. Lukioon ei ole helppo palata, jos on pieni lapsi hoidettavana. Jos vanhempien kanssa ei tule toimeen, jos vanhempia ei ole tai näiden tuki puuttuu, Tukholman kaupunkilähetys auttaa. Meillä on myös runsaasti leiritoimintaa lapsille, nuorille ja perheille. Tukholmassa on perheitä, jotka eivät koskaan ole olleet yhdessä lomalla. Silloin tällainen leiri on mahtava juttu. Meitä kuunnellaan Tukholman kaupunkilähetys on syrjäytyneiden auttamisen asiantuntija. Järjestön työntekijät huomaavat yhteiskunnan muutokset jo aikaisessa vaiheessa. He myös raportoivat viranomaisille huomioistaan, ja yhä useammin myös Ruotsin hallitus ottaa yhteyttä järjestöön. Koska kohtaamme paljon ihmisiä päivittäisessä työssämme, näemme muutokset varhain. Teemme yhä tiiviimmin työtä vaikuttaaksemme poliitikkoihin ja mielipidevaikuttajiin. Kun näemme vikoja järjestelmässä, kerromme niistä. Olemme huomanneet, että meitä kuunnellaan. Jotkut lakimuutokset ovat lähteneet meidän aloitteestamme, Borg kertoo. Teksti ja kuvat: Kaj Aalto Tukholman asunnottomia autetaan Stadsmissionens Center -keskuksessa. Erik Vårdstedt on tämän yksikön apulaisjohtaja. Kuva metrotunnelista Tukholman vanhassakaupungissa. Ravintola Grillska Huset on yksi kaupunkilähetyksen sosiaalisista yrityksistä. Khokon Aktar on töissä tässä ravintolassa Tukholman vanhassakaupungissa. Olli Valtonen Hyvää syntymäpäivää isosisko! Stockholms Stadsmission on ollut meille HelsinkiMissiossa loputon inspiraation lähde. Aloittaessamme uutta kehittämisohjelmaamme yli 10 vuotta sitten, vierailu heidän luonaan osoittautui käännekohdaksi. He olivat tehneet kaiken mistä haaveilimme. Onnistuen. Järjestö on äärimmäisen tunnettu. Se lukeutuu10 kiinnostavimman brändin listalle Ruotsissa. Heidät tunnetaan ennakkoluulottomista, pysäyttävistä kampanjoista. Heidän päämajansa seinät on paperoitu erilaisilla viestintä- ja markkinointialan kunniatauluilla. Puhumattakaan itse työstä. Tukholman Kaupunkilähetys on edelläkulkija sosiaalityössä aina uusine avauksineen. Viimeisimpänä toiminta homoseksuaalien seniori-ikäisten tukena. Ehkä tärkein, mitä opimme silloin ja mitä toteutamme edelleen on tämä: Tehkää hyvää kaikilla mahdollisilla sosiaalityön aloilla. Mutta keskittäkää viestinne vain yhteen asiaan kerrallaan. Heillä se on asunnottomuus. Meillä yksinäisyys. Tack storasyster! 19

20 Suuren metsän syleilyssä Karhut, liito-oravat ja metsänpeikot Nuuksion poluilla Ei ole epäilystäkään siitä, etteikö jatkoa olisi luvassa. Samantyyppinen virkistyspäivä järjestetään kerran vuodessa myös tulevina vuosina, Pelkonen lupaa. Pelkosen mielestä päivän toteutuminen oli erinomainen näyttö siitä, että hankkeen yhteistyökumppanit tekevät aidosti yhteistyötä. Samalla vapaaehtoiset tutustuivat lähemmin toisiinsa ja eri tapoihin tehdä vapaaehtoistyötä. Tärkeintä oli kuitenkin se, että lapset saivat mahdollisuuden tutustua toisiin lapsiin, kokea ryhmässä toimimista ja hyväksytyksi tulemista, Pelkonen iloitsee. Ryhmät valitsivat kukin joukkueelleen tunnuksen, joka maalattiin kämmenselkään tai kasvoihin. Tässä Karhujen tunnusmerkki. Ryhmä vahvisti yhteishenkeään myös vaikuttavalla huudolla. Helteisenä syyskuun lauantaina jalkautui Nuuksion kansallispuistoon iloinen lasten ja aikuisten retkikunta. Useimmille lapsista retki metsään oli harvinaista herkkua. Päivä ylitti odotukset Yksi tyytyväisistä retkeläisistä oli perhe, joka on tänä vuonna saanut oman äitimentorin. Lapsilleni oli todella tärkeää päästä luontoon viettämään mukava päivä, iloitsee puolitoistavuotiaan Samirin ja 13-vuotiaan Azizin kanssa retkipäivään osallistunut Oromkhon AbdoulajaNova. Pelastakaa sukupolvi -hankkeen yhteinen virkistyspäivä kokosi bussilastillisen osanottajia tutustumaan kansallispuiston luontoon mutta ennen kaikkea toisiinsa. Mukana oli tukea saavia lapsia ja lapsiperheitä, heidän tukiperheitään ja mentoreitaan sekä tietysti vapaaehtoistoiminnan koordinaattoreita yhteistyöjärjestöistä ja Helsingin kaupungilta. Läheskään kaikilla lapsilla ei ole mahdollisuutta päästä metsään tai ylipäätään luontoon virkistymään. Nyt se toteutui, ja samalla pääsivät metsäretkelle myös aikuiset, kuvailee Helsinki- Mission vapaaehtoistoiminnan koordinaattori Katariina Pelkonen. Kaikille retkeläisille tehtiin värikäs kasvomaalaus. Piia Vanhatalo saa omansa Katariina Pelkoselta. 20

Seinäjoen seurakunnan varhaiskasvatuksen kehittämisasiakirja

Seinäjoen seurakunnan varhaiskasvatuksen kehittämisasiakirja Seinäjoen seurakunnan varhaiskasvatuksen kehittämisasiakirja Kun pienen lapsen äiti ja isä ottavat lapsen syliin ja painavat häntä lähelle sydäntään, he antavat hänelle rakkautta ja huolenpitoa. Tällä

Lisätiedot

Turun Kaupunkilähetys -projekti a.k.a. The Best Project In The World!

Turun Kaupunkilähetys -projekti a.k.a. The Best Project In The World! Turun Kaupunkilähetys -projekti a.k.a. The Best Project In The World! SENIORIPYSÄKKI Senioripysäkki -toiminta on tarkoitettu eläkeikäisille (60+), jotka ovat kokeneet elämässään muutoksia ja luopumisia

Lisätiedot

POHJOIS-HELSINGIN LÄHIMMÄISTYÖ PULMU RY. Soittorinki. Vapaaehtoistoiminnan malli. Reetta Grundström 1.5.2010

POHJOIS-HELSINGIN LÄHIMMÄISTYÖ PULMU RY. Soittorinki. Vapaaehtoistoiminnan malli. Reetta Grundström 1.5.2010 POHJOIS-HELSINGIN LÄHIMMÄISTYÖ PULMU RY Soittorinki Vapaaehtoistoiminnan malli Reetta Grundström 1.5.2010 2 Soittorinkitoiminnan esittely Pulmun soittoringissä vapaaehtoinen soittaa puhelimella ikäihmiselle

Lisätiedot

Ei tarvitse pärjätä yksin. Uudenmaan vapaaehtoistoiminta lapsiperheiden tueksi

Ei tarvitse pärjätä yksin. Uudenmaan vapaaehtoistoiminta lapsiperheiden tueksi Ei tarvitse pärjätä yksin Uudenmaan vapaaehtoistoiminta lapsiperheiden tueksi Perheet ovat erilaisia ja elämäntilanteet vaihtelevat. Vanhemmat voivat välillä tuntea väsymystä arjen pyörittämiseen, yksinäisyyttäkin.

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Ajatuksen murusia Tuija Mäkinen

Ajatuksen murusia Tuija Mäkinen Ajatuksen murusia Tuija Mäkinen 2 AJATUKSEN MURUSIA Tämä vihkonen on sinulle, joka haluat toimia vapaaehtoisena ja olla ihminen ihmiselle. Vihkosta voi käyttää myös työnohjausistunnoissa keskustelujen

Lisätiedot

Aamunavaus yläkouluihin, lukioihin ja ammattikouluihin

Aamunavaus yläkouluihin, lukioihin ja ammattikouluihin Aamunavaus yläkouluihin, lukioihin ja ammattikouluihin Punainen Risti on maailmanlaajuinen järjestö, jonka päätehtävänä on auttaa hädässä olevia ihmisiä. Järjestön toiminta pohjautuu periaatteisiin, jotka

Lisätiedot

VAPAAEHTOISTOIMINTA PANSION VASTAANOTTOKESKUKSESSA

VAPAAEHTOISTOIMINTA PANSION VASTAANOTTOKESKUKSESSA VASTAANOTTOKESKUKSESSA TOIMIVILLE VAPAAEHTOISILLE VAPAAEHTOISTOIMINTA PANSION VASTAANOTTOKESKUKSESSA Olemme Punaisen Ristin Ruissalon osaston vapaaehtoisia Punainen Risti ja Punainen Puolikuu tunnetaan

Lisätiedot

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

Kun isä jää kotiin. Teksti: Liisi Jukka Kuvat: Iida Vainionpää

Kun isä jää kotiin. Teksti: Liisi Jukka Kuvat: Iida Vainionpää Teksti: Liisi Jukka Kuvat: Iida Vainionpää Kun isä jää kotiin Mikko Ratia, 32, istuu rennosti olohuoneen tuolilla, samalla kun hänen tyttärensä Kerttu seisoo tuolista tukea ottaen samaisessa huoneessa.

Lisätiedot

Miten järjestö brändätään vapaaehtoisille kiinnostavaksi?

Miten järjestö brändätään vapaaehtoisille kiinnostavaksi? Miten järjestö brändätään vapaaehtoisille kiinnostavaksi? Veera Hämäläinen 7.11.213 2 Tunnettuudesta brändiin Jotta voi rakentaa brändiä, järjestö pitää tuntea. Paranna siis järjestösi tunnettuutta. Rakenna

Lisätiedot

Kuva: SXC/S. Braswell. Näky

Kuva: SXC/S. Braswell. Näky Näky Kuva: SXC/S. Braswell Kansanlähetys Yhteystiedot Suomen Evankelisluterilainen Kansanlähetys (SEKL) on vuonna 1967 perustettu Suomen evankelisluterilaisen kirkon lähetysjärjestö, jonka tarkoituksena

Lisätiedot

Haluaisin, että kirkko johon kuulun on

Haluaisin, että kirkko johon kuulun on VIRITTÄYTYMINEN AIHEESEEN Haluaisin, että kirkko johon kuulun on LEIKIN TAVOITE Johdatella ajatuksia illan aiheeseen. Herätellä miettimään mitä minä ajattelen kirkosta, sekä tuoda esiin myös toisten ajatuksia,

Lisätiedot

Lapsiperheiden yksinäisyys ja vapaaehtoistoiminta Hanna Falk, tutkija, VTT HelsinkiMissio

Lapsiperheiden yksinäisyys ja vapaaehtoistoiminta Hanna Falk, tutkija, VTT HelsinkiMissio Lapsiperheiden yksinäisyys ja vapaaehtoistoiminta Hanna Falk, tutkija, VTT HelsinkiMissio HelsinkiMissio HelsinkiMissio on uskonnollisesti ja poliittisesti sitoutumaton sosiaalialan järjestö, joka toimii

Lisätiedot

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan!

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan! SELKOESITE Tule mukaan toimintaan! Mannerheimin Lastensuojeluliiton Varsinais-Suomen piiri ry Perhetalo Heideken Sepänkatu 3 20700 Turku p. 02 273 6000 info.varsinais-suomi@mll.fi Mannerheimin Lastensuojeluliitto

Lisätiedot

EROKUMPPANIT. Nalleperhe Karhulan tarina

EROKUMPPANIT. Nalleperhe Karhulan tarina EROKUMPPANIT Nalleperhe Karhulan tarina Avuksi vanhempien eron käsittelyyn lapsen kanssa Ulla Sauvola 1 ALKUSANAT Tämä kirja on tarkoitettu avuksi silloin, kun vanhemmat eroavat ja asiasta halutaan keskustella

Lisätiedot

Vapaaehtoiskysely - HelsinkiMissio. Tampereen teknillinen yliopisto Tiedonhallinnan ja logistiikan laitos/mittaritiimi Harri Laihonen, FT

Vapaaehtoiskysely - HelsinkiMissio. Tampereen teknillinen yliopisto Tiedonhallinnan ja logistiikan laitos/mittaritiimi Harri Laihonen, FT Vapaaehtoiskysely - HelsinkiMissio Tampereen teknillinen yliopisto Tiedonhallinnan ja logistiikan laitos/mittaritiimi Harri Laihonen, FT Esityksen sisältö 1. Aineeton pääoma 2. Miksi vapaaehtoiskysely?

Lisätiedot

Suomalainen. työelämätietous. Pikku-koto kurssi

Suomalainen. työelämätietous. Pikku-koto kurssi Suomalainen työelämätietous Pikku-koto kurssi Työelämätietoutta - Suomalaisia pidetään ahkerasti työtä tekevänä kansana. - Erityisen haluttuja työntekijöitä tulee Pohjanmaalta. - Nykyisin Suomessa on paljon

Lisätiedot

MINUN HYVÄ OLONI OSA II: OMAN HYVINVOINNIN POHTIMINEN

MINUN HYVÄ OLONI OSA II: OMAN HYVINVOINNIN POHTIMINEN MINUN HYVÄ OLONI OSA II: OMAN HYVINVOINNIN POHTIMINEN Tähän vihkoon on koottu kysymyksiä, jotka auttavat sinua miettimään omaa vointiasi. Vihkon kysymykset auttavat sinua myös miettimään, millaista apua

Lisätiedot

Löydätkö tien. taivaaseen?

Löydätkö tien. taivaaseen? Löydätkö tien taivaaseen? OLETKO KOSKAAN EKSYNYT? LÄHDITKÖ KULKEMAAN VÄÄRÄÄ TIETÄ? Jos olet väärällä tiellä, et voi löytää perille. Jumala kertoo Raamatussa, miten löydät tien taivaaseen. Jumala on luonut

Lisätiedot

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA PLANEN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA PLANEN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA PLANEN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN Hyvä kotiväki Koti ja perhe ovat lapsen tärkein kasvuympäristö ja yhteisö. Kodin ohella päivähoidon on oltava turvallinen paikka, jossa lapsesta sekä

Lisätiedot

Armolahjat ja luonnonlahjat

Armolahjat ja luonnonlahjat Armolahjat ja luonnonlahjat Rakkauden palvelua varten Jumalan antamat lahjat Luonnonlahjat ja armolahjat liittyvät t syvällisell llisellä tavalla ihmisen kokonaisvaltaiseen kutsumukseen. Luonnonlahjat

Lisätiedot

Pienten lasten kerho Tiukuset

Pienten lasten kerho Tiukuset Pienten lasten kerho Tiukuset Kerhotoiminnan varhaiskasvatussuunnitelma 2014 2015 Oi, kaikki tiukuset helähtäkää, maailman aikuiset herättäkää! On lapsilla ikävä leikkimään, he kaipaavat syliä hyvää. (Inkeri

Lisätiedot

Turun Kaupunkilähetys ry

Turun Kaupunkilähetys ry Turun Kaupunkilähetys ry Perustettu vuonna 1880. Toiminta pohjautuu kristillis-sosiaalisiin arvoihin. Tavoitteena on syrjäytymisen ehkäisy, yksinäisyyden kokemuksen lievittäminen ihmisten omia voimavaroja

Lisätiedot

Saa mitä haluat -valmennus

Saa mitä haluat -valmennus Saa mitä haluat -valmennus Valmennuksen jälkeen Huom! Katso ensin harjoituksiin liittyvä video ja tee sitten vasta tämän materiaalin tehtävät. Varaa tähän aikaa itsellesi vähintään puoli tuntia. Suosittelen

Lisätiedot

Vapaaehtoistoiminnan haasteet tämän päivän Suomessa Sosiaali- ja terveysjärjestöjen järjestöfoorumi 5.12.2006 Joensuu

Vapaaehtoistoiminnan haasteet tämän päivän Suomessa Sosiaali- ja terveysjärjestöjen järjestöfoorumi 5.12.2006 Joensuu Vapaaehtoistoiminnan haasteet tämän päivän Suomessa Sosiaali- ja terveysjärjestöjen järjestöfoorumi 5.12.2006 Joensuu Henrietta Grönlund, TM, tutkija Helsingin yliopisto henrietta.gronlund@helsinki.fi

Lisätiedot

Apua, tukea ja toimintaa

Apua, tukea ja toimintaa Soita meille numeroon 050 4440 199 tai lähetä sähköpostia osoitteeseen asiakaspalvelu@mereo.fi. Tavataan ja keskustellaan yhdessä tilanteestasi. Teemme sinulle henkilökohtaisen, hyvin vointiasi tukevan

Lisätiedot

Tule mukaan. kirkon diakoniatyöhön! Astut mukaan auttamaan

Tule mukaan. kirkon diakoniatyöhön! Astut mukaan auttamaan Tule mukaan kirkon diakoniatyöhön! Astut mukaan auttamaan Diakonissa, sairaanhoitaja (AMK) Johanna Saapunki Työpaikka: Kuusamon seurakunta Työtehtävät: perusdiakonia, kehitysvammatyö Mikä on parasta työssä?

Lisätiedot

PIRKKALAN SEURAKUNNAN STRATEGIA. Porukalla Pirkkalassa yhdessä ollaan enemmän

PIRKKALAN SEURAKUNNAN STRATEGIA. Porukalla Pirkkalassa yhdessä ollaan enemmän PIRKKALAN SEURAKUNNAN STRATEGIA Porukalla Pirkkalassa yhdessä ollaan enemmän PERUSTEHTÄVÄ / MISSIO Seurakunta kutsuu ihmisiä armollisen ja kolmiyhteisen Jumalan yhteyteen, julistaa evankeliumia ja rohkaisee

Lisätiedot

Nuoren syrjäytymisen/syrjäyttämisen ehkäisy. Suomen Kristillisen lääkäriliiton 90-vuotisjuhlaseminaari. 25.10.2013 teologi Mikko Mäkelä. SKLS 90v.

Nuoren syrjäytymisen/syrjäyttämisen ehkäisy. Suomen Kristillisen lääkäriliiton 90-vuotisjuhlaseminaari. 25.10.2013 teologi Mikko Mäkelä. SKLS 90v. Nuoren syrjäytymisen/syrjäyttämisen ehkäisy Suomen Kristillisen lääkäriliiton 90-vuotisjuhlaseminaari Kuva: Lotta Numminen Mitä se on? tulla nähdyksi ja kuulluksi on ihmisen perustarve ihmisestä välittäminen,

Lisätiedot

Kukkapellon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Kukkapellon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Kukkapellon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA AJATUS Kukkapellon päiväkoti sijaitsee Tampereen eteläisellä alueella kauniin Arboretumin puutarhan välittömässä läheisyydessä. Päiväkoti on perustettu

Lisätiedot

Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA AJATUS Tarjoamme lapsille niin kodinomaista elämää kuin se on mahdollista laitoksessa.säännöllisen päivärytmin avulla luomme lapsille turvallisuutta.

Lisätiedot

Kaikki uskontosidonnaiset ryhmät. Evankelisluterilainen uskonto 7.11 USKONTO

Kaikki uskontosidonnaiset ryhmät. Evankelisluterilainen uskonto 7.11 USKONTO 7.11 USKONTO Kaikki uskontosidonnaiset ryhmät Uskonnon opetuksessa tarkastellaan elämän uskonnollista ja eettistä ulottuvuutta oppilaan oman kasvun näkökulmasta sekä laajempana yhteiskunnallisena ilmiönä.

Lisätiedot

VETY-hanke. Vapaaehtoistyö yleishyödyllisessä yhteisössä. Vapaaehtoistoiminnan kulujen ja hyötyjen laskeminen. Jenni Sademies, 12.11.

VETY-hanke. Vapaaehtoistyö yleishyödyllisessä yhteisössä. Vapaaehtoistoiminnan kulujen ja hyötyjen laskeminen. Jenni Sademies, 12.11. VETY-hanke Vapaaehtoistyö yleishyödyllisessä yhteisössä Vapaaehtoistoiminnan kulujen ja hyötyjen laskeminen Jenni Sademies, 12.11.2013!"#$%&%!'('')*+,-.+/0%/1)-.*/02/11-.)..3%/*+)-.0..3%4%5336'7(786-.)7278%9-)::3+/.6).67.%;/%4%

Lisätiedot

SISÄLTÖ. Huolenpito on rakkautta Tehdään kotitöitä Vastuuseen kasvaminen Tehtäis jotain yhdessä Mitä meidän perhe tekee?

SISÄLTÖ. Huolenpito on rakkautta Tehdään kotitöitä Vastuuseen kasvaminen Tehtäis jotain yhdessä Mitä meidän perhe tekee? Teot SISÄLTÖ Huolenpito on rakkautta Tehdään kotitöitä Vastuuseen kasvaminen Tehtäis jotain yhdessä Mitä meidän perhe tekee? Lapsen taidot Tärkeitä kysymyksiä Yhteinen aika Tutkittua tietoa Teot ovat valintoja

Lisätiedot

LASTEN OIKEUDET. Setan Transtukipiste. Oikeudesta olla prinssi tai prinsessa tai miettiä vielä

LASTEN OIKEUDET. Setan Transtukipiste. Oikeudesta olla prinssi tai prinsessa tai miettiä vielä LASTEN OIKEUDET Setan Transtukipiste Oikeudesta olla prinssi tai prinsessa tai miettiä vielä >> SUKUPUOLEN MONINAISUUS ON JOIDENKIN LASTEN OMINAISUUS Joskus lapsi haluaa olla välillä poika ja välillä tyttö.

Lisätiedot

MLL:n perhekummitoiminta - auttavia käsiä ja aikuista seuraa

MLL:n perhekummitoiminta - auttavia käsiä ja aikuista seuraa Perheiden hyvinvoinnin merkitys lapselle MLL:n perhekummitoiminta - auttavia käsiä ja aikuista seuraa Marita Viertonen toiminnanjohtaja marita.viertonen@mll.fi p. 044 299 0541 MLL on kaikille avoin poliittisesti

Lisätiedot

Asiakkaiden osallistaminen on innovaation paras lanseeraus. Laura Forsman FFF, Turun Yliopisto

Asiakkaiden osallistaminen on innovaation paras lanseeraus. Laura Forsman FFF, Turun Yliopisto Asiakkaiden osallistaminen on innovaation paras lanseeraus Laura Forsman FFF, Turun Yliopisto Tuotteita käyttävistä ihmisistä on tullut parempia mainoksia, kuin perinteisistä medioista Miksi näin on? 3

Lisätiedot

Majakka-ilta. Antti.Ronkainenm@majakka.net, 3.10.2015

Majakka-ilta. Antti.Ronkainenm@majakka.net, 3.10.2015 Majakka-ilta Antti.Ronkainenm@majakka.net, 3.10.2015 Minne menet Majakka? -prosessista Viime vuoden loppupuolella alkaneissa Minne menet Majakka keskusteluilloissa olemme etsineet vastauksia seuraaviin

Lisätiedot

Tämän leirivihon omistaa:

Tämän leirivihon omistaa: Tämän leirivihon omistaa: 1 Tervetuloa kesäleirille! Raamiksilla tutustumme Evankeliumin väreihin. o Keltainen kertoo Jumalasta ja taivaasta, johon pääsen uskomalla Jeesukseen. o Musta kertoo, että olen

Lisätiedot

RAKKAUS, ANTEEKSIANTAMINEN JA RUKOUS (1. Joh. 4:8) Hääjuhlan puhe Juha Muukkonen. Rinnetie 10. 95420 Tornio. puh. 050 359 6939

RAKKAUS, ANTEEKSIANTAMINEN JA RUKOUS (1. Joh. 4:8) Hääjuhlan puhe Juha Muukkonen. Rinnetie 10. 95420 Tornio. puh. 050 359 6939 RAKKAUS, ANTEEKSIANTAMINEN JA RUKOUS (:8) Hääjuhlan puhe Juha Muukkonen Rinnetie 10 95420 Tornio puh. 050 359 6939 s-posti: juha.muukkonen@gen.fi kotisivu: www.gen.fi Raamatunkäännös: KR 1933/38 JÄSENNYS

Lisätiedot

Elämäntapamuutos valmennusohjelma

Elämäntapamuutos valmennusohjelma Elämäntapamuutos valmennusohjelma Mitä on kokonaisvaltainen hyvinvointi? Fyysinen hyvinvointi -terveys, kunto, lepo, ruoka Henkinen hyvinvointi -suhde omaan itseen, itsetuntemus, itsensä arvostaminen,

Lisätiedot

Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) VIINITARHAAN TÖIHIN

Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) VIINITARHAAN TÖIHIN Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) VIINITARHAAN TÖIHIN Tänään meillä on kaksi vertausta, joissa kutsutaan väkeä töihin viinitarhaan. 2. Itse kertomus Raamatusta rinnakkaispaikkoineen Kukin

Lisätiedot

Onko kirkko kiinnostunut hyvinvoinnista tai hyvästä elämästä? Jouni Sirviö Kokkolan suomalainen seurakunta

Onko kirkko kiinnostunut hyvinvoinnista tai hyvästä elämästä? Jouni Sirviö Kokkolan suomalainen seurakunta Onko kirkko kiinnostunut hyvinvoinnista tai hyvästä elämästä? Jouni Sirviö Kokkolan suomalainen seurakunta I) Hyvinvointityön paikka kirkon elämässä - teologinen näkökulma II) Paikallisseurakunnan toiminta

Lisätiedot

JOKA -pronomini. joka ja mikä

JOKA -pronomini. joka ja mikä JOKA -pronomini joka ja mikä Talon edessä on auto. Auto kolisee kovasti. Talon edessä on auto, joka kolisee kovasti. Tuolla on opettaja. Opettaja kirjoittaa jotain taululle. Tuolla on opettaja, joka kirjoittaa

Lisätiedot

Aamu- ja iltapäivätoiminnan arviointi Västankvarns skola/ Stödsföreningen Almus rf.

Aamu- ja iltapäivätoiminnan arviointi Västankvarns skola/ Stödsföreningen Almus rf. Aamu- ja iltapäivätoiminnan arviointi Västankvarns skola/ Stödsföreningen Almus rf. Inkoon kunta toteutti perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan seurantakyselyn lapsille ja huoltajille toukokuussa

Lisätiedot

Coimisiún na Scrúduithe Stáit State Examinations Commission. Leaving Certificate 2011. Marking Scheme. Finnish. Higher Level

Coimisiún na Scrúduithe Stáit State Examinations Commission. Leaving Certificate 2011. Marking Scheme. Finnish. Higher Level Coimisiún na Scrúduithe Stáit State Examinations Commission Leaving Certificate 2011 Marking Scheme Finnish Higher Level VASTAUKSET I Tehtävä: Vastaa kaikkiin kysymyksiin. 1. Selitä omin sanoin seuraavat

Lisätiedot

Tervetuloa selkoryhmään!

Tervetuloa selkoryhmään! Tervetuloa selkoryhmään! SELKOESITE 1 Jutteletko mielelläsi erilaisista asioista? Haluatko saada tietoa maailman tapahtumista selkokielellä? Haluatko sanoa mielipiteesi, mutta et aina uskalla? Tuntuuko

Lisätiedot

TÄYTYYKÖ MINUN AINA OLLA OIKEASSA

TÄYTYYKÖ MINUN AINA OLLA OIKEASSA TÄYTYYKÖ MINUN AINA OLLA OIKEASSA Ulla ja Eero Koskinen Alustus 4.4.2009 SISÄLTÖ Käytökseni lähtökohdat Parisuhteen ja avioliiton kehitysvaiheet Toimivan parisuhteen lähtökohtia Ongelmat avioliitossa Parisuhdesoppa

Lisätiedot

ROMANIT - vanha vähemmistö Romanit ovat lähteneet Intiasta 800-luvulla ja asettuneet Eurooppaan 1300-luvulta alkaen.

ROMANIT - vanha vähemmistö Romanit ovat lähteneet Intiasta 800-luvulla ja asettuneet Eurooppaan 1300-luvulta alkaen. Koulutusaineiston pohdintatehtäviä ROMANIT EUROOPASSA Ihmisoikeudet, liikkuvuus ja lapset 1. OSA: ROMANIT - Vähemmistönä Euroopassa ROMANIT - vanha vähemmistö Romanit ovat lähteneet Intiasta 800-luvulla

Lisätiedot

AIKUISSOSIAALITYÖN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ -ASIAKKAIDEN HYVINVOINTIA LISÄÄMÄSSÄ SEKÄ MOLEMPIIN SUUNTIIN TAPAHTUVAN TIEDONKULUN VAHVISTAMISEKSI

AIKUISSOSIAALITYÖN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ -ASIAKKAIDEN HYVINVOINTIA LISÄÄMÄSSÄ SEKÄ MOLEMPIIN SUUNTIIN TAPAHTUVAN TIEDONKULUN VAHVISTAMISEKSI AIKUISSOSIAALITYÖN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ -ASIAKKAIDEN HYVINVOINTIA LISÄÄMÄSSÄ SEKÄ MOLEMPIIN SUUNTIIN TAPAHTUVAN TIEDONKULUN VAHVISTAMISEKSI 1. LÄHTÖKOHDAT Sosiaalityöntekijät kokivat osan asiakastilanteista

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

Muuton tuki ja yhteisöllisyys. Pirjo Valtonen

Muuton tuki ja yhteisöllisyys. Pirjo Valtonen Muuton tuki ja yhteisöllisyys Pirjo Valtonen Muutto ja muutos Muutto ja muutos ovat isoja asioita, joissa koetaan epävarmuutta. Omalta mukavuusalueelta poistuminen on ahdistavaa. Muutos tuo aina haasteita

Lisätiedot

Tikkurilan seurakunta Vantaan seurakunnat

Tikkurilan seurakunta Vantaan seurakunnat AIKA TEHDÄ HYVÄÄ! VAPAAEHTOISTOIMINTA TIKKURILAN SEURAKUNNASSA Tikkurilan seurakunta Vantaan seurakunnat Onko sinulla aikaa tehdä HYVÄÄ? Tule mukaan vapaaehtoistoimintaan! Vapaaehtoistyö on vapaaehtoista

Lisätiedot

Perusopetuksen arviointi. Koulun turvallisuus 2010. oppilaiden näkemyksiä RJ 26.2.2010. Tampere. Tampereen kaupunki Tietotuotanto ja laadunarviointi

Perusopetuksen arviointi. Koulun turvallisuus 2010. oppilaiden näkemyksiä RJ 26.2.2010. Tampere. Tampereen kaupunki Tietotuotanto ja laadunarviointi Perusopetuksen arviointi Koulun turvallisuus 2010 oppilaiden näkemyksiä RJ 26.2.2010 Tietotuotanto ja laadunarviointi Tampere Kyselyn taustaa Zef kysely tehtiin tuotannon toimeksiannosta vuosiluokkien

Lisätiedot

Perhevapaalta työelämään - Terveiset Tampereen varhaiskasvatuksesta

Perhevapaalta työelämään - Terveiset Tampereen varhaiskasvatuksesta Perhevapaalta työelämään - Terveiset Tampereen varhaiskasvatuksesta Sari Salomaa-Niemi ohjaajien haastattelun kautta Ohjaajien ajatuksia Tampereella päivähoitovetoista ylilääkäri Tuire Sannisto kuuluu

Lisätiedot

Millainen on kandin hyvä työpaikka? Hurudan är en kandidats bra arbetsplats?

Millainen on kandin hyvä työpaikka? Hurudan är en kandidats bra arbetsplats? Millainen on kandin hyvä työpaikka? Hurudan är en kandidats bra arbetsplats? Maarit Nevalainen, terveyskeskuslääkäri, Mäntsälän terveyskeskus Ei sidonnaisuuksia, inga bindingar (till några firmor förutom

Lisätiedot

Yksinhuoltajana monikkoperheessä

Yksinhuoltajana monikkoperheessä Yksinhuoltajana monikkoperheessä J A N N A R A N T A L A L A S T E N P S Y K I A T R I A N E R I K O I S L Ä Ä K Ä R I P A R I - JA P E R H E P S Y K O T E R A P E U T T I 4. 9. 2 0 1 5 w w w. j a n n

Lisätiedot

Helatorstai Joh.17:24-26, Apt.1:6-9 lähtöjuhlan saarna

Helatorstai Joh.17:24-26, Apt.1:6-9 lähtöjuhlan saarna Helatorstai Joh.17:24-26, Apt.1:6-9 lähtöjuhlan saarna Me juhlimme tänään Jeesuksen taivaaseen astumista. Miksi Jeesus meni pois? Eikö olisi ollut parempi, että hän olisi jäänyt tänne. Helposti ajattelemme,

Lisätiedot

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto 2016-2020 Iholiiton Kevätpäivät 19.3.2016 Tampere Ajattelulle annettava aikaa - strategia ei synny sattumalta, vaan riittävän vuorovaikutuksen tuloksena Miten

Lisätiedot

Pietarin Katulapset ry. Pietarin katulapset tarvitsevat Sinua

Pietarin Katulapset ry. Pietarin katulapset tarvitsevat Sinua Pietarin Katulapset ry Pietarin katulapset tarvitsevat Sinua Ihmisarvoinen lapsuus on erittäin suuri asia. Valitettavasti kaikille lapsille Venäjällä se ei ole mahdollista. Omien vanhempiensa hylkäämiä

Lisätiedot

S E U R A K U N N A N P Ä I V Ä K E R H O O N. leikin lumoa ja hiljaisuutta

S E U R A K U N N A N P Ä I V Ä K E R H O O N. leikin lumoa ja hiljaisuutta S E U R A K U N N A N P Ä I V Ä K E R H O O N leikin lumoa ja hiljaisuutta Kerhorepussa on tossut. Minulla on kiva kerhoreppu. Minä olen ihme Lapsi on seurakunnan päiväkerhossa aikuisten silmäterä. Päiväkerho

Lisätiedot

Miten tukea lasta vanhempien erossa

Miten tukea lasta vanhempien erossa Miten tukea lasta vanhempien erossa Kokemuksia eroperheiden kanssa työskentelystä erityisesti lapsen näkökulma huomioiden. Työmenetelminä mm. vertaisryhmät ja asiakastapaamiset. Eroperheen kahden kodin

Lisätiedot

Irja Öun Geriatrian erikoislääkäri Palliatiivisen lääketieteen erityispätevyys

Irja Öun Geriatrian erikoislääkäri Palliatiivisen lääketieteen erityispätevyys Irja Öun Geriatrian erikoislääkäri Palliatiivisen lääketieteen erityispätevyys Lääkärin koulutus korostaa biologista näkökulmaa Kuolema biologinen psykologinen kulttuurinen eettinen ja uskonnollinen näkökulma

Lisätiedot

Lasten tarinoita Arjen sankareista

Lasten tarinoita Arjen sankareista Arjen sankarit Lasten tarinoita Arjen sankareista 112-päivää vietetään vuosittain teemalla Ennakointi vie vaaroilta voimat. Joka vuosi myös valitaan Arjen sankari, joka toiminnallaan edistää turvallisuutta

Lisätiedot

KODIN JA KOULUN PÄIVÄ. Kodin ja Koulun Päivä

KODIN JA KOULUN PÄIVÄ. Kodin ja Koulun Päivä Kodin ja Koulun Päivä 2 Kodin ja Koulun Päivä Kutsuimme isovanhemmat kouluun klo 8-11 väliseksi ajaksi tutustumaan lastenlastensa koulunkäyntiin. Tarjosimme heille myös kahvit ja rehtori kertoili nykypäivän

Lisätiedot

Nettiraamattu. lapsille. Tuhlaajapoika

Nettiraamattu. lapsille. Tuhlaajapoika Nettiraamattu lapsille Tuhlaajapoika Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Lazarus Sovittaja: Ruth Klassen; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2012 Bible for Children,

Lisätiedot

TAIKURI VERTAISRYHMÄT

TAIKURI VERTAISRYHMÄT TAIKURI VERTAISRYHMÄT C LAPSILLE JOIDEN VANHEMMAT OVAT ERONNEET Erofoorumi 3.11.15 Tina Hav erinen Suom en Kasv atus- ja perheneuvontaliitto Kenelle ja miksi? Alakouluikäisille kahden kodin lapsille joiden

Lisätiedot

Klikkaa itsellesi virtuaalinen isyyspakkaus!

Klikkaa itsellesi virtuaalinen isyyspakkaus! Klikkaa itsellesi virtuaalinen isyyspakkaus! Onneksi olkoon odottava isä! Missä olit kun kuulit että sinusta tulee isä? Mitä toiveita / odotuksia / haaveita / pelkoja sinulla on lapseen liittyen? Millainen

Lisätiedot

Tehtäviä. Sisko Istanmäki: Liian paksu perhoseksi

Tehtäviä. Sisko Istanmäki: Liian paksu perhoseksi Sisko Istanmäki: Liian paksu perhoseksi JULKAISIJA: Oppimateriaalikeskus Opike, Kehitysvammaliitto ry Viljatie 4 C, 00700 Helsinki puh. (09) 3480 9350 fax (09) 351 3975 s-posti: opike@kvl.fi www.opike.fi

Lisätiedot

Staden Jakobstad - Pietarsaaren kaupunki

Staden Jakobstad - Pietarsaaren kaupunki Sakägare/ Asianosainen Ärende/ Asia - VALREKLAM INFÖR RIKSDAGSVALET 2015 - VAALIMAI- NONTA ENNEN EDUSKUNTAVAALEJA 2015, TILLÄGG / LISÄYS Det finns tomma reklamplatser kvar i stadens valställningar och

Lisätiedot

Raamatun lainaukset vuoden 1992 raamatunkäännöksestä.

Raamatun lainaukset vuoden 1992 raamatunkäännöksestä. elämä alkaa tästä 2008 Evangelism Explosion International Kaikki oikeudet pidätetään. Ei saa kopioida missään muodossa ilman kirjallista lupaa. Raamatun lainaukset vuoden 1992 raamatunkäännöksestä. Asteikolla

Lisätiedot

Lapset palveluiden kehittäjiksi! Pääkaupunkiseudun lastensuojelupäivät 29.9.2011

Lapset palveluiden kehittäjiksi! Pääkaupunkiseudun lastensuojelupäivät 29.9.2011 Lapset palveluiden kehittäjiksi! Maria Kaisa Aula Pääkaupunkiseudun lastensuojelupäivät 29.9.2011 1 YK-sopimuksen yleiset periaatteet Lapsia tulee kohdella yhdenvertaisesti eli lapsen oikeudet kuuluvat

Lisätiedot

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Varsinais-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus VASSO MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Mies Suomessa, Suomi miehessä-luentosarja Helsinki 26.11.2008 MERJA

Lisätiedot

HENKISTÄ TASAPAINOILUA

HENKISTÄ TASAPAINOILUA HENKISTÄ TASAPAINOILUA www.tasapainoa.fi TASAPAINOA! Kaiken ei tarvitse olla täydellisesti, itse asiassa kaikki ei koskaan ole täydellisesti. Tässä diasarjassa käydään läpi asioita, jotka vaikuttavat siihen,

Lisätiedot

Pakollisista kursseista UE3:a ei suositella tentittäväksi. Syventävät kurssit voi tenttiä, mutta soveltavia ei.

Pakollisista kursseista UE3:a ei suositella tentittäväksi. Syventävät kurssit voi tenttiä, mutta soveltavia ei. Uskonto (UE) Uskonnon opetukseen kaikille yhteiset aihekokonaisuudet sisältyvät seuraavasti. Opetuksessa annetaan valmiuksia osallistua seurakuntien ja muiden uskonnollisten yhteisöjen toimintaan. Opetuksessa

Lisätiedot

Keminmaan seurakunnan lähetystyön nimikkokohteet

Keminmaan seurakunnan lähetystyön nimikkokohteet Keminmaan seurakunnan lähetystyön nimikkokohteet Sopimus yhteydestä, esirukouksesta ja taloudellisesta tuesta Keminmaan seurakunnalla on maailman lähetyskentillä omia nimikkokohteita. Seurakunta on tehnyt

Lisätiedot

Aito HSO ry. Hyvä sijoitus osaamiseen

Aito HSO ry. Hyvä sijoitus osaamiseen Aito HSO ry Hyvä sijoitus osaamiseen Aidossa elämässä tarvitaan oikeaa kumppania Työelämä on iso osa elämäämme. Se kulkee aivan samoin periaattein kuin muukin meitä ympäröivä maailma. Siellä on haasteita,

Lisätiedot

Laura Arola Suomen laitos, Oulun yliopisto laura.arola@oulu.fi NUORTEN MONIKIELISYYS POHJOIS-RUOTSISSA - SAAMEN KIELTEN NÄKÖKULMIA

Laura Arola Suomen laitos, Oulun yliopisto laura.arola@oulu.fi NUORTEN MONIKIELISYYS POHJOIS-RUOTSISSA - SAAMEN KIELTEN NÄKÖKULMIA Laura Arola Suomen laitos, Oulun yliopisto laura.arola@oulu.fi NUORTEN MONIKIELISYYS POHJOIS-RUOTSISSA - SAAMEN KIELTEN NÄKÖKULMIA TUTKIMUSALUE North (Torne) Saami - 4000 (25 000) Lule Saami - 500 (1500)

Lisätiedot

3. Arvot luovat perustan

3. Arvot luovat perustan 3. Arvot luovat perustan Filosofia, uskonto, psykologia Integraatio: opintojen ohjaus Tässä jaksossa n Omat arvot, yrityksen arvot n Visio vie tulevaisuuteen Osio 3/1 Filosofia Uskonto 3. Arvot luovat

Lisätiedot

Pelot vaikuttavat myös aikuisen elämään. Ne voivat olla tiettyjen käyttäytymismalliemme taustalla eikä aina mitenkään tiedostettuja asioita.

Pelot vaikuttavat myös aikuisen elämään. Ne voivat olla tiettyjen käyttäytymismalliemme taustalla eikä aina mitenkään tiedostettuja asioita. Järvenpää 1.2.2009 Saarna Joh 6: 16-21 Älä pelkää, älkää pelätkö! Joku on laskenut että Raamatussa on nämä lauseet 365 kertaa. Jokaiselle päivälle riittää siis oma älä pelkää -lause. Äsken kuullussa evankeliumitekstissä

Lisätiedot

Vapaaehtoiset ja perheet - neuvoja, apua, tukea Petri Paju

Vapaaehtoiset ja perheet - neuvoja, apua, tukea Petri Paju Vapaaehtoiset ja perheet - neuvoja, apua, tukea Petri Paju Emma & Elias Tuhti-ryhmän kysely Tavoitteena kerätä keskitetysti raportointiin tarvittavat tiedot vapaaehtoisilta Kerätä aineisto, joka tarjoaa

Lisätiedot

ETELÄ POHJANMAAN LÄMPÖ-, VESI- JA ILMANVAIHTOTEKNISEN YHDISTYKSEN HISTORIIKKI 50-VUOTISEN TOIMINNAN AIKANA

ETELÄ POHJANMAAN LÄMPÖ-, VESI- JA ILMANVAIHTOTEKNISEN YHDISTYKSEN HISTORIIKKI 50-VUOTISEN TOIMINNAN AIKANA ETELÄ POHJANMAAN LÄMPÖ-, VESI- JA ILMANVAIHTOTEKNISEN YHDISTYKSEN HISTORIIKKI 50-VUOTISEN TOIMINNAN AIKANA Suomessa LVI yhdistystoiminta alkoi Helsingissä jo 1930 luvulla, jolloin oli perustettu Lämpö-

Lisätiedot

Helluntaiseurakunta. Käytäntöjä uusien työmuotojen aloittamiseksi

Helluntaiseurakunta. Käytäntöjä uusien työmuotojen aloittamiseksi Rovaniemen Helluntaiseurakunta Välähtikö? Käytäntöjä uusien työmuotojen aloittamiseksi 2 Rovaniemen helluntaiseurakunnan käytäntöjä uuden työmuodon aloittamiseksi Rovaniemen helluntaiseurakunnan käytäntöjä

Lisätiedot

Vuorovaikutusta arjessa näkökulmana palaute

Vuorovaikutusta arjessa näkökulmana palaute Vuorovaikutusta arjessa näkökulmana palaute 28.5.2013 Minna Lappalainen, TtM, TRO, työnohjaaja minna.lappalainen@apropoo.fi Tavoitteena: Erilaisten näkökulmien ja työvälineiden löytäminen arjen vuorovaikutustilanteisiin:

Lisätiedot

Neljä pöydänjalkaa elämän tasapainoilua. Anja Saloheimo, pari- ja seksuaaliterapeutti, FK Perheverkko

Neljä pöydänjalkaa elämän tasapainoilua. Anja Saloheimo, pari- ja seksuaaliterapeutti, FK Perheverkko Neljä pöydänjalkaa elämän tasapainoilua Anja Saloheimo, pari- ja seksuaaliterapeutti, FK Perheverkko 21.8.2013 Neljän pöydänjalan malli o Minä itse o Parisuhde o Kodin ulkopuolinen elämä o Vanhemmuus Mutta

Lisätiedot

Käytäntötutkimuksen teema ja toteutus

Käytäntötutkimuksen teema ja toteutus Myös ne hyvät asiat Toimintatutkimus siitä, miten Hyvän elämän palapeli työkirja voi tukea lapsiperheitä palveluiden suunnittelussa vammaispalveluissa Ilona Fagerström Käytäntötutkimuksen teema ja toteutus

Lisätiedot

ILOA ELÄMÄÄN - TULE VAPAAEHTOISEKSI!

ILOA ELÄMÄÄN - TULE VAPAAEHTOISEKSI! ILOA ELÄMÄÄN - TULE VAPAAEHTOISEKSI! Vapaaehtoistyön periaatteet Vapaaehtoisten toiminta on tärkeä tapa tuoda vaihtelua, iloa ja virkistystä ikäihmisten arkeen sekä asumispalveluissa että kotihoidossa.

Lisätiedot

Lapsen oikeus hoivaan, kasvatukseen ja turvallisiin rajoihin

Lapsen oikeus hoivaan, kasvatukseen ja turvallisiin rajoihin Kotitehtävä 6 / Sivu 1 Nimi: PRIDE-kotitehtävä KUUDES TAPAAMINEN Lapsen oikeus hoivaan, kasvatukseen ja turvallisiin rajoihin Lapsen kehitystä tukevat kasvatusmenetelmät ovat yksi sijais- ja adoptiovanhemmuuden

Lisätiedot

Laiskuus on katsojan silmissä

Laiskuus on katsojan silmissä Laiskuus on katsojan silmissä Nuorten hyvinvointia tukemassa Ilmiöitä syrjään jäämisen taustalla Vamoksen näkökulmia Ketä kiinnostaa!!! - Välineitä ja välittämistä nuoren elämään 21.11.2013 Keskiuudenmaan

Lisätiedot

1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään

1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään Satakieli-teesit 1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään Lapsuus on arvokas ja merkityksellinen aika ihmisen elämässä se on arvojen ja persoonallisuuden muotoutumisen aikaa. Jokaisella lapsella on oikeus

Lisätiedot

Tähän alle/taakse voi listata huomioita aiheesta Leikki ja vapaa aika.

Tähän alle/taakse voi listata huomioita aiheesta Leikki ja vapaa aika. Leikki ja vapaa-aika Lähes aina 1. Yhteisössäni minulla on paikkoja leikkiin, peleihin ja urheiluun. 2. Löydän helposti yhteisöstäni kavereita, joiden kanssa voin leikkiä. 3. Minulla on riittävästi aikaa

Lisätiedot

Tikkurilan seurakunnassa

Tikkurilan seurakunnassa Aika tehdä hyvää! V a paaehtoistoi minta Tikkurilan seurakunnassa Onko sinulla aikaa tehdä HYVÄÄ? Tule mukaan vapaaehtoistoimintaan! Vapaaehtoistyö on vapaaehtoista seurakuntalaisten työtä, joka antaa

Lisätiedot

Kahvila Elsie. Sipoon palveluasumisen tukiyhdistys ry.

Kahvila Elsie. Sipoon palveluasumisen tukiyhdistys ry. Kahvila Elsie Sipoon palveluasumisen tukiyhdistys ry. Hyvät sipoolaiset, Olet saanut käteesi aivan uuden esitteen, joka kertoo Palvelutalo Elsieen perustettavasta kahvilasta. Tämä kahvila avautuu maanantaina

Lisätiedot

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole.

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole. 1 Unelma-asiakas Ohjeet tehtävän tekemiseen 1. Ota ja varaa itsellesi omaa aikaa. Mene esimerkiksi kahvilaan yksin istumaan, ota mukaasi nämä tehtävät, muistivihko ja kynä tai kannettava tietokone. Varaa

Lisätiedot

Nimikkosopimushankkeen raportti 2/2011

Nimikkosopimushankkeen raportti 2/2011 Nimikkosopimushankkeen raportti 2/2011 Maa/alue Hanke Senegal Kirkon koulutyö Hankenumero 13430 Kumppani Raportoija Senegalin Lutherilainen kirkko / ELS Raportoijia: Niokhor Séne (kummityön vastuuhenkilö)

Lisätiedot

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3 AJAN ILMAISUT AJAN ILMAISUT 1. PÄIVÄ, VIIKONPÄIVÄ 2. VUOROKAUDENAIKA 3. VIIKKO 4. KUUKAUSI 5. VUOSI 6. VUOSIKYMMEN, VUOSISATA, VUOSITUHAT 7. VUODENAIKA 8. JUHLAPÄIVÄT MILLOIN? 1. 2. 3. 4. maanantai, tiistai,

Lisätiedot

Missa. Mie käväsin niinku kissa kuumassa uunissa. 1 Harjotus. 2 Harjotus. Kunka Missa ellää S.4. Mikä Missa oon? ... Minkälainen Missa oon? ...

Missa. Mie käväsin niinku kissa kuumassa uunissa. 1 Harjotus. 2 Harjotus. Kunka Missa ellää S.4. Mikä Missa oon? ... Minkälainen Missa oon? ... Missa Mie käväsin niinku kissa kuumassa uunissa Kunka Missa ellää S.4 1 Harjotus Mikä Missa oon?.. Minkälainen Missa oon?.. Miksi Missa hääty olla ykshiin niin ushein?.. Missä Liinan mamma oon töissä?

Lisätiedot

MIKÄ TAI MITÄ ON USKONTO?

MIKÄ TAI MITÄ ON USKONTO? MIKÄ TAI MITÄ ON USKONTO? Uskonto voidaan määritellä monella eri tavalla... Mitkä asiat tekevät jostain ilmiöstä uskonnon? Onko jotain asiaa, joka olisi yhteinen kaikille uskonnoille? Uskontoja voidaan

Lisätiedot