Keskinäistä yhteyttä vahvistamaan!

Transkriptio

1 Keskinäistä yhteyttä vahvistamaan! Vuosikertomus 2013 Suomen Valkonauhaliitto Förbundet Vita Bandet i Finland ry.

2 Sisältö: Suomen Valkonauhaliitto - Förbundet Vita Bandet i Finland ry. 3 Tunnelmia vuodelta 2013 (Anna-Mari Laine, Irja Eskelinen) 4 Vaikuttamistoiminta ja tiedotus 5 Asiantuntijuus ja kehittämistoiminta 6 Agricola-opintokeskuksen tukema ryhmä - ja seminaaritoiminta 6 Järjestölähtöinen auttamistyö Valkonauhan Kotipesässä Helsingissä 8 Yksilötapaamiset ja ryhmät 8 Perhetyö - Perhe tienhaarassa 8 Ystävyyden käpy, lapsille kehitetty musiikkitoiminta 8 Kerhotoiminta Ronald McDonald Talolla 9 Hoidollinen musiikkitoiminta nuorten kehitysvammaisten palvelukodeissa 9 Laulukontti -musiikkitoiminta vanhusten palvelukodeissa ja Liisankodin ryhmä 10 Muu Valkonauhan musiikkitoiminta 10 Opiskelijakoti 10 Liisankoti 11 Kansainvälinen yhteistyö ja auttamistoiminta 11 Hallinto, keskustoimisto ja jäsenistö 12 Liittohallituksen jäsenet 12 Jäsenistö 12 Paikallisyhdistysten toimintaa: vapaaehtoistyötä valtakunnallisesti 13 Sidosryhmät 16 Jäsenkoulutus ja yhteistyön vahvistaminen 17 Talous 18 Tuloslaskelma 18 Tase 19 Tulos toiminnoittain 20 Sijoitukset 21 Rahastot Henkilöstökatsaus 21 Yhteistyö ja edustukset 21 Liitteet 22 2

3 Suomen Valkonauhaliitto - Förbundet Vita Bandet i Finland ry. Kristilliset arvot Valkonauhatyö perustuu Kultaiseen Sääntöön: Kaikki, minkä tahdotte ihmisten tekevän teille, tehkää te heille (Matt. 7:12). Eettiset arvot Toimimme avoimesti ja luotettavasti avoimina uusille yhteistyön mahdollisuuksille. Esteettiset arvot Tarjoamme mahdollisuuksia kokea elämää voimaannuttavia elämyksiä muun muassa musiikin ja taiteen avulla. Sosiaaliset arvot Valkonauhatyö tarjoaa arjen keskellä mahdollisuuksia kokea yhteyttä toisiin, vertaisiin. Suomen Valkonauhaliitto ennaltaehkäisee syrjäytymistä ja vahvistaa yhteiskunnallista tasa-arvoa. Toiminnalla vahvistetaan sosiaalisia arvoja, joita ovat ystävyys ja turvallisuus. 3 Suomen Valkonauhaliitto on 1905 perustettu valtakunnallinen, kristilliseen arvopohjaan perustava ehkäisevän päihdetyön järjestö. Järjestön työ tukee yksilöitä ja perheitä terveeseen ja tasapainoiseen elämään sekä vahvistaa yhteiskunnan tasolla kansalaisia toimimaan päihteettömyyden puolesta. Liittoon kuuluu yhdeksän paikallisyhdistystä kahdeksalla paikkakunnalla sekä henkilöjäseniä ja kannattavia jäseniä. Toiminnan kohderyhminä on koko väestö, mutta erityisesti naiset, perheet ja nuoret. Viime aikoina toimintaa on järjestetty myös yksinäisyydestä kärsiville vanhuksille. Toiminnalla vahvistetaan vaikeuksien keskellä yhdessä myötäeläen uskoa ja toivoa. Valkonauhatyö rantautui Suomeen Yhdysvalloista 1890-luvulla ja ensimmäinen paikallisyhdistys aloitti Turussa Valtakunnallisen liiton perustaminen pantiin vireille ja pidettiin perustamiskokous, jossa puheenjohtajaksi valittiin Frida Sjöblom. World s Woman s Christian Temperance Union (WWCTU) sai alkunsa 1870-luvulla Yhdysvalloissa käynnistyneestä naisten liikkeestä ns. Naisten ristiretkestä, jossa naiset joukkovoimalla taistelivat äänioikeuden puolesta ja vastustivat miesten juopottelua. Liike kansainvälistyi nopeasti ja ensimmäinen maailmanliiton kongressi pidettiin 1891 Bostonissa, johon Suomesta osallistui naisasianainen Alli Trygg tuoden liikkeen mukanaan kotimaahan. Trygg sai toimilleen tukea tanskalaiselta raittiusaktivisti Elisabeth Selmeriltä, joka innosti turkulaisia naisia perustamaan kaupunkiinsa valkonauhayhdistyksen. Sittemmin Selmerin elämä liittyi vahvasti Suomeen, sillä hän muutti pysyvästi asumaan Lohjan Vivamoon perustettuun raamattukotiin. Valkonauhaliike ammensi voimansa samasta henkisestä ja hengellisestä maaperästä kuin aikalaisensa NNKY-liike. Raittiuden vaatimuksen lisäksi Valkonauha vastusti prostituutiota, naisten yhteiskunnallista alistamista, puolustuskyvyttömien huonoa kohtelua, joka käsitti lasten ja kouluttamattomien naisten lisäksi myös ihmisen valtaansa alistamat eläimet. Agenda oli siis monipuolinen ja samalla laajalla rintamalla edettiin myös Suomessa ottamalla toiminnan tunnuslauseeksi Do everything eli Tee kaikkea. Kaiken perustana oli protestanttis-kristillinen maailmankuva ja Kultaisen säännön etiikka. Ennen Suomen Valkonauhaliiton toiminnan aloittamista monet kristilliset yhdistykset olivat olleet varsin vaisuja vastustaessaan yhteiskunnan rakenteista nousevia naisiin kohdistuvia epäkohtia. Kantana oli enemminkin, että kristillisiin arvoihin perustavat yhdistykset olivat itsessään vastalause vääryyttä vastaan eikä niiden tehtävänä nähty lainsäädäntöön puuttumista. Valkonauha on tästä syystä saanut kantaa leimaa, jolla toiminnan vastustajat ovat pyrkineet mitätöimään liikkeen piirissä tehtyä monin tavoin innovatiivista työtä, joka pyrki vaikuttamaan myös yhteiskunnan rakenteisiin ja lainsäädäntöön. Hyvän kuvan liikkeen yhteiskunnallisesta aktiivisuudesta antavat syksyn 1905 perustamiskokouksessa päätetyt toiminnan teemat, jotka liittyivät muun muassa höyrylaivojen naistyöntekijöiden oloihin sekä naispuolisten ahtaajien ja aputyöläisten asemaan. Nimi Valkonauha tulee liikkeen tunnuksena olevasta valkoisesta nauharuusukkeesta. Valkonauhaliikkeen keskeisin päähahmo oli amerikkalainen naisasianainen Frances Willard, johon tutustuivat monet suomalaisetkin kuten opettaja Berta Heikel, joka asui perheineen Yhdysvalloissa 1880-ja luvuilla. Alusta alkaen Valkonauhan naiset päättivät sekä ehkäistä alkoholista ja päihteistä aiheutuvaa kurjuutta että auttaa hätään joutuneita. Kaiken kaikkiaan naisten perustama ja johtama Valkonauha etsi toimintaalueensa laajemmin kuin perinteiset raittiusjärjestöt ja myös kaihtamatta aikakautensa sosiaalisia ongelmia. Valkonauhan työ Suomessa sisältää sekä ehkäisevää että korjaavaa päihdetyötä, lapsi- ja nuorisotyötä, perhetyötä ja yksilöä tukevaa toimintaa elämänkaaren eri vaiheissa. Vuosi 2013 noudatteli tätä monipuolisen toiminnan linjaa.

4 Kuva:Timo Koivisto Kuva: Pirjo Sipilä Tunnelmia vuodelta 2013 Kotipesän järjestölähtöiset työmuodot jatkuivat ja laajenivat. Tilastollisesti määrällinen kasvu näkyi ryhmätoiminnassa ja perhetyössä. Helsingin kaupungin yksilö- ja ryhmätoiminnan avustus laski edellisvuodesta euroa ja tämä jouduttiin ottamaan huomioon toimintaa järjestäessä. Ratkaisuna rahoituksen vähenemisen aiheuttamaan haasteeseen oli ryhmien määrän lisääminen, jolloin avun piiriin saatiin kerrallaan enemmän henkilöitä. Kehitimme myös uusia ryhmäohjelmia, esimerkkeinä Naisten voimaantumisryhmä ja yhteistyössä Porvoon ruotsalaisen seurakunnan kanssa järjestetty depressiokoulu Vägen till de ljusa rummen. Uudentyyppistä ryhmätarjontaa edustivat Yhdessä eteenpäin työpajat, joissa käytettiin Yhdysvalloissa 2000-luvulla kehitettyä vakavasti sairastuneiden ja heidän läheistensä auttamiseksi luotua ryhmämuotoisen tuen menetelmää. Sen keskeinen sisältö on huomioida sairastuneen lisäksi läheiset ja heidän sosiaalinen verkostonsa. Toimintamallissa osallistujat työskentelevät ja keskustelevat myös reflektoivien menetelmien avulla. Työpajat järjestettiin pareille, joissa toinen puoliso oli päihdeongelmainen tai oli toipumassa masennuksesta. Perhetyössä tavattiin 535 perhettä ja perhetapaamisia oli 1745 eli toiminta laajeni edellisestä vuodesta 76 perheellä ja 162 perhetapaamisella. Työntekijät huomasivat yleisen taloustilanteen, lomautusten ja irtisanomisten vaikutuksen perheiden arjessa lisäävän huolta paitsi taloudellisesta selviytymisestä myös kärjistävän puolisoiden välejä ollen altistavana tekijänä myös päihteiden käytölle ja muille riippuvuuksille sekä väkivallan uhkalle. Vuoden teema: Keskinäistä yhteyttä vahvistamaan! Seminaareja järjestettiin kahdeksan eri puolilla maata yhteistyössä Agricola-opintokeskuksen kanssa. Seminaarin aiheina olivat masennus ja uupuminen, vanhemmuus, henkinen ja hengellinen hyvinvointi sekä vertaistuki. Lasten keskuudessa tehtävä musiikkiterapeuttinen toiminta laajeni ja syventyi kun käyttöön saatiin Ystävyyden käpy -materiaali, joka sisältää laulukirjan ja Cd-levyn. Ystävyyden käpy -työmuodon tavoitteena on ennaltaehkäistä kiusaamista ja toisten syrjimistä. Konsertteja järjestettiin yhteistyössä päiväkotien kanssa pääkaupunkiseudulla ja Etelä-Karjalassa. Vanhusten musiikkitoimintaa varten aloitettiin Laulukontti -toiminta, jonka puitteissa järjestetään yhteisöllisiä lauluhetkiä vanhusten palvelukodeissa ja aktivoidaan vanhuksia myös soittamaan eri instrumentteja. Syyskaudella saatiin toimimaan yksi bändi, Koukkupolvet. Uusia avauksia olivat Mikkelin Valkonauhan ja Suur-Helsingin Valkonauhan yhteistyössä liiton kanssa järjestämä viikoittain kokoontunut Kohtaamiskahvila yksinäisyydestä kärsiville. Mikkelissä kehitettiin myös uudentyyppistä ammatillisesti ohjattua ryhmätoimintaa pikkulapsiperheille ja luotiin yhteistyön muotoja paikallisen päiväkodin kanssa. Vuoden teeman mukaisesti toimimme lisätäksemme yhteisöllisyyttä ja vähentääksemme yksilöiden ja perheiden sosiaalisia ongelmia. Samalla valkonauhatyö osaltaan vahvisti sosiaalista pääomaa, joka on kansalaisyhteiskunnan hyvinvoinnin perustekijä. Olemme kiitollisia kaikille tahoille, jotka ovat antaneet työhömme taloudellisia resursseja, aikaa ja ideoita. Valkonauhatyötä on tehty maassamme jo 117 vuotta tunnuslauseena Jumalalle, kodille ja isänmaalle. Tehtävää riittää ja haastamme itsemme päivittäin näkemään tämän hetken tarpeet ja löytämään parhaat keinot muuttamaan toiminta-ajatuksemme käytännön teoiksi. 4

5 Vaikuttamistoiminta ja tiedotus Liitto osallistui Kuopion Valkonauhan kanssa Kirkkopäiville esitellen kirkkotorilla valkonauhatyötä. Kuopion Kirkkopäivillä oli yli tilaisuuskävijää. Liiton materiaalia jaettiin valtakunnallisilla Päihde- ja mielenterveyspäivillä Helsingissä EHYT ry:n osastolla. Valkonauhan paikallisyhdistykset osallistuivat omilla seutukunnillaan alueelliseen vaikuttamistoimintaan. Valtakunnallisesti vaikuttamistyötä tehtiin osana verkostoja kuten EHYT ry sekä SOSTE ry. Luterilaisiin seurakuntiin oltiin aktiivisesti yhteydessä ja paikallisyhdistykset toimivat yhteistyössä lähiseurakuntien kanssa. Valkonauhan kirkkopyhä järjestettiin Joutsan seurakunnassa kansainvälisenä rukouspäivänä Teemana oli muistojen virtaa valokuvin ja musiikin siivin, josta vastasivat Pirjo Sipilä ja Taru Koivisto. Liitto osallistui valtakunnallisiin Selvin päin kesään-, Ehkäisevän Päihdetyön Viikon- ja Anna Kuva: Irja Eskelinen lapselle raitis joulu kampanjoihin. Kansalaisareenan yhdyshenkilönä toimi Mikkelin Valkonauhan puheenjohtaja Liisa Ahonen. Tärkeä osa jäsenille ja sidosryhmille suunnattua vaikuttamista ja tiedottamista oli Valkonauha-lehden julkaiseminen. Lehden päätoimittajana oli Anna-Mari Laine ja toimituskuntaan kuuluivat Helena Sipilä, Pirkko Laakso, Tarja Heino, Marja Kariluoto ja Tuulikki Perho. Toimitussihteerinä oli pääsihteeri Irja Eskelinen ja taittajana Anne Tervahauta/Ateljee Kuvitella. Lehti painettiin Tammerprint Oy:ssä Tampereella ja se ilmestyi neljänä numerona, joiden painos vaihteli 1300 ja 1500 välillä. Opetusministeriö myönsi Valkonauha-lehdelle euron avustuksen kulttuurilehdille varatusta määrärahasta. Asiakastiloissa pidettiin pitkin vuotta laajasti esillä ehkäisevään päihdetyöhön, mielenterveyteen ja terveisiin elämäntapoihin liittyviä esitteitä. Esimerkiksi THL:n asiantuntijoiden laatimia esitteitä oli tarjolla tiloissamme asioiville. Viereisellä sivulla: Viola muskaritunnelmissa. Valkonauhan joulukonserttiin osallistui noin 60 toiminnassa mukana ollutta. Vasemmalta oikealle: Tuija Rönkä, Anneli Sikanen ja Leena Vaasto Kuopion Kirkkopäivillä Valkonauha-lehti on ilmestynyt yhtäjaksoisesti vuodesta

6 Asiantuntijuus ja kehittämistoiminta Agricola-opintokeskuksen tukema ryhmä - ja seminaaritoiminta Suomen Valkonauhaliiton järjestämät opintotilaisuudet ajalta: Järjestö lkm Miehiä yht Naisia yht Osallistujia yht Tunteja yht Menot yht KO-tuki Suomen Valkonauhaliitto , ,00 Yhteensä , ,00 Opintotilaisuudet lääneittäin ajalta: Lääni lkm Miehiä yht Naisia yht Osallistujia yht Tunteja yht Itä-Suomi Etelä-Suomi Oulu Länsi-Suomi Yhteensä Opintotilaisuudet aiheittain ajalta: Aihe lkm Miehiä yht Naisia yht Osallistujia yht Tunteja yht Sosiaaliala Opetus- ja kasvatustyö ja psykologia Kirjallisuus Kuvataide Muu sosiaali-, terveys- ja liikunta-alan koulutus Teologia Yhteensä Yhteenveto yhteistyössä Agricola-opintokeskuksen kanssa toteutetusta toiminnasta Opintotilaisuuden nimi Aika Kunta Tila Ohjaaja Opetustunnit Elämänkertakirjoittajien jatkoryhmä Minä tutummaksi ja ongelmat loitommaksi Helsinki Bulevardi 15 Saara Vaherjoki- Honkala Helsinki Bulevardi 15 Kimmo Tapiala 16 Paniikkiongelmaisten ryhmä Helsinki Liisankatu 27 Kristiina Saarelainen 26 Eroryhmä Helsinki Liisankatu 27 Marja-Liisa 16 Holopainen Depressiokoulu Helsinki Liisankatu 27 Sirpa Knuutila 20 Muuttuvat laulut Helsinki Liisankatu 27 Taru Koivisto 20 -musiikkiterapiaryhmä Vägen till de ljusa rummen Porvoo Svenska församling Nina Kihlman, 80 Leif Backman Vertaistukiryhmä päihdeongelmaisten Helsinki Liisankatu 27 Misan Zilliacus 20 läheisille Tämä päivä raittiina -vertaistukiryhmä päihdeongelmaisille naisille Helsinki Bulevardi 15 Misan Zilliacus 20 Kohtaamiskahvila yksinäisille ja vertaistukea kaipaaville Helsinki Fredrikinkatu 58 Soili Castrén, Eila Hörkkö, Kirsti Paloheimo, Maria Väänänen

7 Taidepiiri Helsinki Bulevardi 15 Saara Vaherjoki-Honkala Yhdessä eteenpäin työpaja 5.1. Helsinki Bulevardi 15 Eeva-Liisa Lindholm ja Misan Zilliacus Vertaistukiryhmä pienten lasten vanhemmille Mikkeli Kotikulma, Porrassalmenkatu 59 7 Eija Himanen 32 Eheyttävän valokuvauksen Helsinki Liisankatu 27 Pirjo Sipilä 24 ryhmä Kuvataideterapia ryhmä Helsinki Liisankatu 27 Riitta Lindy 24 Sukupuu-ryhmä Lahti Iso-Paavolank. 2 Sina Pasanen 18 Minä olen minä ja kelpaan kyllä -seminaari Kuopio Vehmasmäki, Seurantalo Anne Lindholm-Kärki Yhdessä eteenpäin -työpaja Helsinki Bulevardi 15 Misan Zilliacus, Eeva-Liisa Lindholm 9 Henkinen ja hengellinen voimaantuminen -seminaari Keskiviikon taideterapia -ryhmä Minä isänä-minä äitinä -seminaari Minä isänä-minä äitinä -seminaari Helsinki Bulevardi 15 Anne Lindholm-Kärki Helsinki Liisankatu 27 Riitta Lindy Tampere Satamakatu 16 Hanna ja Kimmo Tapiala 4.5. Oulu Seurakuntatalo Hanna ja Kimmo Tapiala Kuvataideterapia ryhmä Helsinki Liisankatu 27 Riitta Lindy 22 Miltä tuntuu tulla torjutuksi? Espoo Lastentalo, Kilo Taru Koivisto 20 Keskiviikon kuvataideterapia Helsinki Liisankatu 27 Riitta Lindy 21 ryhmä Depressiokoulu Helsinki Liisankatu 27 Sirpa Knuutila 20 Tämä päivä raittiina -vertaistukiryhmä päihdeongelmaisille naisille Helsinki Bulevardi 15 Misan Zilliacus 20 Elämänkertakirjoittajien ryhmä Helsinki Bulevardi 16 Saara Vaherjoki-Honkala Muuttuvat laulut Helsinki Liisankatu 27 Taru Koivisto 20 Eroryhmä Helsinki Liisankatu 27 Marja-Liisa 16 Holopainen Naisten voimaantumisryhmä Helsinki Liisankatu 27 Taina Saarinen 26 Vertaistukiryhmä päihdeongelmaisten läheisille Helsinki Liisankatu 27 Misan Zilliacus 20 Kohtaamiskahvila yksinäisille ja vertaistukea kaipaaville Omin avuin alakuloa vastaan -seminaari Henkinen ja hengellinen voimaantuminen Minä isänä-minä äitinä -seminaari Minä isänä-minä äitinä -seminaari Helsinki Fredrikinkatu 58 Kirsti Paloheimo, Maria Väänänen, Eila Hörkkö Tampere Satamakatu 16 Sirpa Knuutila Salo Bergvikin toimintakeskus Aino Rossi Mikkeli Seurakuntakeskus Hanna ja Kimmo Tapiala Hämeenlinna Pääkirjaston musiikkisali Hanna ja Kimmo Tapiala Lisäksi Lappeenrannan Valkonauha ry järjesti yhteistyössä Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin kanssa Sukupuu -mistä tulen, mihin liityn -seminaarin Lappeenrannassa ohjaajana Sina Pasanen. Osaanottajia oli 11. EKSOTEn antama euron avustus käytettiin seminaarin tiedotus- ja kouluttajakuluihin. 5 5

8 Järjestölähtöinen auttamistyö Valkonauhan Kotipesässä Helsingissä Yksilötapaamiset ja ryhmät Suomen Valkonauhaliiton toiminnasta haetaan ammatillisesti ohjattua tukea päihteisiin, ihmissuhteisiin sekä mielenterveyden ongelmiin liittyvissä vaikeuksissa. Toiminnalle on suuri tarve ja erityisesti yksilötapaamisiin oli jonoa koko vuoden. Yksilökeskustelut Yksilöajat Ryhmät olivat asiakkaille maksuttomia, ryhmistä Asiakkaita yht perittiin maksu, josta Miehiä yht oli perustelluilla syillä Naisia yht mahdollisuus saada Asiakaskäyntejä Ryhmien tarkempi esittely on taulukossa edellisellä sivulla. vapautus. Toimintaa rahoittivat muun muassa Helsingin kaupunki, Raha-automaattiyhdistys, Kirkkohallitus ja yksityiset säätiöt. Palkkiotoimisina yksilötyöntekijöinä ja ryhmänohjaajina toimivat ammattihenkilöt. LIITE 1. Työnohjaajana oli psykologian tohtori, VET psykoterapeutti Eija-Liisa Rautiainen. Työntekijäpäivä oli ja sen teemoina olivat turvallinen työtapa ja Valkonauhan asiakastyön painopisteet. Kouluttajina olivat turvallisuuskouluttaja Erkki Sivonen ja Eija-Liisa Rautiainen. Perhetyö - Perhe tienhaarassa Perheajoilla kävi 535 perhettä ja tunnin kestoisia perhetapaamisia oli Palkkiotoimisina perhetyöntekijöinä olivat perheterapeutit Marja-Liisa Holopainen, Anne Hynninen, Heli Koivulehto, Elina Mäenpää ja Anne-Elena Vatjus. Työnohjaajana toimi Misan Zilliacus. Perhetyön asiakasmaksu oli 20 euroa käynniltä. Maksusta saattoi saada vapautuksen perustelluilla syillä. Toimintaa tukivat Helsingin kaupunki, RAY, Kirkkohallitus sekä yksityiset säätiöt. Suomen Valkonauhaliitolla oli virallinen asema toimia Avioliittolain 23:n mukaisena virallisena sovittelijana. Perhetyön osana järjestettiin perhemuskareita, joihin osallistui 50 lasta ja 31 aikuista. Muskareita ohjasi musiikkikasvattaja Taru Koivisto. Ystävyyden käpy, lapsille kehitetty musiikkitoiminta Ystävyyden käpy on musiikillinen pedagogis-terapeuttinen toimintamalli päiväkoti-ikäisille lapsille ja heidän perheilleen ja hoitajilleen. Sen tavoitteena on ennaltaehkäistä kiusaamista ja syrjintää. Toimintamallin kehittivät musiikinopettaja, musiikkiterapeutti ja huilisti Taru Koivisto ja musiikin varhaiskasvattaja, klarinetisti Heidi Tamper. Toimintaa varten on tuotettu laulukirja ja Cd-levy ja käytännön toteutuksena ovat konsertit ja työpajat. Toiminta Ystävyyden käpy-hankkeen julkistamiskonsertti järjestettiin Lastentalo Hyvätuulessa, Espoossa. Viulu: Saara Heimonen, Laulu: Heidi Tamper. 8 Kuva: Irja Eskelinen

9 Kuva: Timo Koivisto Rummuissa Luukas Taru Koiviston pitämässä bändikerhossa. laajeni syyskaudella Etelä-Karjalaan. Konsertteihin ja työpajoihin osallistui 704 lasta ja 165 aikuista. Kerhotoiminta Ronald McDonald Talolla Ronald McDonald Lastentalosäätiön Talolla Helsingin Meilahdessa jatkettiin lasten kerhotoimintaa. Askartelukerhoon osallistui 93 lasta ja 34 aikuista. Ohjaajana toimi käsityönopettaja Anja Huhtasaari. Musiikkikerhoon osallistui 60 lasta ja 51 aikuista. Lisäksi oli joululaulutilaisuus, johon osallistui 15 henkilöä, aikuisia ja lapsia. Ohjaajana toimi musiikinopettaja Taru Koivisto. Kustannus Tammi lahjoitti Suomen Valkonauhaliitolle lasten kirjoja, jotka lahjoitettiin liiton joulukahveilla Talon emäntä Johanna Serlachiukselle toimitettavaksi Talossa asuville lapsille. Kerhotoimintaan saatiin tukea mm. Päivikki ja Sakari Sohlbergin säätiöltä. Kuva: Pirjo Sipilä Anna-Mari Laine, Ronald McDonald Talon emäntä Johanna Serlachius, taustalla Tuulikki Perho. 9

10 Musisointia lasten kerhossa Laulukontti -konsertti Villa Tavastiassa Hämeenlinnassa Kuva: Taru Koivisto Kuva: Timo Koivisto Koukkupolvet -yhtyeen jäseniä Liesitorin palvelutalossa Vantaalla Kuva: Taru Koivisto Hoidollinen musiikkitoiminta nuorten kehitysvammaisten palvelukodeissa Espoon Rinnekodin yhteydessä toimii Peuramäen ja Hansakallion asumisyksikkö nuorille kehitysvammaisille. Taru Koivisto ohjasi molemmissa kodeissa ryhmiä, jotka kokoontuivat yhteensä 218 kertaa. Osallistujia ryhmässä oli keskimäärin kahdeksan. Lisäksi Peuramäessä järjestettiin musiikkikurssi Osallistujia oli yhdeksän. Laulukontti -musiikkitoiminta vanhusten palvelukodeissa ja Liisankodin ryhmä Musiikinopettaja, musiikkiterapeutti Taru Koivisto järjesti musiikkiterapeuttisia ohjelmia seuraavissa eri puolilla pääkaupunkiseutua sijaitsevissa hoitokodeissa ja vanhainkodeissa: Martinpuisto (190 käyntikertaa), Jänismäki (87 käyntikertaa), Kukkaskartano (151 käyntikertaa), Kustaankartano (126 käyntikertaa), Liesitori (297 käyntikertaa), Pakila (141 käyntikertaa), Saga (277 käyntikertaa) ja Iltala (251 käyntikertaa). Keskimäärin osallistujina oli 30 vanhusta ja lisäksi henkilökuntaa. Liesitorin palvelutalossa toimi Koukkupolvet-yhtye, johon osallistui 15 laulajaa ja soittajaa. Yhtyettä ohjasi Taru Koivisto ja käyntikertoja oli 75. Suur-Helsingin Valkonauha ry:n ylläpitämässä Liisankodissa kokoontui enneagrammiryhmä ohjaajanaan työnohjaaja Seija Taivainen ja askartelukerho ohjaajanaan artesaani Marjo-Riitta Rolland. Muu Valkonauhan musiikkitoiminta Suomen Valkonauhaliiton omistama vuonna 1912 rakennettu Heinrich Heberlein -viulu oli viulistiopiskelija Inka Heilimon käytössä. Pyhäinpäivän -konsertti liittyi Valtakunnallisen Ehkäisevän päihdetyön Viikon onnellisuus -teemaan. Konsertin koordinoi Taru Koivisto ja siinä esiintyivät Elias ja Matias Koivulehto, laulaja-trubaduuri Sirkku Heinäluoto, Taru Koivisto ja sellisti Raakel Suikkanen. Osanottajia oli 20. Opiskelijakoti Opiskelijakoti toimi liiton omistamassa huoneistossa osoitteessa Snellmaninkatu 27 D 18 ja siinä asui kerrallaan viisi naisopiskelijaa. Kodissa voi asua enintään kolme vuotta, koska kodin tarkoituksena 10

11 on auttaa opintojaan aloittelevia ensimmäisen opiskelija-asunnon saamisessa sekä opiskeluajan verkostojen luomisessa. Koti on savuton ja päihteetön. Liisankoti Suur-Helsingin Valkonauha ry:n ylläpitämä huoltokoti, Liisankoti, tarjoaa päihdehuollon asumispalvelua naisille, joiden mahdollisuudet selviytyä itsenäisesti ovat heikentyneet. Liisankodin toimintaa on esitelty tarkemmin sivulla 15, kohdassa Suur-Helsingin Valkonauhan toimintaa. Kuva: Laura Vesalainen Liisankodin vehreää ympäristöä Kuva: Irja Eskelinen Kansainvälinen yhteistyö ja auttamistoiminta Valkonauhan maailmanliiton (WWCTU) kongressi järjestettiin Australian Adelaidessa Kokoukseen osallistuivat pääsihteeri Irja Eskelinen maailmanliiton kristillisen työn osastonjohtajana, Anneli Klemetti julkilausumakomitean jäsenenä ja Anna-Mari Laine liiton puheenjohtajana. Maailmanliitto kustansi suomalaisten osallistumisen. Eskelinen ja Klemetti valittiin maailmanliiton vuosikokouksessa edelleen jatkamaan tehtävissään. Englanninkieliset käännökset laati Marjo-Riitta Rolland ja ruotsinkieliset Henrik Lampikoski. Helsingin Valkonauhassa toimi englannin kielen kerho, jota ohjasi Anneli Klemetti. Paikallisyhdistykset avustivat vapaaehtoisilla avustuksilla Suomen Lähetysseuran välityksellä Namibiassa tehtävää päihde- ja perhetyötä. Osalla paikallisyhdistyksiä oli kansainvälistä kummilapsi-toimintaa ja tuettavia lapsia eri puolilla maailmaa. Etiopialainen naispastori Bekure Daba tutustui valkonauhatyöhön pastori Sinikka Tuorin kanssa 6.6. Valkonauhan kotipesässä Helsingissä. 11

12 Kuva: Raimo Laine Syyskokouksen osanottajat Bergvikin toimintakeskuksen portailla Hallinto, keskustoimisto ja jäsenistö Kevätkokous pidettiin Vivamon toimintakeskuksessa Lohjalla, siihen osallistui 36 henkilöä ja puheenjohtajana toimi Pirjo Kivelä-Ristevirta Helsingin Valkonauhasta. Syyskokous pidettiin Bergvikin toimintakeskuksessa Salossa. Kokouksen puheenjohtajana toimi Pirjo Kivelä-Ristevirta ja siihen osallistui 26 henkilöä. Liiton ja liittohallituksen varapuheenjohtajaksi kaudelle valittiin Tuija Rönkä Kuopiosta. Varsinaiseksi jäseneksi valittiin Marita Saarela Helsingistä (henkilökohtainen varajäsen Heidi Metsälä Helsingistä), Liisa Ahonen Mikkelistä (Maritta Pietilä-Holopainen Oulusta) ja Marja Kariluoto Turusta (Elli Martikainen Lappeenrannasta). Tilintarkastajiksi valittiin Marja-Leena Turunen KHT, varamies Kari Miettinen KHT ja Katja Hanski KHT, varamies Pirjo Kivelä-Ristevirta. Liittohallituksen jäsenet v Puheenjohtaja Varapuheenjohtaja Varapuheenjohtaja Jäsen Paula Kupias, Tampere Kaarina Piiparinen, Lappeenranta Helena Sipilä, Helsinki Liisa Ahonen, Mikkeli Marja Kariluoto, Turku Marita Saarela, Helsinki Anna-Mari Laine, Hämeenlinna Tuulikki Perho, Helsinki Hannele Jalkanen, Kuopio Varajäsen Leena Järvelä, Tampere Tarja Heino, Oulu Irja Angervo, Turku Arja Vuori, Oulu Elli Martikainen, Lappeenranta Anita Hartikainen, Helsinki Liittohallitus kokoontui viisi kertaa ja pöytäkirjapykäliä oli 67. Lisäksi raha-asiainjaosto kokoontui kaksi kertaa ja työvaliokunta kerran. Niiden jäsenet valittiin hallituksen jäsenten keskuudesta ja puheenjohtajina toimivat varapuheenjohtajat. Jäsenistö Suomen Valkonauhaliiton jäsenistö muodostuu paikallisyhdistysten jäsenistä ja suoraan liiton jäseninä toimivista henkilöjäsenistä. Helsingin Valkonauha-Vita Bandet i Helsingfors ry 57 Hämeenlinnan Valkonauha ry 29 Kuopion Valkonauha ry 28 Lappeenrannan Valkonauha ry 31 Mikkelin Valkonauha ry 27 Oulun Valkonauha ry 33 Suur-Helsingin Valkonauha ry 71 Tampereen Valkonauha ry 49 Turun Valkonauha ry 10 Yhteensä jäseniä paikallisyhdistyksissä 335 Henkilöjäseniä 50 Kokonaisjäsenmäärä 385 Liiton kunniapuheenjohtaja Liiton kunniajäsenet Anja Aalto, Tampere Lauha Airas, Oulu Anita Käär, Turku 12

13 Paikallisyhdistysten toimintaa: vapaaehtoistyötä valtakunnallisesti Helsingin Valkonauha -Vita Bandet i Helsingfors ry. Perustettu 1905 Bulevardi 15 C 32, Helsinki Puheenjohtajana toimi Pirjo Kivelä-Ristevirta, varapuheenjohtajana ja rahastonhoitajana Marita Saarela ja sihteerinä Marjo-Riitta Rolland. Henkinen ja hengellinen voimaantuminen -seminaari järjestettiin yhteistyössä Agricola-opintokeskuksen ja liiton kanssa. Kouluttajana oli tietokirjailija, psykoterapeutti Anne Lindholm-Kärki ja siihen osallistui 25 henkilöä. Yhdistys järjesti seuraavat pienryhmät ja kerhot: Talvi- ja kesämuskari, Tämä päivä raittiina -ryhmä, Taidepiiri, Elämänkertakirjoittajien ryhmä sekä Minä tutummaksi - ongelmat loitommaksi -ryhmä. Seminaari ja ryhmät järjestettiin yhteistyössä Agricola-opintokeskuksen ja liiton kanssa. Yhdistys lahjoitti lankoja, joista jäsen Pirkko Laakso kutoi nuttuja ja töppösiä lahjoitettavaksi Kätilöopiston keskososaston vauvoille. Yhdistys tuki kummilasta Palestiinassa ja Namibiassa tehtävää perhe- ja päihdetyötä. Marjo- Riitta Rolland toimi vapaaehtoisena Kampin kappelissa. Maija-Liisa Mäkeläinen opetti suomen kieltä maahanmuuttajille SPR:n Luetaan yhdessä-ryhmässä Pasilan asukastalossa. Anneli Klemetti ohjasi englannin kielen kerhoa. Hämeenlinnan Valkonauha ry. Perustettu 1967 Kokoukset pidetään jäsenten kodeissa tai Hämeenlinnan keskusseurakuntatalolla. Puheenjohtajana toimi Jaana Rusko-Laitinen, varapuheenjohtajana ja sihteerinä Anna-Mari Laine ja rahastonhoitajana Eeva Lindholm. Minä Isänä Minä äitinä -seminaari järjestettiin yhteistyössä Agricola-opintokeskuksen ja liiton kanssa. Kouluttajana olivat psykoterapeutti Kimmo Tapiala ja psyk.sh Hanna Tapiala ja siihen osallistui kolme henkilöä. Yhdistyksen jäsenet vierailivat Lukiokadun, Parolantien, Validia-talon sekä Villa Tavastian palvelutaloissa. Vastuuhenkilöinä ohjelman järjestämisessä olivat Satu Kiviharju, Jaana Rusko-Laitinen ja Riitta Rekola sekä ulkopuolisina avustajina Paula ja Markku Rekola. Tilaisuuksiin osallistui keskimäärin 20 talon asukasta. Kouluvierailuja järjestettiin Kaurialan, Ahveniston ja Lyseon yläasteilla ja luennoitsijana oli terapeutti Päivi Niemi. Tilaisuuksiin osallistui 850 opiskelijaa. Luentojen aiheina olivat nuoren itsetunto ja aikuistumiseen liittyvät kysymykset. Keskusseurakuntatalossa järjestettiin vanhemmille tarkoitettu tilaisuus teemalla Kuinka vahvistan nuoren itsetuntoa?, osanottajia oli 13. Kouluvierailuille osallistuivat Satu Kiviharju, Milja Salmela, Anneli Kiuru ja Eeva Lindholm. Hämeenlinnan vankilassa järjestettiin yhteistyössä Tampereen Valkonauhan kanssa tilaisuus, johon osallistui vankilapappi ja naisvankeja. Salme Elo esitti musiikkia ja vankilalle lahjoitettiin kirjoja, joulu-cd -levy ja artesaani Marjo-Riitta Rollandin tekemiä joulukortteja. Eeva Lindholm ja Anneli Kiuru osallistuivat seurakunnan joulumyyjäisiin Valkonauhan myyntipöydällä, josta saatiin tuloa 179 euroa. Hallituksen jäseniä osallistui Hämeenlinna-Vanajan seurakunnan koollekutsumaan järjestöjen neuvottelukokoukseen, jossa pohdittiin yhteistyön kehittämistä ja erilaisia palvelumuotoja. Yhdistys jatkoi etiopialaisen kummitytön avustamista, Reyes-Castron perheen avustus- ja evankeliointityön tukemista Espanjassa sekä Namibiassa tehtävää päihde- ja perhetyötä Suomen Lähetysseuran kautta. Tiivistelmä yhdistyksen hallituksen itsearvioinnista: Kouluvierailut olivat 13 onnistuneita, mutta seminaarin osanottajamäärän vähyys masensi. Jäsenkunnan ikääntyminen on huolettanut ja tehtävien jakaminen pienen joukon kesken tuntuu välillä raskaalle. Iloitsimme, että saimme yhdessä Tampereen Valkonauhan kanssa aloitettua vankilatyön uusin muodoin ja vanhustentalojen käynnit laajenivat uusiin kohteisiin. Yhdistyksen vastuunkantajat vaikuttivat paikallisissa verkostoissa kuten terveyden- ja hyvinvoinnin lautakunta, lapsi- ja nuorisotyön johtokunta, kirkkovaltuusto ja seurakunnan diakoniatoimikunta. Kuopion Valkonauha ry. Perustettu 1906 Puheenjohtajana toimi Leena Vaasto, varapuheenjohtajana Tuija Rönkä ja sihteeri-rahastonhoitajana Raili Rantanen. Yhdistys sai maksutta toimintatilat Kuopion NNKY:ltä ja Kallaveden seurakunnalta. Yhdistyksen postiosoite oli Kallaveden kirkolla. Minä olen minä ja kelpaan kyllä -seminaari järjestettiin Valoharjun seurantalolla yhteistyössä Agricolaopintokeskuksen, Kallaveden seurakunnan ja liiton kanssa. Kouluttajana oli Anne Lindholm-Kärki ja siihen osallistui 27 henkilöä. Yhdistyksen vapaaehtoiset esittelivät Kuopion Valkonauhaa ja valtakunnallista liittoa Kuopion Kirkkopäivillä toukokuussa. Mukana Kirkkotorilla olivat Leena Vaasto, Anneli Sikanen, Hannele Jalkanen, Tuija Rönkä, Eila Koponen ja Raili Rantanen. Päivillä oli tilaisuuskävijää. Yhdistys julkaisi yhteistyössä Kallaveden seurakunnan kanssa Marjatta Kinnusen Runoja-vihkosen, josta saatu tuotto tuloutettiin lyhentämättömänä Suomen Lähetysseuran kautta Namibiassa tehtävälle perhe- ja päihdetyölle.

14 Yhdistys tilasi lahjatilauksena Valkonauha-lehteä Päihdepalvelusäätiölle, Kys-Julkulan sairaalaan, Perheasiain neuvottelukeskukseen, Pyörön terveysasemalle, Pyörön lapsiperheyksikköön, Kallaveden seurakuntaan, Kuopion Psykiatriakeskukseen ja Maljapuron palvelukotiin. Yhdistyksen talous perustuu pääosin Asunto Oy Kuopionlahdessa omistettavan kaksion vuokratuloihin. Lappeenrannan Valkonauha ry. Perustettu 1941 Puheenjohtajana ja rahastonhoitajana toimi Ritva Keränen, varapuheenjohtajana Kaarina Piiparinen ja sihteerinä Elli Martikainen. Hallitus kokoontui 11 kertaa. Kahdeksan yhdistyksen jäsentä osallistui Raittiusyhdistys Yritys II:n kanssa Joutsenon kotiseutupäivään, johon sisältyi jumalanpalvelus, kirkkokahvit sekä ruokailu ja ohjelmaa leirikeskus Kesärannassa. Sukupuu - mistä tulen, mihin liityn? -seminaari järjestettiin yhteistyössä raittiustoimen, Lappeen seurakunnan, Agricola-opintokeskuksen ja liiton kanssa. Kouluttajana oli Sina Pasanen ja siihen osallistui 11 henkilöä. Seminaaria edelsi Ystävyyden käpy -konsertti ja työpaja. Valkonauhan kansainvälisenä rukoussunnuntaina yhdistyksen vastuunkantajat osallistuivat Lappeenrannan kirkossa messun järjestelyihin toimimalla tekstinlukijana ja kirkkoväärdeinä. Jäsenet järjestivät kerran kuukaudessa ohjelmallisen vierailun Palvelukoti Lauritsalan Selmankotiin ja Onnelantien palvelutaloon. Vierailuilla oli mukana seurakunnan työntekijöitä sekä yksityisiä ohjelman esittäjiä. Lisäksi jäsenet tekivät vapaaehtoistyötä yksinäisten vanhusten ulkoiluttajina ja ystävinä. Yhdistys tilasi Valkonauha-lehden lahjatilauksena kahdeksaan eri kohteeseen. Yhdistyksen toiminnasta tiedotettiin Etelä-Saimaassa, paikallislehdissä sekä Etelä-Karjalan radiossa. Tiivistelmä Lappeenrannan Valkonauhan hallituksen itsearvioinnista: Ilmapiiri yhdistyksen sisällä oli hyvä vaikka aktiivitoimijoiden vähäisyys ja taloudellinen tilanne asettivat toiminnalle haasteita. Mikkelin Valkonauha ry. Perustettu 1907 Kokoontuu Kotikulmassa Porrassalmenkatu 59, Mikkeli 14 Puheenjohtajana toimi Liisa Ahonen, varapuheenjohtajana Aune Laitinen, rahastonhoitajana Leo Malinen ja sihteerinä Päivi Nykänen. Yhdistys järjesti yhteistyössä liiton kanssa Vanhempi-lapsi -ryhmän, joka kokoontui Ryhmää ohjasi perheneuvoja Eija Himanen ja siihen osallistui viisi äitiä ja seitsemän lasta. Yhdistys järjesti lastenhoidon ryhmäkokoontumisten ajaksi, lapsista huolehtivat sosionomi-opiskelijat ja yhdistyksen vapaaehtoiset. Neljänä viimeisenä kertana ryhmä kokoontui ilta-aikaan ja äidit osallistuivat ryhmätapaamisiin ilman lapsia. Yhteensä ryhmä kokoontui 13 kertaa ja yhdistys maksoi ryhmätapaamisten tarjoilut. Kohtaamiskahvila yksinäisille ja vertaistukea kaipaaville kokoontui Kotikulmassa keskiviikkoisin klo Toimintaa koordinoi yhdistyksen puheenjohtaja Liisa Ahonen ja kävijöitä oli noin 20. Kohtaamiskahvilassa oli joka toisella kerralla ulkopuolinen vierailija esimerkiksi Mikkelin kaupungin turvapalveluiden asiantuntija sekä paikallinen fysioterapeutti. One Way Missionin opetuslapseuskoulua Kotikulmassa ohjasivat Kirsi Valkonen ja Sirpa Maastovaara. Musiikki-iltoja oli seitsemän kertaa Marja Kärjen johdolla ja niihin osallistui keskimäärin kahdeksan osanottajaa. Kotikulmassa pidettiin myyjäiset varojen keräämiseksi toiminnalle ja tiloissa toimi kirpputori. Tavaroita vietiin kaksi kertaa myytäväksi myös Mikkelin Reaalikirppikselle. Toimintaan kerättiin varoja vuokraamalla Kotikulmaa ulkopuolisille. Valkonauhatyöstä tiedotettiin seutukunnan ilmaisjakelulehdissä ja Länsi- Savossa. Yhdistys avusti taloudellisessa ahdingossa olevia perheitä jouluavustuksilla ja osallistumalla muutaman laskun maksamiseen. Minä Isänä-Minä Äitinä -seminaari järjestettiin yhteistyössä Agricolaopintokeskuksen ja liiton kanssa. Kouluttajina olivat Kimmo ja Hanna Tapiala ja siihen osallistui 14 henkilöä. Liisa Ahosen pihaseuroissa kerättiin kolehti Namibian perhe- ja päihdetyölle. Tiivistelmä Mikkelin Valkonauhan hallituksen itsearvioinnista: Mikkelin Valkonauhan kaltaiselle yhdistykselle on tarvetta. Pidimme keväällä toiminnan kehittämispäivän ja siinä päätimme aloittaa uutena työmuotona Kohtaamiskahvila-toiminnan. Ongelmaksi koimme pienen toimijajoukon, mutta samalla voimavaranamme on ollut avoin ja turvallinen ilmapiiri vastuunkantajien kesken. Oulun Valkonauha ry. Perustettu 1906 Puheenjohtajana toimi Maritta Pietilä- Holopainen, varapuheenjohtajana Irmeli Kaipainen, rahastonhoitajana Maritta Pietilä-Holopainen ja sihteerinä Tarja Heino. Jäsenkokouksia oli kahdeksan. Kesäretki tehtiin Iissä sijaitsevaan Mirja Koivuperän taidegalleriaan. Minä Isänä-Minä Äitinä -seminaari järjestettiin 4.5. yhteistyössä Agricolaopintokeskuksen ja liiton kanssa. Kouluttajina olivat Kimmo ja Hanna Tapiala ja siihen osallistui 18 henkilöä. Intiassa toimivan Home of Hope lastenkodin työlle kerättiin euroa osallistumalla lastenkodin kummien järjestämän Sirpa Rydmanin muotinäytöksen järjestelyihin Teatteri Riossa. Lastenkoti on oululaisen Tuulikki Tepon perustama. Oulun vankilan opiskelevia vankeja tuettiin kolmella opiskelustipendillä, Heinätorin erityiskoulun oppilaille jaettiin kaksi stipendiä ja lisäksi tuettiin uuden lastensairaalan rakentamista. Jou-

15 lujuhla järjestettiin vanhusten palvelukoti Aurinkokodin tiloissa. Kiitoksena mahdollisuudesta kokoontua Aurinkokodin tiloissa, tuettiin kodin asukkaiden virkistystoimintaa. Jäsenistö kokoontui Aurinkokodissa joulupuurolle ja tonttuja askartelemaan. Suur-Helsingin Valkonauha ry. Perustettu 1928 Fredrikinkatu 58 A 2, Helsinki Puheenjohtajana toimi Helena Sipilä, varapuheenjohtajana Jorma Soini, sihteerinä Eila Hörkkö ja rahastonhoitajana Pirjoliisa Merinen. Yhdistys ylläpiti Länsi-Pakilassa sijaitsevaa Liisankotia. Kodin johtajana toimi Maria Mellberg, lähihoitajina Maija Sloan, Pirita Muona 9.1. asti, Eija Tiitinen asti, Tiina Tanninen 1.6. alkaen ja emäntänä Anne Koski. Lisäksi oli sijaisia: Anne Väänänen, Pirjoliisa Merinen ja Riitta Savolainen. Päihdetyön ammattitutkintoa opiskeleva Janne Välimäki oli Liisankodissa työhönvalmennuksessa ohjaajan työtehtävissä. Päihdetyön ammattitutkinnon suoritettuaan, hän jatkoi oppisopimuksella lähihoitajan tutkintoon tähtääviä opintojaan Liisankodissa. Liisankodissa on kymmenen asumispaikkaa, joihin asiakkaat tulivat Helsingin kaupungin sosiaaliviraston asumisen tuen kautta. Helsingin kaupungin käyttämiä hoitovuorokausia kodissa oli Liisankodilla on kolme tukiasukasta, joista yksi käy päivittäin kodissa lounaalla. Tukiasukkailla on mahdollisuus osallistua talon yhteisölliseen toimintaan sekä tarvittaessa huolehditaan lääkkeiden jakamisesta. Vuoden aikana yksi asukas siirtyi Liisankodista itsenäiseen asumiseen. Asukkaiden henkisestä huollosta vastasi Pakilan seurakunnan diakoni Milla Liikala ja Helena Sipilä piti kodissa lukupiiriä. Kodissa järjestettiin monimuotoista vapaa-ajantoimintaa ja vuoden kierron mukaisia juhlia. Tuomo Salovuori, Minna Malin ja Mila Sjöholm ohjasivat asukkaita kasvimaan hoitamisessa ja kukkien kasvattamisessa. Toimintaan sisältyi myös retkiä luontoon ja puutarha-aiheisiin kohteisiin sekä askartelua luonnonmateriaaleista. Retkiä tehtiin Mustasaareen, Fallkullan tilalle, Tuomarinkylän kartanoon ja lisäksi osallistuttiin konsertteihin, seurakunnan tilaisuuksiin sekä Jukka Rintalan muotinäytökseen. Enneagrammiohjaaja Seija Taivainen piti kodissa ryhmää, johon osallistuivat sekä asukkaat että työntekijöitä. Haasteita aiheutti tiloille esitetyt vaatimukset ja siksi mietittiin vaihtoehtoja nykyiselle Liisankodin kiinteistölle. Loppuvuodesta valmisteltiin siirtymistä kaksivuorotyöstä kolmivuorotyöhön Helsingin kaupungin kanssa solmittavan puitesopimuksen palvelukuvauksen mukaisesti. Kodissa otettiin käyttöön laadunhallintajärjestelmä ja muiltakin osin päivitettiin henkilöstö- ja koulutussuunnitelmat uusimman lainsäädännön mukaiseksi. Yhdistyksen omistamissa tiloissa Fredrikinkadulla toimi sekä kevät- että syyskaudella Kohtaamiskahvila, jossa vastuuta kantoivat yhdistyksen vapaaehtoiset Soili Castrén, Eila Hörkkö ja Maria Väänänen. Tampereen Valkonauha ry. Perustettu 1902 Satamakatu 16 D 79, Tampere Puheenjohtajana ja sihteerinä toimi Paula Kupias, varapuheenjohtajana Kristiina Engblom-Pelkkala 16.9.asti ja rahastonhoitajana Mirja Moisander. Hallitus kokoontui 14 kertaa. Jäsenet kokoontuivat kevät- ja joulujuhliin omiin toimitiloihin. Avoin naisten iltapäivä kokoontui kuusi kertaa eri teemoin: Intia matkakohteena avustustyön silmin, Naisiin ja tyttöihin kohdistuva väkivalta, Naisena vankilassa, Martta-yhdistys toimii, Masennus ja Runo-iltapäivä. Naisten iltapäiviin osallistui 59 henkilöä. Sielunhoito- ja keskusteluapu oli toiminnassa 11 kertaa ja keskusteluissa kävi viisi henkilöä ja puhelinkeskusteluja käytiin 12 henkilön kanssa. Yhdistys järjesti kaksi seminaaria: Minä Isänä-Minä Äitinä -seminaari kouluttajina Kimmo ja Hanna Tapiala ja Irti alakulosta -seminaari kouluttajana Sirpa Knuutila. Seminaarit järjestettiin yhteistyössä Agricola-opintokeskuksen ja liiton kanssa ja niihin osallistui 24 henkilöä. Yhdistys oli maaliskuussa järjestämässä Tuomasmessua Aleksanterin kirkossa yhteistyössä Naisten Suojakoti ry:n kanssa. Vanajan vankilaan ja Hämeenlinnan vankilaan tehtiin vierailut yhdessä Hämeenlinnan Valkonauhan kanssa. Vankiloissa järjestettiin ohjelmaa ja sinne annettiin tavaralahjoituksina kirjoja ja kortteja vankien käyttöön. Yhdistyksen vastuunkantajat ovat olleet aktiivisesti yhteydessä seurakuntayhtymään sekä päihde-, mielenterveys- ja kriminaaliasioita hoitaviin järjestöihin. Valkonauha-lehti tilattiin lahjatilauksena Naisten Suojakodille, Tampereen A-killalle, A-klinikan katkaisuhoitoasemalle, Siniselle pysäkille ja Ydintupaan. Turun Valkonauha ry. Perustettu 1896 Sairashuoneenkatu 6 B 38, Turku. Puheenjohtajana toimi Leena Varjonen, varapuheenjohtajana Pirkko Palmu, sihteerinä Tarja Ekholm ja rahastonhoitajana Nina Ekholm-Saarinen. Leskenlehdet eli äskettäin leskeksi jääneille suunnattu pienryhmä ja Valkonauhan sisarkerho kokoontuivat molemmat 35 kertaa. Osanottajia oli molemmissa keskimäärin 10. Joulujuhla järjestettiin omissa tiloissa Sairashuoneenkadulla. Yhdistys sai varoja toimintaansa vuokraamalla osan huoneistostaan ulkopuolisille.

16 Kuva: Nina Hurtamo Sidosryhmät Suomen Valkonauhaliitto on jäsenenä seuraavissa yhteistyöjärjestöissä: SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry Kirkkopalvelut ry Naisjärjestöjen Keskusliitto ry Suomen UN Women- Finlands UN Women ry Kuopion Seudun päihdepalvelusäätiö Valkonauhan maailmanliitto, World s Woman s Christian Temperance Union Koulutuspäivä Bergvikin toimintakeskuksessa Salossa Puhumassa Eeva Riittinen Mikkelin Valkonauhasta. Kuva: Pirjo Sipilä 16 Kuva: Pirjo Sipilä Pirkko Laakso ja Nina Hurtamo. Anna-Mari Laine kiittää Hannele Jalkasta pitkäaikaisesta hallituksen varapuheenjohtajuudesta.

17 Musiikkia joulukonsertissa esittivät Matias ja Elias Koivulehto sekä Markku Holmi ja Taru Koivisto. Jäsenkoulutus ja yhteistyön vahvistaminen järjestettiin jäsenkoulutuspäivä Vivamon toimintakeskuksessa Lohjalla. Teemana oli tutustua valkonauhatyön Suomeen rantautumiseen ja valkonauhalähettiläs Elisabeth Selmerin työhön. Kouluttajana oli Vivamon johtaja, kirjailija Anna-Mari Kaskinen. Osanottajia oli järjestettiin jäsenkoulutuspäivä Bergvikin toimintakeskuksessa Salossa. Teemana oli Jaksaminen ja henkinen sekä hengellinen voimaantuminen. Kouluttajina olivat Aino ja Yrjö Rossi. Osanottajia oli Valkonauhan joulukahvitilaisuuteen Helsingissä osallistui noin 60 jäsentä, työn tukijaa ja toiminnassa mukana olevia. Musiikkiohjelmaa esittivät Elias ja Matias Koivulehto, Taru Koivisto sekä Markku Holmi ja Joulun Sanan piti Pirkko Laakso. Arja Vuorta kiitettiin pitkäaikaisesta hallituksen jäsenyydestä. Anna-Mari Laine ja Kohtaamiskahvilan vapaaehtoiset Eila Hörkkö ja Maria Väänänen. Kuvat: Pirjo Sipilä 17

18 Tuloslaskelma 18

19 Tase 19

20 20

21 Sijoitukset Liisankatu 27 A 3:ssa toimii liiton keskustoimisto ja siellä toteutuu pääosa Valkonauhan Kotipesän työstä. VUODELLE 2013 SAADUT AVUSTUKSET Snellmaninkatu 27 D 18:ssa toimii Opiskelijakoti. Solnantie 32 B 37 on vuokrattuna yksityiselle perheelle. Rahastot Elsa Ranckenin rahasto Marja Salmelan rahasto Viipurin Valkonauhan rahasto Vararahasto ,70 euroa 1 525, 40 euroa 635,38 euroa 3 964,77 euroa Henkilöstökatsaus Suomen Valkonauhaliiton palveluksessa oli kokopäiväinen pääsihteeri ja toimistosihteeri. Valkonauhan Kotipesän yksilötyössä, perhetyössä, ryhmätoiminnassa sekä kerho- ja seminaaritoiminnassa oli palkkiotoimisia työntekijöitä ja omalla toiminimellä työskenteleviä. Lisäksi oli yksittäisiä luennoitsijoita, kouluttajia ja muusikoita. LIITTEET 1-3. Paikallisyhdistykset toimivat vapaaehtoisvoimin. Yhteistyö ja edustukset Kirkkopalvelut ry ja Agricola-opintokeskus Edustajana oli Irja Eskelinen. Kirkkohallitus Irja Eskelinen toimi kirkon järjestöyhteistyön neuvottelukunnan jäsenenä. Suomen UN Women - Finlands UN Women ry Edustajana oli Anna-Mari Laine. Naisjärjestöjen Keskusliitto ry Edustajana olivat Tuulikki Perho ja Marita Saarela. EHYT ry Edustajana oli Marita Saarela. SOSTE ry Edustajana oli Marita Saarela. Kuopion seudun päihdepalvelusäätiö Edustajina olivat Hannele Jalkanen ja Maire Kiiski. Raha-automaattiyhdistys, yleisavustus euroa Kirkkohallitus, päihde- ja kriminaalityön kolehtiosuus euroa Opetus- ja kulttuuriministeriö, Valkonauha-lehti euroa Helsingin kaupunki, yksilö- ja ryhmätoiminta sekä perhetyö euroa Vantaan kaupunki, yksilötyö ja ryhmät 700 euroa Tunkelon Säätiö, hoidolliseen työhön euroa Opetus- ja kulttuuriministeriö, nuorisotoimintaan euroa Päivikki ja Sakari Sohlbergin säätiö, hoidolliseen työhön euroa Jenny ja Antti Wihurin rahasto, Ystävyyden käpy ja Laulukontti -hankkeisiin euroa Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri/raittiustoimi, seminaarien järjestämiseen euroa Evankelisluterilaisissa seurakunnissa kerättiin kolehteja 5 987,05 euroa. Luettelo seurakunnista LIITE 4. Lämpimät kiitokset valkonauhatyön saamasta tuesta. 21

22 Liitteet Liite 1 Valkonauhan Kotipesän palkkiotoimiset yksilötyöntekijät ja ryhmänohjaajat: Leif Backman, hahmoterapeutti-opiskelija Pirkko-Liisa Haikonen, erityisopettaja, psykoterapeutti-opiskelija Marja-Liisa Holopainen, teologian maisteri, varanotaari, psykoterapeutti Nina Kihlman, hahmoterapeutti-opiskelija Sirpa Knuutila, teologian maisteri, psykoterapeutti Taru Koivisto, musiikin maisteri, musiikkiterapeutti Heli Koivulehto, psykologi ja psykoterapeutti Kaj Lindfors, psykologi, psykoterapeutti Riitta Lindy, hahmotaideterapeutti Silja Mäki, filosofian maisteri, psykoterapeutti-opiskelija Tuula Pakkanen, kasvatustieteen maisteri, psykoterapeutti Kirsti Paloheimo, erikoissairaanhoitaja, psykoterapeutti Kristiina Peltonen, psykologi, psykoterapeutti Kristiina Rautakoura, sosiaalipsykologi, psykoterapeutti Marjo Ritmala, sosiaalityöntekijä, lehtori, psykoterapeutti-opiskelija Marjo-Riitta Rolland, artesaani, kääntäjä Kristiina Saarelainen, psykoterapeutti Taina Saarinen, sosiaalityöntekijä, psykoterapeutti Antti Silvola, erityisopettaja, psykoterapeutti-opiskelija Pirjo Sipilä, valokuvaaja, lähihoitaja Kimmo Tapiala, teologian maisteri, psykoterapeutti Saara Vaherjoki-Honkala, kulttuurihistorioitsija, elämänkertakirjoittaja Misan Zilliacus, psykoterapeutti, työnohjaaja Liite 2 Valkonauhan Kotipesän palkkiotoimiset perhetyöntekijät: Marja-Liisa Holopainen, TM, psykoterapeutti Anne Hynninen, psykiatrinen sairaanhoitaja, psykoterapeutti Heli Koivulehto, psykologi, psykoterapeutti Elina Mäenpää, sosiaalipsykologi, psykoterapeutti Anne-Elena Vatjus, sosiaalipsykologi, psykoterapeutti Liite 3 Suomen Valkonauhaliiton vakinaiset työntekijät: Irja Eskelinen, pääsihteeri Nina Hurtamo, toimistosihteeri Lisäksi oli palkkiotoimisia kouluttajia ja seminaarien luennoitsijoita, muusikoita, ryhmäohjelmien kuvittajia, toimistossa avustaneita sekä eri puolilla maata järjestettyjen tapahtumien kouluttajia: Sirkku Heinäluoto, trubaduuri, Tampere Eija Himanen, perheneuvoja, Mikkeli Anna Hämäläinen, graafisen suunnittelun opiskelija, Helsinki Iina Hämäläinen, yhteiskuntatieteiden opiskelija, Jyväskylä Elias Koivulehto, opiskelija, musiikin esittäjä, Helsinki Matias Koivulehto, opiskelija, musiikin esittäjä, Helsinki Henrik Lampikoski, FM, ruotsinkieliset käännökset, Helsinki Anne Lindholm-Kärki, tietokirjailija, Helsinki, Eeva-Liisa Lindholm, psykoterapeutti, Forssa Sina Pasanen, perheterapeutti, Lahti Natalia Sabure, siivooja Susanna Sillanpää, vauvaperheohjaaja, Mikkeli Raakel Suikkanen, sellisti, Espoo Seija Taivainen, enneagrammi-kouluttaja, Lohja Heidi Tamper, musiikkikasvattaja, Espoo Hanna Tapiala, psykiatrinen sairaanhoitaja, Helsinki Jarkko Linnanvirta/IT-Palvelu Taitava, ATK-tuki Päivi Soini/Tilipalvelu Soini, kirjanpito ja palkkalaskenta Anne Tervahauta/Ateljee Kuvitella, Valkonauha-lehden taitto Liite 4 Suomen Valkonauhaliiton työtä kolehdein tukeneet evankelisluterilaiset seurakunnat: Elimäen seurakunta Espoon seurakuntayhtymä Haminan seurakunta Helsingin seurakunnat Hämeenlinna-Vanajan seurakunta Imatran seurakunta Isonkyrön seurakunta Joutsan seurakunta Kangasalan seurakunta Karjaan seurakunta Kiteen seurakunta Kuopion Kallaveden seurakunta Kuusamon seurakunta Lahden seurakunnat Lappeenrannan seurakuntayhtymä Laukaan seurakunta Lempäälän seurakunta Naantalin seurakunta Oulun seurakunnat Pornaisten seurakunta Rantasalmen seurakunta Rovaniemen seurakunta Siikaisten seurakunta Suomussalmen seurakunta Turun ja Kaarinan seurakunnat Turun tuomiokirkkoseurakunta Vainikkalan seurakunta 22

23 He saavat levätä Inkeri Ervast Hämeenlinnan Valkonauha ry Anita Käär Turun Valkonauha ry Marjatta Lapinkari Oulun Valkonauha ry Tarja Suominen Tampereen Valkonauha ry Irma Tuomisto Suur-Helsingin Valkonauha ry Jokin ei katoa, ei suostu katoamaan. Jossakin sykkii sydän. Elämän sydän, sammumaton. Lassi Nummi

24 Suomen Valkonauhaliitto Förbundet Vita Bandet i Finland ry Liisankatu 27 A Helsinki puh Taitto Anna Hämäläinen Paino Tammerprint Oy, 2014