Kesä kylissä esittelee kylätoimintaa ja maaseudun monipuolista osaamista kesällä Kylä PARAS paikka. Tapahtumakalenteri. Kylämarkkinat 10.5.

Transkriptio

1 Kesä kylissä esittelee kylätoimintaa ja maaseudun monipuolista osaamista kesällä 2008 Kylä PARAS paikka Tapahtumakalenteri Kylämarkkinat Kesä kylissä esittelee kylätoimintaa ja maaseudun monipuolista osaamista kesällä 2008

2 2 Kylä PARAS paikka Luet vuosipainosta 2008 Kesä Päijät-Hämeen kylissä lehdestä. Lehdessä on läpileikkaus kylien tapahtumista, ihmisistä ja tekemisistä Päijät-Hämeen kylien alueella eli Päijät-Hämeen maakunnassa. Keskiaukeamalta löytyy tapahtumakalenteri, jonka avulla kylät kutsuvat Teidät tapahtumiinsa. Isoja asioita tapahtuu ja tehdään kylissä. Tässä muutama tärkeä asia. Maakuntakaava on vihdoin vahvistettu. Päättäjät osoittavat tällä kaavalla, että haluavat vahvistaa maakuntamme kyliä. Maakuntakaavassahan on nyt melkein puolet enemmän kyliä kuin aiemmin. Maakuntakaava antaa monille mahdollisuuden suunnitella uusia hankkeita. Samoin useissa kylissämme on tekeillä osayleiskaavoja, joista saadaan oivia työvälineitä maankäytön kehitykseen ja kyliin rakentamiseen. Nyt on alkanut uusi toimintakausi hankemaailmassa ( ) rahoituksia ajatellen. Kyläpalvelupäivä (Lusin malli) on yksi Päijät-Hämeen kylien pilotoima ja isoa kiinnostusta herättänyt hanke. Toimintapäivämallia ollaan laajentamassa uusiin kyliin maakunnassa. Alueen kylissä toimitaan ja jokainen tapa on TÄRKEÄ sillä alueella. Yksi tärkeä asia kylissä on päivittää kyläsuunnitelma tai tehdä sellainen, jos sitä ei vielä ole. Suunnitelman teko tai päivitys ei ole ylivoimainen tehtävä vaan oiva työkalu kyläyhdistykselle. Suositeltavaa on myös, että kylän toiminta on rekisteröitynyt yhdistysmuotoon. Rekisteröityminen tekee esimerkiksi avustuskelpoiseksi. Vietimme maakunnallista kyläpäivää Hartolan Vuorenkylässä, Purnun hiihtokeskuksessa, Naistenpäivänä. Vuorenkylä on Päijät-Hämeen Vuodenkylä Kiitokset vielä päivän järjestelyistä Vuorenkylän ihmisille! Tämän vuoden alusta on kaksikymmentä piiritason yhdistystä aloittanut yhteistyön. Yhdistykset haluavat yhdistää voimavaroja samansuuntaisissa asioissa. Päijät-Hämeen kylät on ollut tässä yhteistyössä aloitteellinen. Kylätoiminta on myös kansainvälistä. Se tuo toimintaan uusia ulottuvuuksia. Viimeisen vuoden aikana Päijät-Hämeen kylät on vaihtanut kokemuksia ainakin itävaltalaisten ja walesilaisten kanssa, sekä käynyt tutustumassa EU-parlamentin toimintaan. Toivon, että Te, kylien ihmiset, samoin kuin kaupunginosa-alueiden asukkaat, tulette mukaan yhdistyksiin. Yhdessä saadaan isoja asioita tehdyksi. Elämme aikaa, jolloin puhutaan ja kirjoitetaan kuntaliitoksista ja palvelurakenteista. Kylän yhdistykset ovat tulevaisuudessa hyvinkin iso osa lähidemokratiaa näin ennustan, että siinäkin mielessä kannattaa olla mukana toimimassa. Äitienpäivän aattona kylien väki esittäytyy kylämarkkinoilla Lahden satamassa. Päijät-Hämeen kylät, tapahtuman järjestäjänä, valitsi teemaksi Kylä PARAS paikka. Haluamme tuoda näkökulmia ja herättää kansalaiskeskustelua uudistuksista. Isot kiitokset kaikille teille, jotka olette kirjoittaneet, lähettäneet kuvia, tapahtumatietoja sekä ilmoitatte tässä lehdessä! Miellyttävää Kesää kaikille ja mukavia hetkiä kesätapahtumissa kylissämme! Kylä paras paikka! Hannu Markkanen Päijät-Hämeen kylät ry, puheenjohtaja Uusien kylien aika Kunnat perustettiin Suomen maaseudulle vuonna 1865 annetulla asetuksella. Aina luvulle asti edellytettiin, että maaseudulla kuntien ja seurakuntien rajat ovat samoja. Tämän vuoksi Suomeen syntyi suuri määrä pieniä maaseutukuntia. Ennen kuntien perustamista kylät olivat tärkeitä maaseudun toiminallisuuden perusyksikköjä. Kuntien perustamisen jälkeen kylistä tuli monenlaisen kansalaistoiminnan paikkoja. Maaseudun murros ja 1970-luvulla pienensi perinteisten yhdistysten jäsenmääriä kylillä. Myös kylien palvelujen heikkeneminen pakotti uusiin toimintatapoihin. Syntyi oivallus kylätoimikunnasta, joka keräisi kyläläiset yhteen tekemään työtä oman kylänsä puolesta. Tapahtui kuin sata vuotta aikaisemmin nuorisoseurojen perustamisen yhteydessä: ajan henki oli otollinen uudelle toiminnalle ja kylätoiminta alkoi levitä nopeasti. Kun Suomi liittyi Euroopan unioniin, kiinnittyi huomio Leader yhteisöaloitteeseen. Se perustana on maaseudun paikallislähtöinen ja kansalaiskeskeinen kehittäminen. Leaderin soveltaminen edellyttää paikallisen toimintaryhmän perustamista. Suomessa toimintaryhmiä alettiin muodostaa kylistä käsin. Tehtävää ei annettu kunnille, vaan asetelmat syntyivät kansalaisaktiivisuuden perustalle. Tässä prosessissa kylätoiminnasta kertyneet kokemukset olivat arvokkaita; paikallisten toimintaryhmien ensimmäisiä ohjelmia kirjoittamaan valikoituikin 1990-luvun puolivälissä kylätoiminnan aktiiveja. Leader -metodin juurtuminen Suomeen on paljolti kylätoiminnan ansiota. Kylätoiminnan seuraava suuri vaihe liittyy kunta-ja palvelurakenneuudistukseen.varovasti arvioiden kuntia on maassamme kymmenen vuoden kuluttua vajaat 300. Tutkimusten mukaan kuntaliitokset keskittävät palveluja ja kansalaisten on sopeuduttava piteneviin asiointimatkoihin. Tästä kärsivät etenkin maaseutujen asukkaat. Erityisen tarkkana on oltava kuntaliitoksissa, joissa moniaineksiset ja laajat maaseutualueet muodostavat uuden suurkunnan keskuskaupungin kanssa. Suurentuvissa kunnissa ollaan suunnittelemassa erilaisia aluefoorumeita, jotta kuntien osa-alueiden asiat tulisivat huomioon otetuiksi kunnan päätöksenteossa. Tällaiset kuulemisja lausunnonantoelimet ovat kuitenkin kunnallisen päätöksenteon osina melko voimattomia. Niiden ohi on tarvittaessa helppo tehdä päätöksiä. Kuulemisesta on pitkä matka kuuntelemiseen ja huomioon ottamiseen. Tarvitaan aluefoorumeita väkevämpiä välineitä. Maaseudun kannalta tärkeä tavoite on kyläsuunnitelmien kytkeminen osaksi kunnan budjetti- ja kaavoitusprosessia. Tavoitteena tulee olla järjestely, jossa osa kuntien budjeteista alueellistetaan kyläsuunnitelmien kautta. Kunnan budjetista irrotettaisiin kyläkohtaisia kehysbudjetteja. Kehykset päättäisi kunnanhallitus kunnanvaltuuston määrittelemien periaatteiden mukaisesti. Menettely ei kasvattaisi kunnan budjettia, vaan irottaisi osan budjetista alueperustaiseksi. Kunnanosia koskevasta budjetoinnista on Ruotsissa saatu hyviä kokemuksia. Kylien kehyksiin voitaisiin siirtää esimerkiksi maankäytön suunnitteluun, lasten päivähoitoon sekä hoivapalveluihin liittyviä tehtäviä. Aluksi edettäisiin varovasti, mutta kokemuksen karttuessa kyläsuunnittelun toimivaltaa laajennettaisiin. Hahmotellussa järjestelyssä kylän käsite määriteltäisiin nykyistä väljemmin. Uudet kylät olisivat olemassa olevien kylien muodostamia yhteistoiminta-alueita. Hallinnollisesti ne olisivat kunnan organisaatioon kuuluvia aluelautakuntia, joihin kylätoimikunnat esittäisivät ja kunnanvaltuusto nimittäisi jäsenet. Tavoitteena olisivat toiminnallisesti mahdollisimman luontevat aluekokonaisuudet. Vaikka kuntien rajat jatkossa muuttuisivat, maaseudun toiminnallliset paikallisalueet, uudet kylät pysyisivät. Tämä olisi tärkeää maaseudun huomioon ottamisen jatkuvuuden kannalta. Käsitys maaseudusta ei saa olla riippuvainen hallinnollisista aluejakopäätöksistä. Hahmoteltu tavoite uusiin kyliin perustavasta budjetointikäytännöstä on vaativa ja tarvitsee tukea myös ylemmiltä tahoilta. Tärkeitä ylätason välineitä ovat seuraava maaseutupoliittinen kokonaisohjelma sekä hallituksen vuonna 2009 eduskunnalle antama maaseutupoliittinen selonteko. Hannu Katajamäki Aluetieteen professori Vaasan yliopisto JULKAISIJA: Päijät-Hämeen kylät ry TOIMITUSKUNTA: Elina Leppänen, Jouni Ikonen, Mari Kantola, Kristiina Mattila TAITTO- JA SIVUN VALMISTUS: Koulutuskeskus Salpaus, graafisen viestinnän media-assistentti opiskelijat KANNEN KUVAT: Hannu Rinne: Poika puussa Petri Honkanen: Joutsenet Tapio Kiviniemi: Kylämarkkinat 2007 Nelli Siivonen: Zico relaa PAINOS kpl PAINO Esa Print Oy, Lahti Kesä Päijät-Hämeen kylissä lehti on maksuton. Irtojakelu toukokuun alusta eri puolilla Päijät- Hämettä, Lahdessa kylämarkkinoilla sekä muissa tapahtumissa. PÄIJÄT-HÄMEEN KYLÄT RY Päijät-Hämeen kylät ry on maakunnallínen kyläyhdistys, joka toimii kylien kehittämisen, asukas- ja kylätoiminnan sekä maaseudun elinvoimaisuuden edistämiseksi. Yhdistys rakentaa yhteistyötä kylien, kuntien ja muiden toimijoiden kanssa. Päijät-Hämeen kylät järjestää vuosittain toukokuussa Kylämarkkinat Lahden satamassa. Yhdistys järjestää maakunnallisen kyläpäivän vuoden kylän kanssa sekä muita tilaisuuksia ajankohtaisista aiheista. Kehittämishankeyhteistyötä on ollut Koulutuskeskus Salpauksen kanssa vuodesta 2002 lähtien.

3 Kylä ja kaupunginosa ihmistä lähellä - nyt ja tulevaisuudessa Päijät-Hämeen maaseudulla on noin sata kylää. Lahdessa puolestaan on 26 kaupunginosaa. Sari Knuuti toimii Lahden seudun ympäristöpalveluilla kestävän kehityksen ohjaajana vastuualueenaan asukastoiminta. Elina Leppänen on kyläasiamies Päijät-Hämeen kylät -yhdistyksestä. Elina, onko asukastoiminta ja kylätoiminta sama asia? Kylätoiminta on asukkaiden toimintaa lähiympäristönsä ja kylänsä yhteisten asioiden eteen. Asukastoiminta voidaan määritellä ihan samoin. Kylätoiminnassa kyläksi käsitetään se alue, jonka alueen asukkaat mieltävät kyläksi eli toiminnallinen alue, jossa ihmiset tekevät asioita yhdessä. Oikeastaan siihen kuuluu, että on olemassa kyläyhdistys tai joku muu vastaavasti toimiva paikallisyhdistys. Päijät-Hämeen kylät ry:n toiminnassa on maaseutukylien lisäksi mukana mm. Liipolan lähiöseura Lahdesta ja Sepäntähti Heinolasta. Sari, mitä asukastoiminta on Lahdessa? Asukastoiminta, jota Lahden seudun ympäristöpalvelut pyörittää, toimii alueja virkamieskummimallilla. Aluekummi on vapaaehtoinen henkilö, jonka tehtävänä on viedä tietoa aukkaiden ja virkamiesten välillä sekä aktivoida asukkaita osallistumaan oman alueensa viihtyisyyttä ja hyvinvointia edistäviin tapahtumiin. Lahdessa toimii noin vapaaehtoisena 85 aluekummia, virkamieskummeja on 15. Virkamieskummit toimivat oman asiansa asiantuntijoina virkansa puolesta. Vuodesta 2000 asti kummitoimintaa on ylläpidetty ja kehitetty kolmella hankkeella. Nyt kummitoimintaa pidetään niin tärkeänä, että toimintaraha löytyy suoraan kaupungin budjetista. Minä toimin kummitoiminnan ohjaajana ja tukihenkilönä. Välitän tietoa sekä kannustan ja aktivoin. Kummeille järjestetään tapaamisia ja ideointi-iltoja sekä tarvittaessa esimerkiksi koulutusta. Puolet työajastani on ympäristöneuvontaa ja kasvatusta. Sari, kerro esimerkkejä aluekummin toiminnasta? Aluekummi voi järjestää asukkaille esim. ympäristönhoito- tai siivoustalkoot alueellaan. Vihervuoden 2008 kunniaksi on esimerkiksi kaupunki kunnostaa leikkipuiston Riihelässä. Puiston avajaiset järjestetään yhteistyössä niin, että aluekummi kokoaa asukkaita juhlien järjestelyihin mukaan. Elina, mitä eroja on sitten aluekummitoiminnalla ja kylätoiminnalla? Kyläyhdistys toimii kylän tai alueensa yhteisten asioiden ja näkemysten kokoajana, vastaavasti kuin aluekummit. Puolet maakuntamme kylistä on tehnyt kyläsuunnitelman. Se on kyläläisten yhteinen Mitä minä voin tehdä lähiympäristöni hyväksi? Lahden seudun ympäristöneuvonnan puuhun voi käydä kirjoittamassa oman ympäristölupauksensa. Vasemmalta Sari Knuuti, Elina Leppänen ja Jouni Ikonen. näkemys kylän tulevaisuudesta sisältäen tavoitteita ja toimenpiteitä. Parhaimmillaan siinä on saatu sovitettua kylän eri yhdistysten ja toimijoiden tarpeet ja voimat yhteen. Kyläsuunnitelma tuo toiminnalle pitkäjänteisyyttä ja sen avulla on helpompi saada vaikka kunta mukaan kylän hankkeisiin. Kun yhdistys on toimija, se on juridisesti pätevä vaikka omistamaan, solmimaan sopimuksia, hakemaan hankerahaa ja palkkaamaan työntekijöitä. Esimerkkejä kylätoiminnasta löytyy tästä lehdestä. Sari, mitä opittavaa voisi olla kylätoiminnasta? Tuo kyläsuunnitelma tuntuu hyvältä. Se että on selkeä päämäärä, johon alueen eri toimijat tulevat mukaan. Lahdessa Liipolan Lähiöseura on kerännyt asioita yhteen lukuisilta alueensa toimijoilta kuten seurakunnalta ja koulusta. Nyt kummitoimintaa ollaan laajentamassa Hollolaan ja Nastolaan, ovat kyläyhdistykset hyvä yhteistyötaho. Elina, mitä opittavaa aluekummitoiminnasta? Aluekummiksi voi ryhtyä kuka tahansa, joka on kiinnostunut yhteisistä asioista. Aktiivisia kyläläisiä ei koskaan ole liikaa, kyläyhdistyksen hallituksen lisäksi toimijajoukko voisi joissain kylissä olla laajempi. Se on hienoa, että Lahden kaupunki panostaa asukastoimintaan niin että Kylien kehitystä Orimattilassa ohjaavat kyläjohtokunnat Vuonna 1989 Orimattilassa kaupunginvaltuusto perusti kyläjohtokunnat. Muutos perustui silloiseen vapaakuntakokeiluun. Kyläjohtokunnat toimivat myös koulujen johtokuntina. Kyläjohtokunnat ovat ilmeisen harvinainen järjestely. Kouluasioiden lisäksi, etenkin tänä päivänä, painopiste kyläjohtokuntien roolissa on kylien kehittäminen. Kyläjohtokuntia voidaan verrata lautakuntiin, kaupungin toimielimiin. Kyläjohtokuntien vaalin tekee kaupunginvaltuusto vaalikausittain. Tätä ennen kyläkokouksissa kukin kylä tekee esityksensä kyläjohtokunnan kokoonpanosta. Näihin etsitään aktiivisia kyläläisiä. Poikkeuksetta kaupunginvaltuusto on hyväksynyt kylien esitykset. Johtosäännön mukaan kyläjohtokuntien tehtävinä ovat: esitysten tekeminen talousarvioon ja investointisuunnitelmaan, laatia ja ylläpitää kyläsuunnitelmaa, tehdä aloitteita ja antaa lausuntoja sekä tukea kansalaistoimintaa. Viime vuosina johtokuntien tehtävät ovat keskittyneet EU- rahoitteisten kehittämishankkeiden käynnistämiseen. Järjestelmä toimi kaupungin ja kyläläisten välisenä informaatio- ja keskustelukanavana ja aktiivisen kuntalaiskeskustelun ylläpitäjänä. Kaupunki informoi ajankohtaisista asioista kyläjohtokuntia. Kyläjohtokunnille on annettu vuosittain euroa nk kylärahaa, jonka kyläjoh- Kylien ja asukkaiden PARAS? tokunta voi käyttää parhaaksi katsomallaan tavalla. Orimattilassa on tällä hetkellä 13 kyläjohtokuntaa. Tosin on käyty keskustelua kyläjohtokuntien määrän vähentämisestä siten, että naapurikylät voisivat yhdistää voimavaransa ja perustaa yhteisen kyläjohtokunnan. Päätösvalta tässä asiassa on kuitenkin kylillä. Kaupunginohtaja kutsuu vuosittain neljä kertaa kyläjohtokuntien puheenjohtajat ja sihteerit Asuminen ja eläminen on oltava mahdollista ja antoisaa niin taajamassa kuin kylässäkin. Palvelut eivät saa karata kauaksi. On pystyttävä vaikuttamaan asioihin. Nämä asiat nousivat keskeisiksi, kun Päijät-Hämeen kylien hallituksessa mietittiin Paras-hanketta. Jos kuntarajat muuttuvat, jäävät kylät olemaan. Kylät ja asuinalueet eivät katoa minnekään. Kylät virallisiksi osiksi kuntaa Päijät-Hämeen kylät ry on valmistelemassa Koulutuskeskus Salpauksen kanssa kehittämishanketta Kylät välittää. Kylätoiminnasta ja siinä käytetyistä menetelmistä voisi olla apua lähidemokratian kehittämisessä. Jos kuntakoko kasvaa ja asioita hoidetaan yhä enemmän seututasolla, siirtyy päätöksenteko harvemmille. Paikallisuutta pitäisi kuitenkin samanaikaisesti vahvistaa. Edellisessä yhteishankkeessa kehitettiin muutaman kylän kanssa Kylän tulevaisuus-taulukko, uudenlainen, aiempaa kevyempi kyläsuunnitelma. Taulukkomuotoon on kätevä kirjata yhteiset asiat ja tarpeet. Se on selkeä kuntaan päin. Eri kylien asioita on helpompi verrata ja rakentaa yhteistyötä toisten vastaavien asioiden kanssa painiskelevien kylien kanssa. Taulukko helpottaa lisäksi oman toiminnan seuraamista. Eri järjestöt voivat myös osallistua, tuomalla siihen oman panoksensa, mitä kukin tekee nyt ja jatkossakin. Tavoitteena on, että tulevaisuudessa kyläsuunnitelma toimisi lähidemokratian työkaluna. Kylässä tai taajamassa, asuinalueella, kannattaisi lähteä keskustelemaan tulevaisuudesta, eikä odottaa, että mitenkähän tässä sattuu käymään. Olen toiminut kyläkokouksissa ulkopuolisena juontajana, milloin tätä tulevaisuuskeskustelua on käyty. Yhdessä illassa on saatu esille yhteiset tarpeet ja toimintaideoita. Illoissa on käytetty osallistavia menetelmiä. Osallistavia iltoja voitaisiin järjestää myös isommalta alueelta, vaikka kunnan alueelta. Yhdistykset yhdessä Vuoden 2008 alusta ovat seutu- ja maakuntatason yhdistykset kokoontuneet säännöllisesti parantaakseen yhdistysten välistä yhteistyötä. Yhteistyössä on mukana noin kaksikymmentä alueyhdistystä, kuten Päijät-Hämeen Liikunta- ja Urheilu, Pro Agria Häme, Salpausselän Partiolaiset, Nuorisoseurojen Liitto ja Leadertoimintaryhmät. Päijät- Hämeen kylät on toiminut kokoonkutsujana. Yhdistykset voivat toimia paremmin yhteen, niin kuin kunnatkin, 3 Kuva: Ulla Kananen siihen on puolipäiväinen työntekijä. Millainen on asukas- ja kylätoiminnan rooli tulevaisuudessa? Entistä tärkeämpi, vakuuttavat molemmat. Asukastoiminta on osallistumista ja vastuunottoa lähiympäristöstä mutta myös läheisistä ja koko naapurustosta. Jos kuntakoko kasvaa, on kuntien panostettava enemmän lähidemokratiaan. Asukas- ja kylätoiminnalla olisi siihen paljon annettavaa. neuvotteluun. Neuvottelun esittelijänä ja sihteerinä toimii kaupungin hankeasiamies. Neuvottelussa käydään aktiivista keskustelua ja osallistujien määrä on lähes aina 100 prosenttinen. Kuntalaisten osallistuminen aktiivisti oman kunnan asioihin (osallisuus) on edelleen demokraattisen järjestelmän keskeinen haaste. Sen merkitys tulee vain kasvamaan tulevaisuudessa. Orimattilassa käynnissä olevan hankkeen Osallistu ja vaikuta Orimattilassa tärkeä kehittämiskohde on kyläjohtokuntien aseman vahvistaminen. Kyläjohtokuntajärjestelmä toimii Orimattilassa. Siitä on saatu hyviä kokemuksia. Kaikki riippuu kuitenkin siitä, että johtokuntiin saadaan tulevaisuudessakin innokkaita, kylän kehittämisestä kiinnostuneita jäseniä. Martti Heinonen Kaupunginjohtaja Orimattila aloittaa poistamalla päällekkäisyyksiä. Kylät välittää hankkeessa on tarkoitus koota yhteisiä toimenpiteitä niin, että syntyy maakunnallinen ohjelma paikallisen vastuun lisäämiseksi. Maakunnallinen kyläohjelma on siinä pohjalla mutta näkökulmaa laajennetaan erityisesti yhdistyskentälle. Tulevaisuudessa yhdistykset voivat ehkä osallistua enemmän palvelujen järjestämiseen. Elina Leppänen, Päijät-Hämeen kylät ry, kyläasiamies

4 4 Kylä PARAS paikka asua Vipinää Urajärvelle - Peltoset muuttivat kylälle! Vuosi sitten saimme taas uusia asukkaita Urajärvelle, tällä kertaa Peltosen perheen muutettua Kukkilasta. Peltoset muuttivat Pelto-Hoivalan tilalle, keskelle Urajärven kylää ja samalla paikan nimi vaihtui Pelto- Ollilaksi. Peltosen perheeseen kuuluvat Susanna ja Olli sekä lapset Iina, Joona ja Saana. Lisäksi tilalla temmeltää eläimiä: hevosia, poneja, koiria, kanoja sekä pupuja. Perheessä on Jackrussellinterrierejä, joiden pienimuotoista kasvatusta Susanna myös harrastaa Kennel Taskuauringon nimellä. Koko viime kesä kului Peltosilta remonttihommissa, niin taloa kuin ulkorakennuksia korjaten. Maaseudun riemuja kaupunkilaislapsille Pelto-Ollilan tila toimii perheen kotina, mutta siellä järjestetään myös muuta toimintaa. Tilallamme tarjotaan maatilaleirejä kouluikäisille, erityisesti kaupunkilaislapsille, jotka haluavat lomallaan maaseudulle vaikkapa eläinten kanssa puuhastelemaan, kertoo äiti-susanna toiminnasta. Esimerkiksi ratsastukseen on hyvät mahdollisuudet. Myös mm. koiraleirejä on tänä kesänä tiedossa. Susanna on koulutukseltaan sekä perhetyönohjaaja että ratsastuksenohjaaja, joten hän voi leiritoiminnassa hyödyntää molempia ammattejaan. Peltosten leiritoimintaa on käynnistelty talven ajan ja kesän koittaessa palvelu on jo täydessä vauhdissa, majoitustiloja on talviaikana ollut neljälle leiriläiselle ja kevään myötä paikat lisääntyivät viiteentoista. Kesän lemmikkieläin ja ratsastusleirit ovatkin jo lähes loppuunmyytyjä. Kesällä tarjoamme turistiratsastustunteja, leiritoiminnan lisäksi, erilaisten tapahtumien ponitalutuksia unohtamatta, kertoo Susanna palveluista Urajärven kesäasukkaille. Kova kysyntä paikalle on ollut myös lähiseutujen päiväkotien kevätretkikohteena. Tannerta tömistää kesän alkaessa hevosten lisäksi myös monikymmenpäiset lapsiryhmät tutustuessaan maatilan eläimiin ohjatusti, naurahtaa Susanna. Leiritoiminnan lisäksi Pelto-Ollila toimii myös Asikkalan 4H-yhdistyksen kotitallina. Tämä tarkoittaa mm. sitä että Heppakerho on aloittanut toimintansa kylällämme marraskuussa Kerho kokoontuu aina keskiviikkoisin tunnin ajan. Hevosteluun ovat tervetulleita kaikki kouluikäiset tytöt ja pojat. Tällä hetkellä aktiivisia kerholaisia onkin jo 10. Myös muut aikuiset ja lapset pääsevät Pelto-Ollilan tilalla ratsastamaan ohjatusti joko juuri valmistuvalla kentällä tai maastossa Urajärven silmiä hivelevän kauniissa maalaismaisemassa. Perhe on ollut todella tyytyväinen muuttoonsa. Olen viihtynyt uudessa koulussa Urajärvellä, ja saanut uusia ystäviä kertoo kolmasluokkalainen Iina. Vanhemmat ovat olleet iloisesti yllättyneitä siitä kuinka Leader rahoitus tukee maaseudun elinvoimaisuutta Toimintaryhmätyö ja Leader toimintatapa tuli osaksi suomalaista maaseutu- ja kehittämispolitiikkaa Suomen EU-jäsenyyden myötä. Toimintaryhmätyötä ja Leader metodia on siis toteutettu Suomessa ja Päijät-Hämeessä yli 10-vuoden ajan. Leader sana tulee ranskankielestä ja se tarkoittaa käännettynä maaseudun taloudellisen toiminnan yhdyssiteiden vahvistamista. Alkaneella Euroopan unionin vuosien ohjelmakaudella kaikki maamme toimintaryhmät toimivat saman Leader rahoitusinstrumentin avulla. Toimintaryhmätyössä ja Leader toimintatavassa ovat keskeisessä roolissa paikallislähtöisyys ja alhaalta-ylös toimintaperiaate sekä paikallinen kumppanuus. Paikallislähtöisyys ja alhaalta - ylös toimintaperiaate näkyvät parhaiten siinä, että jokainen Suomen 55- toimintaryhmästä toteuttaa omista paikallisista lähtökohdista laadittua kehittämisohjelmaa. Paikalliset kehittämisohjelmat on laadittu yhdessä paikallisten asukkaiden, järjestöjen ja kuntien kanssa osallistavasti. Lisäksi paikallislähtöisyys näkyy toimintaryhmien toiminnassa siinä, että rahoitettujen hankkeiden tulee olla paikallislähtöisiä ja hankkeiden tulee tähdätä jonkin paikallisen ongelman parantamiseen tai uuden toiminnan kokeilemiseen tai käynnistämiseen. Kumppanuudella Leader toiminnassa tarkoitetaan sitä että tähdätään laajaan, kunta- ja hallinnolliset rajat ylittävään yhteistyöhön eri toimijoiden kesken. Paikallinen kumppanuus näkyy myös siinä että toimintaryhmät ovat rekisteröityjä yhdistyksiä, joiden hallinnossa toteutetaan ns. kolmikantaperiaatetta, jonka mukaan yhdistyksen toimeenpanovaltaa käyttävässä hallituksessa ovat tasapuolisesti edustettuina alueen asukkaat, alueen yhdistykset ja muut yhteisöt sekä alueen kunnat. Päijät-Hämeessä toimii alkaneella vuosien ohjelmakaudella kolme toimintaryhmää: Päijänne-Leader ry, Etpähä ry, sekä Silmu ry. Päijänne-Leader toimii pohjoisessa Päijät- Hämeessä toiminta-alueenaan Asikkalan, Sysmän, Padasjoen ja Hartolan kunnat sekä Heinolan kaupunki. Näiden lisäksi Päijänne-Leaderin toiminta-alueeseen kuuluu Etelä-Savon maakunnasta Pertunmaan kunta. Etpähä ry toimii Lahden hyvin heidät on kylällä otettu vastaan. Kaikkia tarvittavia palveluita on löytynyt omalta kylältä ja kyläläiset ovat omaaloitteisesti tulleet esittäytymään ja jutustelemaan. Myös kylällä ollaan tyytyväisiä uusiin tulokkaisiin. Pienet lapset ovat tietysti aina tervetulleita seutukunnalla toimintaalueenaan Hämeenkosken, Hollolan, Kärkölän ja Nastolan kunnat sekä Orimattilan kaupunki. Artjärvellä toimii Silmu ry, jonka muu toiminta-alue ulottuu Uudellemaalle ja Itä-Uudellemaalle. Toteuttaakseen laatimiaan paikallislähtöisiä kehittämisohjelmia toimintaryhmät rahoittavat toiminta-alueellaan erilaisia kehittämis-, investointi- ja koulutushankkeita. Näiden hankkeiden hakijoina voivat toimia alueen kunnat, erilaiset yhdistykset, säätiöt ja järjestöt sekä alueen yritykset. Hankkeet ovat tavoitteellista ja järjestäytynyttä toimintaa jonkin asian parantamiseksi, kokeilemiseksi tai aloittamiseksi. Hankkeilla on selkeä alku ja loppu. Hankkeet saavat kestää pääsääntöisesti enin- kylään, jossa kyläkoulun kohtalo on silloin tällöin liipaisimella! Mutta ennen kaikkea kaikki uusi liiketoiminta ja yrittäminen tuo vaihtelua ja elämää kylälle. Varsinkin tällainen kiinteästi maaseutuun ja sen parhaimpiin puoliin nojautuva toiminta on omiaan Urajärvelle. Kylän tarjoamat elämykset eivät ole tään kolme vuotta. Rahoitettavien hankkeiden tulee toteuttaa toimintaryhmien oman kehittämisohjelman lisäksi Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmaa vuosille Alkaneella ohjelmakaudella yritysrahoitus ja uusien työpaikkojen luominen on saanut toimintaryhmätyössä entistä keskeisemmän roolin. Tästä huolimatta toimintaryhmät tukevat myös erilaisten kolmannen sektorin toimijoiden kehittämis- ja investointihankkeita. Lisätietoa toimintaryhmätyöstä ja erilaisista rahoitusmahdollisuuksista saat ottamalla yhteyttä joko oman alueesi toimintaryhmään tai Hämeen TE keskuksen maaseutuosastoon. Teksti: Jukka-Pekka Jauhiainen vain meidän yksinoikeus, vaan myös kaupunkilapset ovat oikeutettuja nauttimaan kauniista ja elävästä maaseudusta. Teksti Kaisa Vuorivirta Kuva Milla Tammisaari Päijänne- Leader ry Maritta Virtanen Toiminnanjohtaja Rauhankatu 3 A Heinola maritta.virtanen@ paijanne-leader.net Etpähä Jukka-Pekka Jauhiainen Toiminnanjohtaja Virkatie Järvelä etpaha@phnet.fi Silmu ry Sirkka Malkki Toiminnanjohtaja Kirkkotie Pornainen sirkka.malkki@ silmu.info

5 Kuvittele, Villähteellä! Oman onnensa seppiä Onnellisen ihmisen tunnusmerkkejä on muun muassa se, että tekee sitä mistä pitää. Yksi tekemisen muoto on taiteen puuhaaminen enemmän tai vähemmän tosissaan, sen monin eri keinoin. Taidehan on tärkeä osa elämää, käsittää laajasti arkielämän kokemuksiakin. Mutta yhtä tärkeää on taiteen kyky irrottaa meidät arjesta. Pelkästään taiteellisen ulottuvuuden tutkailu on kiinnostavaa, mutta mielessä on taka-ajatus; jos kylällä on monen monta tekijää, onko se merkki onnellisesta kylästä? Tekemisen riemu vs. saamattomuus... elämä on tässä ja nyt. Onni tehdään tekemällä ja sepät hikoilkoot ahjonsa äärellä. Siitä se hyvä mieli syntyy; tekemisestä, valmiiksi saattamisesta. Se vie pientä kylääkin eteenpäin, pienissä osissa. Erikseen mutta yhdessä. Kylän elämää miettiessä kyse voisi olla muustakin tekemisestä ja arvoista kuin taiteesta. Pienten asioiden merkitys on suurempi, kuin mitä yksilö usein pystyy kuvittelemaan. Oman ajan käyttö ja tekojen vaikutus muihin alimitoitetaan helposti, onni kiertää pientä kehää. Jos oppii laajentamaan kehäänsä, kokemus elämästä rullaa uusiin ulottuvuuksiin ja ottaa mukaansa muitakin. Onni kietoutuu taiteen ympärille monin säikein. Se koskettaa niin häntä, joka sitä tekee, kuin myös häntä, joka on tullut katsomaan näkyväksi saatettua hengen työtä. Oman onnensa seppiä on kylällämme enemmän kuin mitä näiltä riveiltä löytyy, mutta täällä taide on vienyt mennessään muiden muassa Tuomo Tapanisen, jonka kotiseuturakkaus on saanut valokuvaamaan omaa kyläänsä. Myös hänen elokuvansa Villähteestä on idyllinen kuvaus kotikylän elämästä, joka jokaisen Villähteeläisen olisi hyvä nähdä. Tunnetuimpia taiteilijoitamme ovat Elo Kallionpää ja Seppo Suomensyrjä, jotka löytyvät myös Villähteen www sivuilta. Suomensyrjän Motosaurus pääsi edustamaan kyläyhdistyksen T-paitaa vuosi sitten, jota sittemmin markkinaväki pääsi myös ihan livenä ihmettelemään Villähteen kesämarkkinoilla. Taide ja käsityö ammattina kantaa muutamia näinkin pienessä kylässä. Kylällä on koulutettu taideterapeutti Katri Kokko, jonka www-sivut ovat kenties jo avautuneet lehden ilmestyessä ( fi). Taidokkaita tiffany- ja lyijylasitöitä tekee työkseen Margit Vedenpää, jolla on lasipaja Tehdastie 10:ssä. Kylän tuore satukirjailija Anne Kotokorpi kävi Leikkitupa Vilskeessäkin esittelemässä uutta tuotantoa, Nallukan tarinoita. Ruohonjuuritason aktiivinen harrastelu käsitöiden parissa näkyy Wellamo-opiston järjestäminä käsityö- ja taidekerhoina, jonka puitteissa järjestettiin myös ensimmäinen näyttely Villähteellä huhtikuussa. Sitten on suuri joukko käsityöläisiä ja sunnuntaimaalareita, jotka tekevät unelmistaan totta kun vaan pääsevät vireeseen ja saavat siihen mahdollisuuden. Heille oma tekeminen jää varsin subjektiiviseksi kokemukseksi, mutta kenties jonain päivänä joku muukin rohkenee Anne Tuukkalan tavoin ja tarttuu tilaisuuteen järjestää oma pieni taidenäyttely, vaikkapa kylätoimiston tiloissa. Tervetuloa kauempaakin Annen valokuvanäyttelyn avajaisiin 8.6. klo 16:00 Villähteen vanhalle kyläkoululle, Kärrytie 7! Jutun pitäisi jo oikeastaan loppua, mutta kysynpä ihan kiusallani, aihetta sivuten, että mikä teko vei sinut tänään lähemmäs unelmaasi? Teksti: Sari Karhu Valokuvaus: Anne Tuukkala Kylä PARAS paikka asua Monta hyvää syytä kaupan sulkeutuminen koulun lakkautusuhalla härnääminen ja palvelujen karsiminen uuden kaupan avautuminen! valon juhla, laskiainen, äitienpäivä mahottoman joutuisat junayhteydet lähikyliin; Lahteen, Riksuun ja Stadiin. kippurainen, mutta näppärä väylä Mäntsälään työtä ja joutilaisuutta maalaistunnelmaa ja infrastruktuuria perinteitä ja nykyaikaa mukava ja turvallinen kyläkoulu kuusijuhla ja kevätiltamat sen seitsemän seuraa talkoot kaukalolla, urheilukentällä toimintaa palotallilla, työväentalolla ja Lappilinnassa 5 Kylämarkkinat 2007 KUVA: TAPIO KIVINIEMI KUVA: MIA SULKUMÄKI palveluja ja juttuseuraa kylätuvalla markkinoita ja näyttelyitä naapureita ja kylähulluja OLLA LAPPILALAINEN! Lappilalainen toimii ja taistelee, juhlii ja harrastaa. Tervetuloa tutustumaan! Mari Niinistö KUVA: MIA SULKUMÄKI

6 6 Kuka olet, miksi ehdolla ja missä? Kylämarkkinat Kylä PARAS paikka? - Mitä mieltä nuoret kunnallisvaaliehdokkaat ovat kylistä Kaisa Koskelo, poliitiikan untuvikkoehdokas Hollolasta. 17 -vuotias Tennilässä asuva lähihoitajaopiskelija, joka haluaa valmistua sairaankuljettajaksi. Olen ehdokkaana Hollolassa Keskustan listoilla. Olen aina ollut kiinnostunut politiikasta ja varsinkin kuntapolitiikasta, isäni luottamustehtäviä ikäni seuranneena. Miikka Lönnqvist, poliittinen broileri Hämeenkoskelta. 18-vuotias kevään ylioppilas. Harrastaa aktiivisesti politiikkaa sekä järjestötoimintaa ( Etelä-Hämeen Sos. Dem. Nuorten ja Hämeenkosken Sosialidemokraattien pj). Toukokuusta alkaen KE Satu Taiveahon erityisavustaja Eduskunnassa. Pyrkii Helsingin Yliopistoon lukemaan valtiotieteitä. Kunnallisvaaliehdokkuus on luonnollinen asia. Haluan vaikuttaa ja tuoda nuorta näkökulmaa kotikuntani päätöksentekoon. Miten arvioit Paras-hankkeen vaikuttavan omalla alueellasi? Kaisa: Valitettavasti en usko, että Paras-hanke vaikuttaa omalle alueelleni merkittävästi. Miikka: Uskon, että hyvien yhteyksien päässä oleva Hämeenkoski tulee hyötymään Parashankkeesta. Palveluiden parantaminen hankkeen paras puoli ja se tekee hankkeen myös kunnalle välttämättömäksi. Ihmisten pelko siitä, että Sami Hietanen, sukunsa vihreä lammas Lahdesta. 23 vuotias sosiaalialalta valmistuva opiskelija Lahdesta, minne opiskelut toivat Helsingistä. Asuu yksin, mutta seurustelee. Olen vihreiden ehdokkaana Lahdessa (Lahden Vihreiden Nuorten varapj). Innostukseni politiikkaan tulee perhepiiristä, jossa tosin kannatetaan toista puoluetta. Vihreiden arvomaailma ja yhteydet kansalaisjärjestöihin vetosivat. Ossi Arvela, porukan poliittinen konkari Heinolasta. 29 vuotias projektikordinaattori, yrittäjä, naimisissa eli vaimo ja tytär. Olen Kokoomuksen ehdokkaana jo kolmatta kertaa. Tulin aikoinaan valituksi kaupunginvaltuustoon nuorimpana Heinolan historiassa ja sen jälkeen ei ole malttanut poiskaan jättäytyä. Ensimmäisen kauden jälkeen olen osallistunut varavaltuutettuna aktiivisesti kokouksiin, oppien vaikuttamismahdollisuuksista paljon uutta. palvelut katoavat kunnasta, on hieman liioiteltu, mutta osittain myös aiheellinen. Uskon kuitenkin, että yhteistyön ja tulevaisuudessa myös kuntaliitosten myötä Hämeenkoskikin saa uusia ystäviä eikä vihamiehiä. Kuntayhteistyö on mielestäni mahdollisuus, ei maailmanloppu. Miten koet Kylä PARAS paikka? Kaisa: Hyvin paikkansa pitävä lausahdus. Olen aina ihaillut kotikylääni, sen rauhallisuutta. Sivukylät ovat mielestäni parhaita paikkoja. Miikka: Kirkonkylän poikana minulle tulee mieleen oma kirkonkylä, jota on aina kutsuttu kyläksi ja se minulle on paras paikka. Mieleen tulee myös Paras-hanke. Sami: Yhteisöllisyyttä korostaen on tärkeää, että lähellämme on aidosti välittäviä ihmisiä, jotka Sami: Palveluorganisaatioiden yhdistämistä kuntarajojen yli tulee toki selvittää, samoin kuin mahdollisten kuntien yhdistymisten hyödyt ja haitat. Uskon kuitenkin, että suurimmat vaikutukset näillä yhdistymisillä olisi Lahtea ympäröiville kunnille, ei niinkään Lahdelle itselleen. Ossi: Konkreettisesti Heinolaan ei suuria ja mullistavia muutoksia ole aivan lähivuosina tulossa. eivät jätä meitä pulaan, kunnioittavat toisiaan ja suvaitsevat erilaisuutta. Sydämeltäni kaupunkilaisena uskon, että yhteisöllisyys voi toteutua myös vaikka kerrostalossa - joka on kuin pieni kylä sinänsä. Ossi: Kylämuotoinen asuminen olisi varmaan ideaali asumistapa monella eri tavalla, mutta nykyelämän kiireinen elämänrytmi ja ennen kaikkea ihmisten asenteet ajavat meitä enemmän kaupunkikeskuksiin. Mitkä palvelut ovat mielestäsi lähipalveluja ja miten lähellä niiden olisi oltava? Kaisa: Päivittäistavarakaupat, koulut, päivähoito sekä terveydenhuolto. Sivukylällä kasvaneena olen tottunut siihen, että kaikki ei ole kävelymatkan päässä. Kaupat voisivat olla lähempänä kuin 12 km päässä. Yli 40 km kauppareissusta on liikaa. Miikka: Päivittäistavarakauppa, posti- ja pankkipalvelut sekä kunnalliset palvelut; sosiaali- ja terveyspalvelut, päivähoitopalvelut sekä perusopetuspalvelut. Erityisesti ikääntyvä väestö tarvitsee näitä lähipalveluita, jotka löytyisivät omasta asuintaajamasta tai ainakin kilometrin säteeltä. Myös lapsiperheet tarvitsevat päiväkoti- ja perusopetuspalvelut läheltä. Sami: Lähiöstä ja kylästä tulisi löytyä ainakin yksi päivittäistavarakauppa, jossa voisivat toimia myös posti- ja kioskipalvelut. Yhä suurempi osa palveluista siirtyy internettiin, mutta ei pidä unohtaa ilman nettipalveluja olevaa kansanosaa. Kylässä tai lähiössä tulisi olla myös kokoontumispaikka (muukin kuin kapakka), jossa yhteisöllisyyttä voisi toteuttaa eli koulu, kerhorakennus, puisto tai jokin muu tila. Ossi: Päivittäisruokakaupat, päivähoito ja vaikkapa kaikkien ulottuvilla oleva julkinen liikenne, joka voi olla monesti ratkaista sen, onko joku tietty palvelu etäämmällä asuvalle silti lähipalvelu. Palvelun luokse pääsemiseen käytetty aika on välimatkaa olennaisempi kysymys. Hartolan ja Pertunmaan kanssa kaavailtu kuntaliitos olisi sellainen ollut, mutta nyt konkreettisimmat muutokset liittynevät toimintojen tehostamiseen ja yhdenmukaistamiseen niin paikallisesti kuin myös ylialueellisesti. Tämä on mielestäni täysin riittävää tässä vaiheessa ja liitoskeskusteluja esimerkiksi Lahden kanssa ei ole syytä aktiivisesti käynnistää. Mikä on parasta asuinkylässäsi/-paikassasi ja mikä tekisi sen vielä paremmaksi? Mitä palveluja/ toimintoja erityisesti nuorille pitäisi olla kylissä? Kaisa: - Ehdottomasti parasta on rauhallisuus ja seudun kauneus. Voi harrastaa, mitä haluaa, eikä tarvitse pahemmin naapureitakaan miettiä. Pihassa voi päästää koiran irti ja lähteä suoraan metsään tai pellolle, fiiliksestä riippuen. - Vain järvi tai ranta puuttuu. Kaikki muu on jo tarpeeksi hyvää. - Varhaisnuorille kylälläni on partio ja kokkikoulu. Hiukan vanhemmille nuorille pitäisi olla jotain järkevää hyvää ja kehittävää yhteistä tekemistä. Voi olla, että tämän kylän nuoret siitä pitävät enemmän ehkä kuntakeskuksen ja siellä on enemmän nuoria. Miikka: - Parasta on maalaispitäjän rauhallisuus ja elämän tasapainoisuus; kaikki tuntevat toisensa ja elämä sujuu hyvässä hengessä. Kaikki elämisen ja olemisen palvelut löytyvät läheltä. - Harrastusmahdollisuuksia pitäisi olla enemmän ja niitä pitäisi tuoda paremmin esille. Palveluita tulisi myös kehittää vastaamaan nykyisiä tarpeita. Nuoria tulisi kuunnella päätöksenteossa. Eriasia on, haluavatko nuoret tulla kuulluiksi. - Kunnassa tulisi olla ainakin yksi nuorten kokoontumispaikka, nuorisotalo tai vastaava. Myös kylissä nuorten omaa mielipidettä tulisi kartoittaa siitä, mitä he haluavat vapaa-aikanaan tehdä. Kyläyhdistyksien roolia tapahtumienjärjestäjänä tulisi lisätä, koska ne voivat olla nuortenkin asialla. Sami: - Lahdessa kaikki palvelut ovat suhteellisen lähellä ja kaikkien ulottuvilla, koska linjaautot liikennöivät myös kaukaisimpiin lähiöihin. Pidän kaupungin kulttuurikeskeisyydestä, täällä tapahtuu loppujen lopuksi aika paljon. - Lisäpanostus terveydenhoito- ja sosiaalipalveluihin sekä joukkoliikenteeseen ei olisi pahitteeksi. Koulu-uudistus oli aikamoinen virhe, sillä se hajotti monta yhteisöä. Luulen, että tästä joudutaan maksamaan tulevaisuudessa, kun nuorten syrjäytyneisyys lisääntyy. - Nuorilta itseltään pitää kysyä, koska heidän tarpeensa vaihtelee asuinpaikasta riippuen. Heiltä löytyy kykyä keskustella, ideoida ja päättää asioista, kun oikea mahdollisuus annetaan. Kaikkialla pitäisi kannustaa nuoria osallistumaan enemmän yhteisistä asioista päättämiseen. Ossi: - Parasta Heinolassa ovat sen monet mahdollisuudet sijainnin, rikkaan luonnon ja monien kaupungista löytyvien moniosaajien puolesta. Heinolassa on hyvä kasvaa isoksi. - Yhdistysten ja muiden toimijoiden aktivoiminen toimimaan näkyvämmin, oman alueen vahvuudet ja oman osaamisen tiedostaminen lisäisi yhteisöllisyyttä. Kaupunki voi tukea toimintoja muullakin tavoin kuin vuosittaisilla kulttuuriavustuksilla. - Nuorille ei välttämättä aina tarvitse olla suurta hienoa ja kallista, jotta nuoret saataisiin aktivoitua. Annettaisiin pallo nuorille eli määräraha, jonka käyttämisestä päätettäisiin yhdessä nuorten kanssa. Järjestetään tapahtuma, suunnitellaan ja toteutetaan skeittipuisto, hankitaan harrastusvälineitä yms. Palvelutarpeet vaihtelevat alueittain, joten tärkeintä on luoda oikeat palvelut oikeaan paikkaan.

7 Titta tanssittaa Tähti-ehdokkaita Tanssien tähdeksi vaikka päättäjäksi. Nuoret kunnallisvaaliehdokkaat kisaavat lattaritansseissa kylämarkkinoilla. Tanssittajana toimii laulajatanssija Titta Malinen tanssijaystävineen. Titta Malinen on hämeenkoskelainen maatilan tyttö, joka aikoo tehdä musiikkitaiteilijan töitä maatalousyrittäjyyden ohella. Kotitilalla on lypsykarja sekä peltoviljelyä. - Ei täältä halua mihinkään lähteä, sukupolvenvaihdos pitäisi tehdä parin vuoden sisällä. Maatalousalan töissä pidän eniten työskentelystä eläinten parissa, erityisesti eläinten hyvinvointi ja terveys ovat tärkeitä, Titta kertoo. Lapsena kesät kuluivat omien hevosten ratsailla ja maatilan eläimiä hoitaen. Hevostytön laulut kaikuivat tallin seinille. Kotitilan töihin hän hankki ammatillisen koulutuksen. Titta tutustui tanssiharrastukseen Lahden Tanssiurheiluseura Nick s Dance Sportin ohjaamalla kurssilla. Titta muistelee, että se oli rakkautta ensi askelilla, oma liikuntalaji löytyi. Tanssin kautta esiintyminen ja laulukin sitten saivat hurjasti tulta alleen. Vahva yrittäjähenki pitää kiinni maatilalla ja juuri se sama yhdistettynä musiikkiin on vienyt artistikoulutukseen. Vajaan vuoden kestävän koulutuksen pääpaino on musiikkialan businessasioissa kuten markkinoinnissa, talouden ja ohjelmiston suunnittelussa. - Esiintymisasioitakin saamme koulutuksessa opiskella huippuohjauksessa, mm. Irina Milan ja Katriina Honkanen sekä Taisto Lunkka ovat kouluttajina. - Olisi upeaa lisätä maaseudun tunnelmallisten seurantalojen käyttöä tanssien ja iltamien muodossa, Titta suunnittelee. - Nostalgisen iltamakulttuurin ihailijoina etsimme yhteistyökumppania, jonka kanssa voisimme elvyttää osaltamme vanhaa perinnettä, myös koko illan ohjelman kasaaminen kiinnostaa. Ohjelma voisi sisältää näytelmän ja tanssiopetusta sekä orkesteritanssit. Titta ja hänen nastolalainen tanssiorkesterinsa Timantti esittää ohjelmistoa, jonka pääpaino on tanssin svengaavalla kulta-ajalla, luvuilla. Orkesterin voi nähdä ja kuulla seuraavan kerran Hämeenkoskella Ravintola Starissa Kylämarkkinoilla tapahtuu Kylämarkkinat tuovat maaseudun ja paikalliset tuotteet jälleen kaupunkiin. Päijät-Hämeen kylät ry järjestää markkinat Lahden satamassa äitienpäivän aattona nyt yhdennentoista kerran. Kylien tuottajat, tekijät ja taitajat tulevat markkinoille myymään tuotteitaan. Kyläyhdistykset, joita on mukana parikymmentä, tekevät tutuksi maaseudun elämää, osaamista ja Kärkölän pelimannit tahdittavat markkinamenoa KUVA: EERO KOKKO Kylämarkkinat Kärkölän pelimannit ovat soittaneet yhdessä erilaisissa kokoonpanoissa yli 30 vuotta. Musiikin riemu innostaa aina edelleen. Nykykokoonpanossa on kymmenen soittajaa. Pelimannien ykkösviulistina ja yhtyeen johtajana toimii Matti Kuusisto. Ryhmä toimii talvisin Wellamo-opiston kansanmusiikkiryhmänä Kärkölässä. Ryhmä on levyttänyt vuonna 2007 HOHHOI -Kärkölä soi CD-levyllisen kansanmusiikkia ja pelimannihenkistä musiikkia. Levyllä on mukana Kärköläaiheiset Ranta-Vaahalan valssi ja Järvelän jenkka. Äänitettä on myynnissä kylämarkkinoilla. Kylämarkkinat 2008 kylä PARAS paikka la klo 9-15 Lahden matkustajasatamassa Paikallisia tuotteita, herkkuja, kädentaitoja, talutusratsastusta. Kylä- ja asukastoimintaa, elämää ja asumista maalla Kylämarkkinat aukeavat Kylämarkkinoiden avaus, kansanedustaja Ilkka Viljanen Päijät-Hämeen Vuoden kylän 2008 julkistaminen ja palkitseminen,päijät-hämeen kylät ry Kärkölän pelimannit Kylä PARAS paikka kilpailu TANSSI TÄHTIEN KANSSA -osuus Kilpailijoina nuoret kunnallisvaaliehdokkaat: Kaisa Koskelo, Miikka Lönnqvist, Sami Hietanen, Ossi Arvela Tanssittajina Titta Malinen & co Lahden Tanssiurheiluseurasta Arvovaltainen tuomaristo paikallisista vaikuttajista Kärkölän pelimannit Varjonukketeatteria, Ravioskorven lapset Ravioskorpi kulttuurin kummikylä Kylämarkkinat päättyvät Juontaja Jenni Vuorio 7 asumista. Markkinoitten teema on Kylä PARAS paikka. Teemalla halutaan korostaa paikallisuuden merkitystä, kuinka kylä ja kaupunginosa ovat arjessa lähellä. Yhdistyksillä on makasiinissa yhteisosasto, jossa voi käydä rakentamassa oman kylän tai toiveensa lähiympäristöstään. Teemasta kuullaan myös kansanedustaja Ilkka Viljasen ajatuksia. Hän toimii myös Uusi kunta selvityksen puheenjohtajana. Päijät-Hämeen Vuoden Kylä 2007, Vuorenkylä Hartolasta on palkitsemassa maakunnan Vuoden Kylää Paikallistietoja ja taitoja testataan tällä kertaa nuorilta kunnallisvaaliehdokkailta. Tanssitaitohan on päättäjäntyössä oleellista. Lahden Tanssiurheiluseuran nuoret tanssijat perehdyttävät ehdokkaamme chacha latinotanssin salaisuuksiin. Arvovaltainen maakunnan vaikuttajista koostuva raati sekä tietysti markkinyleisön äänet ratkaisevat voittajan. Kylämarkkinoilla viihdyttää kansanmusiikkia ja vanhaa tanssimusiikkia soittava Kärkölän pelimannit. Sysmän Ravioskorven kylän lapset esittävät varjoteatteria, jota ovat opetelleet läänintaiteilija Hannu Räisän avustuksella. Ravioskorpi on Hämeen Taidetoimikunnan kummikylä Tervetuloa viihtymään kylämarkkinoille! Lisätietoa markkinoista Elina, , elina. leppanen@salpaus.fi markkinapaikkavaraukset Sirpa, , sirpa.kerppila@phnet.fi KUVA: MIA SULKUMÄKI Järjestäjä Päijät-Hämeen kylät ry /kylat/

8 8 Artjärven Ykköstupa, kuntalaisten yhteinen olohuone Artjärven Vanhustentuki ry ja Artjärven seurakunta yhdessä ovat vuokranneet käyttöönsä entisen kirjaston tilat Artjärven keskustasta. Nimikilpailun tuloksena tila nimettiin Ykköstuvaksi. Kaikki alkoi siitä, kun seurakunta oli saanut projektirahoitusta perhekahvilatoiminnan käynnistämiseksi, mutta toiminnalle sopivaa tilaa ei ollut. Vanhustentuki ry oli myös pitkään harmitellut sopivan tilan puutetta toimintansa järjestämiseksi. Näin löytyi yhteinen tarve saada tilat toiminta- ja tapaamispaikaksi. Seurakunta on Ykköstuvan päävuokralainen ja muut tilan käyttäjät maksavat osuutensa käyttämiensä tuntien perusteella. Tilaa käyttää seurakunnan ja Vanhustentuen lisäksi mm. kunnan nuorisotoimi Nuokkuiltojensa järjestämiseen sekä Wellamo- opisto. Tilaa vuokrataan myös satunnaisesti esim. kokousten ja muiden tilaisuuksien järjestämiseen. Artjärven Vanhustentuki ry:n pyrkimys on saada projektirahoitus hankkeelle jonka tavoitteena on vähentää syrjäytymisen uhkaa maaseudulla. Näin tilaa voitaisiin käyttää tehokkaammin ja monipuolisemmin tarjoten hyötyä useammille kuntalaisille. Päijät-Hämeen Kylät ry:n Kyllikki 2- hankkeeseen on tarkoitus kytkeä Villikkalan NS ja Vanhustentuki ry yhteisponnistuksena. Hankkeen toteutuessa kaikkia yhdistyksiä odotetaan mukaan omalla panoksellaan. Vanhustentuki ry järjesti Ykköstuvan avajaispäivän helmikuussa jolloin tilassa oli nähtävillä vanhoista valokuvista ja niihin liittyvistä tarinoista koottu näyttely. Näyttely oli Mikkelissä kulttuuria opiskelevan artjärveläisen käsialaa. Avajaisten ohjelmassa oli myös haitarinsoittoa, runonlausuntaa, nimikilpailu, arpajaiset, kyläkirjoja nähtävillä ja tietenkin kahvitarjoilu. Avajaisten suuri osanottajamäärä sekä mukava ilmapiiri kannustavat jatkamaan työtä yhteisen hyvän eteen. Teksti: Kaarina ja Johanna Kahdestoista kesä yhdistysyhteistyötä Putulassa Suomen Paras tunnustuksella 1996 palkittu Putulan kirjasto- ja kotiseutuyhdistys järjesti Hämeenkosken Putulassa tuotantonsa luoneen Aleksandra Ionowan eli Schuran taiteen näyttelyn elokuussa Hämeenkosken Taideyhdistyksen silloinen pj Tauno Helen keksi Kevarin navettasalin yhdistyksensä vuotuisen näyttelyn sijaintipaikaksi. Kesällä kerran järjestettävillä Taide- ja kulttuuriviikoilla on ollut vuosien varrella taidenäyttelyn ohella monenlaista kulttuurikuhinaa, mm. Antiikkia, antiikkia tvlähetys, teatteri- ja tanssiesityksiä, jazz-konsertti, esitelmiä paikallishistoriasta, kirjallisuus- ja runotapahtumia, yhteislaulutilaisuuksia, huutokauppoja. Heinäkuisten Taideviikkojen tämän kesän tarjonnan pohjana yhdistyksillä on taidenäyttely jälleen Kevarin Galleriassa. Kyläkirjastossa on avoimet ovet sekä puhvetti ja kirjamyynti. Ja tietenkin oheisohjelmaa. Vuosittain sadat ihmiset löytävät tiensä Putulaan, missä tutustumista riittää pidemmäksikin ajaksi! Vierailu Taideviikoilla näyttää aiheuttavan vuosittaista käyntiriippuvuutta, mistä yhdistyskumppanukset eivät ole lainkaan pahoillaan Kylän PARAS tapaamispaikka Liipolassa toimitaan Palvelupäivä kyläkoululla tai kylätalolla Kyllikki hankkeessa syntyneitä hyvä käytäntöjä levitetään maakunnallisesti ja valtakunnallisesti Miten ja kuka tuottaa hyvinvointiin liittyviä lähipalveluja tulevaisuuden maaseudulla? Miten voidaan tukea lapsiperheiden maalla asumista. Miten voidaan tukea ikääntyvien kotona selviytymistä palvelujen keskittyessä entistä enemmän? Miten hoiva ja hyvinvointiin liittyvää yrittäjyyttä voidaan kehittää alueen maaseudulla? Miten pystytään tukemaan yhdistysten tuottamaa ennaltaehkäisevää vapaaehtoistyötä? Näihin kysymyksiin pyritään löytämään vastauksia uuden maaseudun lähipalvelujen kehittämiseen liittyvän hankkeen avulla, jota on suunniteltu vuoden 2008 aikana yhteistyössä alueen toimijoiden ja kyläyhdistysten kanssa. Suunnittelu on jatkoa Kyllikki pilottihankkeelle, jota toteutettiin ( ) viidessä päijäthämäläisessä kylässä. Kyllikin avulla käynnistyi etenkin maaseudun ikääntyvän väestön tarpeisiin toimintaa, jossa maaseudun palveluja tuottavat yhteistyössä kylän yhdistykset, alueen palveluyrittäjät ja julkinen sektori. Vahva rooli toimintojen käynnistämisessä oli alueen asukkailla. Hankkeen tuloksena syntyi muun muassa Lusin palvelupäivä ikääntyville. Vanhempi väki kokoontuu kyläkoululle palvelupäivään Lusissa kerran viikossa ja Kurhilassa kerran kuukaudessa, vaikka hanke on päättynyt. Toiminnan tavoitteena Liipolan aktiivinen asukastoiminta on kiinnittänyt huomiota ympäri Lahtea ja maakuntaakin eikä syyttä, olemmehan monessa mukana. Liipolan Lähiöseura ry:n perinteisen toiminnan ympäristön ja asumisviihtyvyyden lisäämiseksi olemme pystyneet ylläpitämään tärkeää tukikohtaa Liipolan asukastupaa toimintamme tukemiseen. Lahden kaupunki on tullut vastaan maksamalla tilojen vuokran, mikä on hyvä asia, tosin muukin toimintatuki ei olisi pahitteeksi. Asukkaiden omatoimisuus ja innostus on kuitenkin mahdollistanut asukastuvalla useiden kerhojen ja tapahtumien järjestämisen. Kuukausittain tuvalla kokoontuvaan Lähiöluontotyöryhmään kutsutaan asiantuntijoita pitämään luentoja ajankohtaisista aiheista, suunnitellaan mitä järjestetään ja mihin osallistutaan muuten vaan, esim. teemaviikot, retket jne. Viime syksynä ympäristöviikolla järjestettiin Liipolan virkistysmetsässä mittava verkostometsän istutus-tapahtuma yhdessä Lahden seudun ympäristöpalvelujen aluekummien kanssa. Yhteistyössä Launeen seurakunnan kanssa olemme olleet mukana järjestämässä yhtä Liipolan merkittävintä tapahtumaa, eli Mäkilähtö-kesään, joka toteutetaan sektorilla seurakuntakeskus-koulu-kirjasto. Vesijärven satamassa vuosittain järjestämme Esteetön suunnistus-tapahtuman, johon osallistuu useita eri vammaisjärjestöä. Tänä vuonna Esteetön KesäMäSä järjestetään lauantaina yhdessä paikallisen MSyhdistyksen kanssa. Kaupunkikylänä Liipola on mukana Päijät- Hämeen kylät ry:n hallituksessa ja tietenkin mukana Kylämarkkinoilla. Lähiöseuran tapahtumakoordinaattori Tuomo Haarala on ollut myös pitänyt huolta alueen ja miksei koko Lahden päiväkotilapsista tempauksillaan, kuten joulun alla värityskirjojen ja kynien muodossa kaikille Lahden päiväkodeille. Liipolan laavu on tullut tutuksi sekä lapsi- että eläkeläisryhmille ja kesän yhteislaulut Liipolan huipulla jatkuvat tänäkin vuonna. Teksti ja kuvat: Jouni Ikonen on, että osan palveluista voisi myös jatkossa saada lähipalveluna, vaikka julkisen sektorin tarjoamat palvellut keskittyvät yhä enenevissä määrin suurempiin taajamiin. Maaseudulle halutaan synnyttää uudenlaista palvelutuotantoa sekä vahvistaa alueen palveluyrittäjyyttä. Tarkoitus on myös löytää uusia palvelujen tuottajia sekä asiakkaita palveluja tarjoaville yrityksille. Hanke tulee tuottamaan myös tietoa (luo mittareita) kolmannen sektorin ja järjestötoiminnan tuottamien palveluiden sosiaalisista ja taloudellisista hyödyistä. Uuteen hankkeeseen on tulossa mukaan noin kymmenen kylää/yhteisöä. Hankkeen hakijana toimii Lahden ammattikorkeakoulu yhteistyössä Päijät-Hämeen kylät ry:n kanssa. Yhteistyökumppaneina hankkeessa ovat alueen kunnat, Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä, Peruspalvelupiiri Oiva, Palvelu-Santra, Palmenia ja Hyvinvointiklusteri. Yhteistyökumppaneita löytyy myös Päijät-Hämeen ulkopuolelta, sillä ns. Lusin palvelupäivämallia levitetään myös muiden maakuntien alueella. Hankkeelle haetaan yhteisrahoitusta alueen kolmesta toimintaryhmästä: Päijänne-Leaderista, Etpähästä ja Silmusta. Jos rahoitus hankkeelle järjestyy, päästään toimintoja käynnistämään syksyllä Teksti: Anne Lahikainen

9 Kylän PARAS tapaamispaikka 9 Kulttuurin kummikylä Ravioskorpi Nuket Hanna ja Niilo käväisivät tanssahtamassa. Sysmän Ravioskorpi on ainutlaatuinen kyläyhteisö Päijät-Hämeessä. Asumattomasta korvesta raivattiin sotien jälkeen 38 asuntilaa karjalaisille siirtolaisille ja rintamamiehille. Kylän karjalainen vahva kulttuuriperinne ja iloinen toimeliaisuus, puolsivat sen valintaa Hämeen taidetoimikunnan kummikyläksi vuonna Kummikylätoiminnalla tuetaan kylän jo olemassa olevaa kulttuuritarjontaa sekä viritellään uusia taidekokemuksia taideleirien ja työpajojen avulla. Toiminnalla halutaan tukea myös alueen taiteilijoiden työmahdollisuuksia tarjoamalla heille työtä pajojen vetäjinä. Paras paikka kyläkulttuurille tänä kesänä on siis Ravioskorpi eteläisessä Sysmässä ja siellä kylätalona toimiva koulu; Wanhanajan iltamat hauskuuttivat Ravioskorven kyläyhdistyksen Ulla-Maija Luodemaa kuvaa meille värikkäästi kevään ensimmäisiä iltamia seuraavaan tapaan: Perjantai -illan pimetessä autojen valokiilat pyyhkivät Ravioskorven suoria ja loskaa uhmaten autot suunnistivat kylämme koululle. Talo täyttyi ihmisistä, pienistä ja isommista. Salissa kuului iloinen puheensorina, takahuoneissa esiintyjien vilskeinen pukeutuminen ja ilakoiva porina. Sitten juontajamme Hannele otti yleisön haltuunsa lupsakkaalla tyylillään. Aluksi hiukka lämmiteltiin yleisöä laululeikillä. Sen jälkeen lapset antoivat näytöksen helmikuisen nukkepaja-viikonlopun annista ja esittivät meille suunnittelemansa varjoteatteri-esityksen. Minttu helisytti kiehtovasti kanneltaan. Ajankohtaan sopivana oli myös huikea Formula-kilpailu. Henkeäsalpaava ja naurulla vatsalihakset kramppaava Korven Komeiden voimailunäytös oli tulosta punttisalimme vankasta tehosta. Nukkepariskunta Hanna ja Niilo käväisivät myös tanssahtamassa. Harmi vain, että polkka heidän oli jätettävä väliin kavaljeerin taannoisen polvileikkauksen vuoksi. Upeat kaunottaret ohjelmanumerossaan olivat sekalaisen miessakin hurmattavana. Oli Uuno, rokkari, duunari... Arvattavasti se kylän bodari naisten sydämet valloitti. Kaksi vanhaa mummuakin kylältä intoutuivat villiin tanssiin ryöstettyään ensin kavaljeerit nuoremmiltaan. Eikä siinä lonkkavaivat tahtia hidastaneet! Tyttösten, Marian ja Jonnan esittämä Täti Monika sai suupielet hymyyn letkeällä menollaan. Koitti väliaika ja kansakunta sulloutui kahvijonoon. Kiinnostusta ja rahaa riitti paikallisten tuotteiden ja tavaroiden ostoon. Perinteen mukaan yleiset tanssit pääsivät vauhtiin vasta väliajan jälkeen. Hanuristit Timo ja Pauli houkuttelivat soitollaan tanssin pyörteisiin. Vähän tuli moitteita, kun kylän miehet niukanlaisesti pokkasivat tytöille. Asia varmaan korjaantuu kunhan lauantaina alkava tanssikurssimme antaa tulostaan. Salin lattia sai kyytiä ja vieraitten lähdettyä saivat huvin järjestäjät onnellisina lattioitaan pyyhkiä. Korven Komeet, voimailunäytös (punttiksen satoa). Kiitos kaikille mukana olleille. Seuraavaa tapahtumaa jo suunnitellaan. Esityksiä erityyppisillä nukeilla annetun aiheen mukaan. Teksti ja kuvat: Ulla-Maija Luodemaa Ken on heistä kaunehin? Täti Monika, Maria ja Jonna.

10 10 Päijät-Hämeen kylissä tapahtuu kesällä 2008 TOUKOKUU Nastola-viikko la Lahti, Vesjärven matkustajasatama: Päijät-Hämeen kylämarkkinat Kylä PARAS paikka klo 9-15 su Kärkölä, Lappila: Äitienpäivälounas klo Lappilinnassa, liput 8.5. mennessä la, su Orimattila, Niemenkylä: Seppä Kallen paja ry Rompepäivät klo 10-15, Päärniläntie 169 la,su Hämeenkoski, Putula: Keväiset Kirjanpäivät klo la Orimattila, Niinikoski: Luontopolun avajaiset la Asikkala, Vääksy, Kustaantori: Kesämielisten toripäivä la Lahti, Vesijärven satama: Esteetön KesäMäSä klo la Padasjoki: Keskustien Karkelot, Yrittäjien Kesänavaus klo 9-14 su Artjärvi, Villikkala: Luontopolku, lähtö Sammalkosken myllyltä su Kärkölä, Huovilan puisto: Kesäkauden avajaiset, opastettu puistokierros klo 14 (maksull.), myynnissä Huovilan omia taimia ke Orimattila, Tönnö: Linnunlaulukonsertti, kokoontuminen Tönnön museosillalla klo18.00 KESÄKUU Kylien PARHAAT tapahtumat su 1.6. Nastola, urheilukeskus: Suunnistuksen SM 2008 Sprint la 7.6 Sysmä, Rapalantie 41: Avoimet ovet Morganismissa klo la 7.6. Sysmä, Hulluin Lauantai markkinat Hyvien Ihmisten torilla ja lähialueilla, markkinaristeily, lähdöt klo 11 ja 14 su 8.6. Nastola, Taidekeskus Taarasti: Pisara teatteri esittää Mooses ja Mahvian miehet, Ensi-ilta. klo su 8.6. Kärkölä, Huovilan puisto: Kärkölä päivä ja uusien kuntalaisten päivä ke Orimattila: Niikoskipyöräily ke Suomi Meloo Sysmässä ( koko tapahtuma ) ke Sysmä, Opastettu luontoretki Erakon saareen, lähtö klo 17.30, pe Padasjoki, Vesijaon kylätalo: Nakukymppi klo 19 la-su Nastola, Villähteen koulu: Nastola Nyt tapahtuma su Artjärvi, Vuorenmäen kesäteatteri: Ulvova mylläri klo 19 su Kärkölä, Huovilan puisto: Luonnonkukan päivä su Sysmä: Kirkkokahviristeily ti Orimattila: Tönnön Siltajuhlat klo Tönnön museosilla, juontajana Eki Jantunen ti Artjärvi, Vuorenmäen kesäteatteri: Ulvova mylläri klo 19 ti Lahti: Yhteislaulut Liipolan huipulla klo ke Artjärvi, Vuorenmäen kesäteatteri: Ulvova mylläri klo 19 ke Sysmä:Opastettu luontoretki Päijätsalon näkötornille ja luontopolulle, lähtö kirkonkylän laivarannasta klo 18 to Hämeenkoski, Tulimäki: Juhannustori klo pe Asikkala, Kalkkinen: Juhannuskokko satamassa klo 18 pe Hämeenkoski, Tulimäki: Juhannuskokko ym. klo pe Nastola, Taidekeskus Taarasti: Juhannusjuhla pe Sysmä: Juhannusaaton risteily, Lähtö klo 12 kirkonkylän laivarannasta, kesto n. 2 h la Sysmä, Vintturin NS-talo: tanssit, Esko Sartolahti yhtyeineen la Sysmä Juhannusristeily, lähdöt kirkonkylän laivarannasta klo 12 ja 14.30, kesto 2 h ti Kärkölä, Huovilan puisto: Kukka-Mantan puistokierros klo , 2 /hlö ke Sysmä: Opastettu luontoretki Kelventeen luonnonpuistoon. Lähtö kirkonkylän laivarannasta klo 11, kesto n. 6 h to Hollola, Heinäsuo: Afrikan morsian näytelmän ensi-ilta klo pe Hämeenkoski, Tulimäki: Satotori klo Sysmän Suvisoitto la Nastola: Rautalankafestarit Taidekeskus Taarasti la Asikkala, Vääksyn joki, Toivo Kärki puisto: Kaarnalaivakisa la Sysmä: Suvisoiton konserttiristeily su Kärkölä, Huovilan puisto: Kärkölän sahtimestaruuskisa klo 13, järj. Kärkölä seura ma Hämeenkoski: Putulan Taide- ja kulttuuriviikot klo HEINÄKUU ti la Hämeenkoski: Putulan Taide- ja kulttuuriviikot klo ti 1.7. Kärkölä, Huovilan puisto: Insinöörin kasvikierros klo , 2 /hlö ti 1.7. Lahti: Yhteislaulut Liipolan huipulla klo Sysmä: Lasten Suvisoitto ti 1.7. Artjärvi, Vuorenmäen kesäteatteri: Ulvova mylläri klo 19 ke 2.7. Artjärvi, Vuorenmäen kesäteatteri: Ulvova mylläri klo 18 ke 2.7 Retki Sysmästä Kalkkisiin, kysy lisää Raijalta ke 2.7. Sysmä: Opastettu luontoretki Erakon saareen klo 17.30, kesto 4 h to-su Sysmän Kirjakyläpäivät, risteilyt, lähdöt pe klo 18, la klo 11 ja 14. to 3.7. Sysmä: Suvisoiton teemapäivä: Lepäisit jo rauhassa, Komisario Palmu to 3.7. Sysmä: Kartanokierrs, kysy lisää Raijalta to 3.7. Artjärvi, Vuorenmäen kesäteatteri: Ulvova mylläri klo 19 pe 4.7. Hämeenkoski, Tulimäki: Satotori klo la 5.7. Asikkala, Kalkkinen: Toripäivät klo 9 14 la 5.7. Padasjoki: Sahtimarkkinat Keskustiellä su 6.7. Artjärvi, Vuorenmäen kesäteatteri: Ulvova mylläri klo ti 8.7. Kärkölä, Huovilan puisto: Kukka-Mantan puistokierros klo , 2 /hlö ti 8.7. Asikkala: Vääksyn kanavan puisto: Mobilisti-ilta, Vanhojen ajoneuvojen harrastajat kokoontuvat ke 9.7. Retki Sysmästä Kalkkisiin, kysy lisää Raijalta ke 9.7. Sysmä: Opastettu luontoretki Kelventeen luonnonpuistoon, lähtö laivarannasta klo 11. pe 11.7 Hämeenkoski, Tulimäki: Satotori klo la Nastola, Ruuhijärven ns.talo: Rock A Billy Festival klo 16-02, liput 12. la Sysmä: Tanssit Vintturin NS-talolla, tanssiorkesteri Galaxie su Hollola, Ns. Toivolan talo ja kenttä, Kivikoskentie 111: Länsi-Hollolan kesätapahtuma: L-H maamiesseuran 100-vuotisjuhla, Heinäntekoa sadan vuoden ajalta näyttely, vanhoja maatalouskoneita, perinnetyönäytöksiä, käsityönäyttely, tanssit illalla, ma-ti Sysmä, Vanha Tupa: Pajakurssi, tehdään tulusrauta, ma Artjärvi, Vuorenmäen kesäteatteri: Ulvova mylläri klo ti Artjärvi, Vuorenmäen kesäteatteri: Ulvova mylläri klo ti Kärkölä, Huovilan puisto: Insinöörin kasvikierros klo , 2 /hlö ti Lahti: Yhteislaulut Liipolan huipulla klo ke Artjärvi, Vuorenmäen kesäteatteri: Ulvova mylläri klo ke Sysmä: Opastettu luontoretki Kelventeen luonnonpuistoon, lähtö laivarannasta klo 11 to Sysmä: Mika Waltarin veijarinäytelmä Omena putoaa, Kuurina teatteri esittää klo 19 pe-su Hämeenkoski: Kosken VPK:n vuosijuhlat: la 9-15 markkinat, klo 20 markkinatanssit, su ohjelma klo 12 alkaen, klo 20 ohjelmalliset iltamat Seuralassa pe-la Hartola: Vuorenkylän kesäjuhlat, pe tanssit, la pääjuhla pe Hämeenkoski, Tulimäki: Satotori klo la Asikkala: Kesäpäivä Urajärven kartanolla klo 10-14, järj. Urajärven kyläyhdistys ja Museovirasto Päijännepurjehdus su Sysmä: Mika Waltarin veijarinäytelmä Omena putoaa, Kuurina teatteri esittää klo 19 su Artjärvi, Vuorenmäen kesäteatteri: Ulvova mylläri klo su Naisten Automobiiliajo 2008: lähtö Hollolan kirkolta klo reitti Uskilan ja Kurhilan kautta, tauko Vääksyn kanavalla klo 11-13, museoajoneuvoja, aikakauden mukaan pukeutuneita naiskuljettajia. Medium Aevum Hollolense ry Hollolan keskiaikaseura KESÄN 2008 TAPAHTUMIA HOLLOLASSA Kesäillan pihasoitot joka toinen keskiviikkoilta pääkirjaston edessä Keskiaikatapahtuma Hollolan kirkolla Hollo ja Martta kansainvälinen lasten kansantanssi- ja musiikkifestivaali Palvelupiste Piipahlus puh. (03) , Avoinna joka päivä klo Alueelle vapaa pääsy. Museo ja kahvila klo (ma sulj.) Tervetuloa! Puh

11 Kylien PARHAAT tapahtumat 11 ti Kärkölä, Huovilan puisto: Kukka-Mantan puistokierros klo , 2 /hlö ke Sysmä: Opastettu luontoretki Erakon saareen, lähtö klo 17.30, kesto n. 4 h to Sysmä: Mika Waltarin veijarinäytelmä Omena putoaa, Kuurina teatteri esittää klo 19 to Sysmä: Kartanokierros kaikille halukkaille, kysy lisää Raijalta pe Hämeenkoski, Tulimäki: Satotori klo Hollolan kirkolla: Keskiaikatapahtuma, maksullinen (6-2 ), turnajaiset Rohan pe 18, la 13, la 18, su 14 pe-la Sysmä:Uotinpäivät: pääjuhla teatteritalolla pe klo 18, la Maalaismarkkinat Kotiseutumuseon mäellä 9-16, opastettu kiertoajelu Sysmässä, risteilyt la lähdöt klo 11 ja 13 su Sysmä: Mika Waltarin veijarinäytelmän Omena putoaa, Kuurina teatteri esittää klo 13 ja 19 ti Kärkölä, Huovilan puisto: Insinöörin kasvikierros klo , 2 /hlö ke Sysmä: Risteily Kuhmoisten sota-ja asemuseoon. Lähtö klo to Sysmä: Mika Waltarin veijarinäytelmä Omena putoaa, Kuurina teatteri esittää klo 19 ELOKUU la 2.8. Padasjoki, Arrakosken raitti: Perinteiset Arrakosken Elomarkkinat klo 9-14 la 2.8. Sysmä, Vintturin Ns-talo: :Tanssit, tanssiorkesteri Tahdissa la-su Sysmä: Kirkko soi -tapahtuma Pyhän Olavin kirkossa ti 5.8. Kärkölä, Huovilan puisto: Kukka-Mantan puistokierros klo , 2 /hlö ke 6.8. Sysmä in 2 hours, sightseeing tour in English pe-la Asikkala, Vääksy, Kalmarinranta: Anianpellon markkinat la 9.8. Hämeenkoski, Kärkölä: Teurojoki-melonta, ilmoittautumiset 21.7 mennessä Hämeenkosken postiin la 9.8. Sysmä: Lahti Historic Rally su Sysmä, Vanha Tupa: Koe saippuanteon ihmeellinen maailma, su Sysmä: Lauluristeily Päijänteen saareen. su Kärkölä, Huovilan puisto: Kauppamakasiinin vihkiäiset, järj. Kärkölä-seura ke Sysmä in 2 hours, sightseeing tour in English la Sysmä, Vintturin NS-talo: Tanssit, Reijo Ingman yhtyeineen la Sysmä: Tainionvirran Kalapäivät la-su Lahti, kisapuisto: MM MÖLKKY ti Lahti: Yhteislaulut Liipolan huipulla klo su Kärkölä, Huovilan puisto: Kesäkauden päättäjäiset pe Hämeenkoski, Tulimäki: Satotori klo su Orimattila, Niinikoski: UKK-kävely su Sysmä, Rapalantie 41:Morganismi-näyttelyn kesäkauden päättäjäiset klo NÄYTTELYJÄ ti-su Kärkölä, Huovilan lato: Karkkeja ja Koiranpommeja klo ti-su Kärkölä, HuovilanVanhassa saunassa: Ruususauna klo ti-su Kärkölä, Huovilan puisto, Linnan kivijalassa, Raameja ja Ruukkuja klo to-su Sysmä, Rapalantie 41: Morganismi 2008 klo ti-su Hämeenkoski, Jokelan kartano: Oljemarkin taidenäyttely klo ti-su Kärkölä, Huovilan puisto, Museon makasiinissa, Arjesta juhlaan - Wanhoja vaatteita klo ti-su Kärkölä, Huovilan puisto, Kauppamakasiini, Suomen- hevonen 100 vuotta, valokuvanäyttely, klo Sysmä: Mika Waltari ja suomalainen historiallinen romaani, näyttely kunnankirjastossa RAKENTEILLA Tiedustelut: Kalevi Porvari gsm Tekeväntie 2,18300 Heinola rakennusyhtyma@pp.phnet.fi SYYSKUU la 6.9. Hollola: Nostavan kyläpäivä koulun kentällä klo mm. kirppis, kylätoimikunnan kahvio, Hakosilta-Nostavan VPK:n esittely, Okeroisten Urheilijat Ryn perinteinen kolmiottelu la 6.9. Kärkälö, kirkonkylä: Maalaismarkkinat. Huovilan puistossa opastuksia, kahvila ja museo (maksull.) su 7.9. Nastolan markkinat, urheilukeskuksen paikoitusalue la Sysmä: Ilotulitellaan laivarannassa ja muualla, Olli Halio su Orimattila, Niinikoski: Lasten tapahtuma p toriemanta@heilan.fi Lähiruokatori Heila Cafe Heila Heinola E4 pohjoinen liittymä 24 p PERJANTAI klo Letkupub avoinna LAUANTAI klo Markkinat klo Sormikoukun MM-kisat klo Sormikoukun finaalit klo Markkinatanssit SUNNUNTAI klo Palokunnan marssi Lipunnosto Seuralan pihalla Tivolipelit klo Ohjelmaa urheilukentällä klo Palokunnan näytös klo Kosken VPK:n viihdeorkesteri klo Ohjelmalliset iltamat Seuralassa Koko viikonlopun avoinna Letku-Pubi ja palokuntanaisten kahvila ja ravintola. TERVETULOA!

12 12 Kylä PARAS paikka poiketa Heila löytyi läheltä Tänään maaseutuelämä vaatii maatalouksilta uudistumista, rohkeutta ja eteenpäin katsomista siinä missä mikä tahansa yritystoiminta. Niin on ollut ennenkin. Eeroloilla oli aikanaan auto ennen taloon johtavaa tietä. Nyt Eila ja Ismo Eerola yhdessä Pihamaiden kanssa ovat luomassa modernia mutta perinteisen tunnelmaista lähiruokakauppaa, eikä mallia saa kopioitua mistään. On vain luotettava näkemykseen, aistittava ympäröivä aika ja arvot ja tartuttava toimeen. Näin syntyi Heila Toukokuussa Heinolan Vuohkallioon ABC:n kupeeseen avautunut lähiruokatori Heila ei ole syntynyt tyhjästä. Sen taustalla ovat Benjamin Lihatorin väki Iitistä Eerolan tilalta sekä Janne ja Titta Pihamaan viinitila Asikkalan Kalkkisista, kumpikin ajassa menestyneitä maatalouksia. Pihamaiden viinitilalla tuotetaan ja käytetään Suomen arvostetuimpia marjaviinejä. Itse tila on elävä ja monipuolinen maatalo, jossa paitsi kasvatetaan marjoja ja vihanneksia myös jatkojalostetaan niistä miellyttäviä elämyksiä. Hollolan keskiaikatapahtumassa taistellaan pahaa vastaan Kansa kärsii, kynsiänsä järsii. Paha pahuudella palkitsee, miksei mitään kukaan tee? Kadonneet on ritarit entisaikojen? Hylänneet meidät kurjat käsiin pahuuden? Ei suinkaan, ritarit eivät ole keskuudestamme kadonneet, sen voi jokainen todeta itse omin silmin heinäkuussa Hollolan kirkonkylässä. Keskiaikaisen kirkon ympäristöön levittäytyvät jo seitsemättä kertaa vanhan Eerolat puolestaan ovat pitkään tuottaneet hyvin pidettyä Benjamin viljapossua purupohjasikalassaan ja myyneet sitä edelleen Benjamin Maatilatorin palvelevalta, Suomen parhaaksi valitulta lihatiskiltä lähiseuduille ja maakuntien kulinaristeille. Tuotantotapa on sekä eettisesti että ekologisesti kestävää tuottaen samalla erityisen laadukasta ja maukasta suomalaista ruokaa. Puhemies paikallaan Vaikka Eila ja Titta ovat aikaansaavia emäntiä, tarvitaan onnistumiseen innon ja vision lisäksi toki tilaisuus, oikea-aikaisuus, oikeita ihmisiä, sopivat tuotteet ja herkkyys tarttua annettuihin mahdollisuuksiin. Pitkän uran vähittäiskaupan eri tehtävissä tehneen Pekka Rusilan paluu kotiin Heinolaan ja halu jakaa kertynyt kokemuksensa ja oivallus lähiruoan merkityksestä oli ratkaiseva Heilan synnyssä. Pekka oli puhemiehenä selvittänyt Vuohkallion suunnitelmat, jakanut visionsa lähiruokakaupasta rakennusyhtiön kanssa, tarjonnut kauppapaikka mahdollisuutta Eeroloille ja Pihamaille, visioinut tarjontakonseptin lähiruokakaupan ja Cafe Heilan tarjonnasta, laskenut ohikulkevat autot ja auringonlaskun suunnat. Luomupekka on ollut paitsi puhemies, myös koko hankkeen kummi. Tärkeitä ovat olleet myös kontaktit tuottajiin. Lähiruokatorilla on tarjolla yli sadan tuottajan tuotteita ja lisää sopivia tuottajia ja tuotteita etsitään koko ajan. Tuottajien ydinjoukko on ollut mukana jo Iitissä Maatilatorilla. Heilassa lähiruoka ajatus lisää itähämäläisten tuottajien osuutta. Palvelu toimii torimyyntiperiaatteella, tuottajille tarjotaan kauppapaikka johon sisältyy Heilan kaikki palvelut. Heilassa asioimassa kävijöille palvelu halutaan tehdä mahdollisimajan markkinat ja lisätunnelmaa tuo keskiaikainen elämä vaeltavien kansalaisten leirissä. Turnajaiskentällä katsotaan, miten käy uhrautuvaisten ritareiden taistelussa pahaa vastaan. Jännityksestä pitää huolen keskiaikaiseen turnajais- ja ratsastuskulttuurin perehtyneen, Kemiön Västanfjärdissä toimivan Rohanin tallien väki. Luvassa on taiturimaista taistelua ratsain, aseina jouset, miekat ja peitset. Seurue tuo Hollolan kentälle hurjan ja upean hevosshown, joka esitetään tapahtumaviikonloppuna heinäkuuta peräti viisi kertaa. Leirielämää, iltatulia ja markkinahumua Edellisvuosista poiketen Hollolan keskiaikatapahtuma avautuu tällä kertaa siis jo perjantai-iltana, jolloin markkinat ovat auki, leiriläiset pystyttävät asumuksiaan ja turnajaiskentällä taistellaan tulen loimotuksessa. Keskiaikainen turnajaisnäytelmä herättää henkiin pohjattoman ritarillisuuden. Taitavaa taistelua hevosen selästä miekoin, nuijin ja peitsin. Tarinan vie yleisölle läpi kertoja musiikin siivittämänä. Turnajaiset ovat vain yksi osa keskiaikatapahtuman runsasta ohjelmatarjontaa. Hollolan kirkko on Päijät-Hämeen ainoa keskiaikainen rakennus, joten sen historiaa voidaan elävöittää nykyaikana monella tapaa. Keskiaikapahtuma on yksi tapa tehdä historiaa eläväksi eläen ja esittäen sitä nykyajassa. Kirkko on aina ollut inspiraation lähde kaikkiin keskiaikapahtumiin ja sitä se on myös tänä vuonna. Tulevan kesän keskiaikatapahtuman keskeinen henkilö on Pyhä Hubertus, jonka legenda on taottu kirkon asehuoneen oveen. Hubertuksen legendaan tutustutaan kirkon esittelytuokioissa ja muun muassa man helpoksi lähestyä ja käyttää. Tunnelmaltaan leppoisassa kaupassa voi tehdä kaikki tarvitsemansa ostokset ja piipahtaa sitten syömässä tai kahvilla. Ostoksilla kävijän ei tarvitse miettiä missä menevät eri yritysten rajat. Heila on yksi iso kokonaisuus. Oman Heilan luo kelpaa tulla - Haasteellisinta Heilassa on varmistaa, että ajatuksemme, tuotteemme ja koko tämä Heila juttu on jokaisen kävijän mahdollista kokea omakseen, pohtii kiireiseen kesään valmistautuva Eila. Jos paikan halutaan olevan kävijälleen innostava, inspiroiva ja mielihyvää tuottava, pitää lupaus kyetä myös lunastamaan. Heinolan pohjoisen liittymän ohi ajelee koko ruuhka-suomi matkallaan koti loma- ja järvi- Suomeaan. Kun hektisen työviikon jälkeen pakkaa autonsa, suuntaa ruuhkaiselle moottoritielle päämääränään oman mökin tai mummolan leppoisa tunnelma voi matkasta kehkeytyä joko piinaavan hikinen reissu tai siirtymäriitti olotilasta toiseen. - Ajattelemme, että Heila olisi paikka pysähtyä ja vaihtaa oravanpyöräolo leppoisaan elooloon. Hyvien asioiden äärellä muistaisi näitä elämisen mukavia ja leppoisia asioita, täydentää Pihamaan Titta. - Koko tämä lähiruoka ja lähellä viihtymisen ajatus on tärkeä osa tätä Heilaa. Kun tuntee, että on tekemässä merkityksekästä asiaa jaksaa tekemisestä innostua. Puuhaa tässä kyllä tulee riittämään, tuo Suomen kesä kun on niin monella tavalla intensiivinen. Omalta kylältä Laadukkaan ja merkityksekkään lähiruokaja tuotevalikoiman tavoitteena on tarjota monipuolinen tarjonta ja edistää lähellä tuotetun hyvän ja lähellä viihtymisen oivallusta. Hyvä löytyy läheltä, aina ei tarvitse lähteä merta edemmäs kalaan. Monipuolinen lihatiski ja tilaviinin tuotanto ja viinit ovat vain perusosa sortimenttia. Palveleva Dorrit kalatiski Heinolasta, monipuoliset leipä- ja viljahyllyt, kasvimaa kotimaisine juureksineen ja vihanneksineen, juustotiskit ja herkkuhyllyt tarjoavat kaiken, mitä voi kuvitella tarvitsevansa. Lähellä viihtymisen tavarat, käsityö- ja pientuotannossa valmistetut elämisen esineet ovat kaikki nekin osa lähellä viihtymisen hyvää. Tuotteita on tarjolla niin yhdessä kokkailuun kuin saunaja mökkielämään, omaan kotiin ja pihapiiriin sekä ystävien ja perheen kanssa viihtymiseen. Lähiruokatori tulee seuraamaan vuodenaikojen ja suomalaisen elämän muodon rytmiä vaihtuvine sesonkeineen. - Käytämme myös ruoka-annoksissa kahvilan puolella mahdollisimman monipuolisesti lähiruokia raaka-aineena, kertoo Cafe Heilan kahvila-ravintoloitsija Carita Latvanen. - Tärkeintä on ymmärtää asiakkaan tarpeet ja vastata niihin. Meillä on sekä nopea kahvilalinjasto niille, jotka haluavat pysähtyä ripeästi ja jatkaa matkaansa, että leppoisampi ruokailupuoli, jonka listaa kehitämme sesonkien ja alati muuttuvien tarpeiden mukaan. Pidempään viihtyville on kesäaikana terassi, ja talven tullen Pihamaan lämmittävät glögit varmasti lämmittävät baaritiskin puolelta. Kesäisin katoksen alle löytävät tiensä myös torikojut ja lasten leikkipaikka maitolaitureineen ja maalaismiljöineen. Heila ikään kuin elää pienen kylän elämää toreineen ja kartanoineen. Pullistelevat aitat, hyörinä ja levähdyshetki takkatulen ääressä mahtuvat nekin tähän pieneen kylään, jossa kaikki on ihan tästä läheltä. Teksti: Riikka Salokannel Kuvat: Rami Toivonen teatterin keinoin markkina-alueella. Lisäksi luvassa on messu sunnuntaina sekä musiikkia ja käsityöesityksiä koko tapahtuman ajan Aiemmista tapahtumista poiketen tänä vuonna ei ole suuria iltapitoja, sen sijaan tapahtuman ohjelma jatkuu myöhään iltaan. Kesäyötä otetaan vastaan iltatulien ääressä leiritunnelmissa. Hollolan keskiaikaseura Teksti: Sirkku Muhli

13 Kauniissa järvimaisemassa sijaitseva Urajärven kartano luo Urajärven kylälle hienon historiallisen ympäristön. Empiretyylinen kartano on nykyisin museoviraston omistuksessa ja on auki kesäisin kaikille kartanoelämästä kiinnostuneille. Kartano kuului aiemmin von Heideman -suvulle ja suvun viimeiset omistajat, sisarukset Lilly ja Hugo von Heideman, testamenttasivat sen museokäyttöön 1900-luvun alkupuolella. Uudet aatteet saapuivat ensin kartanoon Lilly ja Hugo von Heidemanin aikana vuosisadan vaihteen molemmin puolin Urajärven kartanossa seurattiin ajan virtauksia ja omaksuttiin uusia aatteita, niin naisen asemasta kuin maalaisväestön koulunkäyntitarpeesta. Lilly von Heideman oli naisasianainen, puolusti raittiusaatetta ja myötä- vaikutti mm. ensimmäisen kyläkoulun syntyyn Urajärvellä.. Niin Lilly kuin Hugokin rakastivat taidetta ja useat taiteilijat kuuluivat sisarusten tuttavapiiriin ja vierailivat Urajärven kartanossa, kuuluisimpina Eero Järnefelt. Englantilaistyylinen puistoalue hurmaa Kartano sijaitsee Urajärven rannalla ja sitä ympäröi kaunis puistoalue. Urajärven lahdelmassa ui valkoinen tekojoutsen, joka muistuttaa sisarusparin elävästä rakkaudesta oopperaan, eritoten Wagnerin teoksiin. Puistoalueen ehdoton valtti on kuitenkin Valhalla; antiikin tyyliin tehty korskea pylväikkö, keskellä suomalaista metsää. Valhallasta on huikeat järvimaisemat. Kesäpäivä yhdistää asukkaat ja vierailijat Heinäkuussa, lauantaina klo 10-14, vietetään jo perinteeksi muodostunutta kesäpäivää tällä historiallisella paikalla. Kartanon piha-alueella on torimyyntiä, tarjolla on alueen tuotteita ja satokauden tarjontaa. Myös ohjelmaa on luvassa, niin soittoa kuin esitelmäkin. Kesäpäivä huipentuu vuoden 2008 Lillyn tai Hugon valintaan. Tällä valinnalla kyläyhdistys haluaa muistaa vuosittain ansioitunutta kyläläistä, joka omalla toiminnallaan on myönteisellä tavalla vaikuttanut kylämme kehittymiseen. Valituksi tullut hatutetaan näyttävästi Lillyn tai Hugon hatulla. Jokaiselle kylälle on tärkeää että joukossamme asuu niitä nykyajan lillyjä ja hugoja, jotka omalla toiminnallaan myötävaikuttavat elinvoimaan ja pitävät omalla panoksellaan kylän vireänä. Menneisyys ei ole taakka Urajärvellä loistelias kartanomenneisyys lyö kät- Kylä PARAS paikka poiketa Lillyn ja Hugon jalanjäljissä - elämää Asikkalan Urajärvellä tä nykyisen elämänmenon kanssa, ilman suuria ristiriitoja. Vivahteikkaat tarinat kartanonelämästä ja sen yhä jäljelle jääneet puitteet tuovat ripauksen eksotiikkaa myös nykyiseen elämänmenoon. On miellyttävää ajatella, että omalla asuinpaikalla on mielenkiintoinen historia, joka yhä tänä päivänä vaikuttaa kylän asukkaisiin ja vetovoimaisuuteen. Kun huristaa puolessa tunnissa moottoritietä pitkin Lahteen on hauska kuvitella kuinka entisajan herrasväki on tuntikausia matkannut ensin kärripolkua myöden Vääksyyn ja siitä vesitse Lahteen. Tai kuinka kartanon lehmät ovat laiduntaneet omalla tonttimaalla ja alustalaisten keinuhuveja on pidetty naapurikallioilla. Vahva menneisyys antaa pontta myös nykyisyyteen. On hyvä syy pitää 125-vuotiaan kyläkoulun puolia, kun tietää sen alkutaipaleen - myös Lilly Mikäs se on Meri-tytön retkeillessä kun taustalla kohoaa v rakennuttu Valhalla. joutui aikanaan varmaan ponnisteltaman saadakseen kyläkoulun perustettua. fi/urajarven_kartanomuseo. Teksti ja kuva Kaisa Vuorivirta 13 Rock A Billy Festival Ruuhijärvellä Nastolan Ruuhijärven kesätapahtumista kuuluisin on heinäkuun rockabilly viikonloppu. Nyt jo kuudetta kertaa järjestettävä tapahtuma on nuorisoseuran kesän suurin talkooponnistus, jossa mukana ovat myös kaikki kylän muut seurat. Rockabilly kulttuuri nousee vahvana Illan musiikkitarjonnan on koonnut edellisvuoden tapaan Rami Poutiainen, joka tälläkin kertaa on saanut houkuteltua Suomen kiinnostavimmat yhtyeet Ruuhijärvelle. Mutta mitä sitten on rockabilly, onko se valkoisten miesten maalaisrokkia, kuten sitä joskus luonnehditaan. - Rockabilly juontaa juurensa mustien rhythm & bluesin ja valkoisten country westernin yhdistämiseen 50-luvun alussa Amerikan keskilännessä. Yleisempiä soitannollisia tunnusmerkkejä ovat kontrabasso, puoliakustinen kitara ja kiihkeä laulutempo nikotteluineen, kertoo Rami. Kuuluisimpia rockabillyn esittäjiä olivat mm. Elvis Presley, uransa alkuvaiheissa ja Carl Perkins. Musiikissa oli kuultavissa nuorten kapinallisuutta ja uutta vapautta, ja tämä synnytti myös tavan ilmaista itseään pukeutumisella. Miten rockabilly näkyy nykyajassa? - Olennaisia tyyliin rinnastettavia asioita ovat vaatetus, kampaukset, levyt, huonekalut, vanhat autot ja tietysti bileet, vastaa Rami. Ruuhijärvellä mukana on myös Goofin Recordsin levymyynti (www. goofinrecords.com) ja Eijan vaatemyynti, joten vanhoja vinyyleitä ja 50-luvun kukkamekkoja, kenkiä ja muita asiaan kuuluvaa voi käydä ihailemassa ja hankkimassa kokoelmiinsa. Niin ja ne autot - kylän raitti täyttyy Cadillaceista ja muista amerikanraudoista, jotka ovat viimeisen päälle puunattuja juhlaa varten. Myös juhlaväki on viettänyt jonkin verran aikaa peilin ääressä sonnustautuessaan farkkuihin tai rokkihameisiin ja tyylinmukaisiin kampauksiin. Kuvia aikaisempien vuosien festivaaleita löytyy osoitteesta kuvagalleria. Viisi bändiä musiikkia aamuun asti Illan pääesiintyjä on Whistle Bait, mutta muistakin esiintyjistä löytyy Internetistä paljon musiikkinäytteitä. Näin Rami luonnehtii musiikkitarjontaa: - Whistle Bait on legendaarinen bailubändi tyylinään 60-luvun alun Rock & Roll. www. whistlebait.net - Greased Lightning, 70 s revival Rock & Roll. greasedlightningrnr - Rockabilly Boys on 50-luvun juurevaa rockabillya ilman rumpuja tulkitseva trio - Tail Shakers,taas on nuori hyvän palautteen saanut 50 s rockabillycombo kera upeaäänisen laulajan. - Mystery Train,on tuttu orkesteri jo rockabillybuumiajoilta ja se on tehnyt loistavan paluun alan genreen. com/mysterytrain77 Lisäksi DJ Daddy-O soittelee illan meininkiin napakasti sopivaa musiikkia vankalla kokemuksellaan, huomauttaa Rami. Miksi Ruuhijärvi on paras paikka Rock A Billy Festareille? - Loistavan upea mesta! Tämä Ramin huudahdus, on niin aito, ettei sen paikkansa pitävyyttä tohdi lainkaan epäillä. Tunnelma Ruuhijärvellä on aina hieno. Tarjolla on erilaista pientä purtavaa ja juomia sekä tietenkin yleistä seurustelua alan harrastajien kesken. Tanssilattialla on tilaa toteuttaa isompiakin rock-and-roll kuvioita, ja pihalla lempeässä kesäyössä voi ihailla ikiaikaista hämäläistä maalaismaisemaa. Tervetuloa siis Ruuhijärven ns-talolle klo Liput 15 euroa. Teksti: Liisa Helanto Kuvat: Marko Hämäläinen

14 14 Kylä PARAS paikka pärjätä kotona Sosiaalisia yrityksiä kolme Lahden seudulla Koti ja Kuusi osuuskunta antaa pitkäaikaista palkkatukityötä Liipolassa sijaitseva Koti ja Kuusi osuuskunta edustaa Lahden alueella harvinaista sosiaalista yritystä. Osuuskunnan toimitusjohtajan Sari Dufvan mukaan sosiaalisen yrityksen perustaminen lähti liikkeelle työllistämisnäkökohdista; Liipola on työttömien ja samalla maahanmuuttajien kehto niin kuin moni muukin lahtelainen lähiö. Onneksi alueen sisään kätkeytyy yksi kaupungin aktiivisimmista asukastuvista ja lähiöseuroista. Sosiaalisen yrityksen palkkatukea saavista työntekijöistä 30 % tulee olla pitkäaikaistyöttömiä, vaikeasti työllistettäviä, osatyökykyisiä (vajaakuntoisia) tai maahanmuuttajia. Koti ja Kuusen palkkatuettavista työntekijöistä on tällä hetkellä 70 % maahanmuuttajia, vaikka emme me mitenkään erityisesti ole etsineet maahanmuuttajia töihimme, sanoo Sari. Yritys voi työllistää palkkatuella maksimissaan kolmeksi vuodeksi yhtäjaksoisesti, normaalisti yrityksissä maksetaan palkkatukea korkeintaan kahden vuoden ajan. Osatyökykyisen työntekijän osalta tukityö voi jatkua kolmen vuoden jälkeenkin, jos vajaakuntoisuuden syy ei poistu. Ei varmaan olisi haittaa meille, jos sosiaalisia yrityksiä olisi nykyistä enemmän Lahden alueella, ja niitä olisi hyvä saada eri aloille. Pienelle perheyritykselle se olisi hyvä vaihtoehto, koska sosiaalinen yritys mahdollistaa pitkäaikaisen tukityön, sanoo Sari. Sosiaalista yritystä suunniteltaessa on huomattava, että palkkakustannukset ovat suurin säännöllinen menoerä, ja ne rasittavat melkoisesti yritystä. Sari toivookin, ettei tuottavuuden tarvitsisi rakentua pelkkien palkkatukien varaan. Kaupungin tai kunnan rahallinen tuki olisi sosiaalisille yrityksille tervetullutta. Maahanmuuttajien elämä helpottuu Sosiaaliset yritykset ovat uusien haasteiden edessä, koska eritoten venäjänkielisten maahanmuuttajien virta Suomeen kasvaa huimaa vauhtia. Koti ja Kuusi hyödyntää omia yhteistyökumppaneitaan ja ne vastaavasti osuuskuntaa. Pystymme helpottamaan pientä osaa maahanmuuttajien elämästä. Voimme olla linkkinä muihin yrityksiin, jotta työpaikkoja löytyy maahanmuuttajille muualtakin kuin meiltä. Meillekin on tultu palkkatyöhön suoraan esimerkiksi Liipolan asukastuvasta, toteaa Sari. Osuuskunnassa lähdetään liikkeelle työharjoittelusta, yleensä edetään palkkatukityöhön ja valmennuksen jälkeen ihannetilanne olisi työntekijän valmius lähteä avoimille työmarkkinoille. Koti ja Kuusi osuuskunnan venäjänkielisistä maahanmuuttajista Sari Dufvalla on hyvä sanot- Emäntä Hanna Salomaan (neljäs vas.) vetää iloista keittiöhenkilökuntaa lounasravintola Aarteessa. Lounasravintolan keittiössä työskentelevä maahanmuuttaja Nina Kalinina kuivaa astioita ennen lähestyvää lounasta. tavaa mitä tulee vieraskielisten suomenkielen osaamiseen. Jokaisella maahanmuuttajalla on halu oppia kieltä, ja huonommallakin suomella pärjää. Jokainen harjoittelijakin ymmärtää suomea ja tulee ymmärretyksi. Heillä on selkeästi halu pärjätä yhteiskunnassa. Kyllä minusta jokaisella pitäisi olla oikeus näyttää kykynsä ja kyntensä, mihin pystyy, pohtii Sari. Sen verran Sariakin on kielikärpänen puraissut, että haluaisi vastaavasti oppia venäjän kieltä. Avoin uusille toimialoille Sari Dufvan mukaan osuuskunnassa ollaan avoimia uusille asioille ja toimialoille. Lähitulevaisuudessa on tarkoitus käynnistää hoivaalan tukipalveluja antava Samovaari-projekti ja Stakesin Sateenvarjo -hankkeen kautta haettu rahoituskuvio ratkeaa pian. Tukipalvelujen tarve lähti ikääntyneistä maahanmuuttajista, jotka eivät pysty hakemaan palveluja ja selviämään arkipäivän elämästä suomenkielellä. Tarkoituksena on ohjata hyvän suomen kielitaidon omaavia maahanmuuttajia joko oppisopimuksen tai lähihoitajakoulutuksen kautta hoiva-alalle, selvittää Sari. Lounasravintola Aarre antaa työtä maahanmuuttajille Koti ja Kuusi osuuskunta vuokrasi lounasravintolatilat Ankkurin alueelta kuluvan vuoden alussa. Palvelutalo Aarre-kodin yhteydessä sijaitseva ravintola on 46-paikkainen: sen käyttäjäkuntaan kuuluvat talon ikääntyneet asukkaat. Ravintolan väki kuljettaa aterioita päivittäin Ritatornin palvelutalon 21 asiakkaalle ja äskettäin lounasravintola käynnisti ateriakuljetukset yksittäisiin talouksiin. Ravintola on ihanteellinen esimerkki sosiaalisen yrityksen toiminnasta, sen seitsemästä työntekijästä peräti neljä kuuluu maahanmuuttajiin. Lounasravintolan keittiössä kaikki ovat sisäistäneet omat tehtävänsä, ihmiset ja tavarat ovat löytäneet hyvin paikkansa. Ateriakuljetukset ovat lähteneet hyvin käyntiin, tosin tarvitsemme ateriakuljetusten piiriin vielä lisää asiakkaita, kertoo Aarteen emäntä Hanna Salomaa. Taloyhtiöiden yhtiökokousväestä on saatu uusi asiakasryhmä iltaisin ja osuuskunnan lounasravintolaa on houkuteltu käynnistämään kahvilatoimintaa parissa Lahden alueen kohteessa. Kahviloiden ylläpitämisestä käydään neuvotteluja lähiaikoina. Teksti: Leena Turpeinen Kuvat: Jouni Ikonen Koti ja Kuusi osuuskunta perustettu Lähiön sosiaaliset yrittäjät EQUAL-hankkeen pohjalta vuonna 2004, merkitty sosiaalisten yritysten rekisteriin noin vuosi myöhemmin. osuuskunnan perustivat Liipolan lähiöseura ry, Manna ry ja Liipolan asumispalvelut osuuskunta tavoitteena on vajaakuntoisten, pitkäaikaistyöttömien ja maahanmuuttajien valmentaminen työelämään ulkoalue-, koti- ja tukipalvelutehtävissä liikevaihdosta noin 60 % muodostuu Lahden kaupungille tehtävistä ulkoalueiden kunnossapitotehtävistä. yhteystiedot: Sari Dufva, ,

15 Kylä PARAS paikka pärjätä kotona 15 Kuntoutumista linnunpöntöillä Heinolan Kirkonkylän kyläyhdistys on syksystä 2007 alkaen tarjonnut pitkäaikaistyöttömille kuntouttavaa työtoimintaa. Kuntouttavan työtoiminnan tarkoituksena on parantaa pitkään työttömänä olleen työl- Kuntoutettava Lassi Oja vaihtaa syksyllä linnunpöntöt koulunpenkkiin. listymismahdollisuuk- sia, sekä tarjota heille uusia eväitä elämänhallintaan. Kirkonkylällä käynnissä olevan Portaat työelämään -hankkeen vetäjä Ossi Arvela kertoo kuntouttavasta työtoiminnasta saatujen kokemusten olleen erittäin positiivisia. - Kuntouttavaa työtoimintaa Heinolassa tarjoaa ainoastaan muutama toimija, vaikka tarvetta sille on runsaasti. Työttömälle kuntouttava työtoiminta on erinomainen mahdollisuus saada uutta sosiaalista verkostoa, sekä välttää passivoituminen ja omaan kotiin muumioituminen, Arvela toteaa. Kuntouttavassa työtoiminnassa työt vaihtelevat suuresti. Kirkonkylällä talven aikana on tehty lumitöitä, purettu pihavajaa, sekä rakennettu runsaasti linnunpönttöjä. - Linnunpöntöt tehtiin yhteistyössä Heinolan lintutarhojen kanssa. Pönttöjä myydään sekä lintutarhoilla, että Kirkonkylän Kyläpirtillä. Talven aikana on ollut hyvä, että tarjolla on ollut myös tuollaista siistiä sisähommaa, kuin linnunpönttöjen valmistusta, Arvela naurahtaa. Kuntouttava työtoiminta voi toimia ensim- Hämeenkosken Rattaasta iloa ja apua kylien lapsiperheille ja vanhuksille Osuuskunta Hämeenkosken Ratas on monialainen yritys, joka tarjoaa pääasiassa siivouspalveluita yksityisille ja yrityksille. Toimialueena on Hämeenkoski ja naapurikunnat. Rattaan työntekijöitä ovat sen jäsenet ja tällä hetkellä kymmenkunta ulkopuolelta palkattua henkilöä. Osuuskunnan muita toimialoja ovat mm. rakennuskonservointi (erityisalana ikkunat), huonekalujen verhoilu ja uusimpana yksilöllinen pukusuunnittelu ja -ompelu. mäisenä portaana työllistymiseen, kuten Arvelan vetämän hankkeen nimessäkin mainitaan. Näin on myös tapahtunut. - Yksi kuntoutettava pääsi määräaikaiseen työsuhteeseen tammikuussa ja toinen on tehnyt suunnitelman palaamisesta takaisin koulunpenkille, Arvela iloitsee. Lopuksi Arvela kertoo kuntouttavalla työtoiminnalla olleen vaikutusta myös yleisviihtyvyyteen Kirkonkylällä. - Kuntoutettavat ovat käyneet raivaamassa pusikkoja ja putsaamassa epäsiistejä alueita. Kaikkialle kun eivät kaupungin miehetkään ehdi ja talkoilla ei kaikkea jaksa. On ollut mukava lisä tälle toiminnalle, että olemme voineet tässäkin asiassa olla edes vähän avuksi, Arvela kokee. Teksti ja kuva: Ossi Arvela portaat.tyoelamaan@phnet.fi Rattaalta voi tilata apua vaikkapa kodin tai kesämökin siivoukseen. Rattaan toimisto ja siisti pieni kirpputori ovat liike- ja asuintiloiksi muutetussa vanhassa ja tunnelmallisessa autoilija Pekolan rakennuttamassa punatiilisessä linjaautotallissa Hämeenkoskella Keskustie 34:ssä. Kirpputorille kannattaa mennä penkomaan ja ostoksille ja samalla tutustua yrityksen toimintaan ja palveluihin. Kesäkeskiviikkoisin Ratas opastaa kävijöitä myös naapurissaan sijaitsevassa Hämeenkosken kotiseutumuseossa. Kotipalvelut: puh Ulkoaluepalvelut: puh Toimisto: puh PUUTARHASTA VILLÄHTEELTÄ - kesäkukat - amppelikukat - perennat - puut ja pensaat Tervetuloa puutarhaostoksille! Koti ja piha kuntoon kotisiivoukset* ikkunoiden pesut* ym. pihatyöt* pihapuiden kaadot ym. *Huom! Kotitalousvähennys Koti ja Kuusi Osk Huippupolku 1, LAHTI TEHTAANMYYMÄLÄ Tervetuloa edullisille ostoksille: Kaikista tuoteluettelomme tuotteista -10 %, II-laatuiset -30 %. Luontaiskosmetiikkaa, lahjatavaroita. RUSKOVILLA OY, Kinnarintie 32, Artjärvi p , Avoinna ma-pe 9-16, la RUSKOVILLA - LUONTO PUKEE HYVÄN OLON Lahti Laune Luonnon laatua Ihanaa villaa, hoitavaa silkkiä ja miellyttävää silkkivillaa TERVETULOA TUTUSTUMAAN koko perheen alusasu- ja vuodevaatevalikoimaan tehtaanmyymälään! ISOMÄEN PUUTARHA Kureniityntie Villlähde puh Avoinna: arkisin 8-20 La 8-18 Su 8-18

16 16 Harrastamisen helppoutta Villikkalassa Kuntoilukärpäsen iskiessä mietin mitä kaikkea voi harrastaa ja tehdä Villikkalassa. Laskin ajatuksissani liikkumismahdollisuudet. Mennyt talvi ei suonut oikein mahdollisuuksia hiihdon harrastamiseen. Muina talvina on ollut latuja ristiin rastiin kylää. Suunnistustaidosta ja paikkatuntemuksesta on hyötyä, niin laduilta on löytänyt kotiin. Villikkalan järven jääladut ovat kiertäneet järven tai menneet suoraan jään poikki Vuorenmäelle ja Salmelaan. Lumikenkäkävelyä Villikkalan kyläportti. Monet kyläyhdistykset keräävät omaa paikallista historiaansa. Kynnys, että materiaali kootaan kirjaksi voi tuntua korkealta. Jotta kaikki eivät vuorotellen tekisi samoja virheitä, Päijät-Hämeen kylät ry kannustaa kannustaa kokemusten vaihtoon toisten kylien kanssa. Kyläasiamies Elina Leppänen saattoi yhteen Länsi-Hollolan kylähistorian tekemiseen paneutuneet kyläläiset ja juuristaan kiinnostuneet kylät Äinää- Vähimaan Asikkalasta ja Putulan Hämeenkoskelta. Länsi-Hollolan kyläyhdistyksen historiaryhmä onkin vieraillut näissä kylissä kertomassa omista kokemuksistaan kirjan teossa ja historian keräämisessä. Länsi-Hollolassa on tehty yksi paikallishistoriakirja ja toista, jonka työnimi on Sulenko, Uikura, Ävinä Länsi-Hollolan paikannimistöä valmistellaan ilmestyväksi tämän vuoden lopulla. Sekä Äinää-Vähimaalla että Putulankulmalla kyläläiset olivat innokkaita kuulemaan länsihollolalaisten kokemuksista. Keskustelu oli vilkasta ja siitä oli hyötyä molemmille osapuolille. Kyläyhdistykset sopivat, että ovat jatkossakin yhte- voi harrastaa, se jos mikä on tehokasta. Luistelu järven jäällä on myös mahdollista. Järveä kiertäessä pääsee ihailemaan luontoa. Lenkkeilystä kiinnostunut voi samoilla metsissä tai teillä. Villikkalasta löytyy kaikille sopivia reittejä joko kävellen tai pyöräillen. Hyötyliikuntaa saa harrastaa joka keväisellä siivoustempauksella. Kylän pääraitin tienvarret siivotaan roskista yhden illan aikana. Urakan lopuksi nautitaan maittavat talkookahvit. Toukokuun 25. päivä on perinteinen luontopolku Sammalkosken myllyltä lähtö. Kolmen kilometrin pituinen reitti, höystettynä tunnetusti helpoilla kysymyksillä kiertelee lähimaastossa. Historianvaihtoa toisten kylien kanssa Kylän PARHAAT toimijat Luontopolkua on järjestetty yli kahdenkymmenen vuoden ajan toukokuun lopulla. Koskaan ei ole satanut aikaisemmin tapahtuman aikana. Sammalkoskea eräät hurjapäät laskivatkin lautalla eräänä keväänä. Koskenlaskukin on mahdollista, mutta laskijoiden omalla vastuulla. Melonnasta kiinnostuneet voivat kierrellä järvellä tai lähteä tutkimusmatkalle jokiin. Soutelu kesäpäivänä järvellä on mieltä rauhoittavaa luonnon ääniä kuunnellen. Kalastaminen on yksi harrastusmuoto kesällä ja talvella. Muistettava, että tarvittavat luvat kalastukseen ovat kunnossa. Ei sovi unohtaa uintia. Järvi on vedenlaadultaan täysin uimakelpoinen. Juhannusaattona on mahdollista rauhoittua rannassa, ihaillen paikka- FM Merja Uotila kertoo Länsi-Hollolan nimistönkeräyksestä Putulan kirjastossa ydessä toisiinsa historian keräämisen merkeissä. Kokemusten vaihtoa kannattaa soveltaa moneen muuhunkin toimintaan kuten esimerkiksi kylätalon remonttiin tai sen toiminnan monipuolistamiseen, pyörätien rakentamiseen, nuorisotoiminnan virittämiseen tai tehokkaan tiedottamisen suunnitteluun. Teksti: Sirpa Kerppilä Länsi-Hollolan kyläyhdistyksen ryhmä käymässä Äinää- Vähimaalla kunnan komeinta kokkoa ja pistää ulkolavalla vaikka valssiksi. Rannassa on myös rantalentopallokenttä. Mikään ei estä juhannuksena pistämässä lentispelejä pystyyn. Yhdistystoiminta on vilkasta. Halukkaat voivat valita itselleen sopivan harrastusmuodon Villikkalan martoista, -metsästysseurasta tai nuorisoseurasta. Kylään ja sen toimintaan voi käydä tutustumassa sivuilla. Teksti: Päivi Koskimaa Kuvat: Heikki ja Päivi Koskimaa ps. Villikkalan nuorisoseura ja Päijät-Hämeen kylät haluaa vielä kerran kiittää teitä kaikkia, jotka erilaisin tavoin osallistuitte Villiä menoa Villikkalassa 2007 vuoden kyläpäivän onnistumiseen. Meil on metsässä nuotiopiiri Tennilässä harrastetaan partiotoimintaa Tämän vuoden alussa Tennilän kylässä aloitti toiminnan Hukat-vartio. Vartioomme kuuluu kahdeksan 8-12 vuotiasta vartiolaista; kolme tyttöä ja viisi poikaa. Meitä vartionjohtajia, eli tutummin VJ:tä on kolme. Vartiomme tukikohtana toimii Tennilän koulu, josta teemme retkiä Tennilään ja muille metsäisille seuduille. Kuluneen puolen vuoden aikana olemme harjoittaneet ja testanneet taitojamme niin suunnistuksen kuin makkaran paiston saroilla. Muutamat meistä osallistuivat lippukuntamme Hollolan Hirvenhiihtäjien joukkueretkellekin. Partio on monipuolista ja luonnonläheistä toimintaa Partiossa ei ole tärkeää hyvä kunto tai koulumenestys vaan reipas asenne ja hyvä ryhmähenki. Se ei vaadi harrastajal- Koskenlaskua kevättulvien aikaan sammalkoskella. Kyläpäivän melontapaikalla riitti Tiina Lepistöllä opastettavia kokopäivän. Vartiolaiset saivat joukkueteltan pystyyn retkellä Pinnolassa. taan mitään erityisominaisuuksia ja kaikki innokkaat otetaan mieluusti mukaan. Partiossa opitaan monia hyödyllisiä asioita, kuten ensiapua ja retkeilytaitoja. Saatuja oppeja partiolaisten on mahdollista testata mm. partiotaitokilpailuissa. Partion merkeissä tavataan joka viikko Vartiokerrat aloitetaan yleensä vartionjohtajan runsaasta leikkivarastosta löytyvällä leikillä. Kerroilla on teema, esimerkiksi nuotion sytyttäminen. Näitä taitoja harjoitellaan käytännössä ja usein leikin varjolla. Vartiokerran päättää iltahartaus, joka saattaa olla opettavainen tarina tai vaikkapa pätkä Raamatusta. Ennen kotiinlähtöä keräännytään vielä sisaruspiiriin. Partion suola ovat ehdottomasti retket ja leirit, jotka yleensä suuntautuvat lippukunnan kämpille. Vartiot järjestävät sekä omia leirejä että osallistuvat lippukunnan yhteisille retkille. Leireillä puuhastellaan porukassa, tavataan uusia ihmisiä ja saatetaan suorittaa taitomerkki. Kuva ja teksti: Veera Räsänen HOLLOLAN HIRVENHIIHTÄJÄT Hollolan Hirvenhiihtäjät on vuonna 1959 perustettu partiolippukunta, johon kuuluu 147 jäsentä. HHH on nk. sekalippukunta, eli Hirvenhiihtäjiä voivat olla sekä tytöt että pojat. Hollolan Hirvenhiihtäjät kuuluvat Salpausselän partiopiiriin ja on ainoa Hollolan alueella toimiva partiolippukunta. Lippukunnanjohtaja on Antti Lappalainen. Hollolan Hirvenhiihtäjät täyttää ensi vuonna 50 vuotta. Maailmanlaajuinen partioliike taas vietti 100-vuotis syntymäpäiviään viime vuonna. Lisätietoa partiosta saat osoitteista:

17 Kylän PARHAAT toimijat 17 Temppuilua ja energian purkua Nostavalla Vuoden 2006 syksyllä puhuin veljeni vaimon Heidin kanssa siitä, että kun ei täällä kylällä ole pienille lapsille mitään. Mietittiin olisiko tuttavapiirissä ketään joka voisi pitää lapsille esimerkiksi jonkinlaista kerhoa. Eipä tullut mieleen. Tällöin veljeni perheessä oli kaksi poikaa ja kolmas tulossa, ja itselläni oli kolme alle kouluikäistä lasta. Ajatus unohtui hetkeksi, mutta palasi entistä voimakkaampana ja tavallaan uhmakkaampanakin, että miksen minä voisi järjestää lapsille toimintaa? (onhan minulla hyvä koulutus ja paljon kokemusta =) ) Koska olin itse niin kovasti tämän asian kannalla niin sain houkutel- tua siskonikin Annemarin ja Katariinan siihen mukaan. Varasin Nostavan koululta salivuoron omiin nimiini, ja niin se homma potkaistiin käyntiin 2007 vuoden alussa. Alle kouluikäisten lasten liikuntatuokioista ilmoiteltiin lähinnä ilmoitustauluilla, tietenkin juttu alkoi kulkea ja muutaman kerran jälkeen meidät olivat löytäneet jo usean perheen pienimmät. Kerho on siis tunnin mittainen osittain ohjattu tuokio, jonne vanhemmat saavat lapsensa jättää ja mennä itse vaikka lenkille tai käymään kaupassa. Salissa lapset saavat pomppia trampoliinilla ja patjoilla, kiipeillä puolapuissa ja köysissä, roikkua renkaissa jne. Mitään välineitä meillä ei ollut joten keräsin kotoa lasteni pieniä palloja, leikkitunnelin, ison täkin ja muita käyttökelpoisia urheilullisia leluja mukaan. Kävin ostamassa lisäksi isompia palloja, hulahula- renkaita ja hyppynaruja. Otin vanhimman poikani cd-soittimen ja lastenlauluja, ja näillä mentiin Alku kevään vedimme tätä siskoporukalla. Jossain vaiheessa Katariina lopetti opiskelu kiireidensä takia. Lapsia oli paljon, ja tarvitsimme lisää silmiä vahtimaan lapsia. Annemari sai houkuteltua ystävänsä Emmin mukaan. Koska lapsia oli toiminnassa mukana parhaimmillaan pälle kaksikymmentä, tunsin turvalliseksi muuttaa toiminnan Nostavan kylätoimikunnan nimiin. Annemari ja Emmi ovat aivan uskomattomia nuoria naisia, ja tekevät tätä hommaa täysin vapaaehtoisesti ja ilman palkkaa, niin kuin minäkin. Olen ottanut paljon kehuja vastaan toiminnasta ja varsinkin Katariinaa, Annemaria ja Emmiä on kehuttu kovasti. On hienoa, että nuoret tulevat perjantai- iltaisin iloisina touhuamaan oman kylän lasten kanssa Itse väsyin joka perjantaiseen merkintään kalenterissani ja sanoin väsymisestäni muille äideille, jotka ottivat asian vastaan hyvin. Nyt nostavalaisten lasten liikuntakerho toimii ns. äitien vastuuvuoroilla. Homma on sujunut hienosti, kiitos siitä ennen kaikkea Annemarille ja Emmille, sekä tietysti kaikille meille äideille Näillä eväillä jatketaan vielä tämä kevät. Mitenköhän on ensi syksyn laita? Teksti ja kuvat: Maarit Borgenström- Saarinen Orimattilan kylät tekivät mahdottomasta mahdollista Mitä luulisit saavasi aikaan euron kokonaisbudjetilla? Joukko Orimattilan kyliä perusti sellaisella hankebudjetilla kahdeksan (8) luontopolkua Orimattilan alueelle. Raha rahaa kului vähän, mutta talkootunteja tuli mittariin moninkertainen määrä. Materiaalihankinnoissa hyvät yhteistyökumppanit olivat kullan arvoisia. Tönnön kylä oli yksi niistä kylistä, joka osallistui 3+3 (kolme maakuntaa Suomesta ja kolme Virosta) Interreg hankkeeseen. Moni orimattilalainen kylä oli kolme vuotta sitten sitä mieltä, että paikkakunnalle tarvittiin erilaisia luontopolkuja. Tuumasta toimeen lähdettiin mukaan useamman maakunnan yhteiseen hankkeeseen, vaikka rahaa ei luvattu kuin nimeksi. Tarve oli suuri. Käärittiin hihat ylös ja ryhdyttiin hommiin. Polku polulta edettiin. Viimeiset opasteet lyödään maahan tänä kesänä. Tönnön kylä oli yksi niistä kylistä, joka kaipasi kylälleen omaa luontopolkua. Suunnittelualue valittiin sen mukaan, missä perustamiskustannukset olivat mahdollisimman edulliset: alueella oli jo paljon kyläläisten itsensä tallomia kinttupolkuja. Paikallinen työttömien perustama yhdistys rakensi polulle muutaman kiinteän taulun sekä joukon numeroituja paaluja. Jokainen polulle lähtijä voi nyt itse tulostaa netistä paalupaikoille suunnitellut rastitekstit tai vaihtoehtoisesti noutaa tekstit Tönnön omalta kioskilta. Numeroidut paalut mahdollistavat jatkossa myös uusien erilaisten teemapolkujen järjestämisen. Tönnön luontopolun paalurastien aiheet käsittelevät tällä hetkellä suomalaisia lehtipuita, vesienhoitoa, riistanhoitoa ja pohjavesivaroja. Polku on ahkerassa käytössä: sitä käyttävät niin koululaiset kuin iltalenkillä olevat kyläläiset. Orimattilan muut luontopolut sijaitsevat monella eri kylällä. Natura 2000 luontopolut sijaitsevat Niinikoskella ja Mallusjoella. Niinikosken polku kertoo tarinan soista ja Mallusjoen polku vanhan metsän tarinan. Karkkulan kylän luontopolku kulkee Terriniemen kallioiden jylhissä kallioleikkaukissa luonnonkauniin Mallusjärven rannalla. Orimattilan keskustassa sijaitsevat Lintulan, Palojoen ja Jymylinnanmäen luontopolut. Lintulassa tutustutaan puronotkoon ja Jymylinnanmäellä voi lenkkeillä luonnon keskellä harjumaastossa. Palojoen varrella ei ole mitään tauluja vaan kesän tultua netistä voi tulostaa itselleen Palojoen rantakasvillisuutta koskevan opaslehtisen. Hakalan metsäaiheinen luontopolku sijaitsee Pyörähtälän suunnassa. Tönnöläinen yläasteen oppilas Olli Jouppila tutki orimattilalaisten 8. ja 9. luokan oppilaiden ympäristöasenteita ja *tietämystä TET (työelämään tutustuminen)- harjoittelujaksollaan lokakuussa Selvityksen mukaan lähes kaikki nuoret pitivät ympäristönsuojelua tärkeänä. Nuorten ympäristöasenteet saivatkin Tönnön kyläjohtokunnan ideoimaan yhdessä muiden kylien kanssa jatkoa luontopoluille: päätettiin yhdessä kunnostaa nuorten mieleinen uimaranta parempaan kuntoon ja edistää laajemman kunto- ja virkistyspolkuverkoston luomista. Teksti:Kirsi Liukkonen- Hämäläinen Kuva: Pertti Oksanen PÄIJÄT-HÄMEEN KESÄMENOVINKIT TAPAHTUMAKALENTERISSA!

18 18 Morganismi on kesän ilon pilkahdus Verbaalista leikkiä, yllättäviä oivalluksia, luonnonmateriaaleista ja kierrätystavarasta tehtyjä teoksia. On turha yrittää kuvailla mitä Morganismi on, se pitää kokea. Tosikkojen ei kannata vaivautua, mutta koska harva myöntää olevansa tosikko, niin ehkä heidän olisikin kaikkein tärkeintä Morganismissa piipahtaa tai mieluummin viipyä pitkään. Taide panee kiertämään Taide-, tieto- ja huviryväs Morganismi on rönsyilevä kokonaisuus, johon kuuluu Morganin alkuperäisnäyttely veistospolkuineen, tietosäilö ja tarkkaamo Kuhanpää sekä huvipuisto, jossa on mm. lastenmakasiini Sintti. Lisäksi on erikoisesityksiä ja mitä kaikkea onkaan vielä tulossa. Näin esittelee Morgan itse Morganismin, Sysmässä Virtaan kylässä, Linnan tilalla, Vääksyntien varrella olevan taide-, tieto- ja huviryppään. Ehkä parasta on aloittaa veistospolulta. Se virittää sopivaan tunnelmaan ja kävellessä ehtii sulatella näkemäänsä. Näyttely osoittaa, että pohtivaa taidetta voi syntyä mistä tahansa, kun omaa osaavat kädet ja antaa ajatuksen lentää. Ydinperhe viimeisellä rantabulevardilla, Sopeutus ja triptyykki Äidit odottavat Isänmaa odottaa Nuoria sankareita, ovat tästä mainioita esimerkkejä. Mutta Morganismi on silti kaikkea muuta kuin vakava. Juuri kun ehtii pohtia teosta vakavasti, huumori tunkee esiin sen toiselta laidalta. Morganismi on myös lasten paikka. Lastenmakasiini Sintissä ja huvipuistossa voi kokeilla mm. omintakeisia pelejä, karuselliä ja liukuputkea. Leikkiä tiedon varjolla Kylä PARAS paikka poiketa Kuhanpään tietosäilössä ja tarkkaamossa on luonnontieteellinen perusnäyttely, mm. muumioita, luurankoja, pesiä ja saattaapa paikalla vilahtaa muuta materiaalia eläväisempi näyttelykissa Miiu. Kuuhuone, tähtitaivas ja Camera obscura elävät sulassa sopusoinnussa tiedonlajittelijan ja kansanuskomuskabinetin kanssa. Jos leikki on lasten työtä, täällä tietoa saa leikin varjolla, vai oliko se sittenkin toisin päin? Puodin puolelta löytyy pullotettua menneisyyttä, taulusarja loisista, kauhukoruja ja -kransseja ja vaikka pullonavaajia. Luonto tarjoaa ehtymättömästi materiaaleja kaarnatauluihin, tuohitöihin ja vaellussauvoihin. Olen, mitä kulloinkin olen Morganismissa on ajoittain myös yleisöesityksiä. Mielenkiintoista nähtävää tarjoavat Tirehtööri H.J. Morgan ja kirppusirkus Sirkus Minimus Pulex, Shamaani, tietäjä Kalevanpoika Hamalainen ja kierto-opiston dosentti sankaritieteilijä H.M. Juhani Hämeenjussi. Saatatpa myös nähdä Hiljaisen Hämäläisen liikkuvia kuvia, jos osaat katsoa. Tällainen on Morganismi-näyttely. Kun tästä ei selvinnyt tarpeeksi, ota riski ja mene katsomaan. Teksti: Irma Peltola Kuva: Heikki Hämäläinen Morganismi 2008 näyttely avautuu ja jatkuu siitä asti torstaista sunnuntaihin klo Muina aikoina näyttely on auki sopimuksen mukaan erityisesti ryhmille. Puoti Linnan tilalla on auki myös näyttelykauden ulkopuolella, jolloin kannattaa varmistaa aukiolo puhelimitse. Lisätietoja nettisivuilta osoitteesta tai sähköpostilla ja puhelimitse Ulvontaa Vuorenmäellä Artjärven teatterinharrastajat ovat tänäkin kesänä yhdistäneet voimansa ja esittelevät yleisölle oman näkemyksensä Arto Paasilinnan tutusta suosikista Ulvova mylläri. Vuorenmäen idyllinen kesäteatterinäyttämö Villikkalanjärven rannalla on muuttunut kyläksi missä tahansa Suomessa. Tapahtumat sijoittuvat sodanjälkeiseen aikaan, mutta tarina sinänsä on ajaton. Se kertoo suvaitsevaisuuden puutteesta ja ahdasmielisestä yhteisöstä, joka ei siedä poikkeavaa käytöstä tai tuskallisen suoria huomioita itsestään. Paasilinnan tyyliin kuuluu maustaa riipaiseva tarina rehevällä huumorilla ja suurella inhimillisyydellä, romantiikkaa unohtamatta. Artjärveläisten versiossa on yllättäen mukana myös rytmikästä flamencoa ja muita epäsovinnaisempia elementtejä, ja ohjaaja Tero Porali uskoo harrastajaryhmän esityksen voittavan puolelleen vaativimmankin yleisön. Vuoden 2007 farssiversio klassikosta Robin Hood miellytti kaikenikäisiä katsojia. Kesällä 2008 Vuorenmäen kesäteatterissa on mukana näyttelijöitä alaasteikäisistä kuusikymppisiin. Artjärven kylien lisäksi vahvistuksia on saatu Lahdesta, Orimattilasta ja Lapinjärveltä. Itse myllärin roolin esittää harrastajateatterin konkari Jori Lahtinen. Ulvovan myllärin ensi-ilta Artjärven Vuorenmäellä on ja viimeisen kerran ulvahdukset kiirivät järvenselällä Teksti ja kuva: Mari Harve Soramäentie, HOLLOLA Puh. (03) , Bonusta jopa 5% Muista myös maksutapaetu 0,5% Morganismissa on nähdä myös shamaanin, kirppusirkuksen tai kuulla konsertin.

19 19 MUUTAMIA ESIMERKKEJÄ KOTIVAKUUTUS- ASIAKKAIDEMME SAAMISTA EDUISTA: Ympäristöneuvonnasta käytännön vinkkejä Kun ympäristöasiat askarruttavat Vesijärvenkatu 27:ssä sijaitsevasta Lahden seudun ympäristöpalveluiden ympäristöneuvonnasta saa apua ja tietoa moniin kysymyksiin. Palvelupiste on avoinna ja ympäristöneuvoja opastaa arkipäivisin. Ympäristöneuvonta toimii linkkinä asukkaiden ja kaupungin virkamiesten välillä, sillä tieto erilaisia asioita hoitavista ihmisistä löytyy neuvonnan kautta. Ympäristöneuvonnasta saa myös esitteitä ja materiaalia mukaansa maksutta. Esitteitä löytyy kaikkea kestävän kehityksen aihealueesta. Esillä on pysyvä kestävän kulutuksen näyttely. Mallikeittiö kertoo ekotehokkaamman arjen pyörittämisestä. Ympäristöneuvonta kiertää myös monissa erilaisissa tapahtumissa, joten neuvontaan voi törmätä vaikka markkinapäivänä. Ympäristöviikko tulee taas, kun ympäristöasioista käsitellään syyskuussa teemaviikolla. Tämän vuoden teemana on ilmastonmuutoksen hillitseminen ja siihen sopeutuminen. Tämän päivän polttavan aiheen alle mahtuu paljon ympäristötekoja, sillä erityisesti pienilläkin ympäristömyönteisillä teoilla on merkitystä, eihän ole olemassa mitään yhtä suurta tekoa, jolla tilanne voitaisiin hoitaa. Ympäristöstään ja yhteisistä asioista kiinnostuneet lahtelaiset ovat tervetulleet mukaan aluekummitoimintaan. Ympäristöneuvonta Patina, Vesijärvenkatu 27, Lahti puh ma-ke, pe 9-16, to Heinolan Omakotiyhdistys Lakiasiantoimisto K. Mattila, Heinola Suomessa on vain yksi pankki, joka maksaa bonusta pankkiasioinnista, myös lainoista. Jos et vielä ole sellaisen pankin asiakas, ehdotamme, että tulet pistäytymään Osuuspankissa. Jos olet jo bonus-asiakkaamme, onnittelemme. Kun sinä pärjäät, myös me pärjäämme. Lisätiedot OP , op.fi. Hauskaa kesää! Päijät-Hämeen kylät ry Vakuuta kaikki tärkeä ja säästä selvää rahaa Lähivakuutuksen kotiasiakkaana saat rahanarvoisia etuja kodin ja perheen vakuutuksista. Saat merkittäviä alennuksia ja Suomen parasta vakuutuspalvelua. 50 %:n alennus lasten ja aikuisten uudesta sairauskuluvakuutuksesta 30 %:n alennus tapaturmavakuutuksesta 30 %:n alennus jatkuvasta matkustajavakuutuksesta Lähivakuutuksen asiakkaana saat vakuutus maksuistasi YkkösBonusta. LÄHIVAKUUTUS VELLAMO Aidosti paikallinen /vellamo

20 20 VIIKKOUUTISET Seutuneloset on nelinkertainen kylien äänenkannattaja! Seutunelosten virkeän valppaat paikalliset lehdet tavoittavat joka viikko yli päijät-hämäläistä kymmenessä kunnassa. Neliapila, Seutunelosten uusi KESÄLEHTI ilmestyy Hollola, Kärkölä ja Hämeenkoski Orimattila, Pukkila, Artjärvi ja Myrskylä Nastola ja Kuivanto Asikkala Seutunelosten KESÄLEHTI, mehukas NELIAPILA LA ilmestyy toukokuun lopussa. Siinä on tiiviissä muodossa kaikkien neljän lehden levikkialueen kesän kohokohdat: makoisat mansikkapaikat, upeat uimarannat, vauhdikkaat tapahtumat, soitot, teatterit, torit ja kesäihmiset suvisine ajatuksineen. Ilmoita omat viestisi Päijät-Hämeen kesäkansalle. Varaa paikka ilmoituksellesi heti, NELIAPILA säilyttää tuoreutensa koko kesän. Sen saavat lehtiemme vakituisten lukijoiden ohella myös alueen kesäasukkaat ja satunnaiset matkailijat kymmenistä jakelupisteistä ympäri maakuntaa. Ota yhteyttä myyntiasiantuntijoihimme: Mirva Rantalainen puh Soili Kaivosoja puh Marjaleena Kardell puh