Suvi Salmela LUONTO- JA YMPÄRISTÖALAN OSAAMISTARVESELVITYS. Opetushallitus Utbildningsstyrelsen 2005

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Suvi Salmela LUONTO- JA YMPÄRISTÖALAN OSAAMISTARVESELVITYS. Opetushallitus Utbildningsstyrelsen 2005"

Transkriptio

1 Suvi Salmela LUONTO- JA YMPÄRISTÖALAN OSAAMISTARVESELVITYS Opetushallitus Utbildningsstyrelsen 2005 MONISTE 27/2005

2 Opetushallitus Taitto: Soila Salonen Moniste 27/2005 ISBN (nid.) ISBN (pdf) ISSN

3 Sisällys Saatteeksi 1 JOHDANTO Selvityksen tavoitteet Luonto- ja ympäristöalan ammatillinen koulutus Luonto- ja ympäristöalan koulutusohjelmat Luonto- ja ympäristöalan perustutkinto Opintojen muodostuminen Näyttötutkinnot Koulutusohjelman tavoitteet Luonto- ja ympäristöalan tutkinnosta valmistuneiden työtehtäväkentät Opiskelijamäärät ja niiden kehitys Opiskelijamäärät tulevaisuudessa Jatko-opinnot ja ammatillinen lisäkoulutus luonto- ja ympäristöalalla Luonnonvara- ja ympäristöalan työtilanteesta ja sen kehityksestä SELVITYKSEN TOTEUTUS TULOKSET Työelämään sijoittuminen Luonto- ja ympäristöalan koulutusohjelmista valmistuneiden nykyisiä ja aikaisempia työnantajia Alan työtehtävien kuvaus Koulutusta vastaavalle alalle työllistymiseen vaikuttavat tekijät Valmistuneiden urakehityksen seuranta Luonto- ja ympäristöalan opintojen keskeytykset Jatko-opinnot OSAAMINEN Osaamisen painopisteet ja osaamistarpeet Mitä osaan parhaiten luonto- ja ympäristöalan koulutuksen pohjalta? Minkälaista osaamista luonto- ja ympäristöalan perustutkinnosta valmistuneet tarvitsisivat enemmän työelämässä Tutkinnon vaatimustaso työelämän odotuksiin nähden TUTKINNON KEHITTÄMISTARPEET Oppilaitosten ja opiskelijoiden määrä Vähemmän aihekokonaisuuksia, enemmän erikoistumista Työssäoppiminen ja työelämälähtöisyys Koulutuksen markkinoiminen työnantajille Opetuksen taso ja opetusmenetelmät Erityisesti luontoyrittäjien suuntautumisvaihtoehdossa huomioitavaa Luontoyrittäjien tutkintonimike Turvallisuuden kehittäminen Työnantajilta kerätty palaute JOHTOPÄÄTÖKSET JA KEHITTÄMISEHDOTUKSET Aloituspaikkojen määrä Opetussuunnitelman kehittämistarpeet Työssäoppiminen Tutkintonimike LÄHTEET LIITTEET

4 Saatteeksi Luonto- ja ympäristöalan perustutkinto on varsin uusi ammatillisen koulutuksen tutkinto. Sen tarve on syntynyt toisaalta maaseutuyrittäjyyden muuttuessa entistä monimuotoisemmaksi ja toisaalta ympäristökysymysten huomioimisen noustessa yhä tärkeämmäksi osaksi nyky-yhteiskuntaa. Tulevaisuuden haasteet ovat alalla merkittävät. Maaseudun pienyrityksistä perustuotantotiloilla harjoitetaan maa- ja metsätaloutta. Näiden osuus on kaikista pienyrityksistä noin 39 %. Monialaisilla maatiloilla (18 %) harjoitetaan maa- ja metsätalouden lisäksi muun toimialan yritystoimintaa. Muita maaseutuyrityksiä ovat puolestaan maaseudulla sijaitsevat pienyritykset, joilla ei ole maatilakytkentää. Tällaisten yritysten määrä on lisääntynyt erityisesti 1990-luvulla muodostaen nykyään noin 43 % kaikista maaseudun pienyrityksistä. Muun yritystoiminnan aloittaminen liittyy usein tilan toimintaympäristössä tapahtuneisiin muutoksiin. Toisaalta maaseudun tuotteille ja palveluille on muodostunut uutta kysyntää ja toisaalta maatalouden rakennemuutos on väistämättä saanut viljelijäperheet ja maaseudulla asuvat ihmiset etsimään uusia toimeentulon mahdollisuuksia. Tyypillisiä pienyritysten toimialoja ovat muun muassa matkailu, erilaiset muut palvelut sekä puun ja elintarvikkeiden jatkojalostus. Luontoalan perustutkinto tarjoaa juuri näille toimialoille suuntautuvaa koulutusta. Ympäristöalan perustutkinto tuottaa ympäristönhoidon ammattilaisia mitä erilaisimpiin käytännön tehtäviin. Koska ilmastonmuutos on edennyt ja vesistönsuojelutarpeet ovat lisääntyneet sekä yhdyskuntajätteiden lajittelun ja uusiokäytön merkitys korostunut, on oletettu, että myös ympäristönhoidon ammattilaisten tarve näihin tehtäviin lisääntyy. Koulutuspaikat ovatkin luonto- ja ympäristöaloille lisääntyneet. Ammatillisen koulutuksen suunnittelussa keskeistä on ollut työelämävastaavuuden ja tulevaisuusajattelun lisääminen. Koulutuksen kehittämisen tukena ovat määrällinen ja laadullinen ennakointi, joiden avulla pyritään tunnistamaan koulutus- ja osaamistarpeita koulutuksen rakenteita ja sisältöjä suunniteltaessa. Laadullista ennakointia voidaan luonnehtia osaamistarpeiden tunnistamismenetelmäksi, jossa pyritään ammatillisten muutosten paikantamiseen. Tämän selvityksen tarkoituksena on saada vastausta kysymykseen, vastaako Luonto- ja ympäristöalan perustutkinto kolmine koulutusohjelmineen sisällöltään työelämän odotuksia ja osaamistarpeita. Eli onko ko. ammatillinen peruskoulutus tuottanut tarkoitettua osaamista ja onko koulutus työelämän odotusten ja muutosten suuntainen.

5 Selvityksessä on edetty niin, että ensin on määritetty valmistuneiden sijoittumisprofiili eli mihin tehtäviin ja työpaikkoihin valmistuneet ovat sijoittuneet ja tämän jälkeen heidän osaamisprofiilinsa eli osaaminen suhteessa työn ja työpaikan vaatimuksiin. Kyselyt suunnattiin kolmelle taholle: valmistuneille, oppilaitoksille ja työnantajille. Tulosten kokoamisen ja analyysin jälkeen koulutuksen ja osaamisen mahdolliset ongelmat tai kehittämistarpeet voivat nousta ja nousevat esiin. Myös avointen kysymysten ja vastausten kautta saadaan mielenkiintoista ja välitöntä palautetta. Tämän osaamistarveselvityksen on laatinut MMM Suvi Salmela Opetushallituksen ammatillisen koulutuksen linjan tilauksesta. Selvityksen koordinaattorina on toiminut ylitarkastaja Marja-Liisa Visanti yhdessä luonnonvara- ja ympäristöalan asiantuntijan opetusneuvos Susanna Tauriaisen kanssa. Kyselylomakkeet ja kyselyjen suuntaaminen on suunniteltu yhdessä tutkijan kanssa. Maatalousja ympäristöalan koulutustoimikunta on toiminut selvityksen ohjausryhmänä. Selvityksen tuloksia on esitelty koulutustoimikunnalle Tämän jälkeen selvitys muokataan julkaisuksi ja aineisto siirretään Opetushallituksen ennakoinnin sähköiseen tietopalveluun Enstiin. Tarkoituksena on, että selvityksen metodiikkaa voidaan yleisesti hyödyntää vastaavissa ennakointihankkeissa koulutussuunnittelun eri tasoilla ja alueilla. Marja-Liisa Visanti Marja-Liisa Visanti ylitarkastaja Susanna Tauriainen Susanna Tauriainen opetusneuvos

6 7 1 JOHDANTO 1.1 Selvityksen tavoitteet Luonnonvara- ja ympäristöalan ammatillisen peruskoulutuksen kehittämisohjelmassa 2005 todettiin, ettei luonto- ja ympäristöalan työllisyystilanteesta ole toistaiseksi ollut saatavilla kattavaa aineistoa. Alan työllisyystilanteen selvittäminen on kuitenkin keskeistä alan koulutustarpeen ennakoinnissa ja tutkinnon kehittämistyössä. Tästä syystä Opetushallitus käynnisti luonto- ja ympäristöalan osaamistarpeiden kartoitushankkeen. Selvityksen tarkoituksena oli kartoittaa luontoja ympäristöalan perustutkinnon koulutusohjelmista valmistuneiden sijoittumista työelämään sekä koulutuksen tuottaman osaamisen vastaavuutta työelämässä. Selvityksen tavoitteena oli myös luonto- ja ympäristöalan perustutkinnon kehittämistarpeiden kartoittaminen. Selvitys toteutettiin luonto- ja ympäristöalan koulutusohjelmista vuonna 2003 tai sitä aiemmin valmistuneille, heidän työnantajilleen sekä alan koulutusta antaville oppilaitoksille suunnatulla kyselyllä. 1.2 Luonto- ja ympäristöalan ammatillinen koulutus Suomessa erilaisia ammatillisia perustutkintoja on yhteensä 52. Luonto- ja ympäristöalan perustutkinto kuuluu luonnonvara- ja ympäristöalan koulutukseen, johon sisältyy kaikkiaan viisi eri perustutkintoa: Maatilatalous, maatalousalan perustutkinto Puutarhatalous, puutarhatalouden perustutkinto, puutarhuri Kalatalous, kalatalouden perustutkinto Metsätalous, metsäalan perustutkinto Luonto- ja ympäristöalan perustutkinto (ent. Muu luonnonvara-ala). 1.3 Luonto- ja ympäristöalan koulutusohjelmat Luonto- ja ympäristöalan perustutkintoon kuuluu kolme eri koulutusohjelmaa: Ympäristöalan koulutusohjelma, ympäristönhoitaja Luontoalan koulutusohjelma, luontoyrittäjä Poro- ja luontaistalouden koulutusohjelma, porotalousyrittäjä.

7 8 Luonto- ja ympäristöalan perustutkinto on ollut koulutuskokeilussa vuodesta 1998 alkaen viidessä luonnonvara- ja ympäristöalan oppilaitoksessa Järviseudun ammatti-instituutissa, Lapin luontoopistossa, Pohjois-Karjalan ammattiopistossa, Päijänne-instituutissa ja Varsinais-Suomen maaseutuoppilaitoksessa. Vakinaisena kolmivuotisena ammatillisena koulutuksena luonto- ja ympäristöalan tutkinto alkoi elokuussa (Porki 2004) Koulutuskokeilussa mukana olleista oppilaitoksista ensimmäiset uuden tutkinnon suorittaneet valmistuivat keväällä Samana vuonna valmistuivat myös luonto- ja ympäristöalan valtakunnallisen opetussuunnitelman perusteet, jota käytetään pohjana koulukohtaisten opetussuunnitelmien laadinnassa. 1.4 Luonto- ja ympäristöalan perustutkinto Ammatillisten perustutkintojen suorittaminen kestää 3 vuotta. Koulutuksen pituus voi kuitenkin vaihdella opiskelijoittain koulutuksen ja työkokemuksen mukaan. Luonto- ja ympäristöalan perustutkinnon laajuus on 120 opintoviikkoa. Opiskelu tapahtuu pääosin oppilaitoksissa, mutta vähintään 20 opintoviikkoa täytyy olla työpaikoilla tapahtuvaa ohjattua ja arvioitua työssä oppimista. Luontoja ympäristöalan tutkinnon voi suorittaa joko peruskoulu- tai ylioppilaspohjaisena. Ylioppilaiden tai aikaisemmin jonkin muun ammatillisen perustutkinnon suorittaneiden koulutusaika on 0,5-1 vuotta lyhyempi opintojen hyväksi lukemisen johdosta. (Opetushallitus 2001) Opintojen muodostuminen Yhteiset painotukset ja kaikille aloille yhteinen ydinosaaminen Luonto ja ympäristöalan koulutusohjelma 120 ov Yhteiset opinnot Pakolliset opintokokonaisuudet Valinnaiset opintokokonaisuudet Ammatilliset opinnot Opintoihin sisältyy työssäoppimista vähintään Tutkinnon yhteiset ammatilliset opinnot Koulutusohjelmittain eriytyvät ammatilliset opinnot Vapaasti valittavat opinnot 16 ov 4 ov 20 ov 20 ov 70 ov 20 ov 90 ov 10 ov

8 9 Yhteisten opintojen opintokokonaisuudet pakolliset valinnaiset Äidinkieli 4 ov 0-4 ov Toinen kotimainen kieli 1 ov 0-4 ov Vieras kieli 2 ov 0-4 ov Matematiikka 3 ov 0-4 ov Fysiikka ja kemia 2 ov 0-4 ov Yhteiskunta-, yritys- ja työelämätieto 1 ov 0-4 ov Liikunta 1 ov 0-4 ov Terveystieto 1 ov 0-4 ov Taide ja kulttuuri 1 ov 0-4 ov Ympäristötieto 0-4 ov Tieto- ja viestintätekniikka 0-4 ov Etiikka 0-4 ov Kulttuurin tuntemus 0-4 ov Psykologia 0-4 ov Yritystoiminta 0-4 ov Yhteensä 16 ov 4 ov Ammatillisten opintojen opintokokonaisuudet 1. Luonto- ja ympäristöalan osaaminen 20 ov 2. Ympäristönhoito 20 ov 3. Vesihuolto 20 ov 4. Materiaalivirtojen hallinta 20 ov 5. Vesistöjen kunnostus ja hoito 20 ov 6. Maa-ainesten otto, maaperän hoito ja kunnostus 20 ov 7. Elinympäristöjen hoito 20 ov 8. Ympäristöterveysriskien arviointi ja hallinta 20 ov 9. Energianhuolto 20 ov 10. Ympäristölaadun hallinta 10 ov 11. Kulttuuriympäristöjen hoito 10 ov 12. Ympäristöviestintä 10 ov 13. Ympäristöalan yrittäminen 10 ov 14. Luontoyrittäminen 20 ov 15. Luonto-opastus ja luontomatkailu 20 ov 16. Ulkoilureittien suunnittelu ja rakentaminen 20 ov 17. Luonnontuotteiden keruu, käsittely ja markkinointi 20 ov 18. Eräretkien opastus 10 ov 19. Luonto-opastuksen erityisosaaminen 10 ov 20. Luonnontuotteiden tuotteistaminen elintarvikkeiksi 10 ov 21. Luonnontuotteiden jatkojalostus luontaistuotealan tuotteiksi 10 ov 22. Poro- ja luontaistalouden perusosaaminen 10 ov 23. Porotalousyrittäminen 40 ov 24. Kalastus ja kalan käsittely 10 ov 25. Kalastus ja kalajalosteiden valmistus 30 ov 26. Metsien monikäytön perustyöt 10 ov 27. Metsien monikäytön työtehtävissä toimiminen 30 ov 28. Poronhoito 10 ov

9 Porotalous matkailun ohjelmapalveluna 5 ov 30. Porotuotteiden jatkojalostus 5 ov 31. Pienkoneiden korjaus 5 ov 32. Maa- ja metsätalouden työt 5 ov 33. Lampaanhoito 5 ov 34. Riistanhoito, -käsittely ja metsästysretkien järjestäminen 5 ov 35. Yritystalous 5 ov 36. Muut valinnaiset opinnot 10 ov Näyttötutkinnot Näyttötutkinto on joustava tutkinnon suorittamistapa erityisesti aikuisväestölle. Näyttötutkinnon suorittamista varten hankitut tiedot voivat olla työn, opiskelun tai harrastuksen kautta saatuja. Näyttötutkinto on siis mahdollista suorittaa ilman siihen valmistavaa koulutusta. Näyttötutkinnoissa on kolme eri tasoa. Ammatillisissa perustutkinnoissa osoitetaan ammattitaidon saavuttamisen edellyttämät tiedot ja taidot. Ammattitutkinnoissa osoitetaan alan ammattityöntekijältä edellytetty ammattitaito ja erikoisammattitutkinnoissa alan vaativimpien työtehtävien hallinta. Kaikkiin ammatti- ja erikoisammattitutkintoihin sisältyy myös yrittäjyys-osa, joka antaa yritystoiminnan käynnistämisessä tarvittavia perustietoja ja taitoja (Aikuisten näyttötutkinnot 2005). Luonto- ja ympäristöalan perustutkintoon rinnasteisia tutkintoja ovat erä- ja luonto-oppaan, luonnontuotealan ja porotalouden ammattitutkinnot ja luontokartoittajan, riistamestarin, keruutuotetarkastajan ja maaseudun kehittäjän erikoisammattitutkinnot. Luonto- ja ympäristöalalle soveltuvat myös yrittäjätutkinnot. Tiedot, taidot ja kokemus osoitetaan virallisesti hyväksytyissä tutkinnoissa, jotka muodostuvat ammattitaidon näytöistä. Näyttötutkinnoilla voi saavuttaa useissa tapauksissa myös jatko-opintokelpoisuuden esimerkiksi ammattikorkeakouluihin Koulutusohjelman tavoitteet Luonto- ja ympäristöalan perustutkinnon oppimistavoitteet ovat laaja-alaiset: Luonto- ja ympäristöalan perustutkinnon suorittaneen tulee osata tehdä alan monipuolisia perustöitä sekä oman koulutusohjelmansa mukaisia työtehtäviä ympäristövastuullisesti ja luonnon monimuotoisuutta edistäen. Hänen on tunnettava ekologiset vuorovaikutussuhteet ja hänen on osattava tunnistaa kasvien ja eläinten peruslajit. Hänen on osattava soveltaa tehtävissään ympäristölainsäädäntöä ja elinkaariajattelua. Hänen on osattava työskennellä taloudellisesti, tuottavasti ja asiakaslähtöisesti edistäen kannattavaa yritystoimintaa. Hänen on osattava toimia yrittäjämäisesti, itsenäisesti ja vastuuntuntoisesti. Hänen on osattava viestiä ammattialansa asioita ja toimia ammattinsa edellyttämien työryhmien ja tiimien jäsenenä ja sopeutua työyhteisöönsä. Hänen tulee osata hyödyntää työssään luonto- ja ympäristöalan asiantuntijoita ja organisaatioita sekä niiden toimintoja.

10 11 Luonto- ja ympäristöalan perustutkinnon suorittaneen on osattava huolehtia omasta fyysisestä ja henkisestä kunnostaan sekä osattava noudattaa omaan työhönsä liittyviä työturvallisuuden ja ergonomian vaatimuksia. Hänen on osattava kehittää taitojaan ja tietojaan jatkuvasti. Hänen on osattava arvostaa oman ammattialansa ja lähialueen kulttuuria. Hänen on osattava toimia monikulttuurisessa ympäristössä ja myös kansainvälisillä työmarkkinoilla. (Opetushallitus 2001) 1.5 Luonto- ja ympäristöalan tutkinnosta valmistuneiden työtehtäväkentät Selvityksen keskeisenä tavoitteena oli tarkastella tutkinnosta valmistuneiden sijoittumista työelämään. Valtakunnallisessa opetussuunnitelmassa on määritelty tutkinnosta valmistuneiden työtehtävät. Ympäristöalan koulutusohjelmasta valmistunut ympäristönhoitaja suuntautuu kaupunkien, taajamien ja maaseudun ympäristönhuollon tai maa- ja metsätalouden sekä teollisuuden ja yritysten ympäristönhoitotehtäviin. Koulutusohjelman sisällä opiskelijan tulee valita suuntautuminen vesihuollon, vesistöjen kunnostuksen ja hoidon, maa-ainesten oton ja maaperän kunnostuksen, kiinteistöjen materiaalivirtojen hallinnan, energianhuollon, ympäristöterveyden tai elinympäristöjen hoidon tehtäviin. Luonto- ja ympäristöalan koulutusohjelman suorittanut luontoyrittäjä sijoittuu joko luonto-oppaan ja luonto-matkailun työtehtäviin tai luonnontuotealaan erikoistunut yrittäjäksi tai alihankkijaksi. Poro- ja luontaistalouden koulutusohjelmassa opiskelija suuntautuu joko poro- tai luontaistalouteen. Valmistuttuaan he sijoittuvat alan yrittäjiksi tai työntekijöiksi. Luontaistalouden suuntautumisvaihtoehdon valinnut opiskelija suuntautuu poro-, kala-, riista tai pienimuotoiseen maa- ja metsätalouteen niin että hän pystyy hankkimaan toimeentulonsa yhdistämällä eri ansiotulon lähteitä. (Opetushallitus 2001) 1.6 Opiskelijamäärät ja niiden kehitys Luonto- ja ympäristöalan perustutkinnon voi tällä hetkellä suorittaa 24 luonnonvara- ja ympäristöalan ammatillisessa oppilaitoksessa (taulukko 1, liite 4). Koulutusta tarjoavien oppilaitosten määrä on vaihdellut vuosittain. Vähäisten hakijoiden vuoksi koulutusta ei ole voitu aloittaa kaikissa oppilaitoksissa suunnitelmien mukaan ja vuonna 2002 koulutus keskeytyi ensimmäisen vuoden perusopintojen jälkeen kahdessa oppilaitoksessa opiskelijoiden riittämättömyyden takia. (Porki 2004) Luonto- ja ympäristöalan koulutukseen ensisijaisesti hakeneiden määrä on vähentynyt koulutuksen vakinaistamisesta lähtien.

11 12 Taulukko 1. Luonto- ja ympäristöalan perustutkintoa tarjoavat oppilaitokset yhteishaussa vuosina (Opetushallitus ) Oppilaitokset/kpl Taulukko 2. Luonto- ja ympäristöalan koulutukseen ensisijaisesti hakeneet ja koulutukseen valittujen opiskelijoiden määrät kevään yhteishaussa vuosina (Luonnonvara-alan koulutuksen kehittämisohjelma). Opiskelijat sijaiset hakijat Valitut Opiskelijamäärät tulevaisuudessa Luonnonvara- ja ympäristöalan ammatillisen peruskoulutuksen kehittämisohjelmassa 2005 on pohdittu luonto- ja ympäristöalan koulutuksen määrällistä mitoitusta. Alan työvoimatarpeiden ja koulutuksen aloittajatarpeiden ennakointi on erityisen vaikeaa, koska alan työtehtävät ovat sidoksissa julkisen talouden kehitykseen ja yhteiskunnallisiin arvovalintoihin. Porotalouden työllisten määrän arvellaan joka tapauksessa laskevan. Luonto- ja ympäristöalan ammatillisen peruskoulutuksen laskennallinen aloittajatarve on vain 1/6 tämän hetken aloittaneiden määristä (taulukko 3). Toimintaohjelmassa kuitenkin todetaan, ettei käytössä olevalla laskentamenetelmällä välttämättä kyetä ottamaan huomioon pienen mutta kasvavan koulutusalan kaikkia kehitystarpeita, joten kovin tarkkaa arviota ei voida antaa. Aloittajatarpeen ennakoidaan kuitenkin osuvan nykyisen aloittajamäärän ja laskennallisen tarpeen väliin. (Luonnonvara- ja ympäristöalan ammatillisen peruskoulutuksen kehittämisohjelma 2005) Taulukko 3. Aloittajamäärät keskimäärin vuotta kohti nykytilanteen mukaan ja laskennallisena tarpeena eri ennakointijaksoilla (Luonnonvara- ja ympäristöalan ammatillisen peruskoulutuksen kehittämisohjelma 2005) (nykytilanne) Peruskehitys Työllistävän kasvun kehitys Aloittajatavoite 2008 KESU Muu luonnonvara-ala Peruskoulutus Ammattikorkeakoulu

12 Jatko-opinnot ja ammatillinen lisäkoulutus luonto- ja ympäristöalalla Kolmivuotinen luonto- ja ympäristöalan perustutkinto antaa yleisen jatko-opintokelpoisuuden mihin tahansa korkea-asteen opintoihin samalla tavalla kuin ylioppilastutkintokin. Opetusministeriön asettamien tavoitteiden mukaan vuoteen 2008 mennessä 25 % ammattikorkeakoulujen ja 2 3 % yliopistojen uusista opiskelijoista olisi ammatillisen koulutuksen peruskoululinjan tutkinnon suorittaneita. Ammatillista lisäkoulutusta ovat ammattitutkinnot ja erikoisammattitutkinnot. Luonto- ja ympäristöalalle soveltuvaa lisäkoulutusta voivat olla bioenergia-alan, luonnontuotealan, erä- ja luonto-oppaan, ympäristönhuollon sekä porotalouden ammattitutkinnot. Erikoisammattitutkinnoista koulutusalalle soveltuvat maaseutumatkailun ja riistamestarin tutkinnot. Koulutusalaa lähellä ovat edellä mainittujen lisäksi myös yrittäjän ammatti- ja erikoisammattitutkinnot. Ammatti- ja erikoisammattitutkinnot voidaan suorittaa vain näyttötutkintoina. Niiden suorittamisjärjestyksen voi kuitenkin valita vapaasti. 1.9 Luonnonvara- ja ympäristöalan työtilanteesta ja sen kehityksestä Luonnonvara- ja ympäristöalan ammatillisen koulutuksen jälkeistä työllistymistä ja jatko-opintoihin hakeutumista seurataan tilastokeskuksen kyselyillä ja oppilaitosten omilla kyselyillä. Luonto- ja ympäristöalan perustutkinnon suorittaneet ovat työllistyneet heikoimmin luonnonvara- ja ympäristöalan tutkinnon suorittaneista. (Koulutus ja työvoiman kysyntä 2015, taulukko 4) Taulukko 4. Koulutuksen jälkeinen työllistyminen. Valmistuneiden pääasiallinen toiminta vuoden 2002 lopussa. (Koulutus ja työvoiman kysyntä 2015). Opintoala Tutkinnon suorittaneita Työllisiä % Työttömiä % Päätoimisia opiskelijoita % Työn ohessa opiskelevia (sis. työllisiin) % Muut % Maatilatalous ,7 9,8 14,8 10,2 12,8 Puutarhatalous ,5 26,8 11,7 6,9 11 Kalatalous ,5 18,2 28,3 10,6 7,1 Metsätalous ,2 14,8 16,3 8 15,7 Luonto- ja ympäristöala (e. Muu luonnovara ,4 17,9 25,9 10,7 13,8 Kaikki opintoalat ,5 15,3 11,4 9,4 11,8

13 14 Luonnonvara- ja ympäristöalan ammatillisen peruskoulutuksen kehittämisohjelmassa 2005 kuitenkin todetaan, että ympäristönhoitajien työtilannetta on vaikea selvittää, koska työtilanteesta ei ole saatavilla kattavaa aineistoa. Ala on vielä uusi ja ympäristönhoitoon liittyviä töitä arvellaan olevan, mutta niistä ei ole vielä välttämättä muodostunut varsinaisia työpaikkoja. Onkin todennäköistä, että erilaisen koulutuksen saaneet henkilöt tekevät ns. ympäristönhoitotyötä. Tämä selvitys pyrkii osaltaan tarkentamaan kuvaa ympäristönhoitajien ja luontoyrittäjien työllistymisestä, työtehtävistä ja työtilanteesta. Luonnon virkistyskäytön ja luontomatkailun toimintaohjelmassa (Ympäristöministeriö 2002) todettiin, että vuonna 2000 luonnon virkistyskäyttöön ja luontomatkailuun liittyvien työpaikkojen kokonaismäärä vastasi noin henkilötyövuotta. Luontomatkailun taloudelliset vaikutukset ovat joillakin alueilla erittäin merkittävät. Matkailulla on myös laaja vaikutus kuntien talouteen. Valtioneuvosto on tehnyt periaatepäätöksen luonnon virkistyskäytön ja luontomatkailun kehittämiseksi. Toimintaohjelmalla tavoitellaan luontomatkailuun liittyvien työpaikkojen kaksinkertaistamista vuoteen 2010 mennessä. Luonnontuotealan työllistävyyden arviointia on vaikeuttanut tilastotiedon puuttuminen sekä alan kausittaisuudesta johtuva suuri sivutoimisten työpaikkojen määrä. Luonnontuotealan työpaikkojen määräksi on arvioitu noin , kun mukaan on laskettu pääja sivutoimiset sekä yritysten välilliset luonnontuotealan työpaikat ja kotitalouspoiminta. Sienija yrttialan yritysten ja osuuskuntien määrä on lisääntynyt. Luonnontuotealan suurimmissa yrityksissä työpaikkojen määrä on kuitenkin kääntynyt laskuun toiminnan rationalisoinnin ja vientimarkkinoilla heikentyneen kilpailutilanteen vuoksi. Vastaavasti pienyritysten määrä on kasvanut ja liiketoiminta monipuolistunut, mikä on lisännyt työpaikkoja. Luonnontuotealalla on yleistä erityisesti monialaja osa-aikayrittäjyys. Porotalous on tärkeä elinkeino pohjoisimmassa Suomessa. Poronhoito oli 690 ruokakunnan pääelinkeino vuonna Luontoyrittäjyys Luonto- ja ympäristöalalla nähdään kasvupotentiaalia, joka liittyy erityisesti luontoyrittäjyyteen. Maa- ja metsätalousministeriön asettama luontoyrittämistyöryhmä on määritellyt luontoyrittäjyyden Luontoyrittämisen toimintaohjelmassa (1998) luonnonantimiin ja luonnon tarjoamiin elämyksiin perustuvaksi pienimuotoiseksi yrittäjyydeksi. Luontoyrittäjyydestä kiinnostuneiden, yrittäjähenkisten ja uskaltavien ihmisten löytämisen lisäksi tarvitaan hyviä tuote- ja palveluideoita. Tällä hetkellä molempien puute on rajoittanut alan kehittymistä. Luonnonvara- ja ympäristöalan ammatillisen peruskoulutuksen kehittämisohjelmassa 2005 todetaan, että ympäristöalan yrittäjille olisi töitä, mutta nuorisoasteen koulutuksella yrittäjiä on tälle alalle todennäköisesti vaikea saada. Nuorisoasteen koulutuksen suorittaneille yrityksen perustaminen ja erityisesti näin uudelle alalle on vielä harvinaista.

14 15 2 SELVITYKSEN TOTEUTUS Selvitys toteutettiin syksyllä 2004 Opetushallituksen toimeksiannosta. Marras joulukuussa 2004 postitettiin kyselylomakkeet (liitteet 1, 2 ja 3) luonto- ja ympäristöalan koulutusohjelmasta valmistuneille, luonto- ja ympäristöalan opetusta antaviin oppilaitoksiin sekä valmistuneiden työnantajille. Oppilaitoksiin kysely lähetettiin sähköpostitse. Oppilaitoskyselyyn (liite 2) saatiin vastauksia seuraavista oppilaitoksista: Mikkelin ammattiopisto, Otavan koulutila Pohjoisen Keski-Suomen oppimiskeskus, Luonnonvara-ala Tarvaala Varsinais-Suomen maaseutuoppilaitos, Tuorla Uudenmaan maaseutuopisto Ammatti-instituutti Iisakki, Osaran maaseutuopetusyksikkö Porin Metsäopisto (3 vastausta) Savonlinnan ammattiopisto, Luonnonvara-ala Jämsän seudun koulutuskeskus, Metsäkonekoulun tie Järviseudun ammatti-instituutti, Kurejoen toimipaikka Päijänne-instituutti, Asikkalan toimipiste Ahlmannin ammattiopisto Lapin luonto-opisto. Oppilaitoksista saatiin vuonna 2003 tai sitä aiemmin valmistuneiden opiskelijoiden nimitiedot. Valmistuneiden osoitetiedot hankittiin Hyvinkään maistraatista. Kyselyjä lähetettiin 149 valmistuneelle. 3 TULOKSET Kyselyyn vastasi 70 luonto- ja ympäristöalan perustutkinnosta valmistunutta. Vastausprosentti oli 45,6 %, mikä on suhteellisen hyvä tulos, sillä aiemmissa vastaavissa kyselyissä on vastaajia ollut liian vähän. Luontoyrittäjäksi oli vastaajista valmistunut 13 ja ympäristönhoitajaksi 49. Muutamat vastaajat olivat jättäneet ilmoittamatta koulutuslinjan tai olivat ympyröineet molemmat koulutuslinjat. Nämä 8 kyselylomaketta huomioitiin tuloksissa vain niissä tapauksissa kuin luontoyrittäjiä ja ympäristönhoitajia ei eritelty, vaan tarkasteltiin koko aineistoa yhteensä. Poronhoitajiksi valmistuneita ei aineistossa ollut lainkaan.

15 Työelämään sijoittuminen Luonto- ja ympäristöalan perustutkinnosta valmistuneiden tilanne syksyllä 2004: Työttömiä 16 % Koulutusta vastaavassa vakituisessa työsuhteessa 3 % Koulutusta vastaavassa määräaikaisessa työsuhteessa 13 % Muun alan töissä 14 % Opiskelee 48 % Äitiyslomalla 6 % Valmistuneiden sijoittuminen Työttömänä 16% 48 % 6 % 16 % 3 % 13 % Koulutusta vastaava vakituinen työ 3% Koulutusta vastaava määräaikainen työ 13% Muun alan työ 14% 14 % Jatko-opiskelijana 48% äitiyslomalla 6% Luonto- ja ympäristöalan koulutusohjelmista valmistuneiden nykyisiä ja aikaisempia työnantajia Luontoyrittäjät Siemenpuusäätiö (ympäristöalan projektikonsultointi) (Katajamäen ekoyhteisö, vapaaehtoistyö; puutarha, mehiläiset, hoitotuotteet, tapahtumat) Ikivireä-Vital Oy (luontaistuotekaupan myyjä) Karhuseutu Ry (projektipäällikkö) Metsähallitus Itä-Suomen Luontopalvelut (maasto-opas) Metsähallitus Leivonmäen kansallispuisto (luonto-opas / asiakasneuvoja) Frantsila, Työlämävalmennus, Koulutusavustaja Yksityisyrittäjä

16 17 Ympäristönhoitajat Erkki Salminen Oy; toimistotyö, asiakaspalvelu, jäteneuvonta, laskutus Liedon Kunta; ympäristösuunnittelija Karttulan Kunta; vesistön hoitoon liittyvät projektityöt Riihimäen kaupunki; ulkoilureittien suunnittelu Piispalan luonto-, liikunta- ja nuorisomatkailukeskus; luontoreittien suunnittelu Laukaan Kunta; projektityö, ymp.ala Hyvinkään Purku- ja Polttopuu Oy; rakennusmateriaalin kierrätys ja uusiokättö Jyväskylän yliopisto/ympäristöntutkimuskeskus; työelämävalmennus,tutkimusassistentti Keski-Suomen Ympäristökeskus; vesistökunnostusten suunnittelu, maastomittausten avustaminen Kouvolan seudun kuntayhtymä; jäteasemanhoitaja Pohjois-Karjalan Ympäristökeskus; järven kunnostusprojekti, maastotyöt Kiteen Kaupunki; kaatopaikan hoitaja Asikkalan Kunta; EU järvihanke, vesistönhoitoon liittyvät työt Lahden Kaupunki Valvonta ja Ympäristökeskus; vesistön hoito- ja kunnostustyöt Huoltokatajisto, Kiinteistönhoitaja Alan työtehtävien kuvaus Luontoyrittäjät Luontoyrittäjien työtehtävät voi jakaa kahteen kategoriaan. Osa luontoyrittäjiksi valmistuneista tekee luontomatkailuun tai luonto-opastukseen liittyviä työtehtäviä. Luontaistuotteisiin ja niiden myyntiin liittyvät tehtävät työllistävät myös luontoyrittäjiä. Metsähallitus Kesäisin - luonto-opastus - asiakkaiden neuvonta maastossa ja luontotuvalla - tapahtumien järjestäminen - huolto- ja järjestyksenvalvontatehtävät - luonto-opastus tarjonnan määrällinen ja laadullinen kehittäminen eli suunnittelutyö.

17 18 Kansalaisopisto/Frantsila - luontaishoitoihin liittyvien asioiden opettaminen. Ikivireä-Vital - luontaistuotekaupan myyjä vastaa myös kaupan tilauksista, työvuorolistoista ym. Karhuseutu Ry - projektipäällikkö hankkeen vetäjä kehittää maaseudun elinkeinoja luoda yhteyksiä ulkomaille. Siemenpuusäätiö - Ympäristöalan projektikonsultointi - kehitysmaiden kansalaisjärjestöjen ympäristöasioiden hankkeiden ja hakemusten arviointi, seuranta ja konsultointi - yhteissuunnittelu. Katajamäen ekoyhteisö - Vapaaehtoistyö Kasvihuoneiden hoito, mehiläisten hoito rakentaminen luonnonmateriaaleilla puutarha-, hoitotuotteiden kehittely kurssitus. Metsähallitus, Itä-Suomen Luontopalvelut - Maasto-opas ryhmien ja yksityisten henkilöiden opastus Kansallispuistossa. Yksityisyrittäjä - ympäristöystävällisten puhdistusaineiden edustus - luomumausteiden edustus - kotipalvelu - puutarhanhoito - luontoalan konsultointi.

18 19 Ympäristönhoitajat Ympäristönhoitajien työtehtävät ovat suurimmaksi osaksi julkisella sektorilla. Työtehtävät eriytyvät melko selkeästi vesistöjen hoitoon, jätteiden käsittelyyn ja ulkoilureittien suunnitteluun ja toteuttamiseen liittyviin tehtäviin. Riihimäen kaupunki - ulkoilureittien suunnittelu kulkee maastossa ja tutkii, miten hiihto /patikkareitin saisi kulkemaan maastossa turvallisesti ja käytännöllisesti neuvottelee maanomistajien kanssa reitin kulusta reitin raivausta ja rakenteiden tekoa. Karttulan kunta - projektityö erilaisten vesistöön liittyvien projektien järjestely ja toteutus (vesistön tarkkailu, vesikasvillisuuden niitto) Erkki Salminen Oy - toimistotyö asiakaspalvelu, jäteneuvonta, laskutus ym. Huoltokatajisto - talonmiehen työt. Laukaan kunta - projektityöt järven kunnostushanke - ympäristönsuojelusihteeriä avustavat työt. Hyvinkään Purku- ja Polttopuu Oy - erilaisten rakennusmateriaalien kierrätystoiminta - asiakaspalvelu. Jyväskylän yliopisto, Ympäristöntutkimuskeskus - vesilaboratorio - ilma- ja melututkimukset; melumittaukset tulosten käsittely.

19 20 Keski-Suomen Ympäristökeskus - maastotyöt hydrologisen havaintokentän kunnossapito vesistökunnostusten suunnittelun maastomittauksen avustaminen. Kouvolan seudun kuntayhtymä - jäteaseman hoitaja jäteasemien logistiikasta, ongelmajätteistä ja hyötyjätepisteestä vastaaminen. Kiteen kaupunki - jätteiden vastaanotto, tarkistus, laskutus. - ongelmajäteneuvonta ja muu opastus - jäteneuvonta. Lahden kaupunki, Valvonta ja Ympäristökeskus - näytteenotto (vesi, kuormitus, sedimentti) - kuormituskartoitukset - hoitokalastus, koekalastukset - pyydysrakennus/korjaus - kalastuksen valvonta - vesistöjen hoito ja kunnostustoimet - yleisötilaisuuksien järjestäminen - työharjoittelijan opastus Koulutusta vastaavalle alalle työllistymiseen vaikuttavat tekijät Alalle työllistymistä pidettiin vaikeana ja erityisesti ympärivuotisten töiden saanti koettiin hankalaksi. Helppona alalle työllistymistä pitivät vain muutamat työpaikan saaneista vastaajista. Useimmin mainittu työnsaantiin vaikuttanut tekijä oli aiempi työharjoittelu- tai työssäoppimispaikka kyseisellä työnantajalla. Muina työnsaantiin vaikuttaneina tekijöinä mainittiin muun muassa aiemmat työsuhteet, opinnäytetyö, hyvä paikallistuntemus, moniosaajuus (henkilöllä myös muita tutkintoja) sekä henkilökohtaiset suhteet. Myös muutama alalle työllistynyt totesi työnsaannin olleen vaikeaa ja yrittäjäksikin oli ryhdytty juuri siksi, että alalle työllistyminen koettiin muutoin mahdottomaksi.

20 21 Työtä saadakseen 1/3 alalle työllistyneistä oli joutunut muuttamaan toiselle paikkakunnalle. Vapaissa kommenteissa koulutusohjelmasta valmistuneet totesivat työllistymisestä, että Työnsaanti ympäristönhoitajan koulutuksella vaikeaa!!! ja että Työpaikkoja on liian vähän suhteessa hakijamääriin. Moni ympäristönhoitajaksi valmistunut esitti, että alan työpaikkoihin otetaan lähinnä korkeakoulutuksen saaneita henkilöitä. 3.2 Valmistuneiden urakehityksen seuranta Osassa oppilaitoksia tehdään valmistuneille kyselyitä työelämään sijoittumisesta jossakin vaiheessa valmistumisen jälkeen, mutta pitkäaikaisseurantaa ei missään oppilaitoksessa tehdä. Usein opiskelijoiden sijoittumisesta työelämään tai jatko-opinnoista kuullaan epävirallisia reittejä. Opiskelijat ovat itse yhteydessä oppilaitoksiin tai henkilökunta on pitänyt heihin yhteyttä puhelimitse tai sähköpostitse. 3.3 Luonto- ja ympäristöalan opintojen keskeytykset Opintojen keskeyttäminen on luonnonvara- ja ympäristöalalle tyypillinen ja vakava ongelma. Luonto- ja ympäristöalan perustutkintoa suorittavista keskeytti opintonsa peräti 36,6 % vuonna 2001 ja 27,1 % vuonna Luonnonvara- ja ympäristöalan ammatillisen peruskoulutuksen kehittämisohjelmassa 2005 arveltiin korkeiden lukujen selittyvän osittain oman tai tulevan oman yrityksen palvelukseen siirtymisellä, jolloin tutkinnon loppuun suorittamista ei koeta niin tärkeäksi. Tämä liittyy todennäköisesti enemmän maa- ja metsätalouden tutkintoihin kuin luonto- ja ympäristöalan perustutkintoon. Opiskelijoiden ikä ja tausta vaihtelevat alalla paljon. Opettajien mukaan keskeytyksien syynä ovat lähinnä opintojen rahoitusongelmat, perhesyyt tai henkilökohtaiset ongelmat. Toisaalta osa opiskelijoista saa opiskelupaikan yliopistosta tai siirtyy ammattikorkeakouluun ja osa huomaa olevansa väärällä alalla. Yhdessä palautteessa esitettiin, että osa luontoyrittäjiksi opiskelevista huomaa soveltuvansa huonosti asiakaspalvelutöihin tai ryhmien vetäjiksi. Keskeyttämisiin ei yleisesti ajateltu liittyvän mitään erityistä tai poikkeavaa. 3.4 Jatko-opinnot Suurin osa luonto- ja ympäristöalan koulutusohjelmasta valmistuneista on jatkanut opiskelua tutkinnon suorittamisen jälkeen. Luontoyrittäjistä 69 % oli jatkanut opiskelua jossain vaiheessa valmistumisensa jälkeen. Ympäristönhoitajista 51 % ja kaikista vastaajista 57 % oli jatkanut

21 22 opiskelua heti tai myöhemmin valmistuttuaan. Yliopisto-opinnot oli aloittanut kahdeksan vastaajaa. Kaksi vastaajista oli lukiossa. Ammattikorkeakouluun oli siirtynyt ylivoimaisesti eniten, 17 vastaajaa. Loput opiskelivat muissa toisen asteen oppilaitoksissa tai olivat muunlaisessa (esimerkiksi yksityisessä) koulutuksessa. Suurimmalla osalla vastaajista nykyiset opinnot liittyivät tavalla tai toisella luonnonvara- ja ympäristöalaan. Tyypillisiä jatko-opintoaloja olivat muun muassa ympäristöteknologia, metsätalous, matkailupalvelujen tuotanto sekä kestävän kehityksen koulutusohjelma. Aineistossa opiskelua jatkaneiden keski-ikä oli 25,4 vuotta, kun kaikkien kyselyyn vastanneiden keski-ikä oli 30,3 vuotta. Näin ollen nuorisoasteen opiskelijat jatkavat opintojaan hieman todennäköisemmin kuin aikuisopiskelijat. Syitä jatko-opintoihin Luontoyrittäjiksi valmistuneet pitivät tärkeimpänä syynä jatko-opintoihinsa lisäkoulutusta sekä syventävien tietojen hankintaa erikoistumisalaltaan. Luontomatkailusta kiinnostuneet olivat jatkaneet opiskelua matkailualalla tai suorittivat juuri erä- ja luonto-oppaan tutkintoa. Luontaistuoteneuvojana työskennellyt tarvitsi mielestään kattavammat tiedot alasta ammatissa toimiakseen. Lukioon siirtyneet halusivat päivittää yleistietojaan ja parantaa mahdollisuuksiaan työelämässä. Muutama oli siirtynyt hoitoalalle. Ympäristönhoitajien kohdalla syyt jatko-opintoihin olivat selvästi yhtenäisempiä. Vastauksissa esiintyi usein tarve parantaa työllistymismahdollisuuksia. Vastauksissa todettiin, ettei luonto- ja ympäristöalan perustutkinto anna riittävästi valmiuksia työelämään. Koettiin, ettei ympäristöalan alemman tason tutkinnolla saa alan töitä ja siksi yliopisto- tai ammattikorkeakoulututkinnon nähtiin mahdollistavan paremmin työnsaanti ympäristöalalta. Useassa vastauksessa tuli myös esiin tarve erikoistua jollekin ympäristösektorin osa-alueelle ja hankkia syventävää lisätietoa. Yhdessä vastauksessa mainittiin halu yrittäjyyteen. 4 OSAAMINEN Luonto- ja ympäristöalan perustutkinnon suorittaneista vastaajista 1/3 koki koulutuksen antavan riittävät eväät työn ammatilliseen hallintaan. Sen sijaan noin 2/3 mielestä koulutus ei antanut riittävää ammatillista osaamista. Osa luontoyrittäjiksi valmistuneista oli kirjannut kysymyksen yhteyteen kommentteja tai varauksia (liitteet 1 8), joissa todettiin esimerkiksi jatko-opiskelun olevan ehdottomasti tarpeen tai ( Mikäli koulutukseen tullessaan on motivoitunut ja orientoitunut. Tuskin suoraan peruskoulusta tulevalle antaa... ). Koulujen välillä ei ollut tässä suhteessa mitään huomattavia eroja (taulukko 5). Samoista oppilaitoksista tuli sekä kyllä että ei vastauksia.

22 23 Taulukko 5. Antoiko koulutus riittävät eväät työn ammatilliseen hallintaan? kyllä ei kyllä ja ei jätti vastaamatta Luontoyrittäjät Ympäristönhoitajat Yhteensä Osaamisen painopisteet ja osaamistarpeet Mitä osaan parhaiten luonto- ja ympäristöalan koulutuksen pohjalta? Luontoyrittäjiksi valmistuneiden omat näkemykset osaamisen alueita, joita he koulutuksen perusteella osaavat parhaiten, voidaan ryhmitellä neljään osaan: 1. Luonto-opastus, luontomatkailu, ulkoilureittien suunnittelu 2. Luonnontuotteiden keruu, käsittely, jatkojalostus ja tuotteistaminen, kasvien lajintuntemus 3. Ekologia ja kestävä kehitys 4. Sosiaaliset taidot. Opettajilta saadun palautteen perusteella tärkeimmät osaamisalueet (tiedot, taidot, asenteet) luontoyrittäjiksi valmistuvilla olivat asiakaspalveluhenkisyys, luontomatkailun, -opastuksen ja paikallistuntemuksen hallinta sekä luonnontuotteiden tuntemus ja tuotteistaminen. Luontoyrittäjien oletetaan myös tarvitsevan uskallusta yrittäjyyteen. Luontomatkailuun suuntautuville kielitaitoa pidetään tärkeänä. Opettajien ja valmistuneiden näkemykset osaamisalueiden tärkeydestä ja osaamistaso ovat siten melko yhtenäiset. Pääpiirteissään osataan sitä, mitä kuuluukin osata. Kielitaito oli oikeastaan ainoa osa-alue, jossa valmistuneiden näkemykset olivat hiukan ristiriitaisia. Valmistuneet kokivat kielitaidon merkityksen vähäiseksi, kun taas opettajat pitivät kielitaitoa tärkeänä. Muutama luontoyrittäjäksi valmistunut oli kuitenkin maininnut kielitaidon yhdeksi osaamistarpeeksi, johon työelämässä oli törmätty. Myös yrittäjyyteen liittyviä osaamistarpeita luontoyrittäjät olivat kohdanneet työelämässä. Osaamisen painopisteitä ei ole mahdollista ryhmitellä ympäristönhoitajilla yhtä selkeästi kuin luontoyrittäjillä, sillä tutkinnosta valmistuneet toivat esiin tässä yhteydessä lähes kaikki mahdolliset osaamisalueet. Vesien kunnostus ja hoito, jätehuolto, elinympäristöjen hoito sekä kasvien ja eläinten lajituntemus olivat kuitenkin useimmin mainitut osaamisalueet. Myös ulkoilureittien suunnittelu ja rakentaminen, metsien monikäytön tehtävät, luonnontuntemus sekä kulttuuriympäristöjen hoito mainittiin usein. Tietty tutkinnon sekavuus ja laaja-alaisuus tulivat myös kommenteissa esiin.

23 24 Muutama vastaaja kirjoitti, että luonto- ja ympäristöalan koulutus on antanut hyvän yleiskuvan ympäristöalasta, mutta pinnallinen käsittely eri aiheista ei anna riittävää ammatillista osaamista. Sen vuoksi erikoistuminen ja jatkokoulutus on koettu tarpeelliseksi. Luonto- ja ympäristöalan opettajat pitivät ympäristönhoitajien työtehtäviä hyvin laajoina, ja tästä syystä myös koulutukselta vaaditaan laajuutta. Perustiedot luonnon prosesseista ja ympäristöongelmista ovat tärkeitä. Samoin valmistuneella tulisi olla käytännön työtaitoja esimerkiksi näytteenotosta, ulkoilureittien rakentamisesta ja luontokartoituksesta. Oppilaitosten palautteen perusteella työnsaannin kannalta olisi tärkeää, että ympäristönhoitajilla olisi myös syventävää osaamista joltakin ympäristönhoidon osalta. Ala myös vaatii jatkuvaa uuden oppimista ja siksi alalle valmistunut tarvitsee kiinnostusta ja taitoja uuden tiedon hankkimiseen Minkälaista osaamista luonto- ja ympäristöalan perustutkinnosta valmistuneet tarvitsisivat enemmän työelämässä Luontoyrittäjiksi valmistuneiden vastauksissa ei noussut mitään selkeää osaamisaluetta esiin, sillä vastaajat olivat törmänneet keskenään melko erilaisiin osaamistarpeisiin. Ainoat osa-alueet, jotka mainittiin edes kahdessa eri vastauksessa, olivat yrittäjyys ja kielitaito. Eräässä luonto- ja ympäristöalan opetusta antavassa oppilaitoksessa oli kerätty myös työnantajilta palautetta siitä, minkälaista osaamista tarvittaisiin enemmän. Oppilaitoksesta kerrottiin, että vastaukset vaihtelivat työpaikkojen yksilöllisistä tarpeista riippuen, eikä mitään yksittäistä asiaa noussut esiin. Tämä vaihtelevuus työtehtävissä kuvastaa hyvin alan monipuolisuutta. Ympäristönhoitajien työelämässä kohtaamat osaamistarpeet olivat lähes yhtä sekalaisia, joskin tekninen puoli painottui vastauksissa. Eniten oli törmätty erilaisiin tietoteknisiin (maanmittaus, taulukkolaskentaohjelmat, karttaohjelmat, piirto-ohjelmat) osaamistarpeisiin, samoin joitakin käytännön taitoja olisi tarvittu enemmän. Nämä tosin olivat kaikki keskenään erilaisia eikä osa vastaajista eritellyt, mistä käytännöntaidoista oli kyse. Osaamisalueet, jotka eivät tällä hetkellä kuulu opetussuunnitelmaan, mutta joita oli tarvittu työelämässä, olivat metsänarviointi, luontokartoitus, maa- ja vesinäytteen sertifiointi, ennallistaminen sekä kaavoitus. Valmistuneet ottivat myös kantaa tutkinnon monipuolisuuteen. Moni totesi, ettei suoritettuaan tutkinnon kokenut osaavansa mitään osa-aluetta niin hyvin, että voisi hakea todistuksellaan töitä. Toisaalta olisi tarvittu laajempia ja syvällisempiä tietoja opetetuista asioista tai mahdollisuutta suuntautua ja erikoistua opinnoissa enemmän kuin nyt oli saatu.

24 Tutkinnon vaatimustaso työelämän odotuksiin nähden Luonto- ja ympäristöalan oppilaitosten opettajilta kysyttiin näkemyksiä koulutuksen vaatimustasosta. Luonto- ja ympäristöalan tutkintoja pidettiin erittäin laajoina ja vaatimustasoa melko korkeana ja jopa ammattikorkeakoulun vaatimukset ylittävänä. Ongelmaksi nähtiin se, että perustutkinnosta valmistuvat tuntevat luontoalaa erittäin laajasti, mutta eivät osaa mitään kovinkaan perusteellisesti. Opiskelijoiden pohjakoulutustason vaihtelun vuoksi sopivaa vaatimustasoa on palautteen perusteella toisinaan vaikea löytää. Myös opiskelijat olivat huomioineet pohjakoulutuksen vaihtelevuuden ja asia ilmeni valmistuneilta saaduissa palautteissa. 5 TUTKINNON KEHITTÄMISTARPEET 5.1 Oppilaitosten ja opiskelijoiden määrä Sekä perustutkinnosta valmistuneet että opettajat olivat sitä mieltä, että oppilaitosten määrä oli liian suuri erityisesti luontoyrittäjillä. Liian pienet ryhmäkoot vähentävät opiskelijoille tarjottavien opintokokonaisuuksien määrää. Valmistuneiden ja luonto- ja ympäristöalan opettajien mielestä opiskelijoitten määrää tulisikin seurata kriittisesti suhteessa syntyviin työpaikkoihin. Toisaalta toivottiin, että kysyntä (alalle hakeutuvat) ratkaisisi aloituspaikkojen määrän. 5.2 Vähemmän aihekokonaisuuksia, enemmän erikoistumista Oppilaitoksissa tutkinnon rakenne on koettu laajaksi. Opettajien mielestä tutkintoa tulisi eriyttää kapeampiin kokonaisuuksiin niin, että valinnaisissa jaksoissa mentäisiin osaamisessa syvemmälle kyseisille osa-alueille. Esimerkiksi 10 opintoviikon kokonaisuutta luonnontuotteiden jalostuksesta luontaistuotealan tuotteiksi pidettiin liian lyhyenä. Myös perustutkinnosta valmistuneet ottivat kantaa tutkinnon monipuolisuuteen. Linjaa pidettiin yleissivistävänä ja koettiin, ettei koulutus anna kovin hyviä valmiuksia työelämään (vain yleiskuvan eri aiheista). Toisaalta tutkinnon ajateltiin antavan hyvät valmiudet jatko-opintoihin yliopistoon ja ammattikorkeakouluun. Moni valmistunut totesi kuitenkin tarvitsevansa laajempia ja syvällisempiä tietoja asioista kuin nyt oli opetettu tai mahdollisuutta suuntautua ja erikoistua opinnoissa enemmän. Oppilaitoksissa monipuolisia suuntautumisvaihtoehtoja pidettiin hyvänä. Toisaalta kuitenkin ehdotettiin, että oppilaitokset profiloituisivat kahteen tai korkeintaan kolmeen suuntautumisvaihtoehtoon. Oppilaitosverkostoa ehdotettiin kehitettäväksi siten, että oppilailla olisi mahdollisuus hyödyntää suuntautumisvaihtoehtoja eri oppilaitoksissa.

25 26 Oppilaitosten mahdollisuuksia erikoistua alueensa elinkeinoelämään pidettiin tärkeänä ja siten kouluittaista opetussuunnitelmaa pidettiin toimivana. Joissakin oppilaitoksissa onkin opetuksen sisältöä tarkennettu jatkuvasti yhteistyössä työelämän edustajien kanssa. Opettajat esittivät, että väljyys opetussuunnitelmien perusteissa on tarpeellinen. Kouluittaisella opetussuunnitelmalla voidaan paremmin vastata paikallisiin haasteisiin. Eräässä oppilaitoksen palautteessa ehdotettiin eri oppilaitosten opetussisältöjen ja opintokokonaisuuksien läpikäymistä. On mahdollista, että opetussuunnitelmissa on opintokokonaisuuksia, joita ei opeteta missään oppilaitoksessa. Opetussuunnitelman osalta tarkennettavina osa-alueina opettajat mainitsivat lainsäädännön ja turvallisuusmääräykset. 5.3 Työssäoppiminen ja työelämälähtöisyys Erilaisia käytännön taitoja pidettiin luonto- ja ympäristöalan ammateissa tärkeinä ja siksi käytännön oppimista ja tekemistä toivottiin selkeästi lisää. Esimerkiksi aikuiskoulutukseen (monimuotokoulutus) ei aina sisälly työssäoppimisjaksoja. Koska työssäoppimispaikkojen merkitys työllistymisessä todettiin suureksi, tulisi työssäoppimispaikkoihin kiinnittää erityistä huomiota. Sekä opettajat että valmistuneet pitivät erittäin tärkeänä sitä, että työssäoppimispaikat ovat vain alaan todella liittyviä työpaikkoja. Luontoyrittäjillä työssäoppimisjaksojen tulisi sijoittua ajankohtiin, jolloin matkailualalla on töitä. Myös valmistuneet toivoivat tutkintoon enemmän työssäoppimisjaksoja. Lisäksi yhteydenpitoa ja yhteistyötä työnantajien ja oppilaitosten välillä toivottiin lisää niin opettajien kuin valmistuneidenkin taholta. Valmistuneet kokivat tarvitsevansa enemmän tietoa työpaikoista, joihin koulutuksella voi hakea. Työelämään pohjautuvaan koulutukseen tulisikin opettajien mielestä panostaa niin, että opiskelija löytää valmistuttuaan paremmin paikkansa ympäristöalan työtehtävissä. 5.4 Koulutuksen markkinoiminen työnantajille Tutkinnon tuntemattomuutta pidettiin osin työnsaannin esteenä ja myös oppilaitoksissa on huomattu tutkinnon olevan edelleen työnantajille vieras. Tutkinnon arvostuksen lisäämiseksi työnantajien keskuudessa sekä tutkinnon tunnettuuden lisäämiseksi tutkinnon markkinointia työnantajille pidettiin erittäin tarpeellisena. Myös työssäoppimisjaksoja pidettiin tärkeinä juuri siksi, että työnantajien tietoisuus tutkinnosta lisääntyy.

26 Opetuksen taso ja opetusmenetelmät Opettajien pätevyys sai opiskelijoilta runsaasti kritiikkiä. Tosin osa valmistuneista myös kiitti hyviä opettajia ja luennoitsijoita. Maininnat valmiiden tuntiohjelmien ja opetussuunnitelmien puutteesta kuvaavat osittain yleisiä uuden koulutuslinjan käynnistysvaiheen ongelmia, kun opetusta on lähdetty organisoimaan ja järjestämään toisinaan puutteellisillakin resursseilla. Valmistuneet suhtautuivat tähän osin ymmärtäväisesti, osin kriittisesti. Tilanteen voi tältä osin odottaa jo korjaantuneen. Toisaalta opettajien kevyt asenne opetukseen mainittiin melko monessa palautteessa. (ks. liitteet 6 8) Sekä opettajat että luonto- ja ympäristöalan tutkinnosta valmistuneet pitivät projektitöitä erittäin hyvinä alalle soveltuvina opetusmenetelminä ja niitä voisi sisällyttää opintokokonaisuuksiin jatkossa enemmänkin. Myös näyttötutkintoja pidettiin oppilaitoksissa hyvinä. 5.6 Erityisesti luontoyrittäjien suuntautumisvaihtoehdossa huomioitavaa Oppilaitosten palautteissa ilmeni, ettei luontoyrittäjien osalta liian tarkkoja oppimistavoitteita kannattaisi valtakunnallisesti rakentaa, koska alueelliset toimintakentät luontoyrittäjille vaihtelevat huomattavasti maantieteellisen sijainnin mukaan. Oppilaitoksilta kerätyissä palautteissa esitettiin, että yrittäjyyttä ja kielitaitovaatimuksia tulisi ehkä painottaa nykyistä enemmän. Luontoyrittäjien koulutusta tulisi opettajien mukaan kehittää siten, että se palvelisi paremmin lisääntyviä ulkomaalaisia matkailijoita, ja antaisi keinoja tuleville yrittäjille matkailijoiden huomioimiseen. Toisaalta huomautettiin, että yleiset luonto- ja luonnonsuojeluasiat painottuvat liian paljon luontoyrittäjien tutkinnossa. Yksittäisiä mainintoja valmistuneilta saivat myös pehmeät hoitomuodot, joita voisi sisältyä tutkintoon. Niiden arveltiin olevan mahdollinen matkailuvaltti. Esimerkiksi Osaran maatalousoppilaitoksessa on ollut suunnitteilla jatko-opintojen osio hoitotuotteiden kehittämisestä. Tämän toteutumista pidettiin tarpeellisena Osarasta valmistuneiden keskuudessa Luontoyrittäjien tutkintonimike Ammattinimike luontoyrittäjä oli joidenkin opettajien ja valmistuneiden mukaan harhaanjohtava ja työnantajille tuntematon. Erään oppilaitoksen palautteen mukaan luontoyrittäjien tutkintoa luullaan usein yrittäjätutkinnoksi, jolloin opiskelijat kuvittelevat, ettei tämän jälkeen voi olla toisen työnantajan palveluksessa. Otaksuttiin olevan paljon luonto- ja ympäristöalasta kiinnostuneita nuoria, mutta joita yrittäjyys ei kiinnosta ainakaan heti peruskoulun jälkeen. Arveltiinkin, että tästä syystä oppilaitoksilla on vaikeuksia saada tarpeeksi opiskelijoita. Sopivammaksi tutkintonimikkeeksi ehdotettiin luonto-ohjaajaa, joka kuvaisi paremmin työn luonnetta. Lisäksi luontoyrittämisen 20 opintoviikon kokonaisuuteen ehdotettiin määriteltäväksi selkeämmät osa-alueet kuin nykyisissä opetussuunnitelman perusteissa on.

27 Turvallisuuden kehittäminen Luontoyrittäjien osalta nostettiin esiin tarve kehittää luontomatkailualaa turvallisemmaksi eri viranomaisten ja lajiliittojen (esimerkiksi Kanoottiliitto) kanssa, jotta luontomatkailukenttä olisi tulevaisuudessa turvallisempi. 5.7 Työnantajilta kerätty palaute Luonto- ja ympäristöalan koulutusohjelmasta valmistuneille tehdyn kyselyn perusteella saatiin tietoa heidän nykyisistä ja aiemmista työnantajista. Monella tutkinnon suorittaneista oli kuitenkin vain muutaman kuukauden työkokemus, ja siitäkin saattoi olla jo runsaasti aikaa. Sen vuoksi palautteen kerääminen (liite 3) koulutusohjelmasta valmistuneiden osaamisesta tuotti vaikeuksia, ja palautetta saatiinkin vain vähän. Työnantajien palautetta voidaan pitää lähinnä suuntaavana, ja se täydentää valmistuneilta ja alan opettajilta saatua palautetta. Kyselyyn vastanneet organisaatiot: Keski-Suomen ympäristökeskus Pl Jyväskylä Toimiala: Suunnittelu- ja vesihuoltoyksikkö/ hydrologiset ja suunnittelua tukevat maastotyöt Organisaation koko: 140 Jyväskylän yliopisto, Ympäristöntutkimuskeskus PL 35 (YAD) Jyväskylän Yliopisto Toimiala: Ympäristötutkimus Organisaation koko: ~ 40 Hyvinkään purku ja polttopuu Oy Niinistönkatu Hyvinkää Toimiala: Saneerauspurut ja kierrätys Laukaan Kunta, Ympäristötoimi PL 6, Laukaa Toimiala: Ympäristönsuojelu Vilman luontoyritys, pääkoulutustuote: Ympäristökasvatuksen ja Kestävän kehityksen koulutus Työnantajien mukaan luonto- ja ympäristöalan koulutusohjelmasta valmistuneiden osaaminen vastasi heidän odotuksiaan. Yksi vastaajista ilmoitti, ettei koulutus tue paljoakaan työntekijän nykyisiä työtehtäviä, kuten vesistöjen hoitoon liittyviä tehtäviä. Työssäoppimista vastaaja piti koulutuksen sijasta tärkeämpänä.

VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE

VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE - KYSELYN TOTEUTUS - KÄSITYKSET AMK-TUTKINNOSTA JA KOULUTUKSESTA - AMK-TUTKINNON TUOTTAMA OSAAMINEN - TYÖLLISTYMISEEN

Lisätiedot

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta. Kysely vuoden 2013 aikana AMK-tutkinnon Jyväskylän ammattikorkeakoulusta suorittaneille

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta. Kysely vuoden 2013 aikana AMK-tutkinnon Jyväskylän ammattikorkeakoulusta suorittaneille Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Kysely vuoden 2013 aikana AMK-tutkinnon Jyväskylän ammattikorkeakoulusta suorittaneille Kyselyn toteutus ja vastaajat Vuoden 2013 aikana JAMKissa suoritettiin

Lisätiedot

KYSELY TYÖHÖN SIJOITTUMISESTA JA JATKO-OPINNOISTA

KYSELY TYÖHÖN SIJOITTUMISESTA JA JATKO-OPINNOISTA Jorma Tukeva 17.1.2012 KYSELY TYÖHÖN SIJOITTUMISESTA JA JATKO-OPINNOISTA 1. TAUSTATIETOJA Sijoittumiskyselyn kohderyhmänä olivat nuorisoasteen opiskelijat, jotka ovat suorittaneet metsäalan perustutkinnon

Lisätiedot

Luonto- ja ympäristöalan ammatillinen koulutus. Luonto- ja ympäristöalan ammatillisen koulutuksen kehittämisstrategia ja vetovoimakampanja hanke

Luonto- ja ympäristöalan ammatillinen koulutus. Luonto- ja ympäristöalan ammatillisen koulutuksen kehittämisstrategia ja vetovoimakampanja hanke Luonto- ja ympäristöalan ammatillinen koulutus Luonto- ja ympäristöalan ammatillisen koulutuksen kehittämisstrategia ja vetovoimakampanja hanke 26.10.2012 www.luontojaymparistoopetus.fi 1 Suomen koulutusjärjestelmä

Lisätiedot

Luonto- ja ympäristöalan ammatillinen koulutus. Luonto- ja ympäristöalan ammatillisen koulutuksen kehittämisstrategia ja vetovoimakampanja hanke

Luonto- ja ympäristöalan ammatillinen koulutus. Luonto- ja ympäristöalan ammatillisen koulutuksen kehittämisstrategia ja vetovoimakampanja hanke Luonto- ja ympäristöalan ammatillinen koulutus Luonto- ja ympäristöalan ammatillisen koulutuksen kehittämisstrategia ja vetovoimakampanja hanke 15.8.2011 www.luontojaymparistoopetus.fi 1 Suomen koulutusjärjestelmä

Lisätiedot

OPS-uudistus 1.8.2015 alkaen Osaamisperusteisuus todeksi. Keski-Pohjanmaan opot ja rehtorit, Kaustinen 24.4.2015

OPS-uudistus 1.8.2015 alkaen Osaamisperusteisuus todeksi. Keski-Pohjanmaan opot ja rehtorit, Kaustinen 24.4.2015 OPS-uudistus 1.8.2015 alkaen Osaamisperusteisuus todeksi Keski-Pohjanmaan opot ja rehtorit, Kaustinen 24.4.2015 Uudet määräykset Voimaan 1.8.2015 koskee myös jatkavia opiskelijoita! Opetuskeskeisyydestä

Lisätiedot

ECVET osana ammatillisen koulutuksen tutkintojärjestelmän kehittämistä

ECVET osana ammatillisen koulutuksen tutkintojärjestelmän kehittämistä ECVET osana ammatillisen koulutuksen tutkintojärjestelmän kehittämistä Opintoviikoista osaamispisteisiin, ECVET Round Table - keskustelutilaisuus Helsinki ma 9.12.2013 opetusneuvos Seija Rasku seija.rasku@minedu.fi

Lisätiedot

G. Musiikkialan perustutkinto. Opetussuunnitelma 2013-14 1. AMMATILLISET OPINNOT 90 OV. 1.1. Työtehtävän suunnittelu 10 ov

G. Musiikkialan perustutkinto. Opetussuunnitelma 2013-14 1. AMMATILLISET OPINNOT 90 OV. 1.1. Työtehtävän suunnittelu 10 ov G. Musiikkialan perustutkinto Opetussuunnitelma 2013-14 1. AMMATILLISET OPINNOT 90 OV 1.1. Työtehtävän suunnittelu Yrittäjyysosaaminen ja työelämätaidot Yrittäjyyden perus 3 ov - yrittäjyys ja yrittäjyyden

Lisätiedot

MAATALOUSALAN PERUSTUTKINTO MAATILATALOUDEN OSAAMISALA MAASEUTUYRITTÄJÄ

MAATALOUSALAN PERUSTUTKINTO MAATILATALOUDEN OSAAMISALA MAASEUTUYRITTÄJÄ MAATALOUSALAN PERUSTUTKINTO MAATILATALOUDEN OSAAMISALA MAASEUTUYRITTÄJÄ YO pohjainen 6.10.2014 Maatalousalan perustutkinto, Maatilatalouden koulutusohjelma, Maaseutuyrittäjä, 2-vuotinen Laajuus Ohjeellinen

Lisätiedot

Välinehuoltoalan perustutkinto, välinehuoltaja Tutkinnon perusteiden muutokset koulutuskokeilua varten 1.8.2015 alkaen

Välinehuoltoalan perustutkinto, välinehuoltaja Tutkinnon perusteiden muutokset koulutuskokeilua varten 1.8.2015 alkaen Välinehuoltoalan perustutkinto, välinehuoltaja Tutkinnon perusteiden muutokset koulutuskokeilua varten 1.8.2015 alkaen Välinehuoltoalan koulutuskokeilujen jaosto 16.3.2015 Opetusneuvos Aira Rajamäki Lait

Lisätiedot

Luonnonvara- ja ympäristöalan ammattiosaajaksi

Luonnonvara- ja ympäristöalan ammattiosaajaksi Koulutusohjelmat > Luonnonvara- ja ympäristöalan ammattiosaajaksi Ammatilliset perustutkinnot Maatalousalan Puutarhatalouden Kalatalouden Metsäalan Luonto- ja ympäristöalan Luonnonvara- ja ympäristö Alalla

Lisätiedot

Näyttötutkinnot. Osoita osaamisesi joustavasti ja yksilöllisesti näyttötutkinnossa

Näyttötutkinnot. Osoita osaamisesi joustavasti ja yksilöllisesti näyttötutkinnossa Näyttötutkinnot Osoita osaamisesi joustavasti ja yksilöllisesti näyttötutkinnossa Tietoa näyttötutkinnoista tutkintoja järjestävistä oppilaitoksista työvoimatoimistoista oppisopimustoimistoista kirjastoista

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen nykytila ja tulevaisuus Työpaikkaohjaaja koulutus 3 ov

Ammatillisen koulutuksen nykytila ja tulevaisuus Työpaikkaohjaaja koulutus 3 ov Ammatillisen koulutuksen nykytila ja tulevaisuus Työpaikkaohjaaja koulutus 3 ov Anu Hultqvist OSAO, Koulutuspäällikkö TtM, Työelämäpedagogi, NTM Perustutkintojen tutkinnonperusteiden uudistuminen ja ammatillisen

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen tutkintojärjestelmän kehittäminen TUTKE 2

Ammatillisen koulutuksen tutkintojärjestelmän kehittäminen TUTKE 2 Ammatillisen koulutuksen tutkintojärjestelmän kehittäminen TUTKE 2 TUTKE2-hanke Opetus- ja kulttuuriministeriö asetti 16.2.2012 ohjausryhmän työryhmän Ohjausryhmän tehtävänä on ohjata, linjata, tukea ja

Lisätiedot

Hyria Koulutus Oy esittäytyy. HYRIA / Leena Hietanen

Hyria Koulutus Oy esittäytyy. HYRIA / Leena Hietanen Hyria Koulutus Oy esittäytyy 1 HYRIA / Leena Hietanen 25.11.2014 Toimipisteet Hyvinkäällä: HYRIA HYVINKÄÄ Karankatu 3 5 rautatieasema HYRIA HYVINKÄÄ Uudenmaankatu 20 muuttamassa Karankadulle, mahdollisesti

Lisätiedot

Näyttötutkinnot: Ammatti- ja erikoisammattitutkinnot

Näyttötutkinnot: Ammatti- ja erikoisammattitutkinnot Alueellinen vesihuoltopäivä, Kouvola, 19.3.2015 Vesihuoltoalan koulutus ja osaamiskriteerit Koulutuspäällikkö Anna-Maija Hallikas 18.3.2015 1 Esiintyjän nimi Näyttötutkinnot: Ammatti- ja erikoisammattitutkinnot

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8. Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto

Lisätiedot

Osaamisperusteisuus todeksi ammatilliset perustutkinnot, perusteet, määräykset ja ohjeet uudistuneet 23.1.2015 EDUCA

Osaamisperusteisuus todeksi ammatilliset perustutkinnot, perusteet, määräykset ja ohjeet uudistuneet 23.1.2015 EDUCA Osaamisperusteisuus todeksi ammatilliset perustutkinnot, perusteet, määräykset ja ohjeet uudistuneet 23.1.2015 EDUCA Sirkka-Liisa Kärki Yksikön päällikkö, opetusneuvos Ammatillinen peruskoulutus yksikkö

Lisätiedot

4.4.2013 SIJOITTUMISKYSELY NUORISO- JA VAPAA-AJANOHJAUKSEN PERUSTUTKINTO- KOULUTUKSESTA VUOSINA 2008 2012 VALMISTUNEILLE

4.4.2013 SIJOITTUMISKYSELY NUORISO- JA VAPAA-AJANOHJAUKSEN PERUSTUTKINTO- KOULUTUKSESTA VUOSINA 2008 2012 VALMISTUNEILLE 1 G6 Opistot/ Mari Uusitalo RAPORTTI 4.4.2013 SIJOITTUMISKYSELY NUORISO- JA VAPAA-AJANOHJAUKSEN PERUSTUTKINTO- KOULUTUKSESTA VUOSINA 2008 2012 VALMISTUNEILLE Sijoittumiskyselyn kohderyhmä Sijoittumiskyselyn

Lisätiedot

SAVON OPPISOPIMUSKESKUS Savon koulutuskuntayhtymä. Kauppakatu 28 B 3.krs, Kauppakeskus Aapeli (PL 87) 70110 Kuopio. tori

SAVON OPPISOPIMUSKESKUS Savon koulutuskuntayhtymä. Kauppakatu 28 B 3.krs, Kauppakeskus Aapeli (PL 87) 70110 Kuopio. tori SAVON OPPISOPIMUSKESKUS Savon koulutuskuntayhtymä Kauppakatu 28 B 3.krs, Kauppakeskus Aapeli (PL 87) 70110 Kuopio tori t Asiakaspalvelu p. 044 785 3067 www.sakky.fi/oppisopimuskoulutus etunimi.sukunimi(at)sakky.fi

Lisätiedot

7.12.2009 LÄÄKEALAN PERUSTUTKINNON PERUSTEIDEN UUDISTUMINEN, VALINNAISUUS. Aira Rajamäki Opetusneuvos aira.rajamaki@oph.fi

7.12.2009 LÄÄKEALAN PERUSTUTKINNON PERUSTEIDEN UUDISTUMINEN, VALINNAISUUS. Aira Rajamäki Opetusneuvos aira.rajamaki@oph.fi LÄÄKEALAN PERUSTUTKINNON PERUSTEIDEN UUDISTUMINEN, TUTKINNON MUODOSTUMINEN JA VALINNAISUUS Opetushallitus infotilaisuus 7.12.2009 Aira Rajamäki Opetusneuvos aira.rajamaki@oph.fi Osaamisen ja sivistyksen

Lisätiedot

Ennakointikamari LVIS

Ennakointikamari LVIS Ennakointikamari LVIS LVIS-alojen ammatillisen koulutuksen tarjonta ja kysyntä pääkaupunkiseudulla Minkälaisiin tehtäviin oppilaitoksista valmistutaan? Sähkö-ja automaatiotekniikan perustutkinto Sähkö-

Lisätiedot

Ammatillisten perustutkintojen uudistus Educa-tietoisku 24.1.2014

Ammatillisten perustutkintojen uudistus Educa-tietoisku 24.1.2014 Ammatillisten perustutkintojen uudistus Educa-tietoisku 24.1.2014 Sirkka-Liisa Kärki Yksikön päällikkö, opetusneuvos Ammatillinen peruskoulutus yksikkö Tutkintojärjestelmän/perusteiden kehittämisen tahtotila

Lisätiedot

Tutkinnon osien ja valinnaisuuden määrittelyn lähtökohdat

Tutkinnon osien ja valinnaisuuden määrittelyn lähtökohdat SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINNON PERUSTEET AMMATILLISEN TUTKINNON OSAN MUODOSTUMINEN JA TUTKINNON OSIEN VALINNAISUUS 19.11.2008 Aira Rajamäki Opetusneuvos aira.rajamaki@oph.fi Osaamisen ja sivistyksen

Lisätiedot

Axxell Utbildning Ab. Opiskelu aikuisena

Axxell Utbildning Ab. Opiskelu aikuisena Axxell Utbildning Ab Opiskelu aikuisena 1. YLEISTÄ VALMISTAVASTA KOULUTUKSESTA JA NÄYTTÖTUTKINNOISTA Näyttötutkintojärjestelmä perustuu läheiseen yhteistyöhön työelämän kanssa ja tarjoaa etenkin aikuisille

Lisätiedot

TIE NÄYTTÖTUTKINTOON

TIE NÄYTTÖTUTKINTOON TIE NÄYTTÖTUTKINTOON Käytännönläheinen opiskelijan opas Porvoon Kauppaoppilaitos Yrityspalvelu Företagsservice Opistokuja 1, 06100 Porvoo www.pkol.fi 019-5740700 yp@ pkol.fi 1 Opas on tarkoitettu opiskelemaan

Lisätiedot

Lähihoitaja 80 ov (120) / 2v Yo-pohjainen koulutus SOTE. Kokkolan sosiaali- ja terveysalan opisto

Lähihoitaja 80 ov (120) / 2v Yo-pohjainen koulutus SOTE. Kokkolan sosiaali- ja terveysalan opisto Lähihoitaja 80 ov (120) / 2v Yo-pohjainen koulutus SOTE LÄHIHOITAJA - Lähellä sinua Sosiaali- ja terveysalan opistolla tarjoamme Sinulle mahdollisuuden hankkia ihmisläheisen ammatin, jonka työllistymisnäkymät

Lisätiedot

Ajankohtaista luonto- ja maisemapalveluiden koulutuksesta

Ajankohtaista luonto- ja maisemapalveluiden koulutuksesta Ajankohtaista luonto- ja maisemapalveluiden koulutuksesta Juha Rutanen Luonto- ja maisemapalvelut -teemaryhmän sihteeri, Helsingin yliopisto, Ruraliainstituutti, Seinäjoki / Suomen luontoyrittäjyysverkosto

Lisätiedot

VAASAN AMMATTIOPISTO

VAASAN AMMATTIOPISTO VAASAN AMMATTIOPISTO OPETUSSUUNNITELMAN TUTKINTOKOHTAINEN OSA TEKNIIKAN JA LIIKENTEEN ALA Elektroniikka-asentaja, ICT-asentaja Dokumentin tiedot Dokumentin nimi Laatija Tila Tieto- ja tietoliikennetekniikan

Lisätiedot

TUTKINNON PERUSTEET MUUTTUVAT KAIKILLA OPISKELIJOILLA

TUTKINNON PERUSTEET MUUTTUVAT KAIKILLA OPISKELIJOILLA TIEDOTE 1(5) TUTKINNON PERUSTEET MUUTTUVAT KAIKILLA OPISKELIJOILLA 1.8.2015 Tutkinnon perusteet muuttuvat valtakunnallisesti syksyllä 2015, ja kaikki oppilaitoksen opiskelijat siirtyvät suorittamaan tutkintonsa

Lisätiedot

METSÄALAN PERUSTUTKINTO. Opetussuunnitelman tutkintokohtainen osa. Metsätalouden osaamisala Metsuri-metsäpalvelujen tuottaja

METSÄALAN PERUSTUTKINTO. Opetussuunnitelman tutkintokohtainen osa. Metsätalouden osaamisala Metsuri-metsäpalvelujen tuottaja METSÄALAN PERUSTUTKINTO Opetussuunnitelman tutkintokohtainen osa Metsätalouden osaamisala Metsuri-metsäpalvelujen tuottaja Hyväksytty 9.05.205 2 Sisällys. JOHDANTO... 3 2. METSÄALAN PERUSTUTKINTO... 3

Lisätiedot

Ammatillinen koulutus, kuljetusala. Yli-insinööri Timo Repo

Ammatillinen koulutus, kuljetusala. Yli-insinööri Timo Repo Ammatillinen koulutus, kuljetusala Yli-insinööri Timo Repo Kuljettajatutkimuksen mukaan: Työni on... Yhteisöllistä (sosiaalista) Arvostettua 5 4 Fyysisesti (ruumiillisesti) raskasta Sopivan haasteellista

Lisätiedot

YLEINEN AMMATINVALINNAN PERUSTE OPISKELIJOILLE 1(3)

YLEINEN AMMATINVALINNAN PERUSTE OPISKELIJOILLE 1(3) YLEINEN AMMATINVALINNAN PERUSTE OPISKELIJOILLE 1(3) Ammatin sisällöllinen kiinnostavuus 34 40 21 4 1 4,00 Ammatin hyvä imago 35 41 14 8 3 10 55 25 10 38 37 23 3 44 44 12 35 22 26 9 9 10 50 40 60 40 8 32

Lisätiedot

Työssäoppiminen (ammattillinen peruskoulutus) ja työpaikkaohjaajan tehtävät. Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu

Työssäoppiminen (ammattillinen peruskoulutus) ja työpaikkaohjaajan tehtävät. Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu Työssäoppiminen (ammattillinen peruskoulutus) ja työpaikkaohjaajan tehtävät Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu Työssäoppiminen ammatillisessa peruskoulutuksessa Kaikissa toisen asteen

Lisätiedot

Lausunto liiketalouden perustutkinnon perusteiden luonnoksesta

Lausunto liiketalouden perustutkinnon perusteiden luonnoksesta Lausunto 1(5) Opetushallitus PL 380 (Kumpulantie 3) 00531 Helsinki Viite Opetushallituksen lausuntopyyntö 17/421/2008 Lausunto liiketalouden perustutkinnon perusteiden luonnoksesta Pyydettynä lausuntona

Lisätiedot

-palvelutarpeita ja kysyntää vastaava joustava koulutus

-palvelutarpeita ja kysyntää vastaava joustava koulutus Osaavaa työvoimaa hoito- ja hoiva-alan tarpeisiin -palvelutarpeita ja kysyntää vastaava joustava koulutus Johtaja Mika Tammilehto Koulutus- ja tiedepolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen yksikkö 20.10.2009

Lisätiedot

ALKAVAT AIKUISKOULUTUKSET TALVELLA 2013

ALKAVAT AIKUISKOULUTUKSET TALVELLA 2013 ALKAVAT AIKUISKOULUTUKSET TALVELLA 2013 Vankkaa perusosaamista ja monipuolisia erikoistumismahdollisuuksia luonnonvara-alalta Muuruvedellä ja Toivalassa MAATALOUSLOMITTAJAKSI Tuotantoeläinten hoidon ja

Lisätiedot

Koulutukseen hakeutuminen 2014

Koulutukseen hakeutuminen 2014 Koulutus 2016 Koulutukseen hakeutuminen 2014 Uusien ylioppilaiden välitön pääsy jatko-opintoihin yhä vaikeaa Tilastokeskuksen koulutustilastojen mukaan uusia ylioppilaita oli vuonna 2014 noin 32 100. Heistä

Lisätiedot

Kemianteollisuuden ammatilliset näyttötutkinnot

Kemianteollisuuden ammatilliset näyttötutkinnot ammatilliset näyttötutkinnot Suorita näyttötutkinto ammatilliset näyttötutkinnot ovat kemianteollisuudessa tuotantotehtävissä työskentelevien tutkintoja Tutkinnot suoritetaan työnäytöin, ja niihin vaadittavat

Lisätiedot

Sijoittumisen yhteisseuranta

Sijoittumisen yhteisseuranta Sijoittumisen yhteisseuranta Seuraavat korkeakoulut keräsivät vuonna 2009 yhteistyössä tietoa valmistuneistaan Jyväskylän yliopisto Lapin yliopisto Turun yliopisto Turun kauppakorkeakoulu Åbo Akademi Hämeen

Lisätiedot

Ammattiosaamisen näytöt / tutkintotilaisuudet ammattillisessa koulutuksessa osa 2. Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu

Ammattiosaamisen näytöt / tutkintotilaisuudet ammattillisessa koulutuksessa osa 2. Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu Ammattiosaamisen näytöt / tutkintotilaisuudet ammattillisessa koulutuksessa osa 2. Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu Ammatilliset tutkinnot Yhteensä yli 350 kpl erilaisia tutkintoja

Lisätiedot

AUDIOVISUAALISEN VIESTINNÄN PERUSTUTKINTO. Jokilaaksojen koulutuskuntayhtymä. Opetussuunnitelman tutkintokohtainen osa.

AUDIOVISUAALISEN VIESTINNÄN PERUSTUTKINTO. Jokilaaksojen koulutuskuntayhtymä. Opetussuunnitelman tutkintokohtainen osa. AUDIOVISUAALISEN VIESTINNÄN PERUSTUTKINTO Jokilaaksojen koulutuskuntayhtymä Opetussuunnitelman tutkintokohtainen osa Media-assistentti Hyväksytty:9.5.205 2 Sisällys. JOHDANTO... 3 2. AUDIOVISUAALISEN VIESTINNÄN

Lisätiedot

POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU AIKUISKOULUTUS

POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU AIKUISKOULUTUS AIKUISKOULUTUS OPISKELIJAPALAUTEKYSELYIDEN TULOKSET 2009 Tyytyväisyysindeksi on saatu laskemalla täysin ja osittain vastausten prosenttiosuudet yhteen. Jos tyytyväisyysindeksi on alle 50 %, se on merkitty

Lisätiedot

Paula Kukkonen erityisasiantuntija Bovallius ammattiopisto 14.10.2011. paula.kukkonen@bovallius.fi 1

Paula Kukkonen erityisasiantuntija Bovallius ammattiopisto 14.10.2011. paula.kukkonen@bovallius.fi 1 Paula Kukkonen erityisasiantuntija Bovallius ammattiopisto 14.10.2011 paula.kukkonen@bovallius.fi 1 1) Bovallius - ammattiopiston ja Kuntoutus ORTON in esitys työhön kuntoutuksen ja työelämään valmennuksen

Lisätiedot

Opinnot antavat sinulle valmiuksia toimia erilaisissa yritysten, julkishallinnon tai kolmannen sektorin asiantuntija- ja esimiestehtävissä.

Opinnot antavat sinulle valmiuksia toimia erilaisissa yritysten, julkishallinnon tai kolmannen sektorin asiantuntija- ja esimiestehtävissä. OPETUSSUUNNITELMA, johtaminen ja liiketoimintaosaaminen Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto antaa sinulle vankan kehittämisosaamisen. Syvennät johtamisen ja liiketoiminnan eri osa-alueiden

Lisätiedot

VAASAN AMMATTIOPISTO

VAASAN AMMATTIOPISTO VAASAN AMMATTIOPISTO OPETUSSUUNNITELMAN TUTKINTOKOHTAINEN OSA KULTTUURIALA Media-assistentti Dokumentin tiedot Dokumentin nimi Audiovisuaalisen viestinnän perustutkinnon tutkintokohtainen opetussuunnitelma

Lisätiedot

2013 valmistuneiden opiskelijoiden lukumäärä

2013 valmistuneiden opiskelijoiden lukumäärä Saimaan ammattiopisto Sampo tarjoaa ammatillista koulutusta nuorille ja aikuisille sekä koulutus- ja kehittämispalveluja yrityksille ja muille yhteisöasiakkaille. Saimaan ammattiopisto Sampo aloitti toimintansa

Lisätiedot

Luonto- ja ympäristöalan perustutkinto

Luonto- ja ympäristöalan perustutkinto OPETUSSUUNNITELMAN TUTKINTOKOHTAINEN OSA Luonto- ja ympäristöalan perustutkinto Lapin ammattiopisto Opetussuunnitelma 1 (11) Sisällys 1 Tervetuloa oppimaan! - Valitsit hyvin! -Tehemä pois!... 1 2 Mikä

Lisätiedot

Tutkinnon suorittajan osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen

Tutkinnon suorittajan osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen Tutkinnon suorittajan osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen Arviointiriihi AEL 25.3.2014 Markku Kokkonen Opetushallitus 1 Osaamisen ja sivistyksen asialla Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi Säädökset

Lisätiedot

Ajankohtaista ammatillisessa aikuiskoulutuksessa

Ajankohtaista ammatillisessa aikuiskoulutuksessa Ajankohtaista ammatillisessa aikuiskoulutuksessa Soila Nordström Opetusneuvos / Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala Ammatillinen aikuiskoulutus yksikkö 11.2.2015 Näyttötutkinnot: tilastotietoja Vuosina

Lisätiedot

perustutkinnon uudistaminen

perustutkinnon uudistaminen P t h t l d tilli Puutarhatalouden ammatillisen perustutkinnon uudistaminen Puutarhatalouden perustutkinto Työskenteleminen puutarha alalla Yrittäminen puutarha alalla Puutarhatuotannon koulutusohjelma/osaamisala

Lisätiedot

SIJOITTUMISSEURANTA 2011

SIJOITTUMISSEURANTA 2011 SIJOITTUMISSEURANTA 2011 AlueEnnakko Alueellinen ennakointi työkaluksi Pohjois-Karjalassa -hanke Projektisuunnittelija Hanna Silvennoinen 2 SISÄLLYS 1. JOHDANTO 4 2. TUTKIMUKSEN TOTEUTTAMINEN JA VASTAUSMÄÄRÄT

Lisätiedot

Paula Kukkonen 19.4.2012

Paula Kukkonen 19.4.2012 Paula Kukkonen 19.4.2012 1 Työhön kuntoutuksen ja työelämään valmennuksen toimiala = työssä ja työpaikoilla tapahtuva valmennus, sosiaalinen työllistäminen ja lakisääteinen ammatillinen kuntoutus Toimialan

Lisätiedot

AMMATILLISET PERUSTUTKINNOT Huippu-urheiluväylä

AMMATILLISET PERUSTUTKINNOT Huippu-urheiluväylä Suunnitelman laadinta Pvm 15/2 2013 Rakenteen tarkistus Pvm 21/3 2013 Muodollinen tarkistus Pvm 28/3 2013 Suunnitelman hyväksyntä Pvm 17/4 2013 Hyväksytty toisen asteen koulutuslautakunnan jaostossa Pvm

Lisätiedot

Pohjois-Suomen Vesihuoltopäivät, 19.-20.11.2014, Oulu. Vesihuoltoalan koulutus ja osaamiskriteerit. Anna-Maija Hallikas koulutuspäällikkö

Pohjois-Suomen Vesihuoltopäivät, 19.-20.11.2014, Oulu. Vesihuoltoalan koulutus ja osaamiskriteerit. Anna-Maija Hallikas koulutuspäällikkö Pohjois-Suomen Vesihuoltopäivät, 19.-20.11.2014, Oulu Vesihuoltoalan koulutus ja osaamiskriteerit Anna-Maija Hallikas koulutuspäällikkö 14.11.2014 1 Anna-Maija Hallikas Näyttötutkinnot 1/2 Ammattitutkinnot

Lisätiedot

AIKAISEMPIEN OPINTOJEN TUNNUSTAMINEN YLEISET HAKUOHJEET

AIKAISEMPIEN OPINTOJEN TUNNUSTAMINEN YLEISET HAKUOHJEET 1 AIKAISEMPIEN OPINTOJEN TUNNUSTAMINEN YLEISET HAKUOHJEET Opiskelija täyttää itse hakemansa opintojakson tiedot eli mitä opintojaksoa tai opintojakson osaa hän hakee tunnustettavaksi. Samoin opiskelija

Lisätiedot

KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen

KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen Terttu Virtanen Aikuiskoulutusjohtaja Helsingin tekniikan alan oppilaitos Ammatillisen aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen oleellinen osa oppilaitosten

Lisätiedot

Insinöörikoulutuksen tulevaisuus työelämän kehittymisen näkökulmasta. Wiipurista Kotkaan 250 vuotta tekniikan ja merenkulun koulutusta 16.10.

Insinöörikoulutuksen tulevaisuus työelämän kehittymisen näkökulmasta. Wiipurista Kotkaan 250 vuotta tekniikan ja merenkulun koulutusta 16.10. Insinöörikoulutuksen tulevaisuus työelämän kehittymisen näkökulmasta Wiipurista Kotkaan 250 vuotta tekniikan ja merenkulun koulutusta 16.10.2008 2 Tutkintojen sisällöistä ja tavoitteista (A352/2003): Ammattikorkeakoulututkinnot

Lisätiedot

Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen näyttötutkinnoissa

Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen näyttötutkinnoissa Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen näyttötutkinnoissa Markku Kokkonen Opetushallitus 1 Osaamisen ja sivistyksen asialla Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi Henkilökohtaistaminen Laki ammatillisesta

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon. Muutokset näyttötutkinnon järjestämisessä ym.

Sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon. Muutokset näyttötutkinnon järjestämisessä ym. Sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon uudistuminen i Muutokset näyttötutkinnon järjestämisessä ym. Sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon uudistuminen 30.11.2009 Helsinki Aira Rajamäki LUKU 3 PERUSTUTKINNON

Lisätiedot

Oppisopimuskoulutus. Tekemällä oppii

Oppisopimuskoulutus. Tekemällä oppii Oppisopimuskoulutus Tekemällä oppii Sopii kuin nakutettu Perustietoa oppisopimuksesta Oppisopimus on käytännöllinen tapa kouluttautua ja kouluttaa yritykseen ammattitaitoista henkilöstöä sekä kehittää

Lisätiedot

Seloste 1 (9) Versio Näyttötutkinnot 30.12.2013 5. opiskelijapalautekyselyä.

Seloste 1 (9) Versio Näyttötutkinnot 30.12.2013 5. opiskelijapalautekyselyä. Seloste 1 (9) AIPAL näyttötutkintojen opiskelijapalaute 1.1.2014 alkaen Yleistä Rovaniemen koulutuskuntayhtymän (REDU) Lapin ammattiopistossa, Lapin matkailuopistossa ja Lapin urheiluopistossa käytetään

Lisätiedot

Jyväskylän koulutuskuntayhtymä on keskisuomalaisten kuntien omistama sivistyksen, taitamisen ja yrittäjyyden monikulttuurinen oppimisyhteisö ja

Jyväskylän koulutuskuntayhtymä on keskisuomalaisten kuntien omistama sivistyksen, taitamisen ja yrittäjyyden monikulttuurinen oppimisyhteisö ja koulutuskuntayhtymä on keskisuomalaisten kuntien omistama sivistyksen, taitamisen ja yrittäjyyden monikulttuurinen oppimisyhteisö ja työelämän kehittäjä. 1 Suomalainen koulutusjärjestelmä Tohtorin tutkinto

Lisätiedot

Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus Ammattistartti 20-40

Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus Ammattistartti 20-40 Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus Ammattistartti 20-40 Ammattistartti on valtakunnallisesti ja paikallisesti suunnattu ratkaisemaan ongelmia, jotka syntyvät nuoren uravalinnan

Lisätiedot

Työvoimakoulutus ja työssä oppiminen. Johanna Laukkanen 27.1.2010

Työvoimakoulutus ja työssä oppiminen. Johanna Laukkanen 27.1.2010 Työvoimakoulutus ja työssä oppiminen Johanna Laukkanen 27.1.2010 Ammatillinen työvoimakoulutus Ammatillinen työvoimakoulutus Pääosin tutkintotavoitteista koulutusta Myös lisä- ja täydennyskoulutusta Yrittäjäkoulutusta

Lisätiedot

Tohtoreiden uraseurannan tulokset. Urapalvelut

Tohtoreiden uraseurannan tulokset. Urapalvelut Tohtoreiden uraseurannan tulokset Urapalvelut Aarresaaren uraseuranta Aarresaari-verkosto on suomalaisten yliopistojen ura- ja rekrytointipalveluiden yhteistyöverkosto, johon kuuluu 12 yliopistoa Aarresaari

Lisätiedot

3.2.2009 METVIRO-seminaari/TTY Jouni Suoheimo Metsäalan ammatillisen perustutkinnon kehitys 2000 luvulla

3.2.2009 METVIRO-seminaari/TTY Jouni Suoheimo Metsäalan ammatillisen perustutkinnon kehitys 2000 luvulla 3.2.2009 METVIRO-seminaari/TTY Jouni Suoheimo Metsäalan ammatillisen perustutkinnon kehitys 2000 luvulla Osaamisen ja sivistyksen asialla Metsäalan perustutkinto 2001 KESU:t 1995-1999 ja 1999-2004 pohjana

Lisätiedot

Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto

Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto AIKUISKOULUTUKSEN LAATU- JA VAIKUTTAVUUS, OPISKELIJAPALAUTE KEVÄT 2015 Vastausprosentti: 43 % Koulutuksen sisällöt ja tavoitteet Sivu 1 / 10 Koulutuksen sisällöt ja

Lisätiedot

VALMA Ammatilliseen peruskoulutukseen valmentava koulutus. Käynnistyy 11.8.2015

VALMA Ammatilliseen peruskoulutukseen valmentava koulutus. Käynnistyy 11.8.2015 VALMA Ammatilliseen peruskoulutukseen valmentava koulutus Käynnistyy 11.8.2015 Korvaa nykyiset neljä koulutusta Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus (Ammattistartti) Ammatilliseen

Lisätiedot

VAASAN AMMATTIOPISTO

VAASAN AMMATTIOPISTO VAASAN AMMATTIOPISTO OPETUSSUUNNITELMAN TUTKINTOKOHTAINEN OSA KULTTUURIALA Artesaani Dokumentin tiedot Dokumentin nimi tutkintokohtainen suunnitelma Määräys 53/011/2014 (sisältää määräyksen 4/011/2015

Lisätiedot

Näyttötutkinto ja tutkintotilaisuuksien arviointi Peruskoulutus

Näyttötutkinto ja tutkintotilaisuuksien arviointi Peruskoulutus Näyttötutkinto ja tutkintotilaisuuksien arviointi Peruskoulutus Sisältö 1. Suomen koulutusjärjestelmä 2. Ammattitaidon hankkiminen (näyttötutkinto ja ammatillinen peruskoulutus) 3. Arviointi KORKEAKOULUTUTKINTO

Lisätiedot

Kone- ja metallialan työnjohtokoulutuskokeilu:

Kone- ja metallialan työnjohtokoulutuskokeilu: Kone- ja metallialan työnjohtokoulutuskokeilu: AMK-yhteistyö; rakennusmestarikoulutus; miten tästä eteenpäin Johtaja Mervi Karikorpi, 18.2.2011 Tarve Teknologiateollisuuden yritykset arvioivat työnjohdon

Lisätiedot

Mun tulevaisuus! Nuorisokyselyn ensimmäiset tulokset

Mun tulevaisuus! Nuorisokyselyn ensimmäiset tulokset Mun tulevaisuus! Nuorisokyselyn ensimmäiset tulokset Kyselyn tavoite selvittää nuorten tulevaisuuden suunnitelmia ammattiin, opiskeluun sekä opintojen sisältöihin ja oppimisympäristöihin (Mun koulu!) liittyviä

Lisätiedot

LUONNONTIETEIDEN ALA Tieto- ja viestintätekniikan perustutkinto Datanomi

LUONNONTIETEIDEN ALA Tieto- ja viestintätekniikan perustutkinto Datanomi N TUTKINTOKOHTAINEN OSA LUONNONTIETEIDEN ALA Datanomi Dokumentin tiedot Dokumentin nimi Tieto- ja viestintätekniikan perustutkinnon tutkintokohtainen opetussuunnitelma OPH:n määräys 85/011/2014 (sisältää

Lisätiedot

Ammattiopisto Livia. Peimarin koulutuskuntayhtymä

Ammattiopisto Livia. Peimarin koulutuskuntayhtymä Ammattiopisto Livia Peimarin koulutuskuntayhtymä Maaseutuopisto Paimio Maaseutuopisto Tuorla Sosiaali- ja terveysopisto Kalatalous- ja ympäristöopisto Maaseutuopiston toimipaikat Tuorla, Kaarina Paimio

Lisätiedot

Ammattipätevyysseminaari. Yli-insinööri Timo Repo

Ammattipätevyysseminaari. Yli-insinööri Timo Repo Ammattipätevyysseminaari Yli-insinööri Timo Repo Keskeiset säädökset Opetus- ja kulttuuriministeriö valmistelee ammatilliseen koulutukseen liittyvän lainsäädännön ja valtioneuvoston päätökset sekä ohjaa

Lisätiedot

Mikä on näyttötutkinto? Tässä oppaassa on kerrottu lyhyesti ja selkeästi, mitä näyttötutkinto tarkoittaa.

Mikä on näyttötutkinto? Tässä oppaassa on kerrottu lyhyesti ja selkeästi, mitä näyttötutkinto tarkoittaa. Mikä on näyttötutkinto? Tässä oppaassa on kerrottu lyhyesti ja selkeästi, mitä näyttötutkinto tarkoittaa. Aikuisten maahanmuuttajien ammatillisten näyttötutkintojen kehittäminen hyvinvointialalla -hanke

Lisätiedot

URAOHJAUS: Seurantajärjestelmä. Yhteenveto

URAOHJAUS: Seurantajärjestelmä. Yhteenveto URAOHJAUS: Seurantajärjestelmä Yhteenveto URAOHJAUS Seurantajärjestelmä Uraohjaus-hankkeessa suunniteltiin ja toteutettiin seurantajärjestelmä opiskelijoiden amk-opintojen etenemisestä 1. Tehtiin tutkimus

Lisätiedot

Opinnollistaminen oppilaitoksen näkökulmasta

Opinnollistaminen oppilaitoksen näkökulmasta Opinnollistaminen oppilaitoksen näkökulmasta Marjut Nyström, lehtori Keskuspuiston ammattiopisto 23.9.2015 Erityisesti Sinulle Opinnollistamisen määritelmä Opinnollistamisella tarkoitetaan ammatillisen

Lisätiedot

Muutoksia 1.8.2015. Muutoksia 1.8.2015

Muutoksia 1.8.2015. Muutoksia 1.8.2015 Muutoksia 1.8.2015 Laki ammatillisesta koulutuksesta L787/2014 tulee voimaan 1.8.2015 Koulutuksen järjestäjä: laatii ja hyväksyy opetussuunnitelman (14 ), joka antaa opiskelijalle mahdollisuuden yksilölliseen

Lisätiedot

Palvelutyönantajien koulutustarveselvityksen tulokset ammattikorkeakoulujen jatkotutkintojen tarpeesta

Palvelutyönantajien koulutustarveselvityksen tulokset ammattikorkeakoulujen jatkotutkintojen tarpeesta Palvelutyönantajien koulutustarveselvityksen tulokset ammattikorkeakoulujen jatkotutkintojen tarpeesta Ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneiden määrä Tilastokeskuksen mukaan ammattikorkeakoulututkinnon

Lisätiedot

Yhteishaku, kevät 2016. Metsokankaan yhtenäisperuskoulu Katri Roppola oppilaanohjaaja

Yhteishaku, kevät 2016. Metsokankaan yhtenäisperuskoulu Katri Roppola oppilaanohjaaja Yhteishaku, kevät 2016 Metsokankaan yhtenäisperuskoulu Katri Roppola oppilaanohjaaja Mitä ysin jälkeen? Peruskoulun jälkeen voit hakea ammattioppilaitokseen hakea lukioon suorittaa 3-4 vuodessa ammatillisen

Lisätiedot

AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖJEN SUUNNITELMA

AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖJEN SUUNNITELMA 0 AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖJEN SUUNNITELMA Toimitilahuoltajan perustutkinto Hyväksytty Bovallius- ammattiopiston ja koulutuskeskus Agricolan Pieksämäen ammatillisen koulutuksen toimielimessä 29.3.2011. 1

Lisätiedot

11.02.2015/ Anna-Liisa Lämsä. Työnantajien näkemyksiä erityistä tukea tarvitsevien työllistämisestä

11.02.2015/ Anna-Liisa Lämsä. Työnantajien näkemyksiä erityistä tukea tarvitsevien työllistämisestä Työnantajien näkemyksiä erityistä tukea tarvitsevien työllistämisestä Työnantajakysely ja työnantajien haastattelut Vuoden 2014 alussa työnantajille tehty työnantajakysely 161 vastaajaa 51 työnantajan

Lisätiedot

SAVON OPPISOPIMUSKESKUS. Kauppakatu 28 B 3.krs, (Kauppakeskus Aapeli) (PL 87) 70110 Kuopio. Asiakaspalvelu p. 044 785 3067

SAVON OPPISOPIMUSKESKUS. Kauppakatu 28 B 3.krs, (Kauppakeskus Aapeli) (PL 87) 70110 Kuopio. Asiakaspalvelu p. 044 785 3067 SAVON OPPISOPIMUSKESKUS Kauppakatu 28 B 3.krs, (Kauppakeskus Aapeli) (PL 87) 70110 Kuopio Asiakaspalvelu p. 044 785 3067 www.sakky.fi/oppisopimuskoulutus etunimi.sukunimi(at)sakky.fi tai oppisopimuskeskus@sakky.fi

Lisätiedot

Koulutuksen tarjoamat valmiudet tulevaisuuden osaajille. Autoalan opettaja- ja kouluttajapäivät HML 3.-4.4.2014

Koulutuksen tarjoamat valmiudet tulevaisuuden osaajille. Autoalan opettaja- ja kouluttajapäivät HML 3.-4.4.2014 Koulutuksen tarjoamat valmiudet tulevaisuuden osaajille Autoalan opettaja- ja kouluttajapäivät HML 3.-4.4.2014 Markku Kainuun Suonpää, ammattiopisto, opettaja, aikuiskoulutus NTM, tutkintovastaava Ohjelma

Lisätiedot

Osaamispisteet ja opintosuoritusten eurooppalainen siirtojärjestelmä (ECVET) ammatillisessa koulutuksessa

Osaamispisteet ja opintosuoritusten eurooppalainen siirtojärjestelmä (ECVET) ammatillisessa koulutuksessa Osaamispisteet ja opintosuoritusten eurooppalainen siirtojärjestelmä (ECVET) ammatillisessa koulutuksessa ECVET tulee, oletko valmis! seminaarisarja 13.9.2013 Opetusneuvos Hanna Autere 29.8.2013 Mikä on

Lisätiedot

Muovialan tutkintoon valmistava koulutus

Muovialan tutkintoon valmistava koulutus Muovialan tutkintoon valmistava koulutus Tapio Hietaranta AEL on Suomen suurin tekniikan lisäkouluttaja Muoviteknologia kouluttaa Taito -kurssit ja Insko -seminaarit Yrityskohtaiset räätälöidyt koulutukset

Lisätiedot

TULISIELUT = Yrittäjän ammattitutkinto TULISOIHDUT =Yrittäjän erikoisammattitutkinto. Opetusministeriön virallinen

TULISIELUT = Yrittäjän ammattitutkinto TULISOIHDUT =Yrittäjän erikoisammattitutkinto. Opetusministeriön virallinen TULISIELUT = Yrittäjän ammattitutkinto TULISOIHDUT =Yrittäjän erikoisammattitutkinto Opetusministeriön virallinen ja sertifioima ammatillinen näyttötutkintö Aikuisten ammatti- ja erikoisammattitutkintoon

Lisätiedot

VAO LUOTSI2 Laajennetun työssäoppimisen hanke 2012-2013. Työssäoppimisen kartoitus Vaasan ammattiopistossa Hillevi Kivelä 7.11.

VAO LUOTSI2 Laajennetun työssäoppimisen hanke 2012-2013. Työssäoppimisen kartoitus Vaasan ammattiopistossa Hillevi Kivelä 7.11. VAO LUOTSI2 Laajennetun työssäoppimisen hanke 2012-2013 Työssäoppimisen kartoitus Vaasan ammattiopistossa Hillevi Kivelä 7.11.2013 Kehittämiskohde: Opintopolut Mitä? Tutkintojen opintopoluissa toteutetaan

Lisätiedot

Valmistu töihin! Kuopion opiskelijakyselyn tulokset 23.4.2012

Valmistu töihin! Kuopion opiskelijakyselyn tulokset 23.4.2012 Valmistu töihin! Kuopion opiskelijakyselyn tulokset 23.4.2012 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! -kyselyn kohderyhmänä olivat Savon ammattija aikuisopistossa sekä Savonia ammattikorkeakoulussa opiskelevat

Lisätiedot

NÄKEMYKSIÄ ENSI VUOSIKYMMENEN TYÖVOIMA- JA KOULUTUSTARPEISTA

NÄKEMYKSIÄ ENSI VUOSIKYMMENEN TYÖVOIMA- JA KOULUTUSTARPEISTA NÄKEMYKSIÄ ENSI VUOSIKYMMENEN TYÖVOIMA- JA KOULUTUSTARPEISTA Opetushallinnon koulutustarjontaprojektien tavoitteita ja tuloksia Tulevaisuusluotain seminaari 9.2. 2005 Ilpo Hanhijoki Osaamisen ja sivistyksen

Lisätiedot

MERCURIA KAUPPIAITTEN KAUPPAOPPILAITOS MINÄ MERKONOMIOPISKELIJANA

MERCURIA KAUPPIAITTEN KAUPPAOPPILAITOS MINÄ MERKONOMIOPISKELIJANA MERCURIA KAUPPIAITTEN KAUPPAOPPILAITOS MINÄ MERKONOMIOPISKELIJANA Olli Opiskelija Raportti Helmikuu 2013 SISÄLLYS sivu 1 MINÄ JA OSAAMISENI 1.1 Henkilökuva 1.2 Vahvuuteni ja kehittämiskohteeni (lisää sivunumerot

Lisätiedot

Kainuun osaamistason nostaminen ja koulutusrakenteiden kehittäminen

Kainuun osaamistason nostaminen ja koulutusrakenteiden kehittäminen Kainuun osaamistason nostaminen ja koulutusrakenteiden kehittäminen Kainuun maakunta kuntayhtymä, koulutustoimiala Esa Toivonen Kajaani 13.10.2008 1 Pääkohdat Aluksi Kainuun koulutus ja sen ohjaus Opiskelijan

Lisätiedot

santasport.fi Tutkinnon saa nopealla aikataululla, käytännönläheisesti opiskellen Tutkinnon suorittaneiden ammattinimike on Liikuntaneuvoja

santasport.fi Tutkinnon saa nopealla aikataululla, käytännönläheisesti opiskellen Tutkinnon suorittaneiden ammattinimike on Liikuntaneuvoja Opinnot kestävät 3 vuotta Opinnot koostuvat ammatillisista opinnoista 90 ov, ammattitaitoa täydentävistä opinnoista 20 ov ja vapaasti valittavista opinnoista 10 ov. Kansainvälinen vaihto-opiskelumahdollisuus

Lisätiedot

Ennakointi ammatillisessa koulutuksessa

Ennakointi ammatillisessa koulutuksessa Ennakointi ammatillisessa koulutuksessa Läpäisyntehostamisohjelman työseminaari 11.5.2015 Samuli Leveälahti Opetusneuvos Ennakointi- ja strateginen kehittäminen -yksikkö Opetushallitus Sisältö Läpäisystä,

Lisätiedot

Perustutkintojen tutkinnon perusteiden uudistaminen: Metsäalan perustutkinto Määräys 67/011/2014. Marjatta Säisä

Perustutkintojen tutkinnon perusteiden uudistaminen: Metsäalan perustutkinto Määräys 67/011/2014. Marjatta Säisä Perustutkintojen tutkinnon perusteiden uudistaminen: Metsäalan perustutkinto Määräys 67/011/2014 Marjatta Säisä Tutkintojen uudistuksessa on vahvistettu osaamisperusteisuutta opetuskeskeisestä ajattelusta

Lisätiedot

Aikuis-keke hanke - Aikuiskoulutuksen kestävän kehityksen sisällöt, menetelmät ja kriteerit

Aikuis-keke hanke - Aikuiskoulutuksen kestävän kehityksen sisällöt, menetelmät ja kriteerit Aikuis-keke hanke - Aikuiskoulutuksen kestävän kehityksen sisällöt, menetelmät ja kriteerit E N E M M Ä N O S A A M I S T A 21.11.2012 1 Mihin tarpeeseen hanke vastaa ja miten? Ammatillisella aikuiskoulutuksella

Lisätiedot

AMMATTILUKIOTOIMINTA TORNIOSSA Toisen asteen koulutuksen yhteistyö Torniossa

AMMATTILUKIOTOIMINTA TORNIOSSA Toisen asteen koulutuksen yhteistyö Torniossa Toisen asteen koulutuksen yhteistyö Torniossa Mikä on ammattilukiotoiminta Torniossa? Mitä tahansa ammatillista perustutkintoa opiskeleva opiskelija voi opiskella perustutkinnon rinnalle myös ylioppilastutkinnon

Lisätiedot

Sijoittumisseuranta kysely vuonna 2011 tutkinnon suorittaneille. Koonti FUAS-ammattikorkeakouluista valmistuneiden vastauksista

Sijoittumisseuranta kysely vuonna 2011 tutkinnon suorittaneille. Koonti FUAS-ammattikorkeakouluista valmistuneiden vastauksista Sijoittumisseuranta kysely vuonna 2011 tutkinnon suorittaneille Koonti FUAS-ammattikorkeakouluista valmistuneiden vastauksista Huhtikuu 2013 2/12 SISÄLLYS JOHDANTO... 3 KYSYMYKSIÄ OPINNOISTA... 3 TYÖMARKKINATILANNE...

Lisätiedot