Vapaaehtoistyötä 20-vuotta

Transkriptio

1 Mäntykotilainen 16. vuosikerta No. 1/2012 Oulun Seudun Mäntykoti ry 60-vuotta Vapaaehtoistyötä 20-vuotta

2 2 MÄNTYKOTILAINEN Sisällys Kesätervehdys Mäntykodista...3 Oulun Seudun Mäntykoti ry...4 Omaisen näkökulma Mäntykotiin...5 Vapaaehtoisena Mäntykodilla...5 Terveisiä Koskenkodilta...6 Ikääntyvien monikulttuurinen virkistyspäivä...8 Hemmotteluhetki Mäntykodilla...9 Palvelutietoa Mäntykodilta...10 Työhyvinvointia Mäntykotiin ergonomian avulla...11 You Tube ja Yle Elävä arkisto - nuo mainiot apulaiset ikäihmisten muisteluissa...12 TOHO - Työssä On Hyvä Olla...13 Vanhuuspalvelulain valmistelu lähtökohtana toimintakyky ei ikä...14 Pitkästä aikaa hallilla Kärppiä kannustamassa...15 Yhteisiltä juurilta yhteiseen tekemiseen...16 Aino Ruuska ( ) -In Memoriam...17 Aktiivinen ikääntyminen ja sukupolvien välinen solidaarisuus Meranti Siivouspalvelut liittyi Oulun Seudun Mäntykoti Ry:n kannattajajäseneksi...21 Me Mäntykodilla haluamme tuntea sinut...22 Vastaava toimittaja: Mira Pöykiö, markkinointiassistentti Kannen kuva: Katri Ruuskanen Painopaikka: Tiina Pirkola, Oulun Konttori, Painatuskeskus Painos: 400 kpl

3 MÄNTYKOTILAINEN 3 Kesätervehdys Mäntykodista Sotien jälkeen vuonna 1952 perustettiin Oulun Seudun Mäntykoti ry auttamaan puutteellisissa oloissa asuvia vanhuksia. Tänä vuonna vietämme rohkeitten naisten perustaman järjestön 60-juhlavuotta. Yhdistyksellä on kaksi kiinteistöä Mäntykoti, joka rakennettiin vuonna 1962 ja Koskenkoti, joka hankittiin vuonna Tarjoamme pitkä- ja lyhytaikaista laitoshoitoa, dementisairaiden päivähoitoa, seitsenpäiväistä kotihoitoa ja fysioterapiaa. Tiloja ja palveluitamme on tarvittu ja toivottavasti tarvitaan myös syntyvässä uudessa Oulussa. Ammattilaisten hoidossa olevaan palvelutoimintaan on alusta alkaen tuonut lisäarvoa runsas vapaaehtoistyön määrä. Sekä yhdistyksen jäsenet että eri-ikäiset vapaaehtoistyöstä innostuneet oululaiset ovat antaneet panoksensa toimintaamme jo 20 vuotta ja noin 3500 tunnin vuosipanoksella. Vapaaehtoisina jo 20 vuotta toimineet ansaitsevat tulla nähdyksi. Riitta Mäkelä tekee toiminnasta parhaillaan historiikkia, joka jukaistaan marraskuussa pidettävään pääjuhlan yhteydessä. Yhteisöllisellä vapaaehtoisella toiminnalla vanhusten hyväksi on vetovoimaa. Juhlavuonna Oulun Seudun Mäntykoti ry on päättänyt mahdollistaa osallistumisen toimintaan myös kannatusjäsenenä. Voit siis liittyä jäseneksi ja tukea vanhusten virkistys- ja harrastustoimintaa, vaikka et muuten ehtisikään osallistumaan. Aktiivisen ikääntymisen ja sukupolvien välisen solidaarisuuden eurooppalainen teemavuosi 2012 korostaa ikääntyvien mahdollisuuksia pysyä aktiivisina ja elää itsenäisinä. Suomessa EU:n teemavuotta koordinoivat sosiaali- ja terveysministeriö ja Työterveyslaitos. Koskaan ei ole liian myöhäistä jatkaa aktiivisena toimijana yhteiskunnassa ja elää antoisaa elämää. Ikäihmiset ovatkin yhä useammin hyväkuntoisia, varakkaampia, tottuneita matkustamaan, kuluttamaan sekä osallistumaan ja heillä on siihen täysi oikeus. Heillä on myös paljon arvokasta kokemusta ja osaamista, joista koko yhteiskunta hyötyy. Uusi Oulu syntyy , kun Haukipudas, Kiiminki, Oulu, Oulunsalo ja Yli-Ii yhdistyvät ja noin asukkaasta muodostuu Suomen 5. suurin kaupunki, kansainvälistyvä seudun sydän ja puolen Suomen pääkaupunki. Yhdistymisen visiona on korostettu Oulua pohjoisen kumppanuusverkoston keskuksena sen elinvoimaisuudella sekä kestävällä kehityksellä. Palveluidentarvitsijoiden näkökulmasta valmistelussa on korostunut asiakaslähtöiset palveluprosessit, monikanavainen palveluverkosto ja lähipalvelut. Kiitän kaikkia asukkaita, omaisia, hallituksen jäseniä, henkilökuntaa sekä suurta vapaaehtoisten joukkoa alkuvuoden hyvästä yhteistyöstä. Erityiskiitos Oulun yliopiston koulutusteknologian opiskelijoille ja opettajille Mäntykodille tekemästänne ulkoisen viestinnän suunnitelmasta. Oikein rentouttavaa kesää uudet työt ja haasteet odottavat meitä. Mäntykodissa Marja-Leena Timonen johtaja

4 4 MÄNTYKOTILAINEN eudun Mäntykoti ry Oulun Seudun Mäntykoti ry dun Mäntykoti ry on vuonna 1952 perustettu yksityistä hoivakotia ylläpitävä yhdistavoitteena on Oulun kehittää Seudun ja ylläpitää Mäntykoti ikäihmisten ry fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista kyä edistävää toimintaa. Tuotamme yksilöllisiä vanhuspalveluja kodinomaisessa sä kahdessa erillisessä toimipisteessä Oulussa. Oulun Seudun Mäntykoti ry on vuonna 1952 perustettu yksityistä hoivakotia ylläpitävä yhdistys, jonka tavoitteena on kehittää ja ylläpitää ikäihmisten fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista toimintakykyä edistävää toimintaa. Tuotamme yksilöllisiä vanhuspalveluja kodinomaisessa Oulun Seudun Mäntykoti ry on vuonna 1952 perustettu yksityistä hoivakotia ylläpitävä yhdistys, jonka tavoitteena on kehittää ja ylläpitää ikäihmisten fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista ympäristössä kahdessa erillisessä toimipisteessä Oulussa. vämme on tarjota toimintakykyä ikäihmisille edistävää vanhainkoti- toimintaa. ja asumispalveluja Tuotamme yksilöllisiä sekä päivähoitoa. vanhuspalveluja kodinomaisessa Perustehtävämme on tarjota ikäihmisille vanhainkoti- ja asumispalveluja sekä päivähoitoa. estämme kotihoitoa ympäristössä sekä kahdessa tuki-, sairaanhoito- erillisessä toimipisteessä ja kuntoutuspalveluja. Oulussa. Koulutamme Lisäksi järjestämme kotihoitoa sekä tuki-, sairaanhoito- ja kuntoutuspalveluja. Koulutamme aehtoisia tukihenkilöitä, joiden apua asiakkaillamme on mahdollisuus saada. - myös vapaaehtoisia tukihenkilöitä, joiden apua asiakkaillamme on mahdollisuus saada. - Perustehtävämme on tarjota ikäihmisille vanhainkoti- ja asumispalveluja sekä päivähoitoa. iminnassa pyrimme Lisäksi järjestämme rakentamaan kotihoitoa asiakkaillemme sekä tuki-, sellaiset sairaanhoito- olosuhteet ja kuntoutuspalveluja. puitteet, Koulutamme Kaikessa toiminnassa pyrimme rakentamaan asiakkaillemme sellaiset olosuhteet ja puitteet, avat hyvän myös ja turvallisen vapaaehtoisia vanhuuden. tukihenkilöitä, joiden apua asiakkaillamme on mahdollisuus saada. - jotka tarjoavat hyvän ja turvallisen vanhuuden. Kaikessa toiminnassa pyrimme rakentamaan asiakkaillemme sellaiset olosuhteet ja puitteet, jotka tarjoavat hyvän ja turvallisen vanhuuden. ti Mäntykoti on Oulun Seudun Mäntykoti Mäntykoti on Oulun ry:n Seudun ylläpitämä Mäntykoti yksityinen ry:n ylläpitämä hoivakoti, yksityinen joka perustettiin hoivakoti, joka perustettiin 62. Mäntykodissa vuonna on pitkäaikaisia Mäntykodissa (33) on ja lyhytaikaisia pitkäaikaisia (7) (33) hoitopaikkoja. lyhytaikaisia (7) hoitopaikkoja. Mäntykoti on Oulun Seudun Mäntykoti ry:n ylläpitämä yksityinen hoivakoti, joka perustettiin me omatoimisuuteen, Kannustamme aktiiviseen omatoimisuuteen, osallistumiseen aktiiviseen ja yhteistoimintaan. osallistumiseen ja Toimintamtuu yhä lisääntyvässä me painottuu määrin yhä lisääntyvässä avohuoltoon määrin ja vanhusten avohuoltoon kotona ja asumisen vanhusten tukemi- kotona asumisen tukemi- yhteistoimintaan. Toimintam- vuonna Mäntykodissa on pitkäaikaisia (33) ja lyhytaikaisia (7) hoitopaikkoja. seen. Kannustamme omatoimisuuteen, aktiiviseen osallistumiseen ja yhteistoimintaan. Toimintamme painottuu yhä lisääntyvässä määrin avohuoltoon ja vanhusten kotona asumisen tukemiseendin asiakkaaksi Vanhainkodin pääsee Oulun asiakkaaksi kaupungin pääsee SAS-työryhmän Oulun kaupungin päätöksellä. SAS-työryhmän on sosiveystoimeaali- moniammatillinen ja terveystoimen työryhmä, moniammatillinen joka määrittää työryhmä, hoidon joka tarpeen määrittää ja laitos- hoidon tarpeen ja laitos- päätöksellä. SAS on sosioituksenhoitoon sijoituksen. Vanhainkodin asiakkaaksi pääsee Oulun kaupungin SAS-työryhmän päätöksellä. SAS on sosiaali- ja terveystoimen moniammatillinen työryhmä, joka määrittää hoidon tarpeen ja laitoshoitoon a suunnittelevien Laitoshoitoa suunnittelevien ikäihmisten tai omaisten tulee ottaa yhteyttä oman alueensa kotihoidon tai sosiaalityöntekijään. työntekijöihin tai sosiaalityöntekijään. ikäihmisten sijoituksen. tai omaisten tulee ottaa yhteyttä oman alueensa koöntekijöihin Laitoshoitoa suunnittelevien ikäihmisten tai omaisten tulee ottaa yhteyttä oman alueensa kotihoidon työntekijöihin tai sosiaalityöntekijään. Mäntykoti Kangastie 11, Oulu puh Löydät meidät myös Facebookista!

5 MÄNTYKOTILAINEN 5 OMAISEN NÄKÖKULMA MÄNTYKOTIIN Äitini Sinikka on asustanut kakkoskerroksessa elokuusta Aluksi hänellä kävi paljon vieraita. Kaipasimme myös juttuseuraa hänelle, kun osa potilaista oli huonokuntoisia. Sinikalla ollut sama huone lähellä keittiötä kokoa Mäntykodissa asustamisen ajan. Siellä on hänen itse kutomansa ryijy, valokuvia ja pari huonekalua. Huone on pieni. Digitelevisio on niin hyvä, että olen oikein kateellinen siitä. Äiti sairastaa dementoivaa Lewyn kappale tautia, joka vie liikuntakyvyn. Pissatulehduksia hänellä on myös jatkuvasti, johtuen vaippojen käytöstä. Kerran pissatulehdus pääsi kaikista varotoimista huolimatta munuaisaltaan tulehdukseksi. Äiti vapisi niin, ettei hänestä Oys:ssä saatu otettua sydänfilmiä. Siellä hän joutui eristyksiin, koska hänellä on Sairaala bakteeri. Oli ihanaa päästä takaisin Mäntykotiin. Siinä huomasi, kuinka kodinomainen ja mukava paikka se on. Muutama vuosi sitten oli vielä pari potilasta, joita oli mukava seurata. Nyt he ovat huoneissansa. Eräs nimeltä mainitsematon rouva oli aina hienoissa vaatteissa ja kehuskeli rahoillaan. Joskus huulipunat poskilla. Toinen taas kiusasi kaikkia. Hänellä oli plyyshiset oloasut ja muutenkin kauniita vaatteita. Siitä keksin äidillekin ostaa samanlaisia. Matkiputki. Äiti on nyt huonossa kunnossa. Hyvänä ja pirteänä päivänä hän jaksaa istua geriatrisessa tuolissa jonkun aikaa. Joskus kun menen Mäntykodille, hän vaan nukkuu suu auki. Onneksi on mukavaa henkilökuntaa ja omaisia, joitten kanssa porista. Äidillä kävi kotona Päivi Mattson-niminen jumppari. Hän oli äidin fysioterapeuttina myös Mäntykodilla. Kotona jumppa maksoi 8, koska kaupunki tuki sitä. Nyt sama jumppa on nelisenkymppiä kerta. Se meillä on ainoan siskon kanssa vara maksaa äidille. Vesan Sari käy äidin huoneessa pari kertaa viikossa. Kelalta saatiin hoitotukea. Siitäkin menee suurin osa hoitomaksuihin. Kaiken kaikkiaan me omaiset olemme sitä mieltä, että on onni, että äiti saa viettää viimeiset vuotensa Mäntykodissa. Hyvässä hoidossa. Vapaaehtoisena Mäntykodilla Oululainen Inka Kontinaho on yksi Mäntykodin vapaaehtoisista. Inka asustelee Tuirassa yhdessä 11 vuotiaan Diana mopsin kanssa. Vapaaehtoisena Mäntykodilla Inka aloitti vuonna Huomasin lehdessä ilmoituksen Mäntykodin vapaaehtoiskoulutuksesta, joka pidettäisiin Koskenkodilla Tuirassa, kertoo Inka. Inka osallistui koulutukseen ja on toiminut siitä lähtien aktiivisesti Mäntykodin vapaaehtoisena. Samaiselta kurssilta on Mäntykodin vapaaehtoistoiminnassa Inkan lisäksi mukana vielä tänä päivänä kolme henkilöä. Inkalla oli takanaan seurakunnan vapaaehtoiskoulutus, mutta Mäntykodin vapaaehtoistoiminta tuntui mielekkäämmältä ja heti ensi hetkistä lähtien oikealta. Inka lähti vapaaehtoistoimintaan mukaan, koska eläkkeelle jäätyään kaipasi elämäänsä, jotakin mielekästä tekemistä. Vapaaehtoisena Mäntykodilla Inka toimii pääsääntöisesti avustajana tapahtumissa ja apuna retkillä. Mieleen ovat jääneet mm. elokuvissa ja teatterissa käynnit sekä veteraanikonsertti Toppilan Möljällä. Inka on ilahduttanut Mäntykodin asukkaita myös leipomalla. Jos olet kiinnostunut vapaaehtoistoiminnasta Mäntykodilla ota yhteyttä: Vapaaehtois- ja tukihenkilötoiminta Kaisa Öhman Puh , kaisa.ohman@mantykoti.fi Vapaaehtoisuudessa on Inkan mielestä mukavinta se, että voi toimia omien kykyjen ja voimavarojen mukaan ja riittää, että on oma itsensä. Ikimuistettavia hetkiä on vuosien aikana kertynyt paljon. Mira Pöykiö Markkinointiassistentti

6 6 MÄNTYKOTILAINEN Terveisiä Koskenkodilta Koskenkoti on perustettu 21 vuotta sitten. Koskenkoti tarjoaa päivähoitopalveluita muistisairaille oululaisille. Me koskenkodilla haluamme tukea asiakkaan voimia siten, että hän selviytyy palvelujen turvin omassa kodissaan mahdollisimman pitkään. Tarjoamme asiakkaille kotona selviytymistä edistävää, kuntoutuspainotteista hoitoa ja hoivaa sekä päivävapaata ja tukea omaishoitajille. Koskenkodilta voit ostaa palveluita myös palvelusetelillä. Ja uutena lisänä toimintaamme on tullut ajanhengen mukaan monikulttuurisuus. Olemme ottaneet mukaan toimintaamme myös ikääntyviä maahanmuuttajia. Koskenkodin aloittaessa toimintansa se oli lähes pioneerityötä. Vastaavaa toimintaa ei juuri ollut. Oulun kaupungin toimesta oli päiväsairaala ja Helmer-koti. Päiväsairaalan tehtyä alkukartoituksen, asiakkaat siirtyivät Helmer-kotiin ja Koskenkotiin. Kaupunki on ostanut alusta alkaen Koskenkodin tuottamat palvelut. Yhteistyötä on tehty aina hyvässä hengessä. Ajan kuluessa olemme profiloituneet ja erikoistuneet vaikeiden tai keskivaikeiden muistisairaiden kuntouttamiseen. Asiakkaaksi pääseminen vaatii lähetteen ja kaupungin hyväksymisen. Asiakkaat ohjautuvat Helmer-kodin kautta. Asiakkaita on 13 per päivä. Keskimäärin asiakkaat käyvät 1-2 kertaa viikossa. Mutta myös useammin käyviä on useita. Käyntipäivät räätälöidään tarpeen mukaan yksilöllisesti. Jotkut omaiset käyvät töissäkin ja silloin tarvitaan päivätoimintaa 5 kertaa viikossa. Asiakkaiden keski-ikä on n 80 vuotta, mutta ikäjakauma vuotta. Koskenkodilta voit ostaa palveluita myös palvelusetelillä. Henkilökuntaa on kolme: terveydenhoitaja, lähihoitaja, ja hoiva-avustaja. Olemme mukana myös yhteiskuntavastuussa monella tavalla: tarjoamme harjoittelupaikkoja lähihoitaja- opiskelijoille, tukitöitä, oppisopimus-koulutuspaikkoja, työkokeilupaikkoja ja jaksoja maahanmuuttajille heidän kotouttamisjakson aikana. Eri-ikäiset ja erilaisista kulttuuritaustoista tulevat rikastuttavat työyhteisöä ja lisäävät sen moninaisuutta. Ajan tuhlaaminen on tärkeä osa elämää ja kaikkien elämään tulee sisältyä aktiivista tekemistä. Asiakkaalle Koskenkoti tarjoaa kuntouttavaa päivätoimintaa. Ymmärrämme kuntoutuksen hyvin laajasti. Fyysinen kuntoutus on ulkoilua ja ryhmäfysioterapiaa. Psykososiaalinen kuntoutus kattaa kaiken muun. Asiakkaille

7 MÄNTYKOTILAINEN 7 tehdään MMSE-testit kerran vuodessa ja tilanteen mukaan useamminkin. Fysioterapeutit tekevät Toimiva-testin asiakkaille myös kerran vuodessa. Psyko-sosiaalinen toimintamme on hyvin vilkasta ja monipuolista: retkiä, käden töitä, laulua, posliinin maalausta yms. Jo toisien ihmisten tapaaminen ja kotipihaa kauempana käyminen ovat monelle päivän tai viikon huippuhetkiä. Toimintamme on kotihoitoa tukevaa ja yhteinen tavoitteemme on että asiakas voi asua omassa kodissaan mahdollisimman pitkään. Omainen saa vapaata ja omaa aikaa sillä välin kun asiakas on Koskenkodilla. Tämä on myös tärkeä näkökulma työssämme ja tavoitteemme on myös tukea omaista tärkeässä ja voimia vaativassa tehtävässään. Tapaamme usein myös omaishoitajia arkisissa tilanteissaan, joissa syntyy hyviä keskusteluja. Omaishoitajille on tärkeää tavata myös muita samassa tilanteessa olevia. Kohtaamiset venyvät usein pitkiksikin, kun yhteistä puhumista näyttää olevan niin paljon. Asiakkaamme ovat toisaalta hyvin haastavia. Kaikki taidot ovat tarpeen, ja monenlaista pitää osatakin. Tähän haasteeseen olemme vastanneet opiskelemalla vanhustyötä niin kirjoista kuin käytännöstäkin. Opiskelu auttaa myös jaksamaan työssään. Erilaiset taloudelliset haasteet ja reunaehdot ovat tulleet osaksi hoitotyötä. Niiden kanssa painiskelu on varmaan tulevaisuuden yksi suuri haaste. Nähtäväksi jää mihin suuntaan ja milloin ympäröivä yhteiskuntakin vanhustyötä kuljettaa. Olisi kiva nähdä, ettei vanhustyötä nähdä vain taakkana ja rasitteena vaan myös mahdollisuutena. Oulussa Riitta Vesala Koskenkodin tiimivastaava

8 8 MÄNTYKOTILAINEN Ikääntyvien monikulttuurinen virkistyspäivä Koskenkodilla lauantaina Ensimmäinen monikulttuurinen virkistyspäivä Koskenkodilla alkoi tuimassa pakkas- säässä. Ehkä pakkanen rajoitti hieman osallistujien määrääkin. Paikalle saapuivat kuitenkin somalialainen Hamdi, Venäjän Pietarista kotoisin oleva Olga ja Inkerin Karjalasta lähtöisin oleva Aino. Mukana oli myös vapaaehtoistyöntekijämme Inka. Alkajaisiksi juotiin kahvit vietnamilaisen hoivaavustajamme Thuunin leipoman herkullisen soodapuolukkakakun kera. Päivä jatkui tutustumalla toisiimme ja kulttuureihimme. Kartalta katsottiin kotimaata ja kotikaupungin sijaintia. Sen jälkeen kuuntelimme You Tubesta jokaisen lempikappaleen. Kuuntelimme niin somalialaista tanssimusiikkia kuin venäläistä rocklaulajaakin ja työntekijämme Irjan lempikappale oli saamelaisen Niko Valkeapään saameksi esittämä Stiridon. Maistuvan lounaan jälkeen pelailimme vielä bingoa. Somali Hamdille se oli aivan uusi hauska kokemus. Voittajakin palkittiin ja lopuksi joimme vielä lähtiäiskahvit ja otimme kuvan iloisesta porukastamme. Toivottavasti tapaamme vielä Koskenkodilla virkistyspäivien merkeissä uudestaankin. Mira Pöykiö Markkinointiassistentti Mäntykodin Fysioterapian puolihierontalahjakortti on nyt arvottu. Arvonnan suorittivat Mäntykodin johtaja Marja- Leena Timonen ja Kotihoidon sairaanhoitaja/tiimivastaava Merja Kocol. Onni suosi Eero Sirviötä. Onnittelut Eerolle! Mäntykodilla

9 MÄNTYKOTILAINEN 9 Hemmotteluhetki Mäntykodilla Mäntykodin rouvia hemmoteltiin maanantai aamuna , kun Oulun Seudun Ammattiopiston Kontinkankaan yksikön lähihoitajaopiskelijat saapuivat Mäntykodille. Neljä opiskelijaa suorittivat Mäntykodilla vapaasti valittavien opintojen ammattiosaamisen näyttöä. Tyttöjen näyttöä oli valvomassa myös ohjaava opettaja Johanna Vesenterä. Mäntykodin virikeohjaaja Tarja Korpela oli järjestänyt tunnelmallisen ympäristön. Suolalamput valaisivat ja taustalla soi rentoutusmusiikki. Aino Kyröläinen pääsi Jasmi Mettovaaran hemmoteltavaksi. Ensin aloitettiin käsien sokerikuorinnalla. Sitten hierottiin aromaterapiaöljyä ja lopuksi kädet rasvattiin. Aino nautti hieronnasta niin, että meinasi ihan torkahtaa. Tunnelma oli rento ja rauhallinen, kuin kauneushoitolassa konsanaan. Tytöt juttelivat rauhallisesti ja hemmoteltavat nauttivat rentouttavasta kauneushetkestä ja ilmassa leijailevasta appelsiinisesta aromaterapiaöljyn tuoksusta. Hemmotteluhetken lopuksi asiakkaiden kommentit olivat kaiken puhuvia. Ei ollut turha reissu sanoi eräskin rouva. Ainon olo oli onnellinen. Mira Pöykiö Markkinointiassistentti Aino Kyröläinen nauttii Jasmin tehdessä sokerikuorintaa. Netta hieroo Maiju Lindin kädet. Kuva- vasemmalta oikealle Janika Piekkari, Netta Sjögren, Noora Ollanketo, Jasmi Mettovaara.

10 10 MÄNTYKOTILAINEN Palvelusetelitietoa Mäntykodilta Koskenkoti ja Mäntykodin kotihoito on hyväksytty Oulun kaupungin omaishoitajan vapaan palvelu-seteliyrittäjäksi. 120 euron palvelusetelillä asiakas voi ostaa joko päivähoitoa tai kotihoitoa. Miten palveluseteli toimii? Asiakas sopii palvelun yksityiskohdista Koskenkodin tai kotihoidon kanssa. Mitä palveluita voi hankkia? - Kotihoitoa - Kuntouttavaa päivätoimintaa Koskenkodilta. Kenelle palveluseteli myönnetään? Omaishoitajalle jolla on omaishoidontukipäätös. Lisätietoa saat oman alueen sosiaalityöntekijältä. Kuinka monta seteliä voi saada? Hoitajalla on oikeus kolmeen vapaavuorokauteen kuukaudessa. Lisäksi hänelle voidaan myöntää harkinnanvaraista vapaata. Yksi seteli vastaa yhtä omaishoitajan vapaavuorokautta. Setelin arvo ja kustannukset asiakkaalle? Setelin arvo on 120. Omavastuuosuus on palvelusetelin ja palvelun hinnan erotus. Esim 1. Yhdellä setelillä asiakas voi ostaa Mäntykodin kotihoitoa esim. arkipäivisin 3,4 h á 35,20 (120:35,20=3,4h) Esim 2. Yhdellä 120 arvoisella omaishoidon palvelu-setelillä asiakas voi ostaa päivähoitoa Koskenkodilla 2 päivää á 60 tai 8 h á 15 (120:15=8) Mistä palveluseteleitä saa? Oman alueen sosiaalityöntekijältä. Saako omavastuuosuudesta kotitalousvähennystä? Palvelusetelillä ostetuista palveluista ei saa tehdä kotitalousvähennystä. Jos asiakas ostaa lisäpalveluita kokonaan omalla kustannuksellaan, voi kotitalousvähennystä hakea näistä palveluista. Palvelusetelin käytössä opastaa ja lisätietoja antaa: Oulun Seudun Mäntykoti ry / Mäntykoti kotihoito Oulun Seudun Mäntykoti ry / Koskenkoti Yhteyshenkilö: Merja Kocol Yhteyshenkilö: Riitta Vesala Sähköposti: merja.kocol@mantykoti.fi Sähköposti: koskenkoti@mantykoti.fi puh puh

11 MÄNTYKOTILAINEN 11 TYÖHYVINVOINTIA MÄNTYKOTIIN ERGONOMIAN AVULLA Ergonomia on ihmisen ja toimintajärjestelmän vuorovaikutuksen tutkimista ja kehittämistä ihmisen hyvinvoinnin ja järjestelmän suorituskyvyn parantamiseksi. Ergonomian avulla työ, työvälineet, työympäristö ja muu toimintajärjestelmä sopeutetaan vastaamaan ihmisen ominaisuuksia ja tarpeita. Ergonomian avulla parannetaan ihmisen turvallisuutta, terveyttä ja hyvinvointia. Mäntykoti on kouluttanut 4 työntekijää, Päivi Mattsonin, Sari Vesan, Annika Pajarin ja Nina Kerttulan potilassiirtojen ergonomian asiantuntijiksi. Oulun Seudun Ammattikorkeakoulun järjestämä opintojakso Ergonomiset ja kuntouttavat potilassiirrot kesti 4 kuukautta sisältäen verkko-opintoja, käytännön harjoitustunteja sekä käytännön kokeen. Opintojaksolla oli mahdollisuus myös suorittaa Työterveyslaitoksen rekisteröimä Potilassiirtojen Ergonomiakortti. Uudet ergonomiset työskentelytavat on tarkoitus jalkauttaa myös Mäntykotiin vuoden 2012 aikana. Siirtokoulutuksia järjestetään yhteensä 4, joista yhteen on jokaisen työntekijän osallistuttava vuonna Vanhustyössä fyysisesti raskaimpia työtehtäviä on asukkaan liikkumisen avustaminen ja käsin tehtävät nostot ja siirrot. Perusperiaatteena onkin välttää asukkaan nostamista käsivoimin ja pitkäaikaista työskentelyä huonossa asennossa. Siirtotaito on tekniikkalaji, joka kaikilla on mahdollisuus omaksua voimista riippumatta. Siirtotaidon koulutuksella ja apuvälineiden tarkoituksenmukaisella käytöllä voidaan hoitajien kuormitusta vähentää merkittävästi. Uusien työskentelytapojen omaksuminen vaatii kuitenkin aikaa, myönteistä asennoitumista uusiin toimintatapoihin sekä tietoista poisoppimista vanhoista malleista. Seuraavassa on avustamisen ja turvallisen siirron periaatteita, joita kaikki vanhusten kanssa työskentelevät voivat toteuttaa: Avustamisen periaatteet: Nostamisen sijasta rullaa, liu uta tai kampea Arvioi potilaan tila ja voimavarat sekä omat voimavarasi, taitosi ja kuntosi, valitse niiden mukaan avustustapa aktivointikeinot ja apuvälineet. Varmista ympäristön turvallisuus ja riittävästi tilaa siirtymiseen. Kerro potilaalle, mitä hän tekee ja miten sinä häntä autat. Ohjaa ja aktivoi potilasta luonnollisten liikemallien mukaisesti, varmista oikea alkuasento ja yhdistä tarvittaessa sanalliseen ohjaukseen kosketus ja liike. Avusta vain sen verran, kuin potilas tarvitsee. Anna potilaalle aikaa aktivoida omat lihaksensa. Odota tämän aloittavan liikkeen. Anna potilaan tukeutua johonkin ulkoiseen tukeen (tuoli, rollaattori tms.), jolloin hän kokee siirtymisen turvalliseksi, voi tukeutua jalkoihinsa ja samalla hoitajan kuormittuminen vähenee. Vältä tarttumasta potilaan kainaloihin ja vaatteisiin. Ohjaa liikettä pehmeällä laajalla kämmenotteella potilaan lantiosta, selästä tai sieltä, mistä liike näkyy juuttuvan. Työskentele pääsääntöisesti potilaan sivulla ja liiku potilaan liikkeen mukana painonsiirtoa ja liikeenergiaa hyödyntäen. Käytä koko kehoasi, vältä kurkottelua ja kumartelua. Työskentele niin, että oma paino on jaloilla ja selkä suorana. Säädä myös työskentelykorkeus niin, että voit tuottaa voimaa alaraajoilla polvet hieman koukussa. Ei siirretä käsin potilaita, jotka eivät pysty tukeutumaan jalkoihinsa. Ergonomiset potilassiirrot siis vähentävät hoitajien fyysistä kuormittumista hoitotyössä ja näin ollen vähentävät tuki- ja liikuntaelinsairauksista johtuvia poissaoloja. Ergonomia lisää myös potilasturvallisuutta ja edistää kuntouttavan hoitotyön toteutumista ja asukkaiden hyvinvointia ja tyytyväisyyttä. Kirjoittaja: Annika Pajari fysioterapeutti, Mäntykoti

12 You Tube, 2005 perustettu internetissä toimiva videopalvelu, on mittaamattoman laaja, m moninaisimman sisällön kansainvälinen arkisto. You Tuben avulla muistelupiirissä voi toteu 12 MÄNTYKOTILAINEN You Tube ja Yle Elävä arkisto nuo mainiot apulaiset ikäihmisten muisteluissa Tauno Palo ( ), suomalainen näyttelijä ja laulaja Tauno Palo ( ), suomalainen näyttelijä ja laulaja Kuunneltaisiinko Tauno Paloa? Oulun Mäntykodin muistelupiiriläinen ehdottaa. Muistelupiirin vetäjänä huokaisen: Ah, voi, Tauno Palo! Sitten soi Tauno Suuren ääni: Ken on nähnyt kevään, silloin kun se herää Moni tapailee sanoja laulun mukana. Ajatukset rientävät nuoruuteen vuosikymmenien taakse. Yhteislaulukin viriää. Meillä ei ole muistelupiirissä orkesteria, radiota tai levysoitinta. Mutta meillä on tietokone, siihen kaiuttimet sekä tarvittaessa projektori ja valkokangas. Ja tietokoneessa ovat You Tube ja Yle Elävä arkisto, nuo mitä verrattomimmat apulaiset musiikin kuuntelussa, kuvien katselussa sekä toiveiden esittämisessä ja keskustelun virittämisessä. You Tube, 2005 perustettu internetissä toimiva videopalvelu, on mittaamattoman laaja, mitä moninaisimman sisällön kansainvälinen arkisto. You Tuben avulla muistelupiirissä voi toteuttaa hetkessä esimerkiksi toivekonsertin. Yle Elävä arkisto on Yleisradion 2006 aloittama internetpalvelu, täynnä menneiden vuosien tv- ja radio-ohjelmia sekä valokuvia. Täynnä mahdollisuuksia muistelupiirien monenlaisiin aiheisiin. Myös muilla internet-hauilla voi koota vaikkapa kuvataidemuisteluita. Muistan, että naapurissa oli Rebekka kaivolla -patsas! Etsitäänpä sen kuva internetistä kaikkien katsottavaksi ja muisteltavaksi. Ja niin edelleen. You Tube ja Yle Elävä arkisto nuo mainiot apulaiset ikäihmisten muisteluissa SIJAISUUKSIA MÄNT YKODILLA Kuunneltaisiinko Tauno Paloa? Oulun Mäntykodin muistelupiiriläinen ehdottaa. Mäntykoti hakee vanhus- sairaanhoito- ja Muistelupiirin vetäjänä huokaisen: Ah, voi, Tauno Palo! huolenpitotyöhön suuntautuneita sairaan- ja lähihoitajia eri pituisiin sijaisuuksiin. Tietokoneella on suuret mahdollisuudet ikäihmisten muistin virkistämisessä ja vetreyttämisessä. Eikä tietokone useimmille nykyikääntyneillekään ole vieras kapine vaikkapa tekstin tuottamisessa. Sitten Olethan soi oma-aloitteinen, Tauno Suuren reipas ääni: ja savuton. Ken on nähnyt Itse olen kevään, kokenut ikään silloin kuin kun löytäjän se riemua, herää kun aloin Moni tapaile Voit olla valmis lähihoitaja/sairaanhoitaja käyttää tietokonettani Mäntykodin muistelupiireissä. sanoja laulun mukana. Ajatukset rientävät nuoruuteen vuosikymmenien taakse. Yhteislaul tai alan opiskelija, jolla on suoritettuna viriää. lääkehuollon opinnot ja hygieniapassi. Tarjoamme haastavan ja palkitsevan työympäristön mukavassa työyhteisössä. Ja sitten kun muistijäljet jo ovat liki kadonneet, musiikin kuuntelun taito ja muistot musiikista ovat kuitenkin jäljellä. Samoin kuin musiikkiin vuosikymmenten mittaan kiinnittyneet tunteet. Meillä ei ole muistelupiirissä orkesteria, radiota tai levysoitinta. Mutta meillä on tietokone, siihen kaiuttimet Hakemukset: sekä tarvittaessa projektori ja valkokangas. Ja tietokoneessa ovat You Tub marja-liisa.mettovaara@mantykoti.fi Silloinkin haluamme kuulla Tauno Paloa ja vaikkapa Yle Elävä arkisto, Lisätietoja nuo saat: mitä verrattomimmat sitä virttä apulaiset toukomettisistä. musiikin kuuntelussa, kuvien katselu Puh: sekä Kangastie toiveiden 11, OULU esittämisessä ja keskustelun virittämisessä. Riitta Mäkelä

13 MÄNTYKOTILAINEN 13 TOHO Työssä On Hyvä Olla Onnistunut rekrytointi vanhustenhuoltoon -projekti Vanhustenhuollon työntekijöiden tarve on suuri ja kilpailu työntekijöistä kiihtyy. Tarvitsemme edelleen osaavia ja alalle soveltuvia työntekijöitä hoitoon ja huolenpitoon. Sairaanhoitajia ja lähihoitajia ei riitä jatkossa kaikille työyhteisöille, joten avustavan henkilöstön hyväksyminen osaksi työyhteisöä on välttämätöntä. Hoiva-avustajan koulutus on tarpeellinen vaihtoehto hoitotyön kentällä, ja kiinnostaa pitkään työttömänä olleita. Toistaiseksi hoiva-avustajan koulutus toimii kuitenkin vielä kokeiluna Mäntykoti on tullut mukaan Vanhus- ja lähimmäispalvelun liiton (Vallin) koordinoimaan TOHO -projektiin lokakuussa Alueellisia projekteja on Oulun lisäksi Jyväskylässä, Tampereella, Lohjalla ja Helsingissä. Alueprojektien projektiohjaajat sekä Vallin koordinointiprojektin suunnittelija muodostavat tiiviin työryhmän, jonka yhteistyö vuosien varrella on ollut antoisaa. TOHO -projektin tavoitteena on etsiä vanhustyöhön soveltuvia ja sitoutuvia työttömiä työnhakijoita. Palkkatukityösuhteen aikana työntekijä ja projektiohjaaja suunnittelevat yhdessä väylän ammatilliseen koulutukseen. On erityisen tärkeää, että valmiudet avoimille työmarkkinoille siirtymiseksi parantuvat palkkatukityösuhteen aikana. Viime vuonna Mäntykoti ry:n hallinnoiman TOHOprojektin kautta työllistyi palkkatuella yhteensä 27 henkilöä. Työelämävalmennuksessa, työharjoittelussa ja työkokeilussa oli 23 henkilöä. Muutamat työllistetyt ovat opiskelleet palkkatukityösuhteen aikana oppisopimuksella yksittäisiä kursseja tai opintokokonaisuuksia lähihoitajan tutkinnosta. Näin työntekijät ovat parantaneet opiskelu- ja atk-taitojaan sekä parantaneet valmiuksiaan päästä opiskelemaan lähihoitajan ammattitutkintoa. Projektin antaman tuen avulla rakentuu polku avoimille työmarkkinoille. Projektin toiminta jatkuu Mäntykodissa myös tänä vuonna. merkiksi suunnitelmallista rekrytointia, henkilöstösuunnitelma, osaamiskartoitusta, työllistämisen kysymyksiä sekä alan koulutukseen liittyviä aiheita. Lukijalle annetaan käytännönläheisiä vinkkejä sekä TOHO -projektissa hyviksi koettuja keinoja hoitaa työvoiman saantia. Lisäksi julkaisussa kuvataan, mitä mieltä vanhustyön eri toimijat ovat alan työvoimatilanteesta ja millä keinoin he työvoimapulaa ratkovat. Julkaisu sopii käsikirjaksi kaikille työllistämisestä työvoiman turvaamisesta sekä henkilöstön rekrytoinnin keinoista kiinnostuneille ammattilaisille. Kaija Luukinen on siirtynyt toukokuussa toisen työnantajan palvelukseen ja hänen työtään projektiohjaajana jatkaa Hanna Heiskanen. Projektiohjaaja Kaija Luukinen Suunnittelija Anu Välikangas Projektiohjaaja Hanna Heiskanen TOHO -projekti TOHO projekti Oulun Seudun Mäntykoti ry Vanhus- ja lähimmäispalvelun liitto toho-projekti.php Työntekijöitä vanhustyöhön Työssä On Hyvä Olla (TOHO) projektissa etsitään työttömiä työnhakijoita, jotka haluavat työskennellä vanhustyön parissa. Tällä hetkellä Mäntykodissa on avoinna kaksi paikkaa korotetulla palkkatuella: 1) hoitoapulaisen paikka 2) laitosapulaisen (keittiö- ja siivoustyön) paikka Alueellisten TOHO-projektien yhteisenä tuotoksena on syntynyt julkaisu: 24/7 TYÖVOIMAN TURVAAMINEN VAN- HUSTYÖSSÄ. Julkaisu käsittelee vanhustyön työvoiman saatavuuteen liittyviä ajankohtaisia aiheita, kuten esi- Kangastie 11, OULU Hakemukset ja tiedustelut: hanna.heiskanen@mantykoti.fi Puh:

14 14 MÄNTYKOTILAINEN Vanhuspalvelulain valmistelun lähtökohtana toimintakyky ei ikä Vanhusten hyvä hoito voidaan turvata, vaikka laki ei sisällä laitoshoidon henkilöstömitoituksia. Tutkimukset eivät tue käsitystä, että pitkäaikaishoidon laatu on yhteydessä henkilökunnan määrään. Henkilökuntamäärältään aika vaatimattomissakin hoitopaikoissa on laadukasta hoitoa. Hoitopaikoissa, joissa on paljon henkilökuntaa, voi taas olla heikkolaatuista hoitoa. Nyt laki turvaa sen, että vanhat ihmiset ovat tasa-arvoisessa asemassa hoidon laadun suhteen, Sirkka-Liisa Kivelä toteaa. (Internet./lääkärilehti klo 10.30) *** Jyrki Kataisen hallituksen ohjelmaan on kirjattu tavoite vanhuspalvelulain valmistelusta. Luonnos laiksi on valmistunut ja se pohjautuu vuonna 2011 valmistuneeseen lakiluonnokseen ja siitä saatuun palautteeseen lausunnonantajilta, täydentäviltä kuntakäynneiltä. Kansliapäällikkö Välimäen mukaan lain jatkovalmistelua johtavana periaatteena on ollut saatu palaute. Erityisesti palautetta saatiin ikärajoista, palvelusuunnitelman sisällöstä ja sitovuudesta, palvelutarpeen selvittämisestä, suhteesta muuhun lainsäädäntöön sekä kustannuksista. Kuntakäynneillä keskeisiksi toiveeksi nousivat vaatimukset iäkkään väestön aseman ja palveluiden laadun parantamisesta, monipuolisen ja kattavan palvelutarpeen arvioinnista edellytyksenä oikeudenmukaiselle kohdentamiselle sekä rakennemuutoksen tarve palveluiden toteuttamisessa irti laitosvaltaisuudesta. Lakiluonnos on herättänyt vilkasta keskustelua sekä eduskunnassa että kansalaisten keskuudessa. Luonnoksessa on tärkeitä tarkennuksia ja painotuksia, mutta eikö mitään uutta löydy. Henkilöstömitoitusta ympärivuorokautiseen hoitoon odotettiin, mutta saatiin asetuksenantovaltuututus. Asetuksella voidaan tarkentaa säännöksiä toimintayksikön henkilöstön määrästä, asiantuntemuksesta, tehtävärakenteesta, johtamisesta ja omavalvonnasta, mikäli palveluiden laadussa ilmenneet ongelmat eivät väisty informaatioohjauksen, laatusuositusten ja valvontaohjelmien avulla. Lain tavoitteena on laitoskeskeisen ajattelun poistaminen (11 ), mikä tarkoittaa, että pitkäaikaiseen laitoshoitoon pääsee vain silloin kun se on iäkkään henkilön arvokkaan elämän ja turvallisen hoidon kannalta perusteltua. Tavoitteellista palveluiden toteuttamista varten on laadittava palvelusuunnitelma, joka on tarkistettava aina silloin kun palvelutarpeessa tapahtuu olennaisia muutoksia. Sosiaali-/tai terveydenhuollon ammattihenkilön kelpoisuusehdot täyttävän vastuutyöntekijän roo- Ii korostuu seuraajana ja asioiden ajajana. Kirjalliseen tai suulliseen hakemuksen pohjalta myönnetyt palvelut on annettava viipymättä. Palveluiden laadun varmistamisesta vastaa asiakkaiden lukumäärän ja heidän palvelutarpeensa pohjalta riittävä määrä asiantuntevaa henkilöstöä. Toimintayksikön palveluista vastaava johtaja vastaa asiakastyöstä säädettyjä periaatteita ja palveluille asetettujen vaatimusten täyttymisestä. Lisäksi vastuualueeseen kuuluu omavalvontasuunnitelman laatiminen ja sen esilläpito, toteutumisen seuranta ja palveluiden kehittäminen säännöllisesti kerättävän palautteen perusteella. Viranomaisvalvonta järjestetään siten, että havaitut puutteet korjataan siten kuin voimassaolevat lait (sosiaalihuoltolain, yksityisten sosiaalipalveluiden valvontalain, kansanterveyslain ja yksityisestä terveydenhuollosta annetun lain) edellyttävät. Ikäihmisen palveluidentarpeesta tiedon saanut henkilö on velvollinen salassapitosäännösten estämättä ilmoittamaan asiasta kunnan sosiaalishuollosta vastaavalle viranomaiselle. Valvontaa lisätään ja säädetään sanktiot. *** Suomeen saadaan vanhuspalvelulaki, jossa palveluiden laadulle ja saatavuudelle on asetettu kriteerit. Jokaisella on oikeus riittävään hoitoon ja turvaan helposti ja tarvittaessa nopeastikin. Laki ei anna henkilöstömitoituksia, koska valmistelijoiden hyvää laatua voidaan saada alhaisellakin henkilöstömitoituksella eikä korkeakaan mitoitus takaa hyvää laatua. Taitava johtaminen ja töiden järkevä organisointi sekä henkilöstön osaaminen ja asenne nousevat keskiöön. *** Lain valmisteluvaihe on aiheuttanut vilkasta keskustelua ja sen on hyvä. Toimijoiden näkökulmasta siinä on hyvää, mutta myös aihetta pohdintaan. Järkevään työn organisointiin työvoimapulassa kuulunee koulutettujen

15 MÄNTYKOTILAINEN 15 hoiva-avustajien saaminen tiimeihin samalla kun lähihoitajat ja sairaanhoitajat priorisoidaan vaativaan hoitotyöhön. Hoiva-avustajat tekevät nyt töitä, joita 15 vuotta sitten tekivät vanhainkodeissa asuvat hyväkuntoiset vanhukset itse. Henkilöstömitoitukset luonnollisesti vaativat kunnilta huomattavia taloudellisia panostuksia ikäihmisten hoitoon. Käytännössä niin palveluiden maksajien kuin tuottajienkin näkökulmasta lain tai suosituksen noudattaminen ovat eri asioita. Kuntien maksukyvyn kannalta uudistuksen hinta riippuu lain määräyksistä. Henkilöstömitoituksen kirjaaminen lakiin ja sen rikkominen tulisi palveluiden lainmukaisuudesta vastuussa oleville kunnille kalliiksi. Suositusten rikkomisesta taas seuraa sanktioita palveluidentuottajille. Nyt toimitaan suositusten pohjalta. Pitkät ja kustannuksia kasvattavat valitusprosessit todennäköisesti tulevat lisääntymään. Vaarana onkin, että paljon hoitoa tarvitsevien asema ei juurikaan parane, vaan lain tulkinnanvaraisuus korottaa kustannuksia, jotka johtuvat lisääntyvistä valituksista ja valvonnan lisäämisestä. Oliko tarkoitus vahvistaa paljon hoitoa tarvitsevien henkilöiden perusoikeuksia? Pitkästä aikaa hallilla Kärppiä kannustamassa Oulu-lehti , Oulu Irma Leminen (74) pääsi helmikuun alussa pitkästä aikaa paikan päälle Kärppien otteluun. Viimeksi olen käynyt Kärppien pelissä 1900-luvulla, silloin kuin mieheni vielä eli, Leminen sanoi. Hän kävisi useamminkin jäähallilla, jos ei joutuisi liikkumaan pyörätuolilla. Jos olisin tervejalkainen, kävisin tietysti enemmän. Kuuntelen kaikki ottelut radiosta, pitkän linjan Kärppäkannattaja sanoo. Kun Leminen innostui jääkiekosta, Oulussa ei vielä ollut edes jäähallia. Hän muistelee opettaneensa joitain Kärppien pelaajia teknillisessä koulussa. Kärpät toivotti Irman komeasti tervetulleeksi jäähalliin. Leminen asuu itsenäisesti Oulun keskustassa osakkeessaan ja on Oulun Seudun Mäntykoti ry:n kotihoidon piirissä. Kotihoitaja käy auttamassa häntä kolme kertaa päivässä. Mäntykoti myös mahdollisti Lemisen vierailun Kärpät-SaiPa -ottelussa. Mäntykodin tytöt auttoivat Lemisen matkaan ja pelin jälkeen yöpuulle. Kärppä-fanin pyörätuolin sarvissa oli vapaaehtoistyöntekijä Lev Stipakov, insinööri Pietarista. Haluan oppia suomen kielen paremmin ja minusta paras paikka opetella on vanhusten parissa, Stipakov sanoo.

16 16 MÄNTYKOTILAINEN YHTEISILTÄ JUURILTA YHTEISEEN TEKEMISEEN Oululaiset perheenäidit aktivoituivat 1940-luvun lopulla tekemään käytännön sosiaalipolitiikkaa. Naisen aseman kohentaminen sodan jälkeisessä Suomessa oli tärkeää. Perheenäitien elävä kosketus todellisuuteen sai aikaan voimakkaan kansalaistoiminnan, joka pani naiset oikeasti tekemään. Ouluun perustettiin Miina Sillanpään esimerkkiä seuraten Oulun Ensikoti yksin lastaan odottaville nuorille äideille. Pian tämän jälkeen v nämä samat puuhanaiset miehineen päättivät perustaa Oulun läänin perheenäitien lomakodin kannatusyhdistyksen, jonka päätehtävä oli järjestää äideille lomia. Vielä näiltä ihmisiltä löytyi voimia perustaa Oulun Seudun Mäntykodin kannatusyhdistys v Näin oli luotu tukiverkko koko elämän kaarelle. Kaikki kolme yhdistystä ovat kukin tahollaan kehittäneet toimintaansa ja rakentaneet toiminnalleen puitteet. Nyt on hyvä aika miettiä yhteistä tekemistä ja yhdessä tekemistä. Siitä on jo hyviä kokemuksia. Lomakoti Onnela ry on edelleen virkeä vapaaehtoisjärjestö, jossa elää aito kansalaistoimintahenki. Ylläpidämme lomakotia Haukiputaan Asemakylässä Kiiminkijoen rannalla. Järjestämme ohjelmoituja lomia, joille voi saada RAY:n lomatukea. Toimintamme vahvuus on yhteisöllisyys ja lomalaisten kanssa läsnä olevat vapaaehtoiset. Lomalaiset antavat kiitosta hyvästä ruuasta ja asiakaspalvelusta. Haluamme olla luomassa uudenlaista yhteistä tekemistä ja tulevaisuutta Oulun Seudun Mäntykodin kanssa, siksi olemme ilmoittaneet kiinnostuksemme liittyä kannatusjäseneksi yhdistykseenne. Lomakoti Onnela ry:n johtokunta Kaikki yhdistykset ovat tahoillaan toimineet ja erikoistuneet. Nyt on tullut aika löytää takaisin elävä yhteys ja yhteinen tekeminen. Näissä merkeissä Lomakoti Onnela ry on ryhtynyt Oulun Seudun Mäntykoti ry:n kannatusjäseneksi.

17 MÄNTYKOTILAINEN 17 Aino Ruuska ( ) - In Memoriam Mäntykodin edustajia oli saattamassa Ainoa hänen viimeiselle matkalleen. Kaipaamme seurallista, puheliasta, suorapuheista, heikomman asemaa puolustavaa sekä verkostoissa aktiivisesti toimivaa ihmistä. Muistamme kiitollisuudella hänen elämäntyötään. Ainon elämään mahtui paljon vastuullisia ja vaativia tehtäviä. Hän oli oma itsensä riippumatta siitä seurusteliko rikkaan, köyhän, ylhäisen vai tavallisen ihmisen kanssa. Hän tasoitti ennakkoluulojen muureja monin eri tavoin, luottamustehtäviä ja hänestä välittäviä ystäviä hänellä oli paljon. Oulun Seudun Mäntykoti ry:n jäseneksi Aino liittyi noin 60-vuotiaana eli , jolloin työura Oulun kaupungilla oli päättymässä. Tuolloin Mäntykodin laaja peruskorjaus oli juuri ohi, tilat ja toimintavarustus oli saatu kuntoon, kotihoito käynnistetty ja haasteena olivat muun muassa lyhytaikaishoidon, dementiasairaiden päivähoidon, fysioterapiapalveluiden, keittiön sekä vapaaehtoistoiminnan kehittäminen. Oulun Seudun Mäntykoti ry:n hallituksen puheenjohtajana Aino toimi vv Hänen puheenjohtajakaudellaan käynnistyi yhdistyksessä johtoryhmätyö. Pohdimme ja valmistelimme asiaa, mietimme tarvetta ja tehtäviä hallituksen työrukkasena. Hallituksen varapuheenjohtajana Aino jatkoi vuoteen 2008 saakka ja rakennustoimikunnan jäsenenä vuodesta 1999 vuoteen Hallituksen aktiivisena jäsenenä Aino toimi siis kuolemaansa saakka. Yhdistyksen toiminnan jatkuva kehittäminen, yhteistyö kaupungin ja seurakunnan kanssa olivat Ainolle sydämen asia. Esimerkkinä luontevasta yhteistyöstä mainittakoon Viron Räpinän vanhainkodin, Mäntykodin sekä Oulun Seudun ammattikorkeakoulun yhteinen ruohonjuuritason kehittämishanke ( ). Molempien vanhainkotien työntekijät pääsivät oppimaan toisiltaan ja opiskelijat hyötyivät tekemästään opinnäytetyöstä. Aino toimi pitkään seurakunnan luottamushenkilönä ja Tuiran seurakunta mahdollisti yhteisen kehittämishakkeen. Hän kannusti myös Mäntykotia kehittymään yhteisöksi, jossa muista kulttureista tulleilla on mahdollisuus päästä koulutus- ja työuralle tai palveluita tarvitsevilla mahdollisuus saada niitä Mäntykodista. Konkreettisten kehittämisprojektien ja palveluiden kehittämisen lisäksi muistamme Ainoa aktiivisena yleishyödyllisen toiminnan puolestapuhujana, talkoolaisena sekä vapaaehtoisena, joka löysi tarpeen tullen omista verkostoistaan sekä esiintyjiä että päätöksiin tarvittavia avainhenkilöitä. Mäntykodin juhliin saatiin vuosien varrella laaja kirjo taitavia esiintyjiä. Vuodesta 1996 alkaen Koskelan koululla toimineessa Koskelan Sirpakat - ikäihmisten jumpparyhmässä Aino hankki tilat ja Mäntykoti antoi fysioterapeutin ryhmänohjaajksi. Mäntykoti oli Ainolle kutsumus ja työ, jonka asettamat vastuut ja velvollisuudet hän tahtoi täyttää. Kunnioitamme Ainon muistoa ja elämäntyötä. Niin Oulun Seudun Mäntykoti ry:ssä kuin oululaisen vanhustyön kehittämisessä hän sai aikaan paljon merkittävää ja vaalimisen arvoista. Marja-Leena Timonen johtaja

18 18 MÄNTYKOTILAINEN Aktiivinen ikääntyminen ja sukupolvien välinen solidaarisuus 2012 IKÄÄNTYMINEN ON HYVÄ ASIA Tänä vuonna 2012 vietetään aktiivisen ikääntymisen ja sukupolvien välisen solidaarisuuden koko Euroopan laajuista teemavuotta. Teemavuoden motto on: "Aina on oikea ikä!" Aktiivinen ikääntyminen tähtää siihen, että ihmiset voivat ikävuosien lisääntyessä elää täyttä elämää niin työssä, kotona kuin oman yhteisönsä jäseninäkin. Sukupolvien välinen solidaarisuus mahdollistaa eri-ikäisten vahvuuksien tunnustamisen ja arvostamisen. Yhdessä osaamme enemmän ja jokainen voi oppia toisiltaan. Sosiaali- ja terveysministeriö koordinoi hanketta ja tulevan teemavuoden tapahtumia organisoi Työterveyslaitos. Vuoden aikana painotetaan esimerkiksi aktiivisen ikääntymisen ja sukupolvien välisen yhteistyön tärkeyttä ihmisen hyvinvoinnin kannalta koko elinkaaren aikana. Myös elinikäisen oppimisen ajatus on tärkeä osa teemavuotta. Kansalaisjärjestöt, organisaatiot ja erilaiset foorumit voivat osallistua teemavuoteen aiheeseen liittyvällä teemalla tai tapahtumalla. Eurooppalaisten naisten eliniänodote on noin kuusi vuotta suurempi kuin miehillä. Iäkkäät naiset ovat miehiä suuremmassa vaarassa päätyä köyhyyteen. Useimmiten naisten matalampi palkkataso ja työuraa pilkkovat erilaiset hoitotehtävät (äitiysloma, lastenhoito, omaishoito, iäkkäiden vanhempien hoito) johtavat vääjäämättä pienempiin eläkkeisiin. Iäkkäiden naisten köyhyys on seurausta heidän antamastaan hoidosta. Siksi erityisesti naisten asema tulee ottaa huomioon. Ikääntyvä nainen on suuremmalla todennäköisyydellä läheisensä omaishoitaja. Epäviralliset ja palkattomat hoitotehtävät vaikeuttavat työskentelyä kodin ulkopuolella. Siten osa-aikaisen työnteon helpottaminen auttaisi parantamaan iäkkäiden naisten tuloja. Eläkkeelle siirtymisen jälkeen tehdyn osa-aikaisen työn tuoman tulon ei pitäisi pienentää eläkettä. Ikääntyviä pidetään usein passiivisina kohteina eikä aktiivisina toimijoina. Heidän potentiaali jätetään monesti huomiotta. Silti yhä useammat eläkeläiset haluavat toimia vireästi omissa yhteisöissään, ovat tärkeä tuki ja apu lastensa ja läheistensä perheille ja monien vapaaehtoisverkostojen kantavia voimavaroja. Lisäksi ikääntyneet muodostavat merkittävän kuluttajaryhmän, ja ikääntyneiden palveluiden kysyntä kasvaa erittäin voimakkaasti. Suomi on asettanut tavoitteita teemavuodelle. Kansallisena tavoitteena on sosiaalisesti kestävä yhteiskunta, jossa ihmisiä kohdellaan yhdenvertaisesti, varmistetaan kaikkien osallisuus sekä edistetään jokaisen terveyttä ja toimintakykyä. Hankkeella luodaan kansalaisille, kansalaisjärjestöille, työpaikoille ja kouluille edellytyksiä ymmärtää entistä paremmin aktiivisen ikääntymisen ja sukupolvien väliseen yhteistyön tärkeys ihmisten osallisuuden ja hyvinvoinnin kehittymiselle ja säilymiselle

19 MÄNTYKOTILAINEN 19 koko elinkaaren kuluessa. Lisäksi tuetaan sukupolvien solidaarisuuteen liittyvien kysymysten entistä perusteellisempaa ymmärtämistä. Teemavuoden aikana kootaan tietoa kuhunkin sukupolveen kuuluvista erilaisista ryhmistä ja niiden toimintakulttuureista. Teemavuoden puitteissa pureudutaan seuraaviin kysymyksiin: - Työuriin liittyvät kysymykset: muutostilanteiden hallinta, kun työuria pidennetään. Ikäjohtaminen. Osaamisen kehittyminen työssä. Eri-ikäiset samalla työpaikalla kuinka osaamista jaetaan, roolit, joustot ja perehdyttäminen. Sukupuolten tasa-arvo. - Elinikäinen oppiminen: tietoteknologian ongelmat ikääntyvillä. Ikääntyvien yliopisto toiminnan näkyvyyden lisääminen. - Muut kysymykset: senioripalveluiden toimivuus, kulttuuri ja liikunta toimintakyvyn ylläpitäjänä. Tulevaisuudessa yhä useampi meistä voi viettää terveenä aktiivista ja osallistuvaa elämää yhä pidempään. Euroopan parlamentin jäsen Sirpa Pietikäinen totesi taannoin, että Ikääntymistä käsitellään liikaa miinusmerkkisinä numeroina. Pietikäinen lisäsi ikääntyvien määrän kasvun Euroopassa olevan kuitenkin erittäin myönteistä, koska se on johdonmukainen seuraus terveydenhoidon ja elämänlaadun paranemisesta. Tämä teemavuosi muistuttaa meitä myös siitä korkean iän kunnioituksesta ja arvokkaasta vanhuksen ihmiskuvasta mikä tänä kiireisenä aikanamme liian usein unohdetaan. Työterveyslaitoksen verkkosivuilta löydät listaa ja linkkejä teemavuoden tapahtumista. Mira Pöykiö Markkinointiassistentti - Sukupolvien välinen solidaarisuus, sen ilmentyminen ja kehittymistarpeet eri elämänalueilla. Kaikenikäisten kohtaamisen edistäminen ja ikäpolvien välisen toiminnan areenoiden syntyminen, kansalaisten yhteisvastuullinen aktiivisuus, osallisuus ja elämän hallinta. Teemavuosi kehottaa tarjoamaan sellaisia hoivapalveluja, että ikääntyvät ihmiset voisivat elää itsenäisesti niin pitkään kuin haluavat. On myös tärkeää tukea perheitä niin, että he voivat päättää hoitavatko he itse perheenjäseniään vai pyytävätkö täydentäviä sosiaalipalveluja. On katsottava, että on helposti saatavilla korkealaatuisia ja kohtuuhintaisia palveluita ikääntyville, jotka mahdollistaisivat mahdollisimman pitkän kotihoidon. Olisi kiinnitettävä erityisesti huomiota siihen, että kaikenlainen fyysinen, seksuaalinen, henkinen ja taloudellinen huono kohtelu jollaista ikääntyneisiin usein kohdistuu voitaisiin välttää.

20 20 MÄNTYKOTILAINEN Kannatusjäsenet ovat tärkeitä toiminnallemme! Kannatusjäseneksi voi liittyä yhdistyksen toiminnasta kiinnostunut yksityinen henkilö tai oikeuskelpoinen yhteisö, joka hyväksyy yhdistyksen tarkoituksen ja toiminnan ja jonka Mäntykodin hallitus hyväksyy. Yhdistys käyttää kannatusjäsentuotot asiakkaiden ja asukkaiden hyvinvoinnin tukemiseen. Kannatusjäsenyys kannattaa! MIKSI LIITTYÄ KANNATUSJÄSENEKSI? Kannatusjäsenenä voit olla: toteuttamassa tapahtumia osa kannatusjäsenverkostoa vapaaehtoisena auttamassa arjessa Kannatusjäsenet: saavat jatkuvan näkyvyyden Mäntykodin nettisivuilla esitellään Mäntykotilainen lehdessä voivat toimia yhteistyöprojekteissa tai hankkeissa saavat Mäntykotilainen lehteä saavat hyvän mielen Kannatusjäsenmaksut 2012 yksilöjäsen 20 /vuosi yritys/yhteisö/säätiö 100 /vuosi Oulun Seudun Mäntykoti ry - yleishyödyllistä toimintaa vuodesta 1952 Mäntykoti Kangastie Oulu puh Löydät meidät myös Facebookista!

21 MÄNTYKOTILAINEN 21 Meranti Siivouspalvelut liittyi Oulun Seudun Mäntykoti Ry:n kannattajajäseneksi. Meranti Siivouspalvelut on liittynyt Oulun Seudun Mäntykoti ry:n kannattajajäseneksi. Merantin toimitusjohtaja Antti Pietilä odottaa innokkaasti yhteistyötä Mäntykodin kanssa: Vanhustenhoitopuolella ja ennenkaikkea kotona asumisen tukemisessa on paljon töitä tehtävänä. Ainut ratkaisu näihin ongelmiin on laaja-alainen yhteistyö eri toimijoiden kanssa. Oulun Seudun Mäntykoti ry on ensimmäisiä toimijoita, jotka ovat aloittaneet aktiivisen yhteistyön paikallisten yritysten kanssa. Hieno oivallus Mäntykoti ry:ltä lähteä kehittämään yhteistyötä. Olimme otettuja kun saimme kutsun Mäntykodin yhteistyötilaisuuteen., toimitusjohtaja Pietilä tuumaa. Yhteistyö näkyy alkuvaiheessa Merantin mukana olona Mäntykoti ry:n julkaisemassa lehdessä ja tulevissa tapahtumissa. Jatkossa yhteistyötä kehitetään siihen suuntaan, että siivous- ja kodinhoitopalveluita tarjoava Meranti tarjoaa omille asiakkailleen Mäntykoti ry:n palveluja esimerkiksi ikäihmisten päivätoimintaan. Mäntykoti ry taas suosittelee omille asiakkailleen Merantin palveluita. Pietilän mukaan Merantin mukana olo Mäntykodin tapahtumissa ja julkaisuissa antaa meille mahdollisuuden kertoa meidän tarjoamista palveluista ikäihmisille, omaisille, vapaaehtoistyöhön osallistuville ja muille tahoille, jotka vierailevat Mäntykodin tiloissa. Meranti Siivouspalvelut on oululainen, puhtausalan tunnustettu ammattilainen. Osaava henkilökunta ja toimivat prosessit takaavat asiakkaillemme korkean laadun kustannustehokkaasti ja luotettavasti. Meranti on perustettu 1989 ja sen liikevaihto on 2,1 milj.. Luomme yli 85 osaajan voimin viihtyisiä ja terveellisiä työ- ja asuinympäristöjä laadukkailla puhdistusmenetelmillä. Palvelullamme edistämme puhtaampaa sisäilmaa ja tätä kautta ihmisten parempaa hyvinvointia. Lisätietoja: Antti Pietilä, toimitusjohtaja Puh MÄNTYKODIN KOTIHOITO Arjen elämä arvossa Tarjoamme korkealaatuista Hoitoa-, hoivaa ja huolenpitoa Kotisairaanhoitoa Siivouspalvelua Fysioterapiapalvelua Kotihoidollamme on ISO9001-laatusertifikaatti Ota yhteyttä, sovitaan maksuttomasta palvelutarpeen kartoituksesta. Omaishoitajalle palvelusetelillä kotihoitopalveluita. Ota yhteyttä: Arkisin 7-14, tai La-su 7-21, MÄNTYKODIN FYSIOTERAPIA Lisää toimintakykyisiä ja aktiivisia vuosia elämään Tervetuloa Mäntykodin Fysioterapiaan! Palvelemme Teitä Mäntykodilla, Koskenkodilla, hoitolaitoksissa tai omassa kodissanne. Kangastie 11, Oulu Fysioterapiaa lääkärin lähetteellä tai ilman. Ota yhteyttä: , , Meillä on palveluntuottajasopimus Oulun kaupungin kanssa. tai