Valintojen viidakossa Tukioppilastoiminnan koulutusmateriaali ehkäisevään päihdetyöhön

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Valintojen viidakossa Tukioppilastoiminnan koulutusmateriaali ehkäisevään päihdetyöhön"

Transkriptio

1 Valintojen viidakossa Tukioppilastoiminnan koulutusmateriaali ehkäisevään päihdetyöhön Valintojen viidakossa Tukioppilastoiminnan koulutusmateriaali ehkäisevään päihdetyöhön 1

2 Julkaisija Mannerheimin Lastensuojeluliitto ry (09) Käsikirjoitus Mari Huusko, YTM, yrittäjä, kouluttaja Kaarina Huoponen, projektipäällikkö, Arvojen ja valintojen viidakko -projekti, MLL Nina Lindholm, suunnittelija, Arvojen ja valintojen viidakko -projekti, MLL Reija Salovaara, suunnittelija, tukioppilastoiminta, MLL Muu työryhmä Asta Juntunen, Sininauhaliitto Tomi Laamanen, tukioppilaskouluttaja, oppilaanohjaaja Päivi Opari, Terveyden edistämisen keskus Anni Näyhä, KM, MLL:n kouluttaja Marianne Summanen, tukioppilaskouluttaja, koulukuraattori Ina Vahalahti, projektisihteeri, MLL:n Varsinais-Suomen piiri Graafikko Tarja Petrell Valokuvat Mika Ranta Materiaali on toteutettu Suomen ulkoministeriön rahoituksella osana MLL:n Viron tukioppilastoiminnan kanssa tekemää yhteistyötä. 2005

3 Sisällysluettelo: Lukijalle Johdanto Tukioppilastoiminta kouluyhteisössä Tukioppilastoiminta lyhyesti Tukioppilastoiminnan arvot ja tavoitteet Tukioppilaat ja vertaistoiminta Ehkäisevä päihdetyö Ehkäisevän päihdetyön käsitteet Suojaavat tekijät Päihdekasvatuksen perinteisiä ja uusia lähestymistapoja Mikä ehkäisevässä päihdetyössä tehoaa? Millaista on laadukas ehkäisevä päihdetyö? Ehkäisevä päihdetyö ja tukioppilastoiminta Kohti koulutuksia Evästystä ohjaajalle Motivaatiota matkalle Tartutaan toimeen Koulutusmalli Alkuarviointi Tutustuminen ja ryhmäytyminen Itsetuntemus Sosiaaliset taidot ja verkostot Ilo ilman viinaa on teeskentelyä? Ideasta toimintaan Koulutuksen päättäminen Vinkkejä ja ideoita tukioppilaiden toimintaan Lähteet ja lisätietoja Liitteet Valintojen viidakossa Tukioppilastoiminnan koulutusmateriaali ehkäisevään päihdetyöhön 3

4 4 Mannerheimin Lastensuojeluliitto

5 Lukijalle Mannerheimin Lastensuojeluliitolla (MLL) on koko 85-vuotisen historiansa mittainen kokemus lasten ja perheiden hyvinvoinnin tukemisesta ja eri toimintamuotojen kehittämisestä. MLL:n toiminnan keskeisiä arvoja ovat lapsen ja lapsuuden arvostus, yhteisvastuu, inhimillisyys, suvaitsevaisuus ja ilo. Nämä sekä ihmisarvon ja itsenäisyyden kunnioittaminen, tasa-arvo, voimaantuminen ja osallistamisen mahdollistaminen muodostavat tämän koulutusmateriaalin perustan. MLL on kehittänyt ja tukenut tukioppilastoimintaa yli kolmenkymmenen vuoden ajan. Ajatus oppilaiden vertaistuesta syntyi vuonna 1972 työvälineeksi ehkäisevään päihdetyöhön. Vaikka tukioppilastoiminnan työkenttä ja tavoitteet ovat tänä aikana laajentuneet, ehkäisevä päihdetyö on aina ollut keskeinen osa tukioppilastoimintaa. Nuorten päihdekokeilujen ja käytön ehkäisemiseksi tarvitaan tietoja, taitoja ja toimintaa, mutta myös pysähtymistä ja kohtaamista itsensä ja muiden. Kädessäsi olevan koulutusmateriaalin tavoitteena on antaa tukioppilastoiminnan ohjaajalle tietoa ehkäisevästä päihdetyöstä, sen lähestymistavoista ja siitä, kuinka ehkäisevää päihdetyötä voi toteuttaa yhdessä tukioppilaiden kanssa. MLL:n tukioppilastoiminnassa annetaan nuorille mahdollisuuksia pohtia ja perustella arvojaan ja valintojaan erilaisissa toiminnallisissa harjoituksissa. Näin tuetaan nuorten päihteiden vastaisia asenteita ja mahdollistetaan päihteisiin liittyvien asioiden käsittely turvallisessa ilmapiirissä. MLL:n tavoite on, ettei yksikään alle 18-vuotias käytä päihteitä. Tavoite on haastava, eikä se toteudu itsestään eikä hetkessä. Tarvitaan koko kouluyhteisön ja kotien pitkäjänteistä työtä, yhteisvastuuta ja toisista välittämistä. Sinun panoksesi tukioppilasohjaajana on tässä työssä arvokas. Lämmin kiitos. Eeva Kuuskoski Pääsihteeri Valintojen viidakossa Tukioppilastoiminnan koulutusmateriaali ehkäisevään päihdetyöhön 5

6 6 Mannerheimin Lastensuojeluliitto

7 1. Johdanto MLL:n tukioppilastoiminnan juuret ja syntyhistoria ovat Suomessa ehkäisevässä päihdetyössä. Tukioppilastoiminta syntyi 1970-luvulla vastaukseksi huoleen nuorten huumeiden käytöstä ja aluksi toiminta keskittyikin huumeiden vastaiseen työhön. Vertaisten, joita tukioppilaat koulussa ovat, merkitystä ehkäisevässä päihdetyössä ei ole unohdettu alun jälkeenkään, vaikka tukioppilastoiminnan teemat ja toimintatavat ovatkin laajentuneet. Selvä elämä -ohjelman jälkeen tukioppilastoimintaan ei ole tuotu uutta, laajalle levinnyttä ehkäisevän päihdetyön mallia. Tämä materiaali antaa eväitä ehkäisevän päihdetyön toteuttamiseen osana tukioppilastoimintaa. Vertaisilla on suuri merkitys nuorten päihdeasenteiden ja normien muokkaajana. Tästä syystä ehkäisevä päihdetyö on yksi keskeinen osa tukioppilastoimintaa. Tukioppilaat voivat toimia positiivisina esimerkkeinä muille oppilaille. He voivat myös edistää päihteettömyyttä koulussa erilaisilla teemapäivillä, oppitunneilla ja erilaisilla tempauksilla. Tukioppilaat voivat muodostaa yhden tärkeän linkin koulun ehkäisevään päihdetyöhön. Tukioppilaiden toiminnot voi sisällyttää koulun päihdestrategiaan ja muuhun koko koulun terveyttä edistävään toimintaan. Tukioppilastoiminnassa voidaan käyttää hyväksi niitä keinoja, joiden on todettu ehkäisevän nuorten päihteiden käyttöä tai siirtävän kokeilemista myöhäisempään ikään, jolloin vakavien päihdeongelmien todennäköisyys pienenee. Voimme puhua päihteiltä suojaavista tekijöistä, joita ovat muun muassa. päihteiden vastaiset asenteet, hyvät sosiaaliset taidot, päihteettömät esikuvat, mielekkäät harrastukset, hyvät suhteet läheisiin sekä tunne siitä, että nuoresta välitetään ja hänen elämällään ja valinnoillaan on merkitystä. Erityisesti toiminnallisia menetelmiä hyödyntävällä koulutuksella voidaan vaikuttaa myönteisesti nuoren itsetuntemukseen. Sillä voidaan tuoda esiin selvän elämän etuja sekä antaa nuorille välineitä kieltäytyä päihteistä ja vähentää niitä sosiaalisia paineita, jotka lisäävät päihdekokeiluja. Tämä materiaali on tarkoitettu tukioppilasohjaajan ja MLL:n kouluttaman tukioppilaskouluttajan työvälineeksi. Materiaali pitää sisällään tietoa ehkäisevästä päihdetyöstä ja vertaisten mahdollisuuksista toimia siinä. Koulutusrunko on suunniteltu toteutettavaksi peruskoulutuksen saaneiden tukioppilaiden jatkokoulutuksena. Koulutuskerrat voi toteuttaa itsenäisinä keskellä tukioppilaiden toimintavuotta vaikka tukioppilastapaamisia elävöittämässä. Parhaiten teema tulee käsiteltyä, kun koulutuksen kaikki osiot toteutetaan. Koulutuksella tuetaan tukioppilaiden itsenäistä ja kriittistä ajattelua sekä pohdintaa päihteisiin ja niiden käyttöön liittyvissä kysymyksissä. Tukioppilaat voivat välillisesti viedä tätä viestiä laajemminkin koko kouluun! Intoa ehkäisevään päihdetyöhön! Reija Salovaara tukioppilastoiminnan suunnittelija Valintojen viidakossa Tukioppilastoiminnan koulutusmateriaali ehkäisevään päihdetyöhön 7

8 8 Mannerheimin Lastensuojeluliitto

9 2. Tukioppilastoiminta kouluyhteisössä 2.1. Tukioppilastoiminta lyhyesti Tukioppilastoiminta on peruskoulussa toimiva tukijärjestelmä, joka perustuu vertaistuen ajatukseen. Tukioppilas on tavallinen, vapaaehtoinen oppilas, joka haluaa toimia kouluyhteisön hyväksi ja auttaa muita oppilaita. Tukioppilaat saavat koulutuksen, ja toiminnasta vastaa koulussa työskentelevä aikuinen ohjaaja. MLL aloitti maassamme tukioppilastoiminnan vuonna Reilussa kolmessakymmenessä vuodessa tukioppilastoimintaan on muodostunut laaja, monitahoinen ja koko maahan levinnyt verkosto. Verkostossa on mukana tukioppilasta, noin 600 ohjaa ja yli 50 kouluttajaa. Toimintaa kehitetään ja koordinoidaan MLL:n keskusjärjestössä ja piirijärjestöissä. Tällä hetkellä tukioppilaita on lähes 90 %:ssa perusopetuksen vuosiluokkien kouluista. Tukioppilastoiminta on vertaistukea: nuoret tukevat toisiaan keskustelemalla ja järjestämällä yhteistä toimintaa. Toiminta lisää nuorten välistä vastuuntuntoa, vaikuttamismahdollisuuksia ja yhteistyötä koulussa. Tukioppilastoiminnan tavoitteena on edistää hyviä toverisuhteita, kouluviihtyvyyttä, yhteisvastuuta sekä turvallista ja kannustavaa ilmapiiriä koulussa. Tukioppilastoiminta lisää oppilaiden ja opettajien välistä yhteistyötä. Tukioppilastoiminnasta hyötyy koko kouluyhteisö. Tukioppilaat ovat koulun oppilaita ja tietävät, mitä nuorten maailmaan kuuluu. Toiminta on yhteisten asioiden eteenpäin viemistä ja nuoren äänen esiintuomista. Se on aikuisten ja nuorten välistä vuoropuhelua, jossa nuoret voivat olla mukana päättämässä yhteisistä asioista Tukioppilastoiminnan arvot ja tavoitteet Arvot ohjaavat toimintaa ja heijastavat niitä asioita, joiden vuoksi halutaan toimia. Tukioppilaiden kaikissa toiminnoissa on paljon yhteisiä, tärkeitä asioita, ja arvoja on hyvä pohtia jokaisessa tukioppilasryhmässä. Ensisijaisesti toimintaa ohjaavat koulun omat arvot. Tämä näkyy esimerkiksi suhtautumisessa tukioppilaiden päihteettömyyteen. Päihteiden käyttöön liittyvissä kysymyksissä tukioppilastoiminnassa noudatetaan koulun sääntöjä. Monissa kouluissa on päädytty siihen, että jos tukioppilaiden roolina on puhua päihteettömyydestä, heidän oman käyttäytymisensä tulee olla linjassa puhutun kanssa. MLL on määritellyt tukioppilastoiminnalle arvot, joiden pohjalta on hyvä keskustella tukioppilaiden kanssa. Valintojen viidakossa Tukioppilastoiminnan koulutusmateriaali ehkäisevään päihdetyöhön 9

10 Suvaitsevaisuus Suvaitsevaisuus merkitsee tukioppilaalle sitä, että hyväksyy erilaisuuden. Ihmisiä ei erotella esimerkiksi ulkonäön, uskonnon, taustan tai kulttuurin perusteella. Tukioppilas levittää suvaitsevaisuuden viestiä omalla esimerkillään koko kouluyhteisöön. Tukioppilastoiminta kasvattaa kykyä hyväksyä itsensä ja oma erilaisuutensa. Tukioppilas ei ole muiden yläpuolella, vaan tasa-arvoinen muiden oppilaiden kanssa. Vapaaehtoisuus Tukioppilaat ovat vapaaehtoisia toimijoita. Vapaaehtoisuuden periaatteet näkyvät haluna kantaa yhteistä vastuuta ja toimimisena koko kouluyhteisön parhaaksi. Luottamuksellisuus Tukioppilas on vaitiolovelvollinen ja säilyttää hänelle osoitetun luottamuksen. Vaitiolovelvollisuus ei kuitenkaan tarkoita vastuun kantamista yksin, vaan vaikeiden asioiden jakamista tukioppilasryhmässä luottamuksen periaatteita noudattaen. Osallisuus Tukioppilastoiminnassa eräs keskeisimmistä elementeistä on nuorten mahdollisuus suunnitella, toteuttaa ja arvioida toimintaa. Nuorten omaehtoinen toiminta antaa uskoa omiin vaikutusmahdollisuuksiin. Tukioppilastoiminnalla aktivoidaan koko kouluyhteisöä osallistumaan. Nuoruus ja nuoruuden arvostus Tukioppilaat, kuten muutkin nuoret, ovat oman elämänsä asiantuntijoita. He tietävät omaan ikäänsä ja kehitykseensä liittyvät asiat parhaiten. Tukioppilastoiminnassa tätä tietoa kunnioitetaan, ja sitä hyödynnetään hyvän kouluilmapiirin saavuttamiseksi. Ilo Tukioppilastoiminnassa pursuaa tekemisen ilo. Toiminta tuo iloa kaikille kouluyhteisön jäsenille. Nuorten äänen kuuluminen MLL pitää tukioppilastoiminnassa tärkeänä arvona nuorten äänen kuulumista ja kuuntelemista. Nuori saa tukioppilastoiminnassa mahdollisuuden vaikuttaa koulunsa toimintaan. Tukioppilaat välittävät oppilaiden viestejä opettajakunnalle, ja heidän kauttaan nuorten ääni kuuluu koulussa. Vertaisena tukioppilas näkee koulussa asioita, joita aikuinen ei välttämättä näe, ja voi välittää tietoa eteenpäin. Tukioppilastoiminnan tavoitteita voidaan tarkastella monesta eri näkökulmasta. Jokaisella toimintaan mukaan lähtevällä tukioppilaalla on omat, henkilökohtaiset tavoitteensa. Näihin tavoitteisiin voivat vaikuttaa esimerkiksi koulun perinteet tukioppilastoiminnan toteuttamisessa tai esikuvana toimivat vanhemmat tukioppilaat. Tukioppilasryhmää muodostettaessa on hyvä miettiä, millaisin motiivein nuoret tulevat toimintaan. Jos valtaosalla on motiivina halu auttaa, ja muutama nuori on mukana itsensä viihdyttämismielessä, voi ryhmällä olla vaikeuksia löytää yhteisiä tavoitteita. Toimintaa suunnitellessa erilaiset kiinnostuksen kohteet on hyvä ottaa huomioon. Tukioppilasohjaajalla on myös omia tavoitteitaan toiminnalle. Ne voivat olla ammatillisia tavoitteita, tai toiveena voi olla kohdata nuoret uudesta näkökulmasta. Ohjaaja voi siirtää toimintaan myös muun opettajakunnan tai kouluyhteisön asettamia tavoitteita. Ulkoiset ja sisäiset tavoitteet on hyvä tunnistaa. Se, toimiiko tukioppilasohjaaja nuorten vapaaehtoistyössä omasta halustaan vai työnantajan asettamana edustajana, vaikuttaa varmasti toiminnan tavoitteisiin. 10 Mannerheimin Lastensuojeluliitto

11 Toiminnalla on koko kouluyhteisöön liittyviä tavoitteita, jotka tekevät jokaisen koulun toiminnasta erilaista. Kouluyhteisö on amebamainen, se muovautuu oppilaiden mukaan vuosittain. Erilaiset vaiheet lukuvuoden aikana tahdittavat tukioppilastoimintaa. Äkilliset kriisitilanteet voivat muuttaa aiemmin tehtyjä suunnitelmia ja asettaa toiminnan tavoitteet uuteen valoon. Toisaalta jonain vuonna esimerkiksi koulukiusaaminen ei välttämättä ole akuutti teema. Tukioppilastoiminnalla on monia kauaskantoisempia vaikutuksia ja tavoitteita, joita ei aina tässä hetkessä huomaa. Nämä tavoitteet ovat niitä asioita, joiden vuoksi MLL haluaa olla kehittämässä ja vahvistamassa koulujen tukioppilastoimintaa. Nuorten osallisuuden ja vaikutusmahdollisuuksien lisääminen ovat koko yhteiskuntaan vaikuttavia tekijöitä. Pienistä puroista kertyy suuri virta: tukioppilastoiminta tähtää avoimempaan ja välittävämpään yhteiskuntaan Tukioppilaat ja vertaistoiminta Vertaisryhmä koostuu esimerkiksi samat arvot omaavista ja samassa koulussa toimivista ihmisistä. Vertaisuus tarkoittaa jaettua kokemusmaailmaa ja sitä, että puhutaan samaa kieltä: käsitteillä on vertaisille yhtäläinen merkitys. Nuori vertainen on henkilö, joka osaa ja pystyy asettumaan toisen nuoren asemaan ja nuorta ympäröivään yhteisöön. Vertainen asettuu suhteessa toiseen henkilöön tämän rinnalle, ei ylä- tai alapuolelle ja on siten tasavertainen suhteessa toiseen. Nuorilla vertaisryhmän merkitys on yleensä varsin suuri, sillä ystävillä ja nuorisokulttuureihin kuulumisella ja niistä erottautumisella peilataan paljolti omaa kehitystä. Nuorilla on tarve vertailla omia ominaisuuksiaan, mielipiteitään ja kykyjään toisten vastaaviin. Tämä on välttämätöntä oman identiteetin rakentamisessa ja minän eriyttämisessä sosiaalisesta ympäristöstä. Itseään riittävän samankaltaisiin vertailemalla yksilö saa tarkemman käsityksen niistä ominaisuuksista ja myös tavoista, joita hän vertailee. Tukioppilailla on koulussa tärkeä rooli vertaisina ja myös nuorina, joihin muut vertaavat itseään. Vaikka vertaiset eivät vaikuta kaikkiin asenteisiin ja käyttäytymistapoihin, heillä on nuoriin joissakin asioissa enemmän vaikutusta kuin esimerkiksi perheellä tai kasvatuskäytännöillä. Nuoruusiässä yhdenmukaisuuden vaatimukset saattavat olla hyvin vahvoja ja ryhmä rankaisee niistä poikkeamista. Nuoret suvaitsevat ihmisten välisiä eroavaisuuksia vielä vähemmän kuin vanhempansa. Esimerkiksi päihteiden käytössä vertaisten yhdenmukaistava vaikutus on huomattava. Normit ovat kaikkia ryhmän jäseniä koskevia odotuksia, eräänlaisia kirjoittamattomia sääntöjä siitä, miten ryhmässä pitää olla ja käyttäytyä. Jokin käyttäytymissääntö sinänsä ei vielä välttämättä ole normi. Normin yksi kriteeri on tietynlaisen paineen olemassaolo. Usein yksittäisten nuorten käyttäytymiseen vaikuttaa enemmän vertaisten suhtautuminen päihteiden käyttöön kuin se, miten ja kuinka paljon he päihteitä käyttävät. Nuoret eivät siis pelkästään imitoi toverien käyttäytymistä sellaisenaan, vaan ryhmään muodostuu tietty normisto sen perusteella, millaisia asioita pidetään hyväksyttävinä. On mielenkiintoinen ajatus, että nuoret joka tapauksessa kokeilevat tiettyjä asioita, muun muassa päihteidenkäyttöä, elleivät heidän ystävänsä kohdista heihin painetta olla kokeilematta. Tukioppilaat voivat omalla esimerkillään luoda kouluun päihteettömyyden normia ja kohdistaa vertaisiinsa, koulun muihin oppilaisiin painetta olla kokeilematta. Valintojen viidakossa Tukioppilastoiminnan koulutusmateriaali ehkäisevään päihdetyöhön 11

12 3. Ehkäisevä päihdetyö Ehkäisevä päihdetyö on osa ihmisen hyvinvointia tukevaa toimintaa, jonka tavoitteena on edistää terveyttä. Edellä mainitun yleisen määritelmän perusteella usein ajatellaan, että kaikki ihmisen hyvinvointia tukeva toiminta on ehkäisevää päihdetyötä. Kokemuksen ja tutkimuksen perusteella ehkäisevää päihdetyötä on ryhdytty määrittelemään erityiseksi toimialakseen, johon liitetään laadun ja tehokkuuden kriteerejä. Ehkäisevään päihdetyöhön kohdistuu suuria odotuksia, joiden toteutumista on vaikea mitata. Jokaisen ehkäisevää päihdetyötä tekevän on peruskäsitteiden lisäksi hyvä tietää myös laadukkaan ehkäisevän työn tunnusmerkit ja pohtia, miten voisi omassa työssään niitä tavoitella. Tässä luvussa tarkastellaan ehkäisevän päihdetyön peruskäsitteitä ja historiaa. Ehkäisevää päihdetyötä tekevän on hyvä tuntea ne. Niihin voi peilata omia käsityksiään, uskomuksiaan sekä arvioida toimintatapojaan ja niiden perusteluja. Päihteillä oppaassa tarkoitetaan tupakkaa, nuuskaa, alkoholia, impattavia aineita, huumausaineita ja päihtymistarkoituksessa käytettyjä lääkkeitä Ehkäisevän päihdetyön käsitteet Ehkäisevä päihdetyö on toimintaa, jolla ehkäistään ja vähennetään päihteiden käyttöä ja siitä aiheutuvia haittoja vaikuttamalla 1. päihteiden saatavuuteen ja hintoihin 2. päihteitä koskeviin tietoihin ja asenteisiin 3. päihteiden käyttötapoihin sekä 4. päihteiden haitallista käyttöä synnyttäviin olosuhteisiin ja niitä tukevaan kulttuuriin. Yleisellä ehkäisevällä työllä luodaan tietopohjaa sekä asenne- ja mielipideilmastoa, jossa päihteiden käyttötapoja on helpompi muuttaa. Ehkäisevän päihdetyön tarpeen aiheuttavat haitat, joita niin yksilölle kuin yhteiskunnallekin aiheutuu päihteiden käytöstä. Ehkäisevän työn kohteena ovat kaikki päihteet, niin laittomat kuin laillisetkin. Ehkäisevää päihdetyötä voidaan tarkastella myös kohderyhmittäin sen mukaan, tavoitellaanko suuria väestöryhmiä vai erilaisia riskiryhmiä. Päihdetyö on kohderyhmien mukaan jaettavissa eri tasoihin: 1. Primaaripreventio eli yleinen ehkäisy pyrkii ehkäisemään tai myöhentämään päihteiden käytön aloittamista ja lisäämään kansalaisten tietoisuutta 12 Mannerheimin Lastensuojeluliitto

13 päihteisiin liittyvistä riskeistä, ongelmista ja avun mahdollisuuksista. 2. Sekundaaripreventio eli riskiryhmäehkäisy kohdistuu päihteiden kokeiluvaiheessa tai syrjäytymisvaarassa oleviin. Tavoitteena on pysäyttää alkaneen päihteiden käytön jatkuminen tai paheneminen ja torjua syrjäytymistä. 3. Tertiaaripreventio eli korjaava ehkäisy kohdistuu niihin, joille päihteiden käyttö on jo muodostunut ongelmaksi. Tällöin ei puhuta enää vain ehkäisystä vaan myös hoidosta. Ehkäisevän päihdetyön tavoitteena voi olla sekä päihteiden kysynnän että tarjonnan vähentäminen. Kolmantena osa-alueena voidaan pitää myös päihteiden käytöstä johtuvien haittojen vähentämistä Suojaavat tekijät Perhe, oman ikäryhmän nuoret, koulu sekä lähiyhteisö muodostavat parhaimmillaan nuoren päihteiden käyttöä ehkäisevän suojaverkon. Ehkäisevän päihdetyön tehtävänä on vahvistaa lapsen ja nuoren kasvua ja kehitystä suojaavia ja tukevia tekijöitä. Suojaavia tekijöitä ovat esimerkiksi perheen sisäiset voimakkaat ja myönteiset tunnesuhteet, vanhempien ohjaava kasvatuskäytäntö ja osallistuminen nuorten elämään sekä nuorten menestymisen kokemukset koulussa ja muissa sosiaalisissa ryhmissä. Tärkeä suojaava tekijä on myös perheen, lähiympäristön sekä nuoren itsensä päihteiden käytön vastainen asenne Päihdekasvatuksen perinteisiä ja uusia lähestymistapoja Ehkäisevän päihdetyön käsikirjassa (1999) kuvataan ehkäisevän päihdetyön haasteita seuraavasti: Ehkäisevä työ ei voi saavuttaa toivottuja käyttäytymismuutoksia ottamatta huomioon ihmisten tärkeimpiä arvoja ja normeja. Päihteiden käyttöön ja päihderiippuvuuteen liittyviä arvoja on vaikea muuttaa. Ne kytkeytyvät tiukasti tunteisiin. Laeilla ja säädöksillä voi yrittää vaikuttaa päihteiden käyttöä määritteleviin normeihin ja toivoa, että se johtaa päihdekäyttäytymisen muutokseen. Paras tapa edistää kansalaisten terveyttä on kokonaisuus, jossa yhdistyvät terveyttä suojaavat toimet, objektiivinen tiedonvälitys, keskittyminen arvoihin ja normeihin sekä laajoille ja erityisille kohderyhmille suunnatut hankkeet, joissa pyritään tiettyyn tavoitteeseen tiettynä aikana. Ehkäisevää päihdetyötä on toteutettu eri aikoina eri tavoin. Taustalla on ollut toteuttajien oma ihmis- tai oppimiskäsitys ja näkemykset siitä, mikä tehokkaimmin ehkäisee nuorten päihteiden käyttöä. Vuosikymmenten aikana näkemykset ovat kehittyneet yksinkertaisista tietoasenne-toimintamalleista monimutkaisemmiksi vaikuttavuusmalleiksi, joissa otetaan huomioon mahdollisimman monia nuoreen ja hänen lähiyhteisöönsä vaikuttavia tekijöitä. Vaikka seuraavat ehkäisevän päihdetyön lähestymistavat kuvaavat ajassa tapahtunutta kehitystä, kyseisiä malleja käytetään yhä edelleen erikseen ja rinnakkain perusteluina erilaisille ehkäisevälle päihdetyön menetelmille. Valintojen viidakossa Tukioppilastoiminnan koulutusmateriaali ehkäisevään päihdetyöhön 13

14 Traditionaalinen oppimismalli, jonka pohjalta päihdekasvatus alun perin ponnisti, perustuu olettamukseen, että tiedon lisääntyminen johtaa asenteiden muuttumiseen, jonka seurauksena myös käyttäytyminen muuttuu. Ei ole kuitenkaan näyttöä siitä, että tiedon ja käyttäytymisen välinen suhde olisi näin suoraviivainen. Yleinen kielteinen suhtautuminen päihteisiin ei takaa päihteettömyyttä jossain tietyssä tilanteessa myöskään suvaitsevaisuus päihteiden käyttöön tai käyttäjiin ei tarkoita, että haluaa itse käyttää päihteitä. Nykyisin Suomessa käytävässä valistuskeskustelussa tunnustetaan myös tietoon perustuvan valistuksen arvo ja tehtävä yleissivistävän tiedon välittäjänä. Tällöin kuitenkin edellytetään, että valistus on uskottavaa, asiallista ja aitoa. Virittävän valistuksen tavoitteena on herättää nuorissa ajatuksia, kysymyksiä ja pohdiskelua sekä kannustaa nuoria itsenäiseen ajatteluun ja valintojen tekemiseen päihteisiin liittyvissä kysymyksissä. Psykososiaalinen oppimismalli eli kieltäytymismalli toi mukanaan vuorovaikutuksellisuuden. Roolileikeillä lisätään nuorten päätöksentekotaitoja, selkiytetään arvoja, vahvistetaan kaveripaineiden käsittelytaitoja ja opitaan kriittisesti arvioimaan tiedotusvälineiden vaikutusta tavoitteena kieltäytyä päihteiden käytöstä. Malli perustuu olettamukseen, jonka mukaan itsetuntoinen ja sosiaalisia paineita käsittelemään kykenevä nuori on päihteetön. Ajatellaan myös, että päihteiden käyttö on funktionaalista: se opitaan aikuisten ja muiden malleja seuraamalla, matkimalla ja siihen vaikuttavat nuoren tiedot, asenteet ja uskomukset. Haasteena on kuitenkin luokkahuoneessa opittujen taitojen siirtyminen todellisiin tilanteisiin. Elämystaidolliset ja toimintakokemukselliset menetelmät vahvistavat nuoren itsetuntoa ja myönteistä minäkuvaa. Itsetunnon ja päihteiden käytöstä pidättäytymisen keskinäistä yhteyttä ei kuitenkaan ole vielä selvästi todistettu. Itsetuntoinen nuori kyllä aktivoituu, mutta aktiviteetin kanavoituminen voi näkyä jopa lisääntyneenä päihteiden käyttönä. Vuorovaikutuksellisessa lähestymistavassa keskeisinä elementteinä ovat yhteisöllisyys ja koulun yhteisten tavoitteiden laatiminen ja niihin sitoutuminen. Tämä lähestymistapa lisää kouluyhteisön tietoisuutta terveyden edistämisen mahdollisuuksista ja ohjaa käytännön toimintaa. Lähestymistavan periaatteita ovat vuorovaikutus, oppilaskeskeisyys, itsehallinta, itseohjautuvuus, nuoren maailman ja elämäntilanteen tunteminen sekä myönteisyyden korostaminen. Lisäksi korostetaan yhteisöllisyyttä ja erilaisten yhteistyökumppaneiden mukanaoloa. Perusoletuksen mukaan laadukas koulu tuottaa laadukasta oppia, oppilaalle mielekkään ja kannustavan työympäristön sekä vaikuttaa nuoren valmiuksiin tehdä hyvinvointiaan tukevia valintoja. Prosessikeskeisen toiminnan mallissa sovelletaan toimintatutkimusta ja kehittävää työntutkimusta. Koulu on toimija. Toiminnan tavoitteena on kouluyhteisössä toimivien tietoisuuden ja toiminnan kehittäminen sekä toimintaa palveleva tiedon tuottaminen ja muutoksen aikaansaaminen. Omaan suoriutumiseen uskominen tai itseuskomusajattelutapa on tällä hetkellä myötätuulessa, onhan sillä yhtymäkohtia positiiviseen ajatteluun ja ratkaisukeskeisyyteen. Mallissa ajatellaan, että ihmisten käyttäytyminen on ennustettavissa heidän kykyjä koskevista uskomuksistaan, mieluummin kuin siitä, mitä he todellisuudessa ovat kykeneviä tekemään. Tavoitteena onkin siis saada nuoret uskomaan omaan suoriutumiseensa ja sitä kautta tukea heidän kehitystään ja suoriutumistaan. Normatiivisen uskomuksen malli viestittää nuorille, että päihteiden käyttö ei ole hyväksyttävää. Samalla pyritään korjaamaan nuorten virheellisiä käsityksiä päihteiden käytön yleisyydestä ja päihteisiin liittyvistä asenteista omassa ikäluokassaan. Menetelmän haittapuolena on se, että se on ylhäältä saneltua eikä vahvista nuorten omaa ajattelua ja oivallusta, eikä yksilöiden ja ympäristön vuorovaikutustilanteiden hallintaa. Samantyyppistä ylhäältä päin tarjottua tietoa sisältää riski-interventioon perustuva lähestymistapa, joka perustuu nimensä mukaisesti päihteiden käytön riskitekijöiden tiedostamiseen ja osoittamiseen. Mikään lähestymistapa yksinään ei todennäköisesti aiheuta päihteiden käyttöön radikaaleja muutoksia. Tehokkaiksikin arvioituja menetelmiä suositellaan käytettäväksi osana kokonaisvaltaisempaa paikallista ehkäisevää päihdetyötä tai strategiaa, jossa olisi monentasoisia ja monenlaisia toisiaan tukevia toimintatapoja yhtä aikaa käytössä Mikä ehkäisevässä päihdetyössä tehoaa? Tutkimuksen ja kokemuksen perusteella tiedetään, että tietyt ehkäisevän päihdetyön menetelmät vaikuttavat vain vähän nuorten päihteiden käyttöön. Tällaisia menetelmiä ovat pelottelu, vain päihteistä ja niiden vaikutuksista kertova tiedottaminen, pelkästään itsetunnon kohottaminen tai tunteisiin vetoavat menetelmät, suuret joukkotilaisuudet ja yksisuuntainen opettava viestintä. Ehkäisevässä päihdetyössä tulisi ottaa huomioon se, että nuoret eivät suinkaan ole yhtenäinen ryhmä, joka ajattelee, toimii ja tuntee samalla tavalla tai jonka kokemukset ja taustat olisivat identtiset. Päihteiden käytön ehkäisyssä ei ole kysymys yksittäisestä interventiosta, tapahtumasta tai menetelmästä. Kysymys on aikuisten ja nuorten välisestä kokonaisvaltaisesta, pit- 14 Mannerheimin Lastensuojeluliitto

15 käjänteisestä kohtaamisesta ja vuorovaikutuksesta. Ehkäisevää työtä tekevän aikuisen oma aito rooli ja esimerkki ovat tärkeitä. Se, miten hän on valmis käsittelemään nuoren kanssa päihteisiin liittyviä kysymyksiä, asiallisesti ja perustellen, mutta samalla myös ottaen huomioon nuoren omat mielipiteet ja käsitykset. Aidon, rehellisen ja luottamuksellisen vuorovaikutuksen luominen edellyttää myös nuoren oman näkökulman ja asioiden käsittelytavan kunnioitusta. Tämän hetkisen ymmärryksen mukaan tehokkaaseen ehkäisevään päihdetyöhön kuuluu edellä kuvattujen lähestymistapojen osia: normatiivista kasvatusta, sosioemotionaalisia taitoja, päätöksentekotaitoja, kommunikaatiotaitoja, itsevarmuutta, sosiaalisten paineiden hallintaa sekä tietoa päihteiden käytön haitoista sekä lyhyen että pitkänajan tähtäyksellä. Nuoren pitää voida kytkeä tieto omiin kokemuksiinsa, tarpeisiinsa ja tunteisiinsa. Tiedon lähteen on oltava uskottava ja samansuuntaista viestiä on tultava monelta tasolta samanaikaisesti Millaista on laadukas ehkäisevä päihdetyö? Ehkäisevän työn laatuun liittyviä ominaisuuksia on pyritty kokoamaan yhteiseksi kriteeristöksi. Työn tulisi olla kokonaisvaltaista ja koskea kaikkia päihteitä ja käyttömuotoja tupakasta lähtien. Ehkäisevän päihdetyön tulisi tarjota taitoja ja valmiuksia vastustaa päihteitä, vahvistaa päihteiden vastaista sitoutumista sekä vahvistaa sosiaalisia taitoja. Toiminnan tulisi olla suunnitelmallista, pitkäjänteistä ja erityisesti nuorille menetelmien tulisi olla vuorovaikutteisia. Ehkäisevän päihdetyön suunnittelussa ja toteutuksessa tulisi ottaa huomioon paikalliset päihdeolosuhteet samoin kuin kohderyhmän ikä, kehitystaso, sukupuoli ja kulttuurillinen tausta. Edelleen ehkäisevältä työtä odotetaan hyvää kustannus-hyötysuhdetta samoin kuin sitä, että sillä olisi vankka teoreettinen perusta ja tutkimuspohja. Riittävän arvioinnin tulisi kuulua myös laadukkaaseen ehkäisevään päihdetyöhön. Ehkäisevän päihdetyön sanoman tulisi olla realistinen ja ajanmukainen. Sen ei tulisi sisältää pelottelua, vääriä yleistyksiä, liioittelua tai harhaanjohtavia väitteitä. Viestin tulisi kannustaa ja antaa valmiuksia omakohtaiseen ajatteluun, mutta ei sisältää manipulaatiota, propagandaa tai indoktrinaatiota. Laadukas ehkäisevä päihdetyö on kaksisuuntaista tilaa on myös nuoren omalle äänelle. Se on myös vuorovaikutteista antaa aikaa ja rauhaa pohtia ja keskustella suvaitsevaisessa ilmapiirissä. Ehkäisevän päihdetyön haasteet ja eettiset ongelmat liittyvät edellisten laatukriteerien kääntöpuoleen. Joskus työn eettisyys ja turvallisuus on jäänyt pohtimatta. Päihteiden käytön ehkäisyyn pyrkivät viestit toimivat itseään vastaan, jos ne on tarkoitushakuisesti muokattu yksipuolisiksi ja toteutetaan yksisuuntaisina, ilman tasavertaista keskusteluyhteyttä. Usein nuoria kohdellaan pelkästään työn kohteina ei yhteistyökumppaneina. Ääritapauksissa päihdeviestit ovat leimaavia ja epäkunnioittavia. Vaikka nuorten päihteiden käyttöön liittyvät kysymykset ja ilmiöt herättävät kasvattajissa ja vanhemmissa huolta joskus neuvottomuuttakin ehkäisevässä päihdetyössä tarkoitus ei voi pyhittää keinoja. Nuorella on oikeus olla osallisena laadukkaassa ehkäisevässä päihdetyössä. Kaikkien nuoriin suuntautuvien interventioiden on oltava eettisesti, tiedollisesti ja ammatillisesti perusteltuja siten, että ne mahdollisimman tehokkaasti ja laadukkaasti tukevat nuoren kasvua, terveyttä ja hyvinvointia. Valintojen viidakossa Tukioppilastoiminnan koulutusmateriaali ehkäisevään päihdetyöhön 15

16 4. Ehkäisevä päihdetyö ja tukioppilastoiminta Tukioppilastoiminnan ehkäisevä päihdetyö kuuluu primaariprevention eli koko kohderyhmään suuntautuvan ehkäisevän työn piiriin, vaikka toiminnassa kohdataan myös päihteiden käytön suhteen riskiryhmään kuuluvia nuoria. Tukioppilastoiminnassa ehkäisevän päihdetyön kohderyhmänä voivat olla tukioppilaat itse tai kouluyhteisön muut oppilaat. Tukioppilastoiminnassa voidaan päihteiden käytön ehkäisyssä soveltaa monia lähestymistapoja. Tukioppilastoiminnan luonteeseen kuuluu vuorovaikutuksellisuus, toiminnallisuus ja nuoren oman äänen kuuleminen, jotka ovat myös hyvän ehkäisevän päihdetyön peruselementtejä. Nuoriin kohdistuva ehkäisevä päihdetyö pyrkii vähentämään nuorten päihteiden kokeilua ja käyttöä. Tutkimusten mukaan päihdekokeiluja ehkäistään parhaiten tukemalla nuorten ja heidän ympäristönsä hyvinvointia ja vahvistamalla niitä tekijöitä, jotka suojaavat nuoria varhaisilta päihdekokemuksilta. Tukioppilaskoulutus edistää päihteiltä suojaavien tekijöiden toteutumista tuomalla esiin päihteettömän elämän etuja, tarjoamalla nuorten vapaa-ajanviettoon päihteettömiä vaihtoehtoja ja vähentämällä niitä sosiaalisia paineita, jotka lisää- vät päihdekokeiluja. Lisäksi tukioppilastoiminnassa voidaan hyödyntää nuorten vertaistoimintaan liittyviä etuja, jotka on havaittu hyväksi myös nuorten päihteiden käytön ehkäisyssä. Ehkäisevän päihdetyön näkökulma voi toteutua tukioppilastoiminnassa monella tavalla: 1. Tukioppilaat voivat edistää päihteiltä suojaavien tekijöiden toteutumista kouluyhteisössä ja laajemminkin nuorten elämässä. 2. Tukioppilaat voivat muokata koulussa toimintakulttuuria ja asenteita. Näin he voivat vaikuttaa nuorten mielipiteisiin ja toimintamalleihin. 3. Tukioppilaat voivat toimia esimerkkinä tupakoimattomina ja päihteettöminä 1. Suojaavien tekijöiden vahvistaminen Päihteiltä suojaavia tekijöitä ovat hyvät sosiaaliset taidot, päihteettömät esikuvat, mielekkäät harrastukset, hyvät suhteet läheisiin ja tunne siitä, että nuoresta välitetään ja hänen elämällään ja valinnoillaan on merkitystä. On tärkeää, että nuori ymmärtää, miksi päihteistä kannattaa kieltäytyä, ja kokee, että hänellä on tarvitessaan keinoja kieltäytyä ja vastustaa painostusta. Tukemalla suojaavia tekijöitä pyritään siirtämään päihdekokeiluja myöhäisempään ikään, jolloin vakavien päihdeongelmien todennäköisyys pienenee. Päih- 16 Mannerheimin Lastensuojeluliitto

17 dekokeilujen viivästyttäminen on oleellista, sillä tiedetään, että varhaiset kokeilut ovat yhteydessä runsaaseen alkoholinkäyttöön aikuisiässä. 2. Nuorten mielipiteisiin ja toimintamalleihin vaikuttaminen Nuoret käyttävät päihteitä usein ryhmissä, jolloin muiden esimerkki ja ryhmäpaine vaikuttavat vahvasti käyttöpäätökseen. Vertaisryhmä voi vaikuttaa vahvasti siihen, kuinka nuori suhtautuu päihteisiin, missä iässä hän kokeilee niitä ja miten suuri osa hänen vapaa-ajastaan kuluu niiden ympärillä. Nuoren kasvaessa ikätovereiden ja hieman itseä vanhempien nuorien mielipiteiden merkitys lisääntyy. Vaikuttamalla ryhmien luontaisiin johtajiin ja mielipidevaikuttajiin on mahdollista vaikuttaa myös laajempaan nuorten ryhmään. Nuorten mielipiteisiin ja toimintamalleihin vaikutettaessa on hyvä pitää mielessä myös yleinen harha muiden nuorten runsaammista kokemuksista omiin kokemuksiin verrattuna. Yleensä nuoret uskovat ikätovereidensa olevan kokeneempia niin päihteiden käyttäjinä kuin muissakin aikuisuuteen liitettävissä asioissa (esimerkiksi seksi). Siksi onkin tärkeää myös purkaa nuorten normatiivisia uskomuksia siitä, että kaikki muut käyttävät päihteitä ja lisätä nuorten kykyä olla yhteydessä myönteisiin käyttäytymismalleihin, jotta sosiaaliset paineet käyttää päihteitä vähenisivät. 3. Tukioppilaiden näyttämä esimerkki Tukioppilastoiminta ideoitiin alun perin ehkäisemään nuorten päihteiden käyttöä. Vielä nykyäänkin tukioppilaiden esimerkki päihteettömästä elämäntavasta voisi olla hieno voimavara. Käytännössä tiedetään, että erityisesti nuorten vertaisten toteuttamat menetelmät ovat vähentäneet nuorten päihteiden kokeilua ja käyttöä. Vertaisten vaikutus näyttää olevan voimakkainta nuoren elämän muutosvaiheissa, esimerkiksi koulun tai asuinpaikan vaihtuessa. Tukioppilastoiminnan painopisteenä onkin ala- ja yläkoulun välinen siirtymävaihe. Tukioppilastoiminta antaa mahdollisuuden päihteettömään esimerkkiin. Monissa kouluissa on todettu, että jos tukioppilaat puhuvat päihteettömyydestä kummiluokkatunneilla 7.-luokkalaisille tai esimerkiksi Selvä elämä -ohjelman yhteydessä alaluokkien oppilaille, heidän omien asenteidensa ja toimintansa on tärkeää olla linjassa puhutun kanssa. On tärkeää keskustella tukioppilaiden kanssa siitä, ovatko he valmiita sitoutumaan päihteettömyyteen, ja mitä se tarkoittaisi heidän kohdallaan. Joissakin kouluissa on myös päädytty siihen, että vain ne tukioppilaat, jotka ovat itse sitoutuneet päihteettömyyteen, voivat pitää päihdeteemaisia tukioppilastunteja. Koulun tukioppilastoiminnan suhde päihteisiin ja esimerkiksi tupakoimiseen pohjaa aina koulun omiin sääntöihin. Niistä on tärkeää puhua yhdessä tukioppilaiden kanssa. Valintojen viidakossa Tukioppilastoiminnan koulutusmateriaali ehkäisevään päihdetyöhön 17

18 18 Mannerheimin Lastensuojeluliitto

19 5. Kohti koulutuksia 5.1. Evästystä ohjaajalle Ohjaajan ja tukioppilaiden suhteen tulisi perustua keskinäiseen avoimuuteen ja kunnioitukseen. Vain silloin nuoret voivat olla valmiita kertomaan aikuiselle myös arkaluontoisista asioista. Avoimessa ja reilussa ilmapiirissä nuorten on mahdollista tuoda täysillä esiin oma potentiaalinsa: omat ajatuksensa, voimavaransa ja ideansa. Turvallinen ryhmä mahdollistaa myös eri mieltä olemisen. Monet nuorten elämään liittyvistä teemoista, mukaan lukien päihteet, ovat sellaisia, joista on olemassa enemmän kuin yksi oikea ja perusteltu mielipide. Avoin ja kannustava keskustelu tarjoaa rakennuspuita omaan, itsenäiseen mielipiteeseen ja ilmaisemiseen silloinkin, kun se poikkeaa enemmistön mielipiteistä. Keskustellaanpa tukioppilasryhmässä sitten suhteesta päihteisiin tai jostakin muusta nuorten maailmaan koskettavasta asiasta, tukioppilasohjaajan tehtävä on haastava ja mielenkiintoinen. Ohjaajan persoona on usein nuorille paljon tärkeämpi, kuin hänen käyttämänsä välineet ja menetelmät. Nuoret tarkkailevat aikuisia ja omaksuvat heidän asenteitaan ja käyttäytymistapojaan. Kun puhutaan ehkäisevästä päihdetyöstä, on hyvä varautua kertomaan nuorille omasta suhteestaan päih- teisiin. Nuoret saattavat myös haluta tietää laajemminkin, mikä aikuisen elämässä on hänelle tärkeää, mikä tekee hänet onnelliseksi ja tyytyväiseksi, tai vaikka miten hän itse juhlii tai rentoutuu. Tukioppilasohjaajalla on aikuisena tilaisuus näyttää omalla elämäntavallaan ja asenteellaan mallia siitä, mitä kaikkea aikuisuuteen kuuluu. Onkin hyvä pohtia, mikä omassa elämässä tekee aikuisuudesta haluttavaa. Miksi kannattaa kasvaa aikuiseksi, mitkä asiat tekevät aikuisuudesta odottamisen arvoisen? 5.2. Motivaatiota matkalle Tukioppilasohjaajan haasteena on saada nuoret innostumaan ehkäisevästä päihdetyöstä osana tukioppilastoimintaa ja tukea sitä. Motivaation heräämistä ja säilymistä voi varmistaa monin tavoin. Uudet harjoitukset ja teeman käsittelytavat sekä uudet toimintaideat innostavat, mutta on myös tärkeää kiinnittää ne ennalta tuttuihin ja aiemmin käsiteltyihin asioihin. On myös hyvä antaa jokaiselle tukioppilasryhmän jäsenelle mahdollisimman usein tilaisuus käsitellä ja pohtia uusia asioita ja löytää ne tavat, joilla ehkäisevä päihdetyö voidaan kiinnittää jokaisen nuoren omaan elämään, ajatuksiin ja asenteisiin. Tukioppilastoiminta on nuorten omaehtoista toimintaa, ja siksi myös ehkäisevää päihdetyötä käsiteltäessä on hyvä antaa jokaiselle nuorelle Valintojen viidakossa Tukioppilastoiminnan koulutusmateriaali ehkäisevään päihdetyöhön 19

20 vastuuta ja tilaisuus osallistua. Ohjaajan työkaluja ovat selkeä roolin- ja tehtävien määritys, tavoitteiden asettaminen, riittävän ajan ja luovuuden mahdollistaminen sekä avoimuus ja ristiriitojen kääntäminen mahdollisuuksiksi. Tärkeää on yhteistyö nuorten kanssa. Kun suhtaudutaan kaikkien mielipiteisiin ja ideoihin vakavasti, löytyvät yhteiset hyvät ja perustellut toimintatavat, joihin kaikkien on helppoa sitoutua Tartutaan toimeen Ehkäisevän päihdetyön koulutuksen voi toteuttaa tukioppilasohjaaja tai MLL:n kouluttama tukioppilaskouluttaja. Onnistunut koulutus ei ole sattumien summaa. Se on tulosta hyvästä suunnittelusta ja tarkasta valmistautumisesta. Ensimmäinen vaihe on tutustua aineistoon. Mitä paremmin koulutettavan aiheen tuntee, sitä varmemmalla pohjalla on. Koulutus voidaan toteuttaa sellaisenaan tai sitä voi varioida omien kykyjen ja kokemuksen mukaan. On tärkeää laatia koulutuksen aikataulu ja myös pitää siitä kiinni. Koulutusosioiden yhteydessä mainitut ajat ovat ohjeellisia, sillä aikatauluun vaikuttaa ryhmän koko. Koulutuksen tarkoituksena ei ole antaa nuorille tietoa päihteistä, niiden vaikutuksesta ja haitoista, vaan päihdeteemaa lähestytään harjoituksissa päihteiden käytöltä suojaavien tekijöiden kautta. Osioiden tavoitteena on lisätä suojaavia tekijöitä tarjoamalla välineitä itsetuntemuksen kohentamiseen ja päihteistä kieltäytymiseen. Samalla nuoret oppivat hahmottamaan paremmin sosiaalisia tukiverkostojaan ja pystyvät näkemään entistä enemmän päihteettömän elämän etuja. Tämän materiaalin lähdeluettelosta löytyy sekä painettuja että verkkolähteitä, joita ohjaajat ja tukioppilaat voivat tarvittaessa käyttää varsinaisen päihdetietouden hakemiseen. Koulutuskokonaisuus koostuu seitsemästä teematyöskentelyosiosta. Jokaisella osiolla on tavoite, joka liittyy päihteidenkäytöltä suojaaviin tekijöihin. Koulutuksen alussa on ryhmäyttävä ja ryhmän kiinteyttä lisäävä osio, jonka tavoitteena on luoda avoin ja keskusteleva ilmapiiri. Lisää ryhmäyttämiseen, tunnelmaan virittäytymiseen ja virkistymiseen liittyviä harjoituksia löytyy muista MLL:n tukioppilastoiminnan koulutusmateriaaleista, Tukioppilastoiminnan oppaasta ja MLL: n Leikkipaikasta (http://www.mll.fi/lapset_ja_nuoret/ mita_tehtais/leikkipaikka/). Tämä koulutus on keskusteleva, joten keskustelulle kannattaa antaa tilaa. Keskustelun lomassa kouluttaja voi esittää myös teoriatietoa. Taustatieto-osuus (luvut 3 4) kannattaa lukea huolellisesti. Kaikkiin kysymyksiin ei kuitenkaan itsellä tarvitse olla vastausta. Tukioppilaat ovat nuoruuden ja nuorten elämän asiantuntijoita ja monet vastaukset löytyvät heiltä. Puuttuvia vastauksia voidaan myös etsiä yhdessä. Ihanteellinen koulutuspaikka on sellainen, jossa on koulutuksen kannalta kaikki olennainen. Jos jaat ryhmän pienempiin ryhmiin, saatat tarvita ryhmätyötiloja tai pöytiä ryhmien työskentelyyn, jotkut harjoitukset taas edellyttävät tilaa ja tuolien ja pöytien poisraivaamista. Usein on mukavampi toimia, kun istutaan ringissä ilman pöytiä. Mukavat tuolit, sopiva lämpötila ja ilmanvaihto lisäävät mukavuutta. Usein kuitenkin riittävillä tauoilla ja toiminnallisuudella paikataan puutteet. 20 Mannerheimin Lastensuojeluliitto

21 Koulutuspaikalle kannattaa tulla hyvissä ajoin, jotta ehtii tarkastaa paikat, tekniikan toimivuuden, ottaa tilan omaksi ja laittaa kaiken paikoilleen. Tässä koulutuksessa jokaisen harjoituksen yhteydessä on lista tarvittavista välineistä ja tarvikkeista. Listan mukaan on helppoa käydä läpi, mitä koulutukseen tarvitsee. Ennen koulutuksen alkua kannattaa kerrata itselle seuraavat asiat: koulutuksen tavoite: miksi olemme täällä kurssin rakenne koulutuskertojen aiheet ja niiden laajuus koulutuksen aikataulu. Kun nämä asiat ovat selviä, ne on helppoa kertoa myös koulutettaville. Kun punainen lanka säilyy yhtenäisenä koko koulutuksen ajan, kouluttaminen helpottuu, eikä tarvitse turhaan jännittää. Valintojen viidakossa Tukioppilastoiminnan koulutusmateriaali ehkäisevään päihdetyöhön 21

22 6. Koulutusmalli Koulutus toimii parhaiten, jos kaikki sen osiot voidaan toteuttaa, ja ne muodostavat yhtenäisen tukioppilaiden jatkokoulutuksen. Koulutuksen vaikuttavuutta voidaan arvioida yksinkertaisella mittauksella, joka toteutetaan ensimmäisellä ja viimeisellä koulutuskerralla. Saatuja tuloksia verrataan toisiinsa. Mittari on konkreettinen keino osoittaa opittu ja oivallettu. dä paikkaansa 10 = pitää erittäin hyvin paikkansa). Vastaukset merkitään asteikolle ja yhdistetään viivalla. Purku: Keskustellaan tehtävästä (ei tuloksesta ): oliko se vaikea, laittoiko se miettimään uusia asioita, millaisia ajatuksia heräsi? Esimerkkikuva: Sosiaaliset taidot Alkuarviointi Omien asenteiden ja ajatusten mittari Tavat Verkostot Tavoite: Tarjota yksinkertaistettu mittari koulutuksen vaikuttavuuden arvioimiseksi. Mittaria käytetään sekä koulutuksen aluksi että sen lopuksi. Mittarin avulla jokainen nuori voi tarkastella, muuttuivatko omat ajatukset ja asenteet koulutuksen aikana. Aika: minuuttia Valmistautuminen ja tarvikkeet: Jokaista osanottajaa varten kopioidaan valmis lomakepohja (liite ) Tehtävä: Osallistujat vastaavat kuuteen väitteeseen asteikolla 1 10 (1= ei lainkaan pi- Päihteet Tunteet 6.2. Tutustuminen ja ryhmäytyminen Mielipiteet Koulutus on laadittu peruskoulutuksen saaneiden tukioppilaiden jatkokoulutukseksi, eikä siihen ole sisällytetty varsinaisia tutustumisharjoituksia. Niitä löytyy tarvittaessa MLL:n muista tukioppilaskoulutusmateriaaleista ja Leikkipaikasta. Niitä voi myös keksiä itse. 22 Mannerheimin Lastensuojeluliitto

23 Ryhmän yhteishengen luomiseksi koulutuksen alussa on hyvä toteuttaa jokin tunnelmaa rentouttava ryhmäyttämisharjoitus. Tämän osion harjoituksia voit käyttää myös koulutuksen muiden osioiden alussa tai koulutuksen keskellä virkistykseksi Miltä tänään tuntuu? Tavoite: Opetella tunnistamaan omia tunteita ja tämän hetken olotiloja. Valmis kuva eri vaihtoehtoineen antaa mahdollisuuden ilmaista hyväksytysti, mihin kohtaan osanottaja tuntee asettuvansa suhteessa muihin ryhmäläisiin ja alkavaan koulutustilaisuuteen. Tunnistamalla milloin joku osanottajista on epävarma, väsynyt tai haluaa jäädä hieman syrjään toiminnasta, ohjaaja voi paremmin ottaa hänen sen hetkiset tarpeensa huomioon. Aika: minuuttia Valmistautuminen ja tarvikkeet: Jokaista osanottajaa varten kopioidaan piirros, jossa on parikymmentä hahmoa erilaisissa touhuissa (liite ). Tehtävä: Jokainen osanottaja valitsee hahmon, joka parhaiten kuvaa sitä, miltä hänestä tänään ja tässä tilanteessa tuntuu. Purku: Kerrotaan muille osanottajille, miksi juuri kyseinen hahmo tuntui sopivimmalta. Huom. Tehtävän voi toistaa päivän päätteeksi ja verrata, onko olotila päivän mittaan muuttunut ja mihin suuntaan! Mitä kenkäsi kertoisivat sinusta? Tavoite: Rentouttaa tunnelmaa ja tutustua toisiin. Samalla kun osanottajat kertovat viimeisimmän viikon tapahtumistaan kenkiensä kautta, he tulevat kertoneeksi myös omista vapaa-ajanviettotavoistaan ja sitä kautta valaisevat omaa suhtautumistaan viikonlopun viettoon, harrastuksiin ja päihteisiin/päihteettömyyteen. Aika: 15 minuuttia Valmistautuminen ja tarvikkeet: Istutaan piirissä tai hevosenkengän muotoisesti niin, että kaikilla on katsekontakti kaikkiin osanottajiin. Tehtävä: Jokainen vastaa vuorollaan kysymykseen: Jos kenkäsi osaisivat puhua, mitä ne kertoisivat viime viikostasi? Purku: Ohjaaja voi vetää yhteen nuorten kuulumisia antamalla positiivista palautetta heidän aktiivisuudestaan, koulunkäynnistä, harrastuksista ja muista päihteetöntä elämäntapaa suojaavista asioista, joita kierroksella nousee esiin. Variaatioita: Kenkien sijaan voidaan kysyä mitä paras ystävä, lemmikkieläin tai esimerkiksi päiväkirja kertoisivat puhujasta. Valintojen viidakossa Tukioppilastoiminnan koulutusmateriaali ehkäisevään päihdetyöhön 23

24 6.2.3 Improvisaatio Tavoite: Rentouttaa tunnelmaa, kehittää reagointitaitoja, opetella esiintymistaitoja ja huomata, että itselleenkin voi nauraa. Aika: minuuttia Valmistautuminen ja tarvikkeet: Osanottajat jaetaan noin neljän hengen ryhmiin, joista yksi ryhmä kerrallaan toimii esiintyjinä. Tehtävä: Esiintyjät astuvat lavalle riviin. Katsojat antavat heille aiheen, josta heidän pitää kertoa tarina lisäämällä vuorotellen yksi sana tarinaan. Reunimmaisena seisova aloittaa esimerkiksi sanomalla Olipa, seuraava jatkaa kerran ja niin edelleen, kunnes tarinasta tulee valmis. Tehtävää voi vaikeuttaa siten, että katsojat antavat myös kolme sanaa, joiden on esiinnyttävä tarinassa. Purku: Keskustelu. Varmistetaan, että kenellekään ei jäänyt sellainen olo, että hän olisi nolannut itsensä tai tuntenut epäonnistuneensa toisten edessä Sokkokuljetus Tavoite: Rakennetaan luottamusta ryhmään ja siten pohjaa keskusteluille. Aika: 20 minuuttia Valmistautuminen ja tarvikkeet: Osanottajat jaetaan kahteen ryhmään, joista molemmat vuorollaan ovat sokkoja ja oppaita. Luokkaan raivataan riittävästi tilaa liikkumista varten, mutta reiteillä saa olla myös esteitä ja mutkia (vaarattomia). Huiveja, kaulaliinoja tai muita kangaskappaleita, joilla sokkojen silmät peitetään. (Voidaan myös vain sopia, että he pitävät silmät tiukasti kiinni.) Tehtävä: Sokkovuorossa olevat sulkevat tai peittävät silmänsä. Luokkatila järjestetään nopeasti uudella tavalla. Opas asettuu sokon taakse ja tarttuu häntä kevyesti olkapäistä. Opas kuljettaa sokkoa huoneessa pelkän kosketuksen avulla. Sokko opettelee arvaamaan oppaan otteista milloin pitää kääntyä, pysähtyä jne. Puhua ei saa! Lopuksi vaihdetaan osia ja vaihdetaan hieman luokkahuoneen järjestystä. (Leikkiin voi sisällyttää myös pienelle korokkeelle nousun tai tuolille istumisen tai muita vaikeuttavia osia.) Purku: Keskustellaan miltä tuntui liikkua avuttomana toisen opastuksen varassa. Tuntuiko olo turvalliselta, turvattomalta? Miten helppoa/vaikeaa oli oppia tulkitsemaan oppaan kosketusta? Kumpi oli vaikeampaa: ohjata toista vai olla itse ohjattavana? 6.3 Itsetuntemus Luulo ei ole tiedon väärti Tavoite: Lisätä itsetuntemusta. Havaita, mitä muut minusta ajattelevat ja miksi. Aika: 45 minuuttia Valmistautuminen ja tarvikkeet: Kyniä ja papereita, rauhallista tilaa parikeskusteluille. Harjoitus toimii parhaiten, jos parit eivät tunne toisiaan hyvin entuudestaan. Tehtävä: Vaihe 1: (10 minuuttia) Tehdään yksin. Kirjoita lyhyesti itsestäsi. Kerro seuraavanlaisia asioita itsestäsi: Millainen luonne sinulla on? Millaisista asioista pidät? Mitä inhoat? Mistä pidät itsessäsi? Mitä haluaisit muuttaa itsessäsi? Viihdytkö paremmin yksin vai seurassa? Pidätkö enemmän yllätyksistä vai tutuista ja turvallisista asioista? Säilytä paperi, mutta älä näytä sitä parillesi! Vaihe 2: ( minuuttia) Tehdään pareittain. Haastattele pariasi 10 minuuttia kysymällä häneltä esimerkiksi seuraavanlaisia kysymyksiä (kirjoita vastaukset tarvittaessa muistiin): Ketkä ovat hänen parhaita ystäviään? Mitä he tekevät yhdessä? Mitä hän harrastaa? Mitä hän on tehnyt kuluneen viikon aikana vapaaajallaan? Minne hän haluaisi matkustaa? Jos hän olisi eläin, mikä eläin hän olisi? Saat keksiä itse lisää kysymyksiä, mutta ne eivät saa olla samoja kuin ensimmäisessä vaiheessa! Kun olet tehnyt kaikki kysymykset, vaihtakaa vuoroja, ja nyt parisi kyselee sinulta. Vaihe 3: (5 + 5 minuuttia) Kuvaile pariasi käyttämällä ensimmäisen vaiheen teemoja. Siis: koeta arvata millainen luonne hänellä on, millaisista asioista hän pitää/ei pidä, viihtyykö hän yksin vai seurassa ja niin edelleen. Lopuksi parisi kertoo, osasitko arvioida hänen luonnettaan oikein. Vaihtakaa sen jälkeen vuoroja, ja parisi yrittää vuorostaan arvioida sinun luonnettasi. Purku: Jakakaa koko ryhmässä lyhyesti kokemuksianne. Oliko helppoa/vaikeaa kyselemällä päätellä parin luonnetta. Kertokaa erityisesti asioista, joissa arvaukset menivät ihan väärin. Mistä se mahtoi johtua? 24 Mannerheimin Lastensuojeluliitto

25 Ohjaaja voi ottaa puheeksi luulot ja oletukset yleisemminkin. Millaisia luuloja osanottajilla on muiden nuorten päihteiden käytöstä? Mihin ne perustuvat? Miksi joku saattaisi haluta toisten luulevan itsestään jotain, mikä ei pidä paikkaansa? Minusta tuntuu Tavoite: Oppia tunnistamaan ja nimeämään keskeisiä tunteita ja löytää erilaisia tapoja käsitellä niitä. Omien tunteiden tunnistaminen ja nimeäminen on tärkeää päihteiden käytön ehkäisyn kannalta, koska usein esimerkiksi alkoholia käytetään tyydyttämään jotain tunnetilaa. Hyväksymällä kaikenlaiset tunteet osaksi elämää ja havaitsemalla, että ympärillä on ihmisiä, jotka voivat ja haluavat auttaa niiden käsittelyssä, nuori löytää päihteettömiä vaihtoehtoja vastoinkäymisistä selviämiseen. Aika: 45 minuuttia Valmistautuminen ja tarvikkeet: Isoja papereita (esimerkiksi fläppitaulusta), teippiä, tusseja. Kysymykset kirjoitettuna joko taululle tai piirtoheitinkalvolle muistin tueksi. Tehtävä: Ohjaaja kiinnittää neljä isoa paperia huoneen eri seinille. Yhteen hän kirjoittaa isolla SURU, toiseen VIHA, kolmanteen RAKKAUS ja neljänteen ILO. Osanottajat jaetaan neljään eri ryhmään. Jokainen ryhmä asettuu jonkin paperin luokse ja keskustelee siihen kirjoitetusta tunteesta annettujen kysymysten pohjalta. Kysymykset ovat (liite ): Miltä tämä tunne tuntuu? Jos se olisi eläin, mikä eläin se olisi? Jos se olisi väri, mikä väri se olisi? Mitä teen, kun olen surullinen/vihainen/rakastunut/ iloinen? Kenelle voin puhua tästä tunteesta? Mistä läheiseni tietävät, milloin olen surullinen/vihainen/rakastunut/iloinen? Miten he suhtautuvat siihen? Miten haluaisin heidän suhtautuvan? Miten voin helpottaa/lievittää/lisätä tunnettani? Miten itse suhtaudun, jos joku ystäväni on surullinen/vihainen/rakastunut/iloinen? Miten voin helpottaa/lievittää/lisätä ystäväni tunnetta? Ryhmäläiset voivat kirjoittaa paperille muutamalla sanalla vastauksiaan tai esimerkiksi piirtää eläimen, joka heille tulee mieleen (ryhmän ei tarvitse olla yksimielinen, jokainen voi piirtää ja kirjoittaa omat kommenttinsa) ja siirtyy sitten myötäpäivään seuraavan paperin luo. Jatketaan kunnes kaikki ryhmät ovat tutustuneet kaikkiin tunteisiin. Purku: Keskustellaan harjoituksen tekemisestä: oliko se helppoa/vaikeaa? Oliko jokin tunne muita helpompi/vaikeampi kuvata? Halutessaan osanottajat voivat kertoa viimeisimmästä kokemuksestaan, kun heillä oli jokin mainituista tunteista. Jos se oli negatiivinen tunne, kuinka se meni ohi? Millaisiin eri tunnetiloihin päihteitä yleensä käytetään (jännitykseen, suruihin, hauskanpitoon )? Millaisia tapoja näiden tunnetilojen käsittelyyn on olemassa? Millaisia uusia voisi keksiä? Harjoituksen yhteydessä voi myös puhua itsetuntemuksen merkityksestä. 6.4 Sosiaaliset taidot ja verkostot Hyvät sosiaaliset taidot helpottavat ryhmässä toimimista, uusien kontaktien solmimista ja esimerkiksi uusiin harrastuksiin osallistumista. Harrastukset vuorostaan tarjoavat mielekästä tekemistä, joka on yksi päihteiden käyttöä ehkäisevä tekijä. Vuorovaikutuksessa toisten kanssa nuori saa tilaisuuden harjoitella myös itsenäisen mielipiteen muodostamista, perustelemista ja siitä kiinni pitämistä. Sosiaalisten verkostojen tunnistaminen auttaa löytämään ympäristöstä erilaisia ihmisiä eri tilanteisiin: toiset voivat tarjota ystävyyttä ja tunnetukea, toiset tietoa ja tarvittaessa turvaa Tässä seison! Tavoite: Opetella muodostamaan oma mielipide ja perustella se. Huomata, että on olemassa myös toisenlaisia mielipiteitä eikä mikään niistä ole välttämättä muita oikeampi. Oman mielipiteen muodostaminen haastaa pohtimaan asioita ja seisomaan mielipiteensä takana silloinkin, kun se eroaa enemmistön mielipiteestä. Aika: minuuttia Valmistautuminen ja tarvikkeet: Maalarinteippiä. Ohjaaja vetää maalarinteipin huoneen poikki, niin että se muodostaa janan. Harjoituksen purkua varten ohjaajan on hyvä käydä läpi päihteitä koskevaa faktatietoa. Tiedon lähteitä löytyy tämän materiaalin lopussa olevasta materiaaliluettelosta. Tehtävä: Harjoituksen aluksi kouluttaja kertoo, että huoneen toisessa päässä on kohta 10 ja toisessa kohta 1. Kohta 10 on täysin samaa mieltä ja kohta 1 täysin eri mieltä. Tarvittaessa jana voidaan myös merkitä lattiaan vaikkapa maalarinteipillä. Kun kouluttaja lukee väittämän, koulutettavat menevät siihen Valintojen viidakossa Tukioppilastoiminnan koulutusmateriaali ehkäisevään päihdetyöhön 25

Hyvinvointia lukioihin tukea ehkäisevään päihdetyöhön ja päihdesuunnitelman laatimiseen

Hyvinvointia lukioihin tukea ehkäisevään päihdetyöhön ja päihdesuunnitelman laatimiseen Hyvinvointia lukioihin tukea ehkäisevään päihdetyöhön ja päihdesuunnitelman laatimiseen Mitä on ehkäisevä päihdetyö? Ehkäisevä päihdetyö edistää päihteettömiä elintapoja, vähentää ja ehkäisee päihdehaittoja

Lisätiedot

Taustaa VANHEMPAINILTARUNKO

Taustaa VANHEMPAINILTARUNKO VANHEMPAINILTA Valintojen stoori -menetelmän läpi käyneiden oppilaiden huoltajille järjestetään Valintojen stoori - viikon aikana vanhempainilta, jossa heillä on mahdollisuus tutustua Valintojen stooriin

Lisätiedot

MIELEN HYVINVOINNIN TUKEMINEN JA EHKÄISEVÄ PÄIHDETYÖ NUORISOALALLA - RAJAPINNOILLA. 24.9.2014 Ehkäisevän työn päivät, Lahti

MIELEN HYVINVOINNIN TUKEMINEN JA EHKÄISEVÄ PÄIHDETYÖ NUORISOALALLA - RAJAPINNOILLA. 24.9.2014 Ehkäisevän työn päivät, Lahti MIELEN HYVINVOINNIN TUKEMINEN JA EHKÄISEVÄ PÄIHDETYÖ NUORISOALALLA - RAJAPINNOILLA 24.9.2014 Ehkäisevän työn päivät, Lahti Preventiimi pähkinänkuoressa OKM:n rahoittama, Humakin hallinnoima, yksi valtakunnallisista

Lisätiedot

Monitoimijaisena yhteistyönä alueen lasten ja nuorten kanssa toimivien eri ammattiryhmien, kolmannen sektorin tahojen sekä nuorten kanssa

Monitoimijaisena yhteistyönä alueen lasten ja nuorten kanssa toimivien eri ammattiryhmien, kolmannen sektorin tahojen sekä nuorten kanssa Monitoimijaisena yhteistyönä alueen lasten ja nuorten kanssa toimivien eri ammattiryhmien, kolmannen sektorin tahojen sekä nuorten kanssa 1 Aluksi esittäytymiskierros ja nimilista kiertämään Valintojen

Lisätiedot

EHKÄISEVÄN TYÖN TURVAAMINEN KUNNISSA

EHKÄISEVÄN TYÖN TURVAAMINEN KUNNISSA EHKÄISEVÄN TYÖN TURVAAMINEN KUNNISSA Juha Mieskolainen Länsi-Suomen lääninhallitus 12.11.2008 Päihdehaittojen ehkäisy eri KASTE-ohjelma 2008-2011: Päätavoitteet: ohjelmissa Osallisuus lisääntyy ja syrjäytymien

Lisätiedot

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan!

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan! SELKOESITE Tule mukaan toimintaan! Mannerheimin Lastensuojeluliiton Varsinais-Suomen piiri ry Perhetalo Heideken Sepänkatu 3 20700 Turku p. 02 273 6000 info.varsinais-suomi@mll.fi Mannerheimin Lastensuojeluliitto

Lisätiedot

SEISKALUOKKA. Itsetuntemus ja sukupuoli

SEISKALUOKKA. Itsetuntemus ja sukupuoli SEISKALUOKKA Itsetuntemus ja sukupuoli Tavoite ja toteutus Tunnin tavoitteena on, että oppilaat pohtivat sukupuolen vaikutusta kykyjensä ja mielenkiinnon kohteidensa muotoutumisessa. Tarkastelun kohteena

Lisätiedot

11/10/2011 Satu Tallgren Arja Puska. Vanhempien innostaminen ehkäisevään päihdetyöhön

11/10/2011 Satu Tallgren Arja Puska. Vanhempien innostaminen ehkäisevään päihdetyöhön 11/10/2011 Satu Tallgren Arja Puska Vanhempien innostaminen ehkäisevään päihdetyöhön Sisältö Yhteisöllisyydestä ja sen muutoksesta Vanhemmat päihdekasvattajina Käytännön esimerkkejä Päihde- ja mielenterveyspäivät

Lisätiedot

1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään

1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään Satakieli-teesit 1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään Lapsuus on arvokas ja merkityksellinen aika ihmisen elämässä se on arvojen ja persoonallisuuden muotoutumisen aikaa. Jokaisella lapsella on oikeus

Lisätiedot

MLL:n perhekummitoiminta - auttavia käsiä ja aikuista seuraa

MLL:n perhekummitoiminta - auttavia käsiä ja aikuista seuraa Perheiden hyvinvoinnin merkitys lapselle MLL:n perhekummitoiminta - auttavia käsiä ja aikuista seuraa Marita Viertonen toiminnanjohtaja marita.viertonen@mll.fi p. 044 299 0541 MLL on kaikille avoin poliittisesti

Lisätiedot

19/1/2012 Mervi Kestilä. Mannerheimin Lastensuojeluliitto lapsiperheiden arjen tukena

19/1/2012 Mervi Kestilä. Mannerheimin Lastensuojeluliitto lapsiperheiden arjen tukena 19/1/2012 Mervi Kestilä Mannerheimin Lastensuojeluliitto lapsiperheiden arjen tukena MLL:n arvot Inhimillisyys Lapsen ja lapsuuden arvostus Yhteisvastuu Suvaitsevaisuus ja yhdenvertaisuus Ilo 2 Toiminnan

Lisätiedot

Unelmien työ (90 min)

Unelmien työ (90 min) Unelmien työ (90 ) Oppitunti on mahdollista toteuttaa myös 45 uutissa. Tällöin toteutetaan kohdat 1, 2 ja 3 (lyhennettyinä) sekä Unelmien työpaikan yksilötyöskentelyosuus (15 ). Voit soveltaa tehtävän

Lisätiedot

Mitä on nuorisoalan ehkäisevä päihdetyö? Laadukkaan päihdekasvatuksen kokonaisuus

Mitä on nuorisoalan ehkäisevä päihdetyö? Laadukkaan päihdekasvatuksen kokonaisuus Mitä on nuorisoalan ehkäisevä päihdetyö? Laadukkaan päihdekasvatuksen kokonaisuus Sanna Pylkkänen Preventiimi Nuorisoalan ehkäisevän päihdetyön osaamiskeskus Sivu 1 Päihdetyön kokonaisuus PÄIHDETYÖ Ehkäisevä

Lisätiedot

Vinkkejä vanhemmille. Nuoret ja päihteet

Vinkkejä vanhemmille. Nuoret ja päihteet Vinkkejä vanhemmille Nuoret ja päihteet Vinkkejä vanhemmille Päihteiden aiheuttamat terveysongelmat ovat vuosi vuodelta lisääntyneet. Mitä nuorempana päihteiden käyttö aloitetaan, sitä todennäköisemmin

Lisätiedot

Muistot omasta lapsuudesta saattavat herätä Millaisia vanhempia sinun äitisi ja isäsi olivat?

Muistot omasta lapsuudesta saattavat herätä Millaisia vanhempia sinun äitisi ja isäsi olivat? Raskauden alussa mielen täyttävät raskauden fyysiset muutokset ja ajatukset itse raskaudesta tunteellisuus huoli lapsen menettämisestä stressaantuminen väsymys Muistot omasta lapsuudesta saattavat herätä

Lisätiedot

KOULUN JA OPETTAJAN SUHDE KOTIIN

KOULUN JA OPETTAJAN SUHDE KOTIIN KOULUN JA OPETTAJAN SUHDE KOTIIN OPETTAJUUS MUUTOKSESSA opetustoimen Luosto Classic 13.11.2010 Tuija Metso Kodin ja koulun yhteistyö Arvostavaa vuoropuhelua: toisen osapuolen kuulemista ja arvostamista,

Lisätiedot

Puolueettomuus. Autettavan Toiminnan ehdoilla toimiminen ilo

Puolueettomuus. Autettavan Toiminnan ehdoilla toimiminen ilo Puolueettomuus Vapaaehtoistoiminnassa toimitaan tasapuolisesti kaikkien edun mukaisesti. Vapaaehtoinen ei asetu kenenkään puolelle vaan pyrkii toimimaan yhteistyössä eri osapuolten kanssa. Mahdollisissa

Lisätiedot

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus.

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. Ympäristö a. Tässä jaksossa ympäristö rakennetaan pedagogiikkaa tukevien periaatteiden mukaisesti ja

Lisätiedot

MINUN HYVÄ OLONI OSA II: OMAN HYVINVOINNIN POHTIMINEN

MINUN HYVÄ OLONI OSA II: OMAN HYVINVOINNIN POHTIMINEN MINUN HYVÄ OLONI OSA II: OMAN HYVINVOINNIN POHTIMINEN Tähän vihkoon on koottu kysymyksiä, jotka auttavat sinua miettimään omaa vointiasi. Vihkon kysymykset auttavat sinua myös miettimään, millaista apua

Lisätiedot

Vuorovaikutusta arjessa näkökulmana palaute

Vuorovaikutusta arjessa näkökulmana palaute Vuorovaikutusta arjessa näkökulmana palaute 28.5.2013 Minna Lappalainen, TtM, TRO, työnohjaaja minna.lappalainen@apropoo.fi Tavoitteena: Erilaisten näkökulmien ja työvälineiden löytäminen arjen vuorovaikutustilanteisiin:

Lisätiedot

Leikki interventiona. Aikuisen kannustava puuttuminen vuorovaikutustaitojen harjaannuttamisessa. Eira Suhonen 6.6.06

Leikki interventiona. Aikuisen kannustava puuttuminen vuorovaikutustaitojen harjaannuttamisessa. Eira Suhonen 6.6.06 Leikki interventiona Aikuisen kannustava puuttuminen vuorovaikutustaitojen harjaannuttamisessa Eira Suhonen 6.6.06 Erityispedagogiikka Käyttäytymistieteellinen tiedekunta Interventio laaja-alainen systemaattinen

Lisätiedot

Mikä ihmeen Global Mindedness?

Mikä ihmeen Global Mindedness? Ulkomaanjakson vaikutukset opiskelijan asenteisiin ja erilaisen kohtaamiseen Global Mindedness kyselyn alustavia tuloksia Irma Garam, CIMO LdV kesäpäivät 4.6.2 Jun- 14 Mikä ihmeen Global Mindedness? Kysely,

Lisätiedot

TYTTÖ- JA POIKAPROGGIKSET - KOKEMUKSIA ELÄVÄST STÄ. Sainio Pia-Christine

TYTTÖ- JA POIKAPROGGIKSET - KOKEMUKSIA ELÄVÄST STÄ. Sainio Pia-Christine TYTTÖ- JA POIKAPROGGIKSET - KOKEMUKSIA ELÄVÄST STÄ KOULUELÄMÄST STÄ Sainio Pia-Christine Lähtökohdat projektin käytännön kehittymiselle: Uusi työntekijä, odotukset korkealla Tyttöjen raju päihteiden käyttö

Lisätiedot

Friends-ohjelma Aseman Lapset ry. Workshop 5.9.2012 Tampere

Friends-ohjelma Aseman Lapset ry. Workshop 5.9.2012 Tampere Friends-ohjelma Aseman Lapset ry Workshop 5.9.2012 Tampere Mikä on FRIENDS? Lasten ja nuorten mielenterveyttä edistävä sekä masennusta ja ahdistusta ennaltaehkäisevä ohjelma Perustuu - kognitiivis-behavioraalisen

Lisätiedot

Turva Minulla on turvallinen olo. Saanko olla tarvitseva? Onko minulla huolehtiva aikuinen? Suojellaanko minua pahoilta asioilta? Perusturvallisuus on edellytys lapsen hyvän itsetunnon ja luottamuksellisten

Lisätiedot

Sairaus vai paha tapa? Päivi Rautio 16.12.2011

Sairaus vai paha tapa? Päivi Rautio 16.12.2011 Sairaus vai paha tapa? Päivi Rautio 16.12.2011 Sairaus Paha tapa pystytään hoitamaan parantumaton; miten hoidetaan? pystytään muuttamaan muuttumaton; miten hoidetaan? Miten tietoinen olen 1. omista asenteistani?

Lisätiedot

Kuka on arvokas? Liite: EE2015_kuka on arvokas_tulosteet.pdf tulosta oppilaiden lomakkeet tehtäviin 1 ja 2.

Kuka on arvokas? Liite: EE2015_kuka on arvokas_tulosteet.pdf tulosta oppilaiden lomakkeet tehtäviin 1 ja 2. Kuka on arvokas? Jotta voisimme ymmärtää muiden arvon, on meidän ymmärrettävä myös oma arvomme. Jos ei pidä itseään arvokkaana on vaikea myös oppia arvostamaan muita ihmisiä, lähellä tai kaukana olevia.

Lisätiedot

MLL:n palvelut lapsille ja lapsiperheille Kainuussa. 4.6.2015 / Seija Karjalainen

MLL:n palvelut lapsille ja lapsiperheille Kainuussa. 4.6.2015 / Seija Karjalainen MLL:n palvelut lapsille ja lapsiperheille Kainuussa 4.6.2015 / Seija Karjalainen Mannerheimin Lastensuojeluliitto ry Mannerheimin Lastensuojeluliitto (MLL) on avoin kansalaisjärjestö, joka edistää lasten,

Lisätiedot

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Hyvää Ikää Kaikille seminaari Seinäjoella 18.9.2014 Marjut Mäki-Torkko Vammaispalvelujen johtaja, KM Mitä ajattelet ja sanot minusta Sitä luulet minusta Sinä olet

Lisätiedot

Ohjeistus eettisen keskustelun korttien käyttöön

Ohjeistus eettisen keskustelun korttien käyttöön Ohjeistus eettisen keskustelun korttien käyttöön Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry:n Lukio-hankkeen tekemässä selvityksessä Lukiolaiset ja päihteet laadullinen selvitys opiskelijoiden ja opettajien näkemyksistä

Lisätiedot

Pedagoginen näkökulma koulujen ja järjestöjen yhteistyöhön ehkäisevässä päihdetyössä. Sami Teikko

Pedagoginen näkökulma koulujen ja järjestöjen yhteistyöhön ehkäisevässä päihdetyössä. Sami Teikko Pedagoginen näkökulma koulujen ja järjestöjen yhteistyöhön ehkäisevässä päihdetyössä Sami Teikko Koulutus Elämään terveyskasvatusohjelma Ohjelma Ikäryhmä Kesto Pidän huolta itsestäni 3-4 -vuotiaat 45 min

Lisätiedot

SEURA. Mihin Sinettiseurassa kiinnitetään huomiota? RYHMÄ YKSILÖ YHTEISÖLLISYYS HARJOITTELEMINEN YKSILÖLLISYYS KILPAILEMINEN OHJAAMINEN VIESTINTÄ

SEURA. Mihin Sinettiseurassa kiinnitetään huomiota? RYHMÄ YKSILÖ YHTEISÖLLISYYS HARJOITTELEMINEN YKSILÖLLISYYS KILPAILEMINEN OHJAAMINEN VIESTINTÄ Mihin Sinettiseurassa kiinnitetään huomiota? SEURA YHTEISÖLLISYYS JA YKSILÖLLISYYS RYHMÄ YKSILÖ HARJOITTELEMINEN JA KILPAILEMINEN Omien motiivien mukaista kasvua ja kehitystä tukevaa toimintaa VIESTINTÄ

Lisätiedot

Monimuotoisen työyhteisön hyvinvointi

Monimuotoisen työyhteisön hyvinvointi Työpaikkavalmenta koulutusmateriaali Monimuotoisen työyhteisön hyvinvointi Sisältö Riittävän hyvä työyhteisö Työpaikan työyhteisön voimavaro lisäävät tekijät Esimiehen, työsuojeluvaltuutetun luottamusmiehen

Lisätiedot

Reilun Pelin työkalupakki: Muutoksen yhteinen käsittely

Reilun Pelin työkalupakki: Muutoksen yhteinen käsittely Reilun Pelin työkalupakki: Muutoksen yhteinen käsittely Johdanto Tämä diaesitys ohjaa työyhteisöä lisäämään yhteistä ymmärrystä toimintaan liittyvistä muutoksista ja vähentämään muutoksiin liittyviä pelkoja.

Lisätiedot

OSALLISTUVA KANSALAISUUS JA YRITTÄJYYS AIHEKOKONAISUUS

OSALLISTUVA KANSALAISUUS JA YRITTÄJYYS AIHEKOKONAISUUS 1 YRITTÄJYYSKASVATUS TAPAINLINNAN KOULUSSA OSALLISTUVA KANSALAISUUS JA YRITTÄJYYS AIHEKOKONAISUUS Osallistuva kansalaisuus ja yrittäjyys on yksi opetussuunnitelman perusteiden mukaisista aihekokonaisuuksista.

Lisätiedot

Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma

Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma SISÄLLYS 1 Ohjauksen järjestämisen rakenteet, sisällöt, tavoitteet ja toimintatavat... 4 1.1 Vuosiluokat 1-2... 4 1.1.1 Tavoitteet... 4 1.1.2 Sisällöt

Lisätiedot

2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu

2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu 2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu Jokaisella lapsella tulisi olla itsestään kuva yksilönä joka ei tarvitse ulkopuolista hyväksyntää ympäristöstään. Heillä

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaamisen arviointi Osaamisen arvioinnin tavoitteena oli LEVEL5:n avulla tunnistaa osaamisen taso, oppiminen

Lisätiedot

1 Aikuistumista ja arjen arvoja

1 Aikuistumista ja arjen arvoja 1 Aikuistumista ja arjen arvoja Mikä on parasta nuoruudessa? aikuisuudessa? 1.1 Aikuistuminen Viime vuosikymmenien muutos: - Lapsuus on lyhentynyt ja lasten fyysinen kehitys nopeutunut. - Aikuisuuteen

Lisätiedot

F R I E N D S - sinut itsensä kanssa

F R I E N D S - sinut itsensä kanssa F R I E N D S - sinut itsensä kanssa Marianne Takala kehittämissuunnittelija, psykoterapeutti Iloa kouluun - koulutuspäiv ivä Seinäjoella 1.4.2011 Tavoitteena ja haasteena hyvä elämä Suomalainen koulu

Lisätiedot

SEURAN SINETTIKRITEERIEN ARVIOINTI TYÖSTÖPOHJA SEURAN KÄYTTÖÖN

SEURAN SINETTIKRITEERIEN ARVIOINTI TYÖSTÖPOHJA SEURAN KÄYTTÖÖN SEURAN SINETTIKRITEERIEN ARVIOINTI TYÖSTÖPOHJA SEURAN KÄYTTÖÖN Ohessa osa-alueittain alueittain taulukot, joihin on jo täytetty riittävän tason kuvaus kaikista osa-alueista. Taulukon perässä ovat kysymykset,

Lisätiedot

Lapsen kannustaminen arjessa ja haasteiden kääntäminen taidoiksi. Anne Kuusisto, varhaiskasvatuksen erityisopettaja, Suomen Sydänliitto ry

Lapsen kannustaminen arjessa ja haasteiden kääntäminen taidoiksi. Anne Kuusisto, varhaiskasvatuksen erityisopettaja, Suomen Sydänliitto ry Lapsen kannustaminen arjessa ja haasteiden kääntäminen taidoiksi Anne Kuusisto, varhaiskasvatuksen erityisopettaja, Suomen Sydänliitto ry Luennon sisältö Lapsen kannustaminen Erilaiset tavat kannustaa

Lisätiedot

Tiimityö Sinulla on yhteisö, käytä sitä!

Tiimityö Sinulla on yhteisö, käytä sitä! Tiimityö Sinulla on yhteisö, käytä sitä! Reetta Kekkonen Tiimin prosessit Oppiva työprosessi YHTEISÖLLISET PROSESSIT Taidot + valmiudet Reetta Kekkonen Rakenne Foorumit TIIMI / HENKILÖSTÖ VUOROVAIKUTUS

Lisätiedot

Tuula Nyman, päiväkodin johtaja, Kartanonrannan oppimiskeskus, Kirkkonummi. Päivi Järvinen, esiopettaja, Saunalahden koulu, Espoo

Tuula Nyman, päiväkodin johtaja, Kartanonrannan oppimiskeskus, Kirkkonummi. Päivi Järvinen, esiopettaja, Saunalahden koulu, Espoo Tuula Nyman, päiväkodin johtaja, Kartanonrannan oppimiskeskus, Kirkkonummi Päivi Järvinen, esiopettaja, Saunalahden koulu, Espoo 1 Edistää lapsen kasvu-, kehitys ja oppimisedellytyksiä Vahvistaa lapsen

Lisätiedot

Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma 15.1.2015 Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Annalan päiväkoti on perustettu vuonna 1982 ja se sijaitsee omalla isolla tontillaan keskellä matalaa kerrostaloaluetta. Lähellä on avara luonto

Lisätiedot

YOYO-hankkeen väliarviointiseminaari 30.11.2011 Opinto-ohjaajat Laura Juuti ja Kaija Kumpukallio Itäkeskuksen lukio

YOYO-hankkeen väliarviointiseminaari 30.11.2011 Opinto-ohjaajat Laura Juuti ja Kaija Kumpukallio Itäkeskuksen lukio Pienryhmäohjauksen mahdollisuuksia lukiossa - kokemuksia Itäkeskuksen lukiosta YOYO-hankkeen väliarviointiseminaari 30.11.2011 Opinto-ohjaajat Laura Juuti ja Kaija Kumpukallio Itäkeskuksen lukio Lukion

Lisätiedot

KANNUSTAVA KOMMUNIKOINTI LAPSEN ITSETUNNON VAHVISTAJANA. PÄIJÄT-HÄMEEN VARHAISKASVATTAJA tapahtuma 19.5.2015 Piia Roos (Janniina Elo)

KANNUSTAVA KOMMUNIKOINTI LAPSEN ITSETUNNON VAHVISTAJANA. PÄIJÄT-HÄMEEN VARHAISKASVATTAJA tapahtuma 19.5.2015 Piia Roos (Janniina Elo) KANNUSTAVA KOMMUNIKOINTI LAPSEN ITSETUNNON VAHVISTAJANA PÄIJÄT-HÄMEEN VARHAISKASVATTAJA tapahtuma 19.5.2015 Piia Roos (Janniina Elo) KANNUSTAVA KOMMUNIKOINTI? Puhumista Lapsen ja aikuisen välillä ITSETUNTO?

Lisätiedot

ONNISTUNUT ALKOHOLIPOLITIIKKA ON SUOMELLE MAHDOLLISUUS. Lukuja ja tietoa kulttuurin muuttamisen tueksi.

ONNISTUNUT ALKOHOLIPOLITIIKKA ON SUOMELLE MAHDOLLISUUS. Lukuja ja tietoa kulttuurin muuttamisen tueksi. ONNISTUNUT ALKOHOLIPOLITIIKKA ON SUOMELLE MAHDOLLISUUS Lukuja ja tietoa kulttuurin muuttamisen tueksi. KYSYMYS ON MEISTÄ KAIKISTA Alkoholin sääntelyä vastustetaan usein sillä perusteella, ettei ole oikein

Lisätiedot

MLL:n ja Sosiaalikehityksen koulukyselyn tuloksia

MLL:n ja Sosiaalikehityksen koulukyselyn tuloksia MLL:n ja Sosiaalikehityksen koulukyselyn tuloksia Kyselyn toteutus Toteutettiin sähköisenä kyselynä 01-02/2011 Tavoitteena oli selvittää Millainen kuva koulujen henkilökunnalla on oppilaiden yksinäisyydestä,

Lisätiedot

VANHEMMAN ALKOHOLINKÄYTÖSTÄ KÄRSIVÄN LAPSEN TUKEMINEN

VANHEMMAN ALKOHOLINKÄYTÖSTÄ KÄRSIVÄN LAPSEN TUKEMINEN VANHEMMAN ALKOHOLINKÄYTÖSTÄ KÄRSIVÄN LAPSEN TUKEMINEN PÄIHDEPÄIVÄT 11.10.2011 TAMPERE Annikka Taitto 1 A-KLINIKKASAATIÖ LAPSI JA VANHEMPIEN ALKOHOLINKÄYTTÖ OPAS VARHAISKASVATUKSEN TYÖNTEKIJÖILLE Maritta

Lisätiedot

Ohjevihko on tuotettu YVI- hankkeessa.

Ohjevihko on tuotettu YVI- hankkeessa. Kuvat ClipArt Yrittäjyyskasvatus oppimisen perustana -ohjevihkonen on tarkoitettu yleissivistävän opettajankoulutuksen opiskelijoiden ja ohjaajien käyttöön. Materiaali on mahdollista saada myös PowerPoint

Lisätiedot

MUSIIKKI. Sari Muhonen Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu sari.muhonen@helsinki.fi. Sari Muhonen

MUSIIKKI. Sari Muhonen Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu sari.muhonen@helsinki.fi. Sari Muhonen MUSIIKKI Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu sari.muhonen@helsinki.fi OPPIAINEEN TEHTÄVÄ luoda edellytykset monipuoliseen musiikilliseen toimintaan ja aktiiviseen kulttuuriseen osallisuuteen ohjata

Lisätiedot

Mielen hyvinvointi projekti 2009 2011. OPH:n verkottumisseminaari 22.9.2010 Ulla Ruuskanen

Mielen hyvinvointi projekti 2009 2011. OPH:n verkottumisseminaari 22.9.2010 Ulla Ruuskanen Mielen hyvinvointi projekti 2009 2011 OPH:n verkottumisseminaari 22.9.2010 Ulla Ruuskanen Miksi mielen hyvinvointia kannattaa edistää? edistää tutkinnon suorittamista edistää työllistymistä tukee nuorten

Lisätiedot

MIELENTERVEYS ON ELÄMÄNTAITOA

MIELENTERVEYS ON ELÄMÄNTAITOA MIELENTERVEYS ON ELÄMÄNTAITOA turvaverkon varmistaminen mielen- terveystaitojen oppiminen yhteisöllisen oppilaitoskulttuurin rakentaminen HYVINVOIVA OPPILAITOS voimavarojen tunnistaminen ja vahvistaminen

Lisätiedot

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 1. Johdanto Seuran ensimmäinen strategia on laadittu viisivuotiskaudelle 2013-2017. Sen laatimiseen ovat osallistuneet seuran hallitus sekä

Lisätiedot

TUNTEIDEN TUNNISTAMINEN

TUNTEIDEN TUNNISTAMINEN TUNTEIDEN TUNNISTAMINEN Tunteiden päävärit ilo suru pelko suuttumus Ilon tunnesanat: levollinen hilpeä rento riemastunut turvallinen luottavainen hellä kiitollinen ilahtunut tyyni lohdutettu innostunut

Lisätiedot

3. Arvot luovat perustan

3. Arvot luovat perustan 3. Arvot luovat perustan Filosofia, uskonto, psykologia Integraatio: opintojen ohjaus Tässä jaksossa n Omat arvot, yrityksen arvot n Visio vie tulevaisuuteen Osio 3/1 Filosofia Uskonto 3. Arvot luovat

Lisätiedot

Miksi alkoholiasioista kannattaa puhua sosiaalihuollon palveluissa? Rauman kokemuksia. Tuula Karmisto Sosiaaliohjaaja 23.11.2011

Miksi alkoholiasioista kannattaa puhua sosiaalihuollon palveluissa? Rauman kokemuksia. Tuula Karmisto Sosiaaliohjaaja 23.11.2011 Miksi alkoholiasioista kannattaa puhua sosiaalihuollon palveluissa? Rauman kokemuksia Tuula Karmisto Sosiaaliohjaaja 23.11.2011 Länsi 2012 Länsi-Suomen päihde- ja mielenterveystyön kehittämishanke Ajalla

Lisätiedot

NUORTEN TIETO- JA NEUVONTAPALVELU TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE

NUORTEN TIETO- JA NEUVONTAPALVELU TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE TUTKINNONSUORITTAJAN NIMI: NUORTEN TIETO- JA NEUVONTAPALVELU TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE ARVIOINNIN KOHTEET ARVIOINTIKRITEERIT 1. Työprosessin hallinta Toimintakokonaisuuksien suunnittelu suunnittelee

Lisätiedot

Kuvataide. Vuosiluokat 7-9

Kuvataide. Vuosiluokat 7-9 Kuvataide Vuosiluokat 7-9 Kuvataiteen tehtävänä on kulttuurisesti moniaistisen todellisuuden tutkiminen ja tulkitseminen. Kuvataide tukee eri oppiaineiden tiedon kehittymistä eheäksi käsitykseksi maailmasta.

Lisätiedot

Lapsen osallisuus ja kuuleminen

Lapsen osallisuus ja kuuleminen Lapsen osallisuus ja kuuleminen Lapsilähtöisyys rikosseuraamusalalla -seminaari 20.11.2015 L A S T E N S U O J E L U N K E S K U S L I I T T O A r m f e l t i n t i e 1, 0 0 1 5 0 H e l s i n k i P u h.

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO YHTEENVETO 5.9.2013 VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 17 vastaanottokeskuksessa loppukeväällä 2013. Vastaajia

Lisätiedot

MEDIA- JA VERKKO-OHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE

MEDIA- JA VERKKO-OHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE TUTKINNONSUORITTAJAN NIMI: MEDIA- JA VERKKO-OHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE ARVIOINNIN KOHTEET ARVIOINTIKRITEERIT 1. Työprosessin hallinta Toimintakokonaisuuksien suunnittelu suunnittelee toimintaa

Lisätiedot

OHJEITA KURSSIPÄIVÄKIRJAN LAATIMISEEN Terveystiedon kurssi 2: Nuoret, terveys ja arkielämä

OHJEITA KURSSIPÄIVÄKIRJAN LAATIMISEEN Terveystiedon kurssi 2: Nuoret, terveys ja arkielämä OHJEITA KURSSIPÄIVÄKIRJAN LAATIMISEEN Terveystiedon kurssi 2: Nuoret, terveys ja arkielämä Palautetaan arvioitavaksi ennen koeviikkoa (palautelaatikkoon viimeistään ke 13.5.) Kurssipäiväkirja on oman oppimisesi,

Lisätiedot

TAVOITE EDELLYTTÄÄ. Ilona Autti-Rämö Terveystutkimuksen päällikkö Tutkimusprofessori Kela tutkimusosasto. Yksilön muutosta ajavat voimat (Drivers)

TAVOITE EDELLYTTÄÄ. Ilona Autti-Rämö Terveystutkimuksen päällikkö Tutkimusprofessori Kela tutkimusosasto. Yksilön muutosta ajavat voimat (Drivers) MITÄ HYVÄ SMART TAVOITE EDELLYTTÄÄ ÄÄ? Ilona Autti-Rämö Terveystutkimuksen päällikkö Tutkimusprofessori Kela tutkimusosasto Yksilön muutosta ajavat voimat (Drivers) Tarpeet Fysiologiset Psykologiset Sosiaaliset

Lisätiedot

Täyttä elämää eläkkeellä -valmennuksella hyvinvointia ikääntyville ja eläkeikää lähestyville työntekijöille

Täyttä elämää eläkkeellä -valmennuksella hyvinvointia ikääntyville ja eläkeikää lähestyville työntekijöille Täyttä elämää eläkkeellä -valmennuksella hyvinvointia ikääntyville ja eläkeikää lähestyville työntekijöille TÄYTTÄ ELÄMÄÄ ELÄKKEELLÄ / copyright Suomen Punainen Risti 1 Täyttä elämää eläkkeellä -hanke

Lisätiedot

Tampereen kaupunki Hyvinvointipalvelut Päivähoito 30.9.2009. Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN

Tampereen kaupunki Hyvinvointipalvelut Päivähoito 30.9.2009. Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN Onnistuneen kasvatuskumppanuuden aloittamisen kannalta on tärkeää, että päivähoitoa koskevaa tietoa on saatavilla kun tarve lapsen päivähoidolle syntyy.

Lisätiedot

Kohti yhdessä tekemisen kulttuuria. Merja Mäkisalo-Ropponen SH, TtT, kansanedustaja

Kohti yhdessä tekemisen kulttuuria. Merja Mäkisalo-Ropponen SH, TtT, kansanedustaja Kohti yhdessä tekemisen kulttuuria Merja Mäkisalo-Ropponen SH, TtT, kansanedustaja Yhdessä tekemisen hyödyt Perustehtävän laadukas toteutuminen Toimijoiden hyvinvointi Toimijoiden hyvinvoinnin vaikutus

Lisätiedot

OPAS TUTORTUNTIEN PITÄMISEEN

OPAS TUTORTUNTIEN PITÄMISEEN OPAS TUTORTUNTIEN PITÄMISEEN Opiskelijakunta Lamko 2014 SISÄLTÖ JOHDANTO... 2 Tutortuntien suunnittelu... 2 Tutortuntien sisältö... 3 Jokaisella kerralla:... 3 Ensimmäiset tutortunnit... 3 Teemat... 3

Lisätiedot

Turvallisempi huominen

Turvallisempi huominen lähiturvallisuus 3STO Pääsihteeri Kristiina Kumpula Suomen Punainen Risti 23.01.2013 Tulevaisuuden usko Minkälaisena näet tulevaisuuden? Uskotko, että saat tukea ja apua, jos sitä tarvitset? Sosiaalinen

Lisätiedot

Osallistuva lapsi ja nuori parempi kunta

Osallistuva lapsi ja nuori parempi kunta Osallistuva lapsi ja nuori parempi kunta O P A S K A U N I A I S T E N V I R A N H A L T I J O I L L E J A L U O T T A M U S H E N K I L Ö I L L E L A S T E N J A N U O R T E N K U U L E M I S E E N 1

Lisätiedot

Nuoren hyvä tuleminen sijaishuoltoon 30.9.2015 Lahti. Johanna Barkman Osallisuuden taidot ja valmiudet

Nuoren hyvä tuleminen sijaishuoltoon 30.9.2015 Lahti. Johanna Barkman Osallisuuden taidot ja valmiudet Nuoren hyvä tuleminen sijaishuoltoon 30.9.2015 Lahti Johanna Barkman Osallisuuden taidot ja valmiudet JÄHMETYN JÄÄDYN Mihin olemme menossa? Miten tähän on tultu? OLET TÄSSÄ. Kalle Hamm, 2008 Mitä nyt tapahtuu?

Lisätiedot

KAIKKI MUKAAN! Oppilaiden osallisuus koulussa

KAIKKI MUKAAN! Oppilaiden osallisuus koulussa KAIKKI MUKAAN! Oppilaiden osallisuus koulussa Aiheet Osallistumisen alkuun Onnistumisen avaimia Toiminnan arviointi Osallistumisen hyötyjä ja haasteita Osallisuuden käsitteitä Oppilaiden osallisuus koulussa

Lisätiedot

STRATEGIAN JALKAUTUS Asukkaille ja henkilökunnalle

STRATEGIAN JALKAUTUS Asukkaille ja henkilökunnalle STRATEGIAN JALKAUTUS Asukkaille ja henkilökunnalle Jalkautusta ja erilaisia mahdollisuuksia sen toteuttamiseksi pohdittu strategiatyöryhmässä Jalkautuksen toteutus 2010 2011 Jalkautus työryhmille 2010

Lisätiedot

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

Myönteinen vuorovaikutus työelämässä

Myönteinen vuorovaikutus työelämässä Myönteinen vuorovaikutus työelämässä Tarkoitus ja arvot tuovat työhön mielekkyyden, innostuksen ja sitoutumisen Suomen Logoterapiainstituutti Oy:n 10-vuotisjuhlaseminaari Turku 12. 13.10.2013 Iina Åman

Lisätiedot

TUKIHENKILÖN PERUSKOULUTUS. 5.-7.3.2015 ESPOO Eija Himanen

TUKIHENKILÖN PERUSKOULUTUS. 5.-7.3.2015 ESPOO Eija Himanen TUKIHENKILÖN PERUSKOULUTUS 5.-7.3.2015 ESPOO Eija Himanen Koulutuksen rakenne Ryhmästä syntyy turvallinen oppimista ja itsen reflektointia edistävä ympäristö Tukihenkilönä toimimisen lähtökohdat: mikä

Lisätiedot

Ajatukset - avain onnellisuuteen?

Ajatukset - avain onnellisuuteen? Ajatukset - avain onnellisuuteen? Minna Immonen / Suomen CP-liiton syyspäivät 26.10.2013, Kajaani Mistä hyvinvointi syntyy? Fyysinen hyvinvointi Henkinen hyvinvointi ja henkisyys Emotionaalinen hyvinvointi

Lisätiedot

OSALLISUUSTUTKIMUKSEN SATOA TUULIKKI VENNINEN JA JONNA LEINONEN, VKK-Metro. Lapsen osallisuus pääkaupunkiseudun päiväkodeissa

OSALLISUUSTUTKIMUKSEN SATOA TUULIKKI VENNINEN JA JONNA LEINONEN, VKK-Metro. Lapsen osallisuus pääkaupunkiseudun päiväkodeissa OSALLISUUSTUTKIMUKSEN SATOA TUULIKKI VENNINEN JA JONNA LEINONEN, VKK-Metro Lapsen osallisuus pääkaupunkiseudun päiväkodeissa Tulosten pohjalta lasten osallisuus voidaan kuvata seuraavalla tavalla: Lapsella

Lisätiedot

D R A A M A T Y Ö P A J O I S S A O N T I L A A I D E O I L L E J A P E R S O O N I L L E

D R A A M A T Y Ö P A J O I S S A O N T I L A A I D E O I L L E J A P E R S O O N I L L E D R A A M A T Y Ö P A J O I S S A O N T I L A A I D E O I L L E J A P E R S O O N I L L E Draamatyöpajassa ryhmä ideoi ja tuottaa synopsiksen pohjalta musiikkiteatteriesityksen käsikirjoituksen. Käsikirjoitus

Lisätiedot

VARHAISKASVATUS SUUNNITELMA

VARHAISKASVATUS SUUNNITELMA PÄIVÄKOTI MAJAKKA VARHAISKASVATUS SUUNNITELMA Majakan päiväkoti on pieni kodinomainen päiväkoti Nurmijärven kirkonkylässä, Punamullantie 12. Päiväkodissamme on kaksi ryhmää: Simpukat ja Meritähdet. Henkilökunta:

Lisätiedot

Kuntien ja järjestöjen yhteistyö. Kumppanuutta ja verkostoitumista Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri/raittiustoimi 2011. Ehkäisevä päihdetyö

Kuntien ja järjestöjen yhteistyö. Kumppanuutta ja verkostoitumista Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri/raittiustoimi 2011. Ehkäisevä päihdetyö Kuntien ja järjestöjen yhteistyö ehkäisevässä päihdetyössä Kumppanuutta ja verkostoitumista Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri/raittiustoimi 2011 Raittiustoimisto Lappeenranta Ehkäisevää päihdetyötä

Lisätiedot

(Huom! Tämä dia taustatietona vanhempainillan vetäjälle. Tätä diaa ei näytetä vanhemmille.)

(Huom! Tämä dia taustatietona vanhempainillan vetäjälle. Tätä diaa ei näytetä vanhemmille.) 1 (Huom! Tämä dia taustatietona vanhempainillan vetäjälle. Tätä diaa ei näytetä vanhemmille.) 2 8.- ja 9.-luokkalaisista (14 16v) 5 % käyttää alkoholia kerran viikossa tai useammin ja 13 % käyttää alkoholia

Lisätiedot

Tervetuloa! TUPAKKA, PÄIHTEET JA (RAHA)PELIT -laadun ja

Tervetuloa! TUPAKKA, PÄIHTEET JA (RAHA)PELIT -laadun ja Tervetuloa! TUPAKKA, PÄIHTEET JA (RAHA)PELIT -laadun ja viestinnän välineitä haittojen ehkäisy tilaisuuteen Etelä-Suomen aluehallintovirasto, Heli Heimala, Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat - vastuualue

Lisätiedot

Perusopetuksen yleiset valtakunnalliset tavoitteet ovat seuraavat:

Perusopetuksen yleiset valtakunnalliset tavoitteet ovat seuraavat: Maailma muuttuu - miten koulun pitäisi muuttua? Minkälaista osaamista lapset/ nuoret tarvitsevat tulevaisuudessa? Valtioneuvosto on päättänyt perusopetuksen valtakunnalliset tavoitteet ja tuntijaon. Niiden

Lisätiedot

Leikin ja leikillisten oppimisympäristöjen kehittäminen pääkaupunkiseudun varhaiskasvatuksessa

Leikin ja leikillisten oppimisympäristöjen kehittäminen pääkaupunkiseudun varhaiskasvatuksessa Leikin ja leikillisten oppimisympäristöjen kehittäminen pääkaupunkiseudun varhaiskasvatuksessa VKK-Metro Pääkaupunkiseudun kehittämis- ja koulutusyhteistyö 2014-2016 Helsingin kaupungin aineistopankki

Lisätiedot

Vertaisryhmätoiminta rahapeliongelman hoidossa

Vertaisryhmätoiminta rahapeliongelman hoidossa Vertaisryhmätoiminta rahapeliongelman hoidossa Pienet pohjalaiset päihde- ja mielenterveyspäivät IX 16-17.11.2015 Catarina Forsström & Jouni Saarelainen Pelirajat on Mitä olemme oppineet? VERTAISOHJAAJAT

Lisätiedot

Kotipuu. Anita Novitsky, Monikulttuurisuuden asiantuntija

Kotipuu. Anita Novitsky, Monikulttuurisuuden asiantuntija , Monikulttuurisuuden asiantuntija SUOMESSA ON Monikulttuurisuus koulussa Noin 50 000 maahanmuuttajataustaista perhettä (4%) Yli 30 000 maahanmuuttajataustaista nuorta PERHEET Maahanmuuttajia Maahanmuuttotaustaisia

Lisätiedot

Ykkösklubi on 14 17-vuotiaille tyypin 1 diabetesta sairastaville nuorille suunnattua ryhmätoimintaa.

Ykkösklubi on 14 17-vuotiaille tyypin 1 diabetesta sairastaville nuorille suunnattua ryhmätoimintaa. Ykkösklubi 2015 Ykkösklubi Ykkösklubi on 14 17-vuotiaille tyypin 1 diabetesta sairastaville nuorille suunnattua ryhmätoimintaa. Ryhmiä ohjaavat koulutetut kummit. Ykkösklubitoiminta on yhteistyötä terveydenhuollon,

Lisätiedot

MUUTOS JA MUUTOKSESSA ELÄMISEN TAIDOT EIJA HIMANEN 12.4.2015

MUUTOS JA MUUTOKSESSA ELÄMISEN TAIDOT EIJA HIMANEN 12.4.2015 MUUTOS JA MUUTOKSESSA ELÄMISEN TAIDOT EIJA HIMANEN 12.4.2015 Käsiteltäviä näkökulmia Mitä muutos on? Mitä ihmiselle muutoksessa tapahtuu? Työkaluja muutoksessa kipuilevan tukemiseen. Muutos Tilanteen tai

Lisätiedot

Tupakoimattomuutta tukeva koulu

Tupakoimattomuutta tukeva koulu Tupakoimattomuutta tukeva koulu Pohja nuoruusiän ja aikuisuuden tupakoimattomuudelle luodaan jo alakouluiässä. Alakoululla on tärkeä rooli yhdessä vanhempien kanssa tukea lapsen tupakoimattomuutta. Tupakoinnin

Lisätiedot

Valmistelut: Aseta kartiot numerojärjestykseen pienimmästä suurimpaan (alkeisopiskelu) tai sekalaiseen järjestykseen (pidemmälle edenneet oppilaat).

Valmistelut: Aseta kartiot numerojärjestykseen pienimmästä suurimpaan (alkeisopiskelu) tai sekalaiseen järjestykseen (pidemmälle edenneet oppilaat). Laske kymmeneen Tavoite: Oppilaat osaavat laskea yhdestä kymmeneen ja kymmenestä yhteen. Osallistujamäärä: Vähintään 10 oppilasta kartioita, joissa on numerot yhdestä kymmeneen. (Käytä 0-numeroidun kartion

Lisätiedot

ENNAKKOTEHTÄVÄT / JAKSO A VALMISTAUTUMINEN. Otteita vetäjän ohjeista

ENNAKKOTEHTÄVÄT / JAKSO A VALMISTAUTUMINEN. Otteita vetäjän ohjeista 1 Otteita vetäjän ohjeista ENNAKKOTEHTÄVÄT / JAKSO A Tarkista että o aikataulut on sovittu ja koulutustila on varattu o osallistujat ovat saaneet kutsun ajoissa o sinulla on nimilista, jonka avulla sijoitat

Lisätiedot

Lasten mielipiteiden kuuleminen

Lasten mielipiteiden kuuleminen Lasten mielipiteiden kuuleminen Tämän materiaalin tarkoituksena on antaa ohjaajille menetelmiä lasten mielipiteiden kuulemiseen. Harjoitusten avulla kerho ja harrastustoimintaa pystytään kehittämään entisestään

Lisätiedot

Elämäntapamuutos valmennusohjelma

Elämäntapamuutos valmennusohjelma Elämäntapamuutos valmennusohjelma Mitä on kokonaisvaltainen hyvinvointi? Fyysinen hyvinvointi -terveys, kunto, lepo, ruoka Henkinen hyvinvointi -suhde omaan itseen, itsetuntemus, itsensä arvostaminen,

Lisätiedot

ITSEARVIOINTI HENKILÖKUNNALLE. Arviointiasteikko: 1 - Ei koskaan 3 - Joskus 5 Johdonmukaisesti

ITSEARVIOINTI HENKILÖKUNNALLE. Arviointiasteikko: 1 - Ei koskaan 3 - Joskus 5 Johdonmukaisesti ITSEARVIOINTI HENKILÖKUNNALLE Arviointiasteikko: 1 - Ei koskaan 3 - Joskus 5 Johdonmukaisesti 1. Tervehdin lasta henkilökohtaisesti ja positiivisesti nimeltä heidät tavatessani. 1 2 3 4 5 2. Vuorovaikutukseni

Lisätiedot

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset 1. Ohjaustyylit on hyvä tunnistaa itselleen ominaiset tavat ohjata opiskelijoita. on hyvä osata joustavasti muuttaa ohjaustyyliään erilaisiin tilanteisiin ja erilaisille opiskelijoille sopivaksi. Seuraavaksi

Lisätiedot

Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä

Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä Ops-prosessi pedagogisen ja strategisen kehittämisen näkökulmasta Opetusneuvos Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS 1 Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä 2 1 Yleissivistävän

Lisätiedot

Tehtävät. Elämänpolku opettaa. Selviytymistyylejä on monia. 114 ole oman elämäsi tähti

Tehtävät. Elämänpolku opettaa. Selviytymistyylejä on monia. 114 ole oman elämäsi tähti Tehtävät 1 Elämänpolku opettaa A. Miten olet selvinnyt vaikeista hetkistä elämässäsi? Voit palata tarkastelemaan ensimmäisessä luvussa piirtämääsi elämänjanaa ja pohtia tehtävää sen avulla. B. Kirjoita

Lisätiedot