MUUTOSVIRTAA. Toimenpiteitä Heinolan keskustan elinvoimaisuuden turvaamiseksi Arkkitehtuuritoimisto Kimmo Lylykangas Oy

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "MUUTOSVIRTAA. Toimenpiteitä Heinolan keskustan elinvoimaisuuden turvaamiseksi. 11.11.2014 Arkkitehtuuritoimisto Kimmo Lylykangas Oy"

Transkriptio

1 MUUTOSVRTAA Toimenpiteitä Heinolan keskustan elinvoimaisuuden turvaamiseksi Arkkitehtuuritoimisto Kimmo Lylykangas Oy

2 ESPUHE - POMNTOJA HENOLAN KESKUSTAN KEHTTÄMSESTÄ Heinolan keskustaa on pyritty kehittämään aiivisesti kymmenen vuoden ajan ulkopuolisen, EU:lta saadun lisärahoituksen turvin. Alkuaikoina rahoitusta saatiin investointeihin ja sen määrä oli % kokonaiskustannuksista. Silloin toteutettiin mm. Rantapuiston kunnostus laitureineen, vierasvenesataman pvelupiste ja polttoainejakeluasema, sataman ympäristön kunnostus sekä joukkoliikenteen pysäkkien siirto Kaivokadulle ja kirjastoaukion ympäristön muutostyöt. Kaupunkipuisto Heinola -hankkeet päätyivät vuonna Kaupunginhlituksen ainen työryhmä haki vuonna 2008 uusia avauksia kehittämistyölle. Jyränkölässä järjestettiin seminaeja ja kaupunkilaisilta kysyttiin heidän näkemystään ja tpeistaan keskustan osta. Silloin nousi esille keskustan kauplisen kehittämisen tärkeys ja opastuksen vajaavaisuus. Toriueen tulevaisuudennäkymiä tutkailtiin kutsukilpailun avulla, Arkkitehtitoimisto Vesa Honkonen ja WSP esittivät oman näkemyksensä mm. uuden toripvelurakennuksen ulkonäöstä ja sijainnista. Ydinkeskustan osayleiskaavan vmistelu oli kanut vuonna 2005 ja yleiskaava hyväksyttiin kaupunginvtuustossa joulukuussa Sen tavoitteena on mm. kaupungin ominaispiirteiden korostaminen, rakentamisen lisääminen keskustaan kaupunkikuvan ehdoilla ja myös matkailullisten tavoitteiden huomioiminen. 1. JOHDANTO Muutosvirtaa-raportti on osa pitkään jatkunutta työtä Heinolan ja erityisesti sen keskusta-ueen kehittämiseksi. Tavoitteena on aiemmin tehtyä työtä hyödyntäen sekä asukkaita ja keskeisiä inessiryhmiä kuunnellen esittää näkemys Heinolan kehityksestä lähivuosina ja aina vuoteen 2030 saakka - sekä kuvata muutamia keskeisiä toimenpiteitä, jotka tukevat myönteistä kehitystä. Tämän raportin tkastelut keskittyvät rakennettuun ja luonnonympäristöön. Siitä syystä raportti ei vsinaisesti käsittele elinkeinopoliittisia toimenpiteitä, jotka ratkaisevasti määrittävät Heinolan tulevaisuutta. Työtä Heinolan keskustan kehittämiseksi on tehty jo pitkään, ja työ jatkuu yhä erilaisten hankkeiden muodossa. Tämän raportin kannta keskeisimmät lähteet ovat selvitykset Heinolan maankäytön tehostamisesta yritysten ja asukkaiden näkökulmasta sekä suunnittelukilpailun tuloksena syntyneet torivisiot (Vesa Honkonen kkitehdit, WSP Finland Oy). Tämän lisäksi järjestettiin elokuussa 2014 Muutosvirtaa-työpaja, jossa koottiin asukkaiden ja keskeisten toimijoiden näkemyksiä Heinolan kehittämisestä. Työpajan tulokset on dokumentoitu tämän raportin liitteessä. Rakennemuutoshankkeisiin saatiin taas rahoitusta EU:ta vuosina Rahoitusta ei enää saatu investointeihin, vaan suunnitteluun. Ulkopuolisen rahoituksen suuruus oli 60 %. Maankäytön tehostaminen yritysten ja asukkaiden näkökulmasta -hankkeen yhtenä osahankkeena oli Keskustan pveluyritysten liiketoiminnan ja työllistämismahdollisuuksien pantaminen. Kaupunkilaiset haastettiin taas pohtimaan keskustan tulevaisuutta, silloin kokoonnuttiin seurakuntatolla ja WPK-tolla. Yhtenä konkreettisena tuloksena oli keskustan kehittämisyhdistyksen Heinolan KaupunkiSydän ry:n perustaminen. Se on edustanut niin yrittäjiä kuin kiinteistönomistajia kaupungin kanssa käydyissä neuvotteluissa. Keskustan kauplinen kehittäminen ja vetovoimaisuuden lisääminen olivat silloin erityisesti tkastelun aisena. Yhdyskuntakenteen pantaminen -hankkeen rahoituspäätös saatiin vuonna 2012 ja se päättyy vuoden 2014 lopussa, avustuksen määrä on nyt 70 % hankkeen kustannuksista. Keskustan osta on mm. kehitetty kolmiulotteista kaupunkimlia sekä keskeisten ranta- ja hjuueiden viihtyvyyden pantamista Ydinkeskustan osayleiskaavan ja kanslisen kaupunkipuiston hengen mukaisesti. Kaupunkilaisten ja matkailijoiden viihtyvyyden lisäämiseksi on suunniteltu keskustan puisto- ja ranta-ueille pantamistoimenpiteitä aiemmin saatujen pautteiden ja toiveiden mukaisesti. Kaupunkinäkymien avaaminen ja samla virkistysreittien pantaminen on ollut suunnittelun yhtenä tavoitteena. WSP Finland on tehnyt työtä rinnan ja osin yhteistyössä Arkkitehtuuritoimisto Kimmo Lylykangas Oy:n kanssa. Keskustan yrittäjiltä tuleen pautteen pohjta ollaan teettämässä myös keskustan mkkinointisuunnitelmaa ja vuosikelloa yhteistyön tueksi, se vmistuu mraskuun aikana. Tämän työn tkoituksena on ollut muodostaa ja kuvata 3 5 Heinolan keskustan kehittämistoimenpidettä, jotka lisäävät olennaisesti keskustan vetovoimaisuutta ja elinvoimaa lähitulevaisuudessa ja pitemmällä aikavälillä. Toimenpiteet konkretisoivat keskustan kehittämisen tavoitteita ja auttavat eri toimijoita suuntaamaan voimavoja ja investointeja kokonaisuuden laatua edistävällä tavla. Toimenpiteiden visuisoinnilla haastetaan kaupunkilaiset keskustelemaan Heinolan tulevaisuudesta, yhteisesti asetettavista tavoitteista ja niiden toteuttamisesta. Keskeisenä tavoitteena pidetään sosiaista kestävyyttä (soci sustainability), jolla viitataan hyvinvointia ja menestymisen edellytyksiä turvaavaan, laadukkaaseen rakennettuun ympäristöön, jolla on maantieteelliseen sijaintiinsa ja historiaansa tukeutuva vahva identiteetti. Kaikki matkan vrella esitetyt mielipiteet ja pautteet ovat edelleen tlessa ja ne ovat vaikuttaneet jatkotyöskentelyyn, niin myös tähän työhön. Kiitos kaikille mukana olleille! Heinolassa Ritva-Maija Kuuskoski, suunnittelukkitehti Kuva: Muutosvirtaa-työpaja elokuussa Tässä raportissa esitettävät toimenpiteet perustuvat asukkailta, yrityksiltä ja yhteisöiltä koottuihin näkemyksiin ja ideoihin. Raportissa ja siihen liittyvissä suunnitelmissa ideoita on koottu, ryhmitelty ja muokattu, ja toriympäristön osta ne ovat saaneet luonnossuunnitelman muodon. Suunnitelmat antavat tavoitteille konkreettisen ulkoasun, ja niiden tkoituksena on käynnistää vaiheittain toteutettavat kehittämistoimenpiteet. Systemaattisesti ja koordinoidusti toteutettuina eri toimijoiden investoinneista muodostuu enemmän kuin osiensa summa. Raportti esittää kaksi kehittämisperiaatetta, joilla on sateginen ulottuvuus. Periaatteet ovat kaupunkimainen kehitys ja sosiaisen kestävyyden näkökulma. Niitä voidaan siis pitää linjauksina, joita sovelletaan laajemminkin kuin vain yksittäisissä toimenpiteissä. Tämän lisäksi raportissa esitetään muita yksittäisiä kehittämisideoita, jotka nekin konkretisoivat asukkailta, yrityksiltä ja yhteisöiltä koottuja näkemyksiä. Samaan aikaan keskustan kehittämisnäkemysten kanssa on käynnissä kaksi rinnakkaista hanketta, jotka liittyvät sisällöltään läheisesti tähän hankkeeseen. Heinolan keskustan ranta-ueen ja puistojen kaupunkikuvlinen ja toiminnlinen kehittäminen esittää toimenpiteitä Heinolan ainutlaatuisten puistojen kehittämiseksi ja kytkemiseksi aiempaa tiiviimmäksi viherueiden kokonaisuudeksi. Keskustan mkkinointihankkeessa tkastellaan toimenpiteitä, joilla lisätään keskustan tunnettuutta ja vetovoimaisuutta.

3 2. KAUPUNKMANEN KEHTYS Heinola sitoutuu keskusta-ueen kaupunkimaiseen kehitykseen. Tämä ilmenee mm. keskusta-ueen tiivistämisenä. Samla kehitystä kuitenkin luotsataan siten, että Heinolan vokkaimpiin ominaisuuksiin lukeutuva pikkukaupunkimainen, ihmisen kokoinen ruutukaavamiljöö säilyy. Käytännössä tämä toteutetaan luomla täydennysrakentamiselle pelisäännöt ja ohjeistus, jonka puitteissa keskustaa voidaan tiivistää hyvinvointiin vaikuttavien, tärkeiden vojen vaantumatta. Ohjeistus ehdotetaan laadittavaksi seuraavien pääperiaatteiden vaan: mahdollistetaan korkeampi rakentaminen toriympäristössä luodaan lähtökohdat toriympäristön maanaiselle pysäköintijärjestelmälle aivoidaan kattokerrokset ja ohjataan kattomaiseman muotoutumista vjellaan historilisesti ja kaupunkikuvlisesti vokkaita rakennuksia vaitaan kivijkakauppoja ja kaupunkikuvlista monimuotoisuutta vahvistetaan torin elinvoimaa Heinolan sydämenä. Seuraavassa kuvataan tkemmin näitä pääperiaatteita. Mahdollistetaan korkeampi rakentaminen toriympäristössä Korkeampi rakentaminen ohjataan huolellisesti hkittuihin rakennuspaikkoihin torin lähiympäristössä. Korkeat rakennukset voivat olla esimerkiksi asuinrakennuksia, jotka osoittavat Heinolan keskustan kaupunkirakenteessa. Kaupunkikuvliseen funioon nähden sopiva määrä korkeammille rakennuksille on 3 4 rakennusta. Ne suunnitellaan tiiviissä yhteistyössä kaupungin kanssa hyödyntäen kaupunkimlia. Pimeään vuoden- ja vuorokaudenaikaan tornit ovat vaistut siten, että ne toimivat lyhtymäisinä torin maamerkkeinä myös silloin. Tämä voidaan toteuttaa esimerkiksi lasitetun pvekevyöhykkeen avulla. Samla on kuitenkin huolehdittava siitä, ettei pvekevyöhyke kasvata liiaksi rakennuksen mittasuhteita. Korkeat rakennukset sijoitetaan keskenään tasa-voisille paikoille ja aina korttelirakenteen sisään siten, että katujulkisivun korkeus on hmoninen mataan kaupunkikuvaan nähden. Rakennusten janjälki määritellään siten että rakennukset voidaan toteuttaa mittasuhteiltaan siroina, mutta toudellisesti kannattavasti. Tkoituksenmukainen kerroksen pinta-a lienee n kem². Mataa kaupunkia on tiivistetty korkeammilla pistetoilla onnistuneesti mm. Vancouverissa, jossa sirot asuintornitot sulautuvat luontevaksi osaksi kaupunkikuvaa. Vancouverissa tornitojen keskinäisen etäisyyden tulee olla vähintään 30 meiä. Luodaan lähtökohdat toriympäristön maanaiselle pysäköintijärjestelmälle Toriympäristön kehittämisen pullonkaulaksi on tunnistettu tiivistävän rakentamisen edellyttämät uudet pysäköintipaikat, joita ei voida toteuttaa kauplisten pvelujen asiakaspysäköinnin kustannuksella. Kaupunkimainen kehitys merkitsee sitä, että autopaikoille etsitään tilaa maan ta. Kirkonkylille ja pienemmille taajamille tyypillisiä, yhtenäisiä, suuria pysäköintikenttiä vältetään ruutukaava-ueella. Tämän raportin liitteenä esitettävä suunnitelma perustuu katujen ja kiinteistöjen le sijoitettavaan, maanaiseen autopaikoitusjärjestelmään, joka toteutetaan vaiheittain ja eri investoijien toimesta. Yhtenäisen pysäköintipaikkajärjestelmän luominen edellyttää kuitenkin viitesuunnitelmaa, jossa määritellään ennakkoon pysäköintitason korkeusasemat sekä jankulkuyhteyksien ja sisäänkäyntiramppien paikat. Alustavan ktoituksen mukaan toriympäristöön voidaan tällä tavoin osoittaa yhteensä yli 500 maanaisen autopaikan kokonaiskapasiteetti ilman torin le sijoitettavaa pysäköintiä. Torin le rakentaminen säilyy mahdollisuutena, joka voidaan tpeen mukaan ottaa käyttöön. Toria ympäröivillä kiinteistöillä on jo tälläkin hetkellä maanaisia pysäköintitiloja, ja uusia kiinteistöjä on ohjeistettu vautumaan yhdyskäytäviin. Esitetyn pysäköintijärjestelmän vahvuutena on mahdollisuus asiakas- ja asukaspysäköinnin joustavaan yhdistämiseen. Maanaisen pysäköintiratkaisun lisäksi maanpäällinen, katutason pysäköinti säilytetään sujuvan asioinnin ja pvelujen vetovoimaisuuden vmistamiseksi. Aivoidaan kattokerrokset ja ohjataan kattomaiseman muotoutumista Nykyään käytössä olevasta kattopysäköinnistä esitetään asteittain luovuttavan. Kattotasanteilta näkymät ovat hienot erityisesti torin ja rannan suuntaan, ja näille voidaan osoittaa pysäköintiä pempi käyttö. Korkean rakentamisen myötä myös rakennusten katot muodostuvat näkyväksi osaksi kaupunkikuvaa. Kattomaiseman suunnittelussa voidaan hyödyntää keskusta-ueesta tehtyä kaupunkimlia. Noudatettavat periaatteet voivat olla esimerkiksi seuraavanlaiset: tasakatto tehdään aina joko kattoterassiksi tai viherkatoksi tai vaihtoehtoisesti päällystetään yhtenäisellä värisepelikerroksella; tasakatolle slitaan myös aurinkopaneeliasennukset sekä niiden edellyttämät rakenteet. hja- ja lapekatot suunnitellaan muodoltaan, mittasuhteiltaan ja materiaeiltaan naapurirakennuksiinsa sopiviksi vesikaton läpiviennit sijoitetaan hlitusti riveihin tai keskitetään mahdollisuuksien mukaan kokonaisuuksiksi ullakkoasuntojen rakentamista suositaan. EU-maissa kaikki uudisrakentaminen on lähes nollaenergiakentamista vuoden 2020 jälkeen; julkisten rakennusten osta jo vuoden 2018 jälkeen. Lisäksi EU-jäsenmaat ovat sitoutuneet kunnianhimoiseen päästötavoitteeseen vuoteen 2030 mennessä. Phaillaan keskustellaan siitä, tulisiko lisäksi asettaa energiatehokkuutta koskeva tavoite, joka vaikuttaisi erityisesti rakentamiseen. Näiden tavoitteiden toteuttamisessa aurinkoenergila tulee nykyisen tiedon vossa olemaan Suomessakin merkittävä rooli, ja kattokkitehtuurin ohjeistuksessa tuleekin siksi huomioida myös aurinkopaneelien ja -keräinten sijoittelutve. Kiiinteistökohtaisesti ja ohjaamattomasti tapahtuva aurinkosähköpaneelien rakentaminen johtaa laajamittaisena hlitsemattomaan kaupunkikuvaan ja kattomaisemaan. Aurinkosähköjärjestelmien hintakehitys on aivan viime aikoina johtanut siihen, että liikerakennukset Suomessakin voisivat jo tällä hetkellä tuottaa aurinkopaneeleilla sähköä omaan käyttöönsä verkkosähköä edullisemmin. Vjellaan historilisesti ja kaupunkikuvlisesti vokkaita rakennuksia Phaat kaupunkimiljööt sisältävät kerrostumia eri aikakausilta. Tätä laadukkaan kaupunkiympäristön ominaisuutta ei voida saavuttaa uudisrakentamisella. Heinolla on vokas historia, jonka tulee ilmetä myös kaupunkikuvassa. Historilisesti ja kaupunkikuvlisesti vokkaita rakennuksia vjellaan kaavoituksen keinoin, mutta myös seuraamla rakennusten ylläpitoa ja omistajuutta. Heinolan keskusta-ueen kehityksen kannta yksi avainkysymyksistä on Seminain rakennusten ja sen ainutlaatuisen miljöön tuleva käyttö. Vaitaan kivijkakauppoja ja kaupunkikuvlista monimuotoisuutta Heinolan keskustassa on yhä säilynyt kaupunkikuvaa rikastuttavia ja pvelutjontaa monipuolistavia kivijkakauppoja. On koko kaupungin etu turvata näiden toimintaedellytykset ja löytää tasapaino ja symbioosi laajempien kauppojen ja pienempien liikkeiden kauplisen menestyksen välille. Kaupunkikuvlinen monimuotoisuus tkoittaa käytännössä sitä, että kortteli koostuu useammasta erilaisesta ja usein eri-ikäisestä - rakennuksesta, jotka yhdessä muodostavat monikerroksista ja kuitenkin riittävän yhtenäistä kaupunkikuvaa. Tätä periaatetta voidaan ylläpitää suunnittelemla korttelin sivu siten, että se koostuu aina useammasta erillisestä rakennuksesta. Esimerkiksi laajempien kaupan rakennusten suhteen tätä

4 periaatetta ei voida aina noudattaa. Silloin julkisivun jäsentelyyn ja moni-ilmeisyyteen tulee kiinnittää erityistä huomiota rakennussuunnittelussa. Suurten kauppojen ja esimerkiksi pysäköintiä pvelevien rakennusten julkisivut ovat usein umpinaisia, eikä vuorovaikutusta kadulla kulkevien kanssa synny. Tähän voidaan vaikuttaa aivoimla julkisivua erilaisilla toiminnoilla tai kehittämällä uusia kaupan konsepteja. Sähköiseen kulunvvontaan perustuvia sisäänkäyntejä voi kenties olla useampia ja eri suunnista. Rakennusta voi reunustaa pienempien liiketilojen vyöhyke, johon sisäänkäynti on kadun puolelta. Näyttötekniikan radikai hpeneminen tjoaa mahdollisuuden uudenlaisiin näyteikkunoihin. Tavoitteeksi asetetaan pvelujen moninaisuuden turvaaminen, esimerkiksi Heinolan elokuvateatterin katsomotille voidaan ideoida uusia rinnakkaiskäyttöjä vaikkapa koulutus- ja kokoontumistkoituksiin. Vahvistetaan torin elinvoimaa Heinolan sydämenä Toria ehdotetaan uudistettavaksi Vesa Honkosen kilpailuehdotuksen Täysikuun tori esittämien pääperiaatteiden mukaisesti. Puurakenteinen kauppahli kokoaa sisälleen torilla tvittavat pvelut ja toiminnot. Arkkitehtonisesti korkeaatuisesta, veistoksellisesta kauppahlista muodostuu yksi torin vetovoimatekijöistä. Esikuvana voidaan pitää esimerkiksi belgiaisen Gentin kaupungin kauppahlia, joka on huolellisesti sovitettu ympäristöön, mutta samla omeimainen ja vetovoimainen, moderni rakennus. Kauppapaikan lisäksi torilla on historilisesti myös muita funioita: tori on asukkaiden kohtaamispaikka, kulttuurin ja taiteiden näyttämö sekä poliittiseen päätöksentekoon ja vaikuttamiseen liittyvä tapahtumapaikka. Heinolan uusi tori jäsennetään siten, että yhteys puistoon ja rantaan vahvistuu. Torille muodostuu kolme tilakokonaisuutta, jotka pvelevat yhdessä ja erikseen edellä kuvattuja torin perustehtäviä. Limittyvät tilat johdattelevat kulkijaa poikittain torin hki kohti torinlaidan vorakennusta (Heinolan Heilin puutoa), kesäteatteria ja rantaa. Puuton vastapiksi torin diagonaiakselin toiseen päähän toteutetaan laadukas uudisrakennus, jossa on liiketilaa, asuntoja ja kellikerroksessa pysäköintipaikkoja. Rakennuksen torikulman suunnitteluun kiinnitetään erityistä huomiota. Toriuetta laajennetaan yhtenäisellä, laadukkala pintamateriailla, vaistuksella ja detjoinnilla. Pohjoisessa toriue ulottuu yhtenäisenä Kirkkokadun pohjoispuolelle siten että kauppakeskuksen paviljonkimaisesti käsitelty eteläosa sulautuu osaksi toria. Torin länsilaitaa käsitellään vastaavla tavla siten, että syntyy vaikutelma toritilan jatkumisesta kauppakeskuksiin ja sisätiloihin. Tori on julkista ulkotilaa, joka säilytetään ihmisen kokoisena pitämällä katuja ja toria reunustavat rakennukset aina matina (2-3 kerrosta). Toria ympäröivät korkeammat rakennukset sijoittuvat aina korttelin keskiosaan. Kauppakeskusmaiset katetut tilat vastaavat työpajoissa esitettyyn ajatukseen torin kattamisesta ja lisäävät toriympäristön viihtyisyyttä ja vetovoimaisuutta syys- ja tvikaudella. Toriympäristön uudistaminen tapahtuu vaiheittain siinä tahdissa, kun kiinteistöjen uusiminen ja investoinnit tulevat ajankohtaisiksi. 3. HMNEN EDELLÄ JOHTOLANKANA SOSAALNEN KESTÄVYYS Heinola on sitoutunut kestävään kehitykseen mm. Aborgin sitoumusten kautta. Kestävä kehitys jaotellaan yleisesti sosiaiseen, toudelliseen ja ympäristönäkökulmaan. Sosiainen kestävyys (soci sustainability) koskee asukasta ja yksilöiden välistä vuorovaikutusta sisältäen myös hlinnon ja kansaisten välisen vuorovaikutuksen. Viimeksi mainittua näkökulmaa kutsutaan toisinaan poliittiseksi kestävyydeksi. Sosiaista kestävyyttä pidetään hyvän kaupunkikehityksen kulmakivenä, ja sen vioimiseksi on kehitetty viime vuosikymmeninä useita erilaisia viointikehyksiä, joissa sosiaista kestävyyttä vioidaan erilaisten indikaattorien avulla. Sosiaisen kestävyyden toteutuessa kaupunki on vetovoimainen ja kilpailukykyinen ympäristö asukkaille, yrityksille ja vierailijoille. Se tjoaa kaikille hyvinvointia tukevan, omeimaisen elinympäristön. Sosiaista kestävyyden ilmenemistapoja ovat hyvinvointi, monivoisuus, identiteetti, tasa-voisuus, elinvoimaisuus ja oslistuminen. Työpajoista kootuista ideoista monet ovat Heinolan kaupungin myönteiseen identiteettiin liittyviä: esimerkiksi maamerkkirakentaminen, omeimainen toriympäristö tai veden läheisyyttä hyödyntävä rakentaminen voivat luoda miellyttävällä tavla erityistä ympäristöä, johon on helppo sitoutua. Keskustan elinvoimaisuutta tukevat puolestaan toriympäristön kauplisten pvelujen kehittäminen, rantaueen, puiston ja torin yhteyden pantaminen sekä kaupan toimintaedellytysten turvaaminen täydennysrakentamisen ja pysäköintiratkaisujen kautta. Oslistuminen sitouttaa asukkaat ja muut toimijat yhteisiin tavoitteisiin. Päätöksenteko ja niiden vmistelu on avointa ja läpinäkyvää. Asukkailla on suora yhteys päätöksentekijöihin ja mahdollisuus tulla kuulluksi toisin sanoen ilmaista oma näkemyksensä muutenkin kuin nimettömänä internetin keskustelupstla. Sosiaista kestävyyttä vahvistavia kehittämisideoita on jäsennelty näkökulmittain tämän raportin liitteessä. Kuva: Gentin kauppahli, Belgia, kkitehdit Robbrecht en Daem ja Mie-José Van Hee. Vokuva: Hufton & Crow. Lähde:

5 4. MUTA KEHTTÄMSDEOTA MAAMERKKPUUKERROSTALO Työpajoista kootuissa ideoissa esitetään useampaan kertaan ajatus maamerkkirakennuksesta. Tämänktaista kerrostorakentamista on toteutettu mm. Jyväskylässä, jossa suunnittelukilpailun tuloksena syntyneet asuinkerrostosuunnitelmat toteutettiin Jyväsjärven rantaan osana asuntomessuhanketta. Heinolassa maamerkkirakennus voisi olla yksittäinen, korkeampi puukerrosto, jossa kehitetään tavanomaista korkeamman puurakentamisen ratkaisuja. Kanslinen ja kansainvälinen mielenkiinto tähän aihepiiriin on laaja. Lähes kaikki keskeisimmät suomaisen puukerrostorakentamisen toimijat ovat edustettuina Heinolassa. Rakennusliike Reponen Oy:n Vierumäelle toteuttama PuuEra-kerrosto keräsi laajaa vtakunnlista huomiota puukerrostorakentamisen mlina. Rakennusta on matkustettu katsomaan kauempaakin, mutta kohteen sijainnin vuoksi vierailijat eivät yleensä tule Heinolan keskustaan saakka. Arkkitehtuuriturismin vetovoima ja merkittävä osaamisen keskittymä voitaisiin ohjata pvelemaan myös Heinolan tunnettavuutta. Oslistuminen korkean puurakentamisen kilpajuoksuun ei liene tkoituksenmukaista, mutta nimenomaan Heinolassa maamerkkirakennuksen ideaan voitaisiin hyvin perustein liittää edellä kuvattu ajatus puurakentamisesta. Tämä lisää ostaan hankkeen ja rakennuksen yleistä kiinnostavuutta. Maamerkkirakennus voi olla myös matampi, mutta kkitehtuuriltaan sekä symboli- ja huomiovoltaan erityinen kokonaisuus. Olennainen lähtökohta on kuitenkin kaupunkikuvlisesti sopivan sijaintipaikan löytäminen. Luonteva paikka sijaitsee todennäköisesti ruutukaavasta erillään. Maamerkkirakennus edellyttää korkeatasoista, kaupunkikuvaan ja paikkaan sopivaa kkitehtuuria ja innovatiivista toteuttajatahoa. Tämänktaisia kaupunkikuvlisia aksentteja on tkoituksenmukaista toteuttaa vain yksi, jotta rakennukset eivät kilpaile huomiosta keskenään. Tunnistettava ja tunnettu maamerkkirakennus tjoaa yhden uuden, myönteistä identiteettiä luovan tekijän Heinolle. Ruotsissa puukerrostoilla on jo 15 %:n mkkinaosuus uusista asuinkerrostoista, ja Suomessakin niiden osuuden oletetaan kasvavan olennaisesti nykyisestä. Samla korkea puurakentaminen on maailmla mielenkiinnon kohteena. Lontoossa sijaitseva clt-runkoinen ja 9-kerroksinen Murray Grove piti jonkin aikaa hlussaan maailman korkeimman puukerroston titteliä. Vuonna 2015 tittelin oletetaan siirtyvän Norjaan, kun Bergeniin vmistuu 14-kerroksinen ja 51 meiä korkea puukerrosto. Tutkimuksissa on osoitettu ratkaisuja jopa 42-kerroksisen puurakennuksen turvliseen toteuttamiseen. Puurakenteisia pilvenpiirtäjiä on ideoitu eri puolille maailmaa, mm. Tukholmaan. Kuvat: (vasen) Puukerrosto Berliinissä, Arkkitehdit Kaden+Klingbeil Architeen 2008, kuva: Berndt Borchdt 2013; (oikea) Puukerrosto Tukholmassa, Wingårdhs Arkiteer 2012-, kuva: Rasmus Norlander. EDELLÄKÄVJYYS TETOMALLKAAVOTUKSESSA Heinolan keskustasta laadittu kaupunkimli mahdollistaa uusimpien digitaisten työkujen täysimääräisen hyödyntämisen sekä pemman vuorovaikutuksen kaupunkisuunnittelussa. Mlinnuksen ja paikkatiedon avulla voidaan simuloida mm. muuttuvan ilmaston vaikutusta olosuhteisiin, aurinkoenergian tuottopotentiaia, tuulisuutta ja pienilmastoa sekä energiankulutusta. Esimerkiksi Espoon kaupunki on toteuttanut paikkatietopohjaisesti uusiutuvan energian tuottopotentiain ktoituksen, joka osoittaa rakennuspaikoittain mahdollisuudet aurinkoenergian ja maämmön hyödyntämiseen. Aurinkoenergian ktoituksessa hyödynnettiin kaupunkimlia ja Göteborgin yliopiston kehittämää, paikkatietoa hyödyntävää SEES-ohjelmistoa. Kuva: Norjan Bergeniin rakennettava 14-kerroksinen puukerrosto. Kuvapvelu Caters. Lähde: https://uk.finance.yahoo.com/photos/tlest-wooden-aptment-block-photo html. Käsitys vioitavien toimenpiteiden kaupunkikuvlisista vaikutuksista täsmentyy edelleen, kun suunnitelma mlinnetaan kolmiulotteisesti koettavaksi. Liikkumista mlissa voidaan simuloida esimerkiksi CAVEympäristössä, jollaisia on jo useilla suomaisilla oppilaitoksilla ja tutkimusorganisaatioilla.

6 Tietomlikaavoituksen ideaa ja mahdollisuuksia on tutkittu useissa eri selvityksissä ja tutkimushankkeissa. Kaupunkimleja ovat toistaiseksi toteuttaneet edelläkävijät ja suuremmat kaupungit. Heinola voi vahvistaa edelläkävijyyttään kehittämällä kaupunkimlia ja sen hyödyntämistapoja edelleen. Kehittäminen voi tapahtua esimerkiksi EU-rahoitetussa kansainvälisessä yhteistyöhankkeessa toisten kaupunkien ja an yritysten kanssa. Phaimmillaan kaupunkimli koestaa etukäteen kaikki kaupunkikeskustan ueella toteutettavat rakennushankkeet sekä teknisen toimivuuden että kaupunkikuvan suhteen. Kaupunkimlia voidaan hyödyntää vuorovaikutteisuuden ja oslistamisen kehittämisessä ja kaupunkilaisten vaikutusmahdollisuuksien pantamisessa. Uusia vaihtoehtoisia suunnitelmia voidaan vioida kodeissa ja työpaikoilla todellista vastaavien katunäkymien perusteella. Vaihtoehdoista voidaan käydä avointa keskustelua, jossa asukkaat voivat aiempaa pemmin muodostaa mielipiteensä tulevista hankkeista. Nämä mahdollisuudet tukevat ostaan sosiaista kestävyyttä. LÄHTEET Aborgin sitoumukset. Heinolan kanslinen kaupunkipuisto. Hoito- ja käyttösuunnitelma Heinolan kaupunki Heinolan keskustan laatukäsikirja 2012, Heinolan kaupunki Heinolan keskustan ranta-ueen ja puistojen kaupunkikuvlinen ja toiminnlinen kehittäminen. Hankesuunnitelma. Luonnos WSP Finland Oy. Heinolan maankäytön tehostaminen yritysten ja asukkaiden näkökulmasta. Yhteenveto pidetystä ideointipajasta ja ideointi-illasta.. Heinolan kaupunki, maankäyttöosaston kaavoitusyksikkö, Arkkitehtitoimisto A- Konsultit Oy, WSP-Finland Oy, Santaso ky Heinolan maankäytön tehostaminen yritysten ja asukkaiden näkökulmasta. Yhteenveto työvihkoista. Heinolan kaupunki, maankäyttöosaston kaavoitusyksikkö, Arkkitehtitoimisto A-Konsultit Oy, WSP-Finland Oy, Santaso ky Heinolan torin ideasuunnitelma yleiskaavoitusta vten. Torilla tavataan. WSP Finland Oy Honkonen, Vesa: Tutkielma torirakennusten pienennyksestä. Täysikuun tori Keskustan toimintaedellytysten pantaminen. Heinolan maankäytön tehostaminen yritysten ja asukkaiden näkökulmasta. Raportti Heinolan kaupunki, maankäyttöosaston kaavoitusyksikkö, Arkkitehtitoimisto A-Konsultit Oy, WSP-Finland Oy, Santaso ky Muutosvirtaa työpajan työryhmien ideoita Heinolan kehittämiseksi. Muutosvirtaa Koonneet Juha Pääto ja Kimmo Lylykangas. Arkkitehtuuritoimisto Kimmo Lylykangas Oy Rakennemuutoksesta maankäytön tehostamiseen. Heinolan maankäytön tehostaminen yritysten ja asukkaiden näkökulmasta. Raportti Heinolan kaupunki, maankäyttöosaston kaavoitusyksikkö, Arkkitehtitoimisto A-Konsultit Oy, WSP-Finland Oy, Santaso ky LTTEET Heinolan keskustan kehittämissuunnitelma, ideuonnos toriympäristöstä, 7 sivua. Arkkitehtuuritoimisto Kimmo Lylykangas Oy Heinolan keskustan kehittämissuunnitelma, ideuonnos ydinkeskustasta, 1 sivu. Arkkitehtuuritoimisto Kimmo Lylykangas Oy Maanainen pysäköinti Heinolan torin ympäristössä, mitoituskaavio, 1 sivu. Arkkitehtuuritoimisto Kimmo Lylykangas Oy Kuva: Esimerkki mllinnukseen perustuvasta ympäristön tuulisuussimulaatiosta. Albert Andersson ja Jyri Nieminen, Sweco Oy Lähde: Lylykangas et : Vantaan lähes nollaenergiapäiväkotikonsepti Sosiaista kestävyyttä tukevat kehittämistoimenpiteet, kaavio, 1 sivu. Arkkitehtuuritoimisto Kimmo Lylykangas Oy Muutosvirtaa työpajan työryhmien ideoita Heinolan kehittämiseksi. Muutosvirtaa Koonneet Juha Pääto ja Kimmo Lylykangas. Arkkitehtuuritoimisto Kimmo Lylykangas Oy 2014.

7 2014 Lampikatu Savontie Torikatu Virtakatu K i k t Kymenktanonkatu Musiikki- koulu at V Koulukatu Kirkkokatu liiker a V V Muistomerkki liiker liiker Kauppakatu Wpk:n to Taidemuseo Ravintola Museo Kirjasto V V Kesäteatteri P Heinolan keskusta ja tori 1: Arkkitehtuuritoimisto Kimmo Lylykangas Oy

8 2020 Lampikatu Savontie Torikatu Virtakatu Kaivokatu Kymenktanonkatu Musiikki- koulu at V Koulukatu Toripaviljongit Bussi Kirkkokatu V Kauppahli 84.0 liiker V a 83.1 Torikauppa V V Penkki Kansaistori Speaker's Corner 83.4 Penkki Allas Penkki 83.8 Taksi Kompassitori Muistomerkki liiker liiker Kauppakatu 83.8 Wpk:n to Taidemuseo Ravintola Kirjasto Museo 80.6 V V Kesäteatteri P Heinolan keskusta ja tori 1: Arkkitehtuuritoimisto Kimmo Lylykangas Oy

9 2030 Lampikatu Savontie Torikatu Virtakatu Kymenktanonkatu Musiikki- koulu at V Koulukatu Toripaviljongit Kirkkokatu Bussi V Kauppahli 84.0 liiker V a 83.1 Torikauppa V V Penkki Kansaistori Speaker's Corner 83.4 Penkki Allas Penkki 83.8 Taksi Kompassitori Muistomerkki Kauppakatu 83.8 Wpk:n to Taidemuseo Ravintola Kirjasto Museo 80.6 V V Kesäteatteri P Heinolan keskusta ja tori 1: Arkkitehtuuritoimisto Kimmo Lylykangas Oy

10 2014 Heinolan keskusta ja tori Arkkitehtuuritoimisto Kimmo Lylykangas Oy

11 2020 Heinolan keskusta ja tori Arkkitehtuuritoimisto Kimmo Lylykangas Oy

12 2030 Heinolan keskusta ja tori Arkkitehtuuritoimisto Kimmo Lylykangas Oy

13 2030 Heinolan keskusta ja tori Arkkitehtuuritoimisto Kimmo Lylykangas Oy

14 HENOLA Yleissuunnitelma SEMNAAR MAAMERKK UUS RAKENNUS NÄKYMÄAKSEL KEHTETTÄVÄ ALUE MATKAKESKUS TOR VESTORN NÄKÖALA- TASANNE Heinolan keskusta 1: Arkkitehtuuritoimisto Kimmo Lylykangas Oy

15 40 ap 85 ap 77 ap 60 ap 32 ap 42 ap 54 ap 26 ap 47 ap 60 ap 32 ap 69 ap

16 MUUTOSVRTAA SOSAALSEN KESTÄVYYDEN VTEKEHYS JA HENOLAN KESKUSTAN KEHTTÄMSDEAT Heinolan elinvoimaisuuden turvaamiseksi ehdotetut kehittämisideat tukeutuvat sosiaisen kestävyyden käsitteeseen. Seuraavassa sosiaiseen kestävyyteen tähtääviä ehdotuksia on ryhmitelty aihepiireittäin. Tässä sovellettava sosiaisen kestävyyden jaottelu on peräisin julkaisusta Mega, Voula & Pedersen, Jørn: Urban Sustainability ndicators. European Foundation for the mprovement of Living and Working Conditions Kaupunkien sosiaisen kestävyyden vioimiseen on kehitetty erilaisia indikaattoreita. Jaottelu ja nimikkeistö vaihtelee lähteestä riippuen. Muutosvirtaa-raportin ideat on koottu kaupunkilaisilta sekä keskustan keskeisimmiltä inessiryhmiltä. deoitten kokoamiseksi järjestettiin elokuussa 2014 työpaja, johon kutsuttiin kaupunkilaisia sekä toriympäristön keskeisten inessiryhmien edustajia. Lisäksi lähteenä käytettiin aiempien työpajojen ja vuorovaikutteisten tilaisuuksien tuottamaa aineistoa. Suunnitelma on näiltä osin pyritty laatimaan mahdollisimman suuressa määrin bottom up periaatteen mukaisesti oslistumista painottaen. deoita on kuitenkin pitänyt koota, vikoida, ryhmitellä, tulkita ja kehittää yhtenäisen kokonaisuuden muodostamiseksi. Lisäksi kirjlisesti tai suullisesti esitetyt ideat on pitänyt esittää suunnitelman muodossa. Tämä tuo väistämättä mukaan myös top down aspein, toisin sanoen edellä kuvatusta oslistamispyrkimyksestä huolimatta merkittävä osa suunnitelmasta perustuu kuitenkin asiantuntijan ja ammattisuunnittelijan näkemykseen tavoiteltavasta kaupunkikehityksestä. SOSAALNEN OKEUDENMUKASUUS soci justice vmistetaan lisä- ja täydennysrakentamisessa eri kokoisten ja erilaisia käyttäjäryhmiä pvelevien asuntojen tjonta Heinolan keskustassa huomioidaan erilaiset käyttäjäryhmät ja eri ikäiset käyttäjät rakennetun ja luonnonympäristön suunnittelussa vmistetaan kaupunki- ja puistotilojen sekä ranta-ueiden yhteinen ja tasa-voinen käyttö ASUMNEN housing huomioidaan erilaiset käyttäjäryhmät ja vmistetaan monipuolinen asuntojakauma lisä- ja täydennysrakentamisessa kiinnitetään erityistä huomioita asuinympäristön laatuun, pvelutjontaan ja virkistysmahdollisuuksiin rakennetaan myönteistä, omeimaista identiteettiä tukevaa uutta rakennuskantaa (hkitut maamerkkirakennukset) luodaan edellytykset kivijkakaupan ja monipuolisen pvelutjonnan säilymiselle TURVALLSUUS urban safety kaupunkimlia hyödynnetään ympäristön olosuhdesimulaatioihin, joiden avulla pienilmasto-olosuhteet (tuulisuus, aurinkoisuus) muodostuvat miellyttäviksi kaikkila kaupunkirakenteessa ja viherueilla tuetaan julkisten tilojen turvlisuutta mm. vaistuksella OSALLSTUMNEN citizen pticipation kaupunkimlia hyödynnetään vuorovaikutuksen lisäämiseen lähiympäristön suunnittelussa luodaan foorumeita kaupungin johdon, virkamiesten ja kaupunkilaisten tapaamisille ja avoimelle vuorovaikutukselle, esimerkiksi kaupunginjohtajan torikahvit tms. toriympäristöä aivoidaan kaupan lisäksi myös kaupunkilaisten olohuoneena ja kohtauspaikkana (tiedotustaulut, tapahtumat, speaker s corner) VHERYMPÄRSTÖN, KULTTUURPERNNÖN JA JULKSTEN TLOJEN LAATU the quity of green, heritage and public spaces tuetaan puistojen muodostaman viherverkoston ja kanslisen kaupunkipuiston säilymistä ja myönteistä kehitystä vaitaan kaupunkirakenteen monikerroksisuutta ja säilytetään vanhinta puurakennuskantaa sekä muita historilisia kerrostumia kaupunkikuvassa uudistetaan toriympäristön laadukkaaksi, kaupunkilaisten yhteiseksi tilaksi, jolla on monipuolista käyttöä eri vuodenaikoina ja mahdollisuuksien mukaan myös eri vuorokaudenaikoina vahvistetaan ulkoilu- ja virkistysmahdollisuuksia KAUPUNKKOHTASET SOSAALSEN KESTÄVYYDEN NDKAATTORT unique sustainability indicator tuetaan Heinolan identiteettiä erilaisten tapahtumien ja kulttuuritjonnan kautta vahvistetaan historilisesti ja kaupunkikuvlisesti vokkaiden rakennusten merkitystä etsimällä uudet käyttötkoitukset mm. Seminain rakennuksille ja vesitornille tuetaan pvelutjonnan säilymistä innovatiivisilla ratkaisuilla (esim. elokuvateatterin rinnakkaiskäyttö)

Kirkkokatu 9. Asemakaavan muutos, 689. Tontin viitesuunnitelma / Asemakaavan valmisteluvaiheen kuulemisaineisto (Kaavaluonnos) 1.6.

Kirkkokatu 9. Asemakaavan muutos, 689. Tontin viitesuunnitelma / Asemakaavan valmisteluvaiheen kuulemisaineisto (Kaavaluonnos) 1.6. Kirkkokatu 9 Asemakaavan muutos, 689 Tontin viitesuunnitelma / Asemakaavan valmisteluvaiheen kuulemisaineisto (Kaavaluonnos) 1.6.2015 Tontin sijainti Heinolan keskustassa Lähtökohdat Korttelin 20 tontille

Lisätiedot

KAUPPATIE II KAUPPATIE II LIITE B1

KAUPPATIE II KAUPPATIE II LIITE B1 LIITE B1 LUONNOSVAIHEEN VAIHTOEHTOJEN VERTAILU Lähtökohdat Asemakaavan muutosalue sijaitsee Hyrylän keskustassa Kauppatien varrella. Korttelin uudistaminen liittyy tiiviisti kunnan tavoitteeseen kehittää

Lisätiedot

Vaasan keskustastrategia Kysely kaupunkilaisille rakennemallivaihtoehtoihin liittyen 2.-27.5.2012. Vaihtoehtojen esittely kyselyn taustaksi

Vaasan keskustastrategia Kysely kaupunkilaisille rakennemallivaihtoehtoihin liittyen 2.-27.5.2012. Vaihtoehtojen esittely kyselyn taustaksi Vaasan keskustastrategia Kysely kaupunkilaisille rakennemallivaihtoehtoihin liittyen 2.-27.5.2012 Vaihtoehtojen esittely kyselyn taustaksi 2.5.2012 Keskustastrategian rakennemallivaihtoehdot 3 kpl maankäytön

Lisätiedot

RASTILAN KESKUS RASTILAN LIIKEKESKUS / VIITESUUNNITELMALUONNOS / ARKKITEHTITOIMISTO ETTALA PALOMERAS OY

RASTILAN KESKUS RASTILAN LIIKEKESKUS / VIITESUUNNITELMALUONNOS / ARKKITEHTITOIMISTO ETTALA PALOMERAS OY RASTILAN KESKUS RASTILAN LIIKEKESKUS / VIITESUUNNITELMALUONNOS / 20.5.2016 ARKKITEHTITOIMISTO ETTALA PALOMERAS OY kartta.hel.fi Fonecta Johdanto Rastilan keskuksesta valmistellaan viitesuunnitelmaa asemakaavamuutoksen

Lisätiedot

KASTUN TALON KORTTELI ASEMAKAAVAN MUUTOS

KASTUN TALON KORTTELI ASEMAKAAVAN MUUTOS SALON KAUPUNKI KASTUN TALON KORTTELI ASEMAKAAVAN MUUTOS LUONNOS SELOSTUS 0.0.00 Asemakaavan muutos koskee Hermannin () kaupunginosan osaa korttelia (tontti), osaa korttelia (tontti) sekä katualuetta. Asemakaavan

Lisätiedot

NOSTE SISÄÄNTULO JYVÄSKYLÄÄN HÄMEENKADUN ALUEEN KUTSUKILPAILU SISÄÄNTULONÄKYMÄ ETELÄSTÄ

NOSTE SISÄÄNTULO JYVÄSKYLÄÄN HÄMEENKADUN ALUEEN KUTSUKILPAILU SISÄÄNTULONÄKYMÄ ETELÄSTÄ SISÄÄNTULONÄKYMÄ ETELÄSTÄ MAANALAINEN PYSÄKÖINTI (ALUE B) 1:1000 N HAVAINNEKUVA 1:1000 Suunnitelma muodostaa Jyväskylän ruutukaavakaupungin lounaiskulmaan selkeän päätteen ja uuden vetovoimaisen saapumisnäkymän

Lisätiedot

Uudenlaisen asumisen alue!

Uudenlaisen asumisen alue! Uudenlaisen asumisen alue! Sydän täynnä elämää Jyväskylän Kangas mullistaa käsityksesi siitä, mitä kaikkea tulevaisuuden kaupunginosa voi olla. Ja Kankaan tulevaisuus on ihan nurkan takana, raikkaana ja

Lisätiedot

TAIKURIN HATTU NAANTALIN KESKUSTAKORTTELIEN SUUNNITTELUKILPAILU. Rakeisuus 1:2000. Näkymä Aurinkotien suunnasta kohti Kuparivuorta.

TAIKURIN HATTU NAANTALIN KESKUSTAKORTTELIEN SUUNNITTELUKILPAILU. Rakeisuus 1:2000. Näkymä Aurinkotien suunnasta kohti Kuparivuorta. Rakeisuus 1:2000 Naantalin keskustakorttelien suunnittelukilpailu Taikurin hattu Suunnitteluyön tavoitteena on ydinkeskustan keskeisten korttelien ja katualueiden rakentaminen korkeatasoiseksi ja viihtyisäksi

Lisätiedot

Tervetuloa Sipoon Jokilaaksoon! Lisätietoja: www.sipoonjokilaakso.fi

Tervetuloa Sipoon Jokilaaksoon! Lisätietoja: www.sipoonjokilaakso.fi Tervetuloa Sipoon Jokilaaksoon! Sipoon Jokilaakson ja Nikkilän sijainti Helsingin keskustaan 35 km, Porvooseen noin 25 km ja Keravalle noin 10 km Kerava-Porvoo radan varrella Joukkoliikenneyhteydet Nikkilästä

Lisätiedot

KESTI Kestävän aluerakentamisen uudet teknologiat ja menetelmät Itämeren alueella -verkosto 1.10.2014-31.10.2014

KESTI Kestävän aluerakentamisen uudet teknologiat ja menetelmät Itämeren alueella -verkosto 1.10.2014-31.10.2014 KESTI Kestävän aluerakentamisen uudet teknologiat ja menetelmät Itämeren alueella -verkosto 1.10.2014-31.10.2014 Perustiedot ja kohderyhmä KESTI Kestävän aluerakentamisen uudet teknologiat ja menetelmät

Lisätiedot

AMOS ANDERSON LASIPALATSI

AMOS ANDERSON LASIPALATSI AMOS ANDERSON LASIPALATSI AMOS ANDERSON LASIPALATSI HANKE Ajatus Amos Andersonin taidemuseon muutosta uusiin tiloihin syntyi keväällä 2013. Ensimmäisissä hahmotelmissa museon tilaohjelmaa sovitettiin Lasipalatsiin

Lisätiedot

Äänekosken ydinkeskustan kehittämissuunnitelma. Lisäksi muutamia huomioita/kysymyksiä: Puheenjohtaja Antti Kyröläinen

Äänekosken ydinkeskustan kehittämissuunnitelma. Lisäksi muutamia huomioita/kysymyksiä: Puheenjohtaja Antti Kyröläinen Kaupunginhallitus 14.9.2015 liite nro 1 (1/11) 1 (1) Äänekosken kaupunki Kaavasuunnittelija Henriikka Lonka Hallintokatu 4 44100 ÄÄNEKOSKI Lausuntopyyntönne Äänekosken ydinkeskustan kehittämissuunnitelmasta

Lisätiedot

HELSINKI HIGH-RISE SUUNNITTELUOHJELMA. Arkkitehtuuri- ja toteutuskilpailu. (Beta) www.helsinkihighrise.fi

HELSINKI HIGH-RISE SUUNNITTELUOHJELMA. Arkkitehtuuri- ja toteutuskilpailu. (Beta) www.helsinkihighrise.fi 1 HELSINKI HIGH-RISE Arkkitehtuuri- ja toteutuskilpailu www.helsinkihighrise.fi (Beta) SUUNNITTELUOHJELMA 2 SUUNNITTELUOHJELMA Luonnos 1.12.2014 Suunnitteluvaatimukset ja -ohjeet Suunnitelmalle on alla

Lisätiedot

UUDISTUVA ÄÄNEKOSKEN YDINKESKUSTA

UUDISTUVA ÄÄNEKOSKEN YDINKESKUSTA UUDSTUVA ÄÄNEKOSKEN YDNKESKUSTA Työpaja, vaihtoehdot 15.4.2015 UUDSTUVA ÄÄNEKOSKEN YDNKESKUSTA KOTAKENNÄÄNTE LÄHTÖTLANNE 2015 Havainnekuva 1:2000 SAMMONKATU KULTTUURTALO (PANOTALO) VÄNÄMÖNKATU KALEVANKATU

Lisätiedot

Korkean rakentamisen selvitys Oulussa. Jere Klami, kaavoitusarkkitehti, asemakaavoitus, yhdyskunta- ja ympäristöpalvelut

Korkean rakentamisen selvitys Oulussa. Jere Klami, kaavoitusarkkitehti, asemakaavoitus, yhdyskunta- ja ympäristöpalvelut Korkean rakentamisen selvitys Oulussa Jere Klami, kaavoitusarkkitehti, asemakaavoitus, yhdyskunta- ja ympäristöpalvelut Uuden Oulun yleiskaavan perusselvitys työryhmässä yleiskaavoitus, asemakaavoitus

Lisätiedot

STRATEGINEN YLEISKAAVA KESKUSTAN KAUPUNKIKUVA JA VIHERVERKOSTO -TARKASTELU RAUMAN KAUPUNKI ERIKSSON ARKKITEHDIT OY ERIARC FORUM 27.8.

STRATEGINEN YLEISKAAVA KESKUSTAN KAUPUNKIKUVA JA VIHERVERKOSTO -TARKASTELU RAUMAN KAUPUNKI ERIKSSON ARKKITEHDIT OY ERIARC FORUM 27.8. ERIKSSON ARKKITEHDIT OY ERIARC FORUM RAUMAN KAUPUNKI STRATEGINEN YLEISKAAVA KESKUSTAN KAUPUNKIKUVA JA VIHERVERKOSTO -TARKASTELU 27.8.2010 www.eriarc.fi 1 JOHDANTO 1.1 Selvitysalue Selvityksessä on tarkasteltu

Lisätiedot

Kankaanpään kaupunki. Kulttuurikorttelin liikerakennushanke. Lausunto

Kankaanpään kaupunki. Kulttuurikorttelin liikerakennushanke. Lausunto Kankaanpään kaupunki Kulttuurikorttelin liikerakennushanke Lausunto 10.10.2014 Kankaanpään kulttuurikorttelin liikerakennushanke Kankaanpään ydinkeskustaan suunnitellaan Kulttuurikortteli 20:een liikerakennushanketta.

Lisätiedot

Aaltoa kulttuurimatkaillen. Seinäjoen kaupunki Kulttuuritoimi PL 215 60101 SEINÄJOKI

Aaltoa kulttuurimatkaillen. Seinäjoen kaupunki Kulttuuritoimi PL 215 60101 SEINÄJOKI Aaltoa kulttuurimatkaillen Seinäjoen kaupunki Kulttuuritoimi PL 215 60101 SEINÄJOKI Alvar Aalto Seinäjoella Seinäjoki on Etelä-Pohjanmaan maakunnan keskus ja yksi Suomen voimakkaimmin kasvavista kaupunkikeskuksista.

Lisätiedot

Studio Puisto Arkkitehdit Oy. 5.4.2016 Karhunkaatajan työpajavisio. Studio Puisto

Studio Puisto Arkkitehdit Oy. 5.4.2016 Karhunkaatajan työpajavisio. Studio Puisto Studio Puisto Arkkitehdit Oy 5.4.2016 Karhunkaatajan työpajavisio Studio Puisto Tausta: Osana Laiturin Ratikka- näyttelyä päätettiin järjestää Karhunkaatajan alueeseen liittyvästä Viilarintiestä työpaja.

Lisätiedot

- Hyvän suunnittelun avulla voidaan lisäksi vaalia maaseutuympäristön vetovoimatekijöitä: maisemaa, luontoa ja perinteistä rakentamistapaa.

- Hyvän suunnittelun avulla voidaan lisäksi vaalia maaseutuympäristön vetovoimatekijöitä: maisemaa, luontoa ja perinteistä rakentamistapaa. Lapin 25. kylätoimintapäivät 12. 13.10.2013 Levi, Hotelli Hullu Poro - Rakentamalla jo olemassa oleviin kyliin ja niiden yhteyteen helpotetaan palvelujen ja teknisten järjestelmien tehokasta ja edullista

Lisätiedot

LIITE 1. Ote Päijät-Hämeen maakuntakaavasta. Lainvoimainen maakuntakaava 2006, Päijät-Hämeen liitto.

LIITE 1. Ote Päijät-Hämeen maakuntakaavasta. Lainvoimainen maakuntakaava 2006, Päijät-Hämeen liitto. LIITE 1. Ote Päijät-Hämeen maakuntakaavasta. Lainvoimainen maakuntakaava 2006, Päijät-Hämeen liitto.. LIITE 2. Sysmän kirkonseudun kulttuurimaisema. RKY aluerajaus, Museovirasto 2009. LIITE 3. Asukaskyselyn

Lisätiedot

NUMMELAN HAAKKOINMAAN TAAJAMANOSAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVA 110 (HIIDENRANNAN KOULUKORTTELI)

NUMMELAN HAAKKOINMAAN TAAJAMANOSAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVA 110 (HIIDENRANNAN KOULUKORTTELI) Ympa 31.10.2002 Ympa liite VIHDIN KUNTA NUMMELAN HAAKKOINMAAN TAAJAMANOSAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVA 110 (HIIDENRANNAN KOULUKORTTELI) RAKENTAMISOHJE KORTTELEILLE 417 JA 457 TEKNINEN JA YMPÄRISTÖKESKUS 31.10.2002

Lisätiedot

MATINKYLÄN METROASEMAN MAANKÄYTÖN SUUNNITTELU ARKKITEHDIT TOMMILA OY ESPOON KAUPUNKISUUNNITTELUKESKUS 29.1.2008

MATINKYLÄN METROASEMAN MAANKÄYTÖN SUUNNITTELU ARKKITEHDIT TOMMILA OY ESPOON KAUPUNKISUUNNITTELUKESKUS 29.1.2008 MATINKYLÄN METROASEMAN MAANKÄYTÖN SUUNNITTELU ARKKITEHDIT TOMMILA OY ESPOON KAUPUNKISUUNNITTELUKESKUS 29.1.2008 YLEISTÄ Suunnittelutehtävän tavoitteena oli määritellä kauppakeskus Ison Omenan eteläpuolella

Lisätiedot

Pikku Huopalahti. Kaupallinen mitoitus

Pikku Huopalahti. Kaupallinen mitoitus Pikku Huopalahti Kaupallinen mitoitus 24.9.2014 Sisällysluettelo Sisällysluettelo... 2 1. Pikku Huopalahden kaupallinen rakenne 2014... 3 2. Pikku Huopalahden kehittäminen... 7 3. Pikku Huopalahden markkinoiden

Lisätiedot

HSY: Energia- ja ilmastonäkökulmat kaavoissa, Case Kivistö. 3.12.2015 Lea Varpanen Kivistö, kaavoituspäällikkö

HSY: Energia- ja ilmastonäkökulmat kaavoissa, Case Kivistö. 3.12.2015 Lea Varpanen Kivistö, kaavoituspäällikkö HSY: Energia- ja ilmastonäkökulmat kaavoissa, Case Kivistö 3.12.2015 Lea Varpanen Kivistö, kaavoituspäällikkö teemat 1 Mikä Kivistö? 2 Kestävän kaupunkisuunnittelun keinoja kaupunkirakenne, kaavamääräykset,

Lisätiedot

HONKASUON EKOTEHOKAS KAUPUNKIKYLÄ

HONKASUON EKOTEHOKAS KAUPUNKIKYLÄ HONKASUON EKOTEHOKAS KAUPUNKIKYLÄ Puurakentamisen RoadShow 15.2.2012 Suvi Tyynilä Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto, Kuninkaantammi-projekti VANTAA KUNINKAANTAMMI 5 000 asukasta PITKÄKOSKI MYYRMÄKI

Lisätiedot

KOUVOLAN MANSKIN ALUEEN SUPPEA SUUNNITTELUKILPAILU. Kaupunkikuva ja arkkitehtuuri

KOUVOLAN MANSKIN ALUEEN SUPPEA SUUNNITTELUKILPAILU. Kaupunkikuva ja arkkitehtuuri V II XII ASEMAPIIRUSTUS 1:500 KOUVOLAN MANSKI LASIPALATSI 1/7 KOUVOLAN MANSKIN ALUEEN SUPPEA SUUNNITTELUKILPAILU Kaupunkikuva ja arkkitehtuuri Kilpailuehdotuksen lähtökohtana on ollut ajatus ilmeikkäästä

Lisätiedot

RAKENNUSLIIKKEIDEN PALAUTTEEN TIIVISTELMÄ JA VASTINEET 30.4.2014 / Kaupunginarkkitehti

RAKENNUSLIIKKEIDEN PALAUTTEEN TIIVISTELMÄ JA VASTINEET 30.4.2014 / Kaupunginarkkitehti RAKENNUSLIIKKEIDEN PALAUTTEEN TIIVISTELMÄ JA VASTINEET 30.4.2014 / Kaupunginarkkitehti Kaupunkisuunnittelujaosto pyysi lausuntoa seuraavilta rakennusliikkeiltä, jotka kaikki jättivät lausuntonsa. Lausunnot

Lisätiedot

0.9 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: 1.01 Asuinkerrostalojen korttelialue. 2.00 Yleisten rakennusten korttelialue.

0.9 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: 1.01 Asuinkerrostalojen korttelialue. 2.00 Yleisten rakennusten korttelialue. Määräysnumero Ulkoasu selitys 0.9 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: 1.01 Asuinkerrostalojen korttelialue. 1.05 Asuin-, liike- ja toimistorakennusten korttelialue. Liike- ja toimistotilaa saa olla 10

Lisätiedot

Kilpailukyky-ja elinkeinopolitiikan terävöittäminen (KELPO) Valtuustoseminaari 5.-6.2.2013 Risto Kortelainen, muutosjohtaja

Kilpailukyky-ja elinkeinopolitiikan terävöittäminen (KELPO) Valtuustoseminaari 5.-6.2.2013 Risto Kortelainen, muutosjohtaja Kilpailukyky-ja elinkeinopolitiikan terävöittäminen (KELPO) Valtuustoseminaari 5.-6.2.2013 Risto Kortelainen, muutosjohtaja 1.2.2013 Kilpailukyky- ja elinkeinopolitiikan terävöittäminen KELPO(1) Talousarvio

Lisätiedot

KESKUSTAVISIO Vaihtoehtotarkastelut Luonnos 16.6.2014

KESKUSTAVISIO Vaihtoehtotarkastelut Luonnos 16.6.2014 KESKUSTAVISIO Vaihtoehtotarkastelut Luonnos 16.6.2014 Vaihtoehto A Vaihtoehto B HÄMEENLINNAN KAUPUNKI Maankäytön suunnittelu Ratkaisu/vaikutuksen kohde Vaihtoehto A Vaihtoehto B Korttelin 1 perusparantaminen

Lisätiedot

Sää- ja ilmastolähtöinen kaupunkisuunnittelu ja rakentaminen, 6.3.2013 Espoon kaupunkisuunittelukeskus / Torsti Hokkanen

Sää- ja ilmastolähtöinen kaupunkisuunnittelu ja rakentaminen, 6.3.2013 Espoon kaupunkisuunittelukeskus / Torsti Hokkanen FINNOO ILMASTONMUUTOKSEN TORJUNNAN KAUPUNGINOSA Sää- ja ilmastolähtöinen kaupunkisuunnittelu ja rakentaminen, 6.3.2013 Espoon kaupunkisuunittelukeskus / Torsti Hokkanen Finnoo kartalla HKI 12 km Finnoo

Lisätiedot

RIIHIMÄKI PELTOSAARI TOIMITILAKORTTELIN LUONNOSSUUNNITELMA 20.1.2014 B L O K A R K K IT EHDIT

RIIHIMÄKI PELTOSAARI TOIMITILAKORTTELIN LUONNOSSUUNNITELMA 20.1.2014 B L O K A R K K IT EHDIT RIIHIMÄKI PELTOSAARI TOIMITILAKORTTELIN LUONNOSSUUNNITELMA B L O K A R K K IT EHDIT E 1 - vaihe 1 Peltosaaren toimitilakorttelin luonnossuunnitelma vaihtoehto 1 I II 1 / 2 91.95 8:16 8:53 II 1 / 2 Peltosaaren

Lisätiedot

NURMIJÄRVEN KUNTASTRATEGIA 2014 2020. Nurmijärvi elinvoimaa ja elämisen tilaa.

NURMIJÄRVEN KUNTASTRATEGIA 2014 2020. Nurmijärvi elinvoimaa ja elämisen tilaa. NURMIJÄRVEN KUNTASTRATEGIA 2014 2020 Nurmijärvi elinvoimaa ja elämisen tilaa. Vuonna 2020 Nurmijärvi on elinvoimainen ja kehittyvä kunta. Kunnan taloutta hoidetaan pitkäjänteisesti. Kunnalliset päättäjät

Lisätiedot

Kaikki hankkeesta julkaistu materiaali löytyy Heinolan kaupungin nettisivuilta. Kommentteja aiheista voi antaa 15.2.2011 asti.

Kaikki hankkeesta julkaistu materiaali löytyy Heinolan kaupungin nettisivuilta. Kommentteja aiheista voi antaa 15.2.2011 asti. - 2 - VIERUMÄELLE ASUNTOJA, ASUKKAITA JA TYÖNTEKIJÖITÄ 1 YHTEENVETO - TYÖVIHOT 1 ja 2 ( yht. 21 kpl) - HAASTATTELUT - ASUKASILTA 25.11.2010 Kaikki hankkeesta julkaistu materiaali löytyy Heinolan kaupungin

Lisätiedot

HEINOLAN TORIN IDE ASUUNNITELMA YLEISKAAVOITUSTA VAR TEN Torilla tavataan. WSP Finland Oy

HEINOLAN TORIN IDE ASUUNNITELMA YLEISKAAVOITUSTA VAR TEN Torilla tavataan. WSP Finland Oy HEINOLAN TORIN IDE ASUUNNITELMA YLEISKAAVOITUSTA VAR TEN Torilla tavataan WSP Finland Oy HEINOLAN TORIN IDEASUUNNITELMA Torilla tavataan WSP Finland Oy Ideana perinteen vaaliminen Heinolan keskusta on

Lisätiedot

RAUMAN PAPINPELLON ALOITUSKORTTELI

RAUMAN PAPINPELLON ALOITUSKORTTELI RAUMAN PAPINPELLON ALOITUSKORTTELI PUUPÄIVÄ 29.11.2012 Essi Käppi, arkkitehti SAFA Arkkitehtuuritoimisto Kimmo Lylykangas Oy SUUNNITTELUALUE MODERNI PUUKAUPUNKI HANKE KOLME ARKKITEHTIDIPLOMITYÖTÄ ALUEESTA

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 101. Kaupunkisuunnittelulautakunta 10.06.2015 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 101. Kaupunkisuunnittelulautakunta 10.06.2015 Sivu 1 / 1 Kaupunkisuunnittelulautakunta 10.06.2015 Sivu 1 / 1 4462/10.02.03/2014 101 Karakallion keskusta, asemakaavan muutos, kaavan lähtökohdat ja tavoitteet, alue 131609, 57. kaupunginosa Karakallio Valmistelijat

Lisätiedot

Diaari 380/10.02.03/2014. NUMMELAN KAUPUNGINOSAN HAKANPÄÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS KOSKEE: Korttelia 360

Diaari 380/10.02.03/2014. NUMMELAN KAUPUNGINOSAN HAKANPÄÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS KOSKEE: Korttelia 360 Diaari 380/10.02.03/2014 NUMMELAN KAUPUNGINOSAN HAKANPÄÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS KOSKEE: Korttelia 360 NUMMELAN KAUPUNGINOSAN HAKANPÄÄN ASEMAKAAVAN MUUTOKSELLA MUODOSTUU: Kortteli 360 ULVILAN KAUPUNKI MAANKÄYTTÖOSASTO

Lisätiedot

Hämeenlinnan keskustan pysäköintivaihtoehtojen vertailu

Hämeenlinnan keskustan pysäköintivaihtoehtojen vertailu Hämeenlinnan keskustan pysäköintivaihtoehtojen vertailu 4.3.2015 Juha Mäkinen, Sito Oy When infrastructure counts. 2 Keskustan pysäköintipaikkojen tilanne nyt Nykyisistä autopaikoista suurin osa on lyhytaikaisia

Lisätiedot

PORVOO Maapolitiikka. Tarjouspyyntö 15.5.2015. Toukovuoren ostotarjouskilpailu tontit 13-6004-1, 13-6004-2, 13-6004-3, 13-6004-4

PORVOO Maapolitiikka. Tarjouspyyntö 15.5.2015. Toukovuoren ostotarjouskilpailu tontit 13-6004-1, 13-6004-2, 13-6004-3, 13-6004-4 PORVOO Maapolitiikka Tarjouspyyntö 15.5.2015 Toukovuoren ostotarjouskilpailu tontit 13-6004-1, 13-6004-2, 13-6004-3, 13-6004-4 1 1. Yleistä... 2 2. Kilpailun kohde... 4 Tontit... 4 Asemakaava ja rakennustapaohje...

Lisätiedot

nuovo YLEMPI KELLARIKERROS 1:200 1. KERROS 1:200 JULKISIVU VAASANKADULLE 1:200

nuovo YLEMPI KELLARIKERROS 1:200 1. KERROS 1:200 JULKISIVU VAASANKADULLE 1:200 ASEMAPIIRROS 1 : 500 Jyväskylä on Alvar Aallon ja modernin arkkitehtuurin kaupunki tämä on nostettu esille myös Jyväskylän arkkitehtuuripoliittisessa ohjelmassa kaupungin rakentamista ohjaavana johtoajatuksena.

Lisätiedot

TUUSULAN PERHETUKIKESKUS

TUUSULAN PERHETUKIKESKUS TUUSULAN PERHETUKIKESKUS Päärakennus Koivukujan vastaanottokoti Kotorannan lastenkoti NÄKYMÄ TUUSULANJÄRVEN PUOLELTA RAKENTAMISEN JÄLKEEN Kotorannankuja 2 00430 Tuusula Nykyiset rakennukset: Päärakennus

Lisätiedot

OULUN KESKUSTAN KATUYMPÄRISTÖN YLEISSUUNNITELMA ESITTELY. Elokuu 2003 ( muutokset 22.3.2004 rsh)

OULUN KESKUSTAN KATUYMPÄRISTÖN YLEISSUUNNITELMA ESITTELY. Elokuu 2003 ( muutokset 22.3.2004 rsh) OULUN KESKUSTAN KATUYMPÄRISTÖN YLEISSUUNNITELMA ESITTELY Elokuu 2003 ( muutokset 22.3.2004 rsh) YLEISSUUNNITTELMAN LAADINTA Oulun keskustan katuympäristön yleissuunnittelu käynnistetty kesäkuulla 2002.

Lisätiedot

Innovaatioita julkiseen investointiin - Vantaan lähes nollaenergiapäiväkoti

Innovaatioita julkiseen investointiin - Vantaan lähes nollaenergiapäiväkoti 09.06.2014 Innovaatioita julkiseen investointiin - Vantaan lähes nollaenergiapäiväkoti Arja Lukin Kaupunginarkkitehti Vantaan kaupunki Tilakeskus Miksi lähes nollaenergiapilotti? Strategia velvoittaa:

Lisätiedot

Lappeenrannan kaupunki Rauhan sataman alue Asemakaava, asemakaavan muutos

Lappeenrannan kaupunki Rauhan sataman alue Asemakaava, asemakaavan muutos Liite 7 Lappeenrannan kaupunki Rauhan sataman alue Asemakaava, asemakaavan muutos RAKENTAMISTAPAOHJEET 3.7.2013 1 Rauhan sataman alue; asemakaava, asemakaavan muutos Rakentamistapaohjeet 3.7.2013 YLEISTÄ

Lisätiedot

Pyöräilyä ja kävelyä kaavoihin kangistumatta

Pyöräilyä ja kävelyä kaavoihin kangistumatta Pyöräilyä ja kävelyä kaavoihin kangistumatta 8.12.2010, Oulu Bussiyhteyksiin perustuva joukkoliikenne -seminaari Pasi Metsäpuro Tampereen teknillinen yliopisto Tiedonhallinnan ja logistiikan laitos Liikennesuunnittelun

Lisätiedot

Mänttä-Vilppulan kehityskuva. Rakennemallivaihtoehdot ja vertailu 28.4.2011

Mänttä-Vilppulan kehityskuva. Rakennemallivaihtoehdot ja vertailu 28.4.2011 Mänttä-Vilppulan kehityskuva Rakennemallivaihtoehdot ja vertailu 28.4.2011 RAKENNEMALLIVAIHTOEHDOT Rakennemallivaihtoehtojen kautta etsitään Mänttä-Vilppulalle paras mahdollinen tulevaisuuden aluerakenne

Lisätiedot

Espoo rakentaa puusta. Puupäivä 28.11. 2013 Teknisen toimen johtaja Olavi Louko

Espoo rakentaa puusta. Puupäivä 28.11. 2013 Teknisen toimen johtaja Olavi Louko Espoo rakentaa puusta Puupäivä 28.11. 2013 Teknisen toimen johtaja Olavi Louko Puurakentaminen on tulevaisuutta Espoon, TEM:n ja Aalto-yliopiston yhteistyösopimus. Tarkoituksena on edistää merkittävästi

Lisätiedot

Mäntsälän maankäytön visio 2040. Rakennemallien kuvaukset

Mäntsälän maankäytön visio 2040. Rakennemallien kuvaukset Mäntsälän maankäytön visio 2040 Rakennemallien kuvaukset 1 Sisällysluettelo 1 Rakennemallien kuvaukset... 3 1.1 Kaikilla mausteilla... 4 1.2 Pikkukaupunki... 6 1.3 Nykymalliin... 8 2 Vaikutusten arviointi...virhe.

Lisätiedot

VUORES, KOUKKURANTA. Julkisivuvärit ja lämmitysratkaisut 16.11.2012

VUORES, KOUKKURANTA. Julkisivuvärit ja lämmitysratkaisut 16.11.2012 VUORES, KOUKKURANTA Tontinkäyttösuositus Julkisivuvärit ja lämmitysratkaisut 16.11.2012 liittyy rakentamistapaohjeeseen ro-8263 TONTINKÄYTTÖSUOSITUS Esimerkkinä korttelin 7685 tontit 1, 2, 3 ja 4. Päärakennusten

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI LAUSUNTO 153 1 KAUPUNGINMUSEO KESKI-UUDENMAAN MAAKUNTAMUSEO Sanna Granbacka 18.12.2009

HELSINGIN KAUPUNKI LAUSUNTO 153 1 KAUPUNGINMUSEO KESKI-UUDENMAAN MAAKUNTAMUSEO Sanna Granbacka 18.12.2009 HELSINGIN KAUPUNKI LAUSUNTO 153 1 Rakennusvalvontaviraston lausuntopyyntö 4.12.2009, 8-3385-09-E LAIVASTOKATU 4 (8/147/4), ULLAKKORAKENTAMIS- JA HISSI- SUUNNITELMAT Museo 2009-277 Kaupunginmuseo on tutustunut

Lisätiedot

NURMEKSEN ASEMAPUISTON ALUEEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 14/ 10/ 2009 JENNI LEINONEN OULUN YLIOPISTO

NURMEKSEN ASEMAPUISTON ALUEEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 14/ 10/ 2009 JENNI LEINONEN OULUN YLIOPISTO NURMEKSEN ASEMAPUISTON ALUEEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 14/ 10/ 2009 JENNI LEINONEN OULUN YLIOPISTO ALUEEN RAKEISUUSKAAVIO - SYVENTYMISALUE PUNAISELLA ALUESUUNNITELMALUONNOS PAIKOITUS - VÄHINTÄÄN 1 AUTOPAIKKA

Lisätiedot

Mistä yhteisölähtöisessä. paikallisessa. kehittämisessä on kyse? Sanna Sihvola, YTR/maa- ja metsätalousministeriö

Mistä yhteisölähtöisessä. paikallisessa. kehittämisessä on kyse? Sanna Sihvola, YTR/maa- ja metsätalousministeriö Mistä yhteisölähtöisessä paikallisessa kehittämisessä on kyse? Sanna Sihvola, YTR/maa- ja metsätalousministeriö Esityksen sisältö Tervetuloa! Periaatteet Yhteinen työväline kaikille alueille 2 Kyse on

Lisätiedot

KUOPION ASEMANSEUDUN KONSEPTISUUNNITELMA KUOPION PORTTI

KUOPION ASEMANSEUDUN KONSEPTISUUNNITELMA KUOPION PORTTI KUOPION ASEMANSEUDUN KUOPION PORTTI 19.5.2016 KUOPION ASEMANSEUDUN KUOPION PORTTI Monipuolinen kokonaisuus Lähtökohtana koko hankealueella moderni hybridirakentaminen, jossa asumisen osuus noin 1/3 Liikenteen

Lisätiedot

KAISA-TALO HELSINGIN YLIOPISTON KESKUSTAKAMPUKSEN KIRJASTO

KAISA-TALO HELSINGIN YLIOPISTON KESKUSTAKAMPUKSEN KIRJASTO KAISA-TALO HELSINGIN YLIOPISTON KESKUSTAKAMPUKSEN KIRJASTO 14.12.2009 Kaisatalo hanke Visio Keskustakampuksen tiedekirjasto on opiskelijoiden ja tutkijoiden arvostama tutkimus-, opiskelu- ja työskentely-ympäristö,

Lisätiedot

Inkoo 2020 18.6.2015

Inkoo 2020 18.6.2015 Inkoo 2020 18.6.2015 Inkoon missio Inkoon kunta luo edellytyksiä inkoolaisten hyvälle elämälle sekä tarjoaa yritystoiminnalle kilpailukykyisen toimintaympäristön. Kunta järjestää inkoolaisten peruspalvelut

Lisätiedot

OULUNKYLÄ-SEURAN TOIMINTASUUNNITELMA 2011

OULUNKYLÄ-SEURAN TOIMINTASUUNNITELMA 2011 1 OULUNKYLÄ-SEURAN TOIMINTASUUNNITELMA 2011 A. Oulunkylä - asuinalueen toiminnallisuus, viihtyvyys ja yhteisöllisyys Tavoitteet * Oulunkylä säilyy ja kehittyy toiminnallisena, palvelevana, viihtyisänä

Lisätiedot

KANKAAN PIIPPURANTA / JYVÄSKYLÄN KANKAAN ENTISEN TEHDASALUEEN ALOITUSKORTTELIEN ARKKITEHTUURIKILPAILU " o h o i! " 1/5

KANKAAN PIIPPURANTA / JYVÄSKYLÄN KANKAAN ENTISEN TEHDASALUEEN ALOITUSKORTTELIEN ARKKITEHTUURIKILPAILU  o h o i!  1/5 o h o i! rakennukset ja kaupunkikuva ankaan tehdasalueen aloituskorttelit sijoittuvat alueen sydämen, vanhan tehdasrakennuksen ympärille. Tehtaan mittakaava ja materiaalimaailma toistuu asuinkortteleiden

Lisätiedot

RAUMAN KAUPUNKI KAAVOITUS

RAUMAN KAUPUNKI KAAVOITUS M O N N A N U M M I R A K E N T A M I S T A P A O H J E E T RAUMAN KAUPUNKI KAAVOITUS 8.10.2002 Lähtökohdat Monnanummen alue sijaitsee kaupunki- ja maalaismaiseman rajavyöhykkeellä. Se rajautuu pohjoisessa

Lisätiedot

Perinteinen suomalainen puukaupunki esikuvana nykyasuntorakentamiselle

Perinteinen suomalainen puukaupunki esikuvana nykyasuntorakentamiselle Perinteinen suomalainen puukaupunki esikuvana nykyasuntorakentamiselle Puu on historiallisesti katsoen ollut kulttuurissamme käytetyin ja tärkein rakennusmateriaali. Puuta on ollut helposti saatavilla

Lisätiedot

Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus. Jenni Kuja-Aro 19.11.2014

Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus. Jenni Kuja-Aro 19.11.2014 Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus Jenni Kuja-Aro 19.11.2014 Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus Suomi, jonka haluamme 2050. Kansallinen kestävän kehityksen strategia uudistettu 2013 Perinteisen

Lisätiedot

Kaupunginhallitus 07.03.2011 Sivu 1 / 1

Kaupunginhallitus 07.03.2011 Sivu 1 / 1 Kaupunginhallitus 07.03.2011 Sivu 1 / 1 1003/00.01.00/2011 Kaupunginhallituksen konsernijaosto 13 28.2.2011 91 Yhtiön perustaminen hallinnoimaan Opinmäen kiinteistöä Valmistelijat / lisätiedot: Jouni Majuri,

Lisätiedot

ASEMAKAAVAN MUUTOS 685/AKM SILTAKODIN LAAJENNUS Keskustan (1.) kaup.osan korttelin 24 tontit 3 ja 11 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 08.04.2014.

ASEMAKAAVAN MUUTOS 685/AKM SILTAKODIN LAAJENNUS Keskustan (1.) kaup.osan korttelin 24 tontit 3 ja 11 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 08.04.2014. ASEMAKAAVAN MUUTOS 685/AKM SILTAKODIN LAAJENNUS Keskustan (1.) kaup.osan korttelin 24 tontit 3 ja 11 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 08.04.2014. 1. SUUNNITTELUALUE Suunnittelualue sijaitsee keskustan

Lisätiedot

Liike- ja toimistorakennusten korttelialue.

Liike- ja toimistorakennusten korttelialue. Ulkoasu selitys ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: Asuinkerrostalojen korttelialue, jolle saa sijoittaa liike- ja toimistotiloja enintään 10 prosenttia kerrosalasta. Asuin-, liike- hotelli- ja toimistorakennusten

Lisätiedot

Investointien rahoituksen vaihtoehdot ja valinta / PM

Investointien rahoituksen vaihtoehdot ja valinta / PM 17.5.2011 1(6) Investointien rahoituksen vaihtoehdot ja valinta / PM Kuntayhtymän talousarviossa ja suunnitelmassa investointien määrä on pyritty pitämään poistojen suuruusluokassa. Suuret rakennusinvestoinnit

Lisätiedot

TIKKUTEHTAANTIE 1 40800 JYVÄSKYLÄ

TIKKUTEHTAANTIE 1 40800 JYVÄSKYLÄ TIKKUTEHTAANTIE 1 40800 JYVÄSKYLÄ TOIMISTORAKENNUS TONTTEINEEN Maa pinta-ala: 1,9 ha Rakennukset: 8.300 m 2 KEHITYSKOHDE Kaupan kohteena on kaksi (2) kiinteistöä rakennuksineen Osoite: Tikkutehtaantie

Lisätiedot

Kaupunkisuunnittelun keinot viherympäristön luomisessa

Kaupunkisuunnittelun keinot viherympäristön luomisessa KAUPUNGIN STRATEGIA YLEISKAAVA ARKKITEHTUURIPOLIITTINEN OHJELMA HULEVESIOHJELMA VIHERALUEOHJELMA ASEMAKAAVAT RAKENNUSTAPAOHJEET GREEN CITY OSALLISTAMINEN Kaupunkisuunnittelun keinot viherympäristön luomisessa

Lisätiedot

Sustainability in Tourism -osahanke

Sustainability in Tourism -osahanke 25.3.2013 Päivi Lappalainen Matkailun ja elämystuotannon osaamiskeskus Osaprojektin tavoitteet Osaprojektin tavoitteena oli työpajojen ja tilaisuuksien kautta koota yritysten näkemyksiä ja tarvetta vastuullisen

Lisätiedot

-päästöjään ainakin 20 % vuoteen 2020 mennessä.

-päästöjään ainakin 20 % vuoteen 2020 mennessä. Helsinki aikoo vähentää CO 2 -päästöjään ainakin 20 % vuoteen 2020 mennessä. Jotta tavoitteet saavutetaan, tarvitaan uudenlaista yhteistyötä kaupungin, sen asukkaiden, kansalaisjärjestöjen sekä yritysten

Lisätiedot

Kiinteistö- ja rakentamisfoorumi KIRA 6.9.2011

Kiinteistö- ja rakentamisfoorumi KIRA 6.9.2011 Kiinteistö- ja rakentamisfoorumi KIRA 6.9.2011 viheralueiden merkitys ja mahdollisuudet kaupunkisuunnittelussa Terhi Tikkanen-Lindström WSP Ympäristö & Arkkitehtuuri muutosvoimia kaupunkien tiivistyminen

Lisätiedot

Tikkurilan lähivuodet. Heureka 14.3.2014 Projektijohtaja Heikki Virkkunen Vantaan kaupunki

Tikkurilan lähivuodet. Heureka 14.3.2014 Projektijohtaja Heikki Virkkunen Vantaan kaupunki Tikkurilan lähivuodet Heureka 14.3.2014 Projektijohtaja Heikki Virkkunen Vantaan kaupunki 1932 Tikkurila 1942 Tikkurila Tikkurilan keskusta v. 2010 Tikkurilan keskusta v. 2015 (DIXIn eteläpää tuolloin

Lisätiedot

Liiketilat Kivistössä. Kivijalalla koreasti keskustelutilaisuus Projektijohtaja Gilbert Koskela 7.4.2015

Liiketilat Kivistössä. Kivijalalla koreasti keskustelutilaisuus Projektijohtaja Gilbert Koskela 7.4.2015 Liiketilat Kivistössä Kivijalalla koreasti keskustelutilaisuus Projektijohtaja Gilbert Koskela 7.4.2015 Marja-Vantaan ydinkeskustan asemakaavatyö 230 600 Vantaan kaupunki, Gilbert Koskela 2 Marja-Vantaan

Lisätiedot

LUOLALAN TEOLLISUUSTONTIN KAUPPAPAIKKASELVITYS

LUOLALAN TEOLLISUUSTONTIN KAUPPAPAIKKASELVITYS LUOLALAN TEOLLISUUSTONTIN KAUPPAPAIKKASELVITYS Naantalissa Luolalan kaupunginosassa on korttelissa 7 tontit 4, 5 ja 6 osoitettu liike- ja toimistorakennusten korttelialueeksi kaavamerkinnällä (K-1). Korttelialueelle

Lisätiedot

Vanha Suurtori. Vapaan tilan sydän 2015. Vallaton visio Benito Casagranden hengessä

Vanha Suurtori. Vapaan tilan sydän 2015. Vallaton visio Benito Casagranden hengessä Vanha Suurtori Vapaan tilan sydän 2015 Vallaton visio Benito Casagranden hengessä 1 Katseet tulevaisuuteen Kaupunki laajenee ja kehittyy. Tätä kehitystä täytyy ohjata dynaaminen ympäristökäsitys. Asioita

Lisätiedot

Kiinteistö Oy Mikonkatu 2 Pohjoisesplanadi 35. Historiallisesti arvokas kiinteistö Gasellikorttelissa. Toimitilaa Helsingin ytimessä

Kiinteistö Oy Mikonkatu 2 Pohjoisesplanadi 35. Historiallisesti arvokas kiinteistö Gasellikorttelissa. Toimitilaa Helsingin ytimessä Kiinteistö Oy 2 Pohjoisesplanadi 35 Historiallisesti arvokas kiinteistö Gasellikorttelissa Toimitilaa Helsingin ytimessä 1 Merkittävä osa Helsingin rakennushistoriaa Helsingissä elettiin 1880-luvulla voimakkaan

Lisätiedot

KUNTAINFRAN ELINKAARILASKENNASTA KOHTI OMAISUUDEN HALLINTAA. SKTY 22.5.2015 Jyrki Paavilainen

KUNTAINFRAN ELINKAARILASKENNASTA KOHTI OMAISUUDEN HALLINTAA. SKTY 22.5.2015 Jyrki Paavilainen KUNTAINFRAN ELINKAARILASKENNASTA KOHTI OMAISUUDEN HALLINTAA SKTY 22.5.2015 Jyrki Paavilainen TERMIT JA NIMIKKEET 1/2 Infran pito Maankäytön suunnittelu Hankkeiden ohjelmointi Rakentaminen Infran hallinta

Lisätiedot

UUSI kankaanpää!- Työpajan sisältö. Uusi Kaupunki Kollektiivi Oy www.uusi-kaupunki.fi Kalevankatu 38, liiketila 5 00180 Helsinki

UUSI kankaanpää!- Työpajan sisältö. Uusi Kaupunki Kollektiivi Oy www.uusi-kaupunki.fi Kalevankatu 38, liiketila 5 00180 Helsinki Uusi Kaupunki Kollektiivi Oy www.uusi-kaupunki.fi Kalevankatu 38, liiketila 5 00180 Helsinki Kankaanpään kaupunki Kaupunginarkkitehti Ilmari Mattila UUSI kankaanpää!- kaupunkisuunnittelutyöpaja TARJOUS

Lisätiedot

Jyväskylän Äijälänsalmi tontinluovutuskilpailu Kieppi 1 2 3 4 5 ASEMAPIIRROS 1/500. Jyväskylän Äijälänsalmi tontinluovutuskilpailu. nimim.

Jyväskylän Äijälänsalmi tontinluovutuskilpailu Kieppi 1 2 3 4 5 ASEMAPIIRROS 1/500. Jyväskylän Äijälänsalmi tontinluovutuskilpailu. nimim. Jyväskylän Äijälänsalmi tontinluovutuskilpailu nimim. Kieppi Äijälänsalmen tontti on rakentamiseen kiinnostava ja haastava. Perinteisesti rakennuspaikka on ollut avointa maisematilaa, jota hyvin vaihteleva

Lisätiedot

LINJA-AUTOASEMAN JA AMIZZAN KORTTELIN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 18.3.2009

LINJA-AUTOASEMAN JA AMIZZAN KORTTELIN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 18.3.2009 1(6) LINJA-AUTOASEMAN JA AMIZZAN KORTTELIN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 18.3.2009 PROJ.NRO XXX Asemakaavan muutos Keskustie 1 ja-3, korttelit 304 ja 306, OSOITE TAI MUU PAIKANNUS

Lisätiedot

OSIO 3 TASALAN AUKIO RAISIO JATKOSUUNNITTELU 23.3.2011 43 KIRSTI SIVÉN & ASKO TAKALA ARKKITEHDIT OY

OSIO 3 TASALAN AUKIO RAISIO JATKOSUUNNITTELU 23.3.2011 43 KIRSTI SIVÉN & ASKO TAKALA ARKKITEHDIT OY OSIO 3 TASALAN AUKIO RAISIO JATKOSUUNNITTELU 23.3.2011 43 KIRSTI SIVÉN & ASKO TAKALA ARKKITEHDIT OY TASALAN AUKION KEHITTÄMINEN Raision ydinkeskustan kohentumisen ja asiakasvirtojen elpymisen edellytys

Lisätiedot

Lohjan kauppakeskus Melba TULE TEKEMÄÄN VAIKUTUS KAUPUNKIKUVAAN.

Lohjan kauppakeskus Melba TULE TEKEMÄÄN VAIKUTUS KAUPUNKIKUVAAN. Lohjan kauppakeskus Melba TULE TEKEMÄÄN VAIKUTUS KAUPUNKIKUVAAN. Kauppakeskus Melba LISÄTIETOJA 02071 56199 Tuomas Sundell Kiinteistökehityspäällikkö tuomas.sundell@lemminkainen.com elävöittää Lohjan kaupunkikuvaa

Lisätiedot

Ohjelmaperusteinen kehittäminen ja isot hankkeet osana kaupungin vetovoimaisuutta

Ohjelmaperusteinen kehittäminen ja isot hankkeet osana kaupungin vetovoimaisuutta 1 Tampereen pormestarin puheenvuoro Suomalais Saksalaisessa Ystävyyskuntakokouksessa 17.6.2011 Ohjelmaperusteinen kehittäminen ja isot hankkeet osana kaupungin vetovoimaisuutta Hyvät suomalais saksalaisen

Lisätiedot

Kaupunkivalaistuksen suunnittelu

Kaupunkivalaistuksen suunnittelu Kaupunkivalaistuksen suunnittelu Jyväskylä 8.8.2014 Leena Kaanaa Ympäristösi parhaat tekijät 2 Laadukas valaistus Pitkä elinikä, kestää aikaa ja kulutusta Kestävät ja toimivat materiaalit Muotoilu, ulkonäkö,

Lisätiedot

Winter is an attitude. Elävä kaupunkikeskusta Juhlakonferenssi 29.8.2012 Tuottaja Saara Saarteinen

Winter is an attitude. Elävä kaupunkikeskusta Juhlakonferenssi 29.8.2012 Tuottaja Saara Saarteinen Winter is an attitude Elävä kaupunkikeskusta Juhlakonferenssi 29.8.2012 Tuottaja Saara Saarteinen Winter is an attitude: Projektin tavoite 1) Winter is attitude projektin avulla halutaan elävöittää

Lisätiedot

Koirapalveluiden yleissuunnitelma Tampereen kaupunki kaupunkiympäristön kehittäminen

Koirapalveluiden yleissuunnitelma Tampereen kaupunki kaupunkiympäristön kehittäminen Koirapalveluiden yleissuunnitelma Tampereen kaupunki kaupunkiympäristön kehittäminen Koirapalvelut Koirapalvelut ovat kaupungin tarjoamia palveluita koiran omistaville kuntalaisille Koirapuistojen lisäksi

Lisätiedot

C&J 1203 VUORES "KATOS" TONTINKÄYTTÖSUUNNITELMA, 2. VAIHE KORTTELI 7632 VUORES "KATOS" TONTINKÄYTTÖSUUNNITELMA KORTTELI 7632

C&J 1203 VUORES KATOS TONTINKÄYTTÖSUUNNITELMA, 2. VAIHE KORTTELI 7632 VUORES KATOS TONTINKÄYTTÖSUUNNITELMA KORTTELI 7632 C&J 03 Vuoreskeskus itä, asemakaava nro 86 tontinkäyttösuunnitelma ts-86-3 kortteli 763 VUORES VUORES "KATOS" TONTINKÄYTTÖSUUNNITELMA,. VAIHE KORTTELI 763 "KATOS" TONTINKÄYTTÖSUUNNITELMA KORTTELI 763 CEDERQVIST

Lisätiedot

Tammelan täydennysrakentamisen visio täältä tulevaisuuteen?

Tammelan täydennysrakentamisen visio täältä tulevaisuuteen? Tammelan täydennysrakentamisen visio täältä tulevaisuuteen? Markus Laine & Helena Leino & Minna Santaoja markus.laine@uta.fi,helena.leino@uta.fi, minna.santaoja@uta.fi 22.8.2014 Tulevaisuuden tutkimuksen

Lisätiedot

Marja-Vantaan puurakentamismahdollisuudet

Marja-Vantaan puurakentamismahdollisuudet Marja-Vantaan puurakentamismahdollisuudet Puurakentamisen RoadShow - Vantaa projektinjohtaja Reijo Sandberg reijo.sandberg@vantaa.fi Marja-Vantaa-projekti Maankäytön ja ympäristön toimiala Vantaan kaupunki

Lisätiedot

Wood City. Kokonainen kortteli täynnä uniikkia designia ja urbaania yhteisöllisyyttä Jätkäsaaressa, keskellä Helsinkiä.

Wood City. Kokonainen kortteli täynnä uniikkia designia ja urbaania yhteisöllisyyttä Jätkäsaaressa, keskellä Helsinkiä. Wood City Kokonainen kortteli täynnä uniikkia designia ja urbaania yhteisöllisyyttä Jätkäsaaressa, keskellä Helsinkiä. Puun moderni paluu Wood City on näyttävä nyky- ja puuarkkitehtuurin taidonnäyte ja

Lisätiedot

Ote ja tiivistelmä Lohjan keskustan pysäköintiselvityksestä 2006. Lohjan keskustan pysäköintiselvitys

Ote ja tiivistelmä Lohjan keskustan pysäköintiselvityksestä 2006. Lohjan keskustan pysäköintiselvitys Ote ja tiivistelmä Lohjan keskustan pysäköintiselvityksestä 2006 Lohjan keskustan pysäköintiselvitys Syyskuu 2006 14 Kuva 2. Maksimikäyttöasteet. Lohjan keskustan pysäköintiselvitys Lohjan keskustan pysäköintiselvitys

Lisätiedot

1.011 Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue. 1.04 Erillispientalojen korttelialue. 12.01 3 m kaava-alueen rajan ulkopuolella oleva viiva.

1.011 Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue. 1.04 Erillispientalojen korttelialue. 12.01 3 m kaava-alueen rajan ulkopuolella oleva viiva. Määräysnumero Ulkoasu 0.9 selitys ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA MÄÄRÄYKSET SÄÄKSVUORI: 1.011 Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue. 1.04 Erillispientalojen korttelialue. 5.02 Lähivirkistysalue. 12.01

Lisätiedot

Vastineet koskien Taipalsaaren kirkonkylän asemakaavan muutosta tila Ahjo 831-417-5-137 (Kirkonkylän koulun tontin asemakaavan muutos)

Vastineet koskien Taipalsaaren kirkonkylän asemakaavan muutosta tila Ahjo 831-417-5-137 (Kirkonkylän koulun tontin asemakaavan muutos) Vastineet koskien Taipalsaaren kirkonkylän asemakaavan muutosta tila Ahjo 831-417-5-137 (Kirkonkylän koulun tontin asemakaavan muutos) Kaavaluonnoksesta saadut huomautukset ja niihin laaditut vastineet

Lisätiedot

Vantaan kaupunki Kielotie 28 Puhelin 09 839 11 Kaupunkisuunnittelu 01300 www.vantaa.fi

Vantaan kaupunki Kielotie 28 Puhelin 09 839 11 Kaupunkisuunnittelu 01300 www.vantaa.fi Aviapoliksen kaavarunko Maanomistajien aamukahvitilaisuus Aika: 28.5.2015 klo 08.00-09.30 Paikka: Galleria K Paikalla: henkilöä Vantaan kaupungin edustajat: Leea Markkula-Heilamo vs. apulaiskaupunginjohtaja

Lisätiedot

Loimaan seutukunnan kehityskäytävähankkeet maankäytön kehittämisen näkökulmasta

Loimaan seutukunnan kehityskäytävähankkeet maankäytön kehittämisen näkökulmasta Loimaan seutukunnan kehityskäytävähankkeet maankäytön kehittämisen näkökulmasta Aluerakenteen seutukunnallinen kehittämisstrategia Kehittämisen päämääränä 2020: Vahvistaa koko seutukunnan tasapainoista

Lisätiedot

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen MAANTIETO Maantiedon päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Sisältöalueet Maantieteellinen tieto ja ymmärrys T1 tukea oppilaan jäsentyneen karttakuvan

Lisätiedot

Elinvoimaa täydennysrakentamisella. Täydennysrakentamiskäytäntöjen kehittäminen -klinikan aloitusseminaari 14.11.2014

Elinvoimaa täydennysrakentamisella. Täydennysrakentamiskäytäntöjen kehittäminen -klinikan aloitusseminaari 14.11.2014 Elinvoimaa täydennysrakentamisella Täydennysrakentamiskäytäntöjen kehittäminen -klinikan aloitusseminaari 14.11.2014 Lähtökohtia Täydennysrakentaminen on tärkeää ja tästä ollaan samaa mieltä Kasvukeskukset

Lisätiedot

Kaupunkikehitysryhmä. Keskustahanke

Kaupunkikehitysryhmä. Keskustahanke MAL-VERKOSTON TAPAAMINEN 14.5.2014 Tampereen ja keskustan kehittämisohjelma Tampereen kaupunkiseudun MAL-aiesopimus ja Asemakeskushanke Tampereen Asemakeskuksen suunnittelukilpailu Tullin alueen visiotyö

Lisätiedot

Täydennysrakentaminen taajamakuvan kohentajana Suunnitelma Nastolan Rakokiveen

Täydennysrakentaminen taajamakuvan kohentajana Suunnitelma Nastolan Rakokiveen Täydennysrakentaminen taajamakuvan kohentajana Suunnitelma Nastolan Rakokiveen Lahden Ammattikorkeakoulu, opinnäytetyö Henna Leppänen Liikekeskus kasvuun Rakokivi remonttiin -työseminaari 7.5.2015 Sisältö

Lisätiedot

Kaavarungon mukainen asemakaavan muutosluonnos vaihtoehto VE1

Kaavarungon mukainen asemakaavan muutosluonnos vaihtoehto VE1 Kaavarungon mukainen asemakaavan muutosluonnos vaihtoehto VE1 Vaihtoehto VE 2 Vaihtoehto VE 3 Luonnosvaihtoehdot yleisesti nähtävillä 29.5.-1.8.2008 Mielipiteitä: uheluita 2 Sähköposteja 6 Kuntalaisten

Lisätiedot