Kuntaidentiteetti 2009 Kuinka kauan olette asunut kunnassanne? 2. Minä vuonna olette syntynyt 3. Sukupuoli Yhteensä 100% 4. Siviilisääty Yhteensä

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kuntaidentiteetti 2009 Kuinka kauan olette asunut kunnassanne? 2. Minä vuonna olette syntynyt 3. Sukupuoli Yhteensä 100% 4. Siviilisääty Yhteensä"

Transkriptio

1 Kuntaidentiteetti 2009 Yhteenvetoraportti N=876 Julkaistu: Vertailuryhmä: Kuinka kauan olette asunut kunnassanne? vuotta avg: 28,86 2. Minä vuonna olette syntynyt avg: 1 955,41 3. Sukupuoli Vastaus Lukumäärä Prosentti 20% 40% 60% 80% 100% 1. mies 20 41,67% 2. nainen 28 58,33% Yhteensä % 4. Siviilisääty Vastaus Lukumäärä Prosentti 20% 40% 60% 80% 100% 1. naimisissa/avoliitossa 35 72,92% 2. naimaton 7 14,58% 3. muu (leski/eronnut) 6 12,50% Yhteensä % 5. Koulutuksenne? (valitkaa vain yksi vaihtoehto) Vastaus Lukumäär ä Prosent ti 20% 40% 60% 80% 100% Kansa-/peruskoulu 4 8,16% Ammattikoulu/kurssi 9 18,37% 3 Ylioppilas (ei ammattikoulutusta) 0 0,00% Sivu 1

2 . 4. Opisto-/ koulutason tutkinto 15 30,61% 5. Alempi korkeakoulututkinto/ammattikorkeak oulu 12 24,49% Ylempi korkeakoulututkinto 8 16,33% Muu, mikä 1 2,04% Yhteensä % 6. Mikä on ammattiasemanne tällä hetkellä? (Valitkaa vain yksi vaihtoehto) Vastaus Lukumäärä Prosentti 20% 40% 60% 80% 100% 1. Johtava asema 4 8,16% 2. Ylempi toimihenkilö 2 4,08% 3. Alempi toimihenkilö 5 10,20% 4. Työntekijä 9 18,37% 5. Yrittäjä 10 20,41% 6. Maatalousyrittäjä 2 4,08% 7. Opiskelija 0 0,00% 8. Hoidan lapsia/kotia/omaisia 0 0,00% 9. Työtön/lomautettu 0 0,00% 10. Eläkeläinen 17 34,69% 11. Muu, mikä 0 0,00% Yhteensä % 7. Nykyinen työnantajanne? (Valitkaa vain yksi vaihtoehto) Vastaus Lukumäärä Prosentti 20% 40% 60% 80% 100% 1. Kunta/kuntayhtymä 12 24,49% 2. Kunnan 2 4,08% Sivu 2

3 3. yhtiö/liikelaitos Valtio/ muu julkinen 2 4,08% 4. Järjestö/yhdistys 0 0,00% 5. Yritys 6 12,24% 6. Oma yritys/itse työllistynyt 11 22,45% 7. Ei työelämässä 15 30,61% 8. Muu, mikä 1 2,04% Yhteensä % 8. Nykyinen perhemuotonne? Vastaus Lukumäärä Prosentti 20% 40% 60% 80% 100% 1. Yksin asuva 9 18,37% Kahden tai useamman aikuisen talous, ei alaikäisiä lapsia Kahden tai useamman aikuisen talous, yksi tai useampia alaikäisiä lapsia Yhden aikuisen talous, yksi tai useampia alaikäisiä lapsia 27 55,10% 10 20,41% 3 6,12% 5. Muu, mikä 0 0,00% Yhteensä % 9. Yhteiskunnallisia näkemyksiä kuvataan julkisessa keskustelussa usein vasemmisto-oikeisto -ulottuvuudella. Miten sijoittaisitte itsenne tälle ulottuvuudelle? Vastaus Lukumäärä Prosentti 20% 40% 60% 80% 100% 1. Vasemmisto 2 4,26% Sivu 3

4 ,64% ,53% ,68% 5. Oikeisto 7 14,89% Yhteensä % 10. Miten tyytyväinen olette Erittäin tyytymätön (Arvo: 1) Erittäin (Arvo: (Arvo: (Arvo: tyytyväinen 2) 3) 4) (Arvo: 5) Yhteensä Nykyiseen elämäntilanteeseenne yleensä (avg: 4,18) Omaan tai perheenne taloudelliseen tilanteeseen (avg: 3,79) Omaan tai perheenne asumistilanteeseen (avg: 4,26) Sosiaalisiin suhteisiin ympäristössänne (avg: 3,88) Kuntanne yhteisöllisyyteen (avg: 3,02) 100 % 100 % 100 % 100 % 100 % Yhteensä 1 % 7 % 24 % 44 % 24 % 11. Mitä sanomalehtiä luette? Vastaus Lukumäärä Prosentti 20% 40% 60% 80% 100% 1. En lue sanomalehtiä 1 2,04% 2. Etelä-Suomen Sanomat 44 89,80% 3. Paikallinen ilmaisjakelulehti 41 83,67% Sivu 4

5 4. Käytän vain internettiä 2 4,08% 5. Paikallislehti/pitäjänlehti, tilattava, mikä 6. Valtakunnallinen sanomalehti, mikä 11 22,45% 17 34,69% Yhteensä 12. Ihminen voi samaistua ja kokea kuuluvansa erilaisiin alueellisiin kokonaisuuksiin. Missä määrin koette samaistuvanne tai koette yhteenkuuluvaisuutta seuraaviin alueellisiin kokonaisuuksiin? Erittäin vähän 2 (Arvo: 3 (Arvo: 4 (Arvo: Erittäin paljon Yhteensä (Arvo: 1) 2) 3) 4) (Arvo: 5) Lähin naapurusto (avg: 3,42) Kaupunginosa tai kylä (avg: 3,44) Seurakunta (avg: 2,81) Asuinkunta tai - kaupunki (avg: 3,71) Maakunta (avg: 3,15) 100 % 100 % 100 % 100 % 100 % Lääni (avg: 2,43) 100 % Suomi (avg: 4,42) 100 % Pohjola (avg: 3,49) 100 % Euroopan Unioni (avg: 2,68) 100 % Yhteensä 8 % 17 % 28 % 33 % 14 % 17. Onko teillä sukulaisia asuinkunnassanne? Vastaus Lukumäärä Prosentti 20% 40% 60% 80% 100% Sivu 5

6 1. Ei 15 32,61% 2. Kyllä 31 67,39% Yhteensä % 18. Asutteko Vastaus Lukumäärä Prosentti 20% 40% 60% 80% 100% Kuntakeskuksessa tai kantakaupungissa Esikaupungissa, lähiössä tai keskustan reunaalueella 18 37,50% 4 8,33% 3. Kylän keskustassa 6 12,50% 4. Hajaasutusalueella 20 41,67% Yhteensä % 19. Miten todennäköistä on, että asutte koko loppuelämänne nykyisessä asuinkunnassanne? Vastaus Lukumäärä Prosentti 20% 40% 60% 80% 100% 1. Erittäin todennäköistä 20 40,82% ,57% ,16% ,24% 5. Erittäin epätodennäköistä 5 10,20% Yhteensä % 20. Kuvitelkaa tilanne, jossa en kunnat kilpailevat keskenään siitä, missä kunnassa/kaupungissa on "hyvä asua ja elää". Miten arvioisitte nykyisen asuinkuntanne sijoittuvan kilpailussa? Vastaus Lukumäärä Prosentti 20% 40% 60% 80% 100% 1. Erittäin huonosti 1 2,13% Sivu 6

7 ,64% ,77% ,81% 5. Erittäin hyvin 13 27,66% Yhteensä % 21. Kuinka oheiset määritelmät kuvaavat omaa asuinkuntaanne Erittäin huonosti 2 (Arvo: 3 (Arvo: 4 (Arvo: Erittäin Yhteensä hyvin (Arvo: (Arvo: 1) 2) 3) 4) 5) tuttu (avg: 4,25) turvallinen (avg: 4,28) tunnettu (avg: 3,60) läheinen (avg: 3,76) välittävä (avg: 3,11) auttava (avg: 3,11) yhteisöllinen (avg: 3,17) urheilullinen (avg: 3,87) kulttuurinen (avg: 2,98) avoin (avg: 2,83) 100 % 100 % 100 % 100 % 100 % 100 % 100 % 100 % 100 % 100 % Yhteensä 2 % 12 % 36 % 35 % 16 % 30. Pidättekö kuntaa pelkästään kunnallisten palveluiden järjestäjänä? Vastaus Lukumäärä Prosentti 20% 40% 60% 80% 100% Sivu 7

8 1. Ei 34 73,91% 2. Kyllä 12 26,09% Yhteensä % 32. Onko kuntarajoilla teille merkitystä? Vastaus Lukumäärä Prosentti 20% 40% 60% 80% 100% 1. Ei 23 47,92% 2. Kyllä 25 52,08% Yhteensä % 33. Liittyykö kuntasuhteeseenne mitään sellaista, joka ei liity välittömästi palveluihin? 34. Näettekö oman kuntanne yhdistymisen toisen kunnan kanssa mahdollisena? Vastaus Lukumäärä Prosentti 20% 40% 60% 80% 100% 1. Ei 15 31,25% 2. Kyllä 33 68,75% Yhteensä % 38. Kun kerrotte nykyisestä kunnastanne vieraille, niin kerrotteko Vastaus Lukumäärä Prosentti 20% 40% 60% 80% 100% 1. luonnosta 48 97,96% 2. rakennuksista 7 14,29% 3. ihmisistä 15 30,61% 4. historiasta 20 40,82% 5. saavutuksista 9 18,37% 6. muusta, mistä 13 26,53% Yhteensä Sivu 8

9 41. Onko kunnassanne omaa murretta? Vastaus Lukumäärä Prosentti 20% 40% 60% 80% 100% 1. On 35 77,78% 2. Ei 10 22,22% Yhteensä % 49. Osallistutteko kunnassanne järjestettäviin tapahtumiin? Vastaus Lukumäärä Prosentti 20% 40% 60% 80% 100% 1. Aina 2 4,26% ,79% ,19% ,77% 5. En koskaan 0 0,00% Yhteensä % 50. Missä paikkakunnan yhdistyksissä, järjestöissä tai osuuskunnissa toimitte aktiivisesti? Vastaus Lukumäärä Prosentti 20% 40% 60% 80% 100% ,88% 2. Kotiseutuyhdistys 7 16,28% Vanhempainyhdistys (koulu,päiväkoti tms.) Liikunta- tai urheiluseura 2 4,65% 12 27,91% 5. Kulttuurijärjestö 3 6,98% Kylä- /kaupunginosayhdistys Nuoriso- /opiskelijajärjestö Poliittinen järjestö tai puolue 1 2,33% 14 32,56% 8. Tuottaja- tai 2 4,65% Sivu 9

10 9. yrittäjäjärjestö Ammattiyhdistys tai - järjestö 5 11,63% 10. Eläkeläisjärjestö 3 6,98% 11. Ympäristöjärjestö 3 6,98% 12. Vapaaehtoisjärjestö 11 25,58% 13. Maanpuolustusjärjestö 2 4,65% 14. Osuuskunta (esim. kauppa) 3 6,98% 15. Uskonnollinen järjestö/kerho 4 9,30% 16. Muu yhdistys tai järjestö, mikä Yhteensä 10 23,26% 51. Oletteko osallistunut kunnassanne liikunta- ja urheiluharrastuksiin tai seurannut kilpailuja? Vastaus Lukumäärä Prosentti 20% 40% 60% 80% 100% 1. Kyllä 39 82,98% 2. Ei 8 17,02% Yhteensä % Entä lapsenne? Vastaus Lukumäärä Prosentti 20% 40% 60% 80% 100% 1. Kyllä 25 75,76% 2. Ei 8 24,24% Yhteensä % 52. Pidättekö liikunta- ja urheiluharrastuksia kuntalaisia toisiinsa lähtentävinä tapahtumina? Vastaus Lukumäärä Prosentti 20% 40% 60% 80% 100% 1. Kyllä 45 97,83% 2. Ei 1 2,17% Sivu 10

11 Yhteensä % 56. Tunnetteko kuntaanne liittyviä tai kuntanne innoittamia Kyllä (Arvo: 1) Ei (Arvo: 2) Yhteensä lauluja (avg: 1,11) 100 % tansseja (avg: 1,65) 100 % kirjallisuutta (avg: 1,30) 100 % kuvataidetta (avg: 1,36) 100 % Yhteensä 65 % 35 % 57. Toimitteko aktiivisesti seurakunnassa? Vastaus Lukumäärä Prosentti 20% 40% 60% 80% 100% 1. Kyllä 12 25,00% 2. Ei 36 75,00% Yhteensä % 58. Kunnilla ja seurakunnilla on yhteiset rajat perintönä yhteisten pitäjien ajalta. Liittyvätkö seurakunta- ja kuntasuhteenne jollain lailla toisiinsa? Vastaus Lukumäärä Prosentti 20% 40% 60% 80% 100% 1. Kyllä 20 44,44% 2. Ei 25 55,56% Yhteensä % 61. Hautapaikkaa voidaan pitää myös ihmisen viimeisenä/lopullisena asuinpaikkana. Mihin hautausmaahan haluaisitte mieluiten tulla haudatuksi? Vastaus Lukumäärä Prosentti 20% 40% 60% 80% 100% 1. Asialla ei ole minulle merkitystä ,00% Yhteensä % 66. Tunnetteko en maakuntalaulun Vihreiden harjujen maa? Sivu 11

12 Vastaus Lukumäärä Prosentti 20% 40% 60% 80% 100% 1. Kyllä 19 40,43% 2. En 28 59,57% Yhteensä % Sivu 12

13 Kuntaidentiteetti 2009 Avoimet vastaukset N=876 Julkaistu: Vertailuryhmä: Kuinka kauan olette asunut kunnassanne? vuotta 21 vuotta 37 vuotta 43 vuotta 63 vuotta 19 vuotta 25 vuotta 42 vuotta 4 vuotta 10 vuotta 27 vuotta 5 vuotta 29 vuotta 36 vuotta 44 vuotta 15 Sivu 1

14 vuotta 5 vuotta 22 vuotta 55 vuotta 33 vuotta 30 vuotta 6 vuotta 22 vuotta 50 vuotta 38 vuotta 65 vuotta 60 vuotta 72 vuotta 30 vuotta 12 vuotta 42 vuotta 42 vuotta 6 vuotta 6 vuotta 9 vuotta 65 vuotta 37 Sivu 2

15 vuotta 23 vuotta 40 vuotta 5 vuotta 15 vuotta 8 vuotta 32 vuotta 41 vuotta 20 vuotta 20 vuotta 27 vuotta 30 vuotta 15 vuotta Minä vuonna olette syntynyt Sivu 3

16 Sivu 4

17 Sivu 5

18 5. Koulutuksenne? (valitkaa vain yksi vaihtoehto) Muu, mikä keskikoulu 7. Nykyinen työnantajanne? (Valitkaa vain yksi vaihtoehto) Muu, mikä yksityinen osa-aikaista työtä 11. Mitä sanomalehtiä luette? Paikallislehti/pitäjänlehti, tilattava, mikä Padasjoen Sanomat P-Häme -lehti, Itä-Häme Viikko-Häme 11. Mitä sanomalehtiä luette? Valtakunnallinen sanomalehti, mikä Hesari HS HS Sivu 6

19 HS Ilta-Sanomat, Iltalehti HS Kauppalehti HS HS Helsingin sanomat Maaseudun Tulevaisuus Helsingin Sanomat molempia iltalehtiä HS HS Maaseudun Tulevaisuus, Kotimaa 13. Missä kunnissa vanhempanne ovat syntyneet? Laihia, Kannus Padasjoki Heinola, Utsjoki Kurikka, Vuoksenranta Sysmä, Sivu 7

20 Piippola, Helsinki Mäntyharju, Lappeenranta ssa Karvia, Anjala Vanaja, Janakkala Kuiruvesi Tuupovaara Himanka, Sundblom, Viipuri Hollola Räisälä, Iitti Sakkola, Vesanto, Joutsa Heinolan mlk,, Hollola Lapua, Kokkola Iisalmi, Sonkajärvi Sivu 8

21 ja Punkalaidun Kärkölä, Hauho Muolaa, Iitti Äiti Kankaanpäässä, isä Oulaisissa, Viljakkala Sysmä Vahviala, Kotka Valkjärvi, Rautu Lappfjärd Tuupovaara Vaasa, Kesälahti Tornio, Kajaani, Vesanto, Padasjoki Lieksa, Soanlahti Hollola, Lappeen pitäjä Kivennapa, Simpele Hämeenkyrö 14. Mikä on syntymäkuntanne? Helsinki Sivu 9

22 Padasjoki Utsjoki Vuoksenranta Hyvinkää Imatra Karvia Hämeenlinna Kiuruvesi Jyväskylä Helsinki Espoo Kuusankoski Mikkeli Sivu 10

23 Lapua Sonkajärvi Kärkölä Kankaanpää Helsingin mlk Kylmäkoski Kurikka Helsinki Jyväskylä Tampere Angelniemi (nyk. Halikko) Sivu 11

24 Lieksa Hollola Kangasala Hämeenkyrö 15. Mitä kuntaa pidätte omana kotikuntananne? Järvenpää Sivu 12

25 / a, mutta lähes samalla painoarvolla Vantaata ja Kankaanpäätä Varkaus Järvenpää Sivu 13

26 Oulua Hollola 16. Mikä tekee kunnasta kotiseudun? Koti!! Ympäristö Perhesiteet Asuinpaikka, työpaikka Asunto, ystävät ja sosiaalinen ympäristö Hyvät olosuhteet syntymäpaikka, sukulaiset, tutut maisemat Asunto Asuinpaikka Sukulaiset, tuttavat, harrastukset, tutut paikat Sivu 14

27 Yhteiset tekemiset, talkoot, juhlat, mukavat ihmiset, kaupat, kahvilat, kunnan palvelut. Luonto ja maisema Asuminen ja perheen kasvattaminen täällä, työpaikka ystävät Pitkäaikainen asuminen, ystävät, tutut, viihtyisyys visuaalisesti, hyvät kulkuyhteydet Tietää, miten hommelit toimii. Pitkäaikainen asuminen, kulttuuriin tottuminen, sukujuuret Asuminen Koti, perhe, puoliso, ystävät Omasta valinnasta muuttanut ja viihtynyt täällä. Lisäksi sukulaisia samassa kunnassa, joilta osin juuretkin täällä Lapsuus Ympäristö, ihmiset Kotikylä Syntymäjuuret, rakkaus omaan synnyinseutuun Kotiseuturakkaus Maisemat, ystävät, vanha perinne Tuntee kunnan ja sen asukkaita, on oma "paikka", myös minut tunnetaan. Sinne on joko konkreettinen side (asuu siellä pitempiaikaisesti) tai tunneside (syntymäkunta, perhetausta). Pidän paluuta syntymäseudulle hyvin epätodennäköisenä. Silti se on kotiseutua. Asunto, työpaikka, kaupat, kirjasto, terveyskeskus ym. eli kaikki palvelut löytyvät omasta kuntakeskuksesta. Kotini on täällä Lähes elinikäinen asuminen siellä, omaiset. Sivu 15

28 Tuntee olevansa kotona! Juuret, historia, luonto, ilmapiiri, murre Olen täällä syntynyt ja asunut pientä poikkeusta lukuun ottamatta koko ikäni Nuoruus Asuminen, juurtuminen... Itse en ole koskaan pitänyt itseäni asikkalalaisena/hämäläisenä, vaan karjalaisena, koko geeniperimä on sieltä. Aika, sos. ympäristö, tuttuus. Luonto Tunnelma Juuret, ystävät Ns. juuret ovat siellä. Koti Kauan asunut, tuttuus, tuntee paikat, ihmiset, ympäristö, kaunis kunta. vesistö, maisemat, kasvillisuus, sukulaiset ja ystävät, kirkko, hautausmaa ja siellä oleva suku, koti, mummulat, työpaikat, murre ja kieli, perinteet, juhlat ja tapahtumat, museot, tanssilavat, Salpausselkä ja kisat, omat oppilaitokset, joissa on itse opiskellut, joissa omat lapset opiskelevat Riittävän pitkä asuinaika, oppii tuntemaan kunnan alueen ja sen erityispiirteet, oppii myös tuntemaan ihmisiä. Perhe, koti, maisema, ystäviä 22. Mitkä piirteet erottavat mielestänne kuntanne lähikunnista? Luonto: molemmat alueen suuret järvet täällä, Päijänne-tunneli, Pulkkilanharju vanhoillinen, sisäänlämpiävä Paljon vesitöjä, luonto Sivu 16

29 Runsaat vesistöt Hyvä sijainti Itsenäisenä pysymisen tavoite, oma tahto vaikuttaa asioihin Sisäänpäin lämpiävyys Maisemat, Sijainti luonnonkauneuden keskellä, kakkosasuntojen (-asukkaiden) kautta tulevat mahdollisuudet - Sysmä tosin samanlainen tässä mielessä Poliittisesti "seniili" ja eriytynyt! Päijänne/Vesijärvi! Vettä jokapuolella Kehittyvä, pärjäävä, kauniimpi Maantiede - vesistön suhde maahan suurehko Liikaa haja-asuttu, ei yhteyksiä Halu ottaa vastuuta omista asioista teemalla Pienikin Pärjää! Erinomaiset luonnonarvot (Päijänne, harjut, kanava), joita osattu hyödyntää erittäin huonosti. Kaunis luonto Vesistön läheisyys Päijänne/Vesijärvi Terveyspalvelut toimivat vielä suhteellisen hyvin. Liikuntatoimi ssa on satsannut ikääntyneiden liikuntaan, on mielestäni parasta. Toivottavasti pysyy itsenäisenä kuntana ehdottomasti. Oiva on huono esimerkki yhdistymisestä on hämäläinen perinnekunta. Poikkeuksellinen luonnonkauneus, toistaiseksi hyvät terveys-, lastenhoito-, koulupalvelut, hyvät ruokakaupat< perustuu kesäasukkaiden piristävään vaikutukseen itsenäisyyden halu, järvet ja Vesijärven kanava sekä muu matkailu vaikka mielestäni kunta voisi vielä enemmän hyödyntää matkailuvalttejaan. Sivu 17

30 Vesistöt, suuri metsäalue lähellä Evo Järviyhteydet Luonnonarvot Ilmapiiri, luonto (vesistöt) Ei ole luottamushenkilöissä "veneenkeikuttajia" (eikä virkamiehissä) Sisäsiittoisia Kanava, aloittaa Järvi-Suomen Sijainti, kanava, yleisesti tunnettuna Vääksy. Luonto Kanavat Hyvät liikuntamahdollisuudet, luonto, vesistö. Sijainti, luonto, asukkaat Halu olla itsenäinen. junttimaisuus, keskustalainen itsepäisyys ja jämähtäneisyys, harhaluuloisuus, vanhoillisuus ajattelussa, toimihenkilöiden, yrityselämän, koulutuksen jne. vähättely ja maatalouden ylikorostaminen, itsenäisen kunnan ihannointi hinnalla millä hyvänsä ja yhteistyön/yhdessäelämisen vastustus, typeryys, takapajuisuus, osaamattomuus talousasioissa, huonot päättäjät, epärehellisyys, ei ole perinteitä mitä vaalia! Runsaat vesistöt, Vääksyn kanava, voimakas itsenäisyystahto (itsepäisyys), vahvat ja omaleimaiset kylät. Erityisesti veden läheisyys. 23. Mikä on mielestänne en menestyksekkäin kunta? taloudellisesti Sysmä Sivu 18

31 kulttuurisesti sosiaalisesti/yhteisöllisesti Sysmä Hämeenkoski taloudellisesti kulttuurisesti sosiaalisesti/yhteisöllisesti Hollola Hämeenkoski taloudellisesti kulttuurisesti sosiaalisesti/yhteisöllisesti lahti taloudellisesti kulttuurisesti sosiaalisesti/yhteisöllisesti Hollola taloudellisesti kulttuurisesti sosiaalisesti/yhteisöllisesti Hollola Padasjoki taloudellisesti kulttuurisesti - sosiaalisesti/yhteisöllisesti - taloudellisesti Hollola kulttuurisesti - sosiaalisesti/yhteisöllisesti (ennen Oivaa) taloudellisesti kulttuurisesti sosiaalisesti/yhteisöllisesti Sysmä taloudellisesti kulttuurisesti sosiaalisesti/yhteisöllisesti Hollola Sysmä taloudellisesti kulttuurisesti sosiaalisesti/yhteisöllisesti Sysmä taloudellisesti kulttuurisesti sosiaalisesti/yhteisöllisesti Orimattila Heinola Sivu 19

32 taloudellisesti Hollola kulttuurisesti sosiaalisesti/yhteisöllisesti taloudellisesti Sysmä kulttuurisesti sosiaalisesti/yhteisöllisesti - taloudellisesti kulttuurisesti Sysmä sosiaalisesti/yhteisöllisesti taloudellisesti Hollola kulttuurisesti sosiaalisesti/yhteisöllisesti taloudellisesti Hollola kulttuurisesti sosiaalisesti/yhteisöllisesti Hämeenkoski taloudellisesti kulttuurisesti sosiaalisesti/yhteisöllisesti taloudellisesti Hollola kulttuurisesti sosiaalisesti/yhteisöllisesti taloudellisesti Hollola kulttuurisesti sosiaalisesti/yhteisöllisesti taloudellisesti Hollola kulttuurisesti Sysmä, Orimattila sosiaalisesti/yhteisöllisesti Hollola taloudellisesti kulttuurisesti sosiaalisesti/yhteisöllisesti Sivu 20 taloudellisesti Hollola

33 kulttuurisesti - sosiaalisesti/yhteisöllisesti - taloudellisesti kulttuurisesti sosiaalisesti/yhteisöllisesti taloudellisesti kulttuurisesti sosiaalisesti/yhteisöllisesti - taloudellisesti Hollola kulttuurisesti Sysmä sosiaalisesti/yhteisöllisesti - taloudellisesti - kulttuurisesti Hollola sosiaalisesti/yhteisöllisesti Hollola taloudellisesti kulttuurisesti sosiaalisesti/yhteisöllisesti Hollola taloudellisesti kulttuurisesti sosiaalisesti/yhteisöllisesti Hollola Kärkölä Padasjoki taloudellisesti kulttuurisesti sosiaalisesti/yhteisöllisesti taloudellisesti - kulttuurisesti sosiaalisesti/yhteisöllisesti Sysmä taloudellisesti tällä hetkellä ei mikään kulttuurisesti sosiaalisesti/yhteisöllisesti - taloudellisesti kulttuurisesti sosiaalisesti/yhteisöllisesti Hollola Sivu 21

34 taloudellisesti kulttuurisesti Sysmä sosiaalisesti/yhteisöllisesti - taloudellisesti kulttuurisesti sosiaalisesti/yhteisöllisesti Sysmä taloudellisesti kulttuurisesti sosiaalisesti/yhteisöllisesti Hollola taloudellisesti Hollola kulttuurisesti sosiaalisesti/yhteisöllisesti - taloudellisesti kulttuurisesti Hollola sosiaalisesti/yhteisöllisesti - taloudellisesti kulttuurisesti sosiaalisesti/yhteisöllisesti - taloudellisesti kulttuurisesti sosiaalisesti/yhteisöllisesti Padasjoki taloudellisesti kulttuurisesti sosiaalisesti/yhteisöllisesti taloudellisesti kulttuurisesti sosiaalisesti/yhteisöllisesti tai Hollola Hollola ehdottomasti Hollola taloudellisesti kulttuurisesti sosiaalisesti/yhteisöllisesti Hollola Hollola taloudellisesti Sivu 22

35 kulttuurisesti sosiaalisesti/yhteisöllisesti 24. Onko tiedossanne mitään tarinaa tai kertomusta kuntanne synnystä tai varhaisvaiheista?kertokaa pääkohdat Kirkon paikka ratkaistiin äänestyksellä 1850-luvulla. Vaihtoehto olisi ollut Vääksyssä koulunmäellä, mutta länsi-asikkalalaise eivät vaivautuneet äänestämään, kun olivat vielä kallellaan Hollolaan. Kustaa III aikoi perustaa an kaupungin, mutta puuteollisuus veti pitemmän korren - vei voiton. Hyvä oikeastaan niin. Ei tietoa n puiset rattaat 3 kertaa yritetty tehdä kaupunki - ei onnistunut Kirkonrakentamiseen liittyvät tarinat, skandaali yms. Anianpellon ja Kukonharjun kaupunkisuunnitelmat. Rautatien rakentamisen suunnitelma. Anianpellon markkinat. Höyrylaivat, kanavat, vesimyllyt... Suomen ensimmäinen kalastusseura.. (lapsellisia tarinoita!) Hollolan kappeliseurakunta Kustaa II ja Aleksis Kiven ihannoimaa seutua Historiassa ollut merkittävä kauppapaikka järvien välissä. Kuuluisat kesäasukkaat. Hollolasta irtautuminen Axell Laurell opetti asikkalalaiset viljelemään perunaa -> vaakunassa 4 perunankukkaa Selvästi alkanut maaseutumaisuudesta ja muutamien liikkeiden tultua, muodostui keskusta, joka heikko edelleen. Axel Laurell "perunapastori" toi perunanviljelyn an. Tarjosi pelkkiä keitettyjä perunoita aatelisille ja asetti vartijan perunapellolle, jotta kyläläiset kävisivät varastamassa perunoita. Munkit Asikko ja Hollo perustivat n ja Hollolan Vanhin tunnettu asiakirja, missä n pitäjä mainitaan, on kihlakunnanoikeuden vahvistama selitys Sysmän ja Asikkaln pitäjien välisestä rajasta vuodelta on ollut läpikulku- ja kauppapaikka, Vääksyn kanava avannut kulkuväyliä Keski-Suomeen saakka kauppiaille ja laivaliikenteelle. Sivu 23

36 Voidaan kuvitella, että muinaiset kulkutiet (vesireitit) Suomenlahdelta kauas Keski-Suomeen kulkivat tätä kautta, joten asutus täällä on erittäin vanhaa. Kunnan nimi johtunee asikasta, joksi muinaiset suomalaiset nimittivät lohta. Kalkkisten ja Vääksyn kosket olivat hyviä lohijokia. on kahden vesialueen yhdistämä, muinaista erämetsäaluetta. Asikka ja Hollo-tarina. Asutusta on varmasti ollut pitkään (suotuisat liikenneolosuhteet vesistöjen vuoksi); Anianpelto ikivanha markkinapaikka; kanavan rakentaminen 1870-l merkittävä tapahtuma; kukoistavaa huvila-asutusta 1800-l lopulla, kunta veti puoleensa monia suomalaisen kulttuurin ja yhteiskuntaelämän vaikuttajia kesäasukkaiksi jo tuolloin. ei Kalastaja saivat suuren kalan Päijänteestä "Aasikala". sta piti tulla "". Anianpellon markkinat. Tarinat Anianpellon markkinoista kuten tynnyrikivi, vrt. lisäksi Anianpellon esiintyminen Aleksis Kiven tuotannossa. on perustettu 1848, joidenkin mielestä 1968 Irrottautuminen Suur-Hollolasta Ensimmäinen Suomen höyrylaiva tehtiin täällä. Kanavan synty. Historiassa jo Hämeen Härkätie, n puiset rattaat ja tallukkajalat, Kustaa Vaasa, kaup. perust. Pulkkilanharjulle, pastori Laurellin lohisoppa, Aleksis Kivi, Anianneito, kuuluisa kesänviettopaikkana. entisestä kotikunnastani Hollolasta Hollo ja Martta kirkon rakentajina, hevosmiespitäjän maine (piiskanlovi kainalossa syntyneet) Luhtajoen historiallinen asutus, jokea pitkin tulleet asukkaat, muinaiset asuinympäristöt mm. Kapatuosian mäki ja luhtajoen rannat, Kivipirtinmäki ja sen kiviset pirtit Nostavalla sta tiedän sen olleen vanha markkinapaikka, vesistön läheisyys kuulunut Hollolan emäpitäjään, josta se on erotettu kappeliseurakunnaksi. 25. Mitkä ovat mielestänne tärkeimmät arvot (perusperiaatteet), jotka ovat kuntaanne leimaavia eli valtaosan hyväksymiä ja noudattamia? tasa-arvo, kylien kehittäminen ja asuttuna pitäminen, ympäristön hyvinvointi Luontoa arvostava, itsenäinen Sivu 24

37 Ikuisesti itsenäinen Kylien yhteistyö - itsenäisyys Rehellisyys Heikommatkin hoidetaan. Pyritään pysymään kunnossa kaiken iän. Täällä on hyvä asua. Tarkoitus on kasvaa. Ihmiset ovat yritteliäitä sanan laajassa merkityksessä MAISEMAT!Juotavan hyvä Etelä-Päijänne, Vääksyn ja Kalkkisten kanavat, erityisesti Pulkkikanharju Luonto, vesistöt, ruuhkasuomen portilla Kahden järven välissä oleva paratiisi. Palveluiden läheisyys Lähinnä vesistöt, jotka ympäröivät kuntaa, Vesijärvi - Päijänne Itsenäinen, yritteliäs ja kuntalaisten koko ikäisen hyvinvoinnin turvaaminen Itsenäisenä pysyminen, vireä maaseutu. ssa on elinvoimaisia kyliä (kyläkoulut). Kanava ja Päijänteen rannat pyhiä, ei saa koskea. Sama koskee kyläkouluja. Yleiset valtakunnalliset perusarvot En ole niistä tietoinen. Pahoilla mielin olen seurannut kuntapäättäjien lyhytnäköistä toimintaa erityisesti paikallisten yrittäjein kanssa. Myös järjettömiä rakennushankkeita keskeisille paikoille puuhataan. Halu pysyä irti Lahdesta Kunnan itsenäisyys. Koskaan et muuttua saa. Hyväntuulisuus, palveluhenkisyys, reiluus, rehellisyys, avoimuus Kyliä kehitetään, ei pelkästään Vääksyä. Myös kylissä kouluja, perhepäivähoitoa, vanhusten hoivapalveluja, kuorotoimintaa, varttuneiden kerhoja ja liikuntaa. Sivu 25

38 Isänmaallisuus, valkoinen Suomi, me olemme me ja muualta tulleet ovat muukalaisia. Luonnonkaunis (kanava + Pulkkilanharju), vesistöjen keskellä. Koti - uskonto - isänmaa. Maaseudun rauha, luonnon säilyttäminen. Luonnonvarat Luonnonläheisyys, liikunta Järvien kunnosta huolehtiminen. n kauneus, Pulkkilanharju, Vääksyn kanava, vahva maalaiskunta, yrittäjyys, Rapalan tehtaat, itsenäisyys, kokonaisuus kaikkiaan. en osaa sanoa sta vaikka olen 30 vuotta siellä asunut, ehkä maatalousväestön etujen ajaminen ja maaseutumaiseman säilyttäminen, kauniin luonnon ja vesien puhtauden säilyttäminen/vaaliminen itsenäinen kunta Itsenäisyys, luonnonläheisyys, ihmisläheisyys. Tähän asti olleet hyvät terveyspalvelut ja koulutus. molemmat murenemassa. 26. Miten ne mielestänne eroavat naapurikuntien arvoista? Naapurikunnissa kylät tapetaan ja ympäristö sen mukana Ei tarvita naapuria Pyrimme säilymään itsenäisinä. Muut neuvottelevat - ei Naapurikunnat ei arvosta haja-asutuskyliä Ei ole arvoja Ei paljon Ehkä täällä on enemmän naapuriapua ja ihmisten arvostamista kuin Lahdessa, mutta samanlaista lienee kylillä muuallakin. Kasvamisen tavoite vahvempi kuin esim. Sysmällä, Padasjoella tai Hartolalla. Sivu 26

39 AINUTLAATUISIA!!! Eivät ne paljonkaan eroa, ehkä Päijänne ja Vesijärvi ovat ainutlaatuiset, joita ei muilla. Ehkä ei eroja, koska naapuroimme samoja vesistöjä Suunnitteilla kuntaliitoksia Isommilla kunnilla suuremmat kuntakeskukset, joiden kehittämiseen paneudutta. Asikkassa ei ymmärretä laittaa taloutta kuntoon. Eivät mitenkään Eivät taatusti millään tavalla. Nämä kunta-apparaattien vaatimat visiot ja missiot ovat asia erikseen ja sitten todelliset arvot, joita lyhytnäköinen taloudellisen hengissä selviämisen arvo tuntuu säätelevän. Kaikki naapurikunnat Sysmää lukuunottamatta haluavat mukaan Suur-Lahteen Sama muutoksia vieroksuva asenne on muillakin pienillä kunnilla, ehkä vähän avarakatseisempi. Jollakin suunnalla saattaa olla hieman töykeämpää ja eristäytyneempää sekä sisäänpäinkääntyneempi ja tyytymättömämpi ilmapiiri Sosiaalinen tasa-arvo puuttuu. Eip kai ihmiset eroa toisistaan paljon. Ei mitenkään. Vahva asikkalalaisuus yleensä. muualla ollaan yhteistyökykyisempiä ja moderneja vaikka perinteitä kunnioitetaankin ja vaalitaan, kun on vaalittavana, historiaa ja kulttuuria, muualla ymmärretään paremmin että yhteistyössä on voimaa ja se on myös kaikkien päijäthämäläisten edun mukaista, asikkalalaiset ovat omassa ylpeydessään ja itsenäisyydestä kiinni pitämisessään typerämpiä, maapohja säilyy paikallaan, vesitöt jne. vaikka suurkuntana eletäänkin, samaa hollolalaisasikkalalaista murrettakin puhutaan, maatalouskeskeisyys ei ole niin yltiöpäistä muualla kuin ssa, siellä kaikki tapahtuu maatalouden ehdoilla, muut arvostavat enemmän yritystoimintaa, koulutusta jne. Avoimuus ei ole n valtteja edes sen vertaa kuin naapurikunnissa. Tasa-arvoisuus ja muiden kunnioitus ei toteudu riittävässä määrin, arvokkaana pidetään vain sitä, että omistaa maata ja karjaa jne. korkeasti koulutetut eivät ole mitään, vain maanviljelijää arvostetaan ja peltomaisemaa Sivu 27

40 Ympäröivillä maalaiskunnilla on melko samanlaiset arvot, tosin korostaa itsenäisyyttään enemmän. Samaan mössöön menossa ollaan 27. Monissa kunnissa 'palkitaan' vuosittain joku kuntalainen nimityksellä tai mitalilla. Onko teidän kunnassanne tällainen käytäntö? Mikä sen nimi on? eipä taida olla Vuoden kuntalainen Vuoden yrittäjä. On. Suo Kuokka Jussi "Kunnan kuntalainen" Ei Kunnon kuntalainen Vuoden urheilija. Ei kai muuta... "Kunnon kuntalainen" ( ei taida olla enää käytössä?) Vuoden yrittäjä. Vuoden yrittäjä, ui kanavassa seuraavana vappuna. Vuoden yrittäjä Liikunnallisia palkitsemisia Vuoden yrittäjä Kunnon kuntalainen Vuoden yrittäjä Aikaisemmin oli "vuoden kuntalainen", nykyisin yrittäjäpainotteinen. Sivu 28

41 Kai vappuna joku kastetaan kanavaan, oliko se vuoden yrittäjä tms. En ole kiinnostunut. Ainakin suunnistajamme Minna Kauppi palkitaan vuosittain menestymisensä johdosta ja vuosittain valitaan vuoden yrittäjä ja Anianpellon markkinoilla Anianneito Vuoden yrittäjä Vuoden yrittäjä - Anian impi Yrittäjät palkitsevat vuoden yrittäjän. On Paras urheilija, kunnon kansalainen. Urheilusta viimeksi Minna Kauppi. Kunnon kuntalainen Vuoden yrittäjä. Kunnon kuntalainen Varmasti on, mutta en tiedä nimeä. Vuoden yrittäjä, leipämestari, sahtimestari. Vuoden urheilija, vuoden kulttuuriteko. Ei Vuoden yrittäjä Vuotuinen Anianneito-kilpailu ja Vuoden Yrittäjä sekä n vuoden urheilija. en ole kuullut, ehkä se on joku "tuottavin maanviljelijä" lehmineen tms. Anian neito valitaan Anianpellon markkinoilla, mutta se ei välttämättä liity asikkalalaisuuteen. Vuoden yritys valitaan. en tiedä. ei tärkeää Sivu 29

42 28. Mikä on kuntanne vaakunan aihe? Vesijärvi, Vääksy, Päijänne nelikentässä järvet hopealla mantere punaisella; joka kentässä kukka, joista kaksi on perunan- ja kaksi pellavankukkia Perunan kukka Pellavan ja perunan kukat Perunan ja pellavan kukat Perunan ja pellavan kukat. Jaettu neljään osaan: manner-päijänne- manner-vesijärvi. Neljä sakarainen risti Perunankukkia nelikentässä Pellavan ja perunan kukat Joku kolmio Perunan ja pellavan kukat, Vesijärvi ja Päijänne ja niitä yhdistävä kannas Perunankukka. Perunan ja pellavan kukat Pellavan ja perunan kukat Perunan ja pellavan kukat + kanava Peruna/pellava 4 perunankukkaa Perunan ja pellavan kukat, kanava Perunankukat-aihe Peruna & pellava Pellavan ja perunan kukat Sivu 30

43 Perunankukka Perunankukat Perunankukat Hämeen värit: punainen ja valkoinen, perunan ja pellavan kukka, Vääksyn kanava Kaksi suurinta järveä, kaksi pellavan ja perunan kukkaa. Hämeen värit punainen ja hopea. Peruna ja pellava. Heraldisia ruusuja, jotka symboloivat a peruna- ja pellavapitäjänä. perunankukkia ja pellavankukkia jaettuna ristikkäi eli kuvaa järvien halkomaa kuntaa Perunan ja pellavan kukka. Neljä kukkaa Perunan ja pellavan kukat. perunan- ja pellavankukka + kanava, joka yhdistää kaksi vesistöä Perunan ja pellavan kukka. Ristikkäin kahden veden välissä, kukat perunan ja pellavankukkia Pellavankukka Pellavan ja perunan kukat, risteys - keskellä Vääksy. En osaa kuvata sanoin. Peruna + pellava Neljä ruusuketta, neljään osaan jaettu, Hämeen värit. Perunan ja pellavan kukat. Perunan- ja pellavankukat. Perunan kukat Sivu 31

44 Perunan ja pellavan kukat, sijainti Päijänteen ja Vesijärven välissä Pellavankukkia pellava ssa, Hollolassa hirvi Perunan kukat kukkia 29. Mitä symboleja kuntanne käyttää vaakunan ohella (eläin, kukka, kivi, laulu yms)? "n puiset rattaat" ei tule kyseeseen, mutta alppi- ja kangasvuoksota on ollut puhetta Aleksis Kiven runo "Anianpelto", Alppivalkovuokko Kukka Ei ole Viiri, jossa vaakunan aihe, ei kai mitään muuta. Ilmavalokuvat Pulkkilan harjusta. kanava, laulu Purjevene, kanavat, vesistöt Vellamo? Pellavan kukka ja perunan kukka Peruna ja pellava n, n puiset rattaat.. Wellamo-viiri. sta on oma valssi, Urajärven kartanon herran sävellys. Vellamoa n puiset rattaat, Anian impi, kanava, alppivuokko Sivu 32

45 kukka Pellava, Päijänne Ilves (polku) "n puiset rattaat", Vääksyn kanava. olisikohan joku n n puiset rattaat laulu tai Vesivehmaan jenkka n puiset rattaat, Pulkkilanharju, kanavat.? 31. Pitäisikö kunnalla olla nykyistä laajempia päämääriä tai tehtäviä, jos kyllä niin, mitä? ei Palvelut varojen mukaan Kuntien yhteistyö Kyllä - kouluyhteistyö nykyisten sairaanhoitopiirin ja sosiaaliopalvelujen lisäksi. Kylien tasapuolinen kohtelu Itsehallinto Ihmisen hyvinvointi kokonaisuudessaan Paikallisen vireyden (yhdistysten, teatterin, kuvataiteen, lastenkulttuurin, urheilun) innostaminen. Ikäihmisten arvokkaan kohtelun hyvät käytännöt (virikkeet, persoonallisuuden arvostus) Järjestää ja taata palvelut itse! -> Nyt kaikki /Hollola-vetoisia. Ei Päämääränä liitokset, joita tulisi rakentaa muiden kuntien kanssa. Ei Sivu 33

46 Ei ole rahaa Kunnan identiteetin todellista, syvällistä pohtimista ja sen perusteella kestävän kehityksen ratkaisuja ympäristön ja inhimillisen perinnön näkökulmasta. Laajempi näkemys asutuksesta ja palveluiden järjestämisestä. Yhteistyö muun en kanssa. Hoitaa Sote-tehtävät itse Nykyisten ylläpito riittää. Pitäisi olla aktiivinen näissä yhteisytyömuodoissa yli kuntarajojen ja maakunnan. ei tarvitse Ei ensisijaiset hommat kun olisi kunnossa niin sen jälkeen voidaan harrastaa. 33. Liittyykö kuntasuhteeseenne mitään sellaista, joka ei liity välittömästi palveluihin? ei Ei, työalue on maakunta ja vähän ylikin Luonto, etenkin vesistöt ja marjamaat. Ei Ei - paitsi todellisen itsehallinnon puute Ei Tunne omasta alueesta, johon kuulun Ei niinkään kuntasuhteeseen, mutta kotiseututunne, lähitienoo, paikalliset kulttuuririennot ja -hankkeet kiinnostavat. n seurakunta ja kotiseutuyhdistys Sivu 34

47 Merkittävä osuus työpaikalla (kuntatyönantaja) Ei Kaunis luonto Ei Yhteisöllisyys Ei Juureni ovat täällä. Kotiseutu Rakkaus ja kunnioitus kaunista luontoa ja paikallista rakennettua ympäristöä ja perinnettä kohtaan. Kotiseutuni maisemat, naapurisuhteet, oman kylän toiminta, lähikylät, kuntakeskus Ei Ehdottomasti! Luontoarvot yms. Totta kai. Tunne. Identiteetti. Yhteishenki. Asuinpaikka, kunta työnantajana. Luonto Ei liity. Luottamustoimet sekä sukulaisuussuhteet. tasa-arvoisuutta pitäisi korostaa, toisen/jokaisen ihmisen kunnioitusta voisi pitää johtoajatuksena Luonto- ja maisema-arvot. ei Sivu 35

48 35. Jos vastasitte kyllä, minkä kuntien kanssa oman kotikuntanne yhdistyminen olisi mahdollista tai toivottavaa? ()-Padasjoki-Sysmä-Hartola Hollola, Padasjoki, Nastola, Hollola Kyllä, jos on pakko. Padasjoki Lähikunnat Padasjoki - Sysmä /Sysmä/Padasjoki Periaatteessa kaikki P-H kunnat LAHTI, Hollola, Sysmä, Padasjokikin. a) Padasjoki + Sysmä b) Padasjoki + Sysmä + Heinola + Hartola + Kuhmoinen c) koko (turvallisin) Ainakin Padasjoki kokonaan tai Oiva-kunnat Ensisijaisesti Lahden kanssa... kuitenkin, JOS kyllä, Hollola, Padasjoki, Sysmä Suur- tai Oiva-kunnat Naapurikuntien Sysmä, Heinola, Padasjoki Lähikunnat Mistä liitoksesta nyt tutkitusti ja perustellusti olisi hyötyä. Tässä voidaan mielestäni katsoa ihan kylmästi taloudellisia näkökohtia. (huom. tämän vastauksen antaisin myös, jos kysyttäisiin syntymäkunnasta) Padasjoki, Sysmä, Hollola, Kärkölä, Hämeenkoski Sivu 36

49 Ehkä Padasjoki, Sysmä. Maaseutumaiset kunnat. Katsotaan mitä Osmo Soininvaara saa aikaan. Sysmä Sysmä, Padasjoki Koko P-Häme Naapurikunnat Padasjoki ja Sysmä Hollola- suunta, Padasjoki, Sysmä, Heinola ym. En osaa tarkemmin aatella, asiat keske neuvotteluissa. Toivon ja pidän ehdottoman tärkeänä että haetaan laajempaa kokonaisuutta ja yhteistyökumppaneita, yhteistä taloudellista vastuuta esim. Lahden, Hollolan, Padasjoen, Kosken ja n muodostamassa kunnassa. Toinen iso kunta muodostuisi/voisi olla Nastola, Heinola, Sysmä, Hartola, Orimattila, Artjärvi etc. yhdistelmä Kolmas vaihtoehto olisi kaikki em. kunnat yhdessä Mieluiten suunnilleen saman kokoisten maaseutukuntien. Kaikkien lähialueen kuntien 36. Mitkä asiat kunnastanne tulee mahdollisessa liitostilanteessa ehdottomasti säilyttää? tasapuolset palvelut haja-asutusalueilla ja kylissä Ei vaatimuksia Oma päätäntävalta, terveys- ja vanhuspalvelut Palvelut Sivu 37

50 Terveys- ja sosiaalipalvelut Terveysasema, koulukeskus, liikuntapalvelut ei mitään "pyhää" Kylien vireys (esim. kyläkoulut, jos ne ovat elinvoimaisia), lähialueen asioihin vaikuttaminen, hyvät terveys- ja sosiaalipalvelut, elämisen mahdollisuus myös maaseudulla.. Kylien asiat ym. huomioitava Päätösvaltaa oltava Palvelut säilytettävä, ei keskitetä kaikkea yhteen paikkaan Kaavoitus ja seurakunta Lasten päivähoito, vanhustenhuolto Nimi Oma terveydenhuolto takaisin. Itsenäisyys. Kotiseutuyhdistyksen rahallinen ja kulttuurillinen tukeminen Terveysasemat Peruspalvelut, koulutus Lähipalvelut Vääksyssä Päätäntävalta oman kunnan asioista, omat entiset rajat. Kunnan itsenäisyys!! Itsenäisyys - ei liitosta. Peruspalvelut: terveys ja koulut. Nimi, mikäli koko alueen nimeksi ei tule historiallisin perustein Hollola. palvelut, ei keskeistä slummia Voimalliset kyläkoulut, Vääksyn keskustan ulkopuolella olvat kyläkokonaisuudet. Nimi, jossakin muodossa Sivu 38

51 Itsemääräämisoikeus ja kyläkoulut. Terveyden hoito, oma terveyskeskus, vanhusten hoivapalvelut, koulut, päivähoito (nämä myös sivukylillä) Oma kirkko, seurakunta. Terveyspalvelut kunnallisesti. Sairaala, kaikki terveyspalvelut, kirjasto, koulut. Terveyskeskus, kirjasto, koulut. Oma lukio, koulut, paitsi ei kyläkouluja. Sosiaalipalvelut, työvoimatoimisto, Kelan toimisto, koulut.. Rantojen ja vesien suojelu, omat terveyspalvelut ja -keskus. Peruspalvelut lähipalveluina. Koulut isten omat koulut, terveyskeskus ym. Ei mitään ehdottomasti, pääasia että ovat saatavilla jossakin kohtuullisen matkan päässä. Alakoululaiset voidaan kuljettaa syrjäkyliltä vähän keskemmälle, mutta heille kuljetusmatka ei saa olla kohtuuton. Neuvolatkin ja pikkulasten terveydenhoito voidaan keskittää, kun ei paljon ylitetä 50 km etäisyyttä. Yksi kunnanhallitus kerkiää kyllä asiat hoitamaan nykyisenä atk-aikana, yksi ainoa hallitushan hoitaa niin Helsingin kuin varmaan Pariisinkin kaupunkien hallinnoinnin, miksei sitten yhtä tämmöistä Suur-Hollola tai nimistä kuntaa. Tietenkin kuntatekniikan palvelut pitää saada koko suurkunnan alueelle etc. Kaupatkin pitää olla kohtuullisen ajomatkan päässä ja mummuille kauppa-autoja tms. palveluja. Mahdollisimman laaja itsemääräämisoikeus, koulut, hyvä terveydenhoito. Säilyttää tai palauttaa. perusterveydenhuolto päivystyksineen. peruskoulutus ilman lomautuksia. oman kunnan vanhustenoito oman kunnan alueella. lasten päivähoito ja esikoulu riittävissa ja turvallisisaa tiloissa 37. Mistä kunnasta kuntanne on irtautunut/itsenäistynyt? Hollola 1848 Aikanaan Hollolasta, yli 150 v. sitten. Sivu 39

52 Emä-Hollolasta Ei mistään Hollolasta joskus n. 160 vuotta sitten Hollola 160 v. sitten On ollut jo 1700-luvulla ainakin oma seurakunta, eli on "ollut aina". Hollolasta Hollolasta joskus kauan sitten Hollola Aikanaan Hollolan emäpitäjästä Hollolasta Hollola Hollola Hollolasta Hollolasta Suurhollolasta tietääkseni Hollola ollut yhteinen kirkko, ollut myös muiden kanssa yhteistyössä ja osia muissa kunnissa. Hollolasta Hollolasta Hollola Suur-Hollola Hollola Suur-Hollola Sivu 40

53 Kai aikoinaan Hollolasta, luulisin. Hollola oli suuri ainakin kirkollinen kokonaisuus, josta sitten mm. niminen kylä irrottautui Hollolan ytimestä omakseen. On voinut olla itsenäinenkin, syntynyt Vesijärven ja Päijänteen rannalle kauppapaikaksi. Vesiä myöden kun kuljettiin. Hollolasta 38. Kun kerrotte nykyisestä kunnastanne vieraille, niin kerrotteko muusta, mistä Päijänne-tunneli kanavista & Pulkkilanharjusta Vääksyn kanava ja golf Vesivehmaan jenkka, Jenkkapirtti n henki esim. nykyisistä menestyjistä, suunnistaja Minna Kaupista n Raikkaasta (toistaiseksi) hyvistä palveluista ja liikenneyhteyksistä, museo- ja muista kiinnostavista kohteista. Kanava ja Pulkkilanharju Kanava Yrityksistä, tulevaisuudesta Vääksyn kanava, Päijänne, Vesijärvi perunan tulosta Suomeen, Päijänne-tunnelista Helsinkiin, veden juotavuudesta, Rapalasta, Anianpellon muinaisesta markkinapaikasta 39. Mitkä ovat mielestänne merkittävimmät kunnassanne tehdyt tuotteet tai palvelut? Rapala- ja Finlandia-uistimet, Hotelli Tallukka, Päijänne-tunneli Sivu 41

54 Uistimet Rapala-uistimet - tunnetaan ympäri maailmaa Rapalan uistimet Rapala "Vesivehmaan jenkka" Vääksyn kanava Mani-baari Tallukka Teollisuusyrittäjät Rapalan uistimet Rapala Kivistön kirkas -lähdevesi Rapalan ja Finlandia Uistimen tuotteet, Tallukka ja hienot maatilamatkailukohteet, viinitila, elinvoimainen maatalous, ovtehdas, Kempin yksikkö, Kanava Golf 1. Rapala (oli) 2. Golfkenttä (on) 3. Tallukka (on) Rapala- ja Finlandia-uistimet Uistimet Uivat kesäkonsertit Kalastusvälineet, autokorit, ovet, muoviset ja lasikuituiset säiliöt Lentokenttä Jenkkapirtti Rapala + Finlandia-uistin - uistimet Yritysmaailman puolelta Rapala, Nils Master Rapalan uistimet Rapala-uistin, Finlandia-uistin Rapala Oy:n uistimet Saittan sahan perustaminen ja laajentaminen tarjosi työpaikkoja. Rapalan tehdas Uistimet - Rapala ja Finlandia Matkailu Lentotoiminta Kanavanseutu, golf-kenttä -ulkoiluverkosto, pyöräilytie kirkonkylään Vääksystä. Vesivehmaan ilmailumuseo, lentokenttä ja moottoriurheiluradat. Sivu 42

55 Terveyspalvelut ovat saaneet valtakunnallistakin tunnustusta, terveyskeskuksissa on poikkeuksellisen hyvä ilmapiiri ja ihmisläheinen ja joustava palvelu (tiedän mistä puhun, olen asunut hyvin monella paikkakunnalla). Perheemme on käyttänyt myös kirjasto-, lastenhoito- ja koulupalveluja, eikä niissä ole moitteen sijaa. Rapala-uistin Rapala uistin. Rapalan vaaput, Finlandia uistimen tuotteet, Tallukka, golfkenttä, veneilyyn liittyvät palvelut, Päijännetalo. Rapala-uistin, Finlandia-uistin, Hotelli Tallukka, Päijänteen etelärannan upea satamapalvelupiste Majakkapaviljonki, Kanava Golf Tuotteista kuuluisin Rapala-uistin, Finlandia-uistin. Hyvät terveyspalvelut Rapalan uistimet Rapala-uistin. Perunanviljelyn aloittaminen. Uudet kaupat (valikoima) Rapala Rapalan uistimet, Vääksyn kanavan suomat mahdollisuudet. Kalastukseen liittyvät tuotteet, mansikkatilat, golf-kenttä. Rapalan uistimet Uistimet Rapalan uistimet Rapalan uistimet, peruna- ja pellavakunta, Lauran kauppa. juotava Päijänteen vesi, Rapalan uistimet, Finlandia-uistimet, perunan historiaan vaikuttaminen, Vehmaan Savun elintarvikkeet, Kivistön kirkas lähdevesi, Pihamaan viinit, Vesivehmaan jenkkapirtti ja lentokenttä museoineen, Tallukan palvelut, Pulkkilanharjun ulkoilureitti, Aurinkovuori ja sen ulkoilureitti, Vääksyn Kanava palveluineen, museot Sivu 43

56 Rapalan uistimet, maataloustuotteet, puutuotteet: ovet, ikkunat, keinutuolit. Uistin tehtailu kaikenkaikkiaan. Tuoterenkaan mölkky tuotanto. työikäisten terveysliikunta. 40. Mitkä ovat kuntanne keskeiset luonto- ja rakennuskohteet? Pulkkilanharju, Vesijärvi, Päijänne, Vääksyn joen suisto; entisen kunnantalon harjualueen kerrostalot Vääksyn kanava ja Pulkkilan harju Järvet (Vesijärvi, Päijänne), kanava, Päijännetalo Pulkkilanharju, Aurinkovuori, Kopsuontie, Kurhilan kylämiljöö Päijänne (vesi Helsinkiin) Kanavat, kirkot, omakotiasutus Päijänne - Vesijärvi, Kalkkisten koski, kanavat (Vääksy, Kalkkinen) Pulkkilan harju, Vääksyn kanava, Aurinkovuoren ulkoilualue Pulkkilanharju, Vääksyn kanava, Danielson-Kalmarin huvila Pulkkilanharju, Vääksyn kanava Vääksyn ja Kalkkisten kanavat, Kalkkisten koski, Pulkkilanharju, Päijänne ja Vesjärvi rantoineen ja saarineen. Vesimyllymuseo Vääksyn joessa (toivottavasti saa pitää tilansa ilman kerrostaloa naapurissa!!), n kirkko, Kalkkisten silta Pulkkilanharju Päijänteen saaret Kanavat (Vääksy ja Kalkkinen) Vääksyn kanavan seutu ja Pulkkilanharju Vesi, puistot, asunnot Päijänne Vesimyllymuseo 2 kanavaa, vesistöt, harjut, 4 kirkkoa, Urajärven kartano, n kirkonkylä, Vääksyn kanavan seutu, lentokenttä Sivu 44

57 Pulkkilanharju, kanavat Vääksyn kanva ja vesistöt n kirkko Urajärven kartano Kanava, Päijänne ja Pulkkilanharju Pulkkilan harju ja Vääksyn kanava Pulkkilanharju, kirkot, kanavat Vesijärvi ja Päijänne Kalkkisten ja Vääksyn kanavat Pulkkilanharju, Kopsuon tie Urajärven kartano Paljon rantaviivaa, kaunis luonto, kaksi kanavaa. Luontokohteista mm. useat hoidetut laavut. Hoidettu kotiseutumuseoalue rakennuksineen. Luonto: Päijänne ja Vesijärvi ja niitä halkovat Pulkkilan- ja Pasolanharjut, Aurinko- ja Pasolanvuoret; kauniit kylät (Kurhila, Hillilä, Vesivehmaa, Urajärvi, Kalkkinen...) Rakennetut: Vääksyn ja Kalkkisten kanavat; Danielson-Kalmarin huvila, Urajärven kartano. Nuoremmasta rakennuskannasta ei taida helmiä juuri nousta, vanhassa keskustassa yksi kerrostalo, jonka nimeä en tiedä. Paljon myös arvokasta vanhaa on purettu. Pulkkilanharju, Vääksyn ja Kalkkisten kanava, Juotavan hyvä Päijänne, Rapala-uistintehdas Pulkkilan harju Urajärven kartanomuseo Evon virkistysalue lähellä rajaa Padasjoki Päijänne, Vääksyn kanava, Pulkkilanharju. Päijännetalo, Danielson-Kalmarin huvila, Urajärven kartano, Vesivehmaan lentokenttä, Jenkkapirtti. Päijänteen kansallispuisto/ Pulkkilanharju ja sen lisäksi lukemattomat muut monipuolisia luontoelämyksiä tarjoavat kohteet. Vääksyn kanava, Kalkkisten kanava ja koski, Pulkkilanharju, Vesijärvi, Päijänne, Kymijoki, Aurinkovuori Päijänne, Vesijärvi, Vääksyn kanava, Kalkkisten kanava, Kalkkisten koski, Vääksyn joki. Vanha Vääksyn keskusta, muutamat maaseutukylät. n ja Kalkkisten kirkko Pitäisi ratkaista Vääksyn taajaman liikennejärjestelyt. Vääksyn ja Kalkkisten kanavat, Vääksyn joki Pulkkilanharju, Evon metsäalueiden alkaminen. Kirkko, VYK, Tallukka Kanava, asunnot, liikekeskukset. Sivu 45

58 Vääksyn kanava, Kalkkisten kanava, kartanot Vesijärvi ja Päijänne > kanava, Aurinkovuori, Pulkkilanharju Kanavan ympäristö, Aurinkovuori Kanavan seutu, lentokenttä, Päijänteen ja Vesijärven rannat. Vääksyn kanava, Pulkkilanharju, Kalkkisten koski, Päijännetalo, Urajärven kartano, n kirkko, hotelli Tallukka. kts. ed. ja lisäksi venesatama rakennuksineen, vanha kivitalo Vääksyn vanhassa keskustassa, Kalkkisten kanava, Päijänteen ja Vesijärven saaret, sillat Pulkilanharjulla ja Kalkkisissa, Kopsuontie kiemuroineen, Vaappuranta, jäähalli, kirkot Päijänne, Vesijärvi ja Vääksyn kanava, Pulkkilanharju, kirkko Vapaa-ajan kalastus museo kanavan alue 42. Jos on, miten kuvaisitte sen oleellisia piirteitä? (esim. lahtelaiset sanovat olevansa "Lahesta" ja Hollolassa käytetään l:ää: Ehlota mitä ehlotat, mutta älä mahlottomia) Pois elest! huusi pikkupoika pulkkamäessä Tulia ja meniä sitä Vieksyn väliä Meniä että piä läiskähtiä Ei tie tie teittiä mihiä vie, tie tie vie mettiä (Äinää-Välimaan alueella) Murre on tosin häviämässä. Esim. tehliä yhles. En osaa sanoa Varsinaisesti en tiedä juuri kenenkään enää kunnolla käyttävän murrettamme, mutta mummon opettama lause: "Ei tiä tiä mihkiä viä, tiä tiä viä mettiä", on oikeastaan ainoa, mitä itse osaan. (suom. Ei tämä tie vie mihinkään, tämä tie vie metsään.) pata-palan/ pitkä e "vientyy" tulie, mänie/ pitkä ä ->ie,iä / oli - ol, tuli - tul/punainen hevonen - punai hevoin/nälkäinen - nälkähiin/ Riihilahti - Riilahti/ tulkai - olkai Häviää käytöstä Sivu 46

59 Savolaista sävyä itäisessä ssa enemmän. Navetta=ometta, tulee=tulia, menee=mäniä. Ei mitiä hätiä kun tuoli pitiä. n lälläpullat - murteessa samapiirteisyyttä kuin Hollolassa + lainasanoja ruotsista: supsihvel = rikkalapio Samanlaisesti d-korvaamista ja yksittäisiä sanoja. Vähäpoika = nuori poika, rotsi = rotko, pernankuoria = perunankuoria, vinnillä = vintillä. Meniä ja tulia pitkin Viäksyn väliä niin, että piä tiehen läskähtiä Läntisen n murre on käytännössä samaa kuin Hollolassa - viennetiän ja kiennetiän ja tehliän l:n kanssa. Itä-ssa voi olla jotain pieniä eroja. Vanha - Lahlest, uusi - Lahesta. Käyttäjiä ei ole monia. murre kuullostaa melko samanlaiselta ää --> iä "Malttaaha köyhäki keittiä, muttei eniä jählyttiä." Minä, sinä, (ei mie, sie), mutta silti "myö, työ, hyö" Nykykieli on valitettavasti suurelta osin sulautunut yhdeksi yleiskieleksi ja murrevivahteet kadonneet. Esim. Hyviä päiviä. En hallitse murretta, mutta tunnistan kyllä. Serkkuni taisi sen hyvin. Perna (peruna) Meilän, teilän, heilän Täällä myös tehliään asioita. Tehliä yhles Muistuttaa Hollolan murretta. "Meniä ja tulia ja kuoll tykkäniä". Samat ssa. Lähellä Hollolan murretta. on hyvin lähellä hollolan murretta, miltei sama, poikkeaa vähän padasjokelaisesta murteesta, eroaa selkeästi orimattilalaisten meirän airat kielestä, Hollolassa meilän ailat, Padasjoella meitin ailat, en osaa sanoakaan asikkalalaisittain ehkä meilän ailat (siis meidän aidat) eilinen oli kotona Hollolassa öylöin, Padasjoella anoppilassa eiliin, ssa? n murre on hyvin lähellä Hollolan murretta. Esim. "Tehliän yhles". Sivu 47

60 oman synnyinseuden murre jäänyt minulle päälle. nääs 43. Miten murteenne eroaa mielestänne lähikuntien murteista? se on asikkalalaista! Ei oleellisesti Aika lähellä Hollolan murretta. Lähellä Hollolan murretta Karjalan murre Olen muualta tullut Kuulostaa enemmän savolaiselta viäntämiseltä... Esim. sysmäläinen murre on "savolaisempaa" kuin asikkalalainen. Padasjokiset sanovat mehtä ja kahtoa, asikkalalaiset mettä ja kattoa. Ei paljon, lähes samanlailla puhutaan, mutta joitain omia sanoja ja ilmaisuja on. Eipä paljon eronne lähikuntien murteista Ei paljon eroa. Itäistä vaikutusta enemmän kuin lännempänä, kuitenkin vihta-aluetta. Ehkä pääkaupunkimaisuutta Ei juurikaan. Ei mitenkään Mielestäni ei oleellista eroa. Edellä esitetty on ns. vanhaa murretta. Nykyisin puhutaan esim. (rva) Mäkiin eli Mäkinen tai läppkäytävä on läpikäytävä Kirjakieli - mitään - Hollola -mitiän Padasjoki - Sysmä - miteän Sivu 48

61 ei viännetä ja kiännetä kuten esim savossa Tehlään yhles, l:n käyttö d:n sijaan. Kuuluu hämäläismurteisiin. Heinolassa ja kaiketi myös Sysmässä sanotaan mie, sie. Sysmän murre on leveämpää, Puavo (Paavo). Sysmän kanssa samantapaista murretta. Ei kovinkaan paljon. Juuri tuo l:n käyttö ja onhan karjalaisuuskin vaikuttanut murteeseen. kts. ed. en osaa vastata Mitkä ovat kuntanne historian ja kulttuurin tärkeimmät tapahtumat ja henkilöt? Danielsson-Kalmari, Järnefeltit ja myös Sibelius viettivät täällä kesiään, mutta jo kauan ennen sitä täällä asuttiin ja viljeltiin perunaa melkein ensimmäisenä rovasti Laurellin opastuksella Pappi peruna-laurell Danielson-Kalmari (huvila oli ssa) Kunigas Kustaa III vierailu Anianpeltoon. "Perunapappi" Laurellin esiintuoma perunanviljelys Kansalaissota - Anianpellon taistelu. Nykyaikana: Life-lehdessä ollut Marilynin kuolema ja samassa lehdessä Rapala- uistimen tarina - siitä alkoi Rapalan "maailman valloitus". Anianpellon markkinat Kirkot Ruotsin kuninkaat, jotka yrittivät Vääksystä kaupunkia Danielson-Kalmar Axel Laurell vanhat kunnon Anianpellon markkinat Sivu 49

62 Vääksyn ja Kalkkisten kanavien rakentamiset. Pulkkilan harjun vanhat huvilat. D.Kalmari, Eetu Salin, Rinteen taitelijaveljekset Kalkkisista L. Rapala, kirkkoherra Laurell.. ei ehkä tärkeää, mutta jännää: Askal Laiti, Hans Kalm-tarinat Axell Laurell: peruna Päijänteen ensimmäinen höyrylaiva on valmistettu Vähä-Äiniössä Kuuluisat taiteilijat ja valtiomiehet viettivät kesiään ssa. Rapala Anianpellon markkinat Päijänteen rannalla. Vääksyn kanava. Pulkkilan harjulla Kukonharjun kaupunki. Perunapappi Axel Laurell, Vehnämäen muori, Martti Suntela, Lauri Rapala, Minna Kauppi, suunnistajat n Raikas. Danielson-Kalmariin liittyvät tapahtumat. Historiapäivät, joita johtaa Heikki Talvitie. Danielson-Kalmari - suomal. edelläkävijä Aleksanteri Suuri, Anianpellon asemakaava, Aksel Laurell Anianpellon markkinat Danielson-Kalmari, Johan Richard, tiede- ja valtiomies. Kesähuvila Vääksyssä. Anianpellon markkinat Martti Suntela, hänen ansiostaan meillä on oma kotiseutumuseo n kirkolla. Perunapappi Axel Laurell. Etelä-Hämäläinen Nuorisoseuratyö alkoi sta v Höyrylaivaliikenne alkoi Päijänteellä v luvulla perunapappi Laurell, 1800-luvulla huvila-asutus. Kuuluisat kesäasukkaat mm. Järnefelt, Norrlin, D-Kalmari. Anianpellon markkinat. Kuvailin niitä kohdassa 24. Kustaa III:n Kukonharjun kaupunki-suunnitelma, Lauri Rapalan uistinkehittelyt Nanna Susi, J.R. Danielson-Kalmari, Eetu Salin Anianpellon markkinat (ennen, 1600-luvulla) Vääksyn kanavan rakentaminen, Danielson-Kalmari Johan Danielson-Kalmari Pastori Laurell toi perunan an. Varmaan kanavan rakentamisella oli suuri merkitys. Sivu 50

Jokin muu kunta Sivu 1

Jokin muu kunta Sivu 1 Kuntaidentiteetti 2009 Yhteenvetoraportti N=876 Julkaistu: 28.8.2009 Vertailuryhmä: Jokin muu, mikä Kuinka kauan olette asunut kunnassanne? vuotta avg: 6,10 2. Minä vuonna olette syntynyt avg: 1 965,50

Lisätiedot

PÄLKÄNEEN KUNNAN KUNTASTRATEGIAN PÄIVITYS JA KEHITYSKUVAN LAATIMINEN

PÄLKÄNEEN KUNNAN KUNTASTRATEGIAN PÄIVITYS JA KEHITYSKUVAN LAATIMINEN PÄLKÄNEEN KUNNAN KUNTASTRATEGIAN PÄIVITYS JA KEHITYSKUVAN LAATIMINEN Lähtötiedot Asukaskyselyn tulokset 09.12.2011 ASUKASKYSELY: PÄLKÄNEEN TULEVAISUUS Kysely toteutettiin syys-lokakuussa 2011 Kysely on

Lisätiedot

LAPUAN KAUPUNKI. Kaupunkikeskustan ja sen ympäristön osayleiskaavat. Kysely kaava-alueen asukkaille ja muille kaupunkilaisille

LAPUAN KAUPUNKI. Kaupunkikeskustan ja sen ympäristön osayleiskaavat. Kysely kaava-alueen asukkaille ja muille kaupunkilaisille LAPUAN KAUPUNKI Kaupunkikeskustan ja sen ympäristön osayleiskaavat Kysely kaava-alueen asukkaille ja muille kaupunkilaisille Hyvä Lapuan keskustaajaman / kylien asukas! Lapuan kaupunki on käynnistänyt

Lisätiedot

Kuntalaiskysely 2008 ja 2011. Osallistumista ja vaikuttamista koskevat kysymykset 2008 & 2011. 2008 ARTTU kunnat (N=65) 2011 ARTTU kunnat (N=40)

Kuntalaiskysely 2008 ja 2011. Osallistumista ja vaikuttamista koskevat kysymykset 2008 & 2011. 2008 ARTTU kunnat (N=65) 2011 ARTTU kunnat (N=40) Suomen Kuntaliitto Marianne Pekola-Sjöblom Osallistumista ja vaikuttamista koskevat kysymykset 0 & Sipoo Näpäytä solua ja valitse kunta alasvetovalikosta Sipoo 0 ARTTU kunnat (N=6) Otos, lkm Vastanneet,

Lisätiedot

Kysymyksiä yhdistymissopimuksesta. Johtoryhmä 8.3.2010

Kysymyksiä yhdistymissopimuksesta. Johtoryhmä 8.3.2010 Kysymyksiä yhdistymissopimuksesta Johtoryhmä 8.3.2010 Väestörakenteen historia 1970 luku maatalouden alasajo Teollisuutta taajamiin Teollisuus väheni Muutto suuriin kaupunkeihin Tietoyhteiskunta Muutto

Lisätiedot

Tekn.ltk 26.11.2013 ASIA NRO 9 Asiakastyytyväisyyskysely syksy 2013

Tekn.ltk 26.11.2013 ASIA NRO 9 Asiakastyytyväisyyskysely syksy 2013 Tekn.ltk.11.13 ASIA NRO 9 Asiakastyytyväisyyskysely syksy 13 Kysely toteutettiin lähinnä nettikyselynä, paperiversio oli jaettu kunnan viraston toimipisteisiin. Vastauksia tuli netin kautta 9 kpl ja kaksi

Lisätiedot

Senioribarometri 2006. SEINÄJOEN KAUPUNKI SOSIAALI- JA TERVEYSKESKUS / HJ www.seinajoki.fi

Senioribarometri 2006. SEINÄJOEN KAUPUNKI SOSIAALI- JA TERVEYSKESKUS / HJ www.seinajoki.fi Senioribarometri 2006 Senioribarometrin tarkoitus Päätimme heti pilotoida myös Senioribarometrin, sillä vanhemman väestön tarpeet ja toiveet ovat meille tärkeitä sekä toiminnallisesti että taloudellisesti.

Lisätiedot

Väestöennusteet, seinäjokisten ikäihmisten odotuksia ja mielipiteitä hyvinvoinnin kehittymisestä ja elämän odotuksista

Väestöennusteet, seinäjokisten ikäihmisten odotuksia ja mielipiteitä hyvinvoinnin kehittymisestä ja elämän odotuksista Väestöennusteet, seinäjokisten ikäihmisten odotuksia ja mielipiteitä hyvinvoinnin kehittymisestä ja elämän odotuksista Projektipäällikkö Erna Hilli erna.hilli@etela-pohjanmaa.fi http://www.epliitto.fi

Lisätiedot

Kysely 2013. Kyselyn vastausprosentti oli nyt 26 vastaava luku 2010 oli 33 ja vuonna 2008 se oli 43 %.

Kysely 2013. Kyselyn vastausprosentti oli nyt 26 vastaava luku 2010 oli 33 ja vuonna 2008 se oli 43 %. Kysely 13 Kyselyn vastausprosentti oli nyt 26 vastaava luku 1 oli 33 ja vuonna 8 se oli 43 %. 1. Roolini jokin muu rooli 2 kunnan tai kuntayhtymän työntekijä 26 kunnan luottamushenkilö 16 1. Roolini yrityksen

Lisätiedot

Suonenjoen kaupunki Kysely lapsiperheille

Suonenjoen kaupunki Kysely lapsiperheille Suonenjoen kaupunki Kysely lapsiperheille 1. Vastaajan tiedot / Taustamuuttujaosio Vastaajaa koskeva tieto 1.1. sukupuoli mies nainen 1.2. ikä alle 20 vuotta 20 30 vuotta 31 40 vuotta yli 40 vuotta 1.3.

Lisätiedot

Kyläkulttuuria paikallisuus vahvistuu 12.3.2009 Sysmä

Kyläkulttuuria paikallisuus vahvistuu 12.3.2009 Sysmä Kyläkulttuuria paikallisuus vahvistuu 12.3.2009 Sysmä Vapaan sivistystyön laki: Tarkoituksena on elinikäisen oppimisen periaatteen pohjalta tukea yksilöiden persoonallisuuden monipuolista kehittymistä

Lisätiedot

17 Päijät-Häme. 17.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti

17 Päijät-Häme. 17.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Kulttuuria kartalla 17 Päijät-Häme 17.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Taulukko 17.1. PÄIJÄT-HÄME Kuntien lukumäärä Kaupunkimaiset: 3 kpl Taajaan asutut: 3 kpl Maaseutumaiset: 5 kpl Päijät-Hämeen

Lisätiedot

LIITE 2: Kyselylomake

LIITE 2: Kyselylomake LIITE 2: Kyselylomake 1. Opistosi Alkio-opisto Paasikivi - opisto Työväen Akatemia 2. Kuinka kiinnostunut olet politiikasta? Erittäin kiinnostunut kiinnostunut Vain vähän kiinnostunut En lainkaan kiinnostunut

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Anne Niemi. Osaava ja pätevä ja mukava

Anne Niemi. Osaava ja pätevä ja mukava eduskuntaan 2015 Hyvä ystävä, tule kanssani yhteiselle matkallemme tekemään Suomesta parempi paikka yrittää, tehdä työtä ja pitää huoli kaikista. Muutos parempaan alkaa nyt. Seuraa Annea Ota yhteyttä minuun.

Lisätiedot

Mikäli haluatte alueelle lisärakentamista, minne uusi rakentaminen tulee suunnata?

Mikäli haluatte alueelle lisärakentamista, minne uusi rakentaminen tulee suunnata? Mikäli haluatte alueelle lisärakentamista, minne uusi rakentaminen tulee suunnata? TASAISESTI KOKO SUUNNITTELUALUEELLE NYKYISEEN ASUTUKSEEN TUKEUTUEN JA MAISEMAAN SOVELTUEN KYLÄKESKUSTAA PAINOTTAEN, MUUALLE

Lisätiedot

Mitä kuntalaiset ajattelevat kuntapäättäjistä?

Mitä kuntalaiset ajattelevat kuntapäättäjistä? Mitä kuntalaiset ajattelevat kuntapäättäjistä? - Ensimmäisiä osatuloksia kevään 2015 kuntalaiskyselystä Kuntapuheenjohtajapäivä 10.6.2015 Marianne Pekola-Sjöblom, tutkimuspäällikkö marianne.pekola-sjoblom@kuntaliitto.fi

Lisätiedot

Datatiedostoihin Asuinalue.sav ja Asuinalue.xls liittyvä kyselylomake

Datatiedostoihin Asuinalue.sav ja Asuinalue.xls liittyvä kyselylomake Datatiedostoihin Asuinalue.sav ja Asuinalue.xls liittyvä kyselylomake KAUPUNGIN ASEMANSEUDUN KEHITTÄMISEEN LIITTYVÄ TUTKIMUSLOMAKE 1. VASTAAJAN TAUSTATIEDOT 1. Sukupuoli 1) mies 2) nainen 2. Ikäni on vuotta

Lisätiedot

Asukastutkimus 2016 Pirkkalan kunta 3.6.2016. Etta Partanen Anna Laiho Jari Holttinen

Asukastutkimus 2016 Pirkkalan kunta 3.6.2016. Etta Partanen Anna Laiho Jari Holttinen Asukastutkimus Pirkkalan kunta 3.6. Etta Partanen Anna Laiho Jari Holttinen Sisällys 1. Yleistä tutkimuksesta 2. Tutkimuksen keskeisiä tuloksia 3. Vastaajien taustatiedot 4. Tutkimuksen tulokset Yleistä

Lisätiedot

Lähivoimalaprojekti. Asukaskysely raportti

Lähivoimalaprojekti. Asukaskysely raportti Lähivoimalaprojekti Asukaskysely raportti Tutkimuksen tarkoitus ja tavoitteet Tampereen kaupungin Lähivoimala-projekti järjesti keväällä 2015 asukaskyselyn Multisillan, Peltolammin ja Härmälän asuinalueilla.

Lisätiedot

HÄMEENLINNAN KAUPUNKI, ASUKASTUTKIMUS: IKÄIHMISTEN PALVELUT. Tutkimusraportti 21.12.2011. Mikko Kesä Merja Lehtinen. Anssi Mäkelä

HÄMEENLINNAN KAUPUNKI, ASUKASTUTKIMUS: IKÄIHMISTEN PALVELUT. Tutkimusraportti 21.12.2011. Mikko Kesä Merja Lehtinen. Anssi Mäkelä HÄMEENLINNAN KAUPUNKI, ASUKASTUTKIMUS: IKÄIHMISTEN PALVELUT Tutkimusraportti 21.12.2011 Mikko Kesä Merja Lehtinen Juuso Heinisuo Anssi Mäkelä TUTKIMUKSESTA YLEENSÄ Tämä on Hämeenlinnan kaupungin strategisen

Lisätiedot

Osatuloksia ARTTU2-tutkimusohjelman kuntalaiskyselystä 16.7.2015

Osatuloksia ARTTU2-tutkimusohjelman kuntalaiskyselystä 16.7.2015 Osatuloksia ARTTU2-tutkimusohjelman kuntalaiskyselystä 16.7.2015 Postikyselyn toteutusajankohta: maalis-toukokuu 2015. Kyselyn kohdekunnat: 40 (+2) kuntaa. Kyselyn kohdejoukko: 31 950 kuntalaista (18v

Lisätiedot

Vauraimpien kehitysmaiden kuten Kiinan ja Brasilian on heti rajoitettava päästöjensä kasvua. 35 32* 37* 28* 35 32 38* 38* 31* 41* 42* 38* 30*

Vauraimpien kehitysmaiden kuten Kiinan ja Brasilian on heti rajoitettava päästöjensä kasvua. 35 32* 37* 28* 35 32 38* 38* 31* 41* 42* 38* 30* TALOUSTUTKIMUS OY 20101210 09:01:11 TYÖ 2549.11 TAULUKKO 21015 ss VER % Telebus vko 48B-49A/2010 Kaikki Sukupuoli Ikä Ammatti/asema nainen mies alle 25-34 35-49 50-64 65+ työn asian yrit eläke koti 25

Lisätiedot

PÄIJÄT-HÄMEEN MAAKUNTAKAAVAEHDOTUS 2014. Yleisötilaisuus Fellmannia 12.5.2015

PÄIJÄT-HÄMEEN MAAKUNTAKAAVAEHDOTUS 2014. Yleisötilaisuus Fellmannia 12.5.2015 PÄIJÄT-HÄMEEN MAAKUNTAKAAVAEHDOTUS 2014 Yleisötilaisuus Fellmannia 12.5.2015 Maakuntakaava Valtuustokausi 2009-2012 Valtuustokausi 2013-2016 Valtuustokausi 2017-2020 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015

Lisätiedot

Messututkimus. RAKSA 2011, Lahden Messukeskuksessa 11.-13.3.2011. Suorakanava Oy

Messututkimus. RAKSA 2011, Lahden Messukeskuksessa 11.-13.3.2011. Suorakanava Oy Messututkimus RAKSA 2011, Lahden Messukeskuksessa 11.-13.3.2011 Suorakanava Oy Yhteenveto RAKSA 2011, Lahden Messukeskuksessa 11.-13.3.2011 Messututkimus sisältö Kokonaiskävijämäärä 25 000 1 Kansi Kävijäperheen

Lisätiedot

Maaseutupolitiikka Suomessa. Maa- ja metsätalousministeriö

Maaseutupolitiikka Suomessa. Maa- ja metsätalousministeriö Maaseutupolitiikka Suomessa Maa- ja metsätalousministeriö Lähes puolet suomalaisista asuu maaseudulla Lähes puolet väestöstä asuu maaseudulla. Suomi on myös hyvin harvaan asuttu maa. Asukastiheys on keskimäärin

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 13 päivänä kesäkuuta 2012. 279/2012 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus

Julkaistu Helsingissä 13 päivänä kesäkuuta 2012. 279/2012 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 13 päivänä kesäkuuta 2012 279/2012 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus radiotaajuuksien käyttösuunnitelmasta annetun liikenne- ja viestintäministeriön asetuksen

Lisätiedot

Messututkimus. RAKSA 2013, Lahden Messukeskus 15.-17.3.2013

Messututkimus. RAKSA 2013, Lahden Messukeskus 15.-17.3.2013 Messututkimus RAKSA, Lahden Messukeskus 15.-17.3. RAKSA, Lahden Messukeskus 15.-17.3. Yhteenveto RAKSA, Lahden Messukeskus 15.-17.3. Messututkimus sisältö Kokonaiskävijämäärä 20 000 1 Kansi Kävijäperheen

Lisätiedot

UNELMISTA NUUKAILEMATTA.

UNELMISTA NUUKAILEMATTA. UNELMISTA NUUKAILEMATTA. Viisaan euron kunta Kun nuukuus tarkoittaa järkeviä toimintatapoja, kestävää kehitystä ja kuntalaisten eduista huolehtimista silloin Laihialla ollaan nuukia. Laihialaiset ovat

Lisätiedot

Poliisilaitosalueet ja toimipisteet 1.1.2014 lukien 14.6.2013 1

Poliisilaitosalueet ja toimipisteet 1.1.2014 lukien 14.6.2013 1 Poliisilaitosalueet ja toimipisteet 1.1.2014 lukien 14.6.2013 1 11 poliisilaitosaluetta Lapin poliisilaitos Oulun poliisilaitos Pohjanmaan poliisilaitos Sisä Suomen poliisilaitos Itä Suomen poliisilaitos

Lisätiedot

Kansalaiskysely 2014. Mäntsälä + kaikki

Kansalaiskysely 2014. Mäntsälä + kaikki Kansalaiskysely 2014 Mäntsälä + kaikki Vastaajamäärä Koko selvityksessä yhteensä 1421 vastaajaa Mäntsälästä 330 vastaajaa Tuhatta täysi-ikäistä asukasta kohden 22 vastaajaa 23 % kaikista vastaajista 2.

Lisätiedot

HS Android tabletsovelluksen. profiilitutkimus. Kesäkuu 2014

HS Android tabletsovelluksen. profiilitutkimus. Kesäkuu 2014 HS Android tabletsovelluksen profiilitutkimus Kesäkuu 2014 Tutkimuksen toteutus Tässä raportissa esitellään tulokset InterQuestin SPOT -profiilitutkimuksesta. Tutkimuksen tiedonkeruu toteutettiin HS Android

Lisätiedot

EK:n Kuntaranking 2015. Keskeiset tulokset

EK:n Kuntaranking 2015. Keskeiset tulokset EK:n Kuntaranking 2 Keskeiset tulokset EK:n Kuntaranking Mittaa seutukunnan vetovoimaisuutta yrittäjien ja yritysten näkökulmasta Hyödyntää kahta aineistoa: 1) Tilastotieto Kuntatalouden lähtökohdat ja

Lisätiedot

HÄMEENLINNAN KAUPUNKI, ASUKASTUTKIMUS: VARHAISKASVATUS. Tutkimusraportti 21.12.2011. Mikko Kesä Merja Lehtinen Juuso Heinisuo Anssi Mäkelä

HÄMEENLINNAN KAUPUNKI, ASUKASTUTKIMUS: VARHAISKASVATUS. Tutkimusraportti 21.12.2011. Mikko Kesä Merja Lehtinen Juuso Heinisuo Anssi Mäkelä HÄMEENLINNAN KAUPUNKI, ASUKASTUTKIMUS: VARHAISKASVATUS Tutkimusraportti 21.12.2011 Mikko Kesä Merja Lehtinen Juuso Heinisuo Anssi Mäkelä TUTKIMUKSESTA YLEENSÄ Tämä on Hämeenlinnan kaupungin strategisen

Lisätiedot

Minun Ilmajokeni. Aino Välkkilä. Jaakko Ilkan koulu 9B

Minun Ilmajokeni. Aino Välkkilä. Jaakko Ilkan koulu 9B Aino Välkkilä Jaakko Ilkan koulu 9B Minun Ilmajokeni Suomessa on n. 320 kuntaa ja yksi niistä on Etelä-Pohjanmaan maakunnassa sijaitseva kotikuntani Ilmajoki. Ilmola, kuten se ruotsin kielellä kuuluu,

Lisätiedot

Kuntalaisten mielipiteitä ja mielikuvia kunnasta ARTTU2-ohjelman tietoisku Kuntamarkkinoilla to 10.9.2015 klo 9.00-9.45

Kuntalaisten mielipiteitä ja mielikuvia kunnasta ARTTU2-ohjelman tietoisku Kuntamarkkinoilla to 10.9.2015 klo 9.00-9.45 Kuntalaisten mielipiteitä ja mielikuvia kunnasta ARTTU2-ohjelman tietoisku Kuntamarkkinoilla to 10.9.2015 klo 9.00-9.45 Marianne Pekola-Sjöblom, tutkimuspäällikkö marianne.pekola-sjoblom@kuntaliitto.fi

Lisätiedot

KISA Kysely kaupungin viestinnästä 2010

KISA Kysely kaupungin viestinnästä 2010 KISA Kysely kaupungin viestinnästä 2010 Yhteenveto: Kouvola 22.11.2010 Sari Koski KISA Kysely kaupungin viestinnästä 2010 KYSELY KAUPUNGIN VIESTINNÄSTÄ Kyselytutkimukseen osallistuivat seuraavat kaupungit:

Lisätiedot

KISA Kysely kaupungin viestinnästä 2010

KISA Kysely kaupungin viestinnästä 2010 KISA Kysely kaupungin viestinnästä 21 Yhteenveto: Nokia 221121 Sari Koski KISA Kysely kaupungin viestinnästä 21 KYSELY KAUPUNGIN VIESTINNÄSTÄ Kyselytutkimukseen osallistuivat seuraavat kaupungit: Espoo,

Lisätiedot

HÄMEENLINNAN KAUPUNKI, ASUKASTUTKIMUS: OPETUSPALVELUT. Tutkimusraportti 21.12.2011. Mikko Kesä Merja Lehtinen Juuso Heinisuo Anssi Mäkelä

HÄMEENLINNAN KAUPUNKI, ASUKASTUTKIMUS: OPETUSPALVELUT. Tutkimusraportti 21.12.2011. Mikko Kesä Merja Lehtinen Juuso Heinisuo Anssi Mäkelä HÄMEENLINNAN KAUPUNKI, ASUKASTUTKIMUS: OPETUSPALVELUT Tutkimusraportti 21.12.2011 Mikko Kesä Merja Lehtinen Juuso Heinisuo Anssi Mäkelä TUTKIMUKSESTA YLEENSÄ Tämä on Hämeenlinnan kaupungin strategisen

Lisätiedot

KARKKILAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2010-2011 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2012

KARKKILAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2010-2011 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2012 KARKKILAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2010-2011 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2012 Päästölaskennan sektorit Rakennusten lämmitys (kaukolämpö, erillislämmitys, sähkölämmitys, maalämpö) Kuluttajien sähkönkulutus Tieliikenne

Lisätiedot

KARKKILAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2010-2012 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2013

KARKKILAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2010-2012 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2013 KARKKILAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2010-2012 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2013 Päästölaskennan sektorit Rakennusten lämmitys (kaukolämpö, erillislämmitys, sähkölämmitys, maalämpö) Kuluttajien sähkönkulutus Tieliikenne

Lisätiedot

ainen/ seutu Haluaisin, että Suomen eurossa pysymisestä ja sen ehdoista järjestetään kansanäänestys

ainen/ seutu Haluaisin, että Suomen eurossa pysymisestä ja sen ehdoista järjestetään kansanäänestys TALOUSTUTKIMUS OY 20140425 09:29:36 TYÖ 000012062.15 TAULUKKO 41015 ss VER % Telebus vko 16Ake-17A/2014 +paneeli Kaikki Sukupuoli Ikä Asuinkunta nainen mies alle 25-34 35-49 50-64 65+ Hel muu Turku/ muu

Lisätiedot

KEHITTYMISEN JA UUDELLEEN ELÄVÖITYMISEN KAUPUNKILÄHIÖ HAJALA

KEHITTYMISEN JA UUDELLEEN ELÄVÖITYMISEN KAUPUNKILÄHIÖ HAJALA KEHITTYMISEN JA UUDELLEEN ELÄVÖITYMISEN KAUPUNKILÄHIÖ HAJALA Historiasta nykypäivään Hajalan kylän synty voidaan vanhojen veromerkintöjen pohjalta ajoittaa 1300-luvulle. 1700-luvulla kaksi yöpymis-, ravitsemus-

Lisätiedot

VIHDIN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008-2011 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2012

VIHDIN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008-2011 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2012 VIHDIN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008-2011 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2012 Päästölaskennan sektorit Rakennusten lämmitys (kaukolämpö, erillislämmitys, sähkölämmitys, maalämpö) Kuluttajien sähkönkulutus Tieliikenne

Lisätiedot

Puhe Rautavaara-päivien pääjuhlassa 30.6. 2013. Professori Vuokko Niiranen, Itä-Suomen yliopisto. Hyvät Rautavaara-päivien osanottajat!

Puhe Rautavaara-päivien pääjuhlassa 30.6. 2013. Professori Vuokko Niiranen, Itä-Suomen yliopisto. Hyvät Rautavaara-päivien osanottajat! Puhe Rautavaara-päivien pääjuhlassa 30.6. 2013 Professori Vuokko Niiranen, Itä-Suomen yliopisto Hyvät Rautavaara-päivien osanottajat! Rautavaara-päivien monipuolinen ohjelma ja päivien näkyvyys kertovat

Lisätiedot

Kylien Salo Kyläsuunnittelu Tuohittu 10.12.2013

Kylien Salo Kyläsuunnittelu Tuohittu 10.12.2013 Kylien Salo Kyläsuunnittelu Tuohittu Hankekoordinaattori, kyläasiamies Henrik Hausen, Kylien Salo kehittämishanke, Salon kaupunki Kylien Salo -kehittämishanke Kylätoimijoiden aktivointi ja järjestöosaaminen

Lisätiedot

VIHDIN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008-2012 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2013

VIHDIN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008-2012 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2013 VIHDIN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008-2012 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2013 Päästölaskennan sektorit Rakennusten lämmitys (kaukolämpö, erillislämmitys, sähkölämmitys, maalämpö) Kuluttajien sähkönkulutus Tieliikenne

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 19 päivänä elokuuta 2013. 614/2013 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus. radiotaajuuksien käyttösuunnitelmasta

Julkaistu Helsingissä 19 päivänä elokuuta 2013. 614/2013 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus. radiotaajuuksien käyttösuunnitelmasta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 19 päivänä elokuuta 2013 614/2013 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus radiotaajuuksien käyttösuunnitelmasta Annettu Helsingissä 15 päivänä elokuuta 2013

Lisätiedot

HS ipad profiilitutkimus. Tammikuu 2014

HS ipad profiilitutkimus. Tammikuu 2014 HS ipad profiilitutkimus Tammikuu 2014 Tutkimuksen toteutus Tulokset InterQuestin SPOT -profiilitutkimuksesta. Tutkimuksen tiedonkeruu toteutettiin HS ipad-sovelluksessa 10.1.-22.1.2014 välisenä aikana.

Lisätiedot

Metro.fi Kävijäprofiili. Tammikuu 2013

Metro.fi Kävijäprofiili. Tammikuu 2013 Metro.fi Kävijäprofiili Tammikuu 2013 Tutkimuksen toteutus Tutkimuksen tiedonkeruu toteutettiin Metro.fi-sivustolla 7.1. 20.1.2013. Vastauksia tutkimukseen kerättiin 300 kappaletta, ja vastausprosentti

Lisätiedot

CADDIES asukaskyselyn tulokset

CADDIES asukaskyselyn tulokset CADDIES asukaskyselyn tulokset Kysely toteutettiin 27.4.-17.5.2009 Kyselyyn vastattiin Internet-pohjaisella lomakkeella osoitteessa http://kaupunginosat.net/asukaskysely tai paperilomakkeella Arabianrannan,

Lisätiedot

Kuntalaistutkimus 2015

Kuntalaistutkimus 2015 Kuntalaistutkimus 2015 Tulosmaistiaisia kyselyn ennakkoaineistosta 29.5.2015 KUNTASEMINAARI 3.6.2015 Marianne Pekola-Sjöblom, tutkimuspäällikkö KUNTALAISTUTKIMUS 2015: Jatkoa ARTTU- ja KuntaSuomi 2004

Lisätiedot

Iltasanomat.fi mobiilin kävijäprofiili Toukokuu 2013

Iltasanomat.fi mobiilin kävijäprofiili Toukokuu 2013 Iltasanomat.fi mobiilin kävijäprofiili Toukokuu 2013 Tutkimuksen toteutus Iltasanomat.fi mobiilipalvelun profiilitutkimus on toteutettu 21.5 3.6.2013. Tutkimukseen vastasi 300 henkilöä, ja vastausprosentti

Lisätiedot

Kiteen kaupunki Kesälahden Vuokratalot Oy 1 (6) Asiakastyytyväisyyskysely

Kiteen kaupunki Kesälahden Vuokratalot Oy 1 (6) Asiakastyytyväisyyskysely Kiteen kaupunki Kesälahden Vuokratalot Oy 1 (6) Kiteen Kotitalot Oy ja KOY Kesälahden Vuokratalot asiakastyytyväisyyskysely Yhteenvetoraportti N=124 Julkaistu: 24.4.2014 Vertailuryhmä: Kesälahden Vuokratalojen

Lisätiedot

Järjestöjen rooli hyvinvoinnin toimijoina

Järjestöjen rooli hyvinvoinnin toimijoina Järjestöjen rooli hyvinvoinnin toimijoina Lauri Korkeaoja Hallituksen puheenjohtaja Teemat 1) Järjestöt Suomessa 2) Sosiaali ja terveyssektorin erityispiirteitä suomalaisessa yhteiskunnassa 3) Sote järjestöt

Lisätiedot

KUNTALAISTEN ILONAIHEET: ASUMINEN, VAPAA-AIKA JA YMPÄRISTÖ

KUNTALAISTEN ILONAIHEET: ASUMINEN, VAPAA-AIKA JA YMPÄRISTÖ KUNTALAISTEN ILONAIHEET: ASUMINEN, VAPAA-AIKA JA YMPÄRISTÖ Kuntalaisten ilonaiheet ovat hyvät asumisen olosuhteet (5 %), hyvät liikunta-, urheilu- ja kuntoilumahdollisuudet (1 %), hyvin toimivat kulttuuripalvelut

Lisätiedot

Maakunnallisen aluemielikuvakartoituksen tulokset

Maakunnallisen aluemielikuvakartoituksen tulokset Maakunnallisen aluemielikuvakartoituksen tulokset Brändiseminaari 7.11.2012 Hotelli Savonia, Kuopio Mielikuvatutkimus, vaihe 1 Tutkimuksen toteutti Innolink Research Oy. Tavoitteena oli selvittää sekä

Lisätiedot

Nastola Sivu 1. Kuntaidentiteetti 2009 Yhteenvetoraportti N=876 Julkaistu: 28.8.2009. Vertailuryhmä: Nastola. Kuinka kauan olette asunut kunnassanne?

Nastola Sivu 1. Kuntaidentiteetti 2009 Yhteenvetoraportti N=876 Julkaistu: 28.8.2009. Vertailuryhmä: Nastola. Kuinka kauan olette asunut kunnassanne? Kuntaidentiteetti 2009 Yhteenvetoraportti N=876 Julkaistu: 28.8.2009 Vertailuryhmä: Kuinka kauan olette asunut kunnassanne? vuotta avg: 23,98 2. Minä vuonna olette syntynyt avg: 1 956,35 3. Sukupuoli Vastaus

Lisätiedot

Kotimaisen mediatarjonnan merkitys suomalaisille 2013

Kotimaisen mediatarjonnan merkitys suomalaisille 2013 Kotimaisen mediatarjonnan merkitys suomalaisille 2013 3 19.11.2013 28.11.2013 1. Johdanto Tutkimuksen tavoitteet ja kohderyhmä Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää suomalaisten mielipiteitä kotimaisesta

Lisätiedot

MATKAILUN TALOUDELLISET VAIKUTUKSET KIVIJÄRVELLÄ KESÄ 2013 TALVI 2014. 29.8.2014 Mika Niskanen

MATKAILUN TALOUDELLISET VAIKUTUKSET KIVIJÄRVELLÄ KESÄ 2013 TALVI 2014. 29.8.2014 Mika Niskanen MATKAILUN TALOUDELLISET VAIKUTUKSET KIVIJÄRVELLÄ KESÄ 2013 TALVI 2014 Toimeksiantaja Kivijärven kunta KÄYTETTY MENETELMÄ Menomenetelmä Tulomenetelmä Asukaskyselyt (keskiarvot) Kuntatilastot Mökkikyselyt

Lisätiedot

HÄMEENLINNAN KAUPUNKI, ASUKASTUTKIMUS: LIIKUNTAPALVELUT. Tutkimusraportti 21.12.2011. Mikko Kesä Merja Lehtinen Juuso Heinisuo Anssi Mäkelä

HÄMEENLINNAN KAUPUNKI, ASUKASTUTKIMUS: LIIKUNTAPALVELUT. Tutkimusraportti 21.12.2011. Mikko Kesä Merja Lehtinen Juuso Heinisuo Anssi Mäkelä HÄMEENLINNAN KAUPUNKI, ASUKASTUTKIMUS: LIIKUNTAPALVELUT Tutkimusraportti 21.12.2011 Mikko Kesä Merja Lehtinen Juuso Heinisuo Anssi Mäkelä TUTKIMUKSESTA YLEENSÄ Tämä on Hämeenlinnan kaupungin strategisen

Lisätiedot

SUOMI EUROOPASSA 2002 -TUTKIMUS

SUOMI EUROOPASSA 2002 -TUTKIMUS A SUOMI EUROOPASSA 2002 -TUTKIMUS GS1. Alla kuvaillaan lyhyesti ihmisten ominaisuuksia. Lukekaa jokainen kuvaus ja rastittakaa, kuinka paljon tai vähän kuvaus muistuttaa teitä itseänne. a. Ideoiden tuottaminen

Lisätiedot

Tervetuloa kumppanuuspäivään Kuntatalolle! Kaija Majoinen Tutkimus- ja kehitysjohtaja 14.10.2015

Tervetuloa kumppanuuspäivään Kuntatalolle! Kaija Majoinen Tutkimus- ja kehitysjohtaja 14.10.2015 Tervetuloa kumppanuuspäivään Kuntatalolle! Kaija Majoinen Tutkimus- ja kehitysjohtaja 14.10.2015 Jännitteet Luottamuspula - Läpinäkymättömyys Äänestysaktiivisuuden lasku Keskittymiskehitys SYNKÄT PILVET

Lisätiedot

Haastattelu- ja tutkimuspalvelut SUOMI EUROOPASSA 2008

Haastattelu- ja tutkimuspalvelut SUOMI EUROOPASSA 2008 Haastattelu- ja tutkimuspalvelut A SUOMI EUROOPASSA 2008 ITSETÄYTETTÄVÄ LOMAKE GS1. Alla kuvaillaan lyhyesti ihmisten ominaisuuksia. Lukekaa jokainen kuvaus ja rengastakaa, kuinka paljon tai vähän kuvaus

Lisätiedot

Kaikki painottamaton n= 1000 17 251 98 136 53 16 13 136 227 45 Kaikki painotettu (.000) N= 4244 61 1031 412 603 245 67 81 573 946 192

Kaikki painottamaton n= 1000 17 251 98 136 53 16 13 136 227 45 Kaikki painotettu (.000) N= 4244 61 1031 412 603 245 67 81 573 946 192 TALOUSTUTKIMUS OY 20131009 08:22:28 TYÖ 000010241.12 TAULUKKO 41016 ss VER % Kaikki Sukupuoli Ikä Asuinkunta nainen mies alle 25-34 35-49 50-64 65+ Hel muu Turku/ muu muu 25 vuotta vuotta vuotta vuotta

Lisätiedot

EDISTÄMME HYVINVOINTIA Miten palveluseteli toimii sähköisesti? http://www.youtube.com/watch?v=xdqbq2o6uh0

EDISTÄMME HYVINVOINTIA Miten palveluseteli toimii sähköisesti? http://www.youtube.com/watch?v=xdqbq2o6uh0 EDISTÄMME HYVINVOINTIA Miten palveluseteli toimii sähköisesti? http://www.youtube.com/watch?v=xdqbq2o6uh0 Smartum Palvelusetelin tehtävänä on tehdä palvelusetelitoiminta mahdolliseksi ja helpoksi kuntalaiselle,

Lisätiedot

Osatuloksia ARTTU2- tutkimusohjelman kuntalaiskyselystä 16.7.2015. Liite Kuntaliiton tiedotteeseen 16.7.2015

Osatuloksia ARTTU2- tutkimusohjelman kuntalaiskyselystä 16.7.2015. Liite Kuntaliiton tiedotteeseen 16.7.2015 Osatuloksia ARTTU2- tutkimusohjelman kuntalaiskyselystä 16.7.2015 Liite Kuntaliiton tiedotteeseen 16.7.2015 Osatuloksia ARTTU2-tutkimusohjelman kuntalaiskyselystä 16.7.2015 Postikyselyn toteutusajankohta:

Lisätiedot

Jalasjärvelle. komiasti. Koti. www.jalasjarvi.fi. Lue tästä esitteestä lisää Jalasjärven kunnan monista tonttivaihtoehdoista sekä Mökkipörssistä!

Jalasjärvelle. komiasti. Koti. www.jalasjarvi.fi. Lue tästä esitteestä lisää Jalasjärven kunnan monista tonttivaihtoehdoista sekä Mökkipörssistä! www.jalasjarvi.fi Vuoden 2010 tilanne! Koti komiasti Jalasjärvelle Lue tästä esitteestä lisää Jalasjärven kunnan monista tonttivaihtoehdoista sekä Mökkipörssistä! www.karttatiimi.fi/jalasjarvi Jalasjärvi

Lisätiedot

Paikan henki. Kylämaiseman kulttuurinen ulottuvuus. Kylämaisemat kuntoon! Saaarijärvi 23.10.2009

Paikan henki. Kylämaiseman kulttuurinen ulottuvuus. Kylämaisemat kuntoon! Saaarijärvi 23.10.2009 Paikan henki Kylämaiseman kulttuurinen ulottuvuus Kylämaisemat kuntoon! Saaarijärvi 23.10.2009 Heli Rintahaka, Kulttuuriteemaryhmä / opetusministeriö Miten paikallisuus, paikan henki, koetaan? Paikka on

Lisätiedot

Hämeenkoski kutsuu asumaan ja onnistumaan!

Hämeenkoski kutsuu asumaan ja onnistumaan! Hämeenkoski kutsuu asumaan ja onnistumaan! Kangasala 12 Padasjoki 24 Heinola Hyvien yhteyksien varrella 53 Asikkala 10 54 Hämeenlinna Janakkala Riihimäki Hyvinkää 3 Lammi HÄMEENKOSKI Kärkölä 4 Hausjärvi

Lisätiedot

Vertaa.fi SPOT - kävijäprofiilitutkimusraportti. Syyskuu 2011

Vertaa.fi SPOT - kävijäprofiilitutkimusraportti. Syyskuu 2011 Vertaa.fi SPOT - kävijäprofiilitutkimusraportti Syyskuu 2011 Tutkimuksen toteutus Vertaa.fi-sivuston kävijäprofiilitutkimus on toteutettu läpi Vertaa.fi-sivuston 29. elokuuta 3. syyskuuta 2011 välisenä

Lisätiedot

Kirjastojen kansallinen asiakaskysely 2008

Kirjastojen kansallinen asiakaskysely 2008 Kirjastoverkkopalvelut Kirjastojen kansallinen asiakaskysely 2008 Yleiset kirjastot Kysely yleisten kirjastojen palveluista 1.1 Maakunta ( Minkä kunnan / kaupunginkirjaston palveluja arvioit ) 1.2 Kirjastot

Lisätiedot

KAARINAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2004, 2008-2010 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2011

KAARINAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2004, 2008-2010 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2011 KAARINAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2004, 2008-2010 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2011 Päästölaskennan sektorit Rakennusten lämmitys (kaukolämpö, erillislämmitys, sähkölämmitys, maalämpö) Kuluttajien sähkönkulutus

Lisätiedot

Kaikki painottamaton n= 905 412 493 94 101 226 281 203 308 129 71 243 154 Kaikki painotettu N= 904 421 483 90 96 217 283 218 309 122 68 256 149

Kaikki painottamaton n= 905 412 493 94 101 226 281 203 308 129 71 243 154 Kaikki painotettu N= 904 421 483 90 96 217 283 218 309 122 68 256 149 TALOUSTUTKIMUS OY 20100326 13:12:52 TYÖ 3762.00 TAULUKKO 21011 ss VER % Suomalaisten mielipiteet Kaikki Sukupuoli Ikä Ammatti/asema maahanmuuttopolitiikasta nainen mies alle 25-34 35-49 50-64 65+ työn

Lisätiedot

Padasjoki Sivu 1. Kuntaidentiteetti 2009 Yhteenvetoraportti N=876 Julkaistu: 28.8.2009. Vertailuryhmä: Padasjoki

Padasjoki Sivu 1. Kuntaidentiteetti 2009 Yhteenvetoraportti N=876 Julkaistu: 28.8.2009. Vertailuryhmä: Padasjoki Kuntaidentiteetti 2009 Yhteenvetoraportti N=876 Julkaistu: 28.8.2009 Vertailuryhmä: Kuinka kauan olette asunut kunnassanne? vuotta avg: 43,11 2. Minä vuonna olette syntynyt avg: 1 953,07 3. Sukupuoli Vastaus

Lisätiedot

Taloussanomat ipad profiilitutkimus. Helmikuu 2014

Taloussanomat ipad profiilitutkimus. Helmikuu 2014 Taloussanomat ipad profiilitutkimus Helmikuu 2014 Tutkimuksen toteutus Tutkimus on toteutettu InterQuestin SPOT Internet-tutkimuksella, jossa vastaajat kutsutaan kyselyyn satunnaisotannalla suoraan tutkittavalta

Lisätiedot

ainen/ seutu Mitä mieltä olette ulkomaalaistaustaisten henkilöiden määrästä Suomessa? Onko heitä...

ainen/ seutu Mitä mieltä olette ulkomaalaistaustaisten henkilöiden määrästä Suomessa? Onko heitä... TALOUSTUTKIMUS OY 20130801 08:20:10 TYÖ 000010231.11 TAULUKKO 41015 np VER % Kaikki Sukupuoli Ikä Asuinkunta nainen mies alle 25-34 35-49 50-64 65+ Hel muu Turku/ muu muu 25 vuotta vuotta vuotta vuotta

Lisätiedot

Suomi Tänään 1/2009 Kaupungit matkailukohteina LAHTI TRAVEL OY

Suomi Tänään 1/2009 Kaupungit matkailukohteina LAHTI TRAVEL OY Suomi Tänään 1/2009 Kaupungit matkailukohteina LAHTI TRAVEL OY Taloustutkimus Oy Tammi-helmikuu 2009 Vesa Ryyppö, Jussi Pajunen 31.3.2009 Tämä raportti on tarkoitettu yksinomaan toimeksiantajan omaan käyttöön.

Lisätiedot

5. Kurittula-Parikka-Jäppilänlahti

5. Kurittula-Parikka-Jäppilänlahti 5. Kurittula-Parikka-Jäppilänlahti Korkeakoskenhaaran ja Koivukoskenhaaran haarautumiskohdassa on laaja kulttuurikeskittymä vanhoilla kylätonteilla sijaitsevine kylineen ja vanhoine peltoineen. Joen niemekkeet

Lisätiedot

1 Johdanto. 1.1 Selvityksen taustaa

1 Johdanto. 1.1 Selvityksen taustaa Yhdyskuntatekniset palvelut 04 3 1 Johdanto 1.1 Selvityksen taustaa Vuonna 1992 toteutettiin ensimmäisen kerran tämän tutkimusasetelman mukainen selvitys asukkaiden teknisiä palveluita koskevista mielipiteistä.

Lisätiedot

Pirkkalan valtuustoryhmien HALLITUSOHJELMA

Pirkkalan valtuustoryhmien HALLITUSOHJELMA Pirkkalan valtuustoryhmien HALLITUSOHJELMA 1 2 Hallitusohjelman tarkoitus ja merkitys Pirkkalan pormestarimalliin kuuluu toimintatapa, jossa uusi pormestari ryhtyy heti valintansa jälkeen kokoamaan hallitusohjelmaa.

Lisätiedot

ainen/ seutu Ilmastonmuutoksen torjuminen ei ole tärkeää. 5 3* 7* 4 4 5 5 4 5 3-3* 6* Ei osaa sanoa 2 2 2 2 1 1* 3 5* 1* - 2 3* 3

ainen/ seutu Ilmastonmuutoksen torjuminen ei ole tärkeää. 5 3* 7* 4 4 5 5 4 5 3-3* 6* Ei osaa sanoa 2 2 2 2 1 1* 3 5* 1* - 2 3* 3 TALOUSTUTKIMUS OY 20140417 09:27:54 TYÖ 000012060.11 TAULUKKO 41015 np VER % Kaikki Sukupuoli Ikä Asuinkunta nainen mies alle 25-34 35-49 50-64 65+ Hel muu Turku/ muu muu 25 vuotta vuotta vuotta vuotta

Lisätiedot

KANGASLAHTI MAISEMANHOITOSUUNNITELMA

KANGASLAHTI MAISEMANHOITOSUUNNITELMA KANGASLAHTI MAISEMANHOITOSUUNNITELMA Kehittämisyhdistys Kalakukko ry Varpu Mikola 2009 Sisältö Maisemanhoidon tavoitteet 3 Maisemanhoidon painopisteet 5 Maisemanhoitotoimenpiteet 6 Viljelymaisema 6 Avoimena

Lisätiedot

ELÄMÄN LAATU JA TULEVAISUUDEN SUUNNITELMAT

ELÄMÄN LAATU JA TULEVAISUUDEN SUUNNITELMAT Kysely 50+ ikäisille ELÄMÄN LAATU JA TULEVAISUUDEN SUUNNITELMAT 1. Haluaisimme ensimmäiseksi tietää minkälaisiin aktiviteetteihin osallistutte. Oletteko viimeisen kuukauden aikana tehnyt minkäänlaista

Lisätiedot

LAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia.

LAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia. LAUSEEN KIRJOITTAMINEN Peruslause aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia. minä - täti - ja - setä - asua Kemi Valtakatu Minun täti ja setä asuvat

Lisätiedot

ainen/ seutu En hyväksy lasten ruumiillista kurittamista missään tilanteessa 56 67* 45* 53 48* 62* 58 53 61* 61 54 55 54*

ainen/ seutu En hyväksy lasten ruumiillista kurittamista missään tilanteessa 56 67* 45* 53 48* 62* 58 53 61* 61 54 55 54* TALOUSTUTKIMUS OY 20130605 08:27:30 TYÖ 000010223.11 TAULUKKO 41015 ss VER % Kaikki Sukupuoli Ikä Asuinkunta nainen mies alle 25-34 35-49 50-64 65+ Hel muu Turku/ muu muu 25 vuotta vuotta vuotta vuotta

Lisätiedot

ARTTU-Kuntalaiskysely 2011

ARTTU-Kuntalaiskysely 2011 Kuntalaisten mielipiteet kuntaliitoksista ARTTU-tutkimuskunnissa loka-joulukuussa 11 ARTTU-Kuntalaiskysely 11 Otos 28 100, vastanneita 11 268 (40%) Tutkimuspäällikkö Marianne Pekola-Sjöblom marianne.pekola-sjoblom(at)kuntaliitto.fi

Lisätiedot

SYSMÄN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008-2010 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2011

SYSMÄN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008-2010 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2011 SYSMÄN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008-2010 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2011 Päästölaskennan sektorit Rakennusten lämmitys (kaukolämpö, erillislämmitys, sähkölämmitys, maalämpö) Kuluttajien sähkönkulutus Tieliikenne

Lisätiedot

Kulttuuriperinnöstä eväitä tähän päivään ja tulevaan. Etelä-Savon maakuntapäivä 14.5.2012 Savonlinna Projektipäällikkö Pia Puntanen

Kulttuuriperinnöstä eväitä tähän päivään ja tulevaan. Etelä-Savon maakuntapäivä 14.5.2012 Savonlinna Projektipäällikkö Pia Puntanen Kulttuuriperinnöstä eväitä tähän päivään ja tulevaan Etelä-Savon maakuntapäivä 14.5.2012 Savonlinna Projektipäällikkö Pia Puntanen Mikkelin seudun kulttuuriperintöohjelma -hanke Vetovoimainen kasvukeskus

Lisätiedot

Vastaus Lukumäärä Prosentti 20% 40% 60% 80% 100% Vastaus Lukumäärä Prosentti 20% 40% 60% 80% 100% Vastaus Lukumäärä Prosentti 20% 40% 60% 80% 100%

Vastaus Lukumäärä Prosentti 20% 40% 60% 80% 100% Vastaus Lukumäärä Prosentti 20% 40% 60% 80% 100% Vastaus Lukumäärä Prosentti 20% 40% 60% 80% 100% Blogit kunniaan 2008 -kysely Yhteenvetoraportti N=1049 Julkaistu: 28.4.2008 Vertailuryhmä: Kaikki vastaajat Kuinka usein luet blogeja? 1. En koskaan 57 5,43% 2. Harvemmin kuin kerran viikossa 135 12,87%

Lisätiedot

3/2014. Tietoa lukijoista

3/2014. Tietoa lukijoista 3/2014 Tietoa lukijoista Kantri on Maaseudun Tulevaisuuden, Suomen 2. luetuimman päivälehden, kuukausiliite. Se on maaseudulla asuvalle ihmiselle tehty aikakauslehti. Lehti on onnistunut tehtävässään ja

Lisätiedot

Napsu.fi SPOT - kävijäprofiilitutkimusraportti. Marraskuu 2012

Napsu.fi SPOT - kävijäprofiilitutkimusraportti. Marraskuu 2012 Napsu.fi SPOT - kävijäprofiilitutkimusraportti Marraskuu 2012 Tutkimuksen toteutus Napsu.fi-sivuston kävijäprofiilitutkimus on toteutettu läpi Napsu.fi-sivuston 25. lokakuuta - 7. marraskuuta 2012 välisenä

Lisätiedot

Kävijäprofiili 2012. Plaza.fi/Muropaketti

Kävijäprofiili 2012. Plaza.fi/Muropaketti Kävijäprofiili 2012 Tutkimuksen tausta ja tutkittu sivu Tiedot kerätty TNS Atlas tutkimuksessa heinä - joulukuussa 20. Pääryhminä tutkimuksen perusjoukko eli kaikki 15 69-vuotiaat (est. 3.629.000 henkeä,

Lisätiedot

Saimaa Geomatkailukohteeksi Saimaa Geopark valmisteluhanke

Saimaa Geomatkailukohteeksi Saimaa Geopark valmisteluhanke Saimaa Geopark valmisteluhanke Geopark Saimaalle -seminaari 4.11. 2014 projektipäällikkö Minna Kähtävä-Marttinen Saimaa geomatkailukohteeksi - miksi? Saimaalla on kansainvälisestikin katsottuna ainutlaatuinen

Lisätiedot

ainen/ seutu Minkä seuraavista aiotte valita seuraavaksi matkapuhelimeksenne?

ainen/ seutu Minkä seuraavista aiotte valita seuraavaksi matkapuhelimeksenne? TALOUSTUTKIMUS OY 20130704 09:23:54 TYÖ 000010227.12 TAULUKKO 41015 ss VER % Kaikki Sukupuoli Ikä Asuinkunta nainen mies alle 25-34 35-49 50-64 65+ Hel muu Turku/ muu muu 25 vuotta vuotta vuotta vuotta

Lisätiedot

Kuntarakenneselvitys. Kuntalaiskysely 2015 yhteenveto. Kysely toteutettiin 20.3.2015-8.4.2015 ja siihen vastasi yhteensä 1325 henkilöä

Kuntarakenneselvitys. Kuntalaiskysely 2015 yhteenveto. Kysely toteutettiin 20.3.2015-8.4.2015 ja siihen vastasi yhteensä 1325 henkilöä Kuntarakenneselvitys Kuntalaiskysely 2015 yhteenveto Kysely toteutettiin 20.3.2015-8.4.2015 ja siihen vastasi yhteensä 1325 henkilöä Hausjärvi 203 Loppi 757 Riihimäki 365 1. Hausjärven, Lopen ja Riihimäen

Lisätiedot

Kauniaisissa parhaat kuntapalvelut

Kauniaisissa parhaat kuntapalvelut Kauniaisissa parhaat kuntapalvelut Julkaisuvapaa maanantaina 10.12.2012 klo. 06.00 Kuntarating 2012 Suomen kuntien asukastyytyväisyystutkimus Kansainvälinen ja riippumaton EPSI Rating tutkii johdonmukaisesti

Lisätiedot

Tuhat suomalaista 11/2014. Tuhat suomalaista. Lassila & Tikanoja. Marrras- Joulukuu 2014

Tuhat suomalaista 11/2014. Tuhat suomalaista. Lassila & Tikanoja. Marrras- Joulukuu 2014 Tuhat suomalaista /201 Tuhat suomalaista Lassila & Tikanoja Marrras- Joulukuu 201 Tutkimuksen toteutus Tuhat suomalaista /201 IRO Research Oy:n Tuhat suomalaista - tutkimus tehain interneassä IROResearch

Lisätiedot

toy Kesän kotimaiset matkailualueet ja esitteet 2006 taloustutkimus oy Suoma ry/ Taulukkoraportti Suomi Tänään 3/2006 Syys-lokakuu

toy Kesän kotimaiset matkailualueet ja esitteet 2006 taloustutkimus oy Suoma ry/ Taulukkoraportti Suomi Tänään 3/2006 Syys-lokakuu toy taloustutkimus oy Kesän kotimaiset matkailualueet ja esitteet 2006 Suoma ry/ Taulukkoraportti Suomi Tänään 3/2006 Syys-lokakuu Tämä raportti on tarkoitettu yksinomaan toimeksiantajan käyttöön. Raporttia

Lisätiedot

Toiveena alueellistaminen käytäntönä keskittyminen

Toiveena alueellistaminen käytäntönä keskittyminen Siirtolaisuusinstituutti Migrationsinstitutet Institute of Migration Toiveena alueellistaminen käytäntönä keskittyminen Muuttoliikesymposium 2010 Tutkija Heli Sjöblom-Immala TUTKIMUSHANKE MAAHANMUUTTAJIEN

Lisätiedot