Reitti Kuhankuonon Savojärven ympäri toteutuu

Transkriptio

1 VARSINAIS-SUOMEN LIITON TIEDOTUSLEHTI INFORMATIONSBLAD FÖR EGENTLIGA FINLANDS FÖRBUND Pakkahuone on veneilijän suosikkisatama Innoauran voittajat: Nykyään suunnittelua arvostetaan Innoaura-vinnarna: I dag uppskattas god formgivning Reitti Kuhankuonon Savojärven ympäri toteutuu Ny rutt leder runt Savojärvi i Kuhankuono

2 SISÄLTÖ INNEHÅLL Uusi retkeilyreitti avataan Kuhankuonon Savojärven ympäri Maakunnan yhteismarkkinointi nostaa asumista ja hyvää elämää Juho Savo: Kuntauudistuksen linjaukset eivät selviä ennen kesää Eurooppa-päivää vietettiin Akatemiatalossa Tänä kesänä Pakkahuoneelta saa lämmintä ruokaa Ympäristö Nyt -verkkopalvelu käyttöön syksyllä Innoaura-kilpailu näytti luovien alojen kirjon maakunnassa 16 Lekfull frågebok om det svenska Åboland utges i sommar VIIRI Julkaisija Varsinais-Suomen liitto PL 273 Ratapihankatu Turku Painosmäärä: 900 kpl Päätoimittaja: Jessica Ålgars-Åkerholm Ulkoasu: Antti Vaalikivi Kansikuva: Jessica Ålgars-Åkerholm kirjaamo@varsinais-suomi.fi etunimi.sukunimi@varsinais-suomi.fi VIIRI

3 Hyvä elämä myös nuorille Pääkirjoitus Jessica Ålgars-Åkerholm Tee työtä kuin eläisit ikuisesti. Rakasta kuin kuolisit huomenna. Roomalainen valtiomies Seneca varmasti tiesi mistä puhui, mutta useimpien mielestä työn tekeminen on silti parempaa kuin jatkuva jouten olo. On mukavaa tuntea, että sinua tarvitaan. Tänä päivänä melkein joka neljäs alle 25-vuotias nuori Suomessa on työtön. Varsinais-Suomessa nuorisotyöttömyys nousee edelleen Salossa ja Turun seudulla, Turun seudulla 12,5 % kaikista työttömistä on alle 25 -vuotiaita. Koko EU:ssa tilanne on varsin synkkä: euroalueen nuorisotyöttömyys on 22 prosenttia. Kreikassa ja Espanjassa jopa puolet nuorista on ilman työtä. Näillä nuorilla ei ole lähiaikoina edes toivoa paremmasta turhautumisen ja vihan pommi tikittää siellä joka hetki. Luultavasti paluuta entiseen saadaan turvallinen työpaikka ja pysytään siinä 40 vuotta ei ole eivätkä nuoret sitä edes halua. Nuori sukupolvi haluaa vaihtelua, joustoa ja välillä irtiottoja työelämästä, jotta pääsee maailmalle seikkailemaan. Eräät kouluttautuvat aikuisina uuteen ammattiin. Ennen kaikkea nuoret haluavat, että töissä on kivaa ja itse kehittyy matkan varrella. Jotkut tekevät työtä vain, jotta olisi varaa nauttia vapaa-ajasta. Vaikka pätkätyöt, itsensä työllistäminen ja pienyrittäjyys ovat kasvussa, yhteiskunnan velvollisuus on silti tehdä kaikki voitava, jotta nuoret pääsevät mukaan työelämään. Eivät ehkä (heti) vakituisiin virkoihin, mutta kuitenkin ovesta sisään. Jos nuorelle ei kerry työkokemusta, hyvät todistukset ja tutkinnot eivät käytännössä merkitse mitään, kun hakee alan töitä. Yhteiskunta voi tehdä paljon auttaakseen nuoria työllistymään. Kaikki alkaa oikeanlaisesta koulutuksesta. Suomessa pitäisi arvostaa käytännönläheisiä ammatteja enemmän ja lisätä niiden alojen koulutuspaikkoja. Koulujen opinto-ohjaajien ja vanhempien on seurattava tarkkaan yhteiskunnan kehitystä, jotta voivat antaa nuorille oikeansuuntaisia ohjeita ammatin valintaan. Kaikki eivät voi opiskella teoriaa yliopistossa tai olla esimiehiä. Nyt on korkea aika tajuta tämä tai kortistot paisuvat edelleen. Käytännön läheiset ammatit ovat kiinnostavia, tärkeitä ja usein jopa hauskoja! Suomen hallitus yrittää luotsata nuoria työelämään mm. palkkatukijärjestelmällä, jossa valtio maksaa osan nuoren palkasta. Tällä tavalla esimerkiksi yrittäjän on helpompi palkata nuori. Kun kerran on päässyt yritykseen sisään, on helpompaa saada sieltä joskus pysyvää työtä. Yhteiskunnan velvollisuus on tehdä kaikki voitava, jotta nuoret pääsevät mukaan työelämään. Joku on ehdottanut nuorille alempaa palkkaa, mutta ajatus on tulenarka. Oppisopimuskoulutus olisi ehkä syytä nostaa uuteen arvoon. Euroopassa järjestelmä toimii hyvin esimerkiksi Saksassa. Siellä yli puolet nuorista menee peruskoulun jälkeen oppisopimuskoulutukseen. He oppivat siinä käytännönläheisen ammatin ja työllistyvät melko varmasti. Saksan nuorisotyöttömyys onkin EU:n alhaisin, vajaat 8 prosenttia. Maakuntamme yhteisesti sovittu strategia on Varsinais-Suomessa elämisen laatu on Suomen parasta. Pidetään huolta, että Varsinais- Suomessa on hyvä tulevaisuus myös nuorille. Ett bra liv också för unga Arbeta som om du skulle leva för evigt. Älska som om du skulle dö i morgon. Den romerska statsmannen Seneca visste vad han talade om, men de flesta tycker ändå i långa loppet att det är trevligare att arbeta än slå dank. Det känns bra att vara behövd. I dag är nästan var fjärde finländare under 25 år arbetslös. I Egentliga Finland stiger arbetslösheten fortfarande i Åboregionen och i Salo. I EU är ungdomsarbetslösheten över 22 procent, i Grekland och Spanien är hälften av de unga utan jobb. Troligen finns ingen återvändo till man får ett tryggt jobb och stannar där i 40 år det vill de unga inte ens. Den unga generationen vill ha omväxling, flexibilitet och ibland lösgöra sig helt från arbetslivet för att kunna dra ut på äventyr. En del utbildar sig som vuxna till ett nytt yrke. Framför allt vill unga ha kul på jobbet och själva utvecklas på vägen. En del arbetar bara för att ha råd att njuta på fritiden. Trots att snuttjobb och enmansföretag ökar, är det ändå samhällets plikt att göra allt för att unga ska få en fot in i arbetslivet. Utan arbetserfarenhet har man ingen chans, hur bra betyg och examina man än har att visa upp. Samhället kan göra mycket för att stöda ungas sysselsättning. Allt börjar med rätt utbildning. Vi finländare borde värdesätta praktiska yrken mer och öka andelen studieplatser i dessa branscher. Skolornas studiehandledare och föräldrar måste noga följa med samhällsutvecklingen för att kunna vägleda unga i rätt riktning. Alla kan inte studera teori vid universitet eller vara förmän. Praktiskt inriktade yrken är intressanta, viktiga och ofta roliga! Finlands regering försöker lotsa unga in i arbetslivet bl.a. genom lönestöd, där staten betalar en del av kostnaderna för unga personers lön. På så vis kan exempelvis företagare lättare anställa unga. Någon har föreslagit lägre löner för unga, men tanken är eldfängd. Läroavtalsutbildning borde kanske igen tas till heders. I Europa fungerar systemet väl till exempel i Tyskland, där över hälften av de unga efter grundskolan utbildar sig via läroavtal. De lär sig ett praktiskt inriktat yrke och hittar arbete efter utbildningen. Tysklands ungdomsarbetslöshet är lägst i EU, under 8 procent. Vårt landskap har gemensamt formulerat ett strategiskt mål: Livskvaliteten i Egentliga Finland är bäst i landet. Vi måste se till att det här finns en god framtid också för de unga. VIIRI

4 Savojärven ympyräreitti Kuhankuonon ytimessä toteutuu vihdoin Seitsemän kilometrin lenkki Savojärven ympäri valmistunee juhannukseen mennessä. Lasse Nurmi Kuhankuonon aktiivikävijät tietävät, että retkeilyreitistön ydinosat kaipaavat ympyrän muodostavia reittivaihtoehtoja. Alueella ei ole eri reitinosia yhdistävää joukkoliikennettä, joten käytännössä valtaosa retkeilijöistä on liikkeellä omalla autolla. Tällöin on mukava, jos autolle voi palata muulla tavoin kuin kulkemalla samaa reittiä kahteen kertaan. Kuhankuonon retkeilyreitistö- ja virkistysalueyhdistys ry, jossa Varsinais-Suomen liitto on aktiivisena toimijana, toteuttaa kevään ja alkukesän 2012 aikana Savojärven pohjoispuolisen yhteyden. Tämän reitinosan valmistuttua Savojärven ympäri pääsee pitkospuita pitkin. Reitin yhteispituus on noin seitsemän kilometriä, uusi reitti on kolme kilometriä. Reitti toteutetaan Metsähallituksen hallinnoimalle Kurjenrahkan kansallispuistoalueelle sen luontoarvoja kunnioittaen. Kioski, sauna ja grillikatokset Pohjoisen reitinosan valmistuttua patikoimaan voi lähteä joko järven itäpuolelta kansallispuiston portilta Säkyläntien varrelta tai järven länsipuoliselta Rantapihan lähtöpaikalta. Rantapihalla on myös kattavat retkeilijän palvelut kuten sesonkiaikana auki oleva kioski, varausrantasauna, jätehuoltopiste sekä grillikatos. Metsähallituksen luontotupa Kurjenpesä sijaitsee järven itäpuolella, kansallispuiston portin lähimaastossa. Kurjenpesältä löytyy niin ikään grillikatos, alueen luontoa koskeva näyttelytila sekä vesipiste. Erinomainen reitti päiväretkille Savojärven ympyräreitin on määrä valmistua juhannukseen 2012 mennessä, jonka jälkeen retkeilijät ovat tervetulleita patikoimaan Savojärven upeaan luontoon. Savojärven pohjoiselle reitinosalle on haettu rahoitusta Varsin Hyvä ry:n Leader-ohjelmasta. Reitin rakennustyöhön osallistuu mittava joukko talkooväkeä, jotka ovat aktiivisia retkeilyn harrastajia. Uuden reitinosan uskotaan vahvistavan Kuhankuonon retkeilyreitistön mahdollisuuksia erityisesti päiväretkeilyn kohteena. Esimerkiksi koululaisryhmät ovat potentiaalisia puolen päivän retkeilyreitin käyttäjiä. Uusi reittivaihtoehto lisää myös paikallisten opastus- ja muonituspalveluiden kysyntää alueella. Savojärven pohjoisen reitin rakentaminen aloitettiin tehokkaasti viemällä pitkospuumateriaalia reitille talkootyönä. Kuvassa Metsähallituksen ja Pöytyän kunnan talkoolaisia työn touhussa. Vandringsrutt runt Savojärvi äntligen verklighet En ny vandringsled runt Savojärvi i hjärtat av Kuhankuono blir äntligen verklighet, när en sju kilometers rutt öppnas här till midsommar. Den nya tre kilometer långa förbindelserutten norr om Savojärvi förverkligas av Kuhankuonon retkeilyreitistö- ja virkistysalueyhdistys rf, där Egentliga Finlands förbund är en aktiv aktör. Den nya leden byggs i Kurjenrahka nationalpark, med respekt för naturvärdena på området. Man kan börja vandringen antingen öster om sjön vid Säkyläntie eller i väst vid Rantapiha, där det finns heltäckande service såsom en kiosk, bokningsbastu, avfallsservice och ett grilltak. Forststyrelsens naturstuga Kurjenpesä hittar man på sjöns östra sida. Den nya vandringsleden gör det lättare att göra dagsutfärder i Kuhankuono och lämpar sig bra även för skolelever VIIRI

5 Lammenrahkan rajoitusvyöhyke liikkuminen kielletty Uusi reitinosa n. 3,2 km Yläne, Säkylä Savojärvi Puiston portti Saksala, Järvijoki Tortinmäki Kuhankuono Rantapiha Kurjenpesä Tie 204 Vanha reitinosa n. 4 km Turku VIIRI

6 Maakunnan kampanjat nostavat asumista ja yrittämistä Turun ja Varsinais-Suomen yhteismarkkinoinnin kevätkampanja on käynnistynyt. Lifestyle-henkinen asumisen ja yrittämisen sekä rekrytoinnin teemoja yhdistelevä kokonaisuus näkyy valtakunnan kärkimediassa uudistuneella ilmeellä. Suuren suosion saanut Lifestyle-julkaisu ilmestyy päivitettynä lehtenä kesäkuun alussa, sitä jaetaan kuntiin ja muille yhteistyökumppaneille. Uudet verkkosivut julkistettiin toukokuun lopussa, osoite on Uutta on myös sivustolle perustettu blogi. Verkkosivuilla on käynnissä kilpailu, voittaja saa valita esimerkiksi designia Turusta, virvoitusta Vakka-Suomesta, herkkuja Salon seudulta, kisapaketin Alastaron moottoriradalle tai retken majakkasaarelle. Uudistuksen tarve tunnistettu kunnissa Laura Leppänen Kunnat jättivät VM:lle lausuntonsa kuntauudistuksesta huhtikuussa. Kuntarakennelakia valmisteleva työryhmä sai valmiiksi yhteenvedon Kunnallishallinnon rakennetyöryhmän selvitystä koskevista lausunnoista. Yhteenvedon mukaan noin 85 % Suomen kunnista näkee kunta- ja palvelurakenteeseen liittyvän uudistuksen tarpeellisena joko omalla alueellaan tai valtakunnallisesti. Puolet Suomen kunnista ilmaisi halukkuutensa kuntajaon muutosten selvittämiseen näissä kunnissa asuu noin 70 % Suomen väestöstä. Valmiutensa työryhmän esittämään kuntajakoselvitykseen ilmaisi 37 % Suomen kunnista, eli 119 kuntaa. Lisäksi osa kunnista kannatti omia, pienempiä selvitysalueitaan. Kuntien lausunnoissa painottui keskuskaupunkien vastakkainasettelu. Huolenaiheina esiin nousivat lähipalveluiden turvaaminen, lähidemokratian toteutuminen sekä palveluiden turvaaminen omalla kielellä. Varsinais-Suomessa 11 kuntaa ilmaisi valmiutensa kuntajakoselvityksiin. 17 kuntaa ei ollut valmiita kuntajakoselvityksiin. Kuntien lausuntoihin oli liitetty erilaisia ehtoja tai varauksia. Kuntaliitosselvityksiin olivat valmiit Turku, Salo, Loimaa, Uusikaupunki, Paimio, Pyhäranta, Laitila, Nousiainen, Aura, Tarvasjoki ja Pöytyä. Näissä kunnissa asuu kaksi kolmasosaa maakunnan väestöstä. Vuosi 2017 nähtiin realistisimpana ajankohtana kuntaliitosten toteuttamiselle. Kuntauudistuksen seuraava askel on sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneselvityksen väliraportin valmistuminen. Väliraportin odotettiin valmistuvan toukokuun lopussa, mutta sitä saamme vielä odotella. Raportin valmistumisen jälkeen hallitus linjaa kuntauudistuksen jatkoa. Lisäksi määritellään uudistusta ohjaavan rakennelain sisältö, erityisesti vahvan kunnan kriteerit sekä uudistuksen toteuttamistapa. Hallituksen linjausten jälkeen rakennelakityöryhmä laatii hallituksen esityksen laiksi. Myös valtionosuusjärjestelmä uudistetaan. Lisätietoja: Laura Leppänen, VIIRI

7 Juho Savo maakuntajohtaja Ihan hyvä, että olemme olemassa!? Kesä on vastassa. Se ei ole vielä rauhoittanut mitään. Pikemminkin päinvastoin. Se on juuri nyt pakottamassa hallituksen selventämään kunta ja palvelurakenneuudistuksen sisältöä ja aikatauluja. Kun tätä kirjoitan nyt perjantaina 1.6., ollaan tilanteessa, jossa Sosiaali- ja terveyspoliittinen ministerivaliokunta on eilen valinnut oman linjansa terveys- ja sosiaalipalvelujen järjestämismalliin. Valitulla mallilla pyritään tukemaan hallituksen alkuperäistä suurkuntamallia, jonka suhteen hallituksen on päätettävä linjastaan ennen 6. kesäkuuta eduskunnassa käytävää tiedonantokeskustelua. Yliopistollisten keskussairaaloiden varaan kehittyvät erityisvastuualueet, joista on puhuttu aiemmin miljoonapiireinä, ovat jo olemassa olevaa rakennetta. Meidän osaltamme on kyse Turun (Varsinais-Suomen), Porin (Satakunnan) ja Vaasan yhteistyöalueesta. Muutoin tämä Risikon mallina tunnettu esitys vahvoista kunnista vastaamassa itse kaikesta normaalista erikoissairaanhoidosta, perusterveydenhoidosta ja sosiaalitoimesta vaikuttaa kovin ennenaikaiselta, kun sellaisia kuntia ei ole kuin hallitusohjelmassa! Kunnat ja toisaalta kuntien omistama sairaanhoitopiirihän vastaavat nytkin yhdessä näistä tehtävistä. Mistä tulevat säästöt? Mikä turvaa palvelut? Kunnan koko, kunnan taloudelliset resurssit ja kunnan tehtävät ovat ne perusasiat, jotka eduskunnan tulisi ensiksi lailla määritellä, jotta tämä uudistusvyyhti voisi mennä hallitusti eteenpäin. Toivottavasti hallitus pystyy tuomaan selontekokeskusteluun sen verran selkeän jatkolinjauksen, että sen voidaan luottaa johtavan toivottuun lopputulokseen. Muutoin kuntakentällä aletaan olla jo ihan täynnä tätä uudistusta. Maakunnan akuutein liikenneinvestointi VT 8 Turku Pori sisältyy eduskunnalle annettuun hallituksen liikennepoliittiseen selontekoon. Eduskunta vahvistaa vielä sen sisällön kesäkuussa. Kaikkien maakunnan keskeisten toimijoiden yksituumaisuus toi tämän edunvalvontatuloksen. Valtion investointien tiukka rahoitusraami johti valitettavasti kuitenkin siihen, että yli puolet tarvittavasta kokonaisrahoituksesta jäi hoidettavaksi vasta seuraavassa ohjelmassa Sen osalta maakuntien yhteinen edunvalvonta jatkuu. Tällä hetkellä asiassa on akuuteinta, että jo vuoden 2013 valtion budjettiin saadaan määräraha, jolla hanke Raisio Masku välillä voidaan aloittaa. EU:n rakennepolitiikan valmistelu on saatu käyntiin. Työ- ja elinkeinoministeriöllä (TEM) oli talvella vahva pyrkimys keskittää kaikki ohjelmiin liittyvä hallinto ja päätöksenteko itselleen. Maaliskuun lopussa tehdyn linjauksen mukaisesti maakunnan liitot ja ELY:t ovat kuitenkin molemmat päätöksentekijöinä alueillaan. Koko maahan laaditaan kaudelle vain yksi ohjelma-asiakirja, johon sisällytetään sekä EAKR:n (aluekehitysrahasto) että ESR:n (sosiaalirahasto) toimet. Maakunnan liitot päättävät sellaisista EAKR hankkeista, joissa on oleellinen kuntarahoitusosuus, ELY muista. Ohjelmien yhdistäminen yhdeksi kokonaisuudeksi vähentää oleellisesti hallintobyrokratiaa. Olen aiemmin esittänyt, että samaan kokonaisuuteen olisi voinut sisällyttää vielä maaseutu- ja kalatalousrahastonkin asiat. Tähän ei ministeriöillä kuitenkaan ole kantti riittänyt. Sellaisia vahvoja kuntia ei ole kuin hallitusohjelmassa. Keskittämisen rinnalla on nyt valmistelussa myös maakunnan yhteistyöryhmän (MYR) roolin vahvistaminen rahoituspäätöksenteossa. Varsinais-Suomen MYR:ssa on kahdeksan kuntia ja maakunnan liittoa edustavaa jäsentä, kahdeksan valtion viranomaisia edustavaa jäsentä ja kahdeksan sosiaalipartnereita (työntekijöitä ja työnantajia) edustavaa jäsentä ja sen lisäksi 16 asiantuntijatahoa. Yhteensä siis 40 jäsentä + sihteeristö. Jos mennään HALKEN (hallinnon ja aluekehittämisen ministerivaliokunta) linjauksen mukaan, niin MYR:ssä tehdään hankkeista rahoittajaa sitovat lausunnot. Käytännössä tämä tarkoittaisi huomattavan suurta uutta kokousja byrokratiaruljanssia muutoin kevenevään prosessiin. Aluekehityslain muutoksen valmistelu on käynnissä. Toivon, että lakiin saadaan sen verran väljyyttä, että maakunnat voivat itse päättää kuinka paljon ja millaisia hankkeita MYR kokoonpanolla käsitellään. Maakunnan yhteistyöryhmästä on Varsinais-Suomessa muodostettu aluekehittämisen kannalta kaikki keskeiset tahot edustavalla tavalla yhteenkokoava foorumi, jossa käsitellään myös ns. kansalliset asiat. Olisi todella sääli rapauttaa se kuukausittain kokoontuvaksi hankevalmisteluelimeksi. Siihen riittää pienempikin kokoonpano. Hallinnossa törmää aika ajoin järjettömyyksiin. Tämän viikon käsittämättömin juttu oli se, että 2010 vuoden alusta voimassa olleesta aluekehityslaista löytyi kohta, jonka mukaan TEM ei voi myöntää kunnille rahoitusta. Työllisyysperusteiset investointituet ovat kuuluneet suomalaiseen työllisyyspolitiikkaan iät-ajat, ja niillä on meilläkin monen kunnan teollisuusalueiden infra-investoinnit osarahoitettu. Kun eduskunnan 2009 säätämän lain pykälät on nyt luettu läpi, niin ko. määrärahat valtion budjetista joudutaan siirtämään maakunnan liitoille, joilta kuntien avustaminen laillisesti käy. Ihan hyvä, että olemme olemassa tästäkin syystä! VIIRI

8 Eurooppa-päivällä koettiin historiaa ja luovuutta Jessica Ålgars-Åkerholm Lähes 300 kutsuvierasta viihtyi Varsinais-Suomen liiton Eurooppa-päivän vastaanotolla Turun Akatemiatalossa Maakuntahallituksen toisen varapuheenjohtajan Pekka Myllymäen toivotettua vieraat tervetulleiksi professori Timo Soikkanen kertoi elävästi 1817 käyttöön vihityn Akatemiatalon historiasta ja Turun merkkivuodesta. Turussa juhlitaan tänä vuonna merkittävää eurooppalaista tapahtumaa. Syksyllä 1812 Venäjän keisari Aleksanteri I ja Ruotsin kruununprinssi Kaarle Juhana Bernadotte tapasivat Turussa. Neuvottelujen lopputulos merkitsi käännekohtaa Ruotsin ulkopolitiikalle. Venäjällä odotettiin Napoleonin hyökkäystä, mikä oli yksi syy Aleksanteri I:n päätöksen siirtää pääkaupunki Helsinkiin. Eurooppapäivän vastaanotolla palkittiin ensimmäisen Innoaura-kilpailun voittaja, turkulainen LPR-arkkitehdit ja heidän Helsingin musiikkitaloon suunnittelema Aicon-katsomotuoli. Monet vieraat ehtivät syömisen ja seurustelun ohessa myös istahtaa mukavaan tuoliin. Innoauran kunniakirjat myönnettiin uusikaupunkilaiselle taidetalo Pilvilinnalle sekä turkulaisen PaintingDB:n Arte Primo -taiderahastolle VIIRI

9 Jessica Ålgars-Åkerholm VIIRI

10 Pakkahuoneella merituuli lämmittää mieltä PAKKAHUONEEN VIERASVENESATAMA Missä sijaitsee: Pakkahuoneentori 1, Uusikaupunki (kaupunginlahden pohjoisranta) Palvelut: Kahvila avoinna klo aina asti, klo Huoltotilat veneilijöille. Huomaa myös tämä: Vierasvenesataman takana on kalakauppa, jossa saa paikallista, tuoretta kalaa VIIRI

11 Jessica Ålgars-Åkerholm Uudenkaupungin vierasvenesatama Pakkahuone houkuttelee kesällä 2012 vierailijoita herkullisella lankkupizzan tuoksulla, lasten merimiesklubilla ja tietenkin kuuluisilla Pakkahuoneen tuoreilla munkeilla. - Olemme panostaneet takarakennuksen terassiin, josta saa tänä kesänä myös lämmintä ruokaa: fish and chipsiä sekä italialaistyylistä pizzaa, kertoo kahvilavastaava Satu Kaiponen. Kahvilasta saa myös saaristolaisleipää täytteenä graavilohta ja jokirapupyrstöjä. Vuosina 2001, 1995 ja 1988 Pakkahuone on valittu Vuoden Vierasvenesatamaksi. Tänäkin aurinkoisena kevätpäivänä ymmärtää valinnan syyt. Venesesonki on vasta alkamassa ja tunnelma on levollinen, kun ukilaiset istuvat Pakkahuoneella juomassa kahvia, rupattelemassa ja katselemassa veneitä. Pakkahuoneen henkilökunta on ystävällisen hymyilevää ja sisätiloja elävöittävät vaihtuvat taidenäyttelyt. Lapsille on iso leikkipaikka ja viereisellä torilla järjestetään iltatapahtumia, kuten suosittu Mansikkakarnevaali esiintyjänä Anna Hanski. Pakkahuoneen vierasvenesatama on suosittu sekä paikallisten että veneilijöiden keskuudessa mm. hyvän sijaintinsa vuoksi. Yleensä kuitenkin löytää venepaikan - viime kesänä satama oli vain kahtena yönä täynnä. I Pakkahuone värmer havsvinden sinnena Nystads gästhamn Pakkahuone lockar sommaren 2012 besökare med doften av pizza, en sjömansklubb för barn och förstås hamnens berömda, nygräddade munkar. - Vi har i år satsat på den bakre byggnadens terrass. Man får nu även varm mat där; fish and chips och pizza, säger kaféansvariga Satu Kaiponen. I kaféet får man även skärgårdsbröd fyllt med gravad lax och kräftstjärtar. Åren 1988, 1995 och 2001 valdes Pakkahuone till Årets Gästhamn. Också denna soliga vårdag förstår man varför. Båtsäsongen inleds småningom och stämningen är lugn, då nystadborna sitter och dricker kaffe, pratar och tittar på båtar. Personalen är vänligt leende och inomhus finns varierande konstutställningar. För barn finns en stor lekplats och på torget intill ordnas kvällsprogram, exempelvis den omtyckta Jordgubbskarnevalen 11.7., där Anna Hanski uppträder. Gästhamnen är omtyckt bland båtägare för sitt goda läge, men nästan alltid hittar man ändå en ledig plats här. Förra sommaren var gästhamnen fullsatt bara under två nätter. VIIRI

12 Kuntien paikkatietopalveluiden kehittämisellä on jo kiire EU-direktiivi INSPIRE edellyttää, että kuntien paikkatietoaineistot laitetaan kaikkien käyttöön Paikkatietoikkunan kautta. Sanna Jokela paikkatietoyhteistyön koordinaattori Kuntapuolella paikkatietoalan kuuminta hottia ovat kuntaliitokset ja INSPIRE-direktiivin toteuttaminen Suomessa. EU:n paikkatietodirektiivi INSPIRE tuli voimaan vuonna 2007 ja Suomen kansallinen lainsäädäntö asiasta Laki hoputtaa takaraivossa: Kuntien viranomaisten paikkatietoaineistot selaus- ja latauspalveluihin viimeistään vuoden 2013 kevääseen mennessä! Joko teidän aineistonne ovat siellä?. Mistä oikein on kyse? EU:n paikkatietodirektiivi INSPIRE:n tavoitteena on saada sähköisessä muodossa olevat paikkatiedot liikenteeseen. Viranomaisten työtä vauhditetaan erilaisilla teknisillä ohjeistuksilla ja määräajoilla. Päämääränä on, että aineistot olisivat yhteisesti katseltavissa ja haettavissa Maanmittauslaitoksen ylläpitämän Paikkatietoikkunan kautta ( Sen lisäksi aineistot pitäisi voida ladata omaan käyttöön (jos tuottaja sen sallii), mikä mahdollistaa mm. aineistojen jatkokäsittelyn ja uusien tietotuotteiden toteuttamisen. Yleisesti on nähty, että avoimuus aineistojen suhteen tuottaa uusia innovaatioita ja vauhdittaa eri organisaatioiden toimintaa. Kunnilla kiire jakaa paikkatiedot Kuntien osalta asia on jäänyt staattiseen tilaan. Isommilla kaupungeilla tietoja on jo jaossa (esim. Turku, Tampere ja Helsinki), mutta pienempien kuntien osalta ei (ks. Paikkatietoikkunan karttaportaali, kuntien tarjoamat aineistot). Avoimuus aineistojen suhteen tuottaa uusia innovaatioita Ongelmana on, että kunnat eivät itse hallinnoi näitä aineistoja, vaan ne on toteutettu yritysten kautta. Toinen haaste on, että kunnilla ei ole omia palveluita, jotka pystyisivät välittämään aineistoja eteenpäin. Kuntaliiton KRYSPhankkeessa välitettävien tietojen sisältöjä on määritelty ja palveluita pyritty mallintamaan. Vain harva kunta on kuitenkin ottanut ohjeistukset käyttöönsä. Asialla on jo kiire. Kuntien osalta asia koskee akuuteimmin ajantasa-asemakaavojen suojelumerkintöjä, kiinteistörekisteriä ja osoite/ opaskarttaa. Nämä tiedot piti olla kaikkien kuntien osalta haku- ja katselupalveluissa mennessä. Lataus- ja muunnospalveluihin on vielä muutama kuukausi aikaa ( ). Seuraavassa vaiheessa (viimeistään mennessä) koko ajantasa-asemakaava, yleiskaavat sekä tiedot rakennuksista, rakennuskielloista, suunnittelutarvealueista, pilaantuneista maa-alueista ja tulvariskialueista pitäisi olla palveluissa. Koko kansallisen aineistoluettelon voi lukea täältä: kansallinen-aineistoluettelo Lounaispaikka tarjoaa apua liitoille Miten tähän pitäisi reagoida? Kehotamme kuntia ottamaan yhteyttä aineistoista vastaaviin konsultteihin ja kartoittamaan näiden valmiudet toteuttaa INSPIRE-direktiivin vaatimat palvelut. Neuvontaa asiasta saa Paikkatietoikkunan henkilökunnalta sekä Lounaispaikan kautta. Lounaispaikka on jo kerännyt kymmenen vuoden ajan alueen paikkatietoaineistoja yhteen ja alueellisen yhteistyön verkosto on syntynyt. INSPIRE-direktiivin myötä olemme mm. tarjoamassa koko Suomen maakuntaliitoille palveluita aineistojen välitysprosesseja vauhdittamaan. Kunnille haluaisimme tarjota samaa, mutta tietosisällöt kuntien sisällä vaihtelevat niin paljon, että toivomme aktiivisia kuntia, yrityksiä ja konsultteja mukaan projektiin VIIRI

13 Vaihemaakuntakaava tuulivoimasta on luonnosvaiheessa Kaavaluonnos on nähtävillä asti. Siihen on merkitty 24 tuulipuiston ja 17 pienemmän tuulivoima-alueen paikat. Aleksis Klap Maakunnan liitossa valmisteilla oleva tuulivoimavaihemaakuntakaava on maakuntahallituksen päätöksen mukaisesti asetettu nähtäville väliseksi ajaksi. Tällöin kaavasta pyydetään lausuntoja ja mielipiteitä viranomaisilta, yhdistyksiltä ja yksityisiltä henkilöiltä. Kaavatyön perusselvityksenä toimii viime keväänä valmistunut tuulivoimaselvitys, jonka pohjalta on tehty jatkoselvityksiä pienempien tuulivoima-alueiden osalta. Lisäksi kaavatyössä on selvitetty potentiaalisten hiljaisten alueiden ja ekologisten alueiden ja verkostojen sijoittumista sekä suhdetta nyt kaavassa esitettyihin tuulivoimamerkintöihin. Kevään aikana valmistuu myös linnustoselvitys, jolla selvitetään kaavaan merkittyjen alueiden vaikutuksia linnustolle. Kaavaan on merkitty yhteensä 24 tuulivoimatuotannon aluetta, joille voidaan sijoittaa yli 10 voimalan muodostamia tuulipuistoja. Pienempiä alueita, energiantuotannon kohdemerkintöjä, on yhteensä 17 kappaletta ja näille voidaan sijoittaa keskimäärin noin 5-10 voimalaa. Lisäksi pienempien alueiden osalta on kartoitettu mahdollisia teollisuusalueita, joilla tuulivoimatuotanto voisi olla mahdollista. Näitä alueita on Turun, Raision ja Naantalin alueilla sijaitseva öljyn jalostamon ja STX:n telakan alue sekä Uudessakaupungissa autotehtaan ja tulevan soijatehtaan alue. Kaavan luonnosvaiheen aineistojen nähtävilläolon aikana järjestettiin neljä yleisötilaisuutta. Seuraa ympäristön tilaa ja keskustele verkossa Verkkopalvelu Ympäristö Nyt julkaistaan syksyllä. Timo Juvonen Lounais-Suomen ympäristöohjelman seuranta uudistuu. Syksyllä 2012 julkaistaan Ympäristö Nyt verkkopalvelu, jossa seurataan ympäristöohjelman toteutumista ja alueen ympäristön tilaa. Palvelu tuo näkyväksi sen Varsinais-Suomessa ja Satakunnassa tehtävän työn, joka tähtää ohjelmassa yhdessä asetettujen tavoitteiden toteutumiseen. Kommentoi keskustelufoorumissa Ohjelman toimenpiteiden toteutumista tullaan seuraamaan vuosittain asiantuntija-arvioiden pohjalta. Ympäristön tilaa ja pitemmän aikavälin ympäristötavoitteiden toteutumista kuvataan tilastoihin pohjautuvien diagrammien ja karttojen avulla. Palvelu tarjoaa keskustelufoorumin, jossa sekä asiantuntijat että kansalaiset voivat antaa kommentteja. Vinkkejä tapahtumista Palvelu välittää ajankohtaista tietoa alueen tapahtumista. Ympäristöohjelman tavoitteiden ja toimenpiteiden yhteyteen linkitetään median, eri toimijoiden ja hankkeiden uutisia. Näin tehdään näkyväksi sitä todella monipuolista toimintaa, jota ympäristöasioiden parissa Varsinais-Suomessa ja Satakunnassa tehdään. Osa tulevaa aluetietopalvelua Ympäristö Nyt verkkopalvelu tulee olemaan ensimmäinen osa laajempaa Paikkatietokeskus Lounaispaikan kehittämää Lounais-Suomen aluetietopalvelua, johon on suunnitteilla mm. koulutusasioiden ennakointi- sekä hankepalvelu. Verkkopalvelun rakentamisessa käytetään uusimpia teknologioita, tavoitteena on käyttäjäystävällinen palvelu. Ympäristöohjelmatyötä koordinoi Varsinais-Suomen ELY-keskus. Ympäristö Nyt verkkopalveluhankkeen toteuttajina ovat myös Lounaispaikka, Varsinais-Suomen liitto ja Satakuntaliitto. Lisäksi työssä on mukana laaja joukko alueen organisaatioita ja asiantuntijoita. VIIRI heikki saarento

14 Innoaura-voittaja: Uskomme luovien alojen nousuun Ensimmäisen Innoaura kilpailun voitti tuote, joka on parhaimmillaan kun sitä ei edes huomaa, nimittäin konserttisalin tuoli. Jessica Ålgars-Åkerholm Turkulaisen LPR-arkkitehtien Aicon katsomotuoli on innovatiivinen varsinaissuomalainen tuote, jolla on hyvä kaupallinen potentiaali juuri sitä, mitä Innoaura kilpailussa haettiin. Tuoli on suunniteltu alun perin Helsingin Musiikkitaloon, niitä löytyy talosta 2150 kappaletta. Koko Musiikkitalon suunnittelu on LPR-arkkitehtien käsialaa. Vaikka tuoli koostuu yli 160 osasta, se on minimalistinen ja mahtuu pieneen tilaan. Käsinojat saadaan piiloon, mikä helpottaa rivien välissä kulkemista. Osa tuoleista voidaan tarvittaessa myös kääntää lattian sisään, sen akustiset ja ergonomiset ominaisuudet ovat erinomaiset. - Tuntuu hauskalta voittaa ensimmäinen Innoaura kilpailu. Samalla yrityksemme saa näkyvyyttä myös kotikaupungissamme, iloitsee tuolin suunnittelija, arkkitehti Philip Kronqvist. Turussa LPR-arkkitehdit on vastannut hankkeista Konservatorio, Forum Marinum ja Vimma. Aicon-tuolilla on tarkoitus valloittaa seuraavaksi Euroopan markkinat. Tuote pitää osata myydä Turun kaupunkikuvassa huomaa, että hyvää suunnittelua arvostetaan enemmän kuin ennen. Kulttuuripääkaupunkivuosi antoi aimo sysäyksen oikeaan suuntaan, sanoo LPRarkkitehtien Ola Laiho. - Nykyään siltaa ei rakenneta vain, jotta pääsemme joen yli, vaan mietitään myös sen arkkitehtuuria. LPR-arkkitehtien mielestä Varsinais-Suomessa on potentiaalia kasvaa luovien alojen saralla. - Innoaura-kilpailu on hyvä osoitus siitä, että myös päättäjät haluavat tukea luovia aloja konkreettisesti, he sanovat. Miten uusi luova toimija voi saada ilmaa siipien alle? - Alkuun voi päästä vaikka osallistumalla kilpailuihin. Pitää olla ideoita ja rohkeutta, eikä saa pelätä epäonnistumisia, toteaa Veera Rautaheimo LPR-arkkitehdeista. Joskus voi oikeassa elämässä huomata käytännön puutteen, onpa tätä hankala tehdä käsin, ja siitä voi syntyä tuote joka leviää autotallista isoksi yrityksesi, Ola Laiho miettii. - Vaikka tuote on hyvä, se ei aina mene kaupaksi. Tuotetta pitää osata myydä. Suunnittelijat kuitenkin usein kokevat olevansa taiteilijoita. Pr-puoli ei oikein kuulu meidän imagoon, Philip Kronqvist hymyilee. Kuitenkaan ei kannata suunnitella kaupallisuus mielessä, sellainen ajattelu haittaa luovaa prosessia. Nykyään siltaa ei rakenneta vain, jotta pääsemme joen yli Innoaura näytti luovien alojen kirjon Varsinais-Suomen liiton Innoaura kilpailu järjestetään vuosittain, voittosumma on 8000 euroa. Kilpailussa valitaan maakunnan alueelta eniten luovuutta tai luovaa potentiaalia omaava tai luovien toimialojen liiketoimintaa kehittänyt yritys. Valinnan suorittaa raati, joissa on eri tahojen edustajia. Liiton aluekehitysjohtaja Tarja Nuotion mielestä ensimmäinen Innoaura kilpailu onnistui hyvin. Palkinnosta kilpaili 23 tahoa. Voiton vei LPR-arkkitehdit, kunniamaininnan saivat uusikaupunkilainen Taidetalo Pilvilinna ja turkulaisen PaintingDB:n Arte Primo taiderahasto. - Kilpailun kautta huomasimme, miten laaja kirjo luovien alojen toimijoita Varsinais-Suomessa on, Nuotio toteaa VIIRI Philip Kronqvist ja voittajatuoli Aicon

15 VIIRI

16 Känner du ditt svenska Egentliga Finland? Frågeboken Var lurar Ingenjör Pettersson? utkommer i sommar. N Jessica Ålgars-Åkerholm är grundades Åbo IFK? Vad är Borstögumman? Vilket var Brunskärs Majas instrument? Vad är en vette? Dessa och 360 andra frågor har samlats i en lekfull frågebok vid namn Var lurar Ingenjör Pettersson? Frågor från Egentliga Finland. Även titeln härstammar från ett ting med finlandssvensk skärgårdsanknytning. Egentliga Finlands förbund har under Lauri Palmunens ledning nyligen gett ut två frågeböcker på finska, Mikä Mikä Maakunta 1 och 2, som visat sig bli mycket populära. Nu vill det tvåspråkiga landskapsförbundet ge ut en frågebok riktad till Egentliga Finlands finlandssvenskar till glädje för allt från vanligt folk till exempelvis lärare, journalister och turistguider. I frågeboken har vi samlat frågor under nio olika teman, frågor som speciellt rör den svenskspråkiga verkligheten i Åboland, Åbotrakten och hela Egentliga Finland. Man kan använda boken som ett lokalt Trivial Pursuit-spel. Frågorna har gjorts av Lauri Palmunen, Jessica Ålgars-Åkerholm, Tua Nilovaara och speciellt hennes pappa Gunnar Andersson på Utö. Gunnar har berikat boken med värdefulla frågor om sådant som bara äkta skäribor känner till! Christa Mäkinen har burit en stor del av det praktiska ansvaret med boken. Boken fördelas i sommar till finlandssvenska föreningar, guider och läroverk och kommer även att finnas på Åbo bokmässa i höst. Frågeboken kan också köpas till ett billigt pris från Egentliga Finlands förbund, Bangårdsgatan 36, vardagar kl eller från infocentret Luckan i Åbo, Auragatan 1. Frågor från Egentliga Finland 2012 Egentliga Finlands förbund - Varsinais-Suomen liitto Kasitieyhdistyksen vetovastuu Varsinais-Suomeen K Janne Virtanen asitie ry - Riksåttan rf on vuonna 2004 perustettu yhdistys, jonka keskeisenä tehtävänä on valtatien 8 edunvalvonta. Yhdistyksen jäseniä ovat alueen tärkeimmät julkiset toimijat kuten kunnat, maakuntien liitot, kauppakamarit ja yrittäjäyhdistykset. Kasitie ry:n vuosikokous päätti siirtää yhdistyksen vetovastuun vuosiksi Varsinais-Suomen liitolle. Hallituksen puheenjohtajana toimii tämän kaksivuotiskauden Varsinais-Suomen liiton edunvalvontajohtaja Lauri Palmunen. Kasitie ry on huolissaan valtatien 8 kehitysnäkymistä, kun näkymää peilaa valtioneuvoston esitykseen liikennepoliittiseksi selonteoksi. Selonteko sisältää tällä hallituskaudelle käynnistettäväksi 100 milj. euron hankkeen valtatielle 8 Turku-Pori yhteysvälillä. Muita valtatien 8 kehit VIIRI tämishankkeita ei sisälly kehittämisohjelmaan eikä myöskään kehittämisohjelmaan Täysin ennenkuulumatonta, että valtatielle 8 osoitetaan kehittämispanostuksia seuraavalle kymmenvuotisjaksolle näin rajallisesti. Yhteysväli Turku-Oulu on kuitenkin 650 kilometriä, jolla kehittämistarpeita riittää, toteaa Kasitieyhdistyksen puheenjohtaja Lauri Palmunen. Valtakunnallisen matkailutiestatuksen vuonna 2010 saanut Pohjanlahden Rantatie on uusin valtakunnallinen matkailutie VarsinaisSuomesta aina Ruotsin rajalle Tornioon. Turun yliopiston Kulttuurituotannon ja maisematutkimuksen koulutusohjelma toteuttaa parhaillaan Pohjanlahden Rantatie valtakunnallista matkailutie -hanketta. Matkailureitti tullaan viitoittamaan tulevana kesänä. Kasitie ry on hankkeessa hallinnollinen yhteistyökumppani. Kasitie ry:n alaisuuteen on perustettu erillinen matkailutietoimikunta, joka hoitaa jatkossa matkailutieasioita. Kasitieyhdistyksen kotisivuilta osoitteesta löytyvät mm. kokouksien pöytäkirjat, mediatiedotteet sekä muut yhdistyksen tuottamat tärkeimmät asiakirjat. Ennenkuulumatonta, että valtatielle 8 osoitetaan panostuksia seuraavalle kymmenvuotisjaksolle näin rajallisesti.

17 Löydä Varissuon ja Littoisten liikuntareitit New Bridges -hankkeessa on tuotettu alueen Varissuo-Littoinen elämyksellinen liikkumis- ja palvelukartta. Kartta kertoo Varissuon ja Littoisten seudun näkemisen arvoisista kohteista, vapaa-ajan palveluista, liikuntapaikoista ja reiteistä. - Kartassa on esitetty mielenkiintoisia, elämyksellisiä pyöräily- tai kävelyreittejä alueella, kertoo projektisuunnittelija Mikko Laaksonen. Kartan tavoitteena on rohkaista Varissuon ja Littoisten asukkaita ylittämään alueiden välinen raja sekä Turun seudun asukkaita tutustumaan nähtävyyksiin kolmen kunnan rajalla. Kartan voi ladata käyttöönsä sivustolta Lisätietoa New Bridges - hankkeesta ja sen tuloksista, V a r i s s u o Littoinen Elämyksellinen liikkumis- ja palvelukartta Krista Taipale on Varsinais-Suomen ja Turun EU-toimiston päällikkö. european.office@turku.fi Uusi EU-rahoituskausi kaikkien huulilla Krista Taipale Brysselin kevät on ollut poikkeuksellisen kylmä ja sateinen, kevät on ollut useita viikkoja myöhässä. Kevään perinteistä ei kuitenkaan Brysselissäkään olla tingitty ja viileydestä huolimatta kuuluisa Manneken pis-patsas sai myös tänä vappuaattona ylioppilaslakkinsa, jo 20. kerran. Paikalle saapui jälleen kerran suuri joukko suomalaisia valkolakkeja. Gaudeamus Igitur kajahti ilmoille komeasti ja juhlajuomat poksahtelivat. Vaikka säässä on ollut toivomisen varaa, selviä valonpilkahduksia on ollut huomattavissa yleisessä ilmapiirissä. Keskustelu Euroopan unionin taloustilanteesta ja EU:n tulevaisuudesta on saanut selvästi hieman myönteisempiä sävyjä. Tosin Ranskan tuleva EU-politiikka ja Kreikan taloudellinen sekä yhteiskunnallinen tilanne vaalien jälkeen ovat merkittäviä kysymysmerkkejä. Turun ja Varsinais-Suomen näkökulmasta mielenkiintoisia asioita kevään ja kesän korvalla ovat erityisesti tulevan EU-rahoituskauden valmistelu ja eurooppalaiset liikenneverkot. Keskustelu tulevan rakennerahastokauden painopisteistä käy vilkkaana ja asiasta ollaan monta mieltä. Tulisiko EU:n koheesiopolitiikan kautta tukea vain EU:n köyhimpiä alueita vai pitäisikö jo kilpailukykyisten alueiden ja kaupunkien vahvuuksia vahvistaa? Mikä on alueiden ja rajat ylittävien ohjelmien tulevaisuus? Lopputulos tullee olemaan kompromissi, jossa rahoituksen painopiste on kaikkien köyhimmillä alueilla vauraampia ja kilpailukykyisempiä alueita kuitenkaan unohtamatta ja pois sulkematta. Varsinais-Suomen näkökulmasta tilanne on tällä hetkellä varsin hyvä. Myös eurooppalaisten liikenneverkkojen suhteen tilanne on hyvä ja komission ehdotus sisältää tärkeimmät liikenteen kehityskäytävämme. Nyt tuleekin valvoa, että komission TEN-T esitys ei muutu Varsinais-Suomen kannalta olennaisesti Euroopan parlamentin ja neuvoston käsittelyssä. Suuri kysymysmerkki on tulevien EU:n rahoituskehyksien taso - ja erityisesti jäsenvaltioiden taloudellisen tilanteen ja globaalien haasteiden mahdollinen heijastuminen unionin budjettiin. Linjauksia ja päätöksiä EU:n tulevan ohjelmakauden rahoitustasosta odotetaankin jo malttamattomasti. Toivottavasti kehyksistä löydetään neuvottelusopu ennen kuluvan vuoden loppua, jotta tulevan rahoitusohjelmakauden ohjelmille jäisi riittävästi valmisteluaikaa ja ne kyettäisiin aloittamaan ajallaan. Myös EU:n Itämeristrategia on ollut kevään kuluessa esillä. Turulla ja Varsinais-Suomella on strategian toteuttamisessa aivan erityinen rooli ns. Turku-prosessin myötä. Turku-prosessi on Turun kaupungin ja Varsinais-Suomen liiton aloitteesta syntynyt yhteistyöprosessi, jonka keskeisenä tavoitteena on rakentaa käytännön yhteistyöhankkeita Pietarissa, Leningradin alueella ja Kaliningradissa toimivien tahojen kanssa EU:n Itämeristrategian hengessä. Hankkeen pääkoordinaatio on Turussa ja ohjausryhmän muut jäsenet ovat Pietarin kaupunki, Hampurin kaupunki ja Euroopan komission aluekehityksen pääosasto DG REGIO. Turun ja Varsinais-Suomen aloitteellisuus Turku-prosessin ja EU:n Itämeristrategian edistämisessä on otettu kiittäen vastaan. Kyseessä on ensimmäinen tämäntyyppinen, kaupunkien omasta aloitteellisuudesta lähtöisin oleva kehitysprosessi. Turku-prosessi onkin kuluneen kevään aikana saanut näkyvyyttä niin Euroopan parlamentissa kuin komissiossakin. Brysselissä työt jatkuvat vielä pitkälle heinäkuuhun ja useita tärkeitä päätöksiä tehtäneen vielä ennen kesälomia. Toivotaan, että poikkeuksellisen kylmän kevään jälkeen saamme nauttia lämpimästä kesästä. VIIRI

18 Kaisa Äijö on uusi maakunta-arkkitehti Kaisa Äijö toimii Varsinais-Suomen liitossa maakunta-arkkitehtina. Maakuntakaavoituksen lisäksi tehtävät muodostuvat myös muista maankäytön suunnittelun osa-alueista. Yleiskaavayhteistyö sekä kulttuuriympäristöjen säilymisen edistämiseksi tehtävä yhteistyö eri toimijoiden ja sidosryhmien kanssa ovat osa työnkuvaa. Kaisa Äijö on valmistunut arkkitehdiksi Oulun yliopistosta vuonna 1999 ja on toiminut siitä lähtien maankäytön suunnittelun tehtävissä Raision kaupungilla. Työskentely kuntaorganisaatiossa kaavoittajana on kerryttänyt kokemusta paitsi laajuudeltaan ja sisällöltään vaihtelevista kaupunkisuunnittelutehtävistä ja rakennetun ympäristön ohjauksesta myös toimialan rajat ylittävistä kehittämishankkeista. - Siirtyminen maakunta-arkkitehdin tehtävään tarjoaa mahdollisuuden näkökulman laajentamiseen maankäytön suunnittelukentällä, Kaisa Äijö sanoo. - Maakunta suunnittelualueena tuo eteen monipuolisen kuntapaletin erityispiirteineen ja uusine mielenkiintoisine haasteineen. Perheeseen kuuluu aviomies ja kolme lasta. Koti sijaitsee Turussa Ruohonpäässä. Musiikki ja erityisesti kuoroharrastus ovat lähellä sydäntä ja osa Kaisa Äijön vapaaaikaa. Laura Leppänen pohtii työssään kuntarakennetta Laura Leppänen toimii Varsinais-Suomen liiton erikoissuunnittelijana helmikuun puolivälistä vuoden loppuun saakka. Leppänen osallistuu maakunnan edunvalvontatehtäviin, liiton jäsenkuntien yhteistyön ja yhteisten hankkeiden edistämiseen sekä avustaa maakunnan kuntia yhteispalveluun liittyvissä asioissa. Luonnollisesti kuntauudistus on kevään ajankohtaisin asia kuntakentällä ja tätä prosessia me seuraamme liitossa hyvin aktiivisesti, Leppänen kertoo. Laura Leppänen siirtyi Varsinais-Suomen liittoon Turun yliopistosta. Hän väitteli heinäkuussa 2011 aiheenaan Suomen valtion tilallinen muutos 1960-luvun puolivälistä nykypäivään. Kuten väitöskirjani esipuheessa totesin, väitöskirjaprojektini lähtökohta ja perimmäinen tavoite oli oman osaamiseni kasvattaminen ja syntyneen osaamisen siirtäminen käytännön työhön. Työ erikoissuunnittelijana toteuttaa erinomaisesti asettamaani tavoitetta, Leppänen toteaa. Talvikki Koskinen on Itämerikomission varapuheenjohtaja Maakuntahallituksen jäsen Talvikki Koskinen (sdp) valittiin toukokuun lopussa Itämerikomission (BSC) varapuheenjohtajaksi. Itämerikomissio on Euroopan merellisten alueiden yhteistyöjärjestö. Talvikki Koskisen mielestä varapuheenjohtajuus antaa hyvän mahdollisuuden ajaa Varsinais-Suomelle tärkeitä teemoja Itämeri-komissiossa ja sitä kautta toivottavasti koko Euroopassa. - Varsinaissuomalaisen valitseminen tällaiseen tehtävään osoittaa, että Varsinais-Suomi on vahva toimija Itämeren alueella ja Itämeri-politiikassa, Koskinen kommentoi VIIRI

19 Kanerva jätti maakuntahallituksen johtopaikan Varsinais-Suomen liiton maakuntahallituksen puheenjohtaja Ilkka Kanerva (kok) ilmoitti huhtikuun lopussa maakuntahallitukselle jättävänsä hallituksen puheenjohtajan tehtävän. Kanerva on toiminut maakuntahallituksen puheenjohtajana vuodesta Maakuntahallitus esittää maakuntavaltuustolle, että se valitsee Petteri Orpon (kok.) uudeksi puheenjohtajaksi kokouksessaan Jos Orpo valitaan, valtuusto valitsee uuden 2. varapuheenjohtajan. Ansiomerkkejä liiton työntekijöille Kolmelle liiton työntekijälle on myönnetty ansiomerkki tunnustuksena pitkästä ja nuhteettomasta urasta Varsinais- Suomen liitossa. Hallintojohtaja Markku Roto sai Suomen Valkoisen Ruusun ansioristin ja maakuntainsinööri Tapio Tuhkanen Suomen Leijonan ansioristin. Taloustarkastaja Heli Tyyskäselle myönnettiin Suomen Valkoisen Ruusun I luokan mitali. Ansiomerkit ojennettiin maakuntahallituksen kokouksessa Vas. Markku Roto, Heli Tyyskänen ja Tapio Tuhkanen 1. Kuka on Emma Teatterin (Naantali) tämän kesän näytelmän aihe? 2. Minä viikonpäivänä järjestetään viikoittain tuhansia ihmisiä laajalta alueelta keräävä Salon iltatori? VIIS VARSINAIS- SUOMESTA 3. Mikä suurtapahtuma on järjestetty Paimiossa vuosina 1972 ja 1993 ja tullaan järjestämään taas vuonna 2015? Paimio on ensimmäinen paikkakunta, jossa tapahtuma järjestetään kolmannen kerran. 4. Varsinaissuomalainen olympiaedustus Lontoossa 2012 näyttää jäävän nollaan. Joukkueeseen on kuitenkin valittu naisurheilija jonka mies on varsinaissuomalainen. Kuka? 5. Kuka on lyhimmän aikaa toiminut Suomen tasavallan presidenttinä? 2. torstaina 3. Jukolan viesti 4. Anu Nieminen (Jarkko Niemisen puoliso s. Weckström), sulkapallo 5. Sauli Niinistö 1. Kekkonen, Urho Kekkonen VIIRI

20 Varsinais-Suomen liitto egentliga Finlands förbund regional council of Southwest Finland