YHTEISKOULUN TIE

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "YHTEISKOULUN TIE 2010-2011"

Transkriptio

1 YHTEISKOULUN TIE

2

3 Yhteiskoulun tie sisällys Hyvät Yhteiskoululaiset (rehtorin tervehdys) Ensin Uutisvuodon studiossa, sitten Hartwallin tehtaalla Kakkua ja elokuvalippuja hienosta käyttäytymisestä Ylen Uutisista, hyvää päivää! Paikallislehden toimitukseen tutustumassa Työharjoittelussa paikallislehdessä Miksi TET-harjoitteluja on? Vastaajana opo Mirja Siltanen Meitsi isona! Kirjasto - tiedon, taidon ja elämysten tavaratalo. Käsityönä pipo! Omaa musaa tekemässä Harva nuori kuuntelee J-rockia Vähän tietoa J-rockista Lukuvuosikalenteri Liikunnan iloa ja vaihtelua perusrutiineihin Vastapainoa liikunnalle! Tuoli ei korvaa sohvaa Viihtyisässä koulussa on värejä, sopivat pulpetit ja kavereita Koulun viihtyvyys on tärkeää, koska... Suomalainen peruskoulu ja sivistys Koulukiusaamisesta ja yläkoulusta Miten yläkoulu muutti sinut? Älä katso kiusaamista sivusta, älä mene mukaan! Pelikaanimiehen puvussa! Hyvää Ystävänpäivää! Meidän hyvä koulumme! Anna äänesi kuulua, näkemyksesi näkyä Taksvärkkipäivänä koulussa Meksiko-päivä Kesähoroskooppi 2011! Mediatiedot

4 4 Hyvät Yhteiskoululaiset Kouluviihtyvyys, kiusaamisen vähentäminen sekä oppilaiden aktiivisuuden, oppilastöiden ja oppilaiden esitysten tuominen näkyviin on ollut lukuvuoden aikana hyvin esillä. Myös alaja yläkoulun yhteistyö on jatkunut eri muodoissaan. Alakoulun kanssa yhteistyössä on suunniteltu ja toteutettu mm. taksvärkkipäivänä alakoululaisten tutustumisen mahdollisuus yläkoulun puolella opiskeluun. Eri teemapäivinä yläkoululaisia on ollut opettajansa ohjaamina avustamassa tai suunnittelemassa ohjelmia alakoululaisille. Toisaalta alakoulun omat perinteiset tapahtumat mm. Syyslysteineen ja luisteluiltoineen jatkuvat vahvasti edelleen kodinomaisen alakoulun hengessä. Vanhempainyhdistys on toiminut nyt ensimmäistä lukuvuottaan yhtenä yhteisenä yhdistyksenä, Järvenpään Yhteiskoulun vanhempainyhdistyksenä. Sitäkin kautta yhteistyö vahvis- tuu edelleen. Vanhempainyhdistys on tukenut koulun työtä olemalla vahvasti mukana ala- ja yläkoulussa myös eri teemojen (kouluviihtyvyys, kerhotyö, kiusaamisen vastustaminen) kautta. Kouluviihtyvyys on kehittämiskohde, joka varmasti saa jatkoa tulevinakin lukuvuosina. Tänä lukuvuonna on yläkoulussa jatkettu koulun seinämaalausten sarjaa, jossa kuvataideopiskelijat ovat suunnitelleet ja toteuttaneet monia idearikkaita kuva-aiheita kouluun ja elämään nivoutuvasti. Oppilaskunta on hankkinut kouluun sekä ison sisääntuloaulan peilin että sohvat, joiden käyttöaste on ollut reilut sata prosenttia niin monta oppilasta niille näyttää mahtuvan ja viihtyvän. Pysyvä kehittämisen aihe tulee olemaan myös yläkoulun pihan viihtyisyyden ja toiminnallisuuden lisääminen. Se on vähän isompi, mutta tärkeä projekti. Oppi- Y H T E I S K O U L U N T I E

5 5 laat ja opettajat ovat antaneet kehittämiseen varsin monipuolisia ideoitaan jatkokehittelyä varten. saada olla, opiskella ja kasvaa aikuiseksi rauhassa tuntematta pelkoa tai pahaa mieltä kiusaamisen vuoksi. Koulupäivien vaihteluksi ja juhlistamiseksi on ollut hienoa seurata oppilaiden omia näytelmiä tai musiikkiesityksiä. Myös muut oppilaiden eri taideaineiden tuotokset ja oppiaineiden ryhmätyöt ja julisteet koulun käytävillä lisäävät koulun positiivisen tekemisen meininkiä. Mielestäni on erittäin tärkeää, että oppilaat uskaltavat esiintyä ja tuoda osaamistaan esiin. Toivon, että rohkeus lisääntyy jatkossakin ja että jokainen osaa arvostaa kuulemaansa ja näkemäänsä ja kannustaa toisiaan eri alojen lahjojen tuomisessa esille. Kevään lopuksi yläkoululaisia on innostettu välituntiliikkumiseen Nuori Suomi toiminnan ohjaajan ja opettajaryhmän avulla. Viimeistä edellisellä kouluviikolla toteutuu välituntiliikuntahanke, jossa yhdellä vähän pidennetyllä välitunnilla joka päivä tarjotaan oppilaiden suunnittelemana ja koulun tukemana erilaisia välituntiliikkumisen mahdollisuuksia. Tätä kirjoittaessa tapahtuma on vielä edessä, mutta uskon, että siitä tulee erittäin mukava kokemus välitunneista ja vastaava on helppo toteuttaa jatkossakin. Toivonkin, että tästä tapahtumasta otetaan kaikki tieto talteen jatkosuunnitelmia varten. Jospa tulevana lukuvuonna olisi vastaavia viikkoja lukuvuoden aikana useammin lisätäksemme ja vahvistaaksemme yhteishenkeä ja terveellisiä elämäntapoja. Kiusaamisen ehkäisemiseksi on tehty järjestelmällisesti työtä koko opettajakunnan voimin mutta erityisesti kiusaamista vastustavan ryhmän, oppilashuoltoryhmän ja luokanopettajan tai luokanvalvojan tuntien aiheiden kautta. Mutta, mikä tärkeintä, jotta kiusaamiseen päästään käsiksi ja selvittämään riittävän laajasti ja tehokkaasti, se on tuotava esille. Liian usein oppilas yrittää selviytyä tilanteista tekemättä siitä numeroa, jolloin pahimmillaan kiusaaja tai kiusaajat saavat tällä toiminnalla viestin siitä, että heillä on valta ja lupa jatkaa toisen alistamista. Niin ei saa olla. Jokaisella on oikeus Kiitän Yhteiskoulun opettajakuntaa, oppilaita koko henkilökuntaa sekä Vanhempainyhdistystä ja kaikkia vanhempia koulun toiminnan taustalla hyvästä yhteistyöstä ja toivotan lämmintä ja levollista kesää! Kukan päivänä Päi vi Oi nas mäki, rehtori

6 6 Ensin Uutisvuodon studiossa, sitten Hartwallin tehtaalla Oppilaskunnan hallitus tutustui keväällä erilaisiin kiinnostaviin kohteisiin. Oppilaskunnan hallitukselle aukeni keväällä mielenkiintoinen vierailupaikka. Pääsimme tutustumaan Yleisradion tiloihin Helsinkiin. Olemme yrittäneet päästä kyseiseen paikkaan useasti, mutta aina on kerrottu, että vain media-alan opiskelijoita otetaan vierailijoiksi. Onneksi meillä oli tänä vuonna salainen ase: Kaisla Lönnqvistin isä, jonka ystävällisellä avustuksella vierailu järjestyi. Vierailupäiväksi sovittiin torstai Kellonajaksi varmistui iltapäivä, joten hallituksessa suunnittelimme ohjelmaa Helsingissä koko päiväksi. Jooa Itämäen isä järjesti meidät aamulla ensin elokuviin Finnkinolle, jossa pääsimme seuraamaan dokumenttielokuvaa Justin Bieberistä. Iltapäivällä sitten suuntasimme kohti Yleä. Paikan päällä pääsimme pienen alkuinfon jälkeen katsomaan mm. Kotikadun, Uutisvuodon sekä Kuorosodan studiot. Matkalla studioille meille esiteltiin puvut ja muut rekvisiitat, joita käytetään ohjelmissa ja sarjoissa. Maanantaina 2.5. kävimme tutustumassa maailman modernimpaan virvoitusjuomatehtaaseen eli Hartwallin tehtaaseen Lahdessa. Siellä meitä kierrätettiin tietokoneohjatussa tehdassalissa, jossa valmistuu erilaisia virvoitusjuomia. Retken mahdollisti koulumme juoma-automaattiyhteistyö Hartwallin kanssa. Tommi Nyl und Y H T E I S K O U L U N T I E

7 Kakkua ja elokuvalippuja hienosta käyttäytymisestä Järvenpään Yhteiskoulun vanhempainyhdistys lahjoitti kakkuja ja elokuvalippuja oppilaille, jotka ovat kantaneet kortensa kekoon kouluarjen parantamiseksi. Hyvä vanhempi! Toivottavasti et pelästynyt, että koulun ruokavalio on mennyt uusiksi, jos lapsesi saapui kotiin hymyillen ja kertoi saaneensa kakkua. Toivottavasti et hämmästynyt, jos lapsesi kertoi menevänsä elokuviin koulusta saamallaan elokuvalipulla. Ja toivottavasti et pettynyt, jos lapsesi ei ole saanut kakkua tai elokuvalippua. Siksi olemme kantaneet kakkuja kouluun syötäväksi ja antaneet elokuvalippuja jaettavaksi. Toivomme, että lahjojemme saajat ovat tunteneet iloa siitä, että heitä kiitetään arjen pienistä teoista. Kiitoksia teille palkituille vielä siitä, että teette arjen paremmaksi! Yhteiskoulussa on ollut yhtenä pääteemana tänä lukuvuonna viihtyvyys. Me vanhempainyhdistyksessä totesimme, että haluamme osallistua koulussa viihtyvyyden parantamiseen, emme investoimalla julisteisiin, emme järjestämällä siivoustalkoita, vaan kannustamalla käytöstä, joka parantaa kaikkien viihtyvyyttä. Uskomme, että kotien ja koulun huomio kiinnittyy arjessa ihan tarpeeksi asioihin, joita ei saa tehdä tai joita tulee välttää. Aivan liian usein lapset huomaavat, että aikuisten huomiota eivät saa ne arjen teot, joita kuitenkin he peräänkuuluttavat jos niitä halutaan, niin miksi niitä ei sitten huomioida? Järvenpään Yhtei s koul un vanhempai nyhdi s tyks en puol es ta Antti Koj ol a, pj

8 Ylen Uutisista, hyvää päivää! 8 Kuka? Ketkä? Äidinkielen ja kirjallisuuden syventävän kurssin kahdeksasluokkalaiset oppilaat, Yle Uutisten kotimaantoimituksen toimittaja Hanna Eskonen sekä Yhteiskoulun äidinkielen ja kirjallisuuden lehtorit Kati Niinistö ja Katariina Knuutinen Mitä? Hanna Eskonen Yhteiskoululla äidinkielen ja kirjallisuuden syventävän kurssin vieraana. Eskonen kertoi, millaista televisiouutistoimittajan työ on ja miten uutisjutut syntyvät. Eskonen kertoili myös uutistoimituksesta yleensä: mitä siellä tehdään ja ketkä tekevät. Oppilaat ja opettajat kyselivät ja Eskonen vastaili. Yhdessä keskusteltiin mm. uutiskriteereistä, nuoria kiinnostavista uutisaiheista, uutisen rakenteesta ja uutiskielestä. Katsottiin internetarkistosta lastenmusiikista kertova kotimaanuutinen parin viikon takaa ja käytiin vaihe vaiheelta läpi, miten se syntyi uutisideaksi valmiiksi televisiouutiseksi. Missä? Järvenpään Yhteiskoululla äidinkielen ja kirjallisuuden luokassa. Milloin? Maanantaina klo Miksi? Halusimme tutustua televisiouutistoimintaan ja kuulla uutisjuttujen taustoista. Meitä kiinnosti myös, millaista televisiouutistoimittajan työ on. Miten? Puhumalla, kuuntelemalla, keskustelemalla, nauramalla, ihmettelemällä, innostumalla, katsomalla, tutkailemalla, perehtymällä, vastailemalla, ideoimalla! Millä seurauksella? Osa oppilaista on innostunut toimittajan työstä. Tiedämme televisiouutisen syntyprosessista. Toimittaja näki ja koki yläkoulun arkea. Oppilaat ja opettajat oppivat uutta. Toimittaja kuuli nuorten ajatuksia televisiouutisista. Uutisia katsoo ja kuuntelee nyt hieman eri silmin ja korvin kuin ennen. Y H T E I S K O U L U N T I E

9 ky s Oppi l ai d en y m y ks sel l e o k s E a n n iä Ha in e n va id e n ke ksim : ike a a? tisotsiko * O n ko u u työstä si? ö k t ä t? id P * yvä t pu ole h n ö y t n t toim itta ja a v o ä k it ke ksii? e *M n a k u k i tu le va t ta t e e ih a is t * M istä u u a li ta a n? v t e e ih a is t ku u lu u? * M ite n u u n ö h ö y t n tistoim itta ja u u io is v le * M itä te h u on ot n ö y t n ja tistoim itta u u t a v o ä * M itk pu ole t? Uutistoimittajalle tärkeitä ominaisuuksia: Yl h. Mahtava teos! Kunnon ki el i oppaas ta i nnos tuu ni i n opettaj a kui n toi mi ttaj aki n. U teliaisuus: On hyvä, jos on kiinnostunut Al h. Hanna Es konen j a Kati Ni i ni s tö tarkas tel evat uuti s ki el tä. N äis tä Yles s ä pu h u taa vähän kaikesta. U skaliaisuus: Ujous ei haittaa, koska rohkeutta ja sosiaalisuutta voi oppia. n: Tomeruus: Työhön käydään reippaasti. I nnokkuus: Ilo ja aito kiinnostus auttavat * M il la ise t a sia * M ikä pitä ä t yli ttä vä t u u ti skyn n yk se k m yöh e m m in e rtoa h e ti ; m ikä void a n? a n u u ti soid? a * M istä löyd ä m m e h yviä * M istä n ä k öku lm a sta h a a sta te lta via? ke rrom m e u a sia sta? u ti soita va sta * M itä ja m il lä ke rton e e t? ta va ll a m u u t m e d ia t o va t a ih e e sta * M ikä vois io * M ite n Yle ll a sku u ppi? nu te le visiou u ti u ti se t e roa va t m u ista ra d io- ja sis * M il la ise t u ta? u ti sa ih e e t k ii n * Ka iva ta a n ko u u ti sii n v n osta va t n u ori a? ii h * M itkä ova t h yviä ku va te e ll isyyttä? u spa ikkoja? jaksamaan töissä. N opeus: Uutistoimituksessa on aina kiire. E nnakkoluulottomuus: Uutistoimittajan kannattaa kulkea silmät ja korvat auki. N äppäryys: Plussaa on, jos ymmärtää tekniikan päälle. Äi di nki el en j a ki rj al l i s uuden s yventävän kurs s i n oppi l aat s ekä Katari i na Knuuti nen

10 10 Paikallislehden toimitukseen tutustumassa Painokoneiden jylinää, musteen tuoksua ja toimittajia tietokoneillaan. Äidinkielen ja kirjallisuuden syventävän kurssin oppilaat kävivät vierailulla Keski-Uusimaan toimituksessa ja lehtipainossa Tuusulan Hyrylässä. Vierailun aluksi Keski-Uusimaan toimituspäällikkö Laura Liski kyseli, mitä oppilaat sanomalehdestä lukevat. "Sarjakuvia, urheilusivuja, televison ohjelmatietoja..." oppilaat vastailivat, "ja jos jossain otsikossa lukee nuori tai jutussa kerrotaan jostain ihmisestä, jonka tuntee." Liski kuunteli oppilaiden vastauksia kiinnostuneena ja kertoi, että paikallislehden tärkein tavoite onkin kertoa asioista, ihmisistä ja ympäristöstä lähellä. Keski-Uusimaa on keskiuusmaalaisen arjen kuvaaja; toki lehdessä on myös esimerkiksi ulkomaanuutisia ja juttuja aiheista, jotka eivät kiinnity mihinkään tietylle paikkakunnalle. Otsikko houkuttelee lukemaan Otsikko, kuvat ja kuvateksti ovat sanomalehtijutussa tärkeitä. Usein sanomalehteä luetaan silmäillen, ja huomio kiinniittyy juuri näihin tekstinosiin. Silmäilyn perusteella lukija päättää, syventyykö hän lukemaan koko jutun. Juttu voidaan otsikoida hätkähdyttävästi, neutraalisti tai vaikkapa hauskasti. Liskiä kiinnosti, millaisista aiheista nuoret mielellään sanomalehdestä lukisivat. Oppilaiden mukaan ruoka, harrastukset, eläimet sekä nuorten ongelmat voisivat olla kiinnostavia aihealueita. Etusivu uusiksi! Keski-Uusimaan toimituksessa töitä paiskitaan pääsääntöisesti kahdessa vuorossa klo 8 ja 22 välillä. Joskus lehti on illalla jo valmiina menossa painoon, mutta tapahtuukin jotain yllättävää, joka pitää vielä ottaa huomioon. Isot uutistapahtumat ovat sellaisia, että niihin on reagoitava heti. Liskin mukaan lentokoneen tippuminen Keski-Uudellemaalle voisi olla tällainen tapahtuma, vaikkei tällaista ole onneksi jouduttu uutisoimaan. Varsinaisesti lehden sisältöä harvoin enää suunnitellaan aamupalavereissa, vaan mielellään paljon aiemmin. Osa jutuista voidaan kirjoittaa "varastoon" ja julkaista myöhemmin; iso osa sanomalehden käsittelemistä aiheista on ajankohtaisuutisointia. Sanomalehti seuraa aikaansa Nykyisin osa sanomalehtien sisällöistä on luettavissa lehden verkkosivuilta. Kun on kuitenkin tottunut paperista sanomalehtiä lukemaan, ei tämä tottumus helposti muutu, ja perinteisiä paperiversiolehtiä tilataan Suomessa edelleen ahkerasti. Sähköinen aika on muuttanut toimitustyön käytänteitä myös esimerkiksi siinä mielessä, että nykyään haastateltavat voivat vastata haastattelun kysymyksiin esimerkiksi sähköpostilla. Y H T E I S K O U L U N T I E

11 11 Sanomalehtien lukijat ovat perillä maailman menosta ja heillä on usein siitä myös mielipide. Yleisönosastokirjoituksia ja tekstiviesti-ilmauksia tarjotaan lehdelle paljon. Ainoastaan kesäisin on hiljaisempaa tällä saralla. "Ihmiset ovat lomalla ja tyytyväisiä eikä heillä ole tarvetta valittaa mistään tai kommentoida mitään", Liski esitti syyksi. Kenelle toimittajan työ sopii? Oppilaita kiinnosti, millaiselle henkilölle toimittajan työ sopii. Pitääkö olla hyvä kirjoittaja? Pitääkö osata valokuvata? Pitääkö itse keksiä jutuaiheita? Liski kertoi, että hyvät kirjoittamistaidot ovat toki eduksi, mutta mikään huippukynäilijä ei tarvitse olla. "Toimittajan työssä on niin paljon muitakin asioita kuin kirjoittaminen. Toimittajan pitää olla utelias asioista ja olla siinä määrin rohkea ja oma-aloitteinen, että uskaltaa lähestyä ihmisiä ja haastatella heitä", Liski selvensi. Nykyään toimittajalta vaaditaan kirjoittamistaitojen lisäksi myös multimediataitoja: olisi hyvä osata valokuvata ja videoida sekä käsitellä teksi- ja kuvamatariaalia esimerkiksi internetissä. Myös ryhmätyöskentelytaidot ovat tärkeitä; sanomalehti syntyy useiden eri ammattilaisten käsissä ja toimittaja työpanoksineen on yksi osa koko lehdensyntyprosessia. Toi mi tuks en ti l oi hi n tutus tumas s a. Pai nos s a on mel koi nen metel i, kun pai nokone huri s ee. Täs s ä val mi s tuu mai nos l ehti s i ä. Eri - i käi s i ä s anomal ehden l uki j oi ta ki i nnos tavat l ehdes s ä eri as i at, Laura Li s ki kertoo. S anomal ehden toi mi tuks es s a l evi kki ä s eurataan ti i vi i s ti. Katari i na Knuuti nen

12 12 Työharjoittelussa paikallislehdessä Minulla oli ilo päästä kokeilemaan työn tekemistä melkeinpä oikeana toimittajana Keski-Uusimaan paikallislehdessä. Päätin hakea sinne TET-harjoitteluun, koska pidän toimittajan uraa todella kiinnostavana. Sitähän se toimittajan työ olikin, ja lisäksi opin paljon itsenäisyydestä ja omatoimisuudesta. Minulle työ lehdessä sopi oikein hyvin ja sain työelämään tutustumisesta upean kokemuksen. Työpaikkani sijaitsi Tuusulassa, Keski-Uusimaan toimituksessa. Minun toimenkuvaani oli juttujen ideointi, kirjoittaminen ja valokuvaus, eli sain toimia mahdollisimman ammattimaisesti. Työ oli sopivan haastavaa ja itsenäistä, mutta tavallaan sosiaalista, koska toimittajan työssä tapaa mm. juttujen ansiosta erilaisia ihmisiä. Minä pidin siitä, että kaikkea ei määritetty ja hoidettu niin tarkkaan kuin koulussa, vaan minä sain itse päättää paljon asioista. Toisaalta vastuuta tuli vastavuoroisesti myös enemmän. Toimittajan työ on vuorotyötä, mutta minun työaikani oli tasaisesti 9-1 5, kuitenkin saatoin joskus päästä aikaisemmin tai myöhemminkin. Ideana oli, että saa työn sopivaan pisteeseen, eli ei lähdetty sillä kellonlyömällä, kun kello tuli kolme, vaan silloin kun hommat oli hoidettu. Muut työntekijät Keskarilla olivat todella ystävällisiä ja jos tarvitsin apua, minua kyllä autettiin. Kouluun verrattuna työ oli kuitenkin paljon vähemmän ohjattua, eli jos lehteen haluaa töihin, oma-aloitteisuus on aika tärkeä asia. Jos jotain huonoa TET:istäni täytyisi sanoa, se olisi varmaan se, että olisin voinut itse suunnitella juttuideoita enemmän etukäteen, mutta kyllä se näinkin onnistui. Suosittelen olemaan rohkea ja hakemaan sinne paikkaan, minne haluaa! Olen todella iloinen, että pääsin juuri Keski-Uusimaahan työharjoitteluun enkä olisi parempaa paikkaa voinut löytää. El l a Oks al a 9 AB Y H T E I S K O U L U N T I E

13 Miksi TET -harjoitteluja on? Vastaajana opo Mirja Siltanen 1. Miksi TET-harjoittelut ovat tärkeitä yläkoulussa? 3. Mitä hyötyä TET:stä parhaassa tapauksessa on? TET:ssä oppilas saa omakohtaista kokemusta työelämästä, työyhteisöstä ja ehkä oppii jotain työelämän pelisäännöistä. Suurelle osalle oppilaista TET-jakso on ensimmäinen kosketus oikeaan työhön. Parhaassa tapauksessa syntyy onnistumisen iloa ja oppilas saa realistisen käsityksen työelämän haasteista. Oma uranvalinta voi varmistua, ja se antaa lisäpotkua opiskeluun. Joskus voi käydä niinkin, että käsitys omasta unelma-ammatista on hyvin epärealistinen, ja TET-jakson kokemus avaa silmät todellisuuteen. Joillekin oppilaille TET-jakso on poikinut kesätyöpaikan. Ammatillisiin oppilaitoksiin hakeutuvilla oppilailla se antaa mahdollisuuden tutustua omaan tulevaan alaan. Saattaapa se antaa joillekin uutta puhtia opiskeluun, jotta pääsisi haluamalleen alalle tai välttäisi joutumisen kokeilemalleen (yksitoikkoiselle ja tylsälle) alalle. 2. Millä perusteilla TET-paikka kannattaa hakea? Kannattaa hakeutua sellaiseen työtehtävään, mistä ihan aidosti on kiinnostunut, ja mikä on tulevaisuuden kannalta hyödyllistä. Valinta kannattaa tehdä itsenäisesti, ennakkoluulottomasti ja kaverin valinnasta piittaamatta Vinkit TET-paikan metsästämiseen? Lähde liikkeelle positiivisella asenteella: kaikki työkokemukset ovat yhtä arvokkaita. Muista kohtelias käytös. Vanhempien työpaikka on tietysti yksi vaihtoehto mutta ei välttämättä se paras. Jos uranvalinta ei vielä ole selkiintynyt, hanki ennakkoluulottomasti TET-paikka jostakin muualta kuin kaupasta, tarhasta tai koulusta. Netistä löytyy vinkkejä järvenpääläisistä yrityksistä kohdasta - Työ - Yrityshakemisto. Onnea matkaan!

14 14 Meitsi isona! Missä haluat olla isona töissä? Miltä näytät aikuisena? Haluatko perheen - millaisen? Mahdatkohan edelleen harrastaa niitä asioita, joita nyt harrastat? 7.-luokkien oppilaat pohtivat terveystiedon tunneilla tulevaisuuttaan. Ohessa muutamia töitä. Y H T E I S K O U L U N T I E

15

16 16 Kirjasto - tiedon, taidon ja elämysten tavaratalo. Järvenpään kirjaston vastaava kirjastonhoitaja Mervi Korko vastasi Yhteiskoulun Tielle muutamaan kysymykseen ja toivotti järvenpääläiset tervetulleeksi kirjastoon. 1. Mihin tarkoituksiin järvenpääläislapet ja -nuoret käyttävät kirjastoa? 3. Millaisia tapahtumia kirjastolla järjestetään? Lapset ja nuoret etsivät kirjastosta lainattavaa, niin tietoa kuin viihdettäkin. He lainaavat kirjallisuutta, lehtiä, nuotteja, soitonoppaita, äänilevyjä, elokuvia ja äänikirjoja kirjaston eri osastoilta. Kouluesitelmiä tehdessään lapset ja nuoret tulevat usein pyytämään kirjaston henkilökunnalta tiedonhakuapua. Lisäksi he käyttävät ahkerasti kirjaston nettikoneita. Kirjasto on alueensa olohuone ja siinä merkityksessä se on niitä ainoita paikkoja, joihin voi ilmaiseksi tulla viettämään aikaa. Kirjastoon tullaan ajoittain vain oleskelemaan kavereiden kanssa tai kuuntelemaan musiikkia. Kirjasto on sekä tiedon että taidon, mutta myös elämysten tavaratalo. Järvenpään kirjastossa järjestetään vuoden aikana monenlaisia tapahtumia. Alle kouluikäisille on tarjolla satutunteja ja nukketeatteria. Meillä on vieraillut viime vuosina monia kirjailijoita, mm. Jukka Parkkinen, Eppu Nuotio, Tuula Kallioniemi, Raili Mikkanen ja Leena Lehtolainen. Kirjastossa on järjestetty erilaisia konsertteja yhteistyössä musiikkiopiston kanssa. Järjestämämme yhteislaulutilaisuus keräsi paljon laulajia. Muusikkotapaamisia ja rockkonsertteja suunnitellaan parhaillaan. 2. Mitkä ovat kirjaston suosituinta aineistoa? Mitä lainataan eniten? Lauantaina toteutimme yhteistyössä eri käsityöntekijöiden kanssa "Kantapään kautta kirjastoon" -neuletapahtuman, jossa oli näyttelyitä, työnäytöksiä, neuvontaa, käsityötarvikkeiden ja Mervi Korko. käsitöiden myyntiä sekä Marttojen emännöimä buffetti. Haastoimme myös Järvenpään yläkoulut neulomaan pipoja tapahtumaamme. Iloksemme Järvenpään Yhteiskoulu otti haasteen vastaan! Lasten ja nuorten suosimaa aineistoa ovat fantasiakirjat, manga-sarjakuvat sekä rock-levyt ja elokuvat. Fantasiakirjoja julkaistaan paljon ja suosiossa ovat J.K. Rowlingin Harry Potterit, Christopher Paolinin Perillinen-sarja sekä Eoin Colferin Artemis Fowl ja Cornelia Funken Mustesydän -kirjat. Myös kauhukirjat ovat suosittuja. Viime vuosien varsinainen menestystarina on ollut Stephenie Meyerin Houkutus -sarja. Y H T E I S K O U L U N T I E

17 17 4. Mihin kaikkiin tarkoituksiin ja tarpeisiin kirjastoa voi hyödyntää? Miksi haluaisit houkutella lapsia ja nuoria kirjaston käyttäjiksi? Kirjaston kynnys on matala ja kirjasto on yksi käytetyimpiä kunnallisia palveluita. Päivittäin Järvenpään kirjastossa vierailee n kävijää ja keskimääräinen lainausmäärä on lainaa/päivä. Toivon, että kaikki kuntalaiset löytäisivät kirjaston tarjoamat palvelut. Koululaisille esittelemme kirjaston tarjoamia kokoelmia ja palveluita kirjastonkäytön opetustuntien yhteydessä. Pyrkimyksemme on, että järvenpääläiset lapset ja nuoret vierailisivat kirjastossa ainakin 2.-, 4.- ja 7.luokilla. Kirjasto on ihmisille tärkeä paikka - portti lukemattomiin maailmoihin, maihin, ihmisiin, kulttuureihin, aatteisiin - maailmankuvan avartaja. Kirjallisuus, elokuvat ja musiikki tuovat käyttäjilleen iloa ja mielihyvää ja ne voivat olla vaikutuksiltaan myös terapeuttisia. Kirjastonkäyttö kannattaa aina! 5. The Tätien tausta ja nykykuulumiset? The Tädit sai alkunsa varsin arkipäiväisestä sattumuksesta. Eräällä asiakkaalla oli ollut selvitettävänään kirjaston tiskillä asia, johon syystä tai toisesta piti palata myöhemmin. Asiakkaalta kysyttiin, kenen kanssa tämä oli asioinut. Vastaus oli ollut "se oli joku sellainen harmaatukkainen viisikymppinen". Kyseessä oli - yllättävää kyllä - kirjaston nuorimpiin kuuluva virkailija, jolla on pitkä punainen tukka. Eli sitä saa, mitä tilaa! The Tädi t. The Tädit työskentelevät tiiviisti kirjastossa; keikoille ei ole mahdollisuuksia lähteä, vaikka kysyntää olisikin. Pienen poikkeuksen tädit tekivät vieraillessaan Helsingin kaupunginkirjaston ja Suomen kirjastoseuran yhteisillä syntymäpäivillä kevättalvella Onneksi tädit ovat opetelleet käyttämään nykytekniikkaa ja seikkailevat virtuaalisesti netissä - mm. Kirjaston Tädit - FB-profiilin kautta voi edesottamuksia seurailla... Kavereita tädeille on kertynyt muutamassa vuodessa pari tuhatta. Elämys Tieto Katari i na Knuuti nen & Mervi Korko

18 18 Käsityönä pipo! Suunnittelusta toimeksi Aloitin tekemään pipoa, joka tulisi tavalliseen arkikäyttöön. Tämän takia piponi värit ovat harmoniassa toisiinsa. Halusin, ettei pipo sil ti olisi liian simppeli, joten virkkasin kauniin piristävän kukan sen reunaan. Yhdistin kahta aivan eri lankalaatua, mutta tulos oli silti hyvä. Pipon alun neuloin mielestäni kauniilla korinpohjaneuloksella ja jatkoin siitä loput oikeaa neuletta. Saadakseni vaihtelua työtekniikkaan virkkasin jo edel lä mainitun kukan kahdella eri värillä. Tämä antoi jo uutta vivahdetta työn tulokseen. Työn vaikeat ja helpot vaiheet Mielestäni vaikeaa oli kukan virkkaus, mitä jouduinkin yrittämään monta kertaa. Kun olin tehnyt jo kolme kukkaa, päätin yhdistää liilan ja valkoisen kukan. Tämä näyttikin huomattavasti paremmalta kuin vain yksivärinen kukka. Neulominen itsessään on jo niin tuttua, ettei se enää tuota kovinkaan paljon vaikeuksia. Korinpohjaneule puolestaan oli uusi minulle, mutta ei kaivannut muuta kuin keskittymistä. Pipoa en ole koskaan tehnyt aikaisemmin mutta työtasoltaan se on paljon helpompi kuin lapaset, joita olen jo tehnyt. Uskon, että todella monet osaavat tehdä pipoja. Kyse ei ole niinkään taidosta vaan halusta ja viitseliäisyydestä! Y H T E I S K O U L U N T I E

19 19 Työohje pipoon: Käsitöistä yleensä Monet ihmiset harrastavat käsitöitä vapaaajallaan enkä sinänsä ihmettele miksi. Käsitöiden teko ainakin minulle tuottaa hyvää mieltä ja onnistumisen iloa. Minun vapaa-aikaani kuuluvat monenlaiset käsityöt, joita teen aina kun aikaa riittää. Uskon, että suurimpien tulosten reseptinä on ennen kaikkiaan eräänlainen ahkeruus. Suosittelen käsitöiden tekoa henkilöille, joilla on aikaa ja kiinnostusta käsitöitä kohtaan. - Valitse kaksi mieleistäsi lankaa, jotka ovat rakenteeltaan samankaltaisia. - Ota mitta päänympäryksestäsi ja mittaa sen mukaan pipon silmukkamäärä. - Aloita korinpohjaneule ja jaa työ neljälle puikolle. - Neulo korinpohja valmiiksi ja jatka siitä oikealla neuleella. (Muista neuloa raidat mukaan!) - Kavennus tehdään nelitahokavennuksella, joka lähtee kavenemaan aika nopeaan tahtiin. - Päättele pipon langat siististi ja aloita kukan virkkuu. - Virkkaa kaksi eri väristä kukkaa (vain yhdet kerrokset). Tämän jälkeen kiinnitä ne tukevasti toisiinsa ja siitä pipoon. - Lopuksi pipoa voi koristella silkkinauhoilla ja napeilla oman valinnan mukaan. - Pipo on valmis!!! Tarvikkeet: - sakset - kahta väriä eri lankoja - neulontapuikkoja viisi kappaletta - virkkuukoukku - silmäneula Juul i Parvi ai nen 7 B

20 20 Omaa musaa tekemässä Inspiraatikatoja ja uusia ideoita, yllätyksiä ja alamäkiä. Niitä kaikkia ja paljon muuta on ilmoilla, kun luodaan omaa musiikkia. Neljä omaa musiikkia tehnyttä kertoo kokemuksistaan. Astelin mikin luokse ystävättäreni kanssa. Tästä se lähtee, ajattelin. Olimme kolmen tunnin ajan työstäneet omaa kappaletta. Kappaleen teossa emme ehtineet pohtia biisiä kuin tovin, koska basistimme alkoi soittaa jatkuvaa ja toistuvaa rytmikästä tempoa. Rummut yhtyivät tempoon ja kitara hapuili hetken. Aloin ystävättäreni kanssa työstämään sanoitusta. Laulumme valmistui puolitiehen ensimmäisen puolentoista tunnin aikana. Soittimet olivat jo valmiit. Oli hivenen hankalaa tehdä räppiä, koska olen disko/pop -tyttö. Ystävättäreltäni sanoitus kyllä sujui. Lopulta täytyi vain asettaa sanoitus rytmiin, mutta se oli helppoa. Sitten oltiin mikki kädessä. Se tuntui hyvältä. Samalla olin myös huojentunut. Oman kappaleen tekeminen ryhmässä on hauskaa mutta haastavaa puuhaa. Vaikka itsellä olisikin hyvä idea, on sen myös sovittava ryhmän muille jäsenille. Ryhmässä tekemisestä on sekä haittaa että hyötyä; omat ehdotukset eivät välttämättä mene läpi, mutta toisaalta useiden eri ihmisten ehdotuksista on helpompaa valita paras. Alun tuskailusta huolimatta ryhmätyö sujui yllättävän hyvin. Soittimien valinnan jälkeen työn eteneminen pysähtyi lähes täysin ja kesti kauan, ennen kuin joku teki ensimmäisen ehdotuksen kappaleen mahdollisesta rakenteesta. Muut innostuivat ja tekivät lisää ehdotuksia. Näin kappale alkoi valmistua. Loppuvaiheessa alun innostus muuttui masennukseksi. Kaikki olisivat vielä halunneet muuttaa jotain, mutta aika ei yksinkertaisesti riittänyt. Ryhmä yritti koota itsensä loppuhuipennusta, kappaleen esitystä, varten. Tulos oli erittäin kohtalainen. Y H T E I S K O U L U N T I E

21 21 Sävellysten teko alkoi tietenkin ryhmien jaolla, mitä seurasi pieni häslinki, kun kaikki valitsivat soittimia ja sopivat harjoittelupaikoista. Melko nopeasti kuitenkin päästiin alkuun, ja ideoita sävellyksiä varten alettiin keksiä. Omalla ryhmälläni työskentely oli aluksi hieman tahmeaa eikä ideoita meinannut syntyä. Päätimme kuitenkin lopulta yhteisen soinnun, josta aloimme muotoilla A-osan melodiaa. Jotain saimmekin aikaiseksi, mutta B-osaan siirtyessämme ideamme olivat täysin lopussa. Pyörittelimme melodiaa päässämme, muttemme kerta kaikkiaan keksineet mitään. Meidän onneksemme sävellystä sai jatkaa seuraavalla tunnilla. Viikon kuluttua saimme musiikin tunnilla ryhmäämme uuden jäsenen, minkämukana vähän ajan päästä saapui uusi ideakin. Tästä ideasta tulikin sitten melodia kappaleemme B-osaan. Hetken aikaa vielä soittoa hiottuamme sävellyksemme oli valmis. Ennen sen esitystä kävi tosin ilmi, etteivät kaikki ryhmämme jäsenet olleetkaan siihen tyytyväisiä, mutta emme ehtineet enää muuttaa sitä. Eihän se erityisen kummoinen ollutkaan, mutta ei kai koulutehtävän tarvitsekaan aina olla? Oman kappaleen tekeminen tuntui aluksi tosi vaikealta. Ei tullut mitään mieleeen, paitsi se että kopsaisi nuotit suoraan jostain valmiista biisistä. hen taustasoiton pianolla ja toinen kaveri teki rumpurytmin. Siitä tuli aika hyvä. Me vedettiin se mun mielestä onnistuneesti, ja oli kiva soittaa! Me yritettiin pari kertaa. Syntyi lyhyitä ja töksähteleviä pätkiä, joihin ei ollut mahdollista edes sovittaa mitään rumputaustaa. Kukaan meidän ryhmästä ei ollut koskaan ennen säveltänyt mitään, eikä kukaan myöskään osannut soittaa kitaraa. Mä yritin vähän aikaa, mutta koska mun lahjat on selvästikin jossain muualla kuin kitaransoitossa, niin päädyttiin siihen, että mielummin ei kitaraa ollenkaan. Eli meillä olisi kaksi pianoa, basso ja rummut. Alun vaikeuksien ja inspiraatiokadon jälkeen kappaleen teko eteni aika helposti ja nopeasti. Ryhmässä työskentely oli hauskaa ja toimivaa. Kaikkien ideat otettiin kiinnostuneina vastaan, jokaiseen oljenkorteen tartuttiin ja jos siitä saatiin kiinni, rupes syntymään säveliä ja lisää ideoita. Vikalla tunnilla meillä ei ollut vielä nuottiakaan meidän sävellyksessä, ja yksi ryhmämme jäsen oli pois koulusta. Kaiken lisäksi tunnilla oli tarkoitus esittää kappaleet muulle luokalle. Mä pimputtelin vähän pianoa ja keksin sitten siitä pienen sävellyksen. Kaverisi keksi sii Yleisön kommentit oli positiivisia, ja biisistä tuli kuulemma mieleen surullinen sirkus. Mä itse oon myös tyytyväinen kappaleeseen, sehän herätti ajatuksia ja mielikuviakin. Me kaikki oltiin aika ylpeitä, saatiinhan me sieltä se laulu syntymään. Joo kyllä kiitos, tällasia "omabiisi"- tyyppisiä juttuja useamminkin! Jos vaikka se Melartinien säveltäjäsuvun henki rupeis nostaa päätänsä mullekin päin

22 22 Harva nuori kuuntelee J-rockia "Itse musiikkiin voi keskittyä, kun ei sanoja ymmärrä." Haastattelin muutamaa luokkalaista oppilasta J-rockista. Niiltä jotka kuuntelivat J-rockia, kysyin seuraavat kysymykset: 1. Miten J-rock vaikuttaa elämääsi? 2. Mistä sait kuulla J-rockista/kuka innosti sinua kuuntelemaan sitä? 3. Mitä mieltä olet J-rockista? 4. Mitä bändejä/artisteja kuuntelet? 5. Entä pukeutuminen? ro ckin ka u tteaj. a it io s a o va t a rkis ialttu u ris ta, ta vo is ta ja p lu te n u u k ja n itu s s ta ku 1. J - ro ckin fakii n n o s tu n u t ja p a n il a is e o le n m yö s ka ve ril ta n i. a lt a h n a v rin te is tä. ta J - ro ckis to a J - ro ckis ta n e ti n a ll u u k a ta r m ä is tä ke in e ts iä e n e m m ä n ti e 2. S a in e n s im ks e n a a lo u a r u e s n ä Tä m u u n, ku n vauinu k k u o k ka u tta. ä d ä, jo h o n vo i rjää is tä ja e ril a is ta ku in m ia k k ii s u m ä ape. h yvä 3. J - ro ck o nh ie n o u d e n. J - ro ck o n o m, ku n e i s a n o ja ym m ä rrä ta ju a a s e n m u s ii kkii n vo i ke s kittyä = O U T, D, e e in s N It e i. c k li k ro va t Aya b ie, aam e s h ja D ` e s p a irso jä e d n ä b k ia n i J - ro c C C, G iru g 4. Ku u n te le me, S in cre a, S cre w, M U Th e G a z e tt ra y. Tim i: Y H T E I S K O U L U N T I E

23 23 Anna: 1. J-rock ei vaikuta elämääni juuri ollenkaan sen kuuntelua lukuunottav e ru k s e t : a k t e s i a ta e lä l u a k ik matta. k a v o i u l e. 8, m u tta s e ia k c o r J e. 2. Sain kuulla J-rockista lehtien ja 1. Ku u n te le m m p a lj o n ku in e n n e n ja ka yh tä in t e e m n netin kautta. m a ä ll ä e m ta a la - a s te is k c o r J ll a 3. J-rock on hyvää musaa, joka on 2. S a im m e ku uta. ut m ite n a k im e n s e u kuuntelemisen arvoista! id i e t r il ve, m u tta s ä rre ttyä, ja s itä a o t u o ä ll o n vä li ä rin ym m a is e ks i, 4. Kuuntelen lähinnä An Cafe:eta. 3. J - ro cka va a. J - ro ck o n vlaä is e n p o p in ka lt ku u n n e lt u s e in lä n s im a a kia. 5. J-rock ei pukeutumiseeni vaikuta lu u ll a a n e o n ra s ka s ta ro k t D = O U T,, a v o juuri ollenkaan., e va ikka s m u u n te le m C C, G iru g a m e s h k a it jo, jä b ä n d e re a, S cre w, M U k c o r J. 4 tte, S in c li p. Th e G a z es ra y, M iya vi ja Vis t s a, m u ttari o ä v ä t D ` e s p a ir it k a o li m e ru tu m is e e m m e ju u ll e is m u t u p u ke p u ke 5. E n n e n J - ro ck e i va iku ta n ykyä ä n n. o ll e n ka a Entä he jotka eivät kuuntele J-rockia? 1. Miten J-rock vaikuttaa elämääsi? (kuunteleeko tuttu, perheenjäsen tai joku muu J-rockia?) 2. Mitä tiedät J-rockista/ mitä se on? 3. Mitä mieltä olet J-rockista? (minkätyyppistä, minkämaalaista...) To m m i Sa kki: 4. Mikä J-rockissa ei innosta? 5. Voisitko koskaan harkita sen kuuntelua?? 1. Its e en ku un te le J- ro ckia, m utta pa ri tu ttu a kyllä ku un te le e. 2. Se on ka i jo ta in ja pa ni la ist a ro kkia. M uu te n en J- ro ckista pa ljo a tie dä. 3. En tie dä, m itä aj atel la J- ro its e ku un te le. Ka iki lla on ku iteckista, sil lä en sitä nkin om at m ie lip ite en sä sii tä. 4. En tie dä, m ikä J- ro ckiss a ta an ol en ku ul lu t sii tä va in piei in no sta. Oi ke aspe ru stee lla ei vo i sa no a m itä en iä pä tkiä, m in kä än. 5. Kyllä sitä eh kä jo skus vo ai na ka an vie lä vä hä än ai ka anis ko ke illa, m utta ei

24 24 Ossi Palmgren: 1. Kaveri kuuntelee J-rockia, mutta muuten se ei vaikuta elämääni. 2. Jotain japsirokkia kai. 3. En ajattele siitä itse asiassa mitään. Se on vain jotain musiikkia. 4. J-rock kuulostaa oudolta, joten se ei oikein innosta kuuntelemaan. 5.En osaa kuvitella itseäni kuuntelemassa J-rockia. Julia: 1. Kaveri kuuntelee mutta itse en, joten ei se kovinkaan paljon vaikuta elämääni. 2. Tiedän vaan, että se on japanilaista rokkia. 3. On se jotenkuten siedettävää, mutta en itse sitä kuuntelisi. 4. Kieli on outoa, joten se ei innosta. 5. Kuuntelisin J-rockia vasta silloin, kun taivas syttyy tuleen ja tippuu alas. Y H T E I S K O U L U N T I E

25 Vähän tietoa J-rockista J-rock on yleisnimitys japanilaiselle rock- tai metallimusiikille. Käsite sisältää useita erilaisia japanilaisen populaarimusiikin tyylilejä, joiden ei välttämättä edes tarvitse olla rockia. J-rockin alalajeiksi voidaan lukea muun muassa visual kei (panostetaan lavaesiintymisen näyttävyyteen yhtä paljon kuin musiikkiin), angura ja eroguro (synkkiä ja yhteiskuntakriittisiä tyylilajeja). J-rock on tällä hetkellä yksi suosituimmista musiikin muodoista Japanissa. Monet japanilaisnuoret viestivät pukeutumisellaan ja käytöksellään kiinnostuksesta J-rockia kohtaan. Ensimmäisenä kansainvälistä julkisuutta saanut japanilainen rockmuusikko oli bassokitaristi Tetsu Yamauchi, joka soitti luvulla suosituissa brittiläisissä yhtyeissä Free ja The Faces luvusta lähtien japanilaisesta rock- ja metallimusiikista alkoi vähitellen tulla kultti-ilmiö Yhdysvalloissa ja Euroopassa luvun lopulta lähtien J-rockin suosio on kasvanut voimakkaasti Suomessakin. Monilla japanilaisilla yhtyeillä on nykyisin oma vakiintunut ihailjakuntansa kotimaansa ulkopuolella. Bändit kertovat usein saavansa yhtä suuren vastaanoton ulkomaalaisilta faneiltaan kuin Japanissa olevalta yleisöltä. (lähde: Wikipedia) I nka Tui s kul a 8 E

26 26 X Syysloma Nuorisoparlamenttivaalit 6. lk leirikoulussa Alakoulun syyslystit Yhdeksäsluokkalaisten TET Vanhempainilta Taksvärkkipäivä IX Liikuntapäivä Koulutyö alkaa Kahdeksasluokkalaisten Särkänniemi-päivä Kevätjuhla Kesäloma alkaa Y H T E I S K O U L U N T I E VI

27 27 II Itsenäisyyspäivän Joululoma ohjelmaa Joulukirkko Talviloma Valinnaisaineilta yläkoulussa Liikuntapäivä Ystävänpäivän ohjelmaa III Yhdeksäsluokkalaisten taloustietokilpailu 3. lk vierailee VARTTI-lehden toimituksessa Pääsiäiskirkko I Oppilaskunnan hallituksen retki Hartwallille 6. lk:n luokkaretki Helsinkiin Alakoulun yleisurheilukisat

28 28 Liikunnan iloa ja vaihtelua perusrutiineihin Miksi koulussa on liikuntapäiviä? Miten liikuntapäivät syntyvät? Millainen on onnistunut liikuntapäivä? Liikunnan ja terveystiedon opettajat Annika Kurunmäki, Tommi Nylund ja Hanna-Mari Kuha kertovat. 1. Miksi koulussa pidetään liikuntapäiviä? Liikuntapäivät kuuluvat osana koulun teemapäiviin. Ne tuovat toivottavasti mukavaa vaihtelua arkiseen aherrukseen:) Ideana on saada aikaan vaihtelua oppilaiden perusrutiineihin ja mukavaa vapaamuotoisempaa yhteistä touhuamista. Liikuntapäivien aikana on mahdollisuus nauttia kivasta yhdessäolosta ystävien kanssa sekä kokea liikunnan iloa! 2. Kuka liikuntapäivät järjestää? Liikunnan opet. Muut opet ovat apuna, ja liikuntapäivät järjestetään yhteistyössä alakoulun opettajien kanssa. Myös esimerkiksi tukioppilaat ja nuorisotyöntekijät voivat olla auttamassa. 3. Millaisia työvaiheita liikuntapäivän järjestämisessä on? Päivän valinta, paikkojen varaaminen, lajien valinta, tarvittavien välineiden kartoitus ja organisointi paikan päälle, valvojien järjestäminen kaikkiin liikuntapisteisiin sekä matkan varrelle, ruokailun aikataulut, ensiapuvälineistä huolehtiminen, mehun tilaaminen ja kuljettaminen, tiedottaminen opettajille, koteihin, op- pilaille ja ruokalaan ja mahdollisesti myös poliisin tiedottaminen. Mahdolliset koulun ulkopuoliset ohjaajat (esim. melonta, tanssi, kamppailulajit) pitää varata, "liikuntapassit" tehdä ja järkätä opeille kahvitus. Kaikenlaista organisoitavaa on paljon! Varusteet ja ensiapuvälineet pitää myös kuljettaa ja huoltaa sekä järkätä mahdollisille liikuntarajoitteisille korvaavaa ohjelmaa. Päivän jälkeen pitää siivota paikat ja kuljetella välineitä. 4. Millainen on onnistunut liikuntapäivä? Kun on mukava ja iloinen, toisia kannustava meininki! Ja kun oppilaat ovat saaneet onnistumisen elämyksiä, kokemuksia hyvästä yhteishengestä ja erilaisesta koulupäivästä. On mahtavaa, jos kaikki toimii suunnitellusti eikä satu mitään onnettomuuksia tai tapaturmia. Parasta on, kun näkee paljon iloisia hymyileviä kasvoja ja niin oppilailla kuin koulun henkilökunnallakin on rento ja mukava fiilis. Plussaa tietenkin on, jos vielä aurinko paistaa! Y H T E I S K O U L U N T I E

29 29 5. Millä perusteella lajit valitaan liikuntapäivään? Lajit valitaan liikuntapäivään riippuen liikuntapäivän paikasta ja mahdollisuuksista sekä osaksi vuodenajan mukaan. Pyritään ottamaan huomioimaan myös, mistä oppilaat tykkäävät ja mitkä lajit toimivat esim. ulkona ilman, että ohjaamassa on lajiin perehtynyttä opettajaa ja että pitää tehdä paljon etukäteistoimenpiteitä Mikä on paras/hauskin/hulluin kokemuksesi liikuntapäivästä? Paras muisto liikuntapäivistä on ollut se, kun jotkut oppilaat ovat tulleet kertomaan, että ovat viihtyneet ja nauttineet liikuntapäivästä!;)

30 30 Vastapainoa liikunnalle! Liikuntapäiviä on, mutta syödäkin pitää. Koulussa tulisi olla ruokapäivä oppilaiden ja oppilaiden mahanpohjien iloksi. Vuosikymmenten ajan koulussamme on järjestetty liikuntapäiviä innostamaan oppilaita urheilemaan ja tutustumaan erilaisiin lajeihin. Liikunta on tärkeä osa terveyden ylläpitämistä, mutta myös ruoalla on paljon merkitystä. Jos koulussa sitten on liikuntapäiviä, niin miksi ruokapäiviä ei voisi olla? Ensimmäisenä päivästä varmaan tulee mieleen paljon mässäilyä ja iso määrä herkkuja, mutta voisi päivällä olla joku järkeväkin tarkoitus. Sen tavoitteena voisi olla esimerkiksi antaa neuvoja terveelliseen päivittäiseen ruokavalioon ja tarjota tietoa eri aterioiden tärkeydestä. Mutta ei terveellisyyttäkään mahan täydeltä; loppupäivästä voisi sitten herkutella huolella. Jos ruokapäivän haluttaisiin muistuttavan liikuntapäivää, olisi yhtenä vaihtoehtona pystyttää rasteja ja täyttää ruokapasseja sitä mukaan, kun rasteilla on käyty. Ja miten olisi kilpailuiden laita? Oppilaiden ruokatietämys testattaisiin ja palkintona voisi kasvisteemapäivän lailla olla lipukkeita välipalamyyntiin! Heta Tel i maa 8 D Y H T E I S K O U L U N T I E

31 Tuoli ei korvaa sohvaa Jokaisen kotona tuntuu olevan sohvia. Useimmiten ne sijaitsevat olohuoneessa television ympärillä, mutta esimerkiksi Esmeraldan kotona yksi sohvista on yläkerran aulassa. Useimmat oppilaat pitivät sohvia tarpeellisina ja toivoivat niitä lisää kouluun. Sohvat ovat paljon mukavampia kuin tuolit tai penkit. Annikki-Elenalla on kotonaan kaksi nahkasohvaa, joita käyttävät enimmäkseen television käyttäjät. Hänen mielestään koulun sohvia on liian vähän ja ne ovat kovia ja rumia. Annikin mielestä koulussa pitäisi olla enemmän sohvia. Hän pitää sohvia hyvin käytännöllisinä ja mukavina, sillä niillä on hyvä istua ja rentoutua. Annikki uskoo selviytyvänsä ilman sohvia, mutta se ei olisi mukavaa. Tuolilla hän ei ikinä korvaisi sohvaa. Bella-Maarian kotona on vain yksi sohva, mutta se on suuri ja monipuolinen. Bellan kotona sohvaa käyttävät kaikki ja se sijaitsee olohuoneessa. Sohvassa Bella löhöää, silittää koiria, katsoo televisiota ja joskus nukkuu. Hän toivoisi, että koulussa olisi upottavan pehmeitä sohvia, joista hän pitää. Bellan mielestä hyvä sohva on pehmeä ja siinä on kiva löhötä. Elämä ilman sohvia olisi Bellasta kurjaa. Esmeraldan kotoa löytyy yhteensä kolme sohvaa, joista yksi on nahkaa ja muut pehmeämpiä. Esmeraldan kotona kaikki käyttävät sohvia yhtä paljon. Yleensä hän makaa tai istuu sohvalla, eikä tuoli korvaa hänen mielestään sohvaa, sillä ne eivät ole yhtä mukavia. Esmeraldan mielestä sohvilla on kivempi istua kuin penkeillä ja siksi niitä saisi olla enemmän. Esmeralda tulisi toimeen ilman sohvia, jos hän saisi istua nojatuolissa. Henna-Siiri pitää sohvia tarpeellisina, eikä hänestä tuoli korvaa sohvaa. Hän käyttää perheestään sohvia eniten. Hän nukkuu, tekee läksyt ja katsoo televisiota sohvilla, jotka ovat olohuoneen ja keittiön välissä. Henna uskoo voivansa elää ilman sohvia varsin normaalia elämää. Hänen mukaansa pehmeillä sohvilla on hyvä nukkua ja luokissakin voisi olla sohvia. Oppilaiden nimet on muutettu Hei di Pi rhonen 8 D

32 32 Viihtyisässä koulussa on värejä, sopivat pulpetit ja kavereita Osa kahdeksasluokkalaisista teki syksyllä äidinkielen ja kirjallisuuden tunneilla yläkoulun oppilaille gallup-kyselyjä. Kyselyissä selvitettiin, mitä mieltä oppilaat ovat Yhteiskoulun viihtyisyydestä. Kouluviihtyvyyttä pitäisi oppilaiden mukaan parantaa, ja keinoja on monia. Alla kyselyjen tuloksia kootusti. Kouluun kaivattaisiin värejä, peilejä ja kaappeja käytäville. Kouluun haluttaisiin akvaario ja sohvia. Koulun pihassa ei ole kehumista. Eniten viihtyvyyteen koulussa vaikuttavat kaverit. Osa oppilaista kaipaa 1 5 minuutin välitunteja jokaisen oppitunnin jälkeen. Välipalavälitunteja toivottiin lisää. Välitunti kulutetaan mieluiten seuraavan oppitunnin luokkahuoneen edessä, ulkona ja ruokalassa. Y H T E I S K O U L U N T I E

33 33 Välituntisin kuunnellaan musiikkia, käväistään ulkona, pelataan korttia ja jutellaan kavereiden kanssa. Mieluiten välitunnilla syödään purkkaa ja karkkia; seuraavaksi suosituin välituntivälipala ovat perunalastut. Kouluruokaan kaivataan enemmän vaihtelevuutta. Alkusyksystä luokissa oli oppilaiden mielestä aivan liian kuumaa. Luokkahuoneissa pitäisi olla iloisempi värimaailma. Koulun käytävien ja ruokailutilan penkit ja tuolit ovat epämukavia. Pulpetit luokissa eivät ole sopivankorkuisia kaikille oppilaille. Rangaistuksia pidetään liian lievinä, sopivina ja liian ankarina. Suurin osa oppilaista on sitä mieltä, että rento opettaja on parempi kuin tiukka. Valtaosan mielestä oppiminen voi olla hauskaa; tähän vaikuttavat opettajan opetustyyli ja -menetelmä, käsiteltävä asia ja opetusryhmän ilmapiiri

34 34 Koulun viihtyvyys on tärkeää, koska "Koulun viihtyvyys on tärkeää, sillä muuten ei jaksa opiskella... opiskelu on tärkeää, sillä... opiskelu onr" Opiskelu on typerää, tarpeetonta ja turhauttavaa, kolmen t:n sääntö. Ja koulun seinät ovat valkoiset kuin hullujenhuoneessa, vain pehmusteet uupuvat. Lattioissa on oppilaiden henkisten patoutumien aiheuttamia tahraumia. Koko paikka on hilseinen, mutta silti olen istunut täällä kohta yhdeksän vuotta. No, jos kaikki omat lomat ja paussit vähennetään, niin seitsemän. Kello näytti puolta yhtä ja tuntia oli jäljellä liikaa. Eric Lahtinen päätti tunnin olevan ohi. "Eetu, mihin menossa?" Kanssakärsijä kysyi. "Emt", Eric vastasi ja hilautui kohti ovea. "Lahtinen, minne matka? Onko kirjoitelma jo valmis?" Naisen inisevä ja korvia kiduttava ääni kysyi. "On, tuli eeppinen sankaritarina kauniista prinsessa Seijiksestä." Äidinkielen ja kirjallsisuuden lehtori Seija "Seijis" Vuorikorpi nyrpisti nenäänsä, kurtisti otsaansa ja silmäili pojan ainetta. Ovi pamahti kiinni Ericin perässä. "Eric Lahtinen, tämän piti olla asiateksti ja mitä ollaan puhuttu kiroilusta!?" Lehtorin ääni kimpoili käytävässä, mutta poika ei sitä kuullut, hän oli jo kaukana koulunpihan tuolla puolen. Syksyn viima viilsi hänen kasvojaan. Äidin kutoma kaulaliina on paikasta, jonne ei valo yllä. Syksykin on sieltä ja koulu vielä syvemmältä. Mopon avainlukko oli jäätynyt kiinni ja kävelymatka minne tahansa oli liian pitkä. Eric tarpoi kuitenkin eteenpäin, kohti kauppakeskusta, tahmeasti mutta silti nopeammin kuin kahden luokan väliä. Hän tunnusteli taskunsa pohjaa. Edessä ei. TakanaRei. Povarissa vain yksi, hitto, siis yksi on enää jäljellä. Pakko säästää. Paikalliskahvilan ovi aukesi, kello kilahti ja poika mateli sisään hyytyneenä. Kun Eric rojahti vakiopöydän tuolille, veri alkoi lämmetä. Nukutti. Aina nukuttaa. Hitaasti hänen päänsä painui käsivarsille. "Öh, moi..." Eric Lahtisen pää ponnahti ylös käsivarsilta ja niskassa naksahti. Vastapäätä oli tuoli, ja tällä tuolilla istui tyttö. Tytöllä oli ruskea tukka ja siniset silmät. Maskara oli paakkuuntunut orvokkien ympärille. Vai oliko se leinikki? Mistä niistä tietää. "Häh", poika sanoi ja tunsi valuvansa tulikuumaksi veltoksi mössöksi. "Et tainnut huomata mua, kun sä lysähdit siihen ku joku tsombi, vai oliks sulla jotain juttua?" Tyttö nojautui aavistuksen lähemmäs, vai tuntuiko vain. "Mä istun tässä aina kyllä..." Tyttö kallisti päätään ja hänen suunsa vetäytyi vinoon hymyyn. "En mä kyl ole menossa, olin täs eka." "En mä meinannutkaan, et sun tarvis." Pojan ääneen tuli hänet itsensäkin yllättävä paino. Tyttö kohotti kulmiaan ja syventyi kirjansa ääreen, se oli kai ollut koko ajan auki hänen sylissään. Koulun biologia, Ihminen, kappale kakskytkaks. Y H T E I S K O U L U N T I E

35 35 "Tiedätsä, miten lapsia tehdään?" tyttö kysyi. Eric muuttui mössöstä nesteeksi ja jäätyi. Ei lainkaan yllättävä kysymys. "Häh!?" Tyttö nauroi kylmästi kuin korppi ja hytkyi samalla hassusti. "Tampio sun ilme! Mä luen bilsaa, huomenn on koe." "No kyllä mä tiedän... kuin se tehdään." Eric oli cool. Ei nolottanut yhtään, homma hallussa. "Seuraatsä bilsan tunneilla? Sinna sano että sä et, et sä siis varmaan mitään tiedä", tyttö hihitti, niin tytöt aina. Eric lahtinen istui kahvilassa tunnin ja tänä aikana hän selvitti, että tytön nimi oli Päivi ja hänen lempiruokansa oli risotto, jossa oli katkarapuja. Päivin lempiväri oli liila, jota saadaan sekoittamalla punaista ja sinistä. Myöskään kotitalous tai kuvataide eivät olleet Ericin lempiaineita. "Mä vaihdan teidän kouluun loman jälkeen, tulin ensin kattoon Sinnaa ja hoodeja." "Hoodeja?" "Hoodeja. Koitan päästä sen kanssa samalle luokalle." "Ai mun!?" "Sinnan kanssa..." Taas tyttö hihitti, mutta ei se mitään, Eric oli yhä cool. "Mä olen sen kanssa samalla luokalla." Eric tajusi sanoa. "Tiedän, oon kuullut susta." "Mitä oot kuullut?" Päivi kallisti päätään, päästi pitkän 'hmm'-äänen ja sanoi: "En mitään kivaa." Tyttö, Päivi, oli helkkarin söpö. Pienet kätöset sillä oli, niillä se selasi kirjaansar "Etsä sanonu, et olet 1 3?" poika tajusi. Päivin keskiarvo oli reilusti yli ysin ja hän oli skipannut eskarin. Ericin tasku tärisi. Kännykkä oli vastaanottanut viestin. ALLU: "Mis oot?" MINÄ: "Jossain, mikä tunti?" ALLU: "BG" MINÄ: "k, olen tulos" Loman jälkeen koulu oli yllättävän viihtyisä. Jas mi n Gummerus 9 BC

36 36 Suomalainen peruskoulu ja sivistys Onko Suomi sivistynyt? Entä suomalainen peruskoulu ja sen nuoret? Tätä aihetta käsittelee Kari Uusikylä kolumnissaan "Millainen olisi sivistynyt Suomi?" Opettaja-lehden numerossa 7 vuonna Uusikylä on kasvatustieteen emeritusprofessori ja kolumnissaan hän ottaa selvää todellisesta sivistyneidyydestä ja sen tuntomerkeistä. "Sivistynyt ihminen on suvaitsevainen", kertoo Kari Uusikylä. Suvaitsevaisuus on asia, jota voi kehittää koko elämän ajan ja josta oppii uutta joka päivä. Päivittäin erilaiset ihmiset kävelevät meitä vastaan ja erilaisia asioita tapahtuu. Meidän täytyy - varsinkin muiden ihmisten seassa - olla suvaitsevaisia, antaa ihmisten puhutella, koskea ja tulla lähelle. Eivät lehmätkään katso muiden lehmien täplien väriä ja luokittele niitä hyviin ja huonoihin yksilöihin. "Työelämässä voitontavoittelu on korvannut sivustyneen välittämisen. Jokaisen pitäisi olla hyvä, paras, mieluiten ylivertainen, muuten Suomelle käy huonosti", Uusikylä toteaa. Tässä asiassa hän saa minut puolellelleen, sillä sama pätee peruskoulussa. Oppilaat eivät yritä kylläkään tehdä vaikutusta opettajiin vaan toisiin ikätovereihin ja oppilaisiin. Työpaikoilla esimiestä kunnioitetaan, mutta kouluissa asía on päinvastoin. Esimiehiä ja "vähäosaisia" halveerataan ja pilkataan, jotta muiden ikätovereiden silmissä näyttäisimme voimakkailta ja pelottomilta, mikä aiheuttaa kaveripiireissä kunnioitusta ja arvostusta. Kunnioitus on asia, mitä haluamme saada osaksemme, mutta sivistyneet osaavat myös kunnioittaa. Kunnioitus on vaikuttava asia sivistyksessä. Eli voiko ihmisistä, jotka eivät kunnioita muita, sanoa, että he ovat sivistyneitä? Enpä usko. Kunnioitus on sitä, että suvaitsee muut omana itsenään, antaa heidän ilmaista mielipiteensä ja sitä, että osaa ilmaista oman mielipiteensä varovasti ja pehmittäen iskua, vaikka asia olisikin jyrkästi toisen mielipiteen vastainen. Se on hyväkäytöksistä ihan niin kuin sekin, että osaa puhua eri ihmisille heidän arvoisellaan tavalla. Esimerkiksi ei rehtorille puhuta samalla lailla kuin parhaalle kaverille tai pahimmalle vihamiehelle, vaan hänelle pitäisi puhua korrektisti ja välttää kirosanoja. Omalle luokanvalvojalle taas voi puhua hieman vapaammin, mutta silti kunnioittaen. Kouluissa oppilailla on erilaisia tapoja leikkiä kovaa, kuten sylkemällä lattioille, roskaamalla, huutelemalla ja kiusaamalla sekä häiriköimällä muita. Toki sillä saa arvostusta ja kovan jätkän tai muijan leiman kaveripiirissä. Se ei kuitenkaan ole sivistynyttä, joten arvostus ei laajene kaveripiirien ulkopuolelle vaikuttaviin henkilöihin, kuten vanhempiin tai muihin aikuisiin. Aikuiset kuitenkin ovat meidän apumme tulevaisuutta ajatellen. Kolumnissaan Uusikylä mainitsee, että aidosti sivistyneet ihmiset eivät tarvitse kohdevaloja, jotka suuntautuvat itseen. Toisin kuin oman napansa läpi katsovat julkisuusnarkomaanit, sivistyneet ihmiset eivät esittele itseään julkisuudessa. Toki julkisuutta janoava ihminen voi olla sivistynytkin. Kouluissa mm. rehtori saa osakseen tietynlaista julkisuutta, mutta hänen on samalla oltava sivistynyt, kuten opettajienkin. Ongelmana on, etteivät enää varsinkaan yläasteikäiset ota mallia sivistyneistä ihmisistä, vaan luovat ihan oman sivistyksensä. Oppilaat eivät enää tiedä, mitä vanha kunnon Y H T E I S K O U L U N T I E

Ma Tänään tutustumme sanomalehteen ja sen eri osastoihin.

Ma Tänään tutustumme sanomalehteen ja sen eri osastoihin. Ma Tänään tutustumme sanomalehteen ja sen eri osastoihin. 3. 4. Mitä sanomalehteä luet? Etsi lehdestä seuraavat perustiedot: a) lehden nimi b) ilmestymisnumero c) irtonumeron hinta d) päätoimittaja e)

Lisätiedot

o l l a käydä 13.1. Samir kertoo:

o l l a käydä 13.1. Samir kertoo: 13. kappale (kolmastoista kappale) SAMI RI N KOULUVII KKO 13.1. Samir kertoo: Kävin eilen Mohamedin luona. Hän oli taas sairas. Hänellä oli flunssa. Minä kerroin Mohamedille, että myös minulla on pää kipeä.

Lisätiedot

Ma Tänään rapistelemme ja mittailemme sanomalehteä.

Ma Tänään rapistelemme ja mittailemme sanomalehteä. Ma Tänään rapistelemme ja mittailemme sanomalehteä. 3. Kuinka monta sivua tämän päivän lehdessä on? 2. Kumpaan suuntaan sanomalehti repeää paremmin, alhaalta ylös vai sivulta sivulle? Laita rasti oikean

Lisätiedot

JOKA -pronomini. joka ja mikä

JOKA -pronomini. joka ja mikä JOKA -pronomini joka ja mikä Talon edessä on auto. Auto kolisee kovasti. Talon edessä on auto, joka kolisee kovasti. Tuolla on opettaja. Opettaja kirjoittaa jotain taululle. Tuolla on opettaja, joka kirjoittaa

Lisätiedot

lehtipajaan! Opettajan aineisto

lehtipajaan! Opettajan aineisto Tervetuloa lehtipajaan! Opettajan aineisto Opettajalle Ennen kuin ryhdyt lehtipajaan lue myös oppilaan aineisto Lehtipaja on tarkoitettu tt 3.-6.-luokkalaisille l ill Voit käyttää aineistoa myös 1.-2.-luokkalaisille,

Lisätiedot

Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen. Pekka Peura 28.01.2012

Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen. Pekka Peura 28.01.2012 Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen Pekka Peura 28.01.2012 MOTIVAATIOTA JA AKTIIVISUUTTA LISÄÄVÄN OPPIMISYMPÄRISTÖN ESITTELY (lisätietoja maot.fi)

Lisätiedot

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Petri Kallio Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Asiantuntijaryhmän jäsen Petra Tiihonen Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Henkilökohtainen avustajatoiminta Syyskuu 2014

Lisätiedot

MaTänään otamme selvää, minkälaista sanomalehteä luemme.

MaTänään otamme selvää, minkälaista sanomalehteä luemme. MaTänään otamme selvää, minkälaista sanomalehteä luemme. Etsi lehdestä vastaukset seuraaviin kysymyksiin: a) Mikä on lehden nimi? b) Mikä on lehden ilmestymisnumero? c) Kuka on lehden päätoimittaja? d)

Lisätiedot

Ilonan ja Haban aamu Pariskunnalle tulee Aamulehti, mutta kumpikaan ei lue sitä aamulla: ei ehdi, eikä jaksa edes lähteä hakemaan lehteä kauempana sijaitsevasta postilaatikosta. Haba lukee Aamulehden aina

Lisätiedot

LASTEN KOULURUOKAKAMPANJA

LASTEN KOULURUOKAKAMPANJA LASTEN KOULURUOKAKAMPANJA Suomen Lasten Parlamentti Me olemme Suomen Lasten Parlamentin hallituksesta. 9-13 -vuotiaat lapset ympäri Suomea vaikuttavat joka viikko sellaisissa asioissa, jotka itse kokevat

Lisätiedot

Käyttäytymisongelmien ennaltaehkäisy Tommi Mäkinen

Käyttäytymisongelmien ennaltaehkäisy Tommi Mäkinen Käyttäytymisongelmien ennaltaehkäisy Tommi Mäkinen Työpajan tavoitteet Herättää kysymyksiä Herättää tunteita Herättää kiinnostusta omien tunne- ja vuorovaikutustaitojen kehittämiseen Mikä on käyttäytymisongelma?

Lisätiedot

Täytyy-lause. Minun täytyy lukea kirja.

Täytyy-lause. Minun täytyy lukea kirja. Täytyy-lause Minun täytyy lukea kirja. Kenen? (-N) TÄYTYY / EI TARVITSE perusmuoto missä? mistä? mihin? milloin? miten? millä? Minun täytyy olla luokassa. Pojan täytyy tulla kotiin aikaisin. Heidän täytyy

Lisätiedot

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

HUOMAUTUS LUKIJALLE: Tässä on esitelty kaikkien aineiden palaute. Kysymyksestä 1. ilmenee mitä aineita oppilas on kurssilla lukenut.

HUOMAUTUS LUKIJALLE: Tässä on esitelty kaikkien aineiden palaute. Kysymyksestä 1. ilmenee mitä aineita oppilas on kurssilla lukenut. Kurssipalaute HUOMAUTUS LUKIJALLE: Tässä on esitelty kaikkien aineiden palaute. Kysymyksestä 1. ilmenee mitä aineita oppilas on kurssilla lukenut. OPPILAS 1 Vastaa seuraaviin kysymyksiin asteikolla 1 5.

Lisätiedot

Liite 1 b 42) Kenen kanssa puhuminen auttaa, jos sinulla on vaikeuksia koulunkäynnissä? 1 Puhuminen auttaa harvoin

Liite 1 b 42) Kenen kanssa puhuminen auttaa, jos sinulla on vaikeuksia koulunkäynnissä? 1 Puhuminen auttaa harvoin Liite 1 b 42) Kenen kanssa puhuminen auttaa, jos sinulla on vaikeuksia koulunkäynnissä? 1 Puhuminen auttaa 2 3 4 5 Puhuminen auttaa Äidin kanssa Isän kanssa Äitipuolen kanssa Isäpuolen kanssa Isovanhempien

Lisätiedot

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole.

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole. 1 Unelma-asiakas Ohjeet tehtävän tekemiseen 1. Ota ja varaa itsellesi omaa aikaa. Mene esimerkiksi kahvilaan yksin istumaan, ota mukaasi nämä tehtävät, muistivihko ja kynä tai kannettava tietokone. Varaa

Lisätiedot

KARVIAN ALAKOULUJEN VANHEMPAINILLAN RYHMÄTYÖT, 3.- 4. LK

KARVIAN ALAKOULUJEN VANHEMPAINILLAN RYHMÄTYÖT, 3.- 4. LK KARVIAN ALAKOULUJEN VANHEMPAINILLAN RYHMÄTYÖT, 3.- 4. LK Mitä tarkoittaa positiivinen kannustaminen? - rohkaiseminen Miten sitä voidaan toteuttaa a) kotona - jos lapsi ei vielä ymmärrä tehtävää, niin vanhemmat

Lisätiedot

Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset

Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset Riikka Niemi, projektipäällikkö ja Pauliina Hytönen, projektityöntekijä, Jyväskylän ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

Omistusliitteillä ilmaistaan, kenen jokin esine tai asia on. Aina ei tarvita edes persoonapronominia sanan eteen.

Omistusliitteillä ilmaistaan, kenen jokin esine tai asia on. Aina ei tarvita edes persoonapronominia sanan eteen. Oppilaan nimi: PRONOMINIT Persoonapronominien omistusliitteet Omistusliitteillä ilmaistaan, kenen jokin esine tai asia on. Aina ei tarvita edes persoonapronominia sanan eteen. Esimerkiksi: - Kenen pipo

Lisätiedot

Arjen juhlaa MADEKOSKEN JA HEIKKILÄNKANKAAN KOULUILLA 2014

Arjen juhlaa MADEKOSKEN JA HEIKKILÄNKANKAAN KOULUILLA 2014 Arjen juhlaa MADEKOSKEN JA HEIKKILÄNKANKAAN KOULUILLA 2014 Arjen ilot Koulun jälkeen rättipoikki, kotiin laahustin tien poikki. Ajattelin: voisin mennä nukkumaan, ihan vain hetkeksi torkkumaan. Sitten

Lisätiedot

Terveisiä Poutapilvestä! Kesä sujui Imatralla oikein mukavasti. Sää oli vaihteleva koko Suomessa ja niin meilläkin. Välillä satoi ja välillä paistoi.

Terveisiä Poutapilvestä! Kesä sujui Imatralla oikein mukavasti. Sää oli vaihteleva koko Suomessa ja niin meilläkin. Välillä satoi ja välillä paistoi. 2007 Terveisiä Poutapilvestä! Kesä sujui Imatralla oikein mukavasti. Sää oli vaihteleva koko Suomessa ja niin meilläkin. Välillä satoi ja välillä paistoi. Nyt on hyvä muistella mennyttä kesää ja sen tapahtumia.

Lisätiedot

Opittavia asioita. Mikä on rumpalin ammattitauti? Rytmihäiriö.

Opittavia asioita. Mikä on rumpalin ammattitauti? Rytmihäiriö. 1. Rytinää! Opittavia asioita Tiedän, millainen on hyvä lauluasento Opin säätelemään ääneni voimakkuutta. Tiedän, mitä tarkoittavat π, P, F a ƒ. Opettelen beat-komppea kehorytmeinä. Tutustun lyömäsoittimiin

Lisätiedot

Sanomalehtiviikko. KAUKOPUTKI LÖYTÄÄ UUTISET Tehtäväpaketti 1. 2.-luokkalaisille. Lähde uutisseikkailuun toimittaja Simo Siiven opastuksella

Sanomalehtiviikko. KAUKOPUTKI LÖYTÄÄ UUTISET Tehtäväpaketti 1. 2.-luokkalaisille. Lähde uutisseikkailuun toimittaja Simo Siiven opastuksella Sanomalehtiviikko KAUKOPUTKI LÖYTÄÄ UUTISET Tehtäväpaketti 1. -luokkalaisille Lähde uutisseikkailuun toimittaja Simo Siiven opastuksella MA Tänään katsomme ja kuuntelemme sanomalehteä. 1. Paljonko sanomalehti

Lisätiedot

Objektiharjoituksia. Harjoitus 2 Tässä on lyhyitä dialogeja. Pane objektit oikeaan muotoon. 1) - Vien... TÄMÄ KIRJE postiin.

Objektiharjoituksia. Harjoitus 2 Tässä on lyhyitä dialogeja. Pane objektit oikeaan muotoon. 1) - Vien... TÄMÄ KIRJE postiin. Objektiharjoituksia Harjoitus 1 Pane objekti oikeaan muotoon. 1. Ensin te kirjoitatte... TÄMÄ TESTI ja sitten annatte... PAPERI minulle. 2. Haluan... KUPPI - KAHVI. 3. Ostan... TUO MUSTA KENKÄ (mon.).

Lisätiedot

KIRKONKYLÄN KOULU Tuusulantie 131 04310 Tuusula. http://sivustot.tuusula.fi/koulut/kirkonkylankoulu/

KIRKONKYLÄN KOULU Tuusulantie 131 04310 Tuusula. http://sivustot.tuusula.fi/koulut/kirkonkylankoulu/ KIRKONKYLÄN KOULU Tuusulantie 131 04310 Tuusula http://sivustot.tuusula.fi/koulut/kirkonkylankoulu/ 1. LUKUVUODEN 2012-2013 TYÖ JA LOMA-AJAT LUKUVUOSI 2012-2013 Syyslukukausi 14.8.2012 (ti) - 21.12.2012

Lisätiedot

Mitkä asiat ovat sinulle vaikeita? Miten niitä voisi helpottaa? Kenet haluaisit tavata? Miten normaalista koulupäivästä tulisi paras koulupäivä ikinä?

Mitkä asiat ovat sinulle vaikeita? Miten niitä voisi helpottaa? Kenet haluaisit tavata? Miten normaalista koulupäivästä tulisi paras koulupäivä ikinä? Mitkä ammatit sinua kiinnostavat? Mitkä asiat ilahduttavat sinua? Mitkä asiat ovat sinulle vaikeita? Miten niitä voisi helpottaa? Kenet haluaisit tavata? Miten normaalista koulupäivästä tulisi paras koulupäivä

Lisätiedot

RAHA EI RATKAISE. Nuorisotutkimuspäivät 2015 Työryhmä: ALUEELLISET JA TILALLISET NÄKÖKULMAT

RAHA EI RATKAISE. Nuorisotutkimuspäivät 2015 Työryhmä: ALUEELLISET JA TILALLISET NÄKÖKULMAT RAHA EI RATKAISE Nuorisotutkimuspäivät 2015 Työryhmä: ALUEELLISET JA TILALLISET NÄKÖKULMAT Anna Anttila & Eeva Ahtee Hyvä vapaa-aika -hanke Helsingin kaupungin nuorisoasiainkeskus Hyvä vapaa-aika -hanke

Lisätiedot

lehtipajaan! Esiopettajan aineisto

lehtipajaan! Esiopettajan aineisto Tervetuloa lehtipajaan! Esiopettajan aineisto Esiopettajalle Lehtipaja sopii osaksi esiopetuksen mediakasvatusta Menetelmä on alun perin tehty alakoululaisten l l käyttöön, tämä versio on muokattu siitä

Lisätiedot

VIRVATULIKYSELY 12-13-VUOTIAILLE, kevät 2013

VIRVATULIKYSELY 12-13-VUOTIAILLE, kevät 2013 VIRVATULIKYSELY 12-13-VUOTIAILLE, kevät 2013 1. Perustiedot a) Ikä 12 vuotta 67 % 6 13 vuotta 33 % 3 b) Kuinka monetta vuotta olet oppilaana kuvataidekoulussa? 1. vuotta 22 % 2 3. vuotta 11 % 1 4. vuotta

Lisätiedot

3. kappale (kolmas kappale) AI KA

3. kappale (kolmas kappale) AI KA 3. kappale (kolmas kappale) AI KA 3.1. Kellonajat: Mitä kello on? Kello on yksi. Kello on tasan yksi. Kello on kaksikymmentä minuuttia vaille kaksi. Kello on kymmenen minuuttia yli yksi. Kello on kymmenen

Lisätiedot

LAUSETREENEJÄ. Kysymykset:

LAUSETREENEJÄ. Kysymykset: LAUSETREENEJÄ Kysymykset: Mikä - kuka - millainen? (perusmuoto) Mitkä ketkä millaiset? (t-monikko) Minkä kenen millaisen? (genetiivi) Milloin? Millainen? Minkävärinen? Minkämaalainen? Miten? Kenellä? Keneltä?

Lisätiedot

Hyvinvoinnin puolesta. Toiminnan suojelija: Tasavallan presidentti Sauli Niinistö

Hyvinvoinnin puolesta. Toiminnan suojelija: Tasavallan presidentti Sauli Niinistö Hyvinvoinnin puolesta Toiminnan suojelija: Tasavallan presidentti Sauli Niinistö Johtava lasten liikuttaja Missio Edistää lasten sekä nuorten terveyttä ja sosiaalista hyvinvointia liikunnan avulla Yli

Lisätiedot

1. Oppilaat (ja ope) etsivät ja leikkaavat lehdestä itseään kiinnostavan kuvan. (Ihminen, eläin, esine, )

1. Oppilaat (ja ope) etsivät ja leikkaavat lehdestä itseään kiinnostavan kuvan. (Ihminen, eläin, esine, ) ALAKOULUT Luokat 1 2 Kuvasta tarinaksi Tarvikkeet: Sanoma- ja aikakauslehtiä, sakset 1. Oppilaat (ja ope) etsivät ja leikkaavat lehdestä itseään kiinnostavan kuvan. (Ihminen, eläin, esine, ) 2. Oppilaat

Lisätiedot

4.1 Samirin uusi puhelin

4.1 Samirin uusi puhelin 4. kappale (neljäs kappale) VÄRI T JA VAATTEET 4.1 Samirin uusi puhelin Samir: Tänään on minun syntymäpäivä. Katso, minun lahja on uusi kännykkä. Se on sedän vanha. Mohamed: Se on hieno. Sinun valkoinen

Lisätiedot

Tutkimus nuorten tulevaisuuden suunnitelmista TIIVISTELMÄ PÄÄRAPORTISTA

Tutkimus nuorten tulevaisuuden suunnitelmista TIIVISTELMÄ PÄÄRAPORTISTA 2014 Tutkimus nuorten tulevaisuuden suunnitelmista TIIVISTELMÄ PÄÄRAPORTISTA Kun koulu loppuu -tutkimuksen toteutus Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää yläkoululaisten ja lukiolaisten tulevaisuuden suunnitelmia,

Lisätiedot

KÄSIKIRJOITUS TYÖ ENNEN HUVIA. (Lyhytelokuva, draama komedia)

KÄSIKIRJOITUS TYÖ ENNEN HUVIA. (Lyhytelokuva, draama komedia) KÄSIKIRJOITUS TYÖ ENNEN HUVIA (Lyhytelokuva, draama komedia) 1. INT. Työpaikka, toimisto. Ilta klo.19.45. Kesto 30s. istuu yksin työpaikan suuressa toimistotilassa omassa työpisteessään. Yösiivooja tulee

Lisätiedot

i lc 12. Ö/ LS K KY: n opiskelijakysely 2014 (toukokuu) 1. O pintojen ohjaus 4,0 3,8 4,0 1 ( 5 ) L i e d o n a mma t ti - ja aiku isopisto

i lc 12. Ö/ LS K KY: n opiskelijakysely 2014 (toukokuu) 1. O pintojen ohjaus 4,0 3,8 4,0 1 ( 5 ) L i e d o n a mma t ti - ja aiku isopisto i lc 12. Ö/ 1 ( 5 ) LS K KY: n opiskelijakysely 2014 (toukokuu) 1. O pintojen ohjaus 1=Täysi n en mi eltä. 2=Jokseenki n er i m ieltä, 3= En osaa sanoa 4= Jokseenki n sa m a a mieltä, 5= Täysin sa ma a

Lisätiedot

Perusopetuksen yleiset valtakunnalliset tavoitteet ovat seuraavat:

Perusopetuksen yleiset valtakunnalliset tavoitteet ovat seuraavat: Maailma muuttuu - miten koulun pitäisi muuttua? Minkälaista osaamista lapset/ nuoret tarvitsevat tulevaisuudessa? Valtioneuvosto on päättänyt perusopetuksen valtakunnalliset tavoitteet ja tuntijaon. Niiden

Lisätiedot

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3 AJAN ILMAISUT AJAN ILMAISUT 1. PÄIVÄ, VIIKONPÄIVÄ 2. VUOROKAUDENAIKA 3. VIIKKO 4. KUUKAUSI 5. VUOSI 6. VUOSIKYMMEN, VUOSISATA, VUOSITUHAT 7. VUODENAIKA 8. JUHLAPÄIVÄT MILLOIN? 1. 2. 3. 4. maanantai, tiistai,

Lisätiedot

U N E L M +1 +1. Motivaatio Hyvinvointi. Pohdintakortti

U N E L M +1 +1. Motivaatio Hyvinvointi. Pohdintakortti ONKS U N E L M I? I! Motivaatio Hyvinvointi Raha Pohdintakortti KÄDEN TAIDOT Käden taidot ovat nykyään tosi arvostettuja. Työssäoppimisjakso vakuutti, että tää on mun ala ja on siistii päästä tekee just

Lisätiedot

U N E L M. Motivaatio Hyvinvointi. Elämäkortti

U N E L M. Motivaatio Hyvinvointi. Elämäkortti Raha HYVÄ RUOKA Söit aamulla kunnon aamupalan ja koulussakin oli hyvää ruokaa. Raha -1 E HUVTA MKÄÄN Oikein mikään ei huvita. Miksi en saa mitään aikaiseksi? Raha RKAS SUKULANEN Sori, etten oo pitänyt

Lisätiedot

HENKISTÄ TASAPAINOILUA

HENKISTÄ TASAPAINOILUA HENKISTÄ TASAPAINOILUA www.tasapainoa.fi TASAPAINOA! Kaiken ei tarvitse olla täydellisesti, itse asiassa kaikki ei koskaan ole täydellisesti. Tässä diasarjassa käydään läpi asioita, jotka vaikuttavat siihen,

Lisätiedot

Kokemusten Keinu. Huoltajalle. Ohjeita Kokemusten Keinun käyttöön

Kokemusten Keinu. Huoltajalle. Ohjeita Kokemusten Keinun käyttöön Liite 2 Ohjeita n käyttöön Huoltajalle 1. Varaa tarpeeksi kiireetöntä aikaa. 2. Valitse ympäristö, jossa sinä ja lapsesi pystytte keskittymään kysymyksiin. 3. Mukauta kysymysten sanamuodot omalle lapsellesi

Lisätiedot

Terveisiä Imatralta Poutapilvestä!

Terveisiä Imatralta Poutapilvestä! Terveisiä Imatralta Poutapilvestä! Nyt on jo kevät. Halusimme kertoa, kuinka kulunut talvi meillä sujui. Sää on ollut vaihteleva koko talven. Tällä hetkellä meidän pihalla on aika paljon lunta. Sää oli

Lisätiedot

OPS 2016 - Kohti uudenlaista koulua

OPS 2016 - Kohti uudenlaista koulua OPS 2016 - Kohti uudenlaista koulua Runosmäen koulun oppilaiden ajatuksia syksyllä 2013 Mikä on koulun perustehtävä? - Paikka, jossa opettajat opettavat ja oppilaat oppivat - Tarjota oppimisympäristö,

Lisätiedot

Nuorten käsityksiä palveluista ja niiden järjestämisestä, toimintatavoista ja tiedottamisesta

Nuorten käsityksiä palveluista ja niiden järjestämisestä, toimintatavoista ja tiedottamisesta Nuorten käsityksiä palveluista ja niiden järjestämisestä, toimintatavoista ja tiedottamisesta SUUNNITELMATYÖN TILANNEKATSAUS 03.05.07/ Mari Mikkola Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalveluiden

Lisätiedot

lehtipajaan! Oppilaan aineisto

lehtipajaan! Oppilaan aineisto Tervetuloa lehtipajaan! Oppilaan aineisto OSA 1: Tietoa sanomalehdestä Mikä on lehtipaja? Tässä lehtipajassa opit tekemään uutisia Luokkanne on Aamulehti junior -lehden toimitus it Saat oman ammatin ja

Lisätiedot

Ammattiportfolio. Projektiin liittyvät seuraavat kurssit:

Ammattiportfolio. Projektiin liittyvät seuraavat kurssit: Ammattiportfolio Ammattiprojektissa tutustutaan 3 5 ammattiin. Lisäksi projektin on tarkoitus auttaa löytämään omia vahvuuksia ja helpottaa tulevaa ammatinvalintaa. Projekti antaa myös valmiuksia työnhakuun.

Lisätiedot

Nyhkälä 29.1.2015 luokat 4.-6. ohjaava opettaja Sari Metsäkivi 30.1.2015 luokat 1.-3. ohjaava opettaja Heidi Rouvali

Nyhkälä 29.1.2015 luokat 4.-6. ohjaava opettaja Sari Metsäkivi 30.1.2015 luokat 1.-3. ohjaava opettaja Heidi Rouvali Kaikkien Ahmoon koulun oppilaiden kuuleminen lukuvuonna 2014-2015 1. Oppilasneuvostojen kuuleminen Ahmoo 28.1.2015 Mukana Silja Silvennoinen ja Eija Pajarinen Nyhkälä 29.1.2015 luokat 4.-6. ohjaava opettaja

Lisätiedot

Perustiedot - Kaikki -

Perustiedot - Kaikki - KMO 9 12-vuotiaille RTF Report - luotu 01.04.2015 14:54 Nimi Vastaaja Vastaamassa Vastanneet Käpylä 9 12-vuotiaat 87 44 31 Yhteensä 87 44 31 Perustiedot 1. Ikäni on (44) (EOS: 0) Ikäni on 2. Olen ollut

Lisätiedot

KEMIJÄRVEN KAUPUNKI HILLATIEN PERUSKOULU TYÖSUUNNITELMA LUKUVUODELLE 2015-2016

KEMIJÄRVEN KAUPUNKI HILLATIEN PERUSKOULU TYÖSUUNNITELMA LUKUVUODELLE 2015-2016 KEMIJÄRVEN KAUPUNKI HILLATIEN PERUSKOULU TYÖSUUNNITELMA LUKUVUODELLE 2015-2016 Ilpo Tervonen, 18.8.2015 1. KOULUN TOIMINTA-AJATUS Hillatien koulussa on turvallinen ja kaikkia kannustava työskentely-ympäristö,

Lisätiedot

Suunnitellut hetket Ihanteet ja työ valokuvaajan arjessa. Hanna Weselius, Ph. D.! hanna.weselius@aalto.fi!

Suunnitellut hetket Ihanteet ja työ valokuvaajan arjessa. Hanna Weselius, Ph. D.! hanna.weselius@aalto.fi! Suunnitellut hetket Ihanteet ja työ valokuvaajan arjessa Hanna Weselius, Ph. D.! hanna.weselius@aalto.fi! "Missäs sun toinen sukka on? [Naurua.] Tosi kivaa kun on vaan yks sukka. Ehdottomasti yks

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minun elämäni Mari Vehmanen, Laura Vesa Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minulla on kehitysvamma Meitä kehitysvammaisia suomalaisia on iso joukko. Meidän on tavanomaista vaikeampi oppia ja ymmärtää asioita,

Lisätiedot

ANNA JA ALEKSI SETELINVÄÄRENTÄJIEN JÄLJILLÄ

ANNA JA ALEKSI SETELINVÄÄRENTÄJIEN JÄLJILLÄ EURO RUN -PELI www.uudet-eurosetelit.eu ANNA JA ALEKSI SETELINVÄÄRENTÄJIEN JÄLJILLÄ - 2 - Anna ja Aleksi ovat samalla luokalla ja parhaat kaverit. Heillä on tapana joutua erilaisiin seikkailuihin. Taas

Lisätiedot

ANNA JA ALEKSI SETELINVÄÄRENTÄJIEN JÄLJILLÄ

ANNA JA ALEKSI SETELINVÄÄRENTÄJIEN JÄLJILLÄ EURO RUN -PELI www.uudet-eurosetelit.eu ANNA JA ALEKSI SETELINVÄÄRENTÄJIEN JÄLJILLÄ Anna ja Aleksi ovat samalla luokalla ja parhaat kaverit. Heillä on tapana joutua erilaisiin seikkailuihin. Taas alkaa

Lisätiedot

I Perusteita. Kuvien ja merkkien selitykset... 2. Aika arvot... 3. Lämmittelyharjoituksia... 4. Rytmiharjoituksia... 7. Duettoja...

I Perusteita. Kuvien ja merkkien selitykset... 2. Aika arvot... 3. Lämmittelyharjoituksia... 4. Rytmiharjoituksia... 7. Duettoja... I Perusteita Kuvien ja merkkien selitykset... 2 Aika arvot... 3 Lämmittelyharjoituksia... 4 Rytmiharjoituksia... 7 Duettoja... 11 Rumpukappaleet... 13 Simppeli... 13 Kolmijalka... 14 Antius... 15 Afro...

Lisätiedot

Aakkoset Aa Ii Uu Ss Nn Ee Oo Ll Rr Mm Tt Ää Pp Kk Jj Vv Hh Yy Öö Dd Gg Bb Ff Cc Ww Xx Zz Qq Åå Numerot 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 Kuka on...? (adjektiivit) 1. 2. 3. 4. 5. 6. 7. 8. Kenellä on...? (omistaminen)

Lisätiedot

TOIMINTA PEVA PASSI. nimi:

TOIMINTA PEVA PASSI. nimi: PEVA TOIMINTA nimi: PASSI Näitä taitoja, joita harjoittelet tässä passissa, sinä tarvitset: A Työharjoittelussa B Vapaa-aikana C Koulussa Nämä taidot kehittyvät, kun teet tehtävät huolellisesti: 1. Opiskelutaidot

Lisätiedot

nopea hidas iloinen surullinen hauska vakava rauhallinen reipas kovaääninen hiljainen raju herkkä salaperäiset selkeät

nopea hidas iloinen surullinen hauska vakava rauhallinen reipas kovaääninen hiljainen raju herkkä salaperäiset selkeät nopea hidas iloinen surullinen hauska vakava rauhallinen reipas kovaääninen hiljainen raju herkkä salaperäiset sanat selkeät sanat CC Kirsi Alastalo 2016 Kuvat: Papunetin kuvapankki, www.papunet.net, Sclera

Lisätiedot

VERBI + TOINEN VERBI = VERBIKETJU

VERBI + TOINEN VERBI = VERBIKETJU VERBI + TOINEN VERBI = VERBIKETJU 1. Apuverbi vaatii seuraavan verbin määrämuotoon. Lisää verbi luettelosta ja taivuta se oikeaan muotoon. Voimme Me haluamme Uskallatteko te? Gurli-täti ei tahdo Et kai

Lisätiedot

Kotimainen kirjallisuus

Kotimainen kirjallisuus Kotimainen kirjallisuus Kysely lähetettiin 80 kotimaisen kirjallisuuden alumnille, joista 27 vastasi. Vastausprosentti oli 34 %. Vastaajista 89 % on naisia. Vastaajien keski-ikä on 35 vuotta. Opintojen

Lisätiedot

Mitä on oikeudenmukaisuus? (Suomessa se on kaikkien samanvertainen kohtelu ja tasa-arvoisuus)

Mitä on oikeudenmukaisuus? (Suomessa se on kaikkien samanvertainen kohtelu ja tasa-arvoisuus) 14 E KYSYMYSPAKETTI Elokuvan katsomisen jälkeen on hyvä varata aikaa keskustelulle ja käydä keskeiset tapahtumat läpi. Erityisesti nuorempien lasten kanssa tulee käsitellä, mitä isälle tapahtui, sillä

Lisätiedot

Kolmannen luokan luokkalehti

Kolmannen luokan luokkalehti Kolmasluokkalainen 5 Pääkirjoitus 6 Sähkökatkos koulussa 8 Lumiluola 10 Erityisopettajan haastattelu 12 Rehtorin haastattelu 14 Maalivahti Miikka Kiprusoff 16 Kuviskerho 18 3. luokan sarjakuvia 3 Kolmasluokkalainen

Lisätiedot

Tervetuloa selkoryhmään!

Tervetuloa selkoryhmään! Tervetuloa selkoryhmään! SELKOESITE 1 Jutteletko mielelläsi erilaisista asioista? Haluatko saada tietoa maailman tapahtumista selkokielellä? Haluatko sanoa mielipiteesi, mutta et aina uskalla? Tuntuuko

Lisätiedot

Varjomaailma sarjakuvan ja verkkosivuston vastaanotto. Tuuli Erkko Varjomaailma hankkeen loppuseminaari 12.5.2008

Varjomaailma sarjakuvan ja verkkosivuston vastaanotto. Tuuli Erkko Varjomaailma hankkeen loppuseminaari 12.5.2008 Varjomaailma sarjakuvan ja verkkosivuston vastaanotto Tuuli Erkko Varjomaailma hankkeen loppuseminaari 12.5.2008 Varjomaailma sarjakuva Sarjakuvaa jaettiin 70 000 kappaletta yli 1000 kouluun, koko Suomen

Lisätiedot

Etätyökysely henkilöstöstölle 22.1.-2.2.2015

Etätyökysely henkilöstöstölle 22.1.-2.2.2015 Etätyökysely henkilöstöstölle 22.1.-2.2.2015 Olen kokenut etätyön hyväksi työskentelytavaksi Saan etätyöpäivän aikana pääosin tehtyä suunnittelemani työt Ohjeistus etätyön tekemiseen on ollut riittävää

Lisätiedot

Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA AJATUS Tarjoamme lapsille niin kodinomaista elämää kuin se on mahdollista laitoksessa.säännöllisen päivärytmin avulla luomme lapsille turvallisuutta.

Lisätiedot

LINNALA NEWS GALLUP: PARAS LAJI LIIKUNTATUNNEILLA UUTISIA LINNALASTA. Perjantaina 21.lokakuuta 2011. Sivu 2

LINNALA NEWS GALLUP: PARAS LAJI LIIKUNTATUNNEILLA UUTISIA LINNALASTA. Perjantaina 21.lokakuuta 2011. Sivu 2 LINNALA NEWS UUTISIA LINNALASTA GALLUP: PARAS LAJI LIIKUNTATUNNEILLA Sivu 2 Perjantaina 21. lokakuuta 2011 PÄÄKIRJOITUS OTA KANTAA Linnala News nettisivut on nyt avattu Kysely loi nettisivut Otso H., Casimir

Lisätiedot

TYÖSUUNNITELMA. Isokylän. Lukuvuodelle 2015-2016. Koulu

TYÖSUUNNITELMA. Isokylän. Lukuvuodelle 2015-2016. Koulu KEMIJÄRVEN KAUPUNKI TYÖSUUNNITELMA Lukuvuodelle 2015-2016 Isokylän Koulu 1. KOULUN TOIMINTA-AJATUS Isokylän koulu tarjoaa muuttuvassa yhteiskunnassa tarvittavia tietoja, taitoja ja valmiuksia sekä tukee

Lisätiedot

ME 112 HUHTIKUU 2015 - PÄÄTOIMITTAJA

ME 112 HUHTIKUU 2015 - PÄÄTOIMITTAJA Aurinkoista KESÄÄ! ME 112 HUHTIKUU 2015 - PÄÄTOIMITTAJA marketta.sarahonka@edu.hel.fi Keväinen tervehdys täältä koulusta! Lukuvuosi 2014-2015 lähenee kovaa vauhtia loppuaan! Luonnossa on jo kauan ollut

Lisätiedot

SISÄLTÖ. Sano näin itsellesi Ohjaa lasta Jos lapsi on jatkuvasti vihainen Kun aikuista suututtaa Ole etuviisas Kun aikuisen tunteet kiehuvat

SISÄLTÖ. Sano näin itsellesi Ohjaa lasta Jos lapsi on jatkuvasti vihainen Kun aikuista suututtaa Ole etuviisas Kun aikuisen tunteet kiehuvat Tunteet SISÄLTÖ Värikylläinen tunne-elämä Tunne on aina viesti Olet malli tunteiden ilmaisemisessa Auta lasta tunnistamaan Auta lasta nimeämään Kiukku lapsen haasteena Kun lapsi kiukustuu Sano näin itsellesi

Lisätiedot

SUOKI TOIMINTA PASSI

SUOKI TOIMINTA PASSI I K O SU M I TO A T IN A P I SS nimi: Näitä taitoja, joita harjoittelet tässä passissa, sinä tarvitset: A Työharjoittelussa B Vapaa-aikana C Koulussa Nämä taidot kehittyvät, kun teet tehtävät huolellisesti:

Lisätiedot

asiakas työntekijä suhde pitkäaikaistyöttömän identiteetti Outi Välimaa Tampereen yliopisto Sosiaalipolitiikan ja sosiaalityön laitos

asiakas työntekijä suhde pitkäaikaistyöttömän identiteetti Outi Välimaa Tampereen yliopisto Sosiaalipolitiikan ja sosiaalityön laitos asiakas työntekijä suhde pitkäaikaistyöttömän identiteetti Outi Välimaa Tampereen yliopisto Sosiaalipolitiikan ja sosiaalityön laitos asiakas työntekijä suhde työn ydin on asiakkaan ja työntekijän kohtaamisessa

Lisätiedot

MINUN HYVÄ OLONI OSA II: OMAN HYVINVOINNIN POHTIMINEN

MINUN HYVÄ OLONI OSA II: OMAN HYVINVOINNIN POHTIMINEN MINUN HYVÄ OLONI OSA II: OMAN HYVINVOINNIN POHTIMINEN Tähän vihkoon on koottu kysymyksiä, jotka auttavat sinua miettimään omaa vointiasi. Vihkon kysymykset auttavat sinua myös miettimään, millaista apua

Lisätiedot

MERCURIA KAUPPIAITTEN KAUPPAOPPILAITOS MINÄ MERKONOMIOPISKELIJANA

MERCURIA KAUPPIAITTEN KAUPPAOPPILAITOS MINÄ MERKONOMIOPISKELIJANA MERCURIA KAUPPIAITTEN KAUPPAOPPILAITOS MINÄ MERKONOMIOPISKELIJANA Olli Opiskelija Raportti Helmikuu 2013 SISÄLLYS sivu 1 MINÄ JA OSAAMISENI 1.1 Henkilökuva 1.2 Vahvuuteni ja kehittämiskohteeni (lisää sivunumerot

Lisätiedot

Liikkuva koulu Kohti pysyvää muutosta? Tekemällä oppii! seminaari 11.2.2014 Vantaa

Liikkuva koulu Kohti pysyvää muutosta? Tekemällä oppii! seminaari 11.2.2014 Vantaa Liikkuva koulu Kohti pysyvää muutosta? Tekemällä oppii! seminaari 11.2.2014 Vantaa Mikä Liikkuva koulu? Valtakunnallinen ohjelma, osa hallitusohjelmaa Tavoitteena aktiivisempi ja viihtyisämpi koulupäivä

Lisätiedot

VERBI + VERBI - LAUSE. -maan/-mään, -massa/-mässä, -masta/-mästä

VERBI + VERBI - LAUSE. -maan/-mään, -massa/-mässä, -masta/-mästä VERBI + VERBI - LAUSE -maan/-mään, -massa/-mässä, -masta/-mästä -maan/-mään, -massa/-mässä, -masta/-mästä MIHIN LIIA MENEE? LIIA MENEE RAVINTOLAAN SYÖMÄÄN. MISSÄ LIIA ON? LIIA ON RAVINTOLASSA SYÖMÄSSÄ.

Lisätiedot

12.10..2013. Etäopetus erityistilanteissa

12.10..2013. Etäopetus erityistilanteissa 12.10..2013 Etäopetus 1 Sairastuneen oppilaan koulunkäynnin järjestäminen kaksisuuntaisen, reaaliaikaisen videoyhteyden avulla 2 Syksy 2013 1.lk. poika D.J. Eurajoen Keskustan ala-koulu, Adobe Connect

Lisätiedot

Opittavia asioita. Mitä marsilainen sanoi musiikkikaupassa flyygelille? Lopeta tuo idioottimainen hymyily!

Opittavia asioita. Mitä marsilainen sanoi musiikkikaupassa flyygelille? Lopeta tuo idioottimainen hymyily! 1. Pörinää! Opittavia asioita Laulan reippaasti hyvässä lauluasennossa. Soitan soittimia. Kuuntelen keskittyneesti. Keksin sanoja, ääniä, rytmejä, liikkeitä ja sooloja. Opin rytminuotit taa ja ti-ti sekä

Lisätiedot

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaamisen arviointi Osaamisen arvioinnin tavoitteena oli LEVEL5:n avulla tunnistaa osaamisen taso, oppiminen

Lisätiedot

Voit itse päättää millaisista tavaroista on kysymys (ruoka, matkamuisto, CD-levy, vaatteet).

Voit itse päättää millaisista tavaroista on kysymys (ruoka, matkamuisto, CD-levy, vaatteet). Kirjoittaminen KESKITASO Lyhyet viestit: 1. Ystäväsi on lähtenyt lomamatkalle ja pyytänyt sinua kastelemaan hänen poissa ollessaan kukat. Kun olet ystäväsi asunnossa, rikot siellä vahingossa jonkin esineen.

Lisätiedot

Sinettiseminaari 2013 ryhmätyöt

Sinettiseminaari 2013 ryhmätyöt Sinettiseminaari 2013 ryhmätyöt Suomen Taitoluisteluliitto Radiokatu 20, 00093 VALO, Finland puhelin 02 919 333 20 fax 09 3481 2095 office@stll.fi www.stll.fi www.facebook.com/taitoluistelu Tehtävä: Lämmittely

Lisätiedot

Taustatiedot - Kaikki -

Taustatiedot - Kaikki - Lapin yleisten kirjastojen asiakastyytyväisyyskysely 2014 RTF Report - luotu 01.12.2014 12:54 Nimi Vastaaja Vastaamassa Vastanneet Vastaajat 2014 52 52 47 Yhteensä 52 52 47 Vastausprosentti 100 Lopettaneet

Lisätiedot

Pääkirjoitus: Oppilaskunnan kuulumiset: Tässä ihana lukijamme uusin ViLu-numero.

Pääkirjoitus: Oppilaskunnan kuulumiset: Tässä ihana lukijamme uusin ViLu-numero. VILU Kevät 2016 Pääkirjoitus: Tässä ihana lukijamme uusin ViLu-numero. Penkkarit ja vanhojen tanssit menivät vilauksessa ja loma tulee vastaan, vaikka kuinka yrittäisit sitä vältellä. Luntakin on satanut,

Lisätiedot

Nuorten aktiivisuuden kulttuurin rakentaminen 19.8.2014

Nuorten aktiivisuuden kulttuurin rakentaminen 19.8.2014 Nuorten aktiivisuuden kulttuurin rakentaminen 19.8.2014 Ajattelun muuttaminen on ZestMarkin työtä VANHA AJATTELU JA VANHA TOIMINTA " ZestMark on nuorten valmentamisen ja oppimistapahtumien asiantuntija.

Lisätiedot

Helsingissä Kustannusosakeyhtiö Otava

Helsingissä Kustannusosakeyhtiö Otava Helsingissä Kustannusosakeyhtiö Otava JAKSON❶TAVOITTEET 1. Tutustu jaksoon 1. Kotona, koulussa ja kaupungissa. Mikä aiheista kiinnostaa sinua eniten? 2. Merkitse rastilla tärkein tavoitteesi tässä jaksossa.

Lisätiedot

Jesse Saarinen & Jaakko Jänis

Jesse Saarinen & Jaakko Jänis Jesse Saarinen & Jaakko Jänis Amazing Race Amazing racessa kilpailijat toimivat joukkueina, joissa on kaksi henkeä, jotka jotenkin tuntevat toisensa. Joillakin tuotantokausilla on ollut enemmänkin henkilöitä

Lisätiedot

Kaija Jokinen - Kaupantäti

Kaija Jokinen - Kaupantäti Kaija maitokaapissa täyttämässä hyllyjä. Kaija Jokinen - Kaupantäti Kun menet kauppaan, ajatteletko sitä mitä piti ostaa ja mahdollisesti sitä mitä unohdit kirjoittaa kauppalistaan? Tuskin kellekään tulee

Lisätiedot

AINA KANNATTAA YRITTÄÄ

AINA KANNATTAA YRITTÄÄ AINA KANNATTAA YRITTÄÄ www.yrittajat.fi futureimagebank.com futureimagebank.com futureimagebank.com AINA KANNATTAA YRITTÄÄ ohjeita esityksen pitäjälle futureimagebank.com futureimagebank.com futureimagebank.com

Lisätiedot

6. Vastaa kysymyksiin Onko sinulla isoveli? Oletko sinä lyhyt? Minkä väriset hiukset sinulla on? Onko sinulla siniset silmät? Oletko nyt iloinen?

6. Vastaa kysymyksiin Onko sinulla isoveli? Oletko sinä lyhyt? Minkä väriset hiukset sinulla on? Onko sinulla siniset silmät? Oletko nyt iloinen? 5. Vastaa kysymyksiin (kpl1) Onko sinulla sisaruksia? Asuuko sinun perhe kaukana? Asutko sinä keskustan lähellä? Mitä sinä teet viikonloppuna? Oletko sinä viikonloppuna Lahdessa? Käytkö sinä usein ystävän

Lisätiedot

LAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia.

LAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia. LAUSEEN KIRJOITTAMINEN Peruslause aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia. minä - täti - ja - setä - asua Kemi Valtakatu Minun täti ja setä asuvat

Lisätiedot

Nuoret luupin alla 2012 katsaus turkulaisten 6.- ja 9.-luokkalaisten vapaa-aikaan. Leena Haanpää Turun lapsi- ja nuorisotutkimuskeskus, TY

Nuoret luupin alla 2012 katsaus turkulaisten 6.- ja 9.-luokkalaisten vapaa-aikaan. Leena Haanpää Turun lapsi- ja nuorisotutkimuskeskus, TY Nuoret luupin alla 2012 katsaus turkulaisten 6.- ja 9.-luokkalaisten vapaa-aikaan Leena Haanpää Turun lapsi- ja nuorisotutkimuskeskus, TY Turku 11.9.2014 NUORET LUUPIN ALLA Tuottaa tutkimustietoa lasten

Lisätiedot

Ääni toimitukselle. Toimituskyselyt kehitysideoiden kartoittajana

Ääni toimitukselle. Toimituskyselyt kehitysideoiden kartoittajana Ääni toimitukselle Toimituskyselyt kehitysideoiden kartoittajana TOIMI-hanke, päätösseminaari 6.11.2014 Aurora Airaskorpi Projektitutkija, Media Concepts Research Group @aairaskorpi auroraairaskorpi.com

Lisätiedot

JAKSO MITEN MATKA ALKAA?

JAKSO MITEN MATKA ALKAA? Otavan asiakaspalvelu Puh. 0800 17117 asiakaspalvelu@otava.fi Tilaukset Kirjavälitys Oy Puh. 010 345 1520 Faksi 010 345 1454 kvtilaus@kirjavalitys.fi 1. painos 2015 Kati Aavikko, Satu Arjanne, Sanna Halivaara

Lisätiedot

Esi-kakkosen uutiset Helmikuu 2013

Esi-kakkosen uutiset Helmikuu 2013 Esi-kakkosen uutiset Helmikuu 2013 Me haastateltiin1a luokkaa, mikä on heidän lempitalviurheilulajinsa. Suosituin laji oli hiihto. Tekijät Kerttu,Iida,Veikka ja Bedran Haastattelimme apulaisrehtoria Katri

Lisätiedot

KIRKONKYLÄN KOULU Tuusulantie 131 04310 Tuusula http://web.tuusula.fi/kirkonkylankoulu

KIRKONKYLÄN KOULU Tuusulantie 131 04310 Tuusula http://web.tuusula.fi/kirkonkylankoulu KIRKONKYLÄN KOULU Tuusulantie 131 04310 Tuusula http://web.tuusula.fi/kirkonkylankoulu 1. LUKUVUODEN 2013-2014 TYÖ JA LOMA-AJAT Syyslukukausi 12.8.2013 (ma) - 21.12.2013 (lauantai) Syysloma 14.10.-20.10.2013

Lisätiedot

Kaksi taakan kantajaa. (Pojalla raskas taakka ja tytöllä kevyt)

Kaksi taakan kantajaa. (Pojalla raskas taakka ja tytöllä kevyt) Draama-Taakankantajat Kirjoittanut Irma Kontu Draama perustuu Raamatunjakeisiin: Fil. 4:6-7 Älkää olko mistään huolissanne, vaan saattakaa aina se, mitä tarvitsette, rukoillen, anoen ja kiittäen Jumalan

Lisätiedot