KIVA KATSOA MUIDEN AJATUKSIA Tarinateatteri sosiokulttuurisena innostajana. Markus Halko Veli-Matti Koivumaa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "KIVA KATSOA MUIDEN AJATUKSIA Tarinateatteri sosiokulttuurisena innostajana. Markus Halko Veli-Matti Koivumaa"

Transkriptio

1 KIVA KATSOA MUIDEN AJATUKSIA Tarinateatteri sosiokulttuurisena innostajana Markus Halko Veli-Matti Koivumaa Opinnäytetyö Maaliskuu 2006 Sosiaalialan koulutusohjelma Sosiaalipedagogiikan suuntautumisvaihtoehto Pirkanmaan ammattikorkeakoulu

2 TIIVISTELMÄ Pirkanmaan ammattikorkeakoulu Sosiaalialan koulutusohjelma Sosiaalipedagogiikan suuntautumisvaihtoehto HALKO, MARKUS & KOIVUMAA, VELI-MATTI: Kiva katsoa muiden ajatuksia, Tarinateatteri sosiokulttuurisena innostajana. Opinnäytetyö 43 sivua Maaliskuu 2006 Tarinateatteria ja sen sovelluksia on käytetty sosiaalialalla jo jonkin aikaa, mutta sen käyttämistä sosiaalialan työssä keskeisten sosiaalipedagogisten teorioiden pohjalta ei ole tutkittu kovinkaan paljon. Tässä opinnäytetyössä tutkimme, miten tarinateatteri toimii nuoren kasvun tukijana sosiokulttuurisen innostamisen näkökulmasta. Keskeisin tutkimusmenetelmämme oli osallistuva havainnointi. Keräsimme tietoa tarinateatterin tekemistä nuorille olemalla osa Tarinakattila-projektin esiintyvää ryhmää, joka teki tarinateatteriesityksiä nuorille Pirkanmaan alueella vuosina Nuorten omia kokemuksia tarinateatterista kartoitimme tutkimalla Tarinakattila-projektin keräämiä yleisöpalautteita. Tärkeimpiä lähdeteoksia ovat tarinateatteri Mielikuvan (1999) toimittama Tarinateatteri Playback Theatre, sekä Leena Kurjen (2000) Sosiokulttuurinen innostaminen. Aineistoa analysoimme kahden keskeisen tarinateatteriperiaatteen, kuulluksi tulemisen ja näkyväksi tekemisen, avulla. Tarinateatterin ja sosiokulttuurisen innostamisen teorioissa on selkeitä yhteneväisyyksiä. Tarinateatterin perusperiaatteet, kuulluksi tuleminen ja näkyväksi tekeminen, ovat keskeisiä periaatteita myös sosiaalipedagogisessa ajattelussa sosiokulttuurisen innostamisen taustalla. Nuorten palautteiden perusteella myös useimmat nuoret kokevat tarinateatteriesitykset positiivisena asiana, joka tuo mielenkiintoista vaihtelua heidän arkeensa. Tarinateatterin käyttäminen nuorten kasvun tukemiseen tähtäävänä menetelmänä on mahdollista, kun toiminta on hyvin suunniteltua ja ammattitaitoisesti toteutettua. Avainsanat: tarinateatteri, sosiokulttuurinen innostaminen, kuulluksi tuleminen, näkyväksi tekeminen 2

3 ABSTRACT Pirkanmaa Polytechnic School of Social Services Degree programme in Social pedagogy HALKO, MARKUS & KOIVUMAA, VELI-MATTI: It is nice to watch other people s thoughts - Playback theatre as a sociocultural motivator. Bachelor s thesis 43 pages March 2006 Playback theatre and its applications have been used in social work already for some years, but the usage of playback theatre has not been much researched being based on the theories of social pedagogy. In this Bachelor s thesis we investigate how playback theatre works from the point of view of socio-cultural motivating and how its methods can be used in order to encourage the development of teenagers. The main research-method for our study was participating observation. We collected information on doing playback theatre to teenagers by participating in the performing group of Tarinakattila-project, which did playback theatre performances for teenagers in Pirkanmaa region during We also gathered information from the feedback, which Tarinakattila-project had collected from the audience, to find out how teenagers themselves experienced the playback theatre. The most important sources for this study are Tarinateatteri Playback Theatre edited by Mielikuva, the playback-theatre (1999), and Sosiokulttuurinen innostaminen written by Leena Kurki (2000). We analysed the material using two central principles of playback theatre: becoming heard, and making visible. There are clear connections between the theories of playback theatre and sociocultural motivation. The basic principles of playback theatre; making people become heard and making people visible, are also key principles of sociocultural motivating in social pedagogic thinking. According to the feedback most teenagers experienced playback theatre in a positive way. It is possible to use playback theatre as a method of supporting and encouraging teenagers in their growth. It succeeds when the action is well planned and professionally accomplished. Keywords: Playback theatre, sociocultural motivation, becoming heard, making visible 3

4 SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO 2. LÄHTÖPISTE 2.1 Tutkimustehtävä 2.2 Tutkimuskysymykset 2.3 Tutkimusmenetelmä ja aineisto 2.4 Aineiston analyysitapa 3. TARINATEATTERI 3.1 Tarinateatterin periaatteet 3.2 Tarinateatterin historia 3.3 Tarinateatteri kuuntelijan näkökulmasta 3.4 Tarinateatteri kertojan näkökulmasta 3.5 Tarinateatteri yhteisöllisenä kokemuksena 3.6 Tarinateatteri tekijän näkökulmasta 3.7 Tarinakattila-projekti 4. SOSIOKULTTUURINEN INNOSTAMINEN 4.1 Sosiokulttuurisen innostamisen käsite 4.2 Sosiokulttuurisen innostamisen periaatteet 5. INNOSTAVA TEATTERI 5.1 Tarinateatteri sosiokulttuurisen innostamisen menetelmänä 5.2 Tarinateatteri nuoren kasvun tukena Kuulluksi tuleminen Näkyväksi tekeminen 5.3 Miten tarinateatteri parhaiten toimii nuorten kasvun tukijana? 5.4 Yhteenveto 6. YMPYRÄ SULKEUTUU 6.1 Jatkotutkimuksen aiheita 6.2 Oman työn arviointia 7. LOPUKSI LÄHTEET LIITTEET 4

5 JOHDANTO Kiinnostuimme tarinateatterista osallistuttuamme tarinateatterin peruskurssille Pirkanmaan ammattikorkeakoulussa vuonna Tarinateatterin jatkokurssilla saimme tietoa Tarinakattila-projektista, jonka toimintaan päätimme osallistua liittymällä projektin esiintyvän ryhmän jäseniksi. Tarinakattila-projektin tavoite oli nuorten kasvun tukeminen tarinateatterin keinoin, josta saimme myös aiheen opinnäytetyöllemme. Vuosina olimme osa Pirkanmaan alueella toimivan Tarinakattila-projektin esiintyvää tarinateatteriryhmää, joka teki tarinateatteria etupäässä nuorille. Ryhmän esiintyjät olivat erilaisista ammatillisista lähtökohdista tulevia, vuotiaita nuoria aikuisia. Ryhmässä oli mukana muun muassa sosiaali- ja kulttuurialan opiskelijoita, sekä edellä mainittujen alojen jo työelämässä vaikuttavia henkilöitä. Tarinakattila-projektin esiintyvä ryhmä teki vuosina noin 360 tuntia tarinateatteria, sekä 56 tarinateatteriesitystä. Opinnäytetyömme keskittyy tutkimaan tarinateatteria sosiokulttuurisen innostamisen näkökulmasta. Tarkoituksemme oli selvittää ja arvioida tarinateatterin tarjoamia mahdollisuuksia nuoren kasvun tukemisessa. Halusimme myös tietää millaista on käytännössä tehdä tarinateatteria nuorille ja millaisena nuoret tarinateatterin kokevat. Työmme pohjautuu käytännön toiminnassa tapahtuneeseen havainnointiin, nuorilta kerättyyn palautteeseen, sekä tarinateatterin ja sosiokulttuurisen innostamisen periaatteisiin. Tarinateatteria sosiokulttuurisen innostamisen menetelmänä ei ole aiemmin tutkittu. Tarinakattila-projekti oli pioneeriprojekti, eikä tarinateatteria ole aiemmin käytetty vastaavassa mittakaavassa suunnitelmallisesti nuorten kasvun tukemisen välineenä. Tarinateatterin soveltamista sosiaalialan työssä ovat opinnäytetyössään (2001), Liikkuva patsas miten sosiaalialalla työskentelevät tarinateatteriharrastajat käyttävät tarinateatterin menetelmiä työssään, tutkineet Pirkanmaan ammattikorkeakoulusta valmistuneet Kati Eerola ja Sanna Neuvonen. Tarinakattila-projektin tiimoilta julkaistaan lähitulevaisuudessa tämän työn lisäksi muutakin kirjallista materiaalia. Projektikouluttajat Riitta Harilo ja Katariina Ylä-Rautio- Vaittinen ovat kirjoittamassa kirjaa tarinateatterista, johon he ottavat mukaan myös Tarinakattila-projektiin pohjaavan näkökulman tarinateatterista nuorten kanssa. Lisäksi projektin esiintyvässä ryhmässä mukana ollut Anu Sistonen, joka tekee tällä hetkellä graduaan Hämeenlinnan OKL:lle draaman käytöstä koulumaailmassa, on käyttänyt tutkimusaineistossaan Tarinakattilan videoituja esityksiä kuudensille luokille. 5

6 2. LÄHTÖPISTE 2.1 Tutkimustehtävä Opinnäytetyömme aiheena on tutkia tarinateatteria sosiokulttuurisen innostamisen näkökulmasta. Tutkimuksen tarkoitus on hahmottaa tarinateatterin menetelmällisiä vahvuuksia ja haasteita nuorten kanssa tehtävässä työssä. 2.2 Tutkimuskysymykset Tutkimuksemme pyrkii vastaamaan seuraaviin kysymyksiin: Miten tarinateatteri toimii nuoren kasvun tukijana sosiokulttuurisen innostamisen näkökulmasta? Miten nuoret kokevat tarinateatterin? 2.3 Tutkimusmenetelmä ja aineisto Tutkimuksemme on kvalitatiivinen eli laadullinen tutkimus. Valitsimme laadullisen tutkimuksen työotteen, koska aiheemme vaatii runsaasti tulkintaa ja pohdintaa, eikä sitä voi mitata määrällisesti. Kvalitatiivinen tutkimus sopii Koivulan, Suihkon ja Tyrväisen (2003, 22) mukaan esimerkiksi toimintavaihtoehtojen etsimiseen ja tietyn ilmiön ymmärtämiseen. Kvalitatiivisessa tutkimuksessa on mm. Hirsjärven, Remeksen ja Sajavaaran mukaan tarkoituksena ymmärtää tutkimuskohdetta (2004, 170). Tutkimusmenetelmämme on osallistuva havainnointi, joka on mielestämme sopiva tukemaan tätä tavoitetta. Osallistuva havainnointi tarkoittaa keruutapaa, jossa tutkija osallistuu tutkimansa yhteisön toimintaan (Eskola & Suoranta 1999, ). Käytännön tasolla havainnoimme tarinateatterin tekemistä nuorille Tarinakattila-projektin nuorille yleisöille esiintyvän tarinateatteriryhmän jäseninä. Tutkimuksen primääriaineistona toimivat henkilökohtaiset kokemukset, joita olemme saaneet Tarinakattilaprojektin puitteissa järjestetyistä nuorille suunnatuista tarinateatteriesityksistä. Kokemuksiamme ja ajatuksiamme aiheesta olemme jäsentäneet käymällä säännöllistä dialogia pääsääntöisesti keskenämme, mutta myös muiden Tarinakattilaryhmän näyttelijöiden kanssa. Kokemuksistamme ja ajatuksistamme pidimme tutkijoiden välistä dialogista päiväkirjaa tekemistämme esityksistä, jossa erittelimme kunkin esityksen erityispiirteitä ja 6

7 vertailimme esityksen aikana ja sen jälkeen kokemiamme tuntemuksia ja ajatuksia. Dialoginen päiväkirja on käytännössä joukko tarinateatteriesityksistä virinneitä ajatuksia ja keskustelujemme pohjalta tekemiämme muistiinpanoja. Nuorten kokemuksia tehdyistä tarinateatteriesityksistä olemme kartoittaneet tutkimalla Tarinakattila-projektin keräämää kirjallista yleisöpalautetta niiden tarinateatteriesitysten osalta, joihin olemme itse esiintyvän ryhmän jäseninä osallistuneet. Esitysten jälkeen nuorille annettiin kolme kysymystä (liite 1), joihin he vastasivat kirjallisesti. Erityisen tarkkailun ja pohdinnan kohteiksi valitsimme tekemiemme esitysten joukosta kuusi esitystä vuoden 2004 syksyltä ja kaksi esitystä vuoden 2005 syksyltä. Nämä esitykset pidettiin vuotiaille nuorille Pirkanmaan alueella olevilla kouluilla. Valitsimme erityisiksi kohteiksi nämä esitykset sillä perusteelle, että ne olivat sellaisia esityksiä, joissa olimme molemmat paikalla, ja joilta oli kerätty yleisöpalautetta. Vuoden 2004 syksyn esitykset olivat yleisiä esityksiä ylä-asteen kahdeksasluokkalaisille. Esitysten teemoina olivat Valinnat ja Hyvät tavat. Syksyn 2005 ajalta valitut kaksi esitystä olivat puolestaan ns. täsmäkeikkoja, jotka ulkopuolinen taho oli tilannut käsittelemään tiettyä ongelmaa. Toinen esitys oli tilattu eräälle yläasteelle käsittelemään jatkuvaa väkivaltaista välienselvittelyä, jota ilmeni koulun vuotiaiden poikien välillä. Toinen esitys oli tarkoitettu samanikäisten tyttöjen muodostamalle jengille, jonka jäsenillä ilmeni paljon poissaoloja koulusta ja jonkin verran päihteiden käyttöä. Tutkimukseen valittujen esitysten herättämien kokemuksien ja huomioiden lisäksi tässä tutkimuksessa esitettyihin näkemyksiimme vaikuttaa luonnollisesti molempien tekijöiden kokemukset lukuisista muista esityksistä, joihin on osallistunut jompikumpi tekijöistä vuosien 2004 ja 2005 aikana. 2.4 Aineiston analyysitapa Jokaisen tarinateatteriesityksen jälkeen keskustelimme ja kirjasimme ylös esityksestä nousseita ajatuksia ja huomioita. Samalla kertasimme aikaisempia esityksiä, mikäli jommalla kummalla oli herännyt uusia ajatuksia ja kysymyksiä niihin liittyen. Aineiston purkuvaiheessa kävimme kirjatut asiat uudelleen läpi ja etsimme niistä usein toistuvia huomioita. Tämän jälkeen kävimme nuorten palautteet kyseisistä esityksistä läpi ja keräsimme nuorten keskeisiä kokemuksia tarinateatterista. 7

8 Nuoren kasvun tukeminen tarinateatterin keinoin oli Tarinakattila-projektin päätavoite. Tarinateatterin toimivuutta nuoren kasvun tukijana sosiokulttuurisen innostamisen näkökulmasta tarkastelimme kahden tarinateatterin keskeisen periaatteen, kuulluksi tulemisen ja näkyväksi tekemisen, avulla. Menetelmän toimivuutta arvioimme myös kartoittamalla niitä asioita, jotka vaikeuttavat tarinateatterin toimivuutta nuoren kasvun tukijana. Lopuksi vertailimme havaintojamme nuorten palautteista nouseviin kokemuksiin tarinateatterista. 8

9 3. TARINATEATTERI Tarinan kerronta on ihmiskunnan ikivanha tapa hahmottaa paikkaansa maailmassa. Sellaista ihmisryhmää ei ole, jolla ei olisi tarinoita. Kerronnan tavat vain muuttuvat. Tarinat kumpuavat aikakaudestaan, kytkeytyvät sen tapahtumiin heijastaen ja uudistaen vallitsevia kerrontatapoja. Omat ja muiden tarinat limittyvät toisiinsa. Tarinan kertominen on tapa selvittää tapahtuvaa ja liittää sitä menneeseen ja hahmottaa tulevaa. Näin tarinat samanaikaisesti ilmentävät ja muokkaavat todellisuutta, yksilö- ja yhteiskuntatarinoissa (Bardy & Känkänen 2005, 16). Tarinateatteri (engl. Playback Theatre) on improvisaatioteatteria, jossa ohjaaja, näyttelijät ja muusikko luovat näyttämölle yleisön kertoman hetken, tunteen, kohtaamisen, tai kokonaisen tarinan. Sitä voidaan käyttää menetelmänä ryhmien kanssa työskentelyssä, tai se voi olla esittävää näyttämötaidetta. (Harilo 2003b) Tarinateatteri-esityksen perustan luovat yleisön kertomat tarinat. Tarinat ovat tosia, kertojan näkökulmasta kerrottuja, ja ne pyritään tuomaan näyttämölle kertojaa kunnioittaen ja hänen kertomalleen tarinalle uskollisesti. Näyttelijöiden improvisaatio tapahtuu tiettyjen tekniikoiden ja niihin liittyvien rituaalien puitteissa. Ohjaaja valitsee kuhunkin kerrottuun tarinaan parhaiten soveltuvan tekniikan ja valitsee näin kehyksen, jonka sisällä näyttelijöiden ja muusikon improvisaatio tapahtuu. Tekniikoiden tarkoitus on tuoda selkeyttä ja turvallisuutta sekä yleisölle, että näyttelijöille (yleisimmät tekniikat liite 2). Tarinateatteri-esityksellä voi olla tietty teema, jonka valitsee ohjaaja yhdessä esityksen tilaajan kanssa. Esimerkiksi nuorille suunnattujen esitysten teemat voivat käsitellä sillä hetkelle heille itselleen ajankohtaisia asioita, kuten elämän valintoja, opiskelua tai aikuiseksi kasvamista. Teema voi olla myös jokin yksittäiseen kriisitilanteen liittyvä asia. Tarinateatteria voidaan tehdä kaikenlaisten yhteisöjen ja ryhmien kanssa: lasten, nuorten, vanhusten, työyhteisöjen, opiskelija-, erityis- ja kasvuryhmien kanssa. Sitä voidaan soveltaa monenlaisiin tarpeisiin koulutuksessa ja mielenterveystyössä yhtä hyvin kuin toteuttaa puhtaasti taiteellisena toimintana menetelmänä se ylittää tavanomaiset teatterin, psykologian ja koulutuksen kategoriat. (Fox 1999, 10). 9

10 Tarinateatterin elementit Yleisö Joukko ihmisiä, jotka ovat saapuneet kuuntelemaan, katselemaan ja kertomaan omia ja muiden tarinoita tosielämästä Kertoja Yksittäinen henkilö yleisöstä, joka kertoo esityksessä elämästään jonkun hetken, tunteen tai tarinan Ohjaaja Haastattelee yleisöä ja kertojaa, valitsee tekniikan, jolla kerrottu esitetään ja pitää huolta esityksen kokonaiskaaresta. Näyttelijät Esittävät kerrotun tarinan suunnittelematta, yhteistyössä, ohjaajan valitseman tekniikan puitteissa. Näyttelijät voivat esittää tarinassa ihmisten lisäksi myös abstrakteja asioita, kuten tunteita tms. Muusikko Tekee kerrottuun äänimaailman, kuljettaa tarinaa musiikin avulla yhteistyössä näyttelijöiden suorituksen kanssa. Musiikin tehtävä on tukea näyttelijöiden ilmaisua, antaa heille virikkeitä ja luoda tunnelmaa. Musiikki on tarinaan tai sen tunnelmiin liittyvää äänimaisemaa. Se voi sisältää laulua, ääntä tai teemaan liittyviä kappaleita. Muusikon tärkein ominaisuus on kyky pitää musiikki sopusoinnussa näyttelijöiden suorituksen kanssa niin, että musiikki ei vie tilaa näyttämöltä, vaan sulautuu osaksi esitystä. Tila Yksi tarinateatterin vahvuuksista on se, että sen tekeminen ei vaadi erityistä tilaa. Erityistä esiintymislavaa ei tarvita, tavallinen huone riittää hyvin. Huoneeseen rakennetaan näyttämö, jossa katsomosta käsin vasemmalla on ohjaajan tuoli ja sen vieressä tuoli tarinankertojalle. Molemmista on hyvä näköyhteys näyttämölle. Tilan takaosassa on 4-8 tuolia näyttelijöitä varten ja niistä oikealla on muusikon pöytä ja tuoli. (Repo 2002, 9) Lavasteet Tarinateatterissa näyttelemisen tilanne kestää, tekniikasta riippuen, yleensä vain joitakin minuutteja. Tarinoiden sisältö myös vaihtelee monimuotoisesti esityksen aikana. Näin ollen ei ole mielekästä valmistella lavasteita, tai tiettyyn rooliin liittyvää puvustusta etukäteen. Tarinateatteri on hetken teatteria, ja tarinat tuodaan näkyviksi hyvin minimalistisin välinein. Tarinateatterissa ei siis käytetä varsinaisia lavasteita, mutta näyttelijöillä on mahdollisuus korostaa roolinsa tunnelmaa erivärisiä kankaita käyttämällä. Kankailla luodaan näkyviksi erilaisia tunnetiloja (Repo 2002, 9). Esimerkiksi suomalaisessa kulttuurissa musta väri 10

11 symboloi surua, keltainen positiivisuutta ja valoisuutta, vihreä kasvua ja luontoa, valkoinen koskemattomuutta ja pyhyyttä, jne. Tarinateatterissa kankaita käytetään tunnelman luomisessa tyypillisesti silloin, kun näyttelijä ei esitä tarinassa varsinaista henkilöä, vaan ohjaaja on antanut hänen tehtäväkseen esittää esimerkiksi jotakin tarinaan olennaisesti liittyvää tunnetta. 3.1 Tarinateatterin periaatteet Kuulluksi tuleminen Tarinateatteri esityksen päähenkilö on aina tarinan kertoja. Ilman kertojan tarinaa, tarinateatteria ei ole. Kertojalle tarjotaan mahdollisuus astua esiin, nostaa äänensä kuuluviin ja kertoa tarinansa sellaisena, kuin hän itse haluaa sen kertoa. Yksi tarinateatterin keskeisistä tavoitteista on tarjota kertojalle kokemus kuulluksi tulemisesta. Kertojan tarinaa kuunnellaan arvostaen ja tasavertaisesti, ilman että tarinaa tulkitaan raa asti, tai että kertojan halutaan muuttuvan (Weripää 1999, 104). Kun ihmisen tarinat otetaan tosissaan, kun ne kuullaan ja niihin keskitytään, hän kokee voimakkaan olemassaolon oikeutuksen, hän tulee näkyväksi ja ehjemmäksi. (Repo 2002, 11). Näkyväksi tekeminen Toinen tarinateatterin keskeinen tehtävä on tehdä kertoja ja hänen tarinansa näkyväksi. Sen lisäksi, että kertoja saa tarinansa kertoessaan kokemuksen kuulluksi tulemisesta, saa hän myös näyttelijöiden kautta mahdollisuuden tehdä tarinansa ja siihen liittyvät tunteet konkreettisesti näkyviksi. Kertoja saa sekä mahdollisuuden katsoa omaa elämäänsä ulkopuolelta, että jakaa omia tarinoitaan ja tunteitaan muun yleisön kanssa. Kertojan nähdessä tarinansa näyteltynä, tarinan tarkoitus tulee usein selvemmäksi. Tarinan katsominen mahdollistaa yksityiskohtien ja tarinaan liittyvien, kertomatta jääneiden, asioiden muistamisen. Kun asetamme palat jälleen yhteen, kun muistamme (re-member), on mahdollisuus uuden merkityksen löytämiseen, uuden oppimiseen. (Pearson 1999, 32). Sen lisäksi, että tarinateatterityöskentelyssä ihminen itse tulee näkyväksi, alkaa hän myös nähdä tarkemmin. (Repo 2002, 11) 11

12 Kunnioittaminen Kunnioittaminen on tarinateatterin keskeisin käsite. Tarinateatterin tekijälle ensimmäinen opeteltava asia on oppia kuuntelemaan ja kunnioittamaan jokaista tarinaa. Tarinaa ei voi, eikä saa improvisoida miten sattuu. On kuunneltava ja löydettävä jokaisen tarinan faktat, oltava niille uskollinen ja improvisoitava niiden hengessä. Onnistuminen ja pieleen meno riippuu usein siitä, miten hyvin esitettävän tarinan ydinkohdat osuvat yhteen kerrotun tarinan kanssa. (Kääriäinen 1999, 99). Tarinateatterissa kertojaa kunnioitetaan aina sellaisena kuin hän on. Ajatuksena on, että kertoja antaa yleisölle lahjan kertomalla tarinansa, ja näyttelijät antavat hänelle vastalahjan näyttelemällä sen hänelle takaisin. Koska tarinateatteritilanne on tarinaa kunnioittava, alkaa kertoja itsekin kunnioittamaan omia tarinoitaan myös niitä pieniä asioita, joita hän ei ole aikaisemmin pitänyt erityisen tärkeinä. Ihmisen kunnioitus omaa elämänkokemustaan kohtaan kasvaa ja samalla kasvaa kunnioitus myös toisten tarinoita kohtaan. Ihminen oppii ajattelemaan, miltä toisesta tuntuu. (Repo 2002, 7-12). Jakaminen Tarinateatteri perustuu jakamiselle. Mikäli kertoja ei halua jakaa kokemuksiaan yleisön ja tarinateatteriryhmän kanssa, ei tarinateatteria synny. Oman tarinan jakaminen on sekä helpottavaa, että haastavaa, varsinkin jos on kyse syyllisyyden, tai häpeän jakamisesta (Repo 2002, 12). Kun kertoja ottaa tuon rohkeutta vaativan askeleen ja kertoo tarinansa muille, siirtyy hänen tarinansa yksityisestä kokemuksesta osaksi yhteistä sosiaalista todellisuutta ja ryhmä oppii kertojasta jotakin uutta. Oman tarinan tunnistamisprosessi ja toisten tarinoiden todistaminen toimivat eräänlaisena yhteisöllisenä uudistumisena (Fox 1999, 16). Tarinateatterin avulla ihmisille voidaan myös välittää yhteisöllinen kokemus siitä, että he eivät ole ajatuksineen yksin myös muilla on vastaavia kokemuksia ihmisenä olemisesta. 3.2 Tarinateatterin historia Yhdysvaltalainen Jonathan Fox aloitti yhdessä ryhmänsä kanssa tarinateatterin kehittämisen 1970-luvulla. Hänen lähtöajatuksensa oli kehittää moderni tapa, jolla ihmiset voivat jakaa kokemuksia ja tarinoita yhteisön kesken samaan tapaan kuin ennen kaupungistumista oli esimerkiksi kyläyhteisöjen nuotiotapaamisien tms. tarkoituksena. (Harilo 2003b). Suomessa tarinateatteria alettiin käyttää psykodraama-työskentelyssä 1980-luvun lopulla. Varsinkin Riitta Hiillos-Vuorinen (tuolloin Riitta Vuorinen), joka on eräs suomalaisen psykodraaman 12

13 uranuurtajista, sovelsi jo varhain tätä työskentelytapaa. (Ketonen & Muttonen 1999, 54-55). Deborah Pearsonin (1999, 36) mukaan tarinateatteri Suomessa alkoi konkreettisesti eräästä koulusta. Riitta Vuorista pyydettiin tulemaan kouluun sen jälkeen, kun eräs lapsi oli ampunut toisen lapsen. Hän käytti tarinateatteria, jotta oppilaat, opettajat ja henkilökunta saisivat kertoa tarinansa yhdessä ja saisivat mahdollisuuden hahmottaa tätä kauheaa tapahtumaa. Varsinaisena näyttämötaiteen muotona ja itsenäisenä menetelmänä tarinateatteritoiminta alkoi Suomessa vasta 1990-luvulla. Vuonna 1996 Suomessa toimi kymmenkunta tarinateatteri ryhmää. (Ketonen & Muttonen 1999, 56-58). Nykyään (2006) Suomessa toimivia ryhmiä on kymmeniä. 3.3 Tarinateatteri kuuntelijan näkökulmasta Kertomuksia kuunnellessaan yleisö kuulee tarinoita, jotka ovat samanlaisia tai erilaisia kuin heidän omat kokemuksensa ja tarinansa. Yhteneväisyyksien ja eroavaisuuksien kuuntelemisessa tapahtuu oppimista. (Pearson 1999, 33) Kun ihminen seuraa ja kuuntelee muiden ihmisten tarinoita, on hänellä mahdollisuus samaistua tarinaan, henkilöön, tunnetilaan jne. Nämä oivalluksen hetket antavat mahdollisuuden myös omien tarinoiden muistamiseen ja prosessointiin. On tärkeää jakaa ihmisyyden kokemus, tietää, että toisilla on samankaltaisia kokemuksia halusta rakastaa ja olla rakastettu, surusta, pelosta, seikkailusta, ilosta. Yksinäisyys hellittää hetkeksi. On olemassa yhteys ihmisenä olemisessa. (Pearson 1999, 33). Monille ihmisille on vaikeaa ja kiusallista kertoa omista henkilökohtaisista asioistaan muiden läsnä ollessa. Kokemus siitä, että ei ole yksin omien ongelmiensa ja kysymystensä kanssa, antaa mahdollisuuden tarkastella asioita eri näkökulmasta. Tarinateatteri mahdollistaa kokemusten vaihdon keskustelun kautta ja voi antaa vastauksia myös tarinan kuuntelijan kysymyksiin. 3.4 Tarinateatteri kertojan näkökulmasta Tarinankertoja kertoo oman yksilöllisen kokemuksensa, jonka näyttelijät hänen kertomustaan kunnioittaen luovat näyttämölle. (www.helsingintarinateatteri.com/mita_on_tarinateatteri/ päivitys ). Tarinateatterissa perusajatuksena on kertojan kunnioittaminen, joka mahdollistaa sen, että kertoja uskaltaa sanoa olonsa tai kertoa tarinansa ilman pelkoa siitä, että joutuu 13

14 naurunalaiseksi tai moralisoiduksi. Esityksen ohjaajalta ja näyttelijöiltä vaaditaan neutraalisuutta, vaikka kertoja kertoisi jotain sellaista, joka nostattaisi heidän omia tunteitaan. Kertojan kunnioittamista harjoitellaan ryhmän opetustilanteissa. Kenenkään tarinasta ei väännetä vitsiä eikä sitä vääristellä. Jos tarina on hauska, voi myös ilmaisu olla humoristinen, sillä silloin se voi olla tarinan hengen mukaista. Ohjaaja pitää myös huolen siitä, että kertoja kertoo vain itsestään, eikä käytä tilaisuutta toisten nolaamiseen kertomalla jostakusta toisesta. Minäkin olen kertoja, minulla on samanlainen tai erilainen tarina kuin äsken kerrottu. Kun ihminen siirtyy tarinoiden kuuntelemisesta tarinan kertojaksi, hän liittyy yhteisöön toisella tavalla, vaikka ei kertoisikaan tarinaansa ääneen. Tarkkailijasta tulee osa yhteisöä, joka ei katsele tapahtumia enää ulkopuolelta. (Pearson 1999, 31) Deborah Pearsonin (1999, 31) mukaan halu kertoa oma tarinansa, esiin astuminen, on suuren rohkeuden hetki. Kun kertoja kertoo tarinaansa ohjaajalle ja ohjaaja kyselee kysymyksiä ja välittää ymmärrystä, kertojan on mahdollista ymmärtää tarinaansa eri tavalla kuin aikaisemmin. Tarinan näkeminen lavalla näyttelijöiden esittämä antaa kertojalle mahdollisuuden katsoa omaa tarinaansa ulkopuolisena henkilönä. Omaan elämään liittyvien tarinoiden näkeminen ulkopuolelta auttaa ihmistä arvioimaan ja jäsentämään tekemiään valintoja uudelleen. 3.5 Tarinateatteri yhteisöllisenä kokemuksena Taide ei yksinään riitä. Tarinateatteri on myös vuorovaikutuksellinen sosiaalinen tapahtuma. (Salas 1997, Foxin 1999, 22 mukaan). Tarinateatteri-esitys on parhaimmillaan dialogi. Seuraava tarina vastaa, tai lisää jotain edelliseen. Tarinateatteri kohtelee ihmisiä tasa-arvoisesti. Kaikilla on mahdollisuus tulla kuulluksi ja jokainen tarina on yhtä tärkeä, kertojasta ja tarinan sisällöstä riippumatta. Esityksen lopuksi ohjaaja voi tutkia esityksen kulkua ja kiinnittää yleisön huomion siihen, minkälainen matka edettiin tarinateatterin avulla. Yleensä kunkin esityskokonaisuuden viimeisenä tarinana ohjaaja pyytää näyttelijöitä esittämään vielä yhteenvedon siitä, millaisia tarinoita esityksen aikana on nähty. Näin yleisö näkee vielä uudelleen omien tarinoidensa ja muiden tarinoiden väliset suhteet. 14

15 Tarinateatteri on menetelmä, joka mahdollistaa menneisyyden ja nykyisyyden tutkimisen ja tulevaisuuden kuvittelemisen. Se mahdollistaa yhteisen ymmärryksen kehittymisen yhteisössä. Tämä tapahtuu näkemällä ja kuulemalla erilaisia ja samanlaisia ajatuksia, tunteita, mielikuvia ja kokemuksia. Yhteisön on mahdollista sen avulla ymmärtää todellisuuden kirjoa kokiessaan tarinat rinnakkain esitettynä. Yhteisön on mahdollista myös kehittää käsitystään itsestään ja toisista, yhteiskunnasta ja maailmasta. Tarinateatteri luo tarinoita. Ihmiset haluavat kertoa tarinansa, toiset kuuntelevat mielellään ja kuunteleminen tuo heille mieleen omia tarinoita. Oppimista tapahtuu sekä kertomalla että kuuntelemalla (Pearson 1999, 31-32). Tarinateatterin keskeisimpiä tavoitteita ja tehtäviä on tarjota yleisölle kokemus kuulluksi tulemisesta sekä asioiden näkyväksi tekemisestä. Tarinoiden esittäminen näyttämöllä auttaa yleisöä tarkastelemaan omia keskinäisiä suhteitaan uudessa valossa. Esimerkiksi koulukiusatun oppilaan kertoman tarinan näkeminen saattaa herättää kiusaajien mielessä ajatuksia siitä, miltä kiusatuksi tuleminen tuntuu. Oman tarinan tunnistamisprosessi ja toisten tarinoiden todistaminen toimivat eräänlaisena yhteisöllisenä uudistumisena (Fox 1999, 16). Yleisön jäsenet saavat uutta tietoa toisistaan kuuntelemalla muiden tarinoita ja tätä kautta tutustuvat toisiinsa paremmin. Esitys voi myös nostattaa pintaan yleisön jäsenten välisiä keskeneräisiä asioita ja auttaa niiden eteenpäin käsittelemisessä. Ohjaajan vastuulla on antaa yleisön jäsenille tasapuolinen mahdollisuus tulla kuulluksi ja näyttelijöiden vastuulla on esittää kuullut tarinat, tehdä tarinat näkyviksi, ketään loukkaamatta kunnioittamisen periaatetta noudattaen. 3.6 Tarinateatteri tekijän näkökulmasta Tarinateatterinäyttelijän ensisijainen tehtävä on opetella kuuntelemaan ja kunnioittamaan jokaista tarinaa. Ventovieras ihminen luottaa meihin niin paljon, että kertoo kipeitäkin asioitaan ja antaa kaiken ehdoitta meille: tehkää tastä tarina. Se on mielettömän suuri luottamuksen osoitus. (Kääriäinen 1999, 99). Tarinateatterissa kaikki näytteleminen tapahtuu improvisaationa, eli ennalta suunnittelematta. Näyttelijät kuulevat kertojan tarinan ensimmäistä kertaa, eikä heillä näin ollen voi olla valmista konseptia tarinan näyttelemiseksi. Tarinan improvisointi ei voi tapahtua miten sattuu, vaan on kuunneltava ja löydettävä jokaisen tarinan faktat (Kääriäinen 1999, 99). Opitut tekniikat tuovat näyttelijälle tietynlaisen turvallisuuden tunteen, joka edesauttaa rohkeutta luottaamaan omaan improvisaatiokykyyn. Esitettävän tarinan kulkuun vaikuttaa aina myös muiden näyttelijöiden tekemät valinnat ja suoritukset. Näyttelijöiden tulee kuunnella toisiaan ja muusikkoa 15

16 valppaasti, jotta esityksestä tulee eheä kokonaisuus. Näyttelijöiden tulee olla avoimia toisten antamille impulsseille, eli tarttua siihen, mitä toinen on tekemässä ja viedä sitä omalla panoksella eteenpäin. Näyttelijä voi huomata tarinan lopussa, että tarinan kulku olikin täysin erilainen kuin hän oli alussa itse ajatellut. Tarinateatterissa esiintyjän menestyksen tunnusmerkin voidaan sanoa olevan spontaanius. Spontaanius on liitoksissa toimintaan ja eleeseen. (Fox 1994, 79). Näyttelijän on tärkeää pystyä näyttelemään spontaanisti ja ajattelematta, eli heittäytyä tarinan kuljetettavaksi omaan ja muiden näyttelijöiden intuitioon luottaen. Näyttelijän tulee luottaa vaistoonsa sekä ryhmän ammattitaitoon, vaikka esityksen aikana tuntuisikin siltä, ettei itse pysty tavoittamaan kertomuksen ydintä. Joskus näyttelijän ilmaisema tunne siitä, ettei hän pysty tekemään yhtään mitään, on juuri se tunne mitä kertoja on tarinallaan tarkoittanut. Tarinateatterin periaatteiden mukaan näyttelijän suoritukseen ei myöskään saisi vaikuttaa hänen omat henkilökohtaiset mielipiteensä, kokemuksensa tai ennakkoasenteensa. Omien kokemusten ja mielipiteiden sivuuttaminen onkin yksi tarinateatterinäyttelijälle haasteellisimmista asioista. Näyttelijän ammattitaitoa koetellaan, kun kerrottu tarina muistuttaa vahvasti jotakin hänen omassa elämässään koettua tapahtumaa. Joskus roolin ja oman elämän välillä voi olla kivuliaita yhteneväisyyksiä (Salas 1996, 46). Esimerkiksi, jos kertoja kertoo jonkin hänelle rakkaan ihmisen tapaturmaisesta kuolemasta, voi näyttelijän olla vaikeaa tehdä tarinaa, mikäli hänen omassa lähipiirissään on tapahtunut vastaavanlaista. Toisaalta omaa elämää sivuavan tarinan näytteleminen voi toimia myös terapeuttisena kokemuksena ja auttaa näyttelijää käsittelemään jotakin henkilökohtaista kokemusta. Tarinateatterinäyttelijällä on mahdollisuus kieltäytyä roolista, mikäli se tuntuu liian vaikealta (Salas 1996, 46). Kokeneet näyttelijät kuitenkin kieltäytyvät harvoin vaikeistakaan rooleista, sillä he osaavat erottaa henkilökohtaisen tunnemaailmansa esittämästään roolista. Vaikean roolin näytteleminen on myös hyväksi näyttelijän omalle kehitykselle, sillä siitä suoriutuminen tuo mukanaan varmuutta ja itseluottamusta näyttelijänä. Jokaisen esityksen jälkeen ryhmä myös purkaa tekemänsä esityksen ja keskustelee sen herättämistä tunteista. Näyttelijä voi myös kokea roolin vaikeaksi, mikäli se on liian kaukana näyttelijän omasta kokemuksesta, tai persoonallisuudesta (Salas 1996, 47). Mikäli kertojan ja näyttelijän maailman kuvat poikkeavat huomattavasti toisistaan, voi näyttelijällä herätä tunne, ettei hän kykene samaistumaan kertojaan tai tämän tarinaan. Esimerkiksi vahvasti uskonnollisen 16

17 ihmisen uskovaisuuteen liittyvän tarinan esittäminen voi tuntua hankalalta, jos näyttelijän omat kokemukset suhteessa uskonnollisuuteen ovat huomattavasti eriävät. Hyvä tarinateatteriohjaaja osaakin huomata tarinasta sellaiset seikat, jotka ovat näyttelijöille vaikeita ja ohjata kertomusta kysymyksillään sellaiseen puoleen tarinasta, joihin näyttelijät voivat tarttua ilman ristiriitaisuuden tunnetta. Kaikissa tarinoissa on aina elementtejä, jotka ovat ihmisille tuttuja ja jotka voi esittää sekä kertojaa, että näyttelijän omaa arvomaailmaa kunnioittaen. 3.7 Tarinakattila-projekti Seuraavat tiedot Tarinakattila-projektista on referoitu Tarinakattilaprojektin esitteestä sekä projektin Toimintasuunnitelma :sta. Tarinakattila on Raha-automaattiyhdistyksen (RAY) rahoittama kolmivuotinen ( ) projekti nuorille (12-20v.) kasvusta ja kasvun kivuista Pirkanmaan alueella. Taustajärjestönä on Pirkanmaan ihmissuhdetyö ry. Projekti tarjoaa nuorille mm. ryhmiä, tarinateatteriesityksiä ja teematyöskentelyä. Ryhmiä kootaan eri yhteistyötahojen kanssa ja niissä nuorille on mahdollisuus käsitellä asioitaan luottamuksellisesti. Työtapoina käytetään tarinateatteria ja toiminnallisia menetelmiä. (Tarinakattila-esite) Tarinakattila-projekti on kokeellinen projekti, jossa tutkitaan, miten tarinateatteri menetelmänä on parhaiten hyödynnettävissä nuorten maailmaan auttaen nuoria heidän kasvussaan kohti aikuisuutta. Yleistavoitteena on antaa nuorille mahdollisuus tutkia, jäsentää ja jakaa omaa käsitystään maailmasta, itsestään ja muista ihmisistä tarinateatterin ja luovan ryhmätoiminnan keinoin. Ratkaisuja arjen tilanteisiin etsitään siis narratiivisen lähestymistavan, tarinoiden kertomisen ja rakentamisen avulla; esim. koulukiusaamisen, päihteidenkäytön ja aikuistumisen kysymysten käsittely turvallisella ja omia selviytymismalleja vahvistavalla tavalla. Työskentelyn keskipisteenä ovat aina nuoren omat henkilökohtaiset tarinat. Tarinakattila-projektissa työskennellään nuorten kanssa suoraan ja välillisesti. Suoralla työskentelyllä tarkoitetaan nuorten omia ryhmiä, teemallisia projektikouluttajan ohjaamia työskentelyjä, esim. luokalle tai muulle nuorten ryhmälle, sekä nuorille suunnattuja tarinateatteriesityksiä. Nuortenryhmien jaksot ovat kestoltaan eripituisia, pääasiassa projektikouluttajan ja opiskelijan yhdessä vetämiä tietyn yhteisen viitekehyksen, esim. 17

18 kouluvaikeuksia, päihteiden väärinkäyttöä, koulukiusausta tms. omaavia nuorten ryhmiä, murrosiässä oireilevia tyttöjen tai poikien ryhmiä jne. Ryhmät ovat koolla ennalta sovitun ajan. Yhteistyökumppanien kanssa tutkitaan, minkä tyyppiselle ryhmälle on tarvetta ja etsitään yhdessä ryhmään sopivat nuoret. Yhteistyötä voidaan tehdä myös niin, että nuorten ryhmää vedetään yhdessä yhteistyökumppanin kanssa käyttäen hyväksi molempien ammattitaitoa. Ryhmissä työskennellään tarinateatterin keinoin ja sitä ryhmän kykyjen ja tarpeiden mukaan soveltaen. Ryhmien tavoitteena on tukea ja vahvistaa nuoria heidän elämäntilanteissaan ja auttaa heitä kohtaamaan ja käsittelemään niitä elämänsä asioita, jotka estävät heitä toteuttamasta mahdollisuuksiaan. Tarinateatteri ryhmämenetelmänä auttaa nuoria ilmaisemaan ajatuksiaan, tunteitaan ja tarinoitaan, kasvattaa nuoren luottamusta toisiin ihmisiin ja ennen kaikkea omaan itseensä ja omiin kykyihinsä. Tarinateatterin tekemisen myötä nuori saa kokemuksia kuulluksi tulemisesta, hän saa rohkaisua itseilmaisuunsa ja kokemuksen siitä, miten voi itse olla auttamassa oman työskentelyn kautta muita ryhmäläisiä. Teematyöskentely on tilattavissa valmiille ryhmille ja on kertaluonteinen kestoltaan 2 5 tuntia. Menetelmät ovat samat kuin edellä on mainittu. Teema voi vaihdella ja se liittyy yleisesti nuoren kykyyn tehdä valintoja. Tavoitteena on laajentaa nuorten ymmärrystä aiheesta, antaa mahdollisuus tutkia ja jakaa omia käsityksiään ja löytää uusia näkökulmia ja oivalluksia asiaan yksin ja ryhmässä. Tarinateatteriesityksiä on mahdollista tilata kouluihin tai muihin nuoria kokoaviin yksiköihin, jotka haluavat käyttää tarinateatterimenetelmää jonkun yleisesti nuoria tai kyseistä nuorten yhteisöä koskevan teeman käsittelyyn. Tarinakattila-projektin välillinen vaikuttaminen tapahtuu kouluttamalla esiintyvä ryhmä, jolle annetaan mahdollisuus osallistua myös nuorten ryhmien vetämiseen. Tarinakattila-projektin rahoitus tulee Raha-automaattiyhdistyksen C-projektiavustuksena. Vuosittaiseksi summaksi on arvioitu euroa sen kolmivuotisen keston ajan. Projektin taustalla juridisena ja asioista päättävänä ryhmänä toimii Pirkanmaan ihmissuhdetyö ry:n hallitus. Projektille on palkattu yksi puolipäiväinen työntekijä, jonka tehtävänä on kehittää, suunnitella ja toteuttaa projekti luovalla ja asianmukaisella tavalla. (Harilo 2003a). 18

19 4. SOSIOKULTTUURINEN INNOSTAMINEN Sosiokulttuurisen innostaminen syntyi sekä käsitteenä (animation sosioculturelle) että toimintana toisen maailmansodan jälkeisenä aikana Ranskassa. Varsinaisena ammattina innostaminen syntyi 60-luvulla vapaaehtoistyön pohjalta. Myös Unesco otti käsitteen omakseen 60-luvulla ja siitä lähtien innostaminen alkoi voimakkaasti levitä aluksi lähinnä ranskaa puhuvissa maissa Euroopassa, Kanadassa ja Latinalaisessa Amerikassa. Espanjassa sosiokulttuurinen innostaminen (animación sosiocultural) sai alkunsa Kataloniasta ja Baskimaasta, josta se levisi 1970-luvulla koko maahan. Brasilialaisen Paulo Freiren ajatusten tunnetuksi tekeminen 60-luvulta lähtien vaikutti vahvasti innostamisen leviämiseen muun muassa juuri Espanjassa. Freireläinen vapautuksen pedagogiikka (educación liberadora) samoin kuin laajemmin koko latinalais-amerikkalainen sosiaalipedagoginen näkökulma onkin perusluonteeltaan sosiokulttuurista innostamista. (Kurki 2000, 12; Hämäläinen & Kurki 1997, ). Sosiokulttuurisen innostamisen, enimmäkseen ranskan- ja espanjankielisinä julkaistuja, perusteoksia on suomennettu erittäin vähän. Suomalaisista tutkijoista sosiokulttuuriseen innostamiseen on perehtynyt eniten tutkija Leena Kurki. Tässä tutkimuksessa on teoreettisena lähteenä sosiokulttuurisen innostamisen osalta etupäässä käytetty Leena Kurjen teosta Sosiokulttuurinen innostaminen (2000). 4.1 Sosiokulttuurisen innostamisen käsite Innostaminen on ammatillista toimintaa, jonka tiedeperusta löytyy sosiaalipedagogiikasta (Hämäläinen & Kurki 1997, 196). Useimmat innostamisen määrittelyt juurtuvat käsitteen etymologiaan. Innostaminen (animation, animación) tulee latinankielisestä sanasta anima, joka tarkoittaa elämää ja elähdyttämistä. Toisaalta käsite voidaan johtaa myös käsitteestä animus, jolloin yhteydet motivaatioon ja liikkeeseen ovat ilmeiset. Käsitteellä on ikään kuin kaksoismerkitys; toisaalta antaa elämä ja toisaalta asettua suhteeseen. Sanan innostaminen alkuperäinen merkitys on siis elämän antamista, toimintaan motivoitumista, suhteeseen asettumista ja yhteisön puolesta toimimista (Kurki 2000, 19). Sosiokulttuurisen näkökulman perusajatus on, että sosiokulttuuriset keinot luodaan viestinnän avulla ja välitetään eteenpäin myös viestinnän avulla. Kykymme viestiä, olla vuorovaikutuksessa muiden ihmisten kanssa, 19

20 antaa meille mahdollisuuden kysyä muilta ja lainata ja vaihtaa tietoja ja valmiuksia (Säljö 2001, 20-32). 4.2 Sosiokulttuurisen innostamisen periaatteet Sosiokulttuurinen innostaminen on kaikkien niiden toimenpiteiden yhdistelmä, jotka luovat sellaisia osallistumisen prosesseja, joissa ihmiset kasvavat aktiivisiksi toimijoiksi yhteisöissään. Se on toimintaa, johon ihmiset ryhtyvät vapaasta halustaan, eli se on prosessi, joka aktiivisten ja edistyksellisten elementtien avulla kääntyy positiiviseen evoluutioon, kehitykseen. (Kurki 2000, 20; Hämäläinen & Kurki 1997, 204). Innostamisen tavoitteet määräytyvät yksilöiden ja sosiaalisten ryhmien tarpeiden, toiveiden ja ongelmien perusteella. Myös tiedostamattomat tarpeet yritetään saada tiedostetuiksi ja ymmärretyiksi. Innostaminen suuntautuu sekä ryhmään, että jokaiseen ryhmän jäseneen ja tähtää pysyvien muutosten aikaansaamiseen yksilöiden, ryhmien ja yhteisöjen sosiaalisessa todellisuudessa. Innostaminen on tiedostavaa ja tahdonalaista toimintaa, joka on aina enemmän tai vähemmän sitoutunut inhimillisen kehittymisen ja täydellistymisen kysymyksiin. Vaikka innostamisella on selvä pedagoginen perusta ja kasvatuksellisia päämääriä, on sen rakenteessa aina läsnä myös spontaanisuus, vapautus, ilmaisun herkkyys ja itsetoteutus. Tästä johtuen sosiokulttuurisen innostamisen suurena vaarana onkin toisaalta ajautuminen pinnallisuuteen ja pelkkään improvisaatioon. (Hämäläinen & Kurki 1997, ). Sosiokulttuurisen innostamisen sisältöä määriteltäessä on kaikkien määritelmien ytimessä Kurjen (2000, 19) mukaan ajatus siitä, että innostaminen on tapa elähdyttää ihmisten herkistymisen ja itsetoteutuksen prosessia. Se herättää ihmisten tietoisuutta, organisoi toimintaa ja saa ihmiset liikkeelle. Innostaminen suuntautuu sosiaalisen kommunikaation edistämiseen, ihmisten välisen vuorovaikutuksen lisäämiseen ja subjektien välisen suhteen kehittämiseen. Sen avulla pyritään luomaan sosiaalisen transformaation mahdollistavia tilanteita eli pyritään parantamaan ihmisten elämän laatua. Sosiaalinen transformaatio on yksi innostamisen keskeisimpiä käsitteitä, jossa on kyse laadullisesta muutoksesta, joka suuntautuu ihmisten, heidän yhteisöjensä ja yhteiskuntiensa elämän laadulliseen parantamiseen. (Kurki 2000, 19-20). Sosiokulttuurisella innostamisella pyritään antamaan jokaiselle ihmiselle mahdollisuus löytää itsensä ja osallistua täydesti ryhmänsä ja yhteisönsä elämään. Innostaja auttaa osaltaan 20

21 ihmisiä löytämään erilaisia vuorovaikutuksen ja yhteisymmärryksen kanavia. Innostamisella pyritään lisäksi synnyttämään sellaisia ihmissuhteita, joissa kunnioitetaan jokaista ja hyväksytään sellaiset arvot, uskonto ja tausta, mikä ihmisellä kulloinkin on. Sosiokulttuurisen innostamisen tavoitteena on myös saada ihmiset tietoisiksi historiallisesta roolistaan omassa yhteisössään, yhteiskunnassaan ja maailmassa. Innostamisella pyritään saamaan ihmiset tietoisiksi siitä, että heidän toimintansa omassa arjessaan ja lähiyhteisössään liittyy laajempaan yhteisölliseen ja yhteiskunnalliseen toimintaan. (Hämäläinen & Kurki 1997, 205; Kurki 2000, 20). Innostaminen pyrkii siis antamaan ihmisille mahdollisuuden kuulua johonkin ja avartaa käsityksiään erilaisista asioista, sekä vapautua elämään mahdollisimman täydesti ja tasapainoisesti omassa sosiaalisessa todellisuudessaan (Hämäläinen & Kurki 1997, 205). 21

22 5. INNOSTAVA TEATTERI 5.1 Tarinateatteri sosiokulttuurisen innostamisen menetelmenä Innostamisen tärkeimmät toimintamuodot ovat kasvatukselliset, kulttuuriset ja taiteellisen ilmaisun aktiviteetit, sekä sosiaalinen ja vapaa-ajan virkistyksellinen toiminta. (Ander-Egg 1997, Kurjen 2000, 137 mukaan). Tarinateatterin käyttämistä sosiokulttuurisen innostamisen menetelmänä ei ole tutkittu, mutta tavallisen teatterin lisäksi on sosiokulttuurisen innostamisen välineenä Kurjen (2000, 141) mukaan käytetty mm. katuteatteria, väittelyteatteria, sosiodraamaa ja improvisaatioteatteria. Kurjen (2000, 140) mukaan teatteri on vahva väline innostamisessa, sillä sen avulla tuotetaan jaettua kiintymistä ja iloa, se kasvattaa persoonallista vastuuta, auttaa tuottamaan ja ymmärtämään ideoita, sekä asettamaan niitä vastakkain. Taide eri muotoineen onkin yksi innostamisen keskeisimpiä menetelmiä. Taiteen avulla ihmiset voivat osallistua monipuoliseen ilmaisulliseen toimintaan ja saavat luovasti ilmaista arvojaan ja ajatuksiaan. (Kurki 2000, 139). Tarinateatterissa osallistuminen tapahtuu tarinoiden kautta. Tarinan kertoja käsikirjoittaa oman tarinansa kertomalla sen siinä järjestyksessä kuin itse haluaa. Kertoja myös valitsee näyttelijät tarinaansa ja saa myös lopuksi antaa kritiikkiä ja palautetta siitä, miten hänen tarinansa esitettiin. Tarinateatterissa näytteleminen on improvisaatiota eikä kertojan tarinaa aina tavoiteta. Jos näyttelijät eivät löytäneet kertojan tarinan ydintä eikä kerrottu ole tullut ilmi halutulla tavalla, voidaan tarina esittää uudelleen. Sosiokulttuurisessa innostamisessa teatterille tunnusomaista on kommunikaation synnyttäminen, joka on ensimmäinen vaihe matkalla tiedostamiseen ja yhteisön itseorganisoitumiseen. Lisäksi teatterin keinoin helpotetaan ja luodaan kohtaamisia. (Kurki 2000, 140). Tarinateatteri poikkeaa vahvasti perinteisestä teatterista, mutta omaa samoja vahvuuksia sosiokulttuurisen innostamisen välineenä. Erityisesti arvojen ja ajatusten julkituojana tarinateatteri astuu näyttävästi esiin. Tarinateatteri tarjoaa ihmisille mahdollisuuden kertoa omia tarinoitaan sekä jakaa kokemuksiaan ja ajatuksiaan muiden ihmisten kanssa. Asioista keskustellaan avoimesti ja julkisesti. Jokaisella yleisön jäsenellä on oikeus puhua asioistaan ja kertoa oma tarinansa kenenkään sitä estämättä. Tarinateatteriesitys antaa näin mahdollisuuden vapaalle ihmisten väliselle sosiaaliselle kommunikaatiolle ja soveltuu siis sosiokulttuurisen innostamisen menetelmäksi, kun pyritään 22

23 sosiaalisen kommunikaation edistämiseen, ihmisten välisen vuorovaikutuksen lisäämiseen ja subjektien välisen suhteen kehittämiseen. Kertomuksia kuunnellessaan yleisö kuulee tarinoita, jotka ovat samanlaisia tai erilaisia kuin heidän omat kokemuksensa ja tarinansa. Yhteneväisyyksien ja eroavaisuuksien kuuntelemisessa tapahtuu oppimista. (Pearson 1999, 33). Hyvin valittu teema ja ohjaajan ammattitaito edistävät yleisön muodostaman yhteisön keskinäisten suhteiden positiivista kehitystä. Yhteisön jäsenet oppivat esityksen aikana toisistaan uutta, kuulevat uusia yksityiskohtia jo tuttuihin tarinoihin sekä kuulevat, miten joku toinen yhteisön jäsen on tietyn asian kokenut. Esityksen aikana yhteisö käyttää ja kehittää inhimillisiä kykyjään: mm. herkistyminen, jakaminen, tutkiminen ja kunnioittaminen, jotka ovat Kurjen (2000, 138) mukaan osa sosiokulttuurisen innostamisen ilmaisullisten aktiviteettien kehittämistehtävää. Samalla tarinateatteri pyrkii tarjoamaan yksilölle mahdollisuuden osallistua täydesti yhteisönsä elämään antamalla hänelle mahdollisuuden ilmaista mielipiteitään. Tarinateatteri auttaa myös osaltaan ihmisiä löytämään erilaisia vuorovaikutuksen ja yhteisymmärryksen kanavia ja pyrkii edistämään sellaisia ihmissuhteita, joissa kunnioitetaan jokaista ja hyväksytään sellaiset arvot, uskonto ja tausta, mikä ihmisellä kulloinkin on. Vuorovaikutuksen ja yhteisymmärryksen kanavien etsiminen, yhteisön jäsenten välisen kunnioittamisen ja hyväksymisen edistäminen ovat myös sosiokulttuurisen innostamisen keskeisiä tavoitteita. (Hämäläinen & Kurki 1997, 205). Teatteri on taidemuoto, mutta se toimii myös inhimillisten suhteiden ja yhteiskunnallisen tilanteen oivaltamisen muotona. Syntetisoimalla kulttuuriset, taiteelliset, kasvatukselliset sekä sosiaaliset elementit, on teatterillla samat perustavoitteet kuin innostamisella: johdattaa osallistujat toimintaan, kehittää autonomian tasoa ja saa aikaan sen, että ihmiset astuvat ulos passiivisuudestaan, asettuvat suhteisiin toistensa kanssa. (Kurki 2000, 141). Tarinateatterin avulla jokaisella yksilöllä on mahdollisuus käsitellä itseään koskevia kysymyksiä muiden ihmisten kautta. Muut toimivat ikäänkuin peilinä, josta yksilö pystyy peilaamaan omaa elämäänsä suhteessa muihin, suhteessa yhteisöön. Ihmiset ovat perusluonteeltaan sosiaalisia ja tarpeemme olla vuorovaikutuksessa muiden ihmisten kanssa luo meille tarpeen kertoa tarinoita elämästämme. Tarinateatteriesityksessä pyritään luomaan tilaisuus vapaalle vuorovaikutukselle, tilaisuus tasavertaiselle ja turvalliselle kommunikaatiolle, jossa jokaisella on oikeus omaan tarinaansa, mutta myös mahdollisuus ja oikeus kuulla tarinoita muiden ihmisten elämistä. 23

24 5.2 Tarinateatteri nuoren kasvun tukena Kehityspsykologian mukaan nuoruuden kehitystehtäviä ovat: oman ruumiin hyväksyntä ja käyttö, kypsä suhde molempiin sukupuoliin, oman sukupuolen mukainen rooli, tunne-elämän itsenäisyys, valmius perheen perustamiseen, moraali, arvomaailma ja sosiaalinen vastuu. (Vilkko-Riihelä & Laine 2005, 100). Nuoruus on siis elämänvaihe, jossa nuori joutuu pohtimaan monenlaisia kysymyksiä ja asioita, joilla on suuri merkitys kasvussa kohti aikuusuutta. Nuoruuden mukanaan tuomat asiat eivät ole yleensä helppoja: vastuun ottaminen, velvollisuudet ja itseä koskevien päätösten teko elämänvaiheessa, jossa ei enää olla lapsi, mutta ei vielä aikuinenkaan, on usein suuren hämmennyksen aikaa. Vilkko-Riihelän & Laineen (2005, 116) mukaan nuoren mahdollisuuus tehdä paljon tulevaisuuttaan koskevia päätöksiä antaa paljon henkistä liikkumatilaa, mutta aiheuttaa monille ahdistusta. Tarinakattila-projektin tarkoituksena oli tukea nuorta näissä ahdistuksen hetkissä tarinateatterin keinoin. Nuorille annettiin mahdollisuus tutkia, jäsentää ja jakaa omaa käsitystään maailmasta, itsestään ja muista ihmisistä kuulla ja tulla kuulluksi. Sosiokultturisella innostamisella pyritään parantamaan ihmisten elämänlaatua (Kurki 2000, 19). Tämä vaatii jokaisen henkilökohtaista tarttumista vaikeisiin asioihin ongelmia ei voi ratkaista toisen ihmisen puolesta. Ihmisten auttaminen itseapuun ja siinä tarvittavan subjektiuden lisääminen on keskeistä sosiaalipedagogisessa työssä. Tarkoitus on auttaa ihmisiä näkemään niitä mahdollisuuksia, joita heillä on vaikuttaa omaan elämänkulkuunsa yksilöinä ja yhteisöinä. Subjektiuden vahvistamisella ymmärretään itsetoteutusta jokapäiväisessä elämässä, itsenäisyyttä, vastuun ottamista, toimimista moraalisena persoonallisuutena, tietoista itsensä kehittämistä ja omaan elämänkulkuun vaikuttamista. (Hämäläinen 1999, 61). Seuraavassa tarkastelemme tarinateatterin vahvuuksia ja haasteita nuoren kasvun tukijana, subjektiuden lisääjänä, Tarinakattila-projektin esiintyvän ryhmän esitysten pohjalta tehtyjen havaintojen valossa. Havaintojamme jäsennämme tarinateatterin kahden keskeisen yhteisen periaatteen, kuulluksi tulemisen ja näkyväksi tekemisen avulla, jotka ovat kiinteä osa myös sosiaalipedagogista ajattelua sosiokulttuurisen innostamisen taustalla. Omien havaintojemme ja teoriatiedon tukena esittelemme nuorten palautteista (Liite 1) kerättyjä nuorten kokemuksia tarinateatterista. Palautteista kerätyt nuorten kokemukset on merkitty kursivoituina. 24

25 5.2.1 Kuulluksi tuleminen Oli tosi kiva kertoa juttuja. Hei! Inhimillisen olennon on tärkeää kokea oma olemassaolonsa oikeutetuksi ja tulla hyväksytyksi sellaisena kuin hän pohjimmiltaan on. On tärkeää saada ilmaista mielipiteensä, ajatuksensa ja tunteensa ympäröivälle maailmalle ja kokea ympäröivän todellisuuden hyväksyntä omaa yksilöllistä persoonaa kohtaan. Omaa minuuttaan rakentavat nuoret ovat erityisen herkkiä hyväksytyksi tulemisen kokemuksen suhteen. Nuori ihminen tekee jatkuvasti huomioita maailmasta ja ihmisyydestä, muodostaa mielipiteitään ja vertailee niitä muiden ihmisten, etenkin muiden nuorten, mielipiteisiin. Nuoren ihmisen persoonallisuus on vielä hauras ja sen tasapainoisen kehityksen tukemiseksi on erityisen tärkeää välittää tälle persoonalle viesti siitä, että hän on ajatuksineen tärkeä, kallisarvoinen ja että hänet hyväksytään mielipiteineen osaksi ympäröivää todellisuutta. Nuorten palautteissa oli monella nuorella jäänyt esityksestä mieleen erityisesti kokemus siitä, että heidän mielipiteitään ja ajatuksiaan oli kuultu. En sanonut mitään, oli vaikeeta kun oli niin iso porukka. Tehdessämme tarinateatteria nuorille yleisöille panimme merkille jokaisessa esityksessä vallitsevan ryhmäpaineen, joka liittyy olennaisesti juuri edellä mainittuun nuoren ihmisen tekemään vertailuun omien ja muiden ihmisten mielipiteiden ja ajatusten välillä. Etenkin esitysten alkuvaiheessa nuoret olivat yleensä hyvin pidättyväisiä ja arkoja kertomaan tarinoita muiden nuorten kuullen. Kertojat vilkuilivat muita nuoria ja selvästi tarkkailivat muiden reaktioita suhteessa omaan tarinaansa. Mikäli esimerkiksi yleisön joukosta kuului naureskelua sellaisessa kohdassa tarinaa, missä nuori ei itse kokenut tarinaa hauskaksi, moni nuori vetäytyi takaisin kuoreensa, piti tarinansa pintapuolisena, tai jätti sen kokonaan kertomatta. Nuoret pelkäävät naurun alaiseksi joutumista paljon enemmän kuin oman persoonansa suhteen varmemmat aikuiset. Herkissä kohdissa tarinaa moni nuori vastasi ohjaajan esittämiin tarkentaviin kysymyksiin sanoilla en tiedä, tai muilla omaa tarinaa vähättelevillä ilmauksilla. On yleistä, että tarinateatteriesityksissä tarinat jäävät pintapuolisiksi, jos luottamus muihin ihmisiin tai oman tarinan arvoon ei ole kehittynyt tarpeeksi vahvaksi. Varsinkin nuorelta ihmiseltä omien asioiden ja tarinoiden kertominen vaatii ajoittain suunnatonta rohkeutta ja luottoa siihen, että hänen tarinaansa kunnioitetaan täysin. Tässä kohtaa ohjaajan ammattitaidon merkitys on erityisen suuri. Ohjaajan vastuulla on pitää esityksen tunnelma 25

Suomen lasten ja nuorten säätiö Myrsky-hanke projektipäällikkö Riikka Åstrand. Valtakunnalliset sjaishuollon päivät Tampere 2.10.

Suomen lasten ja nuorten säätiö Myrsky-hanke projektipäällikkö Riikka Åstrand. Valtakunnalliset sjaishuollon päivät Tampere 2.10. Suomen lasten ja nuorten säätiö Myrsky-hanke projektipäällikkö Riikka Åstrand Valtakunnalliset sjaishuollon päivät Tampere 2.10.2013 MYRSKY-HANKE mahdollistaa nuorille suunnattuja, nuorten omia voimavaroja

Lisätiedot

KASVUN TUKEMINEN JA OHJAUS

KASVUN TUKEMINEN JA OHJAUS TURUN AIKUISKOULUTUSKESKUS Kärsämäentie 11, 20360 Turku puh. 0207 129 200 fax 0207 129 209 SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA NÄYTTÖTUTKINTO AMMATTITAIDON ARVIOINTI KASVUN TUKEMINEN JA

Lisätiedot

ESSENTIAL MOTION OHJAAJAKOULUTUS

ESSENTIAL MOTION OHJAAJAKOULUTUS 1/6 ESSENTIAL MOTION OHJAAJAKOULUTUS Perusopetusjakson sisältö, 1. ja 2. vuosi Essential Motion kokemuksena Essential Motionin tarkoitus on luoda ilmapiiri, jossa ihmisillä on mahdollisuus saada syvä kokemuksellinen

Lisätiedot

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus.

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. Ympäristö a. Tässä jaksossa ympäristö rakennetaan pedagogiikkaa tukevien periaatteiden mukaisesti ja

Lisätiedot

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset 1. Ohjaustyylit on hyvä tunnistaa itselleen ominaiset tavat ohjata opiskelijoita. on hyvä osata joustavasti muuttaa ohjaustyyliään erilaisiin tilanteisiin ja erilaisille opiskelijoille sopivaksi. Seuraavaksi

Lisätiedot

2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu

2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu 2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu Jokaisella lapsella tulisi olla itsestään kuva yksilönä joka ei tarvitse ulkopuolista hyväksyntää ympäristöstään. Heillä

Lisätiedot

Musiikkipäiväkirjani: Maalataan, kirjoitetaan ja luetaan musiikkia (PWR1) Valitaan värejä, kuvia tai symboleja erilaisille äänille.

Musiikkipäiväkirjani: Maalataan, kirjoitetaan ja luetaan musiikkia (PWR1) Valitaan värejä, kuvia tai symboleja erilaisille äänille. Musiikkipäiväkirjani: Maalataan, kirjoitetaan ja luetaan musiikkia (PWR1) Valitaan värejä, kuvia tai symboleja erilaisille äänille. Musiikkipäiväkirjani: Maalataan, kirjoitetaan ja luetaan (PWR1) Valitaan

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8. Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto

Lisätiedot

Struktuurista vuorovaikutukseen. Tietotekniikka- ja kommunikaatiokeskus, Kaisa Laine, puheterapeutti

Struktuurista vuorovaikutukseen. Tietotekniikka- ja kommunikaatiokeskus, Kaisa Laine, puheterapeutti Struktuurista vuorovaikutukseen Tietotekniikka- ja kommunikaatiokeskus, Kaisa Laine, puheterapeutti Termeistä Ihminen, jolla on puhevamma = ei pärjää arjessa puhuen, tarvitsee kommunikoinnissa puhetta

Lisätiedot

Sinulle, joka työskentelet ryhmien kanssa.

Sinulle, joka työskentelet ryhmien kanssa. Sinulle, joka työskentelet ryhmien kanssa. ( Sovellusalueina mm. työnohjaus, kasvatus, koulutus, terapia, taide, seurakuntayö tai muu yhteisöllinen työ. ) TERVETULOA Tarinainstituuttiin! Tarinainstituutti

Lisätiedot

Tarinainstituutin. -koulutus

Tarinainstituutin. -koulutus Tarinainstituutin -koulutus Sinulle, joka työskentelet ryhmien kanssa, sovellusalueina työnohjaus, terapia, kasvatus, koulutus, taide, seurakuntatyö tai muu yhteisöllinen työ. TERVETULOA Tarinainstituuttiin!

Lisätiedot

Ytimenä validaatio. Irmeli Kauppi, sh, TunteVa-kouluttaja

Ytimenä validaatio. Irmeli Kauppi, sh, TunteVa-kouluttaja Ytimenä validaatio Irmeli Kauppi, sh, TunteVa-kouluttaja 18.05.2015 on amerikkalaisen validaatiomenetelmän pohjalta suomalaiseen hoitokulttuuriin kehitetty vuorovaikutusmenetelmä validaatio tulee englannin

Lisätiedot

D R A A M A T Y Ö P A J O I S S A O N T I L A A I D E O I L L E J A P E R S O O N I L L E

D R A A M A T Y Ö P A J O I S S A O N T I L A A I D E O I L L E J A P E R S O O N I L L E D R A A M A T Y Ö P A J O I S S A O N T I L A A I D E O I L L E J A P E R S O O N I L L E Draamatyöpajassa ryhmä ideoi ja tuottaa synopsiksen pohjalta musiikkiteatteriesityksen käsikirjoituksen. Käsikirjoitus

Lisätiedot

1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään

1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään Satakieli-teesit 1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään Lapsuus on arvokas ja merkityksellinen aika ihmisen elämässä se on arvojen ja persoonallisuuden muotoutumisen aikaa. Jokaisella lapsella on oikeus

Lisätiedot

Työelämäharjoittelu sosionomi (AMK) tutkinnossa

Työelämäharjoittelu sosionomi (AMK) tutkinnossa Työelämäharjoittelu sosionomi (AMK) tutkinnossa Metropolia ammattikorkeakoulun sosiaalialan koulutusohjelma Mervi Nyman Koulutusohjelman toteutuksen lähtökohdat Koulutusohjelman opetussuunnitelma perustuu

Lisätiedot

KASVATETTAVAN OSALLISTAMINEN JA KASVUN ARVIOINTI

KASVATETTAVAN OSALLISTAMINEN JA KASVUN ARVIOINTI KASVATETTAVAN OSALLISTAMINEN JA KASVUN ARVIOINTI VTT/ Sosiologi Hanna Vilkka Opetusmenetelmät ja opetuksen arviointi -seminaari/ Turun kesäyliopisto 11.12.2010 RAKENTEISTA TOIMIJAAN Oma kasvu merkityksissä,

Lisätiedot

Työryhmä 3: Sosiaalipedagogiset tutkimusmenetelmät opetuksessa

Työryhmä 3: Sosiaalipedagogiset tutkimusmenetelmät opetuksessa Työryhmä 3: Sosiaalipedagogiset tutkimusmenetelmät opetuksessa Sosiaalipedagogiikan kouluttajatapaaminen 21.11.2014 Elina Nivala & Sanna Ryynänen Lähtökohtia 1. Tutkimusmenetelmien osaaminen ei kuulu yksinomaan

Lisätiedot

TUKIPAJA. vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen

TUKIPAJA. vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen TUKIPAJA Räätälöityä apua erityistarpeisiin Tukea vaativaan vanhemmuuteen vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen Tukipaja on toiminut vuodesta 2008,

Lisätiedot

Puolueettomuus. Autettavan Toiminnan ehdoilla toimiminen ilo

Puolueettomuus. Autettavan Toiminnan ehdoilla toimiminen ilo Puolueettomuus Vapaaehtoistoiminnassa toimitaan tasapuolisesti kaikkien edun mukaisesti. Vapaaehtoinen ei asetu kenenkään puolelle vaan pyrkii toimimaan yhteistyössä eri osapuolten kanssa. Mahdollisissa

Lisätiedot

Visio: Arjen riskit hallintaan ennakoiden ja yhteistyössä! 4.5.2014 Yhteiset palvelut/jhaa 1

Visio: Arjen riskit hallintaan ennakoiden ja yhteistyössä! 4.5.2014 Yhteiset palvelut/jhaa 1 Visio: Arjen riskit hallintaan ennakoiden ja yhteistyössä! 4.5.2014 Yhteiset palvelut/jhaa 1 Kokemuksia työnohjauksesta johdon näkökulmasta 4.5.2014 Yhteiset palvelut/jhaa 2 Työnohjauksen peruskysymyksiä

Lisätiedot

Järjestöhautomo. Sosiaalipedagoginen näkökulma

Järjestöhautomo. Sosiaalipedagoginen näkökulma Järjestöhautomo Sosiaalipedagoginen näkökulma Marjo Raivio, 1100247 Metropolia Ammattikorkeakoulu Hyvinvointi ja toimintakyky Sosiaaliala Suullinen, kirjallinen ja verkkoviestintä XXXAC03-2284 Laaja kirjallinen

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

YMPÄRISTÖOPPI. Marita Kontoniemi Jyväskylän normaalikoulu marita.kontoniemi@norssi.jyu.fi

YMPÄRISTÖOPPI. Marita Kontoniemi Jyväskylän normaalikoulu marita.kontoniemi@norssi.jyu.fi YMPÄRISTÖOPPI Marita Kontoniemi Jyväskylän normaalikoulu marita.kontoniemi@norssi.jyu.fi OPPIAINEEN TEHTÄVÄ Rakentaa perusta ympäristö- ja luonnontietoaineiden eri tiedonalojen osaamiselle Tukea oppilaan

Lisätiedot

Hei kuka puhuu? lapsen kohtaaminen ja tukeminen

Hei kuka puhuu? lapsen kohtaaminen ja tukeminen Hei kuka puhuu? lapsen kohtaaminen ja tukeminen Maarit Engberg vt. Perhekonsultti 16.03.2015 Tampere Esityksen rakenne: 1) Ensi kieli ja kehittyvä minuus 2) Kuulon merkitys ja huomioiminen arjessa 3) Tukea

Lisätiedot

Ryhmätoiminnan tausta-ajatuksia

Ryhmätoiminnan tausta-ajatuksia VOIKUKKIA-vertaistukiryhmän ohjaajakoulutus Ryhmätoiminnan tausta-ajatuksia VOIKUKKIA 2014 Suomen Kasvatus- ja perheneuvontaliitto ja Sininauhaliitto Tekijät: Virpi Kujala SISÄLTÖ Dialogisuus Narratiivisuus

Lisätiedot

UTOPIA MAAILMAA MUUTTAVISTA NUORISTA

UTOPIA MAAILMAA MUUTTAVISTA NUORISTA UTOPIA MAAILMAA MUUTTAVISTA NUORISTA SOSIOKULTTUURISEN INNOSTAMISEN MAHDOLLISUUDET GLOBALISOITUVASSA MAAILMASSA Nuorten Palvelu ry:n 40-vuotisjuhlaseminaari 7.11.2009 Kuopiossa Elina Nivala, YTT UTOPIA

Lisätiedot

Maria Viita KÄSIN TEHTY HISTORIA - NÄPPÄRÄT MUMMOT

Maria Viita KÄSIN TEHTY HISTORIA - NÄPPÄRÄT MUMMOT Maria Viita KÄSIN TEHTY HISTORIA - NÄPPÄRÄT MUMMOT Toimintatapa Vallalla olevan elämys- ja tarinatalouden aikana myös käsityön avulla kerrotaan historiaa ja tarinoita. Käsin tehty historia - Näppärät mummot

Lisätiedot

SILTA VUOROVAIKUTUSSUHTEISIIN työmalli sijaishuoltoon. IV Valtakunnalliset lastensuojelun perhehoidon päivät 17-18.11.

SILTA VUOROVAIKUTUSSUHTEISIIN työmalli sijaishuoltoon. IV Valtakunnalliset lastensuojelun perhehoidon päivät 17-18.11. SILTA VUOROVAIKUTUSSUHTEISIIN työmalli sijaishuoltoon Työn tavoitteena TUKEA LAPSEN ELÄMÄNTARINAN EHEYTYMISTÄ rakentamalla SILTA lapsen, lapsen biologisten vanhempien ja lastenkodin/sijaisperheen välille

Lisätiedot

Politiikka ja pedagogiikka: tehtäviä ja toimintahäiriöitä

Politiikka ja pedagogiikka: tehtäviä ja toimintahäiriöitä Sosiaalipedagogiikka epäoikeudenmukaisuuden ja haavoittuvuuden kohtaajana Xavier Úcar, Barcelonan autonominen yliopisto En ajattele itseäni sosiaalisena olentona vaan olentona, joka kykenee tekemään valintoja,

Lisätiedot

Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset

Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset Fasilitointi: Kati Korhonen-Yrjänheikki, TEK; Dokumentointi työpajassa: Ida Mielityinen, TEK; Fläppien dokumentointi tulosraporttia varten:

Lisätiedot

LAATUSUOSITUKSET TYÖLLISTYMISEN JA OSALLISUUDEN TUEN PALVELUIHIN. Kehitysvammaisille ihmisille tarjottavan palvelun lähtökohtana tulee olla, että

LAATUSUOSITUKSET TYÖLLISTYMISEN JA OSALLISUUDEN TUEN PALVELUIHIN. Kehitysvammaisille ihmisille tarjottavan palvelun lähtökohtana tulee olla, että Suomen malli 2 LAATUSUOSITUKSET TYÖLLISTYMISEN JA OSALLISUUDEN TUEN PALVELUIHIN (entinen työ- ja päivätoiminta) Kehitysvammaisille ihmisille tarjottavan palvelun lähtökohtana tulee olla, että he voivat

Lisätiedot

VAPAUS OPPIA JA SIVISTYSOSAAMISEN HYÖDYT. Esa Poikela KSL:n 50-vuotisjuhlaseminaari Kirjantalo 28.10.2014 Helsinki

VAPAUS OPPIA JA SIVISTYSOSAAMISEN HYÖDYT. Esa Poikela KSL:n 50-vuotisjuhlaseminaari Kirjantalo 28.10.2014 Helsinki VAPAUS OPPIA JA SIVISTYSOSAAMISEN HYÖDYT Esa Poikela KSL:n 50-vuotisjuhlaseminaari Kirjantalo 28.10.2014 Helsinki OMA OPPIMINEN JA KSL - palveluksessa 1981 1984 - koulutussuunnittelija, lyhytkursseista

Lisätiedot

Luottamuksen kaidalla tiellä

Luottamuksen kaidalla tiellä Luottamuksen kaidalla tiellä Miina-projekti Yhteistyössä uskonnollisen yhteisön kanssa Väkivaltafoorumi Oulussa 20.9.2013 Tämä on suuremmassa kuin RAY:n kädessä Riitta Pohjoisvirta Miina-projekti 2009-2012

Lisätiedot

Fellmannian kulma 5.10.2013 Virpi Koskela LUT/Lahti School of Innovation

Fellmannian kulma 5.10.2013 Virpi Koskela LUT/Lahti School of Innovation Fellmannian kulma 5.10.2013 Virpi Koskela LUT/Lahti School of Innovation Jokaisessa uudessa kohtaamisessa kannamme mukanamme kehoissamme kaikkien edellisten kohtaamisten historiaa. Jako kahteen! - Ruumis

Lisätiedot

A1. OPS-UUDISTUS JA TEKNOLOGIA Oppiaineiden näkökulmia Taide- ja taitoaineet

A1. OPS-UUDISTUS JA TEKNOLOGIA Oppiaineiden näkökulmia Taide- ja taitoaineet A1. OPS-UUDISTUS JA TEKNOLOGIA Oppiaineiden näkökulmia Taide- ja taitoaineet VALTAKUNNALLISET VIRTUAALIOPETUKSEN PÄIVÄT 8.-9.12.2014, Helsinki, Messukeskus Mikko Hartikainen Opetushallitus Kuvataiteen

Lisätiedot

Paperista bittiin oivalluksia hankepolun varrelta

Paperista bittiin oivalluksia hankepolun varrelta Paperista bittiin oivalluksia hankepolun varrelta Innopark Programmes Oy, Visamäentie 33, 13100 Hämeenlinna, info@innopark.fi Taitto: Mainostoimisto Precis Oy Paino: Kopijyvä Oy Tähän vihkoseen on koottu

Lisätiedot

Suomalaista aineettoman kulttuuriperinnön kriteeristöä hahmottamassa. Anna Kanerva / CUPORE

Suomalaista aineettoman kulttuuriperinnön kriteeristöä hahmottamassa. Anna Kanerva / CUPORE Suomalaista aineettoman kulttuuriperinnön kriteeristöä hahmottamassa Anna Kanerva / CUPORE Cuporen toimeksianto Verrokkiselvitys Kyselyt toimijoille Loppuraportti ja luetteloinnin kriteeristöluonnos maaliskuussa

Lisätiedot

KOLMANNEN SEKTORIN TOIMINTAKENTÄT SOSIONOMIEN AMK AMMATILLISEN KASVUN OPPIMISYMPÄRISTÖINÄ

KOLMANNEN SEKTORIN TOIMINTAKENTÄT SOSIONOMIEN AMK AMMATILLISEN KASVUN OPPIMISYMPÄRISTÖINÄ KOLMANNEN SEKTORIN TOIMINTAKENTÄT SOSIONOMIEN AMK AMMATILLISEN KASVUN OPPIMISYMPÄRISTÖINÄ Sosiaalipedagoginen työote tarkastelussa 1 Johdanto 1.1 Tutkimuksen tarkoitus, kohteet ja tehtävät 1.2 Tutkimusongelmat

Lisätiedot

Kohti innostavaa mediakasvatusta nuorisotyössä

Kohti innostavaa mediakasvatusta nuorisotyössä Kohti innostavaa mediakasvatusta nuorisotyössä Pro gradu -tutkielma Heli Heino Vaikuttamaan pyrkivä mediasisältö Mediakasvatus Nuorisotyö Sosiaalipedagogiikka / sosiokulttuurinen innostaminen Osallisuus,

Lisätiedot

Mikkelissä islamin opetus järjestetään keskitetysti ja yhdysluokkaopetuksena.

Mikkelissä islamin opetus järjestetään keskitetysti ja yhdysluokkaopetuksena. 13.4.6 Uskonto Islam Tässä oppimääräkuvauksessa tarkennetaan kaikille yhteisiä uskonnon sisältöjä. Paikalliset opetussuunnitelmat laaditaan uskonnon yhteisten tavoitteiden ja sisältökuvausten sekä eri

Lisätiedot

OSALLISUUSTUTKIMUKSEN SATOA TUULIKKI VENNINEN JA JONNA LEINONEN, VKK-Metro. Lapsen osallisuus pääkaupunkiseudun päiväkodeissa

OSALLISUUSTUTKIMUKSEN SATOA TUULIKKI VENNINEN JA JONNA LEINONEN, VKK-Metro. Lapsen osallisuus pääkaupunkiseudun päiväkodeissa OSALLISUUSTUTKIMUKSEN SATOA TUULIKKI VENNINEN JA JONNA LEINONEN, VKK-Metro Lapsen osallisuus pääkaupunkiseudun päiväkodeissa Tulosten pohjalta lasten osallisuus voidaan kuvata seuraavalla tavalla: Lapsella

Lisätiedot

Arkistot ja kouluopetus

Arkistot ja kouluopetus Arkistot ja kouluopetus Arkistopedagoginen seminaari 4.5.2015 Heljä Järnefelt Erityisasiantuntija Opetushallitus Koulun toimintakulttuuri on kokonaisuus, jonka osia ovat Lait, asetukset, opetussuunnitelman

Lisätiedot

Millaiseen kouluun mahtuvat kaikki? Opettajan kommunikaatiosuhde ja ymmärrys vuorovaikutuksen voimasta Kaikkien Koulun mahdollistajana

Millaiseen kouluun mahtuvat kaikki? Opettajan kommunikaatiosuhde ja ymmärrys vuorovaikutuksen voimasta Kaikkien Koulun mahdollistajana Millaiseen kouluun mahtuvat kaikki? Opettajan kommunikaatiosuhde ja ymmärrys vuorovaikutuksen voimasta Kaikkien Koulun mahdollistajana Dosentti Elina Kontu Helsingin yliopisto Opettajankoulutuslaitos,

Lisätiedot

TUKIHENKILÖN PERUSKOULUTUS. 5.-7.3.2015 ESPOO Eija Himanen

TUKIHENKILÖN PERUSKOULUTUS. 5.-7.3.2015 ESPOO Eija Himanen TUKIHENKILÖN PERUSKOULUTUS 5.-7.3.2015 ESPOO Eija Himanen Koulutuksen rakenne Ryhmästä syntyy turvallinen oppimista ja itsen reflektointia edistävä ympäristö Tukihenkilönä toimimisen lähtökohdat: mikä

Lisätiedot

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Hyvää Ikää Kaikille seminaari Seinäjoella 18.9.2014 Marjut Mäki-Torkko Vammaispalvelujen johtaja, KM Mitä ajattelet ja sanot minusta Sitä luulet minusta Sinä olet

Lisätiedot

YKS YKSILÖKESKEINEN ELÄMÄNSUUNNITELMA

YKS YKSILÖKESKEINEN ELÄMÄNSUUNNITELMA PUMPPU-HANKE (A31860) pumppu-hanke.blogspot.com YKS YKSILÖKESKEINEN ELÄMÄNSUUNNITELMA MAHDOLLISUUS KÄYTTÄJÄLÄHTÖISEEN AJATTELUUN JA TOIMINTAAN Lohja 5.9.2012 Merja Laurén Tiedetään, että (Val Williams

Lisätiedot

Palaute oppimisessa ja ohjaamisessa

Palaute oppimisessa ja ohjaamisessa Palaute oppimisessa ja ohjaamisessa Kirsi Viitanen Palautteen merkitys oppijalle Oppimisen edistäminen Osaamisen tunnistaminen Ongelmanratkaisun kehittäminen Ryhmässä toimiminen vuorovaikutustaidot Itsetuntemuksen

Lisätiedot

PU:NC Participants United: New Citizens

PU:NC Participants United: New Citizens PU:NC Participants United: New Citizens 2013 PU:NC Participants United: New Citizens * Kolmas Loimaan teatterin (Suomi) & County Limerick Youth Theatren (Irlanti) yhteinen Youth in Action projekti * CIMOn

Lisätiedot

Sosiaalialan AMK -verkosto

Sosiaalialan AMK -verkosto 1 Sosiaalialan AMK -verkosto Sosiaalialan ammattikorkeakouluverkosto 15.4.2010 Esitys sosionomi (AMK) tutkinnon kompetensseista Tämä esitys sisältää a) ehdotuksen sosiaalialan koulutusohjelmassa suoritetun

Lisätiedot

MIELEN HYVINVOINNIN TUKEMINEN JA EHKÄISEVÄ PÄIHDETYÖ NUORISOALALLA - RAJAPINNOILLA. 24.9.2014 Ehkäisevän työn päivät, Lahti

MIELEN HYVINVOINNIN TUKEMINEN JA EHKÄISEVÄ PÄIHDETYÖ NUORISOALALLA - RAJAPINNOILLA. 24.9.2014 Ehkäisevän työn päivät, Lahti MIELEN HYVINVOINNIN TUKEMINEN JA EHKÄISEVÄ PÄIHDETYÖ NUORISOALALLA - RAJAPINNOILLA 24.9.2014 Ehkäisevän työn päivät, Lahti Preventiimi pähkinänkuoressa OKM:n rahoittama, Humakin hallinnoima, yksi valtakunnallisista

Lisätiedot

Lasten ja nuorten osallisuuden vahvistaminen. 20.11.2009 Hanna Markkula-Kivisilta

Lasten ja nuorten osallisuuden vahvistaminen. 20.11.2009 Hanna Markkula-Kivisilta Lasten ja nuorten osallisuuden vahvistaminen 20.11.2009 Hanna Markkula-Kivisilta Lapsen oikeudet LOS:ssa Lapsella on oikeus: Suojeluun Osallistumiseen ja vaikuttamiseen Osuuteen yhteiskunnan voimavaroista

Lisätiedot

KANNUSTAVA KOMMUNIKOINTI LAPSEN ITSETUNNON VAHVISTAJANA. PÄIJÄT-HÄMEEN VARHAISKASVATTAJA tapahtuma 19.5.2015 Piia Roos (Janniina Elo)

KANNUSTAVA KOMMUNIKOINTI LAPSEN ITSETUNNON VAHVISTAJANA. PÄIJÄT-HÄMEEN VARHAISKASVATTAJA tapahtuma 19.5.2015 Piia Roos (Janniina Elo) KANNUSTAVA KOMMUNIKOINTI LAPSEN ITSETUNNON VAHVISTAJANA PÄIJÄT-HÄMEEN VARHAISKASVATTAJA tapahtuma 19.5.2015 Piia Roos (Janniina Elo) KANNUSTAVA KOMMUNIKOINTI? Puhumista Lapsen ja aikuisen välillä ITSETUNTO?

Lisätiedot

Ilmaisun monet muodot

Ilmaisun monet muodot Työkirja monialaisiin oppimiskokonaisuuksiin (ops 2014) Ilmaisun monet muodot Toiminnan lähtökohtana ovat lasten aistimukset, havainnot ja kokemukset. Lapsia kannustetaan kertomaan ideoistaan, työskentelystään

Lisätiedot

PORVOON KAUPUNKI. yleisen oppimäärän

PORVOON KAUPUNKI. yleisen oppimäärän PORVOON KAUPUNKI Taiteen perusopetuksen yleisen oppimäärän opetussuunnitelma Porvoon kaupunki / Sivistyslautakunta 4.9.2007 1. TOIMINTA-AJATUS... 2 2. ARVOT JA OPETUKSEN YLEISET TAVOITTEET, OPPIMISKÄSITYS,

Lisätiedot

1 Aikuistumista ja arjen arvoja

1 Aikuistumista ja arjen arvoja 1 Aikuistumista ja arjen arvoja Mikä on parasta nuoruudessa? aikuisuudessa? 1.1 Aikuistuminen Viime vuosikymmenien muutos: - Lapsuus on lyhentynyt ja lasten fyysinen kehitys nopeutunut. - Aikuisuuteen

Lisätiedot

CASE LASTEN JA NUORTEN ERITYISOHJAAJAN AMMATTITUTKINTO. Oulun Aikuiskoulutuskeskus Oy Paula Helakari ja Marja Keväjärvi 10.2.2015

CASE LASTEN JA NUORTEN ERITYISOHJAAJAN AMMATTITUTKINTO. Oulun Aikuiskoulutuskeskus Oy Paula Helakari ja Marja Keväjärvi 10.2.2015 CASE LASTEN JA NUORTEN ERITYISOHJAAJAN AMMATTITUTKINTO Oulun Aikuiskoulutuskeskus Oy Paula Helakari ja Marja Keväjärvi 10.2.2015 KOULUTTAJAN MERKITYS Tiedän omaavani taidot, joita ohjaamiseen tarvitaan

Lisätiedot

Arviointi ja palaute käytännössä

Arviointi ja palaute käytännössä Arviointi ja palaute käytännössä Merja Ellilä Arvioinnista Oppimista ohjaavan arvioinnin merkitys ohjattavan oppimisen tukemista ja suuntaamista tietojen, taitojen ja asenteiden arvioimista ohjattavan

Lisätiedot

AMMATTIMAINEN YHTEISTYÖ & ASIANTUNTIJUUS Tiedon ja ideoiden jakaminen 12.8.2009. 10.8.2009 Humap Oy, www.humap.com sivu 1

AMMATTIMAINEN YHTEISTYÖ & ASIANTUNTIJUUS Tiedon ja ideoiden jakaminen 12.8.2009. 10.8.2009 Humap Oy, www.humap.com sivu 1 AMMATTIMAINEN YHTEISTYÖ & ASIANTUNTIJUUS Tiedon ja ideoiden jakaminen 12.8.2009 10.8.2009 Humap Oy, www.humap.com sivu 1 TAVOITTEET 12.8.2009 TYÖSKENTELYLLE TEEMA Ammattimainen yhteistyö moniammatillisessa

Lisätiedot

Ympäristöasioiden sovittelu

Ympäristöasioiden sovittelu Ympäristöasioiden sovittelu Suomen sovittelufoorumin päämääränä on saattaa sovittelu ratkaisumenetelmäksi konfliktien ja ihmissuhdeongelmien käsittelyssä. SSF / T. Brunila / 2008 1 Sovittelijan rooli Sovittelija

Lisätiedot

Sisällys. 1 Yksilö on ryhmä. Kirjoittajasta 5 Saatteeksi 6 Miksi kaikki on niin vaikeaa? 15. 1. Laumasta tiimiin 28

Sisällys. 1 Yksilö on ryhmä. Kirjoittajasta 5 Saatteeksi 6 Miksi kaikki on niin vaikeaa? 15. 1. Laumasta tiimiin 28 Sisällys Kirjoittajasta 5 Saatteeksi 6 Miksi kaikki on niin vaikeaa? 15 Perustehtävästä ja oheistehtävästä 18 Selittämisestä 19 Vuorovaikutus havainto, tulkinta, teko, havainto... 21 Hauskinta on olla

Lisätiedot

Myönteinen vuorovaikutus työelämässä

Myönteinen vuorovaikutus työelämässä Myönteinen vuorovaikutus työelämässä Tarkoitus ja arvot tuovat työhön mielekkyyden, innostuksen ja sitoutumisen Suomen Logoterapiainstituutti Oy:n 10-vuotisjuhlaseminaari Turku 12. 13.10.2013 Iina Åman

Lisätiedot

Nuoren itsetunnon vahvistaminen

Nuoren itsetunnon vahvistaminen Nuoren itsetunnon vahvistaminen Eväitä vanhemmuuteen 24.10.2013 Tuulevi Larri Psyk.sh, työnohjaaja Kriisi-ja perhetyöntekijä SPR, Nuorten Turvatalo Mitä itsetunto oikein onkaan Pieni katsaus tunnetaitoihin

Lisätiedot

TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU

TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU Sosiaalialan AMK-osaamisen kompetenssit 2010 Sosiaalialan eettinen on sisäistänyt sosiaalialan arvot ja ammattieettiset periaatteet ja sitoutuu toimimaan niiden mukaisesti

Lisätiedot

9.-luokkalaisen kulttuurikansio

9.-luokkalaisen kulttuurikansio 9.-luokkalaisen kulttuurikansio Kokoa kulttuurikansioon puolen vuoden ajan kulttuurielämyksiäsi. Kulttuurikansio palautetaan opettajalle 31.3. 2009. Liimaa pääsyliput kansioon! Pakolliset sivut Huom! -

Lisätiedot

LAPSILÄHTÖINEN AUTTAMINEN - KOONTI PIENRYHMÄTYÖSKENTELYSTÄ. 1. Mitä on akuutissa tilanteessa lasta auttava työskentely, entä mitä on lasta eiauttavaa

LAPSILÄHTÖINEN AUTTAMINEN - KOONTI PIENRYHMÄTYÖSKENTELYSTÄ. 1. Mitä on akuutissa tilanteessa lasta auttava työskentely, entä mitä on lasta eiauttavaa LAPSILÄHTÖINEN AUTTAMINEN - KOONTI PIENRYHMÄTYÖSKENTELYSTÄ 1. Mitä on akuutissa tilanteessa lasta auttava työskentely, entä mitä on lasta eiauttavaa työskentelyä? Auttava työskentely: o lapsen kohtaaminen,

Lisätiedot

Muotoilumaailman hahmottaminen - Tuotesemantiikka

Muotoilumaailman hahmottaminen - Tuotesemantiikka TUOTESEMANTIIKAN TEORIA kreik. semeion = merkki Tuotesemantiikka kiinnostaa tutkimusmielessä monia erilaisia tuotteiden kanssa tekemisiin joutuvia elämänalueita. Sellaisia ovat esimerkiksi Markkinointi,

Lisätiedot

Dialogi kuvina. Syyskuu 2013. Partus Oy, Finland

Dialogi kuvina. Syyskuu 2013. Partus Oy, Finland Syyskuu 2013 Partus Oy, Finland Milloin viimeksi olet keskustellut niin innostavasti, että ideat tuntuvat syntyvän kuin itsestään ja kehittyvän omaa kulkuaan keskustelun myötä? Rosenberg: Myötäelämisen

Lisätiedot

Etiikka. Hämeen päihdehuollon kuntayhtymä Kehittämispäivä 30.11.2007

Etiikka. Hämeen päihdehuollon kuntayhtymä Kehittämispäivä 30.11.2007 Etiikka Hämeen päihdehuollon kuntayhtymä Kehittämispäivä 30.11.2007 Wittgensteinin määritelmät etiikalle Etiikka on tutkimusta siitä, mikä on hyvää. Etiikka on tutkimusta siitä, mikä on arvokasta. Etiikka

Lisätiedot

Näkökulmia ja haasteita Venäjäliiketoimintaympäristössä. Живи и учись. Век живи - век учись

Näkökulmia ja haasteita Venäjäliiketoimintaympäristössä. Живи и учись. Век живи - век учись Valtakunnalliset ammattikorkeakoulujen liiketalouden koulutusalan kehittämispäivät 7. 8.11.2012 Näkökulmia ja haasteita Venäjäliiketoimintaympäristössä Живи и учись. Век живи - век учись Mitä on Venäjä-osaaminen?

Lisätiedot

Irmeli Halinen Saatesanat... 13. Aluksi... 15. Kertojat... 20. OSA 1 Koulun tehtävät ja kasvatuksen päämäärät

Irmeli Halinen Saatesanat... 13. Aluksi... 15. Kertojat... 20. OSA 1 Koulun tehtävät ja kasvatuksen päämäärät Sisältö Irmeli Halinen Saatesanat... 13 Aluksi... 15 Kertojat... 20 OSA 1 Koulun tehtävät ja kasvatuksen päämäärät Tulevaisuuden haasteet huomioiva koulu... 26 Kulttuurinen eetos... 28 Koulutuksen taustatekijät...29

Lisätiedot

PIEKSÄMÄEN KAUPUNKI Ryhmäperhepäiväkoti Pikku-Peippo Varhaiskasvatussuunnitelma

PIEKSÄMÄEN KAUPUNKI Ryhmäperhepäiväkoti Pikku-Peippo Varhaiskasvatussuunnitelma PIEKSÄMÄEN KAUPUNKI Ryhmäperhepäiväkoti Pikku-Peippo Varhaiskasvatussuunnitelma SISÄLLYSLUETTELO Ryhmiksen toiminta-ajatus 1. Kasvatuspäämäärät ja tavoitteet 1.1 Arvoperusta 1.2 Hyvinvoiva lapsi 1.3 Päivähoidon

Lisätiedot

Kuinka työntekijä voi tukea lapsen mentalisaatiokykyä? Nina Pyykkönen Erikoispsykologi, PsL Psykoterapeutti YET

Kuinka työntekijä voi tukea lapsen mentalisaatiokykyä? Nina Pyykkönen Erikoispsykologi, PsL Psykoterapeutti YET Kuinka työntekijä voi tukea lapsen mentalisaatiokykyä? Nina Pyykkönen Erikoispsykologi, PsL Psykoterapeutti YET Reflektiosta Reflektio on tärkeää kaikissa aikuisten, lasten, vanhempien ja ammatti-ihmisten

Lisätiedot

Sanna Laine 7.3.2015

Sanna Laine 7.3.2015 Sanna Laine 7.3.2015 Valmentajakouluttaja Ammattivalmentaja Nyrkkeilyliitossa 6,5 vuotta Yhteisöpedagogi Oma kilpaura nyrkkeilyssä ja potkunyrkkeilyssä Valmentajakokemusta lasten valmentamisesta terveysliikunnan

Lisätiedot

TERVETULOA VERTAISOHJAAJA- KOULUTUKSEEN

TERVETULOA VERTAISOHJAAJA- KOULUTUKSEEN TERVETULOA VERTAISOHJAAJA- KOULUTUKSEEN 22.-23.10.2011 Kyyhkylän Kartanon Uusi Rustholli hotelli Mikkeli Etelä-Savon sosiaali- ja terveysalan järjestöjen tuki ry VETO-projekti Koulutuksen tavoitteet Koulutukseen

Lisätiedot

Keinumetafora osallisuudesta

Keinumetafora osallisuudesta Keinumetafora osallisuudesta Ensimmäiset keinukokemukset lapset saavat yleensä aikuisten sylissä. Osallisuudenkin ensimmäiset kokemukset syntyvät siitä, kun lapsi kokee olevansa merkityksellinen, siihen

Lisätiedot

VÄLITTÄMISESTÄ. Lasse Siurala

VÄLITTÄMISESTÄ. Lasse Siurala VÄLITTÄMISESTÄ Lasse Siurala Välittäminen on myös sitä, että rakennetaan keskinäisen huolehtimisen yhteisöjä, jossa nuori ei ole pelkkä tuen kohde vaan aktiivinen osa solidaarista yhteiskuntaa. VÄLITTÄMINEN

Lisätiedot

Turun Kaupunkilähetys ry

Turun Kaupunkilähetys ry Turun Kaupunkilähetys ry Perustettu vuonna 1880. Toiminta pohjautuu kristillis-sosiaalisiin arvoihin. Tavoitteena on syrjäytymisen ehkäisy, yksinäisyyden kokemuksen lievittäminen ihmisten omia voimavaroja

Lisätiedot

ENNAKKOTEHTÄVÄT / JAKSO A VALMISTAUTUMINEN. Otteita vetäjän ohjeista

ENNAKKOTEHTÄVÄT / JAKSO A VALMISTAUTUMINEN. Otteita vetäjän ohjeista 1 Otteita vetäjän ohjeista ENNAKKOTEHTÄVÄT / JAKSO A Tarkista että o aikataulut on sovittu ja koulutustila on varattu o osallistujat ovat saaneet kutsun ajoissa o sinulla on nimilista, jonka avulla sijoitat

Lisätiedot

Tunneklinikka. Mika Peltola 0443336719 www.tunneklinikka.palvelee.fi

Tunneklinikka. Mika Peltola 0443336719 www.tunneklinikka.palvelee.fi Tunneklinikka Mika Peltola 0443336719 www.tunneklinikka.palvelee.fi Tunnekehoterapia on luontaishoitomenetelmä, joka on kehittynyt erilaisten luontaishoitomenetelmien yhdistämisestä yhdeksi hoitomuodoksi.

Lisätiedot

TAIDETASSUJEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

TAIDETASSUJEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA TAIDETASSUJEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2 SISÄLLYS JOHDANTO 1. TAIDETASSUJEN RYHMÄPERHEPÄIVÄKOTI 2. TOIMINTA-AJATUS JA ARVOT 3. KASVATTAJA 4. TOIMINTAYMPÄRISTÖ 5. SISÄLTÖALUEET 6. ARVIOINTI JA SEURANTA

Lisätiedot

Therapeia-säätiön työnohjaajakoulutus psykoterapeuteille ja psykoanalyytikoille, 2,5 vuotta (60 op)

Therapeia-säätiön työnohjaajakoulutus psykoterapeuteille ja psykoanalyytikoille, 2,5 vuotta (60 op) Therapeia-säätiön työnohjaajakoulutus psykoterapeuteille ja psykoanalyytikoille, 2,5 vuotta (60 op) Työnohjaajakoulutuksen tavoitteet: Opiskelija saa tiedolliset, taidolliset ja asenteelliset jatkuvan

Lisätiedot

Aikuisten perusopetus

Aikuisten perusopetus Aikuisten perusopetus Laaja-alainen osaaminen ja sen integrointi oppiaineiden opetukseen ja koulun muuhun toimintaan 23.1.2015 Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS Uudet opetussuunnitelman

Lisätiedot

CAREER LEARNING AS A SUCCESS FACTOR FOR LIFELONG LEARNING. Opettajapaneelin keskustelutilaisuuksien 2. kierroksen opas

CAREER LEARNING AS A SUCCESS FACTOR FOR LIFELONG LEARNING. Opettajapaneelin keskustelutilaisuuksien 2. kierroksen opas CAREER LEARNING AS A SUCCESS FACTOR FOR LIFELONG LEARNING Opettajapaneelin keskustelutilaisuuksien 2. kierroksen opas SISÄLTÖ Sivu Johdanto 1 Ehdotettu malli opettajapaneelin keskustelutilaisuuteen 2 2

Lisätiedot

Nuorten elämänhallinnan tukeminen luontoliikunnan avulla

Nuorten elämänhallinnan tukeminen luontoliikunnan avulla Nuorten elämänhallinnan tukeminen luontoliikunnan avulla Tanja Liimatainen 1. SEIKKAILUKASVATUS Seikkailukasvatus tähtää ihmisenä kehittymiseen Seikkailukasvatuksella tarkoitetaan seikkailullisia aktiviteetteja

Lisätiedot

Vuorovaikutusta arjessa näkökulmana palaute

Vuorovaikutusta arjessa näkökulmana palaute Vuorovaikutusta arjessa näkökulmana palaute 28.5.2013 Minna Lappalainen, TtM, TRO, työnohjaaja minna.lappalainen@apropoo.fi Tavoitteena: Erilaisten näkökulmien ja työvälineiden löytäminen arjen vuorovaikutustilanteisiin:

Lisätiedot

Workshop: Verkostot ja niiden merkitys sihteerin/assistentin työssä. 8.2.2010 Paasitorni

Workshop: Verkostot ja niiden merkitys sihteerin/assistentin työssä. 8.2.2010 Paasitorni Workshop: Verkostot ja niiden merkitys sihteerin/assistentin työssä 8.2.2010 Paasitorni Verkostot sihteerin ja assistentin työssä ammatilliset yhdistykset kollegat muissa yrityksissä henkilökohtaiset kontaktit

Lisätiedot

Ounasrinteen päiväkoti Kasvua ja oppimista arjessa pienryhmätoiminnan

Ounasrinteen päiväkoti Kasvua ja oppimista arjessa pienryhmätoiminnan Ounasrinteen päiväkoti Kasvua ja oppimista arjessa pienryhmätoiminnan keinoin Mitä ajattelet ja sanot minusta, sitä luulet minusta; sinä olet sellainen minulle miten minut näet. Usko kuitenkin, että mitä

Lisätiedot

www.okry.fi KOULUTUS VAIKUTTAMISTYÖN RAKENTAJANA CP-LIITON KEVÄTPÄIVÄT VANTAA, 29.3. 2008 Marion Fields Suunnittelija, OK-opintokeskus

www.okry.fi KOULUTUS VAIKUTTAMISTYÖN RAKENTAJANA CP-LIITON KEVÄTPÄIVÄT VANTAA, 29.3. 2008 Marion Fields Suunnittelija, OK-opintokeskus KOULUTUS VAIKUTTAMISTYÖN RAKENTAJANA OTSIKKO Tilaisuuden pitäjä CP-LIITON KEVÄTPÄIVÄT VANTAA, 29.3. 2008 Marion Fields Suunnittelija, OK-opintokeskus JÄRJESTÖT VAIKUTTAJINA 1(2) Järjestöissä kaikki ovat

Lisätiedot

Seinäjoen kaupungin Työllisyyspalvelut & AVANTI-HANKE Työllisyyden kuntakokeiluhanke

Seinäjoen kaupungin Työllisyyspalvelut & AVANTI-HANKE Työllisyyden kuntakokeiluhanke 10.4.2015 Seinäjoen kaupungin Työllisyyspalvelut & Avanti-hanke AVANTIBOOK Nro 6 Seinäjoen kaupungin Työllisyyspalvelut & AVANTI-HANKE Työllisyyden kuntakokeiluhanke Kaupungin Työllisyyspalvelut Seinäjoki

Lisätiedot

Prososiaalisen käyttäymisen vahvistaminen leikissä VKK-Metro 3.3.2015

Prososiaalisen käyttäymisen vahvistaminen leikissä VKK-Metro 3.3.2015 Prososiaalisen käyttäymisen vahvistaminen leikissä VKK-Metro 3.3.2015 FT, yliopistonlehtori Eira Suhonen Erityispedagogiikka Luennon teemat Turvallisessa ympäristössä on hyvä leikkiä Leikki vuorovaikutuksellisena

Lisätiedot

Pienten lasten kerho Tiukuset

Pienten lasten kerho Tiukuset Pienten lasten kerho Tiukuset Kerhotoiminnan varhaiskasvatussuunnitelma 2014 2015 Oi, kaikki tiukuset helähtäkää, maailman aikuiset herättäkää! On lapsilla ikävä leikkimään, he kaipaavat syliä hyvää. (Inkeri

Lisätiedot

LAHDEN KAUPUNGINTEATTERIN PILOTTISEMINAARI. 6.9.2010, Muistiinpanot

LAHDEN KAUPUNGINTEATTERIN PILOTTISEMINAARI. 6.9.2010, Muistiinpanot LAHDEN KAUPUNGINTEATTERIN PILOTTISEMINAARI 6.9.2010, Muistiinpanot Tampereen yliopisto Tutkivan teatterityön keskus Ylös Ammattiteattereiden yleisötyön kehittäminen Anna-Mari Tuovinen 24.11.2010 Lahden

Lisätiedot

Laaja 4-vuotistarkastus - Vanhempien kokemuksia laajasta 4- vuotistarkastuksesta. Tekijät: Lehto Marjo ja Lehto Sari

Laaja 4-vuotistarkastus - Vanhempien kokemuksia laajasta 4- vuotistarkastuksesta. Tekijät: Lehto Marjo ja Lehto Sari Laaja 4-vuotistarkastus - Vanhempien kokemuksia laajasta 4- vuotistarkastuksesta Tekijät: Lehto Marjo ja Lehto Sari Laaja 4-vuotistarkastus Opinnäytetyömme teoria pohjautuu laajaan 4- vuotistarkastukseen

Lisätiedot

Kokemuksia Unesco-projektista

Kokemuksia Unesco-projektista Kokemuksia Unesco-projektista Puheviestinnän harjoitusten tavoitteet Kuuden oppitunnin mittaisen jakson aikana asetin tavoitteiksi seuraavia oppimis- ja kasvatustavoitteita: Oppilas oppii esittämään omia

Lisätiedot

Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma

Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma Perhepäivähoidon toiminta-ajatus Perhepäivähoito tarjoaa lapselle mahdollisuuden hoitoon, leikkiin, oppimiseen ja ystävyyssuhteisiin muiden lasten kanssa. Varhaiskasvatuksen

Lisätiedot

Tuetun päätöksenteon hyviä käytäntöjä ja tuloksia. Maarit Mykkänen ja Virpi Puikkonen Sujuvat palvelut täysivaltainen elämä seminaari 29.10.

Tuetun päätöksenteon hyviä käytäntöjä ja tuloksia. Maarit Mykkänen ja Virpi Puikkonen Sujuvat palvelut täysivaltainen elämä seminaari 29.10. Tuetun päätöksenteon hyviä käytäntöjä ja tuloksia Maarit Mykkänen ja Virpi Puikkonen Sujuvat palvelut täysivaltainen elämä seminaari 29.10.2014 Tuetusti päätöksentekoon- projekti Projektin toiminta-aika:

Lisätiedot

Piiriniityn päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Piiriniityn päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Piiriniityn päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma PIIRINIITYN TOIMINTA-AJATUS Päiväkotitoimintamme Piiriniityssä on alkanut syksyllä 2014. Ikurin päiväkodin kanssa yhdistyimme vuonna 2013. Päiväkoti sijaitsee

Lisätiedot

Kuraattorityön helmet ja helvetit

Kuraattorityön helmet ja helvetit Kuraattorityön helmet ja helvetit Vuokatti 8.10.2010 Katariina Ylä-Rautio-Vaittinen katariina.yla-rautio@sci.fi Nykyajan nuoret rakastavat ylellisyyttä. Heillä on huonot tavat, he pilkkaavat auktoriteetteja

Lisätiedot

4.1.1 Kasvun tukeminen ja ohjaus

4.1.1 Kasvun tukeminen ja ohjaus 1 4.1.1 Kasvun tukeminen ja ohjaus Ammattitaitovaatimukset Opiskelija tai tutkinnon suorittaja osaa kunnioittaa asiakkaan arvoja ja kulttuuritaustaa tunnistaa eri-ikäisten ja taustaltaan erilaisten asiakkaiden

Lisätiedot