HUSLAB:in laboratoriohenkilöstön näytteenoton ergonomian kehittäminen sekä henkilöstön työssä jaksamisen tukeminen

Transkriptio

1 HUSLAB:in laboratoriohenkilöstön näytteenoton ergonomian kehittäminen sekä henkilöstön työssä jaksamisen tukeminen Työsuojelurahaston loppuraportti no Työterveyslaitos Ritva Ketola Risto Toivonen Seppo Tuomivaara

2 HUSLAB:in laboratoriohenkilöstön näytteenoton ergonomian kehittäminen sekä henkilöstön työssä jaksamisen tukeminen Sisällys HUSLAB:IN LABORATORIOHENKILÖSTÖN NÄYTTEENOTON ERGONOMIAN KEHITTÄMINEN SEKÄ HENKILÖSTÖN TYÖSSÄ JAKSAMISEN TUKEMINEN... 1 Tausta...3 Tavoite...3 Menetelmät ja kehittämishankkeen kulku...3 Alkutilanteen selvittäminen... 3 Työpiste... 4 Työprosessi... 4 Tulokset... 4 Kysely... 4 Verinäytteenoton työympäristö ja työvälineet... 5 Liikuntaelimistön rasittuneisuus verinäytteenotossa... 8 Tapausselostukset... 9 Osallistuvan suunnittelun vaiheet Viiskulman terveyskeskuksen laboratorio, näytteenottotuolin ja työtuolin kokeilu ja näytteenottotilan suunnittelu Loppupäätelmiä, suosituksia ja projektin arviointia Psyykkisen kuormituksen tunnistaminen ja hallitseminen näytteenottotyössä.35 Kehittämisryhmien toiminta ja tuotokset pilottilaboratorioissa Tehtävän täsmentäminen Hankkeen toteuttaminen...35 Tiedonhankinta ja orientoituminen Pilottilaboratorioiden kehittämisryhmien syksyn 2005 toiminta Näytteenottotyö ja siihen yhdistetyt kuormitustekijät Näytteenottotyö eri toimipaikoissa Laboratoriossa tapahtuvan verinäytteenottoprosessin kuvaaminen Laboratoriossa tapahtuvaan verinäytteenottotyöhön liittyvien psyykkisten kuormitustekijöiden tunnistaminen Muita näytteenottotyöhön liittyviä stressin lähteitä tai syitä Näytteenottotyön keskeiset kuormitustekijät Laboratorionhoitajan työn kuormittavuus Yhteenveto näytteenottotyön psyykkisistä kuormitustekijöistä Kehittämisehdotukset ja -tehtävät näytteenottotyön kuormituksen hallitsemiseksi Kehittämisehdotukset Erityishuomioita Lopuksi... 50

3 3 Tausta Verinäytteenotto kliinisen kemian ja hematologisten laboratorioiden alueella on lisääntynyt suuresti viimeisten vuosien aikana. Työajasta noin puolet kuluu erilaisten näytteitten ottamiseen. Laboratoriotyö on samalla muuttunut entiseen verrattuna yksipuolisemmaksi ja osittain pakkotahtiseksi. Toiminnallisten muutosten myötä sekä 2002 tehdyn riskinarvioinnin perusteella HUSLAB halusi kehittää verinäytteenottopisteiden ergonomiaa. Myös psyykkisen kuormittumisen tutkimusta pidettiin tärkeänä. Psyykkisistä kuormitustekijöistä riskin arvioinnissa oli noussut esille erityisesti laboratoriotyön kiireisyys ja pakkotahtisuus. Lisäksi väkivallan uhka askarrutti työntekijöitä. Jonkin verran koettiin puutteita ja kehittämistarpeita myös osaamisessa, johtamisessa ja työyhteisöjen ilmapiirissä. Tavoite Tämän hankeen tavoitteena oli tunnistaa ergonomiaan liittyvät kehittämiskohteet ja työasentokuormitus kolmessa pilotti laboratoriossa. Hankkeen päämääränä oli rakentaa yhteistyössä laboratorioiden henkilöstön kanssa mallinäytteenottopiste, jossa työtila on ergonomian kannalta optimaalinen ja se on järjestetty niin, että mahdolliset poikkeustilanteet verinäytteenotossa voidaan hallita. Työasentokuormituksen osalta oli tavoitteena tutustua nykyiseen opastusjärjestelmään ja tarvittaessa tuottaa lisämateriaalia yhdessä HUSLAB:in työterveyshuollon kanssa. Lisäksi haluttiin tukea laboratoriohoitajien työssä jaksamista ja työkykyä. Kolmessa pilottilaboratorioissa tavoitteena oli laboratoriokohtaisesti tunnistaa näytteenottotyön psyykkiset kuormituspisteet, niiden taustalla olevat tekijät ja kehittää olosuhteita psyykkisen kuormituksen hallitsemiseksi työssä jaksamista edistäviksi. Yleisellä tasolla tavoitteena oli tuottaa analysoitu kuva henkisestä tilannekuormituksesta ja luoda toimintamalli kyseessä olevan kuormituksen hallitsemiseksi ja toiminnan parantamiseksi. Verinäytteenoton ergonomian kehittämishanke aloitettiin ja hanke päättyi Menetelmät ja kehittämishankkeen kulku Hankkeen toteuttivat Työterveyslaitoksen tutkijat yhdessä HUSLAB:in asettamien yhteistyöhenkilöiden kanssa. Seurantaryhmä muodostui HUSLAB:in työsuojelujaoksesta, edustajista hankkeeseen tulevista yksiköistä, Työterveyslaitoksen tutkijoista ja heidän esimiehistään sekä ryhmään nimetystä työnantajan edustajasta (liite 1). Alkutilanteen selvittäminen Työnkulun selvittämiseksi Työterveyslaitoksen asiantuntijat tutustuivat aluksi kolmeen pilotti näytteenottolaboratorioon. Tutustumiskäyntien aikana työtehtäviä videoitiin. Laboratorion työprosessin kokonaisuuden selvittämiseksi haastateltiin laboratorioiden osastonhoitajat/esimiehet ja kehittämisryhmiin kootut laboratoriohoitajat. Hankkeen käynnistyessä kartoitettiin kyselyllä työntekijöiden mielipidettä siitä kuinka hyvin nykyiset näytteenottotyöpisteet ja työympäristö vastaavat työn asettamia vaatimuksia. Lisäksi kartoitettiin työntekijöitten kokemaa liikuntaelimistön rasittuneisuutta työpäivän jälkeen ja

4 4 psyykkisiä kuormitustekijöitä työssä. Kyselylomakkeiden tarkka sisältö muotoiltiin yhteistyössä HUSLAB:in hankkeeseen asettamien henkilöiden kanssa (kyselylomake liitteessä 2). Työpiste Alkutilanteen pohjalta laadittiin hankkeen aikataulu ja priorisoitiin yksiköt ja työpisteet kehittämistarpeen mukaisesti. Priorisointiin vaikuttivat saadut tiedot vastaajien ilmoittamasta liikuntaelinten rasittuneisuudesta ja työpisteiden ergonomiaan liittyvistä puutteista. Tämän jälkeen valittiin kaksi erityyppistä kohdetta (Meilahden sairaalan laboratorio, Viiskulman terveysaseman laboratorio) mallityöpisteen kehittämisen pohjaksi. Esimerkkikohteissa selvitettiin työtehtävät ja -prosessit ja hahmoteltiin tällä perusteella ergonomisesti optimaalinen mallityöpiste (työpisteen rakenteet, näytteenottotuoli, työtuoli). Menetelmänä käytettiin osallistuvaa suunnittelua, jossa työpisteen vaatimuksista ja työprosessista keskusteltiin työntekijöiden kanssa ja kerättiin mielipiteitä ja ideoita. Lisäksi pyrittiin yhteistyössä työntekijöiden, työnjohdon, asiantuntijoiden ja kalustesuunnittelijan kesken suunnittelemaan, testaamaan suunnitelmia ja kokeilemaan niitä luonnolliseen kokoon rakennettujen mallien avulla ja näin saamaan aikaan hyvä ratkaisu. Esimerkkikohteissa kerättyjen kokemusten pohjalta laadittiin ohjeistus verinäytteenottopisteen ergonomisista periaatteista. Lasten ja nuorten sairaalassa keskityttiin työasentojen havainnointiin verinäytteenotossa sekä laboratoriossa että osastoilla. Tavoitteena oli löytää hankalimmat työasennot selän, hartioiden ja yläraajojen kannalta ja etsiä vaihtoehtoisia työtapoja kuormituksen helpottamiseksi. Työprosessi Tässä hankkeessa keskittyminen laboratorioissa tapahtuvaan verinäytteenottoon rajasi työn kuormittavuuden tarkastelua riskitekijöihin, jotka esiintyivät akuutisti näytteenottotilanteessa. Riskitekijät liittyivät kuitenkin moniin tilannetekijöihin tai olivat seurausta laajemmista työn organisointiin liittyvistä tekijöistä. Kehittämisen toimintamallissa lähdettiin liikkeelle näytteenottoon välittömästi liittyvien psyykkisten kuormitustekijöiden analyysistä. Työn organisointiin liittyvät tekijät asettuivat tarkastelun kohteeksi sitä mukaa, kun kuormitustekijöiden ratkaiseminen työntekijän näkökulmasta niin vaati. Nämä tekijät laajensivat työprosessin analyysiä varsinaisen näytteenottotapahtuman ulkopuolelle: työtehtävien määrittelyyn, työn jakoon, työn kiertoon, työvuorojen suunnitteluun, työyhteisön yhteistyöhön ja toimintaan sekä toiminnan pelisääntöihin. Tavoitteena oli etsiä kehittämistarpeiden ja yksiköittäin toteutettujen kehittämistehtävien kautta yleisiä hyviä käytäntöjä näytteenottolaboratoriotyön työprosessin ja työn jaon sekä organisoinnin toteuttamiseksi. Koko hankkeen ajan, tiedonhankintavaihe mukaan lukien, toimintamalli oli vuorovaikutuksellinen, jossa edettiin työntekijöiden oman tilanteesta tekemän jäsennyksen ja työstään saaman kokemuksen mukaan. Toimintamallissa hyödynnettiin näin kokemuksellista oppimista, yhteistoiminnallisuutta ja kehittämiseen osallistumista. Tulokset Kysely Kirjallinen kysely (kyselylomake, liite 2) verinäytteenoton fyysisitä ja psyykkisistä kuormitustekijöistä lähetettiin kuuteen eri laboratorioon (yhteensä 148 kappaletta). Vastausprosentti oli 61 %.

5 5 Taulukko 1. Lähetettyjen kyselylomakkeiden määrä ja vastausprosentit laboratorioittain Laboratorio Meilahti Lasten ja nuorten sairaala Viiskulman terveysasema Jorvi Naistenklinikka Myyrmäki yhteensä Lähetetty Vastauksia % Kysymykset koskivat laboratorionhoitajien taustatietoja, verinäytteenoton työympäristöä ja työvälineitä, liikuntaelinten rasittuneisuuden tuntemuksia, työmäärää ja työn jakoa, työn vaihtelevuutta ja vaativuutta, vuorovaikutusta ja ihmissuhteita työssä, tiedonkulkua, esimiestyötä, ilmapiiriä työpaikalla, tasa-arvoa, koulutus- ja kehittymismahdollisuuksia, työtyytyväisyyttä ja koettu terveyttä ja stressiä. Verinäytteenoton työympäristö ja työvälineet Työympäristön ja työvälineiden hyvyyttä arvioitiin viisiportaisella (1= erittäin hyvä, 5= erittäin huono) kysymyksellä: "Arvioi työympäristöäsi ja työvälineitäsi, joita käytät polikliinisessa verinäytteenottotyössä. " Lämpötila, sisäilman laatu ja työtilan koko saivat huonoimmat arviot työympäristön osalta. Sen sijaan yleisvalaistukseen oltiin kaikissa kohdelaboratorioissa tyytyväisiä (kuva 1). Yleisvalaistus Lasten ja nuorten sairaala Viiskulman terveysasema Meilahti Jorvi Kohdevalaistus Naistenklinikka Myyrmäen terveysasema Yhteensä Lämpötila Sisäilman laatu Työtilan koko Työtilan toimivuus Äänitaso työtilassa Erittäin hyvä Erittäin huono Kuva 1. Laboratorionhoitajien arvio yleis- ja kohdevalaistuksesta, lämpötilasta, sisäilman laadusta, työtilan koosta ja toimivuudesta sekä työtilan ääniympäristöstä.

6 6 Työvälineiden osalta huonoimman pistemäärän saivat näytteenottotuoli, työtasot ja näyttöpäätteen sijainti. Työtasoissa ja syöttölaitteitten sijainnissa oli puutteita erityisesti Viiskulman laboratoriossa. Sen sijaan merkkien näkyvyyteen ruudulla ja työtuoliin oltiin melko tyytyväisiä (kuva 2). Työtuoli Näytteenottotuoli Työtasot Näyttöpäätteen sijainti Merkkien näkyvyys ruudulla Lasten ja nuorten sairaala Viiskulman terveysasema Meilahti Jorvi Naistenklinikka Myyrmäen terveysasema Yhteensä Näppäimistön ja hiiren sijainti Erittäin hyvä Erittäin huono Kuva 2. Laboratorionhoitajien arvio työtuolista, näytteenottotuolista, työtasoista, näyttöpäätteen sijainnista, merkkien näkyvyydestä näyttöruudulla ja syöttölaitteitten sijainnista. Laboratoriohoitajien kommentit työympäristöstä ja työvälineistä Kunkin kysymyksen kohdalle oli varattu mahdollisuus työntekijän omille kommenteille. Kommentteja oli kirjattu työtilasta, työtuolien säädettävyydestä, työrauhasta ja turvallisuudesta sekä laiteratkaisuista seuraavasti: Työtilasta työtasoille lisää tilaa tehdä työtä tilaa liikkua näytteenottotuolin ympärillä lisää laskutilaa jalkatila vapaaksi liikkuva ja säädettävä työtaso mahdollisuus mukauttaa oikea ja vasenkätisille äänieristetty työrauha näytteenottotilanteessa turvallisuus - pakoreitin järjestäminen Laiteratkaisuja langaton näppäimistö ja hiiri sekä sekoittaja kuvaruutu varren päähän kätevä näytteenottokärry

7 7 Näytteenottotuolin ominaisuudet tukeva, helposti liikuteltava, mahdollisuus kallistaa vaakatasoon, toimivat ja säädettävät käsituet jotka kestävät asiakkaan tuen ottamisen tuolin korkeussäätö, käsinojien korkeuden säätö, pyörivyys, korkea selkänoja + niskatuki, hyvin muotoiltu selkäosa pitäisi päästä lähelle asiakasta joutumatta syliin säädöt helppoja ja toimivia ei liian iso Kun kysyttiin ovatko laboratoriohoitajat kokeilleet erilaisia työtuoleja esiin nousi satulatuoli, jota muutamat vastaajat pitivät itselleen sopivana. Satulatuolit "Satulatuolit olleet hyviä käytössä. Joutuu istumaan kunnolla kun ei ole selkänojaa. Liikkuu ketterästi." "Satulatuoli sopii minulle, alaselkä tulee väkisinkin pidettyä ryhdikkäänä. Helppo liikkua tuolin kanssa." "Satulatuoli sopii parhaiten minulle." Kysymykseen "Onko sinulle muodostunut käsitys siitä, millainen voisi olla erityisen hyvä työtuoli tai mitä ominaisuuksia hyvällä työtuolilla näytteenotossa voisi olla?" saatiin luettelo hyvän työtuolin ominaisuuksista. Erityisen hyvän työtuolin ominaisuuksina pidettiin säädettävyyttä ja liikuteltavuutta: "Hyvä työtuolin korkeus on säädettävissä ja tuoli on näppärä liikkumaan" "Helposti liikkuva, helppo säätää korkeus, selälle hyvä tuki" "Helposti säädettävä, selkätuki pitäisi olla kunnolla tukeva" "Liikkuva, korkeus ja selkänoja säädeltävä" Ehdotuksia näytteenottotilanteen parantamiseksi: Oma näytteenottohuone, jossa laveri, tukeva näytteenottotuoli, tarpeeksi tilava pöytä johon tavarat mahtuvat. Aikuisen näytteenotossa tarvikkeet ovat saatavilla, mutta lasten ja pyörätuoliasiakkaiden kanssa tavaroiden saanti ja työasennot ovat hankalat. Avonäytteenotossa olisi tärkeää saada putkiteline viereen, ei onnistu kiinteiden työtasojen vuoksi Näytteenottohuoneet osin ahtaat - ei pääse liikkumaan potilaan ympärillä. Vasen/oikeakätisyyden vaihtaminen muutamassa pisteessä mahdotonta - näytteenotto kankeaa. Kiinteät työtasot pois, siirrettävä välinevaunu tilalle. Välineiden ja tarvikkeiden pitäisi olla edessä ettei tarvitse koukkia sivulta Potilaspyyntöjen tulostaminen päätteeltä sujuu, mutta printteri on useassa pisteessä tilan puutteen vuoksi aivan vikapaikassa. Usein tulee itse huomaamatta tehtyä kiertoliikkeitä, jotka rasittavat kehon oikeata puolta. Jos työpöytä ja tarvikkeet ovat oikealla puolella niin sujuu aika hyvin. Jos on vasemmalla puolella, tuntuu joskus että kädet ovat liian lyhyet ja tulee "vaikeita" asentoja Jos on pöytä vasemmalla, tuoli oikealla kohdalla ja saa ottaa näytteen haluamastaan suonesta ja kädestä niin sujuu hyvin, vaikka joutuisi ottamaan lisäputkia.

8 8 Jos joutuu "vääräkätiselle" paikalle näytteet joutuu sekoittamaan käsin ym. hankalaa Putkien vaihtaminen on usein hankalaa, koska ei ole kunnollisia tiloja ja tasoja joihin laittaa putket. Esim. näytteenottokärry ei mahdu näytteenottotuolin toiselle puolelle. Työkorttien tilaus ja näytteenoton valmistelu sujuu hyvin. Näytteenottotilanteessa usein kädet joutuvat ristiin putkea vaihtaessa ja kurkotellessa. Liikuntaelimistön rasittuneisuus verinäytteenotossa Liikuntaelimistön rasittuneisuutta kysyttiin kyselylomakkeen kysymyssarjalla: "Kuinka rasittuneeksi olet kokenut itsesi viimeisen kuukauden aikana normaalin työpäivän jälkeen? Arvioi rasittuneisuutta kehon eri osissa." Erityisen paljon rasittuneisuutta kaikissa laboratorioissa koettiin niskassa, molemmissa hartioissa, ylä- ja alaselässä ja jaloissa. Melko paljon rasittuneisuutta koettiin myös oikeassa ranteessa ja oikean käden sormissa. niska o hartia v hartia o olkapää v olkapää o olkavarsi v olkavarsi o kyynärvarsi v kyynärvarsi Ei lainkaan ras ittunut Lasten ja nuorten sairaala Viiskulman terveysasema Meilahti Jorvi Naistenklinikka Myyrmäen terveysasema Yhteensä Erittäin ras ittunut Kuva 3. Koettu rasittuneisuus niskassa, hartioissa, olkapäissä, olkavarsissa ja kyynärvarsissa.

9 o ranne v ranne o sormet 9 Lasten ja nuorten sairaala Viiskulman terveysasema Meilahti Jorvi Naistenklinikka Myyrmäen terveysasema Yhteensä v sormet yläselkä alaselkä jalat silmät Ei lainkaan rasittunut Erittäin rasittunut Kuva 4. Koettu rasittuneisuus ranteissa, sormissa, ylä- ja alaselässä, jaloissa ja silmissä. Selvästi eniten rasittuneisuuden tuntemuksia raportoitiin Viiskulman terveyskeskuksen laboratoriossa. Seuraavaksi eniten rasittuneisuutta ilmeni Meilahden ja Jorvin laboratorioissa. Myyrmäen terveyskeskuksen laboratoriossa raportoitiin rasittuneisuutta erityisesti oikeassa hartiassa, oikeassa olkapäässä, oikeassa kyynärpäässä, oikeassa ranteessa ja oikean käden sormissa. Tapausselostukset Meilahden sairaalan laboratorio, näytteenottotilan suunnittelu Meilahden sairaalan laboratoriossa oli jo ennen hankkeen alkamista käynnistynyt uuden laboratoriotilan rakentaminen. Suunnittelutyö oli jo melko pitkällä ja kokonaistila, johon laboratoriotyöpisteet tullaan sijoittamaan oli määritelty. Hankkeen alussa oli suunnitelmissa väistötilaan sijoitetun vapaan työhuoneen käyttö tämän hankkeen työpistekokeiluja varten. Tästä syystä suurin osa työtila ja työpiste kokeiluista tehtiin Meilahden laboratoriossa. Kirjallisen kyselyn tuloksiin perustuen laadittiin hyvälle verinäytteenottopisteelle, näytteenottotuolille ja työtuolille tavoitemallit. Malleja täydennettiin työpisteen osallistuvan suunnittelun käynnistyessä ja sen kuluessa (kuva 5, 10 ja 11).

10 10 Hyvä verinäytteenottotyöpiste Työpisteen muotoilu ja asettelu Riittävästi tilaa Mahdollisuus istua hyvin Näytteenoton varusteita varten Tietokoneen varusteita varten Hyvä työtuoli Säädettävät tasot Mahdollisuus muuntaa työpiste halutulla tavalla Toimiva näytteenottokärry Hyvä näytteenottotuoli Muita tarvikkeita varten Tulosteiden ottaminen helppoa Jalkatilassa Työskennellä työtasoilla Kuva 5. Tavoitemalli hyvälle verinäytteenottotyöpisteelle Ennen hankkeen varsinaista käynnistämistä verinäytteenottotyötä havainnoitiin ja eri työpisteitä kuvattiin. Samanaikaisesti keskusteltiin työntekijöiden kanssa nykyisten työpisteiden hyvistä ja huonoista puolista. Mielipiteet työpisteen yksittäisistä ominaisuuksista erosivat riippuen siitä minkä työtekniikan työntekijä oli omaksunut, oliko työntekijä vasen- vai oikeakätinen ja miten hän oli tottunut asettelemaan työvälineet näytteitä ottaessaan. Osallistuvan suunnittelun mahdollisuuksista keskusteltiin ja todettiin, että kaikkien työntekijöiden yhteisiä tapaamisia oli lähes mahdoton työtilanteiden takia järjestää. Päätettiin kuitenkin aloittaa osallistuva suunnittelu päivittäisen työnteon asettamissa rajoissa.

11 11 Kuva 6. Työasentoja Meilahden verinäytteenottotyöpisteissä hankkeen alkaessa Työasentoihin ja -liikkeisiin liittyviä kuormitustekijöitä havainnointiin perustuen olivat selän etukumara, tukematon asento (ei mahdollisuutta tukea selkää näytteenoton aikana) hankalat, ristikkäiset käsien asennot (ei mahdollisuutta nopeasti järjestää työpistettä omien vaatimusten mukaan, esim. oikea- ja vasenkätiset) olkavarren kohoasennot tulostinta käytettäessä, käytettyjen neulojen poistamisessa, pyyhkimiseen tarvittavien lappujen ottamisessa ja pois asettamisessa yläraajojen vaivoille altistavia liikkeitä oli lähes jokaisessa työvaiheessa, eniten näytettä otettaessa (pinsettiote, ranteen taipuneet asennot, voimaa vaativa peukalon käyttäminen, kyynärvarren sisä- ja ulkokierto) Työliikkeistä on HUSLABin työterveyshuollossa tehty aiemmin tarkka työliikeanalyysi työntekijän opastuksen pohjaksi (Työliikeanalyysi cd, työfysioterapeutti Jouni Salminen HUS työterveyshuolto).

12 12 Osallistuvan suunnittelun vaiheet Näytteenottotilan suunnittelukokous Mukana osastonhoitaja, 2 laboratoriohoitajaa ja tutkijat Katseltiin uuden tilan pohjapiirustuksia ja keskusteltiin yleisesti tarvittavista huonekaluista ja työvälineistä. Tilan hahmottaminen osoittautui vaikeaksi, koska eri vaihtoehtojen vertailu käsivaraisesti piirtämällä oli hankalaa. Sovittiin, että tutkija (RT) piirtää yhden tyypillisen huoneen pohjan ilman kalusteita ja mahdollisesti tarvittavien kalusteiden, kävelevien ja istuvien ihmisten kaksiulotteisia malleja samassa mittakaavassa kuin huoneen piirustus. Näytteenottotilan suunnitteleminen kolmessa ryhmässä paperimallien avulla Tutkija (RT) vei Meilahden laboratorioon näytteenottohuoneen pohjapiirustuksen ja samassa mittakaavassa olevat piirrokset huonekaluista ja istuvasta ja kävelevästä ihmisestä. Kolme laboratoriohoitajista muodostettua ryhmää asettelivat sinitarralla huonekaluja pohjapiirustukseen parhaaksi katsomaansa järjestykseen. Yksi ryhmä ei ehtinyt saada työtä loppuun. Suunnitelmista keskusteleminen tutkijoiden kanssa Kokous pidettiin laboratoriohoitajien kahvitilassa. Käytiin läpi tehtyjä ehdotuksia ja yritettiin sovittaa niitä yhteen. Pysyvästi paikalla oli osastonhoitaja ja yksi laboratorionhoitaja ja tutkijat (RT, RK). Hetkellisesti työhön osallistui noin 4-5 muuta laboratoriohoitajaa. Kummankaan ryhmän ehdotusta ei hyväksytty sinänsä, vaan pyrittiin rakentamaan niiden pohjata uusi ratkaisu, jossa molempien ehdotusten hyvänä pidetyt ominaisuudet olisivat esillä. Pitkähkön keskustelun ja piirrospalojen sovittelun jälkeen päätettiin tutustua Sädehoitoklinikan näytteenottotiloihin. Omaa suunnitelmaa muutettiin vielä kertaalleen. Näytteenottotilan suunnitelmasta keskusteleminen arkkitehtien kanssa Kokouksessa läsnä osastonhoitaja, kaksi arkkitehtiä ja tutkija (RK). Osastonhoitaja esitteli yhdessä aikaan saatua pohjapiirustusta, johon itse oli tehnyt vielä muutoksia viikonlopun aikana. Tavoitteena tässä kokouksessa oli tehdä päätös "kiinteistä kalusteista" eli pöydistä. Keskusteltiin eri pöytämalleista, atk välineiden ja printterin tarvitsemasta tilasta, tarvikekaapin ja käsienpesualtaan sijainnista. Pöytien osalta päädyttiin L-muotoiseen, kolmeosaiseen ratkaisuun, jossa yksi osista (atk-pöytä) on helposti korkeudeltaan säädettävä ja yksi osa säätövaraltaan suuri (printterin alla oleva taso). Arkkitehtien piirustusehdotus tulee seuraavaan kokoukseen. Piirustukseen voidaan vielä muuttaa kaikkea. Näytteenottotuolin, hoitajan tuolin ja välinekärryn sijoittelua suunniteltiin kokeiltavaksi elokuussa. Näytteenottotilan suunnitelmasta keskusteleminen arkkitehtien kanssa 16.6 Läsnä osatonhoitaja, kaksi arkkitehtiä ja tutkija (RT). Tehtiin ergonomian kannalta pieniä muutoksia pohjapiirustukseen. Näytteenottotilan suunnitelmasta keskusteleminen osastonhoitajan ja tutkijan (4 kertaa) ja osastonhoitajan, tutkijan ja arkkitehtien (2 kertaa) kesken syksyn 2005 aikana.

13 13 Alkuolettamuksista huolimatta väistötilaa ei saatu käyttöön tämän projektin kuluessa. Päädyttiin rakentamaan luonnolliseen kokoon pahvinen työpistemalli (kuva 7). Kuva 7. Nykyiseen näytteenottotilaan rakennettu pahvinen kokeilutyöpiste Pahvimallin avulla oli tarkoitus tarkentaa sovittua työpistemallia ja konkretisoida sen sopivuutta suunniteltuun työtilaan. Pahvimallin äärellä ei ollut mahdollisuutta todellisen näytteenoton simulointiin. Sen vuoksi päädyttiin rakentamaan puinen työpöytäyhdistelmä, jonka toimintaa voitiin kokeilla näytteenottotilanteessa. Samanaikaisesti kokeiltiin uutta näytteenottotuolia ja työtuolia (kuva 8). Kuva 8. Nykyiseen näytteenottotilaan rakennettu puinen kokeilutyöpiste ja kokeiltavan olevat näytteenottotuoli ja työtuoli

14 14 Laboratoriohoitajien kokemusta kokeilutyöpisteen käytettävyydestä mitattiin VAS (visual analogue scale) - janalla. Mitattavat asiat poimittiin verinäytteenottotyöpisteen tavoitemallista, johon ne oli puolestaan kerätty laboratoriohoitajien kirjalliseen kyselyyn antamista vastauksista ja suunnittelun yhteydessä käydyistä keskusteluista. Taulukko 2. Laboratoriohoitajien kokemus kokeilutyöpisteen ja vakiotyöpisteen käytettävyydestä Meilahden sairaalassa mitattuna VAS - janalla, mediaani ja vaihteluväli. Työpisteen arvioidut ominaisuudet (0-10) Kokeilutyöpiste (n=8) 1. tilaa työtasolla tietokoneen varusteita varten 0 = täysin riittämättömästi 10= erittäin riittävästi Vakiotyöpiste (n=6) 8 (7,5-9,5) 2. tilaa työtasolla verinäytteenotto varusteita varten 0 = täysin riittämättömästi 10= erittäin riittävästi 8,3 (6,7-9,5) 8,3 (2,0-9,6) 3. tilaa työtasolla muita tarvikkeita ja esim. papereita varten 0 = täysin riittämättömästi 10= erittäin riittävästi 8,2 (5-9,5) 8,5 (1,8-9,3) 4. työskentelytilaa työtasoilla esim. tarrojen repimistä varten 0 = täysin riittämättömästi 10= erittäin riittävästi 6,3 (4,7-9,5) 7,3 (1,8-9,3) 5. jalkatila työtason alla 0 = täysin riittämätön 10= erittäin riittävä 7,7 (7,6-9,5) 9,3 (9,1-9,9) 7,2 (1-9) 8,6 (5,0-9,7) 6,6 (2,5-8,1) 5,4 (3,3-9,4) 8. työvälineiden järjestäminen työpisteessä haluamallasi tavalla 0= erittäin vaikeaa 10= erittäin helppoa 8 (3-9,5) 5,4 (1,0-9,3) 9. tulosteiden ottaminen kirjoittimelta 0= erittäin vaikeaa 10= erittäin helppoa 6 (0-7,3) 6,7 (0,8-9,4) 6. työtason muotoilu 0 = erittäin huono 10= erittäin hyvä 7. työn tekeminen työpisteessä 0= ei lainkaan sujuvaa 10 = erittäin sujuvaa 9,3 (7,4-9,9) Laboratoriohoitajien kommentteja vakiotyöpisteestä: kaari estää liikkuvuutta (törmäilee) näyttö kauempana helpompi katsoa joutuu liikaa kurottelemaan ja tekemään kiertoliikkeitä väärin oikeakätinen pöytä toimii hyvin, vasenkätinen - työskentely hankalaa, tässä on arvioitu oikeakätistä pöytää Laboratoriohoitajien kommentteja kokeilutyöpisteestä: kirjoitin liian kaukana tietokone pöydällä estää tavaroiden järjestämisen näyttö aika korkealla takapöytä on liian leveä ja pitkä, ns tietokonepöytä saisi olla isompi ja pitempi. Printteri on sopivalla korkeudella Laboratoriohoitajien kokemusta myös näytteenottotuolin ja koetyötuolin käytettävyydestä mitattiin VAS (visual analogue scale) - janalla. Mitattavat asiat poimittiin tuolien tavoitemallista (ks sivu 21), johon ne oli puolestaan kerätty laboratoriohoitajien kirjalliseen kyselyyn antamista vastauksista ja suunnittelun yhteydessä käydyistä keskusteluista.

15 15 Taulukko 3. Laboratoriohoitajien kokemus koetyötuolin ("Limppu") ja vakiotyötuolin käytettävyydestä Meilahden sairaalassa mitattuna VAS - janalla, mediaani ja vaihteluväli. Työtuolien arvioidut ominaisuudet (0-10) 1. tuolin tukevuus 0 = erittäin huono 10= erittäin hyvä Vakiotuoli (n=8) 7 (1,7-9) Uusi "limppu" (n=12) 8,3 (7,2-9,8) 2. tuolin muotoilu 0 = erittäin huono 10= erittäin hyvä 8,3 (0,7-8,7) 8,3 (6,4-9,8) 3. ristiselän tukeminen 0 = erittäin vaikeaa 10= erittäin helppoa 7,2 (1,2-8,5) 8,3 (8,0-9,8) 4. istuutuminen 0 = erittäin vaikeaa 10= erittäin helppoa 8,5 (5-9,4) 7,2 (6,3-9,8) 5. tuolista nouseminen 0 = erittäin vaikeaa 10= erittäin helppoa 8,5 (2,7-9,6) 8,3 (7,4-9,8) 8,3 (1-8,6) 8,3 (6,2-9,8) 7. korkeuden säätäminen 0 = erittäin vaikeaa 10= erittäin helppoa 7,3 (2,3-8,5) 8,7 (8,4-9,8) 8. tuolilla liikkuminen 0= erittäin vaikeaa 10= erittäin helppoa 8,5 (1,6-9,3) 9,2 (8,3-9,9) 9. tuolin lukitseminen paikoilleen 0= erittäin vaikeaa 10= erittäin helppoa 2,6 (1,3-7) 8,8 (2,1-9,8) 6. istumismukavuus 0 = erittäin huono 10= erittäin hyvä Laboratoriohoitajien kommentteja vakiotyötuolista: joskus meinaa kompastua jalkoihin selkänoja ei hyvä aika huono näytteenotossa koska joutuu istumaan tuolin reunalla jotta ylettää potilaaseen selkä väsyy helposti ei saa kunnolla tuettua mukava tuoli istua, istuinosa pehmeä ja mukava, tuolin lukitseminen ei ole tarpeellista Laboratoriohoitajien kommentteja kokeilutyötuolista "Limppu": ei tuoleja kokeilleena - erittäin hyvä narskuvat pyörät muuten hyvä tuoli, mutta saisi pyöriä jalustansa ympäri istumakorkeus liian korkea selän tukeminen kunnolla hankalaa istuinosa liian lyhyt, painaa reisiä, haittaa verenkiertoa. Lyhytkin istuminen tuntuu epämukavalta. tuoli oli erittäin hyvä verinäytteenotossa. Tukee ristiselkää eikä vie liikaa tilaa.

16 16 Taulukko 4. Laboratoriohoitajien kokemus koetuolin ja vakio näytteenottotuolin käytettävyydestä Meilahden sairaalassa mitattuna VAS - janalla, mediaani ja vaihteluväli. Näytteenottotuolin arvioidut ominaisuudet (0-10) 1. tuolin tukevuus 0 = erittäin huono 10= erittäin hyvä Vakio tuoli (n=8) 6,6 (4,6-9,2) Koetuoli (n=7) 9 (5,5-9,2) 2. käsivarsituki 0 = erittäin huono 10= erittäin hyvä 3,3 (0-8,7) 5 (1-7,2) 3. istuutuminen tuoliin 0 = erittäin vaikeaa 10= erittäin helppoa 7,1 (0-9) 8,1 (2-9,4) 4. tuolista nouseminen 0 = erittäin vaikeaa 10= erittäin helppoa 7,1 (3,5-8,7) 7,3 (4-9,3) 5. siirrettävyys 0 = erittäin vaikeaa 10= erittäin helppoa 2,9 (0,5-8,9) 8,3 (5,1-9) 6. tuolin lukitseminen paikoilleen 0 = erittäin vaikeaa 10= erittäin helppoa 7,4 (0-9,1) 8,9 (1-9,7) 7. istumismukavuus 0= erittäin huono 10 = erittäin hyvä 6,5 (2,2-8,5) 8,5 (4,5-9,5) 8. työn sujuminen 0 = erittäin vaikeaa 10= erittäin helppoa 5 (0,5-6,7) 4 (0,7-7,7) Laboratoriohoitajien kommentteja vakionäytteenottotuolista: liukas pinta joutuu kurkottelemaan ja venymään omat kädet ja hartiat tosi kovilla kädensija saisi olla pitempi, helpottaisi ylösnousua, tyyny välttämätön, näytteenotossa käsinoja painaa ikävästi kättä tuoli on lukittu paikalleen ei liiku Laboratoriohoitajien kommentteja kokeilunäytteenottotuolista: näyte on hyvä ottaa tyynyn kanssa tuoli kääntyy mutta ei liiku sujuvaa jos käyttää tyynyä normaalit käsituet ovat parhaita, käden alle on kuitenkin laitettava tyyny, että sen saa parhaiten aseteltua näytteenottoon tarkoitettu käsituki huono. Vaikea säätää. käsituki vain toiselle kädelle. Tuoli on liian kapea lihavalle henkilölle, vaikea istua käsituki tiellä, kun yrittää nousta ylös tuolin käsivarsituki on turhan kankea käytössä. Tyyny toimii käden alla paremmin Asiakkaat (n=3) arvioivat kokeilunäytteenottotuolin istumismukavuuden ja tuolin tukevuuden hyväksi (VAS= 9). Istuutumista (VAS = 8,3) ja tuolista nousemista (VAS = 8,6) pidettiin helppona. Sen sijaan käsivarsituki arvioitiin melko huonoksi (VAS = 5).

17 17 Yhteenveto Meilahden työpistekokeilusta ja toimenpideehdotukset Työtasot ja jalkatilat koettiin riittävämmiksi kokeilutyöpisteissä kuin vakiotyöpisteissä. Työtason muotoilu, työvälineiden järjestäminen ja itse työn tekeminen näytti olevan vaikeampaa kokeilutyöpisteessä. Kirjoittimen sijoittamista pidettiin jonkin verran parempana kokeilutyöpisteessä kuin vakiotyöpisteessä. Arvioiden vaihtelusta voi kuitenkin huomata, että vastaajien mieltymykset työpisteiden eri ominaisuuksiin vaihtelivat skaalan laidasta laitaa. Ainoa ominaisuus, josta oltiin erittäin paljon samaa mieltä oli jalkatilan riittävyys kokeilutyöpisteessä. Kokeilutyöpisteen pöydät olivat käsityötä, joka oli viimeistelyä vaille. Työntekijöillä ei myöskään ollut riittävästi aikaa tottua uuteen astelemaan. Työtila tasoilla vaikuttaa tässä mitassa olevan riittävä. Harkinnan kohteeksi nousee näytteenottokärryn kehittäminen. Käytettävyydeltään hyvä kärry ratkaisee työn sujuvuuteen liittyviä pulmia ja työtason muotoiluun liittyviä puutteita. Uutta "Limppu" tuolia pidettiin tukevuudeltaan, ristiselän tukemisen, korkeuden säätämisen, tuolilla liikkumisen ja tuolin lukitsemisen kannalta parempana kuin vakiotyötuolia. Tuolin muotoilu ja istumismukavuus koettiin lähes saman vertaiseksi kummassakin tuolissa. Sen sijaan istuutumista ja istumasta nousemista pidettiin helpompana vakiotuolin osalta. Mielipiteet vaihtelivat jälleen skaalan koko leveydeltä kuitenkin niin, että "Limppu" tuolista annettiin kokonaisuudessa positiivisempi arvio. Koeasetelman ongelmana oli se, että kaikkia laboratoriohoitajia ei ollut ehditty perusteellisesti opastaa uuden tuoli käyttöön ja säätömahdollisuuksiin. Uutta näytteenottotuolia tuolia pidettiin tukevuudeltaan, käsivarsitueltaan, tuoliin istuutumiseltaan ja siitä nousemiseltaan, siirrettävyydeltään ja tuolin lukitsemisen kannalta sekä istumismukavuudeltaan parempana kuin vakionäytteenottotuolia. Työn sujuminen puolestaan sai hyvin alhaiset pisteet. Työn sujumiseen vaikuttaa koko työpisteen muotoilu, työtuolin ominaisuudet ja näytteenottokärryn käytettävyys. Mielipiteet vaihtelivat skaalan koko leveydeltä. Asiakkaiden antama käytettävyysarvio oli hyvä istuutumisen, nousemisen, istumismukavuuden ja tuolin tukevuuden suhteen. Sen sijaan käsivarsitukea pidettiin huonona. Näytteenottotuolin tärkeimpiä ominaisuuksia ovatkin helppo istuutuminen ja tuolilta nouseminen. Sen sijaan ei ilmeisesti ole vieläkään pystytty kehittämään tuoliin käsivarsitukea, joka tyydyttäisi näytteenottajan toivomuksia ja olisi mukava asiakkaan kannalta. Tyynyä pidetään edelleen portaattoman säädettävyyden ja pehmeyden vuoksi parhaan käden tukena näytettä otettaessa.

18 18 Havaintoja koetyöpisteen videoinnista ja toimenpideehdotuksia Meilahden sairaalan laboratoriossa Mikäli pöytätasolle joudutaan sijoittamaan tietokoneen lisäksi muita tarvikkeita, jää työtila esim. tarrojen käsittelyä varten vähäiseksi. Sekoittaja on työtasolla saavuttamattomissa ja näin putket pitää laskea kärryssä olevaan telineeseen. Näytteenottovaunun kehittäminen Sekoittaja on asetettu kärryn alimmalle tasolle, jossa se on helpohkosti saavutettavissa. Näytteenottovaunun kehittäminen. Vaunuun sijoitettavaksi akkukäyttöinen, pienikokoinen sekoittaja Käytettyjen neulojen astia ei mahdu kärryyn, vaan on jätetty pöytätasolle. Aiheutuu turhia kiertoliikkeitä ja käden kohoasentoja Neula-astian sijoittaminen vaunuun

19 19 Energiajätteen astia sijoitettuna sopivasti kärryn viereen. Astiaa pitää kuitenkin siirtää jokaisen näytteenottotilanteen vaatimaan paikkaan. Näytteenottovaunun kehittäminen siten, että siihen saadaan kiinnitettyä pieni jäteastia. Käytettyjen neulojen astia kiinnitettynä kärryn sivutankoon sellaiselle korkeudelle, että siihen on helppo pudottaa neulat. Tulosteet ovat helposti otettavissa alas sijoitetulta kirjoittimelta. Työpisteen asettelujen ollessa itselle sopimattomat, voi seurauksena olla yllättävänkin hankalia työasentoja... Helposti liikuteltavan, riittävän tilavan näytteenottovaunun kehittäminen Ennen näytteenottoon ryhtymistä varmistettava, että työpisteen asettelut ovat itselle sopivat. Näytteenottotilanteessa mahdollisuuksien mukaan muutettava asettelua, jos siihen on tarvetta.

20 20 Viiskulman terveyskeskuksen laboratorio, näytteenottotuolin ja työtuolin kokeilu ja näytteenottotilan suunnittelu Ennen hankkeen käynnistämistä verinäytteenottotyötä havainnoitiin ja kuvattiin erilaisia työpisteitä. Samanaikaisesti keskusteltiin työntekijöiden kanssa nykyisten työpisteiden ja erityisesti näytteenottotuolin hyvistä ja huonoista puolista. Viiskulmassa oli pitkään osallistuttu näytteenottotuolin kehittämiseen ja kokeilu erilaisia tuolimalleja yhdessä osastonhoitajan ja työterveyshuollon työfysioterapeutin kanssa. Nykyisen tuolin puutteina pidettiin tilaan nähden suurta kokoa ja käsitukien soveltumattomuutta näytteenottotilanteessa ja potilaan tuen tarpeeseen istumasta ylös noustessa. Hankkeen painopiste Viiskulmassa oli työ- ja näytteenottotuoleissa. Kuva 9. Viiskulman terveysaseman verinäytteenottotyöpiste hankkeen alkaessa. Vasemmalla nykyisin käytössä oleva näytteenottotuoli. Työasentoihin ja -liikkeisiin liittyviä kuormitustekijöitä havainnointiin perustuen olivat selän etukumara, tukematon asento näytettä otettaessa (ei mahdollisuutta tukea selkää näytteenoton aikana) hankalat, ristikkäiset käsien asennot (ei mahdollisuutta nopeasti järjestää työpistettä omien vaatimusten mukaan, esim. oikea- ja vasenkätiset) olkavarren kohoasennot käytettyjen neulojen poistamisessa, putkien asettamisessa käryyn, pyyhkimiseen tarvittavien lappujen ottamisessa ja pois asettamisessa yläraajojen vaivoille altistavia liikkeitä oli lähes jokaisessa työvaiheessa, eniten näytettä otettaessa (pinsettiote, ranteen taipuneet asennot, voimaa vaativa peukalon käyttäminen, kyynärvarren sisä- ja ulkokierto) Hankalat kumartelut ja kurottelut tulosteita otettaessa

21 21 Näytteenottotuolin ja työtuolin kokeilun vaiheet Tutustuminen näytteenottotilaan Työpisteitä kuvattiin, näytteenottoa havainnoitiin ja osastonhoitajan ja laboratoriohoitajien kanssa keskusteltiin työpisteen ergonomiasta ja erityisesti näytteenottotuolista. Käytössä olevassa näytteenottotuolissa ongelmana oli iso koko, käsien tukemiseen näytteenottohetkellä tarkoitetut käsituet olivat rikki koska ne eivät kestäneet asiakkaan tuen ottamista tuolista pois noustessa. Tuolin jalkatilassa oleva pystysuora osa esti asiakasta viemästä jalkaa taaksepäin istumasta ylösnoustessa, jolloin käsituet olivat entistä tarpeellisemmat. Näin vankkarakenteiseen tuoliin oli päädytty koska haluttiin, että asiakas saadaan nopeasti makuuasentoon pyörtymistilanteissa. Tutustuminen Lauttasaaren terveysaseman laboratorioon Lauttasaaren terveysasemalla tutustutettiin käytössä olevien näytteenottotuolien rakenteeseen ja käytettävyyteen. Asiantuntijakeskusteluja näytteenottotuolista Työterveyslaitoksella syksyllä 2005 Syksyn 2005 aikana luotiin havainnointeihin, käyttäjien kommentteihin ja asiantuntija-arvioihin perustuen tavoitemalli hyvälle näytteenottotuolille ja työtuolille (kuva 10). Hyvä näytteenottotuoli Hyvä istua Optimi istuinkorkeus erilaisille asiakkaille "Staattisesti" käytännöllinen Optimit muodot Tukeva "Dynaamisesti" käytännöllinen Helposti lukittava Helppo istumaan meno ja poisnousu Hyvä käsi- ja käsivarsituki Helposti siirrettävä Kuva 10. Tavoitemalli hyvälle verinäytteenottotuolille Keskustelut Ergotekniikan kanssa Keskusteluihin perustuen Ergotekniikka lupautui muuntamaan saataville olevaa näytteenottotuolia siten, että ainoastaan oikealle puolelle asennettiin käsituki näytteenottoa varten ja vasemmalle toimistotyötuoliin kuuluva vakiokäsituki. Käsituen tarkoituksena on toimia

22 22 ylösnousun apuna, jolloin asiakkaalla ei ole tarvetta nojautua näytteenottoon suunniteltuun käsitukeen, jonka rakenne ei kestä voimakasta nojaamista. Niiden asiakkaiden kanssa, joilta verikoe otettiin vasemmasta kädestä käytetään tyynyä käden tukena. VAS- arviot Laboratoriohoitajien kokemusta näytteenottotuolin ja koetyötuolin käytettävyydestä mitattiin VAS (visual analogue scale) - janalla. Mitattavat asiat poimittiin tuolien tavoitemallista (kuva 10). Taulukko 5. Laboratoriohoitajien kokemus työtuolin käytettävyydestä Viiskulman terveysasemalla mitattuna VAS - janalla, mediaani ja vaihteluväli. Työtuolin arvioidut ominaisuudet (0-10) 1. tuolin tukevuus 0 = erittäin huono 10= erittäin hyvä Vakio tuoli (n=5) 7,2 (6,1-9,5) Uusi "Limppu" (n=5) 8,5 (1,3-8,5) 2. käsivarsituki 0 = erittäin huono 10= erittäin hyvä 0 (0-7,5) 7,2 (2,2-8,6) 3. istuutuminen tuoliin 0 = erittäin vaikeaa 10= erittäin helppoa 7,5 (4,5-9,5) 5,7 (0,5-8,7) 4. tuolista nouseminen 0 = erittäin vaikeaa 10= erittäin helppoa 7,2 (0-9,5) 7 (0,5-8,7) 5. siirrettävyys 0 = erittäin vaikeaa 10= erittäin helppoa 7,8 (6,8-9,3) 7,9 (4,6-10) 6. tuolin lukitseminen paikoilleen 0 = erittäin vaikeaa 10= erittäin helppoa 6,6 (5,3-9,5) 5,2 (1-9,1) 7. istumismukavuus 0= erittäin huono 10 = erittäin hyvä 5 (3,1-8,8) 7,8 (5,4-9,8) 8. näytteenotto tuolia käytettäessä 0= ei lainkaan sujuvaa 10= erittäin sujuvaa 5,3 (4,8-8,0) 8,3 (7,7-9,5) Laboratoriohoitajien kommentteja kokeilutyötuolista "Limppu": minulle istuin jäi liian ylös (jalat) eivät olleet tukevasti lattiassa narskuvat pyörät menee pieneen tilaan kaatuu taaksepäin helposti ketterä liikkua, vie vähän tilaa. Säädöt eivät pysyneet kovin hyvin, saisivat olla tiukempia, pysyä painavankin alla paikallaan Laboratorionhoitajat kysyivät asiakkaiden käsityksiä näytteenottotuolista. Asiakkaat pitivät näytteenottotuolia erittäin mukavana ja tukevana. Istuutumista ja poisnousemista pidettiin helppona. Erityisesti mahdollisuus säätää tuoli normaalia korkeammalle oli vanhusten ja reumapotilaiden mielestä hyvä ominaisuus.

23 23 Asiantuntijakeskusteluja työtuolista Työterveyslaitoksella syksyllä 2005 Syksyn 2005 aikana luotiin havainnointeihin, käyttäjien kommentteihin ja asiantuntijaarvioihin perustuen tavoitemalli hyvälle työtuolille (kuva 11). Hyvä työtuoli näytteenotossa Hyvä istua Optimi istuinkorkeus Hyvä ristiseläntuki "Staattisesti" käytännöllinen Hyvä muotoilu, mukava Tukeva Hyvä istuinosan muotoilu "Dynaamisesti" käytännöllinen Helposti lukittava Helppo istumaan meno ja poisnousu Helposti siirrettävä Helposti säädettävä Kuva 11. Tavoitemalli hyvälle työtuolille verinäytteenotossa Taulukko 6. Laboratoriohoitajien kokemus näytteenottotuolin käytettävyydestä Viiskulman terveysasemalla mitattuna VAS - janalla. Näytteenottotuolin arvioidut ominaisuudet (0-10) 1. istumismukavuus 0 = erittäin huono 10= erittäin hyvä Vakiotuoli 4,2 (1,6-6,4) Koetuoli 6,7 (3,1-8,6) 2. tuolin tukevuus 0 = erittäin huono 10= erittäin hyvä 5,4 (2,5-9) 5,2 (2-8,6) 3. käsivarsituki 0 = erittäin vaikeaa 10= erittäin helppoa 1,7 (0-3,7) 4,5 (0-8,6) 4. istuutuminen 0 = erittäin vaikeaa 10= erittäin helppoa 3,7 (0,3-6,3) 7,4 (5,2-8,8) 5. tuolista nouseminen 0 = erittäin vaikeaa 10= erittäin helppoa 1,6 (0.4,7) 7,7 (7-8,6)

24 24 Kuva 12. Viiskulman terveysaseman verinäytteenottotyöpisteessä kokeiltavana uusi näytteenottotuoli. Oikea käsinoja verinäytteenottoa varten, vasen käsinoja istuutumista ja seisomaan nousua tukemaan. Havaintoja työpisteen videoinnista ja toimenpideehdotuksia Viiskulman terveysaseman laboratoriossa Viivakoodien lukulaite on hankalassa paikassa näppäimistön takana. Viivakoodilukijan kiinnittäminen työpisteen pystytolppaan, jolloin vapautuu pöytätilaa eikä lukijaa tarvitse erikseen nostaa jokaista lukutilannetta varten. Kirjoitin on sijoitettu näppäimistö-/näyttötason alle ja tulosteiden ottaminen vaatii joskus kurottelua. Kirjoittimen sijoittaminen pois jalkatilasta. Voidaanko käyttää pienempiä kirjoittimia?

25 25 Työpisteen ahtaudesta johtuen vaunu jää näytteenottajan taakse ja aiheuttaa toistuvasti voimakkaasti kiertyneitä asentoja. Osa tarvittavista välineistä on näppäimistötasolla helposti saavutettavissa. Putkiteline näppäimistön edessä vaikeuttaa kirjoittamista. Näppäimistön asentaminen työtason alapuolelle ulosvedettävälle tasolle. Mahdollisesti hiiri samalle tasolle. Ratkaisu vähentää käytössä olevaa jalkatilaa, joten työtasoa olisi vastaavasti nostettava! Asiakkaan voi olla vaikea nousta näytteenottotuolista (TE-PA) ja hän vaatii avustamista. "Perinteisessä" näytteenottotuolissa on asiakkaan reisien takana levy, joka tuolilta noustaessa tehokkaasti estää jalkojen siirtämistä tasapainon ylläpitämiseksi taaksepäin (hiukan tuolin alle). Asiakkaan on vaikea huomata ja hyödyntää seisomaan nousussa tuolin metallisia käsinojia.

26 26 Yhteenveto Viiskulman näytteenottotuolin ja työtuolin kokeilusta ja toimenpide-ehdotuksia Uutta "Limppu" tuolia pidettiin tukevuudeltaan, käsivarsituiltaan, istumismukavuudeltaan parempana kuin vakiotuolia. Myös istuutuminen ja tuolilta nouseminen sai kohtalaisen hyvät arviot. Tuolin lukitsemisominaisuuksia pidettiin sen sijaan huonompina. Näytteenoton arvioitiin sujuvan hyvin uutta työtuolia käytettäessä. Mielipiteet vaihtelivat skaalan koko leveydeltä. Osaan arvioista vaikutti se, että kaikkia laboratoriohoitajia ei ollut ehditty perusteellisesti opastaa uuden tuoli käyttöön ja säätömahdollisuuksiin. Koetyötuoli arvioitiin istumismukavuudeltaan paremmaksi kuin vakiotuoli. Arvioiden mukaan myöskin istuutuminen ja tuolilta nouseminen oli helpompaa koetuolista kuin vakiotuolista. Käsivarsituet olivat arvioitiin selvästi paremmiksi kuin vakiotuolissa. Käsitukia ei kuitenkaan tässä uudessakaan tuolissa pidetty kovin hyvinä.

27 27 Lasten ja nuorten sairaalan työasentohavainnointi Lasten ja nuorten sairaalassa verinäytteiden otto poikkesi muista pilottilaboratorioista siten, että näytteenotto muodostaa keskimäärin noin puolet työajasta ja yli kolmannes työajasta käytetään näytteiden analyysiin. Ennen hankkeen käynnistämistä verinäytteenottotyötä havainnoitiin ja kuvattiin sekä poliklinikalla että osastoilla. Samanaikaisesti keskusteltiin työntekijöiden kanssa poliklinikan työpisteiden hyvistä ja huonoista puolista ja osastonäytteenoton piirteistä. Lasten ja nuorten sairaalan poliklinikan verinäytteenotto eroaa muiden pilottilaboratorioiden tilanteesta siinä, että asiakas on usein pieni lapsi, jota saattaja pitää sylissään näytteenottoajan. Verinäytteenotto poliklinikka Kuva 13. Lasten ja nuorten sairaalan poliklinikan verinäytteenottotyöpisteitä. Työtilaan ja työasentoihin liittyviä huomioita ja havaittuja kuormitustekijöitä sekä muutosehdotuksia harkittavaksi havainnoitu näytteenotto poliklinikalla tapahtui suurehkoissa huoneissa. Näytteenottopisteet oli sijoitettu huoneen nurkkiin. poliklinikan näytteenottotilaan mahtuisi erittäin hyvin tv-videolaitteet, jotka toistaisivat samaa ohjelmaa sekä odotustilassa että näytteenottotilassa. Potilaan huomion kiinnittyminen seurattavaan ohjelmaan voisi helpottaa näytteenottotapahtumaa.

28 28 huoneen sisustaminen uudelleen niin, että koko huonetilaa voitaisiin hyödyntää tehokkaammin. Lähinnä mietittävä näytteenottoprosessia ja sitä, miten hyödynnetään käytössä olevia pöytätasoja ja vaunua niin, että mahdollistetaan työskentely hyvässä asennossa. näytteenottotuoli iso, myös muissa pilottilaboratorioissa käytössä oleva tuolityyppi Näytteenottotuolin on tukevuuden lisäksi kohtuullisen suuri, jotta aikuinen, lapsi sylissään, mahtuu siihen vaivattomasti istumaan. Nuorten asiakkaiden kohdalla tuolissa on samoja puutteita kuin ilmeni muissakin pilottilaboratorioissa: istumasta ylösnouseminen on hankalaa jalkalaudan takia, istumismukavuus on huono, tuoli on kömpelösti liikuteltava. Ks tuolikokeilut Viiskulman ja Meilahden laboratoriossa näytteenottotuolissa ei ole käsitukia eri kokoisten lasten ja nuorten näytteen otossa tuskin voidaan käyttää käden tukemiseen tuolin käsitukia. Tyynyn käyttö näytettä otettaessa on portaattoman säädön takia kätevää. työtuoli suunniteltu pöydän ääressä työskentelyä varten ei verinäytteen ottoon tällä työtuolilla ei ole mahdollista päästä tarpeeksi lähelle potilasta kumartumatta eteenpäin, tässä asennossa ei ole mahdollista tukea selkää ristiselkätukeen Ks tuolikokeilut Meilahden ja Viiskulman laboratoriossa näytteenottokärryssä toiminnallisia puutteita tarvikkeita otettaessa hankalat, ristikkäiset käsien asennot ja olkavarsien kohoasennot (ei mahdollisuutta nopeasti järjestää työpistettä omien vaatimusten mukaan, esim. oikea- ja vasenkätiset) näytteenottokärryn kehittäminen. tulostimet sijaitsevat huoneen nurkassa korkealla, työpöydän päällä tulostimien sijoittaminen uudelleen toiminnallisesti edulliseen paikkaan, tavoitteena on saada tulostin niin lähelle työntekijää ja ala, että vältytään käden kohoasennoilta tulostetta otettaessa yläraajojen vaivoille altistavia liikkeitä oli lähes jokaisessa työvaiheessa, eniten näytettä otettaessa (pinsettiotteet, ranteen taipuneet asennot, voimaa vaativa peukalon käyttäminen, kyynärvarren sisä- ja ulkokierto) opastus hankalien työliikkeiden välttämiseen työterveyshuollosta - Työterveyshuollossa ollaan käynnistämässä kognitiivisen ergonomian ja taukoelpymisliikkeitten opastusta (Laboratoriotyöntekijöille suunnattu ergonomiakurssi fyysisen kuormituksen helpottamiseksi). Kurssille valitaan ergonomia- ja taukoelpymisliikuntavastaavat kustakin yksiköstä. Kurssi sisältää laboratoriotyöhön sisältyvän ergonomian opastusta ja taukoelpymisliikkeiden ohjauksen harjoittelua. Verinäytteenottotyön vastapainoksi suunnitellut elpymisliikkeet löytyvät liitteestä 3. sopiminen työkierrosta ja tauotuksesta Verinäytteenotto osastoilla

29 29 Kuva 14. Lasten ja nuorten sairaalan osaston verinäytteenotto. Hyvä työtekniikka: vierastuoli pois potilassängyn vierestä, laboratoriokärry tilalle, sängyn laidan laskeminen alas ja näytteen ottaminen istuma-asennossa. Näytteenottokärryssä kulkee mukana istuin (kuvassa punainen, pyöreä istuin kärryn vasemmalla sivulla). Työterveyshuollosta (työfysioterapeutti Karita Rissanen) on myöskin saatavilla ns "banaanityyny" laboratoriohoitajan käsien tukemista varten tilanteissa, joissa joudutaan kauan kannattelemaan käsiä. Tyynyn käyttö voi osaltaan vähentää yläraajojen ja ristiselän rasittumista. Kuva 15. Lasten ja nuorten sairaalan osaston verinäytteenotto. Hyvä työtekniikka: kärryn mukana kulkeva istuin käyttöön, sängyn laidan laskeminen alas (mahdollisesti myös sängyn pohjan nostaminen) ja näytteen ottaminen istuma-asennossa. Potilasta voidaan siirtää tai pyytää siirtymään lähemmäs sängyn reunaa.

30 30 Kuva 16. Lasten ja nuorten sairaalan osaston verinäytteenotto. Hyvä työtekniikka: sängyn laidan laskeminen alas hyvässä työasennossa ja näytteen ottaminen selkä suorassa. Kuva 17. Lasten ja nuorten sairaalan keskososaston verinäytteenotto. Työasentoihin ja -liikkeisiin liittyviä kuormitustekijöitä havainnointiin perustuen olivat selän etukumara, kiertynyt asento näytettä otettaessa mahdollisesti sängyn säätäminen sopivalle korkeudelle toisen jalan nostaminen korokkeelle tai sängyn jalkarakenteille selän kuormituksen helpottamiseksi yläraajojen vaivoille altistavia liikkeitä oli lähes jokaisessa työvaiheessa, eniten näytettä otettaessa (pinsettiote, ranteen taipuneet asennot, voimaa vaativa peukalon käyttäminen, kyynärvarren sisä- ja ulkokierto)

31 31 Loppupäätelmiä, suosituksia ja projektin arviointia Meilahden sairaalan laboratoriossa fyysisen ergonomian kehittämisessä menetelmänä käytettiin osallistuvaa suunnittelua. Osallistuvan suunnittelu lähtöolettamuksena on, että osallistuja on oman toimintatilanteensa paras tuntija. Osallistuvan suunnittelun menetelmät perustuvat ryhmäkeskusteluihin, joissa toimintaa havainnollistetaan piirroksien ja erilaisten muunneltavien mallien ja prototyyppien avulla. Tilanteen tarkastelu ei tässä projektissa rajoittunut pelkästään fyysiseen ergonomiaan vaan huomio kohdistui useimmiten toimintakokonaisuuteen, samoin kuin sen suurempiin tai pienempiin käytännöllisiin edellytyksiin. Yhteisenä tavoitteena oli saada aikaiseksi laboratorionhoitajan näytteenottotyöpisteeseen kalusteratkaisu, joka olisi sopiva kaikille käyttäjille ja kaikissa käyttötilanteissa. Toisaalta pyrittiin ratkaisuun, joka ottaisi kunkin laboratorionhoitajan yksilölliset tarpeet huomioon. Näin yksittäisen työpisteen tulisi olla mm. sekä oikea- että vasenkätisen näytteenottajan helposti käytettävissä. Lisäksi pyrittiin siihen, että asettelu olisi asiakkaan kannalta mukava. Projektin päättyessä Meilahden laboratoriotilaan oli rakennettu puinen työtason prototyyppi ja kokeiltu erilaisia työtuoliratkaisuja ja tehty pieniä kokeiluja näytteenottovaunun kehittämiseksi. Laboratoriohoitajat arvioivat lopputilannetta ja kalusteiden käytettävyyttä keskusteluissa tutkijoiden kanssa ja käyttäen graafista VAS (visual analogue scale) - janaa. Lopullinen laboratoriotila valmistuu vuonna 2007 ja näin suunnittelutyön loppuun saattaminen jää laboratoriohoitajien, työterveyshuollon ja työsuojeluorganisaation tehtäväksi. Suosituksia: uusi näytteenottotila on riittävä verinäytteenottotoiminnan kannalta (vertaa RT- korttien suositus) työtila työtasoilla on riittävä, pöytien tarkempaa muotoilua on vielä harkittava ennen niiden hankkimista työkorttitulostimen sijaan voitaisiin hankkia vähemmän tilaa vievä tarratulostin kokeilussa ollutta työtuolia ja näytteenottotuolia pidettiin lähes yksimielisesti edeltäjiänsä parempina sekoittajan paikkaa ja rakennetta tulee edelleen harkita näytteenottovaunun edelleen kehittäminen ratkaisisi työasento- ja työliikeongelmia työfysioterapeutti Karita Rissasen luonnostelemasta työpöytämallista voitaisiin rakentaa prototyyppi kokeiltavaksi (liite 4) laboratorionhoitajan työn vastapainoksi on suunniteltu taukoliikkeet (liite 3) Tutkijoiden arviointia: Meilahden laboratorion kanssa tehty suunnittelutyö käynnistyi tilanteessa, jossa osastonhoitajan oli nopealla tahdilla tehtävä hankintapäätöksiä. Osallistuva suunnittelu käynnistettiin lyhyellä aikataululla. Suunnittelutyötä haittasi koko ajan kiireen tuntu. Kaikki laboratorionhoitajat eivät päässeet mukaan suunnitteluryhmiin ja näin lopputulos ei vaikuttanut kaikkien mielestä "omalta". Väistötila ei vapautunut kuten alussa ajateltiin ja niin prototyypit rakennettiin normaaliin laboratoriotilaan. Työpisteiden kokeileminen ei näin muodostunut niin järjestelmälliseksi kuin olisi ehkä ollut tarpeen. Työterveyslaitoksen ja Meilahden sairaalan laboratorion fyysinen läheisyys kuitenkin mahdollisti tutkijoiden osallistumisen alun perin suunniteltua useampiin tapaamisiin ja kokouksiin lyhyellä varoitusajalla. Prototyyppien ja tuolimallien kokeilu tapahtui vaivattomasti ja hyvässä yhteistyössä kaikkien osallistuneiden laboratoriohoitajien kanssa. Viiskulman terveysaseman laboratoriossa pääpaino oli erilaisten tuolimallien kokeilussa. Laboratoriohoitajat arvioivat tuolien käytettävyyttä keskusteluissa tutkijoiden kanssa ja käyttäen graafista VAS (visual analogue scale) - janaa. Lisäksi asiakkailta kysyttiin mielipidettä