Österbottens förbund - Pohjanmaan liitto. Pohjanmaan maakuntakaava - Kaavaselostus Maakuntavaltuuston hyväksymä

Transkriptio

1 Österbottens förbund - Pohjanmaan liitto Pohjanmaan maakuntakaava - Kaavaselostus Maakuntavaltuuston hyväksymä

2 Pohjanmaan maakuntakaava Kaavaselostus Maakuntavaltuuston hyväksymä

3

4 Pohjanmaan maakuntakaava KAAVASELOSTUS Maakuntavaltuuston hyväksymä Ympäristöministeriön vahvistama Nr: 73F SBN: ÖSTERBOTTENS FÖRBUND POHJANMAAN LTTO

5 SELOSTUS Maakuntakaava koostuu seuraavista osista: - Kolme karttaosaa sekä indeksiosa ja maakuntakaavan merkinnät ja määräykset - Kaavaselostus - Kaavaselostuksen liitteet - Kiinteät muinaisjäännökset Pohjanmaalla (erillinen julkaisu) - Pohjanmaan maakuntakaavan kokonaisvaikutusten arviointi - Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 2 (121)

6 SELOSTUS SSÄLLYSLUETTELO: SSÄLLYSLUETTELO: JOHDANTO MAAKUNNAN SUUNNTTELU POHJANMAALLA Maakunnan suunnittelujärjestelmä Maakuntakaavaprosessi Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettely MAAKUNTAKAAVAN LÄHTÖKOHDAT JA KEHTYSNÄKYMÄT Alue- ja yhdyskuntarakenne Kaupalliset palvelut Väestö ja asuminen Työpaikat, koulutus ja elinkeinot Liikenne Luonnonympäristö Luonnon monimuotoisuus Ympäristön tila Kulttuuriympäristö Virkistys ja matkailu Tekninen huolto Energia Maa-ainesten otto Keskeiset ohjelmat, suunnitelmat, selvitykset ja hankkeet Kaavoitus MAAKUNTAKAAVAN TAVOTTEDEN TAUSTAT Kansainväliset sopimukset Euroopan unionin aluesuunnitelma ESDP Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Maankäyttö- ja rakennuslaki Muun lainsäädännön suhde maakuntakaavoitukseen Maakuntasuunnitelman tavoitteet MAAKUNTAKAAVAN TAVOTTEET Kaavassa käsiteltävät asiakokonaisuudet Maakuntakaavan strategiat ja painopistealueet MAAKUNTAKAAVAN MERKNNÄT JA MÄÄRÄYKSET Kehittämisperiaatemerkinnät Alueiden erityisominaisuuksia kuvaavat merkinnät Aluevarausmerkinnät, viiva ja muut merkinnät MAAKUNTAKAAVAN VAKUTUKSET Vaikutukset alue- ja yhdyskuntarakenteeseen Vaikutukset liikenteeseen Vaikutukset NATURA 2000-verkostoon MAAKUNTAKAAVAN OKEUSVAKUTUKSET Maakuntakaavan oikeusvaikutusten yleisperiaatteet Maakuntakaavan esitystapa, kaavamerkinnät ja määräykset oikeusvaikutusten kannalta Maakuntakaavan ohjausvaikutus alueiden käytön suunnitteluun Maakuntakaavan vaikutus vähittäiskaupan suuryksikön sijoittumiseen Maakuntakaavan ohjausvaikutus muuhun alueiden käytön suunnitteluun ja viranomaistoimintaan Maakuntakaavan suhde muun lainsäädännön mukaiseen päätöksentekoon Maakuntakaavan vaikutus rakentamiseen ja muuhun maankäyttöön Lunastusoikeus Maakuntakaavan vahvistaminen MAAKUNTAKAAVAN TOTEUTTAMNEN MAAKUNTAKAAVAN SEURANTA JA JATKOTOMENPTEET (121)

7 SELOSTUS 0. JOHDANTO Vuoden 2000 alussa voimaan tulleen maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) mukaan korvataan seutukaava sitä yleispiirteisemmällä maakuntakaavalla. Maakuntakaava on koko Pohjanmaan käsittävä, maakunnan kehittämiseen kytkeytyvä alueidenkäytön suunnitelma. Se keskittyy valtakunnallisiin, maakunnallisiin sekä usean kunnan alueidenkäyttöä yhteen sovittaviin maankäyttökysymyksiin. Maakuntakaava sisältää yleispiirteisen suunnitelman alueiden käytöstä maakunnassa tai sen osaalueella. Maakuntakaava on kartalla esitetty suunnitelma, jossa osoitetaan Pohjanmaan alueidenkäytön ja aluerakenteen periaatteet ja maakunnan kehittämisen kannalta tarpeelliset alueet. Suunnitelmakartan, kaavamerkintöjen ja määräysten lisäksi asiakirjoihin kuuluu kirjallinen selostus, kaavaselostus, jossa esitetään suunnitelman tavoitteet, ratkaisujen perusteet sekä vaikutukset. Lähtökohtana on ollut laatia kokonaisvaltainen koko maakuntaa koskeva alueidenkäytön suunnitelma nykyisen seutukaavan, olemassa olevien inventointien ja selvitysten sekä kaavaprosessin aikana laadittujen selvitysten pohjalta. Maakuntakaavoitus kytkeytyy liiton maakuntasuunnitelman laadintaan ja aluekehittämistyöhön. Kaavan strategiset linjaukset ja painopistealueet on määritelty maakuntasuunnitelmassa, Länsi-Suomen ympäristökeskuksen yhteisessä ympäristöohjelmassa ja muissa alueiden kehittämisen ohjelmissa. Kaavassa on otettu huomioon EU:n aluerakenteen ja alueidenkäytön (ESDP) tavoitteiden ja suuntaviivojen toteutuminen. Maakuntakaava tulkitsee ja ottaa huomioon valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet sekä välittää ne kuntien kaavoitukseen. Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden lisäksi maakuntakaavassa on huomioitu luonnonsuojelulain mukaiset luonnonsuojeluohjelmat ja päätökset, Natura verkosto sekä ehdotus Natura verkoston täydentämiseksi. Maakuntakaava on pitkän aikavälin suunnitelma, jonka ratkaisuilla vaikutetaan merkittävästi kestävän kehityksen toteutukseen. Suunnittelun tavoitteena on luoda edellytykset hyvälle elinympäristölle sekä edistää ekologisesti, taloudellisesti, sosiaalisesti ja kulttuurisesti kestävää kehitystä Pohjanmaalla. Kaavassa käsitellään mm. alue- ja yhdyskuntarakenteen kehittämisen edellytykset, turvataan seudullisten verkostorakenteiden toteuttamisedellytykset sekä varmistetaan merkittävimmät luonnonsuojelun, kulttuuriympäristön ja virkistyksen tarpeet. Aluevarauksia on osoitettu vain siltä osin ja sillä tarkkuudella kuin alueiden käyttöä koskevien valtakunnallisten tai maakunnallisten tavoitteiden kannalta taikka useamman kuin yhden kunnan alueiden käytön yhteen sovittamiseksi on ollut tarpeen. Kaavan valmistelussa on tähdennetty osallistumista ja vuorovaikutusta. Kaavan vaikutuksia on arvioitu kaavoitusprosessin aikana erillisten selvitysten yhteydessä. Lisäksi kaavan kokonaisvaikutuksia sekä prosessin vaikutuksia ja itse prosessia on arvioitu erillisessä arvioinnissa, joka kytkeytyy myös maakuntasuunnitelman vaikutusten arviointiin. Maakuntakaavaehdotuksen vaikutuksia taloudelle, ympäristölle ja elinkeinoelämälle ryhdyttiin selvittämään jo syksyllä Vaikutusten arvioinnin on laatinut Suunnittelukeskus Oy. Miapetra Kumpula-Natri maakuntavaltuuston puheenjohtaja Allan Blom Maakuntahallituksen puheenjohtaja Olav Jern maakuntajohtaja Saini Heikkuri-Alborzi kaavoitusjohtaja 4 (121)

8 SELOSTUS 1. MAAKUNNAN SUUNNTTELU POHJANMAALLA 1.1 Maakunnan suunnittelujärjestelmä Alueiden käytön suunnittelujärjestelmässä maakunnan suunnittelu sijoittuu valtakunnallisen ja kunnallisen tason väliin. Maakunnan suunnittelussa otetaan huomioon valtakunnalliset tavoitteet sovittaen ne yhteen alueiden käyttöön liittyvien maakunnallisten ja paikallisten tavoitteiden kanssa. Maankäyttö- ja rakennuslain mukaisesti maakunnan suunnittelujärjestelmään kuuluvat maakuntasuunnitelma ja sitä toteuttavat maakuntakaava ja maakuntaohjelma. Maakuntasuunnitelma on pitkän aikavälin strateginen suunnitelma, joka yhteen sovittaa ja linjaa maakunnan kehittämistyötä. Pohjanmaan maakuntasuunnitelma on strateginen, pitkän aikavälin suunnitelma, joka kokoaa ja määrittää maakunnan kehittämisen tavoitteet. Lisäksi se toimii maakuntakaavan lähtökohtana. Maakuntaohjelma laaditaan valtuustokausittain ja sen toteuttamissuunnitelman vuosittain. Maakuntakaava korvaa kaikki voimassa olevat seutukaavat (eli kolme vaihekaavaa Virkistys ja luonnonsuojelu vaihe vah , asutusrakenne vaihe vah ja luonnonvarat ja liikenne vaihe vah ), joista myös on tehty yhdistelmäkaava Vaasan rannikkoseudun seutukaava. Maakuntakaavan tehtävä ja asema alueidenkäytön suunnittelujärjestelmässä merkitsee, että tärkeimpien valtakunnallisten, maakunnallisten ja seudullisten alueidenkäyttökysymysten perusratkaisut määritellään ensisijaisesti juuri maakuntakaavassa. Maakunnan liiton laatimien maakunnan kehittämistä edistävien suunnitelmien lisäksi maakunnan tulevaisuudelle ovat erittäin tärkeitä myös muiden toimijoiden laatimat ja toteuttamat suunnitelmat. Näitä ovat mm. aluekeskusohjelma, osaamiskeskusohjelma, valtakunnallinen saaristo-ohjelma sekä erilaiset maaseudun kehittämisohjelmat. Kuva: Maakunnan suunnittelujärjestelmä 1.2 Maakuntakaavaprosessi Aloitusvaihe Suunnittelun ohjelmointi käynnistettiin maakuntaliiton alueiden käytön suunnittelun yksikön ja ympäristökeskuksen yhteisellä aivoriihitilaisuudella, jossa pohdittiin mm. suunnittelun ohjelmointia ja alustavia tavoitteita. Virallisesti maakuntakaavatyö käynnistyi maakuntavaltuuston kokouksella , jolloin sovittiin kaavan sisällöstä ja tavoitteista ja aloitettiin osallistumis- ja arviointisuunnitelman valmistelu. Aloitusvaiheen viranomaisneuvottelu käytiin Kunnille tiedotettiin ja kuntia kuultiin kaavan aloittamisesta ja osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta kuntakierroksella, joka tehtiin elo-syyskuun vaihteessa vuonna Osallistumis- ja arviointisuunnitelma laitettiin sen jälkeen nähtäville (121)

9 SELOSTUS Tavoitevaihe Tavoitteita tarkennettiin suunnittelun edetessä. Lisäksi käynnistettiin laajoja selvitystöitä yhteistyössä kuntien kanssa, mm. liikennejärjestelmää ja aluerakennetta selviteltiin kaupunkiseuduittain. Tarkastelun kohteena olivat myös kaupalliset palvelut ja tuulivoiman sijoittuminen merelle. Valmisteluvaihe Maakuntakaavan ensimmäistä ehdotusluonnosta valmisteltiin vuoden 2003 aikana teemoittain ja viimeiset teemat olivat maakuntahallituksessa touko- ja kesäkuussa Valmistelun aikana käytiin tarkentavia sidosryhmä- ja viranomaisneuvottelua. Kaavan ensimmäinen esittely- ja kuulemiskierros ajoittui syksylle Maakuntakaavaehdotuksen luonnos oli virallisesti nähtävänä Pohjanmaan liiton virastossa ja alueen kaikissa kunnissa. Luonnoksesta pyydettiin myös lausunto kaikilta niiltä viranomaisilta ja yhteisöiltä, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään. Lausuntoaikaa jatkettiin saakka ja yksityiset henkilöt saivat jättää huomautuksia marraskuun loppuun mennessä. Maakuntakaavaluonnoksesta saatiin 100 kirjallista huomautusta ja 50 lausuntoa. Huomautuksiin sisältyi asukkaiden ja eri intressipiirejä edustavien yhdistysten lausuntoja sekä useampien allekirjoittajien adresseja. Kuntien lausuntoja saatiin 18 kpl ja muiden viranomaisten ja intressitahojen lausuntoja 32 kpl. Yksityisten huomautukset jakautuivat kunnittain seuraavasti: Korsnäs 39 kpl, Mustasaari 39 kpl, Kristiinankaupunki 15 kpl, Luoto 4 kpl, Närpiö 1 kpl, Pietarsaari 1 kpl ja Vaasa 1 kpl. Saaduista lausunto- ja huomautuspalautteesta on laadittu vastineet ja kaavaan on tehty palautteessa esitettyjä korjauksia ja parannuksia. Pohjanmaan maakuntahallitus käsitteli kokouksessaan maakuntakaavaluonnoksesta saatujen lausuntojen ja huomautusten vastineet. Maakuntahallituksen päätöksestä ja vastineista lähetettiin kopiot kaikille, joiden yhteystiedot olivat saatavissa. Useita allekirjoittajia sisältäneistä huomautuksista vastine lähetettiin ensimmäiselle allekirjoittaneelle. Tavoitevaiheessa aloitettujen selvitystöiden laatimista jatkettiin yhdessä kuntien kanssa. Ehdotusvaihe Maakuntakaavaluonnoksen työstäminen maakuntakaavaehdotukseksi käynnistyi vuoden 2005 alussa lausuntojen ja palautteen läpikäynnillä. Ehdotusvaiheessa on käyty neuvotteluja Länsi-Suomen ympäristökeskuksen, tiehallinnon ja ympäristöministeriön kanssa. Maakuntahallitus hyväksyi maakuntakaavaehdotuksen kokouksessaan , jonka jälkeen se asetettiin julkisesti nähtäville MRL 12 :n mukaisesti ja siitä pyydettiin MRL 13 :n mukaiset lausunnot kunnilta ja eri viranomaistahoilta. Samanaikaisesti järjestettiin ehdotusvaiheen esittely- ja kuulemiskierros. Asianomaisten kuntien asukkailla ja osallisilla oli oikeus tehdä muistutus Pohjanmaan liitolle kaavaehdotuksesta ennen nähtävillä oloajan päättymistä. Maakuntakaavaehdotuksesta saatiin 128 yksityisten ja 31 yhdistysten, jakokuntien ym. kirjallista huomautusta sekä 49 lausuntoa. Yksityisten henkilöiden antamissa huomautuksissa oli useampien allekirjoittajien adresseja. Kuntien lausuntoja oli 18 kpl ja muiden viranomaisten ja intressitahojen lausuntoja 31 kpl. Yksityisten huomautukset jakautuivat kunnittain seuraavasti: Korsnäs 24 kpl, Mustasaari 52 kpl, Kristiinankaupunki 51 kpl, Närpiö 1 kpl. Toinen viranomaisneuvottelu pidettiin Kokouksessa todettiin, että maakuntakaavaehdotus on pantava uudelleen nähtäville. Maakuntahallitus hyväksyi maakuntakaavaehdotuksen kokouksessaan , jonka jälkeen se asetettiin toisen kerran julkisesti nähtäville MRL 12 :n mukaisesti ja siitä pyydettiin MRL 13 :n mukaiset lausunnot kunnilta ja eri viranomaisilta. Samanaikaisesti järjestettiin toinen ehdotusvaiheen esittely- ja kuulemiskierros. Asianomaisten kuntien asukkailla ja osallisilla oli jälleen oikeus tehdä muistutus Pohjanmaan liitolle kaavaehdotuksesta ennen nähtävillä oloajan päättymistä. Toisen ehdotusvaiheen kuulemisen yhteydessä saatiin maakuntakaavaehdotuksesta 22 yksityisten ja 8 yhdistysten, jakokuntien ym. kirjallista huomautusta. Lausuntoja saatiin kaikilta kunnilta eli 17 ja viranomaisilta (121)

10 SELOSTUS Kolmas viranomaisneuvottelu pidettiin Hyväksymisvaihe Lausunnot, muistutukset ja viranomaisneuvotteluissa esitetyt näkökohdat käsiteltiin maakuntahallituksen kokouksessa Maakuntahallituksen päätöksen pohjalta viimeisteltiin maakuntakaavaehdotus, jonka maakuntahallitus hyväksyi kokouksessaan Maakuntavaltuusto hyväksyi maakuntakaavaehdotuksen Tämän jälkeen se saatetaan ympäristöministeriön vahvistettavaksi. Vahvistamisvaihe Ympäristöministeriö vahvisti maakuntakaavan kuultuaan muita ministeriöitä sekä käsiteltyään kaavaa koskevat valitukset. 1.3 Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettely Osallistumis- ja vuorovaikutusmenettelyjen sekä oikeusvaikutusten kautta alueiden käytön suunnittelujärjestelmä muodostaa merkittävän vaikutuskanavan maakunnan kehitystä koskevien tavoitteiden sekä valtakunnallisten tavoitteiden toteuttamisessa yhtäältä kuntakaavoituksessa ja toisaalta muussa viranomaistoiminnassa. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Osallistumis- ja arviointisuunnitelma oli nähtävillä Liitteenä osallistumis- ja arviointisuunnitelma. Maakuntakaavaluonnoksesta saatu palaute Kuntien lausunnoissa nousivat esiin liikennealuevaraukset, liikenteen kehittäminen. Kulttuuriympäristövarauksiin ja -maisemavarauksiin esitettiin tarkennuksia. Lisäksi kunnat ottivat lausunnoissaan kantaa mm. kallio- ja maa-ainesten ottamisaluevarauksiin, virkistysaluevarauksiin, vesihuoltoon, jätteenkäsittelyalueisiin, tuulivoimaan, kalasatamiin ja pohjavesialueisiin. Kunnat esittivät eri aihepiireihin liittyen uusia kohteita ja kohteiden poistamista maakuntakaavaluonnoksesta sekä tarkennuksia merkintöihin, merkintöjen esitystapaan ja kartan havainnollisuuteen. Viranomaisten ja muiden toimijoiden lausunnoissa käsiteltiin eniten energiahuoltoa ja tuulivoimavarauksia, liikenneverkoston kehittämistä, virkistys- ja matkailualueita, kulttuuriympäristöjä ja kulttuurimaisema-alueita. Lisäksi lausunnoista nousivat esille luonnonsuojelu, vesihuolto ja maakaasujohdon varaus. Lausunnot olivat pääosin positiivisia ja kannustavia ja niissä tuotiin esiin yhteistyön merkitys ja laajuus, jota on tehty perusselvitysten ja valmisteluprosessin yhteydessä. Lausunnoissa tuettiin selkeästi maakuntakaavaluonnoksen kehittämisperiaatteita. Yksityisten huomautuksissa otettiin aktiivisesti kantaa tuulivoima-aluevarauksen sijoittumiseen. Kantaa otettiin lisäksi moottorikelkkauriin, virkistysaluevarauksiin, kulttuurimaisemaan ja -ympäristöön, kallioaineksen ottoon ja maakaasuputken linjaukseen. Maakuntakaavaehdotuksesta saatu palaute Lausuntojen palaute oli pääasiassa positiivinen. Kehittämisperiaatemerkinnöistä saatiin paljon positiivista palautetta erityisesti kunnilta ja muilta liitoilta. Kuntien lausunnoissa otettiin myös kantaa vähittäiskaupan rakenteisiin, liikennejärjestelmän, virkistykseen, vesihuoltoon ja kulttuurimaisemiin. Viranomaisten kannanotot koskivat ensisijaisesti kulttuurimaisemia ja vesihuoltoa sekä kaavan vaikutuksia. Kaavan eri vaiheissa on tehty laajaa yhteistyötä kuntien ja viranomaisten kanssa. Suurin osa muistutuksista koski tälläkin kuulemiskierroksella tuulivoima-alueita. Ehdotusvaiheen kuulemiskierroksella muistutuksia saatiin vähemmän kuin luonnosvaiheen kierroksella. Tuulivoiman puolesta ensimmäisellä kuulemiskierroksella huomautuksen antaneet eivät olleet toisella kierroksella yhtä aktiivisia. Myös muutamien kuntien lausunnoissa myönteinen suhtautuminen tuulivoimaan vaihtui tuulivoima-alueiden vastustamiseen toisella kierroksella. Viranomaisneuvotteluissa todettiin, että kaavaehdotus on asetettava uudelleen nähtäville, koska täydennystarpeita oli kulttuuriympäristön valtakunnallisesti merkittävien alueiden ja kohteiden osalta. Lisäksi asiakirjoja tuli täydentää yhteenvedolla merkintöjen vaikutuksista. 7 (121)

11 SELOSTUS Toisen kuulemisen jälkeen palaute oli positiivista varsinkin kunnilta saatu palaute. Lausunnoissa tuotiin selkeästi esiin selvitystarpeita seuraavaa kaavoituskierrosta varten. Viranomaisten palaute oli suurelta osin myös positiivista, mutta myös kritiikkiä annettiin ja erityisesti kiinnitettiin huomiota kaavan juridisiin seikkoihin eli kuinka se täyttää lain vaatimukset. Tiedottaminen Pohjanmaan liiton kotisivuilla on tietoa maakuntakaavoituksesta ja Pohjanmaan maakuntakaavan etenemisestä. Maakuntakaavaluonnos sekä ehdotus ovat olleet nähtävilläoloaikana luettavissa liiton kotisivuilla. Lisäksi maakuntakaavan etenemisestä on tiedotettu Uutisfaksissa, joka ilmestyy pääsääntöisesti maakuntahallituksen kokousten jälkeen. Uutisfaksi on luettavissa Pohjanmaan liiton kotisivuilla. Lisäksi se toimitetaan tilaajille. Maakuntakaavasta tiedotettiin kaikilla kuulemiskierroksilla myös lehdistötilaisuuksissa, jotka järjestettiin maakuntahallituksen kokousten jälkeen. Maakuntakaavaluonnoksen nähtävillaoloaikana järjestettiin 7 yleisötilaisuutta: Pietarsaaren seutu, Pedersöre Vöyri Oravainen Maksamaa, Oravainen Suupohjan rannikkoseutu, Närpiö Kyrönmaa, Vähäkyrö Vaasan seutu, Vaasa Närpiö Korsnäs Maakuntakaavaehdotuksen nähtävilläoloaikana järjestettiin 9 yleisötilaisuutta: Pietarsaaren seutu, Pietarsaari Vöyri-Oravainen-Maksamaa, Vöyri Kyrönmaan seutu, Laihia Vaasan seutu, Mustasaaren kunnanvirasto Suupohjan rannikkoseutu, Kristiinankaupungin raatihuone Vaasan seutu, Korsnäsin kunnanvirasto Vaasan setu, Raippaluoto Suupohjan rannikkoseutu, Kristiinankaupungin raatihuone Suupohjan rannikkoseutu, Töjby Maakuntakaavaehdotuksen toisella nähtävilläoloaikana järjestettiin 6 yleisötilaisuutta: Pietarsaaren seutu, Pietarsaari Oravainen ja Vöyri-Maksamaa, Vöyri Kyrönmaan seutu, Laihia Suupohjan rannikkoseutu, Närpiö Korsnäs ja Maalahti, Korsnäs Mustasaari ja Vaasa, Mustasaari Kaavaluonnos ja -ehdotus ovat olleet virallisesti nähtävänä Pohjanmaan liiton virastossa ja alueen kaikissa kunnissa ja niistä on tiedotettu ja neuvoteltu kuntien kanssa. 8 (121)

12 SELOSTUS YMPÄRTÖMNSTERÖN VAHVSTAMA MAAKUNTAKAAVAN LÄHTÖKOHDAT JA KEHTYSNÄKYMÄT 2.1 Alue- ja yhdyskuntarakenne Pohjanmaan maakunta koostuu 17 jäsenkunnasta, jotka muodostavat Suomen länsirannikolle kapean 230 km pitkän ja noin km leveän rannikkokaistaleen. Runsaan km 2 :n maapinta-alalla asuu ( ) asukasta. Maakunta jakautuu neljään seutukuntaan: Pietarsaaren, Vaasan, Kyrönmaan seutukuntiin sekä Suupohjan rannikkoseutuun. Pohjanmaan maakunta rajautuu Keski- Pohjanmaan maakuntaan pohjoisessa, Etelä-Pohjanmaan maakuntaan idässä, Satakuntaan etelässä ja merialueeseen lännessä. Pohjanmaan maakunnan asemaa maan aluerakenteessa leimaa Vaasan seudun merkitys yhtenä Länsi-Suomen ja Merenkurkun keskuksena. Pohjanmaa on osa Keskipohjolan-Merenkurkun käytävää, ja sillä on meriraja Västerbottenin ja Västernorrlandin lääneihin Ruotsissa. Sijainti Pohjanlahden rannikolla luo välittäjäaseman sekä pohjois-eteläsuunnassa että kansainvälisesti länsi-itäsuunnassa. Pohjanmaalla on kattava liikenneverkosto ja sen saavutettavuus maanteitse, rautateitse, lentoteitse ja meriteitse on suhteellisen hyvä. Pohjanmaan maakunta koostuu selkeästi kolmesta toiminnallisesta kaupunkiseudusta; Pietarsaaren, Vaasan ja Suupohjan rannikkoseudun kaupunkiseuduista, jotka osaltaan muodostavat logistiset solmukohdat (katso kuva s. 28). Maakunnan luonnonmaantiede on ainutlaatuinen. Erityisesti nousevat esille rannikko, Pohjanmaan viljavat jokilaaksot ja niihin liittyvät laajat kulttuuriympäristöt. Maakuntaa leimaa noin kymmenen joen alajuoksut suistoineen ja useat pienet jokilaaksot sekä laaja saaristo. Vesipinta-ala muodostaa kolmasosan maakunnan kokonaispinta-alasta. Useita tuhansia vuosia sitten vallinneesta jääkaudesta muistuttaa edelleen rannikkoseudulla erityinen geologinen ilmiö, maankohoaminen. Maa kohoaa paikasta riippuen 6 9 mm vuodessa. Asutus on muodostunut ja asettunut jo keskiajalta lähtien viljaviin jokilaaksoihin ja -suistoihin. Kylät noudattavat maiseman muotoa, ryhminä tai leveinä nauhoina. Rannikolle on rakentunut tiiviitä kyläryppäitä kalastuselinkeinojen myötä. Elinkeinorakenteen muutosten myötä asutus on keskittynyt kaupunkeihin ja maaseututaajamiin ja kylärakenne on harventunut. Tänä päivänä rannikolla ja saaristossa on runsaasti vapaa-ajan asutusta. Monipuolisen elinkeinoelämän perustana on vankka teollisuus, maatalous ja korkeatasoinen koulutus. Valtakunnallisten tilastojen valossa Pohjanmaan maakunta voi hyvin. Maakunnan työttömyysaste on alle maan keskiarvon, syntyvyys on maan keskitasoa korkeampi ja Pohjanmaan väestö elää terveempänä, tyytyväisempänä ja pitempään kuin väestö Suomessa keskimäärin. Monipuolisen luonnonympäristön lisäksi maakunnan erityispiirteitä on ruotsinkielinen ja suomenkielinen kulttuuri, joita rikastuttavat muut kulttuurit. Pohjanmaan seutukunnat Vaasan seutu ja Kyrönmaan seutu Vaasan seutu on Merenkurkun pääkeskus ja se toimii kantavana voimana Merenkurkun yhteistyössä. Vaasanseudun, joka muodostaa yhteistyöaluuen kahdesta seutukunnasta eli Vaasan ja Kyrönmaan seutukunnista, vahvuuksia ovat korkeatasoiset, monipuoliset koulutuspaikat, monipuolinen elinkeinorakenne, kansainväliset yhteydet ja elinkykyinen maatalous. Kyrönmaan seutukunta hyödyntää Vaasan läheisyyttä ja kaupunki-maaseutuyhteistyötä. Vaasan seudulla yhdessä Kyrönmaan seudun kanssa on kattava ja monipuolinen liikenneverkosto. Tieyhteyksistä tärkeimmät ovat rannikon suuntainen valtatie 8 ja siitä erkanevat valtatiet 3 ja 16. Vaasan ja Seinäjoen välisellä rataosuudella väliasemia on Laihialla, Tervajoella, sossakyrössä ja Ylistarossa. Raide jatkuu Vaasan Vaskiluodon satamaan, josta on laivayhteys Ruotsin puolelle Uumajaan. Maakunnan kansainvälinen lentokenttä sijaitsee Vaasassa. Vaasan seutukuntaan kuuluu Vaasan kaupungin lisäksi Korsnäsin, Maalahden, Mustasaaren, Vöyri-Maksamaan ja Oravaisten kunnat. Kyrönmaan seutukunta muodostuu Laihian, Vähänkyrön ja sonkyrön kunnista. Työpaikat ja elinkeinojen tuottavuus on keskittynyt Vaasan kaupunkiin, jonka työpaikkaomavaraisuus on n. 130 %. sostakyröstä pendelöidään sekä Vaasaan että Seinäjoelle. Seudun tietyissä kunnissa on hyvä työpaikkaomavaraisuusaste perinteisissä maatalouselinkeinoissa, turkistarhauksessa ja kasvihuoneviljelyssä. Alueen teollisuus on voimakkaasti kansainvälisesti suuntautunut. Ominaista seudulle ovat pienet alihankintayritykset. 9 (121)

13 SELOSTUS YMPÄRTÖMNSTERÖN VAHVSTAMA Pietarsaaren seutu Pietarsaaren seutukunta ja aluekeskus on luonteva viiden kunnan kokonaisuus. Pietarsaaren seutukunnan sijainti Pohjanmaan rannikkovyöhykkeellä on luonut alueelle oman identiteetin, kulttuurin ja elinkeinopohjan. Seutukunnan vaikutusalue ulottuu pohjoisessa Kokkolaan ja etelässä Vaasan seudulle. Seudun keskus on suomalaisessa mittakaavassa rakenteeltaan tiivis Pietarsaaren kaupunki. Muissa kunnissa asutus on hajaantunut pienempiin kuntataajamiin ja kyliin. Toinen seudun kaupungeista on Uusikaarlepyy, ja lisäksi seutukuntaan kuuluvat Kruunupyyn, Luodon ja Pedersören kunnat. Seudun liikenteellinen saavutettavuus on hyvä. Tärkeimmät tieyhteydet ovat rannikon suuntainen valtatie 8 ja valtatie 19, joka tarjoaa yhteydet Seinäjoen ja Tampereen suuntaan. Pännäisten asema tarjoaa seudulle rautatieyhteyden muualle maahan. Kruunupyyn lentokenttä palvelee kotimaan yhteyksiä sekä ulkomaille suuntatutuvia tilauslentoja. Leppäluodon satama palvelee rahtiliikennettä. Seudun merkittävä vahvuus on teollisuus. Vahvoja elinkeinoja ovat maatalous, massan ja paperin valmistus, elintarviketeollisuus, veneteollisuus sekä metalli-, kumi- ja muovituotteiden valmistus. Perinteisesti alueen teollisuus on ollut kansainvälistä. Seudun maatalous ja tätä myötä myös maaseutu on varsin elinvoimaista. Maataloudessa on panostettu karjankasvatukseen sekä luomutuotantoon. Yksi tärkeä maatalouden tuotantohaara on turkistarhaus. Suupohjan rannikkoseutu Suupohjan rannikkoseutu sijaitsee Pohjanmaan rannikkovyöhykkeellä ollen Pohjanmaan maakunnan eteläisin seutukunta. Seudun muodostavat Kristiinankaupunki, Kaskisten kaupunki ja Närpiön kaupunki. Vaikutusalue ulottuu pohjoisessa Vaasan seudulle ja etelässä Satakuntaan Pohjois- Satakunnan seutukuntaan. Tärkein seudun läpi kulkeva päätie on etelä-pohjoissuuntainen valtatie 8, jota täydentää sisämaahan suuntautunut kantatie 67. Ylimaakunnallisesti tärkeä yhteys tavaraliikenteelle on rautatie Seinäjoelta Kaskisiin. Alueen erityispiirteisiin kuuluvat seudun syväsatamat Kaskisissa ja Kristiinankaupungissa. Kaskisten satama on voimakkaasti kasvava vientija tuontisatama. Syväsatamien ohella seudulla on lukuisia kala- ja pienvenesatamia. Kaskisten (Ådskärin) kalasatama on maamme suurin. Alueen elinkeinorakenteen tunnuspiirteitä ovat teollinen ja mekaaninen puunjalostus sekä kasvihuoneviljely ja perunanviljely. Lähes 70 % tomaatin ja runsas 30 % kasvihuonekurkun valtakunnallisesta tuotannosta tapahtuu Suupohjan rannikkoseudulla. 10 (121)

14 SELOSTUS YMPÄRTÖMNSTERÖN VAHVSTAMA Kartta: Seutu- ja kuntajako (Lähde: ÖFPL) Alue- ja yhdyskuntarakenteen kehitysnäkymiä Aluerakenteella tarkoitetaan väestön ja asumisen, työpaikkojen ja tuotantotoiminnan, palvelujen ja vapaa-ajan alueiden sekä näitä toimintoja yhdistävien liikenneväylien ja teknisen huollon verkostojen yleispiirteistä sijoittumista maakunnan alueelle ja niiden keskinäisiä suhteita. Yhdyskuntarakenteella tarkoitetaan edellä mainittujen toimintojen yleispiirteistä sijoittumista ja keskinäisiä suhteita yksittäisessä yhdyskunnassa tai työssäkäyntialueella, joka voi sisältää yhden tai useamman keskuksen ja niihin liittyvät alakeskukset sekä vastaavat toiminnalliset ja rakenteelliset verkostot kuin edellä. Pohjanmaan maakunnan alue- ja yhdyskuntarakenteen kehitysnäkymiä on tarkasteltu maakuntakaavaprosessin aikana useiden selvitystöiden kautta. Tarkastelua on tehty liikennejärjestelmän, kaupallisten ja logististen palvelujen sijoittumisen sekä aluerakenneskenaarioiden pohjalta. Aluerakenneskenaarioiden vaihtoehdot ovat tulevaisuussuuntautuneita ja perustuvat asukkaiden oletettuihin erilaisiin arvostuksiin ja elämäntapoihin, mitkä johtavat erilaisiin toimintatapoihin ja mitkä pitkällä aikavälillä vaikuttavat kehityksen suuntaan. Skenaarioiden lähtökohtina olivat globaalit, eurooppalaiset ja suomalaiset vahvuudet ja heikkoudet sekä uhat ja mahdollisuudet. Tavoitteena on myös ollut tehostaa hyötyjen ja riskien analysointia sekä kehittää vuorovaikutusta ja yhteistyökykyä suuntaamalla keskustelua yhteisiin pitkän aikavälin intresseihin. Aluerakennesuunnitelmien 11 (121)

15 SELOSTUS YMPÄRTÖMNSTERÖN VAHVSTAMA tarkoituksena on ollut aikaansaada strateginen tavoitesuunnitelma maakuntakaavoituksen ja yleiskaavoituksen sekä seutukuntien yhteisiksi työvälineiksi. Seutukuntien Pietarsaaren seudun, Vaasanseudun (muodostavat Vaasan ja Kyrönmaan seutukunnat yhdessä) ja Suupohjan rannikkoseudun aluerakennesuunnitelmat (JASU, VASU, SUSU) on laadittu yhdessä kuntien kanssa. Vaihtoehtoiset aluerakenneskenaariomallit ovat: Polarisoituva eli keskittyvä aluerakenne Skenaario perustuu voimakkaaseen kehitykseen ja toimintojen globalisaatioon, jatkuvaan kulutuksen ja tuotannon kasvuun sekä kaupallisuusteknologisiin arvoihin. Myös alkutuotanto keskittyy suuriin yksiköihin. Skenaario: Polarisoitunut aluerakenne 2030 (Pietarsaaren seutu) Skenaario: Polarisoitunut aluerakenne 2030 (Vaasanseutu) 12 (121)

16 SELOSTUS YMPÄRTÖMNSTERÖN VAHVSTAMA Skenaario: Polarisoitunut aluerakenne 2030 (Suupohjan rannikkoseutu) 13 (121)

17 SELOSTUS YMPÄRTÖMNSTERÖN VAHVSTAMA Kehitysvyöhykkeet aluerakenteen kehittämisen pohjana Skenaario perustuu maanosien kehityksen eriytymiseen. Eurooppa on tärkein toiminta-alueemme. Toiminnot hakeutuvat erilaisiin kehitysvyöhykkeisiin, joissa on hyvät ja monipuoliset liikenneyhteydet. Merkittävin ominaisuus kehitysvyöhykkeiden yhteistoiminnassa on toimintojen verkostoituminen. Skenaario: Kehitysvyöhyke aluerakenne 2030 (Pietarsaaren seutu) Skenaario: Kehitysvyöhyke aluerakenne 2030 (Vaasanseutu) 14 (121)

18 SELOSTUS YMPÄRTÖMNSTERÖN VAHVSTAMA Skenaario: Kehitysvyöhyke aluerakenne 2030 (Suupohjan rannikkoseutu) 15 (121)

19 SELOSTUS YMPÄRTÖMNSTERÖN VAHVSTAMA Lähikeskus eli hajautunut aluerakenne Skenaario perustuu paikallisuuteen, omavaraisuuteen ja omatoimisuuteen perustuviin toimintoihin sekä kulutuksen ja tuotannon ekologisiin arvoihin. Yhteiskunnan tukiverkot ovat rapautuneet ja globalisoitunut maailmantalous on osoittautunut monin paikoin toimimattomaksi. Skenaario: Lähikeskus eli hajautunut aluerakenne 2030 (Pietarsaaren seutu) Skenaario: Lähikeskus eli hajautunut aluerakenne 2030 (Vaasanseutu) 16 (121)

20 SELOSTUS YMPÄRTÖMNSTERÖN VAHVSTAMA Skenaario: Lähikeskus eli hajautunut aluerakenne 2030 (Suupohjan rannikkoseutu) Näiden kolmen kaupunkiseudun skenaarioista on edelleen kehitetty koko maakuntaa koskevat skenaariot. 17 (121)

21 SELOSTUS YMPÄRTÖMNSTERÖN VAHVSTAMA Skenaario: Polarisoitunut aluerakenne 2030 (koko Pohjanmaa) 18 (121)

22 SELOSTUS YMPÄRTÖMNSTERÖN VAHVSTAMA Skenaario: Kehitysvyöhyke aluerakenne 2030 (koko Pohjanmaa) 19 (121)

23 SELOSTUS YMPÄRTÖMNSTERÖN VAHVSTAMA Skenaario: Lähikeskus aluerakenne 2030 (koko Pohjanmaa) 20 (121)

24 SELOSTUS YMPÄRTÖMNSTERÖN VAHVSTAMA Skenaariotarkastelu osoittaa selkeästi kolme erilaista kehityksen suuntaa. Polarisaatiomalli tuo voimakkaan keskittymisen Vaasaan ja Pietarsaareen sekä mahdollisesti näiden läheisyydessä sijaitseviin kuntakeskuksiin. Suupohjassa kehitys keskittyy elinvoimaisimpaan kaupunkiin. Kehitysvyöhykeskenaario osoittaa lähinnä nykyisen muotoisen kehityksen jatkumista ja siinä keskittymistä tapahtuu hyvien liikenneyhteyksien ympäristöön. Pohjanmaalla Vaasan ja Seinäjoen välinen vyöhyke muodostaa potentiaalisen kehityskäytävän joka vuorostaan muodostaa liikenteellisen solmukohdan maantie- raide-, lento- ja meritieyhteyksille. Toinen kehitysakseli on vt 8 Pietarsaaren seudulla ja Suupohjan rannikkoseudulla. Lähikeskusskenaario osoittaa kehityksen alueellisen ja maanläheisen suunnan, kun globaali talouskehitys murenee ja ilmaston muutoksen ja ympäristön luomat selviytymisstrategiat nousevat keskeisiksi vaikuttajiksi. Väestö ei keskity enää vain kaupunkeihin vaan myös maaseutuasuminen viljelymahdollisuuksineen houkuttelee jokilaaksojen kyliin. Aluerakenneskenaariomalleista ei valittu pelkästään yhtä vaihtoehtoa maakunnan aluerakenteen pohjaksi, vaan niistä valittiin sellaiset kehitystekijät ja näkyvissä olevat suunnat, jotka parhaiten tukevat haluttua kehitystä. Skenaarioiden tehtävänä on toimia taustapeilinä, johon erilaisia kehitystrendejä ja -uhkia voidaan heijastaa, jotta mahdolliset negatiiviset vaikutukset voitaisiin välttää. Pohjanmaan tavoitellussa aluerakenteessa korostuu elinvoimaiset kaupunkiseudut ja hyvin toimivat liikenneyhteydet sekä jokilaaksot maatalousalueineen ja maaseutuelinkeinoineen. Aluerakenteen kehittäminen perustuu seuraaviin elementteihin: Kolmen erilaisen keskustan verkosto: 1) Vaasanseudun muodostavat Vaasan ja Kyrönmaan seutukunnat. Yliopistokaupunki Vaasa on seudun keskus ja Pohjanmaan maakuntakeskus sekä koko maakunnan veturi. Vaasan asemaa maakunnan veturina korostaa myös sen keskeinen asema Merenkurkun ja tämeren yhteistyössä. Lisäksi Vaasanseutu on maakunnan luontainen maantieteellinen keskus. 2) Pietarsaaren seutu on selkeä maakunnan pohjoinen aluekeskus, jonka vahvuutena on monipuolinen teollisuus ja hyvät liikenneyhteydet. 3) Suupohjan rannikkoseudun kolmen kaupungin muodostama aluekeskus perustuu laajaan yhteistyöhön, kemialliseen ja mekaaniseen puunjalostukseen sekä lasinalaisviljelyyn. Jokilaaksot muodostavat aluerakenteen rungon. Kaupunki-, kunta- ja kyläkeskukset sijoittuvat jokisuistoihin ja jokivarsiin. Kehitysvyöhykkeet noudattavat jokilaaksoja, joissa on kattava liikenneverkosto ja hyvät yhteydet ulkomaille ja muualle Suomeen. Kansainvälisiä kehittämisvyöhykkeitä ovat Atlantilta Merenkurkun kautta Venäjälle ja Baltiaan suuntautuvat vyöhykkeet. Merenkurkun saariston maailmanperintöalue muodostaa kansallisesti ja kansainvälisesti tärkeän luontoalueen ja matkailukeskuksen, johon maakunnan matkailun tarjonta ja kehitysmahdollisuudet voivat verkottua. Lisäksi Pohjanmaan maakunnan vahvoja kehitysedellytyksiä luovat monipuolinen elinkeinorakenne ja energiatuotanto. Monipuolisen elinkeinorakenteen kulmakiviä ovat kansainvälinen teollisuus (elektroniikka- ja sähköteollisuus, metalli- ja konepaja, muovi, veneteollisuus), voimakas yrittäjyys sekä vaihtoehtoisten energiamuotojen kehittäminen. Maataloudella on myös monipuolisuuden takia vahva asema Pohjanmaalla. Erityisesti kasvihuonevijely on laajentanut perinteistä maataloustuotantoa. Taustaselvitykset on koottu lukuun (121)

25 SELOSTUS YMPÄRTÖMNSTERÖN VAHVSTAMA Skenaario: Tavoiteltava aluerakenne 2030 (koko Pohjanmaa) 22 (121)

26 SELOSTUS YMPÄRTÖMNSTERÖN VAHVSTAMA Kaupalliset palvelut Pohjanmaan kaupallisten palvelujen verkko on kattavampi kuin keskimäärin muualla Suomessa. Tämä tarkoittaa, että kuntakeskuksissa ja myös kaupunkien eri asuntoalueilla on suhteellisen hyvä vähittäiskaupan tarjonta. Tämä tarkoittaa myös sitä, että suuria kauppakeskuksia ei ole muodostunut yhdyskuntarakenteen ulkopuolelle. Vähittäiskaupan rakenteessa on Pohjanmaalla selvästi nähtävissä seuraavat kehityssuunnat: Hypermarketit pyrkivät keskittymään niillä markkina-alueilla, joissa on odotettavissa riittävä väestöpohja. Ko. hankkeet keskittyvät Vaasaan ja Pietarsaareen. Eräiden hypermarkettien kehittämispolitiikkaan kuuluu vetovoimaisten erikoismyymälöiden sijoittaminen ankkuriyksikön yhteyteen. Kuntakeskusten palvelut säilyvät vähintään kohtuullisina. Ostovoimaltaan suurimmissa kuntakeskuksissa uudistetaan edelleen päivittäistavarakaupan myymäläverkostoa. Erikoiskauppa keskittyy pinta-alaltaan suuriin yksikköihin ja ns. tilaa vievä kauppa hakeutuu kaupunkien reuna-alueille hyvien liikenneyhteyksien läheisyyteen. Vaasassa ko. kauppa pyrkii keskittymään ns. retail park -konseptin mukaisesti. Näin Vaasan ja Pietarsaaren ydinkeskustojen kehittämiseen tulee kiinnittää erityistä huomiota, ja esim. investoimalla keskustan pysäköintiin voidaan ydinkeskustojen kilpailukykyä kohentaa. Pietarsaaren ja Vaasanseuduille tehdyt kaupallisten ja logististen palvelujen sijoittumista koskevat selvitykset (valmistuivat 2002) osoittivat, että kaupallisia palveluja tulee ohjata kaupunki- ja kuntakeskusten läheisyyteen, missä potentiaalinen ostovoima sijaitsee. Tilaa vievän kaupan kasvua varten tulee varautua osoittamalla sille alueita hyvien liikenneyhteyksien ja muun yhdyskuntarakenteen läheisyydestä. Kaupan ja ostovoiman kehitys on ollut nopeampaa kuin selvityksissä on osattu ennustaa ja paineet kaupan sijoittumiselle keskustojen ulkopuolelle ovat kasvaneet. Paineet kaupallisten selvitysten pävittämiselle ja uuden vaihekaavan tekemiselle ovat kasvaneet. Taustaselvitykset on koottu lukuun Väestö ja asuminen Väestöjakauma Pohjanmaan maakunnan väkiluku vuoden 2007 lopussa oli asukasta ( maaliskuussa 2008). Asukastiheys oli 22,5 as/km 2, eli hieman suurempi kuin Suomessa keskimäärin (17,4 as/km 2 ). Asukkaat jakautuvat seutukunnittain seuraavasti (Lähde: Tilastokeskus 2007): - Kyrönmaa Vaasan seutu Suupohjan rannikkoseutu Pietarsaaren seutu Tilastokeskuksen tietojen mukaan Pohjanmaan väestömäärä on kokonaisuudessaan kasvanut maakunnassa vuosina asukkaalla, mutta väestömäärä kääntyi laskuun 1990-luvun jälkipuoliskolla. Seutukunnittain ajanjaksolla kasvavia ovat olleet Vaasan seutu ja Pietarsaaren seutu. Eniten on väestö vähentynyt Suupohjan rannikkoseudulla. Vuosituhannen vaihtuessa maakunnan väestömäärän laskusuunta taittui ja Pohjanmaan väestö kasvaa tällä hetkellä hitaasti mutta tasaisesti. Kasvu on selkeintä Vaasan seutukunnassa. Myös Kyrönmaalla väestökehitys on ollut positiivinen. Väestön vähenemistä on edelleen Suupohjan rannikkoseudulla, poikkeuksena Närpiö, jonka väestönkehitys on positiivista. Maakunnan asukkaista puhuu 51,5 % ruotsia ja 45,7 % suomea äidinkielenään ja muunkielisiä on 2,9 %. Kielijakauma seutukunnittain (Lähde: Tilastokeskus 2007): - Kyrönmaa: suomenkielisiä 98,5 %, ruotsinkielisiä 1,0 % ja muut kielet 0,5 % - Vaasan seutu: suomenkielisiä 52,4 %, ruotsinkielisiä 43,8 % ja muut kielet 3,8 % - Suupohjan rannikkoseutu: suomenkielisiä 25,3 %, ruotsinkielisiä 71,6 % ja muut kielet 3,1 % - Pietarsaaren seutu: suomenkielisiä 22,1 %, ruotsinkielisiä 76,0 % ja muut kielet 1,9 % 23 (121)

27 SELOSTUS YMPÄRTÖMNSTERÖN VAHVSTAMA Ennustettu väestönkehitys vuoteen 2030 Suomen väkiluvun ennustetaan kasvavan Tilastokeskuksen väestöennusteissa (2007) vuoteen 2040 ja Pohjanmaan väestön katsotaan lisääntyvän edellä mainittuna aikana noin asukkaalla. Pohjanmaan liitto teetti kolme selvitystä maakunnan väestömäärän ja asutusrakenteen ennustamiseksi vuoteen 2030 mennessä. Selvityksien ennusteet liittyvät Pohjanmaan liiton yhdyskuntarakennesuunnitelmien laatimiseen ja palvelevat tausta-aineistona erityisesti liikenneverkon ja maankäytön suunnittelua. - Mikkonen, Kauko. Suupohjan rannikkoseutu Väestön ja asutusrakenteen kehitysennusteet. Vaasan yliopiston julkaisuja. Selvityksiä ja raportteja 102. Vaasa, Mikkonen, Kauko. Pietarsaaren seutu Väestön ja asutusrakenteen kehitysennusteet. Vaasan yliopiston julkaisuja. Selvityksiä ja raportteja 79. Vaasa, Mikkonen, Kauko. Vaasanseutu 2030, Väestön ja asutusrakenteen kehitysennusteet. Vaasan yliopiston julkaisuja. Selvityksiä ja raportteja 45. Vaasa, Selvityksen mukaan Vaasanseudulla (Kyrönmaa mukaan lukien) ja Pietarsaaren seudulla väki vähenee maaseudun haja-asutusalueilla ja asutus keskittyy hajasijoittuneisiin taajamiin. Vaasanseudun asutusrakenteen kehitys näyttää johtavan ns. keskitettyyn malliin. Koko Vaasanseudun ennustetaan kuuluvan väkiluvultaan positiivisen kehityksen alueisiin. Kasvu kanavoituu lähinnä Vaasaan ja Mustasaareen. Vaasan vaikutus tuntuu laajalla alueella, erityisesti Vaasan lähisukkulointialueella ja välittäjäkunnissa. Muillakin kuin keskustaajamilla on kehittymisen edellytyksiä. Vuorovaikutus näkyy mm. siinä, että noin puolet Mustasaaren työllisestä työvoimasta käy päivittäin töissä Vaasassa. Pietarsaaren seudulla asutusrakenteen kehitys näyttää johtavan ns. hajakeskitettyyn malliin. Erityisesti Pietarsaaren lähisukkulointialueen taajamat kehittyvät suotuisasti. Pietarsaaren seudulla Pietarsaari ja Luoto muodostavat monipuolisen vuorovaikutus- ja yhteistyöalueen. Vuorovaikutus näkyy esim. siten, että lähes puolet Luodon työllisestä työvoimasta käy töissä Pietarsaaressa. Sekä Vaasanseudun että Pietarsaaren seudun sukkulointialueiden ulkovyöhykkeessä taajamaverkko harvenee ja keskustaajamia uhkaa väkiluvun väheneminen. Suupohjan rannikkoseudun väestö on 1980-luvun puolivälistä lähtien laskenut tasaisesti. Selvityksen ennusteen mukaan seutu menettää edelleen väkeään. Etäisyys rajoittaa seudun asiointi- ja työssäkäyntiliikennettä Vaasaan. Suupohjan rannikkoseutu sijoittuu Vaasaan nähden uloimman sukkulointivyöhykkeen (55 60 km) ulkopuolelle. Lisäksi Närpiön ja Kristiinankaupungin ikärakenteessa 65-vuotiaiden ja sitä vanhempien osuus on selkeästi suurempi kuin Pohjanmaalla ja koko maassa keskimäärin. Voimakas maahanmuutto on kuitenkin viime vuosina muuttanut Närpiön kehityksen. Suupohjan rannikkoseudun väki vähenee maaseudun haja-asutusalueilta ja keskittyy harvenevaan joukkoon taajamia. Asutusranteen kehitys näyttää johtavan Pietarsaaren seudun tavoin hajakeskitettyyn malliin. Maaseututaajamien väestöpohjan kaventuessa taajamaverkko harvenee ja ennen pitkään keskustaajamiakin uhkaa väkiluvun väheneminen. Seudun taajamakehitys on jäljessä koko maan tilanteesta ja etenee hitaammin kuin maassa keskimäärin. 24 (121)

28 SELOSTUS YMPÄRTÖMNSTERÖN VAHVSTAMA Kauko Mikkosen väestöennuste seutukunnittain vuosille 2010 ja 2030 vertailuna Tilastokeskuksen väestöennuste ) ) ) ) ) ) ) Vaasanseutu (sisältäen Kyönmaan) Suupohjan rannikkoseutu Pietarsaaren seutu Yhteensä ) Tilastokeskus 2) Mikkonen, Kauko. Suupohjan rannikkoseutu Väestön ja asutusrakenteen kehitysennusteet. Vaasan yliopiston julkaisuja. Selvityksiä ja raportteja 102. Vaasa, Mikkonen, Kauko. Pietarsaaren seutu Väestön ja asutusrakenteen kehitysennusteet. Vaasan yliopiston julkaisuja. Selvityksiä ja raportteja 79. Vaasa, Mikkonen, Kauko. Vaasanseutu 2030, Väestön ja asutusrakenteen kehitysennusteet. Vaasan yliopiston julkaisuja. Selvityksiä ja raportteja 45. Vaasa, ) Pohjanmaan liitto tilastokatsaus, Pohjanmaan maakunta. (Trendilaskelma. Trendilaskelma on muuttoliikkeen sisältämä laskelma.) 4) Pohjanmaan liitto tilastokatsaus, Pohjanmaan maakunta. (Omavaraislaskelma. Omavaraislaskelma ilmaisee millainen tuleva väestönkehitys olisi ilman muuttoliikettä.) Väestön kehitys on ollut positiivisempaa kuin kaavoituksen pohjamateriaaliksi tehdyt väestöennusteet arvioivat tilannetta Tästä johtuen maakuntakaavan mitoitus voi toteutua ennen tavoitevuotta Pohjanmaa väestö oli vuoden 2007 lopussa ja väestön kasvu verrattaessa vuoteen 2006 oli 776 henkilöä. Vuoden 2007 Tilastokeskuksen ennusteiden mukaan väestön kasvu jatkuu edelleen positiivisena ja Pohjanmaan väestö olisi vuonna asukasta. Kasvun suunta on edellä esitettyjen selvitysten mukaista eli voimakkainta kasvu on Vaasan seudulla, 722 henkilöä. Myös Pietarsaaren seutu kasvaa; 164 henkilöä sekä Kyrönmaa 24 henkilöä, mutta tasaisemmin. Suupohjan rannkkoseudulla väestön kehitys on ollut negatiivinen, sillä väkiluku on laskenut 134 henkilöllä. Statistikcentralens befolkningsprognos (2007) för åren Tilastokeskuksen väestöennuste (2007) vuosille Ekonomiska regioner - Seutukunnat 2006*) Kyrönmaa - Kyroland Vaasan seutu Vasaregionen Sydösterbotten Suupohjan rannikkoseutu Jakobstadregionen Pietarsaaren seutu ÖSTERBOTTEN - POHJANMAA *) Officiell folkmängd 2006 / Lopulliset tiedot vuodelta Työpaikat, koulutus ja elinkeinot Maakunnan työllisyystilanne on parempi kuin maassa keskimäärin. Työttymyysprosentti maakunnassa vuonna 2007 oli 5,5 % ja koko maassa 8,2 %. Seutukunnittain: Kyrönmaa 5,3 %, Vaasan seutu 5,9 %, Suupohjan rannikkoseutu 4,1 % ja Pietarsaari 5,3 %. (Tilastokeskus 2007) Maakunnan koulutustaso ja määrät ovat vaihdelleet seutukunnittain sekä väestön ikä- että kieliryhmittäin. Väestön koulutustaso vastaa lähes valtakunnan keskimäärää: vuoden 2006 lopulla yli 15-vuotiaista 62,0 % oli tutkinnon suorittaneita, 37,6 %:lla oli keskiasteen koulutus ja 24,4 % oli suorittanut korkeamman asteisen tutkinnon. Seutukuntatasolla prosentit jakaantuvat seuraavasti (Tilastokeskus 2006): - Kyrönmaalla tutkinnon suorittaneita oli 59,0 %, Vaasan seudulla 66,2 %, Suupohjan rannikkoseudulla 53,7 % ja Pietarsaaren seudulla 58,4 %. - Keskiasteen koulutuksen suorittaneita oli Kyrönmaalla 38,9 %, Vaasan seudulla 37,6 %, Suupohjan rannikkoseudulla 35,9 % ja Pietarsaaren seudulla 37,7 %. - Korkean asteen tutkinnon suorittaneita oli Kyrönmaalla 20,1 %, Vaasan seudulla 28,6 %, Suupohjan rannikkoseudulla 17,8 % ja Pietarsaaren seudulla 20,7 % 25 (121)

29 SELOSTUS YMPÄRTÖMNSTERÖN VAHVSTAMA Pohjanmaan koulutusjärjestelmä yliopisto- ja ammattikorkeakoulutasolla on kehittynyt hyvin. Maakunnan monipuoliset koulutuslaitokset, ammattikorkeakoulut ja tiedekorkeakoulut, joukossa itsenäinen yliopisto sekä kasvava tutkimustoiminta takaavat koulutus-, jatkokoulutus-, tutkimus- ja kehittämismahdollisuudet. Maakunnan elinkeinorakenne on monipuolinen ja Pohjanmaalla elää vahva yrittäjäperinne. Maakunnan tärkeimpiä vahvuuksia ovat kansainvälisyys, osaaminen ja elinkeinojen erikoistuneisuus. Pohjanmaan maakunta on teollistunutta aluetta; jalostustoiminta työllistää vajaan kolmasosan työvoimasta. Tärkeimmät teollisen tuotannon toimialat ovat paperi- ja massateollisuus, koneiden ja laitteiden, sähköteknisten laitteiden ja metallituotteiden valmistus. Muita maakunnan tärkeitä toimialoja ovat energia, veneteollisuus sekä mekaaninen puunjalostus. Kaupungeissa on suuria kansainvälisesti kilpailukykyisiä kemian-, metalli-, elektroniikka- ja metsäteollisuuden yrityksiä. Kaikissa kunnissa on pk-teollisuusyrityksiä. Maatalous, metsätalous ja kalastus työllistävät 8 % työvoimasta. Viljan viljely keskittyy Kyrönmaalle, missä saadaan määrällisesti ja laadullisesti maamme parhaimpia viljasatoja. Perunaa viljellään voimakkaasti Lapväärtinjokilaaksossa ja Uudessakaarlepyyssä. Sikataloutta on Kyrönmaalla. Perinteisen viljan viljelyn ja maidontuotannon lisäksi on panostettu kasvi- ja lasinalaisviljelyyn. Kasvihuoneviljely on keskittynyt Korsnäsiin ja Närpiöön. Vaikka luomuviljelyn peltoala on vielä vähäistä (8 % koko peltoalasta vuonna 2004), on Pohjanmaa kuitenkin Suomen luomuvaltaisinta aluetta. Turkiseläinten tarhaus on tärkeä elinkeino Pohjanmaalla ja sen tuotanto muodostaa noin 70 % Suomen turkisnahan tuotannosta. Palveluelinkeinot työllistävät runsaat puolet työvoimasta. Maakunnan pääkaupunki Vaasa on valtiollisen ja kunnallisen aluehallinnon keskuspaikka ja Länsi-Suomen tärkeä kauppa- ja palvelukeskus. Kulttuuri- ja vapaa-ajan tarjonta on keskittynyt ennen kaikkea suurimpiin kaupunkeihin. Matkailu palveluelinkeinona tukeutuu Merenkurkun laivaliikenteeseen, lentoliikenteeseen, valtatie 8:aan ja kasvavaan saariston pienveneliikenteeseen lähinnä Merenkurkun maailmanperintöalueella. 2.5 Liikenne Nykytilanne Eurooppa-statuksen saaneet pääliikenneväylät E8 (vt 8) pohjois-eteläsuunnassa ja E12 (vt 3) länsiitäsuunnassa yhdistävät maakunnan muuhun maahan ja Eurooppaan. Valtatie 3, joka kuuluu TENverkostoon, sekä valtatiet 16/18 ja 19 yhdistävät maakunnan sisämaahan ja pääkaupunkialueeseen. Logistisesti tärkeitä ovat lisäksi kantatiet 67 ja 68, jotka johtavat Kaskisten ja Pietarsaaren satamiin. Maantieverkosto on Pohjanmaalla logistisesti erittäin tärkeä. Rataverkon merkitys sekä rahti- että matkustajaliikenteessä on keskeinen varsinkin maakunnan pohjoisosassa. Suomen päärata, Pohjanmaan rata, kulkee Uudenkaarlepyyn, Pedersören ja Kruunupyyn kautta mahdollistaen toimivat ja nopeat junayhteydet etelään ja pohjoiseen Pännäisten asemalta. Vaasasta on rautatieyhteys Seinäjoen kautta Helsinkiin. Vaasan ja Seinäjoen välillä oleva rataosuus tullaan sähköistämään (Liikennepoliittinen selonteko 2008) vuoteen 2011 mennessä, mikä mahdollistaa nopeiden suorien junayhteyksien luomisen Vaasasta Helsinkiin. Vaasan rata on ensisijaisesti henkilöliikennerata, noin matkustajaa vuodessa. Seinäjoelta Kaskisiin kulkeva yksiraiteinen sähköistämätön ratayhteys toimii kokonaan tavaraliikenneratana. Vuonna 2006 rataosuudella kulki n tavaratonnia.tänä päivänä rata kuljettaa tavaraa M-Realin tehtaalle sekä Kaskisten satamaan. Kansainvälisissä yhteyksissä lentoliikenne näyttelee tärkeää roolia. Maakunnassa on kaksi lentokenttää, Vaasan ja Kruunupyyn kentät, jotka kuuluvat TEN-lentokenttä-verkostoon. Vaasan lentoasema on kansainvälinen ja sieltä on suoria reittilentoja Tukholmaan sekä edelleen muualle Eurooppaan. Matkustajamäärät ovat nykyään kasvavia ja vuonna 2007 ne kohosivat vajaaseen matkustajaan. Vaasan lentoasemalla myös lentorahtikuljetukset lisääntyvät koko ajan ja monet alueen yritykset ovat riippuvaisia niistä. Kruunupyyn lentoasema, noin matkustajaa vuodessa, palvelee Pietarsaaren seudun lisäksi Kokkolan seutua. Maakunnassa on neljä syväsatamaa, jotka sijaitsevat Kristiinankaupungissa, Kaskisissa, Vaasassa ja Pietarsaaressa. Satamilla on merkitystä niin kansainväliselle tavaraliikenteelle kuin matkustajaliikenteelle. Matkustajaliikennettä kulkee lähinnä Vaasan satamasta (runsaat (121)

30 SELOSTUS YMPÄRTÖMNSTERÖN VAHVSTAMA matkustajaa vuodessa), kun taas muut satamat ovat selkeästi keskittyneet tavaraliikenteeseen. Vuonna 2006 ulkomaan tavaraliikenne näissä neljässä syväsatamassa oli seuraava: Kristiinankaupunki n tonnia, Kaskinen vajaat tonnia, Pietarsaari reilut tonnia ja Vaasa vajaa tonnia. Pitkästä rannikosta johtuen on Pohjanmaalla lukuisia kalasatamia ja kalastuksen tukikohtia, joista maakuntakaavaan on merkitty noin 30 suurinta ja tärkeintä. Lukuisat vierasvenesatamat ovat tärkeitä erityisesti maakunnan matkailun kehittämiselle. Maakuntakaavaan on merkitty maakunnallisesti tärkeimmät 15 vierasvenesatamaa. Pohjanmaalta on myös hyvät tietoliikenneyhteydet ulkomaille. Merenkurkun kaapeliyhteys monipuolistaa kansainvälisten tietoliikenneyhteyksien palveluja. Katso liite 6:Teemakartta nfrastruktuuri Allmänna vägar (km) i landskapet i Vasa vägdistrikt Yleisten teiden pituus Vaasan tiepiirissä maakunnittain (km) Riksväg/ Valtatie Stamväg/ Kantatie Regional väg/ Seututie Regional väg/ Yhdystie Totalt/ Yhteensä Södra Österbotten/Etelä-Pohjanmaa Österbotten/Pohjanmaa Mellersta Österbotten/ Keski-Pohjanmaa Vasa vägdistrikt totalt/ Vaasan tiepiiri yhteensä Genomsnittlig trafikmängd per dygn och funktionell klass i landskapet i Vasa vägdistrikt (ÅDT 2007, fordon/dygn) Vaasan tiepiirin maakuntien keskimääräinen vuorokausiliikenne toiminnallisen luokan mukaan (KVL 2007, moottoriajoneuvoa/vrk) Riksväg/ Valtatie Stamväg/ Kantatie Regional väg/ Seututie Förbindelseväg/ Yhdystie Totalt/ Yhteensä Södra Österbotten/Etelä-Pohjanmaa Österbotten/Pohjanmaa Mellersta Österbotten/Keski-Pohjanmaa Vasa vägdistrikt totalt/ Vaasan tiepiiri yhteensä Genomsnittlig trafikmängd per dygn ÅDT på huvudvägarna i Österbotten år 2007 Keskimääräinen vuorokausiliikenne KVL pääteillä Pohjanmaalla v vt 3 vt 8 vt 13 vt 18 vt 19 kt 67 kt 68 Vaasa Kristiinankaupunki 2650 Kruunupyy 2967 Laihia Uusikaarlepyy Kaskinen Pedersöre Laihia 4564 Närpiö 2500 sokyrö Närpiö 912 Pietarsaari Mustasaari 8477 Vaasa Vähäkyrö 5964 yhdyst pohj. Mustasaari etelä pohj. Oravainen Uusikaarlepyy Kruunupyy Pedersöre 5483 Vöyri- Maksamaa (121)