Etelä-Karjalan liiton lausunto maakuntakaavojen vahvistusmenettelyn vaihtoehtoja koskevasta selvityksestä (YM9/5511/2014)

Transkriptio

1 Maakuntahallitus Etelä-Karjalan liiton lausunto maakuntakaavojen vahvistusmenettelyn vaihtoehtoja koskevasta selvityksestä (YM9/5511/2014) 20/ /2015 Maakuntahallitus Ympäristöministeriö pyytää päivätyllä kirjeellä Ete lä-kar jalan liiton lausuntoa maakuntakaavojen vahvistusmenettelyn vaih toeh to ja koskevasta selvityksestä. Lausunto pyydetään antamaan viimeis tään Ympäristöministeriössä on valmistunut maakuntakaavojen vah vis tusme net te lyn vaihtoehtoja koskeva selvitys. Selvityksessä on tar kas teltu päävaihtoehtoina nykymuotoisen vahvistusmenettelyn säi lyt tä mistä tai sen kehittämistä, nykymuotoisen vahvistusmenettelyn kor vaavia menettelyjä ja vahvistusmenettelystä luopumista. Sel vi tykses sä on arvioitu näiden vaihtoehtojen vaikutuksia muun muas sa val ta kunnal lis ten alueidenkäyttötavoitteiden turvaamisen, maa kun ta kaa voituk sen aseman, keston ja ohjauksen, viranomaisten toi mi val lan ja aseman sekä muutoksenhaun kannalta. Selvityksessä on tarkasteltu kolmea päävaihtoehtoa: Nykymuotoisen vahvistusmenettelyn säilyttäminen sel lai senaan tai kehitetyssä muodossa. Laissa määritelty vahvistusmenettelyn korvaava me net te ly, jolla valtio voi puuttua maakuntakaavoihin, jotka on laadittu ja hyväk syt ty vastoin lain säännöksiä. Vahvistusmenettelystä luopuminen sellaisenaan. Päävaihtoehtoja on tarkennettu ja arvioitu neljän eri ke hit tä mis vaih toeh don kautta. Arvioidut vaihtoehdot ovat: Vaihtoehto A: Vahvistusmenettely säilytettäisiin nykyiseen tapaan kaik kia maakuntakaavoja koskevana. Kaavan laadinnan aikaista viran omais yh teis työ tä kehitetään. Maakunnan liitolla olisi mah dol li suus määrätä valitusajan kuluttua maakuntakaava tulemaan voi maan ennen kaavan vahvistamista siltä osalta, johon valitusten ei voi da katsoa kohdistuvan. Laissa säädetään vahvistusasian kä sit te lyl le kuuden kuukauden määräaika niissä tilanteissa, joissa kaa vas ta ei ole valitettu. Ympäristöministeriön oikeutta tehdä kaavaan vah vis tusvai hees sa maakunnan liiton suostumuksella vähäisiä muu tok sia laajen ne taan jonkin verran. Valtioneuvoston yleisistunnon pää tös val ta eri ministeriöiden välisissä ristiriitatilanteissa säilyisi. Vaihtoehto B: Vahvistusmenettely korvattaisiin menettelyllä, jossa

2 ym pä ris tö mi nis te riöl lä olisi oikeus laissa säädetyin edellytyksin ot taa val ta kun nal lis ten tavoitteiden kannalta ongelmallinen kaava tar kastet ta vak si (ottomenettely). Valtioneuvoston yleisistunnon päätösvalta eri ministeriöiden vä li sis sä ristiriitatilanteissa säilyy. Valtakunnallisia aluei den käyt tö ta voit tei ta täs men ne tään ja kaavan laadinnan aikaista vi ran omais yh teis työ tä ke hi te tään. Valitusten käsittely siirtyy läh tö kohtai ses ti hal lin to-oi keu teen, mutta tarkastettavaksi otettua kaavaa koske vat valitukset kä si teltäi siin tarkastusmenettelyn yhteydessä ym päris tö mi nis te riös sä. Vaihtoehto C: Vahvistusmenettelystä luovutaan, mutta ym pä ris tö minis te riöl lä olisi oikeus tehdä kaavan hyväksymispäätöksestä maakun nan liitolle oikaisukehotus. Valitukset käsitellään hal lin to-oi keudes sa. Ympäristöministeriöllä ja muilla ministeriöillä kuten myös muil la viranomaisilla on valitusoikeus kaavan hy väk sy mis päätök sestä. Valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita täsmennetään ja kaa van laadinnan aikaista viranomaisyhteistyötä kehitetään. Vaihtoehto D: Vahvistusmenettelystä luovutaan eikä sen tilalle tule kor vaa vaa menettelyä. Valitukset käsitellään hallinto-oikeudessa. Ym pä ris tö mi nis te riöl lä ja muilla ministeriöillä kuten myös muilla vi ranomai sil la on valitusoikeus kaavan hyväksymispäätöksestä. Val ta kunnal li sia alueidenkäyttötavoitteita täsmennetään ja kaavan laadin nan aikaista viranomaisyhteistyötä kehitetään. Selvitys ja siihen perustuva esittelyaineisto on luettavissa ja tu los tetta vis sa ympäristö-ministeriön verkkosivulta, osoitteessa: hvistusmenettelyn_vai(32539) Lisätietoja: Matti Viialainen, matti.viialainen(at)ekarjala.fi, p tai Maria Peuhkuri, maria.peuhkuri(at)ekarjala.fi, p Ehdotus: Maakuntahallitus päättää antaa ympäristöministeriölle seuraavan lau sun non: Etelä-Karjalan liitto pitää hyvänä ja tarpeellisena, että maa kun ta kaavo jen vahvistusmenettelyn toimivuutta ja vaihtoehtoja ny kyi sen kal taisel le vahvistusmenettelylle selvitetään ja arvioidaan. Val ta kun nal lisis sa alueidenkäyttötavoitteissa tulee nykyistä paremmin tunnistaa ja tunnustaa, että kysymys on nimenomaan tavoitteista; ei nor meis ta, jotka ohittavat koko kaavahierarkian. Selvitys sisältää seitsemän toimenpide-esitystä, joihin Etelä-Karjalan

3 liit to esittää seuraavassa näkemyksensä: Toimenpide-ehdotukset ja Etelä-Karjalan liiton näkemykset: 1. Maakuntakaavoitusmenettelyä uudistetaan niin, että vi ran omaisyh teis työ ja valtion ohjaus painottuvat nykyistä voimakkaammin kaava pro ses sin alkuvaiheisiin ja valtakunnallisesti merkittäviin ky sy myksiin. Etelä-Karjalan liiton näkemys: Etelä-Karjalan liitto pitää ehdotusta hy vä nä ja kannattaa sitä. 2. Maakuntakaavojen vahvistusmenettelystä luovutaan. Vah vis tusme net te ly korvataan järjestelmällä, jossa ympäristöministeriöllä on oi keus ottaa maakuntakaava kokonaan tai tietyltä osalta tar kas tusme net te lyyn (ottomenettely), jos kaa va on ilmeisesti laadittu vastoin val ta kun nal li sia aluei den käyt tö ta voit tei ta. Ympäristöministeriö voisi ku mo ta maakuntakaavan hy väk sy mis tä koskevan päätöksen, jos tarkas tus me net te lys sä to de taan, että kaavaa laadittaessa ei val ta kunnal li sia alu ei den käyt tö ta voittei ta ole otettu laissa säädetyllä ta val la huomioon. Etelä-Karjalan liiton näkemys: Etelä-Karjalan liitto kannattaa sitä, et tä maakuntakaavojen vahvistusmenettelystä luovutaan eikä tilalle luo da mitään vastaavaa menettelytapaa. Etelä-Karjalan liitto toteaa, että vahvistusmenettelystä luopuminen ilman korvaavaa menettelyä vahvistaisi muita vaihtoehtoja sel keämmin maakunnan liiton itsenäistä päätösvaltaa. Lisäksi vah vis tus menet te lys tä luopuminen myös nopeuttaisi maa kun takaa voi tus pro sessia niissä tilanteissa, joissa kaavasta ei tehtäisi valitusta. Ete lä-kar jalan liitto pitää tärkeänä, että maankäyttö- ja rakennuslakiin otetaan sään nös, jonka mukaan kaava voidaan valitusajan kuluttua määrätä tu le maan voimaan niiltä osin, joihin ei kohdistu valitusta. Kaavan voimaan tu lo voisi siten nopeutua nykyisestä noin vuodella niiltä osin, joi hin ei kohdistu valituksia. Vahvistamisesta luopuminen lisää ym päris tö mi nis te riön mahdollisuuksia tuoda nykyistä vahvemmin esil le näke myk si ään kaavan laadinnan eri vaiheissa. Ehdotetussa tarkastusmenettelyssä ympäristöministeriön olisi käy tävä maakuntakaavat var sin yksityiskohtaisesti läpi. Tällainen maa kunta kaa vo jen yk si tyis koh tai nen käsittely ministeriötasolla on osit tain ristiriidassa hallinnon ke hit tä mi sen yleisten periaatteiden kans sa. Ministeriön tulisi olla hal lin nonalan sa strateginen ohjaaja, ei esi merkik si yksittäisen kaavan kä sit te li jä. Samoin ehdotettu maa kun ta kaavo jen tarkistamismenettely on ristiriidassa normien purkamisen tavoit tei den kanssa.

4 Luopuminen maakuntakaavojen vahvistamismenettelystä ilman, että ti lal le luodaan asiallisesti tätä vastaavaa menettelyä, edellyttää luonnol li ses ti valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden kehittämistä. Sa moin oikaisukehotusmenettelyn kytkeminen uuteen jär jes tel mään kun ta kaa voi tuk sen tavoin voisi olla perusteltua. Selkeä luopuminen ympäristöministeriön roolista toimia vir ka vas tuulla ja verovaroilla kaavat käsittelevän maakunnan liiton ja lail li suus kysy myk set ratkovien hallintotuomioistuinten välissä vahvistajana tai tar kas ta ja na antaisi ministeriölle paremman mahdollisuuden ohjata kaa voi tus pro ses sia ja tarvittaessa luonnollisesti myös valittaa sen lop pu tu lok ses ta muiden asianosaisten tavoin. Mikäli päädytään menettelyyn, jossa ympäristöministeriöllä on oi keus ottaa maakuntakaava kokonaan tai tietyltä osalta tar kas tus me net telyyn (ns. ottomenettely) tulee edellytykset tar kas tus me net te lyyn ra jata tarkasti valtakunnallisiin alueidenkäyttötavoitteisiin, jotka tu lee uusia siten, että ne soveltuvat kuvattuun tarkoitukseen. Mikäli kaava on tarkoitus viedä tarkastusmenettelyyn, siitä tulisi ilmoit taa ennakoivasti jo ehdotusvaiheen viranomaisneuvottelussa, jol loin asiasta voidaan neuvotella ennen kaavan lopullista hy väk symis tä. Selvityksessä esitetään, että tarkastusmenettelyssä kaavan hy väk symis pää tös voidaan kumota siltä osin kuin kaava on laadittu ot ta mat ta huomioon valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita. Ete lä-kar ja lan liitto pitää parempana menettelynä, että mikäli tar kas tus me net te lyssä tullaan johtopäätökseen, että valtakunnallisia alu ei den käyt tötavoit tei ta ei ole niiden luonteen mukaisesti otettu huo mi oon, ym päris tö mi nis te riö voisi antaa liitolle niitä koskevan oi kai su ke ho tuk sen, jo hon liitto vastaa määräajan kuluessa. Menettely olisi pe ri aat tees sa sa man lai nen kuin ELY-keskuksilla on kuntakaavoihin näh den. Tällöin valtion ohjaus- ja valvontamuodot maa kun ta kaa voi tuk ses sa vastai si vat kuntien kaavoituksen ohjauksen ja valvonnan muo to ja. Oikaisukehotusmenettely antaisi mahdollisuuden kaavan hy väk symis pää tök sen oikeudellisten virheiden tai puutteiden korjaamiseen va li tus me net te lyä nopeammin ja joustavammin. Toimivalta oi kai suke ho tuk sen tekemiseen olisi syytä rajata vain ym päris tö mi nis te ri öön. Ym pä ris tö mi nis te riö voisi luonnollisesti oikaisukehotuksen te ke mis tä kos ke vas sa harkinnassa kaavan lainmukaisuutta ar vioi des saan ottaa huomioon myös muiden ministeriöiden esittämiä nä kö koh tia. 3. Valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita kehitetään siten, että ne kos ki si vat nykyistä rajatummin keskeisimpiä valtakunnallisia nä kökoh tia, mutta oli si vat samalla nykyistä täsmällisemmin ja konk reet tisem min ilmaistuja.

5 Etelä-Karjalan liiton näkemys: Etelä-Karjalan liitto pitää ehdotusta pe rus tel tu na ja kannattaa sitä. Valtakunnallisten aluei den käyt tö tavoit tei den luonne ja soveltaminen tulee olla tavoitteellinen ja oh jaava. Valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita tulee täsmentää ja koh distaa maakunnan eri alueille sopiviksi suunnittelun tavoitteiksi sekä maa kun ta kaa vo jen sisältövaatimuksia tulee tarkistaa nykyistä täsmäl li sem mik si ja konkreettisemmiksi. 4. Maakuntakaavoituksen viranomaisneuvotteluja koskevaa maankäyt tö- ja rakennusasetuksen säännöstä tarkistetaan niin, että vi ranomais neu vot te lu jen ajankohdat voidaan määritellä nykyistä jous tavam min. Aloitusvaiheen viranomaisneuvottelu tulisi voida järjestää ny kyis tä myöhemmässä valmisteluvaiheessa ja ehdotusvaiheen viranomais neu vot te lu nykyistä aikaisemmassa vaiheessa jo ennen kaa va eh do tuk sen asettamista julkisesti nähtäville. Etelä-Karjalan liiton näkemys: Etelä-Karjalan liitto kannattaa vi ranomais neu vot te lu jen ajoituksen muuttamista nykyistä jous ta vam mak si ehdotetulla tavalla. 5. Lausuntomenettelyä koskevaa lain säännöstä muutetaan niin, et tä lausunto niiltä ministeriöiltä, joita asia koskee, hankitaan kaa va eh dotus vai hees sa. Etelä-Karjalan liiton näkemys: Etelä-Karjalan liitto pitää uudistusta pe rus tel tu na ja kannattaa sitä. Menettely on mahdollista jo nykyisen lain sää dän nön puitteissa. Eri ministeriöiden lausuntojen aikataulua tulee siirtää nykyisestä vahvis tus me net te lys tä kaavaehdotusvaiheeseen, joka varmistaa kaa van laillisuutta ja valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden to teu tu mista sekä tuo eri ministeriöiden omia tavoitteita kaavatyöhön. Lisäksi tulisi harkita myös lausuntomenettelyä, jolla ministeriöt voi sivat tuoda valtakunnalliset näkökohdat nykyistä selkeämmin esiin kaa va pro ses sin alkuvaiheessa. 6. Viranomaisyhteistyön kehittämiseksi laaditaan toimintamalleja mm. maakuntakaavoituksen viranomaisneuvottelujen, mahdollisten ke hit tä mis kes kus te lu jen ja lausuntomenettelyn kehittämiseksi. Työ tu li si tehdä ympäristöministeriön, muiden maakuntakaavoituksen kan nal ta keskeisten ministeriöiden ja maakunnan liittojen yh teis työnä. Etelä-Karjalan liiton näkemys: Yhteistyö ja sen kehittäminen on jat-

6 ku vas ti osana kaavoitustyötä. Lähtökohtana tulee olla nä ke mys ten ja tavoitteiden yhteensovittaminen kaavaprosessin al ku vai hees sa. Mi tä aikaisemmin ongelmakohdat tunnistetaan sitä paremmat edel ly tykset luodaan niiden ratkaisemiselle. Maakuntakaavan laadinnan aikaista viranomaisyhteistyötä tulee kehit tää niin, että eri viranomaisten kannanotot tulevat nykyistä selkeäm min esille jo kaavaa laadittaessa, esimerkkinä viranomaisista ja sidosryhmistä koottu ohjausryhmä, joka linkittyy myös ym pä ris tö minis te ri öön. 7. Maakuntakaavoituksessa ja sen ohjauksessa painotetaan ny kyis tä selkeämmin maakunnallisia ja seudullisia kysymyksiä. Tämä yh dessä vah vis tus me net te lys tä luopumisen kanssa mahdollistaa kaa vapro ses sien no peu tu mi sen ja parantaa maakuntakaavoituksen ky kyä ohjata maa kun nan kehitystä. Tämä edellyttää myös maa kun ta kaavoi tuk sen ja yleis kaa voi tuk sen työnjaon selkeyttämistä ja yleis kaavoi tuk sen ke hittä mis tä. Etelä-Karjalan liiton näkemys: Etelä-Karjalan liitto pitää tärkeänä, et tä maakunnan liiton roolia ja itsenäistä toimivaltaa maa kun ta kaavas sa ratkaistavissa maakunnallisissa kysymyksissä vahvistetaan. Maa kun nan liitto vastaa aluekehittämisen strategisesta ko ko nai suudes ta omalla alueellaan. Maakuntakaavalla on tässä tehtävässä keskei nen rooli. Alueen kehittämisen kannalta merkittävien stra te gis ten kohteiden alueiden käytölliset kysymykset ratkaistaan en si si jas sa maakuntakaavalla. Monet maakunnan kehittämiselle merkittävät stra te gi set kysymykset ovat heijastusvaikutuksiltaan myös val ta kunnal li sia. Myös strategista yleiskaavoitusta tulee ke hit tä ä, josta onkin laadittu jo useita tutkimuksia ja selvityksiä. Li säk si maakuntakaavojen to siasial li ses ta ohjausvaikutuksesta kuntien kaavoitukseen ja muu hun viranomaistoimintaan tulee kerätä riittävän systemaattista tie toa suunnittelun ja päätöksenteon tueksi. Päätös: Hyväksyttiin ehdotuksen mukaisesti.