VAIKUTTAVUUSARVIOINTI RATAHANKE KONTIOMÄKI SUOMUSSALMI - TAIVALKOSKI KUUSAMO KEMIJÄRVI/SALLA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "VAIKUTTAVUUSARVIOINTI RATAHANKE KONTIOMÄKI SUOMUSSALMI - TAIVALKOSKI KUUSAMO KEMIJÄRVI/SALLA"

Transkriptio

1 VAIKUTTAVUUSARVIOINTI RATAHANKE KONTIOMÄKI SUOMUSSALMI - TAIVALKOSKI KUUSAMO KEMIJÄRVI/SALLA

2

3 ESIPUHE Liikennejärjestelmien toimivuus ja alueiden saavutettavuus ovat elinkeinoelämän perusta. Suomessa rataverkon kehittäminen kohdistuu pääosin pääradalle Seinäjoki-Oulu ratavälille. Uusien Itä-Lapin ja Koillismaan kaivostoiminnan avauksien ja metsäteollisuuden lisääntyneiden kuljetustarpeiden vuoksi on tärkeää tarkastella ratayhteyksien käyttöpotentiaalia myös maan itä- ja pohjoisosissa. Koillisen ulottuvuuden ratayhteys palvelisi erityisesti kaivannais- ja metsäteollisuuden tarpeita, mutta sitä voitaisiin tulevaisuudessa hyödyntää myös matkailuliikenteessä Kainuun, Koillismaan ja Itä-Lapin matkailualueille ja -kohteisiin. Kontiomäeltä Taivalkoskelle ratayhteys on jo olemassa ja sen peruskorjaus ja radan loppuosan, Pesiökylä Taivalkoski, avaaminen tavaraliikenteelle on yhteiskuntataloudellisesti järkevää ja perusteltua. Lisäksi uuden radan rakentaminen Taivalkoskelta Rukan kautta Sallan radalle toisi vaihtoehtoisen reitin ruuhkaiselle läntiselle radalle ja avaisi uusia liikennöintimahdollisuuksia myös Koillisväylälle ja Venäjälle. Itä-Lapin Soklin apatiittikaivosten osalta on palattu selvittämään malmin jatkojalostusta Suomessa, mikä voi vaikuttaa selvityksen kohteena olevan alueen raideliikenne -tarpeisiin. Metsäteollisuuden rakennemuutoksen seurauksena kuitupuun käyttöpaikkojen siirtyminen alueen ulkopuolelle edellyttää ainespuun ja metsähakkeen vientiä. Nykytilanteessa mm. energiapuuta jää toimittamatta ja korjatut raaka-aineet pilaantuvat teiden varsiin. Puun lastaukseen ja purkuun käytettävien rautatieterminaalien kunnostaminen on erittäin tärkeää itse rataverkon laajentamisen ja peruskorjauksen lisäksi. Kontiomäen terminaalin merkitystä liikenteen solmupaikkana pidetään erittäin tärkeänä ja terminaalien kehittämisessä tulee huomioida myös metsäenergian kuljetus- ja jalostustarpeet. Kokonaisuutta tukevien pienempien puuterminaalien rakentamista Koillismaalle, Taivalkoskelle ja Kuusamoon ollaan myös suunnittelemassa. Matkailulle raideliikenteen kehittäminen luo uusia mahdollisuuksia. Seuraavien neljän vuoden sisällä tullee voimaan Venäjän viisumivapaus, jonka uskotaan lisäävän merkittävästi venäläisturistien määrää Suomessa. Parantunut ratayhteys lisäisi tarkastelualueen matkailukeskusten vetovoimaa ja toisi niihin uutta asiakasvirtaa käytettävissä olevien uusien liikenneyhteyksien avulla. Transitoliikenteen kehittyminen Koillisväylän kautta Aasiasta ja Aasiaan on mahdollista, kun Koillisväylän liikenne vakiintunee ilmaston lämpenemisestä johtuvan merireitin avautumisen seurauksena. Laivojen polttoaineen rikkipitoisuuden rajoitukset Itämerellä voivat myös ohjata liikennettä Koillisväylälle. Tämän vaikuttavuusarvioinnin tavoitteena on kerätä tietoa kaivannais- ja metsäteollisuuden sekä matkailun kuljetustarpeista ja antaa arviot Kontiomäki Taivalkoski ratayhteyden peruskorjauksen kannattavuudesta sekä uuden Taivalkoski Ruka Salla ratayhteyden rakentamisen tuomista mahdollisuuksista Suomen elinkeinoelämälle. Selvityksen tavoitteena on myös edistää verkostoitumista ja toimia perusteluna liikennepoliittisessa päätöksenteossa. Vaikuttavuusarvioinnin on tilannut Kainuun Etu Oy ja sen rahoittajina ovat toimineet Kainuun Edun metsä- ja puutalouden sekä kivi- ja kaivannaisteollisuuden teemaohjelmat, Naturpolis Oy taustatahoineen, Suomussalmen kunta ja Kainuun maakunta-kuntayhtymä. Työn laati Matti Utriainen ja Pirjo Venäläinen EP-Logistics Oy:stä ja Matias Pekkanen ja Jussi Silventoinen Indufor Oy:stä. Kajaanissa Matti Mentilä kunnanjohtaja Suomussalmen kunta Jukka Mikkonen kunnanjohtaja Taivalkosken kunta

4

5 SISÄLLYSLUETTELO 1. HANKKEEN LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET KULJETUSTARPEET Kaivannaisteollisuus Mustavaaran kaivos Hyötykiviteollisuus Muut kaivoshankkeet Kaivoksien jatkojalostamot Alueen puuvarat ja niiden käyttö Kuitupuu Tukkipuu Energiapuu Metsäteollisuuden kuljetustarpeet Ratahankkeen vaikutukset puun kantohintaan Matkailun ja henkilöjunaliikenteen potentiaali Liikenteen nykytilanne Asutus ja asukkaiden matkustuspotentiaali Tarkastelualueen matkailu ja junamatkustuspotentiaali Yhteenveto junamatkustamisen potentiaalista Transitoliikenne ALUSTAVAT ARVIOT TALOUDELLISISTA PERUSTEISTA YHTEENVETO JA JOHTOPÄÄTÖKSET LÄHTEET... 35

6

7 5 1. HANKKEEN LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET Pohjoisen Suomen alueella on selvitetty useita ratalinjauksia, jotka palvelevat alueella olevaa tai sinne perustettavaa teollisuutta. Tämän projektin tavoitteena oli selvittää olemassa olevan rataosuuden korjaamisen ja mahdollisesti uuden radan rakentamisen edellytyksiä. Ratahanke palvelee sekä teollisuutta että matkailua Kainuussa ja Koillismaalla. Vaikutusalueella on vireillä useita kaivoshankkeita, jotka voivat edellyttää rautatiekuljetusyhteyttä. Radan varrella on myös useita matkailukeskuksia, joiden kehittymistä rautatieyhteys tukisi. Kemijärven ja Kajaanin paperi- ja sellutehtaan sulkemiset ovat muuttaneet raakapuun kuljetusetäisyyksiä. Merkittävä osa hyödynnettävästä raakapusta jää metsään, koska se ei ole mm. logististen yhteyksien takia kilpailukykyisesti hyödynnettävissä. Työssä on laadittu ratahankkeen alustava hyötykustannuslaskelma ja vaikuttavuusarvio. Työssä on hyödynnetty ainaisempien selvityksien tuloksia. Näiden pohjalta on ideoitu erilaisia hyötyaspekteja rautatieyhteyden kehittämiseksi. Hankekokonaisuus jaetaan viiteen osakokonaisuuteen, jotka käsitellään sekä erikseen että yhtenä kokonaisuutena: 1. Kontiomäki-Pesiökylä/Ämmänsaari rataosa 2. Pesiökylä-Taivalkoski rataosa 3. Taivalkoski-Mustavaaran kaivos uusi ratayhteys 4. Taivalkoski-Kuusamo uusi ratayhteys 5. Kuusamo-Kemijärvi/Salla uusi ratayhteys Ratayhteys Taivalkoskelta Kuusamoon voidaan toteuttaa Mustavaaran kaivoksen kautta tai suoraan Taivalkoskelta Kuusamoon, jolloin yhteys Mustavaaran kaivokseen toteutetaan pistoraiteella. Kuvio 1: Kartta alustavasta ratalinjauksesta

8 6 2. KULJETUSTARPEET 2.1. Kaivannaisteollisuus Suunnitellun radan vaikutuspiirissä on useita eri vaiheissa olevia malminetsintäkohteita ja kaivoshankkeita. Hankkeiden valmistelun pitkäkestoisuus on tyypillistä kaivoshankkeissa. Yritykset eivät ole myöskään halukkaita tiedottamaan valmisteluvaiheissa olevista hankkeista. Alla olevasta kartasta voidaan saada yleiskuva kaivoshankkeiden luomasta kuljetuspotentiaalista. Hankkeessa on tarkoitus entisen vanadiinikaivoksen alueella louhia, rikastaa sekä jatkojalostaa magnetiittimalmia. Vuosittain louhitaan jopa noin 3 milj. tonnia malmia ja 6 milj. tonnia sivukiveä. Kaivosalueelle tulee avolouhos, tehdasalue, sivukivialue ja rikastushiekka-allas sekä niiden lisäksi varastoin- Pesiökylä Kuvio 2: Kartta radan vaikutusalueen kaivoshankkeiden sijainnista (GTK, TUKES) Mustavaaran kaivos Rautaruukki Oy on harjoittanut Mustavaarassa kaivostoimintaa vuosina Mustavaara on osa laajempaa Porttivaaran malmiesiintymää. Porttivaaran alueen malmiesiintymistä kiinnostuttiin ensimmäisen kerran jo 50-luvulla ja malminetsintää tehtiin 50- ja 60-luvuilla. Mustavaaran uudelleen avaamista on suunniteltu vuodelle Annettujen ennakkotietojen mukaan kaivos työllistäisi noin 170 henkeä, mikä kerrannaisvaikutukset huomioiden tarkoittaisi noin 500 työpaikkaa. Rakennusaikana tarvittaisiin jopa henkilötyövuoden panos.

9 7 tialueet ja -altaat jätteille ja tuotteille. Rikastushiekkaalueelta tulevat vedet johdetaan Lavotjokeen ja edelleen Sirniönjokeen. Mustavaaran kaivos tuottaa suunnitelmien mukaan tonnia ferrovanadiinia ja tonnia harkkorautaa vuodessa. Ensiksi mainittu toisi vuodessa kassaan 120 miljoonaa euroa ja jälkimmäinen 180 miljoonaa euroa. Tämän hetkisillä maailmanmarkkinahinnoilla hanke on hyvin kannattava. Arvioiden mukaan kaivosinvestointi maksaa nykyisillä raudan ja vanadiinin hinnoilla itsensä takaisin muutamassa vuodessa. Malmivaranto riittää arviolta 25 vuodeksi. (Koillissanomat geologi Aarre Juopperi; Mustavaara Project update ) Kuvio 3: Mustavaaran kaivoshankeen sijainti (GTK, TUKES) Hyötykiviteollisuus Hyötykiviteollisuuden toimitusmäärät ovat usein suhteellisen pieniä. Koe-eriä on mennyt mm. Venäjälle. Tulikivi Oy:llä on Suomussalmen alueella verhoilukivilouhimo mutta sen tuotantomäärät ovat pieniä. Suurivolyymiset hyötykivituotteet, kuten esim. ratasepeli, ovat yleensä hinnaltaan halpoja ja siten erittäin kriittisiä kuljetusetäisyyden suhteen. Rautatie mahdollistaisi näiden tuotteiden kuljetuksen pidemmälle matkalle, mikäli rautatiekuljetuspalvelu olisi kilpailukykyinen. Rautatiekuljetuksissa kalustopula on tyypillistä ei-säännöllisessä liikenteessä, jota kiviainestoimitukset yleensä ovat. On myös huomioitava että kaivoksista syntyy huomattava määrä sivukiveä, jota saadaan sivuotteena edullisesti. Sen kuljettaminen on usein liian kallista suhteessa tuotteen hintaan. Viimeaikoina sivukivelle on kehitetty erilaisia käyttötarkoituksia, joiden jalostusaste ja tuotto on korkeampi.

10 Muut kaivoshankkeet Radan vaikutusalueella on useita kaivoshankkeita, joista on saatavissa vain vähän tietoa. Malminetsintäyritykset eivät tyypillisesti tiedota hankkeista etsintävaiheessa. Tämän takia kaiken kuljetuspotentiaalin määrittely on haasteellista. Taulukko 1: Vaikutusalueella toimivat kaivosyhtiöt (tuotanto, etsintä, valtaukset) (GTK, TUKES) Yritys Internet Anglo American Exploration B.V. Belvedere Resources Finland Oy FQM FinnEx Oy Jylänki Jouko (Sotkamo Silver Oy) Kevitsa Mining AB Kivia Oy (Tulikivi Oyj) Kuhmo Metals Oy (Altona Mining Ltd.) Kylylahti Copper Oy (Altona Mining Ltd.) Magnus Minerals Oy Mondo Minerals B.V. Monytrose Resources Ltd. (Cullen Resources Limited) Morenia Oy Mustavaaran kaivos Oy Nordic Mines AB Nortec Minerals Oy Polar Mining Oy (Dragon Mining) Sotkamo Silver Oy Sunrise Resources Plc. Tulikivi Oyj Soklin kaivoshanke Soklin malmiesiintymä sijaitsee Savukosken kunnassa noin 12 km Suomen ja Venäjän rajalta. Suunniteltu toiminta käsittää pääasiallisesti Soklin fosforimalmien hyödyntämisen avolouhintana Soklin karbonaattimassiivin pintaosasta noin 300 ha:n alueelta. Fosforimalmien arvioitu louhintamäärä on alkuvaiheessa 4-6 Mt/a ja tuotannon loppuvaiheessa 6-10 Mt/a. Arvioidut 115 milj. tonnin malmivarat riittävät noin 20 vuoden tuotantoon. Tuotannon on suunniteltu alkavan vuonna Lisäksi selvitetään esiintymän sisältämien rautamineraalien sekä niobimalmien ja niiden sisältämien arvoaineiden (uraani, tantaali, torium) sekä vermikuliitin talteenottoa ja tuotantoa. Yara Suomi Oy on suunnitellut aloittavansa malmintuotannon Savukosken kunnassa Soklin kaivosalueella vuonna 2012 tai Kaivoksesta tarvitaan kuljetusyhteys rikastetun malmin kuljettamiseksi asiakkaille. Yara Suomi Oy, joka on Yara International ASA:n tytäryhtiö, on hankkeesta vastaava. Yara Suomi Oy myy moniravinnelannoitteita maataloudelle sekä puutarhan- ja metsänhoitoon Yara Suomi Oy päätyi toteuttamaan Soklin kaivoshankkeen ns. Venäjä-vaihtoehdon mukaan. Yara teetti syksyllä 2011 konsultilla ympäristövaikutusten arviointia kuljetusyhteydelle Soklista Kovdoriin (www.sokli.fi ). Kuitenkin yhtiö ilmoitti että malmia ei voida käsitellä Kovdorissa vaan Yara kartoittaa uudelleen jalostusta Suomessa. (http://www.sokli.fi/)

11 9 Polarmining Oy Kuusamon hankkeet Polarmining Oy on tutkimusalue Kuusamon pohjoispuolella. Taloudellisesti merkittävimmät metallit ovat kulta ja koboltti. Paikoin myös muun muassa kupari, molybdeeni, uraani ja harvinaiset maametallit esiintyvät kohonneina pitoisuuksina. Näistä Kupari voi muodostaa rautatieliikenteelle tyypillisiä kuljetusvirtoja. Hanke on kuitenkin siinä vaiheessa että varsinaisia kuljetustarpeita ja määriä ei voi vielä ennustaa. Kuvio 4: Polar Mining Oy:n Kuusamon tutkimusalueet. aivoshanke/tutkimusalue.htm) Kevitsa Mining Ab Inkee - Korpuajärvi Inkee Korpuajärvi alueella on useita valtauksia, joissa mineraaleina ovat mm. nikkeli ja kupari. Alue sijaitsee tie n:o 20 välittömässä läheisyydessä. Taivalkoskelta etäisyyttä on vain 25 km. Kaivoshankkeen toteutuessa rikaste voidaan kuljettaa junalla suoraan kaivosalueelta tai kuljettaa se Taivalkoskelle autolla jatkokuljetusta varten. Kuvio 5: Inkee-Korpuajärven nikkeli ja kupari esiintymät

12 10 Suomussalmen itäpuoliset esiintymät Suomussalmen koillispuolella on useita Kuhmo Metals Oy:n tutkimuskohteita. Näissä pääasiallinen mineraali on nikkeli, joka voi edellyttää rikasteen kuljettamista junalla. Suomussalmen itä- ja kaakkoispuolella on Anglo American Exploration B.V:n valtauksia, joissa mineraaleina on lähinnä nikkeli, kupari ja kulta. Näistä nikkeli ja kupari voi edellyttää rautatiekuljetuksia. Kuvio 6: Suomussalmen itäpuoliset tutkimusalueet. (GTK, TUKES) Kaivoksien jatkojalostamot Kaivoksien mineraalit edellyttävät jatkojalostamista ennen kuljettamista. Jatkojalostamo voi sijaita kaivoksella, sen läheisyydessä, jossakin muussa kaivoksessa tai satamassa. Esimerkiksi Mustavaaran kaivoksen jatkojalostus voi tapahtua kaivoksella, Taivalkoskella tai satamassa. Vastaavasti nikkelin jalostus voi tapahtua Talvivaaran kaivoksen yhteydessä. Alla olevassa kartassa on esitetty esimerkkinä Mustavaaran kaivoksen vaihtoehdot. Kuvio 7: Sulaton sijiantivaihtoehdot.(mustavaaran kaivos Oy esittelykalvo)

13 Alueen puuvarat ja niiden käyttö Metsäntutkimuslaitoksen VMI 9:n mukaan radan vaikutusalueella suuri osa metsistä on nuorta kasvatusmetsää ja varttuneiden taimikoidenkin osuus on merkittävä. Vallitseva puulaji on mänty. Kuvassa 1.1 on esitetty metsien kehitysluokkajakauma osassa radan vaikutusalueella sijaitsevissa kunnissa. Tilastosta voidaan päätellä, että alueen tulevaisuuden hakkuupotentiaali tulee koostumaan paljolti harvennushakkuiden kuitupuukertymästä. Metsäntutkimuslaitoksen mukaan Kainuun metsien suurin kestävä hakkuupotentiaali on n. 4,1 milj. m 3 /a. Tällä hetkellä tuosta määrästä jää noin neljännes käyttämättä toteutuneen hakkuumäärän ollessa n. 3 milj. m 3 /a. Hakkuutavoite on Kainuussa jäänyt jo useana vuonna toteutumatta, joten metsän kasvu on poistumaa suurempi. Vuonna 2020 kestävä hakkuumahdollisuus on arvioitu olevan n. 5 milj. m 3 /a. Ratahankkeen pohjoisen osuuden kunnissa vuotuiset puun korjuumäärät yksityismetsissä ovat Kuusamossa n m 3 /a ja Sallassa n m 3 /a Kuitupuu Kajaanin paperitehtaan ja Kemijärven sellutehtaan sulkemisen jälkeen Kainuun, Kuusamon ja Itä- Lapin alueen kuitupuun kauppa on vaikeutunut, koska kuljetusmatkat ovat kasvaneet merkittävästi. Tällä hetkellä metsäteollisuusyritykset kuljettavat kuitupuuta kauemmas, kuin kuorma-autoilla olisi kannattavaa. Rautateitse tapahtuva puutavaran kuljetus on kuorma-autokuljetusta kustannustehokkaampi vaihtoehto yli n. 200 km matkoilla. Kuitupuun toimitusten tehostamiseksi olisi tärkeää selvittää kuitupuun potentiaalisia uusia käyttökohteita lähellä. Kuitupuun myyntivaikeudet heijastuvat myös metsänhoitoon. Harvennukset jäävät tekemättä ja tämä heijastuu tulevaisuudessa myös tukin tuotantoon. Vuonna 2010 Kainuussa korjattiin n. 2 milj. m 3 kuitupuuta. Kainuusta ja koillismaalta korjattava kuitupuu kuljetetaan pääasiassa Ouluun, Kemiin, Pietarsaareen tai Uimaharjuun. Vuonna 2008 Kainuussa hakatusta kuitupuusta n. 1,6 milj. m 3 (n. 77 %) vietiin ulos maakunnasta. Tästä määrästä hieman yli 0,5 milj. m 3 vietiin Lappiin ja n. 0,4 milj. m 3 kumpaankin Pohjois-Pohjanmaalle ja rannikolle. Lisäksi Pohjois-Savoon ja Keski-Suomeen kuljetettiin hieman yli 0,1 milj. m 3 ja Pohjois-Karjalaan hieman alle 0,1 milj. m 3. Naturpolis Oy:n esittämän arvion mukaan kuitupuuta voitaisiin kuljettaa junalla Suomussalmen ja Kuusamon alueelta n. 2 milj. m 3 /a ja Itä-Lapin alueelta n. 2-3 milj. m 3 /a nykyistä enemmän.

14 12 Kuvio 8: Puuston kehitysluokkajakauma ratahankkeen vaikutusalueen kunnissa (Lähde: Metsäntutkimuslaitos 2012) Tukkipuu Metsäntutkimuslaitoksen VMI 9 aineistosta voidaan päätellä, että sahatukin tarjonta ei ole lähitulevaisuudessa merkittävästi kasvamassa, vaan sen lisääntymistä voidaan odottaa vasta kauempana tulevaisuudessa. Rautatie toki tukisi myös sahojen raaka-ainehuoltoa, mutta tukin kuljetusten siirtyminen pitkille matkoille on epätodennäköistä. Alueen merkittävimpiä sahatukin käyttäjiä ja sahatavaran tuottajia ovat UPM:n Kajaanin saha, Pölkky Oy ja Kuhmo Oy. Lisäksi alueella on useita piensahoja. Kainuun alueella sahojen vuotuinen tukkipuun käyttö on n. 1 milj. m 3. Kuhmo Oy ilmoittaa käyttävänsä vuosittain n m 3 sahatukkia ja UPM Kajaanin sahan voidaan arvioida käyttävän tukkia n m 3 /a Taivalkoskella ja Kuusamossa sijaitsevat Pölkky Oy:n sahat käyttävät vuosittain n.1 milj. m 3 tukkipuuta. Vuonna % Kainuussa hakatusta tukkipuusta eli n m 3 vietiin ulos maakunnasta. Tästä määrästä suurin osa, hieman n m 3 vietiin Pohjois-Pohjanmaalle ja rannikolle hieman yli 0,1 milj. m3. Pohjois-Karjalaan vietiin n m3 tukkia. Lappiin vietiin n m3 sekä Keski- Suomeen ja Pohjois-Savoon vietiin n m 3 kumpaankin Energiapuu Koillismaan ja Itä-Lapin metsistä voitaisiin tuottaa tulevaisuudessa n. 2.5 milj. i-m 3 metsähaketta. Tällä hetkellä alueen suurimpia energiapuun kuluttajia on Kainuun Voima Oy:n höyryvoimalaitos. Lisäksi alueella on muita pienempiä energiapuuta käyttäviä voimalaitoksia, esim. Taivalkosken ja Kuusamon kaukolämpölaitokset. Koillismaan ja Itä-Lapin alueen energiapuupotentiaalista vain noin puolet tarvitaan paikalliskäyttöön, joten toinen puolikas eli n. 1.2 milj. i-m 3 metsähaketta voitaisiin kuljettaa alueen ulkopuolelle. Lähialueen suurimpia metsähakkeen käyttäjiä tulee olemaan vuonna 2013 käyttöön otettava Rovaniemen voimalaitos, jonka on arvioitu polttavan vuosittain jopa n m 3 metsähaketta. Uuden voi-

15 13 malaitoksen polttoaineen hankinta-alueeksi on kaavailtu Itä- ja Koillis-Lappia, mutta uusi rata voisi toteutuessaan mahdollistaa energiapuun toimitukset myös Kainuusta Sallan kautta suuntautuvina kuljetuksina. Junakuljetusten osalta kannattavalle km etäisyydelle sijoittuu myös useita merkittäviä kaukolämpö- ja CHP-laitoksia, kuten Oulun Toppilan voimalaitos, Haapaveden Kanteleen voima ja Savon voiman laitokset Iisalmessa ja Kuopiossa. Energiapuun junakuljetukset voisivat mahdollistaa metsähakkeen viemisen jopa Jyväskylään Keljonlahden ja Rauhanlahden voimalaitokselle sekä Joensuussa sijaitsevalle Fortumin Iiksenvaaran voimalaitokselle. Näiden laitosten yhteenlaskettu puupolttoaineiden käyttö on yli 1.5 milj. k-m 3 puuta vuosittain. Metsäntutkimuslaitoksen tutkimuksen mukaan välivarastohaketus autokuljetus rautatieterminaaliin junakuljetus laitokselle on edullisin metsähakkeen toimitusketju yli 160 km etäisyyksillä. Kainuun ja koillismaan ulkopuolella olisi siis runsaasti kohteita, joihin alueella tuotetun metsähakkeen toimitusmahdollisuuksia voitaisiin mahdollisesti parantaa ratahankkeen toteuttamisella. Tulevaisuuden päätökset biodieselin tehdasinvestoinneista tulevat vaikuttamaan myös pohjoisen Itä- Suomen metsähakkeen toimituksiin. Mahdollisesti Kemiin rakennettava biodieselin tuotantolaitos voisi lisätä metsähakkeen kysyntää. Biodieselin raaka-aineena käytettävän metsähakkeen toimitustarve olisi ympärivuotisesti tasaista ja edellyttäisi kausivaihtelun onnistunutta tasaamista raakaainetuotannon alkupäässä. Sahateollisuuden sivutuotteiden merkittävimmät lähteet pohjoisen Itä-Suomen alueella ovat Pölkky Oy:n sahat Kuusamossa ja Taivalkoskella, UPM:n Kajaanin saha ja Kuhmo Oy. Sivutuotteita eli haketta, purua ja kuorta syntyy Pölkky Oy:n tuotantolaitoksista vuosittain n m 3. Kuusamon pellettitehdas käyttää pääasiallisesti Pölkky Oy:n sahoilta syntyviä sivutuotteita. Sivutuotteita kuljetetaan myös Ouluun, Kemiin ja Rovaniemelle. UPM:n Kajaanin sahalla syntyy vuosittain n m 3 sivutuotteita. Sivutuotteena syntyvä hake kuljetetaan Pietarsaaren tehtaalle sellun raaka-aineeksi, sahanpuru ja kuori taas käytetään Kainuun Voima Oy:n energiantuotannossa. Kuhmo Oy:n arvioidaan tuottavan n m 3 sivutuotteita. Yritys ilmoittaa toimittavansa hakkeen sellun raaka-aineeksi ja puristavansa sahanpurusta brikettejä. Kaivokset ja mineraalien jatkojalostus ovat merkittäviä energian käyttäjiä ja tämän takia selvitetään niiden mahdollisuutta uusiutuvan energian käyttöön. Uusista bioenergiahankkeista mainittakoon esimerkkinä helmikuussa julkistettu UPM:n Lappeenrannan biodiesellaitos Metsäteollisuuden kuljetustarpeet Tähän selvitykseen haastateltiin UPM-kymmenen, Metsähallituksen, Metsäliitto-osuuskunnan, Stora Enson ja Pölkky Oy:n edustajia, jotka osallistuivat myös hankkeen tiimoilta järjestettyyn työpajaan. Haastatteluiden perusteella luotiin arviot näiden neljän metsäteollisuusorganisaation radan kuljetustarpeista. Vuotuiset metsäteollisuustuotteiden kuljetustarpeet arvioitiin kullekin neljälle rataosuudelle Kontiomäki Salla välillä. Taulukkoon 3.1 on koottu arvioinnin tulokset. Kuitupuun junakuljetusta olisi mahdollista lisätä erityisesti radan eteläisemmillä osuuksilla. Kuitupuun kuljetusten painopiste sijoittuu jo olemassa olevan ja peruskorjattavan radan alueelle välillä Kontiomäki - Ämmänsaari Taivalkoski. Tätä kauempaa kuitupuuta ei ole kannattavaa kuljettaa etelään. Toisaalta taas Kemiin ja Ouluun suuntautuvat kuitupuun kuljetukset ovat suurimmaksi osakseen kannattavinta tehdä kuorma-autolla, koska etäisyydet maanteitse näihin kohteisiin itä-länsi suunnassa ovat alle 200 km. Radan uudistaminen koskettaa erityisesti Metsähallitusta, jolla on runsaasti maita syrjäisemmillä alueilla.

16 14 Alueen sahateollisuuden kannalta ratahanke ei niinkään palvelisi raaka-ainehankintaa, koska sahojen tukin hankintaetäisyydet ovat pääosin alle 200 km. Toisaalta valmiin sahatavaran vientimahdollisuudet paranisivat huomattavasti olemassa olevan radan myötä. Ratalinjauksen varrella on useita sahoja, jotka voisivat käyttää rautatieyhteyttä sahatavaran toimituskanavana satamiin. Energiapuun kuljetus on melko vähäistä ja keskittyy myös ratalinjauksen alkupäähän. Ratalinjauksen pohjoispäähän sijoittuvat pienikokoiset lämpölaitokset kykenevät hankkimaan metsähakkeen kustannustehokkaimmin kuorma-autokuljetuksina. Taulukko 2: Metsäteollisuuden kuljetustarpeet ratahankkeen neljällä osuudella, tonnia/a (Sisältää arvioidut Metsähallituksen, Metsäliitto-osuuskunnan, Pölkky Oy:n, Stora Enson sekä UPM:n kuljetustarpeet). Tällä hetkellä kaikki puuta kuljettavat organisaatiot nimesivät ongelmaksi vaunukaluston riittämättömyyden. Mikäli puun toimitusmäärät rautateitse kasvavat, on uhkana tulevaisuudessa myös raidekapasiteetin riittämättömyys. Yksi raide ei välttämättä pysty ongelmitta tukemaan sekä kaivos-, metsäteollisuuden ja matkailun tarpeita. Etenkin ratalinjauksen eteläisellä alueella on olemassa riski mahdollisen rahtiliikenteen pullonkaulan syntymiseen. Työpajaan osallistuneet metsäteollisuudet toimijat arve- Kontiomäki- Ämmänsaari Ämmänsaari- Taivalkoski tonnia/a Taivalkoski- Kuusamo Kuusamo-Salla Kuitupuu Tukkipuu Energiapuu Sahatavara Sahauksen sivutuotteet yht Hankkeessa järjestettyyn työpajaan osallistuneet metsäteollisuuden ja metsätalouden toimijat näkivät ratahankkeella saavutettavan monenlaisia etuja, mutta osoittivat myös merkittäviä haasteita, jotka on otettava huomioon ratahankkeen hyödyn maksimoimiseksi. Ratahankkeen valmistelussa ensiarvoisen tärkeää on aines- ja energiapuun varastointiin ja lastaukseen käytettävien terminaalien edullisten sijaintien selvittäminen. Kontiomäen merkitystä hyvänä terminaalin sijaintipaikkana ja tärkeänä liikenteen solmukohtana korostettiin. Myös Taivalkoskea pidettiin yleisesti hyvänä sijaintina uudelle terminaalille. Jos uusi rata rakennettaisiin Sallaan saakka, pidetään myös Kuusamoa hyvänä uutena terminaalin sijaintina. Sen lisäksi, että ratayhteyden uudistaminen ja peruskorjaus lisäisi ajonopeuksia, paremmat ja oikein sijoitetut terminaalit helpottaisivat lastausta ja purkua. Keskimäärin kuorma-autolla metsästä terminaaliin tapahtuva alkukuljetus ja kuorman purku ja uudelleenlastaus aiheuttaa noin kolmanneksen junakuljetusketjun kustannuksista. Metsätehon selvityksen mukaan vuonna 2010 keskimääräinen alkukuljetusetäisyys Suomessa oli 44 km. Terminaalien uudistamisella voitaisiin perustaa hyvin toimivat puun kelirikko- ja kausivarastot. Toimivat puuterminaalit tasoittaisivat aines- ja energiapuun virtoja ympäri vuoden. Tämä on tärkeää erityisesti kelirikkokausina, jolloin puun korjuu ja kuljetus vaikeutuu. Esimerkiksi talvileimikot voitaisiin kuljettaa terminaaliin, josta puuta voitaisiin kuljettaa kevättalvella tasaisesti eteenpäin. Lisäksi kausivarastoilla voitaisiin vähentää metsässä varastoitavasta puusta aiheutuvia hyönteistuhoja.

17 15 livat, että metsäteollisuuden tarpeet eivät merkittävästi kiinnosta VR:ää, koska se ei ole halukas tekemään suuria investointeja uuteen vaunu- ja kuormauskalustoon. Kainuun ja Koillismaan alueella on investoitu puuntuotantoon, metsänparannustoimenpiteisiin ja metsien infrastruktuuriin n. 40 vuoden ajan. Puun kuljetusten tehostaminen myös puun toimitusketjun loppupäässä olisi tärkeää, jotta näistä investoinneista olisi hyötyä Ratahankkeen vaikutukset puun kantohintaan Tyypillisesti raakapuun kuljetusetäisyyden kasvaessa puusta maksettava kantohinta laskee, koska puun kuljettaminen kallistuu. Suunnitellun ratalinjauksen varrella olevien metsänhoitoyhdistyksien puun hintoja verrattiin Pohjanmaa-Kainuun ja Lapin alueiden vuoden 2011 keskimääräisiin kantohintoihin. Sotkamossa, joka on puunhankinnan infrastruktuurin kannalta edullisessa paikassa, jo olemassa olevan junaradan läheisyydessä, ovat puun kantohinnat lähellä alueen keskiarvoa tai jopa hieman korkeammalla tasolla. Suomussalmen metsänhoitoyhdistyksen alueella puun kantohinnat jäävät etenkin tukkipuulla ja osalla kuitupuulaaduista jo alueen keskiarvoa alhaisemmalle tasolle. Kuusamon metsänhoitoyhdistyksen alueella sekä tukki-, että kuitupuusta maksettava kantohinta on jopa 4-7 /m 3 pienempi kuin alueella keskimäärin. Sallassa tukkipuun kantohinnat ovat jopa 9 /m 3 alhaisempia ja kuitupuu lajista riippuen 2 /m /m 3 halvempaa, kuin Lapissa keskimäärin. Tämä vertailu antaa viitteitä siitä, että puutoimitusten kannalta etäisemmät alueet, kuten Kuusamo ja Salla kärsivät puun kantohintojen suhteen huonosta saavutettavuudesta ja infrastruktuurista. Tämä heijastuu alueella puusta maksettavaan kantohintaan. Ratahankkeen toteutumisella voisi olla myös etäisempien alueiden tukki- ja kuitupuun kantohintoja nostava vaikutus. Taulukko 3: Puun kantohinnat radan vaikutusalueen kunnissa verrattuna Pohjanmaa-Kainuu alueen keskihintaan 2011 Alue Tukkipuu, /m 3 Kuitupuu, /m3 Mänty Kuusi Mänty Kuusi Koivu Sotkamo 53,2 54,5 20,6 20,5 16,9 Suomussalmi 50,0 50,0 16,5 17,5 15,0 Kuusamo 47,0 44,0 12,5 15,0 11,5 Pohjanmaa-Kainuu keskimäärin 54,0 54,3 16,1 18,0 16,1 Lähteet: MetINFO metsätilastopalvelu 2012, Sotkamon, Suomussalmen ja Kuusamon metsänhoitoyhdistykset Taulukko 4: Puun kantohinnat radan vaikutusalueen kunnissa verrattuna Lapin alueen keskihintaan 2011 Alue Tukkipuu, /m3 Kuitupuu, /m3 Mänty Kuusi Mänty Kuusi Koivu Salla 40,5 40,0 13,0 15,0 12,5 Lappi keskimäärin 49,7 49,0 16,1 19,5 15,4 Lähteet: MetINFO metsätilastopalvelu 2012, Sallan metsänhoitoyhdistys 2011.

18 Matkailun ja henkilöjunaliikenteen potentiaali Tässä luvussa tarkastellaan Kontiomäki Suomussalmi Taivalkoski Kuusamo Salla -rataosuuden osalta radan varrella sijaitsevien kuntien asutuksen ja matkailun nykytilaa ja kehitysnäkymiä asukkaiden ja matkailun tuomaa potentiaalia radan henkilöjunaliikenteelle Liikenteen nykytilanne Raideliikenne ja -infrastruktuuri tarkastelualueella Säännöllistä henkilöjunaliikennettä on Kajaanista etelään (Kuopioon, Kouvolaan ja Helsinkiin) sekä pohjoiseen (Ouluun ja Rovaniemelle). Kajaanista etelään henkilöjunayhteyksiä on päivässä kuusi ja pohjoiseen viisi. Junayhteydet ovat tarjolla joka arkipäivä ja vähintään toisena viikonlopun päivänä. Kontiomäen ja Suomussalmen välisellä rataosuudella on ainoastaan tavaraliikennettä. Radan käytössä olevat liikennepaikat sijaitsevat Kontiomäellä (Paltamo), Pesiökylässä (Hyrynsalmi), Ämmänsaaressa (Suomussalmi). Radan maksiminopeus henkilöliikenteen veturi- ja moottorijunille on 50 km/h. Liikenne muilla kuljetusmuodoilla Lentoliikenne Tarkastelualueella sijaitsevat seuraavat lentoasemat, joiden matkustajamäärät vuonna 2011 olivat (Finavia 2011): Kajaani ( matkustajaa, joista kotimaan liikenteen matkustajia). Finnair lopettaa operoinnin Kajaanin kentälle helmikuun lopussa Maaliskuun alussa Flybe aloittaa korvaavan liikennöinnin. Huhtikuussa 2012 on käynnistymässä Tallinnan-lentoyhteys. Kuusamo ( matkustajaa, joista kotimaan matkustajaa). Lisäksi Rovaniemen lentoaseman kautta matkusti matkustajaa, joista kotimaan matkustajia.

19 17 Linja-autoliikenne Tällä hetkellä tarkastelualueen suurimpiin matkailukohteisiin (Salla, Suomu ja Ruka) on Junabussiyhteydet Rovaniemeltä ja Kemijärveltä (Kuvio 9). Kajaanista on muutama päivittäinen linjaautoyhteys Suomussalmelle ja Kuusamoon. Kuvio 9: Junabussiliikenne eräiltä Pohjois-Suomen juna-asemilta matkailukohteisiin (Liikenne- ja viestintäministeriö 2010) Asutus ja asukkaiden matkustuspotentiaali Väestömäärä ja väestöennusteet Tarkasteltavan rataosuuden varrella selvästi merkittävimmät kunnat asukasmäärältään ovat Kuusamo ja Suomussalmi (Kuvio 10). Yhteensä radan varren kunnissa asuu henkilöä. Tilastokeskuksen väestöennusteen mukaan väestö alueella tulee vähentymään lähivuosikymmeninä (Kuvio 11).

20 18 Kuvio 10: Tarkastelualueen kuntien asukas- ja matkailijoiden yöpymismäärät (Tilastokeskus) Ristijärvi Hyrynsalmi Suomussalmi Taivalkoski Kuusamo Posio Salla Kuvio 11: Radanvarren kuntien väestön kehitysennusteet (Tilastokeskus).

21 19 Arvio asukkaiden junamatkustuspotentiaalista Eri kuntien asukkaiden muodostamaa junamatkustuksen maksimipotentiaalia on arvioitu seuraavassa taulukossa. Radanvarsikuntien asutuskeskukset sijaitsevat varsin hyvin ratalinjaukseen nähden Posiota lukuun ottamatta. Radanvarren läheisistä kunnista potentiaalisimpia matkustajaliikenteen osalta ovat Pudasjärvi ja Puolanka. Tehdyn laskelman mukaan asukkaista muodostuva junamatkustuksen maksimipotentiaali on vuonna Luku on hieman suurempi kuin Joensuun ja Lieksan välisen rataosuuden liikenne vuonna Esitetyillä matkustajamäärillä ei ole kuitenkaan kannattavaa tarjota junaliikennettä kaikista tarkastelualueen kunnista, joten käytännössä matkustajapotentiaali on esitettyä pienempi. Taulukko 5: Arvio asukkaiden junamatkustajapotentiaalista 2020 ja 2030 (matkustajaa vuodessa). Kunta Rata suhteessa asutukseen Junamatkustajat 2020* Junamatkustajat 2030* Ristijärvi Nykyinen rata asutuksen ja linjaautoaseman lähellä Hyrynsalmi Nykyinen rata asutuksen lähellä Suomussalmi Nykyinen pistoraide asutuksen (Ämmänsaari) ja linja-autoaseman lähellä Pesiökylän seisakkeelle 17 km Taivalkoski Nykyinen rata kulkee asutuskeskuksen läpi Pudasjärvi Asutuskeskus 70 km nykyisestä radasta Kuusamo Tarkastellulla uudella ratalinjalla Posio Asutuskeskus 40 km Kuusamo-Salla ratalinjaan nähden Salla Tarkastellulla uudella ratalinjalla Yhteensä *Arviossa on oletettu, että yhtä asukasta kohden tehdään 1 matka vuodessa (luku on pyöristetty 500:n tarkkuudella). Lähtökohtana arviolle on Liikenne- ja viestintäministeriön (2009) selvitys, jossa tarkasteltujen kuntien asemakohtaiset junien asiakasmäärät vaihtelivat 1,7 4,6 matkustajan välillä per kunnan asukas. Tässä laskelmassa ei otettu huomioon kuntien matkailijamääriä, vaan niitä on tarkasteltu erikseen seuraavassa luvussa Tarkastelualueen matkailu ja junamatkustuspotentiaali Matkailun nykytila ja kehitysnäkymät Vuonna 2009 matkailijat yöpyivät tarkastelualueen kunnissa yhteensä lähes vuorokautta (Taulukko 7). Kuusamon osuus kaikista yöpymisistä oli lähes puolet. Lisäksi Pudasjärven kunnassa sijaitsevalla Syötteellä yöpymisten määrä on noin Kainuun matkailustrategiassa (Kainuun Etu 2011) arvioidaan Kainuun rekisteröityjen yöpymisten kasvavan vuosittain 5 %. Vuonna 2020 koko Kainuussa yöpymisten määrä olisi tällöin 1,7 miljoonaa, joista 15 % arvioidaan olevan ulkomaisten matkailijoiden. Sallassa puolestaan tavoitteena on nostaa yöpymisten määrä :een vuoteen 2020 mennessä (Lapin liitto 2011). Kuntakohtaisia matkailun kehittämistavoitteita on esitetty seuraavassa taulukossa.

22 20 Taulukko 6: Kunta Kajaani 1 Ristijärvi 1 Hyrynsalmi 1 Puolanka Suomussalmi Taivalkoski Kuusamo Posio Pudasjärvi Salla 2 Tarkastelualueen matkailukohteita ja niiden kehittymistavoitteita ( 1 Kainuun Etu 2011, 2 Lapin liitto) Matkailukohteita Kajaanin kaupunki Vuokatti Master Plan: Majoituskapasiteetin kaksinkertaistaminen vuoteen 2012 mennessä nykyisen kapasiteettipulan takia Saukkovaaran rinnekeskus Rakennussuunnitelma laadittu Ukkohalla Tavoitteena petipaikkaa vuoteen 2012 mennessä Paljakan matkailukeskus Master Plan (2008): Vuodepaikkakapasiteetti 1600 vuoteen 2015 mennessä Paljakan luonnonpuisto Idän Taiga: Hossan retkeilyalue ja luontokeskus Taivalvaaran hiihtokeskus Rukan hiihtokeskus Oulangan kansallispuisto Pentik-Mäki Iso-Syöte Sallan matkailukeskuksen tavoite rekisteröidyistä yöpymisistä Vuonna 2009: yöpymistä Vuonna 2015: yöpymistä Vuonna 2020: yöpymistä Matkailijoiden junamatkustuspotentiaali Vuoden 2009 matkailijamäärillä laskettuna junamatkustajien määrä tarkastelualueella voisi arviolta olla noin (vastaava määrä kuin Lieksan ja Nurmeksen välisellä rataosuudella vuonna 2010) (Taulukko 7). Matkailuennusteiden mukaan vuoden 2020 matkustajamäärä nousisi :een (mikä olisi suurempi kuin nykyinen Iisalmen ja Ylivieskan välinen matkustajamäärä). Vuonna 2030 matkustajamäärä nousisi :een (mikä olisi vastaava määrä kuin Oriveden ja Vilppulan välisellä rataosuudella vuonna 2010). Laskelma olettaa, että junaliikenneseisake olisi alueen jokaisessa kunnassa. Haasteen henkilöjunaliikenteeseen tuo matkailun sesonkiluonteisuus. Kainuussa heinäkuun matkailijamäärä on yli kaksinkertainen muihin kuukausiin nähden. Seuraavaksi suosituin matkailukuukausi on maaliskuu. Lapissa matkailijoiden määrä eri kuukausina vaihtelee vielä selvemmin. Suosituimpien kuukausien (heinäkuu, maaliskuu ja joulukuu) matkailijamäärät ovat yli kolminkertaiset hiljaisimpiin kuukausiin verrattuna. (MEK 2008). Säännöllisen henkilöjunaliikenteen lisäksi tarkastelualueella voisikin liikennöidä charter-junia, jotka ovat jo nyt tyypillisiä venäläisten turistien matkailussa joulun ja uudenvuoden aikaan. Charterliikenteen volyymien arviointi vaatisi selvityksen alueen venäläisturismista.

23 21 Taulukko 7: Yöpymisvuorokaudet tarkastelualueen kunnissa ja yöpymisten ja junamatkustajien arviot (Tilastokeskus lähteissä Pekkala 2011a ja b, Lapin liitto 2011, arviot laskettu lähteiden Kainuun Etu 2011 ja Liikenne- ja viestintäministeriö 2010 pohjalta). Kunta Yöpymisvrk 2009 Ulkomaisten osuus % 2009 Vrk 2020 (arvio*) Vrk 2030 (arvio*) Junamatkustajat 2009** Junamatkustajat 2020** Junamatkustajat 2030** Ristijärvi na na na na na na na Hyrynsalmi % Puolanka % Suomussalmi % Taivalkoski % Pudasjärvi*** na Kuusamo % Posio % Salla % Yhteensä *Sallaa lukuun ottamatta arvio on laskettu käyttämällä koko Kainuulle arvioitua keskimääräistä yöpymisten kasvuprosenttia (5 % per vuosi). Sallassa kasvun on oletettu jatkuvan 10 %:lla vuodessa vuoteen 2030 asti. ** Laskennan oletukset: yöpymisten määrä on jaettu 3,4:lla (keskimääräinen viipymä kohteessa) ja saadusta luvusta on laskettu 8 % (junamatkustajien valtakunnallinen osuus pitkän matkan matkailijoista). *** Syöte Rautatieliikenteen ennusteet ja näkymät Liikenneviraston (2011) tarkastelussa on laadittu henkilöjunaliikenteen skenaarioita vuodelle Tämän selvityksen kannalta kiinnostavimpia ovat Iisalmen ja Kajaanin välisen liikenteen ennusteet, koska osan tästä liikenteestä voidaan olettaa käyttävän myös tässä tarkastelun kohteena olevaa raideyhteyttä. Skenaariot poikkeavat toisistaan lähinnä toteutettujen ratainvestointien suhteen: Vaihtoehdossa A toteutetaan vain jo ns. päätetyt hankkeet. Skenaariossa Iisalmi-Kajaani yhteyden matkustajamäärä nousisi :sta :een. Vaihtoehdossa B tehdään lisäksi liikenteen nopeudennostoja Helsingistä muualle Suomeen. Tällöin Iisalmi Kajaani yhteyden matkustajamäärä nousisi :een. Vaihtoehdossa C toteutetaan jo päätettyjen hankkeiden lisäksi mm. Seinäjoki Oulu -hanke. Tällöin Iisalmi Kajaani yhteyden matkustajamäärä nousisi vain :een, koska kasvu painottuisi enemmän pääradalle. Vaihtoehdossa PTS + henkilöautoilun hinta + 20 % Iisalmi Kajaani -yhteyden matkustajamäärä nousisi jopa :een, vaikka varsinaiset radan kehittämishankkeet kohdistuisivat pääradalle ja pääkaupunkiseudulle. Skenaarioissa on oletettu Suomen ja Venäjän välisen junamatkustajaliikenteen nelinkertaistuvan, mutta raportissa ko. liikenteen jakautumista rataverkolle ei ole erotettu muusta liikenteestä. Henkilöjunaliikennettä on oletettu olevan vain Vainikkalan raja-aseman kautta. Vartiuksen raja-aseman kehittämissuunnitelmassa (Kainuun maakunta -kuntayhtymä 2008) on todettu, että raja-aseman kautta voisi realistisesti olla jo lähivuosinakin tilausjunaliikennettä.

24 Yhteenveto junamatkustamisen potentiaalista Tarkastelualueen junamatkustamisen maksimipotentiaaliksi on karkeasti arvioitu matkustajaa vuonna 2020 ja matkustajaa vuonna 2030 (Taulukko 8). Vuonna 2020 matkustajavolyymi vastaisi vuoden 2010 volyymia Seinäjoen ja Haapamäen välisellä rataosuudella. Vuoden 2030 volyymi vastaisi puolestaan Kouvolan ja Kotkan välistä junaliikennettä vuonna Arvio perustuu sekä asutuksen että matkailun kehittymisennusteisiin ja niiden pohjalta tehtyihin oletuksiin. Potentiaalin toteutumisessa kokonaisuudessaan on useita haasteita: Paikalliset asukasmäärät ovat pienet säännöllisen ja nopean junaliikenteen syntymisen kannalta Matkailu on keskittynyt voimakkaasti muutamiin kuukausiin. Tarkastellulla junayhteydellä olisi toisaalta monia hyötyjä: Itäinen junayhteys yhdistäisi Etelä-Suomen Kainuun ja Itä-Lapin merkittäviin ja kasvaviin matkailukeskuksiin ja siten vähentäisi mm. matkailuliikenteen ympäristövaikutuksia ja pitkään ajomatkaan liittyviä haasteita (mm. onnettomuusriskit). Yhteys parantaisi paikallisten asukkaiden vapaa-ajan matkustamismahdollisuuksia melko harvoillakin yhteyksillä, koska pitkillä matkoilla matkustamisen aikataulu on joustavampi. Itäinen junayhteys toisi sekä Vainikkalan että Vartiuksen kautta suoran junayhteyden Venäjältä edellä mainittuihin matkailukohteisiin. Itäinen yhteys vähentäisi myös pääradan muodostaman läntisen junayhteyden ruuhkia. Taulukko 8: Rataosa Arvio eri rataosien henkilöjunaliikenteen maksimipotentiaalista. Matkustajat 2020 (ko. rataosuus)* Matkustajat 2020 (Kontiomäeltä asti yhteensä)* Matkustajat 2030 (Kontiomäeltä asti yhteensä)* Matkustajat 2030 (ko. rataosuus)* Kontiomäki Pesiökylä/Ämmänsaari Pesiökylä-Taivalkoski Taivalkoski-Kuusamo Kuusamo-Salla Yhteensä *Laskelmassa ei ole otettu huomioon sitä, että ratayhteyttä käytettäisiin osamatkaan rataosan kuntia pohjoisempiin kuntiin (esimerkiksi Kuusamoon matkustavien on oletettu käyttävän rataa vain, jos rata on Kuusamoon asti).

25 Transitoliikenne Koillisväylän liikenne tulee lisääntymään ilmaston lämpenemisen vuoksi. Liikennöitävyyden laajuus on kuitenkin vielä epävarmaa. Yhtäältä on esitetty arvioita että koko napa-alue sulaa vuoden kuluessa ja toisaalta arvioidaan että vain kesät lämpenevät ja talvet kylmenevät. Liikenne tulee olemaan vielä pitkään sesonkiluonteista, mikä vaikeuttaa investointien tekemistä. Kuvio 12: Kartta Pohjoiskalotin merireiteistä (http://benmuse.typepad.com/arctic_economics/shipping/page/3)

26 24 Kuvio 13: Koillisväylän ja perinteisen Suezin reitin ero (Wikipedia commons). Suomen etuna on sijainti Koillisväylän ja Keski-Euroopan välissä. Koillisväylän luoma yhteys Aasiaan mahdollistaa uuden lyhyemmän reitin Aasian markkinoille. Suomesta voitaisiin kuljettaa metsäteollisuuden tuotteita Aasiaan ja Aasiasta voitaisiin tuoda kontteja Suomeen ja edelleen jatkokuljetettavaksi ns. transitona Keski- ja Itä-Eurooppaan. Joitakin argumentteja on esitetty alla olevassa kuviossa. Kuvio 14: Koillisväylän transitoliikenteen vasta-argumentit

27 25 3. ALUSTAVAT ARVIOT TALOUDELLISISTA PERUSTEISTA Radan peruskorjauksesta ja uuden radan rakentamisesta laadittiin alustavat hyöty-kustannuslaskelmat (H/K). Radan linjausta ei ole vielä suunniteltu, joten investointikustannukset ovat vielä hyvin karkealla tasolla. Myös hyötyjen osalta on jouduttu tekemään olettamuksia. Arviointivirheiden välttämiseksi kyseenalaiset tai epäselvät hyödyt on jätetty huomioimatta tai ne on huomioitu epäedullisemman vaihtoehdon mukaan. Investointihankkeen edetessä tulee laatia tarkemmat laskelmat ja hankearvioinnit. Liikennemäärien toteutuminen on vielä epävarmaa. Tämän takia laskelmat on tehty neljälle eri skenaariolle. Skenaario A kuvaa laskennallista tilannetta, jossa liikenne toteutuu todennäköisten ennusteiden mukaan. Skenaario A sisältää Mustavaaran kaivoksen liikenteen rikasteena ( tonnia vuodessa). Tässä laskelmassa ei ole huomioitu mahdollista transitoliikennettä. Kuvio 15: Skenaario A: Kuljetusmäärät, h/k -luku rataosuuksittain ja kumulatiivinen investointitarve, jos koko hanke toteutetaan. Laskelma osoittaa että radan peruskorjaaminen Taivalkoskelle asti on kannattavaa investoinnin ollessa n. 83 milj. euroa. Mustavaaran radan toteuttaminen on kannattavaa. Sitä vastoin uuden rautatien rakentaminen on kallista ja arvioidut laskennalliset kuljetusmäärien hyödyt eivät riitä kannattavaan hankkeeseen Kuusamoon ja Sallaan (tai Kemijärvelle).

28 26 Seuraavassa kuviossa on tarkasteltu ratahankkeen kannattavuutta vaiheittain. Laskelma osoittaa kannattavuusarvion, jos ratahanke toteutetaan osittain etelästä alkaen johonkin välietappiin. Kuljetusmääräarvioissa on huomioitu syöttöliikenne eli esimerkiksi Taivalkoskelta matkustajat siirtyvät linjaautolla tms. Kuusamoon. Tämän laskelman mukaan rataa ei ole järkevä peruskorjata vain Pesiökylään asti vaan peruskorjaus on ulotettava aina Taivalkoskelle asti. Oletuksena on että Mustavaaran kaivos generoi vähintään tonnia liikennettä (joko rautateitse tai autolla). Hanke on tällöin kannattava. Tällä kuljetusmäärällä rata kannattaa rakentaa kaivokselle asti. Kuvio 16: Skenaario A: Kuljetusmäärät rataosuuksittain sekä kumulatiivinen h/k-luku ja investointitarve, jos toteutetaan kyseiseen vaiheeseen saakka.

29 27 Skenaario B kuvaa tilannetta jossa on mukana kahden miljoonan tonnin transitoliikenne pohjoisesta. Tämä liikenne voi olla myös kaivosliikennettä. Laskelma osoittaa että radan peruskorjaus Taivalkoskelle saakka on erittäin kannattavaa, mutta uuden radan rakentaminen on edelleenkin suhteellisen kallista tavaramäärään nähden. Koko ratahanke on kuitenkin kokonaisuutena kannattava, koska H/K - luku on 1,3. Kustannus arvio koko hankkeelle on 551 milj. euroa. Kuvio 17: Skenaario B: Kuljetusmäärät, h/k -luku rataosuuksittain ja kumulatiivinen investointitarve

30 28 Skenaario C:ssä oletetaan että Mustavaaran kaivos ei tule tarvitsemaan rautatiekuljetuksia. Tämä vaihtoehto osoittaa että radan peruskorjaaminen ei ole kannattavaa. Kuvio 18: Skenaario C: Kuljetusmäärät, h/k -luku rataosuuksittain ja kumulatiivinen investointitarve Vaiheistettuna skenaario C osoittaa että peruskorjaaminen on kannattavaa Taivalkoskelle saakka vaikka kaivosta ei tulisikaan. Sitä vastoin uuden rakentamine edellyttää uutta kaivosta Kuusamon pohjoispuolelle tai transitoliikennettä.

31 29 Kuvio 19: Skenaario C: Kuljetusmäärät, h/k -luku rataosuuksittain ja kumulatiivinen investointitarve Skenaario D on optimistisin vaihtoehto. Siinä on otettu huomioon merkittävä transitoliikenne, uusien kaivoksien avaaminen sekä massiiviset metsäteollisuuden kuljetukset. Tämä vaihtoehto antaa kuvan suurimmasta mahdollisesta liikennemäärästä ja sen vaikutuksesta kannattavuuteen.

32 30 Kuvio 20: Skenaario D: Kuljetusmäärät, h/k -luku rataosuuksittain ja kumulatiivinen investointitarve Taivalkoski HUB -skenaariossa rata peruskorjataan Taivalkoskelle saakka ja Taivalkoskelle muodostetaan raidekuljetusten solmukohta. Kaivoskuljetukset Taivalkoskelle voidaan suorittaa joko autolla tai junalla (esim. kaivosyhtiön rata, jonka kustannukset eivät sisälly laskelmaan). Taivalkoskella voi sijaita myös kaivoksen rikasteen jatkojalostus. Laskelma osoittaa selvästi että hanke on kannattava toteuttaa, mikäli arvioidut liikennemäärät toteutuvat. Kuvio 21: Skenaario Taivalkoski HUB Taivalkosken sijainti on hyvä raideliikenteen solmukohdaksi. Taivalkosken lisäksi Pesiökylä on keskeinen paikka terminaalille. Seuraava kuva osoittaa saavutettavuuden tieverkolla 50 km:n ja 100 km:n etäisyydellä.

33 Kuvio 22: Saavutettavuus tieverkolla Taivalkosken ja Pesiökylän asemilla 31

34 32 4. YHTEENVETO JA JOHTOPÄÄTÖKSET Metsä Toteutuessaan ratahankkeella olisi myönteisiä vaikutuksia alueen metsien käyttöön. Näitä ovat radan mahdollistama lisäys alueelta tuotettavan raakapuun ja sahatavaran määrässä, alemmat puun kuljetuskustannukset sekä korkeampi puun kantohinta. Käyttämättömiä metsävaroja on Kainuun ja Koillismaan alueella runsaasti. Puuston määrä kasvaa ja tulevaisuuden potentiaali perustuu pitkälti kuitupuuhun. Kuitupuu on alueen metsien käytön kannalta kriittinen resurssi. Kuitupuun toimitukset painottuvat radan eteläisille osuuksille. Uusi ratalinjaus parantaisi sahateollisuuden toimintaedellytyksiä tehostamalla valmiin sahatavaran vientimahdollisuuksia satamiin. Tukkipuun raaka-ainetoimituksiin radalla ei katsota olevan suurta vaikutusta. Noin puolet Kainuussa ja Koillismaalla tuotetusta energiapuusta voitaisiin toimittaa alueen ulkopuolelle. Ratahanke voisi parantaa energiapuun kysyntää mahdollistamalla kuorma-autokuljetusta kustannustehokkaammat rautatietoimitukset n km etäisyydellä sijaitseville suuren kokoluokan lämpölaitoksille. Kaiken aines- ja energiapuun toimitusten tehostamisen ja kustannusten pienentämisen kannalta toimivat raakapuuterminaalit ja kuormauspaikat ovat avainasemassa. Olemassa olevien terminaalien toiminta on varmistettava sekä mahdollisesti perustaa uusi terminaali Taivalkoskelle. Ratahankkeen toteutuksella voi olla myönteinen vaikutus alueen kuitupuun kantohintoihin. Kustannustehokkuutta parantavilla toimilla voidaan vähintäänkin estää hintojen lasku tulevaisuudessa. Kaivos Vaikutusalueella on useita etsintäalueita ja kaivoshankkeita. Toteutuessaan ratahanke edesauttaisi kaivoshankkeiden etenemistä ja mahdollistaisi kiviaineksien hyödyntämisen laajemmin. Potentiaalisemmat kohteet ovat Mustavaaran kaivos, Inkee- Korpuajärvi - alueen nikkeli- ja kupariesiintymät sekä Suomussalmen itäpuoliset nikkeli-, kupari- ja kultaesiintymät. Myös Kuusamon pohjoispuolelta etsitään mm. kuparia. Mustavaaran kaivoshankeen toteutumista pidetään yleisesti melko varmana. Mustavaaran kaivoshankeen kuljetusmäärät ovat tonnia riippuen jalostusasteesta. Muut hankkeet ovat vielä siinä vaiheessa että niiden tulevaisuudesta on vaikea tehdä johtopäätöksiä. Karkeasti arvioiden olemassa olevan radan peruskorjaaminen on kannattavaa, jos kaivoksen kuljetustarve on luokkaa tonnia vuodessa. Tällöin oletuksena on että radalla kuljetetaan myös esim. metsäteollisuuden tuotteita. Uuden radan rakentaminen sitä vastoin edellyttää yli miljoonan tonnin kuljetustarvetta vuodessa. Soklin kaivoshanke voisi olla tällainen: arvioitu kuljetusmäärä on kaksi miljoonaa tonnia. Joissakin tapauksissa varsinaisen hyötykustannuslaskelman lisäksi tulisi ottaa huomioon laajemmat vaikutukset alueen talouteen. Tällainen tilanne voi syntyä jos kaivoshankeen toteutuminen riippuu toimivan liikenneinfrastruktuurin olemassaolosta. Kaivoksella ja siihen liittyvillä suorilla epäsuorilla vaikutuksilla on merkittävä vaikutus työllisyyteen ja aluetalouteen.

35 33 Matkailu Tässä selvityksessä on tarkasteltu Kontiomäki Salla -radan eri osuuksien henkilöjunaliikenteen potentiaalia ja kustannus-hyötysuhdetta hyvin karkealla tasolla ja olettamuksilla. Henkilöjunaliikenteen edellytykset alueella perustuvat pitkälti alueen matkailun kehittymiseen. Tässä selvityksessä on käytetty lähtökohtana karkeita arvioita matkailumäärien kehittymisestä. Henkilöjunaliikenteen mahdollisuuksien tarkempi arviointi vaatisi eri kuntien asukasliikenteen sekä matkailunäkymien tarkempaa kartoittamista (mm. alueen kuntien matkailuennusteet ja matkailijoiden lähtöalueet). Kontiomäki Pesiökylä/Ämmänsaari -rataosuudella on tällä hetkellä vain tavarajunaliikennettä. Rata kulkee pääosin alueen asutuskeskusten läheltä, joten henkilöjunaliikenne on helposti saatavissa houkuttelevaksi vaihtoehdoksi. Haasteena on kuitenkin alueen kuntien pienet asukasluvut. Radan vaikutusalueella sijaitsee useita kehittyviä matkailukohteita (merkittävimmät Ukkohalla ja Paljakka). Haasteena junayhteyden kehittämiselle on Kajaanin ja Kontiomäen juna-asemien läheisyys. Kummaltakin on suoria linja-autoyhteyksiä tärkeimpiin matkailukohteisiin. Haasteen tuo myös hiihtokeskusten matkailijamäärien keskittyminen talvikuukausiin. Rataosuuden merkittävin kunta asukasmäärältään on Suomussalmi, jonka lähettyvillä ei kuitenkaan ole niin merkittäviä matkailukohteita kuin eteläisempien kuntien. Suomussalmen tieyhteys Kontiomäelle on lyhyempi kuin ratayhteys, joten radan aikaetu ei tule kovin suureksi. Henkilöjunaliikenteen osalta Pesiökylä-Taivalkoski -rataosuuden välillä ei tule juurikaan uutta potentiaalia. Taivalkosken lähettyvillä on Syöte, jonka kävijämääriin tavoitellaan merkittävää kasvua. Lisäksi Taivalkosken yhteydessä on Taivalvaara, jolla on kuitenkin enemmän paikallista merkitystä. Syötteen henkilökuljetuksista kilpailevat Oulun ja Kuusamon lentokentät sekä Oulun rautatieasema. Toisaalta Oulun junayhteys palvelee huonosti Itä-Suomesta ja Venäjältä tulevia matkailijoita. Laskelmissa oletettiin, että Kuusamon ja Rukan matkailijat ja asukkaat eivät käyttäisi tätä ratayhteyttä, mikäli henkilöjunaliikenne ulottuisi vain Taivalkoskelle asti. Käytännössä Taivalkoskellekin ulottuva yhteys olisi matkailijoiden kannalta kiinnostava vaihtoehto. Taivalkoski voitaisiinkin näin ollen kehittää keskukseksi, josta on linja-autoyhteydet alueen matkailukohteisiin ja asutuskeskuksiin. Taivalkoski Kuusamo -yhteys vaatisi täysin uuden ratayhteyden rakentamisen. Kuusamolla on tarkastelualueen selvästi merkittävin asukas- ja matkailijamäärä (yhteensä lähes vuonna 2030). Taivalkosken ja Kuusamon välillä ei todennäköisesti olisi juuri kysyntää seisakkeelle. Kuusamon haasteena on se, että merkittävimmät matkailukohteet (Rukan hiihtokeskus ja Oulangan kansallispuisto) sijaitsevat kymmenien kilometrien päässä itse Kuusamon keskustasta. Näin ollen junayhteyksiä jouduttaisiin täydentämään melko pitkillä linja-automatkoilla. Kuusamon lentoasema kilpailee aivan Etelä-Suomesta saapuvien matkustajien liikenteestä, mutta junayhteys olisi kilpailukykyinen Itä- Suomesta ja Venäjältä saapuville matkailijoille. Junamatkan pituus Etelä-Suomesta vaatisi yöjunayhteyden, jotta se olisi kilpailukykyinen lentomatkustamiseen nähden. Kuusamo Salla -väli olisi pisin uusi ratayhteys tarkasteluosuudella. Kuusamon ja Sallan välillä ei ole juuri asutusta, joten mahdolliset väliseisakkeet voisivat palvella edellisessä kohdassa mainittuja Rukatunturin ja Oulangan kansallispuiston asiakkaita. Kuten edellä mainittiin, ko. kohteet ovat melko kaukana itse Kuusamon keskustasta. Salla itsessään on kiinnostava matkustuskohde Sallatunturin kanssa. Salla Kantalahti -radan mahdollinen avautuminen tulevaisuudessa toisi myös yhteyden Venäjälle. Murmanskin alueen matkailijapotentiaalin tarkempi selvittäminen on hyödyllinen riippumatta siitä, käyttäisivätkö ko. matkailijat Sallan vai Vartiuksen raja-asemaa ja matkustaisivatko he junalla vai henkilöautolla. Kuusamo Salla -yhteys toisi itäisen rautatieyhteyden myös Kemijärven ja Rovaniemen kohteisiin ja siten vähentäisi pääradan kapasiteettiin kohdistuvaa painetta.

VAIKUTTAVUUSARVIOINTI RATAHANKE KONTIOMÄKI SUOMUSSALMI - TAIVALKOSKI KUUSAMO KEMIJÄRVI/SALLA

VAIKUTTAVUUSARVIOINTI RATAHANKE KONTIOMÄKI SUOMUSSALMI - TAIVALKOSKI KUUSAMO KEMIJÄRVI/SALLA VAIKUTTAVUUSARVIOINTI RATAHANKE KONTIOMÄKI SUOMUSSALMI - TAIVALKOSKI KUUSAMO KEMIJÄRVI/SALLA Tiivistelmä 29.2.2012 SISÄLLYSLUETTELO 1. HANKKEEN LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET... 2 2. KULJETUSTARPEET... 2 2.1.

Lisätiedot

VAIKUTTAVUUSARVIOINTI RATAHANKE KONTIOMÄKI SUOMUSSALMI - TAIVALKOSKI KUUSAMO KEMIJÄRVI/SALLA

VAIKUTTAVUUSARVIOINTI RATAHANKE KONTIOMÄKI SUOMUSSALMI - TAIVALKOSKI KUUSAMO KEMIJÄRVI/SALLA VAIKUTTAVUUSARVIOINTI RATAHANKE KONTIOMÄKI SUOMUSSALMI - TAIVALKOSKI KUUSAMO KEMIJÄRVI/SALLA 9.. Esipuhe Liikennejärjestelmien toimivuus ja alueiden saavutettavuus ovat elinkeinoelämän perusta. Suomessa

Lisätiedot

Markkinoilla on todella paljon tuottajia 10 suurinta toimijaa tuottaa. Hinnat määräytyvät jatkuvasti markkinoilla kysynnän ja tarjonnan perusteella

Markkinoilla on todella paljon tuottajia 10 suurinta toimijaa tuottaa. Hinnat määräytyvät jatkuvasti markkinoilla kysynnän ja tarjonnan perusteella Puunjalostus ja Aluetalous Tommi Ruha Kuhmo Oy Sahatavaran Maailmanmarkkinat Markkinoilla on todella paljon tuottajia 10 suurinta toimijaa tuottaa selvästi alle 20 % tuotannosta Hinnat määräytyvät jatkuvasti

Lisätiedot

Tiestö ja kulkeminen harvan asutuksen alueen tieverkon rooli kuljetusjärjestelmässä

Tiestö ja kulkeminen harvan asutuksen alueen tieverkon rooli kuljetusjärjestelmässä Tiestö ja kulkeminen harvan asutuksen alueen tieverkon rooli kuljetusjärjestelmässä 27.5.2013 Timo Mäkikyrö 29.5.2013 1 Sisältö POP ELY Tieluokituksesta, mikä on vähäliikenteinen tie Vähäliikenteisten

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN BIOMASSAKULJETUSTEN LOGISTIIKKA

KESKI-SUOMEN BIOMASSAKULJETUSTEN LOGISTIIKKA KESKI-SUOMEN BIOMASSAKULJETUSTEN LOGISTIIKKA SELVITYKSEN TEKIJÄT: LÄHDEVAARA HANNU SAVOLAINEN VARPU PAANANEN MARKKU VANHALA ANTTI SELVITYKSEN TAUSTA Voimakas bioenergian käytön lisäys toi suuren joukon

Lisätiedot

Kuhmon kaupunki esittää edellä tarkoitetusta asiakirjaluonnoksesta lausuntonaan seuraavaa:

Kuhmon kaupunki esittää edellä tarkoitetusta asiakirjaluonnoksesta lausuntonaan seuraavaa: Kainuun maakunta -kuntayhtymä PL 400 87070 KAINUU Viite: Lausuntopyyntönne 20.11.2006 Asia: LAUSUNTO ITÄ-SUOMEN STRATEGISET LIIKENNEHANKKEET ASIAKIRJAN LUONNOKSESTA Kuhmon kaupunki esittää edellä tarkoitetusta

Lisätiedot

Savonlinna Pieksämäkihenkilöjunaliikenteen

Savonlinna Pieksämäkihenkilöjunaliikenteen 1 Savonlinna Pieksämäkihenkilöjunaliikenteen käynnistäminen Kuvat: VR ja Savonlinnan kaupunki 2 Lähtökohdat Savonlinnan liikenteellinen asema on ongelmallinen Henkilöjunayhteydet etelään ja itään toimivat

Lisätiedot

Rautatiet liikennejärjestelmän runkokuljettaja

Rautatiet liikennejärjestelmän runkokuljettaja Rautatiet liikennejärjestelmän runkokuljettaja Tavaraliikenteessä 25%:n markkinaosuus Yhtenäiset 25 tonnin akselipainon reitit tärkeitä esim. tehtaalta satamaan (Jämsänkoski Rauma) Tavaraliikennemarkkina

Lisätiedot

LULEÅ OULU KÄYTÄVÄN MATKUSTAJAJUNALIIKENTEEN ALUSTAVA MARKKINASELVITYS. Haparanda Conference 4.11.2015 Marko Mäenpää, Ramboll Finland

LULEÅ OULU KÄYTÄVÄN MATKUSTAJAJUNALIIKENTEEN ALUSTAVA MARKKINASELVITYS. Haparanda Conference 4.11.2015 Marko Mäenpää, Ramboll Finland LULEÅ OULU KÄYTÄVÄN MATKUSTAJAJUNALIIKENTEEN ALUSTAVA MARKKINASELVITYS Haparanda Conference 4.11.2015 Marko Mäenpää, Ramboll Finland TYÖN TAUSTAA JA TAVOITTEITA Työn tilaajana oli RKM, Norrbotten Työstä

Lisätiedot

Pohjanmaan liikenteen suuntautuminen ja saavutettavuus

Pohjanmaan liikenteen suuntautuminen ja saavutettavuus Pohjanmaan liikenteen suuntautuminen ja saavutettavuus Juha Mäkinen SITO POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI 31.1.2012 POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040, SEMINAARI 31.1.2012

Lisätiedot

Elämä rikkidirektiivin kanssa - seminaari

Elämä rikkidirektiivin kanssa - seminaari Elämä rikkidirektiivin kanssa - seminaari Tampereen Messu- ja Urheilukeskus Keskiviikko 17.4.2013 Tarmo Tuominen Puheenjohtaja, Kaivannaisteollisuus ry Kaivannaisteollisuus ry: KAIVOSTEOLLISUUDEN ÄÄNI

Lisätiedot

3 Tulokset. 3.1 Yleistä. 3.2 Havutukkien kulkuvirrat

3 Tulokset. 3.1 Yleistä. 3.2 Havutukkien kulkuvirrat 3 Tulokset 3.1 Yleistä Tärkeimmät hankinta-alueet, joista kertyi yhteensä kolmannes markkinapuusta, olivat vuosina 1994 ja 1997 Etelä- ja Pohjois-Savon sekä Keski-Suomen metsäkeskukset (liitteet 2 3, s.

Lisätiedot

Metsien potentiaali ja hyödyntämisedellytykset

Metsien potentiaali ja hyödyntämisedellytykset Metsien potentiaali ja hyödyntämisedellytykset Teollisuuden Metsänhoitajat ry:n vuosikokous ja Metsätehon iltapäiväseminaari Sixten Sunabacka Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma (MSO)

Lisätiedot

Liikenneministeri Anu Vehviläinen. Helsingin asemakapasiteetin nopea kehittäminen on välttämätöntä

Liikenneministeri Anu Vehviläinen. Helsingin asemakapasiteetin nopea kehittäminen on välttämätöntä Liikenneministeri Helsingin asemakapasiteetin nopea kehittäminen on välttämätöntä Helsingin ratapihan liikenteellinen toimivuus on nousemassa junaliikenteen kasvun esteeksi. Eri selvityksissä tilanne on

Lisätiedot

Itäisen Suomen raideliikenteen kehittäminen Matti Viialainen Raideliikenneseminaari 13.12.2011 Kouvolassa

Itäisen Suomen raideliikenteen kehittäminen Matti Viialainen Raideliikenneseminaari 13.12.2011 Kouvolassa Itäisen Suomen raideliikenteen kehittäminen Matti Viialainen Raideliikenneseminaari 13.12.2011 Kouvolassa Sujuva arki tärkeä osa alueen kilpailukykyä Työ- ja asiointimatkojen helppous Joukkoliikenteen

Lisätiedot

TULEVAISUUDEN BIOENERGIARATKAISUT, TBE

TULEVAISUUDEN BIOENERGIARATKAISUT, TBE TULEVAISUUDEN BIOENERGIARATKAISUT, TBE TAVOITE Keskeinen TBE-tavoite on ollut löytää uusia potentiaalisia, mielellään isoja bioenergian tuotanto- ja käyttömuotoja Koillismaan hyödyntämättömälle nuorien

Lisätiedot

Raakapuukuljetukset rataverkolla

Raakapuukuljetukset rataverkolla Raakapuukuljetukset rataverkolla Timo Välke Ratahallintokeskus 17.3.2009 17.3.2009 TV/M-LR 1 Esityksen sisältö Ennuste rataverkolla kuljetettavan raakapuun määrästä Rataverkon terminaali- ja kuormauspaikkaverkon

Lisätiedot

Metsäenergian käyttö ja metsäenergiatase Etelä-Pohjanmaan metsäkeskusalueella

Metsäenergian käyttö ja metsäenergiatase Etelä-Pohjanmaan metsäkeskusalueella Metsäenergian käyttö ja metsäenergiatase Etelä-Pohjanmaan metsäkeskusalueella Kehittyvä metsäenergia seminaari 16.12.2010, Lapua Tiina Sauvula-Seppälä Työn tavoite Metsähakkeen käyttömäärä Etelä-Pohjanmaan

Lisätiedot

Kuva 10-16-5. Ilmakuva poroerotusalueelta

Kuva 10-16-5. Ilmakuva poroerotusalueelta Kuva 10-16-5. Ilmakuva poroerotusalueelta 359 10.17 Rautateiden käytön nykytila Rautarikaste kuljetetaan Rautuvaaran alueelta rautateitse johonkin seuraavista satamavaihtoehdoista Kemi, Raahe tai Kokkola.

Lisätiedot

Martti Korhonen: kehittämiseen (Kuusamo 24.2.2012)

Martti Korhonen: kehittämiseen (Kuusamo 24.2.2012) Martti Korhonen: Ympäristönäkökulma äkök kaivostoiminnan kehittämiseen (Kuusamo 24.2.2012) Suomen tärkeimmät kaivokset Kaivosinvestoinnit 2008-2011 > 1,3 Mrd Tulevat investoinnit 2012-2017 > 3 Mrd Kaivostoiminnan

Lisätiedot

KEMIJÄRVEN SELLUTEHTAAN BIOJALOSTAMOVAIHTOEHDOT

KEMIJÄRVEN SELLUTEHTAAN BIOJALOSTAMOVAIHTOEHDOT KEMIJÄRVEN SELLUTEHTAAN BIOJALOSTAMOVAIHTOEHDOT Julkisuudessa on ollut esillä Kemijärven sellutehtaan muuttamiseksi biojalostamoksi. Tarkasteluissa täytyy muistaa, että tunnettujenkin tekniikkojen soveltaminen

Lisätiedot

Matkailun näkökulmia kaivostoimintaan 24.2.2012

Matkailun näkökulmia kaivostoimintaan 24.2.2012 Matkailun näkökulmia kaivostoimintaan MiiaPorkkala Porkkala, Rukakeskus Oy 24.2.2012 Lähtökohta Ruka Kuusamon matkailun kehittäminen 1970 luvulta nykypäivään yyp Investoinnit n.1 Mrd euroa Matkailuyrittäjiä

Lisätiedot

Rataverkon raakapuun terminaali- ja kuormauspaikkaverkon kehittäminen. Timo Välke 12.12.2014

Rataverkon raakapuun terminaali- ja kuormauspaikkaverkon kehittäminen. Timo Välke 12.12.2014 Rataverkon raakapuun terminaali- ja kuormauspaikkaverkon kehittäminen Timo Välke 12.12.2014 Yhteinen suunnitelma Metsäteollisuuden, metsähallituksen, rautatieyrityksen ja Liikenneviraston yhteistyönä pyritään

Lisätiedot

Pohjanmaan liikenteen suuntautuminen ja saavutettavuus

Pohjanmaan liikenteen suuntautuminen ja saavutettavuus 1 Pohjanmaan liikenteen suuntautuminen ja saavutettavuus Juha Mäkinen SITO POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI 31.1.2012 2 POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040, SEMINAARI

Lisätiedot

Kajaanin ammattikorkeakoulun matkailukoulutuksen kuulumisia

Kajaanin ammattikorkeakoulun matkailukoulutuksen kuulumisia Kajaanin ammattikorkeakoulun matkailukoulutuksen kuulumisia Mikko Keränen, kehittämispäällikkö Jari Järviluoma, matkailututkija Aktiviteettimatkailu 11.10.2012 M i k k o K e r ä n e n 1 Kajaanin ammattikorkeakoulun

Lisätiedot

Kestävä kaivannaisteollisuus 23.1.2014 Toimitusjohtaja Jukka Pitkäjärvi

Kestävä kaivannaisteollisuus 23.1.2014 Toimitusjohtaja Jukka Pitkäjärvi Kestävä kaivannaisteollisuus 23.1.2014 Toimitusjohtaja Jukka Pitkäjärvi KAIVOSTOIMINTA SUOMESSA TÄNÄÄN Kaivostoiminnalla Suomessa on pitkät perinteet sekä kokemusta ja osaamista Parainen > 100 v, Pyhäsalmi

Lisätiedot

Rataverkon raakapuun terminaali- ja kuormauspaikkaverkon kehittäminen. Timo Välke 13.8.2012

Rataverkon raakapuun terminaali- ja kuormauspaikkaverkon kehittäminen. Timo Välke 13.8.2012 Rataverkon raakapuun terminaali- ja kuormauspaikkaverkon kehittäminen Timo Välke 13.8.2012 Yhteinen suunnitelma Metsäteollisuuden, metsähallituksen, rautatieyrityksen ja Liikenneviraston yhteistyönä pyritään

Lisätiedot

Rataverkon nykytila ja kehitysnäkymät

Rataverkon nykytila ja kehitysnäkymät Rataverkon nykytila ja kehitysnäkymät Anne Herneoja liikennejohtaja Puutavaran rautatiekuljetusten kehittäminen 17.4.2007 Metsäteho Oy 17.4.2007 Anne Herneoja 1 Ratahallintokeskus vastaa Suomen rataverkosta

Lisätiedot

KAIVOSTOIMINNAN TALOUDELLISTEN HYÖTYJEN JA YMPÄRISTÖHAITTOJEN RAHAMÄÄRÄINEN ARVOTTAMINEN. Pellervon taloustutkimus PTT Suomen ympäristökeskus

KAIVOSTOIMINNAN TALOUDELLISTEN HYÖTYJEN JA YMPÄRISTÖHAITTOJEN RAHAMÄÄRÄINEN ARVOTTAMINEN. Pellervon taloustutkimus PTT Suomen ympäristökeskus KAIVOSTOIMINNAN TALOUDELLISTEN HYÖTYJEN JA YMPÄRISTÖHAITTOJEN RAHAMÄÄRÄINEN ARVOTTAMINEN Pellervon taloustutkimus PTT Suomen ympäristökeskus Työn tavoitteena tarkastella mahdollisimman kokonaisvaltaisesti

Lisätiedot

Esimerkki projektin parhaista käytännöistä: Kainuun bioenergiaohjelma

Esimerkki projektin parhaista käytännöistä: Kainuun bioenergiaohjelma Esimerkki projektin parhaista käytännöistä: Kainuun bioenergiaohjelma Johtaja Jorma Tolonen Metsäkeskus Kainuu Projektipäällikkö Cemis-Oulu Sivu 1 9.12.2011 Esityksen sisältö Kainuun bioenergiaohjelma

Lisätiedot

Uusiutuvan energian tulevaisuus Kanta-Hämeessä

Uusiutuvan energian tulevaisuus Kanta-Hämeessä Uusiutuvan energian tulevaisuus Kanta-Hämeessä Kestävän energian päivä III Kanta-Häme Metsäenergianäkökulma Janne Teeriaho, Hattulan kunta Häme ohjelma, strateginen maakuntaohjelma 2014+: Häme ohjelma

Lisätiedot

Bioenergian käytön kehitysnäkymät Pohjanmaalla

Bioenergian käytön kehitysnäkymät Pohjanmaalla 1 Bioenergian käytön kehitysnäkymät Pohjanmaalla Vaskiluodon Voima Oy:n käyttökohteet Kaasutuslaitos Vaskiluotoon, korvaa kivihiiltä Puupohjaisten polttoaineiden nykykäyttö suhteessa potentiaaliin Puuenergian

Lisätiedot

SAIMAAN VESILIIKENTEEN TULEVAISUUDEN NÄKYMIÄ

SAIMAAN VESILIIKENTEEN TULEVAISUUDEN NÄKYMIÄ SAIMAAN VESILIIKENTEEN TULEVAISUUDEN NÄKYMIÄ Kommenttipuheenvuoro Itä-Suomen liikennestrategiapäivillä Savonlinnan seudun kuntayhtymä Waterways Forward -projekti Vesiliikenne on olennainen osa Itä-Suomen

Lisätiedot

Raideliikenteen rooli alueiden kehittämisessä. Otto Lehtipuu 19.2.2014

Raideliikenteen rooli alueiden kehittämisessä. Otto Lehtipuu 19.2.2014 Raideliikenteen rooli alueiden kehittämisessä Otto Lehtipuu 19.2.2014 Matkustajamäärät Lähteneet ja saapuneet asemittain Matkat 2013 Matkat 2012 Muutos % Kemi 169 251 168 820 0,3 % Kemijärvi 25 103 26

Lisätiedot

Työryhmän esitys Suomen maaliikenteen runkoväyliksi

Työryhmän esitys Suomen maaliikenteen runkoväyliksi Työryhmän esitys Suomen maaliikenteen runkoväyliksi Taustaa LVM:n työryhmän raportti 38/2003 Valtakunnallisesti merkittävät liikenneverkot ja terminaalit. Lausuntokierros. 20.2.200 työryhmä määrittämään

Lisätiedot

Bioenergian saatavuus Hämeen metsistä

Bioenergian saatavuus Hämeen metsistä Bioenergian saatavuus Hämeen metsistä Kestävän energian päivä III Hattula, Lepaa 30.10.2014 Sivu 1 30.10.2014 Häme-Uusimaa mk-alue (Päijät-Häme, Kanta-Häme, osa Uusimaata) Sivu 2 30.10.2014 Metsävarat

Lisätiedot

Suomen Kaivosyrittäjät ry. Kaivosseminaari 2013, Kittilä, Levi 5.-7.6.2013

Suomen Kaivosyrittäjät ry. Kaivosseminaari 2013, Kittilä, Levi 5.-7.6.2013 Suomen Kaivosyrittäjät ry Kaivosseminaari 2013, Kittilä, Levi 5.-7.6.2013 Kaivannaisteollisuus ry: KAIVOSTEOLLISUUDEN ÄÄNI! Suomessa toimivan kaivostoimialan yhteistyöjärjestö, 48 jäsentä! Kaivokset muodostavat

Lisätiedot

Riittääkö puuta kaikille?

Riittääkö puuta kaikille? Riittääkö puuta kaikille? EK-elinkeinopäivä Hämeenlinnassa 8.5.2007 Juha Poikola POHJOLAN VOIMA OY Pohjolan Voiman tuotantokapasiteetti 3400 MW lähes neljännes Suomen sähköntuotannosta henkilöstömäärä

Lisätiedot

KAIVANNAISTOIMINTA KAINUUSSA

KAIVANNAISTOIMINTA KAINUUSSA KAIVANNAISTOIMINTA KAINUUSSA Alustus perustuu Kainuun ELY-keskuksen Kainuun maakunnalle tehtyyn kaivoshankeselvitykseen Lahnaslammen talkkikaivos Mondo Minerals B.V. Branch Finland Talvivaaran nikkelikaivos

Lisätiedot

Metsäenergian aluetalousvaikutukset. METY loppuseminaari 21.1.2014 Tanja Ikonen & Johanna Routa Luonnonvarakeskus

Metsäenergian aluetalousvaikutukset. METY loppuseminaari 21.1.2014 Tanja Ikonen & Johanna Routa Luonnonvarakeskus Metsäenergian aluetalousvaikutukset METY loppuseminaari 21.1.2014 Tanja Ikonen & Johanna Routa Luonnonvarakeskus Tutkimuksen tavoite ja tausta Pohjois-Karjalan ilmasto- ja energiaohjelman asettaman tavoitteen

Lisätiedot

Keitele Group ja Kemijärven tehtaan avaamat mahdollisuudet puutalouden kehittämiselle

Keitele Group ja Kemijärven tehtaan avaamat mahdollisuudet puutalouden kehittämiselle Keitele Group ja Kemijärven tehtaan avaamat mahdollisuudet puutalouden kehittämiselle Keitele Group taustaa Lappi Timber Oy saha Keitele Engineered Wood Oy liimapuutehdas Hankkeen vaikuttavuus Puuta maailman

Lisätiedot

Äänekosken biotuotetehdas

Äänekosken biotuotetehdas Äänekosken biotuotetehdas Äänekosken biotuotetehdas Tiedätkö sinä, mikä biotuotetehdas? Biotuotetehtaan ydin on sellutehdas, mutta biotuotetehdas on paljon muutakin. Mitä biotuotteet ovat? Minkälainen

Lisätiedot

Liikenne ja infrastruktuuri Pohjois - Suomessa

Liikenne ja infrastruktuuri Pohjois - Suomessa Liikenne ja infrastruktuuri Pohjois - Suomessa 27.2.2014 Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Martti Norrkniivilä Sisältö Pohjolan ja Suomen liikennekäytävät Kaivostoiminnan liikenteelliset

Lisätiedot

PUUNJALOSTUS, PUUTAVARALAJIT, MITTA JA LAATUVAATIMUKSET OSIO 6

PUUNJALOSTUS, PUUTAVARALAJIT, MITTA JA LAATUVAATIMUKSET OSIO 6 PUUNJALOSTUS, PUUTAVARALAJIT, MITTA JA LAATUVAATIMUKSET OSIO 6 Suomen puunjalostus ja sen merkitys eri puutavaralajit ja niiden laadun vaikutus puunjalostukseen puunjalostusmuodot 1 Puu on ekologinen materiaali

Lisätiedot

ITÄ-SUOMI ALLI -aluefoorumi. Jussi Huttunen

ITÄ-SUOMI ALLI -aluefoorumi. Jussi Huttunen ITÄ-SUOMI ALLI -aluefoorumi Jussi Huttunen 20.11.2013 2013 MIHIN SUUNTAAN JA MITEN SUOMEN ALUERAKENNETTA JA LIIKENNEJÄRJESTELMÄÄ TULISI KEHITTÄÄ laatia Suomen uusi kehityskuva? o Kun edellinen kysymys

Lisätiedot

25.4.2012 Juha Hiitelä Metsäkeskus. Uusiutuvat energiaratkaisut ja lämpöyrittäjyys, puuenergian riittävyys Pirkanmaalla

25.4.2012 Juha Hiitelä Metsäkeskus. Uusiutuvat energiaratkaisut ja lämpöyrittäjyys, puuenergian riittävyys Pirkanmaalla 25.4.2012 Juha Hiitelä Metsäkeskus Uusiutuvat energiaratkaisut ja lämpöyrittäjyys, puuenergian riittävyys Pirkanmaalla Pirkanmaan puuenergiaselvitys 2011 Puuenergia Pirkanmaalla Maakunnan energiapuuvarat

Lisätiedot

Kaivannaisteollisuus ry

Kaivannaisteollisuus ry Kaikki kaivokset ovat tärkeitä kaikki kaivokset ovat erilaisia Kaivannaisteollisuus ry Suomessa toimivan kaivostoimialan yhteistyöjärjestö, johon kuuluu 48 jäsentä. Kaivokset muodostavat yhdessä metallien

Lisätiedot

KAAKKOIS-SUOMEN METSÄTEOLLISUUS JA PUUHUOLTO TARVITSEVAT TOIMIVAA LIIKENNEINFRAA

KAAKKOIS-SUOMEN METSÄTEOLLISUUS JA PUUHUOLTO TARVITSEVAT TOIMIVAA LIIKENNEINFRAA KAAKKOIS-SUOMEN METSÄTEOLLISUUS JA PUUHUOLTO TARVITSEVAT TOIMIVAA LIIKENNEINFRAA KYMENLAAKSO LIIKENTEEN YDINVERKKOJEN KESKIÖSSÄ tilaisuus 26.3.2015 Esa Korhonen Aluejohtaja, Itä-Suomi UPM, Puunhankinta

Lisätiedot

Uudenmaan metsävarat energiakäyttöön, mihin metsät riittävät?

Uudenmaan metsävarat energiakäyttöön, mihin metsät riittävät? Uudenmaan metsävarat energiakäyttöön, mihin metsät riittävät? Uudenmaan metsäenergiaselvitys Hyvinkää 27.9.2013 Olli-Pekka Koisti Sivu 1 Uusimaa lukuina pinta-ala n. 910 000 ha (2,7% Suomen p-alasta) metsämaata

Lisätiedot

MATKAKETJUT JA SELVITYS LAPIN LENTOASEMIEN SAAVUTETTAVUUSALUEISTA

MATKAKETJUT JA SELVITYS LAPIN LENTOASEMIEN SAAVUTETTAVUUSALUEISTA Lapin liikennefoorumi 11.06.2013 MATKAKETJUT JA SELVITYS LAPIN LENTOASEMIEN SAAVUTETTAVUUSALUEISTA Elisa Aalto Pitkämatkainen joukkoliikenne Suomessa junaliikenteessä matkustajavirrat ovat vahvimmat Helsinki-Hämeenlinna-

Lisätiedot

Metsien käytön kehitys. Maarit Kallio, Metla Low Carbon Finland 2050 platform Sidosryhmätilaisuus 2.12.2013

Metsien käytön kehitys. Maarit Kallio, Metla Low Carbon Finland 2050 platform Sidosryhmätilaisuus 2.12.2013 Metsien käytön kehitys Maarit Kallio, Metla Low Carbon Finland 2050 platform Sidosryhmätilaisuus 2.12.2013 Skenaariot Baseline Baseline80 Jatkuva kasvu Säästö Muutos Pysähdys Baseline ja Baseline80 Miten

Lisätiedot

Raideliikenteen näkymiä. Matkakeskus Turkuun - tulosseminaari 1.6.2016 Pekka Petäjäniemi

Raideliikenteen näkymiä. Matkakeskus Turkuun - tulosseminaari 1.6.2016 Pekka Petäjäniemi Raideliikenteen näkymiä Matkakeskus Turkuun - tulosseminaari 1.6.2016 Pekka Petäjäniemi Sitten aloitusseminaarin Liikenneverkon kehittäminen Liikenne- ja viestintäministeriö käynnistää valmistelun liikenneverkon

Lisätiedot

Liikenneväylät kuluttavat

Liikenneväylät kuluttavat Liikenneväylät kuluttavat Suuri osa liikenteen aiheuttamasta luonnonvarojen kulutuksesta johtuu liikenneväylistä ja muusta infrastruktuurista. Tie- ja rautatieliikenteessä teiden ja ratojen rakentamisen

Lisätiedot

BOTNIAN KÄYTÄVÄ YHTEYS POHJOISEEN

BOTNIAN KÄYTÄVÄ YHTEYS POHJOISEEN BOTNIAN KÄYTÄVÄ YHTEYS POHJOISEEN Euroopan tulevaisuuden kilpailukyvyn ydintekijä on TEN-T liikenneverkkoon perustuva saavutettavuus. Botnian käytävä on osa TEN-T ydinverkkoa kulkee pohjois-etelä-suuntaisesti

Lisätiedot

Jyväskylä Laukaa Äänekoski - radan mahdollinen henkilöliikenne Esiselvitys 2016

Jyväskylä Laukaa Äänekoski - radan mahdollinen henkilöliikenne Esiselvitys 2016 Jyväskylä Laukaa Äänekoski - radan mahdollinen henkilöliikenne Esiselvitys 2016 Kaupunginhallitus 9.5.2016 liite nro 3 (1/17) PIKERA hankkeen projekti 2016 31.3.2016 Jyväskylä Laukaa Äänekoski henkilöjuna

Lisätiedot

Matkailu ja lentoliikenne. Aviation day 20.10.2015 Wille Markkanen

Matkailu ja lentoliikenne. Aviation day 20.10.2015 Wille Markkanen Matkailu ja lentoliikenne Aviation day 20.10.2015 Wille Markkanen AIHEET - rajausta - Kuopio-Tahko alueen tilanne - ajatuksia, vastausten alkuja RAJAUSTA Matkailu, kuten myös lentomatkailu, jakaantuu karkeasti

Lisätiedot

Alemman tieverkon merkitys puuhuollolle ja toimenpidetarpeet

Alemman tieverkon merkitys puuhuollolle ja toimenpidetarpeet Alemman tieverkon merkitys puuhuollolle ja toimenpidetarpeet 1 Esityksen sisältö: 1. Alemman tieverkon merkitys puuhuollolle 2. Tiestön kunto 3. Toimenpidetarpeet 4. Äänekosken biotuotetehtaan puulogistiikka

Lisätiedot

Uudistuva puuhankinta ja yrittäjyys

Uudistuva puuhankinta ja yrittäjyys Uudistuva puuhankinta ja yrittäjyys Elinvoimaa metsistä seminaari Lahti, Fellmannia, 06.11.2013 Pekka T Rajala, kehitysjohtaja, Stora Enso Metsä 1 Metsäteollisuus käy läpi syvää rakennemuutosta Sahateollisuuden

Lisätiedot

Lentoliikennestrategia ja matkailu? Rovaniemi 10.12.2014 Lassi Hilska, johtava asiantuntija

Lentoliikennestrategia ja matkailu? Rovaniemi 10.12.2014 Lassi Hilska, johtava asiantuntija Lentoliikennestrategia ja matkailu? Rovaniemi 10.12.2014 Lassi Hilska, johtava asiantuntija Visio Seurantaryhmä: Lentoliikenne tukee Suomen talouden kasvu- ja kehitysmahdollisuuksia sekä maamme kilpailukykyä.

Lisätiedot

Vahva korkeasuhdanne jatkui puumarkkinoilla. miljoonaa kuutiometriä yksityismetsistä

Vahva korkeasuhdanne jatkui puumarkkinoilla. miljoonaa kuutiometriä yksityismetsistä Puun ostot ja hinnat joulukuu 2000 Toimittaja: Martti Aarne 19.1.2001 561 Yksityismetsien puukaupassa 12 prosentin kasvu Vahva korkeasuhdanne jatkui puumarkkinoilla vuonna 2000. Metsäteollisuuden puun

Lisätiedot

Pasila junaliikenteen solmukohtana Useita parannuksia suunnitteilla

Pasila junaliikenteen solmukohtana Useita parannuksia suunnitteilla Pasila junaliikenteen solmukohtana Useita parannuksia suunnitteilla Jarmo Nirhamo ja Heidi Mäenpää Liikennevirasto 12.5.2014 Sisältö Nykytilanne Ratahankkeet Pasilan alueella Läntinen lisäraide 2 Nykytilanne

Lisätiedot

Tampereen läntinen ratayhteys, uusi järjestelyratapiha, valtatien 3 Lempäälä - Pirkkala -oikaisu ja 2- kehän länsiosa sekä näihin liittyvä maankäyttö

Tampereen läntinen ratayhteys, uusi järjestelyratapiha, valtatien 3 Lempäälä - Pirkkala -oikaisu ja 2- kehän länsiosa sekä näihin liittyvä maankäyttö Tampereen läntinen ratayhteys, uusi järjestelyratapiha, valtatien 3 Lempäälä - Pirkkala -oikaisu ja 2- kehän länsiosa sekä näihin liittyvä maankäyttö Erika Helin 10.6.2014 Suunnittelun tavoitteet ja eteneminen

Lisätiedot

MUISTIO J. Rinta-Piirto 4.6.2008 Seinäjoen Itikanmäki Liikenne-ennuste ja arvioita toimivuuksista Lähtökohtia Seinäjoen Itikanmäen alueelle on suunnitteilla uutta maankäyttöä. Tavoitteena on muuttaa joen

Lisätiedot

2 Tutkimusmenetelmä ja aineisto

2 Tutkimusmenetelmä ja aineisto 2 Tutkimusmenetelmä ja aineisto 2.1 Tutkimusmenetelmä Kulkuvirroissa seurataan puun kuljetuksia leimikoiden hakkuista käyttöpaikoille. Hakkuun ja puun käytön välinen ajallinen viive on keskimäärin 5 6

Lisätiedot

Kotka Sillamäe Kotka Rahtipotentiaalin selvitys. 29.4.2008 Kotka Loppuseminaari Tutkimuspäällikkö Markku Haikonen

Kotka Sillamäe Kotka Rahtipotentiaalin selvitys. 29.4.2008 Kotka Loppuseminaari Tutkimuspäällikkö Markku Haikonen Kotka Sillamäe Kotka Rahtipotentiaalin selvitys 29.4.2008 Kotka Loppuseminaari Tutkimuspäällikkö Markku Haikonen 1 Kotka Sillamäe Kotka Rahtipotentiaalin selvitys Tutkimusotos: suuret huolinta- ja kuljetusyritykset

Lisätiedot

Metsäsektorin tulevaisuus ja Metsäalan strateginen ohjelma

Metsäsektorin tulevaisuus ja Metsäalan strateginen ohjelma Metsäsektorin tulevaisuus ja Metsäalan strateginen ohjelma Sixten Sunabacka Strateginen johtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma Esityksen sisältö Kolme tulevaisuuden kuvaa 1.

Lisätiedot

Lappeenranta Itä ja länsi kohtaavat

Lappeenranta Itä ja länsi kohtaavat Lappeenranta strategia Lappeenranta Itä ja länsi kohtaavat Lappeenrannan kaupungin Kansainvälistymis- ja Venäjä 2015-16 Eloisassa, puhtaassa ja turvallisessa Lappeenrannassa on kaikenikäisten hyvä elää.

Lisätiedot

Bioenergian metsä-seminaari 17.5.2011 Jukka Aula, johtaja Metsänomistajien Liitto Pohjois-Suomi

Bioenergian metsä-seminaari 17.5.2011 Jukka Aula, johtaja Metsänomistajien Liitto Pohjois-Suomi Bioenergian metsä-seminaari 17.5.2011 Jukka Aula, johtaja Metsänomistajien Liitto Pohjois-Suomi Markkinointiyhtiö Lapin Metsämarkkinat Oy, Tavoitteet Tytäryhtiö: Pohjois-Pohjanmaan Metsämarkkinat Oy, Oulu

Lisätiedot

Metsäteollisuuden globaalit muutosajurit. Päättäjien Metsäakatemia Majvik, 4.5.2011 Rainer Häggblom, Vision Hunters Ltd. Oy

Metsäteollisuuden globaalit muutosajurit. Päättäjien Metsäakatemia Majvik, 4.5.2011 Rainer Häggblom, Vision Hunters Ltd. Oy Metsäteollisuuden globaalit muutosajurit Päättäjien Metsäakatemia Majvik, 4.5.2011 Rainer Häggblom, Vision Hunters Ltd. Oy 1. Metsäteollisuuden maailmankuva on helppo ymmärtää Kilpailevat tuotteet Kasvu

Lisätiedot

PUUN OSTAJIEN NÄKEMYS. Puuta lisää metsistä -seminaari 15.4.2016 Tomi Salo, metsäjohtaja

PUUN OSTAJIEN NÄKEMYS. Puuta lisää metsistä -seminaari 15.4.2016 Tomi Salo, metsäjohtaja PUUN OSTAJIEN NÄKEMYS Puuta lisää metsistä -seminaari 15.4.2016 Tomi Salo, metsäjohtaja TEOLLISUUS KÄYTTI PUUTA 63,9 MILJOONAA KUUTIOTA VUONNA 2014 Raakapuun lisäksi teollisuus käytti sivutuotteena syntyvää

Lisätiedot

CROSS CLUSTER 2030 Metsä- ja energiateollisuuden Skenaariot Jaakko Jokinen, Pöyry Management Consulting Oy 8.10.2014

CROSS CLUSTER 2030 Metsä- ja energiateollisuuden Skenaariot Jaakko Jokinen, Pöyry Management Consulting Oy 8.10.2014 CROSS CLUSTER 23 Metsä- ja energiateollisuuden Skenaariot Jaakko Jokinen, Pöyry Management Consulting Oy 8.1.214 MIHIN UUSIA BIOTUOTTEITA TARVITAAN? ÖLJYTUOTTEIDEN NETTOTUONTI Öljyn hinnan nopea nousu

Lisätiedot

Ysiväylä (valtatie 9, E63) Turun, Hämeen, Keski-Suomen ja Savo-Karjalan tiepiirien näkökulmasta

Ysiväylä (valtatie 9, E63) Turun, Hämeen, Keski-Suomen ja Savo-Karjalan tiepiirien näkökulmasta 1 Ysiväylä kansallinen kehityskäytävä -seminaari Helsinki 23.3.2006 Ysiväylä (valtatie 9, E63) Turun, Hämeen, Keski-Suomen ja Savo-Karjalan tiepiirien näkökulmasta Tiejohtaja Mauri Pukkila Tiehallinto

Lisätiedot

Puutavaralogistiikan haasteet metsäteollisuuden näkökulmasta

Puutavaralogistiikan haasteet metsäteollisuuden näkökulmasta 18.6.2007 1 18.6.2007 2 Puutavaralogistiikan haasteet metsäteollisuuden näkökulmasta Pekka Kauranen Metsätehon iltapäiväseminaari 14.6.2007 18.6.2007 3 Sisältö 1. Itämeren altaan puumarkkinat 2. Kuljetusmuodot

Lisätiedot

absoluuttisia matkustajamääriä havaitaan kuitenkin huomattavasti suurempi työssäkäyntiliikenteen kasvu Lahden seudun ja pääkaupunkiseudun

absoluuttisia matkustajamääriä havaitaan kuitenkin huomattavasti suurempi työssäkäyntiliikenteen kasvu Lahden seudun ja pääkaupunkiseudun PITKÄN MATKAN TYÖSSÄKÄYNTILIIKENNE HYÖTYY NOPEISTA RATAYHTEYKSISTÄ Liikennemäärät Turun seudun ja pääkaupunkiseudun välillä ovat kasvaneet huomattavasti vuodesta 2005. Myös Lahden ja pääkaupunkiseudun

Lisätiedot

METSÄTILASTOTIEDOTE 25/2014

METSÄTILASTOTIEDOTE 25/2014 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 25/2014 Energiapuun kauppa, tammi maaliskuu 2014 Karsitusta energiapuusta maksettiin alkuvuonna pystykaupoissa 5 euroa ja hankintakaupoissa

Lisätiedot

Terminaalit tehoa energiapuun hankintaan? Bioenergiasta voimaa aluetalouteen seminaari 28.10.2014 Jyrki Raitila, erikoistutkija VTT

Terminaalit tehoa energiapuun hankintaan? Bioenergiasta voimaa aluetalouteen seminaari 28.10.2014 Jyrki Raitila, erikoistutkija VTT Kuvapaikka (ei kehyksiä kuviin) Terminaalit tehoa energiapuun hankintaan? Bioenergiasta voimaa aluetalouteen seminaari 28.10.2014 Jyrki Raitila, erikoistutkija VTT Taustaa Otsikon kysymykseen pyritään

Lisätiedot

MATKAILUA ja MINERAALEJA? suuntaviivoja luonnonvarojen kestävään käyttöön Koillismaalla Kuusamo 30.9.2014. Harri Silvennoinen Metsäntutkimuslaitos

MATKAILUA ja MINERAALEJA? suuntaviivoja luonnonvarojen kestävään käyttöön Koillismaalla Kuusamo 30.9.2014. Harri Silvennoinen Metsäntutkimuslaitos MATKAILUA ja MINERAALEJA? suuntaviivoja luonnonvarojen kestävään käyttöön Koillismaalla Kuusamo 30.9.2014 Harri Silvennoinen Metsäntutkimuslaitos -Yritysten taustatietoja -Yrittäjien näkemyksiä asiakkaidensa

Lisätiedot

Helsingin Satama. Vuosaari. Eteläsatama. Länsisatama. Helsingin kaupungin liikelaitos. Henkilömäärä 185. Liikevaihto 87 M

Helsingin Satama. Vuosaari. Eteläsatama. Länsisatama. Helsingin kaupungin liikelaitos. Henkilömäärä 185. Liikevaihto 87 M Helsingin kaupungin liikelaitos Henkilömäärä 185 Liikevaihto 87 M Helsingin Satama Kokonaisliikennemäärä (2011) 11,2 M tonnia Vuosaari Yksikköliikenne (2011) 10,2 M tonnia Markkinaosuus 25 % Suomen liikenteestä

Lisätiedot

Outlet-kylän liikenneselvitys

Outlet-kylän liikenneselvitys SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA HUMPPILAN KUNTA Outlet-kylän FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 15.1.2014 P22086 1 (5) Miettinen Tuomas 15.1.2014 Sisällysluettelo 1 Kaava-alueen sijainti... 2 2 Lähtökohdat... 2

Lisätiedot

Suomi tarvitsee vetävät väylät!

Suomi tarvitsee vetävät väylät! Kauppakamariryhmä 2.3.2011 Suomi tarvitsee vetävät väylät! Yritysten kilpailukyvyn vahvistaminen ja toimintaedellytysten turvaaminen valtakunnallisesti edellyttää tehokkaita liikenneyhteyksiä. Toimivat

Lisätiedot

Päärata junaliikenteen keskittymänä junaliikenteen palvelutaso. Ari Vanhanen VR Group / Matkustajaliikenne Päärata-seminaari, Järvenpää 20.9.

Päärata junaliikenteen keskittymänä junaliikenteen palvelutaso. Ari Vanhanen VR Group / Matkustajaliikenne Päärata-seminaari, Järvenpää 20.9. Päärata junaliikenteen keskittymänä junaliikenteen palvelutaso Ari Vanhanen VR Group / Matkustajaliikenne Päärata-seminaari, Järvenpää 20.9.2013 Pääradan merkitys Suomen rataverkolla Päärata on Suomen

Lisätiedot

Matkailijat karsastavat kaivoksia

Matkailijat karsastavat kaivoksia Matkailijat karsastavat kaivoksia Työtä ja hyvinvointia koko Suomeen Matkailu- ja ravintola-ala on merkittävä toimiala, jolla on potentiaalia työllistää, tuoda verotuloja valtiolle ja luoda pysyvää hyvinvointia

Lisätiedot

TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN MATKAILUN AJAKOHTAISSEMINAARI Helsinki 9.6.2009. Matkailustrategian tavoiteseuranta Määrälliset indikaattorit

TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN MATKAILUN AJAKOHTAISSEMINAARI Helsinki 9.6.2009. Matkailustrategian tavoiteseuranta Määrälliset indikaattorit TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN MATKAILUN AJAKOHTAISSEMINAARI Helsinki 9.6.2009 Matkailustrategian tavoiteseuranta Määrälliset indikaattorit Tutkimuspäällikkö Tom Ylkänen, MEK Matkailustrategian toimenpideohjelman

Lisätiedot

Aines- ja energiapuun hakkuumahdollisuudet

Aines- ja energiapuun hakkuumahdollisuudet Aines- ja energiapuun hakkuumahdollisuudet Tuula Packalen, Olli Salminen, Hannu Hirvelä, Kari Härkönen, Reetta Lempinen & Aimo Anola-PukkilaA Valtakunnan metsien inventoinnin (VMI11) tulosten julkistamistilaisuus

Lisätiedot

Metsäkeskuksen näkemyksiä metsien hyödyntämisestä. Tulevaisuuden bioenergiaratkaisut seminaari Kuusamo 16.4.2015 Eeva-Liisa Repo

Metsäkeskuksen näkemyksiä metsien hyödyntämisestä. Tulevaisuuden bioenergiaratkaisut seminaari Kuusamo 16.4.2015 Eeva-Liisa Repo Metsäkeskuksen näkemyksiä metsien hyödyntämisestä Tulevaisuuden bioenergiaratkaisut seminaari Kuusamo 16.4.2015 Eeva-Liisa Repo Puheenvuoron sisältöä Suomen metsäkeskuksesta Pohjois-Suomen ja Koillismaan

Lisätiedot

Suunnitelmaselostus Suunnittelutarveratkaisu Sotkamo Silver Oy, Sotkamo Tipasoja

Suunnitelmaselostus Suunnittelutarveratkaisu Sotkamo Silver Oy, Sotkamo Tipasoja SUUNNITELMASELOSTUS 1 / 5 Suunnitelmaselostus 10.4.2012 Infrasuunnittelu Oy Versio. 1.0 SUUNNITELMASELOSTUS 2 / 5 SISÄLLYS 1 YLEISTÄ 3 2 ORGANISAATIO 3 2.1 Rakennuttaja 3 2.2 Konsultti 3 3 RAKENTAMINEN

Lisätiedot

Venäjän rajamailla. Venäläisten vaikutus kauppaan, matkailuun ja investointeihin Suomessa ja Saimaan seudulla

Venäjän rajamailla. Venäläisten vaikutus kauppaan, matkailuun ja investointeihin Suomessa ja Saimaan seudulla Venäjän rajamailla Venäläisten vaikutus kauppaan, matkailuun ja investointeihin Suomessa ja Saimaan seudulla 1 2 Venäläisyhtiöiden tytäryhtiöt Suomessa yhtiöiden lkm henkilöstö Liikevaihto (milj. ) 2004

Lisätiedot

Etelä Suomen näkökulmasta

Etelä Suomen näkökulmasta Aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva 2050 Aluerakenteen kh kehitys Etelä Suomen näkökulmasta Suunnittelujohtaja Ari Pietarinen 25.11.2013 Etelä Suomen aluerakenne 2030 Asuminen, ympäristö

Lisätiedot

VR Eurooppalainen kuljettaja

VR Eurooppalainen kuljettaja VR Eurooppalainen kuljettaja KYMENLAAKSO LIIKENTEEN YDINVERKKOJEN KESKIÖSSÄ -tilaisuus 26.3.2015 Rautatiet ulkomaankaupalle keskeinen logistiikkaväylä Rautateiden tavaravirrat 2013 Rautateiden volyymi

Lisätiedot

Terminaalien rooli puutavaralogistiikassa. Erikoistutkija Pirjo Venäläinen Metsäteho Oy 21.5.2015

Terminaalien rooli puutavaralogistiikassa. Erikoistutkija Pirjo Venäläinen Metsäteho Oy 21.5.2015 Terminaalien rooli puutavaralogistiikassa Erikoistutkija Pirjo Venäläinen Metsäteho Oy 21.5.2015 Metsäteho Oy Perustettu 1945 Metsäsektorin omistama tutkimusyhtiö Tutkimuskohteena puun hankintaketju puun

Lisätiedot

Miten meni Suomen matkailussa vuonna 2005?

Miten meni Suomen matkailussa vuonna 2005? Miten meni Suomen matkailussa vuonna 2005? Mitkä olivat vetovoimaisimmat alueet, paikkakunnat, suosituimmat kohteet, väkirikkaimmat tapahtumat? Entäpä flopit? Heikki Artman Art-Travel Oy Matkailun kehitys

Lisätiedot

Mustavaaran Kaivos Oy

Mustavaaran Kaivos Oy Mustavaaran Kaivos Oy Perustettu tammikuussa 2011 Omistaa oikeudet Taivalkoskella sijaitsevaan Mustavaaran vanadiini-rauta-titaani -esiintymään Entinen Rautaruukki Oy:n kaivos, joka oli merkittävä vanadiinintuottaja

Lisätiedot

Renotech Oy / Logistiikkaprojekti loppuesitelmä

Renotech Oy / Logistiikkaprojekti loppuesitelmä Renotech Oy / Logistiikkaprojekti loppuesitelmä Tuhkan hyötykäyttöön liittyvän logistisen ketjun suunnittelu Ville-Pekka Johansson Projektiin liittyvä verkosto Renotech Oy Turun AMK Varsinais-Suomen liitto

Lisätiedot

Kainuu tilastoina 2013. Kuva: Samu Puuronen

Kainuu tilastoina 2013. Kuva: Samu Puuronen Kainuu tilastoina 2013 Kuva: Samu Puuronen KAINUUN OSUUS KOKO MAASTA Kainuun maakuntaprofiili Metsämaata Pinta-ala Teitä Alkutuotanto Kesämökit Työttömät Yli 64-vuotiaat Tilojen lukumäärä Väkiluku Tutkinnon

Lisätiedot

MUSTASAAREN KUNTA. Logistiikka-alueen ja Laajametsän alueiden liikennetuotos. Tampere, 7.11.2011. Työ: 23687

MUSTASAAREN KUNTA. Logistiikka-alueen ja Laajametsän alueiden liikennetuotos. Tampere, 7.11.2011. Työ: 23687 MUSTASAAREN KUNTA Logistiikka-alueen ja Laajametsän alueiden liikennetuotos Työ: 23687 Tampere, 7.11.2011 AIRIX Ympäristö Oy PL 453 33101 TAMPERE Puhelin 010 241 4000 Telefax 010 241 4001 www.airix.fi

Lisätiedot

16.4.2015. Metsät ja puu biotalouden raaka-aineeksi. Agenda. 1. Biotalous, metsä ja puu 2. Puukuitu 3. Bioenergia 4.

16.4.2015. Metsät ja puu biotalouden raaka-aineeksi. Agenda. 1. Biotalous, metsä ja puu 2. Puukuitu 3. Bioenergia 4. Agenda 1. Biotalous, metsä ja puu 2. Puukuitu 3. Bioenergia 4. Puurakentaminen Metsät ja puu biotalouden raaka-aineeksi Kari Miettunen, CFO 16.4.2015 Lähde: Suomen biotalousstrategia 05/2014 Photosynthesis

Lisätiedot

SOKLI JA SAVUKOSKI -HANKE SAVUKOSKEN KUNTAKESKUKSEN LIIKENNEJÄRJESTELYJEN TOIMENPIDESUUNNITELMA SAVUKOSKI 2013/08/21

SOKLI JA SAVUKOSKI -HANKE SAVUKOSKEN KUNTAKESKUKSEN LIIKENNEJÄRJESTELYJEN TOIMENPIDESUUNNITELMA SAVUKOSKI 2013/08/21 SOKLI JA -HANKE SAVUKOSKEN KUNTAKESKUKSEN LIIKENNEJÄRJESTELYJEN TOIMENPIDESUUNNITELMA TYÖN TAVOITTEET JA TEHTÄVÄN KUVAUS Hankkeen tavoitteena on tuottaa Savukosken kirkonkylän liikennejärjestelyjen toimenpidesuunnitelma

Lisätiedot

Kaivosteknillinen ryhmä Paavo Eerola

Kaivosteknillinen ryhmä Paavo Eerola Kaivosteknillinen ryhmä Paavo Eerola A P A J A L A H D E N K U L T A E S I I N T Y M A N K A N N A T T A V U U S T A R K A S T E L U JAKELU KM-ryhmä: Tanila/OKHI, Pihko/OK, Erkkila/OK~ OKME: Rouhunkoski,

Lisätiedot

Kaivostoiminta. Pohjois-Suomen rakennerahastopäivät 5.-6.5.2010, Rovaniemi. Esityksessä

Kaivostoiminta. Pohjois-Suomen rakennerahastopäivät 5.-6.5.2010, Rovaniemi. Esityksessä Kaivostoiminta Pohjois-Suomen rakennerahastopäivät 5.-6.5.2010, Rovaniemi 5.5.2010/Maija Uusisuo Esityksessä Globaali toimintaympäristö Suomen kansainvälinen kilpailukyky Ajankohtaisia kaivoshankkeita

Lisätiedot

Metsäenergian saatavuus, käytön kannattavuus ja työllisyysvaikutukset, Case Mustavaara

Metsäenergian saatavuus, käytön kannattavuus ja työllisyysvaikutukset, Case Mustavaara Metsäenergian saatavuus, käytön kannattavuus ja työllisyysvaikutukset, Case Mustavaara TIE-hankkeen päätösseminaari Taivalkoski 27.3.2013 Matti Virkkunen, VTT 2 Sisältö Metsähakkeen saatavuus Mustavaaran

Lisätiedot